Page 1

Aurora 4/ 2011

10

Opiskeluaika on elämys 18 Sydänleikkaus ilman puukkoa 22 Ainutlaatuinen presidenttipeli

Aurora | 1


Turku BioImaging -konsortio ja valtakunnallinen PET-keskus järjestivät syksyllä When Life is Art -valokuvakilpailun. Kilpailuun saapui yhteensä 91 kuvaa viidestä eri maasta. Voittajakuvaksi valittiin virolaisen Heiti Paveksen otos Generations. Kuvassa kolmen eri sukupolven sukkulamatojen hermokudoksissa tuikkii vihreä merkkiaine. Arvosteluraadin puheenjohtaja Riitta Kormano kertoi voittajan valinnan olleen haasteellista, sillä tuomaristolla ei ollut asiantuntemusta kuvien alkuperäisestä tieteellisestä merkityksestä. – Koska olimme sokeita kuvien tieteellisille lähtökohdille, päätimme valita voittajan puhtaasti esteettisin kriteerein.

25 kilpailukuvaa verkossa: www.bioimaging.fi/when-life-is-art 2 | Aurora

kuva: heiti paves

Hohtavat sukkulamadot voittoon


Aurora

4/2011

16

8 SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Yliopistopedagogiset opinnot innostavat opettajaa 7 Uskalla yrittää 8 Tutkijat raapivat auringon pintaa 10 Kurssitarjonta hurmaa monipuolisuudellaan 12 Yliopistokoulutus kantaa työelämän muutoksissa 13 Kolumni: Hälvennä aivohämyä 14 Tohtorikoulutettavat työnsä äärellä 16 Tiede tarjosi elämyksiä kulttuuripääkaupunkivuonna 18 Sydänkohtaus hoituu parhaiten pallolla 21 Kirjat 22 Yhden miehen kisa? 24 Alumni: Kansankynttilät kasvattivat elämää varten 26 Ei-valtiollinen vaino mutkistaa suojeluprosessia 28 Lyhyet 30 Väitös: Trooppiset turvekerrostumat vaikuttavat ilmastonmuutokseen

toimitukselta

Sisältö ratkaisee Yliopistoissa on lähivuodet eletty myllerrysten aikaa, mikä on leimannut myös yliopistoista käytävää julkista keskustelua. Välillä on tuntunut, että hallinnollisten muutosten pyörteissä on unohdettu keskustella niistä sisällöistä, jotka yliopistojen olemassaolon lopulta oikeuttavat. Tätä lehteä varten tapasimme suuren joukon omista sisällöistään valtavan innostuneita tutkijoita, opiskelijoita ja alumneja. Innostus tarttui meihin lehdentekijöihin, toivoaksemme myös lukijoihin. Pyysimme viime lehdessä lukijapalautetta. Sitä tulikin tavanomaista runsaammin. Iso kiitos jokaiselle palautteen antajalle! Sisältö ratkaisee myös lehdessä, ja vain palautteen avulla voimme kehittää Auroraa edelleen. Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 13 000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789


tiede tarjotin

koonnut: jussi matikainen kuvat: sakari kallio, nasa/jpl-caltech/harvard-smithsonian cfa

lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi

Hypnoositila on totta Hypnoositilan olemassaolosta on saatu vahvaa näyttöä tarkkailemalla hypnoosiherkkää henkilöä silmänliikekameran avulla. Turun yliopiston, Aalto-yliopiston ja ruotsalaisen Skövden yliopiston tutkijat tarkastelivat hypnoosin yhteydessä toisinaan ilmenevää tuijottavaa ja lasittunutta katsetta, jota on tieteellisesti tutkittu hyvin vähän. Koehenkilönä tutkimuksessa oli poikkeuksellisen hypnoosiherkkä henkilö, joka oli mahdollista saattaa hetkessä hypnoositilaan ja takaisin normaaliin valvetilaan vain sanomalla yhden sanan. Henkilön silmänliikkeitä mitattiin silmänliikekameran avulla. Hypnotisoiminen aiheutti hänelle lasittuneen ja tuijottavan katseen. Automaattiset, tahdosta täysin riippumattomat silmänliikkeet heikkenivät voimakkaasti hypnoosin aikana.

Digirakkautta ilmassa

Digitaalisen kulttuurin oppiaineen julkaisemasta teoksesta Digirakkaus 2.0 selviää, miten sosiaalisen median treffipalvelut toimivat, millaisia salaisuuksia nettipornon historiaan kuuluu ja miksi ihmiset voivat kiintyä vanhoihin koneisiin ja pelihahmoihin. Kirjoittajat edustavat eri tieteenaloja kulttuuriantropologiasta sosiaalipsykologiaan, politiikan tutkimuksesta teknologian tutkimukseen ja taiteiden tutkimuksesta digitaaliseen kulttuuriin. Teoksen artikkeleissa esitellään myös muun muassa verkkofoorumien heavy metal -fanifiktiota ja aikuisten nukkekeräilyn synnyttämää nettikulttuuria. Vertaisarvioitu referee-julkaisu julkistettiin Porissa lokakuussa järjestetyn Insomnia-verkkopelitapahtuman yhteydessä.

>> http://digirakkaus.wordpress.com 4 | Aurora

– Kukaan testatuista verrokkihenkilöistä ei kyennyt muuttamaan vastaavalla tavalla silmänliikkeitään tahdonalaisesti valvetilassa ollessaan. Siten tutkimus osoittaa, että hypnoosi muuttaa tajunnantilaa ja sitä kautta sellaisia liike- ja havaitsemismekanismeja, joihin emme voi tietoisesti vaikuttaa, dosentti Sakari Kallio sanoo. Saatujen tulosten mukaan pitkään vallalla olleet teoriat hypnoosista normaalissa valvetilassa tapahtuvana pelkkänä mielikuviin eläytymisenä eivät voi pitää paikkaansa. Toisaalta tuloksilla on myös laajempaa merkitystä esimerkiksi psykologian ja kognitiivisen neurotieteen alueille, koska kokeen avulla pystyttiin vahvistamaan tieteelle entuudestaan tuntemattoman tajunnantilan olemassaolo ihmisellä. Tulokset julkaistiin PLoS ONE -tiedelehdessä.

Epävarmuus kalvaa varustamoja Marraskuussa julkistetun varustamobarometrin mukaan suhdannetilanne on huonontunut nopeasti viimeisen 12 kuukauden aikana. Varustamot eivät kuitenkaan odota yhtä huonoa taloustilannetta kuin vuoden 2008 syksyllä alkaneen yleismaailmallisen laman aikana. Varustamotoimintaa rajoittavista kasvun esteistä merkittävimpänä pidettiin taloustilanteen yleistä epävarmuutta. Kilpailun lisääntyminen ja huono hintakehitys rajoittavat myös kasvua. Meripuolella on edelleen pulaa osaavista työntekijöistä huonontuneesta suhdannetilanteesta huolimatta. Laivojen käyttämän polttoöljyn eli bunkkerin hinnan nousua pidetään merkittävänä varustamojen kasvua rajoittavana tekijänä. Myös ympäristöasioihin liittyvät säädösvaatimukset ovat nousseet kasvun esteeksi. Varustamobarometrin on toteuttanut Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland, joka on osa Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskusta.


T Planeetat paljastuivat suomalaistutkijoille Solujen säätelijä löydettiin

Professori Johanna Ivaskan ja professori Marko Salmen tutkimusryhmät ovat löytäneet ihmisen solujen toimintaa säätelevän sharpiini-proteiinin. Nature Cell Biology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että sharpiini-proteiini säätelee tulehdussolujen ja keuhko- ja eturauhassyöpäsolujen liikkumista ja toimintaa. On todennäköistä, että uudella löydöllä on tärkeä rooli myös muissa sairauksissa, kuten Chronin taudissa, psoriasiksessa, reumassa ja jopa MS-taudissa.

Liikunta kannattaa aina Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen ja Paavo Nurmi -keskuksen tutkimuksessa osoitettiin vapaa-ajan liikunnan myönteinen vaikutus terveiden nuorten valtimoiden rakenteeseen ja toimintaan. Tutkimuksessa seurattiin 500 nuorta 13-vuotiaasta 17-vuoden ikään saakka. Kyseessä on ensimmäinen nuorille tehty pitkittäistutkimus liikunnan vaikutuksesta valtimon laajentumiskykyyn ja seinämän paksuuteen. – Erityisen merkittävä löydös oli, että vähän liikkuvilla nuorilla, jotka lisäsivät liikuntaa 13 ja 17 ikävuoden välillä, valtimon seinämä paksuuntui vähemmän kuin yhtäjaksoisesti vähän liikkuvilla ikätovereilla. Jo pienikin liikunnan lisääminen aiheuttaa myönteisiä muutoksia valtimon rakenteessa, tutkija Katja Pahkala sanoo. Tutkimus julkaistiin lääketieteen alan Circulation-lehdessä.

Itämeren aallot energiaksi

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on käynnistynyt aaltoenergian käytön teknisiä ratkaisuja tutkiva hanke, jonka tavoitteena on löytää Itämeren alueelle parhaiten soveltuvat tavat käyttää aaltoenergiaa alueen erityisolosuhteet, kuten talvi ja meren jäätyminen, huomioon ottaen. Aaltoenergiapoiju ja -generaattori sijoitetaan mereen Ahvenanmaalle Hammaruddan edustalle. Hankkeen vastuullinen toteuttaja on Uppsalan yliopisto ja muut yhteistyökumppanit ovat Turun yliopisto sekä Ålands Teknikkluster. Turun yliopiston vastuulla on aaltoenergialaitteen taloudellisuuden arviointi sekä aaltovoiman ympäristövaikutusten arviointi Itämerellä.

urun yliopiston Tuorlan observatorion tutkija Samuli Kotiranta ja brittiläisessä Hertfordshiren yliopistossa työskentelevä Mikko Tuomi ovat löytäneet kaksi uutta planeettaa. Ensimmäinen löydetyistä planeetoista kiertää hieman omaa Aurinkoamme suurempaa tähteä, joka sijaitsee 212 valovuoden päässä Käärmeenkantajan tähdistössä.Tähdellä tiedettiin entuudestaan olevan hieman oman Aurinkokuntamme Saturnusta massiivisempi kiertolainen. Toinen planeetta sijaitsee Oinaan tähdistössä 121 valovuoden etäisyydellä maapallosta. Se kiertää tähteä, jolla oli aiempien tutkimusten perusteella havaittu olevan seuranaan kaksi suurta, selvästi Jupiteria massiivisempaa kaasuplaneettaa. Kotiranta ja Tuomi ovat toistaiseksi ainoita suomalaistutkijoita, jotka ovat löytäneet planeettoja muiden tähtien ympäriltä.Vuonna 2009 he havaitsivat suunnilleen Jupiterin massaisen HD 11506 c:n. Tutkijat käyttävät tilastotieteeseen pohjautuvaa tutkimusmenetelmää. Tilastollisten työkalujen lisäksi havaintoja on tutkittu myös mallintaen planeettojen keskinäisiä vuorovaikutuksia.

Peruskouluissa kavahdetaan

ranking-listoja Perusopetuksen laadunarviointi koetaan tärkeäksi. Kouluissa laadunarvioinnilla halutaan puuttua etenkin opettajien työssäjaksamiseen ja oppilaiden syrjäytymisen ehkäisemiseen. Sen sijaan rehtorit ja opettajat pitävät arveluttavana koulujen listaamista suoritusten mukaan. Opettajat ja rehtorit luottavat perusopetuksen laadunarvioinnissa itseensä, eikä ulkoisesta arvioinnista koeta olevan hyötyä. Laadunarvioinnin nähdään ennen kaikkea kehittävän koulua kontrolloimisen sijaan. Näkemykset ilmenevät tuoreesta teoksesta Arvioinnin arvo – Suomalaisen perusopetuksen laadunarviointi rehtoreiden ja opettajien kokemana. Suomen kasvatustieteellisen seuran julkaiseman tutkimuksen ovat toteuttaneet Turun ja Helsingin yliopistojen kasvatustieteiden laitokset osana Suomen Akatemian hanketta ”Laadunarvioinnin vaikutukset suomalaisessa peruskoulutuksessa”. Tutkimusta varten haastateltiin 600 rehtoria ja 1500 opettajaa. – Niin rehtorit kuin opettajatkin näkevät koulujen ranking-listat suoranaisena uhkana. Rankkaaminen ei hyödytä opetusta, vaan koulukohtaisten tulosten julkistamisen nähdään leimaavan kouluja ja kiihdyttävän niiden jakautumista hyviin ja huonoihin, tutkimushankkeen johtaja, professori Risto Rinne sanoo.

