Kalsium + D3-vitamiinivalmisteet nieltävinä tabletteina ja purutabletteina.
15,90
(0,16/kpl) 30 pv alin hinta 18,79 Tarjous voimassa 30.9.2024 asti
Lataa TREET-sovellus Kotiinkuljetus samana päivänä!
Onneksi on myös Drive-In Apteekki
Pyhän Henrikin apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja Drive-In -palvelupisteestä käsin ma-pe 9-20, la 9-17, su 12-18. Puh. (02) 275 2150 Bonus ei kerry resepti- ja itsehoitolääkkeistä Katso kaikki tarjoukset pyhahenrik.fi Yhteistyössä AboaPharm Oy
aiheesta!
n n n PÄÄKIRJOITUS
Käytetään palveluita ja käydään tapahtumissa syksylläkin
Suomen kesä on totutusti monenlaisten tapahtumien aikaa. Varsinais-Suomessa kesä on vieläpä erityisen hienoa aikaa, kun pääsemme nauttimaan maailman upeimmasta saaristosta, siellä seilaavista monenlaisista laivoista ja monimuotoisista tapahtumapalveluista.
Tänä kesänä saaristossa on kuhissut tavallistakin enemmän, sillä Tall Ships Races houkutteli kävijöitä yhteensä lähes puolen miljoonan ihmisen verran.
Kävin itsekin ihastelemassa isojen purjeiden laivoja tapahtuman päätöspäivänä sunnuntaina, ja samalla tutustuin yhteen minulle aiemmin tuntemattomaan saaristoristeilyyn.
Olen myös käynyt kesällä parissa kesäteatterissa, kylpylässä ja luonnollisesti Naantalin vanhassakaupungissa sekä Aurajoen rannoilla.
Tällainen tapahtumissa käyminen ja kesäisten palveluiden käyttäminen kuulostaa varmasti tutulta myös monelle Turun Seutusanomien lukijalle.
Hienoa, että ihmiset käyvät kesätapahtumissa ja käyttävät paikallisia palveluita. Toivottavasti tämä ei kuitenkaan jää ainoastaan kesään, vaan muistamme nauttia erilaisista elämyksistä myös syksyllä ja talvella.
Tarjonnastahan se ei jää kiinni. Vaikka emme enää syksyn sateilla ja talven pakkasilla pääsekään jokilaivojen kyytiin tai vanhankaupungin terasseille, voimme mennä mukaviin sisätiloihin katsomaan elokuvia, teatteria, näyttelyitä, urheilutapahtumia ja nauttimaan monipuolisesta ruoka- ja juomatarjonnasta sekä konserteista.
Paikalliset tapahtumajärjestäjät ja yrittäjät eivät tuota tapahtumiaan ja palveluitaan pelkästään rakkaudesta lajiin – toiminnan on oltava myös kannattavaa. Laaja tarjonta ei ole itsestäänselvyys, vaan asiakkaita on oltava.
Toivottavasti mahdollisimman moni lukijoistamme muistaa käyttää paikallisia palveluita ja käydä tapahtumissa myös syksyn ja talven tullen.
Marko Vuosjoki Päätoimittaja
MIELIPIDE MIELIPIDE
Yhdessä omaishoidon hyväksi
Vuosi sitten jätimme yhteisen kannanoton Varhan aluehallituksen puheenjohtajille ja visiomme silloin oli, että Varsinais-Suomesta hyvinvointialueena tulisi Suomen omaishoitomyönteisin. Korostimme kannanotossamme yhteistyön merkitystä, jotta yhdessä saisimme luotua omaishoitajia tukevan verkon hyvinvointialueen ja järjestökentän välille. Vuotta myöhemmin voidaan olla tyytyväisiä siitä, että työ on alkanut ja sitä päästään tehostamaan.
Olemme iloisia siitä, kuinka hyvin meidän toiveemme yhteistyöstä on kuultu, ja kuinka hyvin sitä on päästy toteuttamaan. Keskusteluja on värittänyt ratkaisukeskeisyys ja konkreettisten asioiden tuominen toimivaksi osaksi arkea niin järjestökentällä kuin hyvinvointialueen puolella. Molemminpuolinen luottamus on näkynyt yhteisissä pohdinnoissa ja tekemisessä.
Yhteistyölle ja tiedon kulun turvaamiselle on mielestämme enenevissä määrin tarvetta, kun olemme kohta kahden vuoden ajan eläneet uutta aikaa hyvinvointialueiden kanssa. Järjestöjen merkitys korostuu yhteiskunnallisesti tällaisena aikana, jolloin tehdään taloudellisia leikkauksia ja kaikilla toimialueilla budjetti on piukassa. Omaishoitajan jaksamista tukeva järjestötoiminta ennaltaehkäisee uupumista ja mahdollistaa matalan kynnyksen tukitoimet. Omaishoitajayhdistykset tukevat kaikkia läheistään auttavia, myös heitä, joilla ei ole virallista omaishoidon sopimusta. Virallisia omaishoitajia Varhan alueella on yli 4.000 ja heitä, jotka auttavat ja tukevat läheistään arjessa yli 30.000.
Hoivan vaihtoehtoiskustannuksista on tehty selviä laskelmia. Esimerkiksi tehostettu palveluasuminen on yli viisi kertaa kalliimpaa kuin omaishoito, kun otetaan huomioon omaishoidon keskimääräinen palkkio ja vapaat. Uskallamme sanoa, että jokainen euro, jonka hyvinvointialue sijoittaa omaishoitajaan tulee moninkertaisena takaisin, puhumattakaan inhimillisestä näkökulmasta. Omaishoito on hoitoa, jonka perustana on rakkaus ja halu auttaa läheistä.
Syksyn myötä käydään budjettineuvottelut hyvinvointialueella. Vaikka tiedämme, että jaossa on runsaasti niukkuutta, luotamme siihen, että omaishoito on vakiinnuttanut paikkansa arvostettuna Varhan palvelumuotona, johon kannattaa sijoittaa.
Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Salon omaishoitajat ry Turun Seudun Omaishoitajat ry Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry
Turun varhaiskasvatuksen siivouspalvelut ulkoistetaan – suunta oikea
Turun kasvatus- ja opetuslautakunnan päätti 18.6. ulkoistaa siivouspalvelut varhaiskasvatuksessa, mikä on hieno asia ja päätös oikeaan suuntaan.
Asia on herättänyt huolta muun muassa Turun Sanomien Lukijoilta-osiossa 15.8.2024. Talous on paineen alla, ja säästöjä on löydettävä ilman, että laadusta tingitään. Yksityistäminen ei automaattisesti tarkoita siivouspalveluiden heikkenemistä – päinvastoin, kilpailu markkinoilla johtaa usein palvelun laadun paranemiseen.
Yksityiset yritykset toimivat kilpailluilla markkinoilla, mikä kannustaa niitä tuottamaan korkealaatuisia palveluita, sillä niiden liiketoiminnan jatkuvuus on suoraan sidoksissa asiakastyytyväisyyteen.
Tämä tarkoittaa, että siivousyritykset pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaansa, kouluttamaan henkilökuntaansa ja tuomaan mukanaan parhaita käytäntöjä ja innovaatioita, jotka voivat jopa parantaa puhtauden tasoa varhaiskasvatusympäristöissä.
On myös tärkeää huomata, että ulkoistaminen mahdollistaa resurssien kohdentamisen muihin tärkeisiin varhaiskasvatuksen osa-alueisiin, kuten pedagogiseen toimintaan ja lasten hyvinvointiin. Laadunvalvonta ja tiivis yhteistyö yksityisten palveluntuottajien kanssa varmistavat, että palvelut täyttävät korkeat vaatimukset.
Tässä tilanteessa on siis mahdollista saavuttaa sekä taloudellisia säästöjä että parantaa palvelun laatua, mikä hyödyttää niin lapsia, henkilökuntaa kuin koko yhteiskuntaakin. Ymmärrän, että muutos herättää huolta kuten muutos aina, mutta yksityisen sektorin osaaminen ja tehokkuus tarjoavat mahdollisuuden varmistaa, että varhaiskasvatuksen tilat pysyvät yhtä puhtaina – tai jopa puhtaampina – kuin aiemmin.
