__MAIN_TEXT__

Page 1

MERCURIUS

2/2015

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

NIINA NUMMELA:

Huomio yrityskauppojen pehmeämpään puoleen

Luvut kertovat arvoista

12

Mikä CCR?

8

16


MERCURIUS

PÄÄKIRJOITUS

MUUTOSTEN MYLLERRYKSESSÄ KATSE LAATUUN Vaikka yliopistojen perusrahoituksen jakomalli on erittäin vahvasti volyymipainotteinen, on, tai pitäisi, yliopiston perustehtävien ohjauksen olla vahvasti laatupainotteinen. Tässä yhteydessä puhutaan myös entistä enemmän yliopistojen välisestä kilpailusta, missä ei nähdäkseni voi pärjätä muulla kuin laadulla ja sen jatkuvalla kehittämisellä. Näkemykseni mukaan samat lainalaisuudet pätevät myös muihin suomalaisiin toimintaympäristöihin: kilpailuvaltit löytyvät suurelta osin laadusta ja innovatiivisuudesta. Uuden hallituksen leikkaukset yliopistoille tuovat kuitenkin synkkiä pilviä laadukkaan tutkimuksen ja koulutuksen ylle. Vaikka laatu ja innovatiivisuus eivät olekaan välttämättä suoraan verrannollisia käytettävissä olevan rahan määrään, on totuus kuitenkin se, ettei heikoilla resursseilla yksinkertaisesti houkutella ja vaalita henkilöstöresursseja, jotka tekevät ns. parasta laatua. Turun kauppakorkeakoulun laatutyö on entistä kattavampaa, kun uutena ohjenuorana toimintamme kehittämisessä hyödynnetään nyt kansainvälisen akkreditointiorganisaation vaativia laatustandardeja. Oma näkemykseni on, että standardien asettamat vaatimukset esimerkiksi oppimisen arvioinnille ohjaavat meitä aidosti entistä laadukkaampaan toimintaan. Laadukkaasta toiminnasta kertovat toisaalta erilaiset arviointitulokset. Ensimmäisen kerran tieteenalakohtaisessa vertailussa toimintamme noteerattiin QS Ranking -yliopistovertailussa ja saman tien peräti sijoille 151–200 maailmassa. Vaikka suhtaudun hieman skeptisesti näihin rankingeihin ja niiden luotettavuuteen, voidaan tulosta pitää kuitenkin suuntaa-antavana indikaationa pitkäjänteisestä laadunkehitystyöstä. Kyseisessä järjestelmässä mittareina käytetään mm. akateemista vertaisarviointia, tutkimuksen vaikuttavuutta sekä mainetta työnantajana. Toinen erityismaininnan arvoinen asia on houkuttelevuutemme opiskelupaikkana. Uudistetussa valtakunnallisessa yhteishaussa menestyimme loistavasti. Vaikka hakijan on entistä harkitummin valittava hakukohteensa, asemamme valtakunnan kärjessä säilyi ennallaan: kaikki valitut hakukohteet yhteenlaskettuna olimme kauppatieteellisistä yksiköistä kaikkein suosituin ja ykkösvalintojen ”sarjassa” hopealla. Mielestäni tämäkin näkymä kertoo siitä, että olemme tehneet asioita laadukkaasti. Mutta kukaan meistä tai mikään organisaatio ei ole koskaan valmis; voimme aina pyrkiä parempaan. Laadun ja toiminnan kehitys ylipäätään vaatii usein onnistuakseen uusia työkaluja, arvioivaa palautetta, sparrausta ja hyvien käytäntöjen benchmarkkausta. Turun kauppakorkeakoululla on annettavanaan sidosryhmilleen valtava osaamispääoma, jota voidaan ammentaa monin erilaisin yhteistyömekanismein. Tutkimuksen, koulutuksen ja niistä ammentavan yhteistyön avulla voidaan edesauttaa ja helpottaa muutosta ja mm. laadun kehittämistä monin eri tavoin. Samalla kun kutsun kaikki sidosryhmämme mukaan koulun toiminnan laadun kehittämiseen, haluan muistuttaa kaikesta siitä tarjonnasta, jota Turun kauppakorkeakoululla on annettavana sidosryhmilleen: antoisia lukuhetkiä Mercuriuksen parissa, jossa tätä tarjoomaa joka kerta esitellään (tarkempaa ja laajempaa informaatiota nettisivuiltamme www.utu.fi\tse). MARKUS GRANLUND Turun kauppakorkeakoulun dekaani


SISÄLLYS 2/2015 2 Pääkirjoitus: Muutosten myllerryksessä katse laatuun 4 Lyhyesti 6 Tapahtumia 8 Tunne peliin yritysostoissa 11 Sata päivää integraatiolle 12 Minkä linssien läpi valitset luvut? 14 Kauppatieteistä hyvä pohja kehitysyhteistyöhön 15 Vieraskynä: Alvin Toffler ja puutarhuri 16 CCR on tutkimusideoiden kiihdyttämö 18 Hyvä johtaja sävyttää itsevarmuutta nöyryydellä 20 Horisontissa hiiliviisas tulevaisuus 22 Väitöksiä

KUVA: PÄIVI KOSONEN

11

Ismo Matinlauri tietää, että integraation suurin haaste piilee ihmisten johtamisessa.

KUVA: PÄIVI KOSONEN

18

TSE exe nimesi Hanna Halmeen vuoden johtajaksi ja Asta Mannerin vuoden johtamiskouluttajaksi.

MERCURIUS 2/2015 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­|­Toimitusneuvosto Markus Granlund, Aki Koponen, Kirsi Lainema, Harri Lorentz, Esa Puolamäki, Taru Suhonen, Ristomatti Vahe | Taitto­Mainostoimisto Dimmi | Kannen kuva Hanna Oksanen | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja ­palaute tseviestinta@utu.fi

441 678 Pa inotuote


lyhyesti

Maailman 200 huipun joukossa Turun yliopisto sijoittuu QS Rankingin tuoreessa tieteenalakohtaisessa vertailussa maailman huipulle yhdeksässä eri kategoriassa. Kauppatieteet on yksi viidestä tieteenalasta, joilla Turun yliopisto on maailman 200 parhaan joukossa.

T

urun yliopiston kauppatieteet sijoittui maailman 200 parhaan joukkoon Business & Management Studies -kategoriassa. QS Rankingin tieteenalakohtaisessa vertailussa arvioitiin 3 500 yliopiston menestymistä 36 tieteenalalla. Mittareina ovat muun muassa akateeminen vertaisarviointi, maine työnantajana ja tutkimuksen vaikuttavuus.

Vuoden gradu:

Myymäläkokemuksella iso merkitys brändille KTM Iida Vanhasen markkinoinnin pro gradu -tutkielma valittiin Turun kauppakorkeakoulun vuoden 2014 parhaaksi.

I

ida Vanhanen tarkasteli Store experiences and their influence on store performance and brand strength: Case Samsung Experience Store -tutkielmassaan, miten myymäläkokemukset voivat vahvistaa brändiä ja vaikuttaa myymälän menestymiseen. Aihe on erityisen ajankohtainen, kun kivijalkamyymälöiden rooli on muuttunut verkkokaupan yleistymisen myötä. Tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa tähän saakka vähän käsitellystä myymäläkokemuksen ja brändin menestymisen välisestä yhteydestä. 4 MERCURIUS 2/2015

‒ Tutkielma käsittele liikkeenjohdollisesti tärkeää aihetta ja tuottaa myös kontribuutiota akateemiseen tutkimukseen. Työn ansioina ovat myös poikkeuksellinen menetelmällinen vahvuus ja raportoinnin eleganssi. Tutkimus tuo uutta tietoa tasolla, joka on harvinaista maisteritason opinnäytetöissä, sanovat gradun ohjanneet erikoistutkija Elina Jaakkola ja erikoistutkija Harri Terho.


KOONNUT TARU SUHONEN

VALMISTUNEET Kauppatieteiden maisteri

Ahokas Taru Autio Emma Böös Juhani Engelvuori Mikaela Hakkarainen Riikka Harmaa Juho Hassinen Pekka Jokinen Juha Kemppainen Kuutti Konkola Jenna Korvensyrjä Veera Kurki Karin Kuusniemi Kaisa Laato Maria Lang Robert Lukkarinen Juhani

Lundell Liisa Mankinen Maria Nordberg Evert Pajula Anssi Puhtila Johanna Pulkkinen Teemu Pölönen Pietu Rajala Eveliina Ripatti Minna Ritala Johanna Rossi Ann-Mari Sievänen Valtteri Siltanen Henna Sipponen Touko Suominen Anssi Tanner Tuomas

Filosofian maisteri

Ketola Juha

Shabanov Elizaveta

KUVA: ANTTI TARPONEN

Valtiotieteiden maisteri

Boostin Startup Journey on Suomen paras kiihdytysohjelma

Nordic Startup Awards valitsi turkulaisten korkeakouluopiskelijoiden Boost Turku -yrittäjyysyhteisön kiihdytysohjelman Suomen parhaaksi vuonna 2015.

