Page 1

Tuula Amberlalle lapset menivät uran edelle

Perinteitä vaalitaan Taivassalossa

SIVU 3

Kauppilan Umpipihaa kunnostettiin

SIVU 4

SIVU 8

SEUTUSANOMAT

ava Seura estyy ilm lehti 22.8. to

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO TORIN LAIDALTA Oman keittiön tuoreet pullat ja munkit!

• kiropraktiset hoidot • päänsäryt • käsien puutumiset • iskias • selkäkivut

Soita 0400 780 097 Alinenkatu 30 UUSIKAUPUNKI

tikäymälä. Iso rinnetontti 5307 m².

OMAKOTITALO Vahterus, Uki, Kytämäentie 370, 2h+k+s, 80 m². Pieni kiva koti maaseudulla. Ulkorak. jossa autotalli, puuvaja ja sauna. Suulirakennus. Maakellari. Iso tontti 5,7 ha. Hintapyyntö 80.000 €. Lisäksi mahd. ostaa erillinen palsta 6,1 ha ko. kiinteistön läheltä.

Älä kärsi kivusta, Osteopaatti Virtanen auttaa! AAN! YÖS MUK

EDULLINEN M KOTIRUOKALOUNAS alk. ma-la klo 11-15

750

Lounaslista netissä www.rosamunda.fi Koulukatu 5, U:ki. P. 02 8424833 ark. 8-17, la 8-15

15.8.2019

Saa olla kuulemma ”räväkkäämmän” näköinen, jos aineksista saa tehtyä. Eli vois uudistaa ilmettä.. Samat aukiolot, lounasjutut ym. vakkarit, kuin oliVAPAA-AIKAAN siinä 18.4. PopUp -ilmoituksessa. Siittä seMÖKKI Popup -teksti ja pääsiäiskakku MEREN RANNALLA pois. Koutuntie 104, Uusikaupunki Käytä niistä kuvista, jotka ed.viikolla Kauniilla paikalla pieni hirsimökki. laitoin: salaattipöytää, kuvaa Mökin edessäpullan isohko terassi, josta ja sisäkuvaa kahvilasta (saatko kaikki ihana näkymä merelle. Mökissä on sopimaan? Jos vaikka jättäis sen punaisen tontilla onTorin porakaivo. Lisäkyläosansähkö pois ja ja laittais tekstin laisisisätilakuvan tontilla on 2yläosaan. varastoa, joista toinen dalta sen En tiedä, soveltuu vierasmökiksi. Komposkun ajatukset on klimpeissä.) Teksti johonkin: Rosamundan perinteiset Ugin keskustaan autolla 8 km. munkit! Hintapyyntö 185.000 €.

LATKO HUOL SI? VAIVA

3. VSK

Kallelantie 272, Kalanti Nätti ja vehreä kesäpaikka, ns. mummonmökki, jossa tupa, kamari, kuisti ja verstastila sekä yläkerta avoin. Saunarak, puuvaja ja maakellari. Iso tontti 5560 m². Kiinteistölle tulee kunnan vesi. Hintapyyntö 59.950 € Kiinteistötoimisto

ASKO VAINIO KY LKV

Taas mahdoton määrä laukkuja ja kasseja myytävänä!

Sisustajan ja rakentajan ykköspaikka

Varastostamme myös joustovinyylimatot

Jäteasema avoinna: arkisin klo 8-16, torstaisin klo 17 asti.

Palvelemme: ark. klo 9-17.30 la klo 9-14 Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki p. 844 3553, 044 704 3553 www.alina.fi

Vihtorink. 5, Laitila. 851 600 tai 0400-535 928 www.vainiolkv.fi info@askovainio.com

Rautainen Puukauppa

Paikallista ja joustavaa jätehuoltopalvelua Laitilan, Uudenkaupungin, Taivassalon ja Pyhärannan alueilla.

TORSTAINA

22.8.

P. (02) 855 990 Verstastie 4, 23800 LAITILA www.helistola.fi

jatehuolto@helistola.fi

ASUMINEN & RAKENTAMINEN

Vanhat Talot -tapahtumaliite TORSTAINA 5.9. TORSTAINA JAKELU VAKKA- JA 5.9. LÄNSI-LEHTIEN VÄLISSÄ

YHTEENSÄ 61 000 kpl!

Uusikaupunki, Pyhäranta, Laitila, Kustavi, Vehmaa, Taivassalo, Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Masku, Raisio, Naantali ja Länsi-Turku!

Ilmoitusmyynti: Sari Laurila p. 050 568 5454 sari.laurila@turunseutusanomat.fi

HIKOKI -sähkö- ja akkutyökalut ja tarvikkeet

Tervetuloa ideoimaan uuteen näyttelytilaamme Uuteenkaupunkiin

SEUTUSANOMAT

Jakelumäärä aina noin

18 500 kpl

Postin päiväjakelussa

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

M ai no sh om m ia vu od es ta 19 96 mainonnan suunnittelua esitteet tekstiä nettihär pätyksiä asiakaslehdet ilmoitusvalmistusta

tel. 040 722 8991 UUSIKAUPUNKI


2

15. elokuuta 2019

n Pääkirjoitus

n Kuntapäättäjän kulma

n Pakina

Millainen koulu on paras juuri sinulle?

Sivistystahtoa ja mielenkiintoista elämää

Vieraskaupunkia rahoittamassa

Opetushallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoisen tavoitteen: Se haluaa, että Suomessa on tasa-arvoinen ja maailman paras peruskoulu. Tavoitteen saavuttamiseksi on käynnistetty Paras koulu -hanke, jonka tarkoitus on parantaa kouluhyvinvointia. VarsinaisSuomesta hankkeessa ovat mukana Uusikaupunki, Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Parainen. Nyt mukana olevien kuntien ja Turun Yliopiston yhteistyöllä kehitetään opetuksen tuen toimintamalleja, jotka edistävät lasten ja nuorten yleistä hyvinvointia, koulumotivaatiota ja syrjäytymisen ehkäisyä. Hanketta esitellään tarkemmin tämän lehden sivulla 7. Ammattilaisten lisäksi myös jokainen Matti Meikäläinen voi osallistua hankkeeseen peruskoulufoorumin käynnistämän #paraskoulu -haasteen kautta. Osoitteessa www.paraskoulu.fi jokainen voi jakaa ison tai pienen idean tai teon, jolla suomalaisesta peruskoulusta saadaan parempi paikka. Omista kouluvuosistani alkaa olla jo aikaa, mutta vierailen kouluissa säännöllisesti toimittajana. Itse huomaan, että sykkeeni nousee jo pelkästä melutasosta, joka useimmissa kouluissa on kova. Vaikka se melu olisi iloisia kiljahduksia, naurun helähdyksiä ja kevyttä puheen sorinaa, se on minulle häiriötekijä. Tämän vuoksi minulle yksi askel kohti parasta koulua olisi äänieristetyt tilamateriaalit. Kaarinan Littoisissa näin tai oikeastaan kuulin hyvän esimerkin siitä, kuinka rauhallinen voi olla päiväkodin ruokala, kun kaikki kalusteet olivat äänieristettyjä ja pöydät kapeita. Juuri sen levyisiä, että siihen mahtuu kaksi tarjotinta vastakkain. Kun lapset istuvat lähekkäin, ei ääntä tarvitse käyttää niin paljon. Pieniä oivalluksia, mutta joillekin niiden tuoma helpotus saattaa olla kullan arvoinen. Harmittavan moni lapsi on joutunut aloittamaan tämänkin lukuvuoden parakissa tai muussa väistötilassa. Suomessa on jo pitkään laiminlyöty koulurakennusten huoltoa sillä seurauksella, että homekouluja korjataan nyt lähes kaikissa kunnissa. Terveelliset tilat on yksi keino luoda paras koulu. Ja sitten se yksi ikuisuusaihe: koulukiusaaminen. Se pitäisi poistaa Suomesta, ensin sanana ja sitten kokonaan. Uskon, että jo sana koulukiusaaminen on vaarallinen – koska se vähättelee. Jos joku potkaisee lasta kadulla päähän, se on rikos, jota kutsutaan pahoinpitelyksi. Jos sama tapahtuu koulussa, se onkin koulukiusaamista, josta selviää opettajan puhuttelulla. Uskon, että kohti parasta koulua mennään, kun väkivallasta, syrjinnästä ja häirinnästä aletaan puhua niiden oikeilla nimillä. Paljon on parannettavaa, mutta paljon on onneksi myös hyvää. Suomalainen peruskoulu on luotettava kivijalka, jonka päälle jokaisen suomalaisen on hyvä rakentaa juuri sen näköistä tulevaisuutta kuin haluaa. Sieltä saa hyvää kouluruokaa, useimmat löytävät sieltä parhaat ystävänsä, siellä koetaan arki ja juhla sekä opitaan elämää varten. Parasta kouluvuotta kaikille!

Tiedä, älä luule – näin oli isälläni tapana sanoa, kun väittelimme jostakin asiasta. Usein sain jonkun kirjan käteeni ja samalla kehotuksen lukea teos. Palasimme joskus aiheeseen lukemisen jälkeen, tosin olin lukenut ennen uusintaottelua myös muuta aiheeseen liittyvää. Meillä sai olla eri mieltä, mutta perustellusti. Ihmisen arki ja ajattelutavat sujuvat tavallisesti rutiininomaisesti samoja tuttuja ratoja pitkin. Ihminen toistaa päivästä toiseen hyväksi havaitsemiaan rutiineja ja hakeutuu helposti mukavuusalueilleen. Se on helppoa, mukavaa ja turvallista elämää. Luemme tuttujen kirjailijoiden teoksia ja kuuntelemme tiettyjä artisteja vuodesta toiseen. Milloin viimeksi koit jotain sellaista, joka sait sinut ajattelemaan jotakin aivan uudella tavalla? Milloin löysit uuden kiinnostavan artistin tai kirjailijan? Kirjassaan Hyvintoimintayhteiskunta kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti Jari Ehrnrooth toteaa, että arvokas elämä ei synny itsekeskeisestä onnellisuuden tavoittelusta, vaan itsensä kehittämisestä ja toteuttamisesta, työstä ja vastuuntunnosta, pyrkimyksestä kasvaa henkisesti. Ehrnroothin mukaan ihmisten kehittymisen korvaa laiskanpulskea mukavuuden tavoittelu – suomeksi sanottuna sohva ja televisio. Opiskelu ja itsensä kehittäminen ei ole vain nuorten etuoikeus. Uudessakaupungissa pidetty Rauhan Symposium toi kaupunkiin kahdeksi päiväksi huppututkijoita, politiikan konkareita ja oman alansa asiantuntijoita. Kun kaksi iäkästä naista saapuivat ovesta ja totesivat, että tultiin hieman sivistämään itseämme, oltiin asian ytimessä. Opin itsekin kahden päivän aikana paljon uutta väestötieteestä, ulkopolitiikasta, historiasta, diplomatiasta, maahanmuutosta, ikääntymisestä sekä ympäristöön liittyvistä asioista. Mikään näistä aiheista ei ole millään tavalla itselleni erityisen läheinen, mutta on huikean upea tunne, kun saa oppia uusia asioita ja huomaa eri asioiden välisiä uusia yhteyksiä. – Voiko sinne symbioosiin tulla kuka vaan?, kysyi moni, jolle symposium sanana oli vieras tai mahtipontinen. – Nämä professorit ovat yllättävän helposti lähestyttäviä ja noita suurlähettiläitä olisin halunnut kuunnella koko päivän, oli tavallisin palaute. Jokainen läsnäolija koki todennäköisesti itsensä hieman nuoremmaksi ja elinvoimaisemmaksi professori Scherbovin esityksen jälkeen. Vieraanamme oli maailman kahdeksan huippututkijaa, jotka edustivat viittä eri tieteenalaa – meillä jokaisella oli mahdollisuus oppia heiltä jotakin. Symposiumin luennoitsijoista kahdeksan vieraili kaupungissamme ensimmäistä kertaa. He ovat tottuneet puhumaan YK:ssa ja maailman metropoleissa. Jokainen heistä oli vaikuttunut – vaikuttunut Rauhan Symposiumin ja Uudenkaupungin ilmapiiristä, tapahtuman korkeasta tasosta ja silti sen leppoisuudesta. Jokainen heistä aloittaa todennäköisesti seuraavan esityksensä ja luentonsa kertomalla osallistumisestaan Uudenkaupungin Rauhan Symposiumiin. Ole utelias, mitä ympärilläsi tapahtuu ja uskaltaudu uusille vesille, se on paras keino kehittää itseään. Jokaiseen talouteen tuli viime viikolla kansalaisopiston lehti, joka pursuaa toinen toistaan upeampia mahdollisuuksia kehittää itseään. On vain saatava itsensä liikkeelle. Mitä, jos tänä vuonna aloittaisitkin jotain ihan uutta? Itsensä kehittäminen ja lukeminen – ne kannattavat aina. Minna Canthia lainatakseni: ”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää!”