Mikko Rantanen Turun Yrittäjien puheenjohtaja
MIELIPIDE
Jakoon ja kiertoon – yhteisöt kestävän kehityksen
Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka julkaisi kiertotalouden tiekartan (2016). Myös yhteisöt ja kansalaistoimijat edistävät kiertotaloutta, vaikka tätä roolia ei aina havaitakaan. Nykyistä talousmalliamme kutsutaan lineaariseksi talousmalliksi, eli otamme luonnonvaroja, käytämme niitä ja sen jälkeen heitämme ne pois. Kiertotalous taas on talouden malli, jossa ei synny hukkaa tai jätettä, ja tuotteisiin käytetyt luonnonvarat jatkavat elämäänsä muissa tuotteissa ja käyttötarkoituksissa.
Jakamistalous on kiertotalouden alalaji ja sen tehokkain muoto, kun samaa tuotetta voivat käyttää useat henkilöt, sillä kierrätys tai tuotteiden muokkaaminen kuluttaa aina energiaa. Kirjas-
tojen lainaamistoiminta on jakamistaloutta, samoin vaikkapa kerrostalojen pesutuvat.
Jakamistalouden juuret terminä johtavat 2000-luvun alkuvuosiin, mutta jakamistaloutta on harjoitettu jo pitkään. Suomen maaseudulla maamiesseurat ja pienviljelijäyhdistykset ovat esimerkiksi omistaneet maatalouskoneita, joita on käytetty yhteisesti, ja aikaa ja osaamista on jaettu talkoissa. Samoin omakotiyhdistykset ovat jo pitkään vuokranneet oksasilppureita ja vastaavia välineitä.
Yhteisöllisestä jakamistaloudesta ei pidäkään puhua menneessä aikamuodossa, sillä yhdistysten omistamat yhteisölliset tilat, kylätalot, seurantalot, urheilutalot, saunat ja vastaavat ovat
edistäjinä
modernia jakamistaloutta parhaimmillaan. Taloista löytyy astiastoja, kokousvälineitä, urheiluvälineitä, kangaspuita ja vaikka mitä lainattavaksi tai kohtuullista korvausta vastaan.
Entäs se varsinainen kiertotalous eli tavaroiden elinkaaren pidentäminen, uusiokäyttö ja materiaalien kierto? Yllättävän moni yhdistystila on jo kiertotaloutta itsessään eli alun perin tehty toiseen käyttötarkoitukseen. Etenkin kunnan hylkäämiä kyläkouluja uusiokäytetään usein kylätaloina, mutta yhdistysten tiloina on myös entisiä kunnantaloja, seurakuntien tiloja, rautatieasemia ja kauppoja.
Tavara laitetaan kiertoon myös muilla tavoin. Kylätaloilla on kirjojen ja muiden tavaroiden kierrätystä
ja esimerkiksi valtakunnallinen Avoimet Kylät -päivä kesän alussa tarkoittaa monella kylällä paikallisen kirppiksen järjestämistä. Joillakin taloilla käsityökerhot ja tuunauspajat loihtivat uusia käyttötapoja vanhoille vaatteille ja tekstiileille. Vanha veistosali tarjoaa tilat paikallisille nikkareille. Yhteiskompostori biojätteille, yhteinen palstaviljelmä pihalle, ehkä jopa kylän yhteinen maakellari voidaan myös ottaa yhteisiksi tavoitteiksi.
Tauno Linkoranta
Varsinais-Suomen kyläasiamies Varsinais-Suomen Kylät ry
UUTISET
Suomen Kotiseutuliitto julkisti tänään 22. elokuuta hienon kotiseututeon jokaisesta MannerSuomen maakunnasta 75-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi.
Maakunnallinen kotiseututeko -palkinto meni Varsinais-Suomessa Piikkiö Päivät ry:n järjestämälle Piikkiö Päivä -tapahtumalle. Piikkiö on osa Kaarinan kaupunkia.
Piikkiö Päivää on vietetty vuodesta 1986 alkaen. Tapahtuman loivat Piikkiön yrittäjät yhdessä Piikkiön kunnan kanssa. Tapahtuman pohjan muodostivat Osta Piikkiöstä -kampanja ja Piikkiö Palvelee -lehti. Vuonna
2012 vastuunkantajaksi perustettiin Piikkiö Päivät -yhdistys, jonka jäseninä on joukko paikallisia yhdistyksiä. Se on säännöllinen vuotuinen tapahtuma, joka ainoastaan koronapandemian vuosina 2020 ja 2021 jouduttiin jättämään väliin. Piikkiö Päivä on koko perheen tapahtuma ja kohtaamispaikka Piikkiön keskustan alueella. Piikkiö Päivät yhdistys ja sitä edeltäneet toimijat ovat tehneet Piikkiötä tunnetuksi sekä piikkiöläisille että laajemmin lähialueille. Piikkiö Päivä on vuodesta toiseen tuonut kiinnostavalla kattauksella esille paikallista omaleimaisuutta ja monimuotoisuutta
vierailevia taiteilijoita unohtamatta. On hienoa olla piikkiöläinen Piikkiö Päivänä ja nähdä sekä näyttää, mitä kaikkea meillä on. Tapahtuman 30-vuotishistoriikin nimi iski asian ytimeen. Piikkiö Päivät – jokaiselle kaikkea – on kotiseututyötä parhaimmillaan.
Ehdotusten joukosta esiraati poimi kärkiehdotukset kaikista maakunnista, ja maakunnallisia voittajia pääsivät äänestämään oman maakunnan ihmiset. Ääniä annettiin kaikkiaan yli 4800.
– Saimme paljon hyviä ehdotuksia, ja äänestykseen päätyneet kärkiehdokkaat olivat kaikki erinomaisia esimerkkejä
suurella sydämellä tehdystä kotiseututyöstä, Kotiseutuliiton järjestöpäällikkö Marika Punamäki kertoo tiedotteessa.
Palkinnot luovutetaan Valtakunnallisilla kotiseutupäivillä 31. elokuuta.
Tervetuloa tutustumaan MATTO.fi uuteen myymälään Turun Länsi 1:seen.
Avoinna: MA-PE KLO 10 – 18, LA KLO 10-15 VIILARINKATU 5 | WWW.MATTO.FI
Yleisurheilu oli Turun Seutusanomien suosikki
MITÄ MIELTÄ?
Turun Seutusanomien Mitä Mieltä -nettigallupissa kysyttiin tällä kertaa, mitkä lajit tai tapahtumat Pariisin kesäolympialaisissa kiinnostivat lukijoitamme eniten. Lukijamme äänestivät ahkerasti omia suosikkejaan, ja voittaja oli lopulta varsin selvä.
Eniten suosiota sai yleisurheilu, joka sai komeat 31 ääntä. Pari lukijaa vielä tarkensi omasta mielestään kiinnostavinta yleisurheilutapahtumaa; toinen piti kisojen parhaana lajina miesten seiväshyppyä, jossa ruotsalainen Armand Duplantis teki uuden maailmanennätyksen, ja toinen lukijamme mainitsi, että nuoren suomalaislupauksen Saga Vannisen seitsenottelua oli erityisen kiinnostavaa seurata.
Toiseksi eniten kannatusta sai Seine-joella pidetty avajaissere-
monia, jota äänesti kahdeksan lukijaamme.
Palloilulajit saivat seitsemän ääntä ja päättäjäiset kuusi ääntä. Myös harvemmin televisiossa nähtäviä lajeja seurattiin olympialaisissa. Ratsastuslajit ja skeittaus saivat molemmat neljä ääntä. Näiden lajien suosiota olympiaareenoilla luonnollisesti lisäsivät suomalaiset kilpailijat – skeittauksessa toivottiin jopa suomalaismitalia, ja vasta 13-vuotias Heili Sirviö taiteilikin lopulta laudallaan parkin finaalissa hienosti viidenneksi.
Purjehdusta äänesti kiinnostavana olympialajina yksi lukijamme.
Ilman ääniä jäivät tällä kertaa kamppailulajit ja ammunta – lieneekö syynä se, että suomalaiset putosivat jatkosta hyvin aikaisessa vaiheessa niin painissa, judossa, kivääriammunnassa kuin myös
Piikkiö Päivä on perinteeksi muodostunut kotiseututapahtuma.
Kriivarin päiväkoti
40 vuotta
PAIMIO
Paimion Kriivarin päiväkodilla järjestetään avoimet ovet 10.9. kello 15–18. Syyskuussa 40-vuotista taivaltaan juhlistavassa päiväkodissa on luvassa ohjelmanumero noin kello 17.30. Henkilökunta toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin uudet kuin vanhatkin asiakkaat, työntekijät ja muut yhteistyökumppanit.
