Turun Seutusanomat Länsi 2.11.2022

n PÄÄKIRJOITUS

n MIELIPIDE

EU:n ennallistamisasetus uhkaa omaisuudensuojaa

ja sen epävarmuuden vuoksi kaikkien yritysten, yhteisöjen ja meidän kansalaistenkin tulisi kaikin tavoin säästää sähköä – erityisesti tulevana talvena.

Maailmantilanteen

Säästö kannattaa tietenkin siitä syystä, että sa malla säästää omaa kukkaroaan, mutta edelleen kin on uhkana myös hallitut ja väliaikaiset sähkö katkokset, jos sähkön kulutus ylittää tarjolla olevan energian määrän.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on muis tuttanut ihmisiä sähkökatkojen mahdollisuudesta ja koonnut varautumislistan sekä -ohjeet. Onkin mielenkiintoista tarkistaa Pelastusalan ammatti laisten kokoama lista ja verrata sitä oman kodin varautumistasoon.

Kävin listan läpi ja osa listan asioista kotoa löy tyy ja vieläpä sellaisesta paikasta, johon osaisin kävellä vaikka pilkkopimeässä – toki hyvin, hyvin varovaisella askeleella. Näitä ovat puhtaat vesiasti at, helposti valmistettavat ja sellaisenaan syötävät ruoat, paristoilla toimivat taskulamput, paristo ja, välttämättömät lääkkeet, jätepussit, kertakäyt töiset astiat, heijastimet sekä tietenkin lämpimät vaatteet ja makuupussit.

Mutta löytyypä listasta sellaistakin, jota ei vielä ole kotona valmiina ollut, kuten; vähintään muu tama litra juomavettä avaamattomissa pulloissa tai kanistereissa, paristoilla toimiva radio (en ai nakaan ole sellaisesta tietoinen), retkikeitin polt toaineineen (kaasugrilli ja -pullo löytyvät) ja kä teistä rahaa muutaman päivän varalle.

Käteistä rahaa on muuten lompakossa anihar voin – ehkä syytä olisi olla, nimittäin jos pankki en palveluihin hyökätään laajalla verkkoiskulla, pankkikortit saattavat olla päiväkausia toimimatta.

En ole muutenkaan aktiivisesti ajatellut, että sähkökatkoihin pitäisi mitenkään erityisesti varau tua. Huomasin ilokse ni, että monet lis tan tärkeistä asioista löytyvät jo valmiiksi – toisaalta puuttei takin omassa varau tumisessa on.

Marko Vuosjoki päätoiMittaja

SENIORIT

Vähäheikkilä-Hirvensalon kotihoidossa vietettiin Vanhustenviikkoa asiak kaiden toiveesta laavul la makkaraa paistellen ja Sacher-kakkua maistellen.

Ohjelmaa järjestet tiin ulkona viikon tee man mukaisesti ”Yhdessä luontoon – joka iän oi keus”.

Kotihoidon työntekijät ja asiakkaat kiittävät Hir vensalon K-Market Deliä

ja S-market Halista, jotka mahdollistivat teemapäi vänä tarjolla olleet laavu herkut.

Euroopan

unionista on tullut meille yhä vaikeampi yhteisö. Olemme olleet EU:n nettomaksajia koko jäsenyytemme ajan lukuun ottamatta kolmea poikkeusvuotta, jotka ovat 1996, 1997 ja 2000.

Viime vuonna jouduimme sitoutumaan EU:n el pymis- ja palautumistukipakettiin, joka rahoitettiin EU-valtioiden yhteisellä velanotolla. Siinäkin olem me nettomaksajia: saamme alkuvuosina avustuksia enintään 2,6 miljardia euroa ja maksamme vuosina 2028-2058 noin 6,6 miljardia euroa. Nettomaksuk semme jää vähintään neljä miljardia euroa. Ensisijai sia edunsaajia ovat eteläisen Euroopan jäsenvaltiot. Nyt puuhataan uutta, yhteistä velanottoa, lähinnä Etelä-Euroopan energialaskujen maksamiseen.

Yhä pahempaa on tiedossa. EU vainoaa metsäta louttamme ja metsäteollisuuttamme erilaisin bio diversiteettiväittämin. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia-asetus voi joh taa siihen, ettei puun myyjä saa ainuttakaan os totarjousta. EU:n uusiutuvan energian direktiivillä kiellettäisiin energiapuun tukeminen siltä osin kuin energiapuun käyttö ylittää vuosien 2017-2022 keski arvon. EU:n ekosysteemien ennallistamisasetuksel la, jonka nimeksi loppusuoralla annettiin luonnon ennallistamisasetus, tehostettaisiin EU:n luonto- ja lintudirektiivin velvoitteiden täyttämistä.

EU:n komissio ehdottaa ennallistamisasetuksen muodoksi Euroopan parlamentin ja neuvoston suo raan jäsenvaltioita sitovaa asetusta. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava kansalliset ennallistamissuunni telmansa komission arvioitavaksi 24 kuukauden ku luessa asetuksen voimaantulosta.

Komission mukaan noin 25 prosenttia Suomen pinta-alasta voitaisiin palauttaa luonnontilaan. Ta voitteena on saattaa tietty prosenttiosuus kustakin luontotyyppiryhmästä ennallistamistoimien piiriin tietyssä aikataulussa: vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia, vuoteen 2040 mennessä 60 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 90-100 prosenttia.

Komission ehdotus aiheuttaisi Suomelle noin 930 miljoonan euron vuotuiset kustannukset. Me mak saisimme bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 6,5 kertaa enemmän kuin muut EU-valtiot keski määrin.

Ennallistamisasetus vaikuttaisi erittäin merkittä västi metsä- ja maatalouteen. Ennallistamistoimien piiriin kuuluvilla alueilla nykyistä toimintaa ei voi taisi jatkaa tai toimintaa olisi ainakin merkittävällä tavalla muutettava. Ennallistamistoimiin voisi sisäl tyä metsäalueiden vettämistä kaivamalla ojat kiinni, turvemaista tehtyjen peltojen muuttamista kostei koiksi, maatalousmaaksi kuivatettujen merenlah

tien penkereen puhkomista tai jopa järven pinto jen nostamista.

Ruotsi on suhtautunut ennallistamisasetukseen kielteisesti ja korostanut metsiin liittyvää kansallista päätösvaltaa. Ruotsi päätti myös asetetussa määrä ajassa hyödyntää toissijaisuusperiaatteen valvonta mekanismia ja tehdä asiassa ns. perustellun lausun non, Suomi ei. EU:sta tehtyyn sopimukseen kirjattua toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, kun asia ei kuu lu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Metsätalous ei kuulu.

Ennallistamisasetus on ns. U-kirjelmänä parhail laan eduskunnan käsittelyssä valtioneuvoston asias sa ottaman verrattain epäselvän kannanoton pohjal ta. Asia ei tule eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, vaan asiasta antaa mietinnön suuri valiokunta, jolle antavat lausuntonsa ainakin perustuslakivaliokun ta, valtiovarainvaliokunta, talousvaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta ja ympäristövaliokunta. Lau sunnonantajista tärkein on perustuslakivaliokunta. Nyt testataan, onko Suomessa vielä perustuslain tur vaama omaisuudensuoja myös maanomistajilla vai menevätkö ympäristövastuuta koskevat perustus lain säännökset kaiken yli.

Oletko sinä varautunut sähkökatkoihin?

Esko kiViranta kansanEdustaja (kEsk)

turun

Raisio juhlistaa asukasmäärän kasvua maksuttomalla Ulpukka-päivällä

Raisiolaiset pääsevät juhlan kunniaksi il maiseksi uimaan sun nuntaina 20. marras kuuta.

sunnuntaina 20. marras kuuta. Uintipäivä juhlis taa merkittävää rajapyyk kiä, sillä Raision kaupunki saavutti kesällä 25.000 asukkaan määrän ja on täten suurempi kuin kos kaan.

välinen Lapsen oikeuk sien päivä ja tarjonnassa halutaankin huomioida erityisesti raisiolaiset lap siperheet.