Janica Vilen Päätoimittaja

Jaana Vasama, SDP Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston pj.

Siinä vaiheessa, kun kesälomarahat, omat ja varastetut, on tuhlattu anti-ilmastoystävällisesti lennellen pitkin maailmaa ja palattu takaisin kotimaahan lähes sentittömänä, niin alimitoitettu lomabudjetti ei kovin montaa ylimääräistä menoerää kestä. Jos sitä yhtäkään. Mutta rahojen jumala Voloh jossain kassakaappinsa laitamilla näki tämän ja aloitti meikäläisen ruoskinnan sillä toisella persoonallaan. Pilailun jumalaksikin häntä kutsutaan jossain päin maailmaa. Tästä kesästä lähtien ainakin Tampereella. Anyway… Volvon perässä peräkärryä vedellen ajelin Turkuun. Lastasin kuomukärryn piukkaan esikoiseni omaisuutta, josta erityinen ylpeydenaihe isälle on muun muassa Black Sabbathin LP-levykavalkadi, ja ajelin opiskelijan uusille kotikonnuille Nääsvilleen. Kerrostalon pihatiellä oli pysäköintikieltomerkki, mutta pysäytin kolmantena apinana kahden muun apinan ajoneuvon perään pihatien sivuun vankkurini ja siitä sitten tavaraa kerrostaloasuntoon kuskailin. Joka saakelen kerta tein virheen. Vedin näet sen kärryn kuomun alas viedessäni tavaraa asuntoon. Kun sitten yksi sisällä käyntikerta kesti vartin, johtuen kahvitauosta, joka puolestaan johtui siitä, että yhdestä laatikosta vihdoin löytyi kahvinkeitin ja purut masiinaan, niin palatessani pihalle tuulilasinpyyhkimen alle oli ilmestynyt kuudenkympin pikavoitto laittomasta pysäköinnistä. Muutaman vakkasuomalaisen kirosananoilla höystetyn manailulauseen jälkeen paikalle ilmestyi talon asukas, joka totesi paikan olevan pysäköinninvalvojien suosiossa. En epäillyt hetkeäkään. Asukas kertoi myös, miten toinen puoli tiestä kuuluu kaupungille ja talonpuoleinen puolikas taloyhtiölle. Eli jos olisin ajanut kärryni toiselle puolelle tietä, niin olisin ollutkin taloyhtiön tontilla, eikä siitä tule pysäköintivirhemaksuja (Tässä kohtaa tuli mieleen Asterixin toteamus ”Ils sont fous ces Romains!”, nyt vain tamperalaisiin osoitettuna). Ystävällisesti tämä pirkanmaalainen sitten sanoi, että taloyhtiön parkkipaikalla on muutamalle autolle tyhjä tila ja kertoi missä. Kiitin ystävällisenä tiedosta. Seuraavalla viikolla ajoin sitten toisen ja samalla viimeisen muuttokuorman samaan osoitteeseen. Maksuvaatimuksesta oppineena jätin auton kärryineen tyhjäyksen ajaksi nyt sitten siihen tien toiselle puolelle. Valkoiset laput pysyivät tuulilasista pois. Tyytyväisenä kärryjen tyhjentymisestä ajoin sitten yhdistelmäni taloyhtiön parkkialueelle ja löysin minulle kerrotun paikan. Fiksuna miehenä (niin luulin siinä vaiheessa) otin peräkärryn irti ja työnsin sen suoraan parkkirivistöön ja ajoin auton siihen viereen (en niin kuin FB:n Puskaradiossa kerrotut Audi- ja bemarikuskit parkkeeraavat). Niin. Olivat siinä sitten nätisti rinnakkain kuin kaksi sudenmarjaa. Aamulla käppäilin vihellellen parkkialueelle ja kas, auton tuulilasissa oli taas kerran valkoinen paperilipare, joka ei taatustikaan ollut kutsu presidentin itsenäisyyspäivänjuhlaan, eikä jehovien traktaatti. Kuusikymmentä euroa. Pysäköinnistä yksityisalueella. No, tämäkään ei vielä riittänyt, vaan kun olin sen samperin peräkärryn laittanut nätisti irralleen, niin eikös sen aisassa ollut sitten sidottuna pieni sievä läpinäkyvä muovipussi, jonka sisältö oli taas kuudenkymmenen euron arvoinen Tampereen kaupungille. Kun tämän olisin tiennyt, niin en olisi kärryä yhdistelmästä edes irroittanut, koska edellinen maksu oli vain kertaalleen. Olisin sillä sadallakahdeksallakympillä voinut tukea vaikka Tampereen kaupunkia lahjoituksenakin. Se kun ei satu hermoon niin paljon kuin nämä kuitinnäköiset maksulaput.


3

15. elokuuta 2019

Lulu… Tyttö kampaa märkää tukkaa… Korppi..

Tuula Amberla on palannut Ensi lauantaina kuusikymmenvuotisjuhlakonsertissaanTurun Logomossa esiintyvä Tuula Amberla on suomalaisen indie-iskelmän ja -rockin Grand Old Lady. MUSIIKKI. Istuudumme kirjastonhoitaja Tuula Amberlan kanssa hänen työmaallaan nuortenosaston sohvalle ja takanamme oleva levyhylly vie keskustelun oivasti muusikko Tuula Amberlaan. Vieressäni istuu yksi 35 vuoden takaisista teinipojan ihastuksistani. Kaksi muuta olivat Nena sekä Joan Jett. Joan Jett edusti teinipojalle rockia, Nena viattomuutta ja Tuula Amberla läpimurtohittinsä Lulu myötä salaperäisyyttä ja mystisyyttä. Kerroin tämän tulevana perjantaina 60-vuotispäiviään juhlivalle Amberlalle. – Voi että, oikeastiko on näin, Amberla kysyy ja pieni liikutus on havaittavissa hänen olemuksessaan. – En ole osannut ajatella artistiuraani tuolta kantilta lainkaan, hän nauraa ja myöntää, että hänen salainen rakkautensa teininä oli Alice Cooper. Heavyrockin pahiksen kuvia oli nuoren Amberlan huoneen seinät täyteen. – Joka ilta annoin jokaiselle Cooperin kuvalle hyvänyön suudelman, hän paljastaa. Olemme tasoissa. Tai no, makuni oli huomattavasti parempi, mutta niistä asioista ei voi kiistellä. Tähti vessaharja kädessään Amberlalle rakettimainen nousu suomipopin ykkösnimeksi vuonna 1984 ilmestyneen läpimurtohittinsä nimeä kantaneen platinaa myyneen albumin jälkeen

Salaperäisyys ja mystisyys on huokunut aina Tuula Amberlasta. Sekä kappaleista että olemuksesta. Se vetoaa tänäkin päivänä.

tuli jonkinasteisena yllätyksenä, vaikka hän myöntääkin, että kappaleen säveltäjä Jukka Alihanka näki kappaleessa jo tekovaiheessa suurta potentiaalia. Moni laulaja oli kieltäytynyt biisin laulamisesta ennen Amberlaa, jonka tulkinta jazzahtavassa kappaleessa jää historiaan. Jopa Aku Ankka on laulanut Lulua kylvyssä sivuillaan. – Kappaleen yksi kulmakivistä on myös Veijo Mäki, joka oli merkitty levyn miksaajaksi. Pidän itse häntä kuitenkin yhtenä

n Info

Kuka Tuula Amberla? Tuula Amberla on syntynyt 16.8.1959 Turussa Turunmaan sairaalassa. Käynyt koulujaan Turussa, Turun normaalikoulussa ja Turun yliopistossa. Lulu-hitillään koko kansan tietoisuuteen vuonna 1984 noussut Amberla on levyttänyt 1980-luvulta lähtien niin sooloartistina kuin Liikkuvat Lapset -yhtyeen riveissä. Tuulan ikimuistettavat tulkinnat kappaleissa Korppi, Auto sammui maantien laitaan, Pienet sanat ja Tyttö kampaa märkää tukkaa luotaavat inhimillistä elämää ajattomasti. Vuoden sisällä julkaistut uudet singlet Anna äiti puhaltaa

sekä Poljen Pimeään ovat jatkaneet tätä tarinankerrontaa tuoreella tavalla.

tuottajista, Amberla painottaa. – Muistan, kun Lulu nousi listoille, että olin tuolloin kesätöissä Ruissalossa siivoojana parhaan ystävättäreni kanssa. Yhtenä päivänä turistiryhmä tuli luokseni kun olin työn touhussa vessaharja kourassa ja kysyi, olenko todellakin ”se” Tuula Amberla, joka laulaa Lulun. Olinhan minä se, siivoja-laulaja Tuula Amberla. Muusikon uralle ”vahingossa” Laulajanurastaan Tuulalla on kiittäminen veljeään Kai Amberlaa. – Muistan, kuinka parin au pair -vuoden jälkeen asuin parikymppisenä jonkin aikaa kotona Turun Suikkilassa rivitaloasunnossa. Yhtenä päivänä velipoika koputti oveeni ja kysyi, lähtisinkö kokeilemaan laulamista uuteen bändiin, jonka he olivat kavereidensa kanssa perustaneet. Bändi tunnetaan sittemmin Liikkuvat Lapset-nimellä. – Siihen aikaan bändien keulahahmot olivat yleensä miehiä ja veljeni bändi halusi tehdä poikkeuksen. Tuula otti ja meni treeneihin, mutta ensimmäiset treenit kertoivat, kuinka ujosta laulajakokelaasta oli kyse. – Otin mikrofonin, pitkän piuhan, menin vessaan ja suljin oven takanani ennen kuin päästin mikrofoniin ääntäkään, Amberla muistelee.

