MERCURIUS
1/2012
Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti
Lauri Kivinen: Hyvät ideat pitää uskaltaa testata
Oivallus on mahdollisuus
6
JOKO täyttää 30
14
PÄÄKIRJOITUS
MERCURIUS H
yvinvointivaltio Suomi tarjoaa maailman parhaat edellytykset elää ja asua, perustaa perhe ja hankkia lapsia, kouluttautua ja tehdä työtä, mutta on unohtanut edellytykset yrittää ja tarjota työtä. Perinteisiä aloja uhkaavat työvoimapula ja alle kilpailijamaiden pudonnut tuottavuus. Vaikka kysyntä kasvaa, jää koulutuspaikkoja täyttämättä eikä yrittäjiksi ole tulijoita. Omistajien mahdollisuudet parantaa tuottavuutta tai realisoida sijoituksensa ovat heikot, sillä rakennustyömaata tai hoivakotia ei voi viedä maasta eikä yrityskauppa onnistu ilman ostajaa. Suomeen on pitkäjänteisesti rakennettu huipputasoista osaamista panostamalla yliopistokoulutukseen ja tutkimukseen. Kun nyt peräänkuulutetaan tutkimuksen vaikuttavuutta yhteiskunnassa, täytyy ihmetellä, onko budjetti- ja veropäätöksiä tehtäessä hyödynnetty kauppa- ja taloustieteellistä asiantuntijuutta yritysten ja kansantalouden kilpailukyvyn edellytysten parantamiseksi. Yliopistoissamme on maailman huipulla olevaa taloustieteen ja ekonometrisen mallinnuksen osaamista, mutta Suomi ei kykene hyötymään EU:n sisäisestä työvoiman ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta: kehitetyt veromallit ja kannustejärjestelmät eivät tue kansallisen kilpailustrategiamme toteuttamista. Niinpä hyvinvointivaltiomme kärsii työvoimapulasta, maineikas koulutus- ja innovaatiojärjestelmämme ei houkuta ulkomaisia pääomasijoittajia, eikä korkeasti koulutettujen osaajien suuri väestöosuus vedä korkeateknologia-alan yritysten T&K-intensiivisiä yksiköitä. Kilpailukykymme rapautumisen perussyy lienee sitkeä luottamus keynesiläisen talouspolitiikan valtiojohtoisen suhdannesäätelyn voimaan vielä rahamarkkinoiden avautumisen ja yhteisvaluuttaan liittymisen jälkeenkin. Verotuksen säätö omaehtoisena suhdannehuippujen tasaamiskeinona ei silti suojannut meitä globaalin talouden heilahteluilta, rahoitusmarkkinoiden ylikuumenemiselta saati romahdukselta. Maailmantalouden suhdanteiden säätely on markkinaehtoista reagointia keskuspankkien ohjauskoron muutoksiin. Niin arvaamaton kuin tämä toimintaympäristö onkin, sen ehdoin toimitaan.
Haluamme vaikuttaa Suomen menestykseen Kansainvälisillä finanssimarkkinoilla hyvätuottoisten ja mahdollisimman riskittömien sijoituskohteiden, samoin kuin turvallisen yritysrahoituksen löytäminen, on taitolaji, jonka osaajista on pulaa. Osaamistarpeeseen vastatakseen Turun kauppakorkeakoulu on käynnistänyt yritysrahoituksen monialaisen koulutuksen. Korkeasuhdanteen aikana harjoitettu vastuullinen talouspolitiikka ratkaisi ongelmaa väärästä päästä. Kireä ansiotuloverotus esti talouden ylikuumentumisen, mutta verokertymän käyttö velanmaksuun oli niukkuuden jakamista etukäteen. Yritysten toimintaedellytysten vahvistamisen sijaan ajauduttiin Nokia-vetoiseen palkkainflaatioon ja syötiin heikompien kilpailukykyä. Ankara pääomatuloverotus ja avoimen sektorin palkankorotusten leviäminen jo valmiiksi ylipaisuneeseen julkistalouteen kasvattivat Suomeen sijoittamisen riskiä. Koska yksin kotimaisen tuotannon avulla emme selviä, on ulkomaille tehtyjen investointien avulla parannettava tuottavuutta. Suomalaisten yritysten suosituimpien kohdealueiden erityisasiantuntijoiksi kouluttamalla autamme ulkomaille etabloituneita suomalaisyrityksiä menestymään paikallisessa kulttuurisessa liiketoimintaympäristössä. Valtiojohdolta tarvitaan nyt verokannusteita, jotka turvaavat saavutettujen tuottavuushyötyjen valumisen pääomasijoituksina takaisin kotimaahan. AAA+-luottokelpoisuus on tärkeää kestävyysvajeesta selviämiselle mutta myös yritystemme kilpailukyvylle. Taloudelta se vaatii poikkeuksellista sopeutumiskykyä ja päättäjiltä poliittista tahtoa noudattaa aivan uudenmuotoista talouspolitiikkaa. Äkkikäännös markkinaehtoiseen friedmanilaiseen talousoppiin ei eurokriisin kiristämässä sijoittajakielteisessä asenneilmastossa liene helppoa toteuttaa – toivottavasti neuvoa kysytään globaalin talouden asiantuntijoilta. SATU LÄHTEENMÄKI TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN JOHTAJA
11
Rahoitusmarkkinat auttavat kantamaan investointien riskiä.
18
Menestyjä ei pysähdy paikalleen.
Tomi Kortela ja Hanna Halme
20
Sisällys 1/2012 2 4 6 8 11 12 14 17 18 19 20 22
Pääkirjoitus: Haluamme vaikuttaa Suomen menestykseen Lyhyesti Liiketoimintamahdollisuus jalostuu arkioivalluksesta Halki, poikki ja pinoon: Yrityksen rahoitus ja verotus Asiantuntija: Verotuksella terveyttä? Alumni Lauri Kivinen: Ovi auki työelämään jo opiskeluaikana JOKO 30 vuotta: Johtaja ei ole koskaan valmis Tapahtumia Kasvun kannukset Vieraskynä: Eikö valtio olekaan kiinnostunut yritystemme kilpailukyvystä? Talouslukujen takaa johdon tueksi Väitöksiä ja valmistuneita
441 729 Painotuote
TOIMITUKSELTA Monessa yrityksessä kysytään, mistä kilpailukykyä, millä kasvua. Tässä numerossa avaamme kilpailukyvyn osatekijöitä Turun kauppakorkeakoulun asiantuntijoiden voimin. Otamme mielellämme vastaan palautetta lehdestä. Kiitoksia, kritiikkiä tai kehitysideoita voit lähettää meille osoitteeseen tseviestinta@utu.fi.
Johdon laskentatoimi painottaa inhimillisiä tekijöitä laskennassa.
MERCURIUS 1/2012 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Satu Lähteenmäki | Toimitussihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@ utu.fi | Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Aki Koponen, Anni Paalumäki, Marianne Palmu, Mika Vaihekoski, Jussi Matikainen ja Taru Suhonen | Taitto Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Esko Keski-Oja | Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint | Painosmäärä 4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute tseviestinta@utu.fi Kari Lukka
lyhyesti
KOONNUT TARU SUHONEN
Maaseudun kasvuyritykset kehittävät liiketoimintaa rohkeasti TUOREEN TUTKIMUKSEN MUKAAN MAASEUDUN KASVUYRITYKSIÄ YHDISTÄÄ KYKY TARTTUA MAHDOLLISUUKSIIN NOPEASTI JA AKTIIVISESTI TOIMIMALLA.
T
SE Entren tutkimusraportti kertoo, että maaseudun kasvuyrityksissä tehdään valintoja, joissa ei mennä toimialan mukana vaan haastetaan tietoisesti vallitsevia käsityksiä. – Esimerkiksi maatiloilla tuotantosuunta valitaan vastoin alan yleistä trendiä
tai leipomossa keskitytään perinteisten ruislimppujen tekemiseen, vaikka ruispalat ovat myyntitilastojen kärjessä. Työvoimapulaa ei voivotella vaan palkataan ulkomaalaista työvoimaa eri puolilta maailmaa, TSE Entre -tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Ulla Hytti kertoo. Kasvumahdollisuuksia maaseudun yrityksille luovat muun muassa muutokset kulutustottumuksissa tai asiakasyritysten toimintatavoissa. – Kasvaneet yritykset eivät ole jähmettyneet yhteen tuotantosuuntaan tai toimintamalliin, vaan toimintaa on uudistettu toisinaan radikaalistikin, sanoo projektitutkija Elisa Akola.
MAASEUTUYRITYSTEN KASVU NÄKYVÄKSI
Tutkimuksesta selviää, että kasvu ei ole maaseudun yrityksille strateginen tavoite tai itseisarvo. Esimerkiksi maatilojen kohdalla kasvu on välttämättömyys kannattavuuden saavuttamiseksi. Vastavirtaan kulkijoita löytyy kuitenkin myös maatilayrittäjistä. – He suhtautuvat maatalouteen liiketoimintana, jossa päätöksiä ei tehdä perinteiden perusteella, Hytti sanoo. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa maaseudun kasvuyrityksistä, niiden kasvuprosesseista ja niihin liittyvistä haasteista. – Kasvuyrittäjyyttä ei ole yleensä liitetty maaseutuyrittäjyyteen. Kotimaisia rooli- ja toimintamalleja maaseutuyritysten kasvuun ei juuri ole olemassa, ja malleja haetaankin ulkomailta. Keskustelua maaseudun kasvuyrityksistä on syytä jatkaa ja tehdä niitä näkyväksi eri tavoin, tutkijat sanovat. ”Vastavirtaan kulkijat”: Tutkimus maaseudun kasvuyrityksistä -tutkimusraportti on julkaistu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun TSE Entre -yksikön julkaisusarjassa tutkimusraportteja A2/2011.
