Itäkulma 18.11.2015

Koroistenniemessä joogataan, luomuillaan ja kahvitellaan.

Olisiko tämä Sinun mainospaikkasi?

Ota yhteyttä: Mika Leinonen, 0407062132 mika.leinonen@ turunseutusanomat.fi

SIVU 4

ITĂ„KULMA

18.11.2015

1. VSK

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ www.turunseutusanomat.fi

$YDMDLVHW

*/8.26$0,,1, 67521* 0* 7$%/

ä Kahvia sek avaa pientä purt

Suolahuoneen vapaa käyttÜ klo 12-15 Värianalyysi 20,Pikakasvohoito 20,Avajaispäivänä varatut jalkahoidot puoleenhintaan!

LAHJAKORTTEJA PUKINKONTTIIN!

Soita ja varaa aika!

050 442 0729

9DKYD MD WĂ‹\VLQ NDVYLSRKMDLQHQ JOXNRVDPLLQL YDOPLVWH

1 ,-

Nummen hyvinvointikeskus, Vanha Hämeentie 28, 20540 Turku

( WDEO ) Norm.

ITĂ„KULMA

Onneksi on myĂśs Drive-in Apteekki

Ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Turun Seutusanomien välissä

Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 0UHELIN s &AX

Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla

YhteistyÜssä AboaPharm Oy

Syksyn kalareissuille!

Katso kalankäsittelyvideo www.ricu.ďŹ !

29,90

en en ja -nais Kalamieh hjavinkki! paras la

VA! KELLU

ÂŽ

Suomustuspinta

Suojaan kääntyvä terä vatsan avaamiseen

PyÜreä kärki munuaisten kaapimiseen

Saatavana: Hyvin varustetuissa tavarataloissa ja marketeissa sekä kalastusalan erikoisliikkeissä.

Suomalainen laatutuote • www.ricu.ďŹ

2

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Pääkirjoitus

n Kolumni

n Seurakunnan kolumni

Itäkulma esittäytyy Varissuon Joulumarkkinoilla

Hyvien ihmisten hiljaisuus

Seurakunnan fölis

K

un marraskuun puoliväli on ylitetty, on kai jo lupa alkaa kirjoittaa joulusta... Varissuolla järjestetään perinteiset Joulumarkkinat lauantaina 28. marraskuuta. Tänä vuonna niitä tehdään kuitenkin isommalla porukalla yhdessä. Markkinat ovat tähän asti olleet Varissuon liikekeskuksen ja sen yrittäjien yhteinen ponnistus, mutta nyt mukana on myös Yhdessä-yhdistys ja monta muuta paikallista pienempää toimijaa. Kaikki on kutsuttu mukaan paitsi nauttimaan ohjelmasta myös tekemään sitä – Itäkulma mukaanlukien.

Joulumarkkinat järjestetään liikekeskuksen alakerrassa olevassa tyhjässä liiketilassa asiakaskäytävän kulmassa. Luvassa on paitsi jouluista myytävää myös muun muassa musiikkia, kasvomaalausta ja joulukorttityöpaja. Liikekeskuksen omistava Aberdeen tarjoaa 300 ensimmäiselle lämmintä glögiä ja piparkakkuja. Uusi Itäkulma-lehti esittäytyy klo 11–13.

Tervetuloa tapaamaan toimitusta, antamaan juttuvinkkejä ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista!

Saimme ensimmäisestä 28.10. ilmestyneestä numerostamme paljon positiivista palautetta sekä lukijoilta, että lehdessä mainostaneilta yrityksiltä. Kiitos siitä. Uuden paikallislehden perustaminen vaatii paljon tutustumista alueeseen ja sen asioihin. Tutustuminen on tehty meille helpoksi, sillä meidät on otettu avoimin mielin vastaan kaikkialla, mihin olemme menneet.

Kuten Joulumarkkinoita myös tätä lehteä tehdään yhdessä.

Tarkoituksemme on tehdä paikallista asukkaidensa näköistä lehteä. Osallistua voit esimerkiksi kirjoittamalla mielipidepalstallemme, vinkkaamalla kiinnostavista paikallisista aiheista tai vaikka ehdottamalla haastateltavia meidän Torikaffella-palstallemme, jolla esitellään paikallisia ihmisiä kahvikupin äärellä. Tällä kertaa haastattelussa on Yhdessäyhdistyksen toiminnanohjaaja Saila Holm, joka on myös yksi Joulumarkkinoiden järjestäjistä (s.5).

Janica Vilen Päätoimittaja

”

Hyvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia.” Nämä Martin Luther Kingin sanat ovat surullisen totta tänäänkin, kun puhumme rasismista ja vihapuheesta. ”Varissuon huonoimpia puolia on varmaankin rasismi, johon törmää joka päivä kadulla ja julkisilla paikoilla. Rasismi aiheuttaa yleensä turhat tappelut täällä”, kuvailee Varisuolla asuva opiskelija elämää Varissuolla. Vihapuhe ja rasismi ovat, ikävä kyllä, tulleet osaksi arkipäiväämme niin Varisuolla kuin muuallakin. Tänä päivänä suvaitsematonta keskustelua on jokaisella maahanmuuttajakeskustelua käyvällä nettifoorumilla.

Siitä on tullut hyväksytty tapa puhua. Rasismia esiintyy hiekkalaatikoilla, kouluissa, työpaikoilla, lehtien palstoilla ja nettikeskusteluissa. Suomeen adoptoiduista lapsistakin on vihapuhetta joutunut kokemaan jopa 80%.

Vihapuhetta ei koskaan pidä hyväksyä. Vihapuheesta on lyhyt matka vihatekoihin ja valitettavan usein näin myös tapahtuu. Ääriliikkeiden väkivalta onkin suojelupoliisin mukaan jo yleistymässä Suomessa. Heinäkuussa 2015 uusnatsijärjestön jäsenet hyökkäsivät Jyväskylässä sivullisten ihmisten kimppuun pahoinpidellen heitä. Syyskuussa tehtiin polttopulloisku turvapaikanhakijoiden tiloihin. Tällaista kehitystä ei voi hyväksyä tai puolustella millään tavalla.