Raision kaupunki järjes tää asukkailleen maksut toman Ulpukka-päivän

Joulu saapuu Merimaskuun

NAANTALI

Merimaskun Maamiesseu rantalo täyttyy lauantai na 19. marraskuuta kello 11–15 joulumarkkinoista. Merimasku-Seuran järjes tämän perinteisen Jou lu saapuu Merimaskuun -tapahtuman jälkeen jou luseimi avautuu yleisön

Ulpukka-päivä sisältää ohjelmaa, livemusiikkia ja erilaista tekemistä. Uinti päivä on lisäksi kansain

Asukasmäärän kasvun lisäksi Raisiolla on toi nenkin syy juhlaan: kau punki viettää tänä vuon na 730-vuotisjuhlavuotta. Vanhin tunnettu Raisiota koskeva asiakirja on vuo

delta 1292. Juhlavuoden kunniaksi kaupunki teetti oman Raisio-neulemallin, joka julkistettiin Raisiopäivänä elokuussa. Lisäk si juhlavuoden päätteeksi on suunnitteilla erilaisia valoa ja taidetta yhdistä viä muistamistapoja.

Lumikuningatar -äänestys Seutusanomien nettisivuilla

LUMIKUNINGATAR

ihailtavaksi tuttuun ta paan kotiseututalon pi hapiirissä. Samoin illan puolella syttyvät joulu kuuseen valot koulun pi halla Merimaskun Ahdon toimesta.

katariina MäkinEn-Önsoy

Naavasalo jatkaa puheenjohtajana

POLITIIKKA

Naantalin ja Maskun Pe russuomalaiset valitsivat syyskokouksessaan yhdis tyksen hallituksen vuo delle 2023.

Puheenjohtajana jatkaa Matti Naavasalo ja talou denhoitajana Jyrki Alas talo.

Hallituksen jäsenik si valittiin Eira Nokkala (varalla Sanna Hirvonen),

Minna Eura (Virve Karvi nen), Taito Ylhäinen (Ju ha-Matti Hellgren), Joni Rantakallio (Tarmo Koi vunen), Ari Wanden (Jyri Heinonen), Jari Engman (Jouko Kivikko), Sami Rantanen (Kari Hiltunen) ja Jari-Pekka Mäntylä (Ju hani Hummelin).

Turun Ydinkeskustayhdis tyksen ja Turun Seutusa nomien yhdessä järjestä mä Lumikuningattaren valinta on tänä vuon na Turun Seutusanomien nettilehdessä. Lumikuningatar-fina listit ja äänestysohjeet julkaistaan Seutusano

mien nettisvuilla, osoit teessa www.turunseutus anomat.fi, tällä viikolla eli viikon 44 aikana. Klikkaa siis sinäkin Tu run Seutusanomien net tisivuille ja ole mukana Lumikuningattaren va linnassa!

turun sEutusanoMat

turun sEutusanoMat

MASKU

Mynämäen kunnanhalli tus on päättänyt myöntää perintövaroista Palvelu talo Tainiolalle avustusta 23 800 euroa kiinteistön VAK-järjestelmän ja ulkoovien uusimiseen. Mynämäen Palvelusää tiön rakennuttama Palve lutalo Tainiola on valmis tunut vuonna 2000. Talon lämmönjaosta, valaistuk

sista ja ilmastoinnista huolehtiva VAK-järjestel mä on tullut toimintaaikansa päähän. Lisäksi pääsisäänkäynnin liukuo vet eivät toimi.

turun sEutusanoMat

RAISIO

Asukasmäärän kasvua yli 25.000 juhlitaan Raisiossa muun muassa kaupunkilaisille ilmaisella Ulpukka-päivällä.

Palvelutalo Tainiolaan uusi VAK-järjestelmä ja ulko-ovet

S A NOM AT PAIKALLISTA JA LÄHELLÄSI

Raision kaupunki selvittää mielikuvia ilmastoasioista

RAISIO

Raisiossa tutkitaan asuk kaiden ja muiden alueen toimijoiden mielikuvia kaupungin ilmastoasi oiden kehittymisestä ja viestinnästä. Kaupunki laisille on avattu aiheesta tietoa keräävä kysely. Vas taava kysely suoritettiin vuosi sitten ja nyt saata via vastauksia vertaillaan vuoden takaiseen tilan teeseen.

– Kyselyn avulla saam me tärkeää tietoa siitä, miten asukkaat ja muut paikalliset toimijat ko kevat ilmastoasioiden huomioimisen kaupun gin toiminnassa. Samalla vastaajilla on mahdolli suus jättää omia toivei ta liittyen ilmastoasioi hin ja niiden viestintään Raisiossa, kertoo Raision kaupungin ilmastokoor dinaattori Ronja Ryyppö

Kysely on osa ympäristö ministeriön rahoittamaa Ilmastosuunnitelmasta tekoihin –hanketta, joka päättyy marraskuun lo pussa.

Ilmastotyötä ja sen ke hittämistä jatketaan Tule vaisuuden kestävä Raisio

-hankkeella, jossa viedään eteenpäin ilmastojohta misen menettelyjen ke hittämistä. Uudessa hank keessa huomioidaan myös kiertotalousasiat ja niiden kehittäminen.

– Raisiossa ilmastotyö on ottanut aimo harppa uksen eteenpäin ja uusi hanke tuo jatkuvuutta työlle. Uuden hankkeen

avulla ilmasto- ja kierto talousajattelua juurrute taan syvemmälle ja työ tehdään näkyväksi uusin keinoin. Molemmat seikat ovat tärkeitä ilmastotyö hön sitouttamisen kan nalta, Ryyppö sanoo.

Raision ilmastoasioiden kyselyyn voi vastata 15. marraskuuta asti osoittees

sa https://link.webropol. com/s/ilmastokysely2022. Kysely on mahdollista täyt tää myös paperisena Raisi on kirjaston aulassa maa nantaina 31.10. alkaen.

Museoiden yhteinen ilmastolupaus käyntiin

MUSEOT

Varsinais-Suomen mu seoiden ilmastolupaus -hankkeen ensimmäinen kaikille museotoimijoille avoin koulutustilaisuus pidettiin Liedon Naute lankoskella viime viikolla.

Aurinkoenergiateemai sen tilaisuuden lähes 30 osallistujaa edustivat mu seoita ympäri maakuntaa.

Turun kaupungin Mu seopalveluiden projek tikoordinaattori Maija Taljan mukaan aurinko energiaratkaisut herättä vät juuri nyt paljon kes kustelua museoalalla. Varsinais-Suomen alueel lisena vastuumuseona Tu run museokeskukseltakin pyydetään ajoittain nii hin liittyviä viranomais lausuntoja.

– Museot jo yleisel lä tasolla edustavat kes täviä arvoja, ja niiden yhteiskunnalliseen toi mijuuteen kuuluu oleel lisesti myös ekologisen kestävyyden edistämi nen. Muistiorganisaatioi na museot ovat mennei

syyden asiantuntijoita, mutta ne ovat olemassa tulevaisuutta varten, li sää Talja.

Maakunnan ammatilli silla museoilla on mah dollisuus kehittää toimin taansa yhdessä kokeillen ja toisiltaan oppien Varsi nais-Suomen museoiden ilmastolupaus -hankkeen puitteissa. Maija Tal ja sanoo, että museois sa tehdäänkin jatkuvasti isompia ja pienempiä il mastotekoja.

– Jokaisella hankkees sa mukana olevalla mu seolla on suunnitelma vähintään yhdestä toi menpiteestä, jolla muse on ekologista kestävyyttä parannetaan. Joissain mu seoissa ollaan jo pitkällä, useimmissa kuitenkin al kumetreillä, Talja jatkaa.

