{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

MERCURIUS

1/2016

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti

Promootiossa juhlittiin tohtoreita ja maistereita

Unesco myĂśnsi professuurin

16

Johtajuus on oppimista

8

18


MERCURIUS PÄÄKIRJOITUS

MONITIETEISYYDESTÄ ON MONEKSI Elämme aikaa, jota tuntuu parhaiten kuvaavan epäjatkuvuus, epävarmuus ja monimutkaisuus. Media moittii päätöksentekijöitä siitä, että nämä tuntuvat kadottaneen kykynsä hallita tilannetta. Mutta miten voi hallita jotakin, joka tuntuu olevan jatkuvassa liikkeessä ja muuttavan muotoaan? Yksinkertaiset ja selkeät kysymykset on jo jäsennetty ja vastattu, jäljellä on enää ilkeitä ongelmia (wicked problems), joihin ei ole oikeita tai vääriä ratkaisuja. Mikä on yliopiston tehtävä tällaisena aikana? Yliopiston perustehtävä ei ole muuttunut mihinkään: edelleenkin sen tulee luoda ja välittää tutkimukseen perustuvaa tietoa. Yhteiskunnan tarvitseman tiedon luonne on sen sijaan muuttunut. Markku Wilenius peräänkuuluttaa Tulevaisuuskirjassaan näkemystietoa: tietoa, joka yhdistää tiedon menneisyydestä ja nykyisyydestä käsitykseen yhteiskunnallisesta kehityksestä tulevaisuudessa. Tällainen tieto on arvokasta kaikille päätöksentekijöille, joilla on ilkeitä ongelmia ratkaistavanaan. Mitä sitten ovat meidän kannaltamme relevantit ongelmat? Kauppakorkeakoulussa tuotettu näkemystieto tuskin auttaa ratkaisemaan ilmastonmuutosta tai pandemioiden leviämistä, meidän tehtävänämme on keskittyä monimutkaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tämä edellyttää monipuolista ja monitieteistä yhteistyötä eri tieteenalojen välillä. Turun kauppakorkeakoulussa on tunnistettu useita ajankohtaisia kysymyksiä, joiden ympärille on koottu tutkimusryhmiä oman yliopiston eri tiedekunnista, muista yliopistoista kotimaassa ja ulkomailla, tutkimuslaitoksista sekä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista. Esimerkiksi työelämän uudistuksiin keskittyvä professori Anne Kovalaisen johtama Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -tutkimushanke sai juuri rahoituksen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvostolta. Up Your Game -pelitutkimusverkosto yhdistää tutkijoita, jotka pyrkivät paremmin ymmärtämään digitaalisten pelien ja pelikulttuurin ja -liiketoiminnan syntymistä ja toimintalogiikkaa. CCR-yksikön koordinoimassa REBUS-hankkeessa tutkijat yhdessä yritysten kanssa pohtivat miten uudistaa liiketoimintaa ja markkinoita tilanteessa, jossa globaalit markkinat kutistuvat. Tavoitteena ovat uudet ja innovatiiviset ratkaisut, jotka löytyvät eri tieteenalojen rajapinnoista, yllätyksellisistäkin paikoista. Lopputuloksena on tutkimusta, jolla on aidosti yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä – juuri sellaista työtä, jota Turun kauppakorkeakoulussa halutaan tehdä. Näkemystieto välittyy opetuksen kautta. Monitieteisiä, ilmiölähtöisiä opintokokonaisuuksia on ollut tarjolla jo vuosia. Yhdistyminen Turun yliopistoon vuoden 2010 alusta on lisännyt opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja myös muissa tiedekunnissa. Koulutuksen monitieteisyys näkyy konkreettisesti arjessa. Johtamisen ja organisoinnin pääaineopiskelijat voivat suorittaa sivuaineopintoja psykologiassa ja monitieteisessä Työtieteiden keskuksessa ja kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat yhteiskuntatieteissä. Global Innovation Management -maisteriohjelma ja oikeustieteellinen tiedekunta tekevät yhteistyötä tekijänoikeuksien ja innovaatiojohtamisen kursseilla. Tavoitteena on, että työelämään siirtyy monipuolisia osaajia, jotka osaavat soveltaa näkemystietoa kohtaamiinsa ilkeisiin ongelmiin. NIINA NUMMELA Kirjoittaja on kansainvälisen liiketoiminnan professori ja Turun kauppakorkeakoulun laadunhallinnasta ja kansainvälisistä asioista vastaava varadekaani.

KUVA: HANNA OKSANEN


SISÄLLYS 1/2016 2 Pääkirjoitus: Monitieteisyydestä on moneksi 4 Lyhyesti 8 Promootio on koko yliopistoyhteisön juhla 12 Digitaalisuus muuttaa meitä ja maailmaa Markku Wilenius: 16 Unesco-professori Menneisyys ei määritä tulevaisuutta

KUVA: HANNA OKSANEN

4

Startup!-kurssi on Turun yliopiston ensimmäinen yrittäjyysteko.

johtaja ja johtamiskouluttaja: 18 Vuoden Johtajuus on oppimista joka päivä 21 Väitökset ja valmistuneet

12

Digitaaliset tulevaisuudet kiinnostavat tutkijoita.

MERCURIUS 1/2016 | Julkaisija Turun yliopiston kauppa­­korkeakoulu | Päätoimittaja Markus Granlund | Toimitus­sihteeri Taru Suhonen, 02 333 9264, taru.suhonen@utu.fi­| Taitto­Mainostoimisto Jabadabaduu Turku | Kannessa KTT Riitta Birkstedt | Kannen kuva Esko Keski-Oja | Paino ­Finepress Oy | Painos­määrä ­4 500 | ISSN 0788-9747 | Tilaukset, osoitteen­muutokset ja p­ alaute tseviestinta@utu.fi 4041 0678 Painotuote


lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

KUVA: HANNA OKSANEN

Turun yliopiston ensimmäinen

Intoa!-yrittäjyystekopalkinto Startup!-kurssille Lukuvuoden 2015–2016 Intoa!-yrittäjyystekopalkinnon voitti Startup!-kurssi. Palkinnon suuruus on 30 000 euroa, ja sen pääyhteistyökumppani lukuvuonna 2015–2016 oli TOP-Säätiö.

L

ukuvuoden 2015‒2016 yrittäjyysteko on Startup!-kurssi, joka on suunnattu sekä Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien että Turun ammattikorkeakoulun ja Humakin opiskelijoille. Kurssilla opiskelijat muodostavat monialaisia startup-tiimejä, luovat uusia yritysideoita ja testaavat niitä käytännössä. Kurssin toteuttaa kauppakorkeakoulun yrittäjyyden oppiaine yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Humakin ja Boost Turun kanssa. Raati painotti voittajan valinnassa sitä, että kyseessä on monen eri toimijan välinen 4 MERCURIUS 1/2016

yhteistyöhanke, joka on monialainen ja laajasti koko Turun yliopistoa koskettava, minkä lisäksi se on skaalattavissa tiedekuntiin. Raadin perusteluissa todetaan myös, että Startup!-kurssilla on selvää yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja sen näytöt yrittäjämäisyyden kehittymisessä ja uusien yritysten perustamisessa ovat konkreettiset ja merkittävät. Palkinto jaettiin yliopiston yrittäjyyspäivänä 2.5.2016. Ennen voittajan selviämistä palkintojenjakotilaisuudessa kuultiin raadin valitsemien viiden parhaan ehdotuksen pitchaukset omasta toiminnastaan. Startup!-

Startup!-kurssin opettajat Turun yliopistossa projektitutkija Tommi Pukkinen ja erikoistutkija Pekka Stenholm yrittäjyyden aineesta ovat vetäneet kurssia jo monen vuoden ajan. Teon pitchannut Stenholm kiitteli puheenvuorossaan kurssin toteutuksen taustalla olevaa laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. kurssin lisäksi viiden parhaan joukkoon valittiin Aistila-palvelukokonaisuus (Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus), monikielinen käännöstyöpaja -kurssi (kielija käännöstieteiden laitos), yrityskehittämö Bastu (Tulevaisuuden tutkimuskeskus) sekä Ravattulan Ristimäen kaivaushanke (arkeologia). Voittajan valitsi raati, johon kuuluivat Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, TOP-Säätiön hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, kauppaneuvos Olli-Pekka Saario, Turun yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen ja yrittäjyyden professori Jarna Heinonen.