FightBackRun liikuttaa taas ihmisiä
Pekka Hyysalon ideoima liikuntatapahtuma järjestetään jo yhdennentoista kerran.
TAPAHTUMAT
Ensimmäistä kertaa jo vuonna 2014 järjestetty FightBack Run liikuttaa ihmisiä Vanhalla Suurtorilla ja Aurajoen rantamilla lauantaina 7. syyskuuta.
Turun Seutusanomat
NÄKÖISLEHTINÄ NETISSÄ!
Kaikki lehtemme luettavissa turunseutusanomat.fi
Aina ilman maksumuureja.
TURUN SEUTU S A NOM AT
FightBack Runin ideanikkari Pekka Hyysalo odottaa tämän syksyn FightBack Runilta paljon iloisia kohtaamisia ja huikeaa tunnelmaa. Jo yhdennessätoista FightBack Run -tapahtumassa juostaan ja kävellään tutussa ympäristössä Aurajoen rantamilla.
Tapahtumapaikkana on Vanha Suurtori, jossa ohjelma alkaa kello 12 ja liikkeelle lähdetään noin kello 13. FightBack Runin ajatuksena on alusta alkaen, vuodesta 2014, saada osallistujia liikkumaan matalalla kynnyksellä ja kannustaa myös liikuntarajoitteiset mukaan. Aikoja ei oteta ja jokainen kilpailee vain itsensä kanssa.
Alun perin ajatuksena oli tuplata 2,6 kilometrin matka vuosittain aina maratoniin asti, mutta sittemmin siirryttiin yhteiseen kahden tunnin liikunta-aikaan, jonka kuluessa reitin voi kiertää niin monta kertaa kuin haluaa – vaikka vain kerran, puolimaratonin verran eli kahdeksan kertaa tai enemmänkin.
Pekka Hyysalo juoksi tai omin sanoin ”jolkotteli” puolimaratonin vuonna 2018.
– Maratontavoite voi hyvin. Tavoite on jo antanut minulle kaiken, mitä siltä tavoittelin – olen mielestäni oppinut juoksemaan! Nyt sitä pitäisi tehdä reilu 42 kilometriä putkeen enkä ole varma, milloin tulen sen tekemään, mutta olen saanut tavoitteelta jo niin paljon, että olen superkiitollinen.
FightBack Runissa keskeistä on siis liikkumisen ilo, yhdessäolo, tsemppihenki ja myönteinen asenne. Liikuntarajoitteisille ja heidän
avustajilleen on aiempaan tapaan oma noin 300 metrin maksuton esteettömyysreitti, jonka voi kiertää myös pyörätuolilla tai rollaattorilla. Tälle esteettömälle reitille odotetaan tänä vuonna ennätysmäärää osallistujia. Esiintymislavalla nähdään muun muassa All Stars -tanssistudion tanssiesitys. Alku- ja loppuverryttelystä pitää huolen Ville Viikinki, joten tapahtuma-alueella on luvassa hauskaa myös perheen pienimmille.
Jo vuodesta 2014 alkaen järjestetty FightBackRun on houkutellut mukaan lukuisia julkisuuden henkilöitä, kuten tässä kuvassa yhdessä Pekka Hyysalon kanssa iloitsevan Michael Monroen. Hae
Mukana on myös osallistujia, jotka ovat olleet kaikissa aiemmissa tapahtumissa ja joista nuorimmat ovat aloittaneet FightBack Runinsa vauvanvaunuissa. Tapahtumaan voi osallistua niin yksin kuin kaveri-, harraste- tai työporukoiden kanssa. Lisätietoa tapahtumapäivän ohjelmasta ja aikataulusta löytyy FightBack Runin nettisivuilta www.fightback.fi/fightbackrun.
Kiinnostaako ohjelmistokehittäminen ja koodaus?
Onko sinulla alalta kokemusta, koulutusta tai ehkä jopa tutkinto? Tule Turun kaupungille työ- ja oppisopimussuhteeseen ja päivitä osaamisesi nykypäivän työelämävaatimuksien tasolle.
Tule CodePointin ryhmään, jos olet turkulainen työtön työnhakija, jonka edellisestä työsuhteesta on kulunut vähintään 6 kk.
Hakuaika päättyy 29.9.2024.
Lisätiedot: työnjohtaja Eerikki Kurki to 29.8.24 klo 10–13 ● pe 6.9.24 klo 10–13 to 19.9.24 klo 10–13 ● to 26.9.24 klo 10–13
Kun tekee huolella mökin syystoimet, ensi keväänä mökille on taas mukavampi mennä.
MÖKKEILY
Moni lopettaa mökin käytön elo-syyskuun vaihteessa ja jättää mökkinsä talviteloille. Jos mökkiä ei talvella käytetä, mökin syystoimet kannattaa tehdä huolella – silloin seuraavan vuoden mökkikausi alkaa taas keväällä sujuvammin.
Jos mökki jää talveksi kylmäksi, vesiputkistot on syytä tyhjentää, sillä pienikin vesimäärä voi jäätyessään aiheuttaa ison vahingon.
Mökkiin on myös jätettävä tuuletusta, jotta kosteus ei pääse imeytymään rakenteisiin.
Joillekin mökeillä jätetään talveksikin peruslämpö. Tällöinkin mökin sisällä ovet on syytä jättää auki, jotta lämpö kiertää koko rakennuksessa. Lämmityslaitteiden kunnosta ja puhtaudesta on tietenkin huolehdittava erityisen
tarkkaan, jos mökillä ei talvikaudella käydä lainkaan.
Kun mökillä ei käydä pitkään aikaan, voivat hiiret ja jyrsijät aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Kaikki jyrsijöille sopiva syötävä tulisi poistaa mökiltä tai ainakin säilyttää umpinaisissa astioissa. Hiirenpyydykset kannattaa kaiken varalta asentaa mökkiin.
Kaikki sähkölaitteet on syytä irrottaa pistorasioista ja jos mökin järjestelmät eivät talvella tarvitse sähköä, sen voi katkaista talveksi.
Irtainta omaisuutta ei kannata turhaan jättää mökille varkaita houkuttelemaan.
Mökkinaapurit voivat olla iso apu – jos naapurit käyvät omalla mökillään talvellakin, heitä voi pyytää käymään omalla mökillä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.
Mökin piha-alueella on myös paljon tekemistä.
Laiturien kelluvat osat siirretään pois vedestä ja paikalleen jäävän laitu-
rin kiinnitykset on syytä tarkistaa huolellisesti. Pihakalusteet, vesivälineet ja tietenkin vene puhdistetaan, huolletaan tarvittaessa ja viedään turvalliseen säilytystilaan.
Mökin rännit on syytä puhdistaa ja myös varmistaa, että vesi ohjautuu talosta poispäin. Terasseille ei kannata jättää yhtään ylimääräistä tavaraa, sillä ne likaantuvat ulkona ollessaan.
Mökin piha-alueella rakennuksen lähellä olevat puut kannattaa myös
tarkistaa ja tarvittaessa kaataa, etteivät talvimyrskyt kaada puita rakennuksen päälle.
Lisää mökin syyshuollosta saa muun muassa Omakotiliitosta.
Lisämääräraha Tarvasjoen koulun parkkipaikalle
LIETO
Liedon kaupunginhallitus esittää edelleen valtuustolle, että Tarvasjoen liikuntahallin ja koulun parkkialueen rakentamiselle varataan 30.000 euroa alkuperäisen varauksen lisäksi. Lisäraha siirretään terveyskeskuksen liuosjäähdyttimen uusimisen määrärahasta. Tekninen lautakunta on päättänyt parkkipaikan urakoitsijaksi edullisimman kokonaishintatarjouksen 63.000 euroa teh-
nyt Maanrakennusliike Vähätalo Oy. Parkkipaikka on tarpeellinen, sillä liikuntahallin rakentamisen yhteydessä parkkipaikkoja on vähennetty koulun alueelta. Parkkipaikan tekeminen uuteen paikkaan helpottaa pihatilan käyttöä ja parantaa liikenneturvallisuutta. Lisäksi liikuntasalin käyttäjille saadaan lisää parkkipaikkoja.
PLANTAARIFASKIITTI? POLVEN NIVELRIKKO?
Haluatko kävellä ilman kipua?