Aurora | 5


pääkirjoitus

Yliopistopedagogiset opinnot innostavat opettajaa

Kuva: Hanna Oksanen

Yliopisto-opintojen odotetaan valmistavan opiskelijoista laaja-alaisia asiantuntijoita työelämän palvelukseen. Näillä osaajilla on alan uusimman tietämyksen ja menetelmäosaamisen lisäksi hallinnassaan monenlaisia yleisiä kompetensseja kieli- ja viestintätaidoista tiedonhakutaitoihin, vuorovaikutustaitoihin ja projektijohtamiseen, puhumattakaan eettisistä taidoista ja elinikäisen oppimisen taidoista. Tätä toiveiden listaa toteuttaa yliopiston opettaja, usein ilman minkäänlaista pedagogista koulutusta. Suomessa vaaditaan pedagogiset opinnot (60 op) kaikkien alojen opettajilta pienten lasten päivähoidosta ammattikorkeakouluun saakka. Ainoastaan yliopistossa voi opettaa ilman pedagogista opettajankoulutusta. Eikä vain voi, vaan useimmiten myös täytyy opettaa, sillä laitosten ja yksikköjen johtajat harvoin ohjaavat opettajiaan pedagogisiin koulutuksiin. On opettajan omasta aktiivisuudesta kiinni, että hän etsiytyy pedagogisiin opintoihin. Yliopisto-opettajaksi päädytään usein yllättäen ja lyhyellä varoitusajalla; tutkija rekrytoidaan pitämään opetusta ja avuksi annetaan aiemmalta opettajalta jääneet opetusmateriaalit. Tämä ”ohjaus” koetaan luonnollisestikin liian vähäiseksi, mutta monesti laitoksilla on liian kiire ja opetusasioista ei ole ehkä totuttu puhumaan. Aloitteleva opettaja – kuten kokeneempikin – kaipaa kuitenkin ohjausta, apua ja keskustelukumppania pedagogisten kysymysten pohdintaan. Opettaja kokee yliopistopedagogiikan opintojen alkupuolella usein hämmennyksensekaisen oivalluksen, kun täysin eri tieteenaloja edustavat opettajakollegat raportoivat tismalleen samoja ongelmia ja kysymyksiä, kuin itsellä on. Tämä voimaannuttaa opettajia ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Keskusteluiden ja kasvatustieteellisen tietämyksen kautta opettaja saa tukea omille pedagogisille ajatuksilleen ja ymmärtää omaan opetukseen ja omiin opiskelijoihin liittyvien kysymysten yleisyyden koko yliopistossa. Turun yliopistossa yliopistopedagogiikkaa on voinut opiskella vuodesta 1996 lähtien henkilöstökoulutuksena ja vuodesta 2007 asti kasvatustieteiden tiedekunnan arvosanaopintoina, jotka laajimmillaan muodostavat 60 opintopisteen opettajan pedagogiset opinnot. Kokemuksemme perusteella opettajat kokevat saavansa yliopistopedagogisista koulutuksista ideoita ja uutta voimaa omaan opetukseensa. Yllättävämpi, mutta jo kansainvälisestikin huomattu ilmiö ovat opettajat, jotka kertovat pedagogisten koulutusten antaneen intoa myös tutkimuksen tekemiseen! Mari Murtonen Kirjoittaja työskentelee yliopistopedagogiikan erikoistutkijana Turun yliopistossa.

Millaista on hyvä yliopisto-opetus? Kari Teräs Suomen historian professori

6 | Aurora

– Hyvä opetus on tutkimuslähtöistä ja dialogista, ei tiedon kaatamista opiskelijoille. Opetuksen pitäisi myös tukea opiskelijan sitoutuneisuutta ja kannustaa oma-aloitteisuuteen.

koonnut: joni tauriainen

Samuli Kotiranta Tähtitieteen jatko-opiskelija

– Hyvä yliopisto-opetus on sellaista, joka yksinkertaisesti herättää ajattelemaan.

Iina Virta: Sosiologian opiskelija

– Se on objektiivista, kyseenalaistavaa ja keskustelevaa. Olen itse ainakin kokenut saavani eniten irti lukupiiriopetuksesta, jossa asioihin päästään tavallista syvemmälle.


teksti: jussi matikainen kuva: hanna oksanen

Uskalla yrittää Yrittäjyyden edistämiseksi on rakennettu kosolti julkista palvelutarjontaa. Aloittava yrittäjä saa alkutaipaleellaan paljon apua – on starttirahaa, kursseja, edistämiskeskuksia. Yksi on kuitenkin tehtävä itse: päätös yrittäjäksi ryhtymisestä. – Taustamme on teollisuuden suuryrityksissä ja palkkatyössä. Menestymisen kulttuuri on vieroksuttu. Ei saa menestyä eikä epäonnistua, parempi on mennä tasaista keskitietä. Ilmapiiri ei ruoki yrittäjäksi ryhtymistä, erikoistutkija Pekka Stenholm sanoo. Stenholm tutkii, miten normatiiviset ja kulttuuriset asiat eri maissa vaikuttavat yrittäjyyden muotoihin. Suomessa ihmisten aikomus ryhtyä yrittäjiksi on perinteisesti ollut alhainen ja melko riippumaton talouden suhdanteista. – On toisaalta liian helppo vastaus, että yrittäjyysaktiivisuus on kulttuurinen asia, jolle ei voida tehdä mitään. Kulttuuria on mahdollista muuttaa, ja Suomessakin se on muutoksessa. Puhe yrittäjyydestä on jo muuttanut luonnettaan. Aiemmin jyrkkä raja palkkatyön ja yrittäjyyden välillä on alkanut loiveta. – Työelämän muuttuminen projektiluontoiseksi tukee kehitystä, jossa ihmiset voivat työurallaan sukkuloida yrittämisen ja palkkatyön välillä. Yrittäjyys on viime aikoina saanut uutta nostetta myös yliopistomaailmassa. Esimerkiksi opiskelijavetoinen Boost Turku -yrittäjyysyhteisötoiminta alkaa tuottaa satoa. – On ollut hienoa seurata opiskelijoiden omaa ruohonjuuritason toimintaa yrittäjyyden edistämiseksi. Heillä on uudenlainen asenne, ja sieltä voi syntyä vielä vaikka mitä mielenkiintoista. Kun ennen huudeltiin uusien nokioiden perään, vaaditaan nyt uusia rovioita. – Mutta sehän on jo nähty! Nyt on tilaus taas jollekin uudelle, jonka olemassaolosta emme vielä tiedä. Hyvä yritysidea saattaa syntyä vaikkapa työpaikan kahvipöydässä. On lopulta omasta itsestä kiinni, lähteekö viemään ideaansa eteenpäin vai palaako työpisteelleen ja antaa tietokoneen laulaa, Stenholm muistuttaa. TSE Entre -tutkimusyksikössä erikoistutkijana työskentelevä Stenholm on valittu kollegiumtutkijaksi Turun yliopiston ihmistieteiden tutkijakollegiumiin (TIAS). TIAS sekä luonnon- ja lääketieteen tutkijakollegium (TCLS) valitsivat yhteensä 17 uutta tutkijaa noin 200 hakijan joukosta. Aurora | 7


Tutkijat raapivat Auringon pintaa teksti: timo niitemaa kuva: soho (esa

& nasa)

Aurinkotutkimus on viime vuosina edennyt suurin harppauksin. Silti tutkijat eivät Auringossa pääse juuri pintaa syvemmälle. Auringon voimakkuuden vaihtelut vaikuttavat säähän maan pinnallakin. 8 | Aurora

S

atelliitteihin sijoitetut jatkuvasti tarkentuvat havainto- ja mittauslaitteet ovat nostaneet aurinkotutkimuksen aivan uudelle tasolle. Kun vielä muutama vuosi sitten nähtiin vain, että tietyssä kohtaa tapahtui jotain, kyetään nyt erottamaan vaikkapa kaksi vuorovaikutuksessa keskenään olevaa lähekkäistä ilmiötä sekä se, missä järjestyksessä asiat Auringossa tapahtuvat. – Uusilla välineilläkin nähdään kuitenkin lähinnä vain Aurinkoa ympäröivään laajaan kaasukehään sekä noin 300–500 kilometriä paksuun pintakerrokseen, fotosfääriin, kertoo aurinkotutkija, dosentti Silja Pohjolainen Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselta.

Auringonpilkkuja tutkittu Galileista alkaen Kiehtovaa tutkimista riittää toki Auringon pintakerroksissakin. Jo Galileo Galilein ajoista on tehty havaintoja auringonpilkuista, jotka erottuvat tummina ”kuoppina” Auringon pinnalla. Niiden on havaittu olevan yhteydessä Auringon aktiivisuuden vaihteluihin. Silja Pohjolaisen tutkimuskohteetkin liittyvät noihin pilkkuihin. Hän tutkii Auringon kaasukehän ja magneettikentän prosesseja, jotka aiheuttavat auringonpurkauksia. Auringonpilkussa itsessään ei Pohjolaisen mukaan tapahdu paljon mitään. Se on paikka Auringon pinnalla, jossa magneettikenttä nou-


Pohjolainen kollegoineen tutkii Auringon pintaosien olosuhteita ja ilmiöitä, jotka saavat aikaan kauas kulkeutuvia hiukkaspurkauksia. Tutkimusta tehdään muun muassa havainnoimalla taivaalla kiertävistä aurinkoluotaimista purkauskohdista lähtevää säteilyä kaikilla mahdollisilla aallonpituusalueilla. Satelliiteilla saadaan tietoa myös varsinaisen hiukkaspilven koostumuksesta ja voimasta. Nämä tiedot voidaan yhdistää. Eri havainnointitapojen avulla on kehitetty myös tsunamihälytyksen tapaan toimiva aurinkomyrskyn varoitusjärjestelmä. Kun valo kulkee Auringosta Maahan kahdeksassa minuutissa, nähdään purkaus täällä lähes välittömästi. Itse hiukkaspilveltä matkaan kuluu sen sijaan useita päiviä, jolloin aurinkomyrskyyn ehditään varautua. Turkulaiset ovat aurinkotutkimuksessa hyvin mukana, onhan esimerkiksi jo 1995 toimintansa aloittaneessa SOHO-luotaimessa Turun yliopiston fyysikkojen kehittämä ERNE-hiukkashavainnoija. SOHO on kohta tehtävänsä tehnyt, mutta radoillaan on jo uusia entistä tarkempia luotaimia. – Tutkijat odottavat paljon tulevasta Solar Orbiter -tutkimussatelliitista, johon liittyvää tutkimusohjelmaa valmistellaan parhaillaan. Myös Solar Orbiteriin Turun yliopiston avaruusfyysikot kehittelevät vastaavanlaista hiukkasdetektoria.

Nälkävuodet laiskan Auringon ansiota Auringonpurkaukset vaikuttavat siis ”avaruussäähän”, mutta onko Auringon toiminnan

vaihteluilla suoria vaikutuksia ilmastoon ja säätiloihin täällä Maan pinnalla? – Kyllä vain, mutta tämän ilmiön vaikutuksia ei ole syytä liioitella. Auringon aktiivisuuden vaihteluja on seurattu jo 1600-luvulta lähtien. Aktiivisuuden on havaittu nousevan huippuunsa ja laskevan minimiinsä noin 11 vuoden sykleissä. On myös erotettu pidempiä ajanjaksoja, jolloin aktiivisuus on ollut poikkeuksellisen heikkoa. Tutkijat puhuvat niin sanotusta pienestä jääkaudesta 1400-luvun puolimaista 1800-luvun loppupuolelle. Tuolloin Euroopassa oli useita jaksoja, jolloin lämpötila oli pari kolme astetta normaalia kylmempi. Tällä on selitetty esimerkiksi Suomessa 1600-luvun lopussa ja 1800-luvun puolivälin jälkeen koetut suuret nälkävuodet. Havaintoja ovat vahvistaneet puiden vuosilustoista tehdyt tutkimukset. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että Auringon aktiivisuus olisi ollut viimeisten 70 vuoden aikana voimakkaampaa kuin vuosisatoihin tätä ennen. Tämä selittäisi osaltaan jopa viimeaikaista ilmaston lämpenemistä. Pohjolainen suhtautuu näihin arvioihin kuitenkin skeptisesti. – Ilmaston lämpeneminen on erittäin monimutkainen ilmiö. Auringon aktiivisuuden vaihteluista Silja Pohjolainen meillä on lisäksi tarkkoja havaintoja vasta hyvin lyhyeltä ajalta. Luotan Tähtitieteen dosentti ja fitutkija Heikki Nevanlinnaan, joka losofian tohtori • Pohjolaiarvioi Auringon säteilyn vaihtelun sella on myös valtiotieteen suoran vaikutuksen suuruusluokakmaisterin tutkinto • Työssi vain noin 0,1 astetta, Pohjolainen kentelee yliopisto-opettakuittaa. jana fysiikan ja tähtitieteen laitoksella Turun yliopistossa • Työhuone Tuorlan obMaapallon asento ja rata servatoriossa Piikkiössä • Työskennellyt aikaisemselittävät jääkaudet min mm. Metsähovin radiotutkimusasemalla, Suomen Akatemian tutkijatohtoriAuringon kirkkauden vaihtelut ja na Pariisin Observatoriossa sekä vierailevana tutkieräät muut aurinkokunnan ilmiöt jana Nobeyaman radio-observatoriossa Japanissa • ovat kyllä vaikuttaneet ilmastoon Maassa voimakkaastikin; mutta silValmistelee parhaillaan mm. artikkelia Solar Physics loin puhutaan todella pitkistä ajan-julkaisuun Auringon flare-purkausten värähtelysjaksoista. Oikein pitkällä aikavälillä tä yhdessä tohtoriopiskelija Juha Kallunkin kanssa. Leinonen

Järjestelmä varoittaa aurinkomyrskystä

Auringon kuumenemisen havaitsemiseen ei ihmiselo riitä.”

Aurinko kuumenee jatkuvasti. Jos merkitään Auringon nykyistä intensiteettiä luvulla 100, oli tuo luku Maapallon syntyaikoihin noin 4 miljardia vuotta sitten noin 70. – Auringon kuumenemisen havaitsemiseen ei siis ihmiselo riitä, Pohjolainen hymyilee. Sen sijaan Maapallon rataan ja sen asentoihin perustuvan Milankovicin sykliteorian uskotaan selittävän aika ajoin esiintyvät jääkaudet. Maapallon rata ei ole aina samanlainen, vaan väliin pyöreämpi, väliin enemmän munanmuotoinen. Myös Maapallon akselin kaltevuus vaihtelee, samoin sen suunta kiertyy siten, että akselin kuviteltu jatke piirtää ympyrää Pohjantähden ympäri. Lisäksi vaihtelee se, miten päin Maapallo on Aurinkoon nähden radallaan eri vuodenaikoina. Nyt keskikesä on Suomessa, kun Maa on radallaan kauimpana Auringosta, 20 000 vuoden päästä taas lähimmillään. Silloin kesät pohjoisella pallonpuoliskolla kuumenevat ja talvet kylmenevät. – Näistä ilmiöistä muodostuu sykli – taas puhutaan kymmenistä tuhansista vuosista – jolla selitetään jääkaudet. Itse muutokset ilmastossa saattavat joskus tapahtua hyvinkin nopeasti. Tällöin muutoksiin liittyy prosesseja, jotka vahvistavat toisiaan. Tällainen on esimerkiksi albedo-ilmiö, jossa napa-alueilla sijaitsevat jäätiköt heijastavat osan Auringon säteilystä takaisin avaruuteen. Jos jäätiköt jostain syystä alkavat sulaa, suurempi osa säteilystä jää lämmittämään Maan pintaa ja sulaminen voi kiihtyä voimakkaastikin. – Sellainen ilmiö saattaa olla nyt käynnissä, Silja Pohjolainen sanoo.