– Lauloin vessassa ja kun palasin treenikämppään, pojat sanoivat, että joo, jatketaan vain. Paikka on sinun. – Opiskelin tuolloin kirjallisuutta Turun Yliopistossa. Kun sitten Lulu ponnahti pinnalle, opintoihin tuli jostain kumman syystä taukoa, mutta olen ne saanut sitten myöhemmin valmiiksi. Amberla on toiminut viimeiset viisi vuotta Uudenkaupungin kirjastossa kirjastonhoitajana. Sitä ennen seitsemän vuotta Laitilan kirjastossa. Äitiys ajoi uran edelle Tuula Amberla tunnetaan sanojen vahvana tulkitsijana ja hän myöntääkin, että hän on hylännyt lukuisia sanoituksia. – Jos en pääse sanojen sisältöön sisälle, niin en silloin myöskään halua sanoituksia laulaa, hän myöntää. Amberlan muusikonurassa on ollut enemmän ja vähemmän hiljaiseloa yhdeksänkymmentäluvun alun jälkeen aina viime vuoteen asti, jolloin julkaistiin paljon kiitosta ja suosiota saanut single ja musiikkivideo Anna äiti puhaltaa sekä tänä vuonna ilmestynyt Poljen pimeään. – Musiikillinen tauko on ollut oma valintani. Adoptoin kolme lasta ja koin, että haluan olla läsnä lasteni arjessa muutenkin kuin kuljettamalla heitä aamuisin päiväkotiin, hän toteaa. – Monia musiikillisia juttu-

Amberla kertoo nauraen, kuinka läpimurtolevynsä ”Lulu” kansikuvassa poseeratessaan hänen mystinen –tai angstinen– ilmeensä saattoi johtua päänsärystä, joka kiusasi tuolloin. Hän oli ollut pienessä kolarissa päivää ennen kuvauksia.

ja jäi varmasti tekemättä tämän valinnan myötä, mutta toisin en tekisi näin jälkikäteen ajateltunakaan, Amberla sanoo vakavoituen. – Musiikki on ollut silti aina, ja on edelleen kaikkea minussa. Tapa ajatella, miettiä ja tutkia maailmaa. Musiikin Grand Old Ladyksi tunnustautuva Amberla kertoo,

kuinka työskentely kirjastossa ja lasten satutuntien vetäjänä on opettanut paljon esiintymisestä yleisölle. – Lapset ja aikuiset ovat loppujen lopuksi hyvin samankaltaisia. Heidät ottaakseen on kerrottava tarina ja oltava läsnä siinä hetkessä, Amberla paljastaa. Rainer Tähtinen

60-vuotisjuhlakonsertti Turun Logomossa ensi lauantaina Tuula Amberlan 60-vuotisjuhlakonsertti järjestetään Turun Logomossa lauantaina 17. elokuuta. Illan aloittaa Tuula Amberla trio (kitara, basso, sämpleri), jossa musisoivat Tuulan lisäksi Tero-Petri Suovanen ja Pablo Eskelinen. Tuula Amberla ja Pieni Jazzorkesteri jatkaa iltaa. Kokoonpanossa on mukana Tuulan tunnetuimpien kappaleiden sovittaja, tuottaja ja kitaristi Ilpo Murtojärvi. Jazzorkesterissa kontrabassoa soittaa Vesa Saloranta, jonka kanssa Tuula on tehnyt yhteistyötä vuosia. Saksofonia ja klarinettia soittaa Jusu Heinonen ja rumpalina

toimii Mikko Maunula. Jazzorkesterin jälkeen vuoron saa postpunk-yhtye Liikkuvat lapset. Edellisen keikkansa yhtye on tehnyt vuonna 2014, jolloin Kuvia sinusta EP julkaistiin. Logomon konsertissa Liikkuvat lapset on: Tuula (laulu), Olli Kauniskangas (kitara), Harri-Tapio Siivonen (basso) sekä Pekka ”Börje” Eskelinen (rummut). Liikkuvat lapset on tunnettu omaehtoisesta musiikistaan, jonka helmiä ovat mm. kappaleet Sinut haluan, Yksin sekä Viettelyksen vaunu. Juhlakonsertti päättyy juurevaan rockmusiikkiin, jota tarjoilee yhtye Rockabilly Train.


4

15. elokuuta 2019

Haastattelussa Taivassalo-Seuran puheenjohtaja Inga Grönlund:

”Perinteiden säilyttäminen tärkeää!” Inga Grönlundin kotiseuturakkaus perustuu meren läheisyyteen ja Taivassalon idylliseeen ympäristöön. Ensi vuonna Taivassalo-Seuran aktiivit ahertavat Taivassalon museon 50-vuotisjuhlien parissa. TAIVASSALO. Paljasjalkainen taivassalolainen Inga Grönlund on asunut muun muassa Turun keskustassa kaikkien mahdollisten palveluiden vieressä, mutta veri on aina vetänyt takaisin meren ympäröimään Taivassaloon. Vuonna 2010 Taivassaloon paluumuuttanut Grönlund tekee nyt arvokasta työtä taivassalolaisen historian ja perinteen säilyttämiseksi Taivassalo-Seuran puheenjohtajana. – Olen syntynyt saaressa, olen aito luotolainen. Olen aina halunnut muuttaa takaisin Taivassaloon ja sain toteutettua haaveeni yhdeksän vuotta sitten. Erityisen iloinen olen siitä, että en ole ainoa paluumuuttaja – muun muassa oma jälkikasvuni on tehnyt saman tempun, ja monet muutkin nuoret aikuiset perustavat

nykyisin perheitään nimenomaan Taivassaloon, kertoo Grönlund. Inga Grönlund mainitsee Taivassalon vahvuuksista tietenkin meren läheisyyden, mutta myös turvallisuuden ja perinteikkään idyllisen ympäristön. – Minulle esimerkiksi Taivassalon kirkko edustaa upeaa historiaa ja perinnettä. Aikoinaan kun matkustelin paljon, ihastelin esimerkiksi italialaisia kirkkoja. Sitten kun palasin tänne Taivassaloon, tajusin, että meillähän on täällä kaikkein upein vanha kirkko, kertoo Grönlund nauraen. Kotiseututyötä Taivassalo-Seurassa Inga Grönlund on toiminut muutaman vuoden Taivassalo-Seuran puheenjohtajana. Yhdistysaktiivina aina mukana ollut nainen pitää perinteiden ja historian vaalimista erittäin tärkeänä. – Seura hoitaa muun muassa kunnan kotiseutuarkistoa. Arkistonhoitaja ottaa keskiviikkoisin vastaan sukututkijoita ja muita historian tutkijoita, ja kysyntää on. Täl-

Kotiseutupäivän aikana esiteltiin erilaisia vanhoja työkaluja ja -menetelmiä. Tämän maamoottorin vuodelta 1945 on entisöinyt Tarmo Kalervo.

Paljasjalkainen taivassalolainen Inga Grönlund luotsaa tällä hetkellä Taivasalo-Seuran toimintaa. Perinteiden säilyttäminen on kotiseuturakkaan Grönlundin mielestä erittäin tärkeää.

lä hetkellä meillä on menossa iso projekti, kun siirrämme arkistoamme digitaaliseen muotoon, kertoo Grönlund. ”Vehmassalmelt Kaitasil” -kotiseutuarkiston digiaikaan siirtämishanke on EU-rahoitteinen, noin 50 000 euron projekti, jonka aikana digitaaliseen muotoon siirretään muun muassa noin 20 000 kuvaa. – Tavoitteena on, että tänä vuonna saisimme 5 000 kuvaa siirrettyä. Kotiseutuarkiston löytää verkosta osoitteesta www.taivassalo.topoteekki.fi. – Ihmiset voivat käydä verkon kautta arkistossa ja antaa täydentäviä tietoja, esimerkiksi kuvissa esiintyvistä henkilöistä. Kotiseutupäivää vietettiin museolla Taivassalo-Seuran vuosittainen iso puristus on kotiseutupäivän järjestäminen seuran omistamalla Taivassalon museolla. Tämänvuotinen juhlapäivä oli mukavan aurinkoinen

Alueen SUURIN

Postin Premium-jakelussa.

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO

Kotiseutupäivän historiallista henkeä kunnioitetaan myös ajopeleillä. Ihmiset toivat vanhoja autojaan ihmisten ihasteltaviksi.

sunnuntai 4. elokuuta. – Seura osti museon 49 vuotta sitten, eli ensi vuonna meillä onkin täällä iso juhlavuosi. Kotiseutupäivä kokoaa taivassalolaisia yhteen mukavaan perinteiseen tapahtumaan, josta olemme pitäneet kiinni jo kymmenien vuosien ajan, kertoo Grönlund. Kotiseutupäivän ohjelmaan kuuluvat muun muassa opastetut kierrokset, vanhojen työkalujen esittelyä, musiikkia ja

Postinumero Kpl 23200 VINKKILÄ 811 23210 VEHMAA 285 23260 RAUTILA 122 23310 TAIVASSALO 951 23360 KUSTAVI 535 23450 LOKALAHTI 486 23500 UUSIKAUPUNKI 6 127 23600 KALANTI 1066 23660 KALANTI AS 161 23800 LAITILA 4 116 23840 SOUKAINEN 137 23880 SUONTAKA 116 23930 PYHÄMAA 313 23950 PYHÄRANTA 300 23960 SANTTIO 136 26910 UNAJA 253 26930 VERMUNTILA 235 26950 VOILUOTO 186 27310 KODISJOKI 218 27320 IHODE 355 27340 REILA 249 + telinejakelu 867 kpl, yht painosmäärä 18 025 kpl

erilaisten perinteisten työmenetelmien näytöksiä. – Museo on vanhaa asuinaluetta, täällä on ollut asutusta jo 1300-luvulla. Museon toiminnassa keskitymme 1800-lukuun, mistä olemmekin saaneet kiitosta muun muassa Museovirastolta, kertoo Grönlund. Museon päärakennus on valmistunut 1700-luvun loppupuolella. Museotoiminnan keskittyminen päärakennuk-

sen valmistumisen jälkeiseen ajankohtaan ja lisäksi rajalliset varastotilat aiheuttavat sen, että Taivassalo-Seuralla ei ole mahdollisuuksia ottaa vastaan ihmisten tarjoamia uudempia ”museotavaroita”, kuten faksilaitteita tai lankapuhelimia. – Joskus tällaisia meille tarjotaan, mutta emme valitettavasti voi niitä ottaa vastaan. Marko Vuosjoki

Vehmaan kirkkoherran virkaan enää yksi hakija VEHMAA. Vehmaan seurakunnan virkaan haki määräaikaan mennessä kaksi hakijaa. Hakijat olivat Vehmaan seurakunnan vt. kirkkoherra Antero Aaltonen sekä Naantalin seurakunnan kappalainen Piia Klemi. Klemi on kuitenkin peruuttanut hakemuksensa, joten kirkkovaltuusto valinnee syyskuun alussa virkaa hoita-

neen Aaltosen uudeksi Vehmaan kirkkoherraksi. Vehmaan seurakunta on toiminut itsenäisenä seurakuntana vuodesta 1331 ja sen jäsenmäärä on 1 917 (2017) henkilöä.

