Turun Seutusanomat Länsi 19.10.2022

Asiakkaanamme

valita sataprosenttisen tuulisähkön.

Asumisen, rakentamisen

sisustamisen teemamme tarjoavat Varsinais-Suomen laajimman printtinäkyvyyden. Uudistunut ja laajentunut

n PÄÄKIRJOITUS Asuntomarkkinat eivät ole romahtaneet

n MIELIPIDEOnko psykologipula totta vain kouluissa?

n MIELIPIDE"Onko tämä edes totta?"

Olemme

viime viikkoina ja jopa kuukausina saaneet lukea lukuisia uutisia, joissa päivitellään energian ja erityisesti sähkön hinnan rajua nousua. Samassa yhteydessä on usein mainittu asuntomarkkinoiden jos ei nyt romahdus, niin ainakin selvä kaupanteon hidastuminen. Sähkölämmitteisiä asuntoja ei ainakaan kukaan kuulemma halua tällä hetkellä ostaa.

Olen varmasti omissa mietteissäni ajanut sa maan miinaan. Yleinen tuntumani on ollut, että energiakriisi, korkotason nousu ja yleinen epävar muus ovat saaneet asunnon ostoa harkitsevat vetä mään käsijarrun päälle ja tiukkaan. Olen ollut kui tenkin omassa ajatusmaailmassani hieman väärillä urilla, ja niin on moni muukin.

Pääsin nimittäin perehtymään asuntomarkki noiden tilanteeseen viime viikolla asiantuntijoiden avulla. Markkinatilanne ei suinkaan ole romahta nut, eikä sähkölämmitys ole este asuntokaupalle.

On totta, että ihmiset ovat energiakriisin kes kellä joutuneet miettimään omaa kulutustaan – ja vertailun vuoksi esimerkiksi maalämpöön tukeu tuva omakotitalo on houkuttelevampi kuin pelkän sähkölämmityksen varassa oleva. Mutta tämä ei ole uusi ilmiö – näin ollut jo pitkään.

Asuntomarkkinoilla näkyykin nyt energiakriisin myötä ennen kaikkea ennakoitua tai suunniteltua nopeampi siirtymä uusiutuvan energian hyödyntä miseen – niin sanotusti vihreä siirtymä. Maalämpö ja aurinkoenergia ovat nyt erittäin houkuttelevia vaihtoehtoja – ja moni remontoija on nopeutta nut omaa siirtymistään näihin lämmitysmuotoihin.

Asunnot kuitenkin vaihtavat edelleen omista jaa, ja hintatasokin on itseasiassa palannut koro naa edeltävälle tasolle – hinnatkaan eivät siis ole ”romahtaneet”.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

Talkoot Aurajoen rannalla

LUKIJAN KUVA

Lehtemme lukija yllättyi mukavasti Turun keskus tassa. Hän lähetti meille oheisen kuvan ja lyhyen tekstin kyseisestä iloises ta yllätyksestä.

”Hei, olin koiralenkil lä ja kuinka ollakaan, tör mäsin Aurajoen rannassa Lions-herroihin. He oli vat keräämässä rannasta ihmisten sinne heittämiä roskia. Kyseessä oli Lions Turku Henrikin kahdesti vuodessa toteuttama tem paus, jossa he yhteisvoi min siivoavat Aurajoen

rantaa. Iso kiitos Lionsherroille! Toivottavasti tällainen hieno esimerkki innostaa muitakin vastaa viin tempauksiin, joista on kaikille hyötyä ja iloa!”

Turun Seutusanomat yhtyy kiitoksiin ja kan nustuksiin – pienillä te oilla voi olla suuri vaiku tus!

Marko Vuosjoki

Nuorten

henkinen pahoinvointi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Yksi syy nuorten pahoinvointiin on, että koulumaailmassa vaatimukset ovat kasvaneet, itseohjautuvuutta vaaditaan entistä aiemmin. Toinen merkittävä syy on, että ennaltaehkäisevä työ kouluissa ei toimi, koska sieltä puuttuvat tekijät eli koulupsykologit. Ja jos heitä on, he ovat täysin ylityöllistettyjä.

Samaan aikaan Suomessa valmistuu enemmän psykologeja kuin heitä jää eläkkeelle, ja psykolo gikoulutuksen sisäänottomäärät ovat viime vuo sina lisääntyneet merkittävästi, joten lähivuosina saatavuus paranee entisestään. Psykologipulaa pa rempi termi onkin kohtaanto-ongelma, joka on to dellisuutta koulupsykologien maailmassa.

Yksi suuri syy kohtaanto-ongelmaan on koulu psykologien heikko palkkaus, jonka seurauksena on syntynyt kierre, jossa työ ei houkuttele palk kauksen vuoksi hakijoita, jonka vuoksi työkuorma alueella kasvaa kohtuuttomaksi jo siellä työsken televille, jolloin hekin mielellään vaihtavat työ paikkaa. Tästä seuraa jatkuva vaihtuvuus työnte kijöissä ja yleinen työolosuhteiden heikentyminen.

Koulupsykologien rekrytoinnin kohtaanto-on gelmat pitää ratkaista nopeasti tai yhteiskuntaa odottaa valtava lasku, kun nuoret uupuvat ja ma sentuvat ja pahimmillaan putoavat yhteiskunnan ulottumattomiin. Myös lopullisia henkilökohtai sia ratkaisuja tapahtuu juuri näistä syistä. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin päästään parhaiten ja oikea-aikaisesti käsiksi kouluissa, jo ten apua on suunnattava tarjolle juuri sinne.

Erityisen

tuen lapsien harrastusmahdollisuu det ovat vähäiset. Henkilökohtaisen avun puute on suuri ongelma.

Vain joka neljäs kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä olevista lapsista osallistuu liikuntaharrastuksiin ja alle viides muuhun kerho toimintaan.

Suurin syy tähän on vähäiset harrastusmahdol lisuudet erityisen tuen lapsille.

Onko tämä edes totta? Luvut ovat todella huo lestuttavia. Harrastamisen ei tule olla pelkkää kun toutusta, vaan myös yhdenvertaisen osallisuuden lisäämistä. Ensisijaisesti harrastus on paitsi hyvin vointia, myös elämäniloa ja sosiaalisten suhteiden rakentamista varten.

Haasteena erityisen tuen lapsia koskevissa ke hittämistoimissa ovat muun muassa rahoituksen puute, pitkät välimatkat ja henkilökohtaisen avun saatavuus.

Henkilökohtaisen avun puute on ongelma. Ei ole lapsen itsenäistymisenkään kannalta hyväk si, jos vanhempi on läsnä lapsen aivan jokaises sa hetkessä.

Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oltava to siasiallinen mahdollisuus harrastaa ja siihen tulisi nyt kiireesti etsiä ratkaisut.

Marko kilpi kansanedustaja (kok.)

Edustaja Kilpi teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

kansanedustaja noora koponen (Vihr.)

Noora Koponen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysy myksen eduskunnan puhemiehelle.

Kenestä uusi Turun Lumikuningatar?

Kerro oma ehdokkaa si ja auta uuden Lumikuningattaren valin nassa.

LUMIKUNINGATAR

Turun joulukadun perin teisesti avaavan Lumiku ningattaren haku on nyt käynnissä!

Turun Seutusanomat ja Turun Ydinkeskusta yhdistys järjestävät tänä kin vuonna yhteistyössä Lumikuningatar-äänes tyksen, ja ensimmäisessä vaiheessa haetaan juhla vaan toimeen sopivia eh dokkaita.

Lumikuningattarek si etsitään valoisaa ja po sitiivista henkilöä, joka käynnistää Satumaises sa joulunavauksessa lau

antaina 26. marraskuuta Turun Ydinkeskustayh distyksen joulunalusajan tapahtumat.

Lähetä ehdokkaasi nimi ja pieni kuvaus hänes tä Turun Seutusanomien toimitukseen viimeistään maanantaina 24. loka kuuta kello 12 mennes sä.

Mikäli mahdollista, lai ta mukaan myös ehdok kaan yhteystiedot, jot ta voimme ottaa häneen tarvittaessa yhteyttä.

Aiemmin Lumiku ningattareksi valittua ei voi ehdottaa, vaan kun niatehtävään valitaan joku uusi oivallinen hen kilö.

Turun Seutusanomien ja Turun Ydinkeskusta yhdistyksen raati valitsee ehdokkaista kandidaatit,

Merimaskuun halutaan koirapuisto

NAANTALI

Merimaskulaiset koiran omistajat ovat jo jonkin aikaa kaivanneet Meri maskuun koirapuistoa, ja nyt asian edistämisek si haetaan kannatusta ad ressin voimin.

Adressit.com -osoit teessa avattu adressi kerä si ensimmäisenä päivänä

jo lähes sata allekirjoitus ta, joten tahtotilaa koira puiston rakentamiseen Merimaskussa on.

Adressin toivotaan edistävän asian etenemis tä Naantalissa. Adressissa muistutetaan, että allekir joittajat sitoutuvat puis toa käyttäessään yhteisiin sääntöihin.

Marko Vuosjoki

joista Turun Seutusano mien lukijat äänestävät Vuoden 2022 Lumikunin gattaren.

Finalistit julkaistaan Turun Seutusanomissa 2. marraskuuta ja samal la käynnistetään äänestys.

Lumikuningatar julkis tetaan siis 26. marraskuu ta, kun hän sytyttää Tu run kävelykadun valot Satumaisessa joulunava uksessa.

Lumikuningatar valit tiin viime vuonna samalla kaavalla eli Turun Seutus anomien lukijaäänestyk sellä. Voiton vei tiukassa äänestyksessä 21-vuotias sairaanhoitajaopiskelija Assi Paananen.

Assi Paananen oli tullut Seutusanomien lukijoiden tutuksi monipuolisesta

urheiluharrastuksestaan, mallintöistään sekä va paaehtoistyöstään Turun Seudun Vanhustuki ry:ssä.

Lumikuningatar-äänes tyksessä olivat mukana Assi Paanasen lisäksi Sini Ruohonen, Taina Hellsten ja Hatice Kutük.

Lähetä oma ehdotuk sesi tämän vuoden Lu mikuningattareksi säh köpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutus anomat.fi viimeistään maanantaina 24. loka kuuta kello 12 mennes sä. Kaikkien ehdotuksen lähettäneiden kesken ar votaan pari pikkupalkin toa.

Kahdeksan hakijaa haastatteluun Maskussa

MASKU

Maskun kunnanjohtajan rekrytointi etenee haas tatteluvaiheeseen.

Haastatteluihin päätet tiin kutsua kauppatietei den tohtori Sanna Häkli, hallintotieteiden maiste ri Nina Kristiina Kivi, oi keus- ja hallintotieteiden tohtori Matti Muukkonen,

teollisuustalouden diplo mi-insinööri Juha-Mat ti Päivölä, valtiotieteiden maisteri Miira Maija Rais kila, valtiotieteiden mais teri Jenni Sipilä, yhteis kuntatieteiden maisteri ja tuotantotalouden dip lomi-insinööri Tatu Uja la sekä terveystieteiden maisteri Timo Tolppanen. Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

Viime vuonna Lumikuningattareksi äänestettiin 21-vuotias Assi Paananen.

19 tuntia hierontaa putkeen

RAISIO

26-vuotiaan raisiolaisen hierojan Roope Anttosen yöunet jäivät syyskuun viimeisen perjantain ja lo kakuun ensimmäisen lau antain välillä vähiin. Syy nä oli se, että nuori mies päätti 19 tunnin yhtäjak soisen hierontaurakkansa lauantaiaamuna kello 3.

– Minulla oli 19 asi akasta yhteen putkeen. Aloitin perjantaina aa mukahdeksalta ja lopetin urakan lauantaina aamu kolmelta. Jokaiselle asi akkaalle oli varattuna 45 minuutin hieronta, ker too Anttonen tempauk sestaan.

Tempaus ei edes ollut Anttosen ensimmäinen.

– Toteutin samanlaisen tempauksen vuosi sitten, kun minulle tuli ensim mäinen vuosi hieronta yrittäjänä täyteen. Mietin silloin, miten juhlistai sin ensimmäistä vuot tani yrittäjänä, ja päätin toteuttaa 24 tunnin hie rontatempauksen. Vuo si sitten asiakkaita oli to siaan 24 peräkkäin, tänä vuonna markkinointini jäi olkapäävamman takia vä häisemmäksi ja asiakkaita tuli siis 19, kertoo Antto nen tempaustensa taus toista.

Roope Anttonen on koulutettu hieroja ja ur heiluhieroja. Hän on myös liikunnanohjaaja ja hä nellä on personal trainer -koulutus, mutta työk seen mies tekee pääasi assa hierontaa.

19-tuntisen urakkan sa jälkeen mies kertoi ol leensa tavallista väsy neempi – ei kuitenkaan fyysisesti, vaan lähinnä

henkisesti.

Kropalle se ei ollut hurja ponnistus, mut ta aivoille kyllä! Onnek si 19:n asiakkaan joukos sa oli erilaisia hierontoja, eikä esimerkiksi pelkkää perinteistä niska-hartia -hierontaa – se piti mie lenkin virkeänä.

Syy siihen, että Antto

nen ei nukkunut lauantaiaamuna pitkään, oli myös selvä.

Vaikka yöunet jäivät kin vähiin, en halunnut sekoittaa unirytmiäni, jo ten laitoin herätyskellon herättämään aamukah deksalta.

Roope Anttonen päät

ti kouluttautua hierojaksi oman urheilutaustansa –ja osin myös urheiluvam mojensa vuoksi.

–Päälajini vielä luki oikäisenä oli jääkiekko, vaikka olenkin kokeillut liki kaikkia muitakin ur heilulajeja. Jääkiekkou rani päättyi kolmannes sa pelissäni TPS:ssä, kun polveni hajosi taklausti lanteessa.

–Minulla on aina ollut halu auttaa ihmisiä, joten kouluttautuminen hiero jaksi tuntui itselleni oike alta valinnalta.

Anttonen kertoo myös, että hän osaa neuvoa ih misiä treenaamaan ja liikkumaan turvallisella tavalla – eli päinvastoin kuin mitä hän itse tekee.