KUVA: CHOOSE YOUR FUTURE

Opiskelijatiimi voitti

Facebook Global Digital Challengen

T

urun kauppakorkeakoulun opiskelijoiden Choose Your Future -hanke voitti kansainvälisen Facebook Global Digital Challengen, jonka Yhdysvaltain ulkoministeriö ja Facebook järjestivät yhteistyössä. Yliopistoille eri puolilla maailmaa suunnatun kilpailun tavoitteena oli löytää uusia keinoja siihen, miten äärijärjestöjen houkuttelevuutta voitaisiin heikentää etenkin hyödyntämällä sosiaalista mediaa. Choose Your Future -hanke syntyi viime syksynä 49 opiskelijan ryhmätyönä Joni Salmisen ja Ulla Hakalan vetämällä markkinoinnin Strategic Brand Management -kurssilla. Tiimi kehitti yhdessä espoolaisen startup-yritys Funzin kanssa About Turku -mobiilisovelluksen, joka antaa turvapaikan-

hakijalle hyödyllistä tietoa uudesta kotikaupungista hänen omalla äidinkielellään. Opiskelijat perustivat myös Facebookyhteisön, jossa paikallisväestö ja turvapaikanhakijat voivat keskustella ja oppia toistensa kulttuureista. Lisäksi Choose Your Future järjesti erilaisia tapahtumia: jalkapallon ystävyysottelun turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä, vaatekeräyksen vastaanottokeskuksiin sekä ruokatapahtuman osana kansainvälistä ravintolapäivää. Menestyksekäs Choose Your Future jatkaa nyt toimintaansa yrityksenä. Integroitumisen näkökulmaa on laajennettu, nyt tavoitteena on edistää kotoutumista paitsi turvapaikanhakijoiden myös opiskelijoiden keskuudessa. ‒ Kehitämme parhaillaan digitaalista palvelua tukemaan kotoutumisen tehostamista.

Sosiaalinen näkökulma on vahvasti läsnä, eli pyrimme aidosti parantamaan ihmisten arkea ja yhteisöllisyyttä. Yrityksemme muodostuu edelleen Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoista, kertoo CYF Digital Services -yrityksen vetäjä Susanna Lahtinen.

MERCURIUS 1/2016

5


lyhyesti

KOONNUT TARU SUHONEN

AAWA-projekti vauhdittaa merenkulun autonomisaatiota KUVA: ROLLS-ROYCE

Merenkulkuala on globaalin murroksen äärellä, kun digitalisaatio mahdollistaa autonomisten ja etäohjattujen laivojen kehittämisen.

T

urun yliopiston monitieteinen tutkijatiimi on mukana Advanced Autonomous Waterborne Applications (AAWA) -hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään autonomisen merenkulun ratkaisuja.

Tekesin rahoittamassa hankkeessa tutkijat selvittävät autonomisen merenkulun ja etäohjattavien laivojen kehittämisen edellytyksiä sensoriteknologian, vahingonkorvauskysymysten ja liiketoiminnallisten muutosten näkökulmista. Turun yliopiston osahanketta johtaa kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut. Mukana on tutkijoita kauppakorkeakoulusta, oikeustieteellisestä tiedekunnasta ja Technology Research Centeristä. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä hankekonsortioon kuuluvien yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Hankkeen pääyritysyhteistyökumppani on Rolls-Royce.

Tutkijat arvioivat, että autonomisia prosesseja otetaan kasvavassa määrin kaupalliseen käyttöön seuraavien 2‒3 vuoden aikana. ‒ Merenkulun autonomisuuden kehitys ei tarkoita kertahyppäystä täysin autonomiseen laivaan, vaan enemmänkin erilaisten laivaprosessien autonomisuuden asteittaista kasvua. Laajempi autonomisen merenkulun aikakausi alkaa, kun teknologiset, liiketoiminnalliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet tämän mahdollistavat, todennäköisesti 2020-luvulla, sanoo Turun yliopiston osahankkeen johtaja Antti Saurama.

Marcus Wallenbergin säätiö lahjoitti 70 000 euroa

Turun Liikemiesyhdistykseltä 20 000 euron lahjoitus

Marcus Wallenbergin liiketaloudellinen tutkimussäätiö lahjoitti Turun yliopistolle 70 000 euroa. Lahjoitus kohdennettiin kauppatieteelliselle koulutusalalle. Säätiö edistää koulutusta ja tutkimusta yritysjohdon toimialueella. ‒ Säätiö haluaa lahjoituksellaan tukea Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimusta, joka profiloituu muun muassa johdon ohjaukseen ja muihin johtamiseen liittyviin kysymyksiin, sanoo säätiön asiamies Stefan von Knorring. ‒ On hienoa, että meillä tehty työ ja näytöt siitä ovat vaikuttaneet säätiön päätökseen lähteä tukemaan varainhankintaamme. Näinä vaikeina aikoina tuki antaa mahdollisuuksia koulutuksen ja tutkimuksen aidolle kehittämiselle, sanoo kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund.

Turun Liikemiesyhdistys lahjoitti Turun yliopistolle 20 000 euroa 110-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Yhdistys kohdensi lahjoituksen kauppatieteelliselle koulutusalalle. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Mika Hannula kertoo, että lahjoituksen taustalla on pitkäaikainen yhteistyö Turun kauppakorkeakoulun kanssa. ‒ Vuonna 1906 perustettu yhdistys oli aktiivisesti mukana, kun Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950. Yhdistys on tukenut kauppakorkeakoulua läpi vuosikymmenien. ‒ Turun kauppakorkeakoulu on erittäin iloinen merkittävästä lahjoituksesta. Olemme kiitollisia myös monipuolisesta yhteistyöstä, joka tulee jatkumaan aktiivisena myös tulevaisuudessa. Alueellinen tuki on meille erityinen osoitus siitä, että tekemämme työ on merkityksellistä omalla vaikutusalueellamme ja menestyksemme yhteinen asia, sanoo dekaani Granlund.

6 MERCURIUS 1/2016


FiDiPro-projekti tarkastelee työttömyyttä ikkunana yhteiskunnan muutokseen Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen Social Science for the C21st -projekti tarkastelee talouden ja yhteiskunnan muuttuvaa suhdetta työttömyyden näkökulmasta. Hanketta johtaa FiDiPro-professori Lisa Adkins.

E

rityisessä fokuksessa ovat tavat, joilla Suomessa työttömät haastetaan etsimään itselleen uutta työtä omalla aktiivisuudellaan. Suomessa on käytössä useita eri valtio-, kunta- tai EUrahoitteisia keinoja ja kokeiluja. Aktivointikeinoja tutkitaan sekä taloudellisesta että tunnekulttuurien näkökulmasta: miten eri keinot säästävät rahaa ja miten ne toisaalta vaikuttavat siihen, miten työttömät määrittelevät itse itsensä. Tutkijat korostavat, että vaikka nykyiset keinot ovat tärkeitä, eivät ne huomioi sitä, miten aktivointi kietoutuu osaksi talouden ja yhteiskunnan välisen suhteen muuttumista. Heidän mukaansa työttömyys olisi tärkeää

KUVA: HANNA OKSANEN

Lisa Adkins, Katariina Mäkinen ja Mona Mannevuo työskentelevät sosiologiaa, kulttuurintutkimusta, työelämän tutkimusta ja taloustieteitä yhdistävässä Social Science for the C21st -projektissa. nähdä aktiivisena muutoksen tilana, ei niinkään työn vastakohtana. Sama koskee vastakkainasettelua palkattoman ja palkallisen työn sekä vajaa- ja täystyöllisyyden välillä. Projektissa halutaankin osallistua työn uudelleen määrittelyyn. – Jos työ onnistutaan määrittelemään uudella tavalla, voidaan työttömyyteenkin löytää uusia ratkaisuja, FiDiPro-professori Lisa Adkins sanoo.

Sosiologiaa, kulttuurintutkimusta, työtieteitä ja taloustieteitä yhdistävä Social Science for the C21st -projekti alkoi vuonna 2015 ja jatkuu vuoteen 2019 saakka. Suomen Akatemian ja Tekesin rahoittaman FiDiPro-ohjelman (Finland Distinguished Professor Programme) tavoitteena on vahvistaa suomalaista tieteellistä osaamista, kansainvälistää suomalaista tutkimusjärjestelmää sekä tukea yliopistojen ja tutkimuslaitosten profiloitumista.