SSV


5

15. elokuuta 2019

Rauhan Symposium toi tieteen ja politiikan samaan saliin Uudessakaupungissa saatiin viime viikolla eturivin kattaus rauhan asiaa. Rauhan Symposium -tapahtumassa kuultiin niin tutkijoita kuin poliitikkojakin – ja tuotiin heidät yhteen. UUSIKAUPUNKI. Kulttuurikeskus Crusellissa järjestettiin viime viikolla 8.–9. elokuuta Rauhan Symposium. Kaikille avoin ja maksuton tapahtuma sisälsi rauhan asiaa monilta eri tieteenaloilta. Näkökulmia saatiin muun muassa väestötieteestä, historiasta, tulevaisuuden tutkimuksesta ja kielitieteestä. Rauhan Symposium järjestettiin Uudessakaupungissa ensimmäisen kerran kaksi vuotta sitten. Tänä vuonna oli toinen tapahtuma. Kolmas ja viimeinen Rauhan Symposium pidetään kahden vuoden kuluttua elokuussa vuonna 2021, jolloin tulee kuluneeksi 300 vuotta siitä, kun Uudessakaupungissa solmittiin Pohjan sodan päättänyt rauha. Uudenkaupungin rauhan kautta Uusikaupunki on jäänyt pysyvästi koko Euroopan historiaan. Tuo rauha muutti Ruotsin rajoja niin radikaalisti, että sen myötä Ruotsin suurvaltaasema romahti. Suurin osa pohjoisen Euroopan maista liittyy Uudenkaupungin rauhan aikaisiin tapahtumiin, mutta silti kyseinen rauha ei ole saanut Suomessa arvoistaan huomiota. Nyt Uusikaupunki nostaa tuon historiallisen tapahtuman taas tapetille. Kansainvälinen yhteistyö Tapahtuman on ideoinut professori Wolfgang Lutz, joka on tutkinut väestönmuutoksia Suomessa 1700-luvulla Uu-

denkaupungin rauhan jälkeen. Hän asuu kesät Uudessakaupungissa, jossa hän mökkeilee suomalaisen vaimonsa kanssa. Käytännön järjestelyistä taas vastasi Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Vasama. – Dialogi on tärkeää, siksi tällaiset tilaisuudet ovat hyviä. Kaikki ovat keskustelussa tärkeitä: ne, joita asiat koskevat, ne, jotka asioita tutkivat ja ne, jotka asioista päättävät, linjaa Vasama. Vasama toi tilaisuuteen myös tapahtuman suojelijan, presidentti Tarja Halosen, tervehdyksen. – Kolmesataa vuotta sitten ei kovin paljon puhuttu ihmisoikeuksista ja kärsijöinä oli monia muitakin kuin varsinaisiin sotatoimiin kuuluneet ihmiset. Tosin Uudenkaupungin rauhan asiakirjoista käy ilmi, että Venäjän hallitsija takasi saamiensa alueiden asukkaille näiden uskonnon, omaisuuden, lait ja säätyerioikeudet. Tänä päivänä ihmisoikeuksia koskevista puheista ja kirjoituksista ei ole pulaa, mutta näiden oikeuksien kunnioittamisesta kylläkin, Halonen kirjoittaa. Tiede osaksi päätöksentekoa Tilaisuudessa torstaina puhunut professori Jukka H. Meurman pureutui tieteeseen rauhan, hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen rakentajana. Hänen määritelmänsä mukaan tieteen tehtävä on ensinnäkin etsiä totuutta, toiseksi koota luotettavaa tietoa ja kolmanneksi ihmetellä tätä maailmaa. Riippumaton tutkittu tieto on kullakin alalla totuus sillä hetkellä. Totuus muuttuu aina kun uutta tie-

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio uskoo, että maahanmuuttajat ovat Uudellekaupungille voimavara.

Rauhan Symposium -tapahtuman on ideoinut professori Wolfgang Lutz ja toteuttanut Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Vasama.

toa tulee, sillä tiede korjaa itse itseään. – Kyllä maailmassa viisautta on, mutta sitä ei käytetä poliittisessa päätöksenteossa hyväksi, Meurman kritisoi. Yritystä kuitenkin on, muun muassa tiedeakatemioiden taholta. – Suomessa on neljä tiedeakatemiaa. Nämä yhdessä muodostavat Tiedeakatemiain neuvottelukunnan, joka toimii yhdyslinkkinä kansainväliseen tiedeakatemiakenttään, jolla taas on vahva lobbausvaikutus Brysselissä EU-tasolla. Siellä pyritään vaikuttamaan tieteen tekemisen edellytyksiin, hän kertoo. Rauhaa uhkaa hänen mukaansa tällä hetkellä varsin monet asiat. Uhkien todennäköisyyksiä on tutkittu tarkoin, esimerkiksi vakavan pandemian riski on maailmassa 1,5 % ja ydinsodan vaara 0,6 %. Tämän hetken suurimmiksi uhiksi hän nostaa krooniset sairaudet ja ilmastonmuutoksen. Näitä kahta asiaa yhdistää moni tekijä. – Molemmat uhat ovat meidän itsemme aiheuttamia. Ne ovat täysin ehkäistävissä, jos niin haluamme. Ne johtavat katastrofiin, jos niihin ei puututa. Ne aiheuttavat suurta köyhyyttä ja ovat ehdoton uhka kestävälle kehitykselle, professori listaa yhtäläisyyksiä. Hänen mukaansa jopa 73 % kuolemista johtuu nykyään kroonisista sairauksista. Jo 40 % maailman aikuisista on ylipainoisia. – Masentavinta tässä on se, että kaikki toimet, joita tämän

asian eteen tehdään, ovat surkeita, hän toteaa. Kaupunginjohtaja maahanmuuton kannalla Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio puhui tilaisuudessa seutukaupunkien tilanteesta Suomessa, jossa on tällä hetkellä käynnissä voimakas muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin. – Uusikaupunki kuuluu seutukaupunkeihin, joita on Suomessa noin 50. Monet niistä ovat merkittäviä teollisuuskaupunkeja ja niissä asuu noin miljoona suomalaista. Suurkaupungistumiskehityksen myötä seutukaupunkien väkiluku on ollut jo pitkään laskeva ja jollei erityistoimiin ryhdytä, tulee tuo laskeva trendi ja näivettyminen jatkumaan, hän toteaa. Uusikaupunki on asettanut tavoitteeksi kasvaa yli 20 000 asukkaan kaupungiksi vuo-

teen 2030 mennessä. – Haastava tavoite tilanteessa, jossa luonnollinen väestönlisäys on negatiivista ja suurten kaupunkiseutujen vetovoima on vahvaa. Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomessa tulevat kasvamaan vain kolme suurinta kaupunkiseutua. Mutta, Uusikaupunki ei suostu heittämään pyyhettä kehään, vaan on päättänyt uida vastavirtaan, sillä meillä on pelimerkkejä, toivoa ja mahdollisuuksia, johon tämä kunnianhimoinen väestötavoite perustuu, Vainio sanoo. Maahanmuuttajien määrä on Uudessakaupungissa kasvanut noin neljään prosenttiin. Juuri maahanmuuttajia tarvitaankin väkiluvun kasvattamiseksi. – Kaupungissamme aiemmin tänä vuonna toteutettu kuntalaiskysely osoitti, että maahanmuuttajiin suhtautuminen vaihtelee täällä pal-

jon. Tarvitsemme avointa keskustelua maahanmuutosta ja myös kriittisiä mielipiteitä tulee sallia, sillä maahanmuuttoon sisältyy sekä mahdollisuuksia että riskejä, Vainio linjaa. – Olen varma, että uudet asukkaat ovat kaupunkiyhteisöllemme iso voimavara. He monipuolistavat yhteisöämme ja mahdollistavat osaltaan yritystemme kilpailukyvyn, sillä kärsimme työvoimapulasta. Uudet asukkaat vahvistavat kaupunkimme elinvoimaa, hän jatkaa. Kotoutumiseen panostetaan Uudessakaupungissa muun muassa asukasluotsin avulla. USA:sta Suomeen muuttanut Granger Simmons toimii kaupungissa uusien tulokkaiden apuna ja tukena. Janica Vilen

Professori Jukka H. Meurman kritisoi päättäjiä siitä, ettei uusinta tieteellistä tutkimustietoa hyödynnetä päätöksenteossa.


6

Koulutus • Kurssit • Harrastukset

15. elokuuta 2019

Some on oiva yhteydenpitoväline, mutta myös väylä tehdä kiusaa

Kiusaamisen kokemus otetaan aina vakavasti Uusi kouluvuosi on jälleen alkanut, ja Uudenkaupungin alueen koulukuraattorit ovat valmiina vastaanottamaan uudet haasteet, joista yksi on koulukiusaaminen. Varsinkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen on mahdoton puuttua, ellei tietoa asiasta tule aikuisille. KOULUT. Koulukuraattori Antti Lehmus Uudenkaupungin yhtenäiskoulusta kertoo, kuinka somessa tapahtuva kiusaaminen, esimerkiksi luokan oppilaiden omasta someryhmästä erottaminen ja siellä nimittely ja haukkuminen on kiusaamista, josta oppilas ei pääse eroon edes vapaa-ajallaan. – Tässä mielessä sana ”koulukiusaaminen” ei kerro koko totuutta kiusaamisesta, joka tällöin on kellon ympäri tapahtuvaa. Toisin kuin ennen someaikaa, Lehmus kertoo. – Tästä syystä meillä on somepoliisit, jotka tulevat kertomaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kiusaamisesta ja sen ehkäisystä kouluvuoden alussa oppilaille. Lasten ja nuorten sosiaalisessa mediassa tapahtuva kiusaaminen ei ole vierasta aikuisessakaan maailmassa. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita Facebookin erilaiset paikkakuntien avoimet keskusteluryhmät, joissa keskustelun aloittaja voi saada varsin ala-arvoisiakin kommentteja muilta jäseniltä. – Nuoret seuraavat näitä ryhmiä kuin jotain televisiosarjaa. Aina voidaan miettiä, mistä lapset ja nuoret nämä somekiusaamisen mallit saavat, sanoo puolestaan Novidan kuraattori Kristiina Kaupinsalo. Kiusaamisen kynnys so-

messa on paljon matalampaa, kun ihmiset eivät ole fyysisesti samassa tilassa ja vuorovaikutuksessa. – Usein nämä somekiusaamistapaukset saadaan selvitettyä koulussa varsin pienellä keskustelulla kiusatun ja kiusaajien kesken. Usein jostain ryhmästä erotetulta pyydetään reilusti anteeksi ja poisheitetty liitetään takaisin ryhmään. Varsinkin alakouluissa kuraattoreiden mukaan juuri ymmärtämättömyys teon vaikutuksesta toiseen on näiden kiusaamisten taustalla. Yläkoulussa puolestaan kiusaaminen on jo helposti tarkoituksellisempaa. Sosiaalinen media on tuonut mukanaan myös paljon hyvää ja kuraattorit kertovatkin esimerkkejä oppilaista, jotka heidän silmin ovat yksin koulussa. Kun näiltä oppilailta sitten kysyy kaveripiiristä, he saattavat kertoa hyvinkin laajasta verkostosta, joka heillä somessa on. Kaverit ovat siis tavoitettavissa, vaikka eivät fyysisesti läsnä olisikaan. Subjektiivinen kokemus ei ole väärä Kiusaamistapauksiin puuttuminen koulussa aikuisten taholta on jokaisen työntekijän velvollisuus. Kaikkiin koulun aikuisen tietoon tuotuihin kiusaamistapauksiin puututaan ja niitä selvitetään. Kuraattorit kuitenkin muistuttavat, kuinka asioiden käsittelijän ei tarvitse olla sama henkilö kuin se, joka ensimmäiseksi siihen puuttuu. – Joillekin on vain luontaisempaa ottaa kiusaaminen käsittelyyn asianosasisten kanssa, Kaupinsalo muistuttaa. Alkuvaiheen selvittelyssä kuullaan molempia osapuolia sekä erikseen että yhteisesti. – Mikäli kiusaaminen vain