S

tartup Journey on pyörinyt neljän vuoden ajan. Ohjelmassa on perustettu noin kolmekymmentä yhtiötä, joista toiminnassa on edelleen yli kaksikymmentä. ‒ Tulokset puhuvat puolestaan, Boostin yhtiöitä on pääomitettu yhteensä yli 6 miljoonalla eurolla ja uusia työpaikkoja on luotu yli sata. Menestystarinoihin lukeutuvat muun muassa sisätilapaikannusta kehittävä Walkbase ja seikkailupelitalo Rival Games, kertoo Boostin puheenjohtaja Leo Kadieff. Boostin aktiivisuus ja aloitteellisuus vakuuttivat valinnassa. ‒ Boost Turku on voittoa tavoittelematon yhdistys. Samassa hengessä lukuisat asiantuntijat ja kouluttajat osallistuvat vuosittain toimintaamme ruohonjuuriliikettä tukeakseen. Boost Turku -yhteisön toimintaa tukevat Turun kaupunki, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun Teknologiakiinteistöt. Boost Turku on osa SparkUp-yhteisöä yhdessä Creven ja Turku Science Parkin kanssa.

Räsänen Johannes

Kauppatieteiden maisteri, Porin yksikkö

Ahven Susanna Aura Helena Inberg Niina Katajamäki Satu Kuokkala Vesa Lauri Markus Pitkänen Reija Rinta-Kauhajärvi Taina Salo Jaakko Tattari Tarleena Nyqvist Katariina Kisamaa Juha Sirviö Samppa Viinikkala Lari Vaahtio Teemu Aaltonen Laura Sandt Marja Koskela Marjukka Tanhua Suvi

Luoma Susanna Vilppola Sini Soinu Antti Pihlajamäki Virve Väänänen Aleksi Niemi Joonas Lehmusto Henri Virtanen Rauli Kilpeläinen Marika Rautalammi Sanna Poussu Noora Laurila Elisa Ojala Tuuli Kukkonen Mona Hakuni Pirkko

MERCURIUS 2/2015

5


tapahtumia

KOONNUT TARU SUHONEN

Toppari:

Huippu-urheilusta huippujohtamiseen Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutuksen vuosittainen Top Management Forum järjestettiin 23.4. Iltapäiväseminaarissa kysyttiin, mitä oppeja urheilumaailmasta voitaisiin ottaa johtamiselle.

Suomen olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski tempaisi yleisön mukaansa esityksellään, joka käsitteli sitoutumista ja yhteistyötä intohimon lähteinä.

T

SE exe tarjoili asiakkailleen useita mielenkiintoisia näkökulmia huippu-urheilun ja urheilujohtamisen eri alueilta. Tilaisuuden avasi dekaani Markus Granlund. Päivän teemaan alusti tutkijatohtori Arto Ryömä, joka puhui johtamisesta jääkiekon kontekstissa. Tilaisuudessa valittiin myös vuoden johtaja ja johtamiskouluttaja, lue lisää tämän lehden sivulta 18.

KUVAT: TIMO OKSANEN

Valmentaja, sarjayrittäjä, mentori Jukka-Pekka Vuorinen puhui urheiluseurojen johtamisesta otsikolla Peliä pelin ympärillä.

Valon toimitusjohtaja Samuli Vasala puhui fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä hyvälle johtajuudelle ja koko organisaation hyvinvoinnille.

HJK:n markkinointipäällikkö Sari Mikkonen-Mannila avasi puheenvuorossaan näkemyksiään siitä, mitä suomalainen urheilumarkkinointi ja jalkapallojohtaminen ovat. Hän kertoi, mitä HJK:ssa on viime vuosina tehty ja missä erityisesti onnistuttu: Mikkonen nosti esille esimerkiksi kannattajien segmentoinnin ja sponsoroinnin hyödyntämisen.

Varaa kalenteriisi! Data ja markkinointi – yläpeukku vai ei? Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmille suunnattu TSE for the Future Forum tuo yhteen akateemisen tutkimuksen ja uudistuvan liiketoiminnan käytännöt. Yhteistyössä Turun Seudun Ekonomien kanssa 10.11.2015 järjes-

6 MERCURIUS 2/2015

tettävässä aamiaisseminaarissa käsitellään digitaalisen markkinoinnin ja markkinoinnin sääntelyn ajankohtaisia kysymyksiä. Ohjelma julkaistaan alkusyksystä, ilmoittautuminen avataan osoitteessa www.utu.fi/tse.


MAAILMAN BRÄNDITUTKIJAT kokoontuivat kauppakorkeakoululla Bränditutkijoita 20 eri maasta kokoontui Turun kauppakorkeakoululle 10th Global Brand Conference -konferenssiin huhtikuun lopulla.

K

onferenssi oli osa eri yliopistojen isännöimää konferenssisarjaa, josta vastaa kansainvälisen tieteellisen Academy of Marketing -seuran Brand, Identity and Corporate Reputation Special Interest Group (SIG). Kymmenvuotisjuhlakonferenssin teemana oli Creative brand and design, joka nosti esiin designin merkittävää roolia brändinrakennuksessa monesta eri näkökulmasta. Ohjelman pääpuheenvuoroissa ja työpajoissa käsiteltiin muun muassa brändisuhteita ja brändeihin sitoutumista.

‒ Virtuaalisuus, digitaalisuus, yhteisöllisyys, vastuullisuus ja vihreys, kuluttajien sitouttamisen merkitys ja brändien yhteisluonti edustivat suosituimpia teemoja. Suomalainen kulttuuri ja osaaminen sekä meille suomalaisille tärkeät arvot linkittyivät sekä keynote-puheenvuoroissa että iltaohjelmassa. Kansainvälisten konferenssien saaminen Turkuun antaa mahdollisuuden luoda myönteistä kuvaa Turun yliopistosta, Turusta ja koko Suomesta, sanoo konferenssin järjestäjätoimikunnan puheenjohtaja Ulla Hakala.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Kauppakorkeakoulu

VIHKI KAKSI KUNNIATOHTORIA Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio järjestettiin 28.– 30.5.2015. Juhlallisuuksissa vihittiin 12 kunniatohtoria ja 110 nuorta tohtoria.

T

urun kauppakorkeakoulu vihki kunniatohtoreikseen Münsterin yliopiston vararehtori, professori Jörg Beckerin sekä puolustusvoimain komentajan, kenraali Jarmo Lindbergin. Becker kutsuttiin kunniatohtoriksi tunnustuksena eurooppalaisen tietojärjestelmätieteen yhteisön eteen tekemästään työstä, Lindberg tunnustuksena työstään puolustusvoimien uudelleenorganisoinnissa ja logistiikkalaitoksen luomisessa. KUVA: HANNA OKSANEN

Konferenssissa kuultiin korkeatasoista suomidesignia edustavien yritysten keynote-puheenvuoroja. Esillä olivat metsä, valo, luonto ja peliala. UPM:n biokemikaaliliiketoimintojen johtaja Juuso Konttinen kertoi metsäteollisuusyrityksen uuden yritysidentiteetin luomisesta seminaarin avauspuheenvuorossa.

Jarmo Lindberg kertoo, että puolustusvoimat tekee paljon yhteistyötä suomalaisyliopistojen kanssa: eri viranomaistahojen ja organisaatioiden dynaamisessa ja innovatiivisessa yhteistyössä piilee paljon mahdollisuuksia Suomen tulevaisuudelle. KUVA: HANNA OKSANEN

Varaa kalenteriisi! Turun kauppakorkeakoulun alumnipäivä! Olet sydämellisesti tervetullut kauppakorkeakoululle lauantaina 19.9.2015. Päivän teema on Tulevaisuus on tehtävä. Ohjelma julkaistaan alumnikirjeessä, jonka voit tilata rekisteröitymällä alumniksi osoitteessa www.utu.fi/tse-alumni.

KTT Valtteri Kaartemo ja KTT Marjo Kumpula promovoitiin yhteensä 108 muun nuoren tohtorin rinnalla kaikkien tiedekuntien yhteisessä tohtoripromootiossa. MERCURIUS 2/2015

7


Viestinnän merkitystä yrityskaupassa ei voi liikaa korostaa.”