Museopalvelujen Mai ja Talja kertoo, että mu seoiden osatoteutuksiin kuuluvat esimerkiksi Eko kompassi-ympäristöjär jestelmän käyttöönotta minen sekä toimenpiteet, jotka edistävät luonnon

monimuotoisuutta, säh könsäästöä, uusiutuvan energian tuotantoa, lajit telua ja jätehuoltosuun nittelua.

– Esimerkiksi Naute lankoski on kiinnosta va esimerkki siitä, miten uusiutuvan energian tuo tanto saadaan sovitettua onnistuneesti kulttuuri historialliseen ympäris töön. Lauri Nautelan mu seon katolla paneelit ovat lähes huomaamattomat. Museorakennus on toki uudisrakennus. Uusiutu van energian ratkaisujen sijoittaminen kulttuuri historiallisesti arvokkai siin ympäristöihin ei ole yksiselitteistä ja se edel lyttää aina tapauskohtais ta harkintaa, toteaa Talja.

Hankkeessa ovat mu kana Turun museokes kus, Aboa Vetus Ars Nova, Merikeskus Forum Mari num, Liedon museo, Lie don Vanhalinna, Naanta lin museo, Raision museo Harkko, Sagalundin mu seosäätiö, Salon historial linen museo SAMU, Suo

men maatalousmuseo Sarka, Turun taidemuseo, Uudenkaupungin museo sekä Åbo Akademin sää tiön museot.

Museoiden verkosto maisen yhteistyön kehit täminen ja jaetun osaa misen hyödyntäminen ovat hankkeessa keskei sessä roolissa. Yhteistyö tä parannetaan yhteisillä koulutuksilla, syventävil lä työpajoilla, hankkeen sisäisellä viestinnällä sekä yhteishankinnoil la. Osa koulutuksista ava taan koko museokentälle. Hankkeen loppuseminaa ri kokoaa tiedot ja hyvät käytänteet yhteen, ja se järjestetään kaikille avoi mena tilaisuutena.

Museoviraston rahoit tama Varsinais-Suomen museoiden ilmastolupa us -hanke alkoi Turussa kesäkuussa järjestetyllä aloitustilaisuudella. Han ke päättyy vuoden 2023 lopussa.

MäkinEn-Önsoy

turun sEutusanoMat

Raisiolaisten mielipiteitä ilmastoasioihin selvitetään kaupungin järjestämällä kyselyllä.

Naantalissa käynnissä lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaali

NAANTALI

Lasten ja nuorten kirjalli suusfestivaali KIRJAHYR RÄ pyörähtää käyntiin 2. marraskuuta parin vuoden tauon jälkeen.

Jo viidettä kertaa järjes tettävän tapahtuman tar koituksena on innostaa lapsia ja nuoria tarinoiden ja lukemisen maailmaan monipuolisella ohjelmal la, johon sisältyy kahden päivän aikana toistakym mentä kirjallista tapahtu maa ja kymmeniä esiinty jiä.

KIRJAHYRRÄ-kirjal lisuusfestivaali järjes tetään nyt ensimmäis tä kertaa hybridiversiona. Livestriimaukset mahdol

listavat osallistumisen siis myös etäyhteydellä.

Festareiden vieraak si saapuu mittava joukko lapsille ja nuorille kirjoit tavia kirjailijoita, kuten Tapani Bagge, Roope Li pasti, Magdalena Hai ja Elina Hirvonen. Mika Wickström kertoo uusim masta jalkapallo-aiheises ta kirjastaan Linda, Linda, Tuutikki Tolonen Agneskirjasarjastaan, Tittamari Marttinen nuortenkirjas taan Sarjarakastaja ja Fin landia-palkittu kirjailija Anne-Maija Aalto romaa nistaan Mistä valo pääsee sisään?.

Runoilija ja lastenkir jailija Reetta Niemelä kertoo kirjoistaan yhdes

sä kuvittaja Katri Kirk kopellon kanssa. Mukana kirjallisuusfestivaalilla on myös muun muassa sana taideohjaaja ja lasten ar voitusdekkareiden kirjoit taja Veera Vähämaa.

Kirjailijavierailujen ohella festivaalilla on tar jolla teatteriesityksiä sekä työpajoja, joissa tarinat heräävät henkiin ja niitä tehdään itsekin.

Osana KIRJAHYRRÄÄ pidetään keskustelutilai suus nuorten lukutaidon tilasta keskiviikkona 2.11. kello 18 Turun kaupun ginkirjastossa. Ratkaisuja haasteisiin haetaan Suo men Kirjailijaliiton toi minnanjohtajan Ilmi Vil lacisin sekä tutkijoiden

Silja Vuorikurun, LottaSofia La Rosan ja Siru Kai nulaisen kanssa.

Kaksipäiväisen 2.–3.11. tapahtuman esiintymis paikat löytyvät muuten Naantalista; pääkirjastol ta, museolta ja seurakun takeskuksesta. Ohjelmaa on päiväkoti-ikäisille sekä ala- ja yläkouluille. Fes tivaalin järjestää Naanta lin Kirjahyrrä ry Naantalin kaupungin sekä lukuisten yhteistyökumppaneiden tuella.

Lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaali KIRJAHYRRÄ järjestetään 2.–3. marraskuuta hybriditapahtumana. Kuva: Naantalin Kirjahyrrä ry.

Tule tapaamaan Artoa! TERVETULOA JUTTELEMAAN!

PERUSSUOMALAISTEN PUOLUEJOHTOA TURUSSA

puoluesihteeri

Kauppatorilla

ILMOITTAJA!

Tiesitkö, että me

jakelu Turun alueella ja Vakka-Suomessa.

Lehtemme jaetaan erikseen täyspeittona Postin premiumjakelussa.

Kirsi Eronen on Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja

TURKU

Kirsi Eronen on Tur ku Centerin uusi toimin nanjohtaja 31. lokakuuta alkaen. Eronen on työs kennellyt aiemmin Turun kaupungilla keskustan ke hittämisen kärkihankkeen hankepäällikkönä, joten keskustan kehittäminen on hänelle tuttua.

– Olen oikein innos tunut ja iloinen, tämä on mahtava tilaisuus päästä kehittämään Turun kes kustaa. Ja lähtökohdat täl le työlle ovatkin juuri nyt todella hyvät, iloitsee Kir si Eronen.

Nykyisessä tilanteessa iloa aiheuttavat tieten kin uuden Kauppatorin valmistuminen ja Turun brändiuudistus.

– Toriahan on odotet tu pitkään, ja on hienoa, että se on nyt viimeiste lyä vaille valmis. Turun kaupungin tekemä brän dityö keskustan kehittä

miseksi – jossa minäkin olen ollut mukana – an taa myös hyvän lähtökoh dan uudelle työlleni. Nyt on pystyttävä hyödyntä

mään yrittäjäyhteistyötä ja myös viestimään kes kustan kokonaisuudesta kuluttajille.

Turun Ydinkeskusta

Tuoreissa väestöennusteissa Kaarina,

VÄESTÖ

Vuoteen 2040 saak ka ulottuva MDI:n tuore (30.9.) väestöennuste tuo ensin esiin vuosien 2015–2021 kehitykseen perus tuvan väestökehityksen perusuran.

Ennusteessa on lisäksi kuvattu kolme vaihtoeh toista skenaariota: kau pungistuva, hajautuva ja uutena skenaariona kan sainvälistyvä Suomi.

Väestöennusteen ha jautumisen skenaarios sa kasvu keskittyy Var sinais-Suomessa yhä enemmän erityisesti Kaarinan, Raision ja Tu run kaupunkien alueille. Korona-ajan kehitykses tä erityisiä hyötyjiä olisi vat kehyskunnat, keski suuret kaupungit hyvällä sijainnilla sekä matkailuja mökkivetoiset maa seutukunnat.

Aluekehityksen laajas sa tilannekuvassa kun tien kokonaispisteisiin perustuvaa vuosittais ta sijoitusta seurataan kunnan väkilukuun pe rustuen. Maanlaajuisen Top10-kuntien vertailun indeksipisteissä oman kokoluokkansa (4 000 –9 999 asukasta) ensim

yhdistyksen eli tuttaval lisemmin Turku Centerin uusi toiminnanjohtaja Kirsi Eronen on ihminen, joka nauttii, kun saa olla aktiivinen ja tehdä asioi ta.