Meillä kaikilla on yhdenvertainen ja jakamaton ihmisarvo riippumatta etnisestä alkuperästä, ihonväristä, kansalaisuudesta, kulttuurista, äidinkielestä tai uskonnosta. Jokainen meistä vaikuttaa omalla käyttäytymisellään siihen, millaisen viestin annamme ympäristöömme ja maailmalle. Me emme voi sulkea silmiämme emmekä vaieta, sillä jokaisella meistä on vastuu, yksin ja yhdessä.

On järkyttävää huomata, että aikuisten kovat asenteet ovat siirtyneet jo joihinkin lapsiin. Yksikään lapsi ei koskaan kuitenkaan kasva rasistiksi, ellei aikuinen hänestä sellaista tee.

Meillä aikuisilla onkin valtava vastuu. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan näyttää, että suvaitsevaisuus voittaa vihan ja että rasismi ei ikinä voita sitä tosiasiaa, että me kaikki ihmiset olemme samanarvoisia.

Sotiemme veteraanit ovat tuominneet voimakkaasti rasismin. Samoin tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tuominnut rasistisen väkivallan selväsanaisesti ja todennut, että turhautuneisuus tai kritiikki pitää osoittaa poliitikoille eikä viattomille ihmisille. Haluan korostaa sitä, että maahanmuuttopolitiikasta voi olla ja saa olla eri mieltä, mutta rasismia, vihapuheita ja vihatekoja ei saa hyväksyä.

Vaikenemisen ajan pitää nyt olla ohi.

M

erkillinen yhteisö tämä seurakunta. Kristillisen seurakunnan syntymäajankohdaksi on määritelty Raamatun lehdiltä löytyvässä Apostolien teoissa kuvattu tapahtuma. Tuolloin Kristuksen seuraajiksi tunnustautuvat ihmiset täytettiin jollain suuremmalla kuin mitä he itse olivat.äljen Varissuolle ja sen ihmisiin. tkaansa juhliva Kristillinen seurakunta Uusipesula haluaa omalta osaltaane miten homma hoide Tämän voiman vaikutuksesta seurakunta alkoi valloittaa sen aikaista tunnettua maailmaa. Matka on jatkunut läpi sotien, vainojen ja sisäisten kiistojen.

Seurakuntaa ja varsinkin sen laajempaa kuvaa kirkkoa on usein moitittu kankeaksi ja vanhoilliseksi. Se on ollut joidenkin mielestä jääräpäinen suhteessa julistamaansa oppiin.

Mutta kirkko on myös ollut valmis tunnustamaan virheensä, kuten katolisen kirkon ulostulot koskien ristiretkiä ja lasten hyväksikäyttöä. Kirkko ja sen muodostamat seurakunnat ovat paljon enemmän kuin tekijöidensä summa. Kirkko on aina esimerkiksi huolehtinut vähäosaisista. Täällä Turussakin oli keskiajalla nykyisen keskustan ja Pohjolan kaupunginosissa ”Pyhän Hengen huoneet”, joissa hoidettiin yhteiskunnan hylkiöitä, kunnes heidät siirrettiin pois ihmisten silmistä Seilin saarelle.

Seurakunta on enemmän kuin miltä se näyttää. Ehkä siksi se on porskuttanut halki historian säilyttäen missionsa. Mikä on seurakunnan matkan salaisuus? Se ei voi liittyä institutionaaliseen rakenteeseen tai pelkästään missioon. Uskon salaisuuden löytyvän yhteydestä. Ennen kaikkea yhteydestä Kristukseen, joka on seurakunnan perustanut. Hän rakentaa edelleen seurakuntaansa. Yhteys liittyy myös sen jäsenten keskinäiseen yhteyteen. Jokin suurempi tulee ihmisten elämään, saa aikaan muutoksen joka yhdistää.

Seurakuntaa on moitittu kankeaksi instituutioksi, olipa sen koko mikä tahansa. Rakenne ei saa aikaan muutosta, vaan muuttuneet ihmiset rakenteen sisällä. Hyvänä esimerkkinä Turun positiivisimmaksi henkilöksi valitun kirkkoherra Jouni Lehikoisen luotsaama Mikaelin seurakunta. Jounin johdolla seurakunta on ollut monessa asiassa edelläkävijä ja esimerkkinä myös julkiselle sektorille miten homma hoidetaan.

Seurakunta jatkaa matkaansa. Se kutsuu ihmisiä yhteyteensä. Varissuolla nyt marraskuussa 10-vuotista matkaansa juhliva Kristillinen seurakunta Uusipesula haluaa omalta osaltaan jättää matkastaan jäljen – hyvän jäljen Varissuolle ja sen ihmisiin. Haluamme yhdessä Turun alueen muiden seurakuntien kanssa kutsua juuri sinua mukaan matkalle. Kokemaan muutos ja muuttamaan tätä kaupunkia. Tul föli!

Jari Myrskykari Pastori Kristillinen seurakunta Uusipesula

Eeva-Johanna Eloranta Kansanedustaja, sd, Kohmo

n Mielipiteet

Turun normaalikoulun läpikulkuun järkeä

R

emontissa olevan Turun normaalikoulun väliaikaistilat tuovat mielestäni levottomuutta koulun arkeen. Asun Normaalikoulun vieressä, ja olen useasti harmitellut läpikulkujärjestelyitä. Väliaikaistiloina toimivien paviljonkien vierestä ja välistä kulkee läpikulkutie, josta monet Varissuon asukkaat kulkevat kauppakeskukseen tai sieltä pois. En ymmärrä, miksei tähän järjestelyyn olisi saatu parempi ratkaisu, sellainen,

jossa koulun pihan läpi ei kävele ihmisiä pahimmillaan olutta juoden ja tupakoiden. On selvää, että tällainen tuo levottomuutta lasten keskuuteen ja sitä kautta koulun arkeen. En tarkoita sitä, että koulun tarvitsisi ympäristönä olla eristetty tila, mutta läpikulku tuntuu juuri Normaalikoululla olevan levotonta sorttia.

