Mitä osakkaan on hyvä tietää taloyhtiön rahoituksesta

Kysyimme pankin asiantuntijoilta, mitä osakkaan on hyvä tietää taloyhtiön lainoista asuntoa ostaessa ja osakkaana.

TEKSTI: RIIKKA KYLÄHEIKO KUVA: 123RF

Asuntoa ostaessa moni kiinnittää huomiota siihen, paljonko remonttia asunto tarvitsee. Pitäisikö keittiö uusia tai vaihtaa kulunut parketti? Ehkä pelkästään uutta maalia seiniin? Osuuspankin asiakkuusjohtaja Juha Hauhtonen kehottaa kiinnittämään huomiota myös taloyhtiön tuleviin korjausurakoihin. Niissä voidaan puhua paljon isommista summista asuntoa kohden kuin pienessä pintaremontissa.

Taloyhtiö ottaa tyypillisesti yhteistä lainaa taloyhtiön korjausurakoihin ja osakkaat lyhentävät tätä lainaa pääomavastikkeella eli rahoitusvastikkeella. Halutessaan osakkailla on yleensä mahdollisuus lyhentää omaa osuuttaan pois myös ennenaikaisesti tiettyjen ehtojen mukaisesti.

Osuuspankin asiakkuus- ja myyntijohtaja Niklas Österlund sanoo, että osakkaiden kannattaa olla positiivisen uteliaita taloyhtiön asioista ostohetkellä ja omistuksen aikana.

– Kannattaa selvittää, mitä remontteja on tulossa ja miten paljon taloyhtiöllä on lainaa. Mitä ovat omat kustannukset ja onko niihin tulossa muutoksia. Pahin riski on, että muuttaisi taloyhtiöön ja vaikka vuoden kuluttua tulisi iso remontti, johon ei ole osannut varautua.

Uutta asuntoa ostaessa kannattaa selvittää huolella kaikki tulevat kustannukset.

– Asuntoja myydään erilaisilla järjestelyillä, joten vaatii joskus vähän vaivaa selvittää se absoluuttinen hinta. Esimerkiksi uudiskohteissa saattaa olla alussa jo iso yhtiölaina. Näillä yhtiölainoilla voi olla alussa lyhennysvapaa jakso, joten kannattaa huomioida, koska se loppuu, kertoo Österlund.

Vuokratontilla olevista osakkeista voi usein valita, haluaako maksaa lunastushinnan vai tonttivuokraa. Tonttivuokra ei lyhennä lunastushintaa, toisin kuin pääomavastike lyhentää taloyhtiön lainaa. Osuuspankin asiakkuusjohtaja Juha Hauhtonen huomauttaa myös, että pienissä pari- ja rivitaloissa voidaan miettiä, ottaako lainan taloyhtiö vai ottavatko osakkaat henkilökohtaisia lainoja.

– Taloyhtiöiden lainoista puuttuu joustavuus eli osakas ei voi tehdä niihin muutoksia, toisin kuin henkilökohtaisissa lainoissa, mainitsee Hauhtonen taloyhtiön ja yksityishenkilön erosta.

Pankit haluavat pienempiä riskejä

Kun pankki arvioi taloyhtiötä lainanhakijana, kiinnostaa sitä kokonaisarvio riskistä.

– Teemme kokonaisarvioita siitä, mitä tulevista korjaushankkeista tiedetään. Ilolla tervehditään, jos taloyhtiö on jo kerännyt rahaa ennakkoon. Kiinnitämme huomiota mahdolliseen korjausvelkaan. Tärkeää on, ettei kaikkia remontteja kasata yhteen, vaan ne hoidetaan fiksusti. Mikäli korjattavaa alkaa kasautua liikaa, voi siitä yhteissummasta tulla pankille haastava lainoitettava, opastaa Hauhtonen ja muistuttaa, että on myös osakkaille haasteellisinta, jos pääomavastike nousee yhtäkkiä merkittävästi.

Viime vuosina on puhuttu paljon sijoittajaosakkaiden merkityksestä taloyhtiöiden rahoitukselle. Osuuspankin asiantuntijat puhuvat mieluummin yleisesti riskin vähentämisestä. Mitä hajautuneempi omistuspohja taloyhtiöllä on, sitä pienempi riski yleisesti. Sillä ei sitten ole niin merkitystä, onko yksittäisen asunnon omistaja sijoittaja vai asukas itse.

– Viime kädessä osakkaat ovat kuitenkin yhteisvastuullisesti vastuussa taloyhtiön lainoista. Haluamme turvata osakkaita ja poistaa riskejä. Siksi suosittelemme myös korkosuojausta, joka on nykyään taloyhtiölle aiempaa joustavampi, Hauhtonen kertoo.

Österlund haluaa lopuksi innostaa osakkaita olemaan kiinnostuneita omasta isosta omaisuuserästä.

– Asunnon ostopäätös tehdään usein enemmän tunnepuolella ja se on tärkeää, koska ihmisen pitää asunnossa elää ja tuntea, että se on hieno asunto juuri hänelle. Mutta on tärkeää kiinnittää huomiota myös talouspuoleen. Jos ostaa autoa, niin on tärkeää katsoa, onko määräaikaishuollot tehty. Onko pidetty autosta hyvää huolta? Sama ajattelu pätee myös asuntoon ja koko taloyhtiöön.