Uudenkaupungin koulujen kuraattorit Kristiina Kaupinsalo (vas.), Antti Lehmus, Jenni Hannula ja Teija Vallunen toivovat olevansa helposti lähestyttäviä koulukuraattoreita. Asiassa kuin asiassa.

jatkuu, niin silloin on jo paikallaan asian tiimoilta kutsua koolle yksilöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa voi olla kuraattorin lisäksi myös psykologi ja muita ammattilaisia tapauskohtaisesti, Lehmus lisää. Tyttöjen ja poikien osalta kiusaamistavat eroavat kuraattoreiden mukaan jonkin verran. Tytöt eristävät helpommin ryhmästä ja jättävät ulkopuolelle kaikesta, kun taas pojille kiusaaminen on usein fyysisempää. Lehmus muistuttaa, että tunnetasolla kiusaaminen ja sen kokeminen on herkkä asia. Sen minkä toinen kokee kiusaamiseksi, toinen voi ko-

kea pelkästään kiusoitteluksi. – Toistuvuus on yksi sellainen asia, joka sopii hyvin yhdeksi kiusaamisen määrittelyksi. Lisäksi ei voi missään tapauksessa sulkea pois subjektiivista kokemusta, joka kiusatulla on. Se ei koskaan ole väärä ja se on asian lähtökohtana, Lehmus sanoo. – Toki kiusaamistapauksissa tulisi selvittää myös, onko taustalla muita asioita oppilaan elämässä, jotka vaikuttavat kokemukseen kiusatuksi tulemisessa, hän jatkaa. Ryhmäytyminen osa prosessia Kouluvuoden alussa luokat viettävät niin sanottuja ryh-

mäytymispäiviä, jolloin luokan oppilaat tutustuvat toisiinsa erilaisten aktiviteettien kautta. – Ihminen hakeutuu luonnollisesti ryhmään. Luokassa oppilaat jakautuvat helposti omiin ryhmiinsä, samoin kuin ihan aikuisessa maailmassa työpaikoilla ihmiset hakeutuvat samanmielisten porukkaan. Ryhmäytymispäivillä luokkaa pyritään auttamaan muodostamaan oma kokonaisuus: ryhmä, joka on toimiva jokaisen lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen kannalta. Näissä tukena on yläkouluissa tukioppilaat ja alakouluissa kummioppilaat, kuraattorit kertovat.

– Nivelvaiheet ovat erityisen tärkeitä lapsen elämässä, kuten ensimmäinen kouluvuosi ja siirtyminen yläkouluun. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) vuonna 2017 teettämän kouluterveyskyselyn mukaan Suomessa kokee vähintään kerran viikossa kiusaamista 5,8 prosenttia 8. ja 9. -luokkien oppilaista. Uudessakaupungissa luku on 2,6 prosenttia, joka on merkittävästi alhaisempi. – Jokainen prosentti ja sen kymmenys on kuitenkin liikaa, joten työtä on, kuraattorit painottavat. Rainer Tähtinen


15. elokuuta 2019

Koulutus • Kurssit • Harrastukset

7

U:gissa kouluhyvinvointia kehitetään yhteistyöllä Monet lapset ja nuoret voivat nykyään huonosti – ja se näkyy kouluissa. Syitä on monia, mutta ratkaisumalleja vähän. Nyt sellaisia kehitetään Paras koulu -hankkeen puitteissa. Mukana olevien kuntien ja Turun Yliopiston yhteistyöllä kehitetään opetuksen tuen toimintamalleja, jotka edistävät lasten ja nuorten yleistä hyvinvointia, koulumotivaatiota ja syrjäytymisen ehkäisyä. KOULUT. Uusikaupunki on mukana Paras koulu -hankkeessa, jonka tarkoitus on parantaa kouluhyvinvointia. Suomessa kahdeksan aluetta on saanut rahoituksen tähän kehittämistyöhön ja yksi niistä on Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen hankkeeseen kuuluu Uudenkaupungin lisäksi Raisio, Naantali, Kaarina, Lieto, Mynämäki, Paimio, Sauvo ja Parainen. Näistä kunnista jokaisella on hankkeessa oma painopistealue, jonka tuloksista kaikki pääsevät hyötymään. Uudenkaupungin avainrooli on moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola luennoi aiheesta kaupungin opettajakunnalle juuri ennen lukuvuoden alkua torstaina 8. elokuuta. – Se, minkä me jätämme kouluissa tekemättä, pitää lisätä aika isolla kertoimella sote-puolen budjettiin. Tämä on tiedetty pitkään, mutta ennaltaehkäisevään työhön ei olla uskallettu resursoida. Nyt täällä uskalletaan. Meillä on aivan loistava yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen kanssa, Kitola kehuu. Nykyään monissa kouluissa opettajat väsyvät, koska lapset voivat huonosti. Tähän ongelmaan halutaan Uudessakaupungissa ratkaisu moniammatillisen yhteistyön kautta. Kitola muistuttaa opettajia siitä, että jos opettaja alkaa tehdä sosiaalityötä, hän puoskaroi. Opettaja ei ole sosiaalialan ammattilainen. Siksi ei ole opettajan tehtävä lähteä tekemään perhetyötä, mutta opettajan vastuulla on pyytää perhetyö oppilaan avuksi. – Suurin osa oppilashuollon kohtaamista ongelmista tulee kotoa. Me ei voida mennä sinne koteihin, mutta perhekeskus voi. Siksi teemme

nyt tiivistä yhteistyötä, Kitola selittää. Liian väsyneitä lapsia Yksi asia, jonka Kitola haluaa välittää tiedoksi koteihin, on se, että lapset ovat koulussa hirvittävän väsyneitä. Tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä, jotta saadaan perusasiat kuntoon. Voimakkaimmin väsymys näkyy lukiolaisilla, joilla väsymystä lisää myös hormonaaliset muutokset kehossa ja kurssimuotoisen opiskelun valtavat vaatimukset. Lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi on otettu yksittäisiä selkeitä tavoitteita. – Jokaisella pitää olla vähintään yksi kaveri. Tässä työssä meitä auttaa MLL, SPR ja moni muu. Ja lisäksi kaikilla tulee olla vähintään yksi hyvä harrastus, Kitola kertoo keinoista. Tämän lukuvuoden aikana kaikissa kouluissa pureudutaan tunne- ja kaveritaitojen kehittämiseen. Lisäksi mielenterveystyö jalkautuu kouluihin. Lapset tarvitsevat koulurauhan Kitola haastaa opettajat pohtimaan, mikä on se kivijalka, jolla seisomme? – On ihan sama millainen opetussuunnitelma tai millaisia hankkeita meillä on, jos kivijalka murtuu, hän herättelee. Itse hän näkee, että kivijalka on ihmisten hyvinvoinnissa. – Vaikka meidän pitää hirveästi raportoida, niin fokus pitää olla läsnäolossa ja kohtaamisessa. Mikään opetusmetodi ei tuota tulosta, jos lapsi ei tunne itseään hyväksytyksi, kohdatuksi ja arvostetuksi, hän sanoo. Lisäksi tarvitaan aito koulurauha. Se lukee jopa opetussuunnitelmassa. Rauhaa voi jokainen yhteisön jäsen luoda ympärilleen. Tässä opettajat ovat Kitolan mukaan avainasemassa.

– Oppilaiden rauhoittuminen lähtee usein meistä opettajista. Jos opettaja kulkee koulussa aina kiireisen näköisenä, ei häntä uskalla lähestyä. Heti kun jostain ilmestyy tyhjä minuutti, me täytämme sen. Vasta rauhoittumisen kautta alkaa syntyä tulosta. Eikä omaa työtäänkään voi tehdä hyvin, jos on koko ajan kiire. Opetelkaa fiksua laiskottelua, Kitola ohjeistaa. Kitolan mukaan hyviä tuloksia ei voi saada ilman rauhaa, mutta ei myöskään ilman armollisuutta. – Lapset miettivät paljon, kuulunko minä tähän joukkoon. Olenko arvostettu tässä porukassa? Jos lapsen pitää pelätä virheitä, hän ei uskalla vapautua kokeilemaan uutta. Ja sama pätee meihin aikuisiin, Kitola muistuttaa. Hänen mielestään on ensiarvoisen tärkeää, että aikuinen, joka kohtaa työssään lapsia, voi itse hyvin. Uudessakaupungissa työhyvinvointiin kiinnitetäänkin erityistä huomiota. Kunnianhimoiset oppimistulokset Vaikka Kitola puhuu paljon hyvinvoinnin puolesta, se ei tarkoita, etteikö Uudenkaupungin kouluissa olisi muitakin tavoitteita. – Meillä on kunnianhimoiset oppimistavoitteet ja niihin päästään nimenomaan moniammatillisella yhteistyöllä, hän uskoo. Hyvinvoinnin lisäksi myös opetuksessa tarvitaan panostusta perusasioihin. – Ensimmäiseksi tarvitaan kaikille hyvä luku- kirjoitus ja laskutaito. Meillä on Suomessa paljon oppilaita, jotka eivät osaa kunnolla lukea ja kirjoittaa, muistuttaa Kitola.

Janica Vilen

Ratkaisukeskeinen ja toiminnallinen työnohjaajakoulutus 60 op Haluatko saada ohjaustyön taitoja ja oppia toiminnallisia ohjausmenetelmiä? – Tämä koulutus voi olla juuri Sinua varten. Suosittu kaksivuotinen työnohjaajakoulutuksemme alkaa 26.9.2019 Turun ammattikorkeakoulussa. Koulutuksen voit opiskella työn ohessa. Lähiopetusta 2 pvä/kk. Lisätietoja koulutuksen johtaja Ilkka Uusitalo p. 050 5985 955 Koulutuskuvaus ja hakulinkki: http://www.turkuamk.fi/tyonohjaajakoulutus

Arja Kitola haluaa panostaa Uudessakaupungissa sekä lasten että aikuisten hyvinvointiin. Hyvinvointi on hänen mukaansa avain myös parempiin oppimistuloksiin.

