Aurora 2/2011

Aurora 2/ 2011

12

Mistä on grilliherkut tehty?

8 Maailman monimuotoisin lohipopulaatio 16 Promootio kruunasi kevään

Aurora | 1

Bongaa Turun murkut!

Kulttuuripääkaupungin kesä kutsuu tutustumaan muurahaisten askareihin bongausreiteillä maastossa sekä maksuttomissa näyttelyissä pääkirjastolla ja yliopistolla.Yliopistonmäellä Luonnontieteiden talo I:n aulassa on suuri muurahaisterraario, johon voi käydä tutustumassa kesän ajan arkisin yliopiston aukioloaikoina. » www.turku2011.fi/bongaa-turun-murkut

kuva: Jouni

2 | Aurora

Sorvari

Aurora

2/2011

16 SISÄLLYS 4 6

7 8 12 16 20

22 25 26 27 28 30

Tiedetarjotin Pääkirjoitus: Miten muuntogeenisestä ruoasta pitäisi päättää?

Droppaa deetä auringosta!

Lohen monimuotoisuus kasvaa korkoa geenipankissa Grillimakkaran anatomia Turun yliopisto juhli tohtoreitaan Alumni: Mikko Paatero johdatti joukkonsa verkkoon Linnavuoren mullan alla Kirjat Haaste muuttua ja ymmärtää Kolumni:Vasemmalla ajamisen taito Lyhyet Väitös: Carl Larsson esitti universaalin koti-ideaalin

22 toimitukselta

”kesäyön on onni omanani, grillisavuun laakso verhouu” Suomalaisen kesäherkku on makkara. Grilli savuaa pihoilla ja mökkirannoilla – joskus naapurisopua koetellen myös parvekkeella. Herkkuhankintojen suorittaminen kahden asiantuntijan kyydissä opetti, että pakkausmerkintöjä kannattaa katsoa.

Opetus on myös, että lisäaineet ovat yleensä mainettaan parempia, ja niiden terveysvaikutukset on tarkasti tutkittu.

Tuotemerkinnöistä kannattaa katsoa myös ravitsemusarvoja ja rasvaprosentteja. Tutkijat muistuttavat, että vaikkapa kalasta, vihanneksista ja juureksista saa kevyempiä grilliherkkuja.

Kesäisiä grilli- ja lukunautintoja Timo Niitemaa AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, 02 333 6298 toimitussihteeri Jussi Matikainen, 02 333 6367 toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, 02 333 5909 ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos 13 000 kpl www.utu.fi/aurora ISSN 1234-6789

tiede tarjotin

koonnut: Jussi

Matikainen Häkkinen, Roosa Lassila, maarit Kotiranta lisää tiedeuutisia osoitteessa www.utuonline.fi kuvat: Timo

Kurkistus uskonpuhdistuksen kirkkomaailmaan Suomen kielen professori Kaisa Häkkisen johtaman hankkeen tavoitteena on analysoida ja julkaista Westhin koodeksi alkuperäiselle käsikirjoitukselle uskollisena kriittisenä versiona, joka valaisee luterilaisen kulttireformin toteuttamista suomen kielellä.

Mathias Westh oli Mikael Agricolan aikalainen ja Rauman kappalainen, joka kuoli vuonna 1549. Hän jätti jälkeensä Westhin koodeksina tunnetun käsikirjoituksen, jonka hän oli mahdollisesti itse kirjoittanut tai kopioinut. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan Westh on saattanut olla ennen Raumalle tuloaan Tukholman seurakunnan ensimmäinen suomenkielinen saarnaaja.

Westhin koodeksi on uskonpuhdistuksen alkuajan merkittävin suomenkielinen käsikirjoitus. Sen laajuus on 144 lehteä, ja se sisältää muun

muassa messukäyttöön soveltuvia laulutekstejä sekä täydellisen suomenkielisen kirkkokäsikirjan ja jumalanpalvelusjärjestyksen, jotka kumpikin ovat Agricolan vastaavia painettuja teoksia vanhemmat. Koodeksi on myös aikansa tärkein pohjoismainen nuottikäsikirjoitus, ja siihen sisältyy suuri määrä vanhojen kirkkolaulujen nuotteja.

Tekstit julkaistaan nyt sekä alkuperäisessä muodossaan että nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan kirjoitettuina ja kommentoituina. Hankkeessa on mukana kirkkomusiikin tutkijoita, ja laulutekstien yhteydessä julkaistaan myös niihin liittyvät nuotit. Tulevan julkaisun perusteella on mahdollista laulaa 1500-luvun kirkkolauluja tai järjestää kokonainen jumalanpalvelus Westhin ja Agricolan ajan tapaan.

Hanketta tukee Suomen Kulttuurirahasto.

Oliko Freud väärässä?

Hermosolut vaeltavat aivokuorella hallitusti

Sigmund Freudin esittämän teorian mukaan poika rakastuu 3–6-vuotiaana omaan äitiinsä ja tuntee seksuaalista vetoa tätä kohtaan. Aikuisena poika rakastuu naisiin, joilla on samoja piirteitä kuin hänen äidillään.

Myös tytön on väitetty rakastuvan lapsena omaan isäänsä ja hakevan sukukypsänä isänsä kaltaista miestä kumppanikseen.

Turkulaisten tutkijoiden Markus J. Rantalan ja Urszula Marcinkowskan mukaan on olemassa paljon todistusaineistoa, joka osoittaa Freudin erehtyneen. Tutkijat esittivät näkemyksensä Behavioural Ecology and Sociobiology -lehdessä. Heidän mukaansa kaikki julkaisut, joiden on uskottu tukevan Freudin parinvalintateoriaa, ovat osoittautuneet suoranaisiksi huijauksiksi tai koeasetelmiltaan vakavasti puutteellisiksi.

Sen sijaan niin sanotun westermark-efektin tueksi löytyy turkulaistutkijoiden mukaan kosolti todistusaineistoa ihmiseltä ja muilta eläimiltä. Suomalaisen antropologin, Edvard Westermarckin, löytämä westermark-efekti osoittaa, että ihmisillä on vaistomainen taipumus välttää sisäsiitoksen haittavaikutuksia. Varhaislapsuuteen liittyvä läheinen yhdessäolo tuottaa yksilöille leimautumisia, jonka takia me tunnemme voimakasta seksuaalista vastenmielisyyttä jopa pelkkää ajatustakin kohtaan, että meillä olisi seksuaalinen suhde omien vanhempiemme, sisariemme tai lapsiemme kanssa.

4 | Aurora

Ihmisen aivot kehittyvät nopeasti ja muodostavat kehittyessään jopa 250 000 uutta solua minuutissa.

Uudet hermosolut eivät pysy paikallaan, vaan vaeltavat pitkiäkin etäisyyksiä ja asettuvat lopulta aivojen pintakerrokseen eli aivokuoreen.

Jos yksittäinen hermosolu liikkuu liian nopeasti, se voi eksyä oikealta reitiltä tai aiotusta määränpäästä. Hermosolujen poikkeava järjestäytyminen aivojen kehitysvaiheessa voi lisätä riskiä sairastua epilepsiaan, skitsofreniaan tai lukihäiriöön.

Turun biotekniikan keskuksessa työskentelevän akatemiatutkija Eleanor Coffeyn johtamassa tutkimuksessa on tunnistettu säätelymekanismi, jonka ansiosta hermosolut ehtivät löytää paikkansa aivokuorella.Tutkijat havaitsivat JNK1-entsyymin yhdessä SCG10-proteiinin kanssa hidastavan hermosolujen liikkumisnopeutta aivojen kehityksen aikana.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä A.I.Virtanen -instituutissa toimivan professori Michael Courtneyn tutkimusryhmän ja muiden eurooppalaisten kumppaneiden kanssa, ja tutkimustulokset julkaistiin Nature Neuroscience -tiedelehdessä.

N

Sirokatkarapu saapui Saaristomerelle Yskänrokkovirus uuteen käyttöön Kesytetystä yskänrokkoviruksesta eli herpes simlex -viruksesta (HSV) on hyötyä keskushermoston immuunisairauden hoidossa. Turun yliopiston virusopin oppiaineessa toimiva tutkijaryhmä selvitti virusvälitteisen hoidon tehoa kokeellisessa EAE-tautimallissa.

EAE on multippeliskleroosin (MS) kaltainen keskushermoston tauti ja toimii koemallina uusia MS-taudin hoitoja tutkittaessa.

Professori (ma.) Veijo Hukkasen johtama ryhmä käytti herpesvirusta kuljettamaan hermostoon interleukiini (IL)-5 -tekijää, jonka todettiin hillitsevän immuunivälitteistä kudostuhoa hermostossa. HSV itse osoittautui tehokkaaksi geenikuljettimeksi, mikä johtuu sen hermostohakuisuudesta ja immuunireaktioita rauhoittavista ominaisuuksista. Herpesvirus itsessään ei aiheuttanut haittoja, koska sitä oli heikennetty niin, että sen taudinaiheuttamiskyky oli poistettu.

Herpesvirukset voivat soveltua hermoston tautien geenihoitoihin, koska ne hakeutuvat hermosoluihin ja voivat jäädä niihin pitkiksi ajoiksi. Turkulaisen ryhmän tutkimuksessa hyödynnettiin herpesviruksen luontaista hakeutumista limakalvoilta kohti keskushermostoa.

Tutkijaryhmään kuuluivat FM Michaela Nygårdas, FM Camilla Aspelin, FM Henrik Paavilainen, dosentti Matias Röyttä, dosentti Matti Waris ja professori Veijo Hukkanen. Tutkimustulokset esiteltiin geenihoitoalan keskeisimmässä kansainvälisessä julkaisusarjassa Gene Therapy.

auvon vesialueelta löytyi Turun yliopiston meriekologian kenttäkurssin yhteydessä uusi laji, sirokatkarapu. Löydön tekivät biologian opiskelijat Saaristomeren tutkimuslaitoksen edustalta rakkoleväkasvustosta.

Sirokatkarapu (Palaemon elegans) muistuttaa rannikollamme yleisesti esiintyvää lähisukulaislajiaan leväkatkarapua (Palaemon adspersus). Lajin lähimmät tunnetut esiintymisalueet ovat eteläisellä Itämerellä.

Sirokatkaravun tunnistaa punaruskeasta raidoituksesta ja etummaisten raajaparien sinikeltaisesta värityksestä.

Selkeimpänä erona leväkatkarapuun sirokatkaravulla on 7–9 otsapiikkiä, joista kolme sijaitsee silmän takana. Leväkatkaravulla otsapiikkejä on 5–7, ja siltä puuttuu sirokatkaravulle ominainen kirjava raidoitus.

Sirokatkaravut elävät suojaisissa ja matalissa rantavesissä kahden kotimaisen katkarapulajimme tapaan.

Sirokatkaravun luontainen esiintymisalue ulottuu Atlantin itärannikolta Välimerelle ja Mustallemerelle. Ihmisen vaikutuksesta sitä on siirtynyt myös muille merialueille. Saaristomerelle sirokatkarapua on saattanut levitä laivojen tai merivirtojen mukana.

Sirokatkaravun ekologisia vaikutuksia tai lisääntymiskykyä Saaristomerellä ei tunneta.

– Olisi tärkeä selvittää sirokatkaravun vuorovaikutuksia paikallisten lajien kanssa, löydön tehneet Turun yliopiston biologian opiskelijat Aija Nieminen ja Sini Sulkama pohtivat.

Maahanmuuttajatytöt viihtyvät koulussa Kasvatustieteiden tiedekunnassa on tutkittu maahanmuuttajataustaisia oppilaita perusopetuksessa. Tutkimukseen osallistui Turussa noin kuusisataa maahanmuuttajataustaista ja noin tuhat suomalaistaustaista peruskoulun 3.–9. luokan oppilasta, heidän vanhempansa sekä noin 140 opettajaa ja kymmenen rehtoria.

Sekä suomalais- että maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat turkulaiskouluissa keskimäärin hyvin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kouluhyvinvointi on kuitenkin lähes kaikilla osa-alueilla korkeampaa kuin suomalaistaustaisilla. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat kokevat koulun mielekkäämmäksi ja tärkeämmäksi sekä opettajasuhteensa paremmiksi. Kaikkein parhaiten koulussa viihtyvät maahanmuuttajataustaiset tytöt. Myös maahanmuuttajavanhemmat ovat suomalaisvanhempia tyytyväisempiä lapsensa kouluun, koulun opetukseen ja opettajiin.