– Vapaa-aikani ku luu liikkuessa – kävely ja juoksu ovat mieluisimmat lajit. Lisäksi olen kiin nostunut kaikesta ruoan laittoon liittyvästä, esi merkiksi sienestyksestä. Lisäksi piirrän ja maalaan – ihan vain harrastukse na, en ole mikään varsi nainen taitelija, mutta tykkään maalata omaksi ilokseni, luettelee Eronen harrastuksistaan.

– Ja olen kissoja rakas tava ihminen, minulla on kotona kaksi kissaa. Voisi kai sanoa, että tekemistä riittää myös vapaa-ajalla, eikä tylsiä hetkiä tule vas taan, nauraa Eronen.

ja Turku kasvusuuntaisia

mäisenä on Ruskon kunta Maskun kunnan sijoittu essa kolmanneksi. Alle 4 000:n asukkaan kunnis ta toiseksi sijoittuu Sauvo ja 25 000 – 49 999:n asuk kaan kaupungeista ykkös sijaa pitää Kaarina.

Tilannekuva muodos tuu alueiden kehitystä kuvaavien 17:n erilaisen indikaattorin avulla, jot ka tarkastelevat kuntien työllisyyttä, yritystoimin taa, vetovoimaa, tuloja, koulutusta ja hyvinvointia sekä muuta elinvoimaa.

Väestöennusteen mu kaan kaupungistuminen jatkuu, perinteisen kas vukolmion merkitys vah vistuu entisestään ja alu eelliset erot kasvavat. Korona-ajan muuttolii ke on kuitenkin lieven tänyt monien kuntien ja alueiden muuttotappiota. Työikäinen väestö vähe nee useimmissa kunnissa vuosien 2021–2040 aika na. Työperustaista maa hanmuuttoa tarvitaan kasvattamaan työikäisen väestön määrää, niin koko maan kuntien kuin hyvin vointialueidenkin näkö kulmasta.

Uusi skenaario tuorees sa ennusteessa on kan sainvälistyvä Suomi. Tu run seutukunta kasvaa

vuoteen 2040 mennessä kansainvälistymisen ske naariossa liki 50 000 hen kilöllä ja hajautumisen skenaariossakin lähes 40 000 henkilöllä. Ennus tettu kasvu on vähäisin tä kaupungistumisen ske naariossa. Tätä selittää se, että muissa kaupungistu misessa kasvu on vahvasti Turun varassa, kun muis sa skenaarioissa myös muu kaupunkiseutu kas vaa nopeasti.

Koko maan tasol la väestö alkaa vähentyä 2030-luvulla ilman kasva vaa maahanmuuttoa, joka kasvattaisi väestön mää rää erityisesti suurimmis sa kaupungeissa.

Suurten kaupunkiseu tujen ulkopuolella väes tö supistuu vaihtelevalla voimakkuudella. Eten kin maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa väestö uhkaa vähentyä voimak kaasti, huolimatta pande mia-aikana tasoittuneesta muuttoliikkeestä.

Hyvinvointialueiden väliset erot kasvavat tu levaisuudessa. Väes tö ikääntyy kaikilla hy vinvointialueilla vuosien 2021–2040 aikana. Eten kin 2030-luvun voima kas kasvu yli 85-vuotiai

den ikäryhmissä heijastuu voimakkaasti palvelutar peen kasvuna kaikilla hy vinvointialueilla. Palvelu tarpeeseen vastaamisen haasteena on suurimmas sa osassa hyvinvointialu eita työikäisen väestön kehitys. Useimmilla hy vinvointialueilla työikäi sen väestön määrä vä henee. Käytännössä osa hyvinvointialueista jou tuu joko sopeutumaan su pistuvaan työvoimaan tai houkuttelemaan muutta jia merkittävästi nykyistä enemmän muusta maasta tai ulkomailta.

Myös työllinen työ voima uhkaa vähen tyä voimakkaasti, el lei työllisyysaste kasva huomattavasti. Osas sa kunnista edes työlli syysasteen kasvu ei riitä ratkaisemaan supistuvan työvoiman haastetta. Puolessa Suomen kunnis ta työllisyysasteen tulisi nousta yli 90 prosenttiin, ja noin 50 kunnassa työl lisyysasteen tulisi vuonna 2040 olla yli 100 prosent tia, jotta kunnassa oli si vuonna 2040 yhtä pal jon työllisiä kuin vuonna 2019.

Marko Vuosjoki

Kirsi Eronen toimii Turku Centerin toiminnanjohtajana 31. lokakuuta alkaen.

Matalan kynnyksen taidegalleria

Työnsä ja harrastuksensa puolesta pitkän uran tai teen parissa tehnyt Maa rit Syrjänen on avannut Turkuun Puutarhakadulle matalan kynnyksen taide gallerian. Galleria M gal leri -niminen kivijalkagal leria avattiin lokakuussa, ja on osoittautunut nope asti tarpeelliseksi.

– Kysyntää on ollut pal jon, ja taiteilijat ovat va ranneet tilaani jo hel mikuuhun asti, iloitsee Syrjänen.

Syrjänen ei silti ole var sinaisesti yllättynyt pie nen galleriansa saamasta kiinnostuksesta.

– Tiesin, että taiteili joilla on tarvetta myös tällaiselle matalan kyn nyksen gallerialle. Kaikki eivät saa töitään isoihin gallerioihin, ja kuiten kin haluavat töitään näy tille kivijalkaliikkeeseen. Näyttely- ja myyntitiloja ei ole kovin paljoa. Olin vakuuttunut, että tällai selle toiminnalle on tar vetta – paitsi Turussa, myös laajemminkin Suo messa, kertoo Syrjänen.

Sana uudesta galleri

asta onkin kiirinyt, sil lä marraskuussa Puu tarhakadulla on esillä raumalaisen taiteilijan Mika Honkasen töitä. Mikalla on koko galleria varattuna. Tarjoan taitei lijoille erikokoisia vaihto

ehtoja – he voivat vuokra ta töilleen yhden, kaksi tai kolme seinää. Mika Hon kosen työt täyttävät kaik ki seinät, kertoo Maarit Syrjänen.

Maarit Syrjänen on ai

emmin järjestänyt muun muassa pop-up -tyyppi siä taidetapahtumia ja toritaidetapahtumia. Hän kuitenkin näkee, että pe rinteinen kivijalkagalleria on toimiva ratkaisu.

– Ulkotapahtumissa on

aina iso riski sään suh teen. Ja vaikka taidettakin ostetaan nykyisin jonkin verran netistä, olen huo mannut, että monet ih miset haluavat nähdä ha luamansa taideteoksen ”livenä” ennen ostopää

töstä. Näin ollen kivijal kaliike on taiteen myyn tiin oiva ratkaisu.

Galleria M galleris ta asiakkaat voivat ostaa haluamansa taideteoksen heti mukaansa tai tehdä varauksen ja hakea työn kotiinsa näyttelyn päät tyessä. Halutuimpia tällä hetkellä ovat pienikokoi set työt.

– Taiteilijahan tykkää itse tehdä isoja ja näyttä viä töitä, mutta moni asi akas on kiinnostuneempi hieman pienikokoisim mista töistä. Mikä on ym märrettävää, ovathan ne edullisempia ja niille löy tyy kotoa helpommin oma paikka.

Syrjänen iloitsee myös siitä, että asiakkaat –muutkin kuin turkulaiset – ovat löytäneet galleri aan sisään.

– Yllättävää on ollut se, miten moni ulkopaik kakuntalainen on ohi kul kiessaan piipahtanut tai detta ihailemaan. Hienoa, että asiakkaitakin riittää, muutenhan minä istui sin täällä yksinäni, nau raa Maarit Syrjänen.