KUVA: HANNA OKSANEN

MERCURIUS 1/2016

7


Promootio on koko yliopistoyhteisön juhla TEKSTI TARU SUHONEN JA ERJA HYYTIÄINEN

KUVAT HANNA OKSANEN

Turun kauppakorkeakoulun historian ensimmäinen yhdistetty tohtori- ja maisteripromootio järjestettiin 12.–14.5.2016. Promootio on korkein akateeminen juhla, joka muistuttaa koulutuksen ja tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä. 8 MERCURIUS 1/2016


P

romootiossa vuosisatoja vanhojen akateemisten perinteiden noudattaminen ja promovoinnin yhteydessä jaettavat symboliset merkit, tohtoreilla miekka ja hattu sekä maistereilla lehvä ja sormus, juhlistavat tutkimuksellisia ja koulutuksellisia saavutuksia. ‒ Promootio muistuttaa meitä tieteellisen työn ja koulutuksen arvosta, sanoi promoottorina toiminut markkinoinnin professori Aino Halinen-Kaila Turun konserttitalolla järjestetyssä promootioaktissa pitämässään puheessa. Promootiossa juhlitaan paitsi tohtoreita ja maistereita, myös yliopistolaitosta ja sen perinteitä. Halinen-Kaila muistutti, että juhlallisuuksilla yliopistoyhteisö osoittaa uskonsa yliopistoon instituutiona. ‒ Yliopistolaitos, joka on keskittynyt ydintehtäviinsä – tieteelliseen tutkimukseen ja osaamisen siirtämiseen sukupolvelta toiselle, on säilynyt instituutiona vuosisatojen ajan ja osoittanut, että se pystyy uudistumaan, ja

että sen arvot ja toimintatavat ovat yhä tänäkin päivänä päteviä tuottamaan arvoa ja hyvinvointia yhteiskunnalle. Promoottori muistutti nuoria tohtoreita ja maistereita siitä, että he ovat innovoinnin, kehittämisen ja taloudellisen toimeliaisuuden airueita. Kauppatieteilijöiltä odotetaan paljon monimutkaisessa ja haasteellisessa taloudessa. ‒ Taloustieteellisiä ja liiketaloustieteellisiä oppeja tarvitaan elinkeinoelämän kehittämiseksi ja yrittäjähenkisiä, innovoivia ja taitavia johtajia taloudellisen toimeliaisuuden luomiseksi. On hyvä muistaa, että markkinat eivät ole itsestään selvästi olemassa to be discovered out there, vaan ne on luotava. Eikä tuloksia synny kuin hyvillä ideoilla ja kovalla työllä. Promootiossa vihittiin Turun kauppakorkeakoulussa tohtorin- tai maisterintutkinnon suorittaneita sekä kuusi uutta kunniatohtoria. He saivat tunnustuksen tieteellisistä ansioistaan kauppakorkeakoulun tutkimusprofiilin kannalta merkittävillä aloilla sekä Turun yliopiston ja kauppakorkeakoulun kanssa

tekemänsä yhteistyön ja elinkeinoelämässä hankittujen ansioiden vuoksi. Kunniatohtoreiksi vihittiin lääketieteen tohtori, lääkintöneuvos Sakari Alhopuro, professori Helen E. Longino (Stanford University), professori emeritus Ilkka Niiniluoto (Helsingin yliopisto), toimitusjohtaja Ilkka Paananen (Supercell Oy), professori Michael Power (London School of Economics and Political Science) sekä professori Wolfgang Ulaga (Arizona State University). Promootio on kolmipäiväinen juhla, johon kuuluvat muun muassa lukuisat puheet, kulkueet, päivälliset ja tanssit. Osallistujille ja heidän läheisilleen promootio on paitsi arvokas, myös hauska ja antoisa juhla. Katso kuvat promootion tapahtumista ja tunnelmista osoitteessa www.utu.fi/tse-promootio2016-kuvat

MERCURIUS 1/2016

9


Sakari Alhopuro on poikkitieteellisen tutkimuksen tukija

Lääkintöneuvos Sakari Alhopuro vihittiin kunniatohtoriksi tunnustuksena innovatiivisesta yrittäjänurastaan ja ansioistaan yksityisten terveyspalvelujen kehittämiseksi Suomeen.

L

ääkintöneuvos Sakari Alhopuro jäi eläkkeelle neljä vuotta sitten myydessään Lääkäriasema Pulssin Terveystalolle. ‒ Eläkkeelle jäätyäni minulle oli tärkeää käyttää kertynyttä varallisuutta niin, että siitä saisi mahdollisimman hyvän hyödyn koko yhteiskunnalle. Ensimmäinen asia, joka minulle tuli mieleen oli se, että sain Turun yliopistosta hyvän koulutuksen lääkärin työhön, mutta kaiken yritystoimintaan tarvitsemani opin olen saanut muualta kuin lääkärinkoulutuksesta. Minusta tämä on ongelma, joka koskee kaikkia lääkäreitä, jotka usein päätyvät johtavaan asemaan ja tekevät päätöksiä isoista talousasioista ilman riittäviä pohjatietoja. Vuonna 2013 Alhopuro lahjoitti varat terveystaloustieteen professuurin perustamiseen Turun yliopistoon. Aalto-yliopistolle Alhopuro lahjoitti terveydenhuollon tuotantotalouden professuurin. Kauppakorkeakoulun kanssa Alhopuro on tehnyt paljon yhteistyötä monen vuoden ajan erityisesti johtamiskoulutuksessa. Alhopuro koulutti ison joukon Pulssin työntekijöitä Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusohjelmissa. 10 MERCURIUS 1/2016

‒ Omaa työtäni helpotti huomattavasti, kun läheiset työtoverit oppivat ajattelemaan talousasioista samalla tavalla. Lääkärien talousosaamisen lisäksi lähellä tuoreen kunniatohtorin sydäntä ovat luonnon- ja lääketieteellinen tutkimus sekä yrittäjyyskoulutus. Alhopuro lahjoitti taannoin Suomen Yrittäjille miljoona euroa projektiin, jonka aikana 7 500 suomalaista opettajaa tai opettajaksi valmistuvaa käy läpi koulutuksen, jossa käsitellään yrittäjyyden perusasioita, yrittäjyyttä uravaihtoehtona sekä yrittäjyyden merkitystä kansantaloudessa. ‒ Jo projektin ensimmäisen vuoden aikana yrittäjyyden merkitys on noussut aivan uudelle tasolle. Tämä on kuitenkin pitkäjänteinen projekti, jonka tuloksia tullaan näkemään isossa mittakaavassa ajan kuluessa. Ensin koulutetaan opettajat, jotka kouluttavat oppilaat, jotka sitten aikanaan vievät opit työelämään, Alhopuro sanoo. Viimeisimmän ison lahjoituksen Alhopuro teki Turun yliopistolle maaliskuussa. Puolen miljoonan euron lahjoituksen tulevien vuosien tuottoa kohdennetaan muun muassa puutiaistutkimukseen, jonka parissa Alhopuro on pitkään tehnyt yhteistyötä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa.

‒ Turun yliopistossa tehdään ainutlaatuista punkkitutkimusta. Viime vuosina on tuotettu runsaasti uutta tietoa muun muassa puutiaisten levinneisyydestä ja niiden levittämistä vakavista sairauksista. Aihe koskettaa merkittävästi Turun saaristoa ja laajemmin suomalaisten ihmisten elämää. Toivon, että lahjoituksen turvin voidaan taata tutkimustyölle pitkäaikaisuutta ja jatkuvuutta. Tutkimuksen ja tieteen tukeminen on Alhopurolle tärkeää myös omakohtaisten kokemusten takia. ‒ Tein itse tutkimusta yhdentoista vuoden ajan ennen Pulssin perustamista. Olin tutkimustyöstä hurjan innostunut, mutta jouduimme keskittymään liiaksi rahoituksen hankkimiseen. Jo tuolloin ajattelin, että mikäli itse joskus elämässäni menestyn, haluan tukea tutkimustyötä. Erityisen tärkeänä pidän nuorten tutkijoiden urapolun vahvistamista. Kunniatohtoriksi vihkiminen merkitsee Alhopurolle erittäin paljon. ‒ Koen, että kunniatohtorius on yhteiskunnan antama tunnustus yksityiselle yrittäjyydelle. Toinen kunniatohtoriksi vihitty yrittäjä Supercellin perustaja Ilkka Paananen on luonut työtovereidensa kanssa mahtavankokoisen kansainvälisen yrityksen. Hänen kanssaan on helppo keskustella, ja hän on loistava esikuva tulevaisuuden yritteliäille nuorille suomalaisille, Alhopuro sanoo.


Ilkka Paanasen intohimona on aloittaa aivan tyhjästä Jos kauppakorkeakoulun strategian keskeiset arvot – yrittäjyys, vastuullisuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus – haluttaisiin nähdä ihmisen muodossa, malliksi sopisi tuore talouselämän kunniatohtori Ilkka Paananen.

P

aanasella on promootiossa hymy herkässä. Piikkiöläissyntyinen Paananen tunnustaa peittelemättä, että arvonanto liikuttaa. – Tämä on upea tunne, äärimmäisen iso kunnia. Kyllä tämä nöyräksi vetää, Paananen sanoo. Mediassa Paanasta luonnehditaan muun muassa menestyksekkääksi, innovatiiviseksi, kansainväliseksi ja vastuulliseksi ‒ sekä ainoaksi johtajaksi, joka ei kitise veroista, palkoista, sääntelyistä tai byrokratiasta. Ehkä silmiinpistävintä on Paanasen tapa nähdä tulevaisuus valoisana. – Yhteiskunnassa puhutaan taantumasta ja apaattisuudesta, mutta minun arjessani on toisenlainen tunnelma. Tapaan slush-sukupolvea, uskomattoman lahjakkaita nuoria ihmisiä, joilla on tavoitteet korkealla. Meillä on Suomessa valtavat mahdollisuudet, ja startup-kenttä voi paremmin kuin ikinä, Paananen sanoo.