Tutkimusraportin Vieraina koulussa? Monikulttuurinen koulu oppilaiden, vanhempien, opettajien ja rehtoreiden kokemana toimittivat projektipäällikkö Kirsi Klemelä, tutkija Anne Tuittu, professori Arja Virta ja professori Risto Rinne.

Aurora | 5

kuva: Hanna Oksanen

pääkirjoitus

Miten muuntogeenisestä ruoasta pitäisi päättää? ”Suomen tiede on vaarassa.” Näin otsikoi kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola verkkosivuillaan ja kehottaa allekirjoittamaan vetoomuksen ”eri tuotantomuotojen tasavertaisen rinnakkaiselon puolesta ja geenikieltoa vastaan Suomessa”. Samaan aikaan GMO-vapaa Suomi -kampanjassa kehotetaan kuntia, viljelijöitä ja kauppoja sitoutumaan muuntogeenisten tuotteiden välttämiseen. Erimielisyys on ilmeinen. Mutta mistä muuntogeenistä ruokaa koskevassa keskustelussa oikeastaan kiistellään?

Keskustelu muuntogeenisestä ruoasta on keskittynyt sen tuottamisen ja käytön mahdollisiin hyötyihin ja haittoihin ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Nämä mahdollisia seurauksia ja niiden todennäköisyyttä koskevat kysymykset ovat luonnontieteellisiä. Tammisolan vetoomuksen keskeinen sanoma onkin, että ”GM-viljelylain tulisi nojata biologisten tieteiden tutkimustuloksiin”. Sinänsä kannatettavana tavoitteena on, ettei muuntogeenistä ruokaa koskeva päätöksenteko perustuisi virheelliseen informaatioon. On kuitenkin syytä huomata, ettei muuntogeenistä ruokaa koskevan päätöksenteon ole mahdollista perustua yksinomaan luonnontieteelliseen tietoon.

Riskeihin ja hyötyihin vetoavaan päätöksentekoon sisältyy moraalinen elementti.Toteamus siitä, mitkä mahdollisista seurauksista ovat toivottavia, yhdentekeviä, siedettäviä tai vältettäviä, sisältää arvottavan kannanoton. Lisäksi riskeihin ja hyötyihin vedottaessa otetaan kantaa esimerkiksi siihen, kenelle riskien ja hyötyjen on sopivaa koitua ja kuinka suuret riskit ylipäätään ovat eettisesti hyväksyttäviä. Entä milloin riskien ottaminen on moraalinen velvollisuus? Mitkä hyödyt oikeuttavat riskinoton?

Kysymys muuntogeenisen ruoan hyväksyttävyydestä on laajempi kuin kysymys sen mahdollisista terveys- tai ympäristövaikutuksista. Arvioitaessa muuntogeenisen ruoan hyväksyttävyyttä tulee ottaa huomioon myös sen sosio-ekonomiset seuraukset. Lisäksi on olemassa tekijöitä, jotka ovat riippumattomia seurauksista. Hyväksyttävyys voi riippua esimerkiksi ruokaan usein liitettävien arvojen – kuten aitouden, alkuperäisyyden ja luonnollisuuden – merkityksestä ja eettisestä relevanssista.

Keskustelussa muuntogeenisen ruoan hyväksyttävyydestä on kyse myös sen käytön ja tuottamisen ehdoista. Vuonna 2010 ilmestyneessä teoksessa Muuntogeenisen ruoan etiikka käsitellään muun muassa kansalaisten kuulemista päätöksenteossa, muuntogeenisten ruokatuotteiden merkitsemistä, patentoitavuutta, korvausvastuuta ja luonnonvarojen omistamista.

Muuntogeenistä ruokaa koskevassa päätöksenteossa on tiedostettava siihen liittyvät arvo- ja moraalielementit. Arvokysymysten käsittely tuskin helpottaa päätöksentekoa. Se kuitenkin auttaa ymmärtämään keskustelukumppanin kantoja ja päätösten perusteita. Se voi myös johtaa kyseenalaistamaan keskustelun taustaoletuksia kuten sen, että on ylipäätään järkevää ajatella ruoan tuotannossa käytetyn teknologian olevan ruokaetiikan keskeinen kysymys.

Helena Siipi Kirjoittaja on tutkijatohtori ja filosofisen etiikan dosentti.

Mikä on kesän paras maku?

Lauri Mäkinen, Sosiaalitieteiden laitoksen tutkimusavustaja

6 | Aurora

– Jäätelö ja kesä kuuluvat yhteen. Kuumana kesäpäivänä mikään ei toimi niin hyvin kuin kioskilta ostettu irtojäätelö.

Mauksi suosittelen lakritsaa ja supertiikeriä.

Koonnut: Joel Kanerva

Tarja Linden Oikeustieteellisen tiedekunnan toimistosihteeri – Mansikka on makea, punainen ja aurinkoinen. Kuumana kesäpäivänä omassa aurinkotuolissaan on mukava sulkea kaikki muu ulkopuolelle ja maistella tuoreita torilta ostettuja mansikoita.

Anna-Kaisa Karhujoki, Espanjan kielen opiskelija

– Vadelma-smoothie työpäivän jälkeen on minun valintani. Jäähileineen se virkistää ja vilvoittaa. Smoothie on parhaimmillaan jokirannassa helteisenä iltapäivänä nautittuna.

Teksti: Aleksi Rajamäki Kuva: Hanna Oksanen

Droppaa deetä auringosta!

Auringonpaahde täyttää D-vitamiinivarastot nopeasti, mutta yliannostus ei uhkaa rannalla loikoilijaa.

– Riittävä määrä D-vitamiinia tulee kesällä, kun saa auringonvaloa 15 minuuttia käsiin ja kasvoille 2–3 kertaa viikossa. Jos on vaikkapa shortseissa ja lyhythihaisessa T-paidassa, jo 5 minuuttia riittää, jollei käytä suojavoiteita, biokemisti Marjaana Mäkinen sanoo.

Mäkinen työskentelee Turun yliopiston DIPP-projektissa (Discipline Income Protection Program), jossa tutkitaan tyypin 1 diabeteksen ennustamista ja ehkäisyä.

Mäkisen mukaan peittävä vaatetus ja aurinkovoiteet estävät ultraviolettisäteiden pääsyn iholle tehokkaasti.

– Jos käyttää vaikkapa aurinkovoidetta, jonka suojakerroin on 8, D-vitamiinia muodostuu 95 % vähemmän kuin paljaalla, puhtaalla iholla. Iän myötä ihon D-vitamiinimuodostus vähenee.

Samalla annoksella auringonvaloa 70-vuotiaan iho tuottaa D-vitamiinia vain neljänneksen 20-vuotiaaseen verrattuna.

D-vitamiinia on tutkijan mukaan turvallista syödä lisäravinteena auringossa kylpemisen ohella, vaikka terveillä aikuisilla sitä ei kesäaikana pidetä tarpeellisena.

– Pelkästä auringonvalosta ei voi saada D-vitamiiniyliannostusta, koska D-vitamiinin tuotanto vähenee ihon ruskettuessa ja paksuuntuessa. Kesälläkin uskaltaa syödä kohtuullisia määriä D-vitamiinia lisäravinteena ja käyttää D-vitaminoituja maitovalmisteita normaalisti.

Poikkeuksellisen suuret D-vitamiiniannokset aiheuttavat muun muassa luiden hajoamista. Turvallisena päiväannoksena pidetään 50 mikrogrammaa (μg) D-vitamiinia. Suositeltava annos terveelle aikuiselle on 7,5 μg, raskaana oleville naisille ja alle kaksivuotiaille lapsille 10 μg ja yli 60-vuotiaille 20 μg. Lasillisesta maitoa saa D-vitamiinia 2 mikrogrammaa.

D-vitamiinin on jo pitkään tiedetty olevan tärkeä luuston rakenteelle ja lihasten kunnolle. Mäkisen mukaan sen päätehtävänä voidaan pitää elimistön kalsiumpitoisuuden säätelyä.

– Viime vuosina D-vitamiinireseptoreita on löytynyt myös sellaisista kudoksista ja solutyypeistä, jotka eivät liity kalsiumiin. D-vitamiinin on havaittu säätelevän muun muassa verenpainetta, solujen kasvua ja immuunipuolustusta.

Aurora | 7

teksti: Marjatta

kuvitus: Maarit

8 | Aurora

Sihvonen Kotiranta

Lohen monimuotoisuus kasvaa korkoa geenipankissa Miten uhanalaisia kalakantoja voidaan parhaiten suojella?

Vaikuttaako ympäristö geeneihin?

Akatemiaprofessori Craig Primmerin tutkimusryhmä on löytänyt vastauksia kysymyksiin lohen DNA:sta.

L

ohien monimuotoisuuden suojelussa käännettiin uusi lehti vuonna 2007, kun Craig Primmerin ja Juha-Pekka Vähän tutkimusryhmän DNAanalyysit paljastivat Tenon vesistöstä 14 perinnöllisesti eriytynyttä lohikantaa. Yhtä Tenon lohta, joka asuttaisi koko joen, ei oikeastaan ole olemassa.

Sen sijaan Tenon haarat ovat evoluution näyttämö, jossa syntyy paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita, geneettisesti ainutlaatuisia lohipopulaatioita.

– Tenon lohipopulaatio on todennäköisesti maailman monimuotoisin – joelta on raportoitu noin sata erilaista lohen elinkiertoa. Tenon ainutlaatuisuudesta kertoo myös se, että Tornionjoen ja Nevan lohet ovat geneettisiltä pro-

fiileiltaan lähempänä toisiaan kuin Tenojoen eri sivuhaarojen kalat, Primmer selvittää.

Craig Primmerin biologian laitoksen genetiikan laboratoriossa työskentelevä ryhmä on yksi Turun yliopiston kansainvälisimmistä tutkijayhteisöistä. Ympäri maailmaa saapuneita tutkijoita yhdistää monitieteinen tutkimusote sekä kiinnostus huippututkimuksen käytännön sovelluksia kohtaan. Primmer toimii myös evoluutiobiologian sovelluskeskuksen johtajana.

Ryhmän tutkimusten perusteella urheilukalastusta on jo rajoitettu Tenon sivujoissa, ja Norjan ja Suomen väliset sopimusneuvottelut kestävästä kalastuksesta ovat käynnistymässä.

Kotiosoite geeneissä Tutkimukset lohen hienovaraisesta sopeutumisesta synnyinjokensa olosuhteisiin ja tuon sopeutumisen perinnöllisyydestä ovat herättäneet huomiota myös muualla maailmassa.

Kanadalaisen Concordia-yliopiston professori Dylan Fraserin johtamassa tutkimuksessa todettiin, että istutetut kalanpoikaset selviävät parhaiten lähellä vanhempiensa kotijokea. Mitä kauemmas kalanpoikaset kannetaan kotoaan, sitä huonommat edellytykset geenit suovat niiden elämälle uusissa vesissä. Kalan kotiosoite on siis kirjoitettu sen geeneihin.

Paikallinen sopeutuminen luonnehtii voimakkaasti lohen evoluutiota. Juuri paikallisuus tekeekin lohesta luonnonlohen.

Evoluution muistiinpanoja tulkitsemassa Luonnonsuojelugenetiikan monitieteinen tutkimus pohjaa evoluutioteoriaan. Ala soveltaa populaatio- ja evoluutiogenetiikan tietoa ja hyödyntää molekyyligenetiikan ja tilastomatematiikan uusimpia työkaluja. Esimerkiksi mikrosatelliitti on paljon käytetty työkalu, jolla DNA:ta tulkitaan.

Primmer vertaa DNA:ta lokikirjaan, josta voidaan lukea jopa miljoonia vuosia lajin historiaa. Populaatioiden sukulaisuussuhteiden lisäksi DNA:n merkkijaksojen avulla voidaan jäljittää pullonkaulavaiheita, jotka kaventavat

”

Tenon lohipopulaatio on todennäköisesti maailman monipuolisin.”

Aurora | 9

lajin geneettistä monimuotoisuutta. Tutkimuksen avulla voidaan määritellä suojelun kannalta mielekkäitä yksiköitä, kuten juuri kalakantoja.

– Luonnonsuojelugenetiikka soveltaa perustutkimuksen käytäntöön. Genetiikan menetelmät kehitetään usein lääketieteen ja maatalouden käyttöön, eli aloille, joita rahoitetaan avokätisemmin kuin luonnontutkimusta. Minun ryhmäni vahvuus on se, että osaamme tunnistaa parhaiten luonnonpopulaatioiden tutkimukseen soveltuvat menetelmät, Primmer kertoo.