Ihmettelevä asukas

Lisää resursseja maahanmuuton koordinointiin

T

urussa kaupungin hallinto, toimialat ja järjestöt tekevät paljon hyvää työtä maahanmuuttajien kotouttamiseksi. Konsernihallinnossa on kuitenkin ohjattu aivan liian vähän resurssia kotouttamisasioiden hoitamiseen, vain yksi virkamies, joka hoitaa tätä asiaa osa-aikaisesti. Tämän lisäksi kyseisen henkilön vastuualueeseen kuuluu samanaikaisesti Turun asukkaiden hyvinvointi. Jos olisi enemmän resurssia, niin konsernihallinto pystyisi panostamaan enemmän esimerkiksi edunvalvontaan, järjestöjen kanssa tehtävään työhön ja tukemaan toi-

mialoja kotouttamisessa.

Maahanmuuttajien kotouttamiseen käytettäviä varoja ei pitäisi nähdä kustannuksena vaan investointina. Käytetty raha tulee takaisin, kun maahanmuuttajat pääsevät mahdollisimman nopeasti töihin ja maksamaan veroja. Jos heihin ei panosteta, seuraukset tulevat jatkossa kaupungille kalliiksi syrjäytymisen vuoksi.

Turussa on muunkielisiä asukkaita noin 18 000 eli n.

10 % väestöstä. Muunkielisten määrä lisääntyy noin 1200 henkilöllä vuodessa.

Kaupungin suomenkielinen väestö ikääntyy ja työikäisten

määrä vähenee. Vaikka juuri nyt on talouslama ja avoimia työpaikkoja vähän, niin samaan aikaan on aloja joilla on työvoimapula. Kun työmarkkinat alkavat taas vetää paremmin, on tärkeää että silloin maahanmuuttajilla on suomenkielen taito ja ammattitaito kunnossa. On tärkeää saada maahanmuuttajanuoret mukaan yhteiskuntaan, koulutukseen ja työelämään.

Kaupungin kotouttamisohjelmassa vuosille 2014–2017 vastuutetaan tehtäviä myös konsernihallinnolle. Lisäksi jos konsernihallinnossa olisi enemmän resurssia niin pys-

tyttäisiin tukemaan kaupungin toimialoja kotouttamistyössä paremmin toimialoilta tulleiden toiveiden mukaan. Viime syksynä tehdyn maahanmuuton kustannusselvityksen toimenpide-ehdotuksissa oli mm. koordinaation parantaminen.

Nyt jos koskaan on aika ryhtyä toimeen ja ohjata konsernihallinnon maahanmuuton koordinointiin lisää resurssia, ennen kuin tilanne menee hallitsemattomaksi.

Muhis Azizi, Kaupunginvaltuutettu

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä toivoo asumisneuvojan pysyvän alueella

3

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Paijassi myy Itäharjulla maahantuomiaan kauneus- ja hyvinvointituotteita

Paijassin yrittäjä Päivi Harttunen tuo maahan ja myy luonnonkosmetiikkaa.

YRITYSUUTISET. Pieni kaune-

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Mukana on ihmisiä muun muassa terveystoimesta, poliisista, omakotiyhdistyksistä, seurakunnista, sosiaalitoimesta ja alueen yrityksistä.

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä kokoontui 29.10. keskustelemaan alueen yhteisen asumisneuvojan toimen lopetusuhasta. Työryhmä vetoaa asianosaisiin ja toivoo, että alueellinen asumisneuvoja saataisiin pitää jatkossakin.

Alueella toimii tällä hetkellä Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n, TVT Asunnot Oy:n ja Turun kaupungin yhteinen asumisneuvoja, joka tekee myös yhdyskuntatyötä osana alueen toimijoiden verkostoa.

TVT on suunnitellut lopettavansa yhteistyön palkattuaan jo toisen asumisneuvojan omaan palvelukseensa. Yhtiö haluaa hoitaa yhdenmukaisesti omalla henkilökunnalla asukkaidensa asumisneuvonnan kaikissa kohteissaan. Nykyisestä mallista on tehty sopimus ensi vuoden loppuun, mutta jatkosta vielä neuvotelASUMINEN.

laan.

– Jos yksi rahoittaja jää pois, on koko toimen tulevaisuus uhattuna, toteaa Akseli Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Kivilaakso.

Asumisneuvojan tehtävä on auttaa muun muassa järjestyshäiriöissä ja vuokranmaksuongelmissa.

– Täällä asumisneuvontaa tarvitsee koko lähiö, ei pelkästään yksittäiset asukkaat, kuten esimerkiksi Hirvensalossa.

Yhteinen asumisneuvoja on ollut alueella etu. Jos asukas esimerkiksi muuttaa asunnosta toiseen, asumisneuvoja pysyy samana. En tiedä, mitä siitä tulisi, jos täällä hääräisi monta eri asukasneuvojaa, hän pohtii.

Yhdyskuntatyöryhmän puheenjohtaja Alpo Lähteenmäki pitää Varissuon nykyistä mallia esimerkillisenä.

– Tästä pitäisi ottaa mallia ja perustaa muihin kaupun-

ginosiin samanlaisia toimia, ei suinkaan lopettaa tätä arvokasta työtä, hän sanoo.

Myös Varissuon terveyskeskuksen ja Katariinan seurakunnan väki oli samoilla linjoilla: – Olisi tärkeää, että toiminta jatkuisi ennallaan, sillä asukkaat hyvin tunteva asumisneuvoja tuo ongelmista tiedon myös terveyspalveluille ja diakoniatyöntekijöille. Usein asumisongelmien takana on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmia, joista emme saisi tietää ilman asumisneuvojaa, kokouksessa pohditaan.

Kokous katsoo, että asumisneuvojan toimen lopettamisesta voi saada hetkellistä säästöjä, mutta pidemmän päälle toimen lakkauttaminen tulee alueelle todella kalliiksi ongelmien kasvun myötä. Yhdyskuntatyöryhmän mukaan Varissuo tarvitsee alueena erityistä tukea muun muassa siksi, että 42 prosent-

tia asukkaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea.