8 MERCURIUS 2/2015

- Niina Nummela


Tunne peliin

YRITYSOSTOISSA Yrityskauppa on iso muutos sekä ostavalle että ostettavalle yritykselle. Usein fokuksessa ovat järjestelmät ja rakenteelliset muutokset organisaatioissa, ja ihmiset ja heidän tunteensa ohitetaan helposti. Kun henkilöstö ei ole täysillä mukana, voi prosessi olla tehokas mutta yhdistymisen edut jäädä saavuttamatta. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVITUS MILLA RISKU

Y

rityskaupoissa jää usein liikaa tilaa turhautumisen, epävarmuuden, pelon, kiukun ja surun tunteille, kun taas myönteiset tunteet – ilo, helpotus, ylpeys, tyytyväisyys – jäävät hyödyntämättä täysmääräisesti, sanoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Niina Nummela. Nummela on tutkimusryhmänsä kanssa tarkastellut kansainvälisiä yrityskauppoja jo yli kymmenen vuoden ajan. Tutkimusta on tehty tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. ‒ Integraatioprosessia tutkiessamme olemme huomanneet, että yksilöt voitaisiin ottaa paremmin huomioon yrityskaupoissa. Paljon yrityskauppoja tekevillä yrityksillä on kyllä varsin yksityiskohtaisia manuaaleja integraatioprosessien operatiivista läpivientiä varten, mutta henkilöstöön liittyvät pehmeämmän puolen kysymykset eivät niissä juuri ole esillä. YRITYSTEN KIPUPISTEET PITKÄLTI SAMOJA

Tammikuussa käynnistyneessä Tekesin rahoittamassa EmoMA-projektissa tutkimusryhmä selvittää yhdessä yritysten kanssa, mikä on tunteiden rooli kansainvälisissä yritysostoissa. Mukana olevat yritykset haluavat

kehittää käytäntöjään liittyen tunteiden ja ihmisten johtamiseen. ‒ Katsomme tapahtuneita kauppoja ja mietimme, mitä prosesseista voi oppia. Vaikka tutkimuksessa tartutaan myös mukana olevien yritysten kipupisteisiin, on hyvä muistaa että monet haasteista ovat samat muissakin yrityksissä. Tutkijoiden lähtökohta on, että muutosviestintä ja positiivisten tunteiden hyödyntäminen ovat tekijöitä, joihin pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. ‒ Viestinnän merkitystä yrityskaupassa ei voi liikaa korostaa. MERCURIUS 2/2015

9


Se, että ihmiset eivät tiedä mitä tapahtuu, herättää eniten epävarmuutta, mistä seuraa monia ongelmia. Tämä koskee sekä ostavaa että ostettavaa yritystä. Positiiviset tunteet Nummela nostaa esiin voimavarana, jota ei hyödynnetä ‒ yritykset tuntuvat laiminlyövän positiivisten tunteiden merkityksen, ja yrityskauppojen ympärillä käyty keskustelu on negatiivista. ‒ Jos esimerkiksi viime kesänä olisi keskustellut henkilöstön kanssa Turun telakalla Meyerin kaupan selvittyä, olisi sieltä noussut esiin paljon myönteisiä tunteita, kuten iloa, helpotusta ja ylpeyttäkin. Mikäli myönteinen ilmapiiri on onnistuttu luomaan, sitä pitäisi pyrkiä säilyttämään ja kehittämään. EmoMA-projektissa tutkijat esimerkiksi mittaavat yritysten tunneilmastoa yksinkertaisen lämpömittarimetaforan avulla: positiiviset tunteet vievät mittarin plussalle, negatiiviset miinukselle. Lämpökäyrää analysoimalla voidaan selvittää, mitä tekijöitä tunteiden takaa löytyy ja miten niihin liittyviä haasteita voitaisiin ratkaista. Yhteistyö mukana olevien yritysten kanssa on Nummelan mukaan tutkijan kannalta poikkeuksellisen toimivaa. ‒ Yrityskaupat ovat asioita, joista ei yleensä haluta jakaa informaatiota.

10 MERCURIUS 2/2015

Yritykset ovat tässä projektissa hyvin avoimesti liikkeellä eikä vastaan ole tullut sellaista asiaa, jota emme olisi voineet kysyä. ENSIMMÄINEN MONITIETEINEN YRITYSKAUPPATUTKIMUS

Kauppakorkeakoulussa on tehty yrityskauppatutkimusta useassa oppiaineessa, kansainvälisen liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi laskentatoimessa ja yritysjuridiikassa. Yrityskauppojen jälkeisen integraation osalta talossa on vankkaa osaamista, mutta EmoMA-projektissa mukaan haluttiin myös tunnetutkimuksen huippuosaamista eri tieteenaloilta. Hankkeen neuvottelukuntaan kuuluu kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntijoiden lisäksi neljä professoria, jotka ovat oman alansa kansainvälisiä huippuja. ‒ Tutkimusryhmään kuuluu noin kymmenen omaa tutkijaa kauppakorkeakoulusta. Koska aihe on vähän tutkittu, meidän on ollut helppo houkutella mukaan myös professorit Michael Boiger, Sir Cary Cooper, Zoltan Kövecses ja Asifa Majid. He tuovat mukaan organisaatiopsykologian, viestinnän ja kulttuurisen kognition, sosiolingvistiikan sekä kulttuuripsykologian osaamista.

Koko projekti koostuu neljästä osahankkeesta, jotka liittyvät tunteiden ilmaisemiseen eri kulttuureissa, johtamiseen globaaleissa virtuaaliorganisaatioissa sekä tunnejohtamisen edellyttämiin kyvykkyyksiin erityyppisissä tilanteissa. Tutkijoita ja yrityksiä kiinnostavia kysymyksiä ovat muun muassa integraatiomanagerin rooli, eri osapuolten välinen dialogi sekä luottamuksen syntyminen prosessin aikana.

KILPAILUETUA YKSILÖNÄKÖKULMASTA

Tutkimus on vasta käynnistynyt, mutta jo tähän mennessä on selvää, että finanssikriisin jälkeisessä taloudellisessa taantumassa suomalaisyritykset ovat keskittyneet tehostamaan toimintaansa kustannuksia karsimalla ja prosesseja kehittämällä. Ensisijaisena tavoitteena on ollut kilpailukyvyn parantaminen kansainvälisillä markkinoilla. Manageriaalinen lähestymistapa ongelman ratkaisuun on osoittautunut tehottomaksi ja usein myös varsin lyhytnäköiseksi. ‒ Pysyvämpi, kestävä kilpailuetu voi syntyä vain kehittämällä tehokkuuden rinnalla johtajuutta ja varmistamalla, että työntekijät kokevat olevansa tärkeä osa organisaatiota. Tämä on välttämätön edellytys sille, että he sitoutuvat yritykseen, sen strategiaan ja tavoitteisiin. Yksilön näkökulman huomiotta jättäminen johtaa väistämättä siihen, että henkilöstön työtyytyväisyys ja motivaatio laskevat ja yritys jopa menettää arvokkaita henkilöresursseja näiden jättäessä organisaation. Nummelan mukaan ne yritykset, jotka onnistuvat yhdistämään manageriaalisen lähestymistavan ja tehokkuusajattelun yksilöt huomioonottavaan johtamistapaan tulevat menestymään kansainvälisillä markkinoilla. Näiden yritysten sitoutuneet työntekijät pystyvät parempaan kuin muut, mutta samalla maine hyvinä työpaikkoina houkuttelee lahjakkaimpia yksilöitä hakeutumaan töihin näihin yrityksiin. ‒ Tämä on erittäin tärkeää tulevaisuudessa, kun työmarkkinoille tulevat edustavat Y- ja erityisesti Z-sukupolvea, jolle työnteon mielekkyys ja työskentelyilmapiiri ovat tärkeämpiä motivoivia tekijöitä kuin taloudelliset kompensaatiot.


Ihmisen kyky sietää epävarmuutta on pieni. Kun joudutaan spekuloimaan, ilmassa on tyhjäkäyntiä ja tehokkuus laskee.”

- Ismo Matinlauri

100 PÄIVÄÄ integraatiolle Kalmarin Ismo Matinlauri on integraatiomanagerina johtanut toistakymmentä integraatiota yrityskauppojen jälkeen. Nyt hän on mukana EmoMA-projektissa hankkimassa ja luomassa lisätietoa siitä, miten kahden organisaation yhdistäminen voitaisiin hoitaa mahdollisimman kivuttomasti. TEKSTI TARU SUHONEN

K

KUVA PÄIVI KOSONEN

almarin Automation and Projects -divisioonan liiketoiminnan kehitysjohtaja Ismo Matinlauri pitää integraation suurimpana haasteena sitä, miten ihmiset saadaan motivoitumaan muutokseen ja näkemään tulevaisuus ja yhteinen suunta ‒ kauppojen synergiaedut. ‒ Kun ostopäätös on tehty, vallitsee yleensä iso hype, joka sitten laskee, kun integraatiossa aletaan edetä. Tässä integraatiomanagerin rooli on oleellinen. Koska integrointi erottuu johdon päivittäisestä työstä, tulee managerin varmistaa, että toimintatavat, ohjeet ja prosessit ovat kunnossa kummassakin organisaatiossa, pitää olla integrointisuunnitelma. On hyvin tärkeää, että integraatiomanageri tuntee myös ostettavan yrityksen.

Integraatiopäällikön tehtävänä on pitää organisaatioiden yhdistymiseen liittyviä asioita esillä. ‒ Ihmisen kyky sietää epävarmuutta on pieni. Kun joudutaan spekuloimaan, ilmassa on tyhjäkäyntiä ja tehokkuus laskee. Pienemmissä yrityksissä integraation pitäisi olla pääosin tehtynä sadassa päivässä ‒ isommissa suunnitteluun ja valmisteluun menee jo kolme kuukautta. Ripeys on joka tapauksessa valttia, sillä se vähentää epäselvyyden ja epävarmuuden aikaa. Jotta ylimenovaiheesta selvitään mahdollisimman mutkattomasti, tulee johdolla olla ihmisille vastauksia. Mitä minulle tapahtuu, mitä meidän nimelle tapahtuu? Kysymyksissä pitää olla tarkkana, Matinlauri sanoo.

‒ Jos kaikilla ei työpaikka säily tai toimenkuvat muuttuvat, ei voi sanoa, että ne säilyvät. Jos ei tiedä, pitää sanoa, että palataan tähän heti, kun jotain tiedetään. Ja tällöin asiaan on myös palattava. Avoimuus ja viestiminen ovat muutoksen ytimessä. Integraatiopäällikön lähimmät työkumppanit ovat viestintä ja HR. ‒ Ei suinkaan talous, vaikka usein integraatiot tuntuvat pyörivän talousraporttien ympärillä. Ne kuitenkin ovat pieni tekijä siihen nähden, että ihmiset saadaan pysymään mukana muutoksessa. Kalmar osallistuu yrityksenä EmoMAtutkimusprojektiin, koska haluaa kehittää integraatioon liittyviä prosessejaan. ‒ Jo kauan integraatio on ollut meille ‒ ja muillekin ‒ haastavin osa yrityskauppaa. Tutkimusyhteistyössä saamme kaikki uudesta, tutkitusta tiedosta lisäarvoa eikä kenenkään tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Haasteet ovat samat eri toimialoilla, ja yhteisiä työkaluja integraation periaatteiden luomiseen tarvitaan. Esimerkiksi kulttuurierojen mukanaan tuomat haasteet ovat läsnä kansainvälisissä yrityskaupoissa kaikilla.

MERCURIUS 2/2015

11


Minkä linssien läpi valitset luvut? Vaikka matematiikka on eksakti tiede, laskentatoimi ei ole. Näin toteavat laskentatoimen tohtorikoulutettavat Johanna Rämö ja Katja Aalto. Juuri siksi he yllyttävät yritysten ja kuntien päätöksentekijöitä kysymään, millaisin silmälasein laskelmia on tehty. TEKSTI ERJA HYYTIÄINEN

KUVA PÄIVI KOSONEN

Jokainen pieneltäkin tuntuva valinta, kuten se mille kustannuspaikalle kulu kirjataan, vaikuttaa lopputulokseen.”

12 MERCURIUS 2/2015

- Johanna Rämö ja Katja Aalto


P

äätöksenteon apuna on usein monimutkaiselta tuntuvia laskelmia. Aalto ja Rämö haastavat yritysten ja kuntien päättäjät kysymään, mistä eri luvut tulevat. – Eivät luvut ole jumalan sanaa vaan perustuvat usein arvovalintoihin. Ihmisten on opittava kysymään, miksi juuri nämä luvut on valittu ja mistä ne koostuvat, Aalto sanoo. Rämö kannustaakin päätöksentekijöitä hyödyntämään laskentatoimen alan ammattilaisia. Pyytää heitä mukaan keskustelemaan laskelmista ja spekuloimaan, mikä valinta vaikuttaa mihinkin. Laskentatoimen ammattilainen on saatava päättäjien kanssa saman pöydän ääreen avaamaan eri ratkaisujen vaikutuksia. – Me suomalaiset tykkäämme olla yhden totuuden kansa. Mutta kun ei ole vain yhtä totuutta. Jokainen pieneltäkin tuntuva valinta vaikuttaa laskelmien lopputulokseen, jo se, mille kustannuspaikalle jokin kulu kirjataan, tohtorikoulutettavat toteavat.

KUN ERI AJATUSMAAILMAT KOHTAAVAT

Aalto tutkii yhtätoista palvelukeskusta, jotka tuottavat kunnille talous- ja it-hallinnon palveluja. Rämön tutkimuskohteena on parivaljakko, it-yritys ja sen asiakas. Hän haluaa selvittää, miten it-yrityksen omaan ohjausjärjestelmäänsä tekemät muutokset vaikuttavat sen ja asiakkaan yhteiseen ohjaukseen. Rämön tutkimuskohteena oleva kaksikko toimii hyvin yhteen, mutta jos tieto ei kulje, voi edessä olla konflikti. – Tilanne on sama, kuin jos kampaamo muuttaa aukioloaikojaan, mutta ei kerro siitä asiakkailleen, Rämö konkretisoi. Arvoketjujen pidentyessä kysymys muuttuu koko ajan vain olennaisemmaksi. – Ideaalitilanne on, että kun palveluja ulkoistetaan, syntyisi samalla yhteinen laskentatoimi. Mutta haluavatko yritykset avata omia tietojaan toiselle, luottavatko ne toisiinsa riittävästi, onko arvoketjuja mahdollista hallita jakamalla laskentatietoa, Rämö kysyy ja vastaa heti perään: kyllä. Esteenä ovat kuitenkin luottamuksen puute sekä erilaiset ajatusmaailmat, linssit, joiden läpi laskelmia luodaan ja luetaan.

Esteen ylittämiseksi on uskallettava puhua erilaisista ajatusmaailmoista. Perinteisesti on puhuttu esimerkiksi insinöörilogiikasta ja markkinalogiikasta, joiden edustajat eivät aina ymmärrä toisiaan, mutta myös muita maailmoja on. ALIHYÖDYNNETTY LASKENTATOIMI

Aalto selvittää, miten taloudellinen ajattelu on edistynyt kuntasektorilla ja miten sinne on saatu mukaan ajatus johdon ohjausjärjestelmästä. Siis valittujen tunnuslukujen ja laskentamenetelmien kaltaisista systeemeistä, joilla pyritään saamaan ihmiset, ryhmät, osastot tai koko yritys työskentelemään organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi. – Aika heikosti asia on edennyt, Aalto paljastaa jo kesken tutkimuksen. Kuntien kirjanpitoa ohjaava lainsäädäntö kasvatti Suomeen kamreerisukupolven, joka keskittyi kirjaamaan menoja ja tuloja. Rahankäytöstä päättäneet eivät juuri kamreereilta kyselleet vaihtoehtoja eri päätösten talousvaikutuksista. Harva kauppatieteiden maisteri päätyy kuntaan töihin. Ja se on yhteiskunnan tappio, käy ilmi Aallon esimerkeistä. Hän kertoo muun muassa kuntien paisuneista lastensuojelumenoista. Jos päättäjät havahtuisivat kysymään, miten säästö sosiaalityöntekijöiden palkkakuluissa vaikuttaa tulevaisuuden huostaanottopäätöksiin, ratkaisut voisivat olla toisenlaiset kuin mihin on totuttu. – Laskentatoimen ammattilaisesta olisi apua eri vaihtoehtojen pohdinnassa, oli päätöksenteon tavoitteena tuotannon teho, mahdollisimman suuri yksikön voitto tai jokin ylevämpi syy, Aalto sanoo.

Johanna Rämö ja Katja Aalto poistaisivat numeroiden ympäriltä vääränlaisen kunnioituksen. He haluavat, että kunnissa ja yrityksissä uskalletaan kysyä, mistä numerot ovat tulleet. – Ymmärretään, että laskentatoimi on pikemminkin keskustelualusta kuin valmiita vastauksia, Rämö sanoo.