–Minut on magneet tikuvattu 27 kertaa eri laisten vammojen vuoksi. Viimeisin todella paha ta paus oli, kun roikuin leik kitelineessä pää alaspäin ja teline ei kestänyt pai noani. Putosin pää edellä maahan ja sain niskaani nikamavamman. Lääkäri sanoi, että vahvojen lihas teni ansiosta turma ei ai heuttanut halvaantumis vaaraa. Pysäyttävä hetki se kuitenkin oli, kertoo Anttonen.

Roope Anttosella on toimipiste Raisiossa Fit Raision kanssa samas sa rakennuksessa. Hän lupailee myös, että taas vuoden päästä on vuo rossa 24 tunnin hieronta tempaus.

–Kaipa tästä on nyt tul lut jo perinne, naurahtaa Anttonen.

Vesa Hannukselan muistonäyttely Raision kirjastossa

RAISIO

Kesällä menehtyneen Vesa Hannukselan (1948–2022) muistonäyttely on lokakuun ajan esillä Rai sion kirjastotalon Aula galleriassa.

Aivan erityisesti Han nuksela tunnetaan Ruis rock-valokuvistaan. Hän

tavoitti kuvissaan festi vaalin tunnelman tallen taessaan esiintyjien li säksi mielellään myös yleisöä. Näistä kuvatun nelmista koostuu Han nukselan muistoksi koot tu valokuvanäyttely.

Turkulaisen valokuvaa jan Vesa Hannukselan ja Raision kaupunginkirjas

ton näyttely-yhteistyö kesti kaiken kaikkiaan yli 20 vuotta. Intohimoisel le valokuvaajalle toimin ta Turun Kameroissa oli luonnollisesti itsestään selvyys. Elämänsä aika na Hannuksela osallistui myös lukemattomiin yh teisnäyttelyihin.

Hannuksela oli koulu

Raisiossa haussa kaksi joulukuusta

RAISIO

Raision kaupunki et sii kahta kuusikaunotar ta; Harkon edustalle ja Tasalan torille. Harkon edustan kuu

sen tulisi olla suomalai nen metsäkuusi, tasainen, tuuhea ja korkeudeltaan 16x18 metriä. Puun lähel le pitäisi päästä lavettiau tolla ja nosturilla, eikä sen lähellä saisi olla ilmajoh

toja.

Tasalan torille etsi tään myös tasaista, tuu heaa suomalaista metsä kuusta kuten pihtaa. Sen ei tarvitse olla yhtä kor kea kuin Harkon kuusen,

tukseltaan valtiotietei den maisteri, mutta va lokuvauksesta tuli hänen elämäntyönsä. Hän työs kenteli useammassa va lokuvausliikkeessä ennen oman Kuvatalo-liikkeen sä perustamista.

turun seutusanoMat

sillä korkeudeksi riittää 8x10 metriä.

Kuusiehdokkaat voi il moittaa työjohtaja Eerik Aallolle puh. 0400788679.

turun seutusanoMat

Marko Vuosjoki

Suorat lennot Roomaan

MATKAILU

Matkailijoille avautui syyskuun lopulla mer kittävä uusi lentoyhteys, kun Wizz Air aloitti uuden yhteyden Turun ja Italian pääkaupungin Rooman välillä. Suoria lentoja len netään jatkossa kahdesti viikossa ympäri vuoden. Uusi yhteys Turusta on historiallinen ensimmäi nen suora reittilento Fi navian verkostoasemilta Roomaan.

– Wizz Airin uusi yhte ys Roomaan on hieno lisä Turun lentoaseman suo rien reittien valikoimaan. Toivomme, että Turun ja

lähialueiden matkustajat ottavat omakseen tämän suoran yhteyden Italian historialliseen pääkau punkiin, iloitsee Finavian reittikehityksestä vastaa va johtaja Petri Vuori.

– Lentoyhteyden avau tuminen Roomaan on mo nella tapaa merkitykselli nen Turulle. Se avaa uusia matkailukohteita niin suomalaisille kuin italia laiselle sekä edesauttaa työntekijöiden liikkumista alueiden välillä. Toivom me korkeita täyttöasteita, sillä pidämme yhteydet jatkossakin hyvällä ta solla. Yhteistyö Turun ja Wizz Airin välillä on ol

lut pitkään menestykse kästä, kertoo Turun kau pungin elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen.

Rooman lisäksi Wizz Air lentää Turun lento asemalta Gdanskiin, Puo laan, sekä Skopjeen, Poh jois-Makedoniaan. Yhteys Gdanskiin operoidaan ym päri vuoden viidesti vii kossa, ja joulukuussa päi vittäin. Lennot Skopjeen ovat tällä hetkellä tauol la, mutta jatkuvat jälleen maaliskuun 2023 lopusta alkaen kahdesti viikossa.

Naantalin Kokoomus sata vuotta

NAANTALI

Naantalin Kansallisseura perustettiin 13.11.1921 Naantalin Rantakahvilas sa eli nykyisessä Uudessa Killassa. Kansallinen Ko koomuspuolue oli perus tettu kolme vuotta aikai semmin.

Naantalin Kansallis seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valit tiin maisteri Jalmari Sauli. Yhdistyksen nimi muut tui myöhemmin Naanta lin Kokoomus ry:ksi.

1920-luvulla Naantalin valtuustossa oli 15 val tuutettua ja porvareilla oli enemmistö.

Yhdistyksen toiminta alkoi aktiivisesti ja heti kesäkuussa 1922 järjes tettiin kokopäiväinen Su vijuhla.

1900-luvun puolivälissä porvarien vaalitunnuksi na Naantalissa olivat mm. ”Säästäväisyyden ja kan sanvaltaisemman kun nallispolitiikan puoles ta”, ”Harkituin teoin koko Naantalin hyväksi” ja

”Rehti toiminta kaupun gin eduksi”.

Naantalin Kokoomus juhli satavuotista taival taan Naantalin Kylpyläs sä lauantaina 15. loka kuuta yli 130 henkilön voimin. Juhlapuheen piti kansanedustaja ja Varsi nais-Suomen Kokoomuk sen puheenjohtaja Ville Valkonen.

turun seutusanoMat

Turun lentoasemalta pääsee nyt myös Roomaan suoralla lennolla.

turun seutusanoMat

Kolmen kaupungin yhteinen matkailuorganisaatio aloittaa

Visit Turku Archipe lago Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Kuk kohovi näkee sekä mahdollisuuksia että haasteita matkailun ympärivuotisuuden kehittämisessä, elin keinon tukemisessa, markkinoinnissa ja brändäyksessä.

MATKAILU

Saariston keskuskaupun git, Naantali, Parainen ja Turku, muodostavat uu den alueorganisaation, joka on rakennettu Visit Turun, Visit Naantalin ja Visit Paraisten rinnalle.

Kotimaan matkailijoi den osalta ollaan jo suurin piirtein pandemiaa edel täneessä tilanteessa, mut ta kansainväliset matkai lijamäärät Turun seudulla jatkavat laskuaan. Tästä syystä matkailun mark kinointi- ja kehittämistyö alueella on organisoitava uudelleen.

Koko alueen matkailun kehittäminen vaatii niin toimintaedellytysten kuin

Alueellisen matkailuorganisaation Visit Turku Archipelago Oy:n toimitusjohtajana toimii Kristiina Kukkohovi, joka lis taa kolmeksi tärkeimmäksi kehityskohteeksi markkinoinnin, kansainvälisyyden ja kesäkauden ulkopuolelle ajoittuvan ryh mämatkailun.

markkinoinnin paranta mista. Näitä pyrkimyksiä varten on siis tuoreeltaan perustettu Visit Turku Ar chipelago Oy.

– Kehitystyö on aluil laan, koska hallinnollises ti yhtiö on ollut olemassa vasta tästä kesästä eteen päin. Tulevien vuosien aikana vahvistamme yh

dessä alueen digitaalista näkyvyyttä ja brändäys tä, matkailun kehittämis yhtiön toimitusjohtajana kesän alussa aloittanut Kristiina Kukkohovi kertoo.

– Näiden kolmen kau pungin matkailutoimis tot jatkavat toimintaansa, mutta olemme vahvempia

tehdessämme asioita en tistäkin enemmän yhdes sä. Meillä on tässä hieno matkailullinen portfolio erityyppisistä kohteista, jotka näyttäytyvät sekä kotimaisille että ulkomai sille matkailijoille kuiten kin kokonaisuutena, jat kaa Kukkohovi.

Kukkohovi kollegoineen on ottanut pääasiallisek si tehtäväkseen edesaut taa matkailun ympäri vuotisuutta. Kun tehdään yhdessä, resursseja ja ka pasiteettia matkailun ke hittämiseen on luonnolli sesti enemmän.

– Matkailuvirrat keskit tyvät tällä hetkellä aika lyhyelle ajalle. Ympäri vuotisuuden kehittämi seksi tulee matkailijoil le tarjottavaa mielikuvaa laajentaa myös näiden muutaman aktiivisimman kuukauden ulkopuolelle, hän sanoo.

– Avainsanana on ai nutlaatuisuuden huo mioiminen. Upea nel jän vuodenajan värittämä saaristomme on oival linen paikka rauhaa ja

hiljaisuutta kaipaavalle yksilö- ja pienryhmämat kailulle, hän lisää.

Valtakunnallisia haasteita ovat ympä rivuotisuuden ohella kestävä matkailu ja digi talisaatio, joiden parissa Visit Finland työskentelee yhdessä alueellisten mat kailuorganisaatioiden ja alan yritysten kanssa.

Uuden matkailujohta jan mielestä mahdolli suudet ja erityisesti juu ri haasteet tekevät työstä hyvin kiinnostavaa. Iso na osana työtä ovat mat kailuyrittäjille suunna tut sidosryhmätyöpajat sekä kotimaasta ja muis ta Pohjoismaista kerätyt asiakaskokemukset.

Matkailutoimintaym päristö on ollut useam man vuoden ajan suuressa murroksessa. Muutokset keskittyvät yhä enemmän suosittelumarkkinointiin, digitaalisiin palveluihin sekä monikanavaiseen asiakaspolkuun.

– Visit Finland on brän dännyt suomalaisuutta ja siihen liittyviä element tejä markkinoinnissaan.

Paikallisten matkailuor ganisaatioidenkin on hyvä tuoda yhä rohkeammin esille alueellisia erityis piirteitämme, sillä sellai set kiinnostavat matkaili joita, Kristiina Kukkohovi toteaa.

– Kansainvälisen tun nettuuden saavuttaminen sekä matkanjärjestäjien kiinnostuksen herättä minen matkakohteena on pitkän tien takana, tiivis tää Kukkohovi.

Alueella olisi hänen mukaansa potentiaa lia lisätä myös yritys- ja kongressiryhmämatkai lua.

– Tänne on helppo tul la varsinkin lähialueilta, joilla tarkoitan siis esi merkiksi Tukholmaa, Hel sinkiä ja Jyväskylää. Mei dän tulisi kertoa entistä laajemmin yritys-, järjes tö- ja harrastustapahtu mien tarjonnasta, jotka sijoittuvat kesäkuukausi en ulkopuolelle.

katariina Mäkinen-Önsoy

Vuoden 2022 yksinyrittäjä on Kuppari-Hanna

NAANTALI

Naantalin Livonsaares sa yritystään pyörittävä Hanna Aro-Heinilä pal kittiin Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa vuoden yksinyrittäjänä.

Aro-Heinilän yritys on suomalaista sauna- ja pe rinnehoitokulttuuria vuo

desta 2004 lähtien brän dännyt Kuppari-Hanna.

Kuppari-Hannalla on Livonsaaressa puuläm mitteinen sauna ja perin nehoitola. Yrittäjä tekee työtä kansanlääkintä- ja saunakulttuurin edistä miseksi – ja työ kehittä misen parissa jatkuu.

Ekologis-eettiset ar

vot ovat olleet toiminnan keskiössä jo yrityksen pe rustamisesta lähtien. Yrit täjä painottaa, että me itse muodostamme sen kulttuurin ja ne perin teet, jotka tulevat kan tamaan seuraavia suku polvia. Toiveena on, että suomalaisten tuntema ”saunarauha” ottaisi si

jaa muuallakin kuin sau nanlauteilla.

Palkinnon vastaanotti yrittäjä Hanna Aro-Hei nilä. turun seutusanoMat

Vuoden yksinyrittäjä Varsinais-Suomessa vuosimallia 2022 on Kuppari-Hanna. Palkinnon vastaanotti yrittäjä Hanna Aro-Hei nilä. Kuva: Katri Haavisto.

Syysloman jälkeen paluu arkeen

KOULU

Naantalissa, Kaarinassa, Maskussa, Mynämäellä, Nousiaisissa ja Paimios sa tehdään yhdessä töi tä sen eteen, että jokaise na päivänä olisi kiva tulla kouluun – myös loman jälkeen, jolloin arjen ru tiineihin palaaminen voi olla osalle koululaisista haastavaa.

– Koululaisten viikon syysloma on toivottavasti hyvä hetki olla, rentoutua ja tehdä itselleen mielei siä asioita. Erityisen tär keää on kuitenkin se, että loman jälkeen tunne ar keen paluusta on sellai nen, että kouluun on ihan ok palata, toteaa Sitout tavan kouluyhteisötyön alueellinen koordinaat tori Teea Laiho.

Naantalissa, Kaari nassa, Maskussa, Mynä mäellä, Nousiaisissa ja Paimiossa pyritään yh dessä Opetus- ja kult tuuriministeriön rahoit tamassa Sitouttavan kouluyhteisötyön kehitys työssä tukemaan oppilai den myönteistä kouluun kiinnittymistä ja ennalta ehkäisemään koulupois

Kuuden kunnan yhteishankkeessa pyritään varmistamaan koululaisten mukava paluu arkeen syyslomaviikon jälkeen.

saoloja. Ennaltaehkäi sevässä työssä keskeistä on koulun myönteisen ja luottamusta rakentavan ilmapiirin tukeminen ja poissaolojen systemaat tinen seuranta.