Tutkimuksella täsmäsuojeluun Ryhmän tutkimukset ovat jatkuneet Karjalassa, Laatokan ja Äänisen järvilohen parissa sekä Inarijärvellä, missä ryhmä perehtyi taimenen monimuotoisuuteen.

Järvilohi ja taimen ovat eläviä esimerkkejä evoluutiopaineesta, jonka jääkaudet ovat aiheuttaneet lajille. Kalat ovat joutuneet väistymään mannerjään tieltä, sopeutumaan meri- ja järvivaiheiden vaihteluun sekä lopulta selviytymään makeassa vedessä maannousun katkaistua yhteydet mereen.

Karjalassa Primmerin ja Oulun yliopiston tutkijaryhmät havaitsivat, että Laatokkaan ja Ääniseen laskevien jokien lohet ovat geneettisesti eriytyneet. Inarijärvellä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa tehdyssä tutkimuksessa taas löytyi 28 geneettisesti erilaistunutta taimenpopulaatiota.

Tutkijoiden suositukset erilaistuneiden lohi- ja taimenkantojen hoitoon ovat selvät: jokaista kantaa tulisi hoitaa omana kokonaisuutenaan ja istutuksia niiden kotivesillä tulisi välttää. Monimuotoisimmat kannat tulisi suojella luonnon omina geenipankkeina. Näin säilytetään geneettinen muuntelu eli ne lokikirjan sivut, joista voivat löytyä tulevaisuudessa tarvittavien sopeutumien geenit.

Lokikirjan yksityiskohdat aukeavat Primmer lataa paljon odotuksia uusiin genomiikan teknologioihin, jotka mahdollistavat lähes kaikkien lajien koko genomin, eli täydellisen lokikirjan, tulkinnan. Karjalan lohet ovat tutkijoiden erityiskohteina, sillä ne ovat vastustuskykyisiä Vienanmeren ja Atlantin lohikantoja heikentävälle loiselle.

– Minua kiinnostavat erityisesti ne molekyylitason mekanismit, joiden avulla kala sopeutuu tiettyihin olosuhtei10 | Aurora

siin. Ne geenit, joihin perustuu esimerkiksi loisten ja tautien vastustuskyky.

Lokikirjasta etsitään viitteitä myös siitä, miten kalat selviävät ilmastonmuutoksesta.

– Minkä geenien turvin kalat voisivat sopeutua vesien lämpötilojen nousuun ja miten nopeasti sopeutuminen voisi tapahtua? Löytyykö esimerkiksi alle neljässä asteessa viihtyvän nieriän perimästä riittävästi muuntelua, jotta laji selviäisi lämpimässä vedessä? Primmer pohtii tulevia kysymyksiä.

Suomi johtaa lohen sukupuuttotilastoja Voimalarakentaminen, vesien ja kutupaikkojen laadun heikkeneminen ja ylikalastus ovat hävittäneet lohikalakantoja Pohjois-Euroopassa. Äänisen valuma-alueella oli 1930-luvulla 34 luonnonvaraista lohijokea, vuonna 2000 enää yhdeksän. Laatokalla lohijokien määrä on samana aikana vähentynyt 23:sta kymmeneen.

Tenon elinvoimainen ja monimuotoinen kanta on poikkeus, muutoin Suomen tilanne on synkkä. Mereen laskevasta 33 lohijoesta on Tenon lisäksi jäljellä vain kolme. Lohikantojen sukupuuttoaste on Suomessa maailman mittavin.

– Sukupuuttojen myötä olemme menettäneet suuren osan lohen geneettistä monimuotoisuutta. Vielä on kuitenkin mahdollisuus säilyttää se, mitä on jäljellä, Primmer sanoo.

Miksi kannettu kala ei sovi joka koskeen?

Suojeluohjelmien tavoite on useimmiten elinvoimaisen populaation säilyttäminen.

–Tavoitetta on kuitenkin hankala saavuttaa, jos emme tiedä mitään populaation geneettisestä rakenteesta ennen uhanalaistumista. Hoitotoimilla voidaan tällöin jopa kaventaa populaation geneettistä monimuotoisuutta. Nykyisillä menetelmillä uhanalaisten lajien jatkuva geneettinen seuranta olisi jo mahdollista. Ongelmiin voitaisiin tällöin puuttua jo ennen kuin lajin yksilömäärä alkaa laskea, Primmer kaavailee.

Sukupuutto hävittää paikallisen lohen, mutta istuttaminen ei aina ole kestävin tapa palauttaa sitä jokeen. Primmerin mukaan paikallista sopeutumista suojellaan parhaiten antamalla luonnon huolehtia istutuksista.

– Mikäli joen olosuhteet voidaan pitää lohelle suotuisina ja lähialueiden populaatioille annetaan mahdollisuus levitä tyhjentyneeseen jokeen, voidaan saada vähitellen takaisin osa paikallisesti sopeutuneesta perimästä. Virolaisista joista meillä on jo hyviä esimerkkejä tällaisesta luontaisesta leviämisestä.

Akatemiaprofessori kehottaakin varovaisuuteen ja harkintaan kalavesien hoidossa.

– Kutupaikkojen kunnostaminen ja kalateiden rakentaminen vie aikaa ja on kallista, mutta muuta tietä paikallisen lohikannan elvyttämiseen ei ole, muistuttaa Craig Primmer.

Yliopistojen varainhankinta erityisehdoin päättyy 30.6.2011.

LAhjOITA

nyt

Ole mukana ylittämässä 10 000 lahjoittajan rajaa!

Tapio Reponen vararehtori

www.utu.fi/varainhankinta Tee lahjoitus tilille: Liedon Säästöpankki IBAN FI50 4309 0010 0735 59

Sampo Pankki IBAN FI13 8200 2710 0376 46

Nordea IBAN FI09 1590 3000 1893 63

Turun Seudun Osuuspankki IBAN FI92 5711 1320 0883 36

Aurora | 11

natriumnitraattia

askorbiinihappoa

natriumglutamaattia

fosfaattia

hiilihydraatteja 1,4g

Lihaa 72% rasvaa 22g

suolaa 1,7g Proteiinia 12g

Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Hanna Oksanen

Grillimakkaran anatomia

A-luokan grillimakkara

12 | Aurora

H

erkulliset tuoksut valtaavat leppeän illan. Makkarat ja muut herkut kuuluvat suomalaisen kesään siinä kuin sauna veden äärellä. Mutta mistä on grilliherkut tehty?

Suunnistamme Turun Hämeenkadulla sijaitsevaan ruokakauppaan kahden asiantuntijan kanssa. Keskipäivällä liikkeessä ei ole ruuhkaa. Liikkeen perältä kulkeutuu nenään lämpimien piirakoiden ja croissantien houkutteleva tuoksu. Dosentti Kirsi Laitisen erikoisalaa ovat ravitsemukseen, terveyteen ja allergioihin liittyvät asiat. Ilkka Ojansivu on terveyden biotieteiden koulutusohjelmasta vasta valmistunut maisteri, jonka gradututkielmassa käsiteltiin eurooppalaista elintarvikelainsäädäntöä.

Luuppia tarvitaan Nyt meitä eivät kiinnosta croissantit, vaan menemme suoraan asiaan eli makkarahyllylle.

Suosittu grilliherkku Kabanossi näkyy olevan tarjouksessa. Otetaanpa siis sen anatomia luupin alle. Luuppia tarvitaankin, sen verran pikkiriikkisiä ovat pakkausmerkintöjen kirjaimet.

Mitä tietoja elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä pitää lain mukaan olla?

– Tietysti se mistä tuotteesta on kysymys, sekä tiedot raaka-aineista – käytettyjen määrien mukaisessa järjestyksessä. Sitten tietoja tuotteen alkuperästä, säilyvyydestä ja mahdollisista lisäaineista, Ilkka Ojansivu kertoo.

Ravintoarvon ilmoittaminen on myös pakollista, mutta vain jos tuotteen väitetään olevan sokeriton, kevyt, vähäkalorinen tms. Tuotteessa voi olla myös erityisiä merkkejä, jotka kertovat sen olevan vaikkapa gluteeniton, laktoositon, grilliin sopiva, kotimainen tai sen pakkauksen kierrätettävä. Pakkausmerkinnät kertovat siis yllättävän paljon tuotteen ominaisuuksista ja vaikutuksista – jos merkintöjä osaa ja näkee lukea.

Päivän energiatarve kolmesta makkarasta Kirsi Laitinen tavaa Kabanossi-paketin merkintöjä. Selviää, että kyseessä on A-luokan lihaisa grillimakkara pääraaka-aineinaan porsaanliha, vesi, silava, kamara ja naudanliha.

Merkit kertovat, että tuote on kotimainen, sopii grillattavaksi eikä sisällä maitotuotteita eikä viljaa.

Ravitsemustutkijana Laitista kiinnostavat makkaran ravintoarvot, jotka ilmoitetaan myös niin sanottuna GDAlukuna – suhteessa viitteelliseen päiväsaantiin.

– Otetaan esimerkiksi rasva. Yhdessä sadan gramman makkarassa on 22 grammaa rasvaa. Se vastaa yhtä kolmasosaa normaalikokoisen, suhteellisen aktiivisesti liikkuvan naisen päivittäisestä rasvan tarpeesta, Laitinen kuvaa.

Toinen ravitsemustutkijaa kiinnostava asia on suolapitoisuus. Kabanossin 1,7 prosenttia on normaalisuolaisen ylärajalla. Jos tuo raja ylittyisi, olisi pakkaukseen pitänyt merkitä ”voimakassuolainen”. Tämä ylärajalla olo on Laitisen mukaan varsin yleinen käytäntö. Suomessa jo vuosikymmeniä tehty ”suolatyö” on tosin tuottanut tulosta – suomalaisten suolatottumukset ovat maltillisemmat kuin vaikkapa Suomenlahden eteläpuolella.

– Päivittäin tarvittavan suolamäärän suomalainen silti saa varsin helposti. Esimerkiksi leipä on Suomessa melko suolaista, Laitinen huomauttaa.

onkin, että jotkut lisäaineet saattavat aiheuttaa esimerkiksi allergiaoireita. Eräät lisäaineet ovat herättäneet kiivastakin keskustelua. Molemmat asiantuntijat korostavat kuitenkin, että kaikki lisäaineet ovat kansainvälisesti tutkittuja ja säädeltyjä ja lisätty tuotteeseen nimenomaan sen ominaisuuksia parantamaan.

Keskustelua on käyty muun muassa nitriitistä ja nitraatista, joilla parannetaan makka-

”

Yhdessä sadan gramman makkarassa on 22 grammaa rasvaa. Se vastaa yhtä kolmasosaa normaalikokoisen naisen päivittäisestä rasvan tarpeesta.”

Lisäaineet parantavat tuotteen ominaisuuksia Entäpä sitten lisäaineet? Lisäaineiksi kutsutaan aineita, jotka eivät itse perustuotteeseen kuulu, mutta vaikuttavat sen säilyvyyteen, rakenteeseen, väriin tai makuun. Lisäaineisiin liitetään monia pelkoja. Totta Laitisen mukaan

ran säilyvyyttä ja annetaan sille väriä. Nitriittiä löytyy Kabanossistakin. Tuoteselosteessa lukee säilöntäaine (E 250). Se tarkoittaa natriumnitriittiä. Nitriitille on annettu niin sanottu ADI-arvo, joka tarkoittaa terveyden kannalta ylintä hyväksyttävää lisäaineiden saantimäärää päivässä. Nitriitin katsotaan suurina annoksina altistavan muun muassa syöpäriskille.

Suurin huoli koskee Laitisen mukaan pikkulapsia, sillä pitoisuus lasketaan aina syöjän painokiloa kohti.

– Joskus sanottiin, että lapset saavat syödä kaksi nakkia, jotta nitraatin määrä jää kohtuulliseksi, Laitinen muistelee.

Aurora | 13

– Makkaran ravintoarvot ilmoitetaan GDAlukuna suhteessa viitteelliseen päiväsaantiin, Ilkka Ojansivu ja Kirsi Laitinen sanovat.

Lisäaineet selviävät koodiavaimesta Entäpä sitten aromivahvenne E 621, joka myös löytyy makkarapaketin kyljestä? Ilkka Ojansivu kaivaa kassistaan EVIRAn julkaiseman E-koodiavaimen. Sellaisen voi tulostaa itselleen osoitteesta www.evira.fi. Koodiavaimessa on kaikkiaan 175 erilaista sallittua lisäainetta.