Lippu salkoon isien kunniaksi

Isät saivat oman päi vänsä virallisten liputuspäivien listalle vas ta vuonna 2019.

ISÄNPÄIVÄ

Marraskuun toisena sun nuntaina, tänä vuonna 13. marraskuuta, viete tään isänpäivää. Suomes sa isien kunniaksi on vie tetty omaa juhlapäiväänsä 1970-luvun alusta alkaen, mutta virallisen liputus päivän statuksen isänpäi vä sai vasta vuonna 2019. Isänpäivä on Suomessa varsin tuore juhlapäivä –esimerkiksi äitienpäivää on vietetty ensimmäisen kerran Suomessa jo yli sata vuotta sitten. Viral linen liputuspäivä äitien päivä on ollut jo vuodes ta 1947.

Isänpäivän status on kasvanut hiljalleen. Yli opiston almanakassa se oli merkittynä juhlapäivä nä jo vuosina 1970-1972, mutta ilman virallista päätöstä. Päivä poistui

kin almanakasta vuosik si, mutta palasi virallisen päätöksen kera almanak kaan vuonna 1987 – kos ka päivän vietto oli jo niin vakiintunut.

Liputuksen osalta viral lisen statuksen saavut taminen vei kauemmin, mutta koska isänpäivää oli jo vuosikausia lipu tettu, valtioneuvosto hy väksyi vuonna 2019 lipu tusasetuksen muutoksen, jonka myötä isänpäivästä tuli valtion virallinen li putuspäivä.

Lipun nostaminen sal koon isänpäivänä ennen vuotta 2019 ei tietenkään ollut mikään virhe – oli han isänpäivä vakiintunut yleisesti liputuspäiväksi – mutta virallinen lipu tuspäivän kunnia lankesi vasta 2019.

Virallisia liputuspäiviä Suomessa ovat 28. helmi kuuta Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä, 1. toukokuuta Vap pu eli suomalaisen työn päivä, toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäi

vä, 4. kesäkuuta puolus tusvoimain lippujuhlan päivä, kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, mar raskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä ja tietenkin 6. joulukuuta itsenäisyys päivä. Lisäksi liputetaan vaalipäivinä ja päivänä, jolloin tasavallan presi dentti astuu toimeensa. Nämä viralliset liputus päivät ovat sellaisia päi vä, jolloin valtion virasto jen on liputettava.

Lipun voi toki nostaa salkoon muinakin päivi nä – se on oiva tapa osoit taa juhlan aihetta. Perheet juhlistavat esimerkiksi lasten ylioppilasjuhlia ja rippijuhlia liputtamalla.

Marko Vuosjoki

Maarit Syrjänen on pitänyt matalan kynnyksen taidegalleriaansa nyt kuukauden päivät. Kiinnostusta on ollut, sillä taiteilijat ovat varanneet itselleen näyttelytiloja helmikuuhun asti, ja lisäksi asiakkaatkin ovat löytäneet uuden taidegallerian.

Raision Kirjastota

lon Aulagalleriassa on marraskuun ajan esil lä Mielimaissa-projektin muotokuvia ja tarinoita. Lisäksi tiistaina 22. mar raskuuta kello 17-20 pi detään aiheeseen liittyvä luento ja valokuvauspa ja lehtiosaston työpajati lassa.

– Jos tämä on viimeinen vuoteni, niin ainakin mi nusta jää kaunis ruumis.

Näin ajatteli Jari Nie minen, jolla todettiin ma sennus ensimmäisen ker ran 2014.

Kesällä 2016 masennus oli vankistanut otettaan, ja Jari päätti elämälleen takarajan: 35 vuotta. Jos elämä ei siihen mennes sä maistuisi, hän päättäi si sen itse.

Jarin elämä ei päättynyt 35-vuotiaana. Sen sijaan hänen kokemuksistaan syntyi hanke nimeltä Mie limaissa. Sen tarkoitukse na on lisätä tietoisuutta ja murtaa tabuja mielenter veysongelmista muoto kuvien ja ihmisten omien kokemusten avulla.

– Nämä maailmat halu

amme kuvata. Autamme ihmisiä kurkistamaan näi hin maailmoihin ja toivot tavasti myös niistä ulos.

Projekti alkoi, kun Nie minen otti yhteyttä valo kuvaaja Vesa Tyniin. Tar koituksena oli ikuistaa selviytymisen virstanpyl väs takarajan voittami sesta. Kirjastossa näytil lä oleva näyttely koostuu tällaisista kuvista. Kuvien ohessa on teksti, joka ker too tarinan muotokuvan takana.

Projektin tiimoilta Nie minen ja Tyni ovat käy neet kertomassa koke

muksistaan erilaisille yleisöille, ja nyt myös kir jaston asiakkailla on mah dollisuus kuulla näistä ko kemuksista tiistaina 22. marraskuuta alkaen kello 17. Luennon jälkeen jär jestetään vielä valokuva uspaja. Ilmoittautuminen pajaan sähköpostilla kir jasto@raisio.fi.

Mielimaissa-projektin va lokuvanäyttely on esillä Raision kaupunginkirjas ton (Eeronkuja 2) aulas sa 3.-28. marraskuuta.

turun sEutusanoMat

AMMATTILAISET APUNASI

Kauttamme myynnissä:

Juha-Pekka Asuinmaa, yritysvälittäjä

Puh. 050 4611 360, sposti: jp.asuinmaa@yrityskaupat.net

Tomi Vuorinen, yritysvälittäjä

Puh. 050 4773 595, sposti: tomi.vuorinen@yrityskaupat.net

•

•

• Monien mahdollisuuksien kokonaisuus jossa tapahtuma- ja tilausravintola sekä hienosti kunnostetut kiinteistöt hp: 395 000

Jussi Jokiniemi, yritysvälittäjä Puh. 050 4784 160, sposti: jussi.jokiniemi@yrityskaupat.net

RAISIO

Mielimaissa-projektin tuotoksina esitellään masennukseen sairastuneiden ihmisten tarinoita.

JokamielenJoulu-lahjakeräys starttaa maanantaina

HYVÄNTEKEVÄISYYS

Asiointipiste Olkkari jär jestää yhdessä Raision seurakunnan kanssa Jo kamielenJoulu-lahjakerä yksen. Keräys alkaa ensi maanantaina 7. marras kuuta ja päättyy 12. jou lukuuta.

Keräyksen kohderyh mä, joka usein jää kerä ysten ulkopuolelle, ovat yksinäiset vähävaraiset, jotka elävät toimeentu lonsa äärirajoilla. Eten kin ikäihmiset, pitkäai kaistyöttömät ja nuoret aikuiset ovat tällä hetkel lä vaikeassa asemassa. Ihmiskohtalot ovat eri laisia ja kuka tahansa voi

joutua kokemaan itses tä riippumattomista syis tä vaikeita menetyksiä ja muutoksia, joiden seura ukset voivat olla arvaa mattomia. Yksinäisyydes tä aiheutuvat ongelmat kuormittavat ja eskaloi tuvat herkemmin jo muu tenkin vaikeassa asemas sa olevien keskuudessa. Heillä on myös suurempi riski syrjäytyä hiljaiseen osattomuuteen yhteis kunnan rakenteiden, pal velujen ja toimintojen ul kopuolelle.

Inflaation aiheuttama elinkustannusten nou su syventää entisestään kuntalaisten taloudellis ta eriarvoisuutta ja Joka

mielenJoulu -keräyksen avulla halutaankin mah dollistaa auttaminen ma talalla kynnyksellä. Lah joitus tuplaa ilon, kun antajakin saa hyvän mie

len.

Olkkari ja Raision seu rakunta kerää lahjakort teja 7. marraskuuta - 12. joulukuuta, niin yrityksil

tä kuin yksityishenkilöiltä lahjoitettavaksi.