Yhteisen asumisneuvojan toimea hoitaa 9.11. alkaen Tiia Sallasmaan äitiysloman sijainen Anni Mahlamäki.

Varissuo-Lausteen yhdyskuntatyöryhmä on ollut kasassa jo yli 30 vuotta eli pisimpään kaikista Suomessa toimivista asuinalueyhdyskuntatyöryhmistä. Sen tarkoitus on huolehtia omalta osaltaan alueen hyvinvoinnista ja nostaa alueen asukkaiden ja toimijoiden tärkeäksi kokemia asioita esiin.

Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran kevätkaudella 7.4.

Silloin keskustelun aiheena on ainakin Varissuon liikententeen toimivuus ja turvallisuus. Kokoukseen valmistellaan selvitys eri vaihtoehdoista Suurpäänkadun ja Karvataskunkadun liikenteen rauhoittamiseksi.

Janica Vilen

uskauppa Paijassi muutti Itäharjulle Vanhalle Littoistentielle elokuussa. Ennen muuttoaan se ehti toimia pari vuotta Paimiossa. Yrittäjä Päivi Harttunen on valinnut myytäväksi paitsi itse maahantuomaansa kosmetiikkaa myös omia herkkujaan: erikoiskahveja, suklaata ja teetä.

– Teessä ei käytetä esansseja, vaan aitoja aromeja, kuten kuivattuja hedelmiä, kertoo Harttunen.

Kahvit ovat papukahveja, joita saa sekä papuina, että jauhettuina. Suklaat tulevat Latviasta ja lisäksi tarjolla on tryffelisuklaapalloja.

Erikoisuutena liikkeestä saa Paijassin maahantuomaa Manuka-hunajaa ja Frezzor Omega-3 -kapseleita, jotka tulevat Uudesta-Seelannista.

– Otan hunajaa itse lusikallisen joka aamu ja ilta. Sen myötä olen pysynyt terveenä ja päässyt eroon närästyksestä, Harttunen sanoo.

Itäharjun Prisma uudistuu

Muutama viikko sitten Itäharjun Prisman pihalla mylläsivät isot koneet, kun pitkään palvellut puutarhatuotteisiin keskittynyt Kesäpiha-rakennus purettiin.

– Tämä oli osa ensi vuoteen liittyvää Prismakeskuksen uudistumista. Kesäkukkia ja multaa saa kyllä meiltä jatkossakin, mutta eri paikasta myymälää, kertoo Prismajohtaja Ville Ämmälä.

YRITYSUUTISET.

Kesäkauden loppumisen myötä puretun piharakennuksen alue toimii toistaiseksi parkkitilana, jolle tulee tarvetta viimeistään kiireisimmän joulusesongin aikana.

– Prismakeskuksen oheisliikkeisiin on tulossa parannuksia ensi vuoden aikana.

Pyrimme palvelemaan asiakkaita jatkossa entistä paremmin, Ämmälä kertoo.

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Taatusti paikallinen

4

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Hersyvää huumoria Luomua ja elämää ruuhkavuosiaan Koroistenniemellä eläville Luomukassi-osuuskunnan uusavajaiset houkuttelivat kiinnostuneita tutustumaan Koroistenniemen historialliseen maatilaan. Luomukassi esitteli tilaisuudessa oman puotinsa, josta saa ostaa niin lähituottajien kuin kaukomaidenkin luomutuotteita.

Tuula Riihikallio tuli Luomukassin uusavajaisiin kahville. Hän toivoisi, että alueella olisi toimintaa ympäri vuoden.

Kuva: Turun Kaupunginteatteri.

Turun kaupunginteatteri: Luolamiehen ruuhkavuodet Lavalla: Valtteri Roiha Käsikirjoitus: Valtteri Roiha Videosuunnittelu: Sanna Malkavaara Valosuunnittelu: Tero Aalto Äänisuunnittelu: Tuomas Rissanen Dominossa 29.10.–19.12.

Maskulainen Valtteri Roiha esittää parhaillaan Luolamies-trilogiansa kolmatta osaa Turun Dominossa, Turun kaupunginteatterin väistötiloissa. Alkuperäistä Luolamiestä on esitetty vuodesta 1991 kymmenissä eri maissa useilla eri kielillä. Kussakin esityksessä näyttelijä on muokannut käsikirjoituksen omakseen. Valtteri Roiha on vienyt monologin kuitenkin pidemmälle kirjoittamalla siihen kaksi jatko-osaa. Luolamiehen poikaa esitettiin Linnateatterissa muutama vuosi sitten, ja nyt on nähtävissä jo kolmas osa, jossa Luolamies elelee ruuhkavuosiaan Maskussa.

Esitys on sekoitus monologista, stand upista ja komediasta. Vaikka Roiha on lavalla yksin, hänen koko perheensä on läsnä esityksessä mukana olevien videoiden kautta. Videoita ja muutamaa valokikkaa lukuunottamatta Roiha kantaa esityksen yksin omalla karismallaan. Tämä esitys ei lavasteilla kikkaile.

Käsikirjoituksen hauskat yksityiskohdat ruuhkavuosiarjen multitaskingista osuvat ja uppoavat. Yleisö nauraa ja taputtaa. Erityisesti esitys kolahtaa sen kohdeyleisöön, eli itse TEATTERIARVIO.

ruuhkavuosissa eläviin ihmisiin, joista jokainen ymmärtää, kuinka mahdottomalta ruuhkavuosiseksi joskus tuntuu ja miten norovirus pilaa kaiken juuri, kun olet saanut perheen kalenterin jonkinlaiseen järjestykseen. Maskulaisille on lisäksi vielä tarjoiltu aitiopaikka esityksen ytimeen, sillä käsikirjoituksessa vilahtelee maskulaisia paikkoja, yrityksiä ja seuroja sekä vitsejä, jotka kolahtavat varmasti parhaiten Maskun ja muiden pienten maalaiskuntien asukkaisiin.