OPISKELE UUTTA, KEHITÄ OSAAMISTASI! Avoimessa yliopistossa voit opiskella yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja pohjakoulutuksestasi riippumatta. Opinnot sopivat tutkintoon tähtääville, ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja yleissivistykseksi. Poimintoja: HUMANISTISET OPINNOT Arkeologia, Historia, Kulttuurihistoria, Mediatutkimus, Musiikkitiede, Taidehistoria, Ranska, Saksa, Elämänkatsomustieto, Uskontotiede, Kotimainen kirjallisuus, Luova kirjoittaminen

LÄÄKE- JA TERVEYSTIETEELLISET OPINNOT Sote-akatemia: Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon perusteet, Biolääketiede, Gerontologia, Hoitotiede, Stressilääketiede, Varhaiset elintavat, ravitsemus ja terveys

KASVATUSTIETEELLISET OPINNOT info 22.8. Aikuiskasvatustiede, Alkukasvatus, Erityispedagogiikka, Kasvatustiede

OIKEUSTIETEELLISET OPINNOT Johdatus oikeustieteeseen ym.

YHTEISKUNTATIETEELLISET OPINNOT East Asian Studies, Filosofia, Psykologia, Sosiaalitieteet, Sosiaalityö, Monikulttuurisuus LUONNONTIETEIDEN JA TEKNIIKAN OPINNOT Maantiede ja Ympäristötiede info 12.9., Kemia, Geologia, Biologia, Fysiikka, Tähtitiede, Tietojenkäsittelytiede, Tilastotieteen peruskurssi

TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN OPINNOT Laskentatoimi ja rahoitus, Johtaminen ja organisointi, Markkinointi, Kansainvälinen liiketoiminta, Toimitusketjujen johtaminen, Yrittäjyys, Taloustiede, Yritysjuridiikka, Talousmaantiede, Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät, Tietojärjestelmätiede, Kielet ja liikeviestintä - myös alkeiskursseja Tulevaisuusohjauksen menetelmät ja työkalut

Opetusta Turun yliopistossa ja yhteistyöoppilaitoksissa, lisäksi verkko-opintoja. Tutustu koko opintotarjontaan ja kysy lisätietoja! > www.utu.fi/avoin Neuvonta puh. 040 867 6746, opo-avoin@utu.fi


8

Koulutus • Kurssit • Harrastukset

15. elokuuta 2019

Vapaaehtoisleiriläiset uutterina Kauppilan Umpipihalla

Punamultamaalia, riukuaitaa ja pärekattoa Laitilan Koukkelan kylässä sijaitsevaa museokokonaisuutta Kauppilan Umpipihaa kunnostettiin heinäkuun lopulla kansainvälisin vapaaehtoisvoimin. Leirin aikaansaannoksiin voi kätevästi tutustua elokuun viimeisenä sunnuntaina, kun Kauppilan Umpipihalla vietetään perinteistä elojuhlaa. Kunnostustyöt jatkuvat edelleen. Esimerkiksi tuulimylly on saamassa uudet siivet. LAITILA. Heinäkuun viimeisen parin viikon ajan Laitilan Koukkelan kylässä Kauppilan umpipihan museomiljöössä kävi melkoinen tohina, kun European Heritage Volunteers verkoston vapaaehtoisleiriläiset kunnostivat kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön rakennuksia. Leirin aikana rakennusten seiniä maalattiin aidolla punamultamaalilla, rakennettiin riukuaitaa ja uudistettiin pärekattoa. Lisäksi paikalle pystytettiin vinttikaivo. – Kun aikanaan EHV-verkostosta otettiin maakuntamuseoon yhteyttä ja kysyttiin alueelta sopivaa kohdetta kunnostustoimiin, niin varsin pian päädyimme tarjoamaan ainutlaatuisuutensa vuoksi Kauppilan Umpipihaa. Sen uhkana oli myös rapistuminen nopeammin kuin mitä kohdetta ehditään korjata, kertoo Turun museokeskuksessa tutkijana toimiva John Björkman. Hän toimi myös leirin johtajana. – Kauppilan Umpihan tekee ainutlaatuiseksi muun muassa se, että rakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan. Vanhimmat rakennukset ovat 1600–1700-lukujen

vaihteesta. – Verkosto pyrkii edistämään erityisesti syrjäisemmillä seuduilla sijaitsevien kulttuuriperintökohteiden ylläpitoa ja kunnostusta sekä aktivoimaan erityisesti nuoria vapaaehtoistyöhön, Björkman sanoo. Kansainvälistä nikkarointia European Heritage Volunteers verkoston ensimmäiseen Suomen tapahtumaan osallistui leiriläisiä kaikkiaan yksitoista kymmenestä eri maasta, muun muassa Brasiliasta, Intiasta, Puolasta ja Valkovenäjältä. – Heidän majoituksensa järjestyi Koveron koululle ja heille tarjottiin myös ruoka ja työnohjaus. Leirin työnohjaajina toimivat Veikko Virkkunen sekä Sauli Nurminen. Björkman sanoo leiriläisten, joista moni oli arkkitehti- ja entisöintiopiskelijoita, saaneen myös eksoottisia kokemuksia leiriajalta. – Muun muassa riukuaidan sidosvitsakset haimme porukalla suoraan metsästä, joten voi vain kuvitella, miten ainutlaatuinen kokemus tällainen työskentely on suurimalle osalle leiriläisistä, Björkman sanoo ja kertoo jokaisen leiriläisen suostuneen myös saunomaan leirin aikana. Osa harkinnan jälkeen, mutta kuitenkin. Yksi EHV:n leirikoordinaattoreista, saksalainen Anne Kleinbauer, oli haltioissaan vajaan kahden viikon työskentelystä laitilalaisessa talonpoikaskulttuurin kehdossa. – Uskomattoman hienoa kuvitella, miten osassa näistä rakennuksista on ollut asukkaita jo 1600-luvulla ja miten

Aihetta hymyyn. Turun museokeskuksen tutkija John Björkman ja leirikoordinaattori Anne Kleinbauer ovat tyytyväisiä vajaan kahden viikon aikaansaannoksiin talkooleirillä.

vähän ympäristö on muuttunut vuosisatojen aikana. Kleinbauer kertoo käyntinsä Suomessa olevan ensimmäinen ja hän ihastui kertaheitolla maaseutumiljööseen. Leirin järjestivät VarsinaisSuomen maakuntamuseo ja Laitilan kaupunki yhdessä European Heritage Volunteers verkoston kanssa.

Talkooleiriläiset pääsivät tekemään riukuaitaa. Vitsekset haettiin tuoreina metsästä.

Elojuhlat Kauppilassa Kunnostusleirin aikaansaannoksiin voi kätevästi tutustua elokuun viimeisenä sunnuntaina, kun Kauppilan Umpipihalla vietetään perinteistä elojuhlaa. Juhla alkaa kello 13 ja luvassa on suomalaisia kansanlaulusovituksia ja kevyttä klassista musiikkia Johanna ja Mika Kaarton esittäminä. Ennen uutispuuron syöntiä kirkkoherra Petri Laitinen

pitää hartauden. Tilaisuus on Kauppilan salissa, jossa on nähtävillä Seppo Paavolan kokoama näyttely jälleenrakennusajan kelloista. Elokuun viimeinen sunnuntai on Varsinais-Suomen museopäivä, jolloin maakunnan useimpiin museoihin, kuten Kauppilaan, on vapaa pääsy. Kauppilan umpipihan

museokausi on päättymässä. Laitilan Oppaat -yhdistys on tänäkin kesänä vastannut museon aukipidosta; ennakolta sovittavat ryhmäopastukset ovat mahdollisia vielä alkusyksyn aikana. Kunnostustyöt jatkuvat edelleen, ja niinpä tuulimylly on saamassa uudet siivet. Rainer Tähtinen

Valmista pärekattoa syntyi kansainvälisellä porukalla. Edustalla punamultamaalin keittämiseen käytetty tynnyri.


Koulutus • Kurssit • Harrastukset

15. elokuuta 2019

9

Marjastamisesta tuli tuottoisa kesätyö Raisiolainen Zećir Kahrimanović teki heinäkuussa hyvän tilin poimimalla ja myymällä mustikoita. Nyt hän odottaa puolukkasatoa kypsyväksi. HARRASTUKSET. Raisioon viime vuonna Bosniasta rakkauden perässä muuttanut 21-vuotias Zećir Kahrimanović poimi heinäkuussa yli 200 kiloa mustikkaa ja myi ne Facebookin kautta löytämilleen ihmisille. Mustikka kypsyi heinäkuun puolivälissä ja poimittavaa riitti noin kolmeksi viikoksi. – Parhaat paikat löytyi lopulta Raisiosta, Naantalista ja Paimiosta, hän paljastaa. Maatalousteknikon koulutuksen Bosniassa saanut Kahrimanović opiskelee parhaillaan suomen kieltä. Kielikurssi kestää vuoden loppuun ja sen jälkeen on tarkoitus etsiä töitä. Idea mustikoiden poimimiseen tuli rahan tarpeesta. Hän pyysi kilosta 8,5 euroa, mikä on kuitenkin reilusti vähemmän kuin torihinta. – Tulen iloiseksi siitä, että voin myydä mustikkaa edullisesti esimerkiksi vanhuksille, jotka eivät enää pääse itse keräämään. Ja tälläkin hinnalla sain tosi hyvän tilin, hän kertoo. Kahrimanović poimi mustikoita aina tilauksesta, jolloin marjojen varastoinnista ei tarvinnut huolehtia. Hyvä putsauspaikka löytyi anopin luota Ihalasta. Vaimo ja anoppi olivat muutenkin välillä apuna, jos isoja tilauksia tuli paljon. Heikko sato – hyvä tekniikka Tämän vuoden mustikkasato jäi valtakunnallisesti mitattuna keskimääräistä heikommaksi.

Työelämän lupakortit kunnossa?

Lupakorttikoulutukset syksyllä 2019 Uudessakaupungissa Ensiapu 1, 2 pv Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti Hätäensiapu, 4 h Hygieniaosaamiskoulutus Hygieniapassitesti

19.-20.9. 17.9. 19.9. 23.9. 19.11. 21.11.

Ammattipätevyyden jatkokoulutukset

Zećir Kahrimanovićilla oli heinäkuussa kuukauden tauko suomen kielen kurssiltaan. Hän päätti käyttää vapaa-ajan hyödyksi poimimalla mustikoita ensin itselleen ja sitten myyntiin. Parhaat mustikkaapajat löytyvät kosteista metsistä. Paikalliset erot mustikkasadossa olivat tänä vuonna erityisen suuria.