Lahjakortin arvo voi olla 20€ tai 40€. Lahjoit taja voi itse päättää lah jakorttien määrän. Os topaikan olisi hyvä olla elintarvikkeita myyvä lii ke Raisiossa ja alkoho li- sekä tupakkatuotteet tulee rajata ostomahdolli suutena pois. Yhtenäisyy den nimissä lahjakortin kokonaisarvo on saajalle aina sama eli 40€.

Lisäohjeita lahjoittami seen saa Olkkarista, Rai siontori 6 tai seurakunnan Myllyntilasta, Myllynkatu 1, 21280 Raisio.

Ostetut lahjakortit toi mitetaan Asiointipis

SEURAKUNTAVAALIT 2022 MASKUN SEURAKUNNASSA

VARSINAINEN ÄÄNESTYS

Ke 9.11.

• Maskun kirjasto klo 11–16

73

kirkkoherranvirasto

Maskun pääkirjasto – Keskuskaari 3

Lemun kirjasto – Askaistentie 142

Askaisten kirjasto – Vesiläntie 3

Ti 8.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 12–19

• Lemun kirjasto klo 14–20

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 12–19

• Askaisten kirjasto klo 12–18 To 10.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 12–19

• Lemun kirjasto klo 14–20 Pe 11.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Lemun kirjasto klo 11–15 La 12.11.

• Kirkkoherranvirasto klo 9–18

• Maskun kirjasto klo 10–14

Voit myös pyytää kotiäänestystä (tai laitosäänestystä) ennakkoäänestysviikolle (ti-la; aamupäivä!) viim. 4.11.2022 soittamalla p. 02-434 8400, ma-to klo 9–15.

Aika: su 20.11. 2022 klo 11–20

Paikka: Maskun seurakuntatalo, Maskuntie 71 Tullessasi äänestämään ota mukaan postista saamasi äänestysilmoitus sekä henkilöllisyystodistus tai vastaava! Äänestyspaikalla suoritetaan myös vaalikeräystä, joka toteutetaan yhteistyössä Kirkon Ulkomaanavun, Kirkkopalvelujen Kotimaanavun, Suomen Lähetysseuran ja Suomen Pipliaseuran kanssa. Varoja kerätään konfliktien ja kriisien uhrien tukemiseen kansainvälisesti ja Suomessa.

te Olkkariin ja viimeinen toimituspäivä on 12. jou lukuuta.

Lahjoituksen saadak seen vähävarainen hen kilö voi hakea hakulo makkeita Olkkarista ja seurakunnasta (Myllyn tila, diakonia, ruokajako). Jos olet yksinasuva, vähä varainen ja täysi-ikäinen voit hakea lahjoitusta. Lo make tulee täyttää ja pa lauttaa Olkkariin ajanjak solla 1.11.-5.12.22.

turun sEutusanoMat

JokamielenJoulu-keräyksen avulla halutaan tuoda hyvää jou lumieltä vähävaraisten ja yksinäisten jouluun.

Mari Karsio lakimies, varatuomari

Toivo Nieminen eläkeläinen, yrittäjä

Jarmo Pahikkala myyntimies

Tapio Saarinen eläkeläinen

Paula Erama-Kuosmanen eläkeläinen

Teija Leino viestinnän asiantuntija, yrittäjä

Pertti Veräjänkorva maaseutuyrittäjä, eläkeläinen Seija Tuunanen eläkeläinen, kääntäjä

Tuulikki Karru luokanopettaja Seppo Uotila eläkeläinen, tarkastaja

Tarja Tähkäpää lastenhoitaja

Kai Sinkkonen tuotantopäällikkö

Pekka Karppi fysioterapeutti

Elina Kujanpää perhepäivähoitaja

Hanna Vesterinen sairaanhoitaja, esihenkilö

Riikka Kankare kouluohjaaja

Kristiina Elovaara kuntoutussuunnittelija

Nita Karlsson markkinointivastaava

Rauno Aulio eläkeläinen Valtteri Aulio media-alan opiskelija

Pirkko Helenius eläkeläinen

Familia Raittola sosionomi AMK Raili Selinheimo lehtori, yrittäjä

Ulla Hännikkälä lastenohjaaja, eläkeläinen

Seija Jaakkola artesaani

Kaija Järä luokanopettaja

Salla Miesvirta vastaava sairaanhoitaja, terveydenhoitaja

Sopola materiaalin käsittelijä

Henna Leime lastenohjaaja

II

Ehdokkaat kirkkovaltuuston jäsenten

TULEVAISUUTTA TEHDÄÄN NYT

kirkkovaltuustoon valitaan seuraavaksi 4-vuotiskaudeksi 27 jäsentä, jotka pääsevät vaikuttamaan seurakuntamme tulevaisuuteen ja päättämään mm. siitä, millaista toimintaa järjestetään ja miten kirkollisveroja käytetään. Päätökset koskevat esim. lasten, nuorten

EHDOKASLISTA

Marja Haikka FM, kanttori

Sirpa Heimberger Kalevalainen jäsenkorjaaja

Kari Jaakkola Teknikko, eläkeläinen

Tarja Jussila Käsityönopettaja, eläkeläinen

Heli Koivikko Lähihoitaja, muistihoitaja

Veera Kotikivi Sairaanhoitaja

Seija Meriläinen Yrittäjä

Anneli Minks FM, erityisopettaja

Matti Mustajärvi Yrittäjä

Myllymäki Maahanmuuttopäällikkö

Pulkkinen Aluemyyntipäällikkö

Aija Salerto Yrittäjä

Ilkka Savolainen Maanviljelijä

Juha Tikka Huoltomestari, eläkkeellä

Olavi Tuomi DI, eläkeläinen

Eero Vainio Kiinteistönvälittäjä, yrittäjä

Henniina Hentula Aineenopettaja

Pirjo Karhilahti Henkilöstösihteeri

YSTÄVÄT

Sami Koivumäki Kouluttaja, eläkkeellä

Hannele Alanen Eläkkeellä

Juhani Hietala Elintarviketyöläinen, eläkeläinen

Korhonen Erityisasiantuntija, FM

RAISION SDP JA SITOUTUMATTOMAT EHDOKASLISTA

Kimmo Kosonen Vahtimes tari, sosionomiopiskelija (AMK)

Jarmo Kössi Sähköasen taja, koulutettu hieroja

Hannele Lehto-Laurila Asianajaja, varatuomari

Kari Leivo Maalari, eläkkeellä

Kirsi Mikkonen Myyntijohtaja

Kimmo Nurmi Tuotekehityspäällikkö

Sari Packalén Viestintäkonsultti, yrittäjä

Vesa Parantainen Lastentarhanopettaja

Jari Pulkkinen Lähihoitaja

Rantanen Ruokapalvelutyöntekijä

Rosama

paikkapäällikkö,

Mattila

Salonen

Seikola

Tunturi Musiikin

Timo Tuusvuori Eläkeläi nen,

rehtori

perheiden toimintaa, musiikkitilaisuuksia, vanhustyötä, apua tarvitsevien tukemista, hautausmaiden hoitoa, tilojen käyttöä, työntekijävalintoja ja kulttuuriperinnön vaalimista. Luottamushenkilöt äänestävät myös kirkolliskokousvaaleissa eli valitsevat päättäjät kirkon ylimpään päättävään elimeen.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys tulee tarvittaessa kotiin

SEURAKUNNAT

Syksyn seurakuntavaali en ennakkoäänestys alkaa tiistaina 8. marraskuuta. Seurakuntavaaleis sa on mahdollista äänes tää ennakkoon kotona, jos kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittu nut, että äänestyspaikal le pääseminen aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuk sia. Kotiäänestys kuiten kin edellyttää ilmoittau

tumista ennakkoon. Seurakuntavaalien ko tiäänestykseen ilmoit taudutaan perjantaihin 4. marraskuuta kello 16 mennessä. Kotiäänestyk seen voi ilmoittautua pu helimitse oman seurakun nan seurakuntasihteerille.