Vitsien seassa tarjoillaan myös alleviivaten neuvoja sekä parisuhteeseen että lasten kasvatukseen. Lämminhenkinen tunnelma muistuttaa katsojaa koko ajan siitä, ettei kukaan vanhempi ole täydellinen ja kaikissa perheissä on kaaosta. Mutta kyllä oman elämänsä luolamiehille hiukan irvaillaankin. Kyseenalaiseksi asetetaan muun muassa se, miten luolamies rakentaa hermoromahduksen partaalla aina vain suurempaa ja suurempaa luolaa. Kun luola lopulta valmistuu, lapset muuttavatkin pois ja luolamies jää vaimonsa kanssa asuttamaan kahdestaan valtavia tiluksia.

Huumori perustui paljon heteropariskuntien stereotyyppisiin isän ja äidin rooleihin. Aikaisemmissa esityksissä stereotyypeille naurettiin enemmän myös kriittisesti.

Kolmannessa osassa tilanteen kriittiselle tarkastelulle ei jätetty juuri tilaa. Mutta komedialle se sallittakoon.

KOROINEN. Luomukassi on Koroistenniemen vanhalle maatilalle pari kuukautta sitten avattu luomuruokaa myyvä puoti.

– Tämä on vähän tällainen suurperheen äidin ruokakaapin jatke, nauraa Luomukassin perustaja Lotta Laaksonen kysyttäessä Luomukassin taustoista. Parikymmentä vuotta erilaisia luomuruokapiirejä pyörittänyt Laaksonen perusti neljä vuotta sitten toiminimen, jotta voisi kuljettaa ihmisille kotiinkuljetuksella laadukkaita, paikallisia luomutuotteita.

Toiminimi ei kantanut, mutta pari kuukautta sitten Laaksonen päätti perustaa Luomukassin uudestaan, tällä kertaa osuuskuntana: – Nyt tässä on mukana neljätoista osakasta ja todellista yhteisöllisyyden tuntua.

Parinkymmenen lähialueen tuottajan lisäksi luomupuodin valikoimissa on tuotteita noin kymmenestä eri tukusta ja omia käsintehtyjä tuotteita sekä keräilytuotteita.

Seuraavaksi Luomukassin olisi tarkoitus palata juurilleen ja käynnistää vuodenvaihteessa

puodin lisäksi kotiinkuljetus ja noutopistekuljetus uudestaan.

Koroistenniemellä elävää toimintaa Koroistenniemi on Turun kaupungin omistama vanha maatila, jonka ympäristössä toimii lukuisia eri toimijoita. Alue on määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi, ja siellä toimii muun muassa Turun ammattikorkeakoulun LUMO-keskus, eli luonnonmateriaaliosaamis-keskus, joka pitää esimerkiksi kahvilaa ja järjestää kursseja.

Lotta Laaksosen mukaan Koroistenniemi on helmi aivan kaupungin kupeessa ja maatilan kokonaisuuden elvyttäminen on kaikkien siellä toimivien noin kymmenen yhdistyksen tavoite. Luomuharrastajien lisäksi paikka houkuttelee myös kasvitieteestä kiinnostuneita, sillä maalaistalon pihassa on myös Suomen suurin mangolia, jonka kukkimista ihmiset tulevat aina keväisin ihmettelemään.

– Tämä on monella tavalla

todella kiinnostava paikka, sanoo Laaksonen.

Luomupuodin lisäksi pihapiirissä on esimerkiksi kahvila ja polkupyöräkirppis. Lisäksi alueella järjestetään kulttuuritapahtumia. Viikoittaista toimintaa on esimerkiksi joogan ja teatteri-improvisaation muodossa.

Toimintaa toivotaan myös jouluksi Uusavajaisiin kahville tulleelle Tuula Riihikalliolle Koroisten maatila on jo tuttu paikka: – Aina kun pyöräilen ohi ja kahvila on auki, poikkean kahville, hän kertoo.

– Tämä on kaunis paikka, ollut aiemmin suurempi tila. Viime aikoina täällä on ollut vähän hiljaisempaa, mutta aikaisemmin olen ollut täällä kyläjuhlissa, huoltanut omaa pyörääni ja käynyt tutustumassa kasvimaalla, Riihikallio jatkaa.

Riihikallio toivoisi, että alueella alkanut kehitys jatkuisi ja toimintaa olisi monipuolisesti ympäri vuoden.

– Kesäisin tämä on kiva

Janica Vilen

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Itä-Turun oma paikallislehti Ilmestyy seuraavan kerran 25.11. ja 16.12.

Luomukassin perustaja Lotta Laaksonen esittelee puotinsa tarjontaa.

paikka, mutta joulunaikaankin voisi hyvin olla jotain. Aikaisemmin täällä on ollut teatteriesityksiä, niitä saisi olla enemmän.

Turku syntyi Koroistenniemellä Koroistenniemi on yksi kaupungin merkittävimmistä paikoista. Alueella on ollut asustusta aina 800-luvulta ja paikka toimi Turun keskustana vuoteen 1286, jolloin aloitettiin nykyisen Tuomiokirkon rakentaminen. Kuitenkin siihen asti Koroinen oli merkittävä kauppapaikka ja vanha Turku sai siellä alkunsa 1100-luvulla.

1200-luvulla myös Suomen Piispa Tuomas asui Koroisilla ja muutaman vuosikymmen alue oli koko Suomen hallinnollinen keskus. Maan kohoamisen seurauksena asutus ja keskusta siirtyivät vähitellen 1300-luvulla nykyisen Tuomiokirkon ympäristöön.

Nykyiset Koroistenniemen rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun loppupuolelta.

Roosa Vastamäki

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

5

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

n Torikaffella

Saila Holm ei allekirjoita median luomaa kuvaa pahamaineisesta Varissuosta HENKILÖKUVA. Yhteisöpeda-

gogi Saila Holm (s.1988) on työskennellut Yhdessä-yhdistyksessä kohta kolme vuotta.

Varissuolla kirjaston alakerrassa majaileva yhdistys on alueellinen kohtaamispaikka eri kulttuureille. Yhdistys perustettiin vuonna 1998 Lausteella ja Varissuolle se muutti 2012.