Lomilta paluu takaisin kouluarkeen onkin het ki, jossa tulee kiinnittää huomiota oppilaiden läs näoloon koulussa ja eri tyisesti siihen, millä mie lellä kouluun palataan, Teea Laiho sanoo.

Oppilaan kuulluksi ja

nähdyksi tulemisen koke mus on olennainen kou luun kiinnittymistä tuke va tekijä.

Lomalta palatessa se tarkoittaa ennen kaikkea arkikohtaamisen myön teisyyttä, mutta se voi si Laihon mukaan tar koittaa esimerkiksi myös sitä, että lukujärjestykses tä on varattu tilaa oman luokanohjaajan tunnille. Jossakin on saatettu ide oida myös esim. yhteinen aamupalahetki, tai rento ”hölläilypäivä” jossa on

varattu aikaa arkiselle ju tustelulle ja kuulumisten vaihdolle koulutehtävien lomassa.

– Aito kohtaaminen on avain myönteiseen arkeen ja katseet onkin hyvä suunnata positii visen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Loman kin jälkeen kiinnitytään jälleen kerran osaksi omaa ryhmää. Keskity tään tukemaan siis oppi laiden kokemusta siitä, että on mukavaa, että he ovat jälleen koulussa ar kisen aherruksen äärellä ja osana kouluyhteisöä. Jatkuvan ryhmäyttämi sen näkökulman tärkeyttä oppilaan kokonaishyvin vointia tukevana tekijänä ei voi liiaksi korostaa, Lai ho kiteyttää.

Myös Kansallisen kehit tämisen arviointikeskus Karvin syyskuussa julkais tusta Sitouttavan koulu yhteisötyön väliraportista käy ilmi, että oppilaat toi vovat koulussa arjen rau hallisia kohtaamisia, ym märtävää suhtautumista ja osallisuuden mahdolli suuksia.

turun seutusanoMat

Askaisten paloasema vihittiin käyttöön

MASKU

Varsinais-Suomen pelas tuslaitos ja Askaisten VPK järjestivät Askaisten pa loaseman vihkiäisjuhlat perjantaina 7. lokakuuta.

Juhlassa musiikkiesi tyksistä vastasi Turun VPK:n soittokunta ja pu heita pitivät muun muas sa aluepelastuslautakun nan puheenjohtaja Seppo Koski sekä Maskun kun nanjohtaja Arto Oikari nen.

Vuonna 1935 peruste tun Askaisten VPK:n toi minta alkoi uusissa ti loissa reilu kaksi vuotta sitten. Urakan pääurakoit sijana toimi Rakennustoi

misto Lainio & Laivoranta Oy ja kustannusarvio oli 950 000 euroa. Kiinteis tön omistaa Maskun kun ta. Kerrosalaltaan uusi 1750 m²:n tontilla sijait seva paloasema on 492 m²:n kokoinen.

Askaisten VPK:n toi minnan hälytysosastos sa on 27 henkilöä, nuori so-osastossa 15 henkilöä, nais- ja tukiosastossa on yhteensä 10 henkilöä sekä veteraanit. Vapaaehtoi sen palokunnan kalustoon kuuluu VS262 säiliösam mutusauto, VS267 mie histöauto ja VS2682 vene.

turun seutusanoMat

Tule avajaishulinoihin! Meillä on entistä isompi valikoima tuotteita ja nyt myös hyvinvointipalvelut. Koko avajaisten ajan tarjouksia ja tapahtumaa! Lauantaina 22.10. klo 12–16 non-stop minitassuhoitoja 10 €.

Askaisten paloaseman vihkiäisiä vietettiin 7. lokakuuta. Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos.

Kulttuuri tulee kuluttajan luo

Kauppakeskus voi toi mia kulttuurinälkäisen tankkauspaikkana.

RAISIO

Kauppakeskus Myllyn val taavat tällä viikolla taika, sirkus ja tiede. Kauppa keskuksen käytävillä voi kohdata esiintyjiä usea na päivänä pitkin päivää: kuunnella sinfoniaorkes teria, nauttia akrobatias ta, sirkustaiteesta ja tai katempuista ja kokea valotaidetta. Lapsilla on lisäksi mahdollisuus ko keilla tieteen ilmiöitä Tu run yliopiston tiedepajas sa. – Synttäriviikkomme osuu mukavasti koulujen syyslomaviikolle, joten juhlinnan lisäksi voim me tarjota aktiviteette ja ja viihtymistä perheil le ja muille lomalaisille. Haluamme samalla an taa varsinaissuomalaisil le kuluttajille maistiaisen siitä, millainen on tule vaisuuden kauppakeskus, sanoo Kauppakeskus Myl lyn markkinointipäällik kö Mira Färm.

Pitkän hiljaiselon jäl keen livetapahtumat ovat jälleen palanneet osaksi ihmisten arkea. Jos suuret massatapahtumat tuntu vat vierailta, voi kulttuu rinälkää tyydyttää monel la muulla tavoin.

Myllyn juhlaviikon esi tyksiä on ripoteltu pop up -tyyliin ympäri kaup pakeskusta, jotta niitä oli si mahdollisimman help po kohdata.

Yksi yhteistyökumppa neista on Turun AMK:n Taideakatemia, jonka sir kustaiteilijaopiskelijat esittävät viikonlopun ai kana lyhyitä sirkusnume roita ja katusirkusta kuten akrobatiaa, keppimani pulaatiota, vannetaitei lua, tasapainoilua tiukal la nuoralla, Cyr-rengasta, käsilläseisontaa ja rulla luistelua. Kauppakeskus on ympäristönä antoisa sekä esiintyjille että kat sojille. – Kauppakeskuksessa sirkuksen opiskelija koh

taa kaikenlaisia ihmisiä ja pääsee soveltamaan sir kustaitojaan täysin erilai seen ympäristöön. Sirkus tuodaan kaikkien ulottu ville, ja yleisöön saa to dellisen lähikontaktin, jossa korostuvat läsnä olon taidot, reaktiokyky sekä sirkusvälineen käsit telytaidot. Sirkusesityk set ovat sirkustaiteilijan lahjoja katsojille. Katso ja päättää, haluaako hän katsoa ja kuinka kauan, sanoo lehtori Minna Ka resluoto Turun AMK:sta.

Turun ammattikorkeakou lun sirkusopiskelijoiden pop-up-sooloesityksiä la–su 22.–23.10. klo 12–16.

Lähitaikuri Marko Poski parta kiertelee kauppakes kuksessa pe 21.10. klo 14–15 ja 16–17.

Duo Saras -valotanssia la 22.10. klo 12, 14, 16 ja 18. ÅBØ LīT -valotaideinstal laatio koettavissa joka päi vä 23.10. asti.

Lasten tiedepaja pe 21.10. asti klo 12–16.

Lasten sähköautojen laina usta 23.10. asti klo 10–18.

turun seutusanoMat

Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen

Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto?

Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.

Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk. Hakuaika päättyy 10.11.2022

Haluatkokävelläilmankipua?

Sveitsiläistenkybunkenkien ainutlaatuisen,patentoidunpohjaratkaisun avullasaadaanaikaiseksi jalanluonnollinenliikerata ja vaimennetaanjalkapohjaankohdistuvapaineisku.Saattakaisin kivuttomankävelynilonjakokokehonhyvinvoiniparanee.

TulekokeilemaanMedishop myymäläänTurunLänsi1 kauppakeskukseen!

Viikonlopun aikana Myllyssä on nähtävillä muun muassa sirkusakrobatiaa.

”Kun pääsisi Öbergin ja Bøn sisaruksia kuvaamaan!”

TAPAHTUMAT

Talkoolaisten rekrytoin ti ampumahiihdon maa ilmancup-kauden avauk seen on kiivaimmillaan. Marras-joulukuun vaih teessa Kontiolahdella jär jestettävä tapahtuma tar joaa tehtäviä sadoille talkoolaisille.

Turkulainen Saara Lai ne ottaa vastuuta sosiaa lisen median sisällöntuo tannosta.

– Kisoja olen katsonut telkkarista joka vuosi. Va paaehtoisena kuitenkin näkee kulissien taakse ja tapahtumia lähietäisyy deltä – voiko olla parem paa?, sanoo Turun yli opistossa markkinointia ja viestintää opiskeleva Laine.

Laineella on koke musta urheilutapahtu mien vapaaehtoistöistä jo yleisurheilun Suomi–Ruotsi-maaottelusta.

Vaihto-oppilaana Norjas sa hän pääsi seuraamaan ampumahiihdon maail mancupia paikan päällä Holmenkollenilla.

– Odotan innolla koti yleisön edessä kilpailevia suomalaisia, sillä yleisön kannustus omilleen on to della maagista.

Laineen innostus vapaa ehtoistyöhön on lähtenyt kiinnostuksesta urheilua kohtaan. Hän on harrasta nut lajeja laidasta laitaan – ei tosin ampumahiihtoa. Laji on kuitenkin koukut tanut hänet penkkiurhei lijana.

– Upea laji. Mitä vain voi tapahtua, eikä mikään ole varmaa ennen kuin maaliviiva on ylitetty. Ei ole kisaa ilman jännittäviä käänteitä, ja siksi ampu mahiihto varmasti kieh

tookin, Laine pohtii.

Kameran kanssa ta pahtuma-areenaa kiertä vällä Laineella on yleisön kanssa sama toive: nähdä maailman huippuja mah dollisimman läheltä.

– Omia suosikkejani ovat Öbergin ja Bøn sisa rukset. Kun pääsisi heitä

kuvaamaan – heissä on jo takin spesiaalia!

Vuodesta 1990 ampu mahiihdon maailmancu pia järjestäneellä Kontio lahden Urheilijat ry:llä on alle 250 jäsentä, mutta suuria tapahtumia järjes tetään myös seuran ulko

puolelta tulevien talkoo laisten avulla.

– Stadionilla on vuo desta 2007 lähtien kello tettu yli 35 000 kisasuo ritusta. Ilman talkoolaisia tämä ei onnistuisi, ja yh dessä tekeminen on po rukkamme suuri vahvuus, sanoo vapaaehtoiskoor

Mynä-Mynä-Maa avaa ovensa syysloman ajaksi

MYNÄMÄKI

Parhaillaan käynnissä olevan syyslomaviikon kunniaksi Mynä-MynäMaa avaa jälleen ovensa.

Koneen Säätiön Saa ren kartanon taiteilijare sidenssin ja Mynämäen kunnan yhteistyönä to teuttama yhteisötaideteos löytyy Lizelius-kodin en tisistä tiloista, osoitteesta Kuivelantie 10.

Paikallisten yhteisöjen yhteistyönä syntyneen

43 huoneen ja 72 teoksen kokonaisuuden toteutuk seen osallistui yhteensä 255 tekijää. Mynä-MynäMaa pitää sisällään muun muassa installaatioita, seinämaalauksia, veistok sia sekä kuva-, tekstiili-, savi- ja sanataidetta. Lä hes pelkästään kierrätys materiaaleista toteutettu kokonaisuus kuljettaa kä vijänsä matkalle ajassa ja tilassa maailman ympäri dinosaurusten ajasta vuo teen 2100.

– Jos syysloman aikana sataa kissoja ja koiria, ter vetuloa Mynä-Mynä-Maa han! Se on paikka, jossa ihmettely ei heti lopu – ja samalla rikotaan yhdessä Mynä-Mynä-Maan 10 000 näyttelykävijän maaginen raja, kutsuu Saaren karta non yhteisötaiteilija Pia Bartsch.

Mynä-Mynä-Maa sijait see purkutalossa, jossa on sisäilmaongelmia. Pitkä aikainen oleskelu tilassa voi aiheuttaa oireita. Ti

lassa vieraillaan omalla vastuulla ja alle 10-vuoti aat aikuisen seurassa. My nä-Mynä-Maa on maksu ton ja kaikille avoin.

dinaattori Tiina Savolai nen.

Parhaita piirteitä tal koolaistehtävissä on se, että kaikki vapaaehtoiset ovat tervetulleita, myös ilman aiempaa kokemus ta.

Ei tarvitse osata puhua kymmentä kieltä tai tun

tea ampumahiihdon sään töjä. Tehtäviin perehdy tetään, eikä ketään jätetä yksin. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, että tekemistä ei olisi vapaa ehtoisille löytynyt.

turun seutusanoMat

turun seutusanoMat

Turkulaisen Saara Laineen innostus vapaaehtoistyöhön on lähtenyt kiinnostuksesta urheilua kohtaan. "Vapaaehtoisena näkee kulissien taakse ja tapahtumia lähietäisyydeltä", hän perustelee osallistumistaan. Kuva Lofooteilta Laineen omasta arkistosta.

Laaja skaala eri alojen yrityksiä

YRITTÄJÄT

Varsinais-Suomen Yrittäjien gaalassa nähtiin konkreettisesti, miten monilla eri aloilla menestyviä yrittäjiä ja yrityk siä Varsinais-Suomessa on. Kuntapalkit tujen yrittäjien listalla on laaja skaala eri alojen yrittäjiä.

Maskusta palkittiin Turun Trailer tukku Oy. Yrityksen kasvutarina on hie no, sillä Trailertukku aloitti kymmenen vuotta sitten ilman kiinteää toimipaik kaa. Ensimmäisenä vuonna liikevaihto oli 120.000 euroa, kun se tänä vuonna tulee olemaan noin kahdeksan miljoo naa euroa. Palkinnon vastaanotti yrit täjä Valle Mäkelä.

Mynämäen vuoden yrityksenä palkit tiin Liikenne T. Heino Ky. Kuljetusalan yrityksen juuret ovat 1940-luvulla, jol loin sodanajan autojoukoista kotiutu nut Vieno Heino aloitti tavaraliikenteen käytetyllä häkäpönttö-Volvolla. Yleisim min Liikenne T. Heinon autoissa on las tina pakkauskoneita tai kaukolämpö putkia, usein myös rautakauppa-alan tuotteita. Pisimmät yritysten kanssa sol mitut asiakassuhteet ovat kestäneet jo yli 40 vuotta. Palkinnon vastaanotti Ju hani Heino.

