Humanistinen tiedekunta 3. saksankielisen tekstin ymmärtäminen 4. suomenkielisen tiivistelmän laatiminen saksankielisestä tekstistä.
päättelykykyä. Kustakin vastauksesta annetaan pisteitä 0–10. Hyväksytyksi tullakseen hakijan on saatava kokeesta vähintään 22 pistettä.
Saksan kielitaitotestin (osat 1–3) osuus koepisteistä on 40 pistettä ja suomenkielisen tiivistelmän (osa 4) osuus 10 pistettä. Tullakseen hyväksytyksi hakijan on saatava pisteitä molemmilta testialueilta.
Taidehistoria
Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomen kielen linjan opinnoissa perehdytään suomen kielen rakenteeseen, sanastoon, tekstuaalisiin ominaisuuksiin, kehitykseen ja vaihteluun sekä tutkimushistoriaan ja sukukieliin. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla perehdytään suomen sukukieliin, niiden rakenteeseen, historiaan ja tutkimukseen. Molemmilta linjoilta voi valmistua äidinkielenopettajaksi, monet sijoittuvat myös kirjasto-, tiedotus- ja kustannusalalle tai tutkijoiksi. (Kiintiö 36) Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus muodostavat oppiaineen, jossa on kaksi linjaa. Valintakokeessa hakija ilmoittaa, kummalle linjalle hän ensisijaisesti pyrkii. Ilmoitettu järjestys on sitova. Hakijat pyritään sijoittamaan ensisijaiselle linjalle, mutta valintamenestyksestä riippuen hakija voi tulla valituksi myös toiselle linjalle. Suomen kielen linjalle valitaan 30 ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalle 6 opiskelijaa. Linjoilla on yhteiset perusopinnot, ja linjanvaihto on mahdollista perusopintojen jälkeen. Tutkintoon voi sisällyttää myös molempien linjojen opintoja.
Valintakoe
keskiviikkona 29.5.2013 klo 9.00–12.30 ls. IX ja X, Luonnontieteiden talo I, 1. ja 2. kerros, Yliopistonmäki
Valintakoekirjat
Irja Alho & Anneli Kauppinen, Käyttökielioppi. SKS, Helsinki 2008. Sivut 5–173. Krista Ojutkangas – Meri Larjavaara – Matti Miestamo – Jussi Ylikoski, Johdatus kielitieteeseen. WSOY, Helsinki 2009. Sivut 3–43 ja 67–268.
Pisteytys
Enimmäispisteet: ylioppilastutkintotodistus 50 valintakoe 50 Taustapisteiden laskentatavat on esitelty kohdassa ’TAUSTAPISTEET’.
Valintakokeesta
Kokeessa on mahdollista vastata 5 kysymykseen. Osa tehtävistä pohjautuu suoraan luettavaan kirjallisuuteen ja osa edellyttää ensisijaisesti kielellistä
38
Taidehistorian alaan kuuluvat kuvataide, arkkitehtuuri, taideteollisuus, taiteen instituutiot, miljöökysymykset, taidekäsityö sekä historiallisesti muuttuvat taidekäsitykset ja teoriat. Opetus ja tutkimus keskittyvät kuvan ja arkkitehtuurin historian ja nykyilmiöiden tutkimiseen. Opinnot antavat valmiuksia työskentelyyn mm. museoissa, kulttuurihallinnossa, rakennus- ja kaupunkisuojelussa, opetus- ja tutkimustehtävissä. (Kiintiö 10)
Valintakoe
maanantaina 3.6.2013 klo 10.00–13.00 ls. Arje Scheinin -sali, Dentalia, Lemminkäisenkatu 2, 1. krs
Valintakoekirja
Minna Ijäs, Altti Kuusamo & Riikka Niemelä (toim.): Kuinka tehdä taidehistoriaa? Utukirjat (Turku), 2009. (lisätietoja: http://utukirjat.utu.fi/julkaisut.php). Kirjaa voi ostaa Turun yliopiston verkkokaupasta UTUshop https://utushop.utu.fi/ ja hyvin varustelluista kirjakaupoista.
Pisteytys
Enimmäispisteet: ylioppilastutkintotodistus 50 valintakoe 50 Taustapisteiden laskentatavat on esitelty kohdassa ’TAUSTAPISTEET’.
Valintakokeesta
Taidehistorian valintakoe sisältää kuva-analyysitehtävän (0–25 p.) ja valintakoekirjaan perustuvan kirjallisen tehtävän (0–25 p.). Tullakseen hyväksytyksi hakijan tulee saada valintakokeesta vähintään 25 pistettä.
Uskontotiede Uskontotiede tutkii sekä uskonnollisia perinteitä että uskontokäsitteen piiriin luokitettavia ilmiöitä länsimaisissa ja muissakin yhteiskunnissa eri historiallisina aikoina. Tavoitteena on ymmärtää ja selittää uskontoa ja uskonnollisuutta kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Opiskelijat sijoittuvat pääasiassa opettajiksi, mutta myös erilaisiin kulttuurialan tehtäviin ja esim. pakolais- ja monikulttuurisuustyöhön. (Kiintiö 16)