Holm on Yhdessä-yhdistyksen intercultural- eli IKU-projektin toiminnanohjaaja. Projektin päätarkoitus on kehittää eri kulttuurien välistä toimintaa avoimessa kohtauspaikassa.

Näkökulma ei siis ole monikulttuurisuudessa, vaan kulttuurien välisyydessä.

– Toimintamme on tarkoitettu kaikille, myös suomalaisille. Tarkoitus on, että ihmiset pääsevät meidän tapahtumissa tutustumaan eri taustaisiin ihmisiin. Täällä ei toimita niin, että suomalaiset järjestäisivät ohjelmaa maahanmuuttajille, vaan kaikki toimivat yhdessä ja oppivat toisiltaan, kertoo Holm.

Tällä hetkellä avoimessa toiminnassa on suomalaisia noin 40 % ja maahanmuuttajia 60 %.

Pakolaistilanne ei ole Yhdessäyhdistyksen toimintaan vaikuttanut – ainakaan vielä.

– Turvapaikanhakijat hakevat ensin oleskelulupaa, jonka

saa vain osa. Vasta sitten jaetaan kuntapaikka, jonka myötä alkaa kotoutus. Tällä hetkellä he odottavat päätöksiä. Muutamia on kyllä käynyt meilläkin kyselemässä kielikursseja. Ihmiset eivät halua olla toimettomina pitkään, Holm sanoo.

Joka päivä pieni maailmanympärysmatka Holm on aina ollut kiinnostunut eri kulttuureista. Hän on ollut vaihto-opiskelijana ja matkustellut paljon.

– Nyt minulla ei enää ole niin suurta matkustamisen tarvetta, kun teen töissä joka päivä pienen maailmanympärysmatkan, hän nauraa.

Holm on työssään nähnyt, miten samanlaisia ihmiset lopulta ovat kulttuurieroista huolimatta.

– Jokaisella tuntuu olevan samat perustarpeet: Ihmiset haluavat olla terveitä, rakastettuja ja tuntea itsensä hyödyllisiksi tekemällä töitä, hän sanoo.

Yhdessä-yhdistyksessä yhdistyy paitsi eri kulttuurit myös eri sukupolvet.

– On ollut hauska seurata, miten eri sukupolvet ovat ystävystyneet täällä. Kaikilla ei omat lapsenlapset asu lähellä,

joten täällä ikäihmiset pääsevät tapamaan lapsiperheitä ja toisin päin.

Holmin tavallinen työpäivä koostuu toimistotyötä ja kerhojen ohjaamisesta.

– Lisäksi täällä tulee neuvottua paljon ihmisiä. Vaikka emme ole virallinen infopiste niin ihmiset tulevat usein pyytämään apua juuri meiltä.

Kestävien ihmissuhteiden luominen ei ole helppoa Holm on kotoisin Hyvinkäältä.

Kun hän vuonna 2013 muutti työpaikan perässä Turkuun, hänen piti luoda uudet sosiaaliset verkostot.

– Ehkä siksi pystyn vähän samaistumaan maahanmuuttajien tilanteeseen. Haasteellisimpia ovat ne, jotka jäävät koteihinsa katsomaan satelliittikanavien kautta kotimaansa tv-ohjelmia. Kotiin jääminen saattaa tapahtua helposti ja huomaamatta. Ei ole kovin yksinkertaista löytää paikallisia ystäviä, Holm sanoo.

– Ihmiset hakeutuvat usein sellaisten ihmisten pariin, jotka ovat jollain lailla samassa tilanteessa. Kestävien ihmissuhteiden luominen ei ole helppoa.

Sen eteen pitää tehdä töitä. En minäkään oikein vielä tunne al-

Yhdessä-yhdistyksen työntekijä Saila Holm juo tavallista suodatinkahvia maidolla.

kuperäisiä turkulaisia, sillä olen tutustunut muihin muualta Suomesta ja ulkomailta muuttaneisiin, Holm selittää.

Varissuota hän ei tuntenut entuudestaan lainkaan.

– Työpaikan saatuani aloin kuulla juttuja Varissuon maahanmuuttotilanteesta. Media on antanut alueesta pahamaineisen kuvan, mutta itse en

allekirjoita sitä näkemystä.

Holm pitää Yhdessä-yhdistyksen toimintaa tärkeänä ja toivoisi, että samanlaista toimintaa olisi muuallakin. Tällä hetkellä hän kuitenkin jännittää Yhdessä-yhdistyksen järjestämän Avoimen ryhmätoiminnan ja tapahtumien tulevaisuuden puolesta.

– Projektirahoituksemme

on katkolla jouluna, eikä ole vielä varmaa, saammeko jatkorahoitusta.

Janica Vilen Tällä palstalla tutustutaan paikallisia ihmisiin kahvinkupin äärellä.

Kenen haastattelun sinä haluaisit lukea seuraavasta lehdestä?

Ehdota haastateltavaa: toimitus@turunseutusanomat.fi.

6

ITÄKULMA

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

18. marraskuuta 2015

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

7

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Tyksilän uuden päiväkodin rakentaminen etenee hyvin Historiallisen kolerahautausmaan viereen Kalevantielle rakentuva uusi Tyksilän päiväkoti aloittaa toimintansa ensi syksynä.

ITÄHARJU. Tyksilän uuden

päiväkodin rakennushankkeesta kokonaisvastuussa olevan Lainio & Laivoranta Oy:n toimitusjohtaja Jari Lainion mukaan rakentaminen on edennyt hyvin. Valmista tulee kesäkuun loppuun mennessä ja lapset aloittavat uusissa tiloissa elokuussa.

– Kalevantien liikenne on yllättävän vilkasta, joten se piti ottaa erityisesti huomioon. Liikenteen melu mitattiin ja äänieristys tehtiin sen mukaan.

Myös lasten turvallisuuteen tien lähellä panostettiin suunnitteluvaiheessa. Sisäpiha esimerkiksi on suunnattu tiestä poispäin, kertoo Lainio.

