Turun Seutusanomat Itä 19.10.2022

NOM

MIELIPIDE MIELIPIDEPÄÄKIRJOITUS

Asuntomarkkinat eivät ole romahtaneet

Olemme viime viikkoina ja jopa kuukausina saa neet lukea lukuisia uutisia, joissa päivitellään energian ja erityisesti sähkön hinnan rajua nou sua. Samassa yhteydessä on usein mainittu asun tomarkkinoiden jos ei nyt romahdus, niin ainakin selvä kaupanteon hidastuminen. Sähkölämmit teisiä asuntoja ei ainakaan kukaan kuulemma ha lua tällä hetkellä ostaa.

Olen varmasti omissa mietteissäni ajanut sa maan miinaan. Yleinen tuntumani on ollut, että energiakriisi, korkotason nousu ja yleinen epä varmuus ovat saaneet asunnon ostoa harkitsevat vetämään käsijarrun päälle ja tiukkaan. Olen ol lut kuitenkin omassa ajatusmaailmassani hieman väärillä urilla, ja niin on moni muukin. Pääsin nimittäin perehtymään asuntomarkkinoiden ti lanteeseen viime viikolla asiantuntijoiden avul la. Markkinatilanne ei suinkaan ole romahtanut, eikä sähkölämmitys ole este asuntokaupalle. On totta, että ihmiset ovat energiakriisin keskel lä joutuneet miettimään omaa kulutustaan – ja vertailun vuoksi esimerkiksi maalämpöön tukeu tuva omakotitalo on houkuttelevampi kuin pel kän sähkölämmityksen varassa oleva. Mutta tämä ei ole uusi ilmiö – näin ollut jo pitkään.

Asuntomarkkinoilla näkyykin nyt energiakrii sin myötä ennen kaikkea ennakoitua tai suunni teltua nopeampi siirtymä uusiutuvan energian hyödyntämiseen – niin sanotusti vihreä siirtymä. Maalämpö ja aurinkoenergia ovat nyt erittäin houkuttelevia vaih toehtoja – ja moni remontoija on nopeuttanut omaa siirtymistään näihin lämmitysmuotoihin.

Asunnot kuitenkin vaihtavat edelleen omistajaa, ja hin tatasokin on itseasiassa palannut koronaa edel tävälle tasolle – hin natkaan eivät siis ole ”romahtaneet”.

Marko Vuosjoki päätoimittaja

Onko psykologipula totta vain kouluissa?

Nuorten henkinen pahoinvointi on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Yksi syy nuorten pahoinvointiin on, että koulumaailmassa vaati mukset ovat kasvaneet, itseohjautuvuutta vaa ditaan entistä aiemmin. Toinen merkittävä syy on, että ennaltaehkäisevä työ kouluissa ei toimi, koska sieltä puuttuvat tekijät eli koulupsykolo git. Ja jos heitä on, he ovat täysin ylityöllistettyjä.

Samaan aikaan Suomessa valmistuu enemmän psykologeja kuin heitä jää eläkkeelle, ja psykolo gikoulutuksen sisäänottomäärät ovat viime vuo sina lisääntyneet merkittävästi, joten lähivuosina saatavuus paranee entisestään. Psykologipulaa parempi termi onkin kohtaanto-ongelma, joka on todellisuutta koulupsykologien maailmassa.

Yksi suuri syy kohtaanto-ongelmaan on kou lupsykologien heikko palkkaus, jonka seurauk sena on syntynyt kierre, jossa työ ei houkuttele palkkauksen vuoksi hakijoita, jonka vuoksi työ kuorma alueella kasvaa kohtuuttomaksi jo siellä työskenteleville, jolloin hekin mielellään vaihta vat työpaikkaa. Tästä seuraa jatkuva vaihtuvuus työntekijöissä ja yleinen työolosuhteiden hei kentyminen.

Koulupsykologien rekrytoinnin kohtaanto-on gelmat pitää ratkaista nopeasti tai yhteiskuntaa odottaa valtava lasku, kun nuoret uupuvat ja ma sentuvat ja pahimmillaan putoavat yhteiskunnan ulottumattomiin. Myös lopullisia henkilökohtai sia ratkaisuja tapahtuu juuri näistä syistä. Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin päästään parhaiten ja oikea-aikaisesti käsiksi kouluissa, joten apua on suunnattava tarjolle juuri sinne.

Edustaja Kilpi teki asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

"Onko tämä edes totta?"

Erityisen tuen lapsien harrastusmahdollisuudet ovat vähäiset. Henkilökohtaisen avun puute on suuri ongelma.

Vain joka neljäs kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä olevista lapsista osallistuu liikuntaharrastuksiin ja alle viides muuhun ker hotoimintaan.

Suurin syy tähän on vähäiset harrastusmahdol lisuudet erityisen tuen lapsille.

Onko tämä edes totta? Luvut ovat todella huo lestuttavia. Harrastamisen ei tule olla pelkkää kun toutusta, vaan myös yhdenvertaisen osallisuuden lisäämistä. Ensisijaisesti harrastus on paitsi hyvin vointia, myös elämäniloa ja sosiaalisten suhteiden rakentamista varten.

Haasteena erityisen tuen lapsia koskevissa ke hittämistoimissa ovat muun muassa rahoituksen puute, pitkät välimatkat ja henkilökohtaisen avun saatavuus.

Henkilökohtaisen avun puute on ongelma. Ei ole lapsen itsenäistymisenkään kannalta hyväk si, jos vanhempi on läsnä lapsen aivan jokaises sa hetkessä.

Erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla on oltava to siasiallinen mahdollisuus harrastaa ja siihen tulisi nyt kiireesti etsiä ratkaisut.

Noora Koponen on jättänyt aiheesta kirjallisen kysy myksen eduskunnan puhemiehelle.

Marko Kilpi, kansanedustaja, Kokoomus

Siivoustalkoot Aurajoen rannalla

HYVÄNTEKEVÄISYYS

Lehtemme lukija yllättyi mukavasti Turun keskustas sa. Hän lähetti meille ohei sen kuvan ja lyhyen tekstin kyseisestä iloisesta yllätyk sestä.

”Hei, olin koiralenkil lä ja kuinka ollakaan, tör mäsin Aurajoen rannassa Lions-herroihin. He olivat keräämässä rannasta ihmis ten sinne heittämiä roskia. Kyseessä oli Lions Turku Henrikin kahdesti vuodes sa toteuttama tempaus, jos sa he yhteisvoimin siivoa vat Aurajoen rantaa. Iso kiitos Lions-herroille! Toi vottavasti tällainen hieno esimerkki innostaa mui

takin vastaaviin tempauk siin, joista on kaikille hyö tyä ja iloa!”

Turun Seutusanomat yhtyy kiitoksiin ja kannus tuksiin – pienillä teoilla voi olla suuri vaikutus!

Marko Vuosjoki

Noora Koponen, kansanedustaja, Vihreät

Harri Virta on Elinvoiman edistäjä

Kaarinan kaupungin johtaja Harri Virta pal kittiin Varsinais-Suo men Yrittäjägaalassa Elinvoiman edistäjä -palkinnolla.

YRITTÄJÄT

– Kaarinan strategiaan on kirjattu kirkas tavoite sii tä, että kaupunki on Var sinais-Suomen yritysystä vällisin kaupunki. Kaarina luo kilpailukykyiset olo suhteet elinkeinotoimin nalle ja kannustaa yrittä jyyteen. Tavoitteet eivät ole vain sananhelinää, vaan niiden eteen teh dään konkreettisia tekoja, Varsinais-Suomen Yrittä jien toimitusjohtaja Han na Munter perusteli Kaa rinan kaupunginjohtajan Harri Virran saamaa pal kintoa.

Aluejärjestön myöntä män palkinnon kriteerei nä ovat yhteistyö yrittä jien paikallisyhdistyksen kanssa, yritysten toimin taedellytysten edesaut taminen, yritysilmapiirin pitäminen avoimena ja luottamuksellisena sekä elinkeinoelämän ja yri tysten tarpeiden tunnis taminen.

Kaupunginjohtaja Harri Virta korostaa kokevansa, että palkinto on osoitettu koko sille työlle, jota Kaa rinassa on tehty jo vuosi kymmenten ajan.

– Tunnustus tuli täy tenä yllätyksenä. On hie noa, että työtä, jota olem me tehneet, arvostetaan. Kaarinassa yhteistyö Kaa rinan kaupungin, Kaari nan kehitys Oy:n ja Kaa rinan Yrittäjien välillä on toiminut. Erityisen tär keää yhteistyön kannalta on eri osapuolten aktii

Kuusistossa tarvetta päiväkotipaikoille

KAARINA

Perussuomalaisten val tuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen, jos sa ehdotetaan Kuusiston päiväkodin ja Empolan koulun laajentamista.