Kuva: Marjatta

see ylös. Mutta jos viereen syntyy toinen pilkku, jonka magneettikentän suunta on vastakkainen, syntyy työntövoima. Se saattaa olla niin räjähdysmäisen valtava, että työntää edellään hiukkaspilven Auringosta kauas avaruuteen. Pilven kulku seuraa Auringon magneettikentän viivoja. Jos sopivasti sattuu, hiukkaspilvi matkaa kohti Maata ja aiheuttaa niin sanotun aurinkomyrskyn. Myrsky saattaa vahingoittaa satelliitteja, tietoliikenneyhteyksiä ja sähkönjakelua sekä vaarantaa jopa lentoliikenteen etenkin napa-alueilla. Myös revontulet syntyvät aurinkotuulen tuomien hiukkasten törmätessä Maan ilmakehään. Suuremmilta vahingoilta onneksi vältymme Maan magneettikentän ja ilmakehän antaman suojan turvin.

Aurora | 9


Karoliina Penttinen

Kurssitarjonta hurmaa monipuolisuudellaan Yliopistolla opiskellaan myös luentosalien ja tiukkaan rajattujen näkökulmien ulkopuolella. Kurkistimme, mitä kaikkea tämän päivän yliopisto-opiskelu pitää sisällään. 10 | Aurora

Teksti ja kuvat: sampo rouhiainen

Kenttäkurssi kruunaa teoriaopinnot – Kenttäkurssi yhdistää teoreettiset taidot kykyyn tehdä päteviä havaintoja huolimatta hyttysistä, sateesta ja vääristä GPS-signaaleista, tiivistää geologian professori Krister Sundblad. Loviisassa järjestettävän geologian kenttäkurssin aikana opiskelijat kaivavat metsästä satoja pussillisia näytteitä ja mittaavat maaperän magneettisuutta muutaman kymmenen metrin välein hehtaarien alueelta. Työ metsässä ei ole kuitenkaan pelkkää lapioimista. Kurssilla tehdään todellisia tieteellisiä löytöjä. Kurssilaiset ovat kartoittaneet Loviisan alueelta malmiesiintymiä, joukossa muun muassa elektroniikkateollisuudessa käytettävää indiumia. Kurssin aikana on löytynyt asioita, joita alueelta ei edes uskottu löytyvän. Löydöt perustuvat opiskelijoiden omatoimiseen työhön. Tänä vuonna kurssilla on ennätysmäärä geologian opiskelijoita ja tutkijoita, yhteensä viisikymmentä. Osallistujia on naapurimaista Kambodzaan. – Täällä tapaa uusia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista, kertoo magnetometritiimiä vetävä kenttäkurssiveteraani Karoliina Penttinen kurssin hyvistä puolista. Olennainen osa kurssia onkin uusien menetelmien oppiminen kollegoilta ja verkostoituminen geologipiireissä. Myös kuulas syyssää lienee osasyy kurssin suosioon. – Pidän ulkoilmasta. Tämä on sellaista työtä, jota jaksaa tehdä päivästä toiseen, Penttinen virnistää suppilovahverokassi kädessään.

Lue juttu laajempana verkossa www.utu.fi/sivustot/hae/ajankohtaista/geologian-kenttakurssi.html


Eevastiina Kinnunen

Mikko Saaros

Monitieteellinen näkökulma ihmiseen

Tenttikirjana ohjaimen oikea ja vasen tatti

Asklepios-opintokokonaisuuden kursseilla tutkitaan terveyttä ja sairautta eri tieteenalojen näkökulmista. Lääketieteellisen, humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja kasvatustieteiden tiedekunnan yhteinen opintokokonaisuus tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ihmiskehoon ja mieleen oman oppiaineen ulkopuolelta. Ihmistä tutkitaan useassa eri tiedekunnassa, mutta ihmiskuva eri tieteenaloilla on erilainen. Asklepios-ohjelman tarkoituksena on antaa opiskelijoille laajempi kokonaiskuva aiheesta kaventamalla humanistisen ja lääketieteellisen ihmistutkimuksen välistä kuilua. – Olen kiinnostunut poikkitieteellisestä lähestymistavasta ja koen, että on tärkeää tutkia asioita monesta näkökulmasta. Tuntuu, että tieteenalat eriytyvät välillä liiankin kauas toisistaan, sanoo yleisen kirjallisuustieteen toisen vuoden opiskelija Eevastiina Kinnunen. Lukuvuonna 2011–12 Asklepios-kokonaisuuden teemana on kulttuuri, ruumiillisuus ja teknologia. Kinnunen ajatteli aluksi jättää kurssin teeman vuoksi, mutta muutti mielensä. – Aluksi näin teknologiateeman kapea-alaisena. Sitten tajusin, että kyse ei ole pelkästään yksittäisistä härveleistä, vaan tänä päivänä teknologia ulottuu koko elämäämme. Olen kiinnostunut myös siitä, miten sukupuolta voidaan rakentaa teknologian avulla.

Turku Game Tech&Arts Lab on Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisprojekti, jossa opiskelijat perehtyvät pelinkehityksen saloihin. Tarjontaan kuuluu kursseja käsikirjoittamisesta ja tuottamisesta sekä vierailuluentosarja, jossa pelialan ammattilaiset kertovat omista näkökulmistaan. Pelilaboratoriossa opiskelijat pääsevät kokeilemaan oman pelin tekemistä. – Ehdottomasti kiinnostavinta on päästä kehittämään omaa peli-ideaa, sanoo opiskelija-assistenttina pelilaboratoriossa työskentelevä Mikko Saaros. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat ryhmässä oman pelin. Käytössä on samoja välineitä, joita ”isot pojatkin” peliteollisuudessa käyttävät. – Opiskelijat tuntuvat tekevän peliensä eteen reilusti vaadittua enemmän tunteja, sillä homma on yksinkertaisesti hauskaa. Moni opiskelijoista on unelmoinut oman pelin tekemisestä jo pienestä pitäen. Turku Game Tech&Arts Lab on monelle mahdollisuus yhdistää suosikkiharrastus opintoihin. Oppituntien ulkopuolella haetaan inspiraatiota tietenkin pelaamalla. Yhdestä pelilaboratorion huoneesta löytyvät viimeisimmät uutuudet, seinän takaa pelimuseosta takavuosien klassikot ja vähemmän klassikot.

Avaruusfutis tuo valoa kaamokseen Tiedekuntajärjestöt Hybridi ry ja Index ry järjestivät marraskuussa Space Olympics -tapahtuman, jossa kilpailulajeina oli muun muassa marsilainen jalkapallo ja alieninmunanheitto. Mallia kisapukeutumisesta näytti joukkue nimeltään Avaruuslegioona. Turun yliopistossa on noin 60 koulutusalaa ja yli sata oppiainetta kuudessa tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa. Jokainen opiskelija kuuluu automaattisesti Turun yliopiston ylioppilaskuntaan (TYY).Ylioppilaskunta on opiskelijoiden edunvalvoja, jonka tehtävänä on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelun edellytysten parantaminen. Ylioppilaskunnassa osataan myös hauskanpito ja akateemisten perinteiden vaaliminen. Näkyvä osa TYYtä on sen aktiivinen alayhdistystoiminta.Ylioppilaskunnalla on kaikkiaan 138 erilaista alayhdistystä. Näistä noin puolet on ainejärjestöjä, puolet erilaisia harrasteyhdistyksiä. Harrasteyhdistyksistä löytyy omansa esimerkiksi teatterille, elokuvalle, luomuruoalle, pokerinpelaajille, musiikinharrastajille tai sijoittajille, minkä lisäksi TYYn alla toimii myös aatteellisia ja poliittisia yhdistyksiä.

www.tyy.fi

Aurora | 11


teksti: jussi matikainen kuva: hanna oksanen

Yliopistokoulutus kantaa työelämän muutoksissa

Työllisyyslukujen valossa koulutus kannattaa aina. Turun yliopistossa opiskelijaa kannustetaan jo opintojensa alkuvaiheessa pohtimaan, millaisiin työtehtäviin hän tähtää ja millaiset opintosisällöt auttavat matkalla tavoitteeseen. n kaikkien etu, että opiskelija saa koottua tutkintoonsa tulevaisuutensa kannalta mahdollisimman mielekkäät opintokokonaisuudet. Tämä vaatii ajattelua ja omien tavoitteidensa tiedostamista. – Opiskelu on vain lyhyt välivaihe. Opiskelijan kannattaakin pohtia, minne on matkalla, mitkä ovat omat vahvuusalueet ja mitä vielä pitäisi kehittää, tutkija Juha Sainio Turun yliopiston työelämäpalveluista sanoo. Opiskeluvaiheen jälkeen edessä on vuosikymmenten työura. – Ei kannata miettiä turhan tiukasti, mitä työelämä haluaa. Tärkeintä on omien kiinnostuksenkohteiden ja sitä kautta motivaation löytäminen.

Valttina informaatiolukutaito Kaikki yliopistotutkinnot eivät valmista tiettyyn ammattiin, mutta antavat valmiuksia toimia hyvin monella alalla. Työnhaun kannalta tämä tuottaa haasteita – mistä löytyy oman alan työ? – Ajattelu kannattaa kääntää siihen, mitä haluaa tehdä ja millaiset mahdollisuudet koulutus siihen antaa. Tokkopa löytyy yhtäkään työpaikkailmoitusta, jossa koulutusvaatimuksena olisi kulttuurihistoria. Silti kulttuurihistorian opiskelu antaa valmiuksia lukuisiin hyvin erilaisiin työtehtäviin, Sainio havainnollistaa.

Akateemisesti koulutettujen vahvuuksia työmarkkinoilla ovat valmiudet tiedonhakuun sekä tiedon analyyttiseen ja kriittiseen käsittelyyn ja jalostamiseen. – Tämän voisi pelkistää sanaan informaatiolukutaito. Kun työelämä muuttuu yhä nopeammin, kokonaisia ammatteja katoaa. Yliopistokoulutuksen saaneilla on keskimääräistä paremmat mahdollisuudet sopeutua työelämän muutokseen ja käyttää osaamistaan uusilla tavoilla.

Verkostot tärkeitä työnhaussa Kun tarkastellaan työttömyystilastoja, havaitaan korkean koulutuksen pienentävän riskiä joutua työttömäksi. – Tohtoreista työttöminä on 2 prosenttia, maistereista 4–5 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 5–6 prosenttia. Työllistymisen näkökulmasta koulutus kannattaa. Opiskeluaikana hankittu työ- ja järjestökokemus on valtti työnhaussa. – Hyvät paperit ja nopeasti suoritettu tutkinto eivät auta, jos työkokemus puuttuu. Jo kolmen kuukauden mittaisella harjoittelulla on tilastollisesti positiivinen vaikutus työllistymiseen opiskelijan valmistuttua. Kun töitä alkaa hakea, kannattaa kaikki opiskeluaikana kartutetut verkostot aktivoida. – On arvioitu, että vain 20 prosenttia työpaikoista tulee julkiseen hakuun. Neljä viidestä siis täytetään henkilökohtaisten verkostojen kautta, Juha Sainio muistuttaa.

Turun yliopisto seuraa alumniensa työllistymistä Sijoittumisseuranta

Uraseuranta

• kaikille valmistuneille valmistumista seuraavan vuoden syksyllä • tutkinto tuoreessa muistissa – opintopalautetta työelämän näkökulmasta • mukana 5 yliopistoa ja 11 ammattikorkeakoulua

• viisi vuotta valmistumisesta (tohtoreilla 2–3 vuotta) • kartoitetaan työllistymisen laatua ja vastaavuutta tutkintoon • mukana 13 yliopistoa

12 | Aurora

Paljon tietoa ja tutkimusraportteja verkossa:

rekrytointi.utu.fi /sijoittumisesta


t . t t r t a n a o u . t m o i a s t l s n a k a i t i u s e p e k a t n v n n o h ä o k ä j l ä a, t o n s t a i u e t l i ta s t u k n o e n a t k e uid un hän y korkea hakea i kolumni o v a k y n a t t , ä ä t i t ä a H s p n a . n e a n s j a i a k l n a i e n n k u s a o k Hälvennä aivohämyä i j i k p l n o o e e k n sk n u i e p n o i o ä t t t e n o i a, a a t j a a t t s n a a n n n e u e k t a e t p d u e a a i t l t a i a r p k e o s i j ra elta ta a e e a l t i t i a o p s s p k o o lait än kam , miten . h n ä e l s a l i k , t s s a o s k , s k e a t n t a t s e k u t u n m e a a t l i a n as p u t l n e n a ä n i e ä s t k a s i , t t e s u s un kee tek asiaa: n e s k u t a i s u h k k i a a j a k v e u l n l u e a s j M i i a . k l l n u i a a m al a k j , i e a s n e a j a s j u s a k , j k l a i t t u a luki t p t i e a o t e j t r d n i e p o ä a saa inen me e ei ole k s n a l ä ä h s m ä m l ä i s p anta iseksi, ja asia. n a i a g t ä o t l i o M a m l k n ? a y i s a e a a s j l p k i i n r l i i a e ä v a t t k m s k e i e n s s p k a u j o n u i t l s a ll aka yventyvä historioit aallikko ko lähtee nä t s , a n m v n n ä i i ö o l i k H t k i i O s . t ks r ? a a t ä r a a t t ä e s m t i m m e u m t m a l m Y a l y u . a i m i k p t e ö r n e i k a l a l ä v ä d a e t n j h l s i e a a a t t t t k s t t s tek ope oni ain irjoi kuva: Nina Dodd