– Niin kuin arvelinkin, tämä on natriumglutamaattia, Ojansivu toteaa. Sitä käytetään lisäämään tuotteen lihaisaa makua, umamia.

Natriumglutamaatista on käyty vilkasta keskustelua, sillä jotkut väittävät saaneensa siitä yliherkkyys- ja hermosto-oireita, muun muassa päänsärkyä. Joka tapauksessa tämän lisäaineen käyttöä on vähennetty esimerkiksi leikkeleissä.

Seuraavaksi tutkijat nappaavat käsiinsä kaksi vakumoitua porsaan ulkofilepakettia.

Toisessa on mausteliemi, toinen on naturel.

Ero lisäaineiden suhteen on selkeä, sillä natu-

Kirsi Laitinen

reliin on lisätty vain pakkauskaasua bakteerien torjumiseksi. Marinadista sen sijaan löytyy muun muassa kaliumsorbaattia ja natriumbenzoaattia, joiden ADI-arvo erityisesti lapsilla voi ylittyä herkästi.

– Jos haluaa välttää lisäaineita, kannattaa marinoida itse. Monesti se maistuukin paremmalta, tutkijat evästävät.

Vesi paras janojuoma Grillatessa tulee jano. Aikuisten grillijuomia ovat olut ja siideri. Ojansivu noukkii myymälän jääkaapista huurteisen olutpurkin ja lukee: vesi, ohramallas, ohratärkkelys, humala.

– Tämä on yksinkertaista. Siinä ei ole lisäaineita. Jos niitä olisi, ne olisi merkitty, hän kuittaa.

Laitisella on kädessään omenasiideritölkki. Lista on huomattavasti monipuolisempi: glukoosi, fruktoosi, siirappi, omenatäysme-

On kliinisen ravitsemustieteen dosentti ja elintarvikekehityksen yliassistentti Turun yliopistossa. Hän toimii funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa (fff ) muun muassa pre- ja probioottien tutkimusryhmässä sekä ruoka-allergioita tutkivassa Nami-tutkimusryhmässä.

14 | Aurora

Ilkka Ojansivu

hu, maitohappo, kaliumsorbaatti, natriumsulfiitti, hiilidioksidi. Happamuutta ja makua on siis säädetty, säilyvyyttä parannettu ja kuplia lisätty.

– Puolen litran siideritölkki sisältää sokerija energiamäärän, joka vastaa paria reilua voileipää, Laitinen arvioi.

Lasten juomaksi katsotaan ensiksi Coca Colan selostetta. Ojansivu tulkitsee: väriaineita, happamuuden säätöä, aromeita ja iso kasa sokeria. Yhdessä lasillisessa on 10–15 sokeripalaa vastaava määrä. Zero-versiossa sokeri on korvattu keinotekoisella energiattomalla makeutusaineella aspartaamilla, joka pohjautuu kahteen luonnon aminohappoon.

– Vaikka Zerossa ei siis ole sokeria, siinä on paljon happoa, joka ei sekään ole hampaille hyväksi.

Terveellisempiä lapselle olisivat mehut – etenkin täysmehut. Laitinen itse ottaisi lapselle ruokajuomaksi rasvattoman maidon. Lapsi

On valmistunut maisteriksi keväällä 2011 Turun yliopiston elintarvikekehityksen maisteriohjelmasta. Hän on menossa kesätöihin Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen palvelukseen Parmaan.

ADI-arvo (acceptable daily intake) tarkoittaa terveyden kannalta ylintä päivittäin hyväksyttävä lisäaineiden saantimäärää. Arvo perustuu eläinkokeisiin, joilla pyritään varmistamaan lisäaineen turvallisuus.

GDA eli viitteellinen päiväsaanti (guideline daily amount) on vapaaehtoinen elintarvikkeen ravintosisällöstä kertova merkintä, joka perustuu Euroopan elintarviketeollisuusliiton suositukseen.

saisi siitä myös kalsiumin, B-vitamiinit ja muita ravintoaineita saman tien.

– Janojuomana vesi on kuitenkin edelleen paras, Laitinen muistuttaa.

Myös kasviksia voi grillata Juomaosaston kyljessä houkuttelevat myös lasten suosikit, perunalastut. Pussin kyljestä selviää, että suurin ainesosa on kyllä peruna, mutta lisäainelistakin on melkoinen ja rasvaa on lastuissa peräti 35 prosenttia, joukossa vielä varsin paljon kovaa, eli tyydyttynyttä rasvaa.

Ravintotutkijat silmäilevätkin jo kaipaavasti heviosaston suuntaan, jossa katseen vangitsee vuori tuoreita oranssinvärisiä porkkanoita. Ilman tuoteselostettakin tiedämme porkkanat terveellisiksi: runsaasti karotenoideja, jotka ovat A-vitamiinin esiasteita, rasvaa ei ole eikä juuri proteiinejakaan, mutta jonkin verran porkkanan omaa sokeria ja reilusti hyvää makua.

Kesägrillaajan kannattaa muistaa, että monet vihannekset ja juurekset – mikseivät hedelmätkin – sopivat myös kevyesti grillattaviksi.

Kirsi Laitisen grilliherkku voisi sisältää vaikkapa, juureksia ja kasviksia, kanaa tai marinoimatonta porsaan filettä, uusia perunoita salaatin kera ja jälkiruoaksi jäätelöä ja mansikoita.

Ilkka Ojansivu muistuttaa, että myös kala on hyvä, nopea ja herkullinen grilliruoka.

Aurora | 15

Turun yliopisto juhli tohtoreitaan Turun yliopiston kaikkien tiedekuntien ja kauppakorkeakoulun tohtoripromootiossa vihittiin 118 tohtoria, 19 kunniatohtoria ja kolme riemutohtoria.

K

olmipäiväiset juhlallisuudet 26.–28.5. koostuivat miekanhiojaisista, promootioaktista, akateemisesta kulkueesta, jumalanpalveluksesta, promootiopäivällisistä, tanssiaisista ja promootiopurjehduksesta.

Akateemiseen perinteeseen kuuluva juhla oli Turun yliopiston 18. kaikkien tiedekuntien yhteinen tohtoripromootio. Ensimmäinen pidettiin jo vuonna 1927.

lon pitämä puhe miekalle. Ohjelmassa oli lisäksi ruokailua ja Aurinkobaletin tanssiesitys.

Turun yliopistossa miekat hiotaan yliopistoon kuuluvan Vanhalinnan kartanon ja museon tahkoilla, joita airuet kostuttavat kuohuviinillä. Tahkon kiertäminen on promovendin ja kunniatohtorin seuralaisen tehtävä.

Miekat teräviksi

Tohtorit promovoitiin juhlavin menoin

Yliopiston päärakennuksessa 26.5. pidetyssä miekanhiojaisissa kuultiin FT Elina Koukin tervehdyspuhe ja VTT Erkka Rai-

Tohtoripromootion juhlallisuudet jatkuivat perjantaina 27.5. promootioaktilla Konserttitalolla. Tilaisuudessa kuultiin rehtori Kei-

16 | Aurora

jo Virtasen tervehdyksen lisäksi filosofisten tiedekuntien promoottori professori Liisa Steinbyn pitämä promootiopuhe. Riemutohtorit, kunniatohtorit ja tohtorit saivat kukin vuorollaan arvonsa merkit: hatun, miekan ja diplomin.

Tänä vuonna Turun yliopisto vihki ensimmäistä kertaa riemutohtoreita. Riemutohtoriksi voidaan vihkiä henkilö, jonka omasta promootiosta on aikaa vähintään 50 vuotta. Riemutohtoreiksi vihittiin presidentti Mauno Koivisto, professori emeritus Kari Lagerspetz ja biologian opettaja Rauno Linnavuori.

Vihityt kunniatohtorit ovat pääosin Turun yliopiston tutkijoiden kanssa yhteistyös-

teksti: Jussi

Matikainen Oksanen

kuvat: Hanna

Presidentti Koivisto vihittiin tohtoriksi Turun yliopiston promootiossa vuonna 1960. Tänä vuonna hän otti vastaan riemutohtorin arvon. Kuvassa Tellervo ja Mauno Koivisto tulossa promootiojumalanpalveluksesta.

koonnut: Tuomas kuvat: Hanna

Koivula Oksanen

sä toimivia eri tieteenalojen kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Mukana oli myös Turun yliopistolle tärkeitä yhteiskunnallisia, talouden ja kulttuurin vaikuttajia, kuten oopperalaulaja Karita Mattila, varatuomari Sauli Niinistö ja EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

Promootioaktin jälkeen juhlaväki siirtyi akateemisessa kulkueessa Aninkaistenkatua pitkin Turun tuomiokirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa saarnan piti arkkipiispa Kari Mäkinen.

Juhla jatkui päivällisillä Turun linnassa ja tanssiaisilla VPK:n talolla. Promootiojuhlallisuudet päätti lauantaina 28.5. purjehdus Naantaliin.

Suurin osa vihityistä kunniatohtoreista on Turun yliopiston tutkijoiden pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita. Kuvassa kasvatustieteen profesori Simone Volet Murdochin yliopistosta Australiasta.

Yliopisto osoitti kunniatohtoriksi vihkimisellä arvostusta oopperalaulaja Karita Mattilalle hänen toimimisestaan Suomen ja kotimaakuntansa kulttuurilähettiläänä. Kuvassa rehtori Keijo Virtanen ja Mattila Turun linnan päivällisillä 27.5.

Aurora | 17

Tohtoripromootio on monelle tohtorille tieteellisen uran siihenastinen huipentuma. Kolmipäiväiset juhlallisuudet koostuvat miekanhiojaisista, promootioaktista, akateemisesta kulkueesta, jumalanpalveluksesta, promootiopäivällisistä, tanssiaisista ja promootiopurjehduksesta.

Promootioperinne juontaa juurensa keskiaikaisen yliopiston itsehallintoa korostavista seremonioista. Sana promootio tulee latinan verbistä promovere – siirtää eteenpäin, edistää ja ylentää.

Oikeustieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vihitty varatuomari Sauli Niinistö piti ennen promootiojuhlallisuuksia Studia generalia -yleisöluennon Caloniassa.

Niinistö kertoi tulkitsevansa, että eduskuntavaalien protestiääni-ilmiö johtui osittain poliittisen kielen vaikeaselkoisuudesta.

– Tilanne muistuttaa ongelmaa, joka vallitsi Suomen oikeuslaitoksessa 1970-luvulla.

Lakiasiantuntijat puhuivat kieltä, jota kansa ei ymmärtänyt. Kekkonen reagoi aikanaan oikeuslaitoksen haasteisiin, ja meidän tulisi nyt pyrkiä oman ongelmamme ratkaisemiseen.

Niinistö palasi luennolla myös vaalirahakohuun.

– Poliitikot ovat saaneet huomata, ettei esirippua voi vain raottaa – se täytyy avata kokonaan. Kohu on tehnyt politiikasta eettisempää ja avoimempaa.

18 | Aurora

Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitu professori Norio Murata (National Institute for Basic Biology, Japani) oli ensimmäisiä tutkijoita, jotka käyttivät DNA-lastuja koko genomin ilmenemisen selvittämiseen. Hänen tutkimusalansa on fotosynteesi ja kasvien syanobakteerien geenien säätely.

– Vierailin Suomessa ensimmäisen kerran jo yli 20 vuotta sitten. Yhteistyössä Turun yliopiston tutkijoiden kanssa olemme organisoineet seminaareja sekä Suomessa että Japanissa.Yhteistyön synnyttämät tulokset ovat levinneet myös muihin yliopistoihin.

Kutsu kunniatohtoriksi olikin professorille mieluinen yllätys.

– En epäröinyt hetkeäkään promootiojuhlallisuuksiin osallistumista, Murata kertoo.

Professori Timo Teräsvirta (Århusin yliopisto) vihittiin Turun kauppakorkeakoulun kunniatohtoriksi hänen ansioistaan aikasarjaekonometrian tutkijana. Teräsvirta on ollut nostamassa suomalaista ekonometriaa kansainväliselle tasolle, mikä on viitoittanut tietä myös kauppakorkeakoululle.

Aikasarjaekonometriantutkimuksessa tapahtuu parhaillaan paljon.

– Mallintamiselle ja ennustamiselle on kysyntää finanssimarkkinoiden laajentuessa, kun sijoittajat riskeeraavat pääomiaan, Teräsvirta kertoo.

Aikasarjaekonometrian malleja voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemminkin.