MERCURIUS 2/2015

13


alumni Alumni Irene Leino:

Kauppatieteistä hyvä pohja KEHITYSYHTEISTYÖHÖN

Vuonna 2006 Turun kauppakorkeakoulusta talousmaantiede pääaineenaan valmistunut Irene Leino työskentelee Suomen UNICEFilla yritysvastuuasiantuntijana. – Yhteistyö yritysten ja järjestöjen välillä lisääntyy jatkuvasti. Opinnot kannattaa suunnitella monitieteisiksi: laaja-alainen tietopohja on monipuolisen osaamisen perusta, Leino sanoo. TEKSTI TARU SUHONEN

K

KUVA HANNA OKSANEN

auppatieteiden maisteri Irene Leino saa paljon työstään yritysvastuuasiantuntijana Suomen UNICEFilla. ‒ Pääpaino on ihmisoikeuksissa ja lasten oikeuksissa osana yritysten sosiaalista vastuuta. Pääsin heti pestini aluksi kartoittamaan, mitä Suomessa tehdään tällä saralla ja mikä olisi organisaatiomme niche. On mahtavaa päästä suunnittelemaan oman työn sisältöä, muta myös toteuttamaan asioita käytännössä. Leinon työhön kuuluu yritysten kouluttamista vastuullisuuskysymyksissä sekä yhteistyötä yritysten omissa vastuullisuusprosesseissa ja UNICEFin ohjelmatyössä. Hän tekee paljon myös päättäjiin kohdistuvaa vaikuttamistyötä ja tietouden lisäämistä eri foorumeilla sekä tuottaa koulutusmateriaaleja muun muassa kauppatieteellisissä opinnoissa hyödynnettäväksi. ‒ Menneisyydessä järjestöjen ja yritysten on nähty tekevän töitä eri sektoreilla omissa siiloissaan. Nyt kenttä on muuttumassa, ja

14 MERCURIUS 2/2015

on antoisaa päästä luomaan yritys-järjestörajapintaan uusia toimintamalleja. Irene Leino on aktiivisesti mukana Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun alumnitoiminnassa. Hän käy luennoimassa yritysvastuusta ja on mukana mentoriohjelmassa. ‒ Jaan mielelläni omaa osaamistani ja ymmärrystä työelämästä pian valmistuville ja

haluan auttaa heitä alkuun urallaan. Olen saanut Turun kauppakorkeakoululta paljon ja annan mielelläni takaisin. Itse monitieteisten kysymysten parissa työskentelevä Leino kannustaa opiskelijoita valitsemaan opintoja monipuolisesti eri tieteenaloilta ja suuntaamaan omaa osaamista niin, että se tukee tulevaa uraa. Leino yhdisti talousmaantieteeseen kehitysmaatutkimusta, poliittista historiaa ja Aasia-opintoja. ‒ Kehitysyhteistyön parissa harvemmalla on taloudellinen tai kauppatieteellinen tutkinto pohjana, joten olen päässyt sillä erottautumaan muista hakijoista. Kaupallinen ja taloudellinen osaaminen taas ovat eduksi monissa töissä, esimerkiksi juuri järjestö-yritysyhteistyössä. Sitä osaamista kannattaa hankkia muidenkin tiedekuntien opiskelijoiden.

Kuka? Irene Leino, KTM, Turun kauppakorkeakoulu, 2006 Työskennellyt yritysvastuukysymysten ja kehitysyhteistyön parissa mm. ulkoministeriössä, YK:ssa ja Maailmanpankissa. Mukana Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun alumnitoiminnassa. Opiskeluaikanaan aktiivinen ylioppilaskunnantoiminnassa mm. hallituksen sosiaalipoliittisena vastaavana ja edustajiston jäsenenä. ”Opin useita työelämässä hyödyllisiä taitoja, kuten tapahtumajärjestämistä, projektinhallintaa ja viestintää. Ennen kaikkea tärkeää olivat sosiaaliset kontaktit ja se, että meillä oli kivaa yhdessä.”


vieraskynä

Alvin Toffler ja puutarhuri

P

uutarhuri-isäni sai lahjaksi Alvin Tofflerin kirjan Tulevaisuusshokki. Hän ei tainnut sitä koskaan lukea, mutta jälkikasvulle se avasi monia ajatuksen ovia. Kirjan kaukonäköiset pohdinnat ovat edelleen kiehtovia. Erityisesti mieleeni on jäänyt kirjoittajan ennuste muutoksen vuoksi tapahtuvasta ihmismielen ylikuormittumisesta; siitähän teoksen nimikin tulee. Pahasti ränsistynyt ja muutoissa rispaantunut kirja on edelleen hyllyssäni. Erilaisia epäjatkuvuuskohtia ja murroksia on kirjan ilmestymisen jälkeen tullut ja mennyt pitkä liuta. Ensimmäisenä yllätyksenä tuli vuoden 1973 öljykriisi ja sen iskeytyminen Suomeen. Se vei monelta työn ja asunnon. Niin myös omilta vanhemmiltani. Olimme kaikki vähän puulla päähän lyötyjä, erityisesti työpaikkaansa voimakkaasti sitoutunut isäni. Muuttuvuus ei tuntunut ollenkaan hyvältä asialta, eikä Schumpeterin myönteisenä voimana esittelemä käsite luova tuho olisi lohduttanut. Muutoksen johtamisesta ja päätöksenteosta epävarmuuden oloissa on sittemmin kehittynyt omia tutkimuksen ja keskustelun alueitaan. Yksittäisten johtajien ja organisaatioiden välillä on suurta hajontaa näihin liittyvissä taidoissa. Tutkittua tietoa on kyllä tarjolla, mutta vanhat uskomukset, pölyyntynyt ihmiskuva ja organisaatioiden kulttuuriperimä näyttävät dominoivan, kun vaihtoehtoja punnitaan. Muutosta johdetaan pelolla, koska sen uskotaan tuovan notkeutta niveliin. John P. Kotterin seitsenportaisen muutosmallin ensimmäinen kehotus muutosalttiuden kehittämisestä luetaan ’Säikäytä ihmiset’ tai ’Hauku nykytila pataluhaksi’. Ongelmana on, että pelkäävä ja nolautunut ihminen ajattelee kapeasti, takertuu vanhoihin turvallisiin rutiineihin ja puolustautuu muutosta vastaan. Sopeutumiskyvyn eli resilienssin ylläpitämisessä näyttäisi olevan muutamia toimivia periaatteita. Ihminen on tavoitteellinen olento. Siksi pitää puhua paljon siitä, miten uudistus käytännössä palvelee päämääriä ja arvoja. Esimerkistä käy sairaalan prosessimuutoksen yhteys ihmisten hyvinvointiin. Ajatusten sulattelulle ja sopeutumiselle tulee varata aikaa. Aina ei tarvita runnovaa hätätilajohtamista. Sopeutuminen kuluttaa voimia. Siksi välivaiheessa pitää lisätä resursseja tai karsia epäoleellista tekemistä. Ihminen vastustaa sellaista, missä ei usko pärjäävänsä. Siksi pärjäämisuskomusta pitää vahvistaa koulutuksella, pilottikokeiluilla ja kouriintuntuvalla todistusaineistolla. Sekin kantaa pitkälle, jos kaikki tietävät, että ’kaveria ei jätetä’.

Yhdessä tekeminen ja osallistuminen vähentävät muutosten ikävyyttä. Itse suunniteltuun taloon on hyvä muuttaa. Listaa voisi jatkaa, mutta hyvän muutosjohtamisen periaatteet alkavat näkyä riittävästi. Muutosjohtamisen tehtävänä on antaa ihmisille henkiset eväät, karttakuva ja kompassi, joiden avulla he voivat suunnistaa kohti maalia. Se taas vaatii aika- ja rahapanostuksia, tässäkään asiassa ei ole ilmaisia lounaita.

VISA HUUSKONEN KTT, DOSENTTI JA YRITTÄJÄ

MERCURIUS 2/2015

15


CCR on tutkimusideoiden kiihdyttämö Turun kauppakorkeakoulussa toimii Centre for Collaborative Research -keskus, joka edistää poikkitieteellistä, yhteiskunnan eri tarpeita tukevaa tutkimusta. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ESKO KESKI-OJA

Yhteiskunnallinen relevanssi on yhteistyön perusta CCR auttaa tutkimusyhteisöä yhdistämällä kauppakorkeakoulussa ja muualla Turun yliopistossa tehtävää tutkimusta elinkeinoelämästä ja julkiselta sektorilta nouseviin kysymyksiin. Yksikön tavoitteena on edistää sekä tieteellisen tutkimustyön mahdollisuuksia että tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta käynnistämällä tieteenalarajat ylittäviä tutkimushankkeita. Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisu vaatii aidosti moni- ja poikkitieteellistä tutkimusta. Korkeatasoinen akateeminen tutkimus taas vaatii yksittäisen tutkijan näkökulmasta keskittymistä ja erikoistumista. Lisäksi tutkimuksen rahoituksen ehtoina on yhä useammin yrityskumppanien tai muiden sidosryhmien mukanaolo, minkä järjestäminen voi olla yksittäiselle tutkijalle haastavaa.

CCR:n Antti Saurama, Helka Kalliomäki, Jouni Saarni, Aki Koponen, Eeli Saarinen, Julius Pamppunen, Riina Hiltunen, Jukka Vahlo, Marikka Heikkilä ja Mikko Pohjola keskustelevat mielellään uusista tutkimusideoista.

”Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kauppatieteiden yhdistämisessä muiden tieteenalojen kysymyksiin on paljon potentiaalia.”

”Monitieteisen, elinkeinoelämään sidoksissa olevan tutkimuksen toteutukseen tarvitaan eri tieteenalojen ja erilaisten toimijoiden integroimista.”