Vuoden opettaja motivoi oppimaan
T
uKY ry valitsi Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2011 opettajaksi saksan kielen ja liikeviestinnän lehtori Joachim Schlabachin. Schlabachia kiiteltiin positiivisuudesta sekä hänen vuosittain järjestämistään opintomatkoista ja monipuolisista opetusmetodeistaan. – Pyrin tuomaan uutta tietoa hauskalla ja motivoivalla tavalla muun muassa Saksan, Itävallan ja Sveitsin liike-elämästä. Toivon, että opiskelijat kykenisivät jokaisen tunnin jälkeen käyttämään vierasta kieltä aavistuksen paremmin kuin aiemmin, Schlabach sanoo. Schlabachin mukaan Turun kauppakorkea-
koulun opiskelijat ovat hyvin motivoituneita kielenoppijoita: he ymmärtävät, että työskentely liike-elämän alalla vaatii hyvää kielitaitoa – muidenkin kuin englannin kielen. – Ei ole realistista yrittää saada opiskelijoita puhumaan vierasta kieltä kuin natiivi. Kielenpuhujien keskinäinen ymmärrys on merkityksellisempää. Yritän rohkaista opiskelijoita astumaan ulos mukavuusalueeltaan ja käyttämään myös heikompia kieliään. Schlabach on opettanut turkulaisia kauppatieteiden opiskelijoita yhtäjaksoisesti vuodesta 1999. Joachim Schlabach
4 MERCURIUS 1/2012
Sähköinen Pärjäin-palvelu potilaan tueksi
K
auppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen työinformatiikan maisteriohjelma (Work Informatics) on mukana EAKR-rahoitteisessa Pumppu-hankkeessa omalla Pärjäin-pilotti -osahankkeella, jonka tavoitteena on kehittää ja testata potilaan voimaannuttamiseen ja motivointiin tarkoitettua saumatonta palvelua. Konsepti tietoteknisestä apuvälineestä, pärjäimestä, luotiin Turun yliopiston IT-laitoksella vuonna 2010 päättyneessä Tekesin OmaHyvinvointi-hankkeessa. Kyseessä on palvelu, jolla kansalainen voi hallita sähköisessä muodossa olevia terveys- ja hyvinvointitietojaan. Käynnistyneen pilotin kohderyhmänä ovat sydänpotilaat. – Pärjäin nimenä kuvaa välineen roolia terveys- ja hyvinvointipalvelujen muodostamassa ekosysteemissä, jossa kansalaisen tulee toimia ja pärjätä, valaisee suunnittelija Jani Koskinen. Käynnistyneessä pilottihankkeessa jatketaan palvelun kehittelyä ja kartoitetaan tarkemmin niitä tarpeita, joita potilas kohtaa sairastuessaan. Määrittelyä tehdään yhteistyössä potilaiden, terveydenhuollon ammattilaisten, toimialan teknologiatoimittajien ja potilasjärjestöjen kanssa.
– Yleensä terveydenhuollon järjestelmät on kehitetty terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta. Meidän tavoitteenamme on kehittää apuvälinettä kansalaislähtöisesti. Keskiössä on selviytyminen hoidon jälkeisessä arjessa sekä sitouttaminen omaan hoitoon ja terveyden ylläpitämiseen aktiivisen osallistumisen kautta. Pärjäin-pilotti -osahanke toteutetaan yhteistyössä Turun kaupungin kanssa ja palvelua testataan osana sydänpotilaiden hoitoa erityisesti käytettävyyden näkökulmasta. Osana Pärjäin-hanketta tarkastellaan myös terveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä teknologiatoimittajien välistä suhdetta. – Tavoitteena on tukea VarsinaisSuomen alueella toimivien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia perinteisesti haastavana pidetyllä sektorilla, Koskinen kertoo. Pärjäin-pilotti -osahanketta tukevat Turun kaupunki, Logica Oy ja Turku Science Park Oy osana Jokapaikan tietotekniikka -osaamisklusteria. Lue lisää Pärjäimestä ja Pumpusta osoitteessa workinformatics.utu.fi/coper.
Innovaatioita turvalliseen ikääntymiseen
K
auppakorkeakoulun TSE Entre -tutkimusyksikkö ja lääketieteellisen tiedekunnan kliininen laitos ovat käynnistäneet Tekes-rahoitteisen Secure Ageing Innovation -tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa ja kehittää turvallisen ikääntymisen innovaatioita yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. – Ikääntymisen myötä yksilön toimintakyky heikkenee ja sairastuvuus kasvaa. Käyttäjille tulokset konkretisoituvat uusina, turvallista ikääntymistä edistävinä innovatiivisina palveluina ja ratkaisuina, kertoo professori Jarna Heinonen. Heinonen johtaa hanketta yhdessä kymmeniä vuosia vanhustenhoitoa tutkineen professori emerita Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Hankkeessa hyödynnetään kehittyvää terveysteknologiaa. Tavoitteena on myös etsiä mahdollisuuksia kannattavalle, kasvavalle ja kansainvälistyvälle liiketoiminnalle. Monitie-
teinen tutkimusprojekti yhdistää tuotekehitystyössä ikääntyneet ja heidän omaisensa, alan yritykset ja järjestöt, kunnat ja yhteiskunnan laajemmin sekä alan asiantuntijat ja tutkijat. – Oleellista on, että tutkimushankkeen keinoin turvallisen ikääntymisen sisältöihin ja tekoihin saadaan lisää resursseja – niin osaamista, toimintaa kuin rahaakin – yhdistämällä toisiinsa alan keskeiset toimijat sekä vanhustenhoitoon käytettävät verorahat ja yksityinen raha. Vuoden alussa startannut hanke hakee aktiivisesti kumppaneita. Lisätietoa yhteistyöstä saa professori Jarna Heinoselta (jarna. heinonen@utu.fi). Lue lisää tutkimushankkeesta UTUonline-verkkolehdestä www.utuonline.fi/sisalto/artikkeli/ bisnesta_turvallisesta_ikaantymisesta.html.
Kauppakorkeakoulu erottuu kansainvälisyydellään
S
EFEn vuonna 2010 teettämän palautekyselyn mukaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuu uusia asioita oppivia ja ryhmätyöskentelytaitoisia maistereita, joista lähes 40 prosenttia on suorittanut osan opinnoistaan ulkomailla. Valmistuneet ovat tyytyväisiä koulutuksensa antamiin valmiuksiin erityisesti uusien asioiden oppimisen ja ryhmätyöskentelyn osalta: vuonna 2010 valmistuneet arvioivat valmiudet molempiin yli valtakunnallisten keskiarvojen. Lisäksi kärkipäähän nousivat saavutetut ongelmaratkaisu-, vuorovaikutus-, esiintymis- ja viestintävalmiudet. Valmistuneet arvioivat saamaansa koulusta Suomen Ekonomiliitto SEFEn toteuttamassa kyselyssä. Tuoreimman raportin mukaan valmistuneet arvostavat myös saamaansa vieraiden kielten opetusta. Kielitaidon lisäksi valmistuneet kokevat saaneensa hyviä valmiuksia toimia kansainvälisessä ympäristössä. Saamansa opetuksen ja valmiuksien lisäksi vastaajat arvioivat koulutusyksikköä. Turussa parhaan arvion saa opiskeluilmapiiri. Tilat, laitteet ja atk-tuki saivat keskiarvoa paremmat arviot. Parantamisen varaa valmistuneet löysivät elinkeinoelämäyhteistyöstä ja opettajatutoroinnista. – Olemme saaneet SEFEn kanssa yhteistyössä kerättyä palautetta valmistuneilta jo yli kymmenen vuoden ajan. Tämä on arvokasta ja vaikuttaa siihen, miten pyrimme opetusta kehittämään. Vertailu muihin koulutusyksiköihin auttaa tulkitsemaan lukuja, kertoo kauppakorkeakoulun opetuksesta vastaava varajohtaja, professori Hannu Salmela. Maisterin tutkinnon Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2010 valmistuneet saavuttivat hieman keskiarvoa nopeammin, samoin vastavalmistuneet työllistyivät koko maan keskiarvoa nopeammin. Tutustu koko raporttiin SEFEn verkkosivuilla osoitteessa www.sefe.fi.
MERCURIUS 1/2012
5
TEKSTI ALEKSI RAJAMÄKI
KUVAT HANNA OKSANEN, ISTOCKPHOTO
Liiketoimintamahdollisuus jalostuu
arkioivalluks L
iiketoimintamahdollisuus on yrittäjyyden edellytys, tutkija Riikka Franzén sanoo pontevasti. Turun kauppakorkeakoulun johtamisen ja organisoinnin oppiaineen tohtorikoulutettavana ja yliopisto-opettajana työskentelevä Franzén valmistelee tällä hetkellä väitöstutkimustaan liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä. – Yrittäjyyden tutkimuksessa keskeinen kysymys on se, miksi toiset havaitsevat liiketoimintamahdollisuuksia ja toiset eivät. Osa tutkimustani on kartoittaa, mistä yrittäjät puhuvat, kun he puhuvat liiketoimintamahdollisuuksista. Liiketoimintamahdollisuuden käsitteen avaaminen ei ole ongelmatonta. Franzénin mukaan liiketoimintamahdollisuus on perinteisesti määritelty tilanteeksi, jossa palvelua tai tavaraa pystyy tuottamaan ja myymään sen toimintakustannuksia korkeammalla hinnalla. Liiketoimintamahdollisuus voidaan nähdä myös toimintasuunnitelmana, jossa yhdistyvät yrittäjän näkemykset ja odotukset tulevaisuudesta.
Yrittäjä oppii elämyksellisillä menetelmillä
S
ekä omakohtaisella että roolimallien ja sosiaalisten verkostojen kautta saavutetulla kokemuksella on merkitystä yrittäjän oppimisessa, selviää Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön ja Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteisen Elämys-hankkeen tuloksista. Naisyrittäjien koulutus- ja kehittämishankkeen tarkoituksena oli tukea erityisesti itsensä johtamisen taitoa sekä luoda mahdollisuuksia liiketoiminnan ja yrityksen kasvulle elämyksellisen kehittämisen eli teatteripedagogiikan avulla. Tutkimuksen viitekehyksenä hyödynnettiin liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja yrittäjämäistä oppimista.