– Malleja voidaan käyttää politiikka-analyyseissa ja mikä tärkeintä, taloudellisessa ennustamisessa.

Lisää kuvia ja video promootiosta www.utu.fi/promootio

Väitöstutkimus auttaa potilastyössä tossa lokakuussa 2010. Hän oli nuorin vuoden 2011 promootiossa vihitty tohtori.

– Aloitin väitöskirjan teon opintojen ohella jo vuonna 2005, kun pääsin laitoksen biomateriaalilaboratorioon kesätöihin. On hienoa, että juuri väittelyäni seuraavana vuonna järjestettiin koko yliopiston promootio, Vuorinen sanoo.

Laitoksen yhteen päätutkimuslinjaan, biomateriaaleihin, liittyvä väitöskirja esitteli ham-

maslääketieteeseen uuden tyyppisen muovimateriaalin.

– Sain väitöstutkimuksen aikana valtavasti tietoa erilaisten materiaalien mahdollisuuksista. Näitä tietoja pystyn myös soveltamaan päivätyössäni hammaslääkärinä. Jatkan edelleen myös tutkimuksen tekoa – siihen potilastyö antaa arvokasta käytännön tietoa.

Vuorinen kertoo promootion olleen kokemus, joka varmasti palaa mieleen pitkänkin ajan kuluttua.

kuva: Jussi

Matikainen

Airut kaataa kuohuviiniä tahkon pyörivälle kivelle. Yliopiston päärakennuksessa vallitsee lämmin ja iloinen tunnelma. Osa tohtoreista paneutuu totuuden puolustamisen symbolin teroittamiseen niin, että kipunat sinkoilevat.

Hammaslääketieteen tohtori Anne Maria-Vuorinen, s. 1985, hioi muiden promovoitavien tohtorien tapaan miekkansa torstaina 27.5. Ylioppilaaksi vuonna 2004 kirjoittaneen Vuorisen väitöskirja tarkastettiin Turun yliopis-

Aurora | 19

teksti: Jussi

Matikainen

kuva: Esko Jämsä

alumni

Mikko Paatero

johdatti joukkonsa verkkoon Poliisi haluaa näkyä siellä, missä ihmiset viettävät aikaansa. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa ja tosi-tv:ssä ovat osoittautuneet menestystarinoiksi.

K

ummiporo Maijan esittely valokuvin, muistutus passin hankkimisesta ennen kesälomamatkoja, keskustelua tolppakameroista, tietoa hausta poliisiammattikorkeakouluun. Tältä näyttää poliisin Facebook-sivuston uutisvirta. Poron kuvista tykkää yli 2 000 kansalaista, ja niitä intoutuu kommentoimaankin yli sata. Poliisin sivuista tykkää yli 140 000 Facebookin käyttäjää. Se on huikea luku.

Facebookin lisäksi poliisi näkyy IRC-galleriassa, YouTubessa ja Twitterissä.

– Sosiaalinen media on yksi selvistä painopistealueistamme. Facebook-suosiomme kiinnostaa kansainvälisestikin todella paljon. Haluamme hyödyntää sosiaalisen median mahdollisuudet tehokkaasti, ja jaamme siellä informaatiota varsin paljon, poliisiylijohtaja Mikko Paatero sanoo.

Lähitulevaisuuden tavoitteeksi on asetettu, että poliisin verkkoläsnäolo olisi ympärivuorokautista. Tällä hetkellä aktiivinen toiminta on muutaman poliisilaitoksen varassa, eikä poliisi vielä ole sosiaalisessa mediassa 24/7-periaatteella.

– Kehitteillä on myös virtuaalinen poliisiasema. Siellä kansalaiset voisivat asioida lähes samaan tapaan kuin normaalilla poliisiasemalla, poliisiylijohtaja avaa organisaationsa tulevaisuuden suunnitelmia.

Tosi-tv tuo puhtia rekrytointiin Vuodesta 2009 lähtien suomalaiset television katsojat ovat päässeet partiopoliisin matkaan Jimin alettua esittää tosi-tvsarjaa Poliisit. Jälleen kerran kiinnostus on ollut valtaisaa. Sarjan ensiesitys rikkoi kanavan siihenastisen katsojaennätyksen.

– Pidän sarjaa hyvänä ja todellisuutta kuvaavana. Mukana on poliisilaitoksia ympäri Suomea, mikä on hyvä asia.

Sarjojen suosio on kieltämättä yllättänyt totaalisesti meidät ja ilmeisesti myös sarjojen tekijät.

Poliisi katsoo jaksot ennakkoon. Tällä varmistetaan, ettei kenenkään intimiteettiä lou20 | Aurora

Verkko houkuttaa myös rikollisia

Mikko Paatero aloitti opintonsa Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa syksyllä 1967. Hän sanoo hakeutumisen oikeustieteelliseen olleen hänelle itsestäänselvyys.

– Enää en tosin muista, mistä tällainen yksipuolisuus saattoi johtua, hän nauraa.

Pian opinnot aloitettuaan Paatero meni armeijaan, ja oikeustieteen opiskelu pääsi kunnolla vauhtiin 1968. Nuori mies opiskeli rivakasti ja valmistui 1972.

– Asuin Porthaninkadulla aivan Yliopistonmäen kupeessa.

Elämäni oli luennoilla käyntiä ja koripalloa.

Urakehityksen ensimmäinen askel oli Noormarkun nimismiehen sijaisuus, jonka Paatero sai heti valmistuttuaan. Vuosina 1992–2008 Paatero toimi lääninpoliisineuvoksena – samassa tehtävässä kuin isänsä aikoinaan. Elokuussa 2008 hän aloitti poliisiylijohtajana.

Poliisiylijohtajan arki on hektistä. Hänen on kommunikoitava jatkuvasti sekä tiedotusvälineiden, sidosryhmien että omien alaistensa kanssa. Paatero myöntää, että reaaliajassa vastauksia vaativa media lisää tehtävän hektisyyttä. Hän ei kuitenkaan valita.

– Kuulun siihen rotuun, että mieluummin vähän kiirettä ja painetta kuin liikaa rutiinia, poliisiylijohtaja hymyilee.

Kehitteillä on myös virtuaalinen poliisiasema. Siellä kansalaiset voisivat asioida lähes samaan tapaan kuin normaalilla poliisiasemalla.”

Verkko kiinnostaa poliisia myös siksi, että yhä suurempi osa rikoksista tehdään siellä.

– Kyberrikollisuus puhuttaa poliiseja kaikkialla. Sekä Europolin että Interpolin kokouksissa nettirikollisuuden torjunta on nyt asialistojen kärjessä.

Poliisi tekee aktiivista ennakointityötä, jossa se hyödyntää esimerkiksi Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen osaamista. Verkkorikollisuuden ohella sisäistä turvallisuutta uhkaavat yhtäältä yhteiskunnallinen jakautuminen ja syrjäytymiskehitys sekä toisaalta järjestäytyneen rikollisuuden kasvu.

– Kauhuskenaario on, että järjestäytynyt rikollisuus onnistuisi soluttautumaan virallisiin rakenteisiin.

Kun poliisia tarvitaan, ollaan jo myöhässä.

Korjausliikkeet pitäisi tehdä muualla.

– Meillä on Suomessa se onnellinen tilanne, että suurin osa asioista on vielä omissa kä-

Kanerva

Oikeustieteellinen ainoa vaihtoehto

teksti ja kuva: Joel

”

sissä. Jos haluamme estää negatiivisen, sisäistä turvallisuutta uhkaavan kehityksen, se on vielä mahdollista.

Dekaani Jukka Mähönen julkisti tiedekunnan juhlakirjan.

Tiedekunta juhlii tasavuosia Lainopillinen, sittemmin oikeustieteellinen tiedekunta aloitti toimintansa Turun yliopistossa vuoden 1961 alussa, jolloin ensimmäisessä opiskelijavalinnassa hyväksytyt 78 opiskelijaa pääsivät aloittamaan lainopilliset opintonsa.

Kevätlukukaudella alkoivat siviili-, julkis- ja rikosoikeuden peruskurssit.

50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on ilmestynyt kaksi juhlakirjaa. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta 50 vuotta -teoksessa luodaan läpileikkaus tiedekunnan tutkimuksesta.

– Tavoitteena on myös valottaa, miten viidenkymmenen vuoden aikana eletty, koettu ja nähty auttavat kohtaamaan tulevaisuuden haasteet oikeustieteellisen tutkimuksen, opetuksen ja täydennyskoulutuksen kentällä, juhlakirjan toimituskunnan puheenjohtaja, professori Jussi Tapani sanoo.

Toinen juhlavuoden innoittama kirja on oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Lex ry:n historiikki.

Perinteistä Tiedekunnan Päivääkin sävytti tänä vuonna menneiden vuosikymmenien muistelu. Tiedekunnan kasvateille suunnattu suosittu tapahtuma järjestettiin maaliskuussa jo kymmenennen kerran.

– Tapahtuma on tiedekunnan kasvateille ainutlaatuinen tilaisuus kokoontua yhteen, solmia kontakteja, päivittää kuulumisiaan ja vahvistaa vanhaa lexiläistä yhteishenkeä. Tiedekunnalle päivä on mahdollisuus näyttää osaamistaan ja kehitystään, dekaani Jukka Mähönen kertoo.

Aurora | 21

50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 50v 5

kata. Muun yhteyden tuotantoon poliisiylijohtaja kiistää. Poliisi ei siis soluttaudu käsikirjoitustiimiin?

– Ei millään tavalla. Sisältö on täysin tekijöiden käsissä, poliisi ei sitä sensuroi, Paatero korostaa.

Tosi-tv on myös avittanut uusien poliisien rekrytointia.

– Tekemämme tutkimuksen mukaan 25 prosenttia poliisiammattikorkeakouluun hakijoista ilmoitti tosi-tvsarjojen vaikuttaneen hakupäätökseensä.

Linnavuoren mullan alla

teksti: Aleksi kuva: Hanna

Rajamäki Oksanen

Turun Yliopistosäätiön omistaman Liedon Vanhalinnan monituhatvuotinen asutus ja kulttuuriympäristö mahdollistavat elämysmatkan alueen arkeologiseen historiaan, Aurajokilaakson luontoon ja kansallismaisemaan.

1100-500 eaa.

Vanhalinnan alue on saattanut toimia kalastajien ja hylkeenpyytäjien väliaikaisena lepoja pyyntipaikkana jo kivikaudella.

22 | Aurora

1300-luku

500 eaa. – 1150 jaa.

8000–1500 eaa.

Linnavuorelta on löydetty paljon nuoremman pronssikauden (1100–500 eaa.) keramiikkaa.

50–200 jaa.

Rautainen paimensauvaneula, yksi vanhimmista Suomessa löydetyistä rautaneuloista, ajoittuu varhaiseen rautakauteen (rautakausi 500 eaa. – 1150 jaa.).

800–900 jaa.

Aittamäen hautalöydöt ajoittuvat vanhemmalle roomalaisajalle (50–200 jaa.) ja viikinkiajalle (800– 900 jaa.)

Linnavuoren muinaislinna jäi pois käytöstä Turun linnan valmistuttua 1300-luvulla.

Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö Mauno ja Ester Wanhalinna lahjoittivat muinaisen Linnavuoren juurella sijaitsevan Vanhalinnan kartanon Turun yliopistolle 1956.

Vuodesta 1974 Vanhalinna on kuulunut Turun Yliopistosäätiölle, joka perusti vuonna 1998 Liedon Vanhalinna -säätiön kehittämään arvokasta tilakokonaisuutta.

– Nykyään kartano on monipuolinen museo-, seminaari- ja kulttuurikeskus. Liedon Vanhalinna -säätiö ylläpitää kartanon päärakennuksessa museota, piharakennuksissa on kansatieteellisiä näyttelyitä ja kartanon päärakennuksessa juhla- ja kokoustiloja, Vanhalinnan museopäällikkö Hannele Lehtonen (kuvassa) kertoo.

L

iedon Vanhalinnan Linnavuori on merkittävä keski- ja esihistoriallisen ajan kohde. Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt opetuskaivauksia vuoren rinteillä lähes parinkymmenen vuoden ajan hyvin tuloksin.

Laajaan kaivausaineistoon sisältyy löytöjä nuoremmalta pronssikaudelta lähtien. Lapioon on kolahtanut muun muassa arkielämään liittyviä esineitä kuten astioita, työkaluja, rahoja ja aseita.