Naantalilaisyrityksistä palkittiin To nester Oy, joka tunnetaan paremmin päätuotteensa Duratin nimellä. Se on vuonna 1990 perustettu kiertotalouden pioneeri, joka on kehittänyt muovikom posiittimateriaalin, jonka valmistukses sa käytetään uusiomuovia. Palkinnon

vastaanottivat yrityksen perustaja Ulla Tuominen ja tuotantojohtaja Denis Mat vienko.

Nousiaisten vuoden yrityksenä palkit tiin Veljekset Kitola Oy, joka on vuonna 2008 perustettu vihannestukkukaupan perheyritys. Yritys toimii jo kolmannes sa sukupolvessa. Nykyisin yritys työllis tää kaikkiaan noin 40 henkilöä. Palkin non vastaanottivat yrittäjät Ville Kitola ja Kalle Kitola.

Raision vuoden yritys on T:mi Jouni Järvinen. Jouni Järvinen perusti pelti seppäyrityksensä vuonna 1990. Hän on erikoistunut saumakattojen tekoon van hoja perinteitä kunnioittaen. Palkinnon vastaanotti yrittäjä Jouni Järvinen.

Ruskolta palkittiin Rakennushuolto Aho Oy. Yritys on vuonna 1959 perus tettu ruskolainen jo kolmannessa pol vessa toimiva yritys, jonka toimialaan kuuluu pääsääntöisesti muutos- ja kor jausrakentaminen. Yritys työllistää noin 15 henkeä. Palkinnon vastaanottivat toi mitusjohtaja Pekka Aho ja hallituksen puheenjohtaja Aleksi Aho.

Vehmaalta palkittiin Rakennus ja Sau maus Aaltonen Oy, joka on vuonna 2015 perustettu rakennusalan perheyritys. Yritys on erikoistunut elementtisauma uksiin ja palokatkoihin. Yritys työllistää noin 25 henkeä. Palkinnon vastaanotti vat yrittäjät Kari Aaltonen, Joni Aalto nen ja Ville Aaltonen.

TURUN SEUTU S A NOM AT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI

TUTKIMUS NUKKUMISEN, RUOKAILUN AJOITTUMISEN JA RUUANSULATUSKANAVAN MIKROBISTON VAIKUTUKSESTA PAINONHALLINTAAN

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos olette 18 – 65-vuotias. Tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla ei ole uniapneaa sekä uniapneaa sairastavia ja säännöllisesti CPAP-laitetta yli 4 tuntia vuorokaudessa käyttäviä henkilöitä. Tutkimukseen sisältyy lääkärintarkastus ja lisäksi käyntejä tutkimushoitajalla neljä kertaa runsaan kahden vuoden aikana. Käynneillä otetaan veri-, sylki- ja ulostenäytteitä, täytätte kyselylomakkeita sekä tiettyinä ajanjaksoina raportoitte ruokailustanne kännykkäsovelluksen avulla.

Verinäytteitä edeltävästä illasta lähtien tulee olla ravinnotta. Kyselylomakkeet täytetään vastaanottokäynneillä lukuunottamatta unipäiväkirjaa, jota täytetään 3 viikon ajan kuhunkin käyntiin liittyen. Sen täyttämiseen kuluu päivässä minuutin verran aikaa. Kännykkäsovelluksen avulla kerätään vain ruokailuun liittyviä tietoja eikä esim. paikkatietoja.

Tutkimukseen osallistuvilla ei saa olla antibioottihoitoa 3 kk ennen tutkimuksen aloittamista eikä tulehduksellista suolistosairautta.

Tutkimuksen toteuttaa Tyksin Keuhkosairauksien vastuualue yhteistyössä Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksen, Tulevaisuuden teknologian keskuksen ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä Helsingin yliopiston Ihmisen mikrobiomit –tutkimusohjelman kanssa. Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii LT, dosentti keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Saaresranta.

Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ottakaa yhteyttä tutkimushoitaja Marjo Sunnari sähköpostiosoitteella marjo.sunnari@utu.fi

Ohjelma

Kuokkanen, aluevaltuutettu (KD) Keskustelua 11.00 lounas

Marko Vuosjoki

ODOTUSAJAN SIJAISAUTO KÄYTTÖÖSI EDULLISESTI

Autoja tilataan tällä hetkellä enemmän kuin niitä saadaan tehtailta asiakkaille. Nopeimmat tilaajat varmistavat sen, että uusi auto ehtii vielä tämän vuoden toimituksiin.

€, käsittelykulun 0 €/kk. Luoton määrä yht. 46 991 €, viimeinen suurempi erä 14 097 €, luottokus tannukset yht. 1 841,88 €, todellinen luottohinta 48 832,88 € ja todellinen vuosikorko 1 %. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. *CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus määritelty WLTP-päästömittaustavan mukaisesti. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan. **Latausaika 0 100% on 3h 50 min kun sisäinen ajoneuvolaturi on 3,7 kW (vakiovaruste) ja latausaseman teho 11 - 22 kW, tai 2h kun sisäinen ajoneuvolaturi on 7,4 kW (lisävaruste / vakiona Launch Edition -lanseerausmallissa) ja latausaseman teho 7,4 kW tai 22 kW. Maahantuoja Auto-Bon Oy varaa oikeuden hinta- ja varustemuutoksiin. Kuvan auto erikoisvarustein.

Black Plug-in Hybrid.

erikoismalli nyt tilattavissa Korko

ilman kuluja

on asennetta.

HELPOIN TAPA HANKKIA UUSI DACIA

ILMAN KÄSIRAHAA JA HETI TOIMITUKSEEN!

HUOLETONTA AUTON OMISTAMISTA

#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasingsopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi, ostamme nykyisen autosi pois.

DACIA SANDERO ALK. 249 €/kk

EI RISKIÄ. EI PITKÄÄ SITOUTUMISTA. EI OMISTAMISEN VAIVAA.

Autoverkkokaupan huippusuositulla #uusivuodeksi-sopimuksella käytät autoa vähintään 12 kk (maks. 60 kk) sisältäen valintasi mukaan joko 15 tkm tai 25 tkm/v. Vuoden jälkeen voit päättää sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja velvoitteesi loppuvat siihen. Helppoa ja vaivatonta!

ERÄ NETTOHINNOITELTUJA, KUNTOTARKASTETTUJA VAIHTOAUTOJA

on oiva tilaisuus korjata parhaat sadonkorjuun antimet. Olemme koostaneet tarjolle pienen määräerän vaihtoautoja, joita yhdistää edullinen hinta, erinomainen kunto sekä kohtuulliset ajokilometrit. Kaiken tämän päälle tarjoamme edullisen rahoituskoron *2,9 % + KULUT.

Tutustu Suomen laajimpaan yksityisleasingvalikoimaan, et tarvitse käsirahaa ja halutessasi ostamme nykyisen autosi pois. Jos tarvitset autoa vain 4–12 kuukaudeksi, on #minileasing mainio vaihtoehto. #minileasingin 499 euron kuukausihinta sisältää vakuutuksen tuulilasiturvalla sekä huollot. Tutustu:

Sähkölämmitys ei ole asuntokaupan este

Energiakriisi on jopa ylikorostunut asunto kauppaan liittyvässä uutisoinnissa.

ASUNTOKAUPPA

Energian hinnan nousu on saanut ihmiset var pailleen – mutta ei kui tenkaan niin rajusti, mitä julkisuudessa olleista tie doista voisi ymmärtää. SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohta ja, Kiinteistövälitys Näy tönpaikan yrittäjä Jouni Paasio kertoo, että asun tokauppaan liittyvässä uutisoinnissa energiakrii si on jopa ylikorostunut.

-Energiakriisi nä kyy ennen kaikkea siinä, että ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota säh könkulutukseen. Mutta puheet siitä, että sähkö lämmitteiset asunnot ei vät menisi kaupaksi, eivät pidä paikkaansa, kertoo Paasio.

Energiaa säästävät ja edulliset lämmitysratkai sut ovat jo pitkään olleet ostajien suosiossa.

-Esimerkiksi maaläm möllä lämpiävä omako titalo on ollut jo pitkään sähkölämmitteistä ta loa halutumpi. Nykyti lanteessa tämä trendi on toki korostunut, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ih miset olisi valmiita teke mään kauppaa myös säh kölämmitteisistä kodeista. Monella on suunnitelma energiaremontista valmii na, muistuttaa Paasio.

Maailmantilanne ja sen myötä kohonneet sähkön hinnat ovat nopeuttaneet siirtymää energiatehok kaisiin ratkaisuihin.

-Hyvää tässä tilantees sa on se, että ihmisten tie toisuus energian säästä misestä on lisääntynyt.

Jouni Paasio muistuttaa, että sähkön lisäksi muut kin energiamuodot kuten öljy, ovat kallistuneet.

-Sähkön hinnan nousu

on toki merkittävä, mut ta asuntokauppaan liitty en se on viime kuukausina ylikorostunut. Puolitois ta vuotta sitten meillä oli sama ilmiö, kun lämmi tysöljyn hinta nousi. Sil loin puhuttiin, että öljy lämmitteiset talot eivät menisi kaupaksi – mut ta kyllä ne menivät. Puhe siitä, että sähkölämmit teinen talo ei menisi kau pan, vääristää tarjontaa, kun ihmiset panttaavat päätöstään laittaa talo myyntiin.

Paasio toteaakin, että on liki mahdotonta mää ritellä, milloin on ”oikea” aika laittaa talo myyntiin.

- Moni myyntiä har kinnut on nyt laittanut myyntiaikeensa jäihin ja odottaa ”parempaa” ai kaa. Asuntomarkkinat vaihtelevat aina – välillä on laskuja ja välillä nou suja, mutta todellisuudes sa vaihtelut ovat varsin pieniä. Joten minun mie lestäni aina on hyvä aika myydä, kannustaa Paasio.

Asuntotarjonta Turussa ja ympäristökunnissakin on tällä hetkellä varsin hyvä, ja Paasio uskookin, että vuoden vaihteen jäl keen markkinat vilkastu vat.

-Asuntomarkkinat rau hoittuvat aina joulua koh ti mentäessä, ja lisäksi suomalaiset ovat isois

sa hankinnoissaan yleen sä varsin maltillisia. Joten ei ole ihme, että asunto markkinat ovat tällä het kellä rauhoittuneet. Pitää kuitenkin muistaa, että ihmisillä on asumiseen liittyviä tarpeita – esimer kiksi perheen kasvaessa tilantarvekin kasvaa. Us kon, että pääsemme pian taas normirytmiin.

Tällä hetkellä Turus sa halutuimmat asunnot ovat realistisesti hinnoi tellut rivitaloasunnot sekä omakotitalot – ympäris tökunnissa omakotitalot kiinnostavat eniten.

-Asuntojen hinnoitte lussa on syytä olla rea listinen ja tinkivarat jä tettävä vähiin. Ei ole kenenkään etu, että asun nosta pyydetään aluksi ylihintaa, ja sitten hintaa pudotellaan alas.

Myös hintatason putoa minen on ollut esillä jul kisuudessa. Paasio muis tuttaa, että takana on koronasta aiheutuneet erikoiset vuodet.

-Tämänhetkinen hin tataso on aika lailla ko ronaa edeltäneellä tasol la. Hinnoistakin vedetään usein kovia johtopäätök siä, mutta todellisuudessa heilahtelut ovat yleensä laskettavissa muutamis sa prosenteissa.

Marko Vuosjoki

Naantalin Vuokratalot Oy rakennuttaa asuntoja Aurinkotien hyvien liikenneyhteyksien varteen osoitteeseen Ruotumestarintie 1, Naantali.

Kahteen taloon tulee yhteensä 84 valoisaa ja modernia vuokrakotia. A talo valmistuu 01/2023 ja B talo arvioitu valmistuminen 08/2023.

Asuntotyyppi

vesi

30,0 m² 441,32 €/kk

35,5 m² 499,73 €/kk

37,5 m² 512,71 €/kk

40,0 m² 532,18 €/kk

47,5 m² 590,59 €/kk

62,5 m² 772,31 €/kk

+s 75,0 m² 908,60 €/kk

sähkö kulutuksen mukaan

SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja Jouni Paasio kiinnos tui kiinteistönvälityksestä, kun hän etsi vaimonsa kanssa ensimmäistä omaa asuntoa.

-Kiinnostus alaa kohtaan heräsi heti. Kun näin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin kiinteistönvälittäjiä, päätin vä littömästi lähteä kokeilemaan. Aloitin myyntineuvottelijana vuonna 2005 ja vuonna 2008 perustin nykyisen yrityk seni Näytönpaikan, kertoo Jouni Paasio.

Kiinteistönvälitys Näytönpaikka onkin kasvanut 14:ssa vuodessa, ja yrityksessä työskentelee nyt 13 kiinteistönvälittäjää.

-Toimeentulon lisäksi työ on tuonut minulle valtavan määrän ystäviä – sekä omasta että muiden yrityksistä. Olen myös oppinut paljon yrittäjyydestä, nyt ymmärrän, että jokainen viikko aloite taan tavallaan uudestaan nollatilantees ta. Ja olen tietenkin saanut ymmärrystä siitä, miten suuri asia asuntokauppa ih misille on.

Jouni Paasio on myös erittäin iloinen siitä, että on pystynyt kasvattamaan yri

tystään ja siten kyennyt tarjoamaan toi meentulon paitsi itselleen, myös monil le työntekijöilleen.

SKVL:n jäsenyyttä Paasio pitää tär keänä asiana.

-SKVL luo erittäin hyvän ympäris tön verkostoitumiseen, mikä helpottaa omaa työtäni ja opettaa suhtautumaan oikein kilpailutilanteeseen. SKVL:n jä senyrityksenä saamme myös valtakun nan ykköslakineuvontaa ja valtakunnal lisen verkoston avulla voimme auttaa asiakkaita, jotka muuttavat toiselta puo lelta Suomea.

Paasio myös korostaa SKVL:n omaa sääntelyä välitystoiminnassa.