Luonnonvarakeskuksen mukaan heikkoa satoa selitti osaltaan kesän 2018 kuivuus ja helteet, jotka saattoivat vähentää kukka-aihioiden muodostumista viime syksynä. Ja vaikka mustikkaa löytyi, se oli paikoin niin pientä, ettei sen poimiminen maksanut vaivaa. Sekin osaltaan kasvatti Kahrimanovićin poimiman mustikan kysyntää. Häneltä poimiminen sujui nopeasti vähän huonommillakin apajilla. – Zećir on ihan uskomattoman nopea poimimaan. Hänellä menee kuuden kilon sangon poimimiseen tunti tai kaksi, kun minulla voi mennä kolme tai neljä tuntia. Äitini sanoo häntä robotiksi, kun hän on niin nopea, Kahrimanovićin vaimo hymyilee. Välineistä nopeus ei ole kiinni. Kahrimanovićilla oli käytössä perinteisesti vain poimuri ja ämpäri. Hänen nopeutensa on

ihme siinäkin mielessä, että hän kävi mustikkametsällä ensi kerran vasta viime kesänä, kun hän muutti Suomeen. – Ei Bosniassa ole tällaisia metsiä, siellä on enemmän niittyjä. Aluksi minusta tuntui, että Suomi on täynnä pelkkää metsää, hän nauraa. Mustikkaa hän ei ollut koskaan ennen maistanut. Sitä ei edes myydä Bosniassa. – Ensimmäisen kerran, kun maistoin mustikkaa, olin ihan järkyttynyt. Mutta se ensimmäisenä käteen osunut mustikka olikin raaka. Kun maistoin kypsän mustikan, innostuin heti, hän kertoo hymyillen. Nyt heillä on omakin pakkanen täynnä mustikkaa. Siitä valmistuu muun muassa piirakkaa ja smoothieta. Seuraavaksi puolukkaan Puolukan pölytys on onnistunut hyvin ja satonäkymät ovat

Luonnonvarakeskuksen mukaan suotuisat. Sadosta on tulossa raakilehavaintojen perusteella vähintään kohtuullinen. Pääsato kypsynee poimittavaksi Etelä-Suomessa elo–syyskuun vaihteessa. Kahrimanovićilla on jo ennakkotilauksia valmiina odottamassa. Puolukka-aikaa hän odottaa innolla myös siksi, ettei helteet ja hyttyset hidasta poimimista. Janica Vilen

Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen 16.8. Työturvallisuuskorttikoulutus 23.8. Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla 31.8. Työturvallisuuskorttikoulutus 7.9. Ammattikuljettajan ensiapu, perusosa 1.10. Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen 12.10. Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla 25.10. Työturvallisuuskorttikoulutus 11.11. Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla 23.11. ADR-täydennyskurssi (TP/YT), 2 pv 29. - 30.11. Kuormaaminen ja kuorman varmistaminen 9.12. Lisää koulutuspäiviä vahvistuu lähiaikoina, katso ajankohtainen tarjonta ja ilmoittaudu sähköisesti osoitteessa www.aikkari.fi

Ilmoittaudu viimeistään viikkoa ennen ko. koulutusta!

Voit ilmoittautua myös puh. 044 711 6583 tai hannele.leino@novida.fi

novida.fi

Seutusanomat Vakka seuraavan kerran jo to 22.8.

Nuori tai aikuinen! Syksy saapuu. Mitä sinä teet? Hanki ammatti. Tai vaihda sitä.

n Tiesitkö? Voit myydä verovapaasti jokamiehen oikeudella poimitut marjat itse torilla tai tienvarren levähdyspaikalla, kunhan toiminta on harrastelijamaista ja satunnaista. Saat myydä marjat verovapaasti myös suoraan ravintolalle tai tukkuostajalle. Verovapaus edellyttää, ettei mar-

joja ole jatkojalostettu eli esimerkiksi survottu, makeutettu tai pakastettu.

Selkäliiton vinkit marjanpoimintaan: • Vähennä kehon yksipuolista kuormitusta ja raajojen puutumista vaihtelemalla asentoa usein, noin kymmenen minuutin välein, tai ennen kuin raajat puutuvat. Tauota maasta poimintaa, nouse välillä ylös ja ojenna selkääsi. • Vaihtele perinteistä poiminta- eli kyykkyasentoa: Poimi marjoja toispolvikyykyssä, poimi istuen matalalla retkituolilla tai ämpärillä, tai poimi seisten ja käytä apuna pit-

kävartista marjapoimuria. • Vadelmia poimiessa kätevä apuväline on kaulaan ripustettava pieni kevyt keräysastia. Se vapauttaa molemmat kädet keräystyöhön, eikä astiaa tarvitse kannatella. Kun astia täyttyy, tyhjennä se isompaan ämpäriin. • Pidä taukoja ja tee palauttavia liikkeitä ja taukojumppaa poiminnan lomassa. • Venyttele vielä kotona kevyesti poimintasession jälkeen.

Kysy vapaita opiskelupaikkoja! Pssst... aikuinen - voit hakeutua myös aiempaa kokemusta hankkineille suunnattuihin syksyllä alkaviin ryhmiin ja opiskella lähihoitajaksi tai merkonomiksi. Meillä on myös mm. VALMA sekä englannin kielellä avustettua metalli- ja tuotantotekniikan koulutusta. Kysy lisää!

novida.fi/ novida/ jatkuvahaku/

#novida_uusikaupunki #uki_amis

Pasi Junttanen, 0440 886 342 tai pasi.junttanen@novida.fi


10

15. elokuuta 2019 Uusikaupunki | Pyhäranta | Laitila | Kustavi | Vehmaa | Taivassalo | Mynämäki | Nousiainen | Rusko | Masku | Raisio | Naantali | Länsi-Turku

Siivosen Hautaustoimisto

Uudenkaupungin Vanhat Talot-tapahtuma järjestetään 7.-8.9.2019 ja Turun Seutusanomien Länsi- ja Vakka-lehdet pitävät sisällään torstaina 5.9. ERIKOISJULKAISUN tapahtumaan liittyen.

Luotettava, perinteikäs, täyden palvelun hautaustoimisto Alinenkatu 9, Uusikaupunki Puh. 0440 702 110 Päivystysnro 0440 702 101

Sen jakelumäärä on kaikkiaan 61 000 kpl.

Palvelemme ma-pe 9.00-17.00. la 9.00-14.00 muulloin sopimuksen mukaan kukkapirtti@siivosenkukkapirtti.fi, www.siivosenkukkapirtti.fi

ILMOITUSHINNAT: tekstissä 1,00€+alv/pmm takasivu 1,30€+alv/pmm ADVERTIAALIT: kysy myös juttuilmoitusta

PALSTAKOOT: 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm

Sivu l. 260 mm, kork. 360 mm ILMOITUSMYYNTI Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Mika Saloaro 045 111 6931 Kirsi Rekola 045 111 6932 Maritta Palmula-Kuloila 050 363 9290 etunimi.sukunimi@turunseutusanomat.fi

AINEISTOT: aineistot@turunseutusanomat.fi

ERIKOISJULKAISUN JAKELUMÄÄRÄ 61 000 KPL + 2 000 KPL TAPAHTUMASSA. Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-13, su sop.muk. Sivun 11 ristikon ratkaisu.

T A I K A V U O R K I

A R M O A I N A T

S E U R U S T E L U

E S T T E I L U T T A A L I A

K O T I M K A A A I S A L U A T O A A X T E V

E R Ä S

L A I T T S A T A A N K A I N L A M A E L T I Ä T

A K L A S T A A T M I K U V A T A I N M S A H A M I A R A I R I S A R I T L I N P A T A O T A S K A T T A O M I A E T A L I R T I

P A K K A A T T A S E A U

I P I L G E B I L E A V E R S I I H A A B I A O S O A L I B T A O O M E E S I S E R T E K E E K E R A A D

A R K I

N A A T T V I A P A A N S G A R I K L E L O I T

Uusikaupunki | Pyhäranta | Laitila | Kustavi | Vehmaa | Taivassalo | Mynämäki | Nousiainen | Rusko | Masku | Raisio | Naantali | Länsi-Turku

MYYTÄVÄNÄ

n Menovinkit

MATKAVENE, täysin katettu, 12x4 m. Neljä hyttiä ja sauna. Cummins 300 hv. Kuvat ja tiedot; Nettivene.com ID 762568. Hp. 65 000€ P. 0400 327 237, UUSIKAUPUNKI

EURA

Kauttuan kenttä ti 20.8. klo 18.30

UUSIKAUPUNKI

Liput 12,50–33 € sirkuksen lippukassasta ilman lisämaksuja klo 12–13 ja 2 tuntia ennen esitystä

Pohitullin kenttä to 22.8. klo 18.30

UUSIKAUPUNKI Pohitullin kenttä kenttä pe 23.8. klo 18.30

Find us on Facebook Badge

CMYK / .ai

Info-puh. 0600 30006 (1,78 e/min + pvm)

sirkusfinlandia.fi

LAITILA Pe 16.8. klo 16–21 ja la 17.8. klo 9–14. Rompetori Leinmäen kylätalolla. Su 18.8. klo 14 Minna Minna Canthin 175-vuotisjuhlavuosi, Walon talo, Koulutie 17 b, Järj. Laitilan Kulttuuriseura Walo. Ti 20.8. klo 17.30–18.30 Kirjasto kotiin -info kirjastossa Kirjaston kotipalvelun esittelyä. To 22.8. klo 14–15 Tuolijumppaa ja tarinointia miehille kirjastossa. Su 25.8. klo 13 Elojuhla Kauppilan umpipihalla: Soi

torpat ja salongit – duo Maans & Puurtinen esittää varsinaissuomalaista kansanmusiikkia. TAIVASSALO To 15.8. klo 18.30–20.30 Korsulauluilta, Ketarsalmen Kievarin alueella. Su 25.8. klo 12–16 VarsinaisSuomen museopäivä, Viiasten kartanomuseo. Su 25.8. klo 14–15 Seurakuntakodin 100-vuotisjuhla. 29.8. asti klo 10–16 Päivi Hannulan akvarelleja Taivassalon kirjastossa. 31.8. asti klo 12–16 Viiasten kartanomuseon väentuvassa Pekka Paasion valokuvanäyttely. UUSIKAUPUNKI La 17.8. klo 9–13 Tul toril -teematori: kirppistori, La 17.8. klo 10 Puupaa-

tei Pakkahuoneel: Ranta on täynnä nostalgiaa, tervan tuoksua ja lakatun puupinnan lämmintä hehkua, tätä kaikkea ja paljon muuta on rento puuvenetapahtuma. 30.8. asti perjantaisin klo 16–19 Männäisten kesätori. 31.8. asti Kolmen luontokuvaajan näyttely, Uudenkaupungin kirjaston Galleria Kirjava. VEHMAA Su 18.8. klo 17 Metsämessu Rahkmalassa, Tanhuantuvan maasto, Kalannintie 354, Järj. Vehmaan seurakunta, Pohjoiskulman kyläyhdistys, Pohjoiskulman Huru-Ukot sekä Rahkmalan Martat. 8.9. klo 11–15 Rautilan syysmarkkinat, Vehmassalmen tanssilava.