Plantaarifaskiitti on viheliäinen ongelma, johon vihdoinkin on saatavilla toimiva ratkaisu.
Sveitsiläiset Kybun ilmakennokengät auttavat sinua kolmella eri tavalla nujertamaan plantaarifaskiitin ja saavuttamaan jälleen kivuttoman kävelyn ilon.
Tule Medishop myymälään ja koe itse Kybun kenkien vaikutus!
1. kenkien ainutlaatuinen elastinen pohjarakenne vaimentaa kantapääkivun, ja tällöin voit taas kävellä normaaleilla askelilla. Virheellisestä askelluksesta johtuvat polvi-, lonkka- ja alaselkäkivut jäävät pois.
2. kybun kenkien ainutlaatuisen pohjarakenteen ansiosta askeleista tulee kevyen rullaavia. Tämä rullaava liike venyttää tulehtunutta kantakalvoa ja vilkastuttaa verenkiertoa. Itse asiassa vaikutus on jokaisella askelella sama, mitä esimerkiksi fysioterapeutin antamissa jalan venytysharjoituksissa.
3. jatkuva kevyt venytysliike pitää kantakalvon joustavana, ja plantaarifaskiitti ei pääse uudelleen pahenemaan.
TURKU Kauppakeskus Länsi 1, Viilarinkatu 5, Turku avoinna ma-ti 10-18, ke-pe 9-17, la 10-15 puh 020 155 00 42, fysioterapia 020 155 00 45
HELSINKI Topeliuksenkatu 3, Töölö Avoinna ma-ti 9-18, ke-pe 9-17, la 10-15 puh 020 155 00 40
medishop.8 sivuilta
pitää kehon ryhdikkäänä
vahvistaa jalkoja ja syviä lihaksia ohjaa luonnolliseen askellukseen
auttaa plantaari faskiittiin vaimentaa polviin kohdistuvia tärähdyksiä
kehittää tasapainoa
Marko Vuosjoki
Kesämökin syystoimet kannattaa tehdä huolella, jotta seuraavana keväänä mökille olisi taas mukava mennä.
Bauma Blue
Melano Blue Brown
Black
Kybun-kenkiä on kymmeniä malleja naisille ja miehille. Lue lisää
Marko Vuosjoki
S A NOM AT ITÄ Suomen luonnon päivä ja muinaistulet kutsuvat ulos lauantaina
Saaristomeren ja sen ympäristön suurimpiin tapahtumiin kuuluu muinaistulien yö, joka järjestetään kaikkialla saaristossa elokuun viimeisenä lauantaina.
TAPAHTUMAT
Perinteinen Muinaistulien yö -tapahtuma järjestetään jälleen Littoisten lavalla ja rannalla elokuun viimeisenä viikonloppuna. Tapahtuma alkaa tuttuun tapaan tansseilla, joita tahdittaa Neitoset-yhtye. Tapahtuma päättyy kokon sytyttämiseen noin kello 21.30.
Liedon Verkatehtaiden 200-vuotisjuhlien kunniaksi lauantaina 31.8. tehdasrakennuksen sisäpihalla vietetään illallista taivaan alla. Juhlavuoden tunnelmissa draamalliselle Verkamatkalle lähdetään verkatehtaan pääportilta vielä 8. syyskuuta kello 14 Littoisen markkinoiden aikaan.
Liedon Vanhalinnan alueella järjestetään perinteinen Linnavuoren
yö -tapahtuma 31. elokuuta kello 19.30–22. Illan ilmaisohjelma alkaa pihalla Kaarle Knuutinpoikien jousiammuntanäytöksellä. Vanhalinnan pajalla on sepän työnäytöksiä, kartanon puutarhan puolella saa pelata pihapelejä ja Kivinavetalla palvelee kahvila.
Linnavuoren laelle voi siirtyä kello 21, jolloin tulet syttyvät. Aurajokimelonnan valaistut kanootit ohittavat samaan aikaan linnavuoren. Tapahtuman järjestää Vanhalinnan museon ystävät ry yhteistyössä Liedon Vanhalinnan kanssa.
Muinaistulien aattoillasta nautitaan Maskun kunnankirjastolla 30.8. kello 19–22 satuhetken, muskarin, revontulibongarin valokuvanäytöksen ja Riverside Castlen fantasiamusiikin parissa. Pimenevään iltaan tunnelmaa tuo Aura Companyn tulishow. Koko tapahtuman ajan ohjelmassa on myös makkaranpaistoa, pinssien tekoa ja mukavaa yhdessäoloa.
Mynämäenseudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n Suomen luonnon päivän lepakkoretki alkaa 31.8. kello 20 Mietoisten seurakuntakodista Suomen lepakoista kertovalla esityksellä. Ilmoittautumisohjeet löytyvät sll.fi:stä.
Naantali Sunfest –muinaistulien festivaali järjestetään Muinaistulien viikonloppuna. Naantalin Kirkkopuisto muuttuu upean valo- ja tulitaiteen näyttämöksi elokuun pimenevinä iltoina, jolloin nautitaan myös huippuesiintyjien, kuten esimerkiksi Juha Tapion, Abreun, Ressu Redfordin, Kaija Koon, Anna Puun ja Viivin, konserteista.
Muinaistulien yö perheille Merimaskun Apajalla alkaa kello 18.30. Ohjelmassa on ongintaa ja kasvomaalausta, VPK:n paloautoon tutustumista ja noin kello 20 syttyvän kokon ihailemista.
Röölänrannan Muinaistulien yön ohjelmassa on kello 17 truba-
Liedon Vanhalinnan linnavuori on muinainen vartiopaikka, josta avautuu upea näkymä Aurajokilaaksoon.
duuri Sanna Jäänvirta. Laiturilla syttyvät tulet ja shamaani Jouko Kontturi saapuu tänäkin vuonna rummuttamaan merelle, valolle ja tuulille laittaen hyvät voimat liikkeelle ja suopeiksi kylälle. Ilotulitusta edeltää Prinssi Rohkea ja Erämaan rotat -esitys. Paimion Jokipuiston jokavuotinen muinaistulien tapahtuma saa jatkoa 31. elokuuta 19.30–21.30 aiheenaan Suomalaisen luonnon
voima. Illan ohjelmassa on tanssia, musiikkia, valaistujen veneiden kulkue sekä lasten kaarnaveneiden uittoa. Aikuisten Olohuone ry:n järjestämä ja Paimion kaupungin tukema tapahtuma on kaikille avoin.
Turun luonnonsuojeluyhdistys järjestää hyvinvointirasteja sisältävän lähiluontoretken Suomen luonnon päivänä 31.8. kello 12–14. Retki järjestetään Varis-
suo-Pääskyvuoren alueella, ja se noudattelee osittain alueella kulkevaa Paavon polkua. Kahden kilometrin mittainen reitti on pääsääntöisesti helppokulkuista kuntopolkua. Reitin loppuvaiheessa on metsäisempää polkua. Kuntopolulle mahtuu muutama nousu. Retkelle lähdetään kello 12 Huhtakujan alun parkkipaikalta, jonne retki myös päättyy.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Helppo käynnistää
• Tehokas yleissaha
• X-Torq®-moottori
• Max.vesimäärä 500 l/h
• Letkun pituus 9m
• Työpaine 135 bar
Sportsman 570 EFI 4×4 T3b -mönkijä sekä
Pysyväksi
ASUMINEN
Turun yliopiston ympäristötieteen väitöskirjatutkija Laura Tuominen selvitti yhdessä tutkimusryhmän kanssa, kuinka koronaviruspandemia vaikutti kaupunkiviljelyyn, sen hyötyvaikutuksiin ja viljelijöiden asenteisiin.
Tutkimusryhmä on tarkastellut Turussa tapahtuvaa kaupunkiviljelyä jo ennen pandemiaa, ja he tekivät tuoreessa tutkimuksessaan vertailua aiemman aineiston sekä pandemian aikana vuosina 2019–2021 kerätyn aineiston välillä. Tutkijat keräsivät ekologisen aineistonsa kenttätutkimuksin ja teettivät viljelijöille kyselytutkimuksia.
– Havaitsimme, että monilla tutkimukseen osallistuneilla laatikkoviljelyn merkitys kasvoi pandemian seurauksena. Yhä useampi aloitti viljelyn tai siitä tuli viljelijöille entistä tärkeämpää. Tämä tukee aikaisempiin tutkimuk-
siin perustuvaa oletusta, että laatikkoviljely todella lisää resilienssiä, eli se on voinut tukea ihmisten kykyä selvitä pandemiatilanteen aiheuttamista haasteista, Tuominen kertoo.
Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että kaupunkiviljelyn sosiaalinen merkitys kasvoi pandemian aikana entisestään.
Turussa laatikkoviljely on kasvattanut suosiotaan joka vuosi sen jälkeen, kun kaupunki alkoi tarjota viljelylaatikoita kaupunkilaisille vuonna 2016. Viimeisimpänä tutkijoiden tarkastelemana ajanjaksona vuonna 2021 Turussa oli noin 800 laatikkoa miltei 300 eri sijainnissa.
– Koronapandemia osoitti meille, että yksilöiden ja yhteisöjen resilienssin ylläpitäminen ja lisääminen on välttämätöntä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että pääsy kaupunkien viheralueille, kuten puistoihin ja puutarhoihin, tuki ihmisten resilienssiä ja hy-
vinvointia pandemian aikana, Laura Tuominen sanoo.
Tutkijoiden mukaan näyttää siltä, että pandemian vaikutus kaupun-
kiviljelyyn saattaa olla jopa transformatiivinen eli se on voinut muuttaa
toimintaa pysyvästi. Turun Seutusanomat
Varaa aika ilmaiseen näöntarkastukseen synsam.fi
Laura Tuominen viljelylaatikon vieressä. Kuva: Laura Tuominen.
Selaa tarjouskuvastoa tästä
Liedossa vietettiin pellonpiennarpäivää
LIETO
Liedon Yliskulmalla pidettiin 26. elokuuta pellonpiennarpäivä, jossa kuultiin maanparannusaineiden vesistövaikutuksista ja hyödyistä peltomaan rakenteelle.
Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa (AIN3)-hankkeen järjestämässä tilaisuudessa tutustuttiin Savijoen valuma-alueella tehtävään tutkimukseen.
Tapahtumassa oli paikalla hankkeen edustusta Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tilaisuudessa kuultiin myös maanparannusaineiden levitykseen osallistuvan lohkon viljelijää. Tavoitteena on ollut löytää kullekin peltolohkolle sopivin maanparannusaine.
Maanparannusaineilla pyritään parantamaan
maanrakennetta ja vedenpidätyskykyä sekä vähentämään maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista valumaveden mukana.
Viime aikoina pelloille on alettu levittää lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettuja tuotteita kuten kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua, joilla voidaan vaikuttaa maan rakenteeseen sekä vähentää vesistökuormitusta. Lisäksi ne voivat parantaa vesitaloutta ja sadontuottokykyä AIN3-hankkeessa selvitetään kolmen maanparannusaineen, kipsin, maanparannuskuidun ja rakennekalkin, rinnakkaiskäyttöä VarsinaisSuomessa Savijoen valuma-alueella. Kipsin levitystä hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus, kun taas rakennekalkin ja kuitulietteiden käyttöä ympäristöministeriön T&K-hankkeet. Maanparannusainei-
den valinnan ja käytön tueksi ohjeistusta viljelijöille on saatavissa Vesiensuojeluohjelman julkaisemassa Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille suomeksi ruotsiksi ja englanniksi (ProAgria 2023).
Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä eli SAVE -hankkeessa (2016–2018) toteutetut pilotit näyttivät, että peltojen kipsikäsittely vähentää sekä liuenneen että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kulkeutumista pellolta vesistöihin. Kokeilu toteutettiin Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa.
Aurajoen sivujokena virtaava Savijoki valittiin kipsipilotin kohteeksi, sillä sen valuma-alueella on runsaasti savimailla sijaitsevia peltoja. Joen pituus on noin 28 km ja koko joen valumaalueen pinta-ala 130,50
km².
Peltojen kipsikäsittelyä maatalouden vesiensuojelukeinona tutkineessa SAVE2hankkeessa (2018–2022) monivuotisen seurannan tulokset vahvistivat kipsin vesiensuojeluvaikutukset. Haittoja viljelylle ei ole havaittu.
Peltojen kipsikäsittely on Lounais-Suomen Savijoella toteutetun pitkän ja laaja-alaisen tutkimuksen mukaan vähentänyt fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoumaa. Kipsi tarjoaa nopeasti vaikuttavan ja viljelijälle helpon tavan vähentää maatalouden vesistöpäästöjä.
KIPSI-hanke päättyy vuoden 2025 lopussa. Levitykset tulee suorittaa hankkeen voimassaoloaikana, eli kipsitukipäätös on voimassa 2025 syksyyn asti. Kipsi ja sen levitys on ilmaista ja verovapaata, eikä vaikuta maataloustukiin. Elokuun lopulla päättyvän
hakujakson levitykset tehdään syksyn 2024 ja vuoden 2025 aikana. Levitys sovitaan tilan töiden mukaan, syksyllä levitetään sadonkorjuun jälkeen. Syksyisin suoritettavan levityksen yhteydessä suositellaan maan muokkausta viimeistään ennen syksyn kovia sateita. Kipsiä voidaan levittää myös keväisin. Kipsi tuodaan pellon laitaan mahdol-
Tiesitkö?
lisimman lähellä levitysajankohtaa. Kipsi levitetään levityslautasin varustetulla täsmälevittimellä hankkeen kilpailuttaman maatalousurakoitsijan toimesta. KIPSI-hanke rahoitetaan ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja EU:n elpymisrahastosta (RRF).
Katariina Mäkinen-Önsoy
- KIPSI-hanke esillä: Itämeripäivää vietetään torstaina 29.8. kello 14–18 Forum Marinumin edustalla. Varsinais-Suomen ELY-keskus tuo tapahtumaan muun muassa esittelyjä mielenkiintoisista KIPSI-, Gypreg- ja Baltic Reed -hankkeista.
- Kipsi on viljelijälle ilmaista ja verovapaata eikä se vaikuta maataloustukiin. Kipsinlevitystä haetaan aluehallinnon asiointipalvelusta osoitteesta www. kipsinlevitys.fi.
- Maanparannuskipsiä ei levitetä järvien valumaalueille, pohjavesi- tai Natura-alueille eikä luomupelloille. Viljelijä voi halutessaan tarkastaa etukäteen lohkojensa kipsitukikelpoisuuden hankkeen karttapalvelusta.
Kestävän rakentamisen seminaari Paimiossa
Paimion Kehitys Oy järjestää Paimion kaupungintalon Paimiosalissa 11. syyskuuta kestävän rakentamisen seminaarin. Rakentamisen ammattilaisille suunnatussa seminaarissa syvennytään kestävän rakentamisen maailmaan ja otetaan askeleita kohti vihreää siirtymää.
Seminaarissa kuullaan alan asiantuntijoiden näkemyksiä, tavataan muita paikallisia yrittäjiä ja kehitetään konkreettisia keinoja kestävän rakentamisen toteuttamiseksi.
näkemyksiä keskusteluun tuo Sarc+Siggen kehityspäällikkö ja arkkitehti Aino Koivunen. Innovatiivista seinäjärjestelmää esittelevät EcoCocon Nordic Oy/ Ab:n Paul Lynch ja Riitta Ehrnrooth. Ekologisista materiaaleista kertoo AntonGrünin Maritta Antoniazzi, Työpajan aiheena ovat rakentamisen materiaalit nyt ja tule-
vaisuudessa Ilmoittautuminen tapahtumaan on auki 5.9 asti Paimion kaupungin verkkosivuilla.
Katariina Mäkinen-Önsoy
Paimiossa järjestetään syyskuussa kestävän rakentaminen seminaari.
PAIMIO
Kipsiä odottamassa pelloille viemistä välivarastolla Salossa. Kuva: Tuomas Jäntti.
Villan voima valtaa Paimion Parantolan
PAIMIO
Hyvän mielen neulontatapahtuma pidetään Paimion Parantolassa 14. syyskuuta kello 11–17. Paimiolaisen Vuonueen järjestämän Villan Voima -tapahtuman käyttöön on varattu parantolan koko 4. kerros.
Villan Voima -tapahtuma juhlistaa turkulaiskirjailija ja neulesuunnittelija Jenna Kostetilta juuri ilmestynyttä Neulottu Kalevala 2 -teosta. Ihailtaviksi saapuvat uusien neuleiden lisäksi kaikki ihanuudet menneiden vuosien varrelta.