Teksti on ikkuna korkeakouluopiskelijan päähän. Opettaja näkee esseistä ja raporteista, mitä opiskelija osaa ja mitä ei. Osaamisen pitää näkyä riveiltä, ei niiden välistä. Rivejä tuijottaa myös toinen opiskelija, jolle gradut ja muut raportit ovat oppimisen lähteitä. Opiskelija näkee toisen opiskelijan tekemiä tekstejä opintojensa aikana paljon useammin kuin opettaja, varsinkin tekstien raakileita, luonnoksia, jotka ovat vielä raaka-ainetta, vasta matkalla siihen muotoon, joka päätyy opettajan arvioitavaksi ja muiden tietolähteiksi. Opiskelija tekee viisaasti, kun hän antaa jonkun tarttua tähän hiomattomaan timanttiin ennen kuin se päätyy korkeakoulun koneistoon. Se tarkoittaa, että opiskelijan kannattaa hakea tekstistään palautetta. Paras palautteen antaja on toinen opiskelija. Hän voi olla samalta laitokselta tai eri tiedekunnasta tai kokonaan toisesta koulusta, koska hän kamppailee joka tapauksessa samanlaisen asian kanssa, sen, miten osoittaa orastava tai karttunut asiantuntemus tekstillä. Kun opiskelija hakee tekstistään palautetta, hänen pitää kertoa lukijalle kaksi asiaa: se, kenelle teksti on kirjoitettu, ja se, millaisen vaikutuksen kirjoittaja haluaa saada lukijassa aikaan. Muuten palautteen antaminen menee pilkkujen ja yhdyssanojen viilaamiseksi, ja se ei ole kirjoittamisessa todellakaan se tärkein asia. Tekstiin syventyvä opiskelija laittaa päähänsä opettajan tai tulevan matemaatikon, historioitsijan tai psykologin silmälasit ja miettii, mitä saa tekstistä irti. Ymmärsikö maallikko lukemansa? Määriteltiinkö käsitteet riittävän monista näkökulmista? Olivatko lähteet uskottavia? Sen jälkeen hän antaa kirjoittajalle palautetta. Hän näyttää kohdat, joissa opiskelija ei onnistunut: käsitteistöä opetteleva ei ymmärrä kaikkia sanoja tai asiantuntija pettyy, kun aihetta oli käsitelty vain kahden lähteen turvin. Vielä tärkeämpää on, että lukija osoittaa kirjoittajan onnistumiset ja sanoo, että tämä otsikko oli niin ytimekäs, että tiesin tarkkaan, mistä sen yhteydessä oleva teksti kertoo, ja tuo virke auttoi minua ymmärtämään kokonaisuuden ja innosti jatkamaan lukemista. Kannustavan palautteen ansiosta palautteen antaja ja vastaanottaja eli molemmat opiskelijat tiedostavat, millaisia kirjoittamisen keinoja kannattaa käyttää tietyn vaikutuksen herättämiseksi. He oppivat myös, millaisia keinoja kannattaa välttää. Näin aivohämy hälvenee ja kumpikin oppii. Sama pätee meihin työelämän edustajiin. Meillä kaikilla asiantuntijoilla on työssämme hämäriä hetkiä ja sellaisia hetkiä, jotka ovat kirkkaita vain meille, mutta eivät muille. Koska näissä hetkissä on mukana paljon useammin työkaveri kuin esimies, tarvitsemme vertaispalautetta paljon enemmän kuin esimiehen antamaa palautetta. Palaute auttaa meitä onnistumaan ja näkemään työmme merkityksen. Kokeile, niin huomaat! Sirke Lohtaja-Ahonen

Kirjoittaja vietti Fennicumissa seitsemän iloista vuotta ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1994. Sirke on viestinnän kouluttaja ja konsultti, jonka intohimo on kielen voima. Sirken ja johtamiskouluttaja Risto Ahosen kirja ”Palaute kuuluu kaikille” (Infor) ilmestyi lokakuussa.

Aurora | 13


Tohtorikoulutettavat työnsä äärellä

Havainnon verhon takaa solujen maailmaan

teksti: joni tauriainen kuvat: hanna oksanen

Turun yliopistossa on 1500 aktiivisesti väitöskirjaansa valmistelevaa jatko-opiskelijaa. Kävimme tutustumassa filosofian ja biotekniikan jatko-opiskelijan arkeen. Publicumin

käytävällä sijaitsee tutkijanhuone, jonka ovessa lukee Jani Sinokki. Huoneesta löytyy nojatuoli lukuvaloineen. Kirjahyllyt ovat täynnä teoksia, pöydällä nököttää huonekasvi, ja päivänvalo siivilöityy maisemaikkunasta. Huone on melkein liian mukava vasta tänä syksynä aloittaneelle jatko-opiskelijalle. Huoneen omistaja hymyilee leveästi. – Tämä oli onnenpotku. Huone kuuluu eräälle filosofian tutkijalle, joka tarjoutui jakamaan sen kanssani. Laitoksella ei muuten olisi ollut antaa minulle huonetta, Sinokki selittää. Huoneessaan Sinokki valmistelee tulevaa väitöstyötään, joka liittyy John Locken ja Rene Descartesin ajatuksiin. Sinokki tarkasteli Locken kielifilosofiaa jo pro gradu -tutkielmassaan, jossa hän selvitti myös tämän ideakäsitystä. Teoreettisen filosofian professori Olli Koistinen ehdotti, että siinä olisi aihetta väitöstyöhön. Sinokki otti ohjeista vaarin. – Tutkimuskohteeni on veil of perception eli havainnon verho. Se on vanha ongelma aistimustemme ja maailman suhteesta. Ongelmassa on kyse pohjimmiltaan siitä, että tulkitsemme maailmaa aistiemme avulla. Skeptikoiden mukaan tästä seuraa, että meillä ei ole tietoa maailmasta sinänsä, vaan olemme pelkkien aisti-ideoidemme ympäröimänä. Descartesin ja Locken on sanottu syyllistyneen tällaiseen ajatteluun. – Yritän tutkia, mitkä olivat heidän alkuperäisiä näkemyksiään ja miten ne eroavat heidän näkemystensä myöhemmistä tulkinnoista. Esimerkiksi Locke kritisoi erästä aikalaistaan havainnon verho -näkemyksestä, joten olisi erikoista, jos hän olisi itse sortunut siihen. Sinokki tutkii myös, miten ajattelu ja ongelmanasettelut ovat muuttuneet Locken ja Descartesin ajoista. Hänen mukaansa tässä riittää työtä seuraavaksi neljäksi viideksi vuodeksi.

Opintopisteistä ymmärrykseen – Perustutkinnon suorittaminen oli pisteiden keräämistä. Nyt pitäisi olla jo jotain tietoa ja sanottavaa asioista. Sinokki valmistui maisteriksi viime keväänä ja otti tulevien jatkoopintojen haasteen tosissaan. Kesällä hän vietti aikaa sisällä ja luki taukoamatta, kunnes hänellä tuli vaikeuksia päästä sohvalta jaloilleen. – Se sai minut tajuamaan, ettei tästä pidä ottaa mitään neuroosia. Filosofiassa ei ole kyse siitä, kuinka monia kirjoja lukee, vaan siitä, että ymmärtää, mitä ongelmat käsittelevät. Se vaatii aikaa. 14 | Aurora

Sinokin työpäivät Publicumissa vaihtelevat. Näin alussa ne kuluvat tutkimussuunnitelman hiomiseen, tutkijaseminaariin, lähdeteosten etsimiseen ja apurahahakemusten täyttämiseen. Sinokki on saanut ensimmäisen apurahansa neljäksi kuukaudeksi Turun Yliopistosäätiöltä, mutta filosofian parissa tutkijan leipä ei ole leveä eikä varma. – Olen miettinyt usein, miksi olen valinnut tämän alan. Selitys ei löydy ainakaan taloudellisista kannustimista. Alun perin olin kiinnostunut myös psykologiasta, mutta lopulta filosofia vei voiton. Sinokin aloittaessa filosofian opiskelun hän ajatteli sen tarjoavan rationaalisen työkalun, jolla voi myös osoittaa toisten mielipiteet vääriksi. Nyt ajatukset ovat muuttuneet. Tärkeintä on yrittää ymmärtää asioita. Sinokki pitääkin filosofiaa tietynlaisen mystisyyden vastakohtana, sen riisujana. Maailma itse on suuri mysteeri, ja sen ymmärtäminen on vaikeaa ilman helppoja selityksiä ja toiveajatteluakin. Mistä sitten filosofiassa on kyse? – Eräs George Berkeleyn ajatus tuntuu tavoittavan siitä jotakin: ”Harvat ajattelevat, mutta kaikilla on mielipiteitä.”


Turun yliopiston tutkijakoulu Turun yliopiston tohtorikoulutusjärjestelmä uudistui elokuun alussa, kun toimintansa aloitti uusi, koko yliopiston kattava tutkijakoulu. Tutkijakoulun päätavoite on taata tohtorikoulutettaville laadukas koulutus. Tutkijakoulu yhtenäistää jatko-opiskelijoille tarjottavia yleisiä opintojaksoja, jolloin kaikilla on mahdollisuus omaksua samat tieteentekemiseen liittyvät perustiedot ja -taidot. Tohtorikoulutettavat työstävät väitöskirjojaan edelleen tiedekunnissa joko niiden omissa tai opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akatemian rahoittamissa tohtoriohjelmissa. Tutkijakoulun johtajana toimii vararehtori Pirjo Nuutila ja koordinaattorina dosentti Eeva Sievi.

– Seuraavan artikkelini teen yhteistyönä DIPP-tutkimuksen kanssa, joka on tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä tutkiva projekti. Projektissa on seulottu vastasyntyneiltä diabeteksen alttiustekijöitä ja kerätty näiltä riskiryhmiltä seurantaverinäytteitä jo vuodesta 1994. Jos sairaus puhkeaa joillekin näistä lapsista, voimme mennä ajassa taaksepäin ja tutkia niitä mekanismeja, joita lapsessa on tapahtunut. Millaista elämää jatko-opiskelija viettää biotekniikan laitoksella? Kallionpää huokaisee. – Tämä on hirveän vaihtelevaa työtä. Joskus laboratoriossa saattaa mennä viikkotolkulla aikaa, minkä jälkeen näitä tuloksia analysoidaan ja pohditaan pitkäänkin. Pelkän tutkimuksen lisäksi tohtorikoulutukseen kuuluu 60 opintopistettä muita opintoja. Kallionpään mukaan niitä saa valita vapaasti. – Meidän tohtorikoulutusohjelmassamme pakollista on lähinnä kesäkoulu, jossa jatko-opiskelijoita valmistetaan joka syksyiseen symposiumiin. Muuten saamme kasata oman tutkintomme kiinnostuksen mukaan. Minua ovat kiinnostaneet esimerkiksi datamining-kurssit, sillä tällä alalla ei pelkällä excelillä pärjää. Oman lisänsä arkipäivään tuo myös se, että laitoksella on paljon kansainvälisiä projekteja ja työskentelykieli on yleensä englanti. Esimerkiksi tutkimusartikkelit julkaistaan pääsääntöisesti kansainvälisissä alan lehdissä. – Tämä on haastava ja mielenkiintoinen työympäristö, Kallionpää tiivistää.

Antaa tulosten johdattaa Biocityn

kuudennen kerroksen huoneessa istuu jatko-opiskelija Henna Kallionpää. Biocity on hulppea rakennus, mutta biotekniikan keskus tuntuu pieneltä ja täyteen ahdetulta ihmisiä ja tutkimuslaitteistoa. Täällä Kallionpää tutkii ihmisen genetiikkaa ja immunologiaa. Mistä hän sai kiinnostuksen alaa kohtaan? – Jo ensimmäisellä lukiokurssilla genetiikka kolahti minuun. Samalla tiellä olen jatkanut ja olen siihen tyytyväinen, Kallionpää sanoo. Kallionpää aloitti yliopistouransa syksyllä 2001 Turun yliopiston biologian laitoksella. Kun opinnot etenivät pro gradu -vaiheeseen hän etsi projektia, joka koskisi ihmistä, eikä vain hiiriä tai soluja. Sellaisen hän löysi biotekniikan keskuksesta. – Tutkin gradussani tyypin 1 diabetesta ja sitä, miten valkosoluluokat Th1 ja Th2 vaikuttavat diabeteksen kehittymiseen. Kallionpää valmistui biologiasta maisteriksi vuonna 2006. Tulevaan väitöstyöhönsä hän tekee kolme tutkimusartikkelia, joista ensimmäinen koski transkriptiosäätelijä STAT6:n vaikutusta Th2-solujen erilaistumiseen. Tällä on merkitystä astman ja allergioiden syntyyn.

Työskentely biotekniikan alalla vaatii pitkäjänteisyyttä. Laboratoriopäivät voivat venyä kaksitoistatuntisiksi, ja pettymykset ovat tuttuja. Joskus solut eivät toimi niin kuin tutkija olisi halunnut niiden toimivan. Kun tulokset vihdoin saadaan, ne voivat olla täysin päinvastaisia kuin alkuperäinen hypoteesi antoi odottaa. – Tällaisen tilanteen jälkeen mietimme projektijohtajan kanssa, mitä teemme seuraavaksi. Annamme tulosten ohjata toimintaamme. Pidänkin immunologiasta juuri sen takia, että tutkimusaihe on laaja, ja me tunnemme siitä vielä hyvin vähän. Työt eivät seuraa Kallionpäätä kotiin, eivät ainakaan pitkän laboratoriopäivän jälkeen. – Jos on kirjoittamis- tai pohdintavaihe, niin silloin ajatukset voivat pyöriä mielessä iltaisinkin. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Kallionpää väittelee tohtoriksi vuonna 2013. Sen jälkeen on valittava kahdesta vaihtoehdosta: joko hän jatkaa tutkijatohtorina tai menee yritysmaailmaan töihin. Kallionpää on miettinyt pysyvänsä yliopistouralla, mutta se tulevaisuus saa vielä odottaa. Hän taputtaa vatsaansa ja hymyilee. – Seuraavaksi minulla on perheprojekti edessä. Aurora | 15


teksti: timo niitemaa, tuomas koivula

kuvat: kari vainio, timo virtanen, arto takala, hanna oksanen, kirsi lehto

Tiede tarjosi elämyksiä

kulttuuripääkaupunkivuonna

Turun kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 näyttää onnistuneen yli odotusten.Turun yliopisto on ollut aktiivisesti mukana vuodessa yli 50 tapahtumalla ja tutkimuksella.

Y

liopistossa on ollut käynnissä 11 viralliseen kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvaa hanketta. Lisäksi yliopistolaiset ovat osallistuneet asiantuntijoina ja työryhmän jäseninä lukuisiin kulttuuriprojekteihin. Turun yliopiston panos vuoden ohjelmaan on muodostunut monitieteisestä ja kansainvälisestä tutkimuksesta, suurelle yleisölle suunnatuista tapahtumista sekä alueen hyvinvointia lisäävistä toiminnoista. Lähes kaikki yliopiston hankkeet jatkuvat vuoden jälkeenkin ja toteuttavat siten kulttuurivuoden tavoitetta kulttuurin aseman pysyvästä kohentamisesta kaupungissa ja kaupunkilaisten elämässä. Eniten julkisuutta yliopiston hankkeista on saanut kulttuurin ja hyvinvoinnin suhteisiin pureutuva monitieteinen TIUKU-hanke, mutta monissa muissakin hankkeissa on tehty näkyvää ja innostunutta työtä kaupungin kulttuurielämän rikastamiseksi.

Pitkäkestoiset vaikutukset

Valokuvasta voimaa

Kulttuuripääkaupungin monipuolisia vaikutuksia arvioidaan maantieteen professori Harri Anderssonin johtamassa hankkeessa. Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen jatkuvassa Turku 2011 -arviointiohjelmassa tarkastellaan kulttuuripääkaupunkia prosessina, sitä keiden kulttuuripääkaupunki on ollut ja kolmanneksi millaisia jälkiä kulttuuripääkaupunkivuodesta jää. Projekti on avannut verkkosivuston taiteilijoille ja yleisölle. Sivuston kautta ohjelma välittää tietoa arviointiprosessin etenemisestä sekä herättää kulttuuripääkaupunkivuoden toteutumiseen liittyvää avointa keskustelua. – Yksi keskeinen teema arviointiohjelman sivustolla on keskustelua herättävä vuorovaikutteisuus, jota tässä laajuudessa ei aikaisempien kulttuuripääkaupunkien arvioinnissa ole toteutettu, Andersson sanoo.

Olemisen monet tarinat -tutkimushankkeessa on pyritty vahvistamaan lasten ja nuorten mielenterveyttä valokuvan ja draaman keinoin. Hanketta on toteutettu kouluissa, iltapäiväkerhoissa, yhdistyksissä ja vapaaajan ryhmissä. Valokuva- ja piirrosnäyttelyjen sekä lyhytfilmien avulla on pyritty lisäämään lasten ja nuorten elämänhallintaa ja yhteisöllisyyttä. – Opettajilta, kuraattoreilta ja nuorisotyön tekijöiltä on saatu hyvää palautetta. Tilaisuuksissa, työpajoissa ja seminaareissa on löydetty uusia toimintatapoja, joita voidaan jatkossakin käyttää, kertoo suunnittelija Ulla Halkola.

Koko kulttuuripääkaupunkiprosessin toimintaa ja sen pitkäkestoisia ja voimauttavia vaikutuksia tarkastelee Osallisuuden luova voima -hanke, jonka päätoteuttajana on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus. Hanke on kutsunut kymmeniä Turun, Varsinais-Suomen ja kansallisten tahojen luovien alojen toimijoita tulevaisuusverstaisiin, joiden avulla rakennetaan kulttuuripääkaupunkivuoden pitkäkestoisia vaikutuksia. – Hankkeessa etsitään nimenomaan pitkäkestoisia vaikutuksia osallistamalla kulttuurin kokijat, tekijät ja mahdollistajat uudenlaiseen yhteistyöhön. Avaintermejä ovat kaupunkitila, luova talous, hyvinvointi sekä kulttuuri ja taide itsessään, dosentti Katriina Siivonen kertoo.

Vuorovaikutteista kulttuuripääkaupungin arviointia

Arviointihankkeen verkkosivusto: www.arvio2011.fi 16 | Aurora


Logomossa sukellettiin kvanttifysiikan ihmeisiin kesäkuussa järjestetyssä Kansainvälisessä tiedepäivässä. Kvanttifysiikan tutkija Sabrina Maniscalcon organisoiman monipuolisen tiedefestivaalin aikana kuultiin huippuluennoitsijoita ja nähtiin ensi-illassa kansainvälisenä yhteistyönä syntynyt dokumenttielokuva fotonien syntymästä ja tuhoutumisesta. Turun yliopiston fyysikot olivat järjestämässä myös toista tieteen ja taiteen rajoja tutkivaa elämystä, elokuussa Logomossa järjestettyä Quantum Cirkusta(kuva). Yhdessä Taideakatemian sirkusopiskelijoiden kanssa luoduissa esityksissä muun muassa nähtiin atomien akrobatiaa.

Monitieteisen Kerrottu ja koettu Turku -hankkeen ideana on ollut rakentaa Turkua kertomalla. Aurajoen ympäristön arkipäivän kokemuksista on kerätty tietoa muistitietohaastatteluilla ja turkulaisten naisten historiaan on paneuduttu muistelutyöpajojen ja opintopiirien kautta. Näkyvin toimintamuoto on ollut muistihuone, joka on vaeltanut kesän mittaan eri puolilla Aurajokilaaksoa keräämässä jokeen liittyviä muistoja. – Muistihuoneessa on ollut näyttely, ja siellä on kerätty ihmisiltä jokeen ja jokivarteen liittyvää muistitietoa, valokuvia ja piirroksia. Muistihuoneessa on pistäytynyt yli 2000 kävijää, professori Helena Ruotsala kansatieteen oppiaineesta kertoo. Kuvassa muistihuone vierailee Kyrön torilla.

Lokakuussa järjestettiin Turun VPK:n talolla Blackmarket-tapahtuma, jossa kuka tahansa saattoi varata ajan asiantuntijalle eurolla. Turun yliopiston tutkijat olivat suositun tapahtuman 52 asiantuntijan joukossa hyvin edustettuina: keskustelemassa olivat tähtitieteen professori Esko Valtaoja, kulttuurihistorian professori Hannu Salmi, psykologian emeritaprofessori Pirkko Niemelä ja kuusi muuta yliopiston asiantuntijaa.

Yliopisto ja Suomen Akatemia järjestivät ensimmäistä kertaa Tieteiden ilta -tapahtuman elokuussa samaan aikaan Taiteiden yön kanssa. Tapahtuman ohjelmassa oli tutkijahaastatteluita, tutkimusesittelypisteitä ja Lasten yliopiston luento.

Kulttuuripääkaupunkivuoden pysyväksi muistomerkiksi jää Aikavaellusreitti. Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kulkeva 13,7 km pitkä vaellusreitti kuvaa maailmankaikkeuden 13,7 miljardin vuoden ikää.

Turun yliopiston kulttuuripääkaupunkivuosisivusto:

www.utu.fi/2011

Aurora | 17


Sydänkohtaus hoituu parhaiten pa TYKSissä tehdään sydäninfarktipotilaille pallolaajennuksia syksyn tulipalosta johtuen poikkeuksellisessa paikassa: tarkoitukseen räätälöidyssä rekan perävaunussa. – Hoidon laatuun tämä ei vaikuta, professori Juhani Airaksinen vakuuttaa.

18 | Aurora


allolla

Teksti: tuomas koivula Kuva: hanna oksanen

Kahvikuppi tippuu kädestä lattialle. Tuntuu kuin rinta olisi ruuvipenkissä. Auttaisiko, jos menisi pitkälleen...…jos ottaisi särkylääkkeen?…Henkeä ahdistaa, kylmä hiki nousee otsalle...

K

uulostaa sydäninfarktin oireilta. Kivun syytä ei kannata sen kummemmin jäädä pohtimaan – puhelin vain käteen ja soitto hätänumeroon, kardiologian professori ja TYKSin kardiologian ylilääkäri Juhani Airaksinen sanoo. Sydänkohtauksen sattuessa nopeus on valttia. Infarktissa sepelvaltimon tukkeutumista seuraa sydämen hapenpuute ja kudoksen tuhoutuminen. Hoito tulisi aloittaa niin pian kuin mahdollista infarktivaurion rajoittamiseksi. Hoitotapoja on kaksi: hyytymä voidaan poistaa katetrimenetelmällä tehtävän pallolaajennuksen yhteydessä tai hyytymä voidaan yrittää liuottaa pois sepelvaltimoa tukkimasta. Jälkimmäinen tapa on Airaksisen mukaan perinteisempi, mutta ensimmäinen on varmempi. Viime kesäkuussa laaja lääkärityöryhmä julkaisi sydäninfarktin Käypä hoito -suosituksen. Siinä todetaan, että pallolaajennus on suositeltavin hoitomuoto, kun infarktipotilaan sepelvaltimo on täysin tukkeutunut. Liuotushoito on vaihtoehto silloin, jos kivut eivät ole kestäneet pitkään eikä pallolaajennushoitoa ole saatavissa riittävän nopeasti. – Onnistuneenkin liuotushoidon jälkeen potilaalle tehdään kuitenkin yleensä jäännösahtauman pallolaajennus suonen aukipysymisen varmistamiseksi. Pallolaajennuksella annetun hoidon onnistumisprosentti on yli 90, kun se pelkässä liuotushoidossa jää noin 60:een, Airaksinen kertoo. Pallolaajennuksen puolesta puhuvat hänen mukaansa myös Turun yliopistossa ja TYKSissä tehdyt tutkimukset. Turkuun on kertynyt myös runsaasti käytännön kokemusta: pallolaajennuksia tehdään TYKSissä vuosittain noin 800.

Toimenpide ja kotiuttaminen tapahtuvat nopeasti Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on valtimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman

repeäminen, jonka seurauksena syntyvä verihyytymä tukkii suonen. Ambulanssihenkilökunta antaa heti potilaalle kipua lievittävää ja veren hyytymistä ehkäisevää lääkettä sekä ottaa sydänfilmin. Lääkäri aloittaa pallolaajennustoimenpiteen sairaalassa työntämällä rannevaltimon läpi ohjauskatetrin. Tämä vajaan kolmen millimetrin paksuinen muoviputki kuljetetaan verisuonia pitkin sepelvaltimon suulle. – Ohjauskatetria pitkin hyytymäkohta kuvataan varjoaineen avulla. Sitä myöten kuljetetaan myös imukatetri, jolla hyytymä poistetaan sepelvaltimosta. Tämän jälkeen jäännösahtauma laajennetaan katetrin päässä sijaitsevan pallon avulla. Pallon läpimittaa kasvatetaan ilmanpaineen avulla. Ahtaumakohta tuetaan lopuksi stentillä eli verkkoputkella, joka jää estämään suonta painumasta kasaan. Kardiologin ja kolmen sairaanhoitajan tekemänä toimenpide kestää noin tunnin, jonka jälkeen potilas viettää noin 12 tuntia sydänvalvonnassa. Potilas pääsee kotiin keskimäärin kolmen vuorokauden kuluessa sairaalaan saapumisesta. – Katetrimenetelmillä tehtyjen toimenpiteiden jälkeen kotiuttaminen ja toipuminen tapahtuu huomattavasti nopeammin verrattuna esimerkiksi avoleikkauksella tehtyihin toimenpiteisiin, Airaksinen painottaa.

Pallolaajennuksella annetun hoidon onnistumisprosentti on yli 90, kun se pelkässä liuotushoidossa jää noin 60:een” Aurora | 19


Hoidon saatavuutta on lisättävä Tällä hetkellä TYKSissä tehdään uhkaavan sydäninfarktin pallolaajennuksia virka-ajan ulkopuolella vain niin kutsuttuna hätätyönä, koska henkilökuntaa ei ole riittävästi varsinaisen päivystyksen aloittamiseen. Yöllä tarjolla on ensisijaisesti liuotushoitoa. Sama tilanne on Helsingin ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden sydänkeskuksia lukuun ottamatta kaikissa Suomen pallolaajennuksia tekevissä sairaaloissa. Käypä hoito -suositusryhmän viesti on selvä: hoitojärjestelmää on kehitettävä ja toimintaresursseja on lisättävä niin, että sydäninfarktin pallolaajennushoitoa voidaan tarjota suomalaisille tasapuolisemmin myös virka-ajan ulkopuolella. Ryhmän puheenjohtaja määritteli Lääkärilehdessä, että Suomi on tällä hetkellä hoidon saatavuudessa samalla tasolla kuin Albania: vain kolmannes potilaista pystytään hoitamaan pallolaajennuksella. Airaksinen allekirjoittaa suositusryhmän vaatimukset. – TYKSissä tehtävien pallolaajennusten saatavuutta ei rajoita tällä hetkellä pelkästään kardiologien vaan pikemminkin hoitajien määrä. Toimenpide vaatii asiaan perehtyneen kardiologin lisäksi kolme osaavaa sairaanhoitajaa. Klinikallamme on tällä hetkellä töissä yksitoista toimenpidehoitajaa ja pallolaajennuksia tekeviä lääkäreitä on seitsemän. Toimenpiteiden lisäksi myös osastolla olevat potilaat on hoidettava, Airaksinen muistuttaa.

Tulipalon jälkeisistä poikkeusoloista ponnistetaan uuteen sairaalaan Kardiologinen yksikkö toimii tällä hetkellä muutenkin poikkeusolosuhteissa: toimenpidehuoneet ja niiden välineistön tuhosi TYKSissä syyskuun alussa riehunut tulipalo. Toimenpidehuoneena on palosta lähtien toiminut tarkoitukseen suunniteltu, Hollannista tuotu rekan perävaunu. Tämän lisäksi kardiologian henkilökunta on tehnyt sydäntoimenpiteitä muiden klinikoiden tiloissa ja Satakunnan keskussairaalassa Porissa. – Kiireellisten potilaiden hoitoon poikkeusjärjestelyt eivät ole vaikuttaneet ja hoitojonotkin ovat kasvaneet vain vähän. Joulukuussa kardiologia pääsee muuttamaan takaisin omiin tiloihin. Airaksinen katselee kuitenkin kauemmas, vuoteen 2013. – Silloin muutamme uuteen T-sairaalan. Toivon, että voimme siellä tarjota pallolaajennuksia ympärivuorokautisesti.

Sydänvikojen korjausta ilman puukkoa Professori Juhani Airaksinen kertoo, että sydäninfarktien

lisäksi katetrimenetelmillä voidaan hoitaa useita muita vaikeita sydänsairauksia. Hän on puhunut pallolaajennuksen ja muiden katetrimenetelmillä tehtävien sydämen hoitojen puolesta jo yli 20 vuotta. – Osalle potilaista avoleikkaus on edelleen ensisijainen hoitomuoto. Katetrimenetelmien avulla tehty hoito on kuitenkin usein potilaalle helpompi ja toimenpiteestä toipuminen on nopeampaa. Pallolaajennuksella voidaan infarktipotilaiden lisäksi hoitaa yhä useampi vaikeista rintakivuista kärsivä sepelvaltimotautipotilas. Katetrimenetelmät ovat vakiinnuttaneet asemansa myös monien sydämen rytmihäiriöiden hoidossa. TYKSissä on menestyksekkäästi hoidettu myös eteisvärinäpotilaita katetrimenetelmien avulla.

20 | Aurora

Näiden kansansairauksien lisäksi katetrimenetelmät ovat pääosin korvanneet perinteisen sydämen avoleikkauksen yleisimpien synnynnäisten sydänvikojen hoidossa. – TYKSissä on tehty Suomen sairaaloista viimeisen kymmenen vuoden aikana eniten, noin 300, synnynnäisten eteisväliseinäreikien katetripaikkauksia. Toimenpiteen jälkeen potilas voidaan kotiuttaa hyväkuntoisena jo seuraavana aamuna, Airaksinen sanoo. Menetelmillä voidaan joskus korvata avoleikkaus myös muun muassa sydänlihaksen paikallisen liikakasvun sekä aortta- ja hiippaläpän ahtaumien korjaamisessa.


kirjat

teksti: timo niitemaa

Mustasta surmasta sikainfluenssaan

Yksinkertainen vastaus monimutkaiseen ongelmaan

Pandemia tulee kreikan sanoista pan (kaikki) ja demos (ihmiset). Pandemialla tarkoitetaan maailmanlaajuisesti levinnyttä epidemiaa. Historian esimerkkejä ovat keskiajan musta surma, koleraepidemiat ja espanjantauti sekä 1950-luvun lopun aasialainen influenssa. Aasialaisen jälkeen uutta maailmanlaajuista influenssaepidemiaa ei tuntunut ilmaantuvan. Lopulta vuonna 2009 lähti Meksikosta maailmalle pelätty pandemia, joka nimettiin sikainfluenssaksi. Sen aiheutti tutkijoille uusi tuttavuus, sekoitus ihmisen, sikojen ja lintujen viruksista. Professori Pentti Huovisen ja dosentti Thedi Zieglerin Influenssa-kirjassa kerrotaan pandemioiden historiasta ja käydään läpi sikainfluenssapandemian eteneminen päivä päivältä alkaen keväästä 2009 aina siihen saakka, kun virus muuttui tavalliseksi kausivirukseksi. Uutta pandemioiden historiassa oli sitä koskevan tiedon leviämisen nopeus. Ensimmäisen kerran pandemia levisi myös joukkoviestimissä. Reaaliaikainen tiedonvälitys auttoi sikaviruksen torjunnassa, mutta sai aikaan myös ylimääräisiä pelkoja ja paniikkireaktioita.

Jokaiseen monimutkaiseen ongelmaan on vastaus, joka on selkeä, yksinkertainen ja väärä. Tähän H.L. Mencken aforismiin professori Matti Wiberg kiteyttää populismin olemuksen toimittamassaan kirjassa Populismi – kriittinen arvio. Kirjassa Suomen johtavat populismin asiantuntijat arvioivat kriittisesti ilmiötä, joka tuli erityisen ajankohtaiseksi perussuomalaisten keväisen vaalivoiton myötä. Suomalaista populismia on tutkittu hyvin vähän. Esipuheessaan kirjan toimittanut Wiberg roimii kovin sanoin historioitsijoita ja tiedotusoppineita, osin myös politiikan tutkijoita ilmiön pinnallisista ja epätieteellisistä arvioista. Kirjassa tutkijat asemoivat perussuomalaisia sekä kotimaiselle puoluekartalle että kansainvälisten populististen virtausten kehyksiin. Populistien vetovoimaa on selitetty mm. karismaattisella johtajuudella, kansan vieraantumisella globaalitalouden ja EU-byrokratian pyörteissä ja maahanmuuttajapeloilla.Wiberg muistuttaa, että perussuomalaiset eivät ole mitään politiikan kummajaisia, vaan he edustavat kansaa siinä missä muidenkin eduskuntapuolueiden edustajat.

Influenssa. Pandemiaviruksen päiväkirja Pentti Huovinen ja Thedi Ziegler Duodecim 2011

Populismi. Kriittinen arvio Matti Wiberg (toim.) Edita 2011

Häviääkö ä-äänne suomesta? Hyväntekijä italialaiseen tapaan Turun yliopiston suomen kielen kurssilla perehdyttiin tietokirjan tekoon ideasta julkistamiseen. Kurssi valmisti kirjan, jonka artikkelit ovat opiskelijoiden ja kurssista vastanneen professori Kaisa Häkkisen laatimia. Professorin päätoimittajuus takaa, että artikkelit perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon. Kirja ei kuitenkaan ole ohjekirja tietokirjan tekemisestä, vaan valmis tuote, tietokirja. Se sisältää mielenkiintoisia artikkeleita alkaen kielenhuollosta ja päätyen suomen opetukseen vieraana kielenä. Opiskelijoille tarkoitetusta kirjasta nauttii kuka vain suomen kielestä kiinnostunut lukija. Kiinnostava on esimerkiksi Simo Hämäläisen kuvaus tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet kielen kehittymiseen muinaisesta kantasuomesta – josta me emme suoraan tiedä mitään – jatkuvasti uudistuvaksi nykykieleksi. Hän esittää mm. havainnon, jonka mukaan nuorten naisten puhetavassa on havaittu ä:n muuttuneen ”takaisemmaksi” eli a:n kaltaiseksi. Ennakoiko tämä ä-äänteen vähittäistä katoamista tulevaisuuden suomesta?

Olen tehnyt hyvää enemmän kuin kukaan kaikilla niillä sektoreilla, joihin olen paneutunut. Näin julisti Silvio Berlusconi jo vuonna 1994 La Stampa -lehdessä. Lausahduksen poimivat Berlusconia ja hänen tokaisujaan koskevaan kirjaansa italian kielen ja kulttuurin professori Luigi de Anna ja toimittaja Paolo Torretta, molemmat pitkään Suomessa eläneitä italialaisia. Berlusconin pääministeriuran nolo päätös on muuttanut häneen aiemmin hienotunteisesti suhtautuneidenkin arvioita. Silti lukijaa hiukan yllättää kirjasta Onneksi on Silvio välittyvä todella tyly ja paljastava kuva pääministeristä alkaen hänen mafian rahoilla rakentamastaan bisnesimperiumista ja päätyen lukemattomien korruptio- ja seksiskandaalien kautta hänen pohjattomaan itserakkauteensa, kasvojen kohotusleikkauksiin, rasvaimuihin ja hiustenistutuksiin. Kirja antaa Silvion möläytysten ohella myös taustoja ja asiayhteyksiä, jotka valottavat paitsi Berlusconin toimintaa myös italialaisen yhteiskunnan toimintaa ja erityispiirteitä suomalaiselle lukijalle.

Suomen kieli. Opiskelijan tietokirja 1 Kaisa Häkkinen et al Turun yliopiston suomen ja sukukielten oppiaineen julkaisuja 1 Turku 2011

Onneksi on Silvio – Silvio Berlusconi itsensä ja muiden sanoin Luigi deAnna ja Paolo Torretta Aurora | 21 Savukeidas 2011


teksti ja kuvitus: joni tauriainen

Yhden miehen kisa? Ensi vuonna pidetään Suomen tasavallan presidentinvaalit. Puolueet ovat hiljalleen valinneet ehdokkaansa, ja heidän kampanjansa ovat alkaneet tänä syksynä. Millaiset vaalit saamme nähdä, tutkija Erkka Railo Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta?

Eduskuntatutkimuksen keskus Keskus on perustettu helmikuussa 2002 ja se toimii Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen yhteydessä. Keskuksen tehtävänä on edistää eduskuntaa sekä suomalaista demokratiaa ja parlamentarismia koskevaa tutkimusta. Se organisoi alaan liittyvää tutkimusta, toimii alan dokumentaatiokirjastona, järjestää koulutusta, yleisötilaisuuksia ja tutkimuksellista palvelutoimintaa. Tällä hetkellä laitoksella tutkitaan, miten viime eduskuntavaaleissa politiikkaa käsiteltiin medioissa.

22 | Aurora


A

lkuasetelma on mielenkiintoinen, sillä vastaavanlaista tilannetta ei ole ennen ollut tässä vaiheessa vaalikampanjaa. Vaaleissa on yksi ylivoimainen suosikki ja seuraavien kannatukset ovat kymmenen prosentin tietämillä. Sauli Niinistö johtaa gallupien mukaan reilusti – hän on saamassa puolet äänistä – mutta Railo ei kuitenkaan uskalla arvailla, miten kisassa lopulta käy. – Meillä on historiassamme tapauksia, jolloin selvä ennakkosuosikki ei olekaan voittanut vaaleja. Mutta juuri näin selvää johtoasemaa ennen vaaleja ei ole ollut.

EU noussee pääteemaksi – Presidentinvaalien vuoden 1994 uudistumisen jälkeen toisella kierroksella on perinteisesti ollut vastakkain oikeiston ja vasemmiston edustajat. Tällä kertaa jakolinjaksi voi nousta jokin muu kysymys, Railo sanoo. Yhtenä vedenjakajana voi olla talouden globalisaatio. Niinistö tunnetusti kannattaa vapaita markkinoita, ja tässä kysymyksessä vastakkainen näkemys löytyy vahvimmin Timo Soinilta, joka on mielipidemittausten mukaan kisassa toisena. – Tämä taitaa kuitenkin olla liian vaikea aihe äänestäjille. Railo uskoo pääteeman olevan Suomen suhde EU:hun, jota Niinistö on kritisoinut lähiaikoina. – Tällöin Paavo Lipponen olisi toisen kierroksen ehdokas Niinistön kanssa. Molemmat näistä miehistä veivät Suomea EU:n integraatioon 90-luvulla, mutta viimeisen talouskriisin aikana Niinistö on profiloitunut julkisuudessa pikemminkin Euroopan unionin kriitikkona. Nähtäväksi jää, alkaako myös Lipponen esittää EU:sta kriittisiä huomioita.

Pitääkö olla kaikkien kaveri? Niinistön suosio on tällä hetkellä ylivoimaista, ja hänen presidenttiytensä näyttää selvältä. Mikä on Niinistön suosion salaisuus? – Oman puolueen kannattajien äänet eivät riitä, vaan ehdokkaan täytyy ylittää puoluerajat ja kalastella ääniä laajemmasta väestöstä. Tässä suhteessa Niinistö on edellä muita.

Niinistö onkin noussut Railon mukaan puoluepolitiikan yläpuoliseksi toimijaksi. Hän on kritisoinut Kokoomusta ja Kokoomuksen on tulkittu kritisoineen häntä Jyrki Kataisen suulla. Niinistö on myös onnistunut pitämään ”kasvonsa tuoreina” vaihtamalla työtehtäviään tasaisin väliajoin. – Tämä on harvinaista raskaan sarjan poliitikolle. Jos Niinistö olisi jäänyt pidemmäksi aikaa Kokoomuksen puheenjohtajaksi, tarina voisi olla toisenlainen. Niinistö nähdään myös tiukkana talousmiehenä, sillä hän on toiminut valtiovarainministerinä ja Euroopan investointipankin varapääjohtajana.

Yrmyys kuuluu karismaan Lipposta on pidetty Niinistön potentiaalisena haastajana. Elokuussa hän lopulta ilmoitti ryhtyvänsä kisaan, ja tieto siitä otettiin SDP:n joukoissa vastaan riemulla. Tämä ylistys ei kuitenkaan ole näkynyt gallupeissa, joiden mukaan Lipposen kannatus olisi Soinia pienempi. – Lipposen alhaiset kannatuslukemat tulivat hieman yllätyksenä. Tämä kertoo siitä, että Lipponen kantaa vielä vanhoja syntejä niskassaan. Railo viittaa SDP:n hallituskausiin vuosina 1995–2003, jolloin Lipponen toimi pääministerinä. Näihin aikoihin SDP:n kannatus notkahti, mutta silti Lipposella oli poliittisen uransa aikana myönteinen julkisuuskuva. Päivän politiikasta vetäytymisen jälkeen taas Lipponen on saanut negatiivista julkisuutta muun muassa mittavien konsulttipalkkioidensa vuoksi. Lipposta on kuvailtu yrmyksi, mutta tästä ei ole Railon mukaan haittaa hänen imagolleen. – Eivät suomalaiset suuret valtiomiehet ole koskaan olleet mitään hymyveikkoja. Yrmyys kuuluu Lipposen karismaan.

Löytyykö haastajia? Perussuomalaisia ei voida jättää enää huomioimatta viimekeväisen vaalivoiton jälkeen. Soini on perussuomalaisten kantava voima ja tuo väriä presidentinvaaleihin. Voisiko Soini järjestää toisen ”jytkyn” presidentinvaaleissa? Railo pitää tätä epätodennäköisenä. – Soini jakaa mielipiteitä liiaksi puolesta ja vastaan. Suurin osa kansalaisista pitää

Soinia populistina. Esimerkiksi hänen käyttämänsä retoriikan muoto puhuttelee hänen kannattajajoukkoaan, mutta tuskin muita. Presidentinvaaleissa tärkeää on, ettei ole ainakaan vihattu. Myös Paavo Väyrysellä on vankka kannattajajoukko, mutta se tuskin riittää näissä vaaleissa. Railon mukaan Keskustan piirissä ehdokkaan valinta hoidettiin tyylittömästi. – Keskusta teki sen kiertopalkinto-tyyliin. Keskusta toivoi jonkun ottavan tehtävän vastaan, ja Väyrynen sen lopulta otti. Minusta Keskusta hakee vielä suuntaa vaalitappioiden jälkeen.

Vaaleissa on muitakin agendoja Railon mukaan presidentinvaalit ovat aina myös arvovaalit. Taloustilanteen turbulenssi heijastunee näihin vaaleihin, vaikka presidentillä ei olekaan valtaa sisä- tai talouspolitiikassa. – Jokaiseen presidenttiin on ladattu toiveita. Presidentti Mauno Koivistolta odotettiin parlamentarismin vahvistamista ja Tarja Haloselta hyvinvointivaltion pelastamista. Lehdetkin yrittävät myydä toiveita pelastavista hahmoista. Myös puolueet haluavat ehdokkaan vaaleihin muistakin syistä kuin voitto mielessään. – En usko, että esimerkiksi Pekka Haavisto tai Eva Biaudet todella uskovat voittomahdollisuuksiinsa. Vaaleissa on myös kyse puolueen sanoman tuomisesta julkisuuteen ja imagon kiillottamisesta. Puolueet tähtäävät jo ensi vuonna pidettäviin kunnallisvaaleihin. Jos todellisia haastajia Niinistölle ei löydy, tarkoittaako se sitä, että vaalit on ratkaistu ensimmäisellä kierroksella? – En pidä sitä todennäköisenä. Uskon, että kun muut ehdokkaat saavat vaalikoneistonsa käyntiin, heidän kannatuksensa lähtevät nousemaan ja tulemme näkemään toisen kierroksen. Aurora | 23


alumni

Tapahtui 50 vuotta sitten

Kamarikuoron laulajia Jyväskylän asemalla 1961

Legendaarinen Nasta Kakkonen valmistui Rauma 1961 Mahtava mieskuorolaulu raikui Rauman seminaarin juhlasalissa, kun vietettiin opettajakurssin päättäjäisiä. Rehtori Toivo Laurilehto ojensi juhlallisesti todistukset 29 uudelle kansakoulunopettajalle. Tämä Nasta Kakkoseksi itseään kutsunut vuonna 1957 opiskelunsa aloittanut kurssi on ollut poikkeuksellisen aktiivinen niin opinnoissaan kuin erilaisissa harrastuksissa. Siitä on muodostunut ”legenda jo eläessään”. Rauman seminaarin kuuluisan kamarikuoron 17 laulajasta peräti 14 on samaiselta kurssilta. Kuluneen lukuvuoden (1960–61) aikana Kamarikuoro on antanut kahdeksan konserttia eri puolilla Suomea ja tehnyt lauluista vielä radionauhankin. Kurssilla on ollut myös kol-

24 | Aurora

me omaa esiintyvää kvartettia. Niistä kuuluisinta on kutsuttu taitokvartetiksi. Musiikkiharrastuksen monipuolisuudesta kertoo, että nastalaisia on riittänyt niin puhallinorkesteriin ja jousiyhtyeeseen kuin nokkahuilukvartettiin ja tanssibändiinkin. Kurssin aikana seminaarin juhlasaliin saadut upeat urut saivat nastalaisista uutteria harjoittelijoita. Myös urheiluharrastuksissa kurssi on ollut lyömätön, oli sitten kyse jääkiekosta, kori- ja jalkapallosta tai vaikkapa yleisurheilusta, uinnista ja hiihdosta. Rehtori Laurilehto kiitti puheessaan valmistuvia uutterasta opiskelusta ja toivotti menestystä tulevassa vaativassa kasvatustyössään kansakouluissa eri puolilla Suomea.

Teksti: timo niitemaa Kuvat: hanna oksanen, nasta ii

Kun on seurannut koulujen toimintaa puolen vuosisadan ajan, on tullut mieleen, että onkohan opettajankoulutus muuttunut liian teoreettiseksi. Onko unohdettu käytännön taidot ja opetus elämää varten?” Tällaista pohtivat Rauman seminaarista vuonna 1961 valmistuneet Nasta II -kurssin jäsenet Jouko Törmälä, Veikko Syrjänen, Ilkka Kurikka ja Keijo Oikari marraskuussa 2011 raumalaisen hotellin kabinetissa. Heistä vain Oikari asuu nykyisin Raumalla. Muut ovat saapuneet haastattelua varten eri puolilta maata. Valmistuttuaan 1961 kurssilaiset suuntasivat eri paikkakunnille ja tekivät pitkän uran opettajina, rehtoreina ja koulutuksen, kulttuurin, talouden ja kunnallispolitiikan vaikuttajina sekä paikallisesti että laajemminkin. Nyt – seitsemänkymppisinä – he ovat eläkkeellä, mutta osallistumisen tahti ei ole hiljennyt. He seuraavat tiiviisti myös koulun ja opetuksen kehitystä.


Seminaarin mäelle saatiin jälleen mylly Nasta-kurssin opiskeluaikana. Kurssilaiset saivat tehtäväkseen perustaa sen ympärille nurmikon. Ohjeeksi annettiin: ”Sen pitää olla niin tiivis, ettei naisen korkokenkä uppoa!” Kuvassa vas. Jouko Törmälä, Veikko Syrjänen, Keijo Oikari ja Ilkka Kurikka

Kansankynttilät kasvattivat elämää varten

Nastakurssilaisten aikaan opettajia kutsuttiin ”kansankynttilöiksi”. Opettajan tuli virittää koulupaikkakunnallaan valistuksen liekkiä, opettaa lapsista isänmaallisia ja kristillisiä arvoja kunnioittavia kelpo kansalaisia. Puolessa vuosisadassa on tapahtunut valtava muutos niin yhteiskunnassa, koulussa kuin opettajissa ja oppilaissakin – ja myös opettajankoulutuksessa. Suuri muutos tapahtui 1970-luvun puolivälissä, kun seminaareista tuli osa yliopistojen kasvatustieteellisiä tiedekuntia.

Käden taidot kunniaan Nastalaiset sanovat hiukan pelkäävänsä, että akateemistumisen myötä opettajankoulutuksesta on tullut kovin teoreettista. He ovat huolissaan myös siitä, että käytännön taitoaineet ehkä jäävät tietoaineiden varjoon. He muistuttavat, että jo Uno Cygnaeus korosti käden taitojen, käsityön, piirustuksen ja musiikin merkitystä tasapainoisessa kasvatuksessa. Hiukan he pelkäävät myös sitä, että yhteiskunnan voimakas tasaarvokehitys on heikentänyt opettajan auktoriteettia luokassa. Vuorovaikutuksen lisääntymistä opettajien, oppilaiden ja vanhempien kesken he pitävät hyvänä, joskin vierastavat yleiseksi tullutta itsekkyyden ilmapiiriä. Toisaalta he myöntävät, että nykyaikaiset monitaitoiset opettajat saavat aikaan hyviä tuloksia. Suomen Pisa-menestys on siitä hyvä osoitus. – Kun kuuntelen ohi kulkiessani entisen pienen maalaiskouluni välituntiääniä Koijärvellä, minulle tulee hyvä mieli. Eri-ikäiset lapset leikkivät keskenään. Äänet ovat tasapainoisia ja kertovat siitä, että koulus-

sa on hyvä oppimisen henki, Ilkka Kurikka kiteyttää vanhojen herrojen mietteet.

Nasta kakkonen voisi olla Vuoden Alumni Rauman seminaari toimi keskikoulupohjalta ja oppilaat olivat miehiä – naispuolisia opettajia koulutettiin muun muassa Heinolan seminaarissa. Herrat muistelevat, miten kurssilaiset hitsautuivat yhdeksi perheeksi heti alussa. Yhteiset musiikki- ja muut harrastukset ja urheilumenestys kasvattivat yhteishenkeä. Lisäksi oppilaiden taustat olivat samantapaisia, ja pääosin myös asuttiin yhdessä. Koti saattoi olla kaukanakin, ja siellä käytiin harvoin. Porukalla oli niin nastaa, että jo toisena vuonna omaksuttiin nimi Nasta II. Kurssin logoksi otettiin painonasta. Jos kokonainen kurssi voitaisiin valita Vuoden Alumniksi, Nasta II olisi hyvä ehdokas. Niin hyvin nastalaiset ovat viihtyneet keskenään, että seminaarin päätyttyä on järjestetty säännöllisiä kurssitapaamisia, ensin viiden vuoden ja myöhemmin jopa kahden vuoden välein. Viime keväänä kurssilaiset kokoontuivat Raumalle viettämään valmistumisensa 50-vuotisjuhlia. Kolmipäiväisen tapahtuman ohjelmaan kuului Rauman kouluihin ja Länsi-Suomen lehtitaloon tutustumista, yhteistä muistelua sekä kävelykierros Vanhassa Raumassa. Lisäksi Nasta II tarjosi raumalaisille vanhojen koululaulujen laulutilaisuuden, jonka yleisömäärä nousi 150:een. Eikä tässä vielä kaikki. Kurssilaiset ovat omin voimin tuottaneet upean CD-levyn, johon he kokosivat muistoja ja kuvia seminaarivuosistaan, työvuosistaan ja harrastuksistaan sekä näytteitä moninaisista musiikkiesityksistään. Aurora | 25


teksti: sampo rouhiainen kuvitus: maarit kotiranta

Ei-valtiollinen vaino mutkistaa suojeluprosessia Pakolaisuuden syy ei aina ole valtion yksilöön kohdistama vaino. Suojelujärjestelmä kuitenkin perustuu edelleen käsitykseen valtiosta pakolaisen uhkaajana.

I

hmisiä joutuu muuttamaan kotiseudultaan esimerkiksi kapinallisryhmittymien tai uskonnollisten ryhmien toimien takia. Pakenemisen syynä voi yhtälailla olla sukupuolinen suuntautuminen tai sukupuoleen perustuva syrjintä. – Tapauksille yhteistä on se, ettei valtiokeskeinen pakolaisten suojelujärjestelmä kykene tunnistamaan, miten näitä tilanteita pakenevia ihmisiä pitää kohdella, sanoo väitöskirjassaan ei-valtiollista vainoa tutkinut Eeva Nykänen.

26 | Aurora

Nykänen on tutkijanuransa ohella tutustunut aiheeseensa myös käytännössä. Hän on käsitellyt ulkomaalaislain alaisia kanteluasioita eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa ja osallistunut lakien valmisteluun sisäministeriössä työskennellessään.

Valtioiden merkitys vähentynyt Globalisaation mukanaan tuomat muutokset – valtioliittojen, järjestöjen ja ylikansallisten suuryritysten vallan kasvu sekä valtioiden si-

sällä vaikuttavat voimakkaat ryhmät – ovat heikentäneet kansallisvaltion roolia aiempaan verrattuna. Lisäksi siirtomaavallan ja sisällissotien jäljiltä on jäänyt ”savuavia raunioita”, jotka eivät täytä valtion kriteereitä. Konfliktialueilla perinteisesti valtiolle kuulunutta valtaa, myös pakkovaltaa käyttävät monenlaiset toimijat: heimot, klaanit, uskonnolliset yhteisöt, yksityiset armeijat, terroristija rikollisjärjestöt. EU:n alueelle tulevista pakolaisista 20 prosenttia tulee alueilta, joissa ei ole toimivaa valtiota. Pakolaisten suojelujärjestelmä sen sijaan pohjautuu vahvan valtion käsitteeseen. – Järjestelmälle koituu isoja haasteita siitä tilanteesta, ettei turvapaikan hakijan lähtö-


maassa ole konkreettista valtiota, joka voisi toisinajattelijaa vainota, saati puolustaa, Nykänen kuvaa ristiriitaista tilannetta.

Käsitys pakolaisen määritelmästä murroksessa YK:n pakolaissopimuksen mukaan pakolainen on henkilö, joka pelkää kotimaassaan tapahtuvaa rodusta, uskonnosta, kansalaisuudesta, poliittisesta mielipiteestä tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisesta johtuvaa vainoa. – Monet vainon tilanteet, kuten esimerkiksi naisiin kohdistuva väkivalta, on aiemmin määritelty yksityiselle puolelle kuuluviksi. Siksi kotiväkivallan uhrille pakolaisstatuksen saaminen on vaikeaa. Viimeaikoina käsitys siitä, mikä on yksityistä ja mikä julkista on muuttunut. Aiemmin yksityiseksi leimatut asiat on alettu nähdä julkisina, ja siten pakolaisoikeuden kannalta merkityksellisiksi tulkittavina. – Yksityistä kautta tapahtuva vaino muuttuu poliittiseksi silloin, kun valtio ei puutu siihen, vaikka puuttuminen olisi mahdollista. Pelkkä väkivalta ei synnytä pakolaissopimuksen määrittelemää pakolaisuutta. Kyse on val-

lan rakenteista, joilla väkivaltaan pakolaisen kotimaassa suhtaudutaan. Naisten asema on monissa yhteiskunnissa niin marginaalinen, että heidät voidaan tulkita pakolaissopimuksessa määritellyksi yhteiskunnalliseksi ryhmäksi. Nykäsen mukaan suojelujärjestelmä ei ole vielä tottunut tunnistamaan uudenlaisia tilanteita ja sitä, miten niissä tulisi toimia.