-SKVL:n jäsenyritykset sitoutuvat paitsi lain määrittelemään toimintaan, myös omassa sisäisessä valvonnassa ole vaan luotettavaan ja hyvään välitysta paan. SKVL:n eettinen valiokunta voi puuttua tilanteeseen, jos jonkun jäsen yrityksen toiminnassa on huomautet tavaa.

Marko Vuosjoki

Uusi koti!

Jouni Paasion mielestä energiakriisi on ylikorostunut asun tomarkkinoihin liittyvässä uutisoinnissa, ja vääristää markki natilannetta.

Kiinnostus heräsi oman asunnon etsinnän kautta

Asuntomarkkinoilla tavallista syksyn hiljaisuutta

ASUNTOKAUPPA

Suomen Kiinteistönvä littäjien SKVL:n markki naennuste loppuvuodelle 2022 julkaistiin lokakuun alussa. SKVL:n jäsenyri tysten syyskuu oli vain noin kolme prosenttia hiljaisempi kuin elokuu, joten asuntomarkkinat eivät suinkaan ole ro mahtaneet, vaan kysees sä on paitsi tavanomaista syksyn hiljaisuutta, myös lievää hidastumista joh tuen korkojen ja elinkus tannusten noususta.

-Ihmisten tarve vaihtaa asuntoja ei ole kuitenkaan muuttunut ja aiheuttaa sen, että hiljaisemman hetken jälkeen markki noilla on odotettavissa vilkkaampi vaihe, kun pa toutunut tarve purkautuu suurempaan kysyntään ja tarjontaan, kommentoi SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Siihen, milloin markki na lähtee taas nousuun, vaikuttaa suuresti maail mantilanteen kehitys. Ja markkinan taas kiihtyes sä on odotettavissa myös maltillista hintojen kas

vua.

-Asunnon hankinta on juuri nyt järkevintä os tajan kannalta, sillä seu raavan nousun alkaessa tarjonta on taas kysyn tää vähäisempää ja hin nat nousevat, jatkaa Man nerberg.

-Ennusteemme mukaan loppusyksy tulee olemaan keskimäärin noin viisi prosenttia edellistä vuosi neljännestä hiljaisempi ja hinnat keskimäärin noin 2–3 prosentin laskussa, mutta tämä on tyypillis tä Suomen märässä ja pi meässä syyssäässä, hän jatkaa.

Parin-kolmen prosen tin keskimääräinen hin tojen lasku ei kuitenkaan päde läheskään jokaisen asunnon kohdalla.

-Pyyntihintoja on useimmiten jo korjattu ja kauppojen toteutuessa ne tulevat tilastoihin. Halu tuimmissa asunnoissa nähdään todennäköises ti hintojen pysymistä en nallaan tai loivaa nousu akin, Mannerberg jatkaa.

Asunnonvaihtotarve ei ole syksylläkään muut tunut ja omakotitalot ovat edelleen halutuim

pia. Hidastavana tekijänä on kuitenkin etenkin pie nemmillä paikkakunnilla rahoituksen saannin vai keudet. Myös lämmitys energia on ollut syksyllä valtava puheenaihe – mo nen asiantuntijan mieles tä jopa hieman liian suuri.

-Asunto on pitkän ajan investointi ja lämmityk sen osuus vain puolet sähkölaskusta, muistut taa SKVL.

Turussa etenkin isompi en ja uudempien talojen kysyntä on pysynyt hyvä nä.

Vanhempien talojen ja uudistuotannon kysyn tä sen sijaan on laskenut jonkin verran. Eri aluei den erot kysynnässä ovat lisääntyneet ja vähemmän kysytyillä alueilla tarjon nan ja kysynnän suhde voi laskea jonkin verran hin toja. Tällä hetkellä pie nistä asunnoista on jopa ylitarjontaa, kun isojen ja uusien talojen kysyntä on pysynyt korkealla. Muu alla Varsinais-Suomessa markkinatilanne on odot tava.

Marko Vuosjoki

Kysy mitä vaan – SKVL vastaa

KYSY MITÄ VAAN

Miten merkittävä tekijä omakotitalon myynnissä tällä hetkellä on lämmityksen energiatehokkuus? Millaiset lämmitysta vat ovat tällä hetkellä ”valttikortteja”, joi den avulla talon saa parhaiten myydyksi?

Energiatehokkuus on ollut merkittävä tekijä omakotitalon myynnissä jo pit kään. Nyt energiakriisin myötä uutisoin nin lisääntyessä sähkölämmitteisistä ta loista on jotenkin luotu kuva, että ne olisivat entistä huonompia vaihtoehto ja. Näin ei tietenkään ole. Mutta toki, mitä energiatehokkaampi talo, sitä kiin nostavampi se tietyssä asiakaskunnasta on, toki se näkyy myös myyntihinnassa. Maalämpö ja aurinkopaneelit lienee het kellä se halutuin vaihtoehto. Pitää kui tenkin muistaa, että energiaremontte ja tehdään ja on melko pitkään jo tehty vanhempiinkin taloihin, tällä hetkellä se on vielä valtion puolelta hyvin kan nustettua.

Jos ostan sijoitusasunnon, jossa asuu vuokralainen, miten pitää toimia, jotta vuokrasuhde jatkuisi katkeamatta?

Vuokrasuhde jatkuu automaattisesti ja olemassa oleva vuokrasopimus siirtyy uudelle omistajalle pääsääntöisesti sa man sisältöisenä. Eli mikäli vuokraso

PIENTÄ SÄÄTÖÄ MAKUUHUONEESEEN

TYYNYTARJOUS TEMPUR -tyynymallisto uudistuu, kaikki TEMPUR-tyynyt

15%

TEMPUR on älykäs materiaali, joka säätyy yksilöllisesti sopivaksi jokaiselle, olipa painosi 10 tai yli 110 kiloa. Lisäksi moottorisänky tuo mukavuutta ja terveyttä edistäviä hyötyjä säätömahdol lisuuksillaan. Säädä nukkumisergonomia ja palautuminen paremmaksi tällä TEMPUR-tarjouksella!

TEMPUR North -säätösängyt tarjouksessa esim. 80x200 cm 3625 € (norm. 4125 €), 160x200 cm 7250 € (norm. 8250 €)

Koulutettu nukkumisergonomian asiantuntija Kari Suvanto auttaa oikean TEMPUR-tyynyn ja -patjan valinnassa. Varaa aikasi nukkumisergonomian kartoitukseen puh. 010 3214310

pimuksen määräaikaisuus ei ole päät tymässä tai sitä ei ole irtisanottu, niin vuokrasuhde jatkuu ns. automaattisesti. Vastaaja: Jouni Paasio, Kiinteistövälitys Näytönpaikka SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja

SKVL vastaa lukijoiden kysymyksiin

SKVL eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on toiminut vuodesta 1946. SKVL:n jäse ninä olevat kiinteistönvälitystoimistot, joita on Suomessa yli 500, ovat sitoutu neita välityslainsäädännön ja hyvän vä litystavan mukaiseen toimintaan.

Yksi tärkeä toiminnan kulmakivi on julkaista puolueetonta, tarkkaa tietoa markkinoista ja neljännesvuosittain ker toa alueellisesta asumisen tilanteesta ja sen kehityksestä Suomessa.

Kysy mitä vaan -palstalla SKVL:n Var sinais-Suomen aluejaoston jäsenet vas taavat Turun Seutusanomien lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää oman asun tokauppaan liittyvän kysymyksesi osoit teeseen toimitus@turunseutusanomat. fi. Pyydämme vastauksia lähetettyihin kysymyksiin kerran kuukaudessa ilmes tyvässä Uuteen Kotiin -teemassamme.

Marko Vuosjoki

Paras selälle ja unelle, Tempuria suosittelee Selkäliitto ja Uniliitto

VAIHDA TYYNY PARIN VUODEN VÄLEIN

ANNA MYYJÄN AUTTAA VALINNASSA: Kylkinukkujalle – ORIGINAL-tyyny korkeana Selinnukkujalle - ORIGINAL-tyyny matalana Sekä kylki- että selinnukkujalle – MILLENNIUM-tyyny Vatsallaan nukkujalle – OMBRACIO-tyyny

Stemma Kaluste Airisto oy Maskuntie 224, 21250 Masku • Puh 010 321 4310 Avoinna ark 10-18, la 10-16

Rakennusmestari Onni Tourun kädenjälki näkyy yhä

Tuottelias rakennus piirtäjä suunnitte li uransa aikana 900 maatilarakennusta ja lähes saman verran asuinrakennuksia.

HISTORIA

Lounais-Suomen maan viljelysseuran rakennus neuvojana vuosina 1912–1938 toiminut Onni Touru (1879–1945) on Raken nusperinteen Ystävät ry:n puheenjohtaja, kansatie teilijä FM Ulla Clercille loppumattoman kiinnos tava tutkimuskohde.

– Varsinais-Suomen alueella on satoja Tourun tyyliin sopivia rakennuk sia. Eniten niitä tapaa, kun siirrytään rannikolta sisä maahan päin. Perinnera kennusta katsellessa ei tule useinkaan mietittyä, kuka sen on suunnitellut. 1900-luvun alkupuolelta alkaen rakennusneuvonta alkoi ulottua niin julkis rakennusten kuin asuinja maatilojenkin rakenta miseen, ja yhä useammin myös maaseudun raken nuksilla oli suunnittelija, pro gradu -tutkielmassaan aihetta käsitellyt Clerc sa

noo.

– Touru oli taitava skaalaamaan palettiaan sekä rakennuksen käyt tötarkoituksen että koon mukaisesti. Se on mie lenkiintoista, että hänen suunnittelemansa raken nukset muistuttavat toisi aan olematta kuitenkaan toistensa kopioita, lisää Clerc.

Vaikka Touru ei Ulla Clercin mukaan koskaan ollut arkkitehtuurin min

kään tyylisuuntauksen edelläkävijä, hänelle muo dostui omanlaisensa tun nistettava tyyli, josta on jäänyt merkittävä jälki paikalliseen rakennuspe rinteeseen.

– Touru käytti eri tyyli suunnille tyypillisiä ele menttejä taitavalla ja joh donmukaisella tavalla. Se auttaa hänen suunnittele miensa rakennusten tun nistamisessa. Jos otetaan esimerkiksi salmiakin muotoinen ikkuna, niin

siitä tietää, että se ei ole Tourun, koska hän ei käy tännössä koskaan käyttä nyt sellaista elementtiä, Clerc toteaa.

Esimerkiksi Maskun Karinkylän Kantelmäessä sijaitseva maatilan päära kennus on Onni Tourun suunnittelema. Toinen lähellä sijaitseva Tourun suunnittelema kohde on vuonna 1927 valmistunut Lemun puukoulu, joka on hieno esimerkki Tourun kouluarkkitehtuurista.

– Sekä Kantelmäki että Lemun koulu ajoittuvat vuosiin, jolloin Touru oli siirtymässä jugendista 1920-luvun klassismiin, Clerc kertoo.

Rakennusmestarina

Onni Touru oli todella monipuolinen tekijä, joka teki vaikuttavan uran sekä rakentajana että suunnit telijana.

– Ennen kuin Touru aloitti rakennusneuvojana Lounais-Suomen maan viljelysseurassa, hän oli toiminut alalla pitkään rakennuttajana ja kirves miehenä. Tuonaikaisis sa rakennuksissa, kuten esimerkiksi Tourun sisa ren emännöimässä Mes silän kartanossa, näkyy selkeästi vielä nikkari henkisyys. Pian maanvil jelysseurassa työn aloit tamisen jälkeen hänelle vakiintui koristeellinen jugend-tyyli, johon hän sitten 1920-luvulla yhdis teli klassismin tyylisuun nalle ominaisia piirteitä, Clerc toteaa.

Jugendille tyypillisiä ovat koristeelliset ikku nan vuorilaudat ja kuisti en pylväs- ja kaideaiheet sekä pitkin vuorilaudoin

kehystetyt pyöreät ikku nat. Klassismille tyypilli siä ovat puolipyöreät lu netti-ikkunat.

– Tourun jugendajan rakennuksen tunnistaa yleensä siitä, että osa yk sityiskohdista on pysty suoria ja jyrkkälinjaisia, ja toiset taas orgaanisia luonnonmuotoja, Clerc sanoo.

Naantalin museolla työskentelevä Ulla Clerc piti viime viikolla yleisö luennon otsikolla ”Raken nusmestari Onni Touru maaseudun rakennus ten suunnittelijana”. Lu entopaikkana toimi Lie don Vanhalinna, jonka 1920-luvun klassismin mukainen päärakennus on Tourun suunnittelema.

Onni Touruun ja hänen suunnittelemiinsa raken nuksiin liittyvissä asioissa Clerciin voi olla yhteydessä sähköpostitse: ulla.clerc@ gmail.com.

katariina Mäkinen-Önsoy

Rakennusmestari Onni Tourun kädenjälki näkyy edelleen vahvasti lounaissuomalaisessa ra kennuskannassa. Tourun suunnittelemiin kohteisiin kuuluu esimerkiksi Maskun Karinkylän Kantelmäessä sijaitseva asuinrakennus, jossa on sekä klassismin että jugendin piirteitä.

Energiansäästötalkoot: Seurakuntien toimitiloissa tavoitteeksi +20

SEURAKUNNAT

Turun ja Kaarinan seura kuntayhtymä on mukana Astetta alemmas -ener giansäästötalkoissa paitsi säätämällä toimitilojen sa sisälämpötiloja myös muistuttelemalla muis ta arkisista energiansääs töteoista. Näin seurakun tayhtymä haluaa osaltaan varmistaa, että sähköä riittää Suomessa kaikille alkavana lämmityskaute na.

Seurakuntayhtymä käy läpi tilojensa lämmöt ja pyrkii mahdollisuuksi en mukaan laskemaan lämpötiloja. Toimisto- ja työskentelytiloissa pyri

tään saamaan huoneläm pötila Turun kaupungin esimerkin mukaan mah dollisimman lähelle asu misterveysasetuksen mu kaista +20 asteen alarajaa. Kirkoissa tavoitteeksi ol laan asettamassa +18 as tetta. Tilojen lämpötilat otetaan entistä tarkem paan seurantaan. – Tässä energiakriisis sä, jossa elämme Euroo passa ja Suomessa, on ilman muuta seurakun tayhtymänkin kannetta va vastuuta yhteiskunnan kestävyydestä ja osallis tuttava energiansäästö talkoisiin. Kun laskemme käytössä olevien tilojem me lämpötiloja tässä ti

lanteessa, se saa varmasti hyväksynnän kaikilta nii tä käyttäviltä tahoilta, sa noo seurakuntayhtymän hallinto- ja talousjohta ja Timo Laakso.

Työntekijöitä kannuste taan myös huomioimaan energiansäästö työsken telyssään. Tämä tarkoit taa muun muassa turhan valaistuksen sammutta mista niistä tiloista, joissa ei paraikaa työskennellä.

Seurakuntayhtymällä on runsaat 200 kiinteistöja asuntokohdetta, joista kirkkoja tai kappeleita 19, seurakuntataloja- tai huo neistoja 44, toimistoja 9 ja asuinkerrostaloja 16.

Vuosittaiset lämmitysku lut ovat olleet noin kaksi miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymäs sä on viime vuosina teh

ty useita ilmastoa sääs täviä energiaratkaisuja. Sähkö ja kaukolämpö ovat uusiutuvasti tuotet tua. Hautausmaiden huol

SEURAKUNTAVAALIT 2022 MASKUN SEURAKUNNASSA

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

Maskun kirjasto klo 12–19

• Askaisten kirjasto klo 12–18 To 10.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 12–19

• Lemun kirjasto klo 14–20

Pe 11.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 11–16

• Lemun kirjasto klo 11–15 La 12.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 10–14

Voit myös pyytää kotiäänestystä (tai laitosäänestystä) ennakkoäänestysviikolle (ti-la; aamupäivä!) viim. 4.11.2022 soittamalla p. 02-434 8400, ma-to klo 9–15.

VARSINAINEN ÄÄNESTYS

Aika: su 20.11. 2022 klo 11–20

Paikka: Maskun seurakuntatalo, Maskuntie 71 Tullessasi äänestämään ota mukaan postista saamasi äänestysilmoitus sekä henkilöllisyystodistus tai vastaava!

Äänestyspaikalla suoritetaan myös vaalikeräystä, joka toteutetaan yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun, Kirkkopalvelujen Kotimaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kanssa. Varoja kerätään konfliktien ja kriisien uhrien tukemiseen kansainvälisesti ja Suomessa.

tokeskus ja Pyhän Ristin kappeli lämpiävät läm möntalteenotolla. Krema torio käyttää uusiutuvaa polttoöljyä. Hannunnii tun neljässä kerrostalos sa on lämmöntalteenotto järjestelmä. Maalämpöön on siirrytty jo Ylösnou semuskappelissa, Katarii nan pappilassa, Papinhol man seurakuntatalossa ja Piikkiön kirkossa ja seu rakuntatalossa. Paattisten kirkko ja seurakuntatalo lämpiävät bioenergial la tuotetulla kaukoläm möllä.

Lähivuosien tavoittee na on myös aurinkoener gian käyttö. turun seutusanoMat

Mari Karsio lakimies, varatuomari

Toivo Nieminen eläkeläinen, yrittäjä

Jarmo Pahikkala myyntimies

Tapio Saarinen eläkeläinen

Paula Erama-Kuosmanen eläkeläinen

Teija Leino viestinnän asiantuntija, yrittäjä

Pertti Veräjänkorva maaseutuyrittäjä, eläkeläinen

Seija Tuunanen eläkeläinen, kääntäjä

Tuulikki Karru luokanopettaja

Seppo Uotila eläkeläinen, tarkastaja

Tarja Tähkäpää lastenhoitaja

Kai Sinkkonen tuotantopäällikkö Pekka Karppi fysioterapeutti

Elina Kujanpää perhepäivähoitaja

Hanna Vesterinen sairaanhoitaja, esihenkilö

Riikka Kankare kouluohjaaja

Kristiina Elovaara kuntoutussuunnittelija

Nita Karlsson markkinointivastaava

Rauno Aulio eläkeläinen

Aulio media-alan opiskelija

Pirkko Helenius eläkeläinen

Familia Raittola

Raili Selinheimo

yrittäjä

Ulla Hännikkälä

Seija Jaakkola artesaani

Järä luokanopettaja

Salla Miesvirta vastaava sairaanhoitaja, terveydenhoitaja

Sopola materiaalin käsittelijä

Pekka Koskinen

Mykrä

Tiia

lähihoitaja

Salo tarkastaja

I Arjen lähettiläiden ehdokaslista

III Lemu-Askaisten ehdokaslista

SDP ja sitoutumattomien ehdokaslista

Henna Leime lastenohjaaja

II Nuorten ehdokaslista

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on tarkoituksena tu levaisuudessa ottaa myös aurinkoenergia käyttöön.

TULEVAISUUTTA TEHDÄÄN NYT

Raision kirkkovaltuustoon valitaan seuraavaksi 4-vuotiskaudeksi 27 jäsentä, jotka pääsevät vaikuttamaan seurakuntamme tulevaisuuteen ja päättämään mm. siitä, millaista toimintaa järjestetään ja miten kirkollisveroja käytetään. Päätökset koskevat esim. lasten, nuorten ja perheiden toimintaa, musiikkitilaisuuksia, vanhustyötä, apua tarvitsevien tukemista, hautausmaiden hoitoa,

VI RAISION VIHREÄT EHDOKASLISTA

Koivikko

Henniina Hentula Aineenopettaja

Karhilahti Henkilöstösihteeri

YSTÄVÄT EHDOKASLISTA

Sami Koivumäki Kouluttaja, eläkkeellä

Alanen Eläkkeellä

Juhani Hietala Elintarviketyöläinen, eläkeläinen

Korhonen Erityisasiantuntija, FM

RAISION SDP JA

EHDOKASLISTA

Kimmo Kosonen Vahtimes tari, sosionomiopiskelija (AMK)

Jarmo Kössi Sähköasen taja, koulutettu hieroja

Hannele Lehto-Laurila Asianajaja, varatuomari

Leivo Maalari, eläkkeellä

Kirsi Mikkonen Myyntijohtaja

Nurmi Tuotekehityspäällikkö

Sari Packalén Viestintäkonsultti, yrittäjä

Parantainen Lastentarhanopettaja

Pulkkinen Lähihoitaja

Rantanen Ruokapalvelutyöntekijä

Jarmo Rosama Liikunta paikkapäällikkö, eläkkeellä

Suvisaari Sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja

mukaan!

MIESTEN ILTAVAPAA

Musiikkia, rentoa olemista ja maksuton iltapala kaikenikäisille miehille. Puhetta miehen elämän iloista ja haasteista sekä apua ja toivoa myös kristillisestä uskosta. Ke 16.11. klo 18 srk-talossa.

Puhujavieraana Lassi Rosala, nelikymppinen perheenisä, joka toimii yrittäjien ja yritysten parissa Naantalissa. Vapaa pääsy. Tervetuloa mukaan!

ALAKAPPELIN MIESTENILLAT ma 24.10., 14.11. ja 21.11. klo 18.30. Kokoonnutaan Alakappelilla ja joskus muuallakin. Lisätietoja Seppo Niemeläiseltä ja Pertti Ruotsalolta (p. 040 502 0077).

ILTA SINULLE ke 30.11. klo 18 srk-talolla. Kaikille avoin, suosittu ja lämmintun nelmainen illanvietto. Musiikkia, iltarukous, vapaata keskustelua ja pieni iltapala. Itsenäisyyspäivän kynnyksellä tällä kertaa musiikkiilta, jonka lauluissa, puheissa ja iltarukouksessa aiheina mm. toivo ja turva vaikeiden aikojen keskellä. Vapaa pääsy.

CAFÉ ST MARTIN

Vapaata oleskelua ja erilaisia aktiviteetteja lapsille ja aikuisille. Bändi ja yhteislaulua, hengellisiä eväitä arkeen, ehtoollinen ja iltapalaa. Srk-talolla klo 17: su 30.10. Valon ilta. Kynttilät syttyvät! su 4.12. teemana "Isän kanssa". Tervetuloa mukaan yksin tai yhdessä perheen tai ystävien kanssa!

CAFÉ BIBLE -RAAMATTUILLAT

su 13.11. klo 17 srk-talon kahviossa. Raa mattu ja kristinusko jokapäiväisessä elämässä. Alustus, kahvittelua ja keskustelua.

GOSPEL-LATTARIT

Monipuolista tanssiliikuntaa rennolla otteella kaikenikäisille naisille. Yhteistyössä Raision Pyryjen kanssa Kuloisten koululla ma klo 17.30–18.45. Yksi maksuton tutustumiskerta. Lisätietoja: hannele.siltala@evl.fi p. 044 7160 380 sekä Raision Pyryt.

NAISVERKOSTO

Tervetuloa työikäisten naisten kutsuiltoihin, pienryhmiin ja muuhun lämminhenkiseen toimintaan! Kysy lisää ja ilmoittaudu mukaan: hannele.siltala@evl.fi tai p. 044 7160 380.

LAPSILLE JA PERHEILLE

MARTIN LYHTYJUHLA

Martinpäivänä to 10.11. Kokoontuminen srk-talon alakerrassa klo 17.30.

Lyhtyaskartelu ja tunnelmallinen lyhtykulkue lapsille ja aikuisille hämärtyvässä illassa Wanhan Pappilan pihalta Raision Pyhän Martin kirkkoon ja takaisin. Lyhyt iltahetki kirkossa. Mehutarjoilu Pappilan pihalla. Vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumisia.

PERHEIDEN LAUANTAIT 29.10. ja 26.11. klo 10-13 srk-talolla. Leikkiä, jutustelua, hiljentymistä, askartelua ja pieni välipala. Katso lisää: raisionseurakunta.fi/lapsille-ja-lapsiperheille tai Facebook: Raision seurakunnan lapsityö

NUORILLE: Katso: raisionseurakunta.fi/nuorille

KUOROJA JA MUSIIKKIRYHMIÄ ERI IKÄISILLE

Martinus -sekakuoro aikuisille.

Chorus variabilis: vaihteleva ryhmä vaihtelevalla ohjelmistolla. Laulukammari: seniori-ikäisille. Korsulaulajat: perinnekuoro miehille. Chorus juniorum -lapsikuoro. Muskarikuoro, Nuorten bändi, Messumuusikot…

Tervetuloa mukaan! Kysy lisää kanttoreilta tai katso: www.raisionseurakunta.fi/musiikki

VAELLUSREITTEJÄ RAISIOSSA

Pyhän Martin vaellus ja Puistokierros Katso www.raisionseurakunta.fi sekä Citynomadi: maksuton älypuhelimeen ladattava sovellus ohjaa kulkua reitillä ja näyttää siihen liittyvää tietoa, mietiskely tekstejä ym.

POLKUJA KIRKKOMAALLA: Mietiskelypolku kutsuu kulkemaan ja hiljentymään sen varrella olevien tekstien äärellä. Raamattupolku lapsille ja aikuisille.

GODFULNESS.FI

Rauhoittumista, rentoutumista ja tasapainoa elämään. Virtuaalisia luontopolkuja, keho- ja mielikuvaharjoituksia, hiljentymis- ja rukoushetkiä. Käy tutustumassa: Facebook, Instagram ja verkkosivusto: Godfulness.fi

MESSU JOKA SUNNUNTAI JA PYHÄPÄIVISIN KLO 10 KIRKOSSA

Messua voi seurata myös netin kautta suorana tai jälkikäteen.

(Youtube Raision seurakunta. Löytyy myös kotisivujemme linkin kautta.)

Messussa on aina myös ehtoollinen ja joka pyhällä oma aiheensa: 23.10. Usko ja epäusko 30.10. Jeesuksen lähettiläät 6.11. Uskon perustus, reformaation päivä 13.11. Valvokaa! 20.11. Kristus, kaikkeuden Herra, Tuomiosunnuntai

Lisätietoja: www.kirkkovuosikalenteri.fi

Maksuton kuljetus kirkkoon joka kk:n ensimm. su. Tilaukset: erja.andersson@evl.fi , p. 044 7160 326.

ARKIAAMUN EHTOOLLISHETKI ke 2.11. ja 7.12. klo 8 srk-talossa.

ILTAMESSU, PIISPA MARI LEPPÄNEN

TAVATTAVISSA ti 1.11. klo 18 kirkossa, jossa iltateet messun jälkeen.

PYHÄINPÄIVÄ la 5.11.

Messu klo 10 kirkossa. Seppeleenlasku Menneitten sukupolvien muistomerkille.

Pyhien muisto – iltakirkko klo 15, klo 16.30 ja klo 18. Luetaan edellisen pyhäinpäivän jälkeen edesmenneiden seurakunta laisten nimet ja sytytetään kynttilät heidän muistolleen. Nimet on jaettu näihin tilaisuuksiin sukunimien mukaan: klo 15 A-K, klo 16.30 L-Q ja klo 18 R-Ö.

LOHDUTUKSEN SÄVELIÄ su 6.11. klo 18 kirkossa.

Pyhäinpäivän yhteydessä monet asiat nostavat muistoja ja tunteita pintaan. Musiikki lohduttaa ja tuo toivoa. Tervetuloa kuuntelemaan ja laulamaan yhdessä lohduttavia ja toivoa antavia säveliä. Vapaa pääsy.

HULVELAN VIIKONAVAUKSET joka maanantai klo 10 Katrillisalissa. Ma 31.10. pyhäinpäivän alla ehtoollinen klo 10 Hulvelan Katrillisalissa, klo 11 Ruskakodissa ja klo 11.30 Kanervakodissa.

KIRKONMENOT ke 9.11. klo 18 kirkossa. Arki-illan messu kaikenikäisille. Laulut nuorten bändin tahdissa.