Valtuustoaloitteessa mainitaan, että tällä het kellä Kuusiston päiväko tiin on enemmän haki joita, kuin mitä päiväkoti pystyy vastaanottamaan. Jonossa on yli 20 lasta.

Perussuomalaisten mie lestä on ensiarvoisen tärkeää, että päivähoito kyetään järjestämään lä hipalveluna.

vinen ote ja erityisen po sitiivinen asenne yhteis työkumppaneihin, Virta sanoo.

Suomen Yrittäjien vuo den 2022 Kuntabaromet rin mukaan Kaarinan yrit täjyysilmapiiriarvio on noussut alueen kunnissa eniten.

– Yrittäjien rooli ja yrittämisen rooli on kun nan elinvoiman kannal ta elintärkeä. Kaarinas sa pk-sektori luo pääosan työpaikoista ja näin ol len pk-yritysten rooli on merkittävä. Kaarinan mo nipuolinen elinkeinora kenne takaa sen, että yh den toimialan notkahdus ei kovinkaan paljon vai kuta työllisyyteen tai ve rotuloihin. Yrittämisen ilmapiirillä on vaikutus ta myös työntekijöiden asenteisiin ja työnteke misen yrittäjämäisyyden

lisääntymiseen, Virta ker too.

Kaarinalaisista yrittä jistä 82 prosenttia arvioi yrittäjyysilmapiirin kau pungissa hyväksi tai erin omaiseksi.

– Lukemat kertovat siitä, että Kaarinassa on tehty pitkäjänteistä työ tä yrittäjyyden olosuhtei den eteen. Yrittäjäjärjes tö on otettu tähän työhön esimerkillisesti mukaan esimerkiksi kaupungin keskusta-alueen kehittä misessä. Lisäksi Kaarinan kaupunki on esimerkiksi avannut ostolaskudatan sa yrittäjäjärjestön tavoit teiden mukaisesti, Mun ter kiittää.

Marko Vuosjoki

Turun Seutusanomat

Touko Laaksosen nimi halutaan esille

KAARINA

Kaarinan Vasemmisto liitto on uusinut vuonna 2018 tehdyn aloitteen sa ja esittää, että Kaari nan kaupunkikehityslau takunta etsii Kaarinasta paikan tai kadun, joka nimetään kuuluisan kaa rinalaisen Touko Laak sosen mukaan.

Touko Laaksonen syn tyi Kaarinassa vuonna 1920 ja asui Kaarinassa

koko lapsuutensa ajan. Myöhemmin Laaksonen tuli kuuluisaksi lahjak kaana taiteilijana, jonka taidetta ihaillaan edel leen ympäri maailmaa. Laaksonen oli myös lah jakas muusikko, minkä lisäksi hän osallistui tal vi- ja jatkosotaan, minkä johdosta hänelle myön nettiin vapaudenristi.

Marko Vuosjoki

Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta palkittiin Yrittäjägaalassa Elinvoiman edistäjä -palkinnolla.

Lehtiperheemme jakelumäärä on suurimmillaan

KAPPALETTA

TULE KOKEILEMAAN NIVELYSTÄVÄLLISTÄ LIIKUNTAA

Turun Seudun Nivelyhdistys tarjoaa mahdollisuuden maksuttomiin kokeiluihin yhdistyksen liikuntaryhmissä Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa. Lajeina mm. allasjumppa, kuntosali, asahi, niveljooga, FasciaMethod ja FysioPilates. Nouda omat kokeilulippusi tai pyydä toimitus postitse 040 351 3833 toimisto@nivelposti.fi Lonttistentie 9 B 15, Turku (käynti Helsinginkadun puolelta) Toimisto avoinna: ma klo 14-18,

Lippuja

klo 9-12

rajattu

Ainoa kotimainen silmälasitehdas Liedossa sai kunniaa Piilosetin Huurtumattomat silmälasilinssit voitti Nuorkauppakamarin Tuottava Idea 2022 -aluekilpailun

LIETO

Piiloset on Huurtumatto milla Ololinsseillä voitta nut Suomen Nuorkauppa kamarit ry:n Tuottava Idea 2022 -kilpailun alueellaan ja jatkaa kilpailua valta kunnallisen Tuottava Idea 2022 kilpailun yrityssarjan voitosta.

Tuottava Idea -kilpai lu on vuodesta 1977 al kaen nostanut esiin uusia liikeideoita sekä korosta nut niiden merkitystä yh teiskunnallisen kehityksen avaintekijöinä. Huurtu mattomat Ololinssit on hy vässä seurassa, sillä kilpai lussa on vuosien saatossa palkittu useita menesty neitä yrityksiä, kuten Po lar Electro Oy, Ponsse Oyj, Genelec Oy ja Oura Health Oy.

Liedossa toimiva, ainoa kotimainen silmälasilins sien valmistaja Piiloset toi 2022 helmikuussa markki noille ainutlaatuisen lins

sien pinnoitustekniikan, joka ratkaisee silmälasi en yleisen huurtumison gelman.

Silmälasien huurtumi nen on erityisesti talvisin tuttu haaste siirryttäessä kylmästä ulkoilmasta sisä tiloihin ja maskien käyttö toi silmälasien huurtumis ongelman vielä ympäri vuotiseksi.

Piilosetin nanometre jä ohut huurtumaton pin noite on pysyvä osa lins sipintaa eikä heikennä silmälasilinssin optisia ominaisuuksia. Nanopin noite rikkoo vesimolekyy lit linssin pinnalle, jolloin näkyvää höyrystymistä ei pääse muodostumaan. Ohut ja näkymätön neste kalvo haihtuu lasien pin nalta ilman, että näkyvä huuru häiritsee näkemistä. Maskeja työssään käyttä vät ja lisäksi ulkoa sisälle liikkuvat ammattiryhmät, esimerkiksi trukkikuskit,

hyötyvät ominaisuudesta erityisesti.

-OLOlinssit on vielä nuori brändi, mutta huur tumattomat linssit ovat keränneet jo paljon kiin nostusta. Kuluttajia kiin nostaa etenkin kotimainen valmistus ja vastuullisuus. Huurtumattomat lins sit sopivat erityisen hyvin esimerkiksi urheiluun tai työntekoon kylmissä olo suhteissa, joissa oikein toi mivat linssit lisäävät myös turvallisuutta, kertoo op tiikan kehitys- ja myynti johtaja Tomi Korhonen.

Piiloset on valmistanut silmälasilinssejä Liedos sa jo 1980-luvulta saakka. OLOlinssit valmistetaan Suomessa vastuullisesti, 100 prosentin uusiutuval la energialla ja avainlipun omaavan OLOlinssi-tuo teperheen kotimaisuusas te on 90 prosenttia.

-Ostaessaan silmäla

sit kuluttajalla on mah dollisuus valita kotimaiset silmälasilinssit. Perhe yrityksemme yksi tärkeis tä arvoista on kotimaisen tuotannon ja ainutlaatui sen silmälasilinssivalmis tuksen säilyttäminen Suo messa.

Osana Suomalaisen Työn Liiton valtakunnal lista tapahtumaa Piiloset järjesti silmälasitehtaal laan Liedossa avoimet ovet lokakuun alussa.

Piiloset eli Finnsusp Oy on panostanut jo yli nel jä vuosikymmentä sil mänhoitotuotteiden ja piilolinssinesteiden sekä silmälasilinssien kehittä miseen, testaamiseen ja valmistamiseen. Piilose tin kehittämiä ja valmista mia tuotteita myydään yli 40:ssä maassa ympäri maa ilman.

Turun Seutusanomat

uusi katsastusasema Koskelle!

PALVELEVAT KATSASTUSASEMAT KOSKELLA ja LIEDOSSA

Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin

Palvelemme: Koskella ma-pe klo 9-16.15 rekisteröintipalvelut ke klo 9-12 Liedossa ma-pe klo 8.00-17.00

Meillä myös maahantuonti- ja erikoiskatsastukset kilpailukykyisin hinnoin. Katso nettisivultamme tai soita. Palvelemme

Liikuntaa, majoitusta, sähkötöitä ja paljon muuta Varsinais-Suomen Yrittäjägaalassa palkittujen kuntien vuoden yrittäjien joukossa on valtavan laaja skaala eri alojen yrityksiä

YRITTÄJÄT

Tervetuloa paikallisille konttoreille! Kosken Katsastuspalvelu Koskentie 372, Koski Tl 02720010 www.koskenkatsastuspalvelu.fi

Liedon Katsastuspalvelu Tuulissuontie

024364300 www.wp-katsastus.fi

Varsinais-Suomen Yrit täjien gaalassa lauantai na nähtiin myös konkreet tisesti, miten monilla eri aloilla menestyviä yrittä jiä ja yrityksiä VarsinaisSuomessa on. Kuntapal

kittujen yrittäjien listalla on laaja skaala eri alojen yrittäjiä liikuntapalveluita tarjoavista yrittäjistä säh köalan töihin ja majoitus palveluihin – liikennettä ja päivittäistavarakauppaa unohtamatta.

ma ovat vuosien varrella laajentuneet. Kilospor tin Mailapelikauppa.com on yksi yhtiön kivijaloista. Palkinnon vastaanottivat toimitusjohtaja Petri Kan nisto ja liiketoimintajohta ja Otto Kannisto.

taanottivat yrittäjät Kaisa ja Lasse Anttila.

Saatatte soveltua tutkimukseen, jos olette 18 – 65-vuotias. Tutkimukseen otetaan henkilöitä, joilla ei ole uniapneaa sekä uniapneaa sairastavia ja säännöllisesti CPAP-laitetta yli 4 tuntia vuorokaudessa käyttäviä henkilöitä. Tutkimukseen sisältyy lääkärintarkastus ja lisäksi käyntejä tutkimushoitajalla neljä kertaa runsaan kahden vuoden aikana. Käynneillä otetaan veri-, sylki- ja ulostenäytteitä, täytätte kyselylomakkeita sekä tiettyinä ajanjaksoina raportoitte ruokailustanne kännykkäsovelluksen avulla.

Verinäytteitä edeltävästä illasta lähtien tulee olla ravinnotta. Kyselylomakkeet täytetään vastaanottokäynneillä lukuunottamatta unipäiväkirjaa, jota täytetään 3 viikon ajan kuhunkin käyntiin liittyen. Sen täyttämiseen kuluu päivässä minuutin verran aikaa. Kännykkäsovelluksen avulla kerätään vain ruokailuun liittyviä tietoja eikä esim. paikkatietoja.

Tutkimukseen osallistuvilla ei saa olla antibioottihoitoa 3 kk ennen tutkimuksen aloittamista eikä tulehduksellista suolistosairautta.

Tutkimuksen toteuttaa Tyksin Keuhkosairauksien vastuualue yhteistyössä Turun yliopiston Unitutkimuskeskuksen, Tulevaisuuden teknologian keskuksen ja Lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian sekä Helsingin yliopiston Ihmisen mikrobiomit –tutkimusohjelman kanssa. Tutkimuksesta vastaavana tutkijana toimii LT, dosentti keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Tarja Saaresranta.

Mikäli olette kiinnostunut osallistumaan tutkimukseen, ottakaa yhteyttä tutkimushoitaja Marjo Sunnari sähköpostiosoitteella marjo.sunnari@utu.fi

Kaarinan vuoden yrityk senä palkittiin Kilosport Liikuntapalvelut Oy. Yri tyksen perusti vuonna 1991 innokas sulkapallon pelaaja Petri Kannisto. Sulkapallon valmennusja harjoituskeskukseksi perustetussa Kilosportis sa on vuosien aikana tehty yli seitsemän miljoonaa lii kuntatapahtumaa, ja asia kaskunta sekä lajivalikoi

Liedon yrityksenä pal kittiin Anttila&Anttila trading Oy, joka on lieto lainen kolmea K-market tia pitävä perheyritys. Kau pat palvelevat asiakkaitaan 365 päivää vuodessa aa muvarhaisesta iltamyö hään. Yrityksen tavoittee na on kasvattaa ja kehittää toimintaa jatkossakin ala ti kiristyvässä kilpailuti lanteessa. Palkinnon vas

Paimiosta palkittiin vuonna 1920 sekatavara kaupaksi perustettu Vis tan Kauppa Oy. Yritys on perustamisestaan lähti en kuulunut K-ryhmään. 1970-luvulta asti Vistan Kaupassa on tehty rauta kauppaa K-rautana. Tällä hetkellä yritystä pyörittä vät kolmannen polven Kkauppiaat Kalle Sievänen ja Terhi Sievänen-Pitkä nen. Palkinnon vastaan ottivat yrittäjäperheestä Terhi Sievänen-Pitkänen ja Mikko Pitkänen.

Sauvolaisista yrit täjistä palkittiin ham maslääkäri Kirsi Mik kola. Hammaslääkäri Kirsi Mikkola on itsenäi nen, ketjuihin kuulumaton, yksityinen hammaslääkä rinvastaanotto Sauvossa. Yritystoiminta on alkanut jo lähes 29 vuotta sitten. Tästä ajasta toiminta on ollut lähes 15 vuoden ajan Sauvossa. Palkinnon vas taanotti yrittäjä Kirsi Mik kola.

Marko Vuosjoki

Yrittäjägaalan palkitut asettuivat yhteiskuvaan. Kuva: Katri Haavisto.

LUE

Kenestä uusi Lumikuningatar?

Kerro oma ehdokkaasi ja auta uuden Lumikuningattaren valinnassa

LUMIKUNINGATAR

Turun joulukadun perin teisesti avaavan Lumiku ningattaren haku on nyt käynnissä!

Turun Seutusanomat ja Turun Ydinkeskusta yhdistys järjestävät tänä kin vuonna yhteistyössä Lumikuningatar-äänes tyksen, ja ensimmäisessä vaiheessa haetaan juhla vaan toimeen sopivia eh dokkaita.

Lumikuningattareksi etsitään valoisaa ja po sitiivista henkilöä, joka käynnistää Satumaises sa joulunavauksessa lau antaina 26. marraskuuta Turun Ydinkeskustayh distyksen joulunalusajan tapahtumat.

Lähetä ehdokkaasi nimi ja pieni kuvaus hä nestä Turun Seutusano mien toimitukseen vii meistään maanantaina 24. lokakuuta kello 12 mennessä.

Mikäli mahdollista, laita mukaan myös eh dokkaan yhteystiedot, jotta voimme ottaa hä neen tarvittaessa yhteyt tä.

Aiemmin Lumikunin gattareksi valittua ei voi ehdottaa, vaan kun niatehtävään valitaan joku uusi oivallinen hen kilö.

Turun Seutusanomi en ja Turun Ydinkes

kustayhdistyksen raa ti valitsee ehdokkaista kandidaatit, joista Tu run Seutusanomien lu kijat äänestävät Vuoden 2022 Lumikuningatta ren.

Finalistit julkaistaan Turun Seutusanomissa 2. marraskuuta ja samalla käynnistetään äänestys. Lumikuningatar julkiste taan siis 26. marraskuu ta, kun hän sytyttää Tu run kävelykadun valot Satumaisessa joulunava uksessa.

Lumikuningatar va littiin viime vuonna sa malla kaavalla eli Turun Seutusanomien lukija

äänestyksellä. Voiton vei tiukassa äänestyksessä 21-vuotias sairaanhoi tajaopiskelija Assi Paa nanen.

Assi Paananen oli tullut Seutusanomien lukijoi den tutuksi monipuoli sesta urheiluharrastuk sestaan, mallintöistään sekä vapaaehtoistyös tään Turun Seudun Van hustuki ry:ssä. Lumikuningatar-äänes tyksessä olivat muka na Assi Paanasen lisäk si Sini Ruohonen, Taina Hellsten ja Hatice Kutük.

Lähetä oma ehdotuk sesi tämän vuoden Lu mikuningattareksi säh

köpostitse osoitteeseen toimitus@turunseutus anomat.fi viimeistään maanantaina 24. loka kuuta kello 12 mennes sä. Kaikkien ehdotuksen lähettäneiden kesken ar votaan pari pikkupalkin toa.

Marko Vuosjoki

TURKU

Matkailijoille avautui syyskuun lopulla mer kittävä uusi lentoyhteys, kun Wizz Air aloitti uu den yhteyden Turun ja Italian pääkaupungin Rooman välillä. Suoria lentoja lennetään jatkos sa kahdesti viikossa ym päri vuoden.

Uusi yhteys Turusta on historiallinen ensimmäi nen suora reittilento Fi navian verkostoasemilta Roomaan.

– Wizz Airin uusi yh teys Roomaan on hie no lisä Turun lentoase man suorien reittien valikoimaan. Toivomme, että Turun ja lähialuei den matkustajat ottavat omakseen tämän suoran yhteyden Italian histori alliseen pääkaupunkiin,

iloitsee Finavian reitti kehityksestä vastaava johtaja Petri Vuori.

– Lentoyhteyden avautuminen Roomaan on monella tapaa mer kityksellinen Turulle. Se avaa uusia matkailu kohteita niin suomalai sille kuin italialaiselle sekä edesauttaa työnte kijöiden liikkumista alu eiden välillä. Toivomme korkeita täyttöasteita, sillä pidämme yhteydet jatkossakin hyvällä ta solla. Yhteistyö Turun ja Wizz Airin välillä on ol lut pitkään menestykse kästä, kertoo Turun kau pungin elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen.

Rooman lisäksi Wizz Air lentää Turun len toasemalta Gdanskiin, Puolaan, sekä Skopjeen, Pohjois-Makedoniaan.

Yhteys Gdanskiin ope roidaan ympäri vuoden viidesti viikossa, ja jou lukuussa päivittäin. Len not Skopjeen ovat tällä hetkellä tauolla, mutta jatkuvat jälleen maalis kuun 2023 lopusta alka en kahdesti viikossa.

Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto?

Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.

Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen, alle 30-vuotias työtön työnhakija tai olet yli 30-vuotias työtön työnhakija, jonka työttömyys on kestänyt yli 12 kk. Hakuaika päättyy 10.11.2022

Viime vuonna Lumikuningattareksi äänestettiin 21-vuotias Assi Paananen.

Turun Seutusanomat

Vihervaaran Anna toi Aada Sevónille Taikapunnuksen

Sauvon Elävän Kulttuurin Seuran teatteriyhteisö nostaa oivallisesti esiin paikallisen omaleimaisen kulttuurin merkitystä yhdentyvässä maailmassa.

TEATTERI

Paimiosta kotoisin oleva Aada Sevón oli iloisen yl lättynyt vastaanotettuaan tämänvuotisten Kritiikin punnusten Taikapun nuksen. Suomen arvos telijain liiton punnukset ovat arvostettu alueelli nen tunnustuspalkinto, joka myönnetään varsi naissuomalaisille taitei lijoille.

Kritiikin punnusten rei lun 40-vuotisen histori an aikana Taikapunnuk sia on jaettu tätä ennen vain kolme kertaa, vuosi na 2014, 2015 ja 2017.

– Taikapunnusta ei ole koskaan aikaisemmin jaettu teatterialalle. Ja kun olen vielä nuori har rastajanäyttelijä, niin täl lainen huomionosoitus tuntuu aivan ihmeellisel tä, kertoo Sevón erityis laatuisesta palkinnosta.

Kritiikin punnuksen hänelle tuonut rooli oli Sauvon kesäteatterin vii mekesäisen Vihervaa ran Anna -näytelmän ni mirooli. Taikapunnuksen myöntämisen perustelui hin olikin merkitty, että Sevón hallitsi Anna Shir leynä näyttämöä illasta toiseen kannustaen kans sanäyttelijänsäkin hienoi

hin suorituksiin.

Näytelmä toi sauvo laiselle teatterille myös kaikkien aikojen yleisöen nätyksen eli 3 041 katso jaa kesän aikana.

– Haluan kiittää Sauvon Elävän Kulttuurin Seura (Selku) ry:tä ja sen pyö rittämää teatteria tällai sen mahdollisuuden tar joamisesta. Vihervaaran Annan ohjanneella ja dra matisoineella nukketeat teritaiteilija Timo Väntsil lä oli suuri vaikutus isossa roolissa onnistumiselleni, kiittelee Sevón.

– On muuten merkille pantavaa, että Selkusta on ponnistanut monia teat terikorkeakouluun pääs seitä ja alalla menesty neitä ammattilaisia. Jokin taika meillä Sauvossa on, jatkaa Sevón.

Sevón asuu tällä hetkel lä Kaarinassa ja opiskelee Turun yliopistossa.

– Olen iloinen, että Kaarinasta löytyi viihtyi sä koti. Sieltä luennoille kulkeminen käy näppä rästi hyvien yhteyksien ansiosta, sanoo Sevón.

– Teatteri riittää minul le juuri nyt nimenomaan harrastuksena, vaikka si täkin jossain vaiheessa pohdin ammattina. Se on monipuolinen harrastus,

joka tuo vaihtelua arkeen. Teatteriharrastuksessa on niin monta tärkeää roolia, joista osa on näyttämön takana – kaikki ne tausta tehtävät, joita ilman esi tys ei valmistuisi. Selkun teatteriryhmiin kaivataan lisää harrastajia monen laisiin tehtäviin, lisää Se vón.

Selkun lisäksi muutkin lähiseudun harrastajate atterit ovat tulleet Sevó nille tutuksi.

– Kotikaupungista ni Paimiosta teatteri-in nostukseni lähti liikkeelle peruskoulun kolmannella luokalla. Myös Kaarinas sa on todella hienoja teat teriesityksiä, esimerkiksi Kaarinan Nuorisoteatte rin teokset ovat aina mie lenkiintoisia ja kantaaot taviakin, hän kehuu.

– Opiskelut Turus sa aloitettuani olen ha keutunut mukaan aine järjestöni toimintoihin, mukaan luettuna teatte riryhmä, jossa tehdään todella kiintoisia, yleensä humoristisia, improvisaa tioesityksiä, hän kertoo. Aada Sevónia kiinnostaa roolit, joissa on haastetta: mitä kauempana todelli suudesta, sitä parempi.

– Olisi hienoa päästä tekemään teatterilavalla

jokin klassikko, kuten esi merkiksi William Shake spearen Hamlet Ophelian roolissa. Vastapainok si yltiöinnostuneen Vi hervaaran Annan jälkeen voisi kokeilla vaikka pa hisroolia, niitä on myös aina mielenkiintoista teh dä. Toisin sanoen olen hy vin avoin rooliehdotuksil le, hän toteaa hymyillen.

TIESITKÖ?

- Sauvon Elävän Kult tuurin Seura (Selku) ry esittää talvikaudella Charles Dickensin klassik kotarinaan Saiturin joulu pohjautuvan Scrooge-mu sikaalin.

- Kesällä 2023 Selkun ohjelmistossa on Hannele Moilasen ohjaama Num misuutarit.

Katariina MäKinen-Önsoy

Kritiikin punnusten Taikapunnus-erikoispalkinto myönnettiin tänä vuonna Aada Sevónille. Kuva: Katariina Mäkinen-Önsoy.

ODOTUSAJAN SIJAISAUTO KÄYTTÖÖSI EDULLISESTI

Autoja tilataan tällä hetkellä enemmän kuin niitä saadaan tehtailta asiakkaille. Nopeimmat

%. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa DNB Auto Finance Oy, Urho Kekkosen katu 7B, 00100 Helsinki. *CO2-päästöt ja polttoaineenkulutus määritelty WLTP-päästömittaustavan mukaisesti. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan. **Latausaika 0 - 100% on 3h 50 min kun sisäinen ajoneuvolaturi on 3,7 kW (vakiovaruste) ja latausaseman teho 11 - 22 kW, tai 2h kun sisäinen ajoneuvolaturi on 7,4 kW (lisävaruste / vakiona Launch Edition -lanseerausmallissa) ja latausaseman teho 7,4 kW tai 22 kW. Maahantuoja Auto-Bon Oy varaa oikeuden hinta- ja varustemuutoksiin. Kuvan auto erikoisvarustein.

HELPOIN TAPA HANKKIA UUSI DACIA

ILMAN KÄSIRAHAA JA HETI TOIMITUKSEEN!

HUOLETONTA AUTON OMISTAMISTA

#uusivuodeksi on huoleton yksityisleasingsopimus, jossa saat uuden auton käyttöösi edullisella kuukausimaksulla. Halutessasi, ostamme nykyisen autosi pois.

DACIA SANDERO ALK. 249 €/kk

EI RISKIÄ. EI PITKÄÄ SITOUTUMISTA. EI OMISTAMISEN VAIVAA.

Autoverkkokaupan huippusuositulla #uusivuodeksi-sopimuksella käytät autoa vähintään 12 kk (maks. 60 kk) sisältäen valintasi mukaan joko 15 tkm tai 25 tkm/v. Vuoden jälkeen voit päättää sopimuksen 1 kk irtisanomisajalla ja velvoitteesi loppuvat siihen. Helppoa ja vaivatonta!

ERÄ NETTOHINNOITELTUJA, KUNTOTARKASTETTUJA VAIHTOAUTOJA

Nyt on oiva tilaisuus korjata parhaat sadonkorjuun antimet. Olemme koostaneet tarjolle pienen määräerän vaihtoautoja, joita yhdistää edullinen hinta, erinomainen kunto sekä kohtuulliset ajokilometrit. Kaiken tämän päälle tarjoamme edullisen rahoituskoron *2,9 % + KULUT.

Tutustu Suomen

#minileasingin

Tutustu:

Sähkölämmitys ei ole asuntokaupan este

Energiakriisi on jopa ylikorostunut asunto kauppaan liittyvässä uutisoinnissa.

ASUNTOKAUPPA

Energian hinnan nousu on saanut ihmiset var pailleen – mutta ei kui tenkaan niin rajusti, mitä julkisuudessa olleista tie doista voisi ymmärtää. SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohta ja, Kiinteistövälitys Näy tönpaikan yrittäjä Jouni Paasio kertoo, että asun tokauppaan liittyvässä uutisoinnissa energiakrii si on jopa ylikorostunut.

-Energiakriisi nä kyy ennen kaikkea siinä, että ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota säh könkulutukseen. Mutta puheet siitä, että sähkö lämmitteiset asunnot ei vät menisi kaupaksi, eivät pidä paikkaansa, kertoo Paasio.

Energiaa säästävät ja edulliset lämmitysratkai sut ovat jo pitkään olleet ostajien suosiossa.

-Esimerkiksi maaläm möllä lämpiävä omako titalo on ollut jo pitkään sähkölämmitteistä ta loa halutumpi. Nykyti lanteessa tämä trendi on toki korostunut, mutta se ei tarkoita, etteivätkö ih miset olisi valmiita teke mään kauppaa myös säh kölämmitteisistä kodeista. Monella on suunnitelma energiaremontista valmii na, muistuttaa Paasio.

Maailmantilanne ja sen myötä kohonneet sähkön hinnat ovat nopeuttaneet siirtymää energiatehok kaisiin ratkaisuihin.

-Hyvää tässä tilantees sa on se, että ihmisten tie toisuus energian säästä misestä on lisääntynyt.

Jouni Paasio muistuttaa, että sähkön lisäksi muut kin energiamuodot kuten öljy, ovat kallistuneet.

-Sähkön hinnan nousu

on toki merkittävä, mut ta asuntokauppaan liitty en se on viime kuukausina ylikorostunut. Puolitois ta vuotta sitten meillä oli sama ilmiö, kun lämmi tysöljyn hinta nousi. Sil loin puhuttiin, että öljy lämmitteiset talot eivät menisi kaupaksi – mut ta kyllä ne menivät. Puhe siitä, että sähkölämmit teinen talo ei menisi kau pan, vääristää tarjontaa, kun ihmiset panttaavat päätöstään laittaa talo myyntiin.

Paasio toteaakin, että on liki mahdotonta mää ritellä, milloin on ”oikea” aika laittaa talo myyntiin.

- Moni myyntiä har kinnut on nyt laittanut myyntiaikeensa jäihin ja odottaa ”parempaa” ai kaa. Asuntomarkkinat vaihtelevat aina – välillä on laskuja ja välillä nou suja, mutta todellisuudes sa vaihtelut ovat varsin pieniä. Joten minun mie lestäni aina on hyvä aika myydä, kannustaa Paasio.

Asuntotarjonta Turussa ja ympäristökunnissakin on tällä hetkellä varsin hyvä, ja Paasio uskookin, että vuoden vaihteen jäl keen markkinat vilkastu vat.

-Asuntomarkkinat rau hoittuvat aina joulua koh ti mentäessä, ja lisäksi suomalaiset ovat isois

sa hankinnoissaan yleen sä varsin maltillisia. Joten ei ole ihme, että asunto markkinat ovat tällä het kellä rauhoittuneet. Pitää kuitenkin muistaa, että ihmisillä on asumiseen liittyviä tarpeita – esimer kiksi perheen kasvaessa tilantarvekin kasvaa. Us kon, että pääsemme pian taas normirytmiin.

Tällä hetkellä Turus sa halutuimmat asunnot ovat realistisesti hinnoi tellut rivitaloasunnot sekä omakotitalot – ympäris tökunnissa omakotitalot kiinnostavat eniten.

-Asuntojen hinnoitte lussa on syytä olla rea listinen ja tinkivarat jä tettävä vähiin. Ei ole kenenkään etu, että asun nosta pyydetään aluksi ylihintaa, ja sitten hintaa pudotellaan alas.

Myös hintatason putoa minen on ollut esillä jul kisuudessa. Paasio muis tuttaa, että takana on koronasta aiheutuneet erikoiset vuodet.

-Tämänhetkinen hin tataso on aika lailla ko ronaa edeltäneellä tasol la. Hinnoistakin vedetään usein kovia johtopäätök siä, mutta todellisuudessa heilahtelut ovat yleensä laskettavissa muutamis sa prosenteissa.

Marko Vuosjoki

Naantalin Vuokratalot Oy rakennuttaa asuntoja Aurinkotien hyvien liikenneyhteyksien varteen osoitteeseen Ruotumestarintie 1, Naantali.

Kahteen taloon tulee yhteensä 84 valoisaa ja modernia vuokrakotia.

A talo valmistuu 01/2023 ja B talo arvioitu valmistuminen 08/2023.

Asuntotyyppi pinta ala vuokra

1 h + kt + alk 30,0 m² 441,32 €/kk 1 h + kt + alk 35,5 m² 499,73 €/kk 2 h + kt 37,5 m² 512,71 €/kk 2 h + kt 40,0 m² 532,18 €/kk 2 h + kt 47,5 m² 590,59 €/kk

3 h + kt 62,5 m² 772,31 €/kk 4 h + kt +s 75,0 m² 908,60 €/kk + vesi ja sähkö kulutuksen mukaan

SKVL:n Varsinais-Suomen aluejaoston puheenjohtaja Jouni Paasio kiinnos tui kiinteistönvälityksestä, kun hän etsi vaimonsa kanssa ensimmäistä omaa asuntoa.

-Kiinnostus alaa kohtaan heräsi heti. Kun näin lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin kiinteistönvälittäjiä, päätin vä littömästi lähteä kokeilemaan. Aloitin myyntineuvottelijana vuonna 2005 ja vuonna 2008 perustin nykyisen yrityk seni Näytönpaikan, kertoo Jouni Paasio.

Kiinteistönvälitys Näytönpaikka onkin kasvanut 14:ssa vuodessa, ja yrityksessä työskentelee nyt 13 kiinteistönvälittäjää.

-Toimeentulon lisäksi työ on tuonut minulle valtavan määrän ystäviä – sekä omasta että muiden yrityksistä. Olen myös oppinut paljon yrittäjyydestä, nyt ymmärrän, että jokainen viikko aloite taan tavallaan uudestaan nollatilantees ta. Ja olen tietenkin saanut ymmärrystä siitä, miten suuri asia asuntokauppa ih misille on.

Jouni Paasio on myös erittäin iloinen siitä, että on pystynyt kasvattamaan yri

tystään ja siten kyennyt tarjoamaan toi meentulon paitsi itselleen, myös monil le työntekijöilleen.

SKVL:n jäsenyyttä Paasio pitää tär keänä asiana.

-SKVL luo erittäin hyvän ympäris tön verkostoitumiseen, mikä helpottaa omaa työtäni ja opettaa suhtautumaan oikein kilpailutilanteeseen. SKVL:n jä senyrityksenä saamme myös valtakun nan ykköslakineuvontaa ja valtakunnal lisen verkoston avulla voimme auttaa asiakkaita, jotka muuttavat toiselta puo lelta Suomea.

Paasio myös korostaa SKVL:n omaa sääntelyä välitystoiminnassa.

-SKVL:n jäsenyritykset sitoutuvat paitsi lain määrittelemään toimintaan, myös omassa sisäisessä valvonnassa ole vaan luotettavaan ja hyvään välitysta paan. SKVL:n eettinen valiokunta voi puuttua tilanteeseen, jos jonkun jäsen yrityksen toiminnassa on huomautet tavaa.

Marko Vuosjoki

Uusi koti!

Naantali

Jouni Paasion mielestä energiakriisi on ylikorostunut asun tomarkkinoihin liittyvässä uutisoinnissa, ja vääristää markki natilannetta.

Kiinnostus heräsi oman asunnon etsinnän kautta

NOM

Kysy mitä vaan - SKVL vastaa

KYSY MITÄ VAAN

Miten merkittävä tekijä omakotita lon myynnissä tällä hetkellä on läm mityksen energiatehokkuus? Millai set lämmitystavat ovat tällä hetkellä ”valttikortteja”, joiden avulla talon saa parhaiten myydyksi?

VASTAUS: Energiatehokkuus on ol lut merkittävä tekijä omakotitalon myynnissä jo pitkään. Nyt energiak riisin myötä uutisoinnin lisääntyessä sähkölämmitteisistä taloista on joten kin luotu kuva, että ne olisivat entistä huonompia vaihtoehtoja. Näin ei tie tenkään ole. Mutta toki, mitä energia tehokkaampi talo, sitä kiinnostavam pi se tietyssä asiakaskunnasta on, toki se näkyy myös myyntihinnassa. Maa lämpö ja aurinkopaneelit lienee het kellä se halutuin vaihtoehto. Pitää kui tenkin muistaa, että energiaremontteja tehdään ja on melko pitkään jo tehty vanhempiinkin taloihin, tällä hetkellä se on vielä valtion puolelta hyvin kan nustettua.

Jos ostan sijoitusasunnon, jossa asuu vuokralainen, miten pitää toimia, jot ta vuokrasuhde jatkuisi katkeamatta?

VASTAUS: Vuokrasuhde jatkuu auto maattisesti ja olemassa oleva vuok rasopimus siirtyy uudelle omistajal le pääsääntöisesti saman sisältöisenä. Eli mikäli vuokrasopimuksen määrä aikaisuus ei ole päättymässä tai sitä ei

ole irtisanottu, niin vuokrasuhde jat kuu ns. automaattisesti.

Vastaaja: Jouni Paasio, Kiinteistövälitys Näytönpaikka, SKVL:n Varsinais-Suomen alueja oston puheenjohtaja

SKVL eli Suomen Kiinteistövälittäjät ry on voittoa tavoittelematon järjestö, joka on toiminut vuodesta 1946. SKVL:n jä seninä olevat kiinteistönvälitystoimistot, joita on Suomessa yli 500, ovat sitoutu neita välityslainsäädännön ja hyvän vä litystavan mukaiseen toimintaan. Toi mintaa valvovat aluehallintovirastot, mutta sen lisäksi SKVL valvoo itse jä senyritysten toimintaa.

Järjestö myös kouluttaa alalla toimi via lainsäädännön sekä kestävän kehi tyksen osaajiksi asumisessa. Yksi tärkeä toiminnan kulmakivi on julkaista puolu eetonta, tarkkaa tietoa markkinoista ja neljännesvuosittain kertoa alueellisesta asumisen tilanteesta ja sen kehitykses tä Suomessa.

Kysy mitä vaan -palstalla SKVL:n Var sinais-Suomen aluejaoston jäsenet vas taavat Turun Seutusanomien lukijoiden kysymyksiin. Voit lähettää oman asun tokauppaan liittyvän kysymyksesi osoit teeseen toimitus@turunseutusanomat. fi. Pyydämme vastauksia lähetettyihin kysymyksiin kerran kuukaudessa ilmes tyvässä Uuteen Kotiin -teemassamme.

Marko Vuosjoki

YH

Kodit tiputtaa asteella 8000 asunnon sisälämpötilaa

ENERGIA

YH Kodit tavoittelee sisä lämpötilan pudotus -toi menpiteellään vähintään viiden prosentin energi ansäästöä tulevalla läm mityskaudella.

Asteen pudotus koskee YH Kotien vuokra- ja asu misoikeusasuntojen sisä lämpötilaa. Nopeita ja konkreettisia säästötoi menpiteitä tarvitaan, jot ta energiajakelu saataisiin pysymään Suomessa kat keamattomana läpi läm mityskauden. Pudotus on osa Astetta alemmas -energiansäästökampan jaa, jonka tavoitteena on saada suomalaiset säästä mään energiaa.

Tuleva talvi tulee ole maan kriittinen ener gianjakelun suhteen. Merkittäviä energian säästötoimenpiteitä tar vitaan, jotta mahdollisilta jakelukatkoksilta vältyt täisiin. Rakennusten ja käyttöveden lämmittä minen ovat suurimmat energiasyöpöt. Jokainen voi omalta osaltaan vai kuttaa lämpimän käyttö veden kulutukseen esim. vähentämällä suihkussa oloaikaa ja laskemalla pe suveden lämpötilaa, mut ta myös kiinteistön omis tajilta tarvitaan todellisia toimenpiteitä.

-Teemme jatkuvasti töitä energiankulutuksen vähentämiseksi. Olemme keskittyneet poikkeamien seurantaan ja tehokkaam paan energian hyödyntä miseen. Käytössämme on 24/7 valvomopalvelu, jol la voimme havaita reaa liaikaisesti esimerkiksi käyttövesivuodot, kertoo Tomi Jokio, YH Kodit Oy:n kiinteistöjohtaja.

-Näillä toimenpiteil lä säästämme vuosittain kahden prosentin verran kokonaisenergian tar peesta eli noin 1.520 me gawattituntia. Tämä vas taa noin 60 omakotitalon energiatarvetta vuodessa. Nyt energian jakelun tur vaamistalkoissa tarvitaan kuitenkin nopeampia toi menpiteitä, jatkaa Jokio.

YH Kotien toimitus johtaja Janne Tuominen muistuttaa, että isoilla kiinteistönomistajilla on vastuu toimia, sillä tehtä vät toimenpiteet tuotta vat suuret energiasäästöt.

-Meillä on isona kiin teistönomistajana velvol lisuus toimia nyt ja tehdä omalta osaltamme konk reettisia toimenpiteitä energian jakelun varmis tamiseksi, sanoo Janne Tuominen.

-Yksi merkittävä keino on alentaa asuntojemme sisälämpötilaa asteel la. Toimenpide koskettaa lähes 8.000:a vuokra- ja asumisoikeusasuntoam me. Asteen alentaminen tuo vähintään viiden pro sentin energiansäästön jo tehtyjen toimenpiteiden lisäksi, toteaa Tuominen.

Asiakkaat ovat pääosin ottaneet uutisen vastaan hyvin – mutta toki vas tustustakin on ilmennyt.

-Asukkaamme ovat hy vin valveutuneita ja ovat olleet pääosin ymmärtä väisiä kampanjan suh teen, mutta soraääniä kin on toki tullut, Jokio myöntää.

-Olemme valmiita ot tamaan nämä palautteet vastaan. Kannustam me edelleen myös asuk

kaitamme energiansääs tötoimenpiteisiin, sillä tiedämme, ettei pelkkä asteen alentaminen rii tä. Näihin talkoisiin tar vitaan kaikkia.

Kylminä pakkaskuu kausina on YH Kodeilla tulossa lisäksi saunavuo rojen rajoituksia.

-Tulemme rajoitta maan saunavuoroja ko vimpina pakkasjaksoina, erityisesti tammi-hel mikuussa. Harkitsemme edelleen tarvittaessa li sätoimenpiteitä ja asuk kaille jaetaan edelleen aktiivisesti tietoa omis ta mahdollisuuksista vai kuttaa kulutukseen, jat kaa Jokio.

Oleskelutilojen lämpötilak si suositellaan 20-21 astet ta, makuuhuoneisiin 18-20 astetta, tuulikaappeihin ja porrashuoneisiin 15-18 astetta, varastoihin 12 as tetta ja autotalleihin viit tä astetta.

Astetta alemmas -kam panja on Motivan, Ener giaviraston, työ- ja elin keinoministeriön ja Sitran käynnistämä kampanja, jonka tavoitteena on saada vähintään 75 % suomalai sista säästämään energi aa. www.astettaalemmas.fi

YH Kodit on kiinteistön omistaja ja rakennuttaja, jolla on kiinteistöjä etenkin Pirkanmaan ja VarsinaisSuomen kasvukeskuksissa. YH Kotien asunnoissa asuu noin 15.000 ihmistä.

Marko Vuosjoki

Kaikkiin lliukuoviin ja kaapistoihin Mittaus, suunnittelu ja asennus

Ota yhteyttä ja sovi mittauskäynti!

Huonelämpötilan pudottaminen yhdellä asteella voi säästää energiaa jopa viisi prosenttia.

Rakennusmestari Onni Tourun kädenjälki näkyy seudulla yhä tänä päivänä

Tuottelias rakennuspiir täjä suunnitteli uransa aikana 900 maatilara kennusta ja lähes saman verran asuinrakennuk sia. Onni Tourun pii rustuslaudalla valmistui valtavat määrät suunni telmia niin asuintaloja, karjarakennuksia kuin kouluja ja muita julki sia rakennuksia varten.

alkoi ulottua niin julkis rakennusten kuin asuinja maatilojenkin rakenta miseen, ja yhä useammin myös maaseudun raken nuksilla oli suunnitteli ja, pro gradu -tutkielmas saan aihetta käsitellyt Clerc sanoo.

tännössä koskaan käyttä nyt sellaista elementtiä, Clerc toteaa.

HISTORIA

Lounais-Suomen maan viljelysseuran rakennus neuvojana vuosina 1912–1938 toiminut Onni Touru (1879–1945) on Raken nusperinteen Ystävät ry:n puheenjohtaja, kansatie teilijä FM Ulla Clercille loppumattoman kiinnos tava tutkimuskohde.

–Varsinais-Suomen alueella on satoja To urun tyyliin sopivia ra kennuksia. Eniten nii tä tapaa, kun siirrytään rannikolta sisämaahan päin. Perinnerakennusta katsellessa ei tule usein kaan mietittyä, kuka sen on suunnitellut. 1900-lu vun alkupuolelta alka en rakennusneuvonta

– Touru oli taitava skaa laamaan palettiaan sekä rakennuksen käyttötar koituksen että koon mu kaisesti. Se on mielen kiintoista, että hänen suunnittelemansa raken nukset muistuttavat toisi aan olematta kuitenkaan toistensa kopioita, lisää Clerc.

Vaikka Touru ei Ulla Clercin mukaan kos kaan ollut arkkitehtuurin minkään tyylisuuntauk sen edelläkävijä, hänelle muodostui omanlaisensa tunnistettava tyyli, josta on jäänyt merkittävä jäl ki paikalliseen rakennus perinteeseen.

– Touru käytti eri tyy lisuunnille tyypillisiä ele menttejä taitavalla ja joh donmukaisella tavalla. Se auttaa hänen suunnittele miensa rakennusten tun nistamisessa. Jos otetaan esimerkiksi salmiakin muotoinen ikkuna, niin siitä tietää, että se ei ole Tourun, koska hän ei käy

Esimerkiksi Maskun Ka rinkylän Kantelmäessä si jaitseva maatilan päära kennus on Onni Tourun suunnittelema. Toinen lähellä sijaitseva Tourun suunnittelema kohde on vuonna 1927 valmistunut Lemun puukoulu, joka on hieno esimerkki Tourun kouluarkkitehtuurista.

– Sekä Kantelmäki että Lemun koulu ajoittuvat vuosiin, jolloin Touru oli siirtymässä jugendista 1920-luvun klassismiin, Clerc kertoo.

Rakennusmestarina Onni Touru oli todella monipuolinen tekijä, joka teki vaikuttavan uran sekä rakentajana että suunnit telijana.

– Ennen kuin Touru aloitti rakennusneuvo jana Lounais-Suomen maanviljelysseurassa, hän oli toiminut alalla pitkään rakennuttajana ja kirves miehenä. Tuonaikaisis sa rakennuksissa, kuten esimerkiksi Tourun sisa ren emännöimässä Mes silän kartanossa, näkyy selkeästi vielä nikkari henkisyys. Pian maanvil jelysseurassa työn aloit tamisen jälkeen hänelle

Energiansäästötalkoot: Seurakuntien toimitiloissa

SEURAKUNNAT

Turun ja Kaarinan seu rakuntayhtymä on mu kana Astetta alemmas -energiansäästötalkoissa paitsi säätämällä toimi tilojensa sisälämpötilo ja myös muistuttelemalla muista arkisista energian säästöteoista. Näin seu rakuntayhtymä haluaa osaltaan varmistaa, että sähköä riittää Suomessa kaikille alkavana lämmi tyskautena.

Seurakuntayhtymä käy läpi tilojensa lämmöt ja pyrkii mahdollisuuksi en mukaan laskemaan lämpötiloja. Toimisto- ja työskentelytiloissa pyri tään saamaan huoneläm pötila Turun kaupungin esimerkin mukaan mah dollisimman lähelle asu misterveysasetuksen mu kaista +20 asteen alarajaa. Kirkoissa tavoitteeksi ol laan asettamassa +18 as tetta. Tilojen lämpötilat otetaan entistä tarkem paan seurantaan.

– Tässä energiakriisis sä, jossa elämme Euroo passa ja Suomessa, on ilman muuta seurakun tayhtymänkin kannetta va vastuuta yhteiskunnan kestävyydestä ja osallis tuttava energiansäästö talkoisiin. Kun laskemme käytössä olevien tilojem me lämpötiloja tässä ti lanteessa, se saa varmasti hyväksynnän kaikilta nii tä käyttäviltä tahoilta, sa noo seurakuntayhtymän hallinto- ja talousjohtaja Timo Laakso.

Työntekijöitä kannuste taan myös huomioimaan energiansäästö työsken telyssään. Tämä tarkoit taa muun muassa turhan valaistuksen sammutta mista niistä tiloista, joissa ei paraikaa työskennellä. Seurakuntayhtymällä on runsaat 200 kiinteistöja asuntokohdetta, jois ta kirkkoja tai kappeleita 19, seurakuntataloja- tai huoneistoja 44, toimistoja 9 ja asuinkerrostaloja 16.

Vuosittaiset lämmitysku lut ovat olleet noin kaksi miljoonaa euroa.

Seurakuntayhtymäs sä on viime vuosina tehty useita ilmastoa säästäviä energiaratkaisuja. Sähkö ja kaukolämpö ovat uu siutuvasti tuotettua. Hau tausmaiden huoltokeskus ja Pyhän Ristin kappe

Rakennusmestari Onni Tourun kädenjälki näkyy edelleen vahvasti lounaissuomalaisessa ra kennuskannassa. Tourun suunnittelemiin kohteisiin kuuluu esimerkiksi Maskun Karinky län Kantelmäessä sijaitseva asuinrakennus, jossa on sekä klassismin että jugendin piirteitä.

vakiintui koristeellinen jugend-tyyli, johon hän sitten 1920-luvulla yhdis teli klassismin tyylisuun nalle ominaisia piirteitä, Clerc toteaa.

Jugendille tyypillisiä ovat koristeelliset ikku nan vuorilaudat ja kuisti en pylväs- ja kaideaiheet sekä pitkin vuorilaudoin kehystetyt pyöreät ikku nat. Klassismille tyypilli siä ovat puolipyöreät lu netti-ikkunat. – Tourun jugendajan

rakennuksen tunnistaa yleensä siitä, että osa yk sityiskohdista on pysty suoria ja jyrkkälinjaisia, ja toiset taas orgaanisia luonnonmuotoja, Clerc sanoo.

Naantalin museolla työskentelevä Ulla Clerc piti viime viikolla yleisö luennon otsikolla ”Raken nusmestari Onni Touru maaseudun rakennus ten suunnittelijana”. Lu entopaikkana toimi Lie don Vanhalinna, jonka

1920-luvun klassismin mukainen päärakennus on Tourun suunnittelema.

Onni Touruun ja hänen suunnittelemiinsa raken nuksiin liittyvissä asioissa Clerciin voi olla yhteydessä sähköpostitse: ulla.clerc@ gmail.com.

Katariina MäKinen-Önsoy

li lämpiävät lämmöntal teenotolla. Krematorio käyttää uusiutuvaa polt toöljyä. Hannunniitun neljässä kerrostalossa on lämmöntalteenottojär jestelmä. Maalämpöön on siirrytty jo Ylösnou semuskappelissa, Katarii nan pappilassa, Papinhol man seurakuntatalossa ja

Piikkiön kirkossa ja seu rakuntatalossa. Paattisten kirkko ja seurakuntatalo lämpiävät bioenergial la tuotetulla kaukoläm möllä.

Lähivuosien tavoittee na on myös aurinkoener gian käyttö.

Turun ja Kaarinan seu rakuntayhtymä tavoittee

na on olla hiilineutraali vuoteen 2029 mennessä kuten Turun kaupunkikin.

Turun Seutusanomat

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on tarkoituksena tulevaisuudessa ottaa myös aurinkoenergia käyttöön.

@seutusanomat@turunseutusanomat.fi

SEUTU S A NOM AT

Seurakuntavaalit kärsivät alhaisesta äänestysprosentista

SEURAKUNTAVAALIT

Seurakuntavaalit toi mitetaan neljän vuoden välein. Tämän vuoden marraskuussa valitaan 367:ään seurakuntaan yh teensä lähes 8.000 uutta luottamushenkilöä. He päättävät muun muassa siitä, keitä valitaan seu rakunnan työntekijöiksi, minkälaisia kerhoja pide tään ja keitä autetaan –missä ja miten.

Seurakunnat ja seura kuntayhtymät ovat mer kittäviä paikallisia te kijöitä. Vaikka et olisi aktiivinen seurakunnan jäsen, voit olla mukana monessa seurakunnan järjestämässä toiminnas sa – lasten kerhojen, lii kuntaharrastusten, kult tuuriharrastusten tai vanhustyön kautta. Kai kista edellä mainituista seurakuntien toiminnois ta päättävät seurakunta vaaleissa valittavat luot tamushenkilöt, joten vaaleilla on paikallisessa toiminnassa suuri merki tys. Silti seurakuntavaa lien äänestysprosentti on kerta toisensa jälkeen va litettavan alhainen – nel jä vuotta sitten äänestys prosentti oli ainoastaan 14,4 prosenttia.

Tavalliselle seura kunnan jäsenelle seura kuntavaalit ovat kuiten kin tapa vaikuttaa oman seurakunnan tulevaisuu teen. Aivan kuten kun nallisvaaleissakin äänes tetään ehdokasta, joka näkee kunnan tulevaisuu den äänestäjän kanssa sa malla tavalla, olisi seura

kuntavaaleissakin syytä äänestää omia arvojaan ja näkemystään vastaa vaa ehdokasta.

Sopivan ehdokkaan löytymisessä voi auttaa esimerkiksi kirkon vaa likone, joka löytyy osoit teesta https://www.seura kuntavaalit.fi/vaalikone.

Oman seurakunnan ehdokkaat löytyvät myös muun muassa seurakun nan nettisivuilta.

Seurakuntavaaleis sa valitaan seurakunnan toimintaa suunnittele vat, kehittävät ja ohjaa vat kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston jä senet.

Seurakuntavaaleissa va littavat luottamushenki löt päättävät monista kes keisistä seurakunnan tai seurakuntayhtymän toi mintaan, hallintoon ja talouteen liittyvistä asi oista. Luottamushenki löt päättävät esimerkiksi seurakunnan kirkollisve roprosentista, talousar vioista ja monista muista talousasioista, rakennus hankkeista, avustuksista, monista työntekijävalin noista ja uusista viroista, seurakunnan toiminnan painotuksista ja seura kunnan tilojen käytöstä.

Luottamushenkilöt ää nestävät myös kirkollis kokousvaaleissa eli valit sevat maallikkoedustajat kirkon ylimpään päättä vään elimeen.

Tulevien seurakunta vaalien tärkeät ajan kohdat ovat ennak

koäänestysaika 8.-12. marraskuuta sekä varsi nainen vaalipäivä, joka on 20. marraskuuta.

Ennakkoon voi äänes tää kaikissa ennakkoää nestyspaikoissa. Ehdok kaiden äänestysnumerot löytyvät muun muassa seurakuntien nettisivuil ta.

Varsinaisena vaalipäi vänä voi äänestää vain oman seurakunnan ää nestyspaikassa, usein kir kossa jumalanpalveluksen jälkeen. Äänestysaika on kello 11.00– 20.00.

Seurakunnissa valitaan luottamushenkilöt yhteen tai kahteen toimielimeen. Mikäli vaaleja on kahdet, myös äänestyslippuja on kahden värisiä.

Jos seurakunta on ta loudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaa lit, joilla valitaan kirk kovaltuuston jäsenet.

Kirkkovaltuusto johtaa itsenäisen seurakunnan toimintaa.

Jos seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, toi mitetaan kahdet vaalit.

Vaaleilla valitaan jäsenet seurakuntaneuvostoon, joka johtaa seurakunnan toimintaa, sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka käyttää ylintä päätösval taa seurakuntayhtymälle kuuluvissa asioissa. Mo lempia vaaleja varten ke rätään erilliset ehdokas listat. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleissa tai vain toisessa.

Seurakuntavaaleissa asetutaan ehdolle valit

sijayhdistyksen kautta. Yhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yh teinen näkemys esi merkiksi kirkon uudis tamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuor ten aseman vahvistami sesta kirkossa.

Listojen taustalla voi myös olla valtakunnal lisesti toimiva herätys liike, poliittinen puolue tai vaikkapa asuinalue. Valitsijayhdistyksen pe rustamiseen tarvitaan vähintään 10 oman seu rakunnan äänioikeutettua jäsentä.

Marko Vuosjoki

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 8. marraskuuta.

HEVOSURHEILU

Kaarinalainen Miisa Pulkkanen voitti tämän kauden nuorten mon téohjastajien kilpailusar jan Montekypärät. Miisa Pulkkasen ratsuna kil pailuissa oli Ekosalama -niminen hevonen.

Monté eli raviratsas tus on ravikilpailumuo to, jossa ohjastaja istuu kärryjen sijaan satulassa hevosen selässä. Laji on kotoisin Ranskasta, jos sa se on hyvin arvostet tu raviurheilun muoto.

Suomessa ensimmäinen virallinen monté-läh tö ajettiin vuonna 1979 Vermossa. Montéa ei pidä sekoittaa laukkaur heiluun – Montéssa he vosen pitää ravata.

Vaikka kaarinalaisen Miisa Pulkkasen viimei nen osakilpailu Turussa päättyikin juuri laukan takia hylkäykseen, hänen voittonsa Montekypärätsarjassa oli ylivoimainen 87 pisteellä. Toiseksi tul lut Iida Vastamäki keräsi osalähdöistä 69 pistettä. Sarjan kuudes oli kaa rinalainen Marie-Helen Jansson 46 pisteellä.

Nuorten kärryohjasta jien Salamakypärissä on jäljellä vielä kolme osa kilpailua.

Miisa Pulkkasen kaarin alainen avopuoliso Pat ri Filatoff on kolman

tena 75 pisteellä. Johtoa pitää Jere Hurme 97 pis teellä, ja toisena on Tino

Paldan 83 pinnalla. Kaa rinalainen Erika Elomaa on 11. sijalla 49 pisteellä.

Mediamyynti

legot? ruoka-

verbi KIROSANA

emännän astelema?Sports LAUPEUS brassi-

PYYDE

VIAKIN

aina harkittu

KREIVIKUNTA saintaa ei ole tarkka

juova -baari -KURI HEL TYÄ

Eeva meille Nevada ? Elg

IEVIÄ

’komea mies’ ’säräkunta’

man

Nieminen EsaPekka

Jorma Kemppainen 2022 Valhallan

Nappa

Heiskanen

-puhe löyhkä KIELLETTY

Oy pyytää

KITATonavaan exvankila

raha

Patri Filatoff oli viime vuonna Salamakypärien toinen vain pisteen Jere

Hurmeen perässä. Turun Seutusanomat

Kaarinalainen Miisa Pulkkanen on tehnyt läpimurron monté-ravimaailmaan tänä vuonna. Nuorten ohjastajien Montekypärät hän voitti ylivoimaisesti.

PALELTAAKO?

Valitse Woolpower! Älä palele enää! Tee oikea valinta!

Woolpowerin pohja- ja välikerrosvaatteiden materiaali on Ullfrotté Original. Tämä materiaali kehitettiin 1970-luvun alussa yhteistyössä Ruotsin armeijan, tieteilijöiden, lääkäreiden ja selviytymisasiantuntijoiden kanssa. Nykyään Woolpowerin tuotteita käyttävät asevoima- ja poliisiyksiköt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa ja Ranskassa

Ullfrotté Original on ainutlaatuinen ja kestävä tekstiili, joka on valmistettu hienokuituisesta merinovillasta, polyamidista ja polyesteristä. Kankaan tekee erityiseksi se, että noin 80 % materiaalin tilavuudesta on ilmaa. Ilma on ihanteellinen eriste, jolla on valtava rooli kankaan toiminnallisessa rakenteessa. Ilma lukitsee kehon oman lämmön kankaaseen. Samalla ilmava materiaali antaa kosteuden haihtua täydellisesti ja ohjaa sen pois ihon pinnalta. Tiheästi neulotun kankaan pinta on sileä eikä kutita ihoa. Ullfrotté Original pitää kehon lämmön jopa märkänä. Woolpower Ullfrotté Original -kankaasta valmistetuilla tuotteilla on kaikki merinovillan hyvät ominaisuudet; ne ovat antibakteerisia ja vaativat vain vähän huoltoa. Yleensä pelkkä tuuletus riittää, mutta vaatteet kestävät myös konepesua max 60 asteessa sekä rumpukuivausta.