Yksi syy positiivisuuteen lienee siinä, miten palkitsevana Paananen näkee yrittäjyyden. Se ei ole vain yrittäjänä toimimista vaan asenne, jolla haasteisiin tartutaan. – Ehkä yksi syy siihen, miksi niin pidän pelialasta, on se, että uuden pelin kehittäminen on kuin uuden yrityksen perustamista. Lähdetään luomaan jotakin aivan tyhjästä. Hypätään äärimmäisen epävarmuuden keskelle miettien, mitä tyhjän keskelle voisi synnyttää. Uskallanko ottaa askeleen tietäen, miten epätodennäköistä onnistuminen on, Paananen sanoo. Palkitsevinta Paanasen mukaan työ on, kun eteenpäin päästään eri alan ammattilaisten yhteistyöllä. – Kun porukalla pääsee maaliin, se on mahtava tunne. Minulle tämä on mielenkiintoisin työ, mitä on olemassa. Elämä on niin lyhyt, että jos on mahdollista tehdä sitä, mihin on intohimo, miksi ei tekisi sitä, Paananen sanoo.

Paananen nauttii myös muiden menestyksestä, ja hän on valmis tukemaan sitä. Hän toimii Startup Saunan valmentajana ja oli yksi Startup-säätiön perustajajäsenistä. Yhtiökumppaninsa Mikko Kodisojan kanssa hän perusti ME-säätiön, joka pyrkii vähentämään yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. – Tunnen lukkarinrakkautta. Olen itse saanut niin paljon ja haluan auttaa myös muita seuraamaan mahdollisuuksien polkuja, Paananen sanoo. Paanasen oma polku kulki Piikkiön peruskoulujen kautta Turun Luostarivuoren lukioon ja sieltä Aalto-yliopistoon. Vuonna 2010 hän perusti Mikko Kodisojan, Niko Deromen, Lassi Leppisen, Visa Forstenin ja Petri Styrmanin kanssa Supercellin. Joukko myi Supercellin osake-enemmistön japanilaiselle SoftBankille ja GungHolle, mutta yrityksen hallinta on yhä Paanasen ja perustajien käsissä. Nyt Paananen on Turun kauppakorkeakoulun nuorin kunniatohtori. Hänen henkilökohtaiset siteensä kauppakorkeakouluun ovat vielä hentoiset. – Kymmenisen vuotta sitten, edellisen yrityksen aikaan, olin Turun kauppakorkeakoulussa puhumassa yrittäjyyskurssilla yrittäjyydestä. Ja kauppakorkeakoulu kutsuu toisenkin kerran ja aikataulut sopivat, tulen mielelläni juttelemaan opiskelijoiden kanssa, Paananen sanoo.

MERCURIUS 1/2016

11


DIGITAALISUUS muuttaa meitä ja maailmaa TEKSTI JUSSI MATIKAINEN, JENNI VALTA, ELLINOORA HAVASTE

KUVITUS MILLA RISKU

Digitaalisuus muuttaa peruuttamattomasti talouden, yhteiskunnan ja ihmisten toimintatapoja. Tutkimukselle se tarjoaa ratkottavaksi kokonaan uusia kysymyksiä. Digitaaliset tulevaisuudet on yksi Turun yliopiston monitieteisistä tutkimuksen temaattisista kokonaisuuksista, johon liittyvää tutkimusta tekevät muun muassa kauppakorkeakoulun, itlaitoksen ja digitaalisen kulttuurin tutkijat.

TYÖ & TALOUS – Digitaalisuus on läsnä lähes kaikessa työssä. Se on löydettävissä yhtä lailla paikallisesti tehtävässä hoivatyössä, kuin vaikkapa yritysten erikoistuneissa pilvipalveluissa tai rahamarkkinoiden algoritmeissa. Digitaalisuus luo uudentyyppisiä kysymyksenasetteluja myös monen tieteenalan kohdalla, perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen, yrittäjyyden professori Anne Kovalainen sanoo. Kovalainen tutkimusryhmineen kiinnittyy vahvasti Turun yliopiston digitaaliset tulevaisuudet -tutkimusprofiiliin. Hän tutkii ryhmineen yliopiston strategisen rahoituksen Knowledge Governance -hankkeessa sekä Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen 12 MERCURIUS 1/2016

neuvoston rahoittamassa Fiksu työ alustatalouden aikakaudella -hankkeessa sitä, miten tieto, talous ja työ muuttuvat alustatalouden aikakaudella. Digitaalisuuteen liittyvät kysymykset synnyttävät kokonaan uudenlaisia mahdollisuuksia tutkimuksen kentällä. Kovalaisen mukaan monitieteinen Turun yliopisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet asettaa ja tutkia uusia, tieteiden rajapinnassa liikkuvia, digitaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Tutkija näkee digitaalisuuden luovan kansallisia mahdollisuuksia, joiden hyödyntämisessä yritysten ja yliopistojen yhteistyö on yksi avaintekijöistä.


Teksti Jussi Matikainen, Jenni Valta, Ellinoora Havaste Kuvitus Milla Risku

– Talouden näkökulmasta digitaalisuudessa on kyse yritysten uusiutumisen keinoista ja uuden kannattavan yritystoiminnan luomisesta. Uusien tietointensiivisten yritysten synnylle yksi elinehdoista on vahva, monipuolinen tutkimus ja yliopistojen tutkimuksen rajapinnassa rakentuva innovaatiotoiminta. Myös globaalin talouden pelisääntöjen ja sääntelyn on muututtava. Viime aikoina on puhuttu paljon uusista, Uberin, Didin tai BlaBlaCarin kaltaisista yrityksistä, joiden koko idea perustuu digitalisaation luomille mahdollisuuksille. Kovalainen käyttää ilmiöstä termiä digitaalinen alustatalous. – On arvioitu, että Yhdysvalloissa jo joka kymmenes työntekijä osallistuu jollakin tavoin alustatalouteen. Digitaalinen alustatalous ei tarkoita yksinomaan yritysten ansaintalogiikan rakentumista digitaalisuuden varaan tai alustataloudelle syntyvien yritysten kasvua. Laajemmin ottaen digitaalisuus muuttaa peruuttamattomasti talouden, yhteiskunnan ja ihmisten toimintatapoja. Työelämässä digitaalisuus kadottaa osan suorittavasta työstä ja toisaalta muuttaa säilyvien ammattien sisältöä. – Aivan varmasti syntyy myös uudenlaista työtä ja uusia työnimikkeitä. Kaikesta tästä syntyvä haaste koulutukselle on selvä. Tämän päivän koulutuksen tulisi joka tasolla kyetä ennakoimaan ja tarjoamaan opiskelijoille sellaiset tiedolliset ja taidolliset valmiudet, joita tarvitaan oman työtehtävän, osaamisen ja työpaikan luomisessa viiden–kuuden vuoden kuluttua, Anne Kovalainen sanoo. MERCURIUS 1/2016

13


VUOROVAIKUTUS Vuorovaikutusmuotoilun professori Erkki Sutisen mielestä on vanhanaikaista kysyä ihmisiltä itseltään, millaista uutta tekniikkaa he tarvitsevat. It-suunnittelijan täytyy mennä keskelle ihmisten arkea oivaltaakseen, miten voisi muuttaa heidän elämänsä. Sutinen uskoo, että teknologia voi auttaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja tukea ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä kanssa. It-opiskelijalla olisi professorin mukaan hyvä olla tuntemusta kulttuurien kohtaamisesta. Jos tansanialaiselta katukauppiaalta kysyy, millainen teknologia häntä hyödyttäisi, hän ei välttämättä pysty vastaamaan, koska ei tunne mahdollisuuksia. Sutinen on itse vieraillut Tansaniassa usein ja on ollut mukana projektissa, jossa katukauppiaiden käyttöön kehitettiin sovellus kirjanpidon tueksi. – Katukauppiailla on harvoin kattavaa kuvaa omasta rahatilanteestaan. Sovellus auttaa heitä pysymään tietoisina menoistaan ja tuloistaan. Afrikkalaisiin katukauppiaisiin suhtaudutaan usein kuin holhottaviin, mutta tämän sovelluksen tavoitteena on auttaa heitä saamaan enemmän tuloja omatoimisesti. Uuden teknologian omaksuminen voi auttaa

