Aurora 1/2020

1/2020 Sata vuotta tiedon valoa

Yliopistokoulutus muutoksessa

Sauli Niinistรถ on vuoden alumni

TÄSSÄ NUMEROSSA

6 30 4

PÄÄKIRJOITUS / Turun yliopisto on rakentanut parempaa tulevaisuutta jo sadan vuoden ajan

5 GALLUP / Miten onnittelisit 100-vuotiasta yliopistoa?

6 Sabrina Maniscalco: “Kvanttiteknologian vallankumous on nurkan takana” 8 TIEDETARJOTIN 12 Yliopiston hiilijalanjälki luo askelmerkit hiilineutraaliudelle

14 36 27 KIRJAT 30 Tulevaisuuden koulutuksessa painottuvat hyvinvointi, luova ratkaisukyky ja uudet oppimisen tavat 34 Syntymäpäivillä juhlittiin satavuotiasta yliopistoa 36 Vuoden alumni Sauli Niinistö: yliopisto on tulevaisuuden hahmottaja 38 LYHYET

14 Sata vuotta vapaan tieteen asialla

41 VÄITÖS / Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla koulutuksessa

26 KOLUMNI / Mitä yliopisto merkitsee sinulle?

42 YLIOPISTOSEURALTA

Y

STÖMER ÄRI KK MP

I

Aurora 1/2020 Aurora on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy kahdesti vuodessa. päätoimittaja Tuomas Koivula, 050 593 3955 / toimitussihteeri Heikki Kettunen / toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintä, 20014 Turun yliopisto, viestinta@utu.fi / tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi / taitto Hanna Oksanen / kannen kuva Hanna Oksanen / paino Grano Oy / painos 12 500 kpl / ISSN 1237-6752 / lue Aurora verkossa auroralehti.fi Tämä lehti on lähetetty Turun yliopiston viestinnän kontaktirekistereistä kerättyihin osoitteisiin. Turun yliopiston viestinnän tietosuojailmoitus on luettavissa nettisivulla www.utu.fi/viestinta. Sivulta löytyvät myös ohjeet omien tietojen tarkastamiseen ja poistamiseen.

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

# HUMANSOFUNITURKU TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVA HANNA OKSANEN

Aloitin kiinan kielen opiskelun, koska se on minusta kaunis ja kiehtova kieli. Se on myös avain syvempään ymmärrykseen Kiinan kulttuurista ja yhteiskunnasta.

Kiina on tunnetusti haastava kieli oppia, mutta kertauksen myötä asiat jäävät mieleen. Mielestäni tärkeintä kiinan opiskelussa onkin pitkäjänteisyys.

Opettajamme ovat todella osaavia ja vaikka oppitunnit ovat opettavaisia ja hauskoja, kurssien lisäksi kannattaa hyödyntää mahdollisuus tutustua kiinalaisiin opiskelijoihin esimerkiksi kieli-illoissa. Kiinan opiskelu on ollut minulle alusta asti jännittävä tutkimusmatka.”

–Laura Saukkonen Itä-Aasian tutkimuksen 1. vuoden maisterivaiheen opiskelija

AURORA

3

KUVA HANNA OKSANEN

PÄ Ä K I R J O I T U S TURUN YLIOPISTO ON RAKENTANUT PAREMPAA TULEVAISUUTTA JO SADAN VUODEN AJAN

"Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" mahdollisti maailman ensimmäisen suomenkielisen yliopiston syntymisen vuonna 1920. Kaikkiaan 22 040 lahjoittajaa tuki uuden yliopiston perustamista, mikä oli vaikuttava näyttö kansalaisten halusta edistää vapaata tutkimusta, korkeinta koulutusta ja sivistystä Suomessa – ja varsinkin Turussa.

Tästä tulevaisuusinvestoinnista olemme saaneet nauttia viimeiset sata vuotta.

Lahjoittajien tuki on ollut Turun yliopistolle tärkeä koko sen olemassaolon ajan. Eri varainkeruissa saadut pienet ja suuret lahjoitukset ovat kaikki meille tärkeitä. Saatujen summien lisäksi tärkeää on henkinen tuki, se, että yliopistossamme tehtävään työhön uskotaan. Lämpimät kiitokset tuesta!

Tiedebarometrin mukaan Suomessa luotetaan edelleen vahvasti tutkimustietoon ja yliopistoihin. Mutta meilläkin esiintyy valitettavasti aiempaa enemmän negatiivisia asenteita korkeinta koulutusta sekä tutkimusta ja tiedettä kohtaan. Luotettava tutkimustieto tulisi saada paremmin päättäjien käyttöön ja päätöksenteon pohjaksi. Tässä emme ole onnistuneet – vieläkään. Syitä löytyy niin sysissä kuin sepissä: sekä tutkijoissa että päättäjissä.

Tutkimuksen on oltava mahdollisimman avointa. Se on tutkimustyön lähtökohta ja edellytys. Avoin tiede takaa myös sen, että kaikilla kiinnostuneilla on mahdollisimman vapaa pääsy tieteen tulosten äärelle. Opetusja kulttuuriministeriön tuoreen selvityksen

4

AURORA

mukaan Turun yliopisto on tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa Suomen paras.

Globaalissa vastuunkannossa meidän tulee olla entistä aktiivisempia, fokusoituneempia ja tavoitteellisempia. Tämä on entistä ajankohtaisempaa koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Tärkeimpiä tavoitteitamme ja tehtäviämme ovat pandemian leviämisen hidastaminen Suomessa sekä yliopistomme henkilöstön ja opiskelijoiden terveydestä huolehtiminen.

Uudessa strategiassamme on – yhteisömme vahvan toiveen mukaisesti – myös selkeä painotus kestävään kehitykseen. Yliopisto muun muassa tähtää hiilineutraaliuteen vuoden 2025 loppuun mennessä. Julkistimme juuri myös yliopiston tämän hetken hiilijalanjäljen koon. Haluamme sekä tutkimuksen että käytännön toimenpiteiden avulla aidosti edistää globaalia vastuutamme ja kestävää kehitystä.

Yliopistoilla on vahvuutenaan tuhatvuotinen perinne ja tärkeä tehtävä tutkimuksen ja korkeimman koulutuksen edistäjinä. Yliopistojen perustehtävistä koulutuksesta ja tutkimuksesta kumpuaa aito ja laaja yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja vaikuttavuus.

Tehtävänämme on varmistaa ja vahvistaa sivistystä, Suomessa ja maailmalla. Tämä tehtävä kestää ja kantaa yli vuosisatojen.

Jukka Kola Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori.

Kirjoitus perustuu yliopiston 100. vuosijuhlassa pidettyyn puheeseen.

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN

Miten onnittelisit 100-vuotiasta yliopistoa?

SOFIA ENGBLOM

Juhlavuoden tuotteet myynnissä UTUshopissa Turun yliopiston 100-vuotisjuhlan kunniaksi UTUshopissa on myynnissä yliopistotuotteita ja lahjoja juhlavuoden tyylikkäällä ilmeellä.

Ilahduta itseäsi tai lahjo kaverisi esimerkiksi suklaalla. Kesään kannattaa varautua punkkipihdeillä – tarpeelliset jo kaupungissakin ja hyvä tuliainen mökille!

Hanki omasi:

> utushop.utu.fi

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja – Turun yliopiston ylioppilaskunta onnittelee satavuotiasta yliopistoa! Myös opiskelijoilla riittää syytä juhlaan, ja iloitsemme siitä, että opiskelijoilla ja yliopistolla on välittömät ja lämpimät välit. Teemme yhdessä Turun yliopistosta parasta mahdollista opiskelupaikkaa!

MINNA ARVE

Turun kaupunginjohtaja – Turku on läpi historiansa ollut tieteen ja koulutuksen kaupunki. Turun yliopisto on yksi Turun seudun menestystekijöistä nyt ja tulevaisuudessa, jossa yhteistyön, korkeatasoisen koulutuksen ja erityisosaamista vaativan tieteellisen tutkimuksen merkitys vain korostuu. Onnea virkeälle 100-vuotiaalle menestyksentekijälle!

LI ANDERSSON Opetusministeri

– Maailma ympärillämme monimutkaistuu ja tarvitsemamme ratkaisut haasteisiin ovat aiempaa hienojakoisempia. Monialaiselle osaamiselle, vahvalle perustutkimukselle ja uusille sovelluksille on siis enemmän tilausta kuin koskaan. Toivotan satavuotiaalle valoisaa tulevaisuutta ja ennakkoluulotonta asennetta!

Osallistu somehaasteeseen ja onnittele yliopistoa #uniturku100challenge AURORA

5

TEKSTI LOTTA JUNNILA | KUVA HANNA OKSANEN

Sabrina Maniscalco: “Kvanttiteknologian vallankumous on nurkan takana” “Kvanttimekaniikan kehittäminen noin sata vuotta sitten johti niin sanottuun ensimmäiseen kvanttiteknologian vallankumoukseen ja mahdollisti esimerkiksi transistorien ja tietokoneiden kehittämisen. Tällä hetkellä odotamme jännityksellä toista vallankumousta, joka tulee lähivuosina järisyttämään yhteiskuntaamme samassa mittakaavassa.

Moni asia jokapäiväisessä elämässämme riippuu laskennan ja tiedon prosessoinnin nopeudesta. Kvanttitietokoneiden kehittämisen myötä laskentanopeus mullistuu. Käytännössä tämä poistaisi kaiken tiedonsiirtoon liittyvän odottelun elämästämme.

Laskentanopeuden tärkeys korostuu erityisesti tietoturva-asioissa: muita huonompi laskentateho ja -nopeus voivat olla vakava turvallisuusuhka, sillä niillä on tärkeä rooli esimerkiksi kyberhyökkäyksissä ja niitä vastaan suojautumisessa.

Tähän ongelmaan ja kvanttiteknologian kehittämisen tärkeyteen on herätty viime aikoina myös Euroopassa. Quantum Flagship on yksi Euroopan komission lippulaivahankkeista. Rahoitus mahdollistaa tutkimuslöydösten ja prototyyppien hyödyntämisen teollisesti ja auttaa meitä kuromaan väliä esimerkiksi Kiinaan ja Yhdysvaltoihin.”

Tutkimusryhmäni Turku Quantum Technology tutkii kvanttiteknologian teoriapohjaa. Kvanttilaitteissa on vielä paljon kehittämistä ennen kuin niistä saadaan tuottavia. Yksi tärkeimmistä haasteistamme on niin sanotun melun eli häiriön vähentäminen kvanttilaitteissa; häiriöt aiheuttavat tiedon häviämistä. Tutkimusaiheisiimme kuuluu myös kvanttialgoritmit, eli kvanttilaitteiden toimintaohjeet, jotka antavat niille edun tavallisten tietokoneiden laskentanopeuteen verrattaessa.

Kvanttitietokoneiden koko toimintaperiaate onkin täysin erilainen kuin perinteisissä tietokoneissa. Kvanttifysiikan ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia ja usein maalaisjärjen vastaisia. Yksi esimerkki tästä on kvanttisuperpositio: superpositiossa oleva kohde on periaatteessa kahdessa paikassa samaan aikaan. Tämä on kuitenkin vain vertauskuva – kvanttifysiikan ilmiöitä on vaikea kuvata sanoin. Ainoa riittävä kieli niiden kuvaamiseen on matematiikka.”

6

AURORA

Turku Quantum Technology -tutkimusryhmän johtaja, teoreettisen fysiikan professori Sabrina Maniscalco haluaisi lisää luovuutta tieteelliseen tutkimukseen. Quantum Garden -installaatio on kaunis esimerkki taiteen ja tieteen yhdistämisestä: interaktiivinen valotaideteos havainnollistaa kvanttifysiikan keskeisiä ilmiöitä.

AURORA

7

T I E D E TA R J OT I N

KOONNUT HEIKKI KETTUNEN

Ravattulan Ristimäeltä löytyi keskiaikaisen muistoristin perustus

Piirros Veronika Paschenko

Suomen vanhimmalta tunnetulta kirkonpaikalta, Kaarinan Ravattulan Ristimäeltä, on paljastunut ainutlaatuinen yksityiskohta, kookkaan keskiaikaisen muistoristin perustus. Aiempien vuosien arkeologisissa kaivauksissa kirkon kivijalan sisältä esiin saatua kivirakennetta epäiltiin sen sijainnin ja rakenteellisten seikkojen perusteella kirkon alttarin jäännökseksi.

– Rakenteen yksityiskohtaisen tarkastelun ja eri tieteenalojen menetelmiä yhdistäneen tutkimuksen myötä alttaritulkinnasta voidaan kuitenkin luopua. Tutkimuksessa yhdistettiin vuosina 2015 ja 2016 tehdyt kaivaushavainnot rakenteesta löytyneen aineiston luonnontieteellisiin analyyseihin, tutkimushankkeen johtaja, arkeologi Juha Ruohonen Turun yliopistosta kertoo.

Kivirakenteen sisältä talletetuista näytteistä teetettiin useita radiohiiliajoituksia ja apuna ajoituksissa hyödynnettiin myös harvinaisempaa termoluminesenssimenetelmää. Ajoitusten perusteella selvisi, ettei rakenne kuulunut Ravattulan kirkon alttariin, vaan kyse on kirkkorakennusta nuoremmasta kiveyksestä. Tutkijoiden mukaan löydös tarjoaa selityksen kirkonpaikan Ristimäki-nimelle.

VANHEMMAN VUOROVAIKUTUKSEN ENNUSTETTAVUUS TUKEE LAPSEN ITSESÄÄTELYÄ

8

AURORA

Turun yliopiston FinnBrain-tutkimuksen ja kalifornialaisen UC Irvine -yliopiston tutkimus tukee ajatusta siitä, että vauvalle olisi tärkeää tarjota rauhallisia ja katkeilemattomia vuorovaikutushetkiä riittävän usein.

Tutkimuksessa osoitettiin, että vanhemman vuorovaikutussignaalien parempi ennustettavuus vauvavaiheessa on yhteydessä lapsen parempaan itsesäätelykapasiteettiin, eli kykyyn ohjata ja säädellä omaa toimintaansa ja tunteitaan.

– Toisin sanoen vanhemman vaikeasti ennustettava tai katkeileva vuorovaikutus oli yhteydessä lapsen heikompaan itsesäätelyyn. Sama tulos löydettiin sekä turkulaisessa että kalifornialaisessa aineistossa eri-ikäisillä lapsilla huolimatta aineistojen välisistä sosio-ekonomisista ja kulttuurisista eroista, apulaisprofessori Riikka Korja kertoo.

LISÄÄ TIEDEUUTISIA OSOITTEESSA UTU.FI JA SOMESSA

ist i K au n ar aK

Ku v

Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä toimiva tutkimusryhmä kuvasi 15 tieteelle uutta ja suurikokoista hämähäkeillä loisivaa pistiäislajia Amazonian alankosademetsistä ja Andien sumumetsistä.

Tieteelle aiemmin tuntemattoman Acrotaphus-loispistiäislajin naaras hyökkää verkossa olevan hämähäkkiyksilön kimppuun ja lamauttaa sen myrkkypistoksella. Tämän jälkeen pistiäinen munii hämähäkin pinnalle yhden munan, josta kuoriutuu toukka. Loispistiäistoukka syö hämähäkin vähitellen ja koteloituu.

– Löytämämme loispistiäiset ovat äärimmäisen mielenkiintoisia, koska ne pystyvät manipuloimaan monimutkaisesti isäntänä toimivan hämähäkin käyttäytymistä. Ennen kuolemaansa loisittu hämähäkki ei kudo normaalia pyyntiverkkoa. Loispistiäinen manipuloi sen kutomaan erikoisen verkon, jossa kehittyvä loispistiäiskotelo on turvassa pedoilta. Isännän manipulointi on luonnossa harvinainen ilmiö, joten nämä loispistiäiset ovat evoluution kannalta hyvin jännittäviä, kertoo professori Ilari E. Sääksjärvi.

o

TIETEELLE UUSI LOISPISTIÄISLAJI MANIPULOI LOISIMIENSA LAJIEN KÄYTTÄYTYMISTÄ

MAGIC-teleskooppi havaitsi gammapurkauksesta erittäin korkeaenergisiä gammafotoneja Kuva Superbossa.com & MPI for Physics

MAGIC-teleskooppi on onnistunut havaitsemaan gammapurkauksesta ensimmäistä kertaa erittäin korkeaenergisiä fotoneja. Gammapurkaukset ovat lyhyitä ja erittäin kirkkaita räjähdyksiä, joita välähtää taivaalla noin kerran päivässä.

MAGIC havaitsi ensimmäisten kymmenien sekuntien aikana kirkkaimman koskaan mitatun kohteen, jonka energisimmillä fotoneilla oli energiaa biljoona kertaa enemmän kuin näkyvällä valolla.

– Muutamien sekuntien ajan gammapurkaus loisti kirkkaampana kuin koko muu maailmankaikkeus kyseisellä energia-alueella yhteensä, kertoo akatemiatutkija Elina Lindfors.

MAGIC-teleskoopilla tehty havainto paljasti gammapurkauksista kokonaan uuden säteilykomponentin, jonka löytäminen lisää ymmärrystämme kosmisista räjähdyksistä.

AURORA

9

Kuva Tapani Hopkins

Aasiannorsun poikaskuolleisuus on vähentynyt Turun yliopiston tutkijat ja Myanma Timber Enterprisen (MTE) eläinlääkärit ovat tutkineet norsunpoikasten kuolleisuutta ja taustalla vaikuttavia tekijöitä kesytyksen aikana. Aasiannorsujen määrät ovat puolittuneet 1950-luvulta, ja niiden levinneisyys on enää vain 5 prosenttia alkuperäisestä levinneisyysalueesta.

Tutkimuksessa verrattiin työläisnorsujen kuolleisuutta villeihin afrikannorsuihin. Tutkijat havaitsivat 50 prosentin nousun työläisnorsujen kuolleisuudessa 4-vuotiaana, jolloin kesytys tapahtuu. Samaa kuolleisuuden nousua ei tapahtunut villeillä norsuilla lainkaan.

– Kuolleisuuden huima nousu 4-vuotiaana työläisnorsun poikasilla liittyy norsujen hoitoon ja käsittelyyn, koska luonnossa vastaavaa ilmiötä ei tapahdu, kertoo tohtorikoulutettava Jennie Crawley.

Lupaava löydös kuitenkin on, että kesytysikäisten poikasten elossasäilyvyys on parantunut suuresti viime vuosikymmeninä. Poikaskuolleisuus on kolmasosa siitä, mitä se oli 1970-luvulla. Muutokset norsun poikasten hoidossa ovat edistäneet poikaskuolleisuuden vähenemistä.

10

AURORA

VARHAISTEN SUOMALAISTEN DNA - LINJAT VALOTTAVAT NYKYVÄESTÖN MONITAHOISTA ALKUPERÄÄ Uusi geenitutkimus osoittaa, että rautakauden lopulla Suomea asuttivat erilliset, toisistaan poikkeavat populaatiot. Kaikki nämä ryhmät ovat vaikuttaneet nykysuomalaisten perimään. Kyseessä on toistaiseksi laajin muinais-DNA-tutkimus Suomen alueella asuneista ihmisistä.

Tutkimuksessa selvitettiin geeniperimää yli sadan yksilön arkeologisista luunäytteistä 300–1800-luvuilta.

Tulosten perusteella rautakaudella ja keskiajalla nykyisen Suomen alueilla eläneillä ihmisillä esiintyi samoja mitokondriolinjoja kuin nykysuomalaisilla. Erityisesti rautakaudella eri kalmistoihin haudattujen perimät poikkesivat kuitenkin toisistaan merkittävästi.

Tutkijoiden mukaan rautakaudella Itäja Länsi-Suomen väestöissä havaitut erot ovat päinvastaiset kuin nykysuomalaisilla.

Muinaisiin maanviljelijöihin yhdistetyt linjat ovat olleet yleisempiä idässä ja metsästäjä-keräilijöiltä periytyvät linjat lännessä.

Tämä olisi selitettävissä sillä, että maanviljelijäpopulaatioita on saapunut Suomen alueelle lännen ja etelän lisäksi myös idästä.

Kauhuelokuvat leikkivät taitavasti aivojen toiminnalla Turun yliopiston aivotutkimusryhmä on kar toittanut kauhuelokuvien katsomisen aiheuttamia reaktioita aivojen hermoverkoissa. Tutkimusryhmä selvitti, millaisia reaktioita pelko aiheuttaa aivoissa kauhuelokuvien kaltaisessa monimutkaisessa ja nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Tätä varten tutkijat pyysivät tutkittavia katsomaan kauhuelokuvia ja mittasivat samalla näiden aivojen hermoverkkojen toimintaa magneettikuvauksella.

Silloin, kun jännitys lisääntyi vähitellen, aivoissa aktivoituivat näköön ja kuuloon liittyvät alueet ihmisen etsiessä ympäristöstä merkkejä lähestyvästä uhasta. Yllättävän

Kuva Stefan Keller

A-STREPTOKOKKIBAKTEERIT PYRKIVÄT KEHITTÄMÄÄN VASTUSTUSKYKYÄ PENISILLIINEILLE

Penisilliinit ovat tärkeitä antibiootteja A-streptokokkien aiheuttamien infektioiden hoidossa. Laaja kansainvälinen tutkimus löysi A-streptokokkikantoja, joiden herkkyys penisilliiniryhmän antibiooteille oli huolestuttavasti vähentynyt.

Lokakuussa 2019 julkaistiin Yhdysvalloista ensi kertaa tieto kahdesta A-streptokokkikannasta, jotka olivat kehittäneet vastustuskykyä penisilliineille.

Kannoilta löytyi uudenlainen muuntunut penisilliiniä sitova proteiini. Tämä huolestuttava tieto kirvoitti kansainvälisen tutkimusryhmän käymään läpi noin 7 000 A-ryhmän streptokokin perimäkirjaston ja etsimään vastaavanlaisia geenimuutoksia.

– Analyyseissa ilmeni, että noin 2 % tämän hyvin laajan kokoelman bakteereista oli muuttunut perimältään siten, että niistä löytyi vastaavanlaisia geenimutaatioita. Muutos vähensi penisilliiniryhmän antibioottien tehoa näihin bakteereihin laboratoriotesteissä, kertoo tutkimusryhmään kuuluva Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio.

järkytyksen jälkeen aivokuvissa taas näkyivät aktiivisina alueet, jotka ovat vastuussa tunteiden käsittelystä, uhkien arvioinnista ja päätöksenteosta. Nämä aivoalueet käyvät elokuvan aikana jatkuvaa keskustelua aisteihin liittyvien alueiden kanssa, ikään kuin aistialueet valmistelisivat reagointiin käytettyjä hermoverkkoja pelottavan tapahtuman todennäköisyyden kasvaessa.

– Aivomme ovat siis koko ajan valmiudessa reagoimaan uhkaaviin tilanteisiin, ja tätä ominaisuutta käytetään kauhuelokuvissa taitavasti hyväksi jännityksen lisäämiseksi, Turun Valtakunnallisen PET-keskuksen tutkija Matthew Hudson selittää.

AURORA

11

Turun yliopistossa on valmistunut arvio yliopiston hiilijalanjäljestä. Yliopiston suurimmat hiilidioksidipäästöt tulevat kiinteistöistä ja matkustamisesta. Merkittäväksi nousi myös laboratorioihin ja muuhun kokeelliseen tutkimukseen liittyvä hiilijalanjälki.

28 200 000 kg

YLIOPISTON HIILIJALANJÄLKI LUO ASKELMERKIT HIILINEUTRAALIUDELLE

Turun yliopisto tähtää hiilineutraaliuteen vuoden 2025 loppuun mennessä.

Yliopisto tahtoo toimia suunnannäyttäjänä siinä, että tosiasioiden avoin tunnustaminen ja tutkittuun tietoon nojaaminen ovat ainoita toimivia tapoja rakentaa kestävämpää tulevaisuutta.

– Olemme yliopistojen hiililaskennassa Suomessa edelläkävijöitä, eikä yliopistoille valmiita laskentalinjauksia ole ollut saatavilla. Jouduimmekin aluksi kartoittamaan tilannetta ja miettimään, miten rajaamme ja toteutamme hiilijalanjälkemme eri kohteiden laskennan, kertoo hiilijalanjäljen laskennasta vastanneen projektiryhmän puheenjohtaja, vararehtori Kalle-Antti Suominen.

Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin pääsääntöisesti vuoden 2018 tietoja ja siinä otettiin huomioon yliopiston erityispiirteet ja tutkimus. Esimerkiksi lounasruokailun osuutta ei vakiintuneiden hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmien mukaan lasketa osaksi organisaation hiilijalanjälkeä, mutta koska ruokaan liittyvä tutkimus on eräs Turun yliopiston vahvuuksista, myös lounasruokailun osuus pidetään mukana hiilijalanjäljen arviossa.

Hiilijalanjäljen arvioinnin tavoitteena eivät olleet absoluuttisen tarkat lukemat, vaan tieto yliopiston hiilidioksidipäästöjen mittakaavasta ja suurimmista päästölähteistä. Arvioinnissa pystyttiin osittain hyödyntämään saatavilla olevia laskureita, joiden avulla laskettiin muun muassa matkustuksen aiheuttamat päästöt.

Hyödynnetyt laskurit ja muut lähteet: • Hiilifiksu-laskuri • VTT:n Lipasto-laskuri ja WWF:n oma laskuri • matkatoimisto American Express Global Business Travel:n oma laskuri • kustannusperusteinen hiilijalanjälkiarvio (Environmental Extended Input-Output modeling, EEIO) • TEK:n malli asiantuntijaorganisaation hiilijalanjäljen laskemisesta • SYK Oy:n oma hiililaskenta

(Hiilijalanjäljen laskennassa käytettiin pääsääntöisesti vuoden 2018 tietoja.)

12

AURORA

CO2 / vuosi

KOONNEET HEIKKI KETTUNEN JA HANNA OKSANEN ASIANTUNTIJAT: VARAREHTORI KALLE - ANTTI SUOMINEN JA KEHITTÄMISASIANTUNTIJA MARJAANA SUORSA

KIINTEISTÖT 8640 t CO2

MATKUSTUS 7290 t CO2

Lämmitys – kaukolämpö 5927 t CO2

Lennot kauko 3090 t CO2

Sähkösopimukset ovat jo nyt hiilineutraaleja.

Lentojen osuus n. 85 % matkustuksen hiilijäljestä

Jätteet 268 t CO2

Auto 100 t CO2

Noin 20 % ostetuista annoksista

Kasvis-/vegaaniruoka 480 t co2

Kasvis- tai vegaanilounaan hiilijalanjälki on noin puolet sekaruokalounaan jäljestä

KEMIKAALIT LABORATORIOTARVIKKEET 2900 t CO2

TUTKIMUSLAITTEET 3250 t CO2 Laitteiden hankinta, käyttö ja hävitys

Laivamatkustus 270 t CO2

Kahvi 190 t CO2

RUOKA 4600 t CO2 Sekaruokavalio 3700 t CO2

Lennot kotimaa 500 t CO2

Muut 164 t CO2

Ylläpitokustannukset 207 t CO2

Hotellit 750 t CO2

Juna 10 t CO2

Uudis- ja korjausrakentaminen 2151 t CO2

Lennot Eurooppa 2600 t CO2

HANKINNAT 600 t CO2

SIIVOUS 250 t CO2

PÄIVITTÄISET TYÖMATKAT 500 t CO2

JÄTE 110 t CO2 LOGISTIIKKA 100 t CO2

Yliopiston uusien rakennusten vihkiäisjuhlaa vietettiin vuonna 1959. Päärakennuksen inskriptio paljastetaan. Sittemmin yliopiston mottona tunnettu Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle kuvaa kansalaiskeräyksen voimin syntynyttä yliopistoa.

Kuva: Hede-foto.

14

AURORA

TEKSTI SARA HARJU KUVAT TURUN YLIOPISTON ARKISTO

SATA VUOTTA VAPAAN TIETEEN ASIALLA Turun yliopisto on sadan vuoden aikana nähnyt kaikenlaista: se on todistanut poliittista radikalismia, luovinut tiensä talousvaikeuksien läpi ja kasvattanut opiskelijamääränsä muutamasta sadasta yli kahteenkymmeneentuhanteen.

Tieteen roolista ja riippumattomuudesta on käyty keskustelua kautta yliopiston historian, ja vuoropuhelu ympäröivän yhteiskunnan kanssa on mahdollistanut onnistumiset niin tutkimuksen kuin elinkeinoelämän saralla.

AURORA

15

liopisto ei nykypäivänä näyttäisi samalta ilman ympäröivän yhteiskunnan muutoksia ja kehitykseen johtaneita kiistoja. Yliopiston nimi esimerkiksi laitettiin uusiksi heti ensimmäisen vuosikymmenen aikana.

Suomen kielen asemasta ruotsiin nähden käytiin 1920–1930-luvuilla kielitaistelua. Turun yliopisto toimi nimellä Turun Suomalainen yliopisto vuoteen 1927. Nimellä haluttiin painottaa, että kyseessä on maailman ainoa suomenkielinen yliopisto.

Turussa toimi tuolloin jo ruotsinkielinen Åbo Akademi.

Nimen suhteen tultiin kuitenkin pian katumapäälle, ja kansallisuuden korostus poistettiin.

– Sitä ei poistettu sen takia, että olisi koettu sen olevan liian nationalistinen. Päinvastoin: argumentti oli, että on alentavaa, jos pääkansallisuus mainitsee erikseen nimensä.

Lähtökohta oli, että yliopistossa käytetään enemmistökieltä, kertoo Turun yliopiston historiaa tutkinut poliittisen historian professori Vesa Vares.

Yliopiston taivalta ylipäätään ovat halkoneet erilaiset teemat. Vares nostaa niistä esiin politiikan, kansainvälisyyden ja tieteen roolin. Vares on perehtynyt aiheeseen perusteellisesti, sillä hän on koonnut yliopiston taipaleen tuliteräksi historiantutkimukseksi.

Vareksen päämääränä oli kirjoittaa kirja, jota pystyy ymmärtämään olematta eri alojen asiantuntija.

– Minun tavoitteenani on ollut kuvata yliopistoa toimijana sekä sen paikkaa ja vuorovaikutusta yhteiskunnassa. Tutkin myös, mitä kulissien takana on puuhattu.

Yliopisto poliittisen kuohunnan näyttämönä Suomenkielisyyden painottaminen ja perustamisajankohta vuoden 1918 jälkeen tekivät Turun yliopistosta porvarillisvalkoisen.

Tähän aikaan muutkin Suomen yliopistot olivat vankasti porvarillisen maailmankuvan edustajia ja pitkälti konservatiivisia.

16

AURORA

– Opiskelijakunta oli oikeastaan vielä oikeistolaisempaa kuin opettajat, Vares toteaa.

Poliittiset aatteet liikkuivat yliopistolla eri tahtiin kuin yhteiskunnassa. Kun yliopistomaailmassa toteutettiin porvarillisia ja oikeistolaisia arvoja, yhteiskunnassa porvarillisuus oli jo vähenemässä ja poliittisen vasemmiston merkitys nousemassa.

1930-luvulla Suomessa valtaa piti ensimmäinen punamultahallitus.

Vareksen sanoin vasemmisto suhtautui yliopistoihin nuivasti. Yliopistoja pidettiin niin sanottuina herrakouluina, jotka opettavat vain porvarillisia arvoja.

– Toisen maailmansodan jälkeen yliopistot ovat korostaneet, ettei niillä ole poliittista kantaa. Maailmansotien välissä perinteinen sivistyneistö oli joutunut luopumaan poliittisesta vallasta, mutta yliopistot pysyivät pitkään porvarillisempina kuin yhteiskunta.

Tilanne muuttui taas 1960–1970-luvuilla, kun opiskelijaradikalismi otti loikan toiseen suuntaan, vasemmalle.

– Turun yliopistolla oli yleisesti ottaen vähän konservatiivisempi maine. Opiskelijaradikalismilla oli edustajansa, mutta täällä oltiin yleensä vähän maltillisempia kuin Helsingissä tai Tampereella.

Samoihin aikoihin yliopiston henkilökunnassa alkoi sukupolvenmuutos. Porvarillinen ajattelu antoi tilaa vasemmistolaisille ja vihreästi ajatteleville.

Aktiivien vasemmistolainen ajattelu näkyi esimerkiksi mies ja ääni -kiistassa sekä tutkinnonuudistuskiistassa. Ensiksi mainitulla tarkoitettiin hallintouudistusta, jossa yliopistossa opiskelevilla ja työskentelevillä olisi sama äänivalta yliopiston päätöksenteossa.

Sen sijaan perustettiin kolmikanta, jonka muodostavat professorit, muu henkilöstö ja opiskelijat. Tutkinnonuudistuskiistassa taas vaadittiin porvarilliseen tieteeseen uudenlaisia näkökulmia.

Vares muistuttaa, että 1970-luvun poliittisuuttakaan ei pidä liioitella – silloin reilusti yli puolet opiskelijoista ei ollut vähääkään kiinnostunut poliittisesta kuohunnasta.

– Vasemmistolaisuus oli myös huomattavasti laimeampaa kuin mitä sen maine on, sillä ylivoimaisesti suurin puolue kaikissa

edustajistovaaleissa oli kokoomus. Oli myös tiedekuntakohtaisia eroja – lääketieteilijät ja luonnontieteilijät eivät olleet niin kiinnostuneita politiikasta, ja erityisesti lääketieteen opiskelijoilla oli porvarillisempi maine kuin muilla.

Viime vuosikymmeninä yliopistossa on sen sijaan ollut puoluepoliittisesti hiljaisempaa.

– Yleensähän asetelma on, että nuorempi sukupolvi vaatii kiivaammin jotain, mikä on yhteiskunnassa sillä hetkellä uudistuvaa. Nykyään tällaisia asioita ovat esimerkiksi tasa-arvo, ympäristönsuojelukysymykset ja sosiaalipolitiikka. Aika vähän aiheet ovat ankkuroituneet puoluepolitiikkaan

viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, Vares toteaa.

Kansainvälisyys osana yliopiston kehitystä Kun Turun yliopisto vuonna 1920 perustettiin, sen ei ajateltu olevan erityisesti kansallinen tai kansainvälinen toimija. Osa yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunnasta oli opiskellut ulkomailla, erityisesti Saksassa, ja näin ollen he tunsivat kansainvälisen tieteellisen keskustelun.

Käynnissä oli myös yleismaailmallinen kehitys kohti edistystä. Edistys toteutui eri tavoin eri kansallisuuksien ja valtioiden

Kuva 1. Kun Turun yliopisto perustettiin, Yliopistoseura hankki omistukseensa Kauppatorin laidalle vuonna 1878 valmistuneen komean Phoenix-hotellin. Yliopisto toimi näissä alun perin väliaikaisiksi tarkoitetuissa tiloissa 36 vuoden ajan. Kuvassa Phoenix 1950-luvun jälkipuolella. Kuva: Osvald Hedenström, Hede-photo. Kuva 2. ja 3. Keväällä 2020 Yliopistonmäki on ollut myllerryksessä, mutta on työmaata ollut ennenkin. Ensimmäisinä Yliopistonmäelle valmistuivat pääkirjasto sekä fysiikan ja kemian laitosrakennus vuonna 1954.

Päärakennus ja luonnontieteiden talo valmistuivat vuonna 1958. Viimeisessä kuvassa Yliopistonmäki kesällä 2019.

AURORA

17

Suurennos kultahipuista, jotka olivat osa lahjoitusta.

Kuva 1. Yliopiston pääkirjasto kesällä 1950-luvun puolessavälissä. Kuva: Foto Ervi.

Kuvat 2. ja 3. Karl Fredrik Joutsen ja Anton Fabian Johnsson

historian puitteissa. Suomessa se tarkoitti yhä korkeamman sivistyksen tarjoamista suomen kielellä.

Vareksen mukaan kansallisuus ja kansainvälisyys nähdään usein toistensa vastakohtina, myös, kun kyseessä on yliopisto.

– Usein oletuksena saattaa olla, että alkuaika on ollut ahdasmielisen kansallismielinen ja sitten on tullut äärimmäisen liberaali kansainvälisyys. Mutta kaikki on aikaansa suhteutettavissa.

Turun yliopiston perustaminen sijoittuu itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeiseen aikaan.

– Ajatus ei ollut, että koska olemme kansallismielisiä, olemme myös itseriittoisia emmekä ollenkaan vilkuile ympärillemme.

18

AURORA

Useimmiten todettiin, että otetaan vaikutteita ulkoa ja istutetaan ne suomalaiseen maaperään, ja niistä tulee silloin suomalaisen näköisiä.

Vares muistuttaa, että kansainvälinen toiminta oli aluksi hyvin pienimuotoista.

Lähinnä kielitieteen alalla saattoi olla ulkomaisia professoreita.

Pienessä maakuntayliopistossa opiskelijoidenkin määrä oli ensimmäisinä vuosikymmeninä vaatimaton. Maailmansotien välissä opiskelijoita oli enimmillään noin 500. Nelinumeroiseen lukuun päästiin 1950-luvulla, ja 1970-luvun puolivälissä luku olikin jo yli 8 000.

Toisen maailmansodan jälkeen kansainvälisyys alkoi lisääntyä, ja 1980-luvulla kasvu

Turun yliopiston Feeniks-kirjasto on rakennettu turkulaisten kullankaivajaveljesten perinnöllä. Anton Fabian ja Karl Fredrik Johnsson (myöhemmin Joutsen) olivat nummenpakkalaisia sepän poikia, jotka lähtivät 1890-luvulla kultaryntäyksen aikaan etsimään onneaan Yukonin erämaasta Kanadasta. Yhteensattumien ja uurastamisen kautta heistä tuli menestyneitä kullankaivajia, ja he palasivat Suomeen rikkaina miehinä.

Veljeksillä ei ollut perillisiä, ja Antonin kuoltua Karl Fredrik Joutsenelle ehdotettiin, että omaisuus testamentattaisiin yliopistolle. Karl piti tätä hyvänä ideana. Testamentilla oli kuitenkin yksi ehto: perinnöstä ei saanut kertoa kellekään Joutsenen elinaikana.

Suurin osa veljesten omaisuudesta testamentattiin Turun yliopistolle vuonna 1948. Lahjoituksen turvin yliopisto pystyi laajentumaan pieneksi käyneestä Phoenixin rakennuksesta Vesilinnanmäelle, nykyiselle Yliopistonmäelle.

voimistui. Se oli luonnollinen seuraus tiedonvälityksen ja liikenneyhteyksien kehitykselle. Vuonna 2019 ulkomaisia opiskelijoita oli Turun yliopistossa yli 1 600.

– Kun on katsonut rehtoreiden puheita vuosikymmenien aikana, niissä on oikeastaan aina tullut esiin ajatus kansallisen ja kansainvälisen välisestä vuoropuhelusta. Ei niin, että vain toinen olisi hyvä asia, Vares sanoo.

Monissa yliopistoissa osa koulutusohjelmista on, erityisesti luonnontieteiden ja lääketieteen saralla, muuttunut lähes kokonaan englanninkielisiksi. Niin sanotuissa kansallisissa tieteissä tieteen tehtävä on erilainen, mutta niissäkin painotetaan kansainvälistä julkaisemista.

Vareksen mukaan kansallisuus ja kansainvälisyys ovat kulkeneet yliopiston matkassa aina sillä tavalla, mikä on sopinut mihinkin historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehitysvaiheeseen. Nykyään se tuntuu itsestään selvältä yliopiston ominaisuudelta.

– Alussa marssijärjestys on ollut, että katsotaan kansallisen kautta kansainvälistä, ja nyt katsotaan jo usein Suomea kansainvälisestä näkökulmasta, Vares sanoo.

Sivistyksen vai talouden veturi?

Euroopassa oli 1800-luvun loppupuolelle tultaessa vallalla humboldtilainen aate, jonka mukaan tiede itsessään oli itseisarvo – tieteelle ei ollut oleellista löytää välittömiä

sovelluksia, eikä sille saneltu ulkopuolelta ohjeita, joiden kautta voitaisiin palvella esimerkiksi talouselämää.

Vareksen mukaan aate näkyi Turun yliopistossa esimerkiksi siinä, että perustajat halusivat aloittaa nimenomaan humanistisilla tieteillä, vaikka niistä ei voinut osoittaa samalla tavalla välitöntä konkreettista hyötyä kuin luonnon- ja lääketieteistä. Yliopiston perustamisvaiheessa oli nimittäin määriteltävä, mitä tiedekuntia pidettäisiin ensisijaisina, koska keräysvarat eivät vielä riittäneet monen tiedekunnan perustamiseen. Yliopistoseura painotti humanistisia aineita. Yliopistoseuran lisäksi määrittelyä teki tieteellinen lautakunta, joka valitsi luonnontieteet.

– Humboldtilaisen aatteen mukaan tiede itsessään tuottaa tietoa, vaikka läheskään aina ei tiedetä, mihin sitä tullaan käyttämään.

Tieteen olemukseen kuului, että kun jokin projekti alkaa, lopputulos on melkein aina yllätys. Ei pystytä etukäteen ennakoimaan, mitä tullaan löytämään, Vares kuvailee.

Sen sijaan viime vuosikymmeninä on korostunut ajatus tieteen sovellettavuudesta.

– Kun katsoo yliopiston strategioita ja muistioita viime vuosikymmenten ajalta, työllistyminen ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on nostettu merkittävästi esille.

Nyt puhutaan yrittäjyysyliopistosta. Samalla korostetaan, että tieteellä on myös itseisarvo, koska kaikkea ei voi suunnitella etukäteen, ja suurimmat oivallukset voivat tulla yllättävältä suunnalta.

AURORA

19

Yleensä nuorempi sukupolvi vaatii kiivaammin jotain, mikä on yhteiskunnassa sillä hetkellä uudistuvaa. Nykyään tällaisia asioita ovat esimerkiksi tasa-arvo, ympäristönsuojelukysymykset ja sosiaalipolitiikka.”

Keskusteluun tieteen roolista on Turun yliopistossa vaikuttanut myös sen poikkeuksellinen perustamistapa. Yliopisto syntyi kansalaiskeräysten rahoittamana. Lahjoittajia oli yhteensä 22 040, ja monilla rahoittajilla oli odotuksia yliopiston vaikutuksista alueensa elinkeinoelämään.

– Alusta asti oli siis luonnollista, että on suhteita ympäröivään yhteiskuntaan.

Aivan mutkattomia alkuajat eivät olleet: yliopiston perustamisvaiheessa riideltiin siitä, miten kansalaiskeräys pitäisi järjestää, mitä perustetaan ensimmäisenä ja kuka johtaa perustamista. Keräystä organisoimaan perustettiin vuonna 1917 Turun Suomalainen Yliopistoseura. Kun Turun Suomalaisen Yliopiston perustamispäätös Kalevalan päivänä 1920 tehtiin, rahaa oli koottu yli 20 miljoonaa markkaa.

Toisen maailmansodan jälkeen kysymykseksi nousi suhde valtioon.

– Valtion rahoitus nousi koko ajan, mutta se maistui siinä mielessä vaaralliselta, että meneekö siinä myös itsemääräämisoikeus: alkaako valtio määrätä, mitä tutkitaan?

Tämä keskustelu kulminoitui 70-luvun puolivälissä yliopiston valtiollistamiseen.

Siihen asti oli käyty kiistaa siitä, lakataanko olemasta yksityinen yliopisto vai siirrytäänkö valtion omistukseen, koska se vaikutti taloudellisesti välttämättömältä ratkaisulta.

Suhte e t elinkeino el ämään oliva t 1970-luvulla ohentuneet ja yhteiskunta oli

20

AURORA

vasemmistolaistunut. Se näkyi ja kuului myös opiskelijoiden keskuudessa.

– Vasemmistolaiset opiskelijat olivat sitä mieltä, ettei elinkeinoelämän kanssa edes saa olla missään tekemisissä, koska siten asetetaan tieteen tulevaisuus rahan ja ulkopuolisten intressien armoille. Samaan aikaan ei-vasemmistolaiset pelkäsivät joutuvansa valtion talutusnuoraan, Vares kertoo.

1980-luvulta lähtien talouselämän merkitys yhteiskunnassa alkoi nousta. Pian kuitenkin koettiin 90-luvun lama, ja yliopiston oli kerättävä rahoitusta myös valtion ulkopuolelta. Siteet elinkeinoelämään alkoivat taas merkittävästi voimistua.

– Koko ajan tulee myös huolestuneita puheenvuoroja siitä, mitä tämä tekee tieteen riippumattomuudelle. Että eihän yliopistosta tule tilaustutkimusten tehdas.

Siinä missä yhteiskunnallinen kehitys on vaikuttanut yliopistoon, vaikutusta on luonnollisesti tapahtunut myös toiseen suuntaan.

Yliopisto on luonut hyvinvointia tuottamalla korkeasti koulutettuja henkilöitä sekä alueensa että koko yhteiskunnan tarpeisiin.

Turussa tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelua edustavat esimerkiksi lääketieteen ja kemian koulutus yhdessä alueen lääketeollisuuden kanssa sekä tekniikan koulutuksen saaminen ja alueen työvoimatarve. Turun kauppakorkeakoulu perustettiin vuonna 1950 vauhdittamaan alueen elinkeinoelämän kehitystä. Myös esimerkiksi Turun yliopiston Elintarvikekemian

Kampuksella on vuosien varrella nähty monenlaisia kannanottoja. Kuva 1. SYL järjesti hallinnonuudistuspäivän mielenosoituksen 18. helmikuuta 1970. Kovan pakkasen takia ulkona Yliopistonmäellä järjestettäväksi suunniteltu tilaisuus pidettiin hallintorakennuksen ala-aulassa. Kuva 2. Tiedon portaita on kuljettu myös mielenosoitushengessä. Lääketieteellinen tiedekunta meni 15.11.1989 luentolakkoon vastalauseena lääkärikoulutuksen tason heikentymiselle määrärahojen vuoksi. Kuva: Ari Nevalainen. Kuva 3.Turun yliopiston ylioppilaskunnan opintotukitoimiryhmä jakoi ilmaista kaurapuuroa Yliopistonmäellä 24.10.1991. Tapahtuma oli kannanotto Suomen hallituksen aikomukselle poistaa kokonaan opiskelijoiden ateriatuki. Kuva 4. Yliopistopäivänä 1.10.1991 opiskelijat, henkilökunta ja muu akateeminen yhteisö kokoontuivat osoittamaan huolensa silloisesta opintotukiuudistuksesta ja yliopiston rahoituksen leikkaamisesta. Kuva: Jarmo Koskinen. ja elintarvikekehityksen yksikkö on tehnyt menestyksekästä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.

Myös vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki vaikutti keskusteluun tieteen roolista.

Lain myötä haluttiin esimerkiksi vahvistaa yliopistojen vastuuta omasta taloudestaan.

Yliopiston hallitukseen tuli yliopiston ulkopuolisia, yhteiskuntaelämää edustavia jäseniä.

Tuhansien opiskelijoiden määräkin on näkyvä ja kaupunkia muokkaava asia. Yliopistosta on tullut myös merkittävä työllistäjä.

AURORA

21

Kuva 1. Turun yliopiston osaaminen kiinnosti kansainvälisesti jo yliopiston alkuaikoina. Fysiikan laboratorion mekaanisessa työpajassa 1930-luvun alkupuolella valmistettua laitteistoa lainattiin myös ulkomaille. Kuvassa pitkän matkan komparaattorin osia. Kuva 2. Syksyllä 1959 Turun yliopiston ylioppilaskunta järjesti pohjoismaisen viikonlopun, joka oli osa pohjoismaisten yhteyksien laajentamista. Kuvassa vieraita vastaanotetaan Turun satamassa. Kuva: Turun yliopiston ylioppilaskunnan arkisto. Kuva 3. Marraskuussa 1965 vietettiin TYY:n kansainvälistä viikkoa, ja sitä juhlistettiin Student Cabaree -tapahtumalla. Turun vapaateatteri esitti katkelmia operetista ”Iloinen Leski”. Kuva: Turun yliopiston ylioppilaskunnan arkisto.

– Yliopistoja on pidetty sekä sivistysvetureina että taloudellisina vetureina, jotka näkyvät kaupunkikuvassa, Vares tiivistää.

Historiantutkimus kohtaa uusia haasteita Vareksen työstämän kaksiosaisen Turun yliopiston historian ensimmäinen osa ulottuu perustamisesta valtiollistamiseen eli vuo-

22

AURORA

teen 1974 saakka. Toinen osa piirtää yliopistotaipaleen 1970-luvulta vuoteen 2019 ja mukaan on ehtinyt myös tekniikan koulutuksen laajennus.

Turun yliopiston historiaa on aiemmin koottu kansien sisään pari ker taa, ensin vuonna 1942 Kaarlo Jäntereen ja sitten vuonna 197 7 Tauno Perälän kirjoittamana. Vareksen käytettävissä oli nyt paljon sellaisia lähteitä, joita ei ollut aiemmissa

Kansallisuus ja kansainvälisyys ovat kulkeneet yliopiston matkassa aina sillä tavalla, mikä on sopinut mihinkin historialliseen ja yhteiskunnalliseen kehitysvaiheeseen.”

teoksissa. Erityisesti viime vuosikymmeniä käsittelevä osa syntyi haastatteluista.

– Haastattelut olivat äärimmäisen tärkeitä. Sellaista henkilökohtaista aineistoa, kuten kirjeenvaihtoa, ei enää nykyään synny.

Jos haluaa päästä kulissien taakse, pitää käyttää haastatteluja, Vares toteaa.

Yliopiston historian alkupuoliskosta oli helpompi löytää lähteitä.

Löytyi kirjeenvaihtoa ja materiaalia, jossa asioista puhuttiin suoraan. Tulevaisuuden historiantutkijoiden puolesta Vares on hieman huolissaan.

– Mitä lähemmäs nykyhetkeä tullaan, sitä vaikeampaa epävirallisista keskusteluista on löytää todisteita.

Viimeisimpien vuosikymmenten osalta historioitsijaa alkaa melkein itkettää. Nykyään olisi mahdollista tallentaa kaikenlaisia lähteitä vaikka minne, mutta henkilökohtaisia lähteitä ei ole enää arkistoitu.

Vuonna 2020 kysymykset politiikasta, kansainvälisyydestä ja tieteen roolista ovat kaikki ajankohtaisia. Tieteen roolista keskusteltaessa korostuu ajatus, jonka mukaan tiede on viime kädessä riippumatonta.

– Uhkakuva on olemassa koko ajan – milloin se on valtio ja milloin elinkeinoelämä.

Viimeisimmän 20–30 vuoden aikana keskustelua on mielestäni käyty entistä enemmän, Vares kertoo.

Viime vuosina julkisessa keskustelussa on puhuttu paljon luotettavan tiedon merkityksestä ja medialukutaidosta. Vareksen mukaan kyseiset ilmiöt näkyvät tutkimusaiheissakin: esimerkiksi populismia ja valeuutisia on tutkittu viime aikoina.

Historian tutkimuksella on tärkeä paikkansa muuttuvassa maailmassa.

– Kaiken historian tutkiminen on aina relevanttia, ja kaikkein merkittävintä se on silloin, kun tiedon kanssa kilpailevat disinformaatio ja valeuutiset. Näiden mukana

Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares uppoutui neljäksi vuodeksi yliopistohistoriaan. Yliopiston syntymäpäivänä 28.2. julkaistua teosta oli työstämässä historioitsijoista ja eri tiedekuntien edustajista koostuva työryhmä.

nimittäin tulee myös valehistoria. Jos akateeminen historia ei pidä tästä tontista huolta, kuka sen tekee?

Vares muistuttaa, että akateemisen yhteisön on tunnettava myös oma menneisyytensä, niin saavutukset kuin rajoituksetkin.

– Yhteiskunnassa, jossa tietoa haastetaan, tutkimusta ja akateemista historiaa ei voi korvata millään muulla.

Tutustu Turun yliopiston historian aikajanaan > www.utu.fi/historia

Onnittele satavuotiasta Turun yliopisto perustettiin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta vuonna 1920. Yliopisto oli juuri itsenäistyneen kansakunnan yhteinen ponnistus: ensimmäinen suomenkielinen yliopisto perustettiin lahjoituksilla, joita antoivat kansalaiset ympäri maata.

Turun yliopiston monitieteinen ja kansainvälinen tutkimus ja koulutus ovat muuttaneet maatamme ja maailmaa paremmaksi.

Meiltä on sadan vuoden aikana valmistunut lähes 65 000 osaajaa. Tutkijamme ovat esimerkiksi kehittäneet vakavien sairauksien hoitoa, etsineet uusiutuvan energian lähteitä, edistäneet lasten ja nuorten hyvinvointia sekä luoneet ymmärrystä historiasta ja eri kulttuureista.

Tänään jatkamme rohkeasti yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden rakentamista. Lahjoittamalla Turun yliopistolle olet mukana tässä työssä.

utu.fi/lahjoita AURORA

25

KUVA MIKA OKKO

KOLUMNI

MITÄ YLIOPISTO MERKITSEE SINULLE?

Harva meistä kyseenalaistaa yliopiston arvoa ihmiskunnalle ja maailmalle. Sanotaan, että hyvä yliopisto hengittää samaan tahtiin sitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Yliopisto onkin tärkeä osa yhteiskuntaa, eikä meidän pidä asettua sen ulkopuolelle, vaan olla viemässä sitä eteenpäin. Yliopistoilla on paljon annettavaa, mutta myös saatavaa.

Tieteellinen tieto ei ole koskaan valmista. Se täydentyy ja usein myös kumoaa itse itsensä. Näin ajateltuna tieteellinen tieto on myös nöyrää, mutta uudistuskykyistä. Samalla tavalla yliopiston ja yliopistoyhteisön on asetettava itsensä alttiiksi uudistumiselle. Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on välttämätöntä, jotta yliopisto voisi elää ajassa ja asettaa samalla itsensä alttiiksi myös yliopiston ulkopuolisille ajatuksille.

Viime vuosina suomalaisissa yliopistoissa on opeteltu elämään sen kanssa, että opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus yliopistoille ei riitä ylläpitämään edes perustoimintojamme. Täydentävän rahoituksen hankkiminen on nykytilanteessa välttämätöntä. Meitä on kannustettu myös varainkeruuseen, jota tosin joskus vieläkin pidetään hieman vieraana tapana täällä Suomessa.

On kuitenkin hyvä muis tell a juuri 1 0 0 vuot t a t äy t t äne en yliopis t omme

syntyhistoriaa. Turun yliopisto perustettiin nimenomaan uutteran ja päättäväisen varainkeruun tuloksena. Turun Suomalainen Yliopistoseura keräsi kolmessa vuodessa 22 040 lahjoittajalta varat Turun Suomalaisen Yliopiston perustamiseksi. Tavalliset suomalaiset tekivät lahjoituksia, koska halusivat mahdollistaa jälkipolvilleen hyvän koulutuksen. He kokivat tehneensä kannattavan ja kauaskantoisen sijoituksen.

Tu r u n y l i o p i s t o n kumppanit ovat toimineet kuluvan lukuvuoden aikana esimerkillisesti.

Meille on lahjoitettu professuureja enemmän kuin yliopistolla oli sen aloitt aessaan toimint ansa.

Kortensa ovat kantaneet kekoon kuntien lisäksi myös yritykset ja yksityiset ihmiset, jotka pitävät Turun yliopiston menestystä tärkeänä ei pelkästään lounaisen Suomen, vaan koko maan kannalta. Sydämellinen kiitos koko yliopistoyhteisön puolesta!

Kannustan myös sinua, hyvä lukija, miettimään, mitä Turun yliopisto merkitsee sinulle.

Me yliopistolla teemme kaikkemme, jotta Suomi säilyisi yhtenä maailman parhaista maista ja että täällä olisi jatkossakin hyvä olla.

Me yliopistolla teemme kaikkemme, jotta Suomi säilyisi yhtenä maailman parhaista maista.

26

AURORA

Mika Hannula Kirjoittaja on Turun yliopiston vararehtori.

K I R J AT

TEKSTI JUSSI MATIKAINEN

Verkkokeskustelujen värikäs historia

Turun yliopiston digit aalisen kulttuurin tutkijoiden teos Digitaalisia kohtaamisia paneutuu suomalaisten verkkokeskustelujen historiaan 1980-luvun BBS-purkeista tämän päivän sosiaaliseen mediaan. Kirjassa tarkastellaan kunkin aikakauden suosituimpia keskusteluympäristöjä ja kuumimpia puheenaiheita.

Vaikka verkkokeskustelujen historia on suhteellisen lyhyt, tuo teos hyvin esiin, kuinka paljon jo alustojenkin puolesta muutamassa vuosikymmenessä on ehtinyt tapahtua. Teemaa lähestytään kirjassa kronologisesti, ja oman käsittelynsä saavat niin BBS-purkit, uutisryhmät, kaupalliset yleisportaalit, harrastusfoorumit kuin sosiaalisen median alustatkin.

Teos tarjoaa kiintoisan aikamatkan välineisiin ja verkkokeskustelijoiden sielunmaisemaan. Lukijan muistoja kutkuttelee myös kirjan runsas kuvitus kuvakaappauksineen erilaisilta keskustelufoorumeilta.

Digitaalisia kohtaamisia. Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan Jaakko Suominen, Petri Saarikoski ja Elina Vaahensalo

Gaudeamus 2019

Ajankohtaista alustataloudesta

Uutuusteos esittelee kolmivuotisen Akatemia-hankkeen Smart Work in Platform Economy (SWiPE) keskeiset tulokset. Keskiössä on kysymys työn muutoksesta tilanteessa, jossa yhä useampi työ kytkeytyy digitaalisiin alustoihin.

Perinteinen työn ja työelämän tutkimus ei välttämättä auta tavoittamaan alustatalouden vaikutuksia. Teknologisen kehityksen ja erityisesti digitalisaation vaikutukset ovat hyvin monimutkaisia, eivätkä ne kohtele kaikkea työtä ja työtehtäviä samalla tavalla. Ilmeiseltä kuitenkin vaikuttaa, että yhä suurempi osa työtehtävistä hajoaa rajatuiksi pätkiksi, joita eivät sido perinteiset työajat tai -paikat.

Teosta voi suositella kaikille, jotka haluavat lisätä ymmärrystään alustatalouden ja digitalisaation perustavanlaatuisista vaikutuksista tapaan, jolla työn miellämme.

Digital Work and the Platform Economy.

Understanding Tasks, Skills and Capabilities in the New Era Seppo Poutanen, Anne Kovalainen ja Petri Rouvinen (toim.)

Routledge 2020

Ulkonäkö on merkitsevä tekijä Turun yliopiston taloussosiologian tutkijoiden teos Ulkonäköyhteiskunta tarttuu yhteiskunnallisesti kiinnostavaan aiheeseen. Millainen on ulkonäön ja elämässä menestymisen yhteys suomalaisessa yhteiskunnassa?

Kirja kytkeytyy bourdieuläiseen käsitykseen ulkonöstä pääomana.

Pierre Bourdieun pääomateorioiin nojaavien tutkimusten mukaan ulkonäkö voi olla pääomaa yhtä lailla kuin kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen pääomakin. Teorian mukaan yhteiskunnallinen hierarkia perustuu näihin pääoman muotoihin.

Kirjoittajat huomauttavat, että ulkonäköön liittyvien hierarkisten arvostelmien purkaminen olisi kaikkien etu. Toistaiseksi ulkonäkönormien purkaminen on kuitenkin jäänyt pitkälti aktivistein kontolle. ”Mitä monimuotoisempia ulkonäköjä ympäristössämme esiintyy, sitä vaikeampi yksilöitä on laittaa niin sanottuun paremmuusjärjestykseen ulkonäön perusteella.”

Ulkonäköyhteiskunta – ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa Iida Kukkonen, Tero Pajunen, Outi Sarpila ja Erica Åberg

Into Kustannus Oy 2019

AURORA

27

28

AURORA

TEKSTI TILDA JUNKO | KUVITUS SATU KETTUNEN VALOKUVA HANNA OKSANEN

Tulevaisuuden koulutuksessa painottuvat hyvinvointi, luova ratkaisukyky ja uudet oppimisen tavat Tulevina vuosikymmeninä monitieteinen osaaminen korostuu, perinteinen tieteenala-ajattelu laventuu ja raja-aitoja ylitetään luontevammin. Yhteistyötä oppialojen ja toimijoiden välillä tarvitaan, jotta yliopistokoulutus pysyy yhteiskunnan muutosten vauhdissa.

AURORA

29

K

oulutus ja korkea osaaminen ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja menestyksen kulmakiviä, jotka tulee säilyttää tulevaisuudessakin.

Turun yliopisto vastaa tähän haasteeseen osaltaan koulutusta ja ohjausta kehittämällä.

– Huomisen haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista asiantuntemusta. Opiskelijat on varustettava sellaisilla taidoilla, että he pystyvät kohtaamaan monimutkaisen maailman haasteineen, sanoo Turun yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn.

Turun yliopistossa koulutusta kehitetään laaja-alaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankeohjelmissa. Hankkeissa on valmistunut runsaasti tuloksia, joita voidaan käyttää koko korkeakoulukentän hyödyksi. Keskeistä kärkihanketyössä on yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiivis yhteistyö, joka oli myös rahoituksen edellytys.

– Hankkeissa on kehitetty muun muassa bio- ja lääkealan koulutusyhteistyötä, digitalisoitu lääke tie teen alojen ope tusta,

30

AURORA

vahvistettu henkilöstön pedagogista ja digitaalista osaamista, etsitty keinoja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen, joustavoitettu työelämään siirtymistä ja luotu älykkäitä oppimisympäristöjä, kertoo kärkihanketyötä Turun yliopistossa johtanut professori Riitta Pyykkö.

Kärkihankkeiden tulokset otettiin tarkasti huomioon myös Turun yliopiston strategiatyössä, ja ne ovat tärkeitä myös valtakunnallisen korkeakoulutuksen Visio2030:n toteuttamisessa.

– Turun yliopiston strategiassa vuosille 2021–2030 panostetaan oppimiskokemukseen ja -tuloksiin sekä jatkuvan oppimisen edellytysten turvaamiseen. Koulutusta kehitetään muun muassa digitalisaation mahdollisuuksia hyödyntämällä, opettajan pedagogisia taitoja vahvistamalla, opiskelijoiden hyvinvointia korostamalla ja työelämäyhteyksiä tiivistämällä, Björn summaa.

Opetus monimuotoistuu ja pedagogiset taidot korostuvat Yliopistokoulutuksen konkreettisin taso on jatkossakin itse oppiminen. Opetussuunnitelmien ja koulutuspolitiikan tavoitteet toteutetaan opiskelijoiden ja opettajien kohtaamisissa, varsinaisissa opetustilanteissa. Tämäkin kenttä on muutoksessa – etenkin digitalisaation myötä.

Turun yliopisto pyrkii olemaan oppimisen digitaalisten ratkaisujen kärjessä, ja tämän mahdollistamiseksi on laadittu opetuksen ja oppimisen digitalisaation strateginen ohjelma, jossa huomiota kiinnitetään etenkin oppimisalustoihin, opettajille tarjottavaan tukeen, opiskelijoiden digivalmiuksiin ja digitaalisiin työskentely-ympäristöihin.

– Koulutuksen digitalisaatio kulminoituu verkko-opetuksessa, mutta se on myös paljon muuta. Tulevaisuudessa opiskelu koostuu yhä useammista opetusmuodoista: lähiopetuksesta, verkko-opetuksesta ja näitä yhdistävistä monimuoto-opinnoista, huomauttaa opetuksen kehittämispäällikkö Minna Vuorio-Lehti koulutuksen tuki -yksiköstä, joka vastaa opetuksen kehittämisen lisäksi opettajien ja opetussuunnitelmatyön tuesta.

Jatkuvan oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi verkko-opintojen lisääminen on

keskeistä, jotta opiskelusta pystytään tekemään riippumattomampaa ajasta ja paikasta.

Jatkossa verkko-opetuksessa voidaan hyödyntää yhä syvempää oppimisanalytiikkaa.

– Opettaja pystyy esimerkiksi seuraamaan tarkasti opiskelijan osallistumista ja vaikkapa opetusmateriaalien avaamisprosentteja.

Aktiivisen seurannan avulla voidaan tunnistaa paremmin erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat, Vuorio-Lehti kertoo.

Myös käänteisen oppimisen malli eli flippaus on kasvattanut suosiotaan. Flippausta on kehitetty erityisesti Itä-Suomen yliopistossa kärkihankkeessa, jota Turun yliopisto johti vuosina 2017–2019. Menetelmässä opiskelija on jo tehnyt tehtävät opetustilanteeseen saapuessaan ja yhteinen aika opettajan kanssa voidaan käyttää esimerkiksi keskusteluun, kun kaikilla on samat pohjatiedot.

– Menetelmä myös vastuuttaa opiskelijaa enemmän ja siinäkin verkko on keskeisessä osassa, Vuorio-Lehti huomauttaa.

Huomisen haasteet ovat monimutkaisia ja niiden ratkaiseminen vaatii laaja-alaista asiantuntemusta."

– Piia Björn

AURORA

31

Peruskoulussa ja lukiossa opetusta on kehitetty paljon, mikä on vaikuttanut yliopistoon siirtyvien ikäluokkien odotuksiin ja oppimiskokemuksiin. Esimerkiksi ilmiöpohjainen oppiminen on harjaannuttanut nuoret tarkastelemaan todellisen maailman ilmiötä kokonaisvaltaisesti, oppiainerajat ylittäen ja yhdessä muiden kanssa.

Ope ttajien pedagogisiin valmiuksiin panostaminen on yksi tapa hälventää eroa perus- ja lukio-opetuksen sekä yliopisto-opetuksen välillä. Kärkihankeyhteistyönä on Turun yliopiston johdolla kehitetty sähköistä, itseopiskelumahdollisuuden tarjoavaa, englanninkielistä UNIPS-oppimisympäristöä yliopisto- ja korkeakouluopettajille.

Kärkihanketyön kautta opettajan tueksi on koottu myös monipuolinen valikoima sähköisiä työkaluja ja ohjeita yliopiston intraan.

– Verkko-oppimisympäristön ja kontaktitapaamiset yhdistävät UNIPS-opinnot ovat löytäneet etenkin nuoret yliopisto-opettajat, Vuorio-Lehti kertoo.

Vaikka digitaalisuus ja ilmiöoppiminen raivaavat tilaa, eivät perinteinen luento-opetus tai tentit ole katoamassa mihinkään. Ne voivat kuitenkin saada mausteekseen uudenlaisia vivahteita.

– On myös huomioitava, että oppijoita ja tapoja opettaa on monenlaisia, toiset sopivat toisille. Perinteinen kirjatentti ei ole välttämättä paras mahdollinen tapa sisäistää tietoa pitkällä tähtäimellä, mutta keskittymistä, paneutumista ja luetun ymmärtämistä se kyllä kehittää erinomaisesti, Vuorio-Lehti huomauttaa.

Myös yliopisto-opetuksen perinteisin muoto, luento, on parhaimmillaan aivan erinomainen tapa oppia.

– Innostava luento voi olla inspiroiva, uusia ajatuksia herättävä, haastava ja viihdyttävä. Hyvin rakennettu luento saa ihmisen ajattelemaan, Vuorio-Lehti lisää.

Opiskelijoiden hyvinvointi ja työelämäyhteistyö keskiöön Erinomaiset oppimistulokset edellyttävät hyvinvoivia opiskelijoita. Tulevaisuudessa opetuksen tasa-arvoisuus korostuu, ja erilaiset oppijat ja oppimistavat otetaan entistä paremmin huomioon.

Opiskelijoiden ohjauksen tarve on lisääntynyt ja siihen panostetaan enenevissä määrin. Nykyään jo lukioissa on totuttu hyvään opinto-ohjaukseen ja samaa odotetaan yliopistoilta. Samalla opintojen kuormittavuuden kokemus on lisääntynyt. Tähän ovat vaikuttaneet esimerkiksi tiukennukset opintotuen perusteissa, vuosittaiset opintopistevaatimukset sekä työn ja opiskelun yhteensovittaminen. Kiire ja huoli toimeentulosta stressaavat.

– Opiskelijoista pyritään kuitenkin pitämään entistä parempaa huolta. Palveluita tarjotaan niin opintojen tukena kuin esimerkiksi työelämään siirtymisen vaiheessa ura- ja rekrytointipalveluina. Turun yliopistossa on myös vahva opettajatuutoroinnin perinne, Piia Björn huomauttaa.

Työelämään siirtymistä tuetaan myös yhä tiiviimmän työelämäyhteistyön avulla. Lisäksi työmarkkinoiden tarpeet otetaan entistäkin paremmin huomioon jo opetussuunnitelmatyössä. Yritysten edustajat ja yliopisto ovat aktiivisessa keskusteluyhteydessä. Yliopisto on silti jatkossakin itsenäinen toimija, joka lopulta päättää itse linjauksensa. Myös

Erinomaiset oppimistulokset edellyttävät hyvinvoivia opiskelijoita. ” – Minna Vuorio-Lehti 32

AURORA

Myös yliopisto-opetuksen perinteisin muoto, luento, on parhaimmillaan aivan erinomainen tapa oppia. ” – Minna Vuorio-Lehti

tulevaisuudessa yliopistoilla on koulutusvastuu tietyillä aloilla ja tehtävä kansaa sivistävänä laitoksena.

– Yliopisto toimii kuitenkin yhteiskunnassa ja yhteiskuntaa varten, minkä vuoksi yksi sen tärkeistä tehtävistä on kouluttaa tekijöitä ja osaajia tulevaisuuden työmarkkinoille. Onkin entistä tärkeämpää valmentaa asiantuntijoita, joilla on myös valmiuksia luoda uutta työtä, innovaatioita ja yrityksiä.

Vaikka koulutusinstituutiot toimivat yhteiskunnan hyödyksi, tarkoitus on toki hyödyttää myös yksilötasolla, yksittäistä opiskelijaa, Björn korostaa.

Yksi erinomainen esimerkki työelämäkumppanuudesta on Turun tekniikan koulutuksen laajennus, joka vastaa suoraan alueen ja koko Suomen työelämän tarpeisiin. Koulutusta rakennetaan ja kehitetään tiiviissä vuoropuhelussa alueen yritysten ja yhteistyökorkeakoulujen kanssa.

– Tekniikan koulutuksessa korostuu ymmärrys tulevaisuuden tekijöistä moniosaajina, joiden oppiaineyhdistelmät voivat olla yllättäviäkin. Esimerkiksi Turussa diplomi-insinöörikoulutukseen tullaan sisällyttämään liiketoimintaosaamista, minkä tarve on noussut keskusteluissa työnantajien kanssa.

Myös vaikkapa psykologian tai kielten ja tekniikan törmäyttävät opintokokonaisuudet

voivat tuoda uusia osaamisyhdistelmiä alalle, Björn summaa.

Kansalaisten elinikäinen oppiminen tulee entistä tärkeämmäksi, kun työ muuttuu ja monet ammatit lakkaavat olemasta. Myös uusia, vielä kuvittelukyvyn ulottumattomissa olevia ammatteja syntyy. Yliopistoilla tulee olemaan keskeinen rooli jatkuvan oppimisen mahdollistamisessa.

– Turun yliopistossa onkin viime vuoden aikana tehty laaja jatkuvan oppimisen selvitys ja seuraavalla strategiakaudella toiminnalle luodaan rakenteelliset kehykset, Björn huomauttaa.

Yliopistolla tulee jatkossakin olemaan myös yhteiskunnan välittömät tarpeet ylittävä tehtävä. Yliopisto vaalii tulevaisuudessakin ylintä sivistystä ja siellä on voitava opettaa ja tutkia myös aloja, jotka eivät suoraan hyödytä työmarkkinoita.

– Myös jatkossa yliopistoissa täytyy olla tilaa pitää tiedettä ja sivistystä itseisarvoina.

Tämä on taattava myös rahoituksen kautta, Björn tähdentää.

Tutustu kärkihankkeisiin: utu.fi/karkihankkeet

AURORA

33

TURUN YLIOPISTO 100 VUOTTA Synttäreitä juhlittiin 27.2.

Yliopistonmäellä teemalla tiedon valo.

Upea laservaloshow kruunasi illan.

Tyyn hallitus kulki 34 AUROR A soihtukulkueen etunenässä rehtoriston kanssa.

Koskenniemenkadulla valot syttyivät kulkueen kulkiessa kohta Yliopistonmäen aukiota.

Satavuotisjuhlavuoden suunnittelun ohjausryhmän puheenjohtaja Riitta Pyykkö jakoi opiskelijoille juhlavuoden haalarimerkkejä.

Uniikit 100-vuotishaalarimerkit olivat kysyttyjä opiskelijoiden keskuudessa.

Rehtori Jukka Kola toivotti vieraat tervetulleeksi.

Juhlaa varten koottua yliopiston historiaa kuvin seurattiin sankoin joukoin Yliopistonmäellä.

Video on katsottavissa myös verkossa: utu.fi/100

Yleisö kannatteli ilmassa seitsemää valopalloa, jotka symboloivat eri tiedekuntia.

Seuraa juhlavuoden tarinoita, uutisia ja tapahtumia 35 utu.fi/100 AURORA

Tutkimus, kriittinen ajattelu ja toisia kunnioittava keskustelu, väittelykin, vievät yhteiskuntaamme eteenpäin” vuoden alumni, tasavallan presidentti Sauli Niinistö

36

AURORA

TEKSTI HEIKKI KETTUNEN | KUVA HANNA OKSANEN

VUODEN ALUMNI SAULI NIINISTÖ: Yliopisto on tulevaisuuden hahmottaja Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kannustaa tieteentekijöitä rohkeaan työhön paremman tulevaisuuden rakentamiseksi.

T

urun yliopiston vuoden alumnin tunnustus myönnettiin tasavallan presidentti Sauli Niinistölle Turun yliopiston 100. vuosijuhlassa. Presidentti Niinistö kertoo olevansa otettu kunnianosoituksesta.

– Kiitän entistä opinahjoani tunnustuksesta. Arvostan sitä ja toivon, että se tulee tehdystä työstä ja tuloksista, Niinistö sanoo.

Sauli Niinistö valmistui oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1974.

Vuonna 2011 hänet kutsuttiin yliopiston kunniatohtoriksi. Omaa opintietään Niinistö muistelee lämmöllä.

– Yliopisto antoi opin siitä, kuinka vapaus tuottaa tilaa ja motivaatiota oppimiseen ja ajatteluun. Kaiken kaikkiaan sain rohkeutta itsenäiseen ajatteluun ja luottamusta tutkittuun tietoon selkärankana.

Vuoden alumnin tunnustuksella Turun yliopisto tahtoi kiittää presidentti Niinistöä siitä, että hän on työllään ja toiminnallaan puolustanut tiedon, tutkimuksen ja koulutuksen merkitystä 2000-luvun Suomessa.

Presidenttikausillaan Niinistö on korostanut tutkitun tiedon merkitystä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Viimeisimmässä uudenvuodenpuheessaan presidentti Niinistö otti kantaa

aikamme ongelmiin. Niinistön mukaan rauhattomuus, epävakaus ja lyhytjänteisyys ovat leimanneet elämää niin Suomessa kuin maailmalla. Puheessaan presidentti painotti, että näille ilmiöille on luotava vastavoimia.

– Tiede ja tutkittu tieto ovat juuri niitä vastavoimia. Tulevaisuuden rakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jolla on oltava selkeä suunta. Aikamme hektisyys tuottaa paljon poukkoilevaa ja värikästä päivän tietoa, joka aina peittää alleen eilisen tiedon, Niinistö pohtii.

Presidentti Niinistö näkee yliopiston instituutiona, jolla on tiedon tuottamisen ja sen jakamisen lisäksi merkittävä yhteiskunnallinen rooli myös tietämisen kulttuurin vaalijana.

– Yliopisto on tulevaisuuden hahmottaja.

Tutkimus, kriittinen ajattelu ja toisia kunnioittava keskustelu, väittelykin, vievät yhteiskuntaamme eteenpäin, Niinistö sanoo.

Vuoden alumnina presidentti Niinistö kannustaa tieteentekijöitä rohkeaan ja riippumattomaan työhön.

– Teillä on kyllä kuulijoita ja vapauttanne ollaan valmiita vaalimaan. Sanotaan, ettei totuus pala – uskon, että tulevaisuuden ratkaisut yhä tehdään arvioimalla ne tutkitun ja punnitun tiedon valossa, Niinistö sanoo.

AURORA

37

LY H Y E T

SATAVUOTIASTA YLIOPISTOA JUHLITTIIN LOGOMOSSA

Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden, Kansanvalistusseuran ja terveysalan asiantuntijoiden yhteistyössä toteuttamalle Vastalääke.fi-sivustolle myönnettiin Vuoden journalistisen teon tunnustus keskiviikkona 11.3.2020.

Sivustolla julkaistaan tutkimuksiin perustuvia, mutta helppotajuisia, artikkeleita tieteestä ja terveydestä.

Sivuston perustamisen taustalla oli huoli virheellisten ja epäselvien terveysväittämien lisääntymisestä mediassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Suuri Journalistipalkinto on Suomen merkittävin journalismille vuosittain annettava tunnustus. Kilpailun tarkoituksena on tukea ja edistää hyvää journalismia sekä vahvistaa vastuullisen suomalaisen median asemaa yhteiskunnassa.

> vastalaake.fi 38 AURORA

Vastalääke-yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Oskari Välimäki.

KUVA HANNA OKSANEN

VASTALÄÄKE.FI - SIVUSTO ON VUODEN JOURNALISTINEN TEKO

KUVA VEERA HEINONEN

Turun yliopiston 100. vuosijuhlaa vietettiin yli 800 hengen voimin perjantai-iltana 28.2.2020 Turun Logomossa. Illan kruunasi tasavallan presidentti Sauli Niinistön juhlapuhe. Niinistö korosti puheessaan tutkitun tiedon merkitystä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Juhlassa kuultiin myös Mikko Heiniön säveltämä Syvyyden yllä tuuli -teos Turun filharmonisen orkesterin ja Turun yliopiston kuoron esittämänä.

TURUN YLIOPISTON BLOGISTA POIMITTUA

Opetuksesta kuuluvia ääniä, myös soraääniä, kannattaa kuunnella herkällä korvalla. Sekä opiskelijoiden että opettajien äänet ovat tärkeitä, sillä laadukasta opetusta ja sen myötävaikuttamaa oppimista tehdään aina yhdessä.

Opetuksen ja oppimisen ilot ja surut ovat aina jaettuja ja yhteisiä.”

JUKKA HUSU dekaani, kasvatustieteiden tiedekunta

Olemme tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, että mielenrauhan saavuttamista on turha toivoa niin kauan kuin elämme lakkaamattoman suunnittelun hallitsemaa elämää, jossa vaarana on kosketuksen kadottaminen nykyhetkeen ja sen konkretiaan. Tästä kertovat paitsi kirjakauppojen loputtomat hyllymetrit self-help-teoksia myös meditoimisen nouseminen koko kansan harrastukseksi.”

VALTTERI VILJANEN erikoistutkija, kulttuurihistoria

Turun yliopisto haluaa profiloitua vahvasti. Painopiste on monialaisesta osaamisesta kumpuavan tieteidenvälisen toiminnan edistämisessä ja temaattisissa kokonaisuuksissa. Ne kannustavat uuden etsintään samalla kun huolehdimme laajalti niin lähialueemme kuin koko Suomen koulutustarpeesta.”

KALLE - ANTTI SUOMINEN vararehtori

>

Tutustu yliopiston blogeihin blogit.utu.fi

16 PROFESSORIA ESITTÄYTYI UUDISTETUILLA PROFESSORILUENNOILLA Turun yliopiston professoriluennot järjestettiin keskiviikkona 11.3.2020 ensimmäistä kertaa niin, että yleisö sai osallistua useampaan luentokokonaisuuteen illan aikana. Yleisölle avoimissa tilaisuuksissa eri aloille nimitetyt uudet professort kertoivat tieteenalastaan ja tutkimuksestaan.

Maaliskuun professoriluennoilla kuultiin kahdentoista uuden professorin ja neljän työelämäprofessorin esitykset.

Kaikki luennot tallennettiin ja ne julkaistaan juhlavuoden aikana podcasteina Turun yliopiston professoriluennot -sarjassa.

Kuuntele yliopiston podcasteja

> utu.fi/podcast AURORA

39

LY H Y E T TURUN YLIOPISTOON PERUSTETAAN TEKNILLINEN TIEDEKUNTA

Tekniikan koulutukselle merkittäviä lahjoituksia Turun kaupunki lahjoitti loppuvuodesta 2019 kaksi viisivuotista professuuria Turun yliopistolle. Lahjoitusprofessuurit on suunnattu kone- ja materiaalitekniikkaan. Loppuvuodesta myös Turun seudulla toimivat yritykset Meyer Turku, Elomatic ja Cadmatic tukivat yliopiston uusien diplomi-insinöörikoulutusten kehittämistä kahdella kone- ja materiaalitekniikan lahjoitusprofessuurilla.

Turun Yliopistosäätiö lahjoitti vuosijuhlan alla 28.2.2020 satavuotiaalle yliopistolle kaksi tekniikan professuuria.

Materiaalitekniikan ja konetekniikan professuurit viideksi vuodeksi kattavan lahjoituksen arvo on 1,2 miljoonaa euroa.

Turun yliopiston satavuotisjuhlavuonna säätiö lahjoittaa yliopistolle sekä sen tutkijoille ja opettajille yhteensä noin kolme miljoonaa euroa.

Tekniikkaan saatiin lisää professuureja, kun Sandvik sekä Salon kaupunki yhdessä alueen 13 organisaation kanssa lahjoittivat kaksi tekniikan professuuria yliopistolle 10.3.2020.

Lahjoitukset kattavat akkuteknologian ja sähköisen voimansiirron professuurit viideksi vuodeksi.

40

AURORA

KUVA HANNA OKSANEN

Turun yliopiston hallitus päätti maaliskuussa, että Turun yliopistoon perustetaan teknillinen tiedekunta 1.1.2021 alkaen. Päätöksen myötä yliopistoon tulee uusi kahdeksas tiedekunta jo olemassa olevien seitsemän tiedekunnan lisäksi.

Tekniikan laajennus on tärkeässä roolissa myