Turun Seutusanomat Itä 29.3.2023

PIIA ELO

uutisia & ilmiöitä

Maksutta joka kotiin.

Ruoka, sähkö ja muu energia eivät voi olla keinottelun välineitä!

Ruoka, sähkö ja muu energia eivät voi olla keinottelun välineitä!

Palkalla on pystyttävä elämään!

Palkalla on pystyttävä elämään!

Hyvinvoinnista on taisteltava!

Hyvinvoinnista on taisteltava!

ROHKEASTI SINUN PUOLELLA.

TURUNSEUTUSANOMAT.FI TURUNSEUTUSANOMAT.FI

ROHKEASTI SINUN PUOLELLA.

Maksaja:Mika-tiimi

Sunnuntai-illalla jännitetään vaaleja

Viimeisten viikkojen aikana lehtien lukijat, television katselijat, radion kuuntelijat ja somen käyttäjät ovat varmasti saaneet melkoisen annoksen politiikkaa.

Mekin olemme Turun Seutusanomissa pyrkineet tuomaan esiin äänestämiseen ja vaaleihin liittyvää uutisointia sekä kannustamaan ihmisiä äänestämään.

Itsekin olen pääkirjoituksissani muistanut mainita, miten tärkeää oman äänen antaminen on – jos ei muuta, niin ainakin saat ”valitusoikeuden” neljäksi vuodeksi eteenpäin, kun olet ollut mukana valitsemassa lainsäätäjiämme.

Tämän lehden ilmestyessä ennakkoäänestys on ohi ja vielä puolisen viikkoa pitää odottaa, että saamme selville, mitkä ovat puolueiden väliset voimasuhteet neljäksi vuodeksi eteenpäin valtakunnallisessa politiikassa.

Ja saamme tietää, kuka saa valtikan käteensä. Kenen johtamana Suomeen muodostetaan seuraava hallitus.

Sunnuntaina on varmasti monessa kodissa pystyssä ”vaalistudio”. Minä olen vannoutunut penkkiurheilija, mutta pakko myöntää, että sunnuntain vaalilähetyksen katsominen on varmasti taas yhtä jännittävää kuin esimerkiksi Suomen miesten viestin seuraaminen Planican mm-hiihdoista.

Muistan muutaman eduskuntavaalin takaa, kun olin paikan päällä erään ehdokkaan vaalivalvojaisissa ennakkoäänten rävähtäessä ruutuun. Ensin saliin laskeutui täysi hiljaisuus, ja kun paikalla olleet tajusivat, että ehdokas menee jo pelkästään ennakkoon saamillaan äänillä eduskuntaan, alkoi juhlinta, joka muistutti enemmän jalkapallofanien hulinaa kuin poliittisten vaikuttajien kokoontumista.

Mutta ennen sunnuntai-iltaa ehdokkailla on vielä edessään loppukiri. Tsemppiä tasapuolisesti kaikille ehdokkaille, jaksakaa vielä muutama päivä!

MIELIPIDE

Ei Turun Tunnin junalle – kyllä koko Varsinais-Suomen lähijunille

Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö julkaisivat tammikuussa uuden selvityksen liittyen suurten raideliikennehankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin ja ilmastovaikutuksiin.

Kyseisessä selvityksessä todettiin, että tunnin junan rakentaminen maksaisi toteutuessaan jopa 3,4–4 miljardia euroa, josta julkista rahoitusta olisi noin 2,55 miljardia euroa. Tämän lisäksi tunnin juna tuottaisi yli 50 miljoonaa euroa tappiota veronmaksajille vuosittain.

Käytännössä kyseessä ei kuitenkaan olisi tunnin juna, vaan matka-aika miljardijunalla Turusta Helsinkiin olisi noin puolitoista tuntia. Kustannuksiin nähden hankkeen hyödyt olisivat siis varsin pieniä.

Tämän lisäksi hankkeen vähäiset hyödyt keskittyisivät Turun seudulla asuville. 64 prosenttia varsinaissuomalaisista on sitä mieltä, että Tunnin junaa ei pidä pistää rakenteille tilanteessa, jossa valtiolla on runsaasti säästöpaineita (TS 18.3.).

Myös valtiovarainministeriö on esittänyt maaliskuun alkupuolella Tunnin juna -hankkeen suunnittelun keskeyttämistä osana talouden tasapainottamista. Erittäin kalliin hankkeen vähäisten hyötyjen takia Turun tunnin juna -hanke tulisikin mielestäni laittaa jäihin viimeistään nyt! Sen sijaan valtion varoja tulee käyttää nykyisen liikenneverkoston kunnostamiseen ja kehittämiseen.

Tieverkostoa pitää nykyaikaistaa ja vaarallisia tieosuuksia kehittää turvallisimmiksi. Elinvoiman ja työnteon kannalta on myös tärkeää, että tietoliikenneyhteydet toimivat koko maakunnassa moitteettomasti!

Näen etenkin lähijunaliikenteen erittäin suurena elinvoimatekona koko Varsinais-Suomelle. Lähijunaliikennettä tulee kehittää Uusikaupunki-Turku, Loimaa-Turku sekä Salo-Turkurataosuuksille. Panostetaan siis Varsinais-Suomessa lähijunaliikenteeseen – se tuo elinvoimaa isoille ja pienille paikkakunnille, aidosti koko Varsinais-Suomeen.

Vasemmistoliitto Turussa: ”Saaristomeren suojelu ei odota”

Vasemmiston valtuustoryhmä toivoo Turulta konkreettisia toimenpiteitä saariston suojelussa.

Saaristomeri on Itämeren huonoiten voiva osa. Maatalouden ravinnekuormitus VarsinaisSuomessa on suhteellisesti suurinta kaikista Suomen rannikkoalueista, todetaan Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmän kannanotossa. – Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen tekemän selvityksen mukaan Varsinais-Suomessa vain viisi kuntaa sisällyttää Saaristomeren suojelun strategiaansa. Saaristomeren suojelu on keskeinen osa Turun kaupungin strategiaa, mutta selvityksessä todetaan, että esimerkiksi voimassaolevasta pormestariohjelmasta ei löydy konkreettisia toimenpiteitä Saaristomeren suojeluun. Tämä on harmillista, onhan Saaristomeren suojelu keskeisiä maakunnallisia intressejä, toteaa kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas Sara Koiranen. – Turulla on ollut keskeinen rooli esimerkiksi Itämeri-toimenpideohjelman käynnistämisessä. Myös kaupungin hulevesiohjelma eli jätevesikuormituksen vähentäminen on ollut onnistunutta vesien suojelua. Selvityksessä nostettiin esiin, että erilaisten Saaristomeren suojeluun tähtäävien hankkeiden vaikuttavuusseuranta on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi”, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja, Li Anderssonin kampanjapäällikkö Mirka Muukkonen.

– Turulla on Varsinais-Suomen suurimpana kaupunkina vastuu olla edelläkävijä – niin ympäristönsuojelussa kuin koko maakuntaa koskevissa raidehankkeissa. Turun johdolla on jatkettava aktiivista Varsinais-Suomen kuntien ja maanviljelijöiden välistä vuoropuhelua, jolla nostetaan Saaristomeren suojelu jokaisessa kunnassa keskiöön ja tuetaan maatalouden toimijoita ravinnekuormituksen vähentämisessä, toteaa Koiranen.

Vasemmistoliiton Turun valtuustoryhmä toivoo, että tekeillä olevassa luonnon monimuotoisuusohjelmassa Saaristomeren tilanne huomioidaan vahvasti. Lisäksi valtuustoryhmä toivoo, että Saaristomeren suojelutoimenpiteet näkyvät konkreettisemmin kaupungin päätöksenteon arjessa.

Vasemmistoliitto, Turku Mirka Muukkonen kaupunginvaltuutettu Sara Koiranen kaupunginvaltuutettu eduskuntavaaliehdokas

Suomen kielen elinvoimaisuus on meistä itsestämme kiinni

MIELIPIDE

Suomen kielen elinvoimaisuudesta ja sen asemasta yhteiskunnassamme on kannettu huolta viime aikoina.

Huoli siitä, että suomen kieli jäisi vähitellen englannin kielen jalkoihin on täysin perusteltu. Yhteiskunnassamme käydään jo keskustelua siitä, pitäisikö englannista tulla yhteinen kieli Suomessa ja olisiko täällä tarpeellista rakentaa kattavat julkiset palvelut englanniksi. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt huolta suomen kielen elinvoimaisuudesta ja asemasta yhteiskunnassamme. Englannin kieli tai mikään muukaan kieli ei itsessään ole uhka, vaan kyse on suomalaisten asenteista ja arvostuksesta omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan. Miksi olemme vapaaehtoisesti luo-

pumassa kielestämme toisen kielen hyväksi? Tämä liittyy paljon laajempaan, vallalla olevaan aiheeseen – oma kulttuurin ja kielen vähättelyyn sekä ajatukseen ”maailmankansalaisuudesta”. Kuvittelemme kansainvälisyyden tarkoittavan omasta luopumista, vaikka se sisältää myös esimerkiksi kansojen puhumien kielten rinnakkaiselon. Samalla ajatuksella olemme häivyttämässä myös länsimaiseen kristillissosiaaliseen ja humanistiseen sivistysperinteeseen pohjautuvia kulttuuripiirteitämme ja sukupolvia yhdistäneitä perinteitämme. Tämä johtaa juurettomuuteen ja kansamme yhteenkuuluvuuden heikentymiseen, mistä taas seuraa näköalattomuus siitä mihin yhteiskuntamme yhteistä suuntaa tulisi kehittää.

Teemme suuren virheen, jos alamme luopua omastamme Suomeen muualta tulleiden ehdoilla – oli kyse sitten kielestä, perinteistä tai kulttuuristamme. On kaikkien Suomeen muuttaneiden etu, että heiltä vaaditaan suomen kielen osaamista osana kotouttamista. Suomi on maamme pääkieli ja toiminta ja osallistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa edellyttää suomen osaamista. Kieli yhdistää ja siksi sen osaamattomuus aiheuttaa syrjäytymisen, joka tulee monin tavoin kalliiksi niin yksilölle itselleen kuin yhteiskunnalle. Suomi on pieni ja harvinainen kieli ja siksi vaalimisen arvoinen. Se on kansakuntamme erityispiirre ja kansamme olemassaolon välttämätön ehto ja edellytys. Omaksumme kulttuurin oman kie-

lemme kautta eikä meitä olisi ilman sitä. Suomen kieli kaikkia Suomessa asuvia yhdistävänä tekijänä täytyy nostaa arvoonsa ja ymmärtää, että kielemme elinvoimaisuus on meistä itsestämme kiinni. Meidän täytyy löytää katoamassa oleva yhteenkuuluvuutemme ja vahvistaa niin solidaarisuutta kuin suomen kielen arvostusta tässä upeassa Suomessamme.

Silvia Koski (ps.) Musiikin maisteri Kansanedustajaehdokas

Mikko Vuolle (kesk.) kansanedustajaehdokas

Marko Vuosjoki Päätoimittaja

Neljä vuotta sitten alin äänimäärä, jolla mentiin eduskuntaan, oli 2.636 ääntä.

EDUSKUNTAVAALIT

Varsinais-Suomen vaalipiiristä valitaan tulevissa vaaleissa 17 kansanedustajaa. Neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa vaadittiin Varsinais-Suomessa vajaasta kolmesta tuhannesta äänestä reiluun neljään tuhanteen – puolueesta riippuen – jotta

ehdokkaasta tuli kansanedustaja.

Neljä vuotta sitten pienin äänimäärä, jolla eduskuntapaikka irtosi, oli 2.636 ääntä. Vasemmistoliiton Johannes Yrttiaho sai tuon äänimäärän ja tuli valituksi kansanedustajaksi. Yrttiahoa tietenkin auttoi Vasemmistoliiton veturin ja ääniharavan Li Anderssonin saama hurja 24.542 äänen saalis. Vasemmistoliitosta päästiin myös varasijalle alhaisimmalla äänimää-

Varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina.

rällä. Raisiolainen Emma Lindqvist saavutti varasijan 1.229:llä äänellä.

Toiseksi pienin äänimäärä, jolla tultiin valituksi, oli RKP:n Sandra Bergqvistin 2.983 ääntä. Bergqvist oli puolueensa

ainoa läpi mennyt ehdokas.

Muista puolueista ei alle 3.000 äänen saaliilla tultu valituksi eikä edes varasijoille. Esimerkiksi Kokoomuksen Ville Valkonen sai vaaleissa neljä

vuotta sitten 4.377 ääntä ja jäi silti varasijalle. Valkosesta tuli toki myöhemmin istuva kansanedustaja, kun hän nousi varasijalta eduskuntaan edesmenneen Ilkka Kanervan tilalle.

Puolueista eniten ääniä neljä vuotta sitten Varsinais-Suomessa sai Perussuomalaiset, reilut 58.000 ääntä. Kokoomusta Varsinais-Suomessa äänesti reilut 52.000 ihmistä ja SDP:tä reilut 49.000 ihmistä. Vasemmistoliitto

sai Li Anderssonin hurjan saaliin ansiosta yhteensä yli 35.000 ääntä. Keskusta sai vajaat 30.000 äänestäjää taakseen ja Vihreät reilut 25.000. RKP sai reilut 15.000 ääntä ja Kristilliset reilut 11.000 ääntä.

Oheinen kaavio kertoo, miten äänestäminen varsinaisena vaalipäivänä, tulevana sunnuntaina hoidetaan.

Passi, ajokortti tai vastaava henkilötodistus mukaan

Varsinaisena vaalipäivänä voi äänestää vain omassa äänestyspaikassa.

EDUSKUNTAVAALIT

Vaalihuoneistot avautuvat vaalipäivänä, sunnuntaina 2. huhtikuuta aamuyhdeksältä ja äänestys jatkuu kello kahdeksaan illalla. Mikäli äänestyspaikalla on jonoa kello 20, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet äänestää rauhassa ennen äänestystoimituksen lopettamista.

Vaalipäivänä kukin äänioikeutettu saa äänestää vain omassa äänestyspaikassaan. Vaalipäivän äänestyspaikka mainitaan äänioikeutetun postitse tai sähköisesti saamassa äänioikeusilmoituksessa.

Äänestyspaikalle mentäessä mukana on oltava kuvallinen henkilökortti, passi tai ajokortti tai vastaava asiakirja. Vaalipäivänä saa siis äänestää ainoastaan omassa äänestyspaikassa, eli paikassa, joka on merkitty äänioikeusilmoitukseen. Omaa

äänestyspaikkaa voi myös kysyä vaalipalvelunumerosta, joka on 0800 94770. Oman ehdokkaan numeronkin voi selvittää etukäteen muun muassa oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta nettiosoitteesta https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/ehd_listat_03.html

Äänestäjä voi ottaa mukaansa oman vaaliavustajan, jos ei esimerkiksi kykene itse tekemään äänestysmerkintää. Oma vaaliavustaja ei kuitenkaan voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö eikä hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa. Jos äänestäjällä ei ole omaa avustajaa, äänestyspaikalla on auttamassa erityinen vaaliavustaja.

Vaalipaikalla esitetään henkilöllisyystodistus vaalivirkailijalle, joka etsii nimen vaaliluettelosta ja antaa äänestyslipun. Vaalivirkailija myös merkitsee vaaliluetteloon, että kyseinen ihminen on

äänestänyt. Äänestyskopeissa on ehdokaslistojen yhdistelmä, josta voi tarkistaa ehdokkaan numeron. Jos tarvitaan apua äänestysmerkinnän tekemisessä, vaaliavustaja tulee avustamaan äänestyskoppiin. Äänestyslippuun merkitään oman ehdokkaan numero – eikä mitään muuta.

Lippu taitetaan niin, että numero jää taitoksen sisäpuolelle piiloon, ja se annetaan vaaliuurnasta huolehtivan virkailijan leimattavaksi. Leiman jälkeen äänestäjä pudottaa lipun uurnaan ja äänestys on suoritettu.

Marko Vuosjoki

Marko Vuosjoki

Turku suurin, Kustavi pienin

Varsinais-Suomen vaalipiirissä yhteensä lähes 400.000 äänioikeutettua.

VAALIT

Kevään eduskuntavaaleissa, joiden ennakkoäänestys alkoi viikko sitten keskiviikkona, ja joiden varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina, on Varsinais-Suomessa yhteensä 399.399 äänioikeutettua.

Suomessa asuvia äänioikeutettuja Suomen kansalaisia on VarsinaisSuomessa 380.002, joista naisia 197.111 ja miehiä

182.891. Ulkosuomalaisia Varsinais-Suomen vaalipiirin äänioikeutettuja on yhteensä 19.397, joista naisia 11.650 ja miehiä 7.747.

Turussa asuu yhteensä

155.579 äänioikeutettua. Heistä 82.989 on naisia ja 72.590 miehiä. Turku on luonnollisesti Varsinais-Suomen ylivoimainen ykkönen äänioikeutettujen määrässä.

Kaarinalaisia äänioikeutettuja on yhteensä

27.146, 14.186 naista ja 12.960 miestä. Kaarina onkin Turun Seutusanomien ilmestymisalueen

toiseksi suurin kaupunki.

Liedossa on yhteensä

15.475 äänioikeutettua, heistä 7.836 on naisia ja 7.639 miehiä.

Paimiossa asuu 8.414 äänioikeutettua. Heistä 4.283 on naisia ja 4.131 miehiä.

Sauvolaisia äänioikeutettuja on 2.317, joista 1.179 on miehiä ja 1.138 naisia.

Raisio on Turun Seutusanomien ilmestymisalueen läntisistä kunnista suurin. Raisiossa äänestämään pääsee 9.874 naista ja 9.190 miestä, yhteensä siis 19.064 raisiolaista.

Maskussa on 7.233 äänioikeutettua. Miehiä äänioikeutettuja on 3.642 ja naisia 3.591.

Mynämäkeläisiä äänioikeutettuja on yhteensä 6.029, heistä naisia on 3.018 ja miehiä 3.011.

Naantalissa asuu yhteensä 15.920 äänioikeutettua. Heistä naisia on 8.326 ja miehiä 7.594.

Nousiaisissa äänioikeus on yhteensä 3.503:lla kuntalaisella, heistä miehiä 1.789 ja naisia 1.714.

Ruskolla äänioikeutettuja on 4.821. Heistä

naisia on 2.429 ja miehiä 2.392.

Sauvo ja Nousiainen ovat sillä tavalla poikkeavia kuntia, että niissä asuu enemmän äänioikeutettuja miehiä kuin naisia. Muuten Varsinais-Suomen kunnista valtaosassa asuu enemmän äänioikeutettuja naisia kuin miehiä.

Äänioikeutettujen määrässä mitattuna Varsinais-Suomen pienin kunta on Kustavi, jossa asuu ainoastaan 833 äänioikeutettua. Kustavi onkin Varsinais-Suomen kunnista ainoa, jonka äänioikeutettujen kokonaismäärä jää alle tuhannen.

Tiedot Oikeusministeriön tilastoista nettisivuilta https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/ fi/aoik_03.html#833. Ulkosuomalaisten eli ulkomailla asuvien suomalaisten määrää ei ole kuntakohtaisissa luvuissa huomioitu. Oikeusministeriön nettisivuilta löytyvät erikseen Suomessa asuvien ja ulkosuomalaisten äänioikeutettujen määrät. Marko Vuosjoki

Tule tekemään löytöjä Putiikkiin!

Turussa laadukkaasti valmistetut tuotteet

TILAA ILMAINEN JÄTEÖLJYN NOUTO YHDELLÄ SOITOLLA

SOITA HETI JA VARAA ITSELLESI SOPIVA NOUTOAIKA

Haemme kaikki vähintään 800 litran erät kierrätykseen kelpaavaa jäteöljyä veloituksetta!

Soita 0800 07800 tai meilaa nouto@tecoil.fi

KIERRÄTÄMME SUOMEN KAIKKI JÄTEÖLJYT

Jäteöljyn polttaminen on luvanvaraista ja likaista hommaa, siinä nokeentuu katto ja omatunto. Soita siis meille, Haminan jalostamomme regeneroi kaiken Suomesta kerätyn jäteöljyn, jo nyt yli 60 miljoonaa litraa jäteöljyä vuodessa huippulaatuiseksi perusöljyksi. Suomen talous ja luonto kiittävät sinua!

Hae uusia ideoita ja väriä kotiin. Työpisteen putiikista linnunpöntöt alk. 8 €, sahapukit, matot ja saunatuotteet ym.

Tervetuloa ostoksille ma–pe 9–14 Kanslerintie 19

www.turku.fi/tyopiste

MEIDÄN JÄTEÖLJY MENEE KIERRÄTYKSEEN

Jopa 9 miljoonaa kilometriä sähköllä

LIIKENNE

Keltaiset Föli-bussit ovat kovin tuttu näky liki kaikille varsinaissuomalaisille – ainakin Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon asukkaille – ja ensi vuonna keltaista nähdään myös entistä enemmän Paimiossa, kun kunta liittyy Föliin eli Turun seudun joukkoliikenteeseen.

Paimio-liikennöinti alkaa heinäkuussa 2024.

- Tällä hetkellä odotamme liikennepalvelulakiin lisäystä, että Paimio liittyy toimivalta-alueeseen. Uuden kunnan ottaminen mukaan Föliin vaatii tämän, aivan kuten se jo aikaisemmin vaati alkupe-

tavuotta. Heinäkuussa 2014 toiminta alkoi alkuperäisen kuusikon eli Turun, Raision, Naantalin, Kaarinan, Liedon ja Ruskon liikenteessä.

- Paimion liittyminen

liittymättä Föliin. Samalla Nousiainen, joka olisi mukaan halunnut, jäi tahtotilassaan yksin – eikä pelkän Nousiaisten liittämistä mukaan Turun läntiseltä puolel-

VEHON KAUPPAVIIKKO

25.3.-1.4.

luja ei lopulta ollut.

Viime vuosina liikenne on kovasti sähköistynyt, eikä Föli ole ollut tässä kehityksessä jälkijunassa – päinvastoin.

sittaiset kilometrit ovat noin 18 miljoonaa kilometriä – eli yhdeksän miljoonaa kilometriä ajetaan sähköbusseilla.

- Päästöjen vähenemisen lisäksi ihmiset ovat

tään jo laajalti linjoilla, joilla ajetaan isoimmat kilometrimäärät.

Turun Seutusanomien lukija, joka säännöllisesti käyttää Föliä liikkumiseen, ihmetteli, miksi kertalippu maksaa bussista käteisellä ostettuna enemmän kuin kortilla.

- Korona-aikanahan busseissa ei ollut käteismaksua lainkaan – kuten ei ole tälläkään hetkellä esimerkiksi Tampereen paikallisliikenteen busseissa. Päätimme kuitenkin koronan hellitettyä, että annamme mahdollisuuden käteismaksuun – mutta haluamme ohjata asiakkaita käyttämään pankki- tai Föli-korttia tai mobiililippua. Siksi käteismaksu on euron kalliimpi, selvittää Korte.

Täyssähköisiä

Mercedeksiä huippueduilla

Tervetuloa Vehon Kauppaviikolle. Tarjouksena kuukauden auto, täyssähköinen EQA huoltoineen vain 679 €/kk. Lisäksi annamme uusiin EQC- ja EQS-täyssähköautoihin 3 vuoden ja täyssähköisiin Certified-vaihtoautoihin 2 vuoden Mercedes-Benz Huolenpitosopimuksen veloituksetta. Se helpottaa elämääsi ja maksimoi mielenrauhasi kattamalla huollot ja korjaukset.

>> Katso lisää veho.fi/kauppaviikko

Täyskasko veloituksetta uusiin ja vaihtoautoihin kolmeksi kuukaudeksi.*

Erään EQCja EQS-malleja 3 vuoden lataukset ja huolenpitosopimus veloituksetta.

Kuukauden auto: täyssähköinen

EQA huoltoineen 679 €/kk

Sisältää mm:

• Määräaikaishuollot ja korjaukset

• Talvi- ja kesärenkaat

• Mobilo-liikkuvuusturvan, joka varmistaa perille pääsyn kaikissa tilanteissa

• Mercedes me -palvelun, jonka avulla voit mm. esilämmittää tai -viilentää autosi etänä

• Mercedes me Charge -palvelun, joka tekee julkisesta lataamisesta selkeää ja sujuvaa

Business kokonaishinta alk. 60 000 € (sis. alv:n ja toim.kulut 600 €). Vapaa autoetu 790 €/kk, käyttöetu 715 €/kk. CO2-päästöt 0 g/km (WLTP), EU-keskikulutus 17,5 kWh/100 km. Lämpötila, ajo-olosuhteet, auton kuormaus sekä kuljettajan ajotapa voivat vaikuttaa auton toimintamatkaan, akun kapasiteettiin ja suorituskykyyn. Kuvan autot lisävarustein. Ajotietokoneen kieli: suomi. Leasingesimerkki, ilman käsirahaa EQA 300 4MATIC Business hinta toim.kuluineen alk. 62 840 €, kuukausierä 679 €/kk (36 kk/30 tkm). Kuukausierä sisältää toimituskulut, määräaikaishuollot ja korjaukset sekä talvirenkaat. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Rahoituskumppani NF-Fleet Oy. Palvelun tuottaa Axus Finland Oy PL 194, Ohtolankatu 4, 01511 Vantaa. *Tarjous koskee 8.3.–15.4.2023 tehtyjä uusia kauppoja.

Föli laajenee ensi kesänä Paimioon.

Fölin tämän vuoden kilometreistä ajetaan jo puolet sähköbusseilla. Eli peräti 9 miljoonaa kilometriä.

Mercedes-EQ EQA 300 4MATIC

Tulevan eduskuntakauden liikennepoliittiset linjaukset puhuttivat vaalipaneelissa

Päättäjät nopeuttaisivat liikenteen sähköistymistä hankintakannusteilla ja latausinfratuilla.

POLITIIKKA

Auto- ja liikennealan Sadasta nollaan – matkalla kohti fossiilitonta liikennettä -eduskuntavaalipaneelissa piirrettiin 17. maaliskuuta liikennepolitiikan suuntaviivoja kuuden suurimman puolueen toimesta.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (SDP) lisäksi vaalipaneeliin osallistuivat eduskuntaryhmiensä puheenjohtajat Atte Harjanne (Vihr.), Kai Mykkänen (Kok.) ja Ville Tavio (PS), eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Pia Lohikoski (Vas.) sekä puhemies Matti Vanhanen (Kesk.).

Käyttövoima- ja liikenneveromurros herätti panelisteissa paljon keskustelua. Kuuden suurimman puolueen edustus suhtautui varauksella valtiovarainministeriön tuoreeltaan

ehdottamiin ajoneuvoja polttoaineveron korotuksiin. Kilometriveroa sekä sen yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta punnittiin paneelissa niin ikään tarkoin.

Keskustelussa jakeluvelvoitteen aiheuttama hintapaine herätti huolta ja monet panelistit arvioivat, että jakeluvelvoitteen aiheuttamia hintapaineita tulisi kompensoida veromuutoksilla.

Tilaisuudessa autokannan muutoksesta ja liikenteen päästökehityksestä keskustelivat

toimittaja Nina Rahkolan johdolla Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio, Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja

Pekka Rissa ja vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn Posti Group Oyj:stä.

– Autokannassa on nähtävissä muutos huonompaan suuntaan. Romutuskeski-ikä nousee, tosin viime vuosina kierrätykseen tulevien autojen määrä on ollut tasaisesti nousussa

Sadasta nollaan -tilaisuuden alustajina toimineet Pekka Rissa (Autoalan Keskusliitto), Noomi Jägerhorn (Posti Group Oyj) ja Tero Kallio (Autotuojat ja -teollisuus ry) toivat esiin energiapolitiikan ja puhtaan energian ratkaisujen yhteyden ajoneuvokaluston uudistumiseen maassamme. Kuva: Markus Markkanen / Autotuojat ja -teollisuus ry.

ja romutuspalkkiovuodet ovat saaneet aikaan aina uuden ennätyksen, Tero Kallio totesi.

Autokaupassa ensirekisteröintien määrä on ollut 2000-luvun alkuvuosien jälkeen jatkuvassa laskusuunnassa.

Pekka Rissa sanoi ensirekisteröintien määrän tippuneen vuositasolla finanssikriisin jäl-

keen 140 000:stä noin 114 000:ään ja aina 82 000:een asti.

– Viime vuonna rekisteröityjen ladattavien autojen keskihinta oli lähes 55 000 euroa. Autokannan keskimääräisen auton hintataso on noin 6 500 euroa, eli väliraha on melkoinen. Viime vuonna lopetettu 2 000 euron suuruinen hankin-

tatuki on osaltaan vaikuttanut kuluttajien ostokäyttäytymiseen, Rissa jatkoi.

Posti Group Oyj:n Noomi Jägerhornin mukaan Suomen suurimman jakelu- ja logistiikkayhtiön näkökulmasta vauhti on kova kohti fossiilittoman jakelun tavoitetta. – Postilla on ilmas-

totieteeseen perustuva kunnianhimoinen ilmastotavoite, jossa tavoittelemme täysin fossiilitonta kuljetusta vuoteen 2030 mennessä. Kevyen jakelun pakettiautopuoli sähköistyy jo voimakkaasti ja vauhdilla. Raskaamman kaluston puolella toiveenamme olisivat vety- ja kaasukalustoon suunnatut hankintatuet, Jägernhorn sanoi.

Jägernhorn toivoo vihreän siirtymän tarkoittavan myönteisiä elinkeinonäkymiä pienemmille paikkakunnille.

– Pitkien etäisyyksien maana Suomeen tarvitaan lisää kaupallista latausinfraa, koska meidän pitäisi pystyä käyttämään hankkimiamme puhtaampia autoja maksimissaan jatkuvasti, kommentoi Jägernhorn.

Sadasta nollaan – matkalla kohti fossiilitonta liikennettä -tilaisuus on katsottavissa Autoalan Tiedotuskeskuksen YouTube-kanavalla.

Katariina Mäkinen-Önsoy

CITROËN C3

Hullun halvalla ilman käsirahaa!

LED Vision -ajovalot

Katon väri: musta, punainen, valkoinen tai sininen

Color Pack -väripaketti: sininen, punainen tai valkoinen

vain 209 €/kk tai 16 948 €

alkaen vain 249 €/kk tai 19 997 €

alkaen sisältäen toim.kulut 600 €. Tarjous voimassa 29.3.-2.4.2023, ei voi yhdistää muihin etuihin. Autoja rajattu erä. CO2 123-134, g/km, keskikulutus 5,5-5,9 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. RAHOITUSESIMERKKI: käsiraha 0 €, sopimusaika

Nuoret huolestuneita koulutusleikkauksista

Aada Hakula pitää tärkeänä, että nuoret äänestävät.

VAALIT

Helsingin Sanomien tekemän kyselyn perusteella vain noin kolmannes ensi kertaa äänestämään pääsevistä nuorista kertoo äänestävänsä varmasti eduskuntavaaleissa. Politiikasta jo usean vuoden ajan kiinnostunut Aada Hakula on yksi nuorista, joka äänestää tulevana sunnuntaina ensimmäistä kertaa – ja hän innostaa muitakin nuoria lähtemään uurnille.

- Aion käydä äänestämässä vasta sunnuntaina varsinaisena vaalipäivänä. Se on ollut perheemme traditio, ja nyt kun minäkin pääsen ensimmäistä kertaa äänestämään, ajattelin jatkaa perinnettä, kertoo maskulainen Aada Hakula.

Aada Hakula on nuoresta iästään huolimatta jo kokenut politiikan seuraaja. Hän on ollut Maskun nuorisovaltuustossa koko sen kuuden

vuoden olemassaolon ajan – ensin kaksi vuotta jäsenenä, sitten kaksi vuotta sihteerinä ja viimeiset vajaat kaksi vuotta puheenjohtajana.

- Politiikka on alkanut näyttää koko ajan yhä kiinnostavammalta. Voisin hyvin nähdä itseni tulevaisuudessa mukana, ainakin kunnallispolitiikassa. Nuorisovaltuuston puheenjohtajana olen päässyt mukaan kunnanvaltuuston kokouksiin, ja ainakin kunnallinen päätöksenteko on mielestäni mielenkiintoista.

Hakula kannustaa muitakin nuoria uurnille sunnuntaina.

- Äänestäminen on tasavertainen tapa vaikuttaa iästä ja asemasta riippumatta. Näen myös, että nuorten olisi hyvä äänestää ehdokasta, joka pystyy ymmärtämään ja ajamaan nuorten asioita – ja todennäköisemmin tällainen henkilö on itsekin nuori, pohtii Hakula.

Aada Hakula aloitti politiikan seuraamisen jo neljä vuotta sitten, vaik-

Maskulainen Aada Hakula äänestää eduskuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Hänestä on tärkeää, että myös nuoret käyttävät äänioikeuttaan.

ka ei ollutkaan silloin vielä äänestysikäinen. Nyt kun hän pääsee ensimmäistä kertaa uurnille, hän on ollut entistäkin kiinnostuneempi vaaliteemoista.

- Nuorten asiat, ja aivan erityisesti koulutus, ovat tietenkin minua kiinnostavia. Olen huolissani opiskelijoiden tilanteesta. Itse olen tällä hetkellä töissä Maskun

nuorisotyössä, mutta olen jättänyt hakemuksia meneillään olevassa yhteishaussa. Minäkin olen tuleva opiskelija, enkä tietenkään haluaisi, että koulutuksesta lei-

kataan, pohtii Hakula. Hakula myös mainitsee, että on huolissaan siitä, että koulunkäyntiä ja opettajia ei arvosteta riittävästi.

- Julkisuudessa on ollut myös pelottavia esimerkkejä siitä, miten kouluissa on tapahtunut vakavia vaaratilanteita. Kyllä Suomessa pitää taata kaikille turvallinen oppimisympäristö.

Viime viikolla Aada Hakula pääsi – ensimmäistä kertaa elämässään – juontamaan vaalipaneelia. Maskussa pidetty paneeli oli nuorisoteemainen, ja Hakulan mielestä mukana olleet ehdokkaat onnistuivat omalta osaltaan luomaan nuorisoon vetoavan tunnelman.

- Juonsimme paneelin yhdessä toisen nuorisovaltuutetun, Edith Sukarin, kanssa. Se oli yllättävän hauskaa – panelistit olivat mukana rennolla asenteella ja ilmapiiri oli mukavan humoristinen.

KIKE ELOMAA Kansanedustaja, Röntgenhoitaja

PERUSSUOMALAISIA

LAURI HEIKKILÄ Filosofian tohtori, Erikoistutkija

VILHELM JUNNILA Kansanedustaja, Yrittäjä

MIKKO KANGASOJA Diplomi-insinööri

SILVIA KOSKI Musiikin maisteri, Kanttori

KIRSTI KURKI Lähihoitaja, Kampaaja

MIKKO LUNDEN Kansanedustaja, Kauppias

SATU SÖDERSTRÖM Toiminnanjohtaja, Omaishoitaja

MIKKO TAAVITSAINEN Projektipäällikkö

MArko Vuosjoki

Monna Laaksosen maalauksia

Taidekappelissa huhtikuussa

NÄYTTELY

Suomen Kiinteistöliiton

Turun Hirvensalossa sijaitsevassa Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa on esillä Monna Laaksosen maalauksia 4.–27. huhtikuuta.

– Olen usein katsellut kuuta ja lumoutunut sen oudosta kauneudesta. Sen pehmeä ja unelias valo vaeltaa pitkin öistä hiljaisuutta. Valvon kuun kanssa ja seuraan sen verkkaista kulkua läpi taivaan. Sen valon luomat pehmeät, samettiset varjot luovat hiljaisuuteen unenomaisia muotoja. Kun maisemaa seuraa tarpeeksi kauan, ajatus herpaantuu ja vajoan katsojan vastaanottavaan rooliin. Saatan viimeinkin havaita jotain minua liikuttavaa: jotain, jonka maalata kuvaksi. Kuun matka ja muuttuva valo kuvaa minulle muutoksen vääjäämätöntä liikettä, vaikka sen vaiheet toistuvatkin

uudestaan ja uudestaan, Monna Laaksonen kuvailee.

Luonto ja sen ilmiöt sekä maisemat taiteessa ovat ihmiselle peili, yritys kuvata olevaa itsessään. Onko meillä aina ollut jonkinasteinen tarve personoida luontoa, sen ilmiöitä ja objekteja? Ja johtuuko se siitä, ettemme osaa arvostaa sitä sellaisena kuin se on, maailmana, jossa elämme, mutta jonka olemisen luonnetta emme osaa ymmärtää, sillä ehkä totuus siitä on vapaa meidän rajallisista määritelmistämme? Vai johtuuko se siitä, ettemme osaa arvostaa mitään, mikä ei ole itsemme kaltaista ja siksi haluamme antaa sille inhimillisiä piirteitä?

– Uusimmat teokseni ovat maisemakuvaelmia, joissa erilaiset kuutamot ja kuu itsessään ovat toimineet suurimpana innoittajana. Ne voi halutessaan kategorisoida maisemamaalauksen

pitkään perinteeseen, johon ne nähdäkseni hyvin sopivatkin. Teokset eivät kuitenkaan ole suoria jäljitelmiä nähdystä maisemasta tai tietyistä koetuista hetkissä tunnistettavassa maisemassa, vaan pyrkivät enemmänkin tavoittamaan jokin aiemmin koetun tunnelman tai katsomiskokemuksen. Rakennan kuvaa muistoista, jotka eivät välttämättä rajoitu vain valveen maailmaan. Yhtä lailla unet ja niiden kummat tunnelmat ovat toimineet inspiraationa teoksilleni. Maisema ja valo, liikahdus kuutamossa, sanoo Laaksonen. – Maalaaminen on ollut minulle näiden teosten kohdalla luonnolliselta tuntuva prosessi. Ne ovat syntyneet omalla painollaan, ja ajatukset niiden syntymiseen ovat olleet pääosin selkeitä ja kirkkaita. Saan ajatuksen, tai paremminkin tavoitan jonkin muiston, jonka haluan maalata, antaen sille tilaa kasvaa

Pääsiäiselämää

Kaarinan seurakunnassa 2023

KAARINANKIRKKO

Palmusunnuntain perhemessu su 2.4. klo 10, kirkkokahvit

Pääsiäisviikon ahtisaarna ma 3.4. klo 18 Toivo

Mikael-teatterin Pääsiäisnäytelmä ke 5.4. klo 19 Kaarinan kirkossa. Vapaa pääsy.

Kiirastorstain iltamessu 6.4. klo 18

Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus 7.4. klo 10

Jeesuksen kuolinhetken hartaus 7.4. klo 15

Messu & pääsiäisen kakkubuffet 9.4. klo 10

Sanajumalanpalvelus 10.4. klo 17

KUUSISTON KIRKKO

Kiirastorstain iltamessu klo 19

Pääsiäisyönmessu 8.4. klo 23

POIKLUOMAN SEURAKUNTATALO

Pääsiäisaskarteluilta perheille ke 22.3. klo 18

Pääsiäistalo 3.-5.4. klo 10-14. Sisällä musiikkia, askartelua, tarjoilua, ulkona Pääsiäistalli, kurkistusikkunat pääsiäiseen. Pääsiäisen valoa, aurinko tanssii!

