Page 1

2/2018

PALLON VALTA Lukiolaiset yksinäisyystutkijoina

Rikoksen rajat kiehtovat professoria

Tutkija opettaa lohikaloja uimaan AURORA

1


TÄSSÄ NUMEROSSA

4

PÄÄKIRJOITUS / Epäpyhä allianssi

5 GALLUP / Mikä oli lukuvuoden kiinnostavin kurssi?

26 34

13 % nuorista haluaa satuttaa itseään usein tai aina

6 14

Kuka määritellään rikolliseksi ja millä perusteella?

26 Kansalaistiede toi näkymättömän nuoren näkyville 33 KIRJAT

6 Katja Anttila on lohikalojen uintivalmentaja

34 Anne Alvesalo-Kuusi: ”Rikoksen määrittely on aina vallankäyttöä”

8 TIEDETARJOTIN

38 LYHYET

12 Ruoka nautitaan kaikilla viidellä aistilla

41 VÄITÖS / Syöpää sairastavat lapset liikkuvat yhtä paljon kuin terveet

25 KOLUMNI / Mikä meitä liikuttaa?

42 YLIOPISTOSEURALTA

STÖMER ÄRI KK MP

I

Aurora 2/2018

Y

14 Vihreän veran politiikkaa

Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kolmesti vuodessa. IL J Ö Ä R K M päätoimittaja Tuomas Koivula, 050 593 3955 / toimitussihteeri Jenni Valta, 040 7 35 4877 / toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi / tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi  / ilmoitushinnat katso osoitteesta www.utu.fi/aurora-mediakortti / taitto Hanna Oksanen / kannen kuva Hanna Oksanen / paino Grano Oy / painos 12 500 kpl  / ISSN 1237-6752 / lue aurora verkossa auroralehti.fi

M

4041 0955 Painotuote

Tämä lehti on lähetetty Turun yliopiston viestinnän kontaktirekistereistä kerättyihin osoitteisiin. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivulla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

T


# HUMANSOFUNITURKU TEKSTI TILDA JUNKO | KUVA HANNA OKSANEN

Opiskelen kolmatta vuotta lääketiedettä ja tänä vuonna olen päässyt mukaan varsinaiseen potilastyöhön. Syksyllä aloitan väitöskirjatyöskentelyn Johanna Schleutkerin tutkimusryhmässä. Lääkiksessä tutkimuksesta kiinnostuneet opiskelijat voivat hakeutua jo perustutkintovaiheessa tutkijalinjoille. Kesäksi pääsen uuteen Medisiina D -rakennukseen analysoimaan geenidataa. Olen kiinnostunut rintasyövän genetiikasta ja tulevaisuuden haaveena on erikoistuminen syöpätauteihin.” - Viivi Laitinen, 3. vuoden lääketieteen opiskelija AURORA

3


Hyvät ja huonot EPÄPYHÄ uutiset ALLIANSSI Kun venäläiset jääkiekkoilijat voittivat Pyeongchangin talviolympialaisissa kultaa helmikuun lopulla, heidän peliasuissaan ei näkynyt tuttua Venäjän kaksipäistä kotkaa, maan lippua tai Россия-tekstiä. Kun tiedot Venäjän valtiojohtoisesta doping-järjestelmästä olivat tulleet päivänvaloon, Kansainvälinen olympiakomitea oli rankaissut venäläisiä kieltämällä heiltä maatunnusten käytön kisoissa. Vladimir Putinin valtakaudella urheilu on ollut Venäjällä merkittävä pehmeän vallankäy t ön ja imagonrakennuksen väline. Siksi maatunnusten kielto herätti Kremlissä kovasti ärtymystä. Maria Zakharova, Venäjän ulkoministeriön lehdistöpomo ja yksi kansainvälisen politiikan kovanaamaisimmista jääkuningattarista, kommentoi ratkaisua kunnon täyslaidallisella: ” Kautta historian olemme joutuneet kestämään kaikennäköistä niin sanotuilta kumppaneiltamme, mutta aina he ovat epäonnistuneet meidän nujertamisessamme, oli kyse sitten toisesta maailmansodasta, Neuvostoliiton hajoamisesta tai nykyisistä pakotteista. Kerta toisensa jälkeen me olemme nousseet ja selvinneet.” Olympiakiekon palkintoseremoniassa korkeimpaan salkoon nousi olympialippu olympiahymnin sävelten saattelemana.

KUVA HANNA OKSANEN

PÄ Ä K I R J O I T U S

Venäläiskiekkoilijat eivät antaneet tämän häiritä patrioottista voitonriemuaan, vaan lauloivat hymnin päälle keuhkojensa täydeltä maansa kansallislaulua: ”Venäjä – meidän pyhä valtiomme! Venäjä – meidän rakas isänmaamme!” Presidentti Putin lähetti joukkueelle onnittelusähkeen heti voiton varmistuttua. Venäläisille voittanut joukkue oli yksiselitteisesti suuren ja mahtavan Venäjän maajoukkue, ei mikään ”olympiaurheilijat Venäjältä”. Urheilujohtajat puhuvat mielellään, kuinka urheilu ja politiikka täytyy pitää erossa toisistaan. Puheet ovat hurskastelua, sillä samaan aikaan heillä ei ole ollut mitään vaikeuksia myöntää Venäjälle järjestelyoikeuksia ainutkertaiseen sarjaan urheilun megatapahtumia olympialaisista ja jalkapallon MM-kisoista alkaen. Huippu-urheilu kiinnostaa valtavia yleisöjoukkoja. Niin kauan kuin asia on näin, sillä on myös valtavaa välinearvoa esimerkiksi poliittisten ja kaupallisten tavoitteiden edistämiseen.

"Urheilu on ollut Venäjällä merkittävä pehmeän vallankäytön ja imagonrakennuksen väline."

4

AURORA

Markku Jokisipilä Kirjoittaja on eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja.


TEKSTI JA KUVAT JENNI VALTA

ULKOPUUTARHAAN VAPAA PÄÄSY MA - SU 8 - 20 Katso kasvihuoneiden ja kahvion aukioloajat sekä hinnasto utu.fi/puutarha

Mikä oli lukuvuoden kiinnostavin kurssi? ELLI KAUPPINEN kansainvälinen liiketoiminta

– Talousmaantiede 1 -kurssin aihealueet ja luennot olivat mielenkiintoisia. Olen ollut lukiosta lähtien kiinnostunut maantieteestä ja kurssi avarsi maailmankuvaa monelta kantilta. Kurssiin kuului ryhmätyö, joka meillä käsitteli broilerintuotantoa Suomessa.

ONNI OIKARI oikeustiede

TERVETULOA KOKEMAAN KUKKIEN VÄRILOISTOA KASVITIETEELLISEEN PUUTARHAAN Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha on kesällä kukkeimmillaan. Ulkopuutarhasta löytyy kukkivia kasveja aina marraskuulle saakka. Vuodenaikojen vaihtelu luo puutarhaan Opiskelijatoiminnan merkitys ja muuttuvan maiseman. Kesällä ulkopuuarvo itsessään on jo suuri, mutta se tarhan yksivuotisten kasvien väriloisto on myös työelämätaitojen lähteenä on kuin suoraan etelän auringosta. Hyötykasvertaansa vailla. Toiminta perustuu vitarhan lajikokoelma puolestaan tarjoaa siihen, että opiskelijasukupolvet opittavaa ja ideoita kotipuutarhurille. vuorollaan kasvattavat toinen Lummelampien kukinnasta pääsee toistaan ja ammentavat omasta nauttimaan kesäkuun alusta aina syksyn tietotaidostaan seuraaville. Tämän ensimmäisiin hallaöihin asti. Keskikesällä perinteen merkitystä ja arvoa ei voi kivikkopuutarha ja perennakaaren suuret vähätellä.” kasvit ovat kauneimmillaan. Elokuun puoTIAINEN lella laaja yksivuotistenMIIKA koristekasvien alue Suomen ylioppilaskuntien liitto on täynnä kukkien väriloistoa.

– Vahingonkorvausoikeuden käytännöt ja teoriat -kurssi oli hyvin toteutettu. Kurssia piti Mika Viljanen, joka oli hyvä ja innostava opettaja. Saimme opettajalta palautetta ja kurssilla oli paljon keskustelua. Myös aihe oli mielenkiintoinen.

ANNA KARTIO lääketiede

– Verenkierto, hengitys ja nestetasapaino -kurssi oli mielenkiintoinen, sillä tämän hetken opinnoistani se liittyy eniten minua kiinnostaviin asioihin. Olen kiinnostunut elimistön toiminnasta makrotasolla, en niinkään solutasolla. On mielenkiintoista, miten verenkierto toimii ja kuinka looginen systeemi se on.

AURORA

5


TEKSTI MARIA VASENKARI | KUVA HANNA OKSANEN

KATJA ANTTILA on lohikalojen uintivalmentaja

Tutkin viime kesänä Norjassa lohikalojen kutuvaellusvaihetta ja erityisesti sitä, miten vaeltavat kalat pystyvät kohtaamaan ympäristön lämpötilanmuutoksia. Tutkimuksessa selvisi, että jo kahden asteen veden lämmönnousu aiheutti kaloille rytmihäiriöitä. Lohi, jolla on rytmihäiriöitä, ei tietenkään selviä kutuvaelluksesta, jossa sen on jaksettava uida vastavirtaan merestä koskien halki kotijokensa yläjuoksulle. Ympäristöongelmat, kuten vesistöjen lämpeneminen, rehevöityminen ja happikato käyvät myös kasvatettujen lohien sydämen päälle. Kasvatetun lohen sydämen toimintakyky on villiloheen verrattuna paljon heikompi alun alkaenkin: sen sydän on muun muassa pienempi ja sitä ympäröi paksumpi rasvakerros. Kesällä aloitan Koneen Säätiön rahoittaman tutkimuksen, jossa selvitän, voiko kasvatettujen kalojen sydämen toimintakykyä parantaa treenaamalla ja auttaisivatko uintiharjoitukset kaloja sietämään paremmin vesistöjen lämpenemistä ja happikatoa. Treenauksen toteuttaminen on aika yksinkertaista. Siinä hyödynnetään kalojen luontaista taipumusta uida vastavirtaan. Kun virtausta lisätään kalojen kasvatusaltaassa, kalat uivat nopeammin. Tavoitteeni on löytää eri kalalajeille optimaaliset treenausohjelmat – ei liikaa treeniä mutta kuitenkin vaikuttavia tuloksia. Uskon, että treenauksesta on hyötyä kaikille kasvatettaville kaloille. Luonnonvesiin istutettavaksi kasvatetut kalat eivät pärjää lämpenevissä vesissä, jos niiden sydämen toimintakyky on heikentynyt. Uintiharjoitukset vahvistavat sydäntä ja kohottavat kuntoa, mikä auttaa kaloja sekä saalistamaan että pakenemaan saalistajia. Treenaus parantaa myös ihmisten ravinnoksi kasvatettavien kassilohien elämänlaatua. Kassilohilla on taipumus muuttua seuraavaa ruoka-annosta odotteleviksi sohvaperunoiksi, joten uintiharjoitukset kohottavat myös niiden kuntoa. Lohi on melko plastinen kala eli se pystyy jonkun verran muuttamaan sopeutumiskykyään ympäristön muuttuessa. Toisin kuin esimerkiksi ahven ja särkikalat, paikkauskollinen lohi ei voi kuitenkaan vaihtaa maisemaa vesien lämmetessä. Lohen tulevaisuus riippuukin siitä, millaisia suojelutoimenpiteitä me niihin kohdistamme. Villilohet tarvitsevat vaellusreiteilleen kylmiä suojapaikkoja, joissa ne voivat levätä ja kerätä voimia. Meidän on huolehdittava myös kasvatettujen lohien hyvinvoinnista samalla kun kasvatusta kehitetään ympäristöystävällisemmäksi.”

6

AURORA


Eläinfysiologian erikoistutkijalle Katja Anttilalle, kalastajan tyttärelle, kaikki kalat ovat arvokkaita. Lohella on kuitenkin hänen sydämessään erityinen paikka. Tutkimalla Itämeren ympäristöongelmien vaikutuksia kalojen sydämen toimintaan hän haluaa selvittää, kuinka hyvin ja millä edellytyksillä eri kalalajit pystyvät sopeutumaan elinympäristönsä vääjäämättömään muutokseen.

KATSO VIDEO Mitkä ympäristöongelmat vaikuttavat kalojen sydämen toimintaan? >> auroralehti.fi

AURORA

7


T I E D E TA R J OT I N

KOONNUT JENNI VALTA

Kuva Pixabay/Catkin

Uusi pikatesti tunnistaa borrelioosin nopeasti

VÄITÖSTUTKIMUS OSOITTI TYÖMARKKINA JÄRJESTÖJEN JOHTAVAN ROOLIN SUOMEN POLITIIKASSA

8

AURORA

Suomessa on kehitetty uusi tutkimustietoon perustuva pikatesti puutiaisten aiheuttaman borrelioosin tunnistamiseen. Testin avulla antibioottihoito voidaan aloittaa borrelioosipotilaiden kohdalla nopeasti, mikä vähentää tautiin liittyviä jälkioireita. Samalla vältytään tarpeettomilta antibioottihoidoilta. Suomalaisen Reagena-yrityksen kehittämä pikatesti mittaa aivoselkäydinnesteen C X C L 1 3 -pitoisuuksia, sillä korkea CXCL13-pitoisuus liittyy lähes yksinomaan hoitamattomaan borrelioosiin. Testin idean kehitti Turun yliopiston bakteeriopin apulaisprofessori, erikoislääkäri Jukka Hytönen, jonka tutkimusryhmä myös osoitti testin toimivuuden. – Olemme osoittaneet, että pikatesti toimii erinomaisesti. Tähän perustuen ehdotamme, että borrelioosin diagnostiikkaa uudistettaisiin siten, että CXCL13-pitoisuusmittaus tehtäisiin heti aivoselkäydinnestenäytteen oton jälkeen. Nykyään käytäntö on ollut, että mittaus on tehty vasta päivien kuluttua, mutta uudella pikatestillä se on mahdollista tehdä nopeasti, Hytönen sanoo.

Anders Blomin poliittisen historian alaan kuuluva väitöstutkimus osoittaa, että liike-elämällä on oletettua suurempi rooli suomalaisessa poliittisessa päätöksenteossa. EU- ja EMU-ratkaisuissa liike-elämän vaikutus oli ratkaiseva. Liike-elämä ajoi EMU-ratkaisua, joka aikaisemmista käsityksistä poiketen vahvisti korporaatioiden asemaa Suomen talous- ja sisäpolitiikassa, kun rahapolitiikka luovutettiin Euroopan keskuspankille. Yksi Blomin yhteiskuntapoliittisesti merkittävistä tutkimustuloksista on kuvaus liike-elämän vaikuttamisprosesseista kolmikantaisessa tulopoliittisessa järjestelmässä. Tutkimus nostaa esille ja problematisoi järjestelmään liittyvän epäsymmetrisen tiedon hyödyntämisen ongelman ja mahdollisuudet. Tutkimuksessa Blom osoittaa myös, että Suomessa käytetään lobbaukseen rahaa vuosittain yli 120 euroa henkilöä kohden, kun työnantaja- ja ammattiliittojen jäsenmaksut työttömyysturvalla vähennettynä lasketaan mukaan.


LISÄÄ TIEDEUUTISIA OSOITTEESSA UTU.FI JA SOMESSA

KAKSIKIELISYYDEN KOGNITIIVISET VAIKUTUKSET OVAT LIIOITELTUJA TYÖSTRESSI LYHENTÄÄ TYÖURIA MERKITTÄVÄSTI Työstressiä kokevilla kuntatyöntekijöillä on jopa kaksinkertainen riski päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle verrattuna työntekijöihin, jotka eivät koe työstressiä. Tulos käy ilmi Anne Juvanin kansanterveystieteen väitöskirjasta. – Epäsuhta työn vaatimusten ja omien vaikutusmahdollisuuksien välillä sekä vähäiseksi koettu työn palkitsevuus suhteessa työssä tarvittavaan ponnisteluun jopa kaksinkertaistivat työkyvyttömyyseläkeriskin, Juvani kertoo.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin psykologian alan tutkimuksessa selvitettiin kaksikielisyyden vaikutusta kognitiivisiin taitoihin, kuten tarkkaavaisuuden suuntaamiseen, häiritsevien ärsykkeiden poissulkemiseen ja tehtävästä toiseen vaihtamiseen. Kaksikielisyys on suureksi hyödyksi ih​ misten välisessä kommunikoinnissa, mutta toiminnanohjaukseen liittyviä älyllisiä taitoja se ei näytä lisäävän. Kahden kielen aktiivisen käytön ja kielten vaihtamisen on aikaisemmin esitetty harjaannuttavan näitä toimintoja, mutta ryhmän tekemä laaja katsaus koko olemassa olevaan tutkimusaineistoon ei tue väitettä. – Kaksikieliset ja yksikieliset suoriutuvat siis yhtä hyvin tämänkaltaisissa tehtävissä, sanoo psykologian tutkijatohtori Anna Soveri Turun ihmistieteiden tutkijakollegium TIASista.

Sirpa Weckström tutki sosiaalipolitiikan alaan kuuluvassa väitöskirjassaan lasten kotihoitoa sekä äitiyden ja palkkatyön yhdistämistä äitien subjektiivisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että vaikka suomalaiset äidit olivat hoitaneet lapsiaan verrattain pitkään kotona, arvioivat he kotona vietetyn ajan heikentäneen uraansa harvemmin kuin äidit 11 muussa LänsiEuroopan maassa. Alle viidennes kaikista suomalaisäideistä arveli uransa kärsineen kotihoidon takia. Kouluikäisten lasten äideistä näin ajatteli enää joka kymmenes. Myös ne suomalaisäidit, jotka olivat hoitaneet lapsiaan pitkään kotona, raportoivat verrattain vähän negatiivisia uravaikutuksia.

Kuva Unsplash/ Katie Emslie

Pitkäkään lasten kotihoito ei välttämättä heikennä äidin uranäkymiä

AURORA

9


Kuva Unsplash/Jaleel Akbash

Levän fotosynteesi mahdollistaa hiilineutraalin biopolttoaineen tuotannon Turun yliopiston tutkimusryhmä on tehnyt löydön, jonka avulla auringon valo­energiaa pystytään tehokkaasti muuttamaan biovedyn kemialliseksi energiaksi solutehtaina toimivien viherlevien fotosynteesin välityksellä. Hiilipäästöjen nollaaminen ilmastonmuutoksen estämiseksi vaatii uusien teknologioiden kehittämistä ympäristöystävällisten biopolttoaineiden tuottamiseksi. Molekulaarista vetyä pidetään yhtenä lupaavimmista energiankantajista korkean energiapitoisuuden ja puhtaan, hiilivapaan, käytön johdosta. Tutkijat kehittivät vedyn tuottamiselle uuden luonnollisen menetelmän, joka ei altista viherleviä ylimääräiselle ravintostressille ja siten veden hajotuskoneiston inhibitiolle. – Tutkimustulos avaa uusia mahdollisuuksia tehokkaiden elävien solutehtaiden suunnitteluun ja valjastamiseen biopolttoaineiden ja erilaisten kemikaalien tuottamiseksi suoraan auringonvalosta, hiilidioksidista ja vedestä. Suora aurinkoenergian muuttaminen halutuiksi lopputuotteiksi synteettisen biologian mahdollisuuksia hyväksikäyttäen, siis ilman biomassavaihetta, mahdollistaa tehokkaan aurinkoenergian muuttamisen haluttujen lopputuotteiden kemialliseksi energiaksi, sanoo tutkimusryhmän johtaja, Turun yliopiston molekulaarisen kasvibiologian apulaisprofessori Yagut Allahverdiyeva.

10

AURORA

Tutkimus selvittää vaihtoehtohoitojen käytön ja rokotekriittisyyden syitä ja historiaa Uusi sosiologian tutkimushanke pureutuu vaihtoehtohoitoihin ja rokotteisiin liittyvään lääketiedekriittisyyteen Suomessa. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi rokotekriittisyyden taustalta löytyy yhteiskuntakritiikkiä ja luottamuksen menetystä suhteessa terveydenhuoltoon. Aivan uutta tutkimuksessa on tutkijoiden halu selvittää myös terveydenhuollon ammattilaisten kriittisiä näkökulmia. – Aiheeseen liittyvä julkinen keskustelu on kärjistynyttä, joten luotettavan tiedon tuottamiseksi tarvitaan neutraalia otetta. Muuten ilmiön taustoista jää puutteellinen kuva, tutkijatohtori Johanna Nurmi toteaa. Alustavien haastattelujen perusteella näyttää siltä, että terveydenhuollossa on halukkuutta tuntea ja tunnustaa erilaisia tapoja hoitaa terveyttä.


Turun yliopistossa väittelevän Jose Teixeiran tutkimuksessa ilmeni, että yhteistyö kilpailijoiden välillä on luultua yleisempää avoimeen lähdekoodiin perustuvassa tutkimus- ja kehitystyössä. Yhteistyön myötä monimutkaisten teknologioiden kehittämisen riskit jakaantuvat useille yrityksille. Teixeiran mukaan markkinoilla kilpailevien yritysten välinen yhteistyö on yleistä vapaaseen lähdekoodiin perustuvassa kehitystyössä eritoten tietotekniikan alalla. Esimerkiksi HTC, LG, Samsung, Acer, ZTE ja Huawei kehittävät yhdessä Googlen kanssa Androidin vapaan lähdekoodin ekosysteemiä. – Myös autoteollisuudessa yhteistyö on luultua yleisempää. Tälläkin hetkellä BMW, Toyota, Nissan ja Honda kehittävät yhdessä itseään ajavia autoja mahdollistavaa teknologiaa, Teixeira kertoo. Teixeiran mukaan nykyinen malli immateriaalioikeuksien vahtimiseen on riittämätön ja usein patentti voi olla yritykselle pikemminkin taakka kuin hyöty. – Maailmalla monet merkittävätkin toimijat ovat tyytymättömiä nykyiseen lainsäädäntöön. Patentin merkitys on vähentynyt varsinkin ohjelmistopohjaisessa teknologiateollisuudessa. Elon Musk esimerkiksi on sanonut, että patentin saaminen on hyvä keino tulla haastetuksi oikeuteen, Teixeira sanoo.

Kuva Unsplash/Glenn Carstens-Peters

AVOIMEEN LÄHDEKOODIIN PERUSTUVA YHTEISTYÖ VOI OLLA AVAIN YRITYKSEN MENESTYKSEEN

Vaikuttavimmat pelikokemukset eivät ole hauskoja Jukka Vahlo osoittaa folkloristiikan alan väitöstutkimuksessaan, että pelaamisen motiivina ei ole vain viihtyminen tai paremman tekemisen puute. – Kyselyaineiston analyysi paljastaa, että osa pelaajista pelaa pääasiassa pelien haasteiden takia ja osa taas uppoutuakseen pelimaailmoihin. Haasteiden takia pelaaminen on yhteydessä toiveeseen hauskasta pelikokemuksesta, mutta uppoutumisen takia pelaaminen ei, Vahlo kertoo.

Vahlon mukaan peleihin uppoutuminen ei ole pelaajien näkökulmasta todellisuuspakoa, vaan avain merkityksellisiin pelikokemuksiin. – Uppoutumisen eli immersion ja itseilmaisun vuoksi pelaaminen ennustaa pelaamiseen liitettyä syvempää merkityksellisyyttä, mieleenpainuvuutta ja voimakkaiden tunteiden, kuten jopa surun kokemisen toivetta.

AURORA

11


KOONNEET TILDA JUNKO JA HANNA OKSANEN

Ruoka nautitaan kaikilla viidellä aistilla

MAKU

Ruuan maku muodostuu aivoissamme usean eri aistin yhteisvaikutuksesta. Käsitys ruuan mausta muodostuu muutaman kymmenen millisekunnin aikana, kun viesti silmistä ehtii aivoihin. Myös kuulo- ja tuntoaisti ovat osa ruokanautintoa siinä missä tutut ruokailuaistimme maku ja hajukin. – Yksittäisten aistien tutkimisen lisäksi nykyään keskitytään yhä enemmän aistien väliseen vuorovaikutukseen ja kokonaisvaltaiseen tutkimukseen, kertovat apulaisprofessori Mari Sandell ja tutkimusjohtaja Anu Hopia funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.

Karvaan maun makureseptorin yleisyys 40 %

40

UMAMI

33%

30

5

ITALIA

10

15 % 11 % SAKSA

15

PAV/PAV

ITALIA

20

SAKSA

23 %

SUOMI

28 %

25

0

voimistaa vaimentaa

35

SUOMI

M AKU OM INAISUUD E T (makea, hapan, karvas, suolainen, umami) vaikuttavat toinen toistensa intensiteettiin. Vaikutus riippuu myös yhdisteiden pitoisuuksista – pieni määrä suolaa voimistaa makeuden makua ja suuri määrä vaimentaa sitä. Esimerkiksi happamuuden on todettu voimistavan suolaisuutta ja suolaisuuden puolestaan vaimentavan karvautta.

AVI/AVI

SUOLAINEN

MAKEA

HAPAN

KARVAS

0,3 %

lisäys suolaa ruokaan maistetaan paitsi suolaisempana, myös makeampana, aromikkaampana ja täyteläisempänä sekä vähemmän karvaana.

Ihmisiä voidaan jaotella makuominaisuuksien herkkyyksien suhteen. Yksi karvaan maun makureseptoreista on TAS2R38. Sen herkin muoto on PAV/PAV. Tätä muotoa kantava ihminen maistaa monia karvaita makuja voimakkaina ja tämä voi näkyä esimerkiksi pienempänä kasvisten käyttönä tai suurempana makeiden ruokien käyttönä. Reseptorin vähemmän herkkää muotoa (AVI/AVI) tavataan enemmän suomalaisilla.


ÄÄNI Jo ruoka itsessään tuottaa ääniä, mutta luomme myös assosiaatioita musiikin ja ruoan tai juoman maistamisen välillä. Countrytyyppinen musiikki voi saada ihmiset valitsemaan olutta ja siideriä, kun taas teknomusiikki kiihdyttää väkevien juomien valintaa. Tutkimuksessa samppanjaan sopivaksi musiikiksi valikoitui kepeä Mozart, kun taas ryhdikäs punaviini siemailtiin mieluiten Schubertin tahtiin.

NÄKÖ Ruoan väri vaikuttaa maistamiskokemukseen. Suurella osalla ihmisistä punainen viittaa makeuteen, ja punainen mehu aistitaan usein makeampana kuin väritön saman makuinen mehu, jolla on sama sokeripitoisuus.

34 % tutkittavista koki punaisen kaikkein makeimpana katsomalla (vertailtaessa punaista viiteen muuhun väriin)

HAJU Suuri osa kokemuksesta, jota arkikielessä kutsutaan ruuan mauksi, on itse asiassa nenänielun kautta aistittua ruuan tuoksua. Erilaiset hajuihin liittyvät muistot voivat laukaista todella voimakkaita ja henkilökohtaisia assosiaatioita. Esimerkiksi mummon mustikkapiirakan tuoksu voi viedä välittömästi lapsuuden kesiin.

TUNTO Tuntoaistimuksiin luokitellaan kemotunto, jossa kemialliset molekyylit aktivoivat vapaita hermopäitä esimerkiksi suussa ja nenässä. Pyöreästä astiasta tarjoiltu ruoka koetaan makeampana kuin kulmikkaasta. Pehmeät, pörröiset tuntoaistimukset aterioinnin yhteydessä, vaikkapa lautasliinassa, vaimentavat ruoan karvaita makuja. AURORA

13


Venäjän MM-kisat saavat maailman katseet kääntymään jalkapalloon. Pia Koivuselle ja Vesa Varekselle jalkapallo näyttäytyy paljon muunakin kuin pelkkänä urheiluna.

14

AURORA


VIHREÄN

VERAN POLITIIKKAA TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVAT HANNA OKSANEN

Venäjä isännöi kesällä ensimmäistä kertaa jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja. Alkujaan kisat näyttäytyivät Venäjälle mahdollisuutena korostaa kansainvälistä arvovaltaansa, mutta sittemmin niiden ylle on ilmestynyt tavallista synkempiä pilviä. Tutkijoille kisat ovat osoitus politiikan paluusta nurmikentille.

AURORA

15


P

oliittisen historian professori Vesa Vares on seurannut intohimoisesti jalkapalloa lapsesta lähtien. Kun historioitsijan kollega, tämän lehden pääkirjoituksenkin laatinut eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä, julkaisi vuonna 2014 jääkiekon ja politiikan kytköksiä avaavan tietokirjan Punakone ja vaahteranlehti, Vares päätti laatia vastaavanlaisen teoksen kuningaslajista, jalkapallosta. Työn tuloksena syntyi teos Pallon herruus. Kuningaslajin valta ja lumo, joka julkaistiin keväällä Venäjän MM-kisojen alla. Urheilu on usein nähty, jos ei aivan sodan jatkeena, sille jokseenkin rinnasteisena fyysisen kilvoittelun muotona. Vareksen mukaan esimerkiksi jääkiekon termistö on hyvin sotakeskeistä, kun taas jalkapallo pyrkii useimmiten tunnustautumaan osaksi ylevämpää viitekehystä. – Jalkapallofanit kutsuvat lajia kauniiksi peliksi, kansan peliksi, vihreän veran baletiksi. Jalkapallo vertautuu usein uskontoon ja fanien kokema kiihko uskonnolliseen kokemukseen, Vares sanoo.

16

AURORA

Tästä huolimatta jalkapallo on kaikessa suosiossaan myös vallankäytön väline ja kohde. Lajilla on ollut vaikutuksensa niin kansainväliseen politiikkaan kuin eri kansakuntien yhtenäisyyttä rakennettaessa. Esimerkiksi El Salvadorin ja Hondurasin välillä käytyä 100-tuntista sotaa kutsutaan myös jalkapallosodaksi, koska vuoden 1970 jalkapallon MM-kisojen karsintaottelussa syntyi mellakoita, joiden katsotaan olleen ratkaisevassa asemassa maiden välien kiristymisessä. – Yleensä kun puhutaan politiikan ja urheilun vaikutussuhteesta, keskitytään siihen, miten politiikka vaikuttaa urheiluun. Tarkastelu pitäisi ulottaa myös toiseen suuntaan: miten jalkapallo siis toisaalta sopeutuu ja itse asiassa myös kykenee sopeuttamaan poliittista järjestelmää tarkoitusperiinsä, Vares muotoilee. Jalkapallon ja yhteiskunnan välillä vallitsee Vareksen mielestä symbioosi. Politiikka vaikuttaa jalkapalloon, mutta se ei ole juurikaan onnistunut muuttamaan lajin luonnetta tai pelin perusperiaatteita. – Jalkapallo ei välttämättä voi vaikuttaa suoraan yhteiskuntaan. Epäsuora vaikutus näkyy jo siinä, että jalkapallo on mukana yhteiskunnan kaikilla tasoilla, joskus


Norja ja Tanska kohtasivat Pohjoismaiden mestaruusturnauksessa vuonna 1955 Ullevaal Stadionilla, jolla Norjan maajoukkue pelaa yhä tänäkin päivänä kotipelinsä. Kuva: Rikssarkivet/ Ragge Strand,Bjørn Fjørtoft

hyväksikäytettynä, mutta myös itse kesyttäen yhteiskunnan tarjoamaan sille mahdollisimman hyvät puitteet.

Laji jota ei voitu tukahduttaa Jalkapallolla on ollut merkittävä rooli monissa totalitaarisissa valtioissa. Joissain tapauksissa maan johto on pyrkinyt myös estämään jalkapallon pelaamisen. – Ei ole ollut sellaista diktatuuria tai totalitaristista järjestelmää, joka olisi voinut vaimentaa jalkapallon suosiota. Ihmiset pelaavat joka tapauksessa, ja jos urheilu kielletään, syntyy siitä vain turhia levottomuuksia. Jos maan johto otti jalkapallon omakseen, jalkapallon voiman saattoi suunnata omiin tarkoitusperiinsä, käyttää joukkoliikkeenä ja vaikuttaa mahdollisimman suureen ihmismassaan, Vares toteaa. Tämän vuoksi kaikki autoritaarisetkin valtionjohtajat ovat Vareksen mukaan tunnistaneet urheilun ja jalkapallon voiman. Esimerkiksi Iranin islamilainen vallankumous piti maassa suosittua jalkapalloa länsimaisena paheena. Maan uudet johtajat

huomasivat nopeasti, ettei jalkapalloa voi kieltää kansalaisilta. – Vuoden 1 9 9 8 Ranskan M M -kisojen F-lohkon ottelua USA–Iran voidaan pitää yhtenä poliittisesti latautuneimpana arvokisaotteluna jalkapallon historiassa. Kun Iran lopulta kukisti jenkit 2–1, jalkapallo kelpasi sittenkin uskonnollisille johtajille, Vares sanoo. Eteläamerikkalainen jalkapallo on usein näyttäytynyt meille eurooppalaisille joko ilakoivan pelityylin, niin sanotun sambajalkapallon ilmentymänä, tai paikallisten diktaattorien leikkikenttänä. Yksi esimerkki löytyy tänäkin päivänä jalkapallon suurmaana tunnetusta Argentiinasta. – Juan Perónia voidaan huoletta pitää diktaattorina. Populistina hänen valtansa pohjautui kansansuosioon, jota vahvistettiin toisaalta talouden elvyttämisellä ja toisaalta argentiinalaisen jalkapallon erinomaisuutta korostamalla. Jos elintason nousu oli leipä, jalkapallo oli sirkushuvit, Vares veistää. Perón edisti jalkapallon suosiota ja panosti sen kehittämiseen Argentiinassa. Samaan aikaan kansallisesta ylpeydenaiheesta tuli kuitenkin kansainvälisesti entistä sulkeutuneempaa. AURORA

17


Brittisotilaiden jalkapallojoukkueen pelaajat kuvattuna kaasunaamarit päässään ensimmäisessä maailmansodassa. Kuva on otettu vuonna 1916 jossakin päin Pohjois-Ranskaa. Kuva: Agence Rol – Perón pelkäsi, e ttä illuusio voittamattomista argentiinalaisista murtuisi, jos maajoukkue osallistuisi kansainvälisiin kilpailuihin. Varoittavana esimerkkinä oli se karmaiseva kansallinen masennustila, jonka kouriin brasilialaiset joutuivat hävittyään omien MM-kisojensa finaalin Uruguaylle vuonna 1950. Argentiina ei osallistunut Perónin valtakaudella 1950-luvun alussa MM-kisoihin tai Copa Américaan, Etelä-Amerikan jalkapallon mestaruusturnaukseen. Kansallisen palloilun tason lasku huomattiin viimeistään siinä vaiheessa, kun Argentiina palasi jälleen kansainvälisille kentille Perónin tultua syrjäytetyksi sotilasvallankaappauksessa vuonna 1955. – Kun Argentiina viimein uskaltautui mukaan vuoden 1958 MM-kisoihin, kansa odotti mestaruutta. Maa hävisi viimeisen lohko-ottelunsa Tšekkoslovakialle 6-1 ja maajoukkueen kisat päättyivät siihen. Tämä oli valtava kansallinen häpeä, jonka myötä argentiinalaisessa jalkapallossa omaksuttiin uusi pelitaktiikka, jolla pärjättäisiin myös eurooppalaisille.

Kuoleman ottelu kerroksellisena myyttinä Jalkapallo on maailman seuratuin urheilulaji ja siten keskeinen osa ihmiskuntaa. Ehkäpä lajin ainutlaatuisuuden hahmottamiseksi kuvaavinta on, ettei edes sota ole saanut ihmisiä luopumaan rakkaasta pallostaan.

18

AURORA

– Jalkapalloa on pelattu mitä kurjimmissa oloissa niin ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudoissa kuin keskitysleireilläkin, mikä tuli itselleni yllätyksenä. Järjestettiinhän keskitysleireillä luentoja, musiikkiesityksiä ja esimerkiksi näytelmiä, mutta on tavatonta ajatellakaan, että niissä olosuhteissa on pystytty urheilemaan. Eräs juutalaispelaaja kuvasi jalkapallon pelaamista hetken helpotukseksi helvetin odotushuoneessa, Vares kertoo. Joskus jalkapalloon liitettyjä tarinoita on saatettu paisutella propagandistisissa tarkoitusperissä. Vares kertookin törmänneensä kirjaa tehdessään lukuisiin jalkapalloon liitettyihin myytteihin, joiden todenperää hän alkoi selvittää tutkimuksellisin ottein haastattelujen ja dokumenttien pohjalta. Yksi jalkapallon historian kiistellyimmistä myyteistä liittyy toisen maailmansodan aikaiseen otteluun, joka pelattiin Saksan miehittämässä Kiovassa 9. elokuuta 1942. Saksa oli miehittänyt Ukrainan edeltävänä vuonna. Syystä tai toisesta saksalaiset sallivat ukrainalaisille myös viihdykkeitä, joista jalkapallo oli ylivoimaisesti suosituin. Pitkälti Kiovan Dynamon pelaajista koostettu Start-niminen joukkue pärjäsi odotettua paremmin, ja saksalaiset alkoivat pelätä urheilumenestyksen pönkittävän liikaa ukrainalaisten itsetuntoa. Saksalaiset järjestivät ottelun Startin ja Luftwaffen riveistä kootun Flakelf-jouk­ kueen välille. Saksalaisten hävittyä ottelun sovittiin uusintapeli, joka tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä kuoleman ottelu.


Ei ole ollut sellaista diktatuuria tai totalitaristista järjestelmää, joka olisi voinut vaimentaa jalkapallon suosiota."

– Vesa Vares

– Puoliajalle tultaessa kiovalaiset olivat johdossa. Myytin mukaan pukuhuoneeseen saapui SS-upseeri, joka uhkasi joukkuetta joukkoteloituksella, mikäli se kukistaisi vastustajansa nurmikentällä. Myytti jatkuu, että ottelun voitettuaan ukrainalaispelaajat vietiin välittömästi Kiovan lähistöllä sijaitsevaan Babi Jarin rotkoon ja teloitettiin peliasut päällä, Vares kertaa.

Myytti levisi kylmän sodan aikana itäblokissa, vähemmissä määrin lännessäkin. Vuonna 1962 ottelusta tehtiin Neuvostoliitossa propagandistinen elokuva, joka vahvisti ja ylläpiti myyttiä myös tuleville polville. Saksalaiset ja ukrainalaiset tutkijat ovat myöhemmin käyneet läpi otteluun liittyvää historiallista aineistoja ja haastatelleet paikalla olleita eloonjääneitä.

AURORA

19


Italian jalkapalloliiton puheenjohtaja Giorgio Vaccaro ojentaa vuoden 1938 Italian cupin voittajajoukkueen Juventuksen kapteeni Mario Varglienille palkintopokaalia Stadio Mussolinilla. Varglien, vuoden 1934 maailmanmestari, ottaa palkinnon vastaan käsi ojossa fasistien suosimaan roomalaiseen tervehdykseen. – Ottelun puoliajalla esitetty uhkaus on jälkikäteen luotu tarinankerronnallinen lisäys myytin vahvistamiseksi. Haastatteluaineistojen pohjalta tutkijat ovat todenneet, ettei tällaista uhkausta annettu. On tosiasia, että yhteensä neljä kiovalaispelaajaa teloitettiin miehityksen aikana, mutta tämä tapahtui huomattavasti myöhemmin. Monet pelaajista kuuluivat kommunistiseen puolueeseen ja Neuvostoliiton tiedustelupalveluun, millä oli tosiasiassa ottelua suurempi merkitys teloituksissa, Vares kertoo. Tarina urheista ukrainalaisista jalkapalloilijoista uhmaamassa omaa kuolemaansa on herätetty viime vuosina uudelleen eloon. – Myytti kuoleman ottelusta sai jälleen uuden kerroksen, kun siitä tehtiin Venäjällä vuonna 2012 uusi filmatisointi, jossa ukrainalaiset oli esitetty saksalaisten tavoin konnina. Sankaritarina käännettiin venäläiseksi, mikä taas koettiin hirvittävänä loukkauksena Ukrainassa.

Jalkapallo yhdistää kansakunnan Klassisin esimerkki totalitarismin ja jalkapallon yhteiselosta löytyy Benito Mussolinin fasistisesta Italiasta. – Mussolini ymmärsi ensimmäisenä valjastaa jalkapallon poliittiseen käyttöön. Mussolini halusi luoda modernin massayhteiskunnan, jolla on selkeä päämäärä ja joka on tehokas, organisoitunut suurvalta. Fasismi aatteena oli keskeisin keino tämän saavuttamiseksi, mutta

20

AURORA

jalkapallolla oli oma roolinsa. Italia oli ennen Mussolinin valtakautta hyvin hajanainen. Serie A koko Italian yhteisenä sarjana yhtenäisti maata, Vares sanoo. Mussolini korosti fasismissaan Italian suuruutta ja voimaa, mikä näkyi myös italialaiseen jalkapalloon, calcioon, liitetyissä mielikuvissa ja Italian jalkapallomaajoukkueen yhä tänä päivänä käytössä olevasta kannatushuudosta Forza Azzurri. Voiman ja vallan jopa yliampuva korostaminen fasistisessa Italiassa on usein historiankirjoissa selitetty sillä, että Italia kärsi ensimmäisessä maailmansodassa valtavia tappioita ja nöyryytyksiä siitä huolimatta, että maa kuului sodan voittaneisiin ympärysvaltoihin. – Italia otti sodassa omalla maaperällään pelkkiä tappioita, eikä se saanut juuri mitään hyvityksiä rauhanneuvotteluissa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen maa oli myös ajautunut vallankumoukselliseen tilanteeseen, jossa uhkana olivat joko kommunistinen tai oikeistolainen vallankaappaus. Mussolini onnistui nostamaan italialaisen jalkapallon kansainväliselle huipputasolle lyhyessä ajassa. Vielä vuoden 1912 Tukholman kesäolympialaisissa Italia hävisi jalkapalloturnauksen neljännesvälierissä piskuiselle Suomelle, joka osallistui turnaukseen ainoana ei-itsenäisenä kansakuntana. Vuonna 1934 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin Italiassa. Mussolinille oli tärkeää osoittaa muille länsimaille, että Italia on kykeneväinen järjestämään kisat.


Marquis de Custine oli hiljan julkaissut teoksen La Russie, jossa Venäjäs t ä anne t tiin todella takapajuinen ja sivistymätön kuva. Kirja sai tsaari Nikolai I:n raivon valtaan, ja Venäjän johdon mie– Vesa Vares lestä vääränlaisen kuvan korjaaminen oli yksi motiivi osallistua Lontoon maailmannäyttelyyn, Koivunen sanoo. Koivunen järjesti keväällä Turun yliopistossa seminaarin, joka keskittyi Venäjän isännöimiin kisoihin, jalkapallon ja politiikan kytköksiin, venäläiseen megatapahtumien traditioon sekä median rooliin näissä tapahtumissa. Koivusen mukaan MM-kisoihin on valmistauduttu hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa. – Kisat pelataan nyt ensimmäistä kertaa maassa, jota kurjistavat laajat taloudelliset pakotteet ja joka on sotilaallisessa konfliktissa naapurimaansa kanssa, Koivunen kuvailee. Venäjän kisat ovatkin olleet poikkeuksellisen paljon esillä julkisuudessa ja Venäjän isännyyttä on kritisoitu kovin sanoin. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuista tuntuu tällä hetkellä lähes mahdottomalta puhua ilman, että esiin nousee Venäjän harjoittama ulkopolitiikka. Venäjän liitettyä Krimin niemimaan itseensä länsimaat ovat sitoutuneet Venäjään kohdistuviin talouspakotteisiin. Myös kaksoisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytysyritys ovat nostaneet Venäjän otsikkoihin. Jalkapallon ja politiikan silmiinpistävä rinnakkaiselo näyttää kadonneen kylmän sodan jälkeen. Onko politiikka nyt kuitenkin palannut nurmikentille Venäjän kisojen myötä? – Ehdottomasti. Jo pelkästään Venäjän isännyys tässä maailmantilanteessa tekee kisoista tavallista poliittisemmat, toteaa Koivunen. Vareksen mielestä urheilu ei voi koskaan olla täysin irtautunut politiikasta. Tutkijan mukaan MM-kisojen poliittisuus kumpuaa ennen kaikkea siitä, että Venäjä on viime

Jalkapallo vertautuu usein uskontoon ja fanien kokema kiihko uskonnolliseen kokemukseen." – Mussolini oli kehittänyt määrätietoisesti italialaista jalkapalloa ja sen infrastruktuuria koko 1920-luvun. Italialaisilla oli maine huonoina suorittajina sekä fyysisesti heikkona kansana, ja siksi Mussolini halusikin esitellä kisoissa uuden italialaisen soturimentaliteetin. Kisat olivat monella tapaa menestys Italialle, sillä ne sujuivat ongelmitta ja ennen kaikkea Azzurri voitti kultaa, Vares kertoo.

Politiikka palaa kisoihin Italian vuoden 1934 MM-kisat vertautuvat monella tapaa Venäjällä tänä kesänä pelattaviin kisoihin. Aivan kuten ensimmäinen maailmansota Mussolinin Italialle, Neuvostoliiton romahtaminen ja sitä seurannut syvä talouslama ovat Venäjän lähihistorian riippakiviä, kansakunnan kollektiivisen muistin traumoja, joiden taakasta maa tahtoo päästä eroon. Venäjä-tutkija Pia Koivusen mukaan jalkapallon MM-kisat ovat osa Venäjän suuruuden palauttamista, patrioottista projektia, jossa sekä omalle kansalle että muille maille pyritään osoittamaan venäläinen mahti. – Venäjän keskeinen tavoite kisojen suhteen on korjata siihen liitettyjä käsityksiä. On tavallaan surullistakin, että tämä on ollut venäläisen kulttuuridiplomatian päätavoite jo 1800-luvulta lähtien, Koivunen toteaa. Koivunen on Turun yliopiston yleisen historian yliopistonlehtori ja työskentelee tällä hetkellä Suomen Akatemian tutkijatohtorina saatuaan kolmivuotisen rahoituksen tutkimukselleen, joka käsittelee Neuvostoliiton megatapahtumia kulttuuridiplomatian muotona. – Kun Venäjä aikoinaan valmistautui Lontoossa 1851 pidettyihin ensimmäisiin maailmannäyttelyihin, ranskalaisen matkakirjailija

AURORA

21


vuosina kääntynyt takaisin kylmän sodan asetelmiin ja perivenäläiseen nationalismiin. – Venäjän tiukentunut linja ja entistä selkeämpi pyrkimys omaksua Neuvostoliiton perintö kahden mantereen suurvaltana on aiheuttanut yhteentörmäyksiä läntisen maailman kanssa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Venäjän luultiin seuraavan lännen mallia. Nyt länsi on neuvoton, kun Venäjän ja Turkin kaltaiset valtiot – sekä vähemmissä määrin myös Puola ja Unkari – sanovat suoraan, ettei heitä kiinnosta enää seurata länsimaita, Vares kuvailee.

22

AURORA

Imagotappio Venäjälle, ei isäntäkaupungeille Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut ovat maailman suurin urheilutapahtuma. Koivunen kutsuu kisoja megatapahtumaksi, joka on brittiläisen sosiologi Maurice Rochen luoma käsite. Sillä viitataan poikkeuksellisen suuriin, laajalle levinneisiin ja kulttuuriselta tai yhteiskunnalliselta vaikutukseltaan erityisen merkittäviin tapahtumiin. – Nykypäivänä tällaisiksi voidaan luokitella ainakin suurimmat urheilutapahtumat


Venäläiseen kulttuuriin liittyy tietty megalomaanisuus, joka on huomattavissa erityisen hyvin kansainvälistä näkyvyyttä saavien mahtipontisten spektaakkeleiden järjestämisessä."

– Pia Koivunen

olympialaisista jalkapallon MM-kisoihin sekä esimerkiksi maailmannäyttelyt ja merkittävimmät poliittiset huippukokoukset. Kaikkiin näihin liittyy myös poikkeuksellisen hyvä medianäkyvyys, Koivunen toteaa. Koivunen kertoo, että Venäjällä on viime vuosina ollut käynnissä megatapahtumien buumi. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuja edelsivät esimerkiksi vuoden 2014 talviolympialaiset Sotšissa, EU:n ja Venäjän huippukokous Jekaterinburgissa 2013, Universiadit Kazanissa 2013 sekä Euroviisut Moskovassa 2009. – Venäjällä on pitkä traditio megatapahtumien järjestämisessä. Venäläiseen kulttuuriin liittyy tietty megalomaanisuus, joka on huomattavissa erityisen hyvin kansainvälistä näkyvyyttä saavien mahtipontisten spektaakkeleiden järjestämisessä, Koivunen sanoo. Megatapahtumien järjestäminen on Koivusen mukaan osa Venäjän uudempaa linjaa, soft poweria. Amerikkalaisen politologin Joseph Nyen luoma käsite tarkoittaa sellaista vallankäyttöä, joka pohjautuu pakkokeinojen sijaan houkutteluun. – Soft power koostuu muun muassa kulttuurista ja poliittisista arvoista. Venäjä on itsekin omaksunut termin ja siitä puhuttiin paljon etenkin ennen Ukrainan konfliktia. Kesän MM-kisat on tähän mennessä suurin tapahtuma, jonka Venäjä on järjestänyt. Niiden piti olla Putinin järjestämien spektaakkelien huipennus, mutta tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa se uhkaa jäädä latteaksi, Koivunen pohtii.

Näyttääkin siltä, että Venäjällä pelattavista kisoista jää länsimaille negatiivisempi kuva kuin Sotšin olympialaisista. Sekä Koivunen että Vares ovat yhtä mieltä siitä, ettei Venäjä ole onnistunut pehmeässä vallankäytössään. Venäläistä politiikkaa määrittää tällä hetkellä voimakas patriotismiin taittuva nationalistinen ajattelu, joka ei tunnu istuvan kulttuuridiplomatian kentälle. – Venäjän heikkous imagotaistelussa on se, ettei heillä ole tarpeeksi tarjottavaa tällä saralla. Pehmeä vallankäyttö välittyy ennen kaikkea kulttuurisesti, eikä esimerkiksi läntisessä populaarikulttuurissa ole venäläisiä supertähtiä. Kaikki kulttuurivaikuttaminen peittyy nationalistisen hehkutuksen alle, Vares sanoo. Jos Venäjän tarkoituksena on ollut todistaa omaa tasavertaisuuttaan lännelle, miksi se sitten järjestää kisat tällaisessa poliittisessa tilanteessa, erityisesti, kun megatapahtumat vieläpä lähes poikkeuksetta tuottavat järjestäville tahoille tappioita? – Putinin toimintatavat ovat äärimaskuliinisia ja hän arvostaa voimaa ja suorituksia. Se, että onnistuu saamaan järjestettäväkseen tällaisen halutun tapahtuman, on myös hyväksynnän saamista, Vares linjaa. Koivunen huomauttaa, että Venäjän lähtiessä hakemaan kisaisännyyttä vuonna 2009 maailmanpolitiikka näytti vielä erilaiselta ja lisää, että kisojen järjestäminen on jo itsessään suuri saavutus. Toisaalta kisoihin liittyy myös alueellisen kehittämisen näkökulma. – Kun isännöi tämän kokoluokan megatapahtumaa, median valokeila on suuri ja koko

AURORA

23


maailman katse kääntyy isäntämaahan. Venäjällä alettiin jo vuosia sitten kanavoida resursseja tiettyihin suurkaupunkeihin, joista on tehty tärkeitä alueellisia keskittymiä. Nyt näille kaupungeille halutaan antaa kansainvälistä näkyvyyttä, Koivunen kertoo. Vuoden 2014 talviolympialaisten jälkeen aiemmin verraten tuntematon Sotši tuli koko maailmalle tutuksi. Lopputurnauksen jälkeen sekä kisojen itäisin isäntäkaupunki Jekaterinburg että Venäjän tataarikulttuurin keskittymä Kazan nousevat maailmalla tunnettujen venäläisten suurkaupunkien joukkoon. – Venäjää vaivaa yhä sulkeutuneisuuden leima. Vaikka Venäjä on kohtalaisen suosittu matkakohde, talouspakotteet ovat syöneet jonkin verran sen turismia. Kisoilla voidaan myös osoittaa, että Venäjällä on muitakin mielenkiintoisia ja hyvinvoivia kaupunkeja kuin Moskova ja Pietari, Koivunen sanoo.

Kenelle kisat kuuluvat? Venäjän politiikassa on viime vuosina ollut vallalla maan entisen pääideologin Vladislav Surkovin kehittämä suvereenin demokratian käsite. Surkov on jo joutunut syrjään Putinin lähipiiristä, mutta ajatus siitä, ettei Venäjä kumartele ylikansallisia toimijoita, määrittää yhä venäläistä poliittista ajattelua. – Kun Venäjä päätti hakea vuoden 2018 jalkapallon maailmanmestaruuskisojen isännyyttä, se teki sen kuitenkin kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan ehdoilla. Tämähän on jokseenkin ristiriidassa Venäjän itsestään antaman kuva kanssa, Koivunen toteaa. Jalkapallokisoja järjestävät valtiot eivät siis ole ainoita vallankäyttäjiä, mitä tulee jalkapallon MM-kisoihin. – Fifa muun muassa määrittää sen, kuinka paljon katsojia kisoissa käytettäville stadioneille tulee mahtua. Fifalla ja Venäjällä on

24

AURORA

kaikista kisoihin liittyvistä seikoista tarkat sopimukset, joissa esimerkiksi määritellään kisatoimijat kahden kilometrin säteellä pelipaikoista, Koivunen kertoo. Jos Venäjän harjoittama ulkopolitiikka on langettanut synkän varjon kisojen päälle, Fifan rypeminen korruptioskandaalissa ei ole ainakaan kirkastanut niiden mainetta. – Todistetut korruptiotapaukset liittyvät enemmän Qatarin kisoihin. On hyvin vaikea uskoa, että toimintatavat olisivat olleet Venäjän hakuprosessissa jotenkin erilaiset kuin Qatarin tapauksessa, Vares sanoo. On siis todennäköistä, että Putin on enemmän tai vähemmän ostanut kisat Venäjälle. Vares ja Koivunen jakavat näkemyksen siitä, ettei isäntämaita tulisi kuitenkaan tuomita kansainvälisen lajiliiton korruptiosta. – Molempien maiden valinnat kisaisänniksi ovat perusteltuja siinä mielessä, ettei Venäjä saati yksikään Lähi-idän maa ole koskaan järjestänyt kisoja. Viime vuosinahan kisoja on tietoisesti viety myös uusille alueille, kun ne järjestettiin vuonna 2002 ensimmäistä kertaa Aasiassa ja 2010 Afrikassa, Koivunen toteaa. – Venäjällä on pitkä jalkapallohistoria, kun taas Qatarin panos lajille on ollut olematon. Jos Qatarin valintaa miettii tästä näkökulmasta, Lähi-idästä olisi löytynyt parempiakin ehdokkaita, Vares lisää. Vareksen mukaan huomionarvoisempaa on se, että jalkapallon MM-kisat ovat paisuneet jopa liian suuriksi: – Demokraattisissa maissa syntyy usein vahva oppositio, joka vastustaa kisoja taloudellisista tai ympäristöön liittyvistä syistä. Vain autoritaaristen valtioiden johtajat voivat nykypäivänä luvata, että kisat järjestetään ongelmitta.

Kuuntele Vesa Vareksen haastattelu utu.fi/podcast


KOLUMNI

Hyvinvointi on nyt pop. Kaupungit vasta ovatkin pop. Mutta onko liikunta ja urheilu pop? Ei ainakaan jos katsoo suomalaisten laskevaa käyrää urheilumenestyksessä. Tai jos katsotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuloksia: ei-liikkuvien kansalaisten osuus kasvaa ja on nyt jo neljäsosa kansasta. THL:n mukaan kolme neljäsosaa miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista on ylipainoisia, ja tämäkin ikävä trendi vain vahvistuu. Viesti on selvä: tässä liukuvien työaikojen ja ihmeellisen internetin maailmassa vaara piilee siinä, että ihminen ei ”ehdi” liikkua. Kyseessä on tietysti naurettava tekosyy. Kysykäämme sitten, tehdäänkö suomalaisissa kaupungeissa riittävästi liikunnan ja urheilun eteen? Esimerkiksi Turussa suunnitellaan ratapihan alueelle uutta elämyskeskusta, jonka tavoitteena on houkutella ihmisiä liikkumaan. Lisäksi meillä on hyviä liikuntaan kannustavia puistoja, erityisesti Kupittaalla. Mutta miten liikkumista voisi tukea kaupungin keskustassa? Turussakin voisi olla enemmän liikunnalle pyhitettyjä alueita tai venyttelytankoja Aurajoen varrella, missä merkittävä määrä lenkkeilijöitä käy päivittäin. Mitä olisi vaikkapa tanssia tangoa tai

KUVA HANNA OKSANEN

MIKÄ MEITÄ LIIKUTTAA?

salsaa Vanhalle Suurtorille rakennetulla tanssilattialla? Kun työni puolesta liikun paljon maail­ man turuilla ja toreilla, olen selvästi huomannut, että edistyksellisissä kaupungeissa panostetaan nyt vahvasti liikuntaan. Ajatellaan, e tt ä viihtyvyys lisääntyy parhaiten sillä, että ihmisen liikkuvat kaupunkien keskustoissa autojen sijaan kävellen, hölkäten, polkupyöräillen ja erilaisten harrastusten merkeissä toisiaan tavaten. Ny t olisi aika panostaa liikuntaan myös suomalaisissa kaupungeissa. Turussa hyvinvoinnin kasvattaminen on onneksi kaupungin strategisen kehittämisen kärjessä. Muistakaa: meillä on edelleen paimentolaisen ruumis ja mieli, jotka tarvitsevat liikettä. Meidät on luotu liikkumaan, eikä istumaan paikoillaan. Ihmisen pitää satsata liikkumiseen, joka ainut päivä. Liikunta huolehtii ruumiista ja antaa mielelle virikkeitä. Tehkäämme kaikkemme, että Suomi heräisi tukemaan tätä.

"Meidät on luotu liikkumaan, eikä istumaan paikoillaan."

Markku Wilenius Kirjoittaja on tulevaisuudentutkimuksen professori, joka johtaa Turun keskustan kehittämistä visioivaa työryhmää. AURORA

25


TEKSTI JA KUVAT ERJA HYYTIÄINEN

Kansalaistiede toi näkymättömän nuoren näkyville Miten nuoret ihan oikeasti voivat? Kysymys johti ainutlaatuiseen yhteistyöhön, jossa tutkija sai tuekseen neljä Yle Uutisluokan nuorta. Yhdessä ruoditut kysymykset ja analysoidut tulokset kertovat yhteiskunnasta, jossa kolme neljästä nuoresta voi hyvin, mutta se vajaa neljännes, se voi pelottavan huonosti.

T

urun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila istuu Ylen aamu-tv:n armottomissa valoissa. Sadat tuhannet suomalaiset näkevät ja kuulevat häntä tänään. Hän puhuu niiden puolesta, jotka kokevat olevansa näkymättömiä. – Kouluissa on lapsia ja nuoria, työpaikoilla aikuisia, jotka jostain syystä kokevat, että heidät suljetaan ulos yhteisöstä. Siitä syntyy näkymättömyyden tunne, ihan kuin itsen ja muiden välissä olisi pleksilasi tai joku painaisi itseä kasaan niin, ettei itseä näy lainkaan, Junttila kuvaa. Vastapäätä istuva Yle Uutisluokan nuori toimittaja Pietari Salmi Kallion lukiosta nyökkää pariin kertaan. Hän ei hätkähdä vaikka Junttila kertoo lähes joka viidennen nuoren kokevan ainakin joskus olevansa näkymätön. Salmelle luvut eivät ole yllätys. Junttila, Salmi ja uutisluokkalaiset Anna Lakner, Harri Hirvonen ja Myrsky Virmavirta tekivät alkuvuoden aikana jotain ainutlaatuista Suomessa. Osana Yle Uutisluokka -toimintaa he loivat kyselyn, jossa kohderyhmä, nuoret, pääsi vaikuttamaan koko prosessiin: kyselyn aiheisiin, kysymysten sanamuotoihin,

26

AURORA


Ylen Uutisluokka yhdisti apulaisprofessori Niina Junttilan (vas.) ja joukon Kallion lukiolaisia, jotka miettivät yhdessä, miten nuoret innostetaan vastaamaan nuorten hyvinvointia koskevaan kyselyyn. Toimintamalli käy citizen science -esimerkistä. Kansainvälisessä tiedeyhteisössä viime vuodet levinneessä kansalaistieteessä otetaan akateemisen tiedeyhteisön ulkopuoliset mukaan tutkimuksen tekoon. AURORA

27


18 %

kokee olevansa näkymätön muille ainakin joskus

vastausten analysointiin. Nyt ruodittavana on lopputulos.

Osaisiko nuori kysyä osuvammin kuin keskiikäinen? On syvin talvi. Niina Junttila on matkalla työpaikalta kotiin, kun puhelin soi. Vieras ääni esittäytyy Yle Nuorten tuottajaksi Anna-Maria Talvioksi. Sekaisin2-kampanjaa tuottavan Talvion mielessä oli alkuvuodesta lähtien pyörinyt kysymys, tiedämmekö me todella, miten nuoret voivat. Kertooko aikuisten laatima kouluterveyskysely totuuden? – Olin miettinyt asiaa pitkään. Tunsin entuudestaan professori Juho Saaren ja heitin hänelle saman kysymyksen. Saari kehotti lukemaan Niinan kirjan Kavereita nolla, Talvio muistelee. Mielessä alkoi kyteä ajatus: Tarvitsisimmeko nuoret mukaan miettimään kysymyksiä ja analysoimaan tuloksia? Ajatuksenjuoksun taustalla heijastui Talvion oma historia: gradua tehdessään hän pureutui kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin tutkimusmenetelmiin ja työ iskosti mieleen havainnon siitä, miten tärkeää tieteellinen tutkimus on. Tuona talvisena alkuiltana Talvio soitti Junttilalle. – Esitin Niinalle, että hän tutkijana tekisi yhdessä Ylen uutisluokkalaisten kanssa

28

AURORA

kyselyn nuorille. Olin varautunut pitkään suostuttelupuheenvuoroon. Niina sanoikin heti kyllä, Talvio muistelee. Junttila on Suomen, lasten ja nuorten kohdalla koko maailman, johtavia yksinäisyystutkijoita. Häntä ajaa eteenpäin intohimo tutkia ja muuttaa tiedon avulla maailmaa paremmaksi. Hän tar ttui Talvion koukkuun empimättä, vaikka tiesi sen tarkoittavan vapaaehtoistyötä. Vaikka tiedepiireissä on puhuttu viimeiset pari vuotta ahkerasti citizen sciencesta, kansalaistieteestä, on menetelmä sen verran uusi, ettei Junttila vielä rohjennut nimetä kyselyä varsinaiseksi tutkimukseksi. Hän puhuu kyselystä, ja siksi säästi työaikansa virallisempiin tutkimuksiin. – Tein tätä sitten iltaisin ja viikonloppuisin, ihan vaan tekemisen ilosta, hän sanoo. Nuorten lisäksi hankkeessa olivat mukana Ylestä Talvion rinnalla Yle Uutisluokan toimittaja Mikko Laine, joka muun muassa järjesti Junttilan ja nuorten ensimmäisen tapaamisen. – Uutisluokkalaisten ja Niinan välille muodostui heti sujuva ja luottamuksellinen keskusteluyhteys. Lähes koko tapaamisaika kului nuorten elämästä ja siihen liittyvistä haasteista keskustellessa. Olin ottanut tavoitteeksi, että tapaamisen aikana nuoret ja Niina saisivat suurimman osan tutkimuskysymyksistä muotoiltua, mutta kun seurasin keskustelua, tuli tunne, että tärkeintä onkin


Lukiolainen Hertta Kivikko (vas.) haastatteli Ylen aamu-tv:ssä apulaisprofessori Niina Junttilaa ja Kallion lukiota käyvää Pietari Salmea nuorisokyselystä. – Kyselyn esilletuomista asioista ei koulussa juuri puhuta, Salmi sanoo.

ensin hahmottaa tutkittavien – nuorten – elämää vapaan keskustelun kautta. Tutkimuskysymykset ja muu tutkimukseen liittyvä työ päätettiin hoitaa etätyöskentelynä sähköpostitse, Laine muistelee.

Yli 850 nuorta kertoi elämästään Niina Junttila viimeistelee kysymyslistaa kotona. Valitse kuinka usein koet, että muut ihmiset ... katsovat lävitseni kuin minua ei olisi olemassakaan ... jättävät minut keskusteluissa huomiotta ... eivät vastaa viesteihini ... eivät kutsu minua erilaisiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin ... kohtelevat minua kuin olisin näkymätön Lomakkeessa on kymmenittäin rastittavia kysymyksiä, muutamaan kohtaan voi kirjoit-

10 %

kokee yksinäisyyttä joko usein tai aina AURORA

29


12 %

kaipaa kaveria, jolle voisi puhua kaikista omista asioistaan taa avovastauksia. Lomake päättyy sanoihin: "Kerro vielä unelmastasi". Se on yksi niistä kysymyksistä, jotka lukiolaiset halusivat ehdottomasti mukaan. – Mä rakastan puhua mun unelmistani. Se mahdollisuus saisi minut vastaamaan muihinkin kysymyksiin, Lakner sanoo. – Nämä nuoret olivat parhaita asiantuntijoita kertomaan, mitkä asiat ovat nuorten elämässä tärkeitä juuri tällä hetkellä, mikä huolestuttaa, mikä kiinnostaa. Miten kysymme asioita niin, että kysymykset innostavat vastaamaan ja osuvat nuorten todelliseen ja itse kokemaan elämään, Junttila sanoo. Suomalaisessa kansalaistiedemenetelmässä otettiin askel pidemmälle. Aiemmin kansalaistiede oli sitä, että tavalliset ihmiset ovat auttaneet tietojen keruussa, vaikkapa lähettämällä tutkijoille puutiaisnäytteitä. Se, että tavalliset nuoret otettiin mukaan miettimään tutkimuskysymyksiä, ja jopa tulosten analysointia, oli uusi askel. Lakner arvioikin, että aiemmin ei ole päästy yhtä lähelle nuorten elämää. – Oli hienoa huomata, miten hyvin Niina otti meidän ehdotuksemme vastaan. Meille tuli kuultu olo, Lakner sanoo.

30

AURORA

Mukaan kutsuttiin yläasteikäisiä ja toisen asteen opiskelijoita. Kysely lähetettiin Ylen Uutisluokka -yhteistyössä mukana oleville, ja odotettu 800 vastaajan raja rikkoutui reippaasti. – Toivon, että tuloksiin perehtyvät erityisesti ne, jotka työskentelevät nuorten kanssa, opettajat ja ohjaajat. Heille tämä antaa paljon uutta tietoa, Hirvonen sanoo. Salmi täydentää, että eivät nämä asiat kaikille nuorillekaan tuttuja ole. Omat tuntemukset toki tietää, mutta ei kyselyn paljastamista asioista juuri koulussa yhdessä puhuta. Sanoja saattelee tieto, että neljännes nuorista kokee, ettei opettajaa kiinnosta hänen asiansa lainkaan. – Mulla on vahva usko siihen, että opettajia oikeasti kiinnostaa, mutta heillä ei vain ole aikaa, Salmi sanoo, ja saa sanoilleen tukea Junttilalta.

Näkymätön voi palata näkyväksi Päivää ennen Yle Uutisluokka -päivän aamutv-lähetystä Junttila käy uutisluokkalaisten kanssa tuloksia läpi. He tietävät jo nyt, että

13 %

nuorista kokee jatkuvaa alakuloisuutta ja surullisuutta


19 %

nuorista kokee tulevaisuutensa masentavana ja/tai, ettei siltä ole mitään odotettavaa

seuraavana päivänä kaikki Ylen äärelle päätyneet kuulevat tuloksista. Nuorten kokemuksia käsitellään radiouutisissa, tv-lähetyksissä, verkkosivuilla ja kolumneissa Tulokset ovat osin musertavia. Joka kymmenes koki yksinäisyyttä aina tai usein. Neljännes ajatteli, ettei muita ihmisiä ole hyvä päästää lähelle. Seitsemän prosenttia totesi, että on parempi satuttaa muita ennen kuin muut ennättävät satuttamaan sinua. Tulokset ovat samansuuntaisia kuin kouluterveyskyselyssä, mutta näkökulma on laajempi. Mukana on vahvasti Junttilan yhdessä Juho Saaren kanssa Suomeen tuoma ostrakismin käsite. – Sanan juuret ovat antiikin Kreikassa. Agoralla äänestettiin vuosittain kirjoittamalla ostrakoniaan, saviruukun palaseen, sen ihmisen nimi, jonka halusi karkottaa kaupungista. Jos sai 6 000 ostrakonia, henkilön oli poistuttava kymmeneksi vuodeksi. Tänä päivänä ei äänestetä saviruukun palasilla, mutta meillä on nuoria, lapsia, aikuisia, jotka jostain syystä saavat eräänlaisen leiman, jonka myötä heidät suljetaan yhteisöstä, Junttila kertoo. Mutta miten voi auttaa näkymättömyyden vaarassa olevaa nuorta? Voisiko ratkaisussa ottaa mallia Muumien näkymättömästä lapsesta Ninnistä, kysyy aamu-tv:ssä uutisluokkalainen Hertta Kivikko. – Juuri sitä pitää soveltaa. Ninnistä tuli näkyvä, kun muut alkoivat huomata hänet, antoivat hänelle arvoa ja tekivät hänet merkitykselliseksi. Näkymättömyydessä, ostrakismissa, puuttuu neljä perustarvetta:

merkityksellisyyden kokeminen, vaikuttamismahdollisuudet, itsearvostus ja kuuluminen johonkin porukkaan. Kun Ninni halusi puolustaa Muumimammaa niin, ettei tämä putoa mereen, siinä kohtaa hän sai takaisin tunteensa siitä, että hän itse voi vaikuttaa ympäristöönsä ja hän välittää jostakusta niin paljon, että haluaa auttaa, Junttila sanoo.

Ja idolini on… Kymmenen minuuttia on pian ohi. Aamu-tv siirtyy seuraavaan aiheeseen. Takahuoneeseen palaava Junttila kertoo valoisammista luvuista. Tutkimus paljasti suurimman osan suomalaisista nuorista voivan loistavasti. Kolmella neljästä on kavereita, joille voi kertoa mitä tahansa. Heillä on kaveriporukka, johon pääsee mukaan aina kun haluaa. Yle Uutisluokan ja sitä kautta myös kyselyn tuottaja Hanna Visala on yllättynyt erityisesti vastauksesta kysymykseen, ketä nuoret pitävät esikuvanaan. Talvio oli halunnut tämän kysymyksen mukaan, siitä kun saattaisi olla apua loppuvuonna toteutettavassa Sekaisin2-kampanjassa, jonka kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret. – Mietin, millä me heidät tavoittaisimme. Ehkäpä yhteisen idolin kautta, Talvio sanoo. Tulos oli yksi kyselyn suurimmista yllätyksistä. Vastaukseksi ei saatu Cheekia, ei Mansikkkaa, ei Roni Backia. Ihailtavien henkilöiden ja esikuvien ykkönen oli äiti. – 45 prosenttia vastanneista kirjasi esikuvakseen oman äidin, isän tai molemmat, Junttila kertoo. AURORA

31


Järjestä tapahtumasi Tiedekeskus Tuorlassa!

Virkistyspäivä / Workshop / Juhlatilaisuus VARAA KOKOUSTILAT JA PLANETAARIO KÄYTTÖÖSI

tiedekeskustuorla.fi

SEILIN SAAREN

TIEDEOPASTUKSET

Turun yliopiston tutkijat pitävät tiedeopastuksia Seilissä kesän ja alkusyksyn aikana. Tarkista 32 AUROR A opastusten aikataulut ja varaa paikkasi osoitteessa www.visitseili.fi/fi/opastus/

TIEDEOPASTUKSET – Seilin hyönteiset – – Puutiaistutkimus –

SAFARI

Yöllinen retki lepakoiden ja yöperhosten maailmaan


K I R J AT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

Kiinan historia pähkinänkuoressa

Professori Lauri Paltemaa Turun yliopistosta on kirjoittanut kompaktin yleisesityksen Kiinan historiasta. Kronologisesti etenevän teoksen keskeisin lähdeaineisto muodostuu uusimmasta, länsimaisesta tutkimuskirjallisuudesta. Kirja koostuu 11 pääluvusta. Liikkeelle lähdetään alkumyyteistä ja esihistoriallisesta ajasta, joiden avulla lukijalle näytetään, miten nykyisten kiinalaisten esivanhemmat jäsensivät paikkansa maailmankaikkeudessa. Läpi vuosituhantisen historian päädytään lopulta oman aikamme kysymyksiin, kuten Kiinan voimakkaaseen, mutta hyvin epätasa-arvoisesti jakaantuneeseen talouskasvuun. Teos sopii oivallisesti johdatukseksi jokaiselle, joka haluaa muo dos t aa itselleen kokonaiskuvan Kiinan kiehtovast a menneisyydestä. Lyhyt johdatus Kiinan historiaan Lauri Paltemaa Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskus, Turun yliopisto 2018

Esikuvansa näköinen juhlakirja Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa on Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen 6 0 -vuotisjuhlakirja, jonka avulla VainioKorhosen ystävät, oppilaat ja kollegat onnittelevat professoria merkkipäivän johdosta. Tavoit te ena on ollut seura t a Vainio -Korhosen viitoittamaa tietä ja tarjota lukijalle laaja-alainen kuva Suomen historiasta osana Itämeren piiriä, Eurooppaa ja maailman historiaa. Tässä onkin onnistuttu hyvin. Kovakantinen, runsaasti kuvitettu teos etenee lähitulevaisuudesta menneisyyteen, keskiajalle saakka. Kirjasta selviää esimerkiksi millaisia olivat Ruotsin vallan ajan lopun turkulaispihojen puut tai millainen merkitys tanssilla oli Turun 1800-luvun alun seurapiireissä. Kirja kiinnittyy vahvasti myös nykyhetkeen pohtimalla esimerkiksi lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia museokontekstissa. Kaupungin varjoissa, arkistojen valossa Topi Artukka, Jarkko Keskinen & Taina Saarenpää (toim.) Sigillum 2018

Ainutlaatuinen vaellus maisemaan

Markku Valkosen ja Pekka Niemelän yhteistyönä syntynyt Vaelluksia maisemaan on ainutlaatuisen kattava tarkastelu luonnonhistoriallisten muutosten ja taiteen vuorovaikutuksesta. Niemelä on Turun yliopiston biodiversiteetti- ja ympäristötieteen emeritusprofessori, Valkonen kulttuuritoimittaja, emeritusmuseonjohtaja ja tietokirjailija. Taiteen, taidehistorian ja luonnon ystäville suunnattu kirja kertoo sanoin ja näyttää kuvin, miten luonnonolot ja ihmisen toiminta heijastuvat merelliseen maisemataiteeseen. Isokokoinen teos, jonka kuvitus on kerätty eurooppalaisista taidemuseoista, toimitetaan numeroituna painoksena omassa kotelossaan. Kirjan tarjoamaa elämystä on mahdotonta kuvailla lyhyessä tilassa – se pitää itse kokea. Lukijaa ilahduttaa kirjan lopusta löytyvä kattava kirjallisuusja kuvaluettelo, joka edesauttaa jatkamaan omatoimista ”maisemamatkailua”. Vaelluksia maisemaan. Taiteen mestarit meren äärellä Markku Valkonen & Pekka Niemelä John Nurmisen Säätiö 2017

AURORA

33


Oikeussosiologian professori Anne Alvesalo-Kuusi oli mukana perustamassa kaupunkifestivaali Down By The Laituria opiskeluaikoinaan vuonna 1988. – Me järjestäjät keksimme itsellemme hauskat tittelit. Minä hoidin kaikki lupa-asiat ja tittelini oli ’juridinen koossapitopäällikkö’.

34

AURORA


TEKSTI JENNI VALTA | KUVA HANNA OKSANEN

Anne Alvesalo-Kuusi: ”Rikoksen määrittely on aina vallankäyttöä” Kuka määritellään rikolliseksi ja millä perusteella? Tämä kysymys kiehtoo oikeussosiologian professori Anne AlvesaloKuusta, joka keskittyy tutkimuksissaan rikosoikeudelliseen vallankäyttöön. Professori innostui kriittisestä kriminologiasta ollessaan vaihto-opiskelijana Hollannissa, jossa hän asui vallatussa talossa.

K

eväällä 2017 Anne AlvesaloKuusi sai mielenkiintoisen tutkimukselliseen haasteen. Häntä pyydettiin mukaan projektiin, jonka tavoitteena oli selvittää, millaisia turvapaikkapäätöksiä Suomen Maahanmuuttovirastossa on annettu vuosien 2015 ja 2017 välillä. Kansainvälisesti ainutlaatuinen pilottitutkimus osoitti, että Maahanmuuttovirasto oli tarkastelujakson aikana tiukentanut linjaansa merkittävästi. – Turvapaikkapäätöksissä tapahtunut muutos oli paljon rajumpi kuin osasimme odottaa. Tutkimusprojekti oli hieno mahdollisuus tarttua ajankohtaiseen aiheeseen ja päästä tekemään yhteiskunnallisesti tärkeää

tutkimusta. Minua kiinnostaa tutkia haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutumista, Alvesalo-Kuusi sanoo. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun yhteistyötutkimus toteutettiin poikkeuksellisen nopealla aikataululla ja tutkimusraportti julkaistiin noin vuosi projektin käynnistymisen jälkeen maaliskuussa 2018. – Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on pääsy Maahanmuuttoviraston ratkaisuihin, joten haimme tutkimuslupaa Yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Todennäköisesti luvan saamisessa olisi mennyt paljon kauemmin, jos sitä olisi pitänyt anoa Maahanmuuttovirastolta. AURORA

35


Tiukan aikataulun vuoksi emme voineet ottaa niin isoa otosta kuin olisimme halunneet, joten rajasimme aineiston tiukasti 18–34-vuotiaita Irakin kansalaisia koskeviin päätöksiin, jotta pystyimme tarkastelemaan niitä kunnolla, Alvesalo-Kuusi kertoo. Maahanmuuttoviraston tulkintalinjan tiukentuminen näkyi aineistossa monin tavoin. Kansainvälistä suojelua myönnettiin vuonna 2017 paljon vähemmän aiempaan ajanjaksoon verrattuna. Vuonna 2017 hakemuksissa esitettyä väkivallan pelkoa pidettiin enää poikkeuksellisesti perusteltuna ja hakijoiden ilmoittamia oikeudenloukkauksia pidettiin uskottavina aiempaa harvemmin. Alvesalo-Kuusi toivoo, että j u l k i s u u d e s s a p a l j o n h u omiota saanut tutkimus vaikuttaisi Maahanmuuttoviraston toimintatapoihin. – Tutkimus herätti sen verran keskustelua, että luulisin Maahanmuuttoviraston kiinnittävän siihen huomiota. Viraston edustajat ihmettelivät itsekin tulosta ja antoivat sille erilaisia selityksiä. Nyt kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt, Maahanmuuttovirastolla on ehkä paremmat edellytykset analysoida toimintaansa.

Sain Hollannista toisenlaisen näkökulman oikeuteen, sillä siellä kiinnitettiin huomiota voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämisen sijaan sen vaikutuksiin. Heräsi mielenkiinto tutkia, keitä halutaan kontrolloida ja keitä ei."

Vaihtovuosi vallatussa talossa tutustutti kriminologiaan Ura oikeustieteen parissa ei kuulunut Alvesalo-Kuusen suunnitelmiin vielä lukioikäisenä, vaan hän haaveili näyttelijän työstä. – Hain lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun, mutta en päässyt sisälle, joten treenasin vuoden Turun ylioppilasteatterissa. Siellä huomasin, ettei näyttelijäntyö ei ollutkaan aivan sellaista, mitä kuvittelin sen olevan, vaan kovaa ja myös melko yksitoikkoista työtä. Pitäessään välivuotta ja työskennellessään siivoojana Alvesalo-Kuusi sattui

36

AURORA

lueskelemaan oikeustieteellisen pääsykoekirjoja, joita hänen kaverinsa pänttäsi. Kävi ilmi, että hänen oli helppo hahmottaa juridista logiikkaa, joka samaan aikaan kiehtoi ja kummastutti. Alvesalo-Kuusi pääsi ensi yrittämällä opiskelemaan Turun yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan vuonna 1984. – Silloin oikiksessa opetettiin lähinnä perinteistä lainoppia, ja parin vuoden jälkeen alkoi tuntua, ettei se näkökulma riitä minulle. Lähdin Hollantiin vaihtoon opiskelemaan kriminologiaa. Erasmus Universiteit Rotterdamissa opetettiin kriittistä kriminologiaa ja professori Louk Hulsman julisti, että koko rikosoikeusjärjestelmä pitäisi poistaa. Alvesalo-Kuusi asui vaihtovuoden ajan vallatussa talossa Haagissa ja kulki matkat Rotterdamin yliopistolle mopolla ja junalla. Talo oli vanha koulu, josta Alvesalo-Kuusi sai itselleen ja adoptoimalleen koiralle yhden luokkahuoneen. – Sain Hollannista toisenlaisen näkökulman oikeuteen, sillä siellä kiinnitettiin huomiota voimassa olevan oikeuden sisällön selvittämisen sijaan sen vaikutuksiin. Heräsi


Tutkimus tekee näkyväksi rikosoikeuden vallankäytön

mielenkiinto tutkia, keitä halutaan kontrolloida ja keitä ei. Nykyään tiedekunnassamme opetetaan oikeussosiologian lisäksi useita muitakin vaihtoehtoisia lähestymistapoja oikeuteen, mutta vielä 90-luvulla oikeussosiologia miellettiin lainopin, eli niin sanotun oikeustieteen kovan ytimen, aputieteeksi. Opiskeluaikoinaan Alvesalo-Kuusi oli mukana perustamassa ja järjestämässä Down By The Laituri -festivaalia vuosina 1988–1995. T YY:n Rock-klubin kautta tutustunut ystäväporukka halusi luoda ilmaisen festivaalin, joka levittäytyy ympäri kaupunkia. AlvesaloKuusi oli mukana järjestämässä Miljoonasateen kuuluisaa vedenalaista keikkaa Samppalinnan maauimalassa ja rakentamassa pressuista valtavaa ”rokkirööriä”, jossa bändit soittivat. – Hoidin kaikki juridiset asiat ja lupapaperit festariin liittyen. Meillä oli järjestäjäporukan kesken sellainen sääntö, että konditionaalin käyttö oli kielletty. Ikinä ei saanut sanoa, että jotain pitäisi tehdä, vaan se piti tehdä.

Kaikki Alvesalo-Kuusen tutkimusprojektit palautuvat tavalla tai toisella vallankäyttöön ja rikosoikeudelliseen kontrolliin. Hän on kiinnostunut siitä, miten oikeus toimii käytännössä. – Muutama vuosi sitten tutkin yhteisösakkoja, joit a määrät ään yrityksille t apaturmaan johtaneesta työturvallisuuden laiminlyönnistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä vammautuu tai kuolee, koska työpaikalla ei käytetä suojavarusteita. Professorin tutkimusryhmä osoitti, että rangaistus työturvallisuuden laiminlyönnistä osoite taan Suomessa usein alemman tai keskitason esimiehelle, ja hyvin harvoin toimitusjohtajalle tai yhteisölle. Suuruudeltaan yhteisösakot olivat useimmiten noin 5 000 euroa, vaikka yritykset olisi lain puitteissa voitu tuomita jopa 850 000 euron sakkoihin. Lieviä rangaistuksia ei Alvesalo-Kuusen mukaan selitä yritysten huono taloustilanne. – Tutkimuksemme toi näkyväksi, ketkä määritellään rikollisiksi ja millaisia seurauksia sillä on – tai ei ole. Vaikka yrityksiä olisi mahdollista rangaista tuntuvammin, sitä ei haluta tehdä. Tällä hetkellä Alvesalo-Kuusi on mukana hankkeessa, jossa analysoidaan kriittisesti turvallisuus- ja rikollisuusdiskursseja, sekä näihin liittyvään lainsäädäntöön tehtyjä muutoksia ja uudistuksia vuosina 1991–2017. Hän haluaa selvittää, mihin turvallisuuden osa-alueisiin viitaten on esimerkiksi lisätty poliisin valtuuksia tai muutettu ulkomaalaislakia. – Haluan tutkia, onko lainsäädäntöä kiristetty turvallisuuteen vedoten. Minua kiinnostaa, kenen turvallisuudesta ollaan huolissaan, kenet määritellään uhkaksi ja kenen oikeuksiin voidaan puuttua turvallisuuteen vetoamalla. AURORA

37


Kuva Peter Nguyen, Unsplash

LY H Y E T

Turun yliopistossa kehitetty innovaatiokonsepti käyttöön Singaporessa yhteistyössä merialan globaalien toimijoiden kanssa Syksyllä 2018 Singaporessa järjestettävä Maritime Innovation Camp perustuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kehittämään konseptiin. Yhteistyössä Singapore Maritime Instituten (SMI) kanssa järjestettävä innovaatioleiri liittyy Turun yliopiston ja Singapore Maritime Instituten vuonna 2016 allekirjoittamaan yhteistyösopimukseen. Maritime Innovation Camp -innovaatioleirillä suomalaiset ja singaporelaiset yliopisto-opiskelijat kehittävät ryhmissä ideoita, konsepteja ja ratkaisuja yhteistyöyritysten antamaan liiketoimintahaasteeseen. Opiskelijaryhmien tulokset esitellään yhteistyöorganisaatioiden johdosta koostuvalle tuomaristolle leirin lopussa.

TURUN YLIOPISTON OPISKELIJOIDEN BULLETIN.AI ON SUOMEN PARAS KORKEA - ASTEEN OPISKELIJASTARTUP Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) järjestämässä Uskalla Yrittää -kilpailun finaalissa palkittiin Suomen parhaat nuorten yritykset. Turun yliopiston opiskelijat nappasivat voiton korkea-asteen sarjassa yrityksellään Bulletin.ai. Yrityksen liikeidea on rakentaa tekoälyä hyödyntävä työkalu uutistoimitusten käyttöön.

38

AURORA

Turun yliopiston ja Singapore Maritime Instituten kumppanit hankkeessa ovat merenkulkualan avaintoimijat MacGregor (Suomi) ja PSA Corporation (Singapore). – Olemme kehittäneet ja toteuttaneet Innovation Camp -konseptia Suomessa usean vuoden ajan yhteistyössä muun muassa merisektorin yritysten kanssa. Nyt Singaporessa toteutettavan leirin myötä konseptimme kansainvälistyy ja myös laajenee, kun mukana on samalla kertaa useita yrityksiä, sanoo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus- ja yritysyhteistyöstä vastaava johtaja Antti Saurama.

Bulletin.ai:n tekoälyä hyödyntävä innovaatio seuloo tuhansista lehtiin tulevista tiedotteista olennaiset ja uutisarvoiset. Tavoitteena on helpottaa toimittajien työtä ja mahdollistaa keskittyminen niihin asioihin, joita lukijat pitävät tärkeinä. Ide a synt yi viime vuonna Ultrahack -hackathonissa, jossa etsittiin tekoälyratkaisuja parantamaan media-alaa. Bulletin. ai voitti Helsingin Sanomien järjestämän AI in Media -sarjan. Bulletin.ai:n tiimiin kuuluvat opiskelijat Arttu Laitinen, Matias Kaskimies ja Tuomas Jokioja Turun yliopiston tulevaisuuden teknologioiden laitokselta sekä Elias Tattari Itä-Suomen yliopistosta.


Tervetuloa Tutkijoiden yöhön Turun yliopistolle 28.9.

TURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA

www.utu.fi/tutkijoidenyo

Alueen oma ylioppilaspohjainen ja yliopistotasoinen tekniikan koulutus on tärkein yksittäinen tekijä siinä, onko Turku kasvua ja hyvinvointia alueelle ja koko Suomelle tuottava vireä toiminnan keskus.” KALERVO VÄÄNÄNEN rehtori

Lähtökohta sote -uudistukselle on vähintäänkin haastava, kun totaalisella remontilla pyritään tavoittelemaan parempaa laatua ja kustannussäästöjä järjestelmässä, joka jo nyt on maailman paras.”

AAMUKAHVIT TUTKIJAN KANSSA Turun yliopiston podcastissa jututetaan eri alojen tutkijoita aamukahvin äärellä.

VELI - MATTI RITAKALLIO professori, sosiaalipolitiikka

Yliopistomaailma on täynnä tasapainoilua, osin jopa ristiriitaisten tavoitteiden välillä. Näkyvin esimerkki löytyy ehkä siitä kysymyksestä, miten vaalimme talous- ja tulospaineiden alla akateemisia perusarvoja, kuten tutkimuksen ja opetuksen vapautta.” MARKUS GRANLUND dekaani, Turun kauppakorkeakoulu

>

Tutustu yliopiston blogeihin blogit.utu.fi

KUUNTELE > utu.fi/podcast39 AURORA


LY H Y E T TURUN YLIOPISTOON 25 97 1 HAKIJAA KEVÄÄN YHTEISHAUSSA – asema Suomen toiseksi suosituimpana yliopistona säilyi

Turun yliopistoon hakeneiden määrä nousi viime vuoteen verrattuna noin 37 prosenttia. Hakijoita oli tänä vuonna 7000 enemmän kuin viime vuonna. – Hakijamäärän kasvu yhteisvalinnoissa oli odotettua, koska hakija voi nyt samalla valintakokeella hakea useampaan yliopistoon. Lääketieteellisillä aloilla poistui aiemmin käytössä ollut rajoite hakea useampaan hakukohteeseen, mikä luonnollisesti lisää hakijamääriä. Myös oikeustieteellisellä alalla voi nyt samalla valintakokeella hakea kaikkiin suomenkielisiin yksiköihin. Tekniikan hakukohteissa, tietotekniikassa ja biotekniikassa, hakijamäärien nousu jatkuu ilahduttavasti, toteaa opiskelijavalinta ja hakijapalvelut -osaston päällikkö Mari Kähkönen.

Hakijoiden määrä 30000

25 971 25000

20000

18 997

15000

10000

5000

0

9396

9265

2017

2018

ensisijaiset hakijat

Julkaisumäärät Vertaisarvioidut artikkelit Vertaisarvioimatto mat 616 artikkelit Tieteelliset kirjat 129 Ammattiyhteisölle 744 suunnatut julkaisu t Suurelle yleisölle 504 suunnatut julkaisu t Väitöskirjat 172 O2-luokan julkaisut 349

6 4 ,2 % u lu t

tö k

il

ös

e nk

M€

ne 29.3.2018 Lähde: Tietovarasto, tilan

JULKAISUJA YHTEENSÄ

5 850 VIIME VUODEN Uudet alut KOHOKOHDAT JA AVAINLUVUT 137 0

0€

3 325

500

1 000 1 500

INNOVAATIOAIHIOITA

YLIOPISTO SOLMI

2 000

KEKSINTÖILMOITUKSIA

2 500 3 000 3 50 0

38

36 KOULUTUSVIENT

ISOPIMUSTA

>> utu.fi/vuosikertomus-2017 40

AURORA

TURUN YLIOPISTO

2017


VÄ I T Ö S

TEKSTI TILDA JUNKO | KUVA HANNA OKSANEN

Syöpää sairastavat lapset liikkuvat yhtä paljon kuin terveet Syöpäsairaat lapset liikkuvat hoitojen aikana yhtä paljon – tai pikemminkin yhtä vähän – kuin terveet lapset vapaa-aikanaan. Lotta Hamari selvitti hoitotieteen oppiaineeseen tekemässään väitöstutkimuksessa aktivoivien videopelien mahdollisuuksia edistää syöpää sairastavien lasten fyysistä aktiivisuutta.

V

äitöstutkimus osoitti, että noin kolmasosa terveistä lapsista liikkuu tunnin päivässä vapaa-aikanaan ja loput vähemmän. – Vaikka aihe vaatii vielä jatkotutkimusta, tulokset ovat suuntaa antavinakin huolestuttavia erityisesti terveiden lasten näkökulmasta. Tutkimuksen tulosten valossa voidaan kuitenkin nähdä positiivisena, ettei lapsuusiän syöpä ja sen hoidot välttämättä vähennä lasten liikunnan määrää terveisiin verrattuna, Hamari sanoo. Liikunta tai liikkumattomuus eivät vaikuta siihen, sairastuuko lapsi syöpään. Sen sijaan syövän myöhäisvaikutusten ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa liikunnalla on suuri merkitys. Siksi liikunnan edistäminen heti hoitojen alkuvaiheista lähtien on tärkeää. Aktivoivat videopelit eivät tässä kokeellisessa asetelmassa näyttäneet edistävän

lasten fyysistä aktiivisuutta syöpähoitojen alkuvaiheessa. Tulokset antoivat kuitenkin lupaavia viitteitä siitä, että oikein ajoitettuna ja kohdennettuna videopelien pelaaminen voisi aktivoida lapsia jo hoitojen aikana osana muita liikuntaa edistäviä toimenpiteitä sairaalassa ja kotona. – Lapset innostuivat pelaamaan pelejä ja käyttämään myös aktiivisuusmittaria, joka oli tutkimuksessa yksi fyysisen aktiivisuuden mittausmenetelmä, Hamari kertoo.

Lue uusien Turun yliopistossa tarkastettujen väitöskirjojen esittelyt osoitteesta utu.fi/vaitokset AURORA

41


TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

Yliopistoseuran apurahat motivoivat opiskeluun Kansainvälisen liiketoiminnan opiskelija Nhan Nguyen ja maaperägeologian opiskelija Senja Meronen olivat apurahan saaneiden opiskelijoiden joukossa.

Turun Suomalainen Yliopistoseura jakoi Turun yliopiston opiskelijoille pitäjänneuvos Valto Takalan rahastosta 30 kappaletta 1 000 euron apurahoja. Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Risto Lammintausta ja Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen jakoivat apurahat 3.4.2018 Turun yliopiston hallintohuoneessa pidetyssä jakotilaisuudessa. Yliopistoseura kohdistaa tukensa erityisesti opintojensa loppuvaiheessa oleville perustutkinto-opiskelijoille, joille rahoituskanavia on rajallisesti tarjolla. Tällä hakukierroksella hakemuksia tuli määräaikaan mennessä 104 kappaletta, eli noin 30 prosenttia hakijoista sai anomukseensa myönteisen päätöksen. – Me Yliopistoseurassa haluamme kannustaa opiskelijoita omistautumaan jo perustutkintoonsa. Hyvät työskentelytavat ja opintosuoritukset antavat arvokkaan pohjan sekä työtehtäviin että mahdollisiin jatko-opintoihin, Lammintausta toteaa. Apurahan jakotilaisuudessa vastaanottaneille Nhan Nguyenille ja Senja Meroselle Yliopistoseuran tuki merkitsee paljon.

42

AURORA

– Tuntuu, että tekemistäni arvostetaan, kun pääsin ensin mukaan mikromuovin tutkimiseen keskittyvään projektiin ja nyt sain tämän apurahan. Teen projektiin gradua ja tutkin, millaista muovia vesistössä on, mistä se on tullut ja miltä ajalta se on. Osana graduani kehitän uuden menetelmän mikromuovin tutkimiseen, Meronen sanoo. – Apuraha motivoi ja merkitsee, että tekemiseni otetaan vakavasti. Olen opintojeni loppuvaiheessa ja apurahan saaminen rohkaisee siirtymään eteenpäin. Teen tällä hetkellä gradua, jossa tarkastelen, kuinka muotoiluajattelu, eli design thinking, voi johtaa innovaatioihin. Seuraavaksi minulla on suunnitelmissa tehdä tohtorintutkinto, Nguyen toteaa. Pitäjänneuvos Valto Takalan rahasto on Yliopistoseuran suurin rahasto, joka muodostettiin 1970-luvulla. Yliopistoseura jakaa siitä vuosittain stipendejä Turun yliopiston lahjakkaille ja opinnoissaan menestyneille eri tieteenalojen opiskelijoille Valto Takalan toiveen mukaisesti. Keväällä 2019 seuraavan kerran jaettavien apurahojen hakuaika on marraskuussa 2018.


Huhtikuussa 2018 professori Pekka Vallittu tutustutti Yliopistoseuran jäseniä Turun yliopiston hammaslääketieteellisen laitoksen tutkimukseen ja opetukseen.

Etsimme ehdotuksia syksyn toimintaa varten! Mistä tieteenaloista haluaisit kuulla enemmän ja mihin tutkimuskohteisiin tutustua lähemmin? Tee ehdotuksesi seuran koordinaattorille yliopistoseura@utu.fi 31.8.2018 mennessä

Kesätyöntekijä järjestää valokuva-aineistoja Yliopistoseura on tänä vuonna mukana Turun Seudun Osuuspankin kesäduunikampanjassa ja palkkaa 15–17-vuotiaan nuoren kahdeksi viikoksi. Kesätyöläisen päätehtävänä on seuran toimistolla säilytettävien valokuva-aineistojen luettelointi ja järjestäminen.

AURORA

43


meetturkufi .

44

AURORA

Aurora 2/2018  

Turun yliopiston sidosryhmälehti Aurora ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lue verkossa auroralehti.fi

Aurora 2/2018  

Turun yliopiston sidosryhmälehti Aurora ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Lue verkossa auroralehti.fi