Kotiäänestykseen on mahdollista ilmoittautua myös kirjallisesti lomak keella, jonka saa oman seurakunnan tai seura kuntayhtymän palve

Turun taivaan alla

Kuvataiteilija, taidegraa fikko Hanna Variksen näyttelyssä Pyhän Hen rikin Ekumeenisessa Tai dekappelissa nähdään pääosin enkeli- ja siipiai heisia taidegrafiikan me netelmällä toteutettuja teoksia, jotka pysäyttä vät kiitollisuuden ja hy vän äärelle.

Hanna Varis tunnetaan virtuoosimaisena taide graafikkona. Hän kuvaa olevansa tutkimusmat kailija niin kotikaupungis saan Turussa, kuin maail mallakin. Variksen taiteen

materiaaleina ovat pape ri ja perinteiset taidepai novärit. Hänelle on tär keää kosketus ja kontakti materiaaliin sekä rohke us luottaa omaan käden jälkeen.

Hanna Variksen näyttely ”Turun taivaan alla” Py hän Henrikin Ekumeeni sessa Taidekappelissa 2.–29. marraskuuta.

lupisteestä ja vaalien verkkosivuilta info.seu rakuntavaalit.fi. Lomak keen tulee olla seurakun tasihteerillä perjantaina 4. marraskuuta kello 16 mennessä.

Kotiäänestys tapahtuu 8.−11. marraskuuta kello 9–20 ja 12. marraskuuta kello 9–16. Seurakunta il moittaa etukäteen kahden tunnin tarkkuudella, mil loin vaalitoimitsija tulee toimittamaan kotiäänes

tystä. Kotiäänestykses sä on oltava läsnä myös äänestäjän valitsema 18 vuotta täyttänyt avustaja. Marraskuun seurakun tavaaleissa valitaan kirk koon uudet päättäjät neli vuotiskaudelle eli vuosille 2023-2026. Ennakkoää nestys on 8.-12. marras kuuta ja varsinainen vaa lipäivä 20. marraskuuta.

turun sEutusanoMat

Maarian kirkko (Maunu Tavastink. 2)

La 5.11. klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta, Illassa luetaan kuluneen vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet. Katsottavissa myös verkossa: maarianseurakunta.fi

Su 6.11. klo 10 Perhekirkko

To 10.11. klo 18 Kirjallisuusilta, Pekka Simojoki kertoo lauluistaan sekä laulaa ja laulattaa niitä

Su 13.11. klo 10 Maarian messu

Su 20.11. klo 10 Seurakuntavaalipäivän sanajumalanpalvelus

Su 20.11. klo 11-20 Seurakuntavaaliäänestys, Maarian seurakunnan jäsenille

Kärsämäen kappeli (Vahdontie 3)

La 5.11. klo 14-16 Pyhäinpäivän avoimet ovet

La 5.11. klo 16 Pyhäinpäivän messu Joka su klo 12 Messu (ei 6.11.)

maarianseurakunta.fi

turun sEutusanoMat

Seurakuntavaalien ennakkoäänestyksen saa tarvittaessa omaan kotiinsa, mutta ilmoittautuminen pitää tehdä viimeistään per jantaina 4. marraskuuta.

SEURAKUNNAT

n YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Nivelyhdistys ry.

Ma 7.11. Käden ja olkapään nivelrikon vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9B 15. Myös etäyhteysmahdollisuus.

Ke 9.11. Lukupiiri klo 17 yhdistyksen tiloissa. Luet tavana kirjana Patrik Swenssonin Ankeriaan testa mentti.

To 10.11. Naantalin Nivelkerho klo 18 Naantalin seu rakuntatalossa, Piispantie 2, Naantali. Aiheena se län itsehoito, vetäjänä ft Ina Vihilehti TULE-tieto keskuksesta. Kokoontuminen ryhmähuone 3.

Ma 14.11. Ensitietoilta tekonivelleikkaukseen me nevälle klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Ilm. viim. to 10.11. Myös etäyhteysmahdollisuus.

Ti 15.11. Raision Nivelkerho klo 13 Raision seura kuntatalolla, Kirkkoherrankuja 2, Raisio. Aiheena Edunvalvontavaltuutus, vierailijana lakimies, OTM Kaisa Mähkä.

Ke 16.11. Niveltreffit klo 12.30 kahvila Wercafessa, Verkatehtaankatu 4. Tarjolla omakustanteinen keit tolounas 7 € hintaan (sis. keitto, salaatti, juoma, lei pä ja kahvi).

Ma 21.11. Nilkan ja jalkaterän nivelrikon vertaisryh mä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Myös etäyhteys mahdollisuus.

Ti 22.11. Elämäntavat ja hyvinvointi -vertaisryhmä klo 16.30 yhdistyksen tiloissa. Kokoontumisiin voi vapaasti tulla keskustelemaan elämäntavoista, kun kaipaa vertaistukea niiden ylläpidossa tai muutta misessa.

Yhdistyksen toimisto: puh. 040 351 3833, toimisto@ nivelposti.fi (ma klo 14-18, ke-to klo 9-12).

Tähkäkerho ry.

Maanantaina 7.11. Kultaranta Kuru lenkki, Virven tien P-paikalla klo 12, Raisiosta kimpassa 11.40. Ilmoittaudu 4.11. mennessä. Glory-risteily 29.11, ilmoittaudu 4.11. mennessä. Joulukahvit 8.12., il moittaudu 25.11. mennessä. Ilmoita mielellään spostilla tai tekstiviestillä.

Turun Seudun Vanhustuki ry. Toimistollamme, Läntinen Pitkäkatu 33, 1.krs: Ma 7.11. klo 13:00 – 14:30 Tietoisku: Sydänterveys. Tunne arvosi: kolesteroli, verenpaine, pulssi tervey den mittareina. Aiheeseen johdattelee sh, TtM Me rike Kujanen Varsinais-Suomen Sydänpiiri ry:stä. Ti 8.11. klo 16:30 – 19:30 Kuntoilukummikurssi: Ryhtyisitkö kuntoilukummiksi yksin asuvalle yli 70-vuotiaalle? Tapaatte joka toinen viikko neljän kuukauden ajan jumpan merkeissä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: puh. 050 5443313 tai www.van hustuki.fi.

Pääkirjaston Studiossa, Linnankatu 2: Ti 8.11. klo 13:00 – 14:30 Virkeä Vanhuus: Hoito tahto. Mihin tarvitaan hoitotahtoa, ja millainen on hyvä hoitotahto? Aiheesta luennoimassa ja keskus telemassa ylilääkäri Minna Löppönen.

Lounais-Suomen Diabetesyhdistys ry. Vertaisryhmät kokoontuvat marraskuussa: ykkös tyypit ti 08.11. klo 18, aiheena Freestyle Libre ja vie raana Jaana Kaarttinen Abbottilta, kakkostyypit ma 07.11. klo 17, aiheena diabeteslääkkeet. Ryhmät ko koontuvat Diabetesaseman tiloissa os. Yliopiston katu 37 A, U-kerros.

Tähtinäytökset jatkuvat Iso-Heikkilässä

TURKU

Turun alueen tähtiharras tusyhdistys Turun Ursa r.y. näyttää jälleen tähtiä Iso-Heikkilän tähtitor nilla kirkkaina perjantaiiltoina kello 19-21. Täh tinäytöksissä katsotaan kaukoputkella yötaivaan kohteita ja opetellaan tunnistamaan tähtikuvi oita harrastajien avustuk sella.

Turun Ursan tähtinäyt täjät kertovat myös täh titieteestä, -harrastukses ta ja avaruudesta yleensä. Näytöksiä järjestetään jo

kaisena selkeänä perjan tai-iltana 30. joulukuu ta asti. Paikalle voi tulla kello 19–21 välillä milloin vain haluaa, kunhan tai vas on kirkas. Tänä syk synä taivaalla näkyy var sinkin Jupiter, joka loistaa kirkkaana kaakkoistai vaalla auringonlaskun jäl keen. Myös Mars nousee koillisesta talven kulues sa yhä korkeammalle.