6 MERCURIUS 1/2012
Vuodenvaihteessa valmistuneen tutkimusraportin mukaan on tärkeää oppia, miten liiketoiminnassa ollaan, esimerkiksi millä tavoin perhe-elämä ja yrittäjyys ovat yhdistettävissä. Osallistujien yrittäjyysidentiteetti vahvistui erityisesti elämyksellisten harjoitteiden myötä. – Yrittäjyyden kehittämisessä on tärkeää huomioida liiketoiminnan, yrityksen ja yrittäjän itsensä kehittyminen. Tämä on tutkimuksen tärkein viesti yrittäjille suunnatuille koulutus- ja kehittämisohjelmille, hankkeen projektitutkijana Riikka Franzénin ohella toiminut Lenita Nieminen kertoo. Yrittäjyyden kehittämishanke toteutettiin Satakunnan ELY-keskuksen Euroopan sosiaalirahaston tuella vuosina 2009–2011. Projektin johtajina toimivat yrittäjyyden professorit Pia Arenius ja Ulla Hytti.
esta – Mielenkiintoista on tarkastella sitä, miten yrittäjät pääset mahdollisuuksiin käsiksi – luomalla vai löytämällä. Nämä tekniikat voidaan tosin yhdistääkin, Franzén pohtii. Franzén muistuttaa, että esimerkiksi uusi toimintatapa tai tuote voidaan nimetä liiketoimintamahdollisuudeksi vasta siinä vaiheessa, kun sitä on yritetty hyödyntää tosielämässä. – Mahdollisuuden olemassaolosta saadaan varmuus vain sen onnistuessa. Epäonnistuminen voi johtua mahdollisuuden puuttumisesta tai siitä, että ideaa kokeiltiin jollakin tavalla virheellisesti. MAHDOLLISUUS SYNTYY AJATUKSIA YHDISTÄMÄLLÄ
Riikka Franzénin väitöstyö on jatkoa tutkimukselle, jossa hän tarkasteli naisjohtoisten yritysten kehittämis- ja kasvumahdollisuuksia yhdessä yrittäjyyden professori Pia Areniuksen kanssa. Tutkimus oli osa vuosina 2009–2011 toteutettua toiminnallista ja taidelähtöistä Elämys-hanketta, jossa työstettiin satakuntalaisten naisyrittäjien käsityksiä kasvun edellytyksistä ja esteistä. Hankkeen tutkimustulosten perusteella yrittäjät punnitsevat uusien liiketoimintamahdollisuuksien arvioimisessa erityisesti niiden yhteensopivuutta jo olemassa olevan liiketoiminnan kanssa. – Yrittäjät haluavat käyttää nykyistä toimintaansa laajentavia liiketoimintamahdollisuuksia tai sellaisia mahdollisuuksia, joiden toteuttamisessa voisi hyödyntää esimerkiksi jo käytössä olevia toimitiloja, Franzén kertoo. Franzénin mukaan liiketoimintamahdollisuuksia voidaan havaita mentaalisten mallien avulla. Yrittäjät käyttävät prototyyppejä tulkitakseen saamaansa informaatiota ja tunnistaakseen merkityksellisiä rakenteita ja yhteyksiä. Aineistossa nousivat tärkeiksi juuri yrittäjään itseensä liittyvät tekijät.
KANNATTAVA YRITYSTOIMINTA EI PUTKAHDA ESIIN TYHJÄSTÄ. UUSIEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMISTA JA HAVAITSEMISTA VAUHDITTAVAT TARKAN BISNESVAINUN LISÄKSI MUUN MUASSA VERKOSTOT JA KOGNITIIVISET PROSESSIT.
– Omakohtaiset kokemukset ja tiedot sekä – Verkostosuhteet tukevat mahdollisuuklähiympäristö saattavat ohjata mahdollisuuksien havaitsemista ja yrittäjyyden kehittymissien löytämistä. Esimerkiksi elämäänsä muutä, kun taas pelko kontrollin menettämisestä tosta kaivannut rouva saattaa olla monelle teki liiketoimintaa rakkasvun esteenä. Jotkut ”Yritysten kaasta harrastuksestaan, haastattelemani pienkehittämis- ja sisustustekstiilien ompeyrittäjät halusivat toilemisesta. Tällä hetkellä kasvumahdollisuuksien mia nimenomaan yksin. hänen omistamassaan siKasvua ei pidä nähdä tunnistaminen vaatii sustusliikkeessä myydään automaattisena tavoityrittäjiltä hoksnokan tekstiilien lisäksi muun teena, sillä yrittäjillä on lisäksi rohkeutta ja muassa tapetteja ja huohyvin erilaisia motiiveja luottamusta.” nekaluja. liiketoiminnan pyörit– Asiakastarpeen arvitämiselle. Kaikkien ei oiminen ja ymmärtäminen on hyvin keskeistarvitse olla kasvuyrityksiä, Franzén muistä, Franzén painottaa. tuttaa. Yrittäjyyden kehittämisessä on Franzénin mukaan tärkeää huomioida sekä liiketoiminKASVUUN ROHKEUDELLA JA nan että yrittäjän itsensä kehittyminen. LUOTTAMUKSELLA – Yrittäjät eivät halunneet jäsentää kasYritysten kehittämis- ja kasvumahdollivua yritystoiminnan ulottuvuutena, vaan suuksien tunnistaminen vaatii yrittäjiltä ennemminkin oman henkilökohtaisen kashoksnokan lisäksi rohkeutta ja luottamusta. vunsa kautta. Kasvun myötä yrittäjän rooli Franzénin mukaan yrittäjät pohtivat usein, omassa yrityksessään voi muuttua, mikä uskaltavatko he ottaa remmiinsä yrittäjäsaattaa vaikeuttaa liiketoimintamahdollikumppanin tai työntekijän palveluidensa suuksien hyödyntämistä. tason kärsimättä.
Liiketoimintamahdollisuuksia tutkivan Riikka Franzén mukaan yrittäjät pohtivat omaa kiinnostustaan ja kykyjään liikeideaa arvioidessaan. – Perustuotteen voi aina paketoida jollakin uudella tavalla ja rakentaa siitä mahdollisuuden.
MERCURIUS 1/2012
7
HALKI, POIKKI JA PINOON
YRITYKSEN RAHOITUS JA VEROTUS TEKSTI TARU SUHONEN
KUVITUS LOTTA LIUKSIALA
KYSYIMME ASIANTUNTIJOILTAMME, VOIKO RAHOITUSOSAAMINEN OLLA KILPAILUVALTTI JA SAAKO YRITYS SUUNNITELLA VEROTUSTAAN. PROFESSORIT RAIMO IMMONEN JA MIKA VAIHEKOSKI VASTAAVAT.
8 MERCURIUS 1/2012
TOIMIIKO SUOMEN YRITYSVEROTUS, YRITYSJURIDIIKAN PROFESSORI RAIMO IMMONEN? ‒ Pääasiassa yritysverotus toimii Suomessa hyvin. On kuitenkin jouduttu tunnustamaan, että verotus on kehitetty kansallisia tarpeita varten. Liiketoiminta kansainvälistyy voimakkaasti, ja rajojen ylittäminen synnyttää paineita verotuksessa. EU:n vero-oikeudelliset periaatteet ovat olleet Suomessakin koetuksella. Ongelmallinen suhde on näkynyt muun muassa nopeasti eteen tulleina lakimuutostarpeina, osinkoverotus yhtenä esimerkkinä. KÄRSIIKÖ SUOMALAISYRITYSTEN KILPAILUKYKY MAAN VEROTUKSESTA?
KUKA?
‒ Verotus vaikuttaa siihen, miten, missä valtiossa, milloin sekä miten paljon yritys tekee investointeja tai organisoi toimintaansa. Globaalissa liiketoiminnassa voidaan jossain määrin valita valtio, jossa verotettavaa tuloa näytetään tai menot vähennetään. Yrityksen näkökulmasta valinnassa tärkein parametri on yhteisöverokanta, joka meillä on nyt 24,5 prosenttia. Suomi sijoittuu EU-maissa keskikastiin. Istuva hallitus on sitoutunut tarkkailemaan tilannetta ja reagoimaan tarvittaessa. Verokilpailukykyä voidaan mitata muillakin tekijöillä: verotuksen yleisellä rakenteella ja kohdentumisella, hallinnollisella jäykkyydellä ja yleisellä verotuksellisella ilmastolla. Yrityksen lisäksi on huomioitava myös sen omistajien verotus. Byrokratiassa Suomi ei taida hävitä muille maille, sillä verohallinnon rattaita on rasvattu tehokkaasti.
ONKO YRITYSVEROTUSTA SYYTÄ UUDISTAA?
‒ Nykyinen hallitus on paikantanut monia alueita, joilla kaivataan muutoksia. Näille on myös tutkimuspohjaa. Eräs Suomen houkuttelevuustekijä on ollut korkojen rajoittamaton vähennysoikeus yritysverotuksessa. Tämä on ohjannut kansainvälistä pääomaa Suomeen muun muassa kiinteistöinvestointien muodossa ja liittyy Suomen veropohjan suojaamiseen ja pitämiseen eheänä. Olemme nähneet tilanteita, joissa Suomessa syntynyt liiketoiminnan verotettava tulo imetään korkovähennyksen avulla Aina pyrkiminen nollaveroon ei ulkomaille, kun ole mielekästä, vaan tasapainoa velkojana on olisi haettava veron siedettäväskansainvälisen tä kustannustasosta.” konsernin toinen yhtiö. Vähennysoikeuden rajoittaminen on kuitenkin vaikea asia, sillä korkokustannusten vähentämiseen yrityksellä tulisi lähtökohtaisesti olla oikeus. Muutostarvetta on nähty myös konserniverotuksessa. VOIVATKO SUOMALAISYRITYKSET SUUNNITELLA VEROTUSTAAN?
‒ Verot ovat yritykselle kustannustekijä, ja ne on otettava huomioon, kun yritys pyrkii vahvistamaan asemaansa kovassa kilpailussa. Aina pyrkiminen nollaveroon ei ole mielekästä, vaan tasapainoa olisi haettava veron siedettävästä kustannustasosta. Kyse on veron optimoinnista, eli yritys voi ja saa harjoittaa verosuunnittelua. Kansainvälisessä keskustelussa on viime aikoina noussut esille tarve parantaa valtioiden mahdollisuuksia reagoida suunnittelun aggressiivisimpiin muotoihin, kuten konsernin sisäiseen lainanantoon ja korkovähennyksiin liittyvään problematiikkaan.
KUVA HANNA OKSANEN
RAIMO IMMONEN
Toimii muun muassa konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana sekä valtion tilintarkastuslautakunnan ja elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän jäsenenä. Tutkii yritysjärjestelyitä. ”Yritysjärjestelyt ovat verosuunnittelunkin kannalta yrityksille haasteellinen alue, sillä niihin kytkeytyvät lähes kaikki yritysverotuksen sääntelyssä vaikuttavat tulkinnanvaraisuudet. Yritykselle ja sen omistajille oikeat valinnat tuovat veronsäästöä, mutta väärät valinnat puolestaan monia lisäkustannuksia.” MERCURIUS 1/2012
9
MIKÄ ON RAHOITUKSEN ROOLI TALOUSKASVUSSA, YRITYSRAHOITUKSEN PROFESSORI MIKA VAIHEKOSKI? ‒ Rahoitus on keskeinen osa yhteiskunnan ja yrityksen kasvuprosessia. Rahoitusta tarvitaan aina, kun tehdään investointeja, oli kyseessä sitten kotitalous, yritys tai valtio. Taloudellinen kasvu perustuu investointeihin, joissa menot toteutuvat heti, mutta tulot ‒ usein epävarmat ‒ saadaan vasta tulevaisuudessa. Rahoitusmarkkinat voivat auttaa investointien riskien kantamisessa. Niiden tehokkaalla toiminnalla ja yritysten rahoitusosaamisella on suuri merkitys talouden kasvussa. MITEN YRITYS VOI HYÖDYNTÄÄ RAHOITUSOSAAMISTA KASVUN LÄHTEENÄ JA KILPAILUVALTTINA?