Varhaiskasvatusyksiköiden muskariopetus laajenee Laitilaan ja Vehmaalle

RAUMA

Karin P-alue ke 21.8. klo 18.30

KUSTAVI 25.8. klo 13–16 Saaristolaismuseon 50-vuotisjuhla, Vartsalantie 256. 2.9. asti Jos lehmät puhuisivat -näyttely, Kustavin kirjasto.

Taide tukee oppimista KURSSIT. Vakka-Suomen musiikkiopistossa polkaistiin lukuvuosi 2019–2020 käyntiin keskiviikkona 14. elokuuta. Taiteen perusopetuksessa aloittaa tänä lukuvuonna ennätykselliset 588 oppilasta. Muutos vuoteen 2018 on noin 7%. Uutena avauksena varhaiskasvatusyksiköissä annettava muskariopetus laajenee Laitilaan ja Vehmaalle. Kansainvälisen tutkimuksen perusteella on vahvaa näyttöä taiteen ja taiteellisen toiminnan merkityksestä oppimiseen ja sitä kautta elämässä menes-

tymiseen. Taiteelliseen toimintaan osallistuminen opettaa taiteen tekemistä ja taiteen ymmärrystä. Sen lisäksi taiteelliseen toimintaan osallistuminen voi kehittää kognitiivisia kykyjä, opettaa itsetuntemusta, tunnetaitoja ja vuorovaikutuskykyjä, sekä parantaa koulussa ja työssä menestymistä. Taiteen ja taiteellisten menetelmien käytön on todettu tukevan oppimista niin oppilaitoksissa kuin työyhteisöissä. Taiteellinen toiminta edesauttaa yhteiskunnallisten innovaatioiden syntymistä tukemalla

luovuuden kehittymistä eli kykyä asioiden ja merkitysten yhdistelemiseen uusilla tavoilla. Soittamista musiikkiopistossa voi opiskella myös avoimella osastolla. Oppilaat avoimelle osastolle otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkiopiston avoimella osastolla on jatkuva haku. Oppilaaksi voi siis hakea koko lukuvuoden ajan. Soittamista tai laulamista voi opiskella vaikka vain muutaman kerran tai koko vuoden. SSV


11

15. elokuuta 2019

Merihanhen metsästys kielletty sisämaassa

Rannikolla kahden saaliin päiväkiintiö hanhen päiväkohtaista saaliskiintiötä. Ministeriössä harkittiin myös mahdollisuutta lisärajoituksen lisäämiseen merihanhen metsästyskieltoa koskevaan asetukseen. Se olisi kuitenkin vaatinut metsästyslain mukaista uutta riistanhoitoyhdistysten kuulemista, eikä kuulemisen järjestäminen alkavalle metsästyskaudelle ollut enää aikataulusyistä mahdollista. Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12. Viime vuonna tuli lisäksi sallituksi aloittaa merihanhen metsästys pellolla jo 10.8. alkaen. Aikaistettu metsästys peltoalueilla on tarkoitettu ensisijaisesti viljelmille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseen, joten metsästystä tulee ensisijaisesti kohdentaa pelloille, joilta satoa ei ole korjattu. Merihanhen toivotaan leviävän sisämaahan Saariston ja rannikkoseutujen merihanhikantaa on viime vuosikymmeninä onnistuttu kasvattamaan, mutta sisämaapesintöjä on toistaiseksi ollut vain vähän. Merihanhen metsästys on ollut siksi kiellettyä sisämaassa metsästysvuodesta 2013 alkaen. Merihanhi on

Merihanhen yleinen, metsästysasetuksen mukainen rauhoitusaika päättyy 20.8. klo 12.

hitaasti levittäytyvä laji ja sen vuoksi kannan kasvua sisämaassa voidaan turvata vain riittävän pitkällä rauhoituksella. Jotta merihanhesta saadaan arvokas riistavara myös sisämaahan, tulee rannikon merihanhikannan olla vahva ja elinvoimainen. Merihanhen metsästys on

asetuksen mukaan kiellettyä Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, PohjoisSavon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, kuvaa Troijan sotaa

OK! Tosi hieno!

Moi! . ... ... .. ........ .. . . .... .. .. . .

Ihana kesä!

matikkaa

Hiiri

sfutinda e g e

Getz

l

NIKUHTTA MA

ääriliike

-yö

x2

PAULOJA

PALJASTUA

Quo vadis?

Ståhlberg

nunnan arkea

viekas

VIISU

voi hevosta

voi liekkikin

ind Strberg

NHLHaula

NYTKIN

10 Minun!

Tasalanaukio 1. 2.krs, 21200 Raisio www.seutusanomatvakka.fi

Reklamaatiot p. 0100 85160 (pvm/mpm) Verkossa: http://www.posti.fi/ henkiloasiakkaat/lomakkeet/ postinjakeluhairio.html

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132 Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Janica Vilén 045 126 1698 Toimittajat Katariina Mäkinen-Önsoy 045 655 5000 Rainer Tähtinen 040 722 8991

ohjannut Carol

RUM

SEUTUSANOMAT

vakka UUSIKAUPUNKI – PYHÄRANTA – LAITILA – VEHMAA – KUSTAVI – TAIVASSALO – MYNÄMÄKI

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys

valtio

SALMIA

oli

-hu

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3447 (painettu) ISSN 2489-3455 (verkkojulkaisu Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Oy

AVUSTAJA käärmeitä Lenita

Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Alue on sama kuin viime vuonna. SSV

Ristikon ratkaisu sivulla 10.

vainu

Thomas osa Mannin LAUtilin- teos PEUS päätöstä

hienostelua

Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa,

sini-

Jorma Kemppainen 2019

METSÄSTYS. Maa- ja metsätalousministeriö kieltää tänäkin vuonna asetuksellaan merihanhen metsästyksen sisämaassa. Ministeriö suosittaa lisäksi, että metsästäjät noudattaisivat rannikkoalueilla sallitussa merihanhen metsästyksessä enintään kahden linnun metsästäjä- ja päiväkohtaista saaliskiintiötä. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon tuli asetusehdotukseen liittyneen lausuntokierroksen aikana, että esiaikuisten merihanhien määrä näyttäisi laskentojen perusteella pienentyneen merkittävästi Perämeren tärkeillä sulkasatoalueilla. Kolmen huonon pesimävuoden lisäksi syyksi tähän on arveltu sitä, että peltometsästyksessä olisi ammuttu houkutteluruokinnan avulla paikoitellen suuriakin hanhimääriä. Ministeriön saamat tiedot viittaavat siihen, että tällainen ilmiö olisi yleistynyt ja voisi jatkuessaan johtaa kannan nopeaan pienentymiseen. Eettiseen ja vastuulliseen metsästykseen ei kuulu mahdollisimman suurten saaliiden tavoitteleminen. Maa- ja metsätalousministeriö vetoaakin siksi metsästäjiin, että he noudattaisivat vapaaehtoisesti enintään kahden meri-

Ilmoitusvalmistus aineistot@turunseutusanomat.fi Sähköpostit etunimi.sukunimi @turunseutusanomat.fi Myyntineuvottelijat Sari Laurila 050 568 5454 Mika Leinonen 040 706 2132 Digimyynti Mikko Seppälä Sivunvalmistus Rake Product Oy

Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita.

tuomaristoja

ALUEENSA SUURIN! JAKELULEVIKKI 18 350 kpl


12

15. elokuuta 2019

Pyöräliitto: Koulumatkapyöräilyä arastellaan turhaan – turvallista ja erinomaista liikuntaa LIIKUNTA. Koulujen alkaessa Pyöräliitto haluaa kannustaa vanhempia opettamaan lapsille aktiivisen liikkumisen mallin. – Autokyydin tarjoaminen kouluun on usein tulevaisuuden kannalta lapsille karhunpalvelus, sillä koulumatkapyöräily voi tuoda arkiliikuntaa viikkoon jopa useamman tunnin, sanoo LIKESin tutkija Jouni Kallio. Koulumatkapyöräilyllä on paljon hyötyjä. Uusimman selvityksen mukaan pyöräily on myös erittäin turvallista. – Pyöräilyssä vakavat loukkaantumiset ovat onneksi harvinaisia. Kouluun pyöräily onkin onnettomuustilastojen mukaan monta sataa kertaa turvallisempi liikuntalaji kuin vaikkapa jalkapallo, yleisurheilu tai laskettelu, sanoo Jouni Kallio. Pyöräliitto ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES toivoisivat, että pyöräilyn statusta nostettaisiin entistä enemmän liikuntaharrastukseksi muiden lajien rinnalle. Se saattaisi lisätä intoa pyöräilemiseen. – Pyöräilyä tulee helposti vähäteltyä. Jos päivittäin pyöräilee 15 minuuttia suun-

Koulumatkapyöräily voi tuoda arkiliikuntaa viikkoon jopa useamman tunnin.

taansa, vaikkapa kouluun, tulee siitä viikossa yhteensä jo 2,5 tuntia liikuntaa, Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen havainnollistaa. Koulumatkojen pyöräileminen olisi erinomainen tapa lisätä lasten ja nuorten liikkumista. Noin puolet 7–12-vuotiaista liikkuu suositusten mukaisen tunnin verran päivässä, ja 13–15-vuotiaista saman verran päivässä liikkuu enää noin viidennes suomalaisnuorista.

Yleisin syy siihen, etteivät lapset ja nuoret kulje pyörällä kouluun, on LIKESin tekemän oppilaskyselyn mukaan kyydin saaminen. Seuraavaksi suosituimmat syyt moottoriajoneuvolla kulkemiseen ovat viitsimättömyys sekä se, että koulumatka koetaan liian pitkäksi. – Teini-ikäisille pyöräilyn lisäämistä voisi kannustaa myös esimerkiksi sillä, että se on iso ilmastoteko,Matti Koistinen sanoo. SSV

Kustannus

MEDIA

ILOISEN PALVELUN LÄHIKAUPPA MEDIA

Itsepuristettu APPELSIINIMEHU

Kustannus

3 99 1 99 1 litra

Meille pääset myös veneellä, laituripaikka Kaupunginlahden sillan kupeessa.

Kauppias Johanna Saarinen Seuraa meitä myös Facebookissa

0,5 litraa

Alekuponki

7%

KAIKKI HYVÄ ON LÄHELLÄ

Leikkaa irti

PIKKUHERKKU

Kaikki hyvä on lähellä. Koulukatu 2 Aukiolot 23500 Uusikaupunki ma-la 7-21 p. 044-766 1231 su 9-21

7% PIKKUHERKKU

% Ostosten ylittäessä 25 euroa, 7 7%annamme 7% alennuksen ostoistasi. Voimassa to 15.8.- su19.8.2019.

Etu ei koske äidinmaidonkorvikkeita, tupakka-, alkoholi-, nikotiinikorvaus- sekä Postin ja Veikkauksen tuotteita.

Profile for Turun Seutusanomat

Seutusanomat Vakka 15.8.2019  

Uudenkaupungin, Pyhärannan, Laitilan, Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon Seutusanomat

Seutusanomat Vakka 15.8.2019  

Uudenkaupungin, Pyhärannan, Laitilan, Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon Seutusanomat

Advertisement