Ensimmäistä kertaa paikalle saapuvat Neuloosiskon Laura ja Liisa ihastuttavien ja suosittujen neuleidensa kans-
sa. Näyttelyssä ovat Neuleita metsästä ja mereltä -kirjan neuleet sekä sen jälkeen ilmestyneitä uutuuksia.
Neulenäyttelyihin tutustumisen, vapaan oleskelun, neulonnan sekä tapahtumakahviossa herkuttelun lisäksi on mahdollisuus ostaa lankamyyjien tuotteita sekä osallistua parsintapajaan ja neulakinnaskurssille.
Minna Lehtovaaran ohjaaman kurssin järjestää Taito Varsinais-Suomi ry. Neulakinnaskurssilla opitaan vanhinta tunnettua tapaa tehdä neulospintaa. Vanhimmat eurooppalaiset löydöt ovat 4 000 vuoden takaa ja Suomen vanhimmat löydöt ovat 1000–1200-luvuilta jaa. Kurssilla käy-
dään läpi kaksi erilaista neulakinnaspistoa, opitaan yhdistämään silmukkaketjun suljetuksi työksi ja saadaan ohjeet neulakinnaspipon tai lapasten valmistukseen.
Opastetut kierrokset ovat varattavissa Parantolasta ja ravintola Toivo vapaasti käytettävissä. Tapahtumapaikkana on Aino ja Alvar Aallon suunnittelema kansainvälisesti tunnettu funkkisarkkitehtuurin helmi, jossa saa aistia neulomiseen sopivaa rauhoittavaa ilmapiiriä. Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta syvemmälle Parantolan sisätiloihin pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla ja näyttelyssä. Majoituksen voi niin
Kaarinalta tukea Aurajokisäätiölle
KAARINA
Kaarinan kaupunginhallitus päätti myöntää Aurajokisäätiölle toiminnan tukemiseen 6.500 euroa. Summa katetaan ympäristölautakunnan talousarviomäärärahoista.
Asian käsittelyssä Hans Huttunen esitti ja Markku Agge kannatti, että avustusta myönnetään 3.000 euroa.
Äänestyksessä pohjaesitys voitti Huttusen esityksen äänin 10-2, yksi tyhjä, joten avustussummaksi päätettiin 6.500 euroa.
Marko Vuosjoki
ikään varata erikseen mielenkiintoisesti sisustetuista huoneista. Neulekinnaskurssille tulee myös ilmoittautua etukäteen taito.fi:ssä.
Avaamme toimipisteen Lietoon! AVOIMET OVET
Torstaina 29.8.2024 klo 14-18
Tervetuloa tutustumaan toimistoomme!
Hyvättyläntie 2, Lieto auranmaantilitiimi.fi
Vapaaehtoiset ovat Mummun ja vaarin tuvan sydän
Mummun ja vaarin tuvat Kaarinassa, Raisiossa ja Turussa ovat osa Suomen SOS-Lapsikylän maanlaajuista ennaltaehkäisevää työtä.
VAPAAEHTOISET
Mummun ja vaarin tupa tarjoaa alueen lapsiperheille lämminhenkisen kohtaamispaikan, jossa perheet voivat tavata muita perheitä, varamummuja ja -vaareja sekä tuvan työntekijöitä. Viikoittaisten tapaamisten aikana syödään yhdessä ja touhutaan lasten kanssa.
Toiminnan sydämen muodostavat vapaaehtoiset varamummut ja -vaarit. Tuvalla syödään yhdessä lämmin ruoka ja lisäksi aikaa vietetään leikkien ja erilaisten touhujen parissa lasten ja perheiden kanssa.
Kaarinan Mummun ja vaarin tupa on ollut auki 12.8. alkaen maanantaisin (ei arkipyhinä) kello 16.30–19.00 Hovirinnan koululla. Turun PansioPerno-alueen tupa on avoinna Toimintakeskus Panskiksessa tiistaisin kello 16.30–19. Pansiossa tupa järjestetään yhteistyössä SOS-Lapsikylän ehkäisevän työn ja Fingerroosin säätiön kanssa.
Raision Mummin ja vaarin tupa avautui 7.8., ja se on auki keskiviikkoisin (ei arkipyhinä) kello 17.30–19.30 Avoin kohtaamispaikka Satelliitissa.
Uusi Mummun ja vaarin tupa aukesi Turun Lausteelle torstaina 15. elokuuta. Ensimmäistä kertaa tuvalle menoa ennen tulee laittaa viestiä SOS-Lapsikylän työntekijälle, 044 794 5708, miia.koskinen@sos-lap-
sikyla.fi.
Kaikille lapsiperheille avoimelle Mummun ja vaarin tuvalle lapset ovat tervetulleita vanhempiensa kanssa. Menossa mukana on aina SOS-Lapsikylän työntekijä, joka myös perehdyttää vapaaehtoiset toimintaan.
Vapaaehtoisten varaisovanhempien rooli on merkittävä, sillä kaikilla perheillä ei ole isovanhempia arjen tukiverkostona tai nämä asuvat kaukana. Vanhemmille tupa tarjoaa hengähdyshetken arkeen.
Tupa mahdollistaa sukupolvien kohtaamisen lisäksi vertaisuuden kokemuksia ikääntyneiden, vanhempien ja lasten kesken. Tupa on oiva paikka vuorovaikutukselle, kohtaamiselle ja toisista oppimiselle.
Mukaan tulemiseen riittää se, että on ikäihminen, sekä halua ja motivaatiota toimia vapaaehtoisena varaisovanhempana lapsiperheille Mummun ja vaarin tuvalla. Vapaaehtoiset perehdytetään toimintaan vapaaehtoistoiminnan koulutuksella ja
tupa toimintaan perehtymisen kautta. Toiminnassa mukana olevilla ikäihmisillä on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisten yhteisiin tapaamisiin Mummun ja vaarin tupa -toiminnan rinnalla. Vapaaehtoiset voivat osallistua toimintaan toivomallaan taval-
la, omien voimavarojensa ja toiveiden mukaan. Lisätietoa ja vapaaehtoisten ilmoittautumisohjeet löytyvät SOS-Lapsikylän verkkosivuilta.
Mummun ja vaarin tupa perustuu vapaaehtoistoimintaan. Kuva: SOS-Lapsikylä.
S A NOM AT
YHDISTYSTOIMINTA
Varissuoviikko 2.9.-8.9.
Varissuon yhdistykset, Varissuo-Seura, Turun kaupunki ja muut tahot järjestävät kaikille avointa ohjelmaa joka päivä Varissuoviikolla.
Ohjelmassa mm. lasten ja nuorten pakohuone, perhesuunnistus, pihakirppis, taidekohtaamisia, kirjava Varissuo iltakonsertti, lähiöpelitapahtuma, tanssit elävän musiikin tahdissa, messu kirkossa, sitoutumaton rauhankävely. Koko ohjelma; www.kaupunginosaviikot.net.
Varsinais-Suomen Muistiyhdistys Vertaistapaamiset muistisairaan henkilön omaisille ja läheisille: Liedossa To 12.9., 10.10., 14.11. ja 12.12. klo 17 –18.30, os. Palvelukeskus Ruska, Hyvättyläntie 9. Kaarinassa Ke 28.8., 25.9., 23.10., 20.11. ja 18.12. klo 17.00 – 18.30, os. Kansalaistoiminnankeskus Puntari, Pyhän Katariinantie 11. Voi osallistua asuinkunnasta riippumatta. Ei ilmoittautumisia. Lisätiedot: puh 040 673 3829.
Turun Seudun Omaishoitajat ry / Omaishoitokeskus (Vanha Hämeentie 105). Omaishoitokeskuksen syyskuun taidenäyttelyssä Tatiana Grönblomin ”Sielun peili”. Avoinna arkisin klo 9–14, sisäänkäynti Omaishoitokeskukseen takaovesta. To 12.9. klo 13–14.30 Senioreiden pöydässä - luento hyvästä ravitsemuksesta. Mari Mäenpää Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisista kertoo hyvän ruoan tärkeydestä. Myös etänä, kysy lisää p. 040 683 9595. Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Kaikki syyskauden tapahtumat nähtävillä osoitteessa www.omaishoitokeskus.fi/tapahtumat. Tarjolla myös neuvontaa ja vertaisryhmiä läheistään hoitaville. Lisätietoja p. 040 681 4965 / Omaishoitokeskus.