‒ Rahoitusosaaminen nousee keskiöön erityisesti, kun yrityksen arvoa halutaan kasvattaa. Rahoitusasiantuntija voi tukea yrityksen johtoa kannattavien investointikohteiden etsimisessä ja sopivan rahoitusmuodon valitsemisessa. Tutkimusten mukaan suomalaisilla yrityksillä on parannettavaa jopa investointilaskentamenetelmien käytössä. Lisäksi pääomarakenne, osinkopolitiikka ja yrityksen hallintotapa ovat esimerkkejä asioista, joissa rahoituksen asiantuntijoilla on annettavaa.
MILLAISENA NÄET VIERAAN JA OMAN PÄÄOMAN SUHTEEN?
‒ Jos yrityksellä on tiedossa kannattavia investointeja, tarvitaan lisää pääomaa. Vieraan pääoman lisäämiselle laittaa pankki usein stopin jossain vaiheessa. Yritysten pitäisikin hakea aktiivisesti uusia oman pääoman sijoittajia ja harkita jopa pörssilistautumista. Hidas kasvu tulovirralla, huonosti yritysmaailmaan sopiva kotitalouksista lainattu velattomuuden ihannointi ja koko omistuksen pitäminen itsellä kuuluvat suomalaiseen perinteeseen. Tässä olisikin asennemuutoksen paikka: uusi oma pääoma lisää mahdollisuuksia myös vieraan pääoman kasvatSuomalaiseen perinteeseen kuuluu tamiseen. Kakun koko voi hidas kasvu tulovirralla, huonosti yrikasvaa huomattavasti, joltysmaailmaan sopiva kotitalouksista loin osaomistuksen arvo lainattu velattomuuden ihannointi ja voi muodostua nopeasti koko omistuksen pitäminen itsellä. kasvavassa yrityksessä huoTässä olisi asennemuutoksen paikka.” mattavasti suuremmaksi kuin koko omistus hitaasti kasvavassa yrityksessä. Kasvuhaluttomuuden taustalla on markkinoidemme pienuus, mutta myös tieto- ja osaamisvaje. Rahoituksen osaajilla on paljon annettavaa yrityksissä. MIKÄ ON RAHOITUKSEN ROOLI YRITYKSEN HALLINNOSSA?
‒ Vähänkään suuremmassa yrityksessä keskeinen ongelma on yrityksen omistajien ja johtajien eriytyminen. Rahoituksessa tätä päämies‒agentti-ongelmaa on tarkasteltu erityisesti informaation asymmetrian ja palkitsemisjärjestelmien kautta. Osin tämän takia yrityksillä onkin nykyään selkeitä ohjeita hallinnon järjestämiseksi. Samoin tulospalkkausjärjestelmät ovat tulleet jäädäkseen ‒ niiden tavoite on saada agentin eli työntekijän intressit yhteneviksi päämiehen eli omistajan kanssa.
KUVA HANNA OKSANEN
Parhaillaan käynnissä on useita sekä kansallisia että kansainvälisiä yhteistutkimuksia. ”Tarkastelen esimerkiksi yritysten investointimenetelmien käyttöä sekä omistajan vaikutusta yritysten lyhyen aikavälin paineisiin. Toinen kohde on niin sanottu markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla.”
10 MERCURIUS 1/2012
KUKA?
MIKA VAIHEKOSKI
asiantuntija
KUVA HANNA OKSANEN
Verotuksella terveyttä? lkoholia ja tupakkaa on kautta aikain verotettu muuta kulutusta ankarammin. Yksi perustelu korkealle verotukselle on näiden hyödykkeiden aiheuttamat terveyshaitat. Toisaalta viime aikoina ylipainon aiheuttamat sairaudet, kuten kakkostyypin diabetes, ovat nousseet merkittäviksi kansantaudeiksi länsimaissa. Suomessa diabeteksen yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan samaa luokkaa alkoholin aiheuttamien kustannusten kanssa. Alkoholin käyttö, tupakointi ja ylipaino ovat kiistatta haitallisia terveydelle, mutta ovatko ne asioita, joihin verottajan pitäisi puuttua? Terveydelle haitallinen käyttäytyminen (kuten kulutusvalinnat yleensä) on taloustieteessä perinteisesti nähty rationaalisen valinnan tuloksena, eikä sen ole ajateltu antavan syytä julkisen vallan toimille. Tätä asiaa on kuitenkin mielenkiintoista tarkastella nk. psykologisen taloustieteen näkökulmasta, joka ottaa huomioon esimerkiksi tahdonheikkouden ongelmat ja päätöksenteon lyhytnäköisyyden. Nämä tekijät saattavat vaikuttaa merkittävästi ruokavalioon ja riippuvuutta aiheuttavien hyödykkeiden käyttöön. Tästä näkökulmasta katsottuna ylipaino tai tupakointi ei välttämättä ole rationaalinen valinta: yksilö haluaisi muuttaa käyttäytymistään, mutta ei onnistu elintapojensa muuttamisessa. Tällöin epäter-
veellisten hyödykkeiden verotuksella voi olla kulutusvalintoja korjaava ja yksilön itsensä hyvinvointia lisäävä vaikutus. Suomessa otettiin vuonna 2010 käyttöön makeisvero, joka on teollisuuden mukaan vähentänyt makeisten kulutusta merkittävästi. Nyt hallitus on asettanut työryhmän, jossa selvitetään sokeriveron käyttöönottoa. Kun makeisvero koskee ainoastaan makeisia ja jäätelöä, sokerivero koskisi kaikkia elintarvikkeita ja määräytyisi niiden sokeripitoisuuden perusteella. Tässä hallitus on oikeilla jäljillä: nykyinen kapeapohjainen makeisvero, jossa suffelia ja fasupaloja kohdellaan eri tavoin ja jota sekä kuluttajien että teollisuuden on helppo kiertää, ei ole tehokas. Teoriassa täsmällisin ja siten tehokkain veroase liiallista sokerinkulutusta vastaan olisi juuri sokerivero. Se on hallinnollisesti hankala toteuttaa, mutta kustannusten ja hyötyjen suhde on hyvä selvittää. Toinen nykyistä järjestelmää parempi vaihtoehto olisi laajapohjaisempi makeiden herkkujen vero, jossa ratkaisevaa olisi herkkupaketin sisältö, eikä se, mitä paketissa lukee. Se olisi myös suhteellisen yksinkertainen toteuttaa. Monet epäilevät, ettei verotus vaikuta kulutustottumuksiin. Koko karkkia kuluttavaan väestöön kohdistuva vero voisi kuitenkin olla tehokas verrattuna esimerkiksi yksittäisille kuluttajille suunnattuun ravitsemusneuvontaan. Sokeriveron vaikutusten tutkiminen Suomen aineistolla on haastavaa, mutta joidenkin tutkimustulosten perusteella se saattaisi vähentää merkittävästi kakkostyypin diabeteksen esiintymistä Suomessa. Näyttäisi myös siltä, että vero parantaisi erityisesti pienituloisten terveyttä ja voisi siten kaventaa väestöryhmien välisiä hyvinvointieroja. Kirjoittaja Kaisa Kotakorpi on nimitetty kansantaloustieteen professoriksi Turun kauppakorkeakouluun. Kotakorpi aloittaa tehtävässään 1.7.2012. Hän on tutkinut psykologisen taloustieteen sovelluksia julkistaloudessa liittyen muun muassa epäterveellisten hyödykkeiden verotukseen.
MERCURIUS 1/2012
11
Ovi auki työelämään Yleisradion toimitusjohtaja ja Turun kauppakorkeakoulun alumni Lauri Kivinen näkee työelämän vaikuttajien ja kauppakorkeakoulun välisen yhteistyön rikkautena, josta hyötyvät molemmat osapuolet.
Lauri Kivinen opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa 1980-luvun alkupuoliskolla.
12 MERCURIUS 1/2012
jo opiskeluaikana TEKSTI MIRKA SILLANPÄÄ
Y
leisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen puhui opiskelijoille Turun kauppakorkeakoulun Alumni Keynote Speakers Forum -tilaisuudessa tammikuussa. Kivinen näkee tämäntyyppiset tilaisuudet toimivana tapana pitää yhteyttä koulun ja työelämän välillä. – Näissä tapaamisissa molemmat osapuolet sekä antavat että saavat – opiskelijat alumneilta tietoa työelämän vaatimuksista ja alumnit opiskelijoilta uusia raikkaita näkökulmia, Kivinen sanoo. – Tunnen myös lukkarinrakkautta Turun kauppakorkeakoulua kohtaan ja vierailen vanhassa opinahjossani mielelläni, Kivinen lisää. Kivinen muistelee, että hänen opiskeluaikanaan, 30 vuotta sitten, yhteydenpito liike-elämään oli usein ponnistelujen takana. – Onneksi tilanne on nykyään muuttunut täysin. On tärkeää, että opiskelijat ovat yhteyksissä yrityksiin ja solmivat suhteita työelämään jo opiskeluaikanaan. VIESTINNÄN AMMATTILAINEN
Kivinen aloitti opiskelut Turun kauppakorkeakoulussa 1980-luvun alussa ja valmistui ulkomaankaupan koulutusohjelmasta vuonna 1985. Alusta alkaen Kivisen uraa ovat leimanneet kaksi hänen sydäntään lähellä olevaa asiaa: kansainvälisyys ja viestintä. – Rahoitin opintoja työskentelemällä kesätoimittajana sekä tekemällä juttuja muun muassa Aamuset-lehteen ja Turun Radioon. Lisäksi vastasin tiedotuksesta
ylioppilaskunnan hallituksessa ja toimin Kyliste-lehden päätoimittajana. Valmistuttuaan Kivinen sai ensimmäisen vakituisen työpaikkansa G. A. Serlachius Oy:n tiedottajana. Sieltä lähdettyään hän toimi pari vuotta viestintäalan yrittäjänä ennen siirtymistään Nokian palvelukseen. – Vaikka omalla kohdallani yrittäjyys jäi lyhyeksi, kannustan nuoria ryhtymään yrittäjiksi, mikäli energiaa ja hyviä ideoita riittää. Hyvät ideat pitää uskaltaa testata. Yrittäjyyteen pitäisi kannustaa nykyistä enemmän, se olisi myös kansantaloutemme etu. KANSAINVÄLISYYTEEN KASVANUT
Kivinen kasvoi kansainvälisyyteen jo lapsena asuessaan perheensä kanssa muutaman vuoden Saksassa. Myöhemmin hän myös opiskeli vuoden Sveitsissä, kauppakorkeakoulussa. Nokialla Kivinen toimi pitkään kansainvälisissä johtotehtävissä. – Urani Nokialla alkoi viestintäpäällikkönä 1980-luvun lopussa. Alkuun toimipaikkani oli Helsingissä, myöhemmin Genevessä. Vuonna 1992 Kivinen nimitettiin Nokian matkapuhelinten viestintäjohtajaksi ja viisi vuotta myöhemmin, vuonna 1997 hänestä tuli koko Nokia-konsernin viestintäjohtaja. – Vuonna 2004 minut nimitettiin Nokian edustajaksi Brysseliin, jolloin muutimme Belgiaan. Kolme vuotta myöhemmin siirryin Nokia Siemens Networksin yhteiskuntasuhdejohtajaksi. Takaisin Suomeen muutimme vasta vuonna 2010, kun minut valittiin Yleisradion johtoon.