– FT Helka Kalliomäki, erikoistutkija

– PhD Mikko Pohjola, tutkimuspäällikkö

KESKUSTELUISTA HANKEIDEOIKSI CCR:n arki on jatkuvaa tarpeista, ideoista ja mahdollisista rahoituskanavista keskustelemista tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tarkoituksena on tunnistaa yhteensopivia kokonaisuuksia, joiden pohjalta lähdetään jalostamaan tutkimusideoita hankkeiksi. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän tai muiden sidosryhmien kanssa. CCR auttaa tunnistamaan ja yhdistämään hankkeeseen sopivat resurssit, ideat, osaajat ja rahoituskanavat. Parhaissa tapauksissa hankkeiden ympärille muodostuu ajan myötä yhteistyöalustoja, jotka mahdollistavat keskeisille teemoille pitkäjänteisen tutkimuksen. 16 MERCURIUS 2/2015

”Viemme systemaattisesti eteenpäin yhteisöllisiä ideoita ja teemoja, joissa on aina mukana useita toimijoita niin yliopistosta kuin elinkeinoelämästä.”

– FM Antti Saurama, kehityspäällikkö


IDEASALKUSTA VALMISTELUUN CCR ei pyri hankkeiden pikaiseen kokoamiseen tiettyihin rahoitushakuihin, vaan se kehittää kiinnostavia ideoita tutkijoiden ja kumppanien aidon kiinnostuksen ja tavoitteiden mukaan. Eri asteella olevat ideat muodostavat salkun, josta voidaan poimia jo työstettyjä suunnitelmia hakuihin. CCR toteuttaa hankevalmistelun yhdessä eri tahojen kanssa ja luo nuotit toteutukselle. Vuonna 2011 perustettu CCR on toimintansa aikana tuonut Turun yliopistolle hankerahoitusta noin 4 miljoona euroa. Tästä kolme neljännestä on kohdistunut kauppakorkeakoulussa tapahtuvaan tutkimukseen ja yksi neljännes yliopiston muihin tiedekuntiin. Merkittävimmät rahoittajat ovat Tekes, säätiöt ja EU:n Horisontti-ohjelma. Myös yritykset osarahoittavat merkittävästi tutkimushankkeita.

”Me CCR:ssä uskomme, että tutkimushankkeita ja -suunnitelmia kannattaa valmistella pitkällä tähtäimellä.”

– KTM Jouni Saarni, kehityspäällikkö

Vaikuttava tutkimus on monitieteistä

Ollaan yhteyksissä! CCR:n ovet ovat avoinna keskusteluille. Ota yhteyttä, autamme kokoamaan sopivan joukon asiantuntemusta kauppakorkeakoululta ja koko yliopistolta tutkimushankkeen toteutukseen.

Varaa aika keskusteluun: johtaja Aki Koponen aki.koponen@utu.fi p. 050 524 6239 centreforcollaborativeresearch.blogspot.fi www.utu.fi/ccr

CCR koordinoi hankkeita niin, että tutkijat voivat keskittyä siihen, minkä tutkijat osaavat parhaiten. Keskuksen laaja kokemus erilaisista hakuprosesseista ja rahoittajien vaatimuksista auttaa valmistelujen ja hankkeiden toteutusta. CCR:n oma erityisosaaminen liittyy esimerkiksi liiketoimintamallien uudistamiseen ja toimialadynamiikkaan. Tätä osaamista pyritään hyödyntämään yhä enemmän myös yrityssimulaatioissa virtuaalisen VIBu-pelialustan avulla. Esimerkiksi CCR:n käynnistämä pelitutkimusverkosto Up Your Game yhdistää Turun yliopistossa tehtävää huippututkimusta kauppatieteiden, lääketieteen, evoluutiobiologian, psykologian, kulttuurintutkimuksen ja tietojärjestelmätieteen aloilta. Ensimmäisen verkoston toteuttaman tutkimushankkeen tulokset tuottavat uusia pelillisiä ratkaisuja terveydenhuoltoon ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia hankkeisiin osallistuville yrityksille.

”Olemme myös itse tutkijoita ja mukana hankkeissa, mikä on oleellista siinä, että pysymme tutkimuksessa aallonharjalla.”

– KTT Aki Koponen, CCR:n johtaja

”Lisää tieteellisesti kiinnostavia avauksia on luvassa.”

– FM Jukka Vahlo, ohjelmapäällikkö MERCURIUS 2/2015

17


Hyvä johtaja sävyttää

itsevarmuutta NÖYRYYDELLÄ TEKSTI JENNI VALTA

KUVA PÄIVI KOSONEN

Pirstaloituvassa työkulttuurissa johtajan täytyy luottaa alaistensa asiantuntijuuteen. Nykypäivän johtaja on kuin kapellimestari, joka seuraa, että orkesteri soittaa hyvin yhteen.

18 MERCURIUS 2/2015

T

oimitusjohtaja Hanna Halme tulee PerkinElmerin Turun yksikön – Wallac Oy:n – aulassa vastaan nimikyltin kanssa, jossa lukee harjoittelija. Yrityksen toimitusjohtajana 13 vuotta työskennellyt Halme ei selvästikään ota omaa johtajuuttaan turhan vakavasti. – Hukkasin nimikylttini, joten käytän harjoittelijan kylttiä ennen kuin saan uuden. Tämä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, nauraa Halme. Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe valitsi Halmeen tänä vuonna vuoden johtajaksi, perusteluinaan Halmeen panos Wallac Oy:n kannattavaan liiketoiminnan kasvuun ja menestykseen osana amerikkalaista teknologiayritystä. Vuoden johtamiskouluttajaksi TSE exe valitsi


Toimitusjohtaja Hanna Halmeen ja kouluttaja Asta Mannerin mukaan niin johtajan kuin opettajankin täytyy hyväksyä oma rajallisuutensa. Molemmat ovat joutuneet opettelemaan, ettei kaikkiin kysymyksiin tarvitse tietää vastauksia.

Alaisiltaan Halme odottaa faktojen tuntemista ja ratkaisujen tarjoamista. Hän luottaa siihen, että oman alansa asiantuntijana työntekijä itse tietää parhaiten, kuinka esiin tullut ongelma tulisi ratkaista. Kirjanpitoa ja laskentaa johtajille opettanut Manner pitää numeroita mainiona keinona faktojen esittämiseen. – Monet saattavat pitää laskentaa vaikeana, mutta itse pidän siitä, että numeroiden avulla voi mitata asioita. Johtajan ja alaisen välisessä suhteessa luottamus on tärkeää, ja laskentatoimi luo kielen myös johtajan ja alaisen väliseen kommunikointiin, Manner toteaa. VAIKEAT KOKEMUKSET OPETTAVAT JOHTAJAA

Asta Mannerin, jolla on valintaperusteiden mukaan kyky tehdä laskentatoimesta ja rahoituksesta helposti ymmärrettävää. Kun vuoden johtaja ja johtamiskouluttaja on saatu saman pöydän ääreen, heiltä täytyy kysyä, mistä hyvä johtajuus rakentuu. Halme ja Manner ovat sitä mieltä, että hyvässä johtajassa itsevarmuus yhdistyy nöyryyteen. – Entistä arkkipiispaa lainatakseni hyvän johtajan täytyy olla edessä näyttämässä suuntaa, tilanteen keskellä ja takana katsomassa, ettei kukaan jää jälkeen. Ennen johtajan piti osata ja tietää kaikki, mutta nykyään johtaja on kuin kapellimestari, joka seuraa, että instrumentit soivat hyvin yhteen. Johtajan osaaminen on hänen alaistensa osaamisen summa, Halme toteaa.

JOHTAJA EI OLE ALAISEN YSTÄVÄ

Nöyryyden ja itsevarmuuden yhdistäminen voi olla haastavaa etenkin uudelle esimiehelle. Halme muistaa vieläkin epävarmuuden tunteen, kun hän joutui uutena esimiehenä pitämään ensimmäisen koulutuspäivän ihmisille, jotka olivat olleet talossa töissä jo kauan, jotkut jopa 30 vuotta. – Alaiset tiesivät monet asiat paremmin kuin minä. Sen hyväksyminen edellyttää nöyryyttä. Nuorempana halusin kovasti olla alaisten kanssa ystävä, mutta johtajana olen oppinut, että se ei ole mahdollista. Tarvittaessa johtajan on oltava valmis tekemään koviakin päätöksiä, joiden tekemiseen ei voi sotkea ystävyyttä. Johtaja on aina ensisijaisesti yrityksen edustaja, Halme sanoo.