Rakennettavan tontin sijainti aivan historiallisesti merkittävän kolerahautaus-

maan kupeessa aiheutti sen, että Museovirasto teki ennen rakennusluvan myöntämistä koekaivauksia aiemmin parkkipaikkana olleella alueella.

Hautoja ei kuitenkaan löytynyt, koleraan kuolleet ilmeisesti haudattiin 1830-luvulla tiukasti suojaavien muurien sisälle tartunnan pelossa.

Tyksilän päiväkoti on toiminut vuodesta 1977 ja sitä ylläpitää Päiväkotiyhdistys Tyksilä ry. Päiväkoti tarjoaa lasten palvelujaan ensisijaisesti sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapsille.

– Tällä hetkellä kaikki lapset ovat hoidossa kaupungin tai lähikuntien myöntämillä palveluseteleillä. Voimme myös ottaa hoitoon lapsia yksityisen hoidon tuella. Mahdollisuuksien

mukaan pyrimme myös tekemään ostopalvelusopimuksia lähikuntien kanssa yksittäisten lasten hoidosta, kertoo päiväkodin johtaja Heli Pyy. Nykyinen päiväkotirakennus sijaitsee noin 500 metrin päässä Vanhan Littoistentien ja Paljetien kulmassa.

– Tarvetta uusille tiloille on, sillä nykyisiä tiloja ei ole alunperin suunniteltu päiväkotitiloiksi ja ne ovat käymässä meille ahtaiksi. Uusien hienojen tilojen myötä voimme perustaa myös neljännen ryhmän.

Vaikka ensisijaisesti otamme sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapsia, myös muiden kannattaa hakea. Saattaa olla, että uuden ryhmän myötä varsinkin alkuvaiheessa paikkoja jää myös lähialueen lapsiperheille,

Turkulaisen arkkitehtitoimisto Arosuo Arkkitehdit Oy:n suunnittelema uusi Tyksilän päiväkoti nousee hyvää vauhtia Itäharjulle.

kertoo Pyy. Päiväkotipaikkaa ja palveluseteliä voi jo hakea Turun kaupungin verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella.

– Turusta hoitopaikkaa etsivät, mutta ympäristökunnissa asuvat perheet voivat olla yh-

teydessä suoraan minuun, ohjeistaa Pyy. Uusissa tiloissa Tyksilän päiväkodin lapset ja henkilökunta pääsevät aloittamaan elokuussa 2016.

– Päiväkodin lapsille lähei-

nen rakennustyömaa on ollut jännittävä retkikohde. Vähän isommat lapset odottavat jo innolla uusiin tiloihin pääsyä, kertoo Heli Pyy. Kai Saarto

Kolerahautausmaa muistutti pitkään kulkutautien kauhuista ITÄHARJU. Intiasta 1800-lu-

vulla liikkeelle lähtenyt kulkutauti, kolera, rantautui Suomeen kesällä 1831. Pormestari, Carl Pehr Edvard Gadd antoi tartunnan pelossa käskyn aidata koleraan kuolleille kaksi omaa hautausmaata. Kakolanmäellä ollut hävitettiin myöhemmin ja se löytyi uudestaan vasta muutama vuosi sitten arkeologisten kaivausten yhteydessä. Edelleen olemassa oleva ja ensimmäisenä rakennettu hautausmaa rakennettiin Itäharjulle, joka oli silloisen kaupunkialueen ulkopuolella.

Uhreja kolera vaati Turussa muutamassa kuukaudessa arvioiden mukaan 234 henkilöäa.

Sen synnyttämän pelon vuoksi ei ole ihme, että kuolleet haluttiin haudata kauas asuinalueista. Silloisessa Turussa oli noin 11 000 asukasta. Jos kuolleisuuden suhteuttaisi nykyiseen väkilukuun, kuolleita olisi tuhansittain. On vaikea edes kuvitella, millaisen paniikin kolera on tuolloin aiheuttanut. Taudin aiheuttajasta ei ollut 1830-luvulla vielä mitään tietoa.

Ensimmäisenä kolerakesä-

nä koleraan sairastui Suomessa lääkintöylihallituksen mukaan 1 258 henkilöä ja kuolleisuus oli yli 50 %. Kolera on leviävä suolistotauti, joka tarttuu usein kolerabakteerin saastuttaman juomaveden tai ruoan kautta.

Monet kuolivat tunneissa oksentelun aiheuttamaan nestehukkaan. Epidemiat iskivät Suomeen pitkin 1800-lukua, viimeisen kerran 1908, jolloin tartuntoja raportoitiin yhdeksäntoista.

Itäharjun kolerahautausmaa säilytti pitkään pelottavan maineensa. Muistan sen vielä omasta lapsuudestani 1980-luvulla pelottavana ja mielikuvitusta kutkuttavana paikkana.

Aidattu alue oli vuosikymme-

niä hoitamaton, mikä vain lisäsi sen henkimää pahaenteisyyttä. Pyörällä ohi ajaessa monet pidättivät hengitystään, sillä tarinat hautausmaan ilman levittättämästä taudista olivat muodostuneet Itäharjulla urbaaniksi legendaksi.

Turun viherliikelaitos sai vuonna 2009 luvan raivata alueen kuntoon. Nyt se on puistomaisen komea. Näkyviä hautoja ei ole enää jäljellä kuin kourallinen, muutama varakkaamman väen kivipaasi ja rautaristi. Muiden taudin uhrien puuristit ovat lahonneet olemattomiin jo vuosikymmeniä sitten.

Kai Saarto

8

ITÄKULMA

18. marraskuuta 2015

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Halisten kosken kupeessa on esillä yhteisöllistä taidetta TAIDE. Halisten perinnemaise-

maan on noussut yhteisöllisesti rakennettua ympäristötaidetta.

Yhteisötaidehanke kantaa nimeä Vehnälapset ja sitä koordinoi paljasjalkainen halislainen taiteentekijä ja pedagogi Tommi Ranti.

– Keväällä aloitettiin, kesällä tehtiin ja hankittiin materiaalit ja syksyn tullen teos tuli valmiiksi heti viljojen puimisen jälkeen. Varsinaisia näyttelyn avajaisia olemme kuitenkin suunnitelleet vasta kevääksi, Ranti kertoo.