– Havaitsimme rautakauden alusta aina varhaishistorialliselle ajalle sijoittuvia, asutuksesta kertovia kohteita. Vielä on tehtävä ahkeraa kenttätyötä ennen kuin alueellinen ja ajallinen kokonaiskuva hahmottuu aukottomasti, arkeologian lehtori Kristiina KorkeakoskiVäisänen kertoo.

Liedon Vanhalinna sijaitsee kahden muinaisen valtareitin, Aurajoen ja Hämeen Härkä-

Vanhalinnassa voi muun muassa tutustua Wanhalinnojen museoksi sisustamaan kartanokotiin, jonka alakerran arkeologisissa näyttelyissä on kaivauslöytöjä Vanhalinnan alueelta ja muualta Varsinais-Suomesta.

Museovirasto on määritellyt Liedon Vanhalinnan yhdeksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Kartanon toiminnasta on vastannut Tuula Leimu vuodesta 2001.

Kartanoalueella mutkittelee kolme kulttuuripolkua, arkeologia-, historia- ja ystävänpolut, jotka avaavat alueen esihistorian vaiheita, arkeologian tutkimusmenetelmiä, Vanhalinnan tilan historiaa sekä alueen rikasta kasvillisuutta.

Turun luontoon ja kulttuuriin pääsee tutustumaan myös Suomen sydän -kulttuurikuntoilureitillä. Toukokuun lopulla avattu, reilun 11 kilometrin mittainen reitti kulkee Tuomiokirkon kupeessa sijaitsevalta Maaherran makasiinilta Aurajokivartta pitkin aina Liedon Vanhalinnaan asti.

– Vanhalinnassa on yhä edelleen aistittavissa historiallista henkeä. Linnavuorelta on upeat näkymät Aurajokilaaksoon, Lehtonen kuvailee.

tien, varrella. Linnavuori kohoaa alueella lähes 50 metrin korkeuteen.

Merkkejä rautakautisesta asutuksesta Arkeologian oppiaine aloitti Linnavuoressa opetustarkoitukseen suunnatut maastotyöt kesällä 1992. Kaivauksia jatkettiin vuoteen 2008 saakka.

Linnavuoren esihistoria ajoittuu tutkimusten perusteella rautakauden alkuun, jolloin Linnavuori on toiminut Aurajokilaakson keskus- ja rituaalipaikkana.

– Rinteeltä paikannettiin neljä palokuoppaa, joissa oli poltettuja ihmisten luita. Lisäksi 1990-luvun alun pintapoiminnassa ja koekuopituksessa löytyi muun muassa Aittamäen kalmisto. Aiempien tutkimusten mukaan esihistoriallisen asutuksen arveltiin sijoittuneen

» www.vanhalinna.fi » www.suomensydan.fi

lähinnä Aurajoen vastakkaiselle rannalle, Korkeakoski-Väisänen kertoo.

Vuosien ajan tutkimuksissa mukana olleen lehtorin mukaan Linnavuori on noussut Turun Aurajoki- ja Vähäjokilaaksot peittäneestä muinaislahdesta jo varhain.

– Se on ollut saarena jo kivikauden lopulla muinaislahden pohjukassa, joten voidaan ajatella, että siellä on ollut muun muassa hylkeenpyytäjiä. Todisteita tästä ei kuitenkaan ole.

Aurajokilaakson hallinto- ja puolustuskeskus Vanhalinna toimi turvapaikkana ja myöhemmin puolustuslinnakkeena ennen uuden linnan, Turun linnan, rakentamista 1200-luvun lopulla.

– Linnoitustulkinta vaikuttaa todennäköiseltä löydettyjen jalkajousen nuolenkärkien Aurora | 23

perusteella. Opetuskaivauksissa havaittiin lisäksi kiuasuunillinen savutupa, jonka tulkitsimme 1200-luvun varuskuntaan liittyväksi huoltorakennukseksi.

– Itse kivirakenteiden rakentamisajankohtaa on vaikea ajoittaa vuoren varhaisista esinelöydöksistä, radiohiiliajoituksista tai muista havainnoista huolimatta, arkeologian lehtori huomauttaa.

Tutkittava ei lopu

– Laajojen kartoitusten jälkeen voimme vain aavistaa, mitä kaikkea on vielä löytämättä esihistorialliselta ajalta. Tunnen tietäväni paljon vähemmän nyt kuin vuosia sitten.

Korkeakoski-Väisäsen mukaan lähes puolet Linnavuoren laen kulttuurikerroksista odottaa tutkijaansa.

– Tällä hetkellä Aurajokilaaksossa olisi mielenkiintoisinta kartoittaa rautakauden ja keskiajan taitetta. Erityisesti Vanhalinnan, Koroisten ja varhaisen Turun väliset suhteet kaipaavat lisäselvittämistä.

Vuosien kaivaukset Vanhalinnan ja Aurajokilaakson alueella ovat paitsi tuoneet uutta tutkimustietoa myös nostaneet esiin lisäkysymyksiä.

Sepän takoma rautaketju helpotti arjen askareissa jo rautakauden lopulla.

Luonto ja historia yhdistyvät Bengtskärissä Turun Yliopistosäätiö vaalii suomalaista kulttuuriympäristöä myös omistamansa Bengtskärin majakan kautta. Hangon edustalla sijaitseva majakka on Pohjoismaiden mahtavin, se yltää Suomenlahden suulla reilun 50 metrin korkeuteen.

– Turun Yliopistosäätiö osti Bengtskärin vuonna 2000 turvatakseen Turun yliopiston ja sen täydennyskoulutuskeskuksen majakalla 1990-luvun alussa alkaneen toiminnan. Säätiön tehtävänä on varmistaa majakan pysyminen avoimena yleisölle sekä kehittää sen toimintaedellytyksiä, Turun Yliopistosäätiön asiamies Pekka Kanervisto kertoo.

Majakkasaarella on mahdollista järjestää kokouksia ja koulutustilaisuuksia.

Kohteeseen ovat tervetulleita myös yksityiset lomamatkailijat. Siellä sijaitsevat muun muassa majakkamuseo, posti, kahvila ja majoitustiloja.

Majakka on avoinna kesä-elokuussa päivittäin. Venematka Kasnäsistä Bengtskäriin, Suomen eteläisimpään asuttuun paikkaan, kestää noin tunnin. Lyhin ja suojaisin reitti saarelle kulkee halki Hiittisten saariston.

Monipuolinen tietopaketti Bengtskärin historiasta ja nykypäivästä löytyy osoitteesta www.bengtskar.fi 24 | Aurora

kirjat

teksti: timo niitemaa

Asiantuntija tekee työtä kielellä

Antiikin kielentutkimuksen lähteillä

Ajatusten ja tietojen vaihto, kommunikaatio, on niin olennainen osa esimerkiksi työyhteisöjen arkea, ettemme aina havaitsekaan, miten perustavaa laatua oleva rooli koko nykyaikaisen yhteiskunnan toiminnassa on kommunikaation välineellä, kielellä.

Kielellä ei pelkästään kommunikoida. Sen avulla käytetään myös valtaa, suostutellaan, perustellaan, myydään ja hämätään. Eri aloilla ja yhteyksissä käytetään erilaista kieltä. Yliopistossa, pankkimaailmassa, virastoissa ja vaikkapa hoiva-alalla puhutaan eri lailla. Nyky-yhteiskunnassa tekstit ja niiden tuottaminen ovat tärkeä osa itse työstä.

Marjut Johanssonin, Pirkko Nuolijärven ja Riitta Pyykön toimittamassa kirjassa Kieli työssä eri alojen tutkijat valottavat kielen merkitystä ja erilaisia kielellisiä käytäntöjä tapausesimerkkien kautta. Kirjoittajat ovat kielentutkijoita, yhteiskuntatieteilijöitä ja kauppatieteilijöitä eri yliopistoista ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

Kielen tutkimuksen alkujuurilla ollaan teoksessa Phiologia classica, jonka Turun yliopiston klassisten kielten ja antiikin tutkijat ovat julkaisseet juhlistaakseen oppiaineensa puolivuosisataista taivalta.

Filologia johtuu kreikan sanoista filos, ystävä ja logos, järki, puhe, selostus. Meidän aikamme kielenkäyttö – niin retoriikan kuin kirjallisten tekstienkin osalta – kantaa vahvasti antiikin perintöä. Niin kaunokirjallisuuden kuin asiatekstienkin muodot ja säännöt periytyvät pitkälti antiikin auktoreilta.

Turkulaisten tutkijoiden kirjan tavoitteena on valottaa, millaisia lähteitä kreikan ja latinankielinen kirjallinen materiaali tarjoaa. Esipuheessaan kirjan toimittajat Tiina Hiekkalinna ja Minna Seppänen muistuttavat, että tutkimus on aina sidoksissa tutkijan ja hänen oman aikansa ajattelutapoihin. Työ on sen vuoksi loputonta.

Uusien tutkijasukupolvien on aina uudestaan tartuttava toimeen ja esitettävä teksteille omanlaisensa tutkimuskysymykset.

Kieli työssä, asiantuntijatyön kielelliset käytännöt Marjut Johansson, Pirkko Nuolijärvi ja Riitta Pyykkö (toim.)

SKS 2011

Philologia classica, lähteitä, lähestymistapoja ja metodeja Tiina Hiekkalinna ja Minna Seppänen (toim.)

Klassiset kielet ja antiikin kulttuuri, Turun yliopisto 2011

Vuosisata menneen ja modernin välissä

Kampus – kaupungin akateeminen sydän

Meillä on taipumus ajatella, että juuri nyt internetin ja globaalitalouden vallitessa elämme suurempaa historiallisten muutosten aikaa kuin milloinkaan. Turkulaiset kulttuurihistorian tutkijat osoittavat käsityksen vääräksi kirjassaan Menneen ja tulevan välillä.

Ranskan vallankumous mursi 1700-luvun lopulla vanhan yhteiskunnan, kulttuurin ja elämänmuodon. 1800-luku toi muassaan teollisen vallankumouksen ja tieteen voittokulun, urbanisoitumisen ja kansalaisyhteiskunnan – sanalla sanoen kaiken sen, mitä nimitämme moderniksi. Meidän näkökulmastamme 1800-luku kantoi kuitenkin paljon vanhan sääty-yhteiskunnan ja kulttuurin piirteitä, jotka vasta 1900-luvun tieteellistekninen vallankumous, kulutusyhteiskunta ja massamedia mursivat.

Hannu Salmen toimittamassa kirjassa pohditaan mm. 1800-luvun käsityksiä kulttuurista ja sivistyksestä, yksilön asemaa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa, kaupunkilaisuutta ja kaupunkitilan murrosta, luovaa toimintaa niin teknologian kuin kirjallisuudenkin alalla sekä 1800-luvun aikakäsitystä.

Kampus keskellä kaupunkia on suomeksi ja englanniksi kirjoitettu kuvateos Turun akateemisesta kampuksesta. Kirjoittajat, kaupunkimaantieteen professori Harri Andersson ja arkkitehti Benito Casagrande, ovat hyvin perehtyneet ja myös vaikuttaneet Turun kaupunkikuvan muotoutumiseen sekä akateemisten ja muiden historiallisten rakennusten ja ympäristöjen säilymiseen ja niveltymiseen nykyaikaiseen kaupunkikuvaan.

Yliopistot luovat kaupunkiin ulottuvuuksia ja monia merkityksiä. Kirjoittajien mukaan yliopisto on kaupunkikuva, se on tiedeyhteisö ja sosiaalinen yhteisö. Sen merkitys on yhtä hyvin taloudellinen kuin kulttuurinenkin. Turun Akatemia antoi leiman koko kaupungille jo 1600-luvulta alkaen.

Tänään kahden yliopiston laaja kampusalue on rakentunut pääosin ilman tietoista suunnitelmaa kaupungin vanhan ydinkeskustan tuntumaan.

Turkulainen kampus on tässä suhteessa lajissaan ainutlaatuinen koko Euroopassa.

Menneen ja tulevan välillä Hannu Salmi (toim.)

K&h, kulttuurihistoria, Turun yliopisto 2011

Kampus keskellä kaupunkia - A Campus in the Middle of the City Harri Andersson ja Benito Casagrande Kirja-Aurora 2011 Aurora | 25

Teksti: Heini Kilpamäki Kuva: Hanna Oksanen

Maahanmuuttajatyö haastaa ymmärtämään kulttuuria puolin ja toisin. Koulutusja kehittämiskeskus Brahean koordinoima opintokokonaisuus antaa uusia työkaluja kulttuurien väliseen kohtaamiseen.