Johtajat ovat Mannerin mukaan helppoja oppilaita laskentatoimen kouluttajalle. Moni Mannerin kouluttamista johtajista tuntee jo laskentaan liittyvät asiat kokemuksen kautta, mutta koulutuksen avulla he oppivat antamaan ilmiöille nimen. – Kuten johtajalta, myös kouluttajalta vaaditaan itsevarmuutta ja nöyryyttä. Täytyy miettiä, mitä itse odottaisin, jos istuisin kurssilla. Opettajan tehtävä ei ole kertoa kaikkea tietämäänsä, vaan saada kuulija ymmärtämään, mistä on kysymys. Pitää pelkistää ja miettiä, mikä on olennaista, Manner sanoo. Halme kertoo oppineensa johtajuudesta eniten vaikeista kokemuksista ja tilanteista. Kansainväliset projektit ovat opettaneet, että meille tuttu johtajuuden malli ei päde esimerkiksi Aasiassa tai Yhdysvalloissa. – Aasialaiset eivät puhu ikävistä asioista, amerikkalaiset puhuvat vain myönteisistä asioista ja suomalaiset taas ovat ongelmakeskeisiä. Kärjistäen voisi sanoa, että kun suomalainen hoitaa työstään 95 prosenttia hyvin, hän keskittyy siihen viiteen prosenttiin, joka meni mönkään. Amerikkalainen taas voi tehdä 95 prosenttia huonosti, mutta keskittyä silti siihen viiteen prosenttiin, joka onnistui. Globaaleissa projekteissa johtajilta vaaditaan kulttuurien tuntemista ja valmiutta kestää epävarmuutta, Halme kertoo. MERCURIUS 2/2015

19


Horisontissa hiiliviisas tulevaisuus haluavat tuottaa oman energiansa, kunhan vain uusiutuvan energian varastointikysymys ratkaistaan, Heinonen pohtii. Heinonen mainitsee esimerkkinä Teslan vastikään julkistaman akkuteknologian. – Yleistyessään akut voisivat johtaa siihen, että ihmiset tuottaisivat itse kaiken tarvitsemansa energian tuuli- ja aurinkovoimalla. Järjestelmä tekisi kuluttajista tuottajia ja murtaisi ajattelun, jossa energiatuotanto perustuu isojen yhtiöiden suuriin voimalaitoksiin, Heinonen visioi. Heinonen näkee kuluttajien ja tuottajien roolin sekoittumisen, prosumerismin, liittyvän yleisempään kehityssuuntaan, jossa kansalaiset ottavat entistä aktiivisemman roolin yhteiskunnan ja yritysten kehittämisessä. – Ihminen haluaa vaikuttaa lähiympäristöönsä ja hakee merkitystä elämäänsä konkreettisilla valinnoillaan, Heinonen toteaa. STARTUPEISTA TALOUDEN VETUREITA

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja VTT:n yhteinen hanke Neo-Carbon Energy tähtää uudenlaisen energiajärjestelmän kehittämiseen. Tavoitteena on parempi, päästötön maailma. TEKSTI LIISA REUNANEN

P

rofessori Sirkka Heinonen tahtoo tulevaisuuden, jossa suurten voimalaitosten ohella energiaa tuottavat kaikki – ja kaikki energia on puhdasta ja uusiutuvaa. Tähän tähtää Neo-Carbon Energy -hanke, jonka tulevaisuuden ennakointiosiota Heinonen johtaa. Hankkeessa luodaan päästötön ja kustannustehokas energiajärjestelmä. Järjestelmän lähtökohtana on uudenlainen hiiliajattelu. Järjestelmässä valmistetaan polttoaineita aurinko- ja tuulivoiman avulla ilmakehän hiilidioksidista. Polttoaineita voi käyttää suoraan liikenteessä, teollisuudessa sekä laajamittaisena energiavarastona. – Järjestelmän hyödyntämä synteesiteknologia on jo olemassa. Saksassa Audi demonstroi tätä teknologiaa liikennekäyttöön ja Suomessa Woikoski, kertoo Heinonen. Hanke on osa Tekesin uudet strategiset avaukset -ohjelman huippututkimusta. Lap20 MERCURIUS 2/2015

peenrannan teknillinen yliopisto ja VTT vastaavat energiajärjestelmän teknisestä kehittämisestä. Heinonen luotsaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osiota, jossa ennakoidaan tulevaisuuden toimintaympäristöjä ja kehitysilmiöitä. TUOTANTO PALAA PIENILLE TOIMIJOILLE

Tulevaisuudentutkijoiden lähtöajatuksena hankkeessa on, että erilaiset kehityskulut vievät kohti yhteiskuntaa, jossa valta siirtyy yhä enemmän yksilöille ja heidän yhteenliittymilleen. Samalla perinteiset instituutiot ja organisaatiot menettävät asemiaan. Myös uusiutuviin energialähteisiin perustuvan energiajärjestelmän oletetaan hajautuvan pienille paikallisille tuottajille. – Muutos ei vaikuta ainoastaan energian tuotantoon, vaan energiasta tulee elämäntyyliin liittyvä henkilökohtainen arvovalinta. Mitä tapahtuu, jos yhä useammat ihmiset

Heinosen mukaan hankkeessa hahmotellut skenaariot johtaisivat toteutuessaan siihen, että yhteiskuntien taloudellinen kasvu perustuisi enenevissä määrin pieniin ja keskisuuriin sekä startup-yrityksiin. – Tämä monipuolistaisi tuotantorakennetta huomattavasti ja johtaisi yhteiskunnan moniarvoistumiseen. Suomelle muutos olisi merkittävä, sillä Suomen tuotanto on perinteisesti nojannut raskaaseen ja teknologiateollisuuteen. Nykyään kasvulla viitataan ensi sijassa taloudelliseen kasvuun ja sen jatkuvaan kasvumalliin. Heinonen nostaa esiin uuskasvun käsitteen, joka tuo taloudellisen näkökulman rinnalle inhimillisen ja sosiaalisen ulottuvuuden. Uuskasvu on myös ekologisesti kestävää. Heinosen mielestä ei ole yhdentekevää millaista kasvua tavoittelemme talouteen ja yhteiskuntaan. – Kasvu tulisi nähdä syklisenä, kuten antiikin aikana ja paljolti aasialaisessa ajattelussa. Tällöin jokin kasvaa, kukoistaa ja kuihtuu antaen raaka-ainetta uuteen kasvuprosessiin. Uuskasvu on talousjärjestelmää ravisteleva haaste, joka merkitsee samalla mahdollisuuksia uudenlaiseen liiketoimintaan ja palvelujen kehittämiseen, Heinonen korostaa.


TULE MUKAAN TEKEMÄÄN TIETEESTÄ HYVINVOINTIA

Koulutamme yrittäjähenkisiä, innovatiivisia ja vastuullisia tulevaisuuden päättäjiä ja asiantuntijoita rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa ja hyvinvointia. Suomalaisten yliopistojen varainhankinta on käynnissä. Tarvitsemme nyt ystäviämme toimintamme turvaamiseksi. Lahjoitus Turun yliopistolle on panostus laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen. Yli 10 000 euron lahjoituksen voi kohdentaa kauppatieteelliselle koulutusalalle. Ota yhteyttä: dekaani Markus Granlund, markus.granlund@utu.fi

TEE HYVÄ PÄÄTÖS utu.fi/lahjoita lahjoita@utu.fi Rahankeräyslupa POL-2014-11403


väitöksiä 9.6.2015 KTM Johanna Raitis, kansainvälinen liiketoiminta

Yrityksen vahva arvopohja vaikuttaa jopa

TYÖNTEKIJÖIDEN IDENTITEETTIIN Johanna Raittiin väitöstutkimuksen mukaan yritysidentiteetin edellytyksenä ovat ryhmän jäsenten positiiviset arviot organisaation merkityksestä oman identiteetin muodostumiselle sekä näiden arvioiden yhteneväisyys kautta organisaation. Raitis tarkasteli työntekijöiden työnantajayritykselleen antamia merkityksiä latinalaisessa Amerikassa (Argentiina, Brasilia, Chile, Meksiko ja Peru) sekä Australiassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa. Tutkimusaineisto koostuu 266 haastattelusta kymmenestä eri maasta yhden kansainvälisen yrityksen eri organisaatiotasoilta. ‒ Latinalaisessa Amerikassa yrityksen arvot ovat työntekijöiden pääasiallinen identifoitumisen kohde. Arvot, erityisesti oikeudenmukaisuus, erottavat yrityksen ympäröivästä epäoikeudenmukaiseksi koetusta yhteiskun-

nasta. Tutkituissa länsimaissa identifioituminen taas kohdistuu pääsiallisesti uraan ja ammattiin, ja yrityksen merkitys työntekijöille määrittyy pääasiallisesti ammatin kautta, Raitis sanoo. Väitöstutkimus herättelee pohtimaan kansainvälisten suuryritysten merkitystä ja roolia yhteiskunnissa, joissa ne toimivat. Tutkimustulosten pohjalta voidaan esittää, että eettisillä, arvopohjaltaan vahvoilla yrityksillä on merkitystä jopa yksilön ja yhteiskunnan arvojen kehityksessä. Väitöskirjan nimi on Identity and Multinational Corporations - Building unity within diversity. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Davide Ravasi (Cass Business School) ja kustoksena professori Niina Nummela.