Jonojen välttämiseksi yhdistys toivoo, että lap siperheet tulevat paikal le heti näytöksen alettua, ja myöhempään valvovat vasta myöhemmin. Täh

titornissa on ulkoilman lämpötila, joten lämmin pukeutuminen on vält tämätöntä. WC-tiloja ei ole. Alueen parkkipaik kojen niukkuuden vuoksi bussimatkustus on suosi teltavaa, paikalle pääsee paikallisliikenteen bus seilla 32 ja 42, pysäkkinä Otavanaukio. Tähtitorni sijaitsee Pohjantähden tien päässä leikkikentän laidalla.

Yleisölle suunnattuja tähtinäytöksiä on järjes tetty Turussa jo vuodesta 1924 lähtien.

Koulukiusaaminen kohta jo neljännen sukupolven vitsaus

MIELIPIDE

L S P U K I N H I I H T O R E T K I

U R I N A A N O I A O L U E T

T R E E N A A M I N E N S I I R A

U R A K A T A N I T A V A K A A

M A A T A T Y R Ä A T R O K T

H A A T I T I K A T N U T R I O T

A I R A A S U K I T R E P O A A S I

P A R R U P U L A S I N I K A T K

F A S A A N I O S A K A S H A N S K A T

R S O S A T A A N K K A T U O R E

O I K U T R A S T I A T E R H

I D U T N A U L I T A M I E L I K I T

N E U R O O T T I N E N P E L I V A R A

T A T A M I A S E L A J I L A A T T A

M I T A T O N H A S U T I I S T A I T

Mielestäni jokainen ti laisuus, joka käsittelee koulukiusaamista, pitäi si aloittaa kuuntelemal la Tommi Läntisen kap pale Syvälle Sydämeen Sattuu. ”Äiti, en tahdo mennä kouluun” aloittaa syöksyn synkkääkin syn kempään kiusatun arkeen, jonka voi ymmärtää vain kiusattu itse ja hänen lä hipiirinsä, mikäli kiusattu on uskaltanut asiasta ke nellekään avautua. Ystä viä ei ole!

”Kiusaajat saapuvat näytös voi alkaa” kuin ka totta tämäkin lyriikka.

Muutkin kuin raisiolaiset ovat saaneet lukea, kuin ka karkeaksi on kiusaami nen karannut Raision ”yk köskoulussa” Vaisaaressa.

”Voi kuinka koskee, kel le sen kertoisin. Syvälle sydämeen sattuu”.

Iso käsi ja vielä isompi hattu nousee päästä sil le oppilaan äidille, joka omalla nimellään ja esi merkillään nosti nämä - voisiko jo sanoa kau heudet - päivänvaloon ja vaatii toimenpiteitä ja selvitykset alimmalta portaalta aina ministeril le asti.

Täysin näistä tapah tumista tietämättä al

lekirjoittanut ja Raision Perussuomalaiset val tuustoryhmä jätti 10. lo kakuuta Aleksis Kiven päivänä valtuustoaloit teen koskien koulukiusaa misen kitkemistä. Aloit teessa keskitytään itse kiusaajaan ja siihen, mi ten kiusaamisen tuotta ma mielihyvä voitaisiin pelata kiusaajalta pois il man, että kiusaajasta teh täisiin rankaisemalla vie läkin kostonhimoisempi. Tähän kaikkeen tarvitaan alan huippuosaajaa, joka osaa ja taitaa kiusaajan herkän mielen ”oikut” la kia rikkomatta ja ihmisoi keuksia loukkaamatta. Ja

Tuolloin Turun yli opiston fysiikan opiske lijat aloittivat näytökset yliopiston silloisen pää rakennuksen Phoenixin talon pihalla Yliopiston kadulla. Nykyään tähti näytöksiä Iso-Heikkilän tähtitornilla tekevät tal koilla Turun Ursan aktii vit.

meillähän tällainen huip puosaaja on!

Uskoni kiusaamisen loppumiseen on niin luja, että haluan sinetöidä tä män Tommi Läntisen kap paleen kevät ja minä kert siin: ”On pimeys ohi taas kuljetaan valoon päin, ke vät ja minä, mikä pari, va lon lapset käsikkäin!”

(ps)

HEikki

turun sEutusanoMat

Iso-Heikkilän tähtitornilla pääsee kurkistamaan kaukoputkeen. Kuva: Juhana Ahlamo.

Loimun valmennustiimiin kokenut ja menestynyt valmentaja

LENTOPALLO

Loistavan alkukauden lentopallon Mestaruus liigassa pelannut Raisi on Loimu on vahvista nut valmennustiimiään kokeneella ja menesty neellä valmentajalla, kun salolainen Kari Raatikai nen liittyy oranssi-musti en valmennustiimiin apu valmentajan rooliin.

Loimun päävalmentaja Mika Rantanen ja Raa tikainen tuntevat toisen sa jo viime vuosituhannen puolelta, jolloin Rantanen pelasi SM-sarjaa Perttelin Peikoissa.

Mukavaa saada staf fiin mukaan erittäin ko kenut valmentaja Suo mesta. Uskon, että me saadaan nopeasti yhtei set suuntaviivat valmen nukseen, Kari on minulle tuttu jo pitkän ajan ta kaa. Kokeneesta valmen tajasta tulee meille tärkeä osa kokonaisuutta, kertoo Rantanen tyytyväisenä.

Loimun valmennuskuvi

ot menivät muutamana kin kertaan kesän ja syk syn aikana uusiksi, mutta se ei ole häirinnyt Ranta sen ja joukkueen jo aikai sin keväällä alkanutta hy vää työntekoa.

Raatikainen tuo val mennustiimiin lisää sekä osaamista että käsiä ja sil miä niin harjoituksiin, pe leihin kuin myös fysiik katreeneihin.

Pielavedellä syntynyt, mutta sittemmin salo laistunut Raatikainen on valmentanut menestyk sekkäällä urallaan niin pää- kuin apuvalmenta jankin roolissa sekä mies ten että naisten parissa mm. Pielaveden Sampos sa, Perttelin Peikoissa, Korson Vedossa, Salon Viestissä, LP Viestissä, Piivolleyssa, Kempeleen Lentopallossa, Someron Pallossa, LP-Vampulassa, Kuortaneen valmennus keskuksessa sekä maa joukkueissa. Kuluvan kau den Raatikainen aloitti naisten Mestaruusliigas sa Nurmon Jymyn pää

valmentajana, mutta tiet seuran kanssa erkanivat syyskuun lopussa. Fiilis on hyvä. Paluu Varsinais-Suomeen an taa aikaa myös perheel le. Paluu miesten joukku een valmennukseen antaa taasen uusia haasteita. Perinteikäs Loimu tuntui tähän hetkeen parhaalta vaihtoehdolta jatkaa val mennusuraa, kommentoi Raatikainen.

Loimun joukkueen taus toilla on päätetty puhal taa tämän kauden osalta peli poikki sekä kuuba laisen hakkuri Alejandro Fuentesin että apuval mentaja Angel Cobasin ja dominikaaniyleispe laaja Wilfrido Hernan dezin kanssa. Joukkueen kokoonpanon mahdollis ta leventämistä harkitaan ja toteutetaan mahdolli sesti kauden aikana.

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200

www.turunseutusanomat.

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2489-3420 (painettu) ISSN 2489-3439 (verkkojulkaisu)

Painopaikka Suomalainen

Lehtipaino

Jakelu Posti Group Oyj Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai verkossa www.posti. /henkiloasiakkaat/ lomakkeet/postin-jakeluhairio.html 045 112 4240 ML-Mediat

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040

Laskutus Aino Väänänen

Päätoimittaja Marko Vuosjoki

Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy

Mainosvalmistus aineistot@ turunseutusanomat. Sähköpostit etunimi.sukunimi@ turunseutusanomat.

Mediamyynti

suun' tyttö

kanto

OHELL AKazan

JAKIN

turun sEutusanoMat

Salolainen Kari Raatikainen liittyi Raision Loimun valmennustiimiin.