14 MERCURIUS 1/2016

heitä kehittämään ideoita, joita sovelluksen suunnittelijat eivät osanneet edes kuvitella, Sutinen sanoo. Toinen projekti, jossa Sutinen on mukana, liittyy kuoleman kohtaamiseen. Ajatus saattohoitoa tukevan sovelluksen kehittämiseen syntyi, kun Sutinen saunoi ruokatorven syöpää sairastavan entisen opiskelijansa kanssa. – Kysyin häneltä suoraan, miltä tuntuisi, jos tekisimme sovelluksen kuoleman kohtaamiseen. Hän suhtautui ajatukseen myönteisesti. Tarvetta tällaiselle sovellukselle ei voisi millään selvittää kyselyjen avulla. Jos haluaa kehittää jotain uutta, täytyy mennä ihmisten pariin, Sutinen toteaa. Life Before Death -sovelluksen tavoitteena on rohkaista ihmistä toteuttamaan itseään sairaudesta huolimatta. Sovelluksessa on vinkkejä itsestä huolehtimiseen, opastusta avun äärelle sekä mahdollisuus tehdä henkilökohtaisia päiväkirjamerkintöjä ja vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. Sovelluksen ensimmäinen version on juuri valmistunut ja seuraavaksi tekijät saavat palautetta käyttäjiltä. – Sovellus on suunniteltu yhteistyössä saattohoidon asiantuntijoiden, Turku Game

Labin ja Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Sen on tarkoitus olla kanssakulkijana kuoleman kohtaamisessa ja antaa välineitä kuolemasta puhumiseen. Usein kuoleva ja hänen läheisensä ovat tilanteessa hyvin yksin. Tulevaisuudessa Sutinen haluaa keskittyä erityisesti digitaaliseen tarinankerrontaan. Hän on ollut ohjaamassa väitöstutkimusta, jossa tohtorikoulutettava keräsi verkkosivulle tansanialaisten nuorten tarinoita AIDS:ista. Yleensä nuoret häpeävät sairauttaan, mutta projektin myötä häpeä kääntyi ylpeydeksi, kun nuoret ymmärsivät, että muut voivat oppia heidän tarinoistaan. – Masentavat tarinat voivat ajaa kostonkierteeseen. Esimerkiksi Tansaniassa näin, kun eräälle koulupojalle määrättiin rangaistus ja hänet hakattiin vanhempiensa edessä. Poika kertoi minulle, että hän haluaa poliisiksi. Saattaa olla, että hän kostaa tätä kokemusta loppuelämänsä. Haluaisin päästä teknologian avulla kiinni kertomuksiin ja saada ihmiset ymmärtämään toisiaan paremmin tarinoiden kautta.


PELILLISYYS Pelillistäminen tarkoittaa pelimaailmasta tuttujen elementtien tuomista pelien ulkopuolelle. Uusissa ympäristöissä pelielementit voivat lisätä mielekkyyttä esimerkiksi tarinallistamalla arkipäivää ja kehottamalla tekemään sosiaalista yhteistyötä jonkin tehtävän parissa. – Kartoittamalla sitä, millaisissa muodoissa pelillisyys ja leikillisyys esiintyvät nykykulttuurissa varsinaisten peli- ja leikkikulttuurien ulkopuolella voimme tutkia pelillistämistä ja pelillisyyttä ilmiöinä, kertoo digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. – Esimerkiksi Jyväskylän ja Tampereen yliopiston kanssa meillä on menossa yhteishanke, joka tutkii leikillisen ja pelillisen kulttuurin syntyä. Haluamme selvittää, miten pelillisyys ilmestyy sellaisille elämänalueille, joissa sitä ei aiemmin ole ollut. Osa pelillisyyden tutkimusta on myös konkreettisten innovaatioiden etsiminen tietyn ongelman tai tietyn toiminnon pelillistämiseen. Mahdollisia käyttökohteita on

runsaasti aina teollisuustyöstä ostotilaisuuksiin asti. – Tokiossa törmäsin ravintolaan, jossa kosketusnäytöllä saattoi pelata kivi-paperi-sakset -peliä voittaakseen alennuskuponkeja ruokalajien välissä. Oppimisen ja kuntouttamisen pelillistäminen taas on jo varsin tavanomaista Suomessakin, Suominen kertoo. Vaikka parhaimmillaan pelinomaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi tehostamaan oppimista tai lisäämään työnteon mielekkyyttä, joka paikkaan ei sitä kuitenkaan tule tunkea. – Haittaa pelillistämisestä on silloin, jos se toteutetaan pelkän mekaanisen palkintojärjestelmän ja tasorakenteen avulla. Osallistujat kyllästyvät siihen nopeasti. Haittatekijä voi olla myös se, mikäli pelaaminen muuttuu apuvälineestä itse toiminnan tarkoitukseksi. Onnistunut pelillistäminen tuo lisäarvoa ensisijaiseen toimintaan. Malliesimerkkinä pelillistämisestä tai leikillistämisestä Suominen pitää viime syksynä järjestettyä ZombieRun Pori -juoksutapah-

tumaa, jonka suunnittelivat Turun yliopiston digitaalisen kulttuurin opiskelijat osana aineopintojen kurssia Porin yliopistokeskuksessa. Tapahtuma kuului myös Suomen Akatemian LUDIC-hankkeeseen. Elämyksellisessä tapahtumassa osallistujat saivat joko juosta pakoon selviytyjinä tai ottaa selviytyjiä kiinni zombeiksi pukeutuneina. – Osallistujat kokivat tapahtuman monin eri tavoin. Toiset ajattelivat sitä nimenomaan juoksutapahtumana, mutta toisille se oli populaarikulttuurinen zombi-karnevaali. Juoksutapahtuman tarinallistaminen houkuttelee uusia osallistujia ja tuottaa ainutlaatuisia kokemuksia vanhoillekin tekijöille. Suominen näkee ZombieRun Porin osana laajempaa juoksutapahtumien leikillistymisen historiaa, johon kuuluvat esimerkiksi Naisten Kympit, Kuntovitoset ja Väriestejuoksut.

Pelinomaisuutta voidaan käyttää esimerkiksi tehostamaan oppimista tai lisäämään työnteon mielekkyyttä, joka paikkaan ei sitä kuitenkaan tule tunkea.”

- Jaakko Suominen

MERCURIUS 1/2016

15


Unesco-professori Markku Wilenius:

Menneisyys ei määritä tulevaisuutta TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA HANNA OKSANEN

Unesco on myöntänyt Turun yliopistolle professuurin, jonka tavoitteena on hyödyntää tulevaisuudentutkimuksen työkaluja köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi kehittyvissä maissa. Tehtävään on nimitetty tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius.

Y

hdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon myöntämän professuurin tavoitteena on tukea tulevaisuustyötä kehittyvissä maissa. Turun yliopisto alkaa yhdessä Unescon ja mukana olevien sopimuskumppanien kanssa rakentaa tapaa viedä tulevaisuustyöskentelyä kehittyviin maihin. Jo kahdeksan yliopistoa muun muassa Namibiasta, Perusta, Kiinasta, Yhdysvalloista ja Saksasta on ilmoittautunut yhteistyökumppaniksi. Nelivuotisen professuurin tavoitteisiin kuuluu myös sen teemoihin perustuvan uuden UniTwin-yliopistoverkostohankkeen valmistelu Unescolle.

mastaan maailmantalouden resurssipohjana. Tulevaisuudentutkimuksen työkalujen avulla voidaan hahmottaa näitä mahdollisuuksia ennakoimalla, mitkä tarpeet nousevat ja mitkä häviävät. Se on perusleipätyötämme, Wilenius sanoo. Yli 20 vuotta tulevaisuudentutkimuksen parissa Suomessa ja ulkomailla työskennellyt Wilenius puhuu tulevaisuussivistyksestä. ‒ Tavoitteenamme on auttaa ihmisiä eri puolilla maailmaa ymmärtämään, miten tärkeää on ennakoida tulevaisuutta ja vetää johtopäätöksiä. Voimaannuttava lähtökohta on, että se mitä on tapahtunut menneisyydessä, ei välttämättä määrää sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

VOIMAANNUTTAVA TULEVAISUUSSIVISTYS

PROFESSUURI ON TUNNUSTUS TURUN YLIOPISTON TULEVAISUUDENTUTKIMUKSELLE

‒ Oma tutkimukseni osoittaa, että olemme siirtymässä maailmassa seuraavaan aikakauteen, kuudenteen aaltoon. Uusi aalto vie paljon mennessään, mutta se tuo myös uusia mahdollisuuksia, sillä vaikuttavat liikevoimat ovat erilaisia kuin aiemmin. Kehitysmaiden on mahdollista löytää uusia tapoja olla osana maailmantaloutta ‒ tapoja, joilla ne voivat esimerkiksi kasvattaa raaka-aineiden jalostusarvoa ja päästä pois alisteisesta ase16 MERCURIUS 1/2016

Unesco-professuurin teema on Learning Society and Futures of Education. ‒ Toimimme Unescon periaatteiden mukaan koulutuksen yhteiskunnallisen roolin ja merkityksen sanansaattajina. Koulutuksen ja sivistyksen levittäminen laajalle ja siihen panostaminen on todella mullistava voima kehittyville yhteiskunnille. Teemme hankkeessa myös tutkimusta kehittyvien maiden nykyi-

sestä koulutustilanteesta ja koulutukseen liittyvistä kehittämistarpeista, Wilenius kertoo. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänäsen mukaan myönnetty professuuri on merkittävä tunnustus Turun yliopistossa ja sen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa pitkään tehdystä työstä tulevaisuudentutkimuksen ja kestävän kehityksen saralla. ‒ Teemat palaavat Turun yliopistoon tulevina vuosina kysymyksellä siitä, miten koko Turun yliopiston tietopoolia voidaan jatkossa hyödyntää näissä hankkeissa. On hyvä huomata, että tämä avaa mahdollisuuksia myös koulutusviennille, Väänänen sanoo. Hankkeen partnerit ovat Future Studies Center (Universidade de Brasília), Department of Educational Futures Research (Freie Universität Berlin), Centre for Research in Futures and Innovation (University of South Wales), Nordic Centre at Fudan University, Future Impacts Consulting, University of Namibia, PIPSTCER Cereal Technology Research Programme (Universidad Nacional Agraria de Molina Peru) ja School of Information Management (Huazhong Normal University).


Työyhteisö luottaa siihen, että päätökset tehdään kaikkien edun kannalta.”

- Tomi Alapaattikoski

Johtajuus on

oppimista joka päivä TEKSTI TARU SUHONEN

KUVAT HANNA OKSANEN

Kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe valitsi vuoden johtajaksi Anders Innovations Oy:n toimitusjohtaja Tomi Alapaattikosken ja vuoden johtamiskouluttajaksi yrittäjyyden professori Jarna Heinosen.

18 MERCURIUS 1/2016


‒ Johtajuus on jokaiselle oppimista joka päivä. Jokainen johdettava on yksilö. Kun yksilöt työskentelevät yhdessä, pitää jatkuvasti olla tilanteen tasalla siitä, mikä ketäkin motivoi ja mikä on yhteisölle paras mahdollinen työympäristö, hän jatkaa. Alapaattikosken mukaan yksi johtamisen haasteista on saada ihmiset ja organisaatiot toimimaan uskaliaasti niin, että virheitä ei pelätä mutta niistä osataan kuitenkin ottaa opiksi. ‒ Me kaikki teemme virheitä! Niiden kääntäminen voitoksi on yksi johtamisen jatkuvista haasteista: työntekijöiden pitää kokea, että virheitä saa ja kuuluukin tehdä, vaikka ei mielellään toistaa. Tiimissä ei voi toimia liian impulsiivisesti tai tehdä jatkuvia johtopäätöksiä pienistä virheistä. Kokonaisuudet ratkaisevat, Alapaattikoski sanoo. Parhaita hetkiä johtajalle ovat onnistumiset: kun kaikki onnistuvat yhdessä tiiminä tai joku tekee hienon suorituksen. ‒ Esimerkiksi myynnissä onnistumiset ovat selkeitä, mutta onnistumiset voivat olla pientenkin ongelmien ratkaisemisia. Tietotekniikan ja -järjestelmien puolella yritämme saada mutkat aika suoriksi ja asiat toimimaan jouhevasti suunnitelmien mukaan. Töitä tehdään jatkuvasti optimoiden, silloin koko organisaatio nauttii. Alapaattikoski uskoo esimerkillä johtamisen voimaan. ‒ Minun on onnistuttava työssäni, jotta työpaikka pystyy maksamaan sekä minulle että työntekijöilleni palkan. Olen pitkälle yksi työntekijöistä, mutta tietenkin johtajan tulee tehdä viimeiset päätökset, jotka välillä voivat olla ikäviäkin. Työyhteisö luottaa kuitenkin siihen, että päätökset tehdään suuremman, kaikkien, edun kannalta. Koen, että tästä juuri tulee luottamus. HENKILÖSTÖN KOULUTTAMISTA ON TURHA PELÄTÄ

V

uoden johtajaksi valittu Tomi Alapaattikoski on paitsi vahvassa kansainvälisessä kasvussa olevan ohjelmistoyritys Anders Innovationsin omistaja, myös IT-alan sarjayrittäjä, joka on perustanut useita muita IT-alan startuppeja. Tällä hetkellä Alapaattikoski elää ja työskentelee Kaliforniassa. ‒ Vauhtia piisaa sekä Suomessa että ulkomailla, hän sanoo. Alapaattikoski on tilanteessa, jossa jo opiskeluaikana perustetun Anders Innovationsin operatiivinen toiminta on palkattujen ammattijohtajien pyörittämää. ‒ Minun työni on katsoa, että kaikki toimii jouhevasti ja että johtajat tekevät työnsä hyvin. Startup-yrityksen kasvattamisesta kerättyä kokemusta hyödynnän nyt uuden liiketoiminnan parissa, Alapaattikoski kertoo. VIRHEITÄ SAA TEHDÄ – MUTTA NIISTÄ PITÄÄ OPPIA

Alapaattikoski on valmistunut filosofian maisteriksi Turun yliopiston tietojärjestelmätieteestä vuonna 2011. Koulutus tarjosi hyvät perustiedot sekä taidon ylläpitää omaa osaamista alalla, jolla teknologian perässä pysyminen vaatii jatkuvaa aktiivisuutta. ‒ Kiinnostus ja intohimo ovat IT-alalla tärkeitä. Monille meistä työ on myös rakas harrastus. Alapaattikoski on jatkanut opintojaan valmistumisen jälkeen. Hän suoritti eMBA-ohjelman Turun kauppakorkeakoulussa. ‒ Kun tausta on teknillisellä puolella, on yrityksen pyörittämisessä tullut vastaan paljon asioita, joihin olen tarvinnut lisää kaupallista osaamista. Koulutukseen osallistuminen vei monelta osalta omaa ja yhtiön osaamista sekä kannattavuutta eteenpäin. Konkreettisen osaamisen lisäksi Alapaattikoski arvostaa verkostoja, jotka kolmevuotisen koulutuksen aikana syntyivät. ‒ Vuosikurssillamme oli ihmisiä ihan erityyppisistä maailmoista. Sain monenlaisia näkökulmia työelämään ja johtamiseen monissa keskusteluissamme. Oma tekemiseni sai paljon pieniä korjauksia, ja nyt kun pari vuotta on kulunut, voin sanoa, että varmasti koulutus muutti minua johtajana. Alapaattikoski pitää tärkeänä, että kasvuyrityksen hektisessä arjessa koko henkilöstö saa mahdollisuuden kouluttautua. Anders Innovationsilla on myös sisäinen koulutussysteemi, jossa uudet ihmiset saavat oman tukihenkilön auttamaan alkuun. ‒ On turha jättää ihmisiä kouluttamatta sen pelossa, että he lähtevät muualle tai toisaalta kouluttaa sen takia, että he eivät lähtisi.

Alapaattikoski on yhteisössään pidetty johtaja. Vuoden johtajan valintaperusteissa häntä kiitellään myös visionäärisyydestä, nopeudesta ja innovatiivisuudesta. ‒ Kovia superlatiiveja, Alapaattikoski naurahtaa. MERCURIUS 1/2016

19


Johtaja, riko totuttua kaavaa!”

- Jarna Heinonen

YRITTÄJÄMÄISYYTTÄ JOHTAMISEEN

JOHTAMISKOULUTUS ON SILTA ELINKEINOELÄMÄÄN

Vuoden johtamiskouluttajaksi valittu yrittäjyyden professori Jarna Heinonen on yrittäjyystutkija, joka on jo pitkään tutkinut sisäistä yrittäjyyttä ja yrittäjämäisiä toimintatapoja ja tuonut niitä koulutukseen. Valintaperusteissa Heinosta kiitellään tavasta, jolla hän varauksetta antaa aikaansa kauppakorkeakoulun johtamiskoulutukselle ja sen kehittämiselle. ‒ Johtamiskoulutus tarjoaa omanlaisensa ulottuvuuden omaan työhöni. On antoisaa käsitellä omaan tutkimukseeni liittyviä teemoja työelämässä olevien asiantuntijoiden ja johtajien kanssa, minulle tämä on yksi tapa olla vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa ja rikastuttaa tutkimusta ja opetusta, Heinonen sanoo. Heinonen kouluttaa erityisesti sisäiseen yrittäjyyteen, uudistumiseen, uudella tavalla tekemiseen sekä muutoksen johtamiseen liittyviä asioita. ‒ Haluan haastaa johtamiskoulutukseen osallistuvat heittämään itsensä likoon, menemään omalle epämukavuusalueelleen, rikkomaan totuttuja kaavoja ‒ juuri se on sisäistä yrittäjyyttä johtamisen kontekstissa, Heinonen sanoo ja lisää, että johtamiskoulutus merkitsee osallistujille paitsi liiketoimintaosaamisen lisäämistä, ennen kaikkea myös tapaa saada uusia ajatuksia ja kontakteja sekä tuulettaa päätä ‒ irtaantua hetkeksi työpaikalta.