Haaste muuttua ja ymmärtää

K

oululuokassa istuu puoliympyrässä rinki ihmisiä. He kuuntelevat Turun normaalikoulun opettaja Abdisalam Ismailin koulutusta aiheesta ”Miten puhaltaa yhteen hiileen maahanmuuttajatyössä?”. Ismailin on helppo aloittaa henkilöhistoriastaan.

– Kun muutin Suomeen vuonna 1993, suomalaiset sosiaaliviranomaiset kertoivat minulle, että Suomessa on vaikea saada töitä. Onneksi suomen kielen opettajani neuvoi, että minun tulisi täydentää korkeakouluopintojani.

Koska olin kotimaassani Somaliassa opiskellut englanniksi, myös opiskelu Suomessa oli mahdollista.

Ismail haki ja pääsi Turun kauppakorkeakouluun englanninkieliselle linjalle. Nykyään hän toimii opettajuuden ohella Länsi-Suomen Somaliseura ry:n vapaaehtoisena. Hän on päässyt näkemään sekä maahanmuuttajana että kouluttajana, miten monikulttuurisuutta voitaisiin lähestyä.

– Jo vieras kieli ja kulttuurin vieraat käytännöt vaikeuttavat maahanmuuttajien sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Media myös osaltaan rakentaa negatiivista maahan26 | Aurora

muuttajakuvaa uutisoimalla kulttuurien kohtaamiseen liittyviä ongelmatilanteita. Voi kuitenkin olla, ettei maahanmuuttaja ole saanut tarpeellista opastusta uuden kotimaansa laista, Ismail sanoo.

Kokemuksia jaetaan kurssilla Opintokokonaisuuden vastaava suunnittelija Kia Lundqvist Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Braheasta puhuu mielellään kulttuuritietoisuudesta. Tämän hän uskoo olevan ratkaisu Ismailin jo mainitsemiin ongelmiin.

– Yhteiskunta on muutoksen edessä. Jotta me selviytyisimme muuttuvassa maailmassa, täytyy olla valmis muuttumaan.

Opintokokonaisuutta on järjestetty nyt vuoden ajan. Yksi osallistujista on tulkkauksen lehtori Karoliina Joutsia Turun Diakonia-ammattikorkeakoulusta.

– Oppisopimuskoulutus sopii minulle. Tässä pystyy oppimaan työssä ja saamaan samalla erikoisosaamista omaan työhönsä. Opintoryhmästämme löytyy työntekijöitä aina vastaanottokeskuksesta aikuiskoulutukseen. Jakamamme kokemukset ovat siis todella monipuolisia, Joutsia kertoo.

Abdisalam Ismail opettaa puhaltamaan yhteen hiileen maahanmuuttajatyössä.

Haku opintokokonaisuuteen syksyllä Kulttuuritietoiset työkäytännöt maahanmuuttajatyössä on 30 opintopisteen laajuinen opintokokonaisuus. Kokonaisuuden koetaan tulevan tarpeeseen, sillä suomalaiset hyvinvointipalvelut on rakennettu pitkälti yhtenäiskulttuurin varaan.

Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on tarkoitettu perustutkinnon jälkeiseksi koulutusmuodoksi työelämän ammattilaisille. Koulutukseen voivat hakea esimerkiksi sivistys-, sosiaali-, terveys- ja turvallisuusalan tehtävissä toimivat. Koska työssä oppiminen on keskeinen osa opiskelua, osallistujalla tulee olla voimassaoleva työsuhde koulutuksen ajan.Työpaikan tulee ohjata ja tukea opiskelua. Osallistujalla tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto ja kolmen vuoden työkokemus.

Koulutus sai jatkorahoitusta kaudelle. Uusi kurssi aloittaa toimintansa ennen joulua. Haku julistetaan syksyllä 2011.

Katso lisätietoa Brahean jatkokoulutus- ja oppisopimusohjelmista osoitteessa

» http://brahea.utu.fi

i s t i e l j n m m l ö u n i t e u a m n t s e s a ä l en m iikenteen ja ajatu a muu sä oman y toist ä l s ä y t k n n t i e y a h s u n h ä k s ä a n t y t e t p i d kolumni a ä k u k a r i m a u A s t m i m ? n l e l a a r n e i a n e u t o p aa k o h e j n i s l u s s i i e t s Vasemmalla ajamisen taito k t m n t a e ea i a j a k p v r ö i i t k o s i n l ä ä o ä m s t a ö e a s n a u n m ä a o ä si i hu m a n i s o o t r y ä b t i i ä ä t p n h p i o äni on kin – y l a l i n r o t ä o k mp n ä e s t s i i u m k ä t ä iin sti siis. a v t ä a t i m p o a v u t a h ö t n ä t ut n s i o ä l l l l ä y s a d p ö a n y k ä h l äm n ollut myys ja eltud o ö u t i s t u y k h d sä ö a n l y l a h e a e t n k r o n u e d i n m a n a it a l , l a e m t s l s i o l i l k o a n k n a i s u a p K n e . y s s a i y s o s k t a k a a s j l u e n k t n a k a m a i l j s i o u a a l t r n a e a a r h a n s ä ot t u a n t t i e n t y s e e e t s t k s i n u u a a l i l i a i t u m t o k e o t t t k u a a n v i r t u m s t ä 4 a s m 1 n a an Korke s e a e n l a a y t n n . n n e i n u t e eyd sen toim n itse, k ilta ja si u s i t e s i s s i ö a k t a v y l h e t i s s t ä i t e l j a a a r k ä t m j n a y e r m l e l a y k a s l i l o u r t s lon h rjestyksen a y t e v s l i i l s i r i i o o ä p . v n j ä t y n t l n u l a o i r y r n e h m a n t o t e t n e n r s i a e i a u l j l k n m o a t o n n n n e i ö i n n t a s m u y Reilun kolmen kuukauden ja noin neljäntuhannen ajokilometrin jälkeen alan jo tottua Aotearoan (Uuden-Seelannin) vasemmanpuoleiseen liikenteeseen. Oikealla ajamisen rutiinit ja pakko-oireet pulpahtavat pintaan satunnaisesti nopeaa reagointia vaativissa tilanteissa: silloin näytän suuntamerkkiä yleensä tuulilasinpyyhkimillä. Yllättävää kyllä, myös paikoitusalueilta lähtiessä minun on edelleen usein mietittävä tietoisesti ajoneuvon suuntaa ja paikkaa. Jatkuvan muutoksen maailmassa on kai parempi pysyä liikkeellä. Äkkiseltään olen nimittänyt liikenteen suuntaa vääräksi. Jos jalkojen tai renkaiden liikkeen malttaa antaa pysähtyä ja ajatusten liikahtaa, suunta osoittautuu kuitenkin yhtä oikeaksi kuin mikä tahansa muu sääntöjen mukainen toiminta. Samalla huomaa sääntöjen suhteellisuuden sekä oman ylemmyydentuntonsa: miksi oppimani säännöt olisivat sen paremmat kuin toisten, varsinkin kun ympärilläni on näitä toisia useampi miljoona? Arki vaikuttaa sujuvan siinä missä kotonakin – yhtä byrokraattisesti ja kaoottisen rentouttavasti siis.

kuva: Onni Kärjä

Uudet arkielämän säännöt pitävät kuitenkin valppaana. Lisäksi on ollut hyödyllistä huomata akateemisen kielitaidon hyödyttömyys jalkapallokentän laidalla paikallisella murteella huudeltujen ohjeiden sekamelskassa. Kun kolmannenkaan kerran jälkeen ei ota tolkkua toisen sanoista, huomaa oman asiantuntemuksensa rajat ja kysymisen taidon tärkeyden.

Korkeasti koulutettuna asiantuntijana ja ongelmalähtöisen toiminnan ammattilaisena haluan ratkaista tavaratalon hyllyjärjestyksen itse, kun taas 14-vuotias tyttäreni kysyy asiaa suoraan hyllyjärjestyksen ammattilaisilta ja siten yleensä ratkaisee ongelmamme aiemmin kuin minä.

Vaikka yhteiskunnalliset erot voisivat olla ratkaisevasti suurempia, totutusta poikkeava arkiympäristö on antanut piristysruiskeen myös ammatilliseen ajatteluun. Suuntasin kulkuni Tyynenmeren rannoille alunperin kahdesta syystä: verratakseni Suomesta tekemiäni havaintoja toisenlaisiin monikulttuurisuus-, vähemmistö- ja alkuperäisväestökysymyksiin sekä tuottaakseni aineistoa Suomesta pois muuttaneiden ihmisten yhteisöllisyydestä ja kulttuurisista käytännöistä.

Poliittinen kinastelu alkuperäisväestön oikeuksista on teemoiltaan tuttu: keskiössä on maa-alueiden omistus ja hallintaoikeus. Tämä keskustelu on kuitenkin sananmukaisesti kaksi- eikä monikulttuurista, enkä ole vielä selvillä aotearoansuomalaisten asemasta tai mielipiteistä asiassa. Nykyisten kokemusten ja kenttätyön perusteella on kuitenkin selvää, että Suomi on eksoottinen maa siinä missä muutkin – kielen ja kylmyyden takia itse asiassa usein käsittämättömämpi kuin monet muut.

Kermadecin haudan liepeillä Suomea koskevat itsestäänselvyydet karisevat nopeasti. On tietysti etuoikeutettua matkustaa maapallon toiselle puolelle todetakseen tämä – tai ajattelun ahtautta. Jatkuvan muutoksen maailmassa Suomea koskevat itsestäänselvyydet karisevat nopeasti myös Suomessa, mikäli mielen muistaa pitää avarana ja valppaana.

Antti-Ville Kärjä Kirjoittaja on Suomen Akatemian tutkijatohtori ja työskentelee vierailevana tutkijana Aucklandin yliopistossa tammi–heinäkuussa 2011.

Aurora | 27

lyhyet

Koonnut: Jussi Matikainen Kuvat: Pohjanlahden Rantatie -hanke, Hanna Oksanen Turun yliopiston uutiset ja tapahtumat: www.utuonline.fi

Aikavaellus

kutsuu kulkijoita Toukokuussa avattu Aikavellus on mainio ulkoilu- ja kuntoilureitti. Tuorlan observatoriosta Piikkiöstä alkava ja Yliopistonmäelle päättyvä 13,7 kilometrin pituinen reitti kuvastaa 13,7 miljardin vuoden ikäisen maailmankaikkeuden historiaa. Tärkeitä tapahtumia maailmankaikkeuden historiassa on maastossa merkitty rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta. Messinkilaatta kertoo kyseisen ajankohdan suhteutettuna reitin pituuteen sekä kyseiseen aikaan tapahtuneet tärkeät tapahtumat. Ihmiskunnan historia maapallolla vastaa reitillä vain 20 senttimetriä.

Pohjanlahden Rantatie -matkailutiehanke vauhtiin Pohjanlahden rannikkoseudulla on säilynyt vanha, upea postireitti, jota nyt kehitetään matkailutienä. Ominaisinta rantatielle ovat sen monipuolinen ja elävä kyläkulttuuri, merenläheinen sijainti, saaristo ja majakat. Nämä sekä useat maailmanperintökohteet, merelliset kansallispuistot ja tien varren valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt antavat matkailijoille puitteet poiketa valtatie 8:lta kyliin ja keskelle maaseudun tapahtumia. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii professori Maunu Häyrynen Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelmasta.

– Matkailutien varsinainen pyörittäminen tapahtuu tienvarren matkailuyrittäjien, kuntien ja muiden toimijoiden muodostaman Kasitie ry:n toimesta, Häyrynen kertoo.

Jarkko Laine -palkinto Juha Kulmalalle Ensimmäistä kertaa jaetun, Jarkko Laineen nimeä kantavan kirjallisuuspalkinnon sai turkulainen Juha Kulmala teoksestaan Emme ole dodo (Savukeidas 2009). Runokokoelma sai yhdeksänhenkiseltä palkintoraadilta kehuja sen moninaisuudesta.

– Teoksen runsaus synnyttää kokemuksen kuin lukisi yhtä aikaa William Blaken runoutta ja vanhaa venäläistä klassikkoa ja kuuntelisi samalla vuoroin jazzia ja rokkia. Silti kaikesta tästä ei synny sekamelskaa vaan todentuntuinen kertomus elämästä, raadin puheenjohtajana toimiva Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen kiitteli.

Turun yliopisto on yksi 10 000 euron suuruisen palkinnon rahoittajista 28 | Aurora

Kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuuluvan reitin ovat suunnitelleet Turun yliopiston ja Åbo Akademin tutkijat. Monipuolinen tietopaketti Aikavaelluksesta löytyy osoitteesta

www.aikavaellus.fi

Tutkijan urapolku käyttöön Turun yliopisto käynnisti tutkijan urapolkujärjestelmän (tenure track) avaamalla julkiseen hakuun yhdeksän apulaisprofessorin tehtävää eri tiedekunnissa. Välillä käytöstä poistettu apulaisprofessorin nimike on jatkossa käytössä ainoastaan urapolkujärjestelmän yhteydessä. Valitun apulaisprofessorin työskentelyä seurataan ja arvioidaan palvelussuhdetta solmittaessa sovituin kriteerein. Menestyminen arvioinnissa johtaa uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen ja päämääränä on vakinaistaminen professorin tehtävään.

– Tämän joustavan vakinaistamismenettelyn tarkoituksena on löytää tutkijanuralle lahjakkaimpia ja motivoituneimpia henkilöitä yliopistojen kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Tavoitteena on myös yliopiston henkilöstöpoliittisten linjausten mukaisesti vähentää runsaiden määräaikaistehtävien haittoja tutkijanuralla, rehtori Keijo Virtanen sanoo.

Tenure track -tehtävät ovat osa yliopistossa rakenteilla olevaa neliportaista tutkijanuramallia, jossa pyritään lisäämään tutkijanuran ennakoitavuutta ja houkuttelevuutta kaikissa vaiheissa.

Kansalaisjärjestöt

Hakijamäärä nousi jokaisessa tiedekunnassa Turun yliopiston päävalintojen hakijamäärä oli 15 561 hakijaa, mikä tarkoittaa noin tuhannen hakijan ja yli kuuden prosentin kasvua viime vuoteen verrattuna.

Verrattuna vuoteen 2010 hakijamäärät kasvoivat yliopiston kaikissa kuudessa tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa. Suurin hakijamäärän lisäys, 15,6 prosenttia oli lääketieteellisessä tiedekunnassa. Yli kymmenellä prosentilla hakijoiden määrä kasvoi myös kasvatustieteiden tiedekunnassa ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa.

Yliopisto julkaisi tällä hakukierroksella hakijoille suunnatun verkkoportaalin, jossa kerrotaan koulutustarjonnasta, yliopistoopiskelusta ja uravaihtoehdoista.

– Tavoitteena on ollut, että hakijat näin entistäkin paremmin tuntisivat Turun yliopiston koulutusta. Korkeatasoisen koulutuksen ja viestinnän yhdistelmä näyttää siis tänä vuonna onnistuneen, opintohallintopäällikkö Petri Sjöblom toteaa.

Kari Liuhto Centrum Balticumin johtajaksi Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin johtaja, professori Kari Liuhto on kutsuttu Centrum Balticum -säätiön uudeksi johtajaksi. Centrum Balticumin ympärille on tarkoitus kehittää vahva kansallinen Itämeri-osaamiskeskus, jolla on myös voimakas kansainvälinen rooli. Liuhto on toiminut PanEurooppa Instituutin johtajana vuodesta 2003. Hän jatkaa myös tehtävässään Turun kauppakorkeakoulun professorina.

Jalkanen jatkaa Tiedeakatemian esimiehenä Tiedeakatemian esimiehenä jatkaa Turun yliopiston immunologian professori Sirpa Jalkanen ja hallituksen jäsenenä professori Eva-Mari Aro. Tiedeakatemian uusiksi jäseniksi Turun yliopistosta valittiin professorit Veikko Anttonen, Jyrki Heino ja Jukka Mähönen. Suomalainen Tiedeakatemia on vuonna 1908 perustettu yleistieteellinen seura, jonka tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta.

vahvistavat oikeusvaltiota Tasavallan presidentti Tarja Halonen luennoi huhtikuussa Turun yliopistolla oikeusvaltiokehityksestä.

Oikeusvaltion vahvistamiseksi tarvitaan Halosen mukaan kansallisvaltioiden ja niiden välisten järjestöjen lisäksi aktiivisesti toimivia kansalaisjärjestöjä.

– Niiden avulla päästään hyvin lähelle yksittäistä kansalaista. Sekä hallituksilla että kansainvälisillä järjestöillä on oltava valmiutta toimia avoimesti yhteistoiminnassa kansalaisjärjestöjen kanssa, presidentti korosti.

Halosen luento oli osa oikeustieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlallisuuksia. Halonen on tiedekunnan kunniatohtori.

Opetustekopalkinto lääketieteelliseen tiedekuntaan Suomen Medisiinariliitto palkitsi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikkö TUTKEn Vuoden Opetusteko 2010 -tunnustuksella. TUTKE palkittiin tiedekunnan palautejärjestelmän uudistamisesta. Palkintoperusteluissa kiitetään palautejärjestelmän tiivistä kehitystyötä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kehitystyön tuloksena tiedekuntaan syntyi läpinäkyvämpi ja yhtenäisempi palautejärjestelmä, ja palautteen antaminen helpottui.

Varainhankinnan kertymä kasvoi yli 30 miljoonaan euroon Turun yliopisto keräsi vuoden 2010 loppuun mennessä yhteensä 8 873 051 euroa valtion vastinrahaan oikeuttavia lahjoituksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa tästä summasta yliopistolle 22 182 628 euroa vastinrahaa.

Toukokuun loppuun 2011 mennessä varainhankintakampanjassa oli kerätty kaikkiaan 10 561 207 euroa, ja kampanjalla oli lähes 9 000 lahjoittajaa. Valtion 2,5-kertaiseen vastinrahaan oikeuttava varainhankinta jatkuu kesäkuun 2011 loppuun asti.

Tervetuloa alumni-iltaan syyskuussa!

Turun yliopiston alumni-ilta järjestetään perjantaina 23.9. klo 17.00-19. Tapahtumassa kuulet kotiyliopistosi tämän päivän kuulumiset ja alumnien tarinoita opiskeluajoiltaan sekä tapaat tuttuja vapaan seurustelun merkeissä.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen osoitteessa www.utu.fi/alumni tai puhelimitse Mirja Junkolalle 050 569 8779.

Aurora | 29

väitös teksti

teksti: Joel

kuva: Elina

Teksti: Timo Niitemaa Hanna Oksanen

kuva:

Kanerva Larssonin kotialbumi

Carl Larsson

esitti universaalin koti-ideaalin

R

Elina Larsson eritteli kulttuurihistorian väitöskirjassaan kuvataitelija Carl Larssonin koti-ideaalin rakennuspalikat. Tarvitaan turvallinen ja puhdas ympäristö, tasapainoiset ihmissuhteet ja tasapuolinen työnjako.

Ruotsalainen kuvataitelija Carl Larsson esitti vuonna 1899 ilmestyneeseen Ett Hem -teokseen kuvin ja tekstein käsityksensä universaalista koti-ideaalista. Elina Larssonin väitöskirja Carl Larssonin Ett hem – ideaalisen kodin resepti pureutuu tarkastelemaan tätä teosta.

– Carl Larsson halusi tietoisesti näyttää kansalle esimerkin, millaista elämää heidän kotonaan Lilla Hyttnäsissä elettiin. Tarkoituksena oli rakentaa eheä ja universaali koti-ideaali, Elina Larsson kertoo.

1800-luvulla oli liikkeellä useita erilaisia ideaaleja. Vaikka kuvien perusteella Carl Larssonin luoma koti-idylli voi näyttää porvarilliselta unelmoinnilta, se ei kuitenkaan ollut tätä.

– Larssonin taitelijakodissa lapset olivat yksilöllisiä ja saivat poikkeuksellisen vapaasti toteuttaa itseään. Lilla Hyttnäsissä kävi myös paljon tuntemattomia ja eri taustoista lähtöisin olevia vieraita, mikä olisi ollut mahdotonta säätymuotoisessa porvarillisessa koti-ideaalissa.

Tohtoriksi avoimen kautta Elina Larsson on erilainen kirjanoppinut. Kun perinteinen akateeminen opinahjo vie pääsykokeiden kautta yliopistoon sisään ja maisterina ulos, Larsson päätti valita toisin. Kemissä asuessaan hän alkoi suorittaa Turun yliopiston avoimessa yliopistossa kursseja muun muassa filosofiasta, psykologiasta, sosiologiasta, mediatutkimuksesta ja kasvatustieteestä.

Sitten elämä vei ruotsalaisen miehen myötä Tukholmaan. Larsson kouluttautui vyöhyketerapeutiksi ja suoritti homeopaatin tutkinnon etä30 | Aurora

Elina Larsson on kolmen lapsen äiti ja himo-opiskelija.

opiskeluna Helsinkiin. Ohessa hän teki etäopintoja Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoihin.

Nyt opintopisteiden ohella hänellä on myös titteleitä. Kuvataitelija Carl Larssonia koskeva lisensiaattityö taidehistoriaan toi lisensiaatin tittelin ja huhtikuussa 2011 pidetyn kulttuurihistorian väitöksen myötä Elina Larsson on filosofian tohtori. Vaikka Carlilla ja Elinalla on yhteinen sukunimi, he eivät ole tiettävästi sukua toisilleen. Parivaljakkoa yhdistää kuitenkin kiinnostus taiteita ja koti-ideaalia kohtaan.

Suurnäyttely Turkuun Carl Larssonin Ett Hemin kuvituksessa korostuvat kirkkaat pastellisävyt ja vahvat ääriviivat. Värikkäissä kuvissa lapset leikkivät ja kotia ympäröivästä luonnosta nautitaan.

– Larssonin ideaalikoti oli puhdas ja valoisa. Sen tuli olla tasapuolinen ja tukea eheitä sosiaalisia suhteita, minkä ajateltiin takaavan yksilöiden sisäisen kasvun ja kehittymisen.

Pian suomalainenkin yleisö pääsee nauttimaan teoksista, kun Turun taidemuseossa avautuu syyskuun puolivälissä Carl Larssonin suurnäyttely.

Carl Larssonin tutkiminen riittää Elina Larssonille ainakin vähäksi aikaa, mutta luennoijan ja tutkijan uraa hän pitää houkuttelevana. Taivaanrannan maalariksi hän ei kuitenkaan ryhdy. Parempi on edetä elämässä askel kerrallaan, eikä suunnitella liiaksi eteenpäin.

Julkaisutoiminnan ammattilainen Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint on painamiseen ja tulostamiseen erikoistunut vaativan julkaisutoiminnan ammattilainen.

Uniprint Turku palvelee asiakkaita Kasarminkadulla yliopistojen läheisyydessä ja palveluverkosto kattaa koko maan. Hyvä palvelu, uusin teknologia ja virheettömät tuotteet ovat toimintamme kulmakiviä.

Uniprint Turku • Kasarminkatu 2, 20500 TURKU Puh. 020 7568 650 • asiakaspalvelu.turku@uniprint.fi www.uniprint.fi

Turun yliopiston opastuskävelyt 2011 KOE KADONNUT KAUPUNKI TURUN YLIOPISTON OPASTUSKÄVELYILLÄ Missä tapahtui Turun verilöyly vuonna 1599? Mistä tulee vanha sanonta “mennä päin Brinkkalaa”? Missä sijaitsi Suomen ensimmäinen koulu?

Tule tutustumaan Turun ja Suomen historiaan Akatemiatorin, Suurtorin ja Vähätorin näkökulmasta kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi järjestetyllä Turun vanhat torit kertovat -opastuskävelyllä.

Jo suosituiksi osoittautuneilla Akateeminen kävelykierroksilla puolestaan tutustutaan kaupungin historiaan keskiajalta nykypäivään oppineisuuden näkökulmasta.

Kierroksilla vieraillaan puretun kirkon raunioissa tai Akatemiatalon loisteliaassa juhlasalissa.

Vakiokierroksia järjestetään viikoittain.

Kierroksia järjestetään ryhmille myös tilauksesta.

www. turuntorit.fi | www. akateeminenkavely.fi

QT4 1

w w w. l o go m o.f i

T U R KU – KO KO U S K AU P U N K I P U K E U T U U J U H L A A N !

Kansainvälinen kongressihaku mietteissä? Parhaat kokous- ja juhlatilat haussa? Tapahtuman suunnittelu ja markkinointi työn alla?

Ota 2011 omaksesi! Kulttuuripääkaupunki tarjoaa Turku Touringin kongressiyksikön palvelut käyttöönne maksutta.

w w w. l o g o m o .f i

32 | Aurora

Aurakatu 4, 20100 Turku , puh. 02 262 7608 convention@turku.fi www.turkuconventionbureau.fi www.turkutouring.fi