KUVA ESKO KESKI-OJA
Viittä kieltä puhuva Kivinen nostaa esiin kansainvälisten suhteiden tärkeyden myös opiskelijoiden kohdalla. – Koulutuksen kehitys on ollut oikeansuuntaista. Kynnys lähteä ulkomaille opiskelemaan on nykyään pieni. Se on hyvä asia, sillä Suomi elää kansainvälisyydestä. HAASTEIDEN EDESSÄ
Kivinen huomauttaa, että siirtyminen yksityiseltä sektorilta valtionyhtiöön on tuonut mukanaan kiinnostavan näkökulman muutoksen. – Yleisradiossa käytämme yhteisiä rahoja. Olennaista on pitää mielessä tämän organisaation perimmäinen tehtävä sekä se, kuinka voimme sitä parhaiten toteuttaa. Pitkään johtotehtävissä toimineen Kivisen mielestä johtajuus itsessään on enemmän samanlaista kuin erilaista, toimialasta riippumatta. – Hyvä johtajuus ei ole salatiedettä. Se on ennen kaikkea inhimillistä kanssakäymistä, toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Olennaista on myös johdonmukaisuus, reiluus ja avoimuus. – Johtajuuden pitäisi myös olla luontevaa ja omaan tehtävään sopivaa. Esimiehen on tunnettava omat vahvuutensa ja sovitettava ne toimenkuvaan, Kivinen lisää. Nykyiseen työhönsä ja sen tuomiin haasteisiin Kivinen on paneutunut innostuneesti ja energisesti. – Media ja teknologia ovat suuressa murroksessa, samoin kuin ihmisten mediakäyttäytyminen. Ylellä on kaikki edellytykset pärjätä myllerryksen keskellä. Nyt on vain pidettävä huolta siitä, että pysymme kehityksen kärkijoukoissa.
MERCURIUS 1/2012
13
TEKSTI TARU SUHONEN, ALEKSI RAJAMÄKI
KUVAT ESKO KESKI-OJA
30-VUOTIAS JOKO HAASTAA KEHITTYMÄÄN
JOHTAJA
ei ole koskaan
VALMIS
TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN JOHTAMISKOULUTUKSEN MENESTYSOHJELMA JOKO STARTTASI VUONNA 1982. VUOSIKYMMENTEN MITTAAN KOULUTTAJAT OVAT VAIHTUNEET JA OSALLISTUJAYRITYSTEN TOIMIALAT MUUTTUNEET, MUTTA YKSI ON JA PYSYY: JOKOSSA KAIKKI OPPIVAT KAIKILTA.
J
ohtamiskoulutus sai Turun kauppakorkeakoulussa alkunsa jo 1960‒1970-luvuilla yksittäisten ja lyhytkestoisten kurssien muodossa. Liike-elämän kasvavia tarpeita vastamaan perustettiin koulun ja yrityselämän edustajista koostuva ryhmä, jonka työn tuloksena ensimmäinen lukuvuoden mittainen JOKOohjelma alkoi syksyllä 1982. ‒ Tuolloin noudatettiin jo kauppakorkeakoulun perustamisen ajoilta tuttua toimintamallia. Aloite tuli liike-elämältä, ja kauppakorkeakoulu tarttui haasteeseen. Ytimessä on tuosta saakka ollut vahva ajatus tutkimuksen ja johtamiskoulutuksen linkittämisestä ‒ akateemisuuden ja liike-elämän vuoropuhelusta, sanoo kauppakorkeakoulun TSE exe -johtamiskoulutusyksikköä luotsaava Kirsi Kostia.
MUUTOSVOIMAINEN JOKO
Kauppakorkeakoulun omilla asiantuntijoilla on alusta asti ollut tärkeä rooli koulutuksen sisällöissä ja niiden kehittymisessä. Johtamisen emeritusprofessori Raimo Nurmi astui mukaan kuvioihin heti toisena JOKO-vuonna. Nurmi korostaa, että antoisa tasapaino osallistujien omien kokemusten, opettajien välittämän akateemisen tiedon ja yritysvierailujen välillä löydettiin varhain. ‒ Osallistujat oppivat toinen toisiltaan, ja myös opettaja oppii, kun altistaa itsensä käytännön johtotehtävissä työskentelevien kysymyksille. JOKOssa ei ole koskaan ollut vain oikeita vastauksia. TSE exen pitkäaikainen johtaja, niin ikään kokenut JOKO-opettaja, dosentti Pirjo Vuokko on samaa mieltä. Hän kuvailee JO-
– Vaikka muutos ympärillä on jatkuvaa, ovat ihmiset monella tapaa samanlaisia kuin kolmekymmentä tai vaikka sata vuotta sitten, sanoo TSE exen johtaja Kirsi Kostia.
14 MERCURIUS 1/2012 KUVA SEILO RISTIMÄKI
30 vuotta johtamiskoulutusta Petri Kumlin, Terttu Koskinen, Raimo Nurmi ja Pirjo Vuokko sanovat, että johtamiskoulutus avartaa ja virkistää.
JOKO on yleisliikkeenjohdollinen koulutusohjelma ja eMBA Turku -ohjelman aloitusmoduuli. Turun kauppakorkeakoulun ensimmäinen JOKO-ohjelma käynnistyi vuonna 1982. Samalla aloitettiin myös johtamiskoulutuksen taustaorganisaation kehittäminen ja pitkäikäinen täydennyskoulutuskeskus sai alkunsa. Nykyään johtamiskoulutusta järjestää kauppakorkeakoulun TSE exe -yksikkö. Johtamiskoulutus kansainvälistyi 1990-luvulla, jolloin JOKO-moduuliinkin sisällytettiin ulkomaanjakso. Tuolloin alkunsa saivat myös JOKOn jatko-osat GET ja FUEL. Kolme moduulia muodostavat 1990-luvun puolivälissä käynnistyneen eMBA Turku -ohjelman.
KOa palloseinäksi, jolta opettajan syöttämät ajatukset poukkoavat osallistujien välille. ‒ Parhaimmillaan JOKO-sessiosta jokainen läsnäolija lähtee hieman muuttuneena pois. Nurmen mukaan persoonat ovat aina saaneet näkyä luokkahuoneessa. ‒ JOKO ei ole pelkkä menestyksen foorumi. Luottamuksellisessa ilmapiirissä ihmiset jakavat rehellisesti myös vastoinkäymisiä, mikä nähtiin erityisesti heti 1990-luvun lamakokemusten jälkeen. PUOLET SISÄLTÖÄ, PUOLET VERKOSTOA
Johtamiskoulutuksen keskeiseksi anniksi osallistujat ovat läpi vuosien listanneet syntyneet verkostot. Ohjelmasisällöissä tähdätään siihen, että kouluttajien tuoman asiasisällön osuus on puolet, toisilta oppimisen ja uusien yhteistyösuhteiden osuus puolet. Terttu Koskinen osallistui JOKO13ohjelmaan 1990-luvun alussa. Hän kertoo osallistujien hitsautuneen tiiviisti yhteen. ‒ Kokoonnuimme vain yhtenä tai kah-
tena päivänä kuukaudesta, mutta jo ennen Facebook-aikaa onnistuimme luomaan ryhmän, jonka kanssa tapaamme säännöllisesti edelleen. Koskinen on suorittanut myös perustutkintonsa Turun kauppakorkeakoulussa. ‒ Opiskeluaikana syntyneen verkoston merkitys taisi laimentua työelämään siirryttäessä. Verkostoitumisen hyödyt ymmärtää paremmin vasta myöhemmin. Yksi JOKOn perusperiaatteita on tuoda yhteen eri alojen ihmisiä näkemyksien laajentamiseksi. Koskinen työskenteli itse pankkialalla JOKO-vuotenaan. ‒ Myös keskustelu saman alan ihmisten kanssa oli hyödyllistä ja avartavaa. Raisio-konsernin rahoituspäällikkönä työskentelevän Koskisen mukaan saadut johtamisopit ovat kantaneet tuoreina tähän päivään saakka. ‒ Tuolloin painotettiin edestä johtamista ja esimerkin voimaa, hän kertoo.
2000-luvulla eMBA Turku -ohjelma vakiinnutti paikkansa niin, että yhä useampi JOKO-osallistuja jatkoi seuraaviin moduuleihin. Viime vuosikymmen oli kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuksessa laadun kehittämisen aikaa. Ensimmäinen akkreditointi saatiin jo 1999 (Korkeakoulujen arviointineuvoston akkreditointi) ja vuosikymmenen kehittämistyö palkittiin 2009, kun johtamiskoulutukselle myönnettiin EFMD:n (European Foundation for Management Development) kansainvälinen EPAS-akkreditointi. TSE exe -johtamiskoulutusyksikön Top Management Forumiin on jo 15 vuoden ajan kokoonnuttu vuosittain perehtymään johtamisen ajankohtaisiin aiheisiin sekä verkostoitumaan. Vuonna 2012 Topparissa juhlitaan 30-vuotiasta JOKOa teemalla Spirit of Leadership.
MERCURIUS 1/2012
15
ELÄMÄÄ JA JOHTAMISTA VARTEN
Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutus on profiloitunut visionääriseen johtajuuden kehittämiseen, yrittäjyyteen ja innovaatioihin, henkilökohtaiseen kasvuun sekä liiketoimintaosaamiseen, johon JOKOssa keskitytään. Skanssin Apteekin apteekkari Petri Kumlinille johtamiskoulutusohjelma tarjosi monipuoliset työkalut tarkastella omaa johtajuutta. Ennen koulutusohjelmaan hakeutumista Kumlin oli toiminut johtotehtävissä jo vuosia. – JOKO toi teorian käytännön osaamisen taakse, mikä avarsi muun muassa kriisi- ja henkilöstöjohtamiseen liittyvien asioiden hahmottamista. Myös erilaisista lähtökohdista tulleet kollegat antoivat näkemystä ja tukea päivittäiseen toimintaan. Kumlin kertoo saaneensa johtamiskoulutuksesta konkreettisia eväitä myös strategisen ajattelun ymmärtämiseen. – Analyyttisen toiminnan ymmärtäminen on hyvin keskeistä, sillä siihen nivoutuvat johtaminen ja investointien tekeminen. Pienten signaalien havaitseminen ja hyödyntäminen on tärkeää onnistuneen liiketoiminnan kannalta. Kumlin uskoo tulevaisuuden johtamiseen, mutta pelkällä lukemisella ei esimiestaitoja hänen mukaansa omaksuta. – Elämä opettaa, Kumlin virnistää.
JOKO-ohjelman ensimmäisen vuosikymmenen aikana naisia osallistujista oli vajaa kymmenen prosenttia. ‒ Tämä luku on kehittynyt vuosien mittaan yllättävän vähän, vaikka naisia on nykyään eri organisaatioissa merkittävissä asemissa. Toisaalta tärkeintä on, että porukkaa on mukana hyvin monenlaisista organisaatioista ja yrityksistä. Näin syntyy paljon ideoita, ristipölytystä ja totuttujen toimintamallien kyseenalaistamista. Kostia lupaa, että 30-vuotias JOKO ei jähmety jatkossakaan. ‒ Vaikka muutos ympärillä on jatkuvaa, ovat ihmiset monella tapaa samanlaisia kuin kolmekymmentä tai vaikka sata vuotta sitten. Johtaja ei voi koskaan olla täysin valmis, mikä tekee johtamisesta ja sen kehittämisestä niin mielenkiintoista ja haasteellista.
Tuore jokolainen hakee kattavaa osaamista Mari Ojanen opiskelee JOKO38-ohjelmassa. Teijo-Talot Oy:n liiketoiminnanjohtaja hakeutui mukaan syventääkseen liiketoimintaosaamistaan. - Toivon saavani tietoa ja oppia liiketoimintojen johtamisesta. Erityisesti taloushallinnon jakso oli minulle tärkeä, sillä minulla ei ole liiketaloudellista koulutustaustaa. JOKOn viime syksynä aloittanut Ojanen allekirjoittaa konkareiden näkemyksen: hän pitää oman JOKO-ryhmän roolia hyvin tärkeänä osana kolutusta. - Kokemusten vaihto ja keskustelut ovat olleet koulutuksen suola, hän sanoo. Ohjelman aikana Ojanen aikoo kehittyä johtajana. - Hyvä johtaja seuraa aikaansa, on keskusteleva, kyseenalaistava ja antaa vastuuta. Hyvän johtajan pitää kyetä päätöksiin ja motivoida henkilökuntansa hyviin suorituksiin. Tällainen johtaja toivoisin itsekin olevani.
JOTAIN VANHAA, JOTAIN UUTTA
Kirsi Kostian mukaan pyöreitä täyttävä JOKO on pysynyt jopa hämmästyttävän samanlaisena vuosikymmenten läpi. Sisällöt heijastelevat kauppakorkeakoulun ydinosaamista, liiketoimintaosaamisen eri osa-alueita. ‒ Sisällöt ovat kyllä jalostuneet, sillä niitä uudistetaan koko ajan. Kovat ydinelementit pysyvät, mutta ajalle tyypilliset haasteet leimaavat niitä. Tällä hetkellä kansainvälistymisessä painotetaan yrityskauppoja, virtuaaliorganisaatioita ja asiakkuuksia. Esimiestyössä taas työhyvinvointi ja virtuaalisuus ovat nykypäivän painotuksia.
16 MERCURIUS 1/2012 KUVA TARU SUHONEN
tapahtumia
KAUPPAKORKEAKOULUN SIDOSRYHMÄSEMINAARISSA KYSYTTIIN, MILLÄ SUOMALAINEN YRITYS MENESTYY JA ONKO MENESTYKSESTÄ LUPA PUHUA.
A
senneympäristössämme yritys saa menestyä, mutta sen yrittäjäomistaja ei, totesi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen sidosryhmäseminaarissa viime vuoden lopulla. Vanhanen nosti esille suomalaisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Perheyrityksiä edustavan Vanhasen mukaan erityisesti pk-yrityksillä on kasvumahdollisuuksia, joita verotuksen rakenteeseen liittyvät seikat kuitenkin heikentävät. ‒ Yritysten on vaikeaa lisätä oman, erityisesti pitkäaikaisen, pääoman osuutta toiminnassaan. Vanhanen toivoikin, että kauppatieteet tutkisivat edelleen velkarahan ja oman pääoman välistä suhdetta.
KUVA TARU SUHONEN
Menestyvä yrittäjä ei viihdy mukavuusalueella Matti Vanhanen ja Toni Perämäki
‒ Miten pääomia voitaisiin ohjata yritysten kasvuun? RESURSSIT UUTEEN KÄYTTÖÖN
Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, voiko epävarmassa taloustilanteessa yrityksillä ylipäätään mennä hyvin. Kansanedustaja, kauppaneuvos Eero Lehden mukaan tilanne vaihtelee toimialoittain. ‒ Uusilla, kasvavilla toimialoilla ei kansantalouden muutaman prosentin heilahduksen pitäisi vaikuttaa. Epävarmassa tilanteessa on mahdollista menestyä ‒ liikkeenjohdon pitäisi lähteä hakemaan uusia synergisia toimintoja, joissa vanhoja resursseja voitaisiin käyttää uudella tavalla. Lehden mukaan kapuloita menestyksen rattaisiin heittää kansallinen taipumus työskennellä mukavuusalueella.
‒ Meillä ei oteta riskiä, mikä on vaarallista. Tilaisuuden paneelikeskustelussa nousi esille kysymys siitä, voiko yrittäjä puhua menestymisestään. Turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden Boost Turku -yrittäjyysyhteisön perustajajäsen Toni Perämäki huomautti, että menestyksen sallimisessa saattaa olla myös sukupolvien välisiä eroja. ‒ Nuorempi polvi uskaltaa näyttää menestyksen ja olla ylpeä siitä, mitä on saavuttanut. Kauppakorkeakoulun sidosryhmäseminaari järjestettiin 12.12.2011. Seminaarin avasi kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki ja puhetta johti yrittäjyyden professori Jarna Heinonen.
Alumni Keynote Speakers tarjosi näkymiä liike-elämään
T
urun kauppakorkeakoulun ainekerhojen ja johtamisen laitoksen ideoima Alumni Keynote Speakers -luentosarja on oiva esimerkki tuotteliaasta alumniyhteistyöstä. Luentosarjassa
KUVA ALEKSI RAJAMÄKI
koulun kasvatit kertoivat opiskelijoille kokemuksistaan liike-elämän huipulta tammi‒maaliskuussa. Ensimmäistä kertaa toteutetun sarjan järjestämisessä tiiviisti mukana olivat johtamisen ja organisoinnin ainekerho Systeemi, laskentatoimen ainekerho Aktiiva ja logistiikan ainekerho 3P. – Vastuullamme on ollut hoitaa mainonta, markkinointi ja yhteydenpito puhujiin. Yhteistyö sekä laitoksen että alumnien kanssa on ollut antoisaa. Ainejärjestöaktiivit auttavat mielellään opettajia kurssien suunnittelussa, Systeemin hallituksen Kati Nenonen iloitsee. Johtamisen ja organisoinnin lehtori Maija Vähämäen mukaan puheenvuorot
ovat tarjonneet opiskelijoille välineitä omakohtaiseen oivaltamiseen. – Vieraat keskittyvät puheenvuoroissaan teorian sijasta prosesseihin. Opiskelijat saavat aavistuksen siitä, miten yritykset oikeasti toimivat. Ainekerhot ovat saaneet luentosarjasta positiivista palautetta. – Tavoitteenamme oli luoda mahdollisimman vuorovaikutteinen tilanne puhujan ja yleisön välille. Luennot ovat virittäneet keskustelua salin ulkopuolellakin, Systeemin hallituksen jäsen Essi Rautiainen kertoo. Luentosarjassa kuultiin tammi‒ maaliskuussa luennot muun muassa OlliPekka Lumijärveltä, Reijo Karhiselta sekä Reijo Mäeltä.
MERCURIUS 1/2012
17
Kasvun kannukset TEKSTI TARU SUHONEN
KUVA JUSSI VIERIMAA
Yritysjohtaja ja taloustieteilijä peräänkuuluttavat osaamista, joustoa ja rohkeutta.
Taloustieteilijä Tomi Kortela kertoo teorioiden sanovan, että suhteellisen edun mukaista on käydä kauppaa, vaikka joku tekisi asian paremminkin. Toimitusjohtaja Hanna Halme tietää, että parhaaksi pyrkiminen kannattaa.
H
anna Halme on PerkinElmer-konserniin kuuluvan bioteknologiayritys Wallac Oy:n toimitusjohtaja. Konsernin Health Science -liiketoimintayksikköön kuuluva Wallac suunnittelee, valmistaa ja markkinoi Turussa diagnostiikkasysteemejä. ‒ Tällä hetkellä tuotamme muun muassa systeemejä, joilla vastasyntyneistä pystytään seulomaan jopa yli 50 sairautta. Tuotteita myydään noin sadassa maassa. Tuorein markkina-alue on Afrikassa, Halme kertoo. Suomalaisyritysten mittakaavassa Wallac on malliesimerkki, jonka toiminnasta monen sopisi ottaa oppia. Lähes täysin kansainvälisillä markkinoilla toimiva yritys operoi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvällä alalla, luo omat markkinansa tehokkaalla tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalla sekä synnyttää työpaikkoja korkeakoulutetuille. Ja kasvaa samalla jatkuvasti. Turussa Wallac työllistää tällä hetkellä yli 500 ihmistä. Toimitusjohtaja Halme puhuu mielellään suomalaisyritysten kilpailukyvyn ylläpitämisestä ja valtion roolista yritysten tien tasoittajana.
18 MERCURIUS 1/2012
‒ Maailma on täynnä eilispäivän menestyjiä – paikalleen ei saa pysähtyä. Meillä ei ole luonnonrikkauksia emmekä kilpaile halvalla työvoimalla, mutta kasvuun olisi silti kyettävä. Kansantaloustieteilijä Tomi Kortela sanoo, että Suomi tarvitsee Wallacin kaltaisia, kasvavia yrityksiä, joiden pääomat voivat tulla myös ulkomailta, mutta joilta jää verotettavaa Suomeenkin. ‒ Huomiota pitäisi kiinnittää siihen, ovatko meillä kannusteet kohdillaan ja luodaanko kasvavien yritysten toiminnalle edellytyksiä. Kortela kiinnittäisi huomiota yritysverotukseen. Taloustieteilijä katsoo asiaa myös rakenteiden näkökulmasta. ‒ Sanotaan, että verotus on korkea. Siitä voidaan olla montaa mieltä, mutta tosiasia on, että meillä työskennellään vähemmän kuin monessa muussa maassa ja lomaillaan paljon. Kortela muistuttaa, että kansantalouden mekanismien mukaan työmarkkinoiden palkkajousto olisi omiaan lisäämään kilpailukykyä. ‒ Tulotason noususta ja globalisaatiosta johtuen osa pienipalkkaisista töistä siirtyy vääjäämättä pois Suomesta. Haasteena onkin tästä huolimatta pitää ihmiset
myönteisenä kansainvälistymiselle, sillä Suomen kansantalous hyötyy globalisaatiosta selvästi. Sosiaaliturva on hyvä asia jatkossakin. Se auttaa ihmisiä, jotka kohtaavat globalisaation negatiiviset puolet ja samalla lisää riskinottokykyä. Myös Hanna Halmeen mukaan on tärkeää pitää kaikki mukana. ‒ Tosin pitää oivaltaa, että menestys on kiinni omasta panostuksesta. Jos ihmiset saavat tehdä itselleen mielekkäitä asioita, he omistautuvat ja onnistuvat. Molemmat näkevät innovaatiot menestyksen reseptinä. ‒ Tuotantoa pitää olla, jotta meillä olisi vahvaa teollisuutta edelleenkin, Halme muistuttaa. ‒ Hyviä ideoita tarvitaan ajamaan tuotantoa eteenpäin. Kasvu ei voi enää perustua siihen, että lisätään vain pääomia, Kortela säestää. Halme kaipaa regulatiivisen osaamisen ohella lisäpontta myös innovaatioiden kaupallistamiseen ja markkinoille viemiseen. Hän kannustaa pistäytymään välillä totutun ulkopuolella. ‒ Meillä on Suomessa liikaa kiltin tytön syndroomaa! Vapaa-ajattelijoitakin tarvitaan, jotta saamme uusia innovaatioita maailmalle.
vieraskynä
Eikö valtio olekaan kiinnostunut
yritystemme kilpailukyvystä? Vain kovat uutiset näyttävät hätkäyttävän poliittista johtoa, kun puhutaan yritystemme kilpailukyvystä. Tällainen oli kauppataseen putoaminen pakkaselle pitkästä aikaa. Trendi on jo kuitenkin ollut nähtävissä usean vuoden ajan. Monet tuotannolliset toimialat ovat vieneet koneet ja laitteet maamme rajojen ulkopuolelle, ei ainoastaan metsä- ja konepajateollisuus. Kuka muistaa, kuinka paljon meillä oli aikanaan kännykänvalmistusta? Lisäksi monet vientihinnat valmiista tuotteista ovat laskeneet ja vastaavasti raaka-aineiden hinnat ovat nousseet. Vaihtosuhde on näin ollen tehnyt elämän vielä vaikeammaksi kuin se jo muutenkin on. Sen sijaan maamme kilpailukyvystä ei näytä juuri poliittinen johto olevan kiinnostunut. Sen toivotaan ratkaisevan valtaosan kestävyysvajeesta, mutta sen eteen ei tehdä päätöksiä. Valtio pystyy luomaan kannustavan ilmapiirin investointeihin, jotka aikanaan lisäävät kapasiteettia. Se pystyy myös muokkaamaan monia muitakin asioita, jotka edesauttavat yritysten kasvuhalukkuutta. Tehdyt pääoma- ja yritysveromuutokset ovat enemmän populismia kuin kasvuun kannattavaa pitkäjänteistä suunnittelua ja liike-elämän ymmärrystä osoittavia päätöksiä. Myös kestävyysvajeen yksi keskeinen tekijä, eläkkeelle siirtymä, sen oikeus ja siihen liittyvät päätökset ovat ihan yhtä levällään kuin Kreikan
valtion vastaavat. Työmarkkinajohto, jolle vastuu asiasta kuuluu, on innostuneempi oman vakanssinsa säilymisestä seuraavassa liittokokouksessa kuin koko maan joutumisesta velkaantumisen kautta silmätikuksi kaiken sen jälkeen, mitä kymmenessä vuodessa edellisen laman jälkeen saatiin kootuksi.
tiivin seurauksena polttonesteelle sellainen hintataso, että kuljetusyritysten enemmistö taitaa kokoontua konkurssin puitteissa enemmänkin kuin olisi todellakaan tarvetta. Kyky EU:ssa puolustaa suomalaista laajaa maata ja sen tarvitsemaa kuljetusverkkoa näyttää myös olevan aika vähän innostava.
Eläkeasia ja sitä kautta työvoiman riittävyys sekä joustavuus olisivat nopeita lääkkeitä, joihin hallitus pystyy välillisesti tai välittömästi vaikuttamaan. Kuuden puolueen yhteishallitus on kuitenkin rakentunut siten, että oppositio on hallituksen sisässä melkeinpä joka asiassa. Kaiken lisäksi hallituksen voimavarat näyttävät olevan uupumaisillaan jatkuvien Kreikan, Portugalin, Irlannin, Italian ja sitä ennen Islannin vaikeuksien kanssa. Tässä tilanteessa myös pitkäjänteisyys, jota investointien käynnistämiseen tarvittaisiin veroratkaisuna, on vähintäänkin epämääräistä. Veropopulismi näyttää olevan se kilpalaulannan ulottuvuus, jossa kärkipoliitikot yrittävät esittää parhaita soolonumeroitaan. Vapaassa markkinataloudessa kuitenkin ne, joilla on päätöksenteko-mahdollisuus, eri yrittäjät ja yritykset ihmettelevät, eikö vihdoinkin alkaisi olla aika katsoa Suomen tulevaisuutta ja nimenomaan siten, että taloudellisella kasvulla luotaisiin kiihokkeita eikä vain veronkorotuksia ja kiristyksiä. Monet toimialat ovat saaneet jo mittansa täyteen. Viimeisenä näyttää muodostuvan ilmastodirek-
EERO LEHTI KANSANEDUSTAJA, KOK.
Kirjoittaja vieraili puhumassa yritysten menestystekijöistä Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmäseminaarissa 12.12.2011.
MERCURIUS 1/2012
19
TEKSTI TARU SUHONEN
KUVAT HANNA OKSANEN
6 90
Talouslukujen takaa
L
askentatoimen perinteinen soveltaminen on diagnostista, menneen tarkastelua. Moderni johdon laskentatoimi katsoo pääosin tulevaan ja painottaa inhimillisten tekijöiden merkitystä laskennassa. ‒Johdon laskentatoimi ei ole vain budjettimatematiikkaa, vaan siinä psykologia, sosiologia ja johtamistieteet yhdistyvät laskentatoimeen, sanoo professori Kari Lukka. Hän kertoo eri tieteenalojen välisen vuorovaikutuksen konkretisoituvan esimerkiksi talousihmisten roolien tutkimisessa. ‒ Karkeasti jakaen on olemassa kamreerityyppejä ja controller-tyyppejä. Jälkimmäinen on välittömässä keskusteluyhteydessä johtoon, tuottaa sen tarvitsemaa tietoa ja ottaa kantaa nopeasti. On sanottu, että hyvä controller on proaktiivinen ja vastaa ennen kuin kysytään. Korostamme tätä roolia vahvasti myös johdon laskentatoimen koulutuksessa. Toinen tutkimusryhmän kantavista voimista, professori Markus Granlund muistuttaa, että talouslukujakin tarvitaan. ‒ Ne ovat kaiken perusta, kun rakennamme ohjausjärjestelmiä ja mittareita tukemaan yritysten johdon strategista työtä. Lukuihin yhdistetään monia muita tekijöitä, jotka liittyvät esimerkiksi laatuun, henkilöstöön ja asiakkaisiin sekä niiden mittaamiseen.
JOHDON LASKENTATOIMEN YTIMESSÄ OVAT YRITYKSEN STRATEGISTA TYÖTÄ TUKEVAT OHJAUSJÄRJESTELMÄT JA TYÖKALUT. KAUPPAKORKEAKOULUN KANSAINVÄLISESTI VERKOTTUNUT TUTKIMUSRYHMÄ VAIKUTTAA ALAN HUIPULLA JA SELVITTÄÄ, MITEN TUKEA INNOVAATIOPROSESSIA.
8 2 25 8
7
PANOKSET KOHDILLEEN
Tutkijat puhuvat kokonaisohjauspaketista, joka läpäisee yrityksen kaikki toiminnot. Ohjauksen piiriin kuuluvat suunnittelu ja taloustoiminnot, mutta myös organisaatiokulttuuri, arvot ja palkitseminen. Granlund ja Lukka ovat perehtyneet erityisesti innovatiivisen tutkimus- ja tuoteke-
20 MERCURIUS 1/2012
Markus Granlund ja Kari Lukka tutkivat, millaiset ohjausjärjestelmät auttavat innovaatioiden luomisessa.
6 39
26 5 johdon tueksi
1 2 90 4 8 hitystoiminnan ohjaukseen. He ovat analysoineet, millaiset ohjausjärjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja tuloksellisia innovatiivisessa toiminnassa, joka sisältää luonnostaan jännitteitä. ‒ Simple but solid on mottomme luovuutta vaativissa toimintaympäristöissä, joissa talousinformaation tulee tarjota tukeva ja
selkeä pohja päätöksenteolle ja toiminnanohjaukselle, Granlund kertoo. Professorit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä turkulaisen lääkekehityksen kanssa. ‒ Perinteistä laskentatoimea ei esimerkiksi välttämättä ole hyödyllistä yrittää ympätä mukaan yrityksen kaikkiin toimintoihin. Kannattaa miettiä, mihin panoksia asettaa. Innovaatioprosessissa pitää jättää tilaa kehittelylle, eikä niin sanotun pipelinen alkupäätä kannata pitää tiukassa kontrollissa. Lukan mukaan haastavuus piilee siinä, miten tasapainoilla joustavan ja innovatiivisen asiantuntijuusilmapiirin sekä tavoitteiden ja rajojen asettamisen välillä.
490
10744
Simple but solid on mottomme luovuutta vaativissa toimintaympäristöissä.”