Heinonen toimii myös eMBA Turku -ohjelman ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. ‒ Minun roolini kehittämisessä on pitää huolta siitä, että akateemisuus on kattavasti mukana koulutuksen sisällöissä ja toisaalta tutkijat ovat sitoutuneet kauppakorkeakoulun lippulaivatuotteen tuottamiseen. Yliopistollisen johtamiskoulutuksen erottaa konsulttibisneksestä se, että emme tarjoa valmiita pikaratkaisuja, vaan kannustamme osallistujia kriittiseen ajatteluun. Tuotamme yhdessä osallistujien kanssa uusia ajatuksia ja tietoa heidän omien organisaatioidensa hyödyksi ja käyttöön. Johtamiskoulutus on kauppatieteelliselle yksikölle ikkuna siihen, mitä yrityksissä ja työelämässä tapahtuu. Johtamiskoulutus on yksi silta elinkeinoelämään. Vuoden johtamiskouluttaja tekee tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa muun muassa erilaisissa luottamustehtävissä. Hän kertoo arvostavansa osallistavia johtajia, jotka osaavat johtaa pehmeästi mutta myös jämäkästi. ‒ Pitää uskaltaa olla jotain mieltä, jotta asioita tapahtuu. Samaan aikaan tekemisessä pitää olla aidosti läsnä, jotta ilmapiiri on innostava. Tärkeää on synnyttää tekemisen meininkiä ‒ kyse ei ole siitä, että töissä pitäisi olla vain hauskaa vaan siitä, että työssään viihtyvät yksilöt saavat usein aikaan myös hyviä tuloksia.

20 MERCURIUS 1/2016


väitöksiä

KOONNUT TARU SUHONEN

27.5.2016 MSc Tingting Lin, tietojärjestelmätiede

IT-PALVELUSOPIMUKSIA

joudutaan käytännössä soveltamaan Tingting Lin selvitti väitöstutkimuksessaan, miten ulkoistetun IT-palvelutarjoajan ja asiakasyrityksen yhteistyön käytännöt noudattavat sopimuksiin kirjattuja toimintatapoja. Tutkimuksen mukaan sekä IT-palvelutarjoajat että asiakkaat poikkeavat sopimuksiin kirjatuista hallintakäytännöistä. Usein IT-palvelutarjoaja pitäytyy tarkemmin sopimuksessa ja sen mukaisissa käytännöissä. ‒ Sopimusten tulkinta käytännön moninaisissa tilanteissa ei ole helppoa. Erityisen vaikeaa se on niissä tilanteissa, joissa yrityk-

sen IT-palveluita on ulkoistettu useille toimijoille, Lin sanoo. Tutkimus osoittaa, että huolellisesti laadittu ulkoistamissopimus ei pelkästään riitä. Yritysten tulisi seurata, miten sopimusten hallinta käytännössä toteutuu. Väitöskirjan nimi on Deviations of Governance in IT Multi-Sourcing: A Case Study. Vastaväittäjänä toimi professori Ilan Oshri (Loughborough School of Business and Economics, UK) ja kustoksena professori Hannu Salmela.

Tutustu väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

29.4.2016 TtM Mervi Vähätalo, johtaminen ja organisointi

MODUULIRAKENTEESTA TUKEA sote-palveluiden integraatioon Mervi Vähätalon väitöstutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden ymmärtäminen itsenäisistä kokonaisuuksista, moduuleista, rakentuvaksi auttaa palveluiden järjestäjiä ja tuottajia rakentamaan asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Palvelujen yhteensopivuuden avaimena on eri moduulien rajapintojen standardointi. ‒ Olennaista on keskittää standardointi rajapintoihin ja jättää tuottajille mahdollisuus organisoida palvelutuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla – kunhan toiminnan laatuvaatimukset täyttyvät ja toiminta on vaikuttavaa. Näin uusia palveluita voidaan kehittää

ja käyttöönottaa nykyistä joustavammin ja nopeammin. Modulaarisuuden ymmärtäminen myös edistää palveluiden järjestäjien ja tuottajien monimutkaisen suhteen ymmärtämistä, edistää eri osapuolten intressien hahmottamista ja tukee siten vuorovaikutusta ja luottamusta. Väitöskirjan nimi on Modularity in health and social services: Perspectives on organization and management. Vastaväittäjänä toimi professori Juliana Hsuan (Copenhagen Business School, Tanska) ja kustoksena professori Ulla Hytti.

29.4.2016 KTM Nina Rilla, kansainvälinen liiketoiminta

Kansainvälistymistä tulisi miettiä jo ennen

INNOVAATION KAUPALLISTAMISTA Nina Rilla esittää väitöstutkimuksessaan, että kansainvälistyminen tulisi ottaa mukaan innovaatioprosessiin sen alusta saakka. Tutkimuksen mukaan innovaatiota kehittävät yrittäjävetoiset yritykset solmivat monenlaisia yhteistyösuhteita innovaation kehityksen alkamisesta lähtien, mutta näiden yhteistyösuhteiden hyödyntäminen kansainvälistymisessä on monille yrityksille haasteellista niukkojen resurssien vuoksi. Rilla tarkasteli viittä yrittäjävetoista life science -yritystä Suomessa ja Itävallassa, minkä lisäksi tutkimuksessa toteutettiin kysely suomalaisille yrityksille. ‒ Monissa yrityksissä kansainvälistymistä pohditaan turhan myöhään, vasta tuotekehityksen loppumetreillä tai kaupallistamisen jälkeen. Yritys voi kuitenkin luoda kansainvälistymisprosessiin vaikuttavia tärkeitä linkkejä jo innovaation kehityksen aloittamisesta, Rilla sanoo. Väitöskirjan nimi on In search of the interrelatedness of innovation and internationalisation processes in entrepreneurial life science companies. Vastaväittäjänä toimi professori Svante Andersson (Halmstadin yliopisto) ja kustoksena professori Niina Nummela.

MERCURIUS 1/2016

21


väitöksiä 4.3.2016 FM Jani Koskinen, tietojärjestelmätiede

Potilastietojen omistajuus

ETIIKAN KONTEKSTISSA Jani Koskisen väitöstutkimuksen mukaan potilastietokannan luoneelle taholle annettu laillinen omistajuus potilastietoon ei vastaa tietokantadirektiivin alkuperäistä tarkoitusta. Koskinen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että koska potilastietojen omistajuutta ei ole yksiselitteisesti määritelty laissa, niiden omistajuus määrittyy odottamattomalla tavalla. ‒ Ilman selkeää laillista omistajuutta seuraukset saatavat olla yllättäviä, kuten näyttää olevan tilanne Suomessa, Ruotsissa ja IsoBritanniassa: ilman selkeää lainsäädäntöä tietokantadirektiivin ongelmallinen implementaatio on tuonut mukanaan odottamattoman

seurauksen. Laillinen omistajuus potilastietoon on annettu potilastietokannan luojalle tietokantadirektiivin nojalla, mikä ei ole toivottu tilanne tai tietokantadirektiivin alkuperäinen tarkoitus. Väitöskirjan nimi on Datenherrschaft – An Ethically Justified Solution to the Problem of Ownership of Patient Information. Vastaväittäjänä toimi professori Mark Coeckelbergh (University of Vienna) ja kustoksena tutkijatohtori Kai Kimppa.

Tutustu väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

12.2.2016 FM Jari Lehtonen, tietojärjestelmätiede

KASVAVAN YRITYKSEN

täytyy panostaa tietohallintoon Jari Lehtonen toteaa väitöstutkimuksessaan, että kasvavan ja kansainvälistyvän suomalaisen yrityksen tietohallinnon kohtaamat ongelmat liittyvät harvoin tekniikkaan. Suuremmassa globaalissa yrityksessä tietohallintoon tulee uusia malleja toiminnan järjestämiseen, kuten toimintojen tai laitteiden ulkoistus. – Ulkoistus tuo mukanaan sen, että aikaisempi tietotekninen osaaminen ei enää riitä, vaan henkilöstön pitää pystyä vastaamaan uusiin vaatimuksiin, Lehtonen sanoo. Kansainvälisen kasvun ja uusien toimipaikkojen myötä myös uudet kulttuurit täy22 MERCURIUS 1/2016

tyy huomioida paremmin, jotta voidaan varmistaa onnistunut laajentuminen. Väitöskirjan nimi on IT challenges, when the company’s operating environment grows and develops - Action research Finnish SME growth in global player. Vastaväittäjänä toimi professori Timo Saarinen Aalto-yliopistosta ja kustoksena KTT Timo Leino.