SPR Turun osasto, Kauppiaskatu 12 A. Toimintamme on kaikille avointa ja tilaisuudet maksuttomia. Muutokset mahdollisia. To 29.8. klo 10 käsityökerho osastolla, 2. krs. Ma 2.9. klo 13 virkistyskerho osastolla, 4. krs. Ma 2.9. klo 18 ilta uusille vapaaehtoisille, ilm. https://oma.punainenristi.fi/event/30416. Ti 10.9 klo 10 hyvinvointikahvila, asiaa verenpaineesta, prof. Päivi Korhonen, osastolla, 4. krs. Ke 11.9. klo 12 digiapu osastolla, 2. krs. Lisätiedot SPR ystävätoiminta, ystavatoiminta@sprturku.fi puh. 046 920 4142 (ma-to 10–14)
Lounais-Suomen Diabetes ry Ti 10.9. klo 17.00 starttaa Lasten ja nuorten kerho, Turun AMK, Joukahaisenkatu 3. Ke 11.9 kokoontuu Kakkosten Kammari aseman salissa. To 3.10 klo 1616.45 alkaa UUSI vesijumpparyhmä. Ilm. toimistoon. Kysy peruutuspaikkoja syksyn matkoihin toimistosta 04075805113.
Temppeleitä Pariisissa
Matti Rag Paanasen muistonäyttely Turun Taidekappelissa syyskuussa
NÄYTTELY
Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turun Hirvensalossa on syyskuussa Matti Rag Paanasen muistonäyttely.
Avajaiset pidetään sunnuntaina 1. syyskuuta kello 17.00 – 19.00. Näyttelyn avaa Turun kulttuuri- ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja Petra Peltonen
Näyttelyn kuraattori, taiteilija Anu Tuomen opastus näyttelyyn on Turun päivänä, sunnuntaina 15. syyskuuta kello 12.30 – 13.30.
Matti Rag Paananen (1939 – 2022) oli suomalainen säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari. Hän asui suuren osan elämästään Turussa Hirvensalossa. Tänä vuonna 40 vuotta täyttävä kotiseutuyhdistys Hirvensalo-seura ry halusi kunnioittaa Paanasen elämäntyötä järjestämällä muistonäyttelyn Taidekappeliin. Kuvataiteilija Anu Tuomi toimii näyttelyn kuraattorina. Hän on valinnut yhdessä taiteilijan puolison Ammi Paanasen kanssa esille tulevat teokset. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Kulttuuriyhdistys riskiryhmä ry:n kanssa. Riskiryhmä vaa-
lii Paanasen perintöä ja järjesti elokuussa teatteriesityksen ”Taide pitkä elämä pätkä – Matti Rag Paananen”. Musiikki- ja aforismipainotteiset esitykset pidettiin Paanasen kotona Hirvensalon Toijaisissa, taiteilijatalo Ragalassa ja sen pihamaalla.
Rag Paanasen musiikin, runouden ja kuvatai-
teen tuotanto oli tavattoman laaja. Näyttelyyn Taidekappelissa on valittu kuvataidetta teemalla ”Temppeleitä Pariisissa”. – Taidekappelin syyskuun näyttely on jatkoa maaliskuussa Turun Manillassa pidetylle Matti Rag Paanasen muistonäyttelylle. Aiheeksi juuri Taidekappelin ilmapiiriin ja miljööseen
sopii mielestäni parhaiten Paanasen lukuisat maalaukset Pariisin "temppeleistä", kuten Notre Damen kirkosta, Anu Tuomi kertoo. Turun Seutusanomat
YRITYSUUTISET
Uudet ja yhtälailla vanhemmat asukkaat pääsevät tutustumaan Pääskyvuoreen lauantaina 7. syyskuuta Pääskyvuori tutuksi -kävelyn yhteydessä.
Lähtö on Pääskyvuoren koululta kello 9.30 - 10.00 tai Varissuon kuntoradan eteläpään risteyksestä, jossa opastusta on kello 9.30 - 11.00. Koko reitin pituus on noin 5 kilometriä. Liikuntarajoitteisille on lyhyempi reitti valittavana.
Reitillä olevilla rasteilla on opastusta, taiteen tekemistä ja ulkoiluun sekä terveyteen liittyvä peli.
Tapahtuman toteuttavat Pääskyvuoren omakotiyhdistyksen kanssa Pääskyvuoriseura, Fimbul Taiteilijatalo, Taidehuone Maria sekä Pub Linnunrata / www.hurttivuorirock.com, joka tukee kävelyä pienin palkinnoin rastimerkinnät keränneille kello 13:een asti.
Taidehuone Maria on avoinna kello 10 - 14.
Turun Seutusanomat
Paimion kirjastolla pidetään 10. syyskuuta kello 13–15 Arjen ympäristön turvallisuus osana muistisairauksien hoitoa -luento. Arjen tutut rutiinit sekä hahmottamista helpottava ympäristö antavat turvaa muistisairaalle henkilölle. Arjella ja ympäristöllä on myös toimintakykyä tukevia vaikutuksia.
Kaikille avoimessa tilaisuudessa kuullaan arjen ja ympäristön hyvinvointia lisäävästä merkityksestä sekä käytännönläheisiä neuvoja arjen helpottamiseksi.
Tilaisuuden järjestää Varsinais-Suomen Muistiyhdistyksen Vahva-hanke, jonka tarkoituksena on lisätä tietoa muistisairauksien lääkkeettömistä hoitokeinoista sekä kohtaamisen merkityksestä. Tilaisuus on maksuton eikä edellytä ennakkoilmoittautumista.
Myös Turussa myymäläänsä pyörittävä työvaateketju Tamrex laajentaa ja avaa neljä uutta myymälää –Lappeenrannan myymälän avajaisten jälkeen vuorossa ovat Oulu, Kotka ja Porvoo.
Työvaatteisiin ja turvallisuustuotteisiin erikoistunut perheyritys on perustettu vuonna 1978 ja laajentunut jo aiemmin myös Baltian maihin. Yrityksen pääkonttori ja isoin myymälä ovat Tampereella. Myymälöiden tuotevalikoima kattaa laajasti työvaatteet ja -jalkineet, työkäsineet, henkilökohtaiset suojaimet, paloturvallisuustuotteet, ensiaputuotteet sekä pientyökalut. Tamrexin Turun myymälä avattiin vuonna 2020.
Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa Turun Hirvensalossa on syyskuussa Matti Rag Paanasen muistonäyttely.
Turun Urheiluliitto perustettiin vuonna 1901 suomenkielisten omaksi urheiluseuraksi. Alusta asti seura on tarjonnut useamman kuin yhden lajin harrastusmahdollisuuksia. Lajit ovat vaihtuneet, mutta tavoite on ollut aina sama. Tarjota mahdollisimman monipuolisesti eri lajien harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia eri tasoisille liikkujille.
– Seuramme liikuttaa vauvasta vaariin, jäsenemme ovat 0–100 -vuotiaita, toteaa tammikuussa 2024 Suomen Vuoden urheiluseuraksi valitun Turun Urheiluliiton toiminnanjohtaja Riikka Visa. Nollasta sataan on ikähaarukka, joka heitetään ilmoille, kun tavoitteena on kertoa, että toimintaa löytyy kaikille. Visa tarkoittaa kuitenkin kirjaimellisesti sitä mitä sanoo.
– Meidän nuorimmat harrastajat ovat alle 1-vuotiaita vauvajumppareita, jotka toimivat lähinnä painoina liikku-
ville äideille. Toki he itsekin jumppaavat oman ikätasonsa mukaisesti. Seuramme iäkkäin harrastaja täyttää syyskuussa 100 vuotta. 100-vuotisjuhlia on tarkoitus juhlistaa keilaajan juhlakisalla. Olemme siis todellakin kaiken ikäisten liikuttaja, naurahtaa Visa.
Alkuvuoden Vuoden urheiluseura -tunnustuksen lisäksi tämä vuosi on seuralle ollut merkittävä myös siksi, että seuran kautta aikojen menestyneimmän urheilijan, Paavo Nurmen, menestykkäimmistä kisoista tulee kuluneeksi 100 vuotta. Paavo Nurmi saavutti Pariisin Olympialaisissa 1924 viisi olympiakultaa, joista kaksi saman päivän aikana.
– Hauska sattuma on myös, että nyt, tasan sata vuotta myöhemmin olympialaiset olivat jälleen Pariisissa. Kisoissa huomioitiin myös juoksijoiden kuningas, Paavo Nurmi.