KIRKKO AVOINNA TIISTAISIN KLO 16.30-18 Tervetuloa sytyttämään kynttilä ja hiljentymään Raision kirkkoon, jossa jo vuosisatojen ajan on pyydetty Jumalan siunausta ja varjelusta ja myös kiitetty kaikesta hyvästä. Voit hiljentyä itseksesi tai keskustella luottamuksellisesti koulutetun vastuuhenkilön kanssa, joka niin halutessasi myös rukoilee sinun ja läheistesi puolesta.

”Luottakaa aina Jumalaan, tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa! Jumala on turvamme.” Ps. 62:9

SENIORIKERHOT klo 12

- Kokinvuoren srk-kodissa: ke 2.11., 16.11., 30.11…

- Keskustan srk-talossa: to 3.11., 17.11…

- Vaisaaren srk-kodissa: to 27.10., 10.11., 24.11... Kuljetukset srk-talolle ja Vaisaareen: kysy Erja Andersson, p. 044 7160 326.

Tervetuloa kuuntelemaan, laulamaan, juttelemaan, tapaamaan tuttuja ja tutustumaan! Kahvitarjoilu.

SENIORITUOLIJUMPPA to 17.11. klo 13.30 srk-talossa. Vetäjänä Tuula Välimäki.

KAIKEN KANSAN PYHÄKOULU la 12.11. klo 13 Kokinvuoren srk-kodissa. E. Andersson.

KREIKANKIELINEN RAAMATTUPIIRI

Luemme Uutta Testamenttia alkukielellä ja keskustelemme suomeksi. Joka toinen ti klo 13–15 (paritt. vkot) srk-talon alakerrassa.

SUOMENKIELEN OPETUSTA VIERASKIELISILLE ma klo 10-12 Friisilän Valo-talossa (Lumparlankatu 18).

VÄRIÄ JA ILOA ARKEEN Askartelua aikuisille ma 11.11. klo 10 srk-talon alakerrassa. Kahvitarjoilu. Lisätiedot noora.nurmi@evl.fi p. 044–7160352

OMAISHOITAJIEN JA HOIDETTAVIEN ADVENTTILOUNAS ti 22.11 klo 11 Kokinvuoren srk-kodissa. Ilmoitt. 8.11. mennessä srk:n nettisivuilla tai diakonia.raisio@evl.fi tai Leena Nieminen p. 044 716 0375

SEURAKUNTATOIMISTON PALVELUT:

- Puhelimitse ma-pe klo 9–13, p. 02 4360300.

- Sähköpostitse: virasto.raisio@evl.fi

- Nettisivujemme kautta: www.raisionseurakunta.fi

- Asiointi srk-toimistolla mahdollista ajanvarauksella.

Levähdys- ja kohtaamispaikka Myllyssä.

Tarjolla juttuseuraa, kahvia tai teetä, lehtiä, biljardi ja muita pelejä, pikkupuoti, näyttelyitä, teematapahtumia, infopiste...

Raision seurakunta

Viihtyisä kahvila ja kohtaamispaikka Raision keskustassa!

Tasalanaukio 5. Tervetuloa!

Avoinna ma-to klo 10-15, pe klo 10-13

Mylly

Tilan takaosassa erillinen pikkukappeli. Tervetuloa viettämään lepohetkeä seurakunnan viihtyisään oleskelutilaan Myllyn alakerrassa!

SEURAKUNTAVAALIEN EHDOKKAITA TAVATTAVISSA ke 26.10. klo 16–18 ja pe 28.10. klo 12–14.

Tule tutustumaan ja juttelemaan kahvikupin äärellä.

SEURAKUNTAVAALIEN ENNAKKOÄNESTYS Myllyssä pe 11.11 klo 14-18 ja la 12.11. klo 10-14.

MYLLYN KIRJALLISUUSPIIRI ”OLIPA KERRAN”

Tule mukaan jakamaan lukuvinkkejä ja keskustelemaan kirjoista! Teemana to 3.11. potilaskuvaukset ja 1.12. joulun kuvaus kirjallisuudessa Kokoonnumme klo 18.

TEEMALAUANTAIT - 29.10. klo 10-14. Martat esittelevät toimintaansa. - 12.11. klo 10-14 Kansainvälinen kattaus pureutuu seurakunnan ja kirkon globaaleihin haasteisiin: Isänpäivä maailmalla. Viettävätkö kaikki isänpäivää? Mitä isät tekevät ja tekevätkö he samoja asioita kaikkialla?

TAIDENÄYTTELYITÄ

Yhteistyössä mm. Raision Seudun Taideyhdistyksen kanssa.

JUTTUSEURAA

Pappeja, diakonia- ja nuorisotyöntekijöitä ym. tavattavissa ajoittain Myllyssä. Katso: www.raisionseurakunta.fi

PS: Aukioloaikamme Myllyssä vaihtelevat. Katso www.raisionseurakunta.fi Myllyä pyöritetään yhdessä seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa. Kysy lisää ja tule mukaan päivystäjäksi yksin tai ystävän kanssa. Lisätietoja: johanna.salonen@evl.fi p. 044 7160 363

Kahvia ja pikkupurtavaa edullisesti. Keskiviikkoisin myös vohveleita.

Soppi-lähetysmyymälässä käsitöitä lahjaksi tai omaksi iloksi ja lähetystyön hyväksi.

TOIMINTAA TASALAN KAMARISSA – TERVETULOA MUKAAN!

Tasalan Kamarin ohjelmatuokiot ma klo 11–12 24.10. Vastuuviikko: Kohtuus kaikessa. Katja Koskensalo. 31.10. Tietovisa. Martti Väisänen.

7.11. Raision jokilaakson suojelualue.

Juha-Pekka Triipponen / ELY-keskus.

14.11. Petrean toiminnan esittelyä: omaishoitajien parikurssi, tuki- ja liikuntaelin kuntoutus, moniammatillinen yksilökuntoutus. Lena Saarinen.

Yhteislaulua kanttori Sini Niemisen johdolla ke 26.10. klo 11–12

Tuolijumppa ke klo 11–12 (ei yhteislaulupäivinä) Sopen Luova Toimintatiistai ti klo 10–15. Korttitaiteilijat ke klo 13–15

Peittopiiri to klo 10–11.30

Sukkakerho to klo 12–14

Runopiiri ma 7.11. klo 15

V. A. Koskenniemi. Tervetuloa kaikki runoudesta kiinnostuneet.

Opastusta älypuhelimen, tietokoneen ym. käyttöön ti ja pe klo 10–12

Raamattuillat ma klo 18 (paritt, vkot).

Apuna Hetkinen -raamatunlukuopas.

Raamattupiiri pe 18.11. klo 18. Tutkitaan yhdessä Raamattua pastori Antti Pajusen kanssa.

Puuroperjantait: Aamupuuroa 1€/annos. Soppaa kavereille la 29.10. klo 13–14. Maksuton keittolounas työttömille ja pienituloisille raisiolaisille.

Tasalan Kamarin kahvion vapaaehtoisten kuukausikokous pe 28.10. ja 25.11. klo 13–15.

Tavattavissa Tasalassa:

• Diakoniatyöntekijä tiistaisin klo 10–12.

• Kamarin pappi Antti Pajunen to klo 10–11.

• Seurakuntamme muita pappeja pe klo 10–12 21.10. Waltteri Hämäläinen 4.11. ja 18.11. Karoliina Haapakoski Tervetuloa juttelemaan!

TUKEA JA APUA ELÄMÄÄN

Keskusteluapua, ruoka-apua ym. apua arkeen. Apu on maksutonta.

KESKUSTELUAPUA

Työntekijöiden yhteystiedot: www.raisionseurakunta.fi tai jätä soittopyyntö: p. 02 4360300. Katso myös: www.kirkonkeskusteluapua.fi tai soita: Palveleva puhelin 0400 221180, avoinna joka ilta klo 18–24

AUTTAMISKESKUS

HUOM!

Tilapäistä maksutonta apua, esim. saattajaksi sairaalaan, ulkoilemaan tai juttelemaan. Puhelinpäivystys ti klo 10–14, p. 044 7160 347.

DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYS ma klo 14–16 ja to klo 9-10, p. 0447160325 tai ota yhteyttä sähköpostitse: diakonia.raisio@evl.fi

RUOKAA TARJOLLA

torstaisin Kokinvuoren srk-kodilla:

- Maksuton lämmin ateria klo 14.30-16.30

- Ruokajakelu klo 15-16.30 (oma kassi mukaan). Porrastettu sukunimen alkukirjaimen mukaan ruuhkien välttämiseksi (kts. www.raisionseurakunta.fi). Tervetuloa!

VAATE- JA TAVARA-APUA: NAULAKKO Purokatu 9. Avoinna diakoniatyön asiakkaille ma klo 15–17. Lahjoituksia voi tuoda ke klo 9–10 ja klo 16.15-17.

TUKIRYHMÄ erilaisten päihteiden käyttäjien läheisille. Tiedustelut: leena.a.nieminen@evl.fi tai 044 7160 375

HYVÄN MIELEN RYHMÄ T iedustelut noora.nurmi@evl.fi tai puh. 044 7160 352

RUKOUSAPUA: Olemme tukenasi myös rukouksin. Voit jättää rukouspyyntösi netin kautta (www.raisionseurakunta.fi/apua-ja-tukea/ esirukouspyynto) tai ottaa yhteyttä pappeihin ym. työntekijöihin.

Raision seurakunta

”Herra

Seurakuntavaalit kärsivät alhaisesta äänestysprosentista

Jos olet seurakunnan jäsen, äänestäminen on keinosi vaikuttaa isoihin asioihin. Seura kuntavaaleissa voivat äänestää 16-vuotiaat seurakunnan jäsenet.

SEURAKUNNAT

Seurakuntavaalit toi mitetaan neljän vuoden välein. Tämän vuoden marraskuussa valitaan 367:ään seurakuntaan yhteensä lähes 8.000 uutta luottamushenkilöä.

He päättävät muun mu assa siitä, keitä valitaan seurakunnan työnteki jöiksi, minkälaisia kerho ja pidetään ja keitä aute taan – missä ja miten.

Seurakunnat ja seura kuntayhtymät ovat mer kittäviä paikallisia te kijöitä. Vaikka et olisi aktiivinen seurakunnan jäsen, voit olla mukana monessa seurakunnan järjestämässä toiminnassa – lasten kerhojen, liikun taharrastusten, kulttuu riharrastusten tai van hustyön kautta. Kaikista edellä mainituista seu rakuntien toiminnoista päättävät seurakuntavaa leissa valittavat luotta mushenkilöt, joten vaa leilla on paikallisessa toiminnassa suuri merki tys. Silti seurakuntavaali en äänestysprosentti on kerta toisensa jälkeen va litettavan alhainen – neljä vuotta sitten äänestyspro sentti oli ainoastaan 14,4 prosenttia.

Tavalliselle seurakun nan jäsenelle seurakunta

vaalit ovat kuitenkin tapa vaikuttaa oman seurakun nan tulevaisuuteen. Aivan kuten kunnallisvaaleissa kin äänestetään ehdokas ta, joka näkee kunnan tu levaisuuden äänestäjän kanssa samalla tavalla, olisi seurakuntavaaleis sakin syytä äänestää omia arvojaan ja näkemystään vastaavaa ehdokasta.

Sopivan ehdokkaan löy tymisessä voi auttaa esi merkiksi kirkon vaaliko ne, joka löytyy osoitteesta https://www.seurakunta vaalit.fi/vaalikone.

Oman seurakunnan ehdokkaat löytyvät myös muun muassa seurakun nan nettisivuilta.

Seurakuntavaaleissa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittelevat, kehittävät ja ohjaavat kirkkovaltuuston ja seura kuntaneuvoston jäsenet.

Seurakuntavaaleissa valittavat luottamushen kilöt päättävät monista

keskeisistä seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asi oista. Luottamushenki löt päättävät esimerkiksi seurakunnan kirkollisve roprosentista, talousar vioista ja monista muista talousasioista, rakennus hankkeista, avustuksista, monista työntekijävalin noista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista ja seura kunnan tilojen käytöstä.

Luottamushenkilöt ää nestävät myös kirkollis kokousvaaleissa eli valit sevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättä vään elimeen.

Tulevien seurakun tavaalien tärkeät ajankohdat ovat ennakko äänestysaika 8.-12. mar raskuuta sekä varsinainen vaalipäivä, joka on 20. marraskuuta.

Ennakkoon voi äänes tää kaikissa ennakkoää

nestyspaikoissa. Ehdok kaiden äänestysnumerot löytyvät muun muassa seurakuntien nettisivuil ta.

Varsinaisena vaalipäi vänä voi äänestää vain oman seurakunnan ää nestyspaikassa, usein kir kossa jumalanpalveluksen jälkeen. Äänestysaika on kello 11.00– 20.00.

Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valitsi jayhdistyksen kautta.

Yhdistys kerää listal leen ehdokkaita, joilla on yhteinen näkemys esi merkiksi kirkon uudista misesta, tasa-arvon edis tämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa.

Listojen taustalla voi myös olla valtakunnalli sesti toimiva herätyslii ke, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue.

Seurakunnan työntekijät tavoittaa sähköpostilla etunimi.sukunimi@evl.fi

Toiminnan muutoksista tiedot verkkosivuilla www.naantalinseurakunta.fi

Kirkko avoinna: sunnuntaisin, juhlapyhinä sekä keskiviikkoisin klo 12-14. Kirkkoherranvirasto (Piispantie 2) avoinna: ma-pe klo 9-13, p. 040 130 8300, naantalin.seurakunta@evl.fi

Cafe Armo ja kirpputori avoinna ma-to klo 10-14, ke myös klo 14-18 (Huom! Suljettu ti 18.10 ja ke 19.10)

Hyvää huomenta naantalilaiset ti 25.10. klo 11 Kohtaamispaikka 30 v. juhla. Diakoniatyöntekijät, kanttori Elisa, pastori Riikka sekä Maruset ja Tiina Lustig. Keskiviikko 19.10.

Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Hietanen, Hartikainen. Tillukkapiiri klo 16.30 Rh 2.

Torstai 20.10.

Sauvakävelyä, lähtö klo 10 Srk-keskukselta, Aurinkotien puolelta.