29.1.2016 KTM, HuK Annika Blomberg, johtaminen ja organisointi

Luovuutta tarjotaan ihmelääkkeeksi

ORGANISAATIOIDEN MENESTYKSEEN Annika Blomberg tarkasteli väitöstutkimuksessaan kriittisesti vallitsevaa organisatorisen luovuuden tutkimusta. Blombergin mukaan luovuudesta luodaan kuvaa helppona ja houkuttelevana resurssina, jonka avulla organisaatiot pärjäävät yhä kovenevassa kilpailussa turbulenteilla markkinoilla. Blombergin mukaan luovuus on sosiaalisesti ja myös materiaalisesti hajautunut prosessi, jonka johtaminen perinteisin johtamisen keinoin on haasteellista. – Luovuutta ei synny tilauksesta, eikä sen edistämiseen riitä yksinkertaisten oppien noudattaminen tai luovuuden lisääminen retoriikan tasolla. Luovuus nousee organisaation arkipäivässä ihmisten välisestä kommunikaatiosta ja merkitysten vaihdosta, ja vaatii yhteisöllisyyttä, avoimuutta, tasavertaisuutta sekä kykyä ja halua kyseenalaistaa, Blomberg painottaa. Väitöskirjan nimi on Organizational creativity - hegemonic and alternative discourses. Vastaväittäjänä toimi professori Alexander Styhre Göteborgin yliopistosta ja kustoksena dosentti Tomi Kallio.


KOONNUT TARU SUHONEN

VALMISTUNEET Filosofian tohtori

Kauppatieteiden tohtori

Filosofian maisteri

Koskinen Jani Lehtonen Jari Vähätalo Mervi

Aarras Nina Blomberg Annika Korpela Pentti

Gurkan Bahadir Jentl Nina Junni Salla Mahuntragul Atcharee Mäki-Teeri Marianna

Kauppatieteiden maisteri

11.12.2015 KTM Pentti Korpela, markkinointi

Teknologiayritykset odottavat B2B-myyjältä

ASIAKASKOHTAISIA RATKAISUJA Pentti Korpela selvitti markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan, millaisia kompetensseja eli myyntiin liittyviä tietoja ja taitoja teknologiayritysten ostajat odottavat myyjältä eri ostotilanteissa. Väitöstutkimus kokoaa pätevän B2B-myyjän tarvitsemat taidot kompetenssimalliksi. Myyntiosaamisen merkitystä on tähän saakka tutkittu pääasiassa myyjien ja myynnin johdon näkökulmasta, jolloin myyntiosaamisessa painottuvat kommunikointi- ja vuorovaikutustaidot sekä myyntiprosessiin liittyvä osaaminen. ‒ Ostajat painottavat myyjän substanssiosaamista: asiantuntijuutta, luotettavuutta ja kykyä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja tarpeita, luoda asiakaskohtaisia ratkaisuja ja arvoa sekä pitkäaikaisia asiakassuhteita. Ostajat arvioivat myyjän osaamista käytännön tekojen kautta ‒ kuinka häiriöttömästi myyjä saa asiakkaan arjen sujumaan. Väitöskirjan nimi on Towards a contextual understanding of B2B salespeople’s selling competencies- An exploratory study among purchasing decision-makers of internationally-oriented technology firms. Vastaväittäjänä toimivat professori Mika Gabrielsson ja KTT Saara Julkunen Itä-Suomen yliopistosta ja kustoksena KTT Harri Terho.

Aaltonen Anna Airola Eeva-Mari Aspelin Emilia Aunio Erika Axelsson Nina Bruck Victor Brunila Lauri Daifi Tiina Fredriksson Carl Garvey Bernard Grigoryeva Svetlana Haaraoja Miia Haavisto Olli Halla Hilkka Halonen Vesa Harja Olli-Pekka Hautala Petra Heikkola Joni Heikkonen Jussi Hirvonen Noora Honkanen Jasmin Honkanen Pyry Hunnakko Elina Hurskainen Maisa Ivanov Vitali Jouttenus Ilkka Jylhä Hanne-Lotte Jääskeläinen Juha

Kankare Kasperi Kauhaniemi Krista Kauppila Laura Keloharju Anni Koskela Elina Koskenkorva Sanni Koskinen Emma Kuittinen Eveliina Kunnas Katri Kurkisuo Essi Kärnä Sara Laato Heikki Lahtinen Eveliina Laine Sini-Marja Lassila Juhani Lehtovaara Jenna Liljeström Henry Lindroos Jussi Liukkonen Salli Lund-Kovanen Kia Kärkelä Susanna Maijala Annu Maijala Tommi Matero Párraga Kaarlo Meurman Maria Mononen Nea Monthan Heikki Mostafa MD Showkat

Mäenpää Samuli Mäkilä Sara Mänttäri Riku Niittylä Anna Nordberg-Davies Sini Nurmi Tuomas Nykänen Seppo Ojala Antti Ojala Nea Palmulaakso Titta Peltomäki Mikko Peltonen Jenni Piitulainen Jenny Pollari Mari Punkkinen Antti Pätsi Johanna Raffad Zulfiqar Ali Raitis Tatu Rantala Miki Rantala Valtteri Rauste Tomi Rautiainen Petri Rautiainen Essi Reinikkala Jelena Ruokolainen Sara Sahla Johanna Salonen Taneli Santala Tuomas

Saranen Niina Sarvaranta Pauli-Pekka Serkkola Atro Suomikallio Santeri Suutari Jari Säilä Essi Talukder Sazzad Hossain Talvitie Ville-Veikko Tarun Kazi Saifuddin Taskinen Juho Tehikari Olli Torkkola Tiina Tuohimaa Marja Uusitalo Janette Vepsäläinen Tapio Vilpas Saara Virta Suvi-Susanna Vuojärvi Juuli Vuoksio Hilla Vuorio Petteri Väätäinen Matti Warro Erwin Yli-Kovero Harri-Pekka Åhman Sonja Valtiotieteiden maisteri Nurminen Ossi Sappinen Maija

Kauppatieteiden maisteri, Porin yksikkö Ala-Nissilä Maria Aspblom Minna Eronen Aleksi Hassel Joanna Hintikka Timo Hussi Suvi Jurvainen Otto Järvenpää Johanna Kaasalainen Marjaana Karvinen Ilmari Kaukosalmi Pasi Keltto Elli Kiilholma Lauri Korpi Eero Kortesoja Milla

Koskela Hanna-Maria Koskinen Satu Kuusamo Johanna Laaksonen Mikko Latvala Leena Lehtinen Sari Lehtonen Anu Lilja Arto Lähdetie Saara Lähteenmäki Laura Malmivirta Arttu Mattila Anna-Mari Mäkinen Turo Mäkynen Eero Nivala Annika

Nummelin Aki Oja Jussi Pennanen Sinikka Pitkänen Ulla-Mari Pörsti Eeva Rajakallio Elisa Rämö Ville Saarinen Miia Salmi Mailis Seitala Emmi Taipale Maija Tirkkonen Joonas Träskelin Katariina Wahlman Jani Vahtera Mikko

Vatunen Silja Vierros Julia Vihelä Marja-Leena Väisänen Heli Österman Juuso

MERCURIUS 1/2016

23


JOHTAMISOSAAMISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUSTA Turun kauppakorkeakoulun johtamiskoulutusyksikkö TSE exe tarjoaa sekä organisaation tarpeisiin räätälöityjä kehittämisratkaisuja että avoimia koulutusohjelmia. koulutusohjelma:

ajankohta:

JOKO TURKU CERTIFIED FORESIGHT PROFESSIONAL CERTIFIED VIRTUAL LEADER AJASSA EXECUTIVE MBA TURKU

4.10.2016 - 7.6.2017 MARRASKUU 2016 - KESÄKUU 2017 9.12.2016 - 21.6.2017 TAMMIKUU - TOUKOKUU 2017 14.3.2017 - 7.6.2019

teemakoulutus:

ajankohta:

STRATEGIC MARKETING AND SALES DIGITAALINEN MARKKINOINTI TYÖOIKEUDEN UUDET TUULET HANKINTOJEN JOHTAMISESTA KILPAILUETUA VUOROVAIKUTUS JA VIESTINTÄ UUDET LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET JA MUUTOKSEN JOHTAMINEN YRITYKSEN TALOUDELLINEN OHJAUS

24.-25.8.2016 5.-6.9.2016 20.10., 27.10., 3.11. ja 17.11.2016 SYKSY 2016 SYKSY 2016 1.-2.12.2016 8.-9.2. ja 6.3.2017

Lue lisää ja ota yhteyttä:

www.utu.fi/exe-koulutukset Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics

Profile for Turun yliopisto

Mercurius 1/2016  

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercurius kertoo tutkimus- ja opetustoiminnasta ja avaa näkymiä yhteistyöhön. Lehdessä t...

Mercurius 1/2016  

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun sidosryhmälehti Mercurius kertoo tutkimus- ja opetustoiminnasta ja avaa näkymiä yhteistyöhön. Lehdessä t...