Issuu on Google+

MERCURIUS

1 /2011

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Kulttuurivuosi kasvattaa luovaa taloutta s. 4 Brändien perintö jakoon

16

Euroalueen kriisin jäljillä

18


MERCURIUS PÄÄKIRJOITUS

Y

liopistouudistuksen keskeisenä tavoitteena oli ulkoisen rahoituksen turvin nostaa akateemisen tutkimuksen ja koulutuksen vaativuutta, osaamisen huipukkuutta ja työelämärelevanssia kansainvälisten huippuyliopistojen tasolle. Koventunut kilpailu tutkimusrahoituksesta, tutkijoista ja opiskelijoista pakottaa miettimään, miten toteuttaa perustehtäväämme ja erottua kilpailijoista. Strategian kirkastaminen arjen toiminnassa kunnianhimoisiksi tavoitteiksi ja selkeiksi vastuiksi on ollut mitä parhainta identiteettityötä ja vetänyt kaikki mukaan. Liiketaloustieteissä yli ainerajojen ulottuvat tutkimukselliset vahvuutemme kiteytettiin yrittäjyyden, johdon laskentatoimen sekä liiketoiminnan verkostojen asiantuntijuuteen. Kansantaloustieteessä Public Choice -tutkimuksen huippuyksikkö saa rinnalleen profiloitumisalaksi laaja-alaisen rahoitustutkimuksen ja -koulutuksen. Vaikka kansainvälisesti huipputasoiset tutkimusjulkaisut ovat ylikansallisissa yliopistovertailuissa hallitseva tulosindikaattori, rakentuu kauppakorkeakoulujen laatusertifikaatin toinen tukijalka käytännön relevanssille ja toimiville elinkeinoelämäyhteyksille. Turun yliopiston strategia antaa meille yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erityisen mandaatin. Vaikka tuotamme yliopistoista eniten lisäarvoa yrityksille, eivät ekonomikoulutuksen laatu tai tutkimustiedon sovellettavuus nostaisi Shanghain listoille. Yksistään tiedepainotteiset mittarit ovatkin kauppatieteiden tuloksellisuusarvioinneissa haastavia. Kansainvälisesti kilpailukykyisiä valmiuksia tuotetaan vain panostamalla opetukseen. Huippuyliopistojen tasoiseen opettaja–oppilas-suhteeseen on päästy pitkälti hanketutkimuksen volyymiä kasvattamalla. Koska olemme taipuvaisia uskomaan, että hyvää ei saa halvalla, emme tähtää massakouluttajiksi vaan panostamme edelleen opetuksen interaktiivisuuteen, laadukkaaseen kielikoulutukseen ja pienryhmätyöskentelyyn. Sitomalla vaihto-opiskelu tiukemmin tutkintoon nopeutetaan valmistumista ja kutsumalla kärkitutkijoita sekä ylintä yritysjohtoa vierailijoiksi varmistetaan koulutuksen kunnianhimoisuus. Kun emme tee kaikkea itse, vapautamme aikaa tieteelliselle tutkimukselle ja julkaisemiselle alan huippulehdissä.

Hyvää ei saa halvalla

SATU LÄHTEENMÄKI TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN JOHTAJA


Sisällys 1/2011

8

Kari Liuhto tietää, että Venäjä-osaajille on tarvetta.

12

Sirpa Uusitalo muuttaa hullutkin ideat bisnesmahdollisuuksiksi.

12 22

Top Management Forum: Mikä menestyksen takana?

Satu Lähteenmäki: 2 Pääkirjoitus Hyvää ei saa halvalla 4 Luovan talouden aikaa etsimässä Sari Mäkitalo: 7 Vieraskynä Dramaattista johtamiskoulutusta 8 Intressinä Itämeri 10 Tuhannet yliopiston tukena 11 Lyhyesti 12 Huoleton Hulda 15 Asiantuntijat Kari Lukka ja Markus Granlund 16 Perintöarvolla brändi kasvuun 18 Mihin euro menee? 20 Nuoret kirjaston asiakkaiksi sosiaalisessa mediassa 21 Väitökset ja valmistuneet 22 Tapahtumia Toimitukselta

Hyvä lukija, olemme uudistaneet Mercurius-lehteä, jotta hetket Turun kauppakorkeakoulun monipuolisen toiminnan parissa olisivat entistä kiintoisampia. Totuttuun tapaan tuore numero esittelee asiantuntijuutta, avaa näkymiä yhteistyöhön ja tarjoaa tuttuja kasvoja. Toivotamme antoisia lukutuokioita!

441 729 Painotuote

MERCURIUS 1/2011 | Julkaisija Turun yliopiston kauppakorkeakoulu | Päätoimittaja Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi | Toimitusneuvosto Satu Lähteenmäki, Pirjo Vuokko, Ulla Hakala, Pasi Malinen, Jussi Matikainen, Taru Suhonen | Taitto Maarit Soini/Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Jussi Vierimaa | Paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint | Painosmäärä 5 000 kpl | ISSN 07889747 | Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute viestinta@tse.fi, 02 333 9296/Jaana Villisi


Luovan talouden aikaa etsimässä TEKSTI: LAURA MYLLYMÄKI

KUVAT: JUSSI VIERIMAA

KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUONNA UUDET YLEISÖT, KULTTUURIN KULUTTAMINEN JA TUOREET TOIMINTAMALLIT KANTAVAT MYÖS TALOUDELLISTA HEDELMÄÄ.

E

uroopan kulttuuripääkaupunkivuoeuroa. Vielä ei tiedetä, mikä todellinen toteuma si on täällä, ja vuosia valmistellulta tulee olemaan. hankkeelta odotetaan paljon. Kult– Kaikki riippuu siitä, kuinka paljon ihmiset tuuripääkaupunkivuoden monitalopulta kuluttavat rahaa kulttuuripalveluihin. hoisia vaikutuksia sosiaalisista ymAvajaisviikonloppu kuitenkin ylitti odotukset, päristöllisiin tarkastellaan kattavasti ja monet kevään tapahtumat ovat myyneet hyTurku 2011 -arviointiohjelmassa, vin, Aki Koponen pohtii. jonka toteutuksessa Turun yliopisto on vahvasti mukana. TÖITÄ TURKULAISILLE Vuodella odotetaan olevan myös selkeitä taArvio 200 miljoonan euron kokonaistuotantoloudellisia vaikutuksia. Niiden arviointi aloitetvaikutuksista pitää sisällään arvion kulttuuritiin jo kaksi vuotta sitten Turun kauppakorkeapääkaupunkihankkeen työllisyysvaikutuksista. koulussa, jossa Turku 2011 -säätiön teettämässä Henkilötyövuosina luku on noin 2 000, josta tilaustutkimuksessa selvitettiin 51 miljoonan säätiön panostukset työllistävät noin 800. euron budjetilla liikkeelle lähteneen kulttuuriKoponen muistuttaa, että paljon riippuu pääkaupunkihankkeen vaikutuksia alueen taloumyös siitä, kuinka paljon käytetyistä rahoista delliseen hyvinvointiin. jää Turun alueelle. Tilaustutkimuksen laativat tuolloisen Kilpai– Mitä enemmän palveluostoa valuu muualluinstituutin johtaja, kauppatieteiden tohtori le, sitä pienemmäksi alueen kokonaistuotantoAki Koponen ja kansantaloustieteen tutkijavaikutukset jäävät. Toivoa sopiikin, että alueelta tohtori Elias Oikarinen. Vaikutuksia arvioilöytyy kilpailukykyistä ja luovaa palvelutuotantiin Koposen ja Oikarisen selvityksessä suhteestoa kulttuuripääkaupunkisäätiön sa niihin suoriin vaikutuksiin, joita tarpeisiin. lisääntyvä kulttuuripalveluiden tarjonta alueelle toisi. LisäkKESKIÖSSÄ TAITEEN si raportissa huomioitiin, TEKEMISEN TILAT kuinka paljon matkailu ja kaupungin pääomainVarsinaissuomalaivestoinnit kartuttaisivat set taiteilijat ovat jo alueen rahakirstua. pitkään kärsineet Ennakkoarvioksi kotaiteen tekemiseen konaistuotantovaikutuksoveltuvien tilojen sista Varsinais-Suomessa puutteesta. MerkitLogomo toimii vanhassa saatiin noin 200 miljoonaa tävää roolia kulttuuVR:n konepajassa.

4 MERCURIUS 1/2011

Logomon kahvilatila on saksalaisen taiteilijan Tobias Rehbergerin ja Artekin toteuttama teos Nothing happens for a reason.


TALOUDELLISESTI KANNATTAVA KULTTUURITUOTANTO EI SUINKAAN OLE UTOPIA.”

ripääkaupunkivuodessa näyttelevät nyt rakennusinvestoinnit, jotka toimivat tärkeinä edellytysten luojina. – Kulttuuria ei voi tuottaa, jos tapahtumien järjestämiselle ei löydy tiloja. Investoinnit parantavat myös kaupunkikuvaa, mistä hyötyy puolestaan matkailu, Koponen esittää. Kulttuurin kodin paikan on ottanut Hartela Oy:n saneeraama Logomo, jonka tulevaisuus kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen on vielä avoin. Tavoitteena on vakiinnuttaa VR:n entiseen konepajaan luovan talouden keskus, jossa eri kulttuurialojen ammattilaiset voisivat työskennellä saman katon alla. Koponen huomauttaa, että keskuksen tulevaisuus riippuu suurilta osin kysynnästä,

josta yksityisrahoitteinen hanke on ensisijaisesti kiinnostunut. Selvää on, että Logomon kaltaiselle tilalle on Turussa tilausta. – Tällä hetkellä Caribia ja HK Areena ovat kokoluokissaan ainoita vaihtoehtoja esimerkiksi konserttien järjestämiselle. Logomon valttina on sen suunniteltu katsomotilojen muunneltavuus. Samalla periaatteella toimii tällä hetkellä Helsingin Kaapelitehdas. LUOVIA TOIMINTAMALLEJA

Kulttuuripääkaupunkivuoden virallisia ohjelmahankkeita on yhteensä 155. Mukana on sekä suuria tuotantoja että pienen budjetin produktioita. Yksittäisen hankkeen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, ja Koponen peräänkuuluttaakin etsimään uusia, luovan talouden periaatteita noudattavia tapoja tuottaa kulttuuria. – Taloudellisesti merkittävää olisi vakiinnuttaa kaupunkiin pienten kulttuuritoimijoiden kenttä. Tukia olisi tärkeä kohdentaa uusien toimintamallien kehittämiseen.

TEHOA TIETEEN JA KÄYTÄNNÖN KOHTAAMISIIN Aki Koponen johtaa maaliskuun alussa Turun kauppakorkeakoulussa toimintansa aloittanutta Center for Collaborative Research -tutkimuskeskusta. Keskuksen tavoitteena on luoda kumppaniverkosto vahvistamaan tutkimusyhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. – Yrityskontaktit ovat usein ohuita ja uuden tutkimushankkeen käynnistäminen vie paljon aikaa ja vaivaa. Yrityspoolissa sopivien tutkimuskumppanien valinta tapahtuu nopeasti, Koponen lupaa. Keskus palvelee linkkinä elinkeinoelämän ja kauppakorkeakoulun tutkijoiden välillä niin sanotun yhden luukun periaatteella. – Me kokoamme tarvittavan osaamisen. Yksikön tutkijat ja akateeminen asiantuntijuus majailevat ainelaitoksilla ja markkinatuntemus, hankekoordinaatio sekä tutkimustulosten yleiskielistäminen puolestaan keskuksen ytimessä. Aki Koponen kannustaa tutkimusyhteistyöstä kiinnostuneita yhteydenottoihin (050 5246 239, aki.koponen@tse.fi).


Logomossa taiteella on tilaa. Näyttelyitä, tapahtumia ja esityksiä riittää runsaasti koko vuodelle.

Taloudellisesti kannattava kulttuurituotanto ei tutkijan mukaan suinkaan ole utopia. – Hyvä esimerkki on Linnateatteri, joka on kävijämääriltään Suomen kolmanneksi suurin teatteri. Se tuottaa produktioita, joita voi esittää paikasta riippumatta pienessäkin tilassa. Tukia teatteri saa hyvin vähän, hän tietää. UUDET YLEISÖT HAUSSA

Yhtenä tärkeänä kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteena Koponen pitää uusien yleisöjen löytämistä. Hän kiittelee, että kulttuurin käsite ei rajaudu tekijöiden puheessa vain taiteeseen. – Jos kulttuuria normaalisti vähän kuluttavat ihmiset innostuvat vuoden aikana käymään kulttuuritapahtumissa, on jossain onnistuttu. Koponen korostaa, että uusien yleisöjen ta-

voittaminen linkittyy vahvasti kulttuurituotannon uusiin toimintamalleihin. – Jos taidetta tehdään vain pienille yleisöille, laajoja hyvinvointivaikutuksia tuottavaa kulttuurisektoria ei onnistuta rakentamaan. Tutkija ei kuitenkaan näe esteitä luovan talouden keskuksen synnylle. – Turkulaisilla näyttäisi olevan sisäänrakennettu haluttomuus muuttaa pois kotikaupungistaan. Olen usein kuullut paikallisten ystävieni sanovan, että Turkuun kyllä jäätäisiin, jos töitä olisi. Nyt niitä on, hän hymyilee.

Elinvoimainen kaupunki voi hyvin

T

urun kulttuuripääkaupunkivuoden tunnuslause ”Kulttuuri tekee hyvää” kuvaa Turku 2011 -säätiön tutkimus- ja kehityspäällikkö Jukka Saukkolinin mukaan niitä tavoitetta, joita vuodelta odotetaan. – Hyvinvointi on yksi vuoden päätavoitteista. Hyvinvoinnista on myös muodostunut tapa ajatella vuoden ohjelman sisältöä, sillä monet ohjelmahankkeet liittyvät jollain tavalla hyvinvointiin, hän selvittää. Saukkolinin mukaan hyvinvointivaikutuksilla tarkoitetaan ennen kaikkea ihmisiin kohdistuvia, hyvää tekeviä vaikutuksia. Onnistuttu on, jos kulttuuri vaikuttaa positiivisesti alueen asukkaiden mielen vireyteen tai esimerkiksi voimistaa yhteisöllisyyden tuntua kaupungissa. – Hyvinvointi myös läpäisee kaksi muuta päätavoitetta, kansainvälisyyden sekä luovan talouden ja kulttuuriviennin, Saukkolin lisää.

6 MERCURIUS 1/2011

HYVINVOINTIOHJELMA KANSIEN VÄLISSÄ

Hyvinvointitavoitteet on kerätty kansien väliin kulttuuripääkaupunkisäätiön uunituoreeseen Turku 2011 -hyvinvointiohjelmaan. Saukkolinin kokoamassa ohjelmassa esitellään niitä hankkeita, jotka liittyvät hyvinvointiin. Ohjelmassa on kerrottu myös 2011-säätiön hyvinvointia edistävistä toimenpiteistä, joita toteutetaan säätiön työssä kuluvan vuoden aikana. Tapahtumatuotannossa toimenpiteillä tarkoitetaan esimerkiksi saavutettavuusjärjestelyjä. – Lisäksi Turun yliopiston Turku 2011 -arviointiohjelma tutkii kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia alueella aina vuoteen 2016 saakka, Saukkolin lisää. YHDESSÄ TEKEMISESTÄ SISÄLTÖÄ

Saukkolinin mukaan kulttuurin hyvää tekeviä vaikutuksia on nähtävillä jo nyt. Hair-

musikaalin tekijät ovat raportoineet saaneensa entistä enemmän sisältöä elämäänsä, ja Kulttuuria vanhusten arkeen -hanke on virikkeellistänyt hoitajien kertoman mukaan elämää vanhainkodeissa. – Asioiden tekeminen yhdessä on uskoakseni avain hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä, Saukkolin sanoo. Talouteen hyvinvointi kytkeytyy Saukkolinin mukaan ennen kaikkea lisääntyvänä kilpailukykynä ja elinvoimaisuutena. Alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön tuloksena syntyy uusia vuorovaikutussuhteita. – Yhteistyössä syntyy aiempaa laajempaa luovaa infrastruktuuria, joka vaikuttaa kaupungin elinvoimaisuuteen, Saukkolin sanoo.


vieraskynä

yksyllä 2009 Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö aloitti uudenlaisen naisille suunnatun johtamiskoulutuksen. Elämys-niminen koulutus lupasi jotain uutta. Perinteiseen luentokoulutukseen oli yhdistetty oman johtajuuden ja liiketoiminnan kehittämistä elämyksellisten menetelmien avulla. Saman vuoden lokakuussa alkoi yhdeksän naisen huikea oppimisprosessi, joka kohdistui omaan johtamiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen sekä myös omaan itseen. Jo ensimmäisen draamallisen session aikana näyttelimme pantomiimina tärkeän hetken omasta elämästämme. Joku kertoi tärkeän ihmisen kannustuksesta, joku erillisyyden tunteesta lapsena, joku vastuunkantamisesta jo varhain. Aivan tuosta ensimmäisestä kerrasta lähtien sitouduimme kiinteästi toisiimme ja tähän erilaiseen itsen kehittämiseen. Perinteisissä luentosessioissa olimme innostunut ja kantaaottava ryhmä. Draamasessioissa tutustuimme syvemmin itseemme ja toisiimme. Kirjoitimme tapaamisten ohella myös omaelämäkertaa, joka on osoittautunut upeaksi työkaluksi itsetuntemuksen pitkällä tiellä. Ryhmämme koostui kovin erilaisista yrittäjistä. Omassa

yrityksessäni on yli 30 työntekijää, mutta mukana oli myös yksinyrittäjiä sekä vasta muutaman vuoden yrittäjinä toimineita naisia. Saamamme ja antamamme tuki omien ja toistemme yritysten toiminnan arvioimisessa ja kehittämisessä oli merkittävä osa prosessia. Olen vakuuttunut, että osallistujajoukossamme saavutettiin tällä menetelmällä parempia tuloksia kuin perinteisessä luentokoulutuksessa olisi saavutettu. Mutta toimiiko malli muilla samoin? Oliko tässä naisryhmässä jotain erityistä, joka sytytti meidät? Syntyisikö ryhmässä kuin ryhmässä syvällisiä keskusteluja sekä aitoa jakamista ja tukemista? Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö on tuonut Elämys-projektillaan johtamiskoulu-

tukseen uutta sisältöä ja ulottuvuutta. Pilottihankkeessa saavutettiin jotain niin erityistä, että tähän tämän ei soisi jäävän. Toivon, että samaa menetelmää tullaan soveltamaan myös muissa yhteyksissä. Samanlaista elämyksellistä iloa toivoisi jokaisen johtamiskoulutukseen osallistuvan tavoittavan. Se antaa voimia! SARI MÄKITALO TOIMITUSJOHTAJA TELAMURSKA OY

KUVA: MIKKO VIITAPOHJA

S

Dramaattista johtamiskoulutusta

MERCURIUS 1/2011

7


Intressinä TEKSTI: TARU SUHONEN

KUVA: HANNA OKSANEN

ITÄMERTA YMPÄRÖIVÄT MAAT MUODOSTAVAT LUONNOLLISEN LÄHITALOUSALUEEN, JONKA KULTTUURISTA YHTEYTTÄ LIIKE-ELÄMÄN LUOMAT SILLAT VOIVAT VAHVISTAA.

V

enäjä ja Euroopan unioni kohtaavat maantieteellisesti vain Itämeren alueella. Matala ja haavoittuvainen sisämeremme toimii tärkeimpänä kuljetusreittinä venäläiselle energialle, joka kattaa viidesosan koko Euroopan unionin energiankulutuksesta. Ympäristökysymykset ja vuonna 2009 hyväksytty EU:n Itämeri-strategia ovat nostaneet Itämeriasiat tärkeiksi. ‒ Itämeri on energiameri, jonka kautta kuljetetaan muun muassa noin 150 miljoonaa tonnia venäläistä raakaöljyä vuosittain. Nord Stream -kaasuputki aloittaa toimintansa tämän vuoden lopulla, sanoo Turun kauppakorkeakoulun PanEurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto. Pian kaksikymmentä vuotta Turun kauppakorkeakoulussa Venäjän ja Itämeren alueen talouteen perehtynyt Liuhto soisi yhteisten intressien leviävän laajemmin myös talouden alueelle. ‒ Näen, että vahvalla globalisaation aikakaudella elää myös voimakas regionalisaatio. Liuhto muistuttaa, että alueellinen yhteistyö Itämeren maiden välillä on erittäin tärkeää. ‒ On selvää, että esimerkiksi Suomen viisi tai Viron puolitoista miljoonaa asukasta eivät kiinnosta isoja investoijia. Sen sijaan koko Itämeren talousalueen 60‒80 miljoonalla asukkaalla on jo merkitystä. Alueen maiden ei kannata kampittaa toisiaan, vaan panostaa yhteistyöhön ja Itämeren alueen yhteismarkkinointiin. Ei ole väliä, mihin alueen ulkopuolelta tulevat investoinnit Itämeren alueella päätyvät ‒ ne hyödyttävät kaikkia, sillä uudet investoinnit luovat kasvua ja kauppaa. Ei tule unohtaa, että merkittävä osa Itämeren maiden ulkomaankaupasta tapahtuu toisen Itämeren rantavaltion kanssa.

8 MERCURIUS 1/2011

AURAN RANNOILTA ITÄMERELLE

Liuhdon mukaan yhteisen identiteetin uupuminen vaikuttaa edelleen, kun puhutaan tiiviimmästä yhteistyöstä. ‒ Itämerellä on useat kulttuuriset kasvot. Yhtenäisyyttäkin tarvittaisiin, mutta ilman keinotekoista yhtenäiskulttuuria. Esimerkiksi Baltian maat eivät itse näe, että on olemassa Baltia vaan kolme erillistä valtiota. Yritysten väliset suhteet ja bisneksen kieli ovat Liuhdon mukaan omiaan vahvistamaan myös kulttuurista yhteyttä. ‒ Yritysmaailmassa voidaan luoda tasapainottavia siltoja, jotka säilyvät, vaikka valtiosuhteissa tapahtuisikin heilahduksia. Itämeren maiden yhteistyön vahvistamiselle on Turussa luontaiset edellytykset. ‒ Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa on paljon Itämeren alueen merenkulkuun, talouteen, ympäristöön, politiikkaan ja kulttuuriin liittyvää tutkimusta ja osaamista.

‒ Vaikka Venäjä on käsittämättömän suuri, sen talous on itämerellistä. Suomalaisistakin yrityksistä Venäjällä joka toinen löytyy Pietarin läheisyydestä, jonne erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset menevät. Suuryritykset toimivat myös kauempana. VENÄJÄ TUTUKSI

Liuhdon mukaan Venäjä-osaajien määrää on lisättävä vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin. ‒ Yliopistojen tehtävä on opettaa ja Turun kauppakorkeakoulussa Venäjän-kaupan erikoisosaamisella on pitkät perinteet. Moni yritys on kiinnostunut itärajan takana aukeavista markkinoista, ja erikoistuneelle liiketoimintaosaamiselle on kysyntää. Liuhto muistuttaa, että vaikka Venäjä modernisoituu, tarvitaan edelleen myös liike-elämän toimintakulttuurin tuntemusta. ‒ Emme välttämättä tunne Venäjää kovin hyvin ja sen minkä tiedämme, ylimystifioimme helposti. Venäjä muuttuu nopePIETARISSA TILAA YRITYKSILLE asti, eikä ole olemassa yhtä venäläistä bisneskulttuuria. Sanoisin, Kun puhutaan Itämerestä ja taettä Venäjällä on kymmenen loudesta, puhutaan myös Venäaikavyöhykettä ja siellä eletään jästä. Maan läntisin nurkka eli kymmenellä eri vuosikymmeitämerellinen Venäjä on paino- ALUEEN MAIDEN nellä. arvoltaan kasvussa. EI KANNATA Liuhto kuitenkin toteaa, että ‒ Kaliningrad tulee aina säi- KAMPITTAA on olemassa venäläinen tapa lyttämään erityisasemansa EU:n TOISIAAN, VAAN tehdä asioita. ja Venäjän välisissä suhteissa. ‒ Venäjä on edelleen lippusVastaavasti Pietari on Euroopan PANOSTAA ten ja lappusten maa, jossa on kolmanneksi suurin kaupunki, YHTEISTYÖHÖN JA vahva byrokratia. Näen, että jossa asukkaita on yhtä paljon ITÄMEREN ALUEEN vaihto-opiskelu on hyvä keino kuin Suomessa yhteensä. On YHTEISMARKpäästä sisälle maan kulttuuriin. itsestään selvää, että siellä missä KINOINTIIN.” Se on myös mahdollisuus oppia on ihmisiä, on kulutusta. tuntemaan ihmisiä, mikä on Venäjällä kielen Venäläisen ostovoiman kasvaessa Liuhtoa osaamisen ohella kaikista tärkeintä. kiinnostaa, ovatko suomalaisyritykset mukana kasvavilla markkinoilla.


Itämeri Pan-Eurooppa Instituutti (PEI) tarkastelee Euroopan talouden ja liiketoiminnan kehitystä koko mantereen laajuudessa. Se keskittyy muutosten seurantaan Itämeren talousalueella ja EU:n itäisissä rajanaapureissa, erityisesti Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. PEI toteuttaa tutkimushankkeita sekä antaa keskeisiin tutkimusalueisiinsa pohjautuvaa opetusta Turun kauppakorkeakoulussa.

Venäjän ja Suomen väliset suhteet tulevat professori Kari Liuhdon mukaan olemaan jatkossakin strategiset. – Suomen tilannetta auttaisi, jos EU:lla olisi aktiivinen ja asiantunteva Venäjä-politiikka. En kannata liiallista Suomen ja Venäjän välistä bilateriaaliyhteistyötä.

MERCURIUS 1/2011

9


Tuhannet yliopiston tukena

T

urun yliopiston varainhankintakampanjassa on saavutettu tärkeä välitavoite, kun kampanjan tavoitesummaksi asetettu 10 miljoonaa euroa on täyttynyt. Lahjoittajia Turun yliopistolla on lähes 8 000. ‒ Teimme vuosina 2009 ja 2010 monipuolisen ja kattavan kampanjan, joka onnistui niin hyvin, että lahjoittajien määrä on merkittävästi suurempi kuin muilla yliopistoilla, sanoo yliopiston varainhankinnasta vastaava vararehtori Tapio Reponen. Turun yliopiston varainhankintaan on osallistunut 7 785 yritystä, yksityishenkilöä, kuntaa, säätiötä ja yhdistystä. ‒ Yliopistojen varainhankinta tapahtuu taloudellisesti haastavaan aikaan. Tästä huolimatta Turun yliopistolla on valtava määrä tukijoita. Viime vuoden aikana myös yliopiston opiskelijat ja henkilökunta osallistuivat kiitettävän aktiivisesti yhteisiin talkoisiin.

TEKSTI: TARU SUHONEN

LÄHES 8 000 LAHJOITTAJAA KERTOO, ETTÄ TURUN YLIOPISTON VARAINHANKINTAKAMPANJASSA ON ONNISTUTTU MAINIOSTI. TAVOITTEENA ON 10 000 TUKIJAA KESÄKUUN LOPPUUN MENNESSÄ. ‒ Kauppakorkeakoulun opiskelijoilla on ollut myönteinen asenne kampanjaa kohtaan. Olemme tehneet yhdessä erilaisia tempauksia ja käyneet yhdessä muun muassa kauppakeskuksessa ja jääkiekko-ottelussa herättämässä kiinnostusta. Niin ikään Turun kauppakorkeakoulun alumnien ja sidosryhmien varainhankintaa kohtaan osoittama tuki on Reposen mukaan ollut merkittävää. ‒ Kauppakorkeakoulusta valmistuneiden sekä sitä lähellä olevien yritysten mukanaolo vahvistaa Turun kauppakorkeakoulun omaa profiilia osana Turun yliopistoa.

OPISKELIJAT KAMPANJA-APUNA

Reponen kiittelee erityisesti Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoita, jotka laativat erilaisia markkinointisuunnitelmia osana yritystoiminnan ja tiimityöskentelytaitojen sekä markkinoinnin strategisen johtamisen kursseja.

KAIKKI OTTAMAAN KANTAA

Yliopistojen valtion vastinrahaan oikeuttava varainhankinta jatkuu hallituksen päätöksellä 30.6.2011 saakka. Turun yliopisto on asettanut uudeksi tavoitteekseen yhteensä 10 000

KUVA: TAINA ERIKSSON

Turun Liikemiesyhdistys on tukenut Turun yliopiston varainhankintaa 20 000 eurolla tammikuussa 2010 sekä samalla summalla loppuvuodesta. Kuvassa Risto Korpela ja Paula Palmroth ojentavat ensimmäistä lahjoitusta rehtori Keijo Virtaselle ja vararehtori Tapio Reposelle.

10 MERCURIUS 1/2011

lahjoittajan saamisen kesäkuun loppuun mennessä. ‒ Keskeinen tavoite on saada mahdollisimman moni ottamaan kantaa yliopiston puolesta, Reponen sanoo. Lahjoittajien runsas määrä kertoo siitä, että vahva yliopisto koetaan alueelleen elintärkeäksi asiaksi. ‒ Yliopisto kiittää tukijoitaan jatkamalla alueensa hyvinvoinnin moottorina: tuottamalla uutta tietoa ja monipuolisia asiantuntijoita, Reponen sanoo. Yliopisto jatkaa varainhankintatyötä muun muassa tiedottamisen, tapaamisten, ilmoitusten ja seminaarien myötä. Varainhankinnan verkkosivut tuoreine lahjoittajatietoineen löytyvät osoitteesta www.utu.fi/varainhankinta.


lyhyesti Huomisen urheilusponsorointi on strategista ‒ Sponsorointi on lähtenyt liikkeelle hyväntekeväisyydestä ja paikallisjoukkueen kannattamisesta. Urheilun ammattimaistumisen myötä näkyvyys on kasvanut ja sponsorointisummat nousseet, kertoo sponsorointia tutkinut Arto Kuuluvainen TSE Entre -yksiköstä. Arto Ryömä ja Arto Kuuluvainen

Suomalaisyritysten arvioitiin vuonna 2008 investoineen sponsorointiin 160 miljoonaa euroa, josta urheilun osuus oli 60 prosenttia. Kuuluvainen kuvailee suomalaista sponsorointikenttää kuitenkin ohueksi. Paikallisuus leimaa sponsorointia edelleen, ja valtakunnan tason sopimuksia on vaikea saada. Globaalisti urheilusponsorointi on oma toimialansa, jolla urheilu ja liiketoiminta sekoittuvat. ‒ Suomessakin urheilusponsorointi on muuttumassa yhä strategisemmaksi eikä se enää ole pelkkää satunnaista markkinointiviestintää. Yritykset miettivät tarkemmin, ketä sponsoroidaan ja mitä sillä haetaan. Hyötyjä ja näkyvyyttä mitataan systemaattisemmin, Kuuluvainen sanoo. Kuuluvaisen kanssa sponsorointia tutkinut Arto Ryömä johtamisen ja organisoinnin aineesta sanoo, että seurat joutuvat omaksumaan urheiluorganisaatioille aiemmin vieraita rooleja pyrkiessään tarjoamaan yritysyhteistyökumppaneilleen lisäarvoa. ‒ Urheiluorganisaatiolle tyypillinen lyhytjännitteisyys on väistymässä, kun toiminta muuttuu yritysmäisemmäksi. Esimerkiksi ammattijohtaminen on yleistymässä ja liiketoimintaosaamista hankitaan lisää.

KOONNUT: TARU SUHONEN

Tyytyväinen yrittäjä eläköityy aiemmin TSE Entre -yksikössä tehdyn Akavan teettämän tutkimuksen mukaan työhönsä tyytyväiset yrittäjät aikovat hakeutua eläkkeelle muita nuorempana. ‒ Tyytyväisistä ja aikaista eläköitymistä suunnittelevista yrittäjistä suuri osa toimi terveysalalla, lääkäreinä ja hammaslääkäreinä. Akavalaiset yrittäjät ovat keskimäärin elämäänsä palkansaajia tyytyväisempiä ja kertoivat myös kokevansa vähemmän stressiä, kertoo tutkija Katri Luomala. Akavalaisia yrittäjiä on kaikkiaan noin 24 000. Heistä 88 prosenttia työskentelee täyspäiväisesti. Akava pitää tärkeänä, että kaikilla korkeakouluopiskelijoilla olisi mahdollisuus yrittäjyyskoulutukseen, sillä monella alalla yrittäjyys on merkittävä työllistymisen tapa.

Yrittäjyyden professuurille jatkoa Porin yksikössä Satakunnan korkeakoulusäätiön hallitus on tehnyt Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikölle 500 000 euron lahjoituksen liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professuuriin. Kyseessä on jatkorahoitus määräajalle 1.8.2011‒31.12.2015. Porin yksikön yrittäjyyden professori osallistuu aktiivisesti yrittäjyyden kehittämistoimintaan maakunnassa. Yksikön mukaan rahoituksen saaminen kertoo toiminnan alueellisesta merkityksestä, sillä lahjoituksessa on mukana alueen yrityksiä. Yksiköstä kerrotaan, että Satakunnan korkeakoulusäätiö on kerännyt professuuria varten varoja lokakuusta saakka, ja keräyksessä ovat toimineet aktiivisesti myös muun muassa Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät. Porin yksikkö kokee lahjoituksen elinkeinoelämän kiitoksena toiminnalleen.

Kauppakorkeakoulun Kiina-yhteistyö vahvistuu Turun kauppakorkeakoulu on solminut yhteistyösopimuksen kiinalaisen Shanghai University of Finance and Economics (SUFE) kanssa. ‒ Sopimus kattaa monipuolisen akateemisen yhteistyön, mutta ennen muuta vahvistaa kansainvälisen rahoituksen kurssitarjontaa ja tarjoaa samalla tilaisuuden päästä kurkistamaan kiinalaiseen sijoittamisen logiikkaan, kauppakorkeakoulun johtaja Satu Lähteenmäki sanoo. Yhteistyösopimus Shanghai University of Finance and Economicsin kanssa antaa opiskelijoille mahdollisuuden erikoistua kansainväliseen sijoitustoimintaan ja rahoitukseen kiinalaisesta näkökulmasta sekä tutustua vaihto-opiskelussa maan liiketoimintakulttuuriin. Tulevaisuudessa on tarkoitus luoda myös mahdollisuuksia yritysharjoitteluun kohdealueella. Kiina-sopimus on osa Turun kauppakorkeakoulun suunnitelmaa tiivistää vaihtoyhteistyötä ja tarjota sen avulla opiskelijoille mahdollisuuksia erikoistua maisterivaiheessa muun muassa nopeimmin kasvavien talouksien asiantuntijuuteen. − Uusilla opintokokonaisuuksilla haetaan kärkiä kansainvälisen liiketoiminnan koulutukseen. Näissä erikoistumisopinnoissa kasvavien talouksien kieli ja kulttuuri liitetään vahvasti liiketoimintaosaamiseen, Lähteenmäki kertoo.

MERCURIUS 1/2011

11


TURKULAISEN MAINOSTOIMISTO SST:N TOIMITUSJOHTAJA SIRPA UUSITALO INNOSTUU HELPOSTI EIKÄ STRESSAA TURHIA. MENESTYVÄN MAINOSTOIMISTON LUOTSAAMINEN ON KUITENKIN VAATINUT MYÖS TIUKKAA OTETTA JA KYKYÄ NÄHDÄ MIHIN SUUNTAAN ALA KEHITTYY.

12 MERCURIUS 1/2011


Huoleton Hulda TEKSTI: MIRKA SILLANPÄÄ

T

urun kauppakorkeakoulusta valmistunut Sirpa Uusitalo on vetänyt Mainostoimisto SST:tä 1980-luvun lopulta asti eli yrityksen perustamisesta lähtien. Menestys on vaatinut paitsi kovaa työtä ja halua palvella asiakkaita, myös kykyä pysytellä ajan hermolla. – Tai mieluummin hiukan edellä. Tässä hommassa pitää olla näkemys siitä, mihin ala on menossa. Aika usein olemme aavistaneet oikein. Olemme esimerkiksi jo pitkään panostaneet toimistomme digitaaliseen osaamiseen. Internet oli aikoinaan iso juttu, sosiaalinen media on jo arkipäivää, nyt kehitämme mobiiliratkaisuja, Uusitalo sanoo. Reilut parikymmentä vuotta alalla työskennellyt yrittäjä rakastaa työtään ja jaksaa edelleen innostua uusista ideoista. – Pientä hullua hurmosta tarvitaan, että saa porukat mukaan. Huomaan usein kysyväni, onko jokin idea mahdollista toteuttaa, ja yhtä hullut nuoret täällä ilmoittavat, että kaikki on mahdollista. Siitä sitten lähdemme liikkeelle, Uusitalo nauraa. Hullun hurmoksen lisäksi tarvitaan myös kykyä tehdä tulosta. – Myös Turun kauppakorkeakoulusta valmistunut mieheni vastaa toimistomme talousasioista, mutta olen itsekin hyvä laskemaan, mikä on kannattavaa. Vaikka muuten olenkin tällainen huoleton Hulda, joka ei turhia stressaa, olen aina pitänyt tiukasti huolen siitä, että teemme positiivista tulosta. Minullahan on myös vastuu toimistomme lähes kolmestakymmenestä työntekijästä, Uusitalo vakavoituu.

KUVAT: ESKO KESKI-OJA

EDELLÄKÄVIJÄ

Tällä hetkellä mobiili on se juttu, joka saa Uusitalon innostumaan. Hän näppäilee älypuhelintaan, kehuu sen käytettävyyttä ja monipuolisuutta. – Tämä on tulevaisuutta. Täällä mobiilissa on koko maailma, verkkosivut, videot, musiikki, sosiaalinen media ja yhteydet. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Uusitalo muistuttaa, miten mainonnan perusteet ovat vuosien varrella säilyneet aika lailla ennallaan, mutta välineet ovat muuttuneet sitäkin enemmän. – Olen aina antanut vapauksia testata uusia ideoita ja uutta tekniikkaa. Ilman kokeiluja ei synny uutta. Erityisesti nuoret ovat innokkaita kokeilemaan, mutta tarvitaan myös kykyä nähdä, syntyykö uusista ideoista uusia bisnesmahdollisuuksia. Luovan työyhteisön johtamisen mainostoimiston toimitusjohtaja on kokenut hedelmälliseksi. – Meillä keskustellaan paljon ja vapaasti, kaikki voivat sanoa mielipiteensä. Jokainen on asiantuntija omalla alallaan, ja organisaatiomme on matala. Meillä on aina ollut hyvää porukkaa töissä. INNOSTAJA

Alun perin Pietarsaaresta kotoisin oleva Uusitalo muutti valmistuttuaan Turusta töiden perässä Helsinkiin 1970-luvun lopulla. – Aloitin aikoinaan opiskelut kauppakorkeakoulussa haaveenani markkinointipäällikön pesti. Valmistumiseni jälkeen työurani alkoi

MERCURIUS 1/2011

13


myyntisihteerinä ja markkinointijohtajan assistenttina Sinebrychoffilla. Sieltä siirryin muutaman vuoden jälkeen Valion tuotepäälliköksi. Palattuaan perheineen Helsingistä takaisin Turkuun Uusitalo sai Farmoksesta tuotepäällikön paikan, jossa viihtyi nelisen vuotta. – Eli siihen asti kunnes minua pyydettiin töihin turkulaisen mainostoimiston suoramarkkinointiyksikköön. Samassa mainostoimistossa työskenteli myös Sirpa Hänti, joka jonkun ajan kuluttua ehdotti minulle oman yrityksen perustamista. Suunnitelmien hiouduttua naiset perustivat Mainostoimisto SST:n vuonna 1989. – Nyt olen ainoana jäljellä alkuperäisestä joukosta. Vuonna 1993 sain kumppanikseni mainosalan konkarin, Lili Saarnin, jonka tuki 90-luvun alkupuolen vaikeina vuosina oli minulle erittäin tärkeää. Pitkän yhteistyön jälkeen Lili myi viime vuonna osakkeensa ja nyt omistus on yksin minulla, Uusitalo kertaa.

14 MERCURIUS 1/2011

Päivät mainosalalla ovat Uusitalon mukaan menoa ja meininkiä täynnä. – Minulle sopii se, että meneillä��n on monta projektia yhtä aikaa. Nautin myös haasteista, hankaliakaan hommia ei jätetä kesken. Olen hyvä visioimaan, innostamaan ja käynnistämään, mutta lisäksi tarvitaan myös ihmisiä, jotka vievät projekteja eteenpäin.

mia, markkinointiosaamista ja kovaa työtä. Kiireinen mainostoimisKANNUSTAN toyrittäjä on ehtinyt toimia NUORIA JA myös Turun Kauppakorkeakouluseuran hallituksessa sekä ERITYISESTI NAISIA hallituksen puheenjohtajana. YRITTÄJYYDEN – Olen ollut mukana kehitPARIIN. tämässä muun muassa MerkuYRITTÄJÄKSI EI riuksen Karnevaaleja. Kuulun VOI LÄHTEÄ SUIN myös turkulaiseen VarsinaisetPÄIN, MUTTA EI järjestöön, jossa on mukana SITÄ KANNATA Turun alueen yrittäjänaisia. PELÄTÄKÄÄN.” Meillä on hyvä verkosto, josta YRITTÄJYYDEN löytyy aina tarvittaessa sparPUOLESTAPUHUJA rausapua. Vapaa-ajallaan Uusitalo on mukana VarsinaisKaiken tämän lisäksi Uusitalo ehtii vapaaSuomen Yrittäjien neuvontajärjestössä, jonka ajallaan myös mökkeillä, matkailla, veneillä ja tavoitteena on innostaa nuoria yrittäjyyteen. ulkoiluttaa koiriaan. Perheen kolme lasta ovat – Kuulun lisäksi Turun ammattikorkeakoujo aikuisia. lun yrittäjyyden neuvottelukuntaan. Kannustan – Vanhimmat eli pojat ovat jo muuttaneet nuoria ja erityisesti naisia yrittäjyyden pariin. pois kotoa ja opiskelevat molemmat Turun Yrittäjäksi ei voi lähteä suin päin, mutta ei sitä kauppakorkeakoulussa. Keskimmäinen, Eero, kannata pelätäkään. Tärkeintä on miettiä mitä on kiinnostunut mainosalasta, ja on työskentekee ja kenelle, lisäksi tarvitaan tarkkoja laskelnellyt SST:llä jo parin vuoden ajan. Kuopuksemme kirjoitti ylioppilaaksi viime vuonna. Moottoripyörästään luopunut Uusitalo aikoo ensi kesänä keskittyä miehensä kanssa purjehduksen opetteluun. – Nautimme koko perhe mökkeilystä ja veneilystä. Nuorempana tein usein lomallakin töitä, nyt osaan jo olla ja nauttiakin.


asiantuntija

N

ykyisessä globaalin kilpailun sävyttämässä toimintaympäristössä johdon laskentatoimen tuottama informaatio on yritysten liiketoimintaosaamisen ytimessä. Yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden operatiivinen ja strateginen johtaminen tarvitsee tuekseen moderneja taloussuunnittelun, suorituskykymittauksen ja kustannusjohtamisen työkaluja.

Johdon laskentatoimen tutkimusprofiilissa korostuu huippulaatu Yksi Turun kauppakorkeakoulun nimetyistä tutkimuksen vahvuusalueista on johdon laskentatoimi. Alueen tutkijaryhmän teemat liittyvät laajasti johdon laskentatoimen muutosproblematiikkaan ja johdon laskentatoimen rooliin sekä innovaatioprosesseissa että strategian luomisessa ja implementoinnissa. Ryhmän tutkimusteemoihin kuuluvat myös johdon laskentatoimen metodologia ja tutkimusmetodit. Tutkimusta sävyttää suoraan kentällä tapahtuvan tutkimuksen yhdistäminen selkeään tavoitteeseen tuottaa teoreettisesti ja käytännöllisesti merkittäviä tuloksia. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään johdon laskentatoimen ja laajemminkin erilaisten ohjausjärjestelmien toimivuutta ja vaikutuksia organisaatioiden erilaisissa toimintaympäristöissä. Tulokset voivat esimerkiksi liittyä siihen, minkälaisia ohjausvaikutuksia strategisen suoritusmittariston rakentamisessa pitäisi ottaa huomioon, jotta henkilöstö ymmärtää strategian ja toimii motivoituneesti sen mukaisesti. Tulokset voivat myös antaa viitteitä esimerkiksi siitä, minkälaista ohjausta voidaan soveltaa innovaatiotoiminnassa siten, että järjestelmät eivät tukahduta innovatiivisuutta samalla kun pyritään hallitsemaan

toiminnan kannattavuutta. Yleisemmällä tasolla ne kertovat myös, miksi ohjausjärjestelmien muuttaminen kohtaa usein merkittävääkin muutosvastarintaa ja mitä yritysjohdon pitäisi tässä suhteessa huomioida hallitakseen muutosprosesseja. Turun kauppakorkeakoulun tutkimusryhmä on erittäin hyvin verkottunut sekä johdon laskentatoimen huippututkijoihin globaalilla tasolla että yrityselämään. Tutkimusta leimaa sekä teemojen että sovellettavien teoriaperustojen suhteen monitieteisyys. Merkittävin tutkimushanke tällä hetkellä on Suomen Akatemian rahoittama "Innovointi, kilpailukyky ja johdon ohjausjärjestelmät", jota toteutetaan yhteistyössä Kööpenhaminan kauppakorkeakoulun kanssa. Noin kymmenen johdon laskentatoimen tutkijan ydinjoukkoa yhdistää pyrkimys toimia kansainvälisellä huipputasolla ja osallistua tutkimusalan keskusteluun alueen keskeisillä julkaisufoorumeilla. Pyrkimys tutkimushankkeiden innovatiivisuuteen ja korkeaan laatuun merkitsee sitä, että tutkijaryhmä on tietoisesti irtautunut itsetarkoituksellisesta suuren tutkimusvolyymin tuottamisesta ja tähtää ensisijassa vain erityisen merkittäviin tutkimustuloksiin hyväksyen samalla valitun tutkimusprofiilin riskit. Tällaista ajattelutapaa on ryhmään istutettu ja juurrutettu jo yli vuosikymmenen ajan ja nykyisin se onkin tukevasti vakiintunut toimintakulttuuriksi. KARI LUKKA PROFESSORI

MARKUS GRANLUND PROFESSORI

MERCURIUS 1/2011

15


Perintรถarvolla BRร„NDI

16 MERCURIUS 1/2011


KASVUUN TEKSTI: SILJA YLITALO

KUVITUS: JUHA HARJU

HISTORIAAN NOJAUTUMINEN SOPII MYÖS INNOVATIIVISELLE JA MODERNILLE YRITYKSELLE, SANOVAT TUTKIJATOHTORIT ULLA HAKALA JA BIRGITTA SANDBERG.

T

urun kauppakorkeakoulussa tutkijatohtoreina työskentelevien Ulla Hakalan ja Birgitta Sandbergin viimeisin tutkimusaihe on niin uusi ja vähän käsitelty, ettei sillä ole edes vakiintunutta suomenkielistä nimeä. Mitä brand heritage siis tarkoittaa? ‒ Voimme puhua brändiperinnöstä, brändiperimästä tai brändin perintöarvosta, selventää kansainväliseen liiketoimintaan ja innovaatioihin erikoistunut tutkijatohtori Birgitta Sandberg. Yksinkertaistettuna brand heritage viittaa siihen lisäarvoon, jonka tuotteen historia voi brändille antaa. ‒ Perintöarvo on yksi brändiin liittyvistä assosiaatioista. Se on vahva arvo, jota ei voi kopioida eikä ottaa pois. Perinteikäs brändi, jolla on historia, tuo tietynlaista vakautta yrityksen imagoon, kuvailee markkinointiviestintää ja brändejä tutkinut Ulla Hakala. ‒ Tuotteen historiaa ei voi varastaa. Yritykset voisivat käyttää sitä enemmänkin hyödyksi markkinoinnissaan, Hakala toteaa. Mutta jos nojaudutaan historiaan, onko vaarana, että uudistuskyky katoaa? Ei oikeastaan, Sandberg vastaa. ‒ Yritys voi silti olla innovatiivinen, moderni edelläkävijä, Sandberg sanoo. ‒ Jos yritys katsoo vain menneisyyteen, se on tietysti aina riski, brändin iästä riippumatta, Hakala tarkentaa. ‒ Mutta jos pystyy katsomaan tulevaisuuteen historiaa hylkäämättä, brändiperintö on vahva pohja, jonka varaan voi rakentaa uusia asioita. MITATTAVUUTTA JA ARVIOINTITYÖKALUJA

Hakala ja Sandberg selvittävät brand heritage -käsitettä kansainvälisille foorumeille suunnatussa artikkelissaan ”Operationalising brand heritage and cultural heritage”, joka julkaistaan

Journal of Product and Brand Management -aikakauskirjassa. Artikkeli ei käsittele pelkästään brändiperimää, vaan tutkijakaksikko esittää siinä tavan mitata ja verrata eri maiden kulttuuriperintöä, brändin perintöarvoa ja niiden vaikutusta brändin kansainvälistämiseen. ‒ Yrityksille mitattavuus on tärkeää, ja selkeille arviointityökaluille on tarvetta. Artikkelissa ehdottamamme arviointitapa on kaikkien saatavilla eikä edellytä yrityksiltä valtavaan kirjallisuusmäärään perehtymistä, Hakala selittää. ‒ Kulttuurien ja kulttuuristen erojen vaikutusta yritysten kansainvälistymiseen on tutkittu paljonkin, mutta kulttuurin ja menneisyyden limittymistä toisiinsa ei niissä juurikaan ole huomioitu, Sandberg huomauttaa. Käytännön esimerkkeinä tutkimuksessa Hakala ja Sandberg käyttävät Fazerin Sinistä ja Puikulaa sekä Raision Elovenaa ja Sunnuntaita. ‒ Ajattelimme, että tuotteiden olisi hyvä olla samasta kategoriasta, ja toisaalta halusimme jotakin myös tältä alueelta. Raisiolla on vahvoja brändejä, jotka sopivat tutkimukseen, Hakala kertoo ja jatkaa kehumalla tapaa, jolla Raisio muutama vuosi sitten uudisti brändisalkkunsa. ‒ Kun yrityksen johto vaihtuu, helposti halutaan näyttää omat kynnet, laittaa kaikki asiat uusiksi. Raision uusi toimitusjohtaja Matti Rihko sen sijaan fiksusti päätti ensin katsoa mitä heillä on ja mihin keskitetään. Niinpä he päätyivät uusien tuotteiden sijaan panostamaan jo olemassa oleviin brändeihin, joilla on vahva perintöarvo. Pelkkä ikä ei kuitenkaan riitä tekemään vahvaa brändiä, korostavat tukijat artikkelissaan, ja samaa sanoo Raision markkinointijohtaja Johanna Siltala. ‒ Mutta jos tuotteen pitkään historiaan liittyy vahvoja mielikuvia, se on brändiase, joka kannattaa käyttää hyödyksi. Iällä on merkitystä, mutta sekä Elovenaan että Sunnuntaihin on myös satsattu: pidetty esillä ja mainostettu. Eiväthän brändit itsekseen elä, Siltala toteaa.

Janan toisesta päästä Aktiivisille tutkijoille brändiperimä on vain yksi monista hankkeista, joissa he ovat tavalla tai toisella mukana. Yksi uusista tutkimuskohteista on lähellä Birgitta Sandbergin vuonna 2005 hyväksyttyä väitöstutkimusta, joka käsitteli radikaaleja innovaatioita, tai ”omituisia keksintöjä ja keksijöitä”, kuten hän itse sanoo. – Radikaaleilla innovaatioilla tarkoitetaan täysin uudenlaisia keksintöjä, jotka kuitenkin löytävät asiakkaansa, kuten esimerkiksi kävelysauvat. Tällä janalla perintöarvo onkin ihan toisessa päässä, Sandberg huomaa ja naurahtaa. Uudenlainen keksintö, josta tutkijat ovat kiinnostuneita, on valtavan suosion saavuttanut kännykkäpeli Angry Birds. Varsinaiseksi radikaaliksi innovaatioksi sitä ei voi nimittää, sillä pelimarkkinat asiakkaineen olivat jo olemassa, kun peli tuli markkinoille, Sandberg tähdentää. – Käsittääksemme Angry Birds on maailman ensimmäinen mobiilissa syntynyt brändi. Pelimarkkinat ovat yllättävän suuret, ja uutta niissä on crowdsourcing, kuluttajamassojen osallistaminen tuotteiden kehittämiseen. Kiinnostavaa on, miten tällöin voi pitää viestin yhdenmukaisena, miten muotoutuu se, mikä on kestävää brändissä, Hakala pohtii.

MERCURIUS 1/2011

17


keskustelua kansantaloudesta

TEKSTI: TARU SUHONEN

E

KUVAT: HANNA OKSANEN

Mihin euro

uroopan yhteisvaluutassa on finanssikriisin jälkimainingeissa eletty kompuroivia aikoja. Viimeistään vuosi sitten keväällä euroalueen yhtenäisyys koki kovia, kun Kreikan kriisi sekoitti markkinat. Euromaat joutuivat kohtaamaan tukipakettien kokoamisen, ja kansallisen tason keskustelu kärjistyi Suomessakin. Mikä kriisiin johti ja miltä tulevaisuus näyttää? Okko: Kenellekään ei tullut yllätyksenä, että jos yksikin jäsenmaa ylivelkaantuu, ollaan vaikeuksissa. Maastrichtin sopimuksen kriteerit olivat olemassa, jotta näin ei kävisi. Sitä ei osattu ennustaa, että EU:n ulkopuolinen pankkikriisi johtaisi euroalueen sisäiseen kriisiin. Yllättävää oli sekin, että jäsenmaa voi vääristellä tietojaan. Helenius: Tietoja jopa pimitettiin, esimerkikiksi Kreikassa todellisesta budjettiasemasta. Kriisiytyneiden maiden näennäisesti hyvä taloustilanne peitti todellisuuden alleen. Hyvinä vuosina maiden alijäämät kasvoivat ja taustalla oli selkeä velkadynamiikka. Tähän ei kuitenkaan kiinnitetty huomiota,

18 MERCURIUS 1/2011

kun kaikki meni hyvin. Kasvu paljastui velkavetoiseksi. O: Rahaliiton ehdoissa kompastuttiin, sillä etukäteen vahvalta näyttänyt sakkosanktio sääntöjen rikkomisesta ei tehonnut enää jo ylivelkaantuneeseen maahan. 50 miljardia lainaa tarvitseva valtio ei pelkää 500 miljoonan korotonta talletusta rangaistuksena. Liiaksi luotettiin myös markkinakuriin eli velkaantuneen maan koron nousuun jo ennen kriisiä. H: Markkinat ovat suhtautuneet hyvin vahvasti siihen sitoumukseen, että euromaat pitäytyvät pelisäännöissä. Ehkä on myös vallinnut tietynlainen usko siihen, että vaikka varsinaista bail out -sääntöä ei maiden välillä ole ollut, sellainen kuitekin de facto on olemassa. O: Niin, eihän euroalueen maata lasketa konkurssiin. Kreikka ja Irlanti eivät pärjänneet omillaan, ja lopputulos on tunnettu. Logiikka siitä, että maat hoitavat itse omat ongelmansa

muuttui tositilanteessa ja ratkaisu on päinvastainen. Olisi euroalueelle liian suuri asia, jos jäsenmaa menisi velkajärjestelyyn. H: Luulen, että tälle tielle lähdettiin myös, koska finanssikriisin jäljiltä eurooppalainen pankkisektori oli ja on edelleen kunnossa, jonka vahvuutta arvaillaan. Julkisen talouden ja pankkisektorin ongelmat olisivat yhdistyneet ja levinneet muihinkin maihin, jos valtionvelan uudelleenjärjestelyt Kreikan kohdalla olisi toteutettu. O: Oli näkyvissä, mihin velkajärjestelyt johtaisivat. Yleisessä poliittisessa keskustelussa ollaan kiinnostuneita siitä, kuka kriisistä pistetään vastuuseen ja miten säännöt muutetaan sellaisiksi, että vastaavaa ei milloinkaan enää tapahdu. H: Tässä tilanteessa onkin häirinnyt se, että tällä hetkellä EU-tasolla poliitikot keskittyvät valtavasti siihen, millainen talouden vakausjärjestelmä on tulevaisuudessa. Markkinoiden näkökulmasta kyseessä ei nyt ole vain kassakriisi, josta selvitään, kun pari vuotta tuetaan ongelmiin joutuneita valtioita. Ylivelkaantumiskriisistä ei selvitä lyhyellä aikavälillä ja se on edelleen ratkaisematta. Näin ajattelevat eteenpäin katsovat markkinat,


PAAVO OKKO JA HANDELSBANKENIN PÄÄEKONOMISTI TIINA HELENIUS TAPASIVAT JA JAKOIVAT NÄKEMYKSIÄÄN EURON TILANTEESTA.

menee? mikä tällä hetkellä näkyy vaikeuksissa olevien O: Kun rahaliittoon liityttiin, pelättiin liittomaiden koroissa. valtion suuntaan ajautumista. Nyt on nähty se, O: Kun sääntöjä ja esimerkiksi valtion velkamitä integraatioprosesseista tiedetään ‒ syvempapereiden ehtoja muutetaan, on sillä markkimälle mennään, koska yhden vaiheen ongelnoiden luottamukseen negatiivinen vaikutus. mat näyttävät vaativan ratkaisuksi askelta vielä Millaisia mullistuksia markkinat odottavat? syvemmälle. Kun nyt jäsenmaa on ylivelkaanH: Kokonaisratkaisua, johon liittyy helpotunut näyttää siltä, että jos yhteinen talouspotuksia ongelmamaiden velkataakkaan. Vaihtolitiikkakuri olisi ollut tiukempi, näin ei olisi ehtoja ovat pienet hair cutit velkäynyt. Toisaalta jos jäsenmailla kamääriin, korkojen laskeminen olisi yhteiset velkakirjat, tilantai laina-aikojen pidentäminen. netta olisi helpompi hoitaa. Mitä Kaikki tämä sitä vastaan, että ajattelet eurobondeista? LOGIIKKA SIITÄ, maat suostuvat jatkamaan talousH: Ne ovat yksi mahdollinen ETTÄ MAAT reformien tiellä. Järjestelmän on järjestely tässä tilanteessa. Siinä HOITAVAT oltava realistinen, ettei ajauduta mennään käytännössä kohti syvelkadeflaatiospiraaliin. venevää finanssipolitiikan koorITSE OMAT O: Tällöin Suomikin velkaa dinaatiota. En usko, että ihan ONGELMANSA antaneena jotain menettää. Isoja helposti siihen tällä hetkellä niMUUTTUI asioita ovat, että joku jäsenmaa TOSITILANTEESSA menomaan Saksassa löytyy hajoutuu velkajärjestelyyn tai lähtee lukkuutta. JA RATKAISU ON liitosta. Näen, että velkajärjesteO: Euroalueessa on yhdestä PÄINVASTAINEN.” näkökulmasta katsottuna sellailyyn varmaan joudutaan, mutta kukaan ei lähde. Syntyisi heti nen valuvika, että se on rahaliitto pankkikriisi, jos liikkeelle lähtisi tieto, että joku ilman yhteistä politiikkaa. Voiko sellainen toimaa jättää euron. Jokainen haluaisi maan panmia? keista talletuksensa euromääräisinä pois. H: Aivan, ei ole olemassa fiskaalista pakkoH: Tapahtuisi bank run eli talletuspako. Jos paitaa. Talousliiton lyhyt historia on vienyt siinäin kävisi, näkisimme mittakaavaltaan merkithen, että mukavuusavioliitto jäsenmaiden väliltävästi aiempia suuremman pankkikriisin. lä on vääjäämätön. Tämä on hinta, jonka Saksa

maksaa siitä, että se on haluton muuttamaan kasvustrategiaansa ja luottaa vientikoneensa menestykseen. Saksa saa kompensaatiota siitä, että valuuttakurssi on sille huomattavasti edullisempi, kuin jos maalla olisi käytössään D-markka. O: Jos eurosta luovuttaisiin, vahvistuisivat niin Saksan kuin Suomenkin markat, kun taas esimerkiksi Kreikan, Irlannin ja Portugalin valuutat devalvoituisivat reippaasti. Tavallisen kansalaisen voikin olla vaikeaa nähdä, mitä euro on saanut aikaan. Hyvillä puhetaidoilla on nopeasti perusteltu, että se on aiheuttanut pelkkää harmia. Jos finanssikriisin aikana olisi ollut omat rahat, olisi kirottu maiden välisiä kurssimuutoksia ja monessa maassa harmiteltu koron korkeutta aivan eri tavalla. Ainakin suomalaisen asuntovelallisen kannalta nyt on eletty parempaa aikaa kuin koskaan markan aikana. Keskustelua kansantaloudesta -juttusarjan isäntä Paavo Okko on Turun kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen emeritusprofessori. Juttusarjassa hän perehdyttää lukijoita talouden ajankohtaisiin kysymyksiin yhdessä haastateltavien kanssa. MERCURIUS 1/2011

19


Tehtävänä selvittää

saako sosiaalinen media nuoret kirjastoon

TEKSTI JA KUVA: SAMPO ROUHIAINEN

Mikael Vainio, Ulla-Maija Maunu, Eliisa Lehtonen ja Johanna Sällinen pohtivat kirjaston tulevaisuutta nuortenosastolla.

M

arkkinoinnin strategisen johta‒ Tehtävänanto oli laaja. Pidin siitä, että misen case-kurssin osallistujat saimme täysin vapaat kädet. Oman ryhmämme pääsivät miettimään, miten sokanssa päätimme lähteä tekemään kyselytutkisiaalista mediaa voitaisiin hyömusta, kertoo viime vuoden lopulla kurssille dyntää Turun kaupunginkirjasosallistunut Mikael Vainio. ton viestinnässä. Turun kaupunginkirjaston lähtökohtana yhFACEBOOK ON YKKÖSKANAVA teistyölle Turun kauppakorkeakoulun opiskeliOpiskelijat pyysivät kyselyssä yläjoiden kanssa oli saada sosiaalisen koululaisilta ja lukiolaisilta ideoimedian tarjoamat vuorovaikuta siitä, mitä kirjasto voisi tarjota tusmahdollisuudet paremmin nuorille sosiaalisessa mediassa ja käyttöön. PITÄÄ fyysisissä tiloissaan. Kaupunginkirjaston palveluKeräämiensä vastausten peMIETTIÄ, MITÄ johtaja Ulla-Maija Maunun rusteella opiskelijat muokkasivat mukaan kirjasto menettää monet TOIMINNALLA jo aiemmin syntyneitä ideoitaan käyttäjistään murrosiän ajaksi. PYRITÄÄN vastaamaan paremmin nuorten ‒ Mietimme minkälaista siTAVOITTAMAAN tarpeita ja toisaalta kehittivät edelsältöä meidän pitäisi nuorille JA MITÄ leen nuorten esittämiä ideoita. tarjota, jotta kirjasto olisi heille LISÄARVOA Viestintäkanavista selväksi ykköhoukutteleva. SE TUO.” seksi nousi Facebook, johon kirjasto Kirjasto halusi selvittää, miten aikookin jatkossa panostaa eniten. sen Facebook-sivua voisi hyöVastausten perusteella nuoria voisi houkutella dyntää ja missä muissa sosiaalisissa medioissa lukemaan esimerkiksi kiinnostavilla blogeilla ja olisi syytä näkyä, jotta nuoret löytäisivät kirjaston paremmin.

20 MERCURIUS 1/2011

julkkisten kirjoittamilla kirja-arvosteluilla. ‒ Mietimme myös markkinointiviestintää. Nuorilta tuli paljon ehdotuksia palveluista, joita kirjastossa jo on. Monet käyttäjät eivät vielä tiedä, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa, kuvailee toinen kurssilainen Johanna Sällinen kirjaston haasteita. OPINTOPISTEITÄ JA TYYTYVÄINEN TOIMEKSIANTAJA

Kirjasto oli opiskelijoiden selvityksen lopputuloksiin tyytyväinen. Maunun mukaan opiskelijoiden harjoitustyöt näyttivät toteen sen, että sosiaalista mediaa on syytä käyttää harkiten, vaikka väyliä olisikin monia. ‒ Pitää miettiä, mitä toiminnalla pyritään tavoittamaan ja mitä lisäarvoa se tuo. Opiskelijoille jäi kurssilta opintopisteiden lisäksi käteen hyviä kokemuksia. Mikael Vainion mielestä kurssissa parasta oli se, että toimeksiantaja oli niin innoissaan. ‒ Oli palkitsevaa, kun ihmiset oikeasti kuuntelivat, mitä meillä on sanottavana.


väitöksiä Sähköisiltä varauspalveluilta vaaditaan laatua Hongxiu Li (M. Sc.) tutki väitöskirjatyössään, miten kiinalaiset kokevat verkossa tarjottavat lentojen varauspalvelut. Lin tutkimuksen mukaan käytössä painottuu palvelun laatu eivätkä tekniset ominaisuudet ratkaise, käyttääkö matkustaja tiettyä verkkopalvelua. Tutkimuksen tulokset kertovat, että verkkopalvelujen suunnitteluun onkin kaikkialla maailmassa paneuduttava tarkasti. Sähköisten matkailupalvelujen osalta Kiinassa kehitys ei ole yhtä pitkällä kuin esimerkiksi Suomessa ja Euroopassa. Matkansa verkosta varaa nuorempi sukupolvi sekä paljon internetiä käyttävät. ‒ Matkailualalla sosiaalinen media on seuraava suuri asia, sillä asiakkaitten tuottama sisältö on muuttumassa yhä suositummaksi virtuaalimaailmoissa Kiinassakin, Li kertoo. Vaikka sähköiset varauspalvelut ovat suosittuja, löytyy Kiinasta edelleen asiakaskuntaa, joka haluaa ostaa matkailupalvelunsa perinteisistä matkatoimistoista. ‒ Ikääntyneet ja ryhmäpalveluita tarvitsevat yritykset käyttävät matkatoimistoja. Hongxiu Lin väitöskirja E-service continuance: An insight into online travel services in China tarkastettiin 17.12.2010. Virallisina vastaväittäjinä toimivat professori Jukka Heikkilä (Jyväskylän yliopisto) ja Dr. Irene Krebs (Cottbus University) ja kustoksena professori Reima Suomi.

KOONNUT: TARU SUHONEN

Työkaveri on työkaveri matkankin päässä Virtuaaliset tiimit ovat yleistyneet tietoyhteiskunnassa. Kun työ ei enää ole paikkaan sidottua, on etätyö varteenotettava vaihtoehto. KTT Harri Virolainen Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä tarkasteli väitöstutkimuksessaan, miten hajautettu tiimi poikkeaa perinteisestä työyhteisöstä. ‒ Oli yllättävää, kuinka työilmapiirin kulmakivet ovat samat niin samapaikkaisessa kuin hajautetussakin tiimissä. Työntekijöiden tyytyväisyyteen vaikuttavat viestinnän ja esimiestyön onnistuminen sekä yhteisöllisyyden kokemukset. Eroavaisuuksia syntyy siinä, miten näissä onnistutaan, Virolainen sanoo. YHTEYS PELAAMAAN

Virtuaalisessa tiimissä viestintä on yleensä asiakeskeistä, kun spontaani jutustelu kopiokoneella ja kahvihuoneessa jää pois ja viestintä keskittyy työasioihin. ‒ Vapaamuotoista kanssakäymistä olisi helppo lisätä sähköisten viestintäteknologioiden avulla. Kannustaisin kasvokkaistapaamisia ja saunailtoja kaipaavia virtuaalitiimejä hyödyntämään työkaluja. Virolaisen tutkimuksesta ilmenee, että virtuaalitiimin eri kolkissa majailevat saattavat jäädä toisilleen vieraiksi eikä esimerkiksi koko tiimin potentiaalinen asiantuntemus tule hyödynnetyksi. Hajautetun

tiimin jäsenet myös kaipaavat yhteyttä esimieheensä siinä missä samalla käytävällä istuvatkin. ‒ Olisi hyvä, jos esimies muistaisi soitella kuulumisia vaikka kerran viikossa ja silloin tällöin käydä etätoimipisteessä fyysisestikin, Virolainen vinkkaa. ETUA ETÄISYYDESTÄ

Virolaisen mukaan hajautetun tiimin ilmapiirin eteen kannattaa nähdä vaivaa, sillä etätyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia. ‒ Virtuaalitiimeihin voidaan ottaa asiantuntijoita ympäri maailmaa. Pitkälle vietynä halvempi työvoima säästää rahaa ja esimerkiksi aikaeron vuoksi työpäiviin saadaan lisää pituutta. Suomessa otettu röntgenkuva voidaan vaikka lähettää Intiaan analysoitavaksi, Virolainen sanoo. Harri Virolaisen väitöskirja ”Kai sitä ihminen on vaan semmoinen laumaeläin” ‒ Virtuaalisen tiimin ilmapiiri tarkastettiin 17.12.2010. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Matti Vartiainen Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta ja kustoksena professori Tomi Kallio.

Valmistuneet KAUPPATIETEIDEN TOHTORIN TUTKINTO

Virolainen Harri KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO

Aarnioja Sanni-Mari Ballhorn Elias Elovaara Kati Halsti Otso Hannula Suvi Heilimo Heli Hirvonen Mika Huovinen Sanna Hägerström Markus

Inkinen Seppo Islam Danish Junttila Joonas Karke Anne Kivioja Juho Korte Petri Lahti-Luopa Heli Laine Ville Lajunen Heikki Lehtisalo Hanna Malmari Meri Manner Esa Matikainen Johanna Mäkinen Irina Mönkäre Mirka

Niemiaho Jenni Paakkola Marko Penttinen Ville Planting Hanna-Mari Puranen Soile Riala Aino Riihelä Anette Ripatti Ilja Saari Herman Seppä Eija Sutela Saara-Sofia Tapio Satu Tuominen Karita Virtanen Mira Virtanen Sanna

Virtanen Tanya Virtanen Tomi Vyyryläinen Niina Xu Ping VALTIOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO

Heikkilä Timo Hämäläinen Jose Lehtonen Teija Mäkelä Erik Toivonen Juha Vuorinen Veera

PORIN YKSIKKÖ KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO

Härmä Nuutti Ihamäki Pirita Korpela Heidi Sievänen Pauliina Sillanpää Sini Vierimaa Ossi

MERCURIUS 1/2011

21


tapahtumia

Top Management Forumissa hahmoteltiin polkuja huipulle

Christoffer Taxell muistutti sattuman suosivan valmistautuneita.

T

urun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exen vuotuisessa kutsuseminaarissa kokoonnuttiin jälleen johtajuuden teemojen ympärille. Tänä vuonna seminaarissa kysyttiin, onko suomalaisessa johtamisessa tilaa irtiotoille. Ministeri Christoffer Taxell pohti seminaarissa asenteita, jotka vaikuttavat organisaatioiden taustalla. Turku 2011 -säätiön puheenjohtaja kertoi kulttuuripääkaupunkihankkeen kohdanneen paljon epäluuloa ja arvelua tulevista epäonnistumisista. ‒ Tämä asenne ei ole Suomessa harvinainen muutenkaan ja näkyy myös suhtautumisessa yritystoimintaan ja riskinottoon. Pidän tätä suurena ongelmana, jos katsotaan Suomen kasvumahdollisuuksia ja tulevaisuutta. Turun kaupunki teki rohkean päätöksen hakiessaan kulttuuripääkaupunkivuosistatusta tietämättään tarkkaan, mihin ollaan ryhtymässä. Niin kuitenkin tehdään monet suuret päätökset. Taxell totesi, että luovuutta, hulluutta ja rohkeutta tarvitaan yhä enemmän jo nyt ja tulevaisuudessa. ‒ Nämä ovat yritteliäisyyden elementtejä. Lisäksi Suomessa tarvitaan enemmän kannustusta. Eikä vain etukäteen, vaan myös jälkikäteen on voitava sanoa, että ei tämä nyt niin hullusti mennyt.

22 MERCURIUS 1/2011

Taxell huomautti myös intuition ja sattuman hyväksikäytön merkityksestä menestyksessä. ‒ Sattuma suosii niitä, jotka ovat valmistautuneita. KAPELLIMESTARIT JOHTAMISEN VIENTITUOTTEINA

‒ Nykyään auktoriteetti syntyy karismasta ja täydellisestä osaamisesta. Torstaina 17.2.2011 pidetyssä kutsuseminaarissa puhuivat lisäksi kauppakorkeakoulun yrityssuhteiden ja aikuiskoulutuksen johtaja Pirjo Vuokko, Biotie Therapiesin toimitusjohtaja Timo Veromaa, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tieteellinen asiantuntija Matti Kamppinen sekä Turun yliopiston viestintäliiketoiminnan professori Saara Taalas.

Erilaista näkökulmaa suomalaiseen johtamiseen esitteli musiikkitoimittaja, Tieto-Finlandian viimevuotinen voittaja Vesa Sirén, joka on perehtynyt suomalaisten kapellimestareiden menestykseen maailmalla. ‒ Johtamisen problematiikkahan on aina sama. Miten johtaa niin, että tulosta syntyy ja työyhteisö pysyy toimintakykyisenä? Sirénin mukaan kapellimestarin työ on johtamista paljaimmillaan. ‒ Parhaassa tapauksessa jopa sata alaista tottelee jokaista kädenheilautusta täydellisessä harmoniassa omaa luovuuttaan täydellisesti hyödyntäen. Tämähän on jokaisen johtajan unelma. Kapellimestareiden työssä on kyse sisältöjohtamisesta. Menneiden aikojen diktaattorinoikeuksista Sirén kertoi siirrytyn kohti Vesa Sirén löytää suomalaisista kapellimestareista neljä nykypäivää. eri johtajatyyppiä.


KOONNUT: TARU SUHONEN

Turun Kauppakorkeakouluseuran hallituksen jäsenet Heikki Ketonen, Mirja Junkola, Harri Koponen, Martti Oksa, Heikki Pylkkänen, Nina Honkaranta, Kaisa Leiwo ja Taru Narvanmaa.

Kauppakorkeakouluseuran toiminnan vuodet

V

uonna 1969 perustettua Turun Kauppakorkeakouluseuraa juhlittiin tammikuussa Turun kauppakorkeakoululla. Seuran puheenjohtaja Martti Oksa totesi, että kaikki seuran toimintaan osallistuneet voivat olla ylpeitä kuluneista 40 vuodesta. ‒ Olemme onnistuneet toteuttamaan seuran tavoitteita erinomaisesti. Vuosien varrella toiminnassa mukana olleita on todella paljon ja suurkiitokset kuluneista vuosista kuuluvat aktiivisille jäsenille. Turun Kauppakorkeakouluseura perustettiin neljäkymmentä vuotta sitten vahvistamaan ja laajentamaan Turun kauppakorkea-

koulun yhteyksiä talouselämään, entisiin oppilaisiin ja koko yhteiskuntaan. Puheenjohtaja korosti 40-vuotistapahtumassa, että seura tulee jatkossakin tukemaan ja edistämään Turun kauppakorkeakoulun toimintaa sekä sen piirissä suoritettavaa tieteellistä tutkimustyötä. Tilaisuudessa palkittiin seuran aktiivisia jäseniä. Seuran ansiomerkki myönnettiin Antti Aarnio-Wihurille, Sirpa-Liisa Hastille, Marko Lehtosalolle, Juha-Matti Mikkolalle, Johanna Orakselle sekä OlliPekka Saariolle. Björn Wahlroos piti tilaisuudessa juhlaesitelmän. 40-vuotistapahtumassa julkistettiin myös Leena Virtasen ja Mirja Junkolan toimittama seuran historiikki.

Tieteeltä yhteiskunnalle

A

katemiaprofessori Anne Kovalaisen 50-vuotisjuhlaseminaarissa pohdittiin tieteen vaikuttavuutta ja toivottiin aikaa laadukkaan tutkimuksen tekemiselle. Minna Canth -akatemiaprofessuuria hoitava Anne Kovalainen totesi juhlaseminaarissaan, että tieteestä on tullut jokamiehenoikeus. ‒ Jokaisella on mielipide tieteestä, tiedepolitiikasta ja tutkimuksen tehokkaaksi ja tuottavaksi tekemisestä sekä oikeus ilmaista mielipiteensä. Tiede kuuluu kaikille. Vielä viisi‒kahdeksan vuotta sitten ei oltu näin kiinnostuneita tutkimuksesta tai akateemisesta työstä. Erilaiset sidosryhmät odottavat tieteeltä ja tutkimukselta paljon. Tämä näkyy esimerkiksi yliopistomaailmassa aiemmin vieraampien liike-elämän edustajien ja poliitikkojen ilmestymisenä yliopistojen hallituksiin. ‒ Yliopistot eivät onneksi ole enää norsunluutorneja vaan osa innovaatioyhteiskuntaa. Yliopistojen aktiivinen yhteiskunnallinen

Suomen Akatemian pääjohtaja Markku Mattila, johtaja Juha Kostiainen Sitrasta, akatemiaprofessori Anne Kovalainen ja emeritusprofessori Paavo Okko keskustelivat tutkimuksen vaikuttavuudesta.

osallistuminen on tärkeää ja tekee niistä eläviä kokonaisuuksia. Tiedemaailmaan osallistuvilta tarvitaan kuitenkin nykyistä syvällisempää ymmärrystä tutkimuksesta. Tavoitteet ovat hyviä, mutta laadukasta tutkimusta ei tehdä nopeasti eikä kvartaaleissa, Kovalainen pohti. MERCURIUS 1/2011

23


Yliopistojen varainhankinta jatkuu erityisehdoin 30.6.2011 asti

LAHJOITA

NYT Turun yliopistolla on jo lähes 8 000 tukijaa, ole mukana ylittämässä 10 000 lahjoittajan rajaa! Tapio Reponen vararehtori

www.utu.fi/varainhankinta Tee lahjoitus tilille: Liedon Säästöpankki IBAN FI50 4309 0010 0735 59

Sampo Pankki IBAN FI13 8200 2710 0376 46

Nordea IBAN FI09 1590 3000 1893 63

Turun Seudun Osuuspankki IBAN FI92 5711 1320 0883 36


Mercurius_1_2011