Omaishoitajien ryhmä klo 13 Seurakuntakeskus. Syrjäkoski-Vuollet, Peijonen. Raamattupiiri klo 15 Cafe Armo. Syrjäkoski-Vuollet. Rukouspiiri klo 18 Srk-keskuksen kappeli.

Perjantai 21.10.

Äijäbiljardia klo 17 Dipoli.

Sunnuntai 23.10.

Messu klo 10 kirkko. Saantola, Hietanen, Hartikainen.

Elvis-jumalanpalvelus klo 18 kirkko. Jumalanpalvelus Elviksen musiikin tunnelmissa. Markku Ahlstrand, Sami Nieminen.

Kolehti Kirkon Ulkomaanavun Ukraina-hätäapukeräykseen. Maanantai 24.10.

Pelimimmit klo 14 Cafe Armo.

Toipumisryhmä nuorille aikuisille klo 17.30 Dipoli. Koivikko, Kyrölä.

Tied. Tuija Kyrölä p. 040 1308344 tai tuija.m.kyrola@evl.fi

Tiistai 25.10.

Kehitysvammaisten arkipyhäkoulu klo 15 Aurinkosäätiön palvelutalo. Tied. Minna Pykälämaa p. 040 130 8343.

Gospeljumppa klo 17.15. ja Äijäjumppa klo 18.30 Seurakuntakeskus.

Keskiviikko 26.10.

Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Lindberg, Murtoperä. Tillukkapiiri klo 16.30 Rh 2.

Torstai 27.10.

Sauvakävelyä, lähtö klo 10 Srk-keskukselta, Aurinkotien puolelta.

Lähetyspiiri klo 13 Seurakuntakeskus.

Vieraana entinen Tansanian lähetystyöntekijä, pappi Pirkko Lundgren. Viikkomessu piispa Mari Leppäsen johdolla klo 18 kirkko.

Meriluoto, Lindberg, Kyrölä, Murtoperä, Hartikainen.

Naantalin kamarikuoro ja Chorus Gratiae. Iltateetarjoilu.

Viikkomessu on osa piispan vierailua Naantalin seurakuntaan. Rukouspiiri klo 18 Srk-keskuksen kappeli.

Perjantai 28.10.

Äijäbiljardia klo 17 Dipoli Lauantai 29.10.

Monologiooppera Dominus Krabbe klo 19 kirkko. Yhteistyössä Naantalin kaupungin ja eri toimijoiden kanssa. Liput 30 €/20 €, lippu.fi Sunnuntai 30.10.

Messu klo 10 kirkko. Kairavuo, Murtoperä. Varissuon veisaajat lauluryhmä. Messun jälkeen Herättäjä -seurat seurakuntakeskuksessa. Hiljaisuuden iltamessu klo 18 kirkko. Lindberg, Hartikainen. Maanantai 31.10.

Toipumisryhmä nuorille aikuisille klo 17.30 Dipoli. Koivikko, Kyrölä. Tied. Tuija Kyrölä p. 040 1308344 tai tuija.m.kyrola@evl.fi Tiistai 1.11.

Liikuntarajoitteisten vertaistukiryhmä klo 14 Cafe Armo. Pykälämaa. Gospeljumppa klo 17.15. ja Äijäjumppa klo 18.30 Seurakuntakeskus. Keskiviikko 2.11.

Arkiehtoollinen klo 12 Srk-keskuksen kappeli. Meriluoto, Hartikainen. Tillukkapiiri klo 16.30 Rh 2.

Lapsi- ja perhetyö www.naantalinseurakunta.fi/lapsille

Facebook -ryhmä ”LAPSET HOI! Naantalin seurakunnan lapsiperheet”. Instagramissa: naantalinsrklapset.

Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö www.naantalinseurakunta.fi/koululaisille

Marko Vuosjoki

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 8. marraskuuta.

Poistoa Oy on vuoden yritys Varsinais-Suomessa

YRITTÄJÄT

Turkulainen Poistoa Oy palkittiin Varsinais-Suo men vuoden yrityksenä lauantaina Logomossa pidetyssä Yrittäjägaalas sa. Poistoa Oy on Suomen suurin homesiivoukseen erikoistunut yritys. Sen perustivat sisarukset Nii na Kesti ja Simo Juurinen vuonna 2013.

– Palkinnon saami nen tuntuu superhienol ta. Haluan kiittää Varsi nais-Suomen Yrittäjiä ja ymmärrän, että palkin non olisi ansainnut moni muukin yritys. Valinta oli varmasti vaikea ja siksi olen asiasta erittäin kii tollinen ja onnellinen, vuoden 2022 yritykseksi valitun Poistoa Oy:n yrit täjä Niina Kesti sanoo ja kiittää myös Poistoan asi akkaita ja työntekijöitä.

Poistoa on kasvanut va jaassa kymmenessä vuo dessa yli sata henkilöä työllistäväksi kolmen mil joonan euron liikevaihdon toimijaksi, joka on oman alansa suunnannäyttäjä. Niina Kestin mukaan yri tyksen menestyksen sa laisuus on asiantuntijuus ja tieteelliseen tutkimuk seen nojaaminen.

– Osaamista on kyet ty monistamaan ja yritys on pystynyt kehittämään

toimintaansa koko ajan muuttuvassa ympäristös sä. Vahvuutemme on mo nimuotoisen asiakasym päristön hallinta nopeasti muuttuvissa tilanteissa.

Tänä päivänä kilpailu vaa tii jatkuvaa ajan hermol la pysymistä, Niina Kes ti kertoo.

n YHDISTYSTOIMINTA

Yhdistystoiminta-palstalle avoimia ja maksuttomia tapahtumia

Turun Seutusanomien yhdistystoiminta-palstalla yhdistykset voivat ilmoittaa avoimista ja maksut tomista tapahtumistaan. Koska lehtiemme ilmes tymispäivä muuttui Postin jakelumuutosten vuok si keskiviikolle, yhdistystoiminta-ilmoitukset tulee jättää viimeistään lehden ilmestymistä edeltävän viikon keskiviikkona. Lehtiemme ilmestymiskalen terin loppuvuodelle voi tarkistaa osoitteesta www. turunseutusanomat.fi.

Ilmoitukset tulee lähettää osoitteeseen toimitus@ turunseutusanomat.fi.

Ilmoitusten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä; yhdis tyksen nimi, tapahtuma, sen aika ja paikka. Toimi tuksella on oikeus lyhentää tekstejä ja tehdä niiden julkaisupäätös.

Poistoa on tehnyt tut kimusyhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Työterveyslaitoksen kans sa.

Tutkimusten pohjalta on kehitetty palveluita, joiden ansiosta sisäilma ongelmaiset rakennukset

voidaan puhdistaa käyt tökelpoisiksi irtaimistoa myöden. Lisäksi yritys on perustanut tiloihinsa Suomen laajimman puh distuslinjaston. Sen avul la annetaan uusi elämä sisäilmaongelmakohteis sa olleille irtaimistoille. Poistoa on myös ollut luo

massa Suomeen homesii vouksiin erikoistuneiden yritysten auktorisointia.

Vuoden yritykset Var sinais-Suomessa valitsee Varsinais-Suomen Yrittä jien vaalivaliokunta. Pai kallisyhdistykset tekevät valiokunnalle esitykset palkittavista yrityksistä.

Poistoa valittiin vuoden yritykseksi Ruskon ja Vah don Yrittäjien esityksestä.

Lauantain gaalassa huomioitiin myös vuo den nuori yrittäjä Varsi nais-Suomessa. Hän on 34-vuotias lietolainen Golden Shine Oy:n toimi tusjohtaja ja yrittäjä Vil le Hellgren. Hän sai pal kintonsa jo huhtikuussa. Vuoden yksinyrittäjä on Kuppari-Hanna eli Hanna Aro-Heinilä. Hän pyörit tää Livonsaaressa täyden palvelun puulämmitteis tä saunaa ja perinnehoi tolaa.

Yrittäjägaalassa huomi oitiin myös pitkän yrittä jäuran tehneitä yrittäjiä Suomen Yrittäjien Ti manttiristein sekä palkit tiin vuoden yritykset kun nittain.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohta ja Jyrki Hakkarainen al leviivaa palkintojen mer kitystä.

On hienoa nostaa esiin ja palkita monipuo lisia, hienoja varsinais suomalaisia yrityksiä. Haastavat ajat vain jatku vat, mikä osin lisää yrit täjiltä yrittäjille jaettavan palkinnon arvoa. Onnitte len kaikkia palkittuja läm pimästi.

turun seutusanoMat

Timanttiristejä jaettiin neljä

YRITTÄJÄT

Varsinais-Suomen Yrit täjien Yrittäjägaalassa jaettiin paikallisyhdis tysten anomusten perus teella Suomen Yrittäjien Timanttiristit neljälle pitkän linjan yrittäjälle.

Hallituksen puheenjoh taja Carl-Johan Blomqvist, Powder-Trans Ab Oy, sai Timanttiristin 50 vuoden yrittäjyydestä. Hakijana oli Kemiönsaaren Yrittä jät.

Yrittäjä Hannu Haapa niemi, Tietopalvelu Fin

land Oy, sai Timanttiristin 40 vuoden yrittäjyydes tä. Hakijana oli Kaarinan Yrittäjät.

Yrittäjä Juhani Heino nen, Juhani-Matkat Ky, sai Timanttiristin 40 vuo den yrittäjyydestä. Haki jana oli Laitila-Pyhäran

nan Yrittäjät. Kauppias Ari Soiniit ty, Silkkitimpurit Oy, sai Timanttiristin 40 vuoden yrittäjyydestä. Hakijana oli Turun Yrittäjät.

turun seutusanoMat

P A L O K O H O T R I K U A L U S T A T S A L O N E N R U U T M I T A T M I N I H E V O S E N K A L U S T O A I S A R K E R Ä T N H A L U M A K U S Ä Ä R I

A H A I T A L I A A D O N I S A

M A R R E K U V A L E M I S T O P

E M M E T T I A N O A E S I Ä I T I

R P O A O K R I M K N U T E R

A L E P R A A U R A S A N O A

D I N L I I K U T T U A H E R A L A

I S Ä T Ä K O T I H A J U V I A T

A T I I H A L A I N E N H E I L A T

U T O N E N S A H A T A B U O U T I

Poistoa Oy:n yrittäjä Niina Kesti ja toimitusjohtaja Vesa Virtanen. Kuva: Suvi Uusitalo-Sirén

Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa jaettiin neljä Timanttiristiä. Kuva: Katri Haavisto

Karvetin tekonurmen lämmitys pohdinnassa

NAANTALI

Naantalissa pohditaan keinoja pitää Karvetin te konurmi sulana ja käyttö kunnossa myös tulevana talvena, kun kaukoläm mönkin hinta on kovassa nousussa. Kokoomus jätti Jan Lindströmin toimes ta asiasta valtuustoaloit teen.

Kenttä halutaan pitää käytössä, sillä harrastus mahdollisuuksien vähe nemisen pelätään aihe uttavan vakavia haittoja nuorten naantalilaisten keskuudessa.

-Mikäli kenttää ei voida talvisin käyttää naantali laisten nuorten harras tuksiin, siitä on vaarana nuorten harrastusaktii visuuden lasku ja se taas johtaa usein muihin on gelmiin, kuten syrjäyty miseen, kiusaamiseen ja levottomuuksiin kouluis sa, totesi Jan Lindström.

Lämmityskustannuk siin pitäisi kuitenkin löy tää mahdollisimman edullinen vaihtoehto, ja Kokoomuksen valtuusto ryhmä haluaakin selvitet tävän, voisiko kaukoläm mön paluupuolen lämpöä hyödyntää.

-Ehdotamme, että kau punki selvittää mahdol lisuuden käyttää kentän talviseen sulana pitämi seen kaukolämmön pa

luupuolen lämpöä ja neu vottelee Turku Energian kanssa edullisemmasta hinnasta, jotta kenttä voi daan pitää auki ja käyttö

kustannukset saadaan al haisemmiksi.

Alemmasta paluuläm pötilasta on hyötyä myös voimalaitokselle, koska

talvella paluulämpö hel posti nousee yli optimin ja heikentää voimalaitok sen hyötysuhdetta. Kau kolämmön paluulämpöä

käytetään hyödyksi mo nissa vastaavissa kohteis sa samasta syystä, tode taan valtuustoaloitteessa.

Marko Vuosjoki

täten

Wilsk-

legot?

PEUS

aina harkittu

KUNTA

taa

ole tarkka

juova

TYÄ

meille

’komea mies’ ’säräkunta’

man

Nieminen EsaPekka

Jorma Kemppainen 2022

Nappa

Heiskanen

-puhe löyhkä KIELLETTY

Oy pyytää

KITATonavaan exvankila

raha

Tekonurmien sulana pitäminen tulevana talvena on energian hinnan vuoksi haastavaa. Arkistokuva.

PALELTAAKO?

Woolpowerin pohja- ja välikerrosvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original. Tämä materiaali kehitettiin 1970-luvun alussa yhteistyössä Ruotsin armeijan, tieteilijöiden, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Nykyään Woolpowerin tuotteita käyttävät asevoima- ja poliisiyksiköt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa

Ullfrotté Original on ainutlaatuinen ja kestävä tekstiili, joka on valmistettu hienokuituisesta merinovillasta, polyamidista ja polyesteristä. Kankaan tekee erityiseksi se, että noin 80 % materiaalin tilavuudesta on ilmaa. Ilma on ihanteellinen eriste, jolla on valtava rooli kankaan toiminnallisessa rakenteessa. Ilma lukitsee kehon oman lämmön kankaaseen. Samalla ilmava materiaali antaa kosteuden haihtua täydellisesti ja ohjaa sen pois ihon pinnalta. Tiheästi neulotun kankaan pinta on sileä eikä kutita ihoa. Ullfrotté Original pitää kehon lämmön jopa märkänä. Woolpower Ullfrotté Original -kankaasta valmistetuilla tuotteilla on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; ne ovat antibakteerisia ja vaativat vain vähän huoltoa. Yleensä pelkkä tuuletus riittää, mutta vaatteet kestävät myös konepesua max 60 asteessa sekä rumpukuivausta.