Hiljainen viikko ja pääsiäinen Maariassa:

Palmusunnuntai 2.4.

klo 10 Messu Maarian kirkossa

klo 12 Messu Kärsämäen kappelissa

klo 13 Hartaus Kotimäen srk-talossa

klo 15 Hartaus Yli-Maarian srk-talossa

Keskiviikko 5.4.

klo 13 Ehtoollishartaus Runosmäen srk-talossa

klo 18 J.S. Bach: Johannes-passio Maarian

kirkossa Liput 25€ / 15€, ticketmaster.fi

Kiirastorstai 6.4.

klo 13 Messu Hepokullan srk-talossa

klo 18 Messu Kärsämäen kappelissa

klo 19 Messu Maarian kirkossa

Pitkäperjantai 7.4.

klo 10 Jumalanpalvelus Maarian kirkossa.

Katsottavissa verkossa: maarianseurakunta.fi

Lauantai 8.4.

klo 22 Pääsiäisyön messu Maarian kirkossa, messun jälkeen iltapalaa Maarian pappilassa

Pääsiäispäivä 9.4.

klo 10 Messu Maarian kirkossa

klo 12 Messu Runosmäen srk-talossa

Toinen pääsiäispäivä 10.4.

klo 17 Perhemessu Maarian kirkossa

kankaalle. Yllätyksekseni maalauksista on tullut selkeämmin esittäviä, kuin mitä odotin niiden olevan. Ne ovat yrityksiä muistaa, kommunikoida ja tulla nähdyksi, jatkaa Laaksonen.

Kuutamokuvia-näyttelyn avajaiset pidetään Taidekappelissa tiistaina 4.4. alkaen kello 18.

maarianseurakunta.fi

Avasimme omaisille mahdollisuuden julkaista

jatkossa kuolinilmoitukset myös Turun Seutusanomat -lehtiperheen lehdissä.

Katso tarkemmin

verkkosivuiltamme kohdasta Kuolinilmoitukset

RISTIKON RATKAISU n

Esimerkiksi tämä Harvest moon -niminen teos nähdään Monna Laaksosen Kuutamokuvia-näyttelyssä Pyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa. Kuva: Monna Laaksonen.

YHDISTYSTOIMINTA

Turun Seudun Nivelyhdistys

Ma 3.4. klo 13–14.30 Maanantain vertaisryhmä: Mitä on osteopatia? Aiheesta tulee kertomaan osteopaatti Eero Aaltonen. Yhdistyksen tiloissa Lonttistentie

9 B 15, Turku.

Ti 4.4. klo 13.30–15. Unikoulu: lääkkeettömillä unenhoitokeinoilla parempaan uneen –kurssi. Ryhmämuotoinen Unikoulu koostuu neljästä tapaamiskerrasta, joiden aikana käsitellään unta ja vireyttä häiritseviä tekijöitä, pohditaan keinoja vaikuttaa omaan uneen ja päiväaikaiseen vireyteen sekä pyritään saamaan aikaan muutos kohti parempaa unta. Kurssi kokoontuu 4.4., 11.4, 18.4, ja 25.4. klo 13.30–15 Turun Seudun Nivelyhdistyksen tiloissa, Lonttistentie 9 B 15, Turku. Ilmoittautuminen ja lisätiedot toimisto@nivelposti.fi, 040 351 3833

Ti 4.4. klo 16.30–18.30 Voin hyvin! -ryhmä. Ryhmässä saa vertaistukea omien elämäntapojen muuttamiseen ja kuulee muiden kokemuksesta, johon omaa hyvää oloa voi peilata. Yhdistyksen tiloissa Lonttistentie 9 B 15, Turku.

Ke 5.4. klo 16–18 Knit ’n’ Tag. Pidätkö käsitöiden tekemisestä? Tule mukaan tekemään yhteistä Knit 'N' Tag teosta, joka laitetaan toukokuussa jokirantaan näkyville. Tuo mieleisesi lanka ja kutimet mukanasi ja tule yhdistyksen toimitiloihin, Lonttistentie 9 B 15!

Neulonnan ohella tarjolla kaffetta ja rupatteluseuraa. Yhdistyksellä on myös lankoja, joita voi käyttää osana teosta. Tehdään yhdessä värikäs työ näkymään jokirantaan! Ilmoitathan tulostasi toimiston sähköpostiin toimisto@nivelposti.fi.

Kuntalaisten mietteet tiestöstä halutaan kuulla

LIETO

Henna Takatalo (kesk.) on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään kuntalaiskuulemisen järjestämistä Liedossa. Aiheena olisi tiestön turvallisuus.

Takatalo, esitti, että järjestetään tilaisuus, jossa kuullaan kuntalaisia koko kaupungin alueelta liittyen tiestön turvallisuuteen kevyen liikenteen väylien ja muun tiestön osalta. Samassa tilaisuudessa olisi tarkoitus pohtia, millaisia toimia Liedon kaupunki voi tehdä turvallisuuden parantamiseksi.

Marko Vuosjoki

Vanumammaa eli Aline Grönbergiä muistetaan näyttävästi Kaarinassa

Kaarina-Teatteri tekee juhlavuotenaan historiaa tuomalla näyttämölle kantaesityksenä tarinan Vanumammasta, turkulaisesta yrittäjästä ja vaikuttajasta, joka liittyy vahvasti myös Kaarinaan.

KAARINA

Kaarina-Teatterissa parhaillaan esitettävä 40-vuotisjuhlanäytelmä Vanumamma – Vaddmamma kunnioittaa Turun Vanun perustajan ja omistajan kauppaneuvos Aline Grönbergin (1871–1950) elämää. Jarmo Kujalan ohjaamassa, ruotsiksi tekstitetyssä näytelmässä soi livenä harmonikkamestari Vili Vesterisen soittokappaleita 1920- ja 1930-luvuilta.

Grönberg liittyy hyvin vahvasti Kaarinaan, sillä hän omisti Vähä-Rauhalinnan kartanon Kuusistonsalmen rannalla. Kartanon läheisyyteen piinkova bisnesnainen perusti Turun Peiteteollisuus -laitoksen, jossa Turun Vanun myyntituotteet valmistettiin.

”Tyhjästä olen aloittanut! Muuta ei ollut minulla alkaissani kuin kaksi tervettä kättä, yritteliäs mieli ja rohkea elämänusko. Ken itseänsä auttaa, sitä Jumalakin auttaa.” Lainaus on Vanumamma – Vaddmamma -näytelmän kirjoittaneen Olli Kauremaan vuonna 2021 julkaise-

Kaarina-talolla esillä olevan Vanumamma – Aline Grönbergin tarina -näyttelyn vitriineissä voi tutustua Aline Grönbergin henkilökohtaisiin esineisiin, muun muassa kunniamerkkeihin, Aline Grönberg -mitaliin, kuvanveistäjä Aarre Aaltosen tekemään pystiin ja kuningas Oscar II:lle aikanaan kuuluneeseen hopearasiaan, sekä Turun Vanun omiin sekä Turun Vanussa myynnissä olleisiin tekstiileihin.

masta Varttoke vehe! Vanuliikke tule! -kirjasta.

Kirja sisältää Vanumamma Aline Grönbergiin ja hänen yritysimperiumiinsa liittyviä lehtiartikkeleita, ilmoituksia ja valokuvia. Kauremaa luonnehtii teosta leikekirjaksi, joka toimii kunnianosoituksena työtä pelkäämättömälle 65-vuotisen työuran tehneelle, lähimmäisiään auttaneelle suurlahjoittajalle sekä turkulaiselle kosmopoliitille.

Tekstiilialan imperiumin perustanut Aline Grönberg oli monella tapaa edelläkävijä. Grönberg oli ensimmäinen nainen, jolle myönnettiin Suomen Leijonan ritarikunnan komenta-

ja -merkki. Hän oli niin ikään ensimmäinen nainen, joka hyväksyttiin Turun liikemiesyhdistyksen jäseneksi ja Turun Säästöpankin isännistöön. Lisäksi hän oli ruotsinkielisten joukossa ensimmäinen kauppaneuvoksen arvonimen saanut nainen.

Vanumamman syntymän 150-vuotisjuhlien aikaan marraskuussa 2021 julkistettiin Turun Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa sijaitsevan Affärscentrumin seinään kiinnitetty Aline Grönberg -muistoreliefi. Affärscentrum Forum muistetaan Turun Vanun talona. Samassa yhteydessä Forumin sisäpiha sai uudeksi ni-

Paimion Sähkömuseossa vietetään SLM 100 -juhlavuotta

PAIMIO

Sähkölähteenmäen (SLM) 100-vuotisjuhlat valtaavat Paimion Sähkömuseon kevään mittaan. Sähkömuseon ylimmässä kerroksessa on jo nyt oma Sähkölähteenmäen historianurkka, mutta kesäksi koko kerros valjastetaan SLM:n satavuotisen historian ja yhtiön eri projektien esittelyyn.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä kun, kun paimiolainen Iivari Lähteenmäki aloitti työskentelyn itsenäisenä sähköurakoitsijana. Pian tilauksia tuli niin paljon, että yritykseen piti palkata muitakin asentajia eli monttöörejä. Toiminta kehittyi niin, että yrityksen toiminta laaje-

ni ja monipuolistui sekä Paimiossa että alueellisesti, jopa valtakunnallisesti. Ja lopulta ylittyivät valtion rajatkin kun erilaisia projekteja toteutettiin Neuvostoliittoa ja Lähi- ja Kaukoitää myöten.

Lisäksi juhlavuoteen liittyen järjestetään useampi puolen päivän mittainen seminaari, joissa käsitellään muun muassa niin työelämän muutoksia, talotekniikkaa kuin energia-alan murrosta.

Paimiossa sähköalan historiaa vaalitaan talkoovoimin. Esillä olevat esineet ovat Paimion Sähkömuseon sekä museon taustalla toimivien vapaaehtoisten Museomuurahaisten eli virallisesti Sähkömuseoveljien

ja -sisarten kokoelmista. Esineiden lisäksi museon kokoelmista löytyy sähköalan kirjallisuutta ja vanhoja ammattilehtiä.

Vapaaehtoisiin kuuluu museon perustajatahona tunnetun Sähkölähteenmäki Oy:n eläköityneitä työntekijöitä, joiden asiantuntemus on museon toiminnalle iso voimavara. Alueen vahvaan sähköiseen historiaa liittyy siis kaksi suurta paikallista yritystä, Lounais-Suomen Sähkö Oy ja Sähkölähteenmäki Oy, jotka olivat paitsi merkittäviä työllistäjiä myös sähkömuseon toiminnan käynnistäjiä.

Talkoolaisten joukko on vuosikymmenten mittaan vaihtunut, mutta yhä säännöllisiin viikkotapaamisiin kokoontuu 15–20 henkeä.

Talkootoiminnan henkeen kuuluu, että kukin antaa työpanoksena omiin vahvuuksiin ja mielenkiinnonkohteisiin pohjautuen. Tavoitteen kaikilla on kuitenkin ollut Sähkömuseotoiminnan edistäminen sekä sähköiseen kulttuuriin liittyvän perinteen kerääminen ja tunnetuksi tekeminen.

Museota ylläpitää Paimion Sähkömuseosäätiö, jonka vuonna 1992 perustivat Lounais-Suomen Sähkö Oy (myöhemmin Länsivoima ja Fortum), Sähkölähteenmäki Oy (myöhemmin ABB, YIT ja Caverion), Paimion kaupunki ja kotiseutuyhdistys PaimioSeura ry.

Sähkötekniikan museo sijaitsee 1800-luvulla ra-

kennetussa kolmikerroksisessa graniittikivimakasiinissa. Rakennuksen pohjakerroksessa museopuodin sekä -kahvilan yhteydessä toimii kesäisin myös Paimion kaupungin matkailuneuvonta.

mekseen Vanumammantori – Vaddmammastorget sekä nimestä kertovan kyltin. – Vanumammantorilla sijaitsee tänä päivänä yritys, jonka omistaja Antonia Backman on Aline Grönbergin jälkeläinen viidennessä polvessa. Alinen työ siis jatkuu edelleen Affärscentrumissa, Olli Kauremaa sanoo.

Vanumamma – Aline Grönbergin tarina -näyttelyyn ehtii tutustua vielä 30. maaliskuuta asti Kaarina-talolla. Vanumamma – Vaddmamma -näytelmän esityskausi: 3.3.–29.4.2023.

Katariina Mäkinen-Önsoy

n TIESITKÖ?

- Paimion Sähkömuseon taustalla toimiva talkoojoukko Museomuurahaiset eli virallisesti Sähkömuseoveljet ja -sisaret sai vuoden 2022 Varsinais-Suomen museoteko -tunnustuspalkinnon.

- Vuosittain jaettavan tunnustuspalkinnon myöntävät VarsinaisSuomen museot ry ja Turun museokeskus.

- Paimion Sähkömuseosäätiö perustettiin keväällä 1992. Säätiön perustamisesta alkoi virallinen työ Paimion Sähkömuseon avaamiseksi. Avajaisjuhlia vietettiin 14.6.1995.

Katariina Mäkinen-Önsoy

Yli tuplaten isompi myymälä ja lisää tilaa tulossa

AUTOT

Autoverkkokauppa avasi myymälänsä Raisioon kaksi vuotta sitten – tietoisena siitä, että tarvetta isommille tiloille tulee lähes välittömästi. Tulevana perjantaina 31. maaliskuuta Autoverkkokauppa avaakin uuden myymälänsä, jonka tilat ovat yli tuplasti alkuperäistä myymälää isommat.

– Vanha myymälä oli noin 2.000-neliöinen, nyt avattava uusi myymälä on 4.500-neliöinen. Lisärakentaminen alkaa lisäksi välittömästi, ja alkuvuodesta 2024 saamme vielä noin parituhatta neliötä lisää tilaa, kertoo Autoverkkokaupan Turun myymälän yksikönpäällikkö Mikko Rantakare.

Uusi myymälä on Raision ja Turun kuntarajalla Kuninkojalla. Avajaisten yhteydessä luvataan erilaisia tarjouksia autonostajalle – myymälässä ja verkkokaupassa – ja luonnollisesti uutta myymälää juhlistetaan paikan päällä makkara-

ja kahvitarjoiluin.

– Haluamme tietenkin, että ihmiset tulisivat tutustumaan uuteen myymäläämme ja tarjouksiimme.

Autoverkkokaupan uusien autojen valikoimassa ovat Renault, Hyundai, Dacia, Citroen, Isuzu, Peugeot, Suzuki, SsangYong sekä huhtikuun alusta alkaen Opel. Autoverkkokaupan taustalla oleva Bassado-

ne-konserni tuo maahan lisäksi Citroenin luxusmerkkiä DS ja englantilaista Lotusta ja on juuri ostanut Fiatin, Alfa Romeon ja Jeepin maahantuonnin.

Autokaupan tilanne on viimeisen vuoden aikana ollut ymmärrettävistä syistä vaisu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä johtuneet inflaatio sekä korkojen nousu ovat saaneet ihmiset varovaisiksi hankinnoissaan.

– Olemme eläneet haastavaa aikaa. Viime vuonna rekisteröitiin 80.252 uutta autoa, ja tämä luku on pienin sitten vuoden 1995. Tämäkin vuosi on alkanut vaisusti, mutta autoalalla on yleisesti näkemys, että olemme päässeet pahimman yli ja ala on taas nousussa, kertoo Rantakare. Autoilu luonnollisesti sähköistyy kaiken aikaa. Se näkyy jo hyvin vahvasti uusien autojen re-

AMMATTITAIDOLLA 100% suomalainen

ilmainen arviointi! Joustava rahoitus!

377 katonmaalausturku fi Y: 2016815-0

KOKEMUS EI KATSO IKÄÄ

kisteröinnissä.

– Tällä hetkellä uusista autoista jo noin 40 prosenttia on täyssähköisiä tai ladattavia hybridejä. Vajaa kolmannes on ei-ladattavia hybridejä, noin 25 prosenttia bensiinikäyttöisiä ja enää noin viisi prosenttia dieseleitä, kertoo Rantakare.

”

laskee

Pohjanmereen tunturirotko

Mahtavaa! x2

mättä vetäytyvän verbi ” ”

myötäjäisiä

futiskentissä

herkeä- ” x2

vaihtoJorma Kemppainen 2023

Tasalanaukio 1, 2.krs, 21200 Raisio

Julkaisija ML-Mediat Oy ISSN 2670-1197 (painettu)

Jakelu Posti Group Oyj

Jakelupäivystys Reklamaatiot: 0100 85160 (pvm/mpm) tai lomakkeet/postin-jakeluhairio html 045 112 4240 ML-Mediat

Rauni x2

hohde

alan firma Kuik-

Timo

lia

alias Ajax -liina hiivan verbi

ex-italialainen

tienoo

kamerassa ei näe

Toimitusjohtaja Mika Leinonen 040 706 2132

lykkyjä

ren-

kaallekin taistoissa

Tukka höllä

KIVI” ” vek!

Erik

nauha Har-

maja

Kokkolaa

vähättelyä jaloin

baana nyt repi-

IKvää

KOJA

Laskutus Aino Väänänen 045 112 4240 Päätoimittaja Marko Vuosjok 045

alban päällä paineita

kingi vuotava

tarun

126 1698 Toimittaja Katariina Mäkinen-Önsoy 050 363 9290 Mainosvalmistus aineistot@ Sähköpostit etunimi.sukunimi@ Mediamyynti Mika Leinonen 040 706 2132 Kaisa Puisto 050 364 7970 Tekniset tiedot 1 palsta 40 mm 2 palstaa 84 mm 3 palstaa 128 mm 4 palstaa 172 mm 5 palstaa 216 mm 6 palstaa 260 mm Noudatamme Julkisen sanan neuvoston (JSN) periaatteita. ALUEENSA SUURIN! Jakelulevikki noin 28.743 kpl Jakelureklamaatio/Posti P 0100 5445, ma-pe 8-16 tai ota-yhteytta/itseasiointilomakkeet Kristiina Engström 045 111 6932 TURUN SEUT U ITÄ-TURKU – KAAR NA LIETO – PAIMIO – PARAINEN – SAUVO S A NO M AT ITÄ

MArko Vuosjoki

Uusista rekisteröitävistä autoista on tällä hetkellä vajaa kolmannes ei-ladattavia perinteisiä hybridejä. Kuvan Suzuki Vitara on Turun Seutusanomien viime vuonna koeajama hybridi.

Myllyn Finnkino sai liki täydet pisteet

Erilaiset ihmiset tutustuivat Raision vammaisneuvoston kutsumana Myllyn elokuvateatterin saavutettavuuteen ja esteettömyyteen.

SAAVUTETTAVUUS

Raision vammaisneuvoston aloitteesta parikymmentä erilaista ihmistä kävi elokuvissa Raision Myllyn uudessa elokuvateatterissa. Tavoitteena oli saada selville, miten liikuntarajoitteiset, kuulo- tai näkövammaiset ihmiset voivat nauttia elokuvanäytöksestä.

Elokuvana oli kotimainen ”Hamsteri”.

Näytökseen oli kutsuttu raisiolaisten lisäksi lähikuntien vammaisneuvostojen edustajia, Finnkinon edustajat ja Turun kaupungin esteettömyyskoordinaattori.

– Elokuvaan tuli parikymmentä erilaista ihmistä. Joukossa oli muun muassa kolme pyörätuolilla liikkuvaa, yksi sähkömopolla liikkuva, yksi rollaattorilla liikkuva, yksi kyynärsauvojen kanssa liikkuva, yksi

kuulovammainen kahden tulkin kanssa ja yksi näkövammainen opaskoiran kanssa, kertoo Raision vammaisneuvoston puheenjohtaja Helena Eskonmaa.

Tulokset olivat Myllyn elokuvateatterin kannalta erittäin hyvät.

– Halusimme saada selville uuden elokuvateatterin saavutettavuus, esteettömyys ja toiminnallisuus. Jos vertaa Myllyn teatteria vanhempiin, Myllyn teatteri on

erittäin hyvä. Suunnittelussa on selvästi otettu huomioon erilaiset ihmiset. Olimme todella tyytyväisiä, vaikka aina on tietenkin parantamisen varaakin, kertoo Eskonmaa.

Hyvien asioiden lista on todella pitkä.

– Leffateatteriin pääsi helposti, sillä invapaikkoja on Myllyssä riittävästi ja ne ovat lähellä kauppakeskuksen ulkoovia. Teatterin sisään-

KOE AINUTLAATUINEN

TUNNELMA TURUN

SYDÄMESSÄ.

Löydät mielenkiintoiset ravintolat sekä tuoreet vihannekset, lihat, kalat, leivonnaiset ja muut herkut niin lähituottajilta kuin ympäri maailman!

Ter vetuloa Kauppahalliin!

menoaula on iso ja siellä on varsin hyvä liikkua erilaisten apuvälineiden kanssa. Lipunmyynti onnistuu itsepalveluna tai palvelukassalta – ja pitää mainita, että kaikki henkilökuntaan kuuluvat olivat erittäin auttavaisia ja ystävällisiä, kehuu Eskonmaa.

Hyvät asiat jatkuivat itse teatterisalissa.

– Teatterisali on paras mitä olen ikinä nähnyt. Tilaa on salissa reilusti, istuimet ovat mukavat ja

niidenkin välissä on tilaa liikkua. Salissa on myös tilaa pyörätuoleille, jos haluaa katsoa elokuvan pyörätuolissa istuen.

Myös kuulo- ja näkövammaiset on otettu huomioon.

– Elokuvaan sai suomenkielisen tekstityksen – me kävimme siis katsomassa kotimaisen elokuvan, ja lisäksi kuvailutulkkaus on mahdollista, kunhan on oma tulkki mukana. Induktiosilmukka on kaikissa saleissa, mikä on tärkeä asia kuulovammaisten kannalta. Lisäksi on mahdollista käyttää Movie Reading -kuvailutulkkausta.

Kokonaisuutena Helena Eskonmaa totesi, että Myllyn elokuvateatterissa on otettu erilaisten ihmisten tarpeet huomioon erittäin hyvin.

– Erikoisplussana voisin mainita sen, että vessoissa olevat invatunnukset olivat kohokuvioisia. En ole ennen nähnyt niitä missään. Ne ovat todella hyvät, kun heikkonäköinen voi tun-

nustelemalla varmistaa, että kyseessä on invavessa, kiitteli Eskonmaa. Miinuspuolia olikin todella vähän.

– Jos jotain pientä parannettavaa haetaan, niin opasteita voisi olla hieman enemmän ja olisi hyvä, jos aulassa olisi erikorkuisia tuoleja, sellaisia, joita liikuntarajoitteisten olisi mukava käyttää. Näkövammaisia varten olisi hyvä asentaa kulkulistat muun muassa ulko-ovelta kassalle. Mielenkiintoisen testin tulokset menivät myös välittömästi eteenpäin.

– Haluan kiittää ja kehua Finnkinoa heidän osoittamastaan mielenkiinnosta. Meillä oli mahdollisuus antaa palautetta paikalla olleille Finnkinon tekniikan asiantuntijalle ja teatteripäällikölle, ja he eivät pelkästään kuunnelleet meitä, vaan aktiivisesti kyselivät kokemuksistamme.

KESÄN PARHAAT PRÄTKÄKAUPAT TEHDÄÄN NYT! ERÄ HONDA REBEL 500 CUSTOMEITA HINTAAN

8 790 €

PALVELEMME KAIKENKOKOISISSA

Marko Vuosjoki

Myllyn elokuvateatterin avarat tilat mahdollistavat viittomakielen tulkkien käytön. Kuvassa tulkit Laura Lepistö ja Anna Uttula, jotka tulkkasivat elokuvan kuulovammaiselle asiakkaalleen.

Löydät meiltä sopivan veneen aina soutuvenekokoluokasta isompiin matkaveneisiin. Kaikkiin venekauppoihin kattavat palvelupaketti- ja rahoitusmahdollisuudet – kysy myyjiltämme! Meiltä löydät moottoripyörät, mönkijät sekä veneet!