Tutustu väitöskirjoihin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

27.3.2015 KTM Kati Suomi, markkinointi

MAISTERIOHJELMAN MAINEENHALLINTAA VAIKEUTTAVAT ristiriitaiset odotukset ja tavoitteet Kati Suomen väitöstutkimuksen mukaan yliopistokontekstissa maineenhallinnassa on tärkeää tunnistaa suotuisaa mainetta ennakoivat osatekijät ja olla varautunut maineriskeihin. Tutkimus keskittyy monitieteiseen maisteriohjelmaan. Väitöstutkimuksessa maine nähdään eri sidosryhmien kokonaisarviona koulutusbrändistä. Suomi esittää väitöstyössään, että koulutusbrändin identiteetti luodaan yhdessä sidosryhmien edustajien kanssa, minkä vuoksi läheinen yhteistyö ja vuorovaikutus heidän 22 MERCURIUS 2/2015

kanssaan on tärkeää. Väitöstyö korostaa tarvetta maineriskien proaktiiviseen tunnistamiseen ja hallintaan varhaisessa vaiheessa. Väitöskirjan nimi on Brändi-identiteetin ja brändin maineen johtaminen ‒ Tapaustutkimus suomalaisen korkeakoulutuksen kontekstissa. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Saila Saraniemi (Oulun yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Arja Lemmetyinen.

29.5.2015 FM Janne Ohtonen, tietojärjestelmätiede

35 AVAINTEKIJÄÄ yrityksen toiminnan kehittämiseen

FM Janne Ohtosen väitöstutkimuksen mukaan henkilöstön ja johdon välinen luottamus sekä avoin viestintä ovat tärkeintä liiketoiminnan onnistuneessa kehittämisessä. Ohtonen löysi väitöstutkimuksessaan 35 ydintekijää yrityksen toiminnan kehittämiseen johtamisen, prosessien ja tietojärjestelmien osa-alueilta. ‒ Toiminnan kehittäminen vaatii muutosjohtamista, jossa ihmisten johtamisella on korostunut merkitys. Koko henkilöstön välinen luottamus ja avoin viestintä edesauttavat kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä. Myös ylemmän johdon osoittama tuki muutoksille sekä luottamus työntekijöitä kohtaan ovat merkittävässä asemassa, Ohtonen sanoo. Ohtosen mukaan toiminnan kehittämisen tulee keskittyä asiakkaalle lisäarvon tuottamiseen yritykselle kannattavalla tavalla. ‒ Lisäksi johdon haluttomuus muuttaa nykyisiä toimintatapoja paremmiksi ja erityisesti asiakaskeskeisemmiksi on merkittävä muutosvastarintaa aiheuttava tekijä joissakin yrityksissä. Tutkimus ja sen tulokset ovat lähellä yritysten käytäntöä. Ohtonen avaa väitöskirjassaan, miten löydettyjä 35 avaintekijää voidaan hyödyntää yrityksen tämänhetkisen tilanteen kartoittamisessa. Väitöskirjan nimi on Business Process Management Capabilities. Virallisena vastaväittäjänä toimi apulaisprofessori Peter Trkman (University of Ljubljana) ja kustoksena professori Jukka Heikkilä Turun yliopistosta.


KOONNUT TARU SUHONEN

17.4.2015 KTM Jenni Jaakkola, taloustiede

PÄÄMIES-AGENTTIONGELMA mallintaa päätöksentekoa Jenni Jaakkola mallintaa väitöstutkimuksessaan talouspoliittista päätöksentekoa edustuksellisessa demokratiassa peliteoriasta tutun päämies-agenttiongelman avulla. Jaakkola tarkastelee kansalaisten ja päätöksentekijöiden välistä suhdetta. Kantavana teemana on informaation ja riittävien kannustimien merkitys suhteen rakentumisessa. ‒ Päätöksentekijää motivoi hyvän politiikan tekeminen, ideologiastaan kiinnipitäminen tai yksinkertaisesti vallassa oleminen. Kansalaiset taas haluavat poliitikon, joka tekee optimaalista politiikkaa ottaen huo-

mioon taloudelliset olosuhteet, Jaakkola sanoo. Kannustimia on tärkeää tutkia, sillä niillä on merkitystä poliittisten lopputulemien kannalta. Epäsymmetrinen informaatio voi muun muassa selittää populismia. Väitöskirjan nimi on Essays on the decision-making in representative democracy. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Hannu Vartiainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Salonen.

5.6.2015 MSc Frederick Ahen, kansainvälinen liiketoiminta

GLOBAALIN TERVEYSHALLINNON PUUTTEET johtuvat markkinoiden ja instituutioiden riippuvuuksista Frederick Ahenin väitöstutkimus haastaa käsityksen, jonka mukaan puutteet globaalissa terveyshallinnossa johtuisivat terveyden edistämiseen tähtäävien investointien tai maailmanlaajuisten terveysriskien pienentämisen korkeasta hinnasta. Ahen perustelee väitöstutkimuksessaan, miten maailman terveys on osa kansainvälistä liiketaloutta ja kansainvälinen liiketalous taas osa maailmanlaajuista terveysdiplomatiaa. Väitöskirja tarkastelee globaalin terveyshallinnon polkuriippuvuutta läntisen, itäisen, keskisen ja eteläisen Afrikan talousmaiden kontekstissa. Ahen ehdottaa tutkimuksessaan muutosta tutkitun alueen kansanterveysjärjestelmän institutionaaliseen perustaan siten, että hallitusten, kansalaisjärjestöjen sekä lääketeollisuuden vuosikymmenien aikana vakiinnuttamasta yritysvastuuttomuudesta

ja organisaatiokeskeisistä lähestymistavoista voidaan siirtyä kuluttajakeskeisiin lähestymistapoihin. ‒ Muutoksen tulee ohjata yritysten strategista yritysvastuuta uudelleen niin, että se ottaa osakkaat mukaan arvon yhteisluomiseen ja arvon yhteissuojeluun. Tämä tapahtuu paikallisten lääketieteellis-teknologisten innovaatioiden kautta, joissa voimaannuttavat lähestymistavat on laitettu etusijalle, Ahen sanoo. Väitöskirjan nimi on Strategic Corporate Responsibility for Sustainable Global Health Governance: Pharmaceutical value co-protection in transitioning economies. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Kevin Ibeh (University of London) ja kustoksena dosentti Peter Zettinig.

27.3.2015 KTM Arto Ryömä, johtaminen ja organisointi

Kiekkomaailmasta

KEHOLLISTA NÄKÖKULMAA JOHTAJUUTEEN Arto Ryömä tarkastelee väitöstutkimuksessaan, miten ihmisten väliset johtajuussuhteet muodostuvat samanaikaisesti sekä harkinnanvaraisesti että kehollisiin intuitioihin perustuen. Ryömä tutkii johtajuussuhteita jääkiekkojoukkueen kontekstissa. – Vaikka jääkiekon maailma voi tuntua etäiseltä esimerkiksi erilaisiin liike-elämän organisaatioihin nähden, lähempi tarkastelu näyttää, että ehkä ero ei olekaan niin suuri. Ryömä valottaa väitöskirjassaan, miten johtajuus voitaisiin ymmärtää kaikissa organisaatioissa enemmän suhteissa rakentuvana ilmiönä. ‒ Joukkueurheilussa teot tulkitaan mielekkäiksi vain suhteessa muihin toimijoihin ja heidän tekoihinsa. Kyseessä on ilmiö, joka on läsnä monenlaisissa organisaatioissa. Usein organisaatioista vain puuttuu pelin olosuhteita vastaava areena, jossa työntekijöiden merkitys toisilleen kävisi ilmi. Väitöskirjan nimi on Mielelliset ja keholliset johtajuusprosessit yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä kietomassa - Empiirinen tarkastelu jääkiekkojoukkueen kontekstissa. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti, yliopistotutkija Niina Koivunen (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Juha Laurila.

MERCURIUS 2/2015

23


JOHTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ

JOKO43 TURKU ALKAA LOKAKUUSSA 2015, VARMISTA PAIKKASI NYT! JOKO Turku on lukuvuoden mittainen liikkeenjohdon valmennusohjelma, joka kehittää sekä yksilöä että organisaatiota. Ohjelma: • antaa tulevaisuuteen suuntautuvan, viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan liiketoimintaosaamisen paketin • virittää analysoimaan ja kehittämään omaa johtajuutta sekä yrityksen toimintatapaa • auttaa työstämään konkreettisia kehityskohteita organisaatiossa • luo johtajaverkoston yli toimialarajojen

www.utu.fi/joko

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics

Profile for Turun yliopisto

Mercurius 2/2015  

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercurius kertoo tutkimus- ja opetustoiminnasta ja avaa näkymiä yhteistyöhön. Lehdessä t...

Mercurius 2/2015  

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercurius kertoo tutkimus- ja opetustoiminnasta ja avaa näkymiä yhteistyöhön. Lehdessä t...