Vuosien saatossa perinteiset monilajiseurat ovat vähentyneet ja yhden lajin erikoisseurat lisääntyneet. Visa nä-
kee monilajiseuran kuitenkin mahdollisuutena eikä uhkana.
– Seurassamme on seitsemän eri lajijaostoa, joissa voi harrastaa noin neljääkymmentä eri lajia. Vähintään kerran viikossa kokoontuvia harjoitusryhmiä meillä on yli 350. Jos harrastettu laji ei tunnu omalta, on seuran sisältä mahdollisuus löytää itseä kiinnostavampi harrastusmuoto, Visa kertoo.
Seuran aktiivit ovat motivoituneet kehittämään seuraa jatkuvasti. Seuran lajikirjo onkin elänyt myös viime vuosina. Vuonna 2020 seuran
lajivalikoimaan otettiin yli 100 vuoden tauon jälkeen takaisin uinti. Tänä vuonna mukaan tuli uutena lajina breikki. – Olemme breikissä edelläkävijä, sillä Turun Urheiluliitto on ainoa urheiluseura Suomessa, jossa lajia voi harrastaa. Toivottavasti vuoden 2028 Olympialaisissa näemme mustakeltaisia urheilijoita myös breikissä edustamassa Suomea, Visa toteaa toiveikkaasti. Eri tasoiset liikkujat ovat seuralle tärkeitä. Tavoitteena voi olla oman kunnon kohottaminen, liikunnallisen elämäntavan löytämi-
nen tai Olympiamitalin saavuttaminen.
– Samaan aikaan kun Silja Kosonen tavoitteli Pariisin Olympialaisissa olympiamitalia, Urheilupuistossa yleisurheilukoululaiset 5-vuotiaista lähtien tutustuivat yleisurheilun saloihin, toteaa Visa hymyillen. Perustoiminnan lisäksi seura on tunnettu tapahtumajärjestäjä.
– Paavo Nurmi Games, Paavo Nurmi Marathon, SuperTreenit, Paavo Nurmi Marathon, Ruissalojuoksut, Aurajoen Yöjuoksu ja Turku Touring Pyöräily, Visa luettelee seuran suurim-
pia tapahtumia. Miten tämä kaikki toiminta saadaan onnistumaan? Visa kertoo, että kaiken kivijalkana ovat aktiiviset vapaaehtoiset. – Olemme urheiluseuraksi melko suuri työnantaja. Meillä on noin kaksikymmentä päätoimista työntekijää ja 250 tuntityöntekijää. Ilman vapaaehtoistoimijoita emme kuitenkaan pystyisi toimimaan. On upeaa huomata, että Suomessa edelleen vapaaehtoistoiminta on aktiivista ja arvostettua, Visa kiittelee.
Turun Seutusanomat
Turun Urheiluliitto valittiin tammikuussa Suomen Vuoden urheiluseuraksi.
Samaan aikaan kun Pariisissa kisattiin olympiamitaleista, Turun Urheiluliiton yleisurheilukoululaiset tutustuivat eri yleisurheilulajeihin.
Kesäterassit muun muassa Turussa ja Naantalissa ovat parhaimmillaan täyttyneet kesämatkailijoista.
Turun ja saariston matkailukesä on ollut vilkas
Kansainvälisen matkailijoiden määrä on kasvanut muun muassa Turussa ja Naantalissa.
MATKAILU
Kiinnostus Turkua ja saaristoa kohtaan on ollut tänäkin kesänä korkealla. Kansainvälisten matkailijoiden määrä on kasvanut alkuvuoden aikana ja hotellien lisäksi Airbnb on noussut suosituksi yöpymisvaihtoehdoksi.
Kesäinen Turku ja Turun alue ovat houkutelleet kävijöitä sekä kotimaasta että ulkomailta.
Kesäkuussa ulkomaisia rekisteröityjä yöpymisiä oli Turussa 14 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, koko VarsinaisSuomen alueella jopa 19 prosenttia viime vuotta enemmän.
–Heinäkuussa Turun majoituskapasiteetti oli perinteisesti lähes täynnä ja kasvua ei juurikaan ole mahdollista saavuttaa ilman uusia majoitusinvestointeja – tämä taas vaatii alueemme ympärivuotisen vetovoiman kehittymistä edelleen, summaa Visit Turku Archipelagon toi-
mitusjohtaja Kristiina Kukkohovi.
Kansainvälisten matkailijoiden määrä on noussut koko maakunnassa vuoden ensimmäisellä puoliskolla, tammi-kesäkuun aikana yhdeksän prosenttia. Kasvu on tullut pitkälti vapaa-aikaan liittyvistä yöpymisistä.
Kotimaisten yöpymisten määrä Turussa on tammi-kesäkuun tilastojen mukaan vähentynyt viime vuodesta, joka oli yöpymisten suhteen ennätysvuosi koko vuodesta 1995 tilastoidun historian aikana. Sama trendi näkyy koko Suomessa.
–Ennakoimme jo vuosi sitten kotimaan matkailun hiipuvan huippuluvuistaan. Talouden epävarmuudella on vaikutuksensa, suomalaiset matkustavat harvemmin ja matkoja tehdään pienemmällä budjetilla. Aiempaa enemmän ehkä yövytään ystävien ja sukulaisten luona ja tehdään päiväreissuja. Alueemme - kuten koko Suomen - matkailun kasvu on kansainvälisen kysynnän varassa, pohtii Kukkohovi.
Airbnb:n ja muun rekisteröimättömän majoituksen suosio on kasvanut Turussa vauhdilla, yhdeksän prosenttia alkuvuoden aikana.
–Tällä hetkellä noin joka neljäs yöpyminen varataan muualta kuin hotelleista. On myös tyy-
pillistä, että tällaisessa majoituksessa ollaan pidempään kuin hotellissa, Kukkohovi sanoo.
Myös Naantalissa on saatu nauttia vilkkaasta kesäkaudesta. Visit Naantalin toimitusjohtaja Tarja Rautiainen
Tuhannet matkailijat ovat tänäkin vuonna nauttineet varsinaissuomalaisen saariston ainutlaatuisuudesta. Kuva: Visit Turku Archipelago
kertoo, että matkailuneuvonnassa on käynyt enemmän kansainvälisiä matkailijoita kuin vuosiin.
–Minulla on se tunne, että ollaan samoissa lukemissa kuin vuonna 2019, eli ennen pandemiaa. Kyselyt ovat kohdistuneet erityisesti saaristoon, jonne moni on ollut matkalla, lisäksi paljon on kyselty myös Naantalin nähtävyyksistä ja ravintoloista.
Rautiaisen mukaan Naantalin majoitusliikkeiden kesä on ollut hyvä, ja majoitusmääriin ollaan tyytyväisiä. Kuluttajien ostokäyttäytymisessä näkyy kuitenkin yleinen taloustilanne, joten valintoja tehdään erittäin hintatietoisesti. Rautiainen kiittelee Finnlinesin uusien laivojen vaikutusta, sillä niiden myötä Naantalissa on ollut nyt aiempaa enemmän ruotsalaisia ja norjalaisia vieraita. Lisäksi saksalaisia vieraita on ollut paljon.
Positiivinen vire on näkynyt myös Turun lentoasemalla. Matkustajamäärässä kasvua on seitsemän prosent-
tia edellisestä vuodesta. Uusia reittejä ei ole avattu, mutta nykyisiin kohteisiin Tukholmaan, Riikaan ja Gdanskiin on lisätty vuoroja kysynnän kasvaessa. Heinäkuussa Turku oli Suomen kolmanneksi suurin lentoasema 27.000 matkustajallaan Helsinki-Vantaan ja Oulun jälkeen. Turussa on vieraillut tänä vuonna myös seitsemän kansainvälistä risteilijää, jotka ovat tuoneet alueelle noin 5.000 vierailijaa muun muassa Iso-Britanniasta Yhdysvalloista.
–Nämä vieraat ovat meille tärkeää potentiaalia, sillä toivomme heidän palaavan alueellemme myös pidemmälle lomalle, pohtii Kristiina Kukkohovi. Kukkohovi nostaa tärkeään rooliin myös laivayhtiöt, sillä esimerkiksi Finnlinesin uudet alukset ovat tuoneet lisää kiinnostusta ja matkailijoita alueelle.