Statuksella on väliä Vaikka EU:n määritelmädirektiivin mukaan myös muut toimijat kuin valtio voivat olla pakolaissopimuksessa tarkoitettuja vainoajia, pakolainen nähdään useimmiten valtion vainon uhrina. Esimerkiksi ympäristöpakolaisten tilanteeseen ei voida soveltaa pakolaissopimusta, vaan siihen on vastattava muunlaisin keinoin. Tällä on merkitystä, sillä toissijaisen suojelumuodon perusteella turvan saaneet ovat eriarvoisessa asemassa pakolaisstatuksen saaneisiin nähden. Varsinkin täydentäviin suojelumuotoihin liittyy paljon soveltamisongelmia. – Esimerkiksi Somalian tapauksessa etnisen konfliktin yhteiskunnallisia piirteitä ei aina oteta huomioon. Kuluvana vuonna Suomessa ainoastaan yksi Somaliasta tullut turva-

paikanhakija on katsottu Geneven sopimuksen mukaiseksi pakolaiseksi.

Suojelupäätöksen tekijä käyttää suurta valtaa – Suomessa viranomaisilla on tapana aloittaa turvapaikanhakuprosessi tarkastelemalla yksilön suhdetta valtioon. Henkilö saattaa hakea turvapaikkaa ei-valtiollisen vainon kohteena, mutta hakemuksen käsittelyssä keskitytään yksilön ja valtion suhteeseen eikä edetä tarkastelemaan muita yksilön kannalta merkityksellisiä valtasuhteita. Siten hakemusten käsittely jää liian yksipuoliseksi. Jotta suojelujärjestelmää voidaan pitää oikeutettuna ja tulevaisuudessakin merkityksellisenä, sitä on kehitettävä vastaamaan paremmin pakkosiirtolaisuuden todellisuutta. – Lainsäädännön avulla vedetään rajaa merkityksellisten ja merkityksettömien asioiden välille. Pidämme lakia neutraalina välineenä, mutta se ei sitä kuitenkaan välttämättä ole. Lain soveltamiseen liittyy usein merkittäviä poliittisia ja arvovalintoja. Lakia soveltaessamme teemme samalla yksilön kannalta hirveän suuria päätöksiä. Juuri nämä ovat asioita, jotka saivat minut aikoinaan kiinnostumaan aiheesta, Nykänen summaa. Aurora | 27


lyhyet

koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen

Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Alumnit kohtasivat Logomossa J

o perinteeksi muodostunut syksyinen Turun yliopiston alumni-ilta järjestettiin tällä kertaa kulttuurin ja luovan talouden tapahtumakeskuksessa Logomossa. Runsas sata Turun yliopistosta ja kauppakorkeakoulusta valmistunutta kokoontui tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Tilaisuudessa kuultiin tunnettujen alumnien opiskelumuistoja. Kauppakorkeakoulusta vuonna 1987 valmistunut Honkarakenteen toimitus-

johtaja, KTM Esa Rautalinko kertoi yleisölle aktiivisesta opiskeluajastaan. Edelleen toimivan markkinoinnin opiskelijoiden M-klubi-yhdistyksen perustajajäsen muistutti verkostoitumisen tärkeydestä läpi elämän. – Ihmisten pitäisi muistaa, että elämä on kontaktilaji. Verkottumisen periaate on kaiken a ja o. Opiskeluajastaan kertoivat myös FT Anna Kortelainen ja varatuomari Sauli Niinistö.

Yliopisto hakee rehtoria Turun yliopiston rehtori Keijo Virtasen toimikausi päättyy 31.7.2012 eikä hän ole käytettävissä enää uudelle rehtorikaudelle. Yliopiston hallitus on julistanut rehtorin tehtävän haettavaksi 1.8.2012 alkavalle viisivuotiskaudelle. Hakuaika päättyy 20.12.2011. Turun yliopiston rehtori toteuttaa yliopiston strategiaa johtamalla sen toimintaa. Hän vastaa yliopiston taloudellisesta, tuloksellisesta ja tehokkaasta toiminnasta. Rehtorille kuuluu yliopiston hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja päätösten toimeenpano. – Rehtori on yliopiston keulakuva, joka luo ja ylläpitää hyviä sidosryhmäsuhteita. Häneltä edellytetään kyvykkyyttä niin yksittäisten ihmis28 | Aurora

ten johtamisessa kuin laajojen kokonaisuuksien hallinnassa. Rehtoriksi valittavalta edellytetään tohtorin tutkintoa ja vahvaa akateemista taustaa. Tehtävän hoitaminen edellyttää hyvää johtamistaitoa ja erinomaisia esiintymisvalmiuksia,Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hannu Kokkonen toteaa. Rehtori Keijo Virtanen on tehnyt merkittävän uran Turun yliopiston pitkäaikaisimpana rehtorina. Hänet on valittu rehtoriksi viisi kertaa, ja kautensa päättyessä hän on toiminut rehtorin tehtävässä 15 vuoden ajan. Uuden rehtorin valinta pyritään tekemään helmikuussa 2012.


Mittava rahoitus Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriolle

Lääketieteellisten alojen valintakoemateriaali muuttuu Opiskelijat lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtaviin ohjelmiin valitaan yhteisellä, viidellä yliopistopaikkakunnalla ja kuudessa tiedekunnassa samanaikaisesti järjestettävällä valintakokeella. Kevään 2012 valintakoe uudistuu siten, että koe perustuu lukion biologian, fysiikan ja kemian pakollisten ja syventävien kurssien opintosisältöihin sekä kokeessa jaettavaan lisäaineistoon. Näin luovutaan noin kymmenen vuotta käytetystä valintakoekirjasta Galenos – johdatus lääketieteen opintoihin. Valtakunnallisen uudistuksen tavoitteena on se, että yhä useampi voisi aloittaa lääketieteen opinnot heti lukion jälkeen.Tavoitteina on myös opiskelijavalintaprosessin keventäminen ja pyrkijöiden keskinäisen tasa-arvon lisääminen.Vuosikymmenen samana pysynyt valintakoekirja johtaa toistamiseen pyrkivien hakijoiden suosimiseen. Myös kalliiden valmennuskurssien merkitys on korostunut valintakoekirjan pysyessä useita vuosia samana.

Kaupunki lahjoittaa tontin vuokrasumman yliopistolle Turun kaupunki on päättänyt lahjoittaa Turun yliopistolle vuosittain sen vuokrasumman, jonka kaupunki perii Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä yliopiston käytössä olevasta tontista. Lahjoitussumma käytetään tutkimukseen ja opetukseen.Tänä vuonna lahjasumma on 325.000 euroa, ja sitä tarkistetaan vuosittain, jos vuokrasopimukseen tulee muutoksia.

Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratorio on saanut 450 000 euron apurahan tiedettä ja kulttuuria rahoittavalta Jenny ja Antti Wihurin rahastolta. Jenny ja Antti Wihurin rahasto jakaa tänä vuonna palkintoina ja apurahoina kaikkiaan 9,7 miljoonaa euroa. Yksi suurimmista apurahoista, 450 000 euroa, osoitettiin Turun yliopiston Wihurin fysiikantutkimuslaboratoriolle. Apuraha on suunnattu fysiikan perustutkimukseen, jatko-opiskelijoiden koulutukseen ja SQUID-magnetometrin hankintaan. Turun yliopiston normaalikoulu sai Jenny ja Antti Wihurin rahastolta 40 000 euroa yrittäjyyskasvatusta käsittelevään tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Apurahoja myönnettiin myös lukuisille yksittäisille Turun yliopiston jatko-opiskelijoille ja tutkijoille.

Rainer Huopalahti on vuoden luonnontieteilijä Vuoden luonnontieteilijäksi 2011 valittiin Turun yliopiston bio- ja elintarvikekemian professori Rainer Huopalahti, 61, merkittävästä elämäntyöstä elintarviketutkimuksen alalla. Huopalahti on tehnyt uraauurtavaa työtä muun muassa akateemisen elintarviketutkimuksen ja elintarviketeollisuuden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen rakentajana. Tällä yhteistyöllä Huopalahti on paitsi tarjonnut teollisuudelle tutkimuksen huippuasiantuntemusta, myös tuonut uusia menetelmiä ja tekniikoita yliopistotutkimuksen käyttöön. Vuoden luonnontieteilijän valitsi Luonnontieteiden Akateemisten Liitto.

Susanna Paasonen ensimmäinen Jutikkala-palkittu Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen sai marraskuussa 15.000 euron arvoisen Jutikkala-palkinnon, jonka Suomalainen Tiedeakatemia myöntää vuosittain uransa aktiivivaiheessa olevalle humanistisen alan tutkijalle. Palkinto myönnettiin nyt ensimmäisen kerran. Paasonen edustaa suomalaisen mediatutkimuksen uutta sukupolvea. Hän lukee itsensä elokuva- ja televisiotieteen kasvatiksi, ja on perehtynyt erityisesti seksuaalisuuden, affektien ja internetin tutkimukseen. Paasosen uusin teos, monografia Carnal Resonance: Affect and Online Pornography ilmestyi MIT Pressin julkaisemana lokakuussa.


väitös teksti teksti: suvi kauppila

A

Trooppiset turvekerrostumat vaikuttavat ilmastonmuutokseen

Amazonian sademetsäalueelta on löydetty tieteelle ennestään tuntemattomia turvekerrostumia. Outi Lähteenoja kertoo, että luonnontilaiset turvekerrostumat ovat toimineet 9000-vuotisen historiansa aikana voimakkaina hiilinieluina ja varastoineet merkittävän määrän ilmakehän hiiltä.

– Amazonian alueen turvekerrostumia ei ole aiemmin tutkittu systemaattisesti. Niillä voi kuitenkin olla suuri merkitys globaalissa hiilenkierrossa. Lisäksi suoalueet edustavat laajaa ekosysteemien kirjoa, Lähteenoja kuvailee tutkimusaihettaan. Tutkija Outi Lähteenojan ympäristötieteen väitöskirja Amazonian soiden hiilidynamiikka ja ekosysteemien monimuotoisuus tarkastettiin lokakuussa Turun yliopistossa. Väitöskirjatutkimustaan varten Lähteenoja teki maastotutkimusmatkoja Perun Amazoniaan.

Tutkija sademetsässä Lähteenojan väitöskirjan aihe oli luonnollista jatkoa pitkälle prosessille. – Sademetsät ovat kiehtoneet minua lapsesta lähtien. Kirjoitin graduni Amazonian soiden hiilidynamiikasta, ja tulokset olivat niin mielenkiintoisia, että päätin jatkaa väitöskirjaan asti. Työskentely sademetsässä toteutti pitkäaikaisen haaveeni. Eksoottinen tutkimusympäristö asetti työlle omat haasteensa. Lähteenoja toteutti maastotyön kahdestaan perulaisen yliopisto-opiskelijan kanssa. Viidakossa liikuttiin paikallisten oppaiden avulla jalan ja veneillä. Viidakkokylien asukkaat auttoivat tutkijoita sademetsässä selviämisessä, polkujen raivaamisessa ja leirien pystyttämisessä. – Suurin haaste oli soilla käveleminen. Veteen saattoi hulahtaa vyötäröä myöten. Kerran nukuimme suon keskellä, ja yön aikana tuli kova sade, joka täytti suon. Aamulla sieltä piti sitten päästä pois. Hankalim30 | Aurora

mat hetket ovat kuitenkin jo unohtuneet. Tutkimus vei upeisiin paikkoihin, joissa luonnon rauha oli todella aistittavissa, Lähteenoja muistelee.

Suot ovat tärkeä suojelukohde Perussa Amazon-joen tulvatasangolla on jopa 7,5 metriä paksuja turvekerrostumia. Kerrostumat ovat muodostuneet nopeasti ja varastoivat voimakkaasti ilmakehän hiiltä. Turvetta hautautuu myös jokien kerrostaman saven alle, jolloin turpeen sisältämä hiili poistuu lyhyen aikavälin kierrosta. Jos iso hiilivarasto pääsisi vapautumaan ilmakehään, se kiihdyttäisi ilmastonmuutosta merkittävästi. Siksi trooppisten suoalueiden suojelu on tärkeää maailmanlaajuisesti. – Kaakkois-Aasian vahingoittuneet suosademetsät ovat varoittava esimerkki. Soiden tuhoamisella on selvästi ollut ilmastonmuutosta kiihdyttävä vaikutus. Erään tutkimuksen mukaan trooppisilta soilta metsäpaloissa tulleet hiilipäästöt vastasivat 13–40 % ihmisten aiheuttamista vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Amazonian alueen suot ovat vielä melko luonnontilaisia. Tämä johtuu ainakin osittain soiden syrjäisestä sijainnista. Uhkakuvia on kuitenkin olemassa: ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus, metsien hakkuut, öljynporaus tai maankäytön muutokset voivat olla suoalueille tuhoisia. – Toivon, että luonnonsuojelujärjestöt voivat käyttää tutkimustietoa hyväkseen. Tutkimukseni antaa yhden vahvan lisämotiivin suojella Amazoniaa, joka on maailman laajin ja monimuotoisin sademetsäalue, Outi Lähteenoja sanoo.


Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskuntatieteellinen Kasvatustieteiden Turun kauppakorkeakoulu

Turun yliopiston hakijaportaalissa tutustut opiskelijaelämään sekä kansainvälisen yliopistomme mahtavan monipuoliseen opiskelutarjontaan. Tee elämäsi paras päätös ja hae meille opiskelijaksi!

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen. Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi


QT4 1

w w w. s k a rg a r d s c e n t r e t .f i

T U R KU – KO KO U S K AU P U N K I P U K E U T U U J U H L A A N ! Kansainvälinen kongressihaku mietteissä? Parhaat kokous- ja juhlatilat haussa? Tapahtuman suunnittelu ja markkinointi työn alla? Ota 2011 omaksesi! Kulttuuripääkaupunki tarjoaa Turku Touringin kongressiyksikön palvelut käyttöönne maksutta.

32 | Aurora

Aurakatu 4, 20100 Turku , puh. 02 262 7608 convention@turku.fi www.turkuconventionbureau.fi www.turkutouring.fi


Aurora 4/2011  

Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you