Valkkimyllynkujalla, Frantsin tilan pellolla sijaitsevan tilataideteoksen materiaaleja ovat puu, heinä, maa, kasvit, savi, teräs ja kangas. Toisaalta Halisten kosken pato ja silta sekä teoksen takana virtaava Aurajoki osallistuvat myös osaltaan taide-elämyksen välittämiseen.

– Perunakuokan päät on haettu Lahdesta asti ja kuusimetriset metalliputket taas ovat peräisin Piikkiöstä. Ne painavat noin 80 kiloa kappale, Ranti kertoo.

Materiaaleja on vielä jäljellä-

kin, joten teosta olisi mahdollista jatkaa.

– Toisaalta ihmisen käden jälki ei saa mielestäni näkyä liikaa. Olen ajatellut, että teräsosat saavat ruostua ja luonto saa ottaa teoksen haltuunsa ja siten osallistua taiteen tekemiseen, Ranti pohtii.

Mukana projektissa on ollut kymmenisen ihmistä. Taiteen tekeminen yhdessä on tuonut projektin aikana myös ihmisiä lähemmäs toisiaan.

– Tässä on koitettu etsiä uusia tapoja tehdä taidetta, jonka innoitus tulee kauniista perinnemaisemasta. Sekin on hauska huomio, että tämän pellon vilja lähti syksyllä Raision tehtaille ja saattaa olla, että se päätyy meidän syötäväksi, Ranti sanoo.

Teos on huomattu hyvin ja Rantin mukaan monet lenkkeilijät ovat pysähtyneet valokuvaamaan sitä.

Osana vehnälapset-hanketta on tehty myös nettisivu www. vehnalapset.fi. Sivulla on tietoa taideprojektista ja lisäksi valokuvia Halisten alueen his-

Taiteilija Tommi Rantin taidetta on ollut esillä eri näyttelyissä vuodesta 1998. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteen ja taiteen maisteri ja toimii lehtorina turkulaisessa yläkoulussa. ”Kiinnostus taiteen tekemiseen ei taita loppua koskaan. Se on loputon sarka”, hän kommentoi viimeisimmän taideteoksensa äärellä kotikulmillaan Halisissa.

toriasta.

– Suurimman osan kuvista on lahjoittanut Esa Tolas. Vanhimmat kuvat on peräisin 20luvulta. Kuvamateriaalia on sen verran, että tässä voisi löytyä jo aineksia historiikin tekemiseen, Ranti vinkkaa.

Turun kulttuurilautakunta on myöntänyt apurahaa teoksen toteuttamiseksi.

Janica Vilen

Li Andersson ja Kari Mäkinen keskustelevat Pyhän Katariinan kirkossa maailmasta kotina ja kodista maailmassa SEURAKUNTA. Syksyn viimei-

Li Andersson on Vasemmistoliiton kansanedustaja, Turun kaupunginvaltuuston jäsen ja Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja.

ITÄKULMA

nen Valoa yössä -keskustelu pidetään perjantaina 20.11. klo 18 Pyhän Katariinan kirkossa, jonne kansanedustaja Li Andersson ja arkkipiispa Kari Mäkinen saapuvat keskustelemaan aiheesta Maailma kotina – koti maailmassa.

Valoa yössä -keskustelusarja on kuluneen syksyn aikana kokoontunut Katariinan pappilassa. Tilaisuuksissa on keskusteltu muun muassa pyhistä houkista ja ihmisen elämän käännekohdista.

– Katariinan pappila on ollut aiemmissa Valoa yössä -keskusteluissa lähes täynnä. Viimeisen keskustelun pitäminen kirkossa varmistaa, että kaikki kiinnostuneet mahtuvat varmasti paikalle. Kirkko on myös tunnelmallinen ja joulun odotukseen virittävä paikka ja sen akustiikka toimii illassa esiintyvien Py-

AURANLAAKSO – HALINEN – HUHKOLA – HURTTIVUORI – ITÄHARJU – KOHMO – KULTANUMMI – KURALA – LAUKKAVUORI LAUSTE – LITTOINEN – NUMMENMÄKI – NUMMI – PÄÄSKYVUORI – RAVATTULA – SKANSSI – VAALA – VARISSUO – YLIOPPILASKYLÄ

Ilmestyy Turun Seutusanomat Itä -lehden välissä.

www.turunseutusanomat.fi

hän Martin laulajien kannalta oivasti, kertoo Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo.

Iltojen ideoinnissa mukana ollut emeritus ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula on iloinen, että Andersson ja Mäkinen pääsevät osallistumaan tilaisuuteen.

– Halusimme kutsua tilaisuuteen avaria ja monipuolisia maamme ja maailman tulevaisuuden tuntijoita. Uskomme, että Anderssonin ja Mäkisen ajatukset kiinnostavat lähialueiden ihmisiä laajemminkin, Kettula kertoo.

Iltaa yhdessä Leena Kairavuon kansaa isännöivä Kari J. Kettula odottaa illalta laadukasta ja kodikasta keskustelua.

Tilaisuus alkaa glögitarjoilulla kirkon eteisessä ja siihen on vapaa sisäänpääsy.

Kustantaja: ML-Mediat Oy, Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio Toimitusjohtaja: Mika Leinonen, 040 706 2132 Päätoimittaja: Janica Vilen, 045 126 1698 Laskutus: Aino Väänänen, 045 112 4240 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi Ilmoitusvalmistus: TMI Helle Laaksonen, 040 704 1457 aineistot@turunseutusanomat.fi

Kari Mäkinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa vuodesta 2010 alkaen.

Myyntineuvottelijat: Maria-Leena Kontio, 045 111 6931 Sirpa Koskinen, 0400 535 764 Mika Leinonen, 040 706 2132 Seija Minkkinen, 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila, 045 139 2151

Paino: Salon Lehtitehdas Jakelu: Posti Group Oyj Jakelupäivystys: 0200 71000 (pvm/mpm) asiakaspalvelu@posti.fi