265
76 8 681 RAAMIT KEHITTÄMISTYÖLLE
MÄÄRÄTIETOISESTI HUIPULLE
Epävarmojen ja monimutkaisten innovaatioprosessien tukeminen onnistuu parhaiten, kun tunnistetaan, että erilaiset ohjaustavat ja suoritusmittarit kuuluvat prosessin eri vaiheisiin. ‒ Esimerkiksi tavoitekustannuslaskenta kannattaa ottaa käyttöön, kun jo tiedetään, milloin tuote halutaan markkinoille ja mitä sen halutaan maksavan. Näin saadaan raamit tuotteen kehittämistyölle, Lukka valaisee. Lukka ja Granlund tietävät, että johdon laskentatoimen mallit ja menetelmät toimivat. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin resursseja, joita muun muassa toiminnanohjausjärjestelmien uudistamisen, yrityskauppojen ja kansainvälistymisen haasteiden kanssa kamppailevilla yrityksillä ei välttämättä ole tarpeeksi. ‒ Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ottaa uusia, moderneja työkaluja käyttöön, Granlund huomauttaa.
Johdon laskentatoimi on yksi Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksellisista painopisteistä. Lukka ja Granlund ovat kehittäneet tutkimusryhmäänsä intensiivisesti jo parinkymmenen vuoden ajan. Tällä hetkellä ryhmä on noin kymmenen aktiivisen tutkijan joukko. Viime vuosina tutkimusta on tehty pitkälti Suomen Akatemian rahoittaman laajan ja kansainvälisen ”Innovation, Competition, and the Roles of Management Control” -tutkimushankkeen puitteissa. ‒ Parhaillaan kehittelemme uutta kansainvälistä hanketta liittyen globaalin ja lokaalin välisten jännitteiden tasapainottamiseen johdon laskentatoimen keinoin, Lukka kertoo. Tutkimustoiminnan menestyksekkyys näkyy esimerkiksi tieteellisissä huippulehdissä julkaisemisen volyymeissa, artikkelien sitaatiomäärissä sekä kansainvälisessä tunnettuudessa. Laajasti verkottuneen ryhmän yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Copenhagen Business School, Manchester Business School ja University of Technology Sydney.
21
56 33
MERCURIUS 1/2012
21
väitöksiä Taiturointia Venäjän viranomaissuhdeverkostossa KTM Katja Heikkilän kansainvälisen liiketoiminnan alaan kuuluvan väitöstutkimuksen mukaan monikansallisten yritysten moniulotteisuus on keskeinen tekijä niiden viranomaissuhteiden hallinnoimisessa Venäjällä. Heikkilän väitöstyön tulokset tarjoavat mahdollisuuden arvioida sitä toimintaympäristöä, jossa monikansallinen yhtiö tekee Venäjän viranomaisiin liittyviä päätöksiä. – Viranomaissuhteiden hallinnoiminen Venäjällä käsittää muun muassa juridisia yhtiörakenteita, yhteistyötä alihankkijoiden ja osaavien asiantuntijaorganisaatioiden kanssa, avainhenkilöiden hyödyntämistä sekä kykyä
Tiedon hinta rakentuu luotettavuudesta KTT Samuli Leppälä tutki kansantaloustieteen alaan kuuluvassa väitöstyössään tiedon yhteiskunnalliseen merkitykseen liittyviä kysymyksiä. Leppälä tarkastelee muun muassa, miten yksilöiden ja yritysten taloudelliset kannustimet vaikuttavat luotettavan informaation hankintaan, leviämiseen ja käyttöön. – Voimme esimerkiksi pohtia sitä, miten julkinen valta kommunikoi taloudellisista toimistaan ja miten tietoa kyetään saamaan jonkin organisaation käyttöön mahdollisimman tehokkaasti, Leppälä sanoo. Leppälän mukaan tieto eroaa tavallisista taloudellisista hyödykkeistä ennen kaikkea siinä, että se on käytössä kilpailematonta, eli sama tieto voi 22 MERCURIUS 1/2012
neuvotella asiakkaiden kanssa sopimusehdoista, Heikkilä kertoo. TARKKA DOKUMENTOINTI AIHEUTTAA PÄÄNVAIVAA
Venäjän viranomaisille välitettävän tiedon kokoaminen on haasteellista paitsi rakenteellisen monimutkaisuuden myös tiedon yksityiskohtaisen luonteen vuoksi. – Haastateltavat painottivat muun muassa tiedon keräämisen vaivalloisuutta, oikeamuotoisen dokumentoinnin merkitystä ja sitä, että joitain dokumentteja ei esimerkiksi voi myöhemmin muuttaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös rinnakkaisia rakenteita viranomaissuhteiden hallinnoinnissa. – Tutkimustulokset tuovat esiin yrityksen eri toimintojen, esimerkiksi myynnin, logistiikan, taloushallinnon ja tuotehallinnon, välisen yhteistyön ja oikea-aikaisen linjaamisen merkitystä Venäjän liiketoiminnassa. Myyntitoiminnon vahva priorisointi saattaa esimerkiksi aiheuttaa erityisiä haasteita myöhemmin paikallisten viranomaisten kanssa, Heikkilä toteaa. Katja Heikkilän väitöskirja A business-network view on managing MNC relationships with state actors. Russian public officials in Finnish MNC business networks tarkastettiin 20.1.2012. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Urmas Varblane Tarton yliopistosta ja kustoksena professori Kari Liuhto.
Muita väitöksiä olla yhtä aikaan äärettömällä määrällä ihmisiä. Tieto on parhaassa yhteiskunnallisessa käytössä silloin, kun sen käyttö on kaikille vapaata. Leppälän mukaan tiedon automaattinen leviäminen laajalle ei välttämättä riitä, mikäli tiedon hankinta vaatii investointeja. Rajoitettavuutta voidaan lisätä keinotekoisesti ennen kaikkea immateriaalioikeuksien avulla. – Kun nämä tekijät otetaan huomioon, voidaan löytää yhteiskunnan kannalta optimaalinen rajoitettavuuden aste. Se kuitenkin vaihtelee suuresti eri toimialojen ja eri tietohyödykkeiden välillä, mikä asettaa haasteita immateriaalioikeuslainsäädännölle. Samuli Leppälän väitöskirja Essays in the Economics of Knowledge (Esseitä tiedon taloustieteestä) tarkastettiin 20.12.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Suzanne Scotchmer Berkeleystä, Kalifornian yliopistosta ja kustoksena professori Heikki Kauppi.
VTM Ville Korpelan väitöskirja Four essays on implementation theory (Neljä tutkielmaa implementaatioteoriasta) 10.12.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Tomas Sjöström Rutgersin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salonen. KTT Nina Stenström-Iivarisen väitöskirja The communication of strategically significant topics in businessto-business relationships: An empirical study in the electronics manufacturing industry (Strategisesti merkittävien asioiden kommunikointi elektroniikkateollisuuden ostaja-myyjäsuhteissa) 9.12.2011. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Arto Lindblom Aalto-yliopistosta ja dosentti Lasse Mitronen Tampereen yliopistosta, kustoksena professori Rami Olkkonen. FT Jouni Suomisen väitöskirja Kohti oppivaa organisaatiota - konstruktion muodostaminen oppimisen ja johtamisen välisistä riippuvuussuhteista 5.12.2011. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Matti Koiranen Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Antti Paasio.
KOONNUT ALEKSI RAJAMÄKI
Valmistuneet Kauppatieteiden tohtorin tutkinto Aarikka-Stenroos Leena Kuuluvainen Arto Leppälä Samuli Stenström-Iivarinen Nina Filosofian tohtorin tutkinto Suominen Jouni Kauppatieteiden maisterin tutkinto Björklund Jenny Eerola Antti Haavisto Harri Hamunen Suvi Haonperä Viivi Havupalo Niko Jaakkola Anna-Lotta Jokinen Jarno Jokinen Suvi Kielo Eetu Lönnblad Markus
Malho Ville Ilari Narvanmaa Nette Nummelin Laura Ojala Anna Penttilä Janne Päärnilä Heli Saarinen Kati Sallinen Esa Sandelin Karl Skogström Pia Terhokoski Paula Tuomala Virva Tuominen Erkki Vaahtoranta Antti Viitanen Anu Anniina Viljanen Laura-Maria Ylihärsilä Elina Valtiotieteiden maisterin tutkinto Ansamaa Markku Sakari Henell Hanna Kaarina Pihlava Matti Juhani
Porin yksikkö Kauppatieteiden maisterin tutkinto Artman Tatu Klemm-Savonen Kirsi Knuutila Jarkko Lohko Laura Myöhänen Tiia Pietilä Katja Puurtinen Mirva Pärnä Pekka Rausti Jaakko Ristamäki Toni Routa Maria Selin Päivi Laura Sjöroos Suvi Suvila Mikko Valkama Noora
Muista maisteripromootio 24.–26.5.2012! Lisätietoa verkossa www.tse.utu.fi Maisteripromootio myös Facebookissa
Muista ystävää tai ilahduta itseäsi! YLIOPISTOTUOTE - lahjaksi, tuliaiseksi tai muistoksi Myynti yliopiston Turun kampuksella: • Yliopistomäen kirjakauppa Luonnontieteiden talo I • Wanha Narikka -kirjakauppa Rehtorinpellonkatu 3 • Viestintäyksikkö Henrikinkatu 10
UUTTA! Nyt kätevästi verkkokaupastamyös : www.maenve rkkokauppa.fi Lisätietoja: viestinta@utu.fi tai 02 333 5909
Turku School of Economics TSE exe
A Journey Far Starts from Near
Johtamiskoulutus Turussa täyttää 30 vuotta! Tulevaisuusorientoitunut eMBA Turku on kansainvälisesti akkreditoitu johtamiskoulutusohjelma johto- ja asiantuntijatehtävissä oleville. JOKO eMBA Turku -ohjelman aloitusmoduulina luo vankan perustan liiketoimintaosaamisen eri alueista ja niiden merkityksestä liiketoiminnan johtamisessa. Seuraava eMBA Turku alkaa lokakuussa 2012, hakuaika 15.8. asti. Credit Management on yhteistyössä Suomen Luottomiehet ry:n kanssa suunniteltu koulutusohjelma luottohallinnon tehtävissä työskenteleville asiantuntijoille ja esimiehille. Ohjelman tavoitteena on kehittää osallistujien liiketoimintaosaamista ja syventää heidän osaamistaan luotonhallinnan eri teemoista. Seuraava Credit Management alkaa toukokuussa 2012, hakuaika 13.4. asti. Lisätietoa TSE exen ohjelmista ja infoajat: www.tse.fi/exe. Tervetuloa keskustelemaan!
Yhteystiedot: Markkinointipäällikkö Marika Herranen | Puh 050 5840 778 marika.herranen@utu.fi | INFOTILAISUUDET: 12.4. | 17.4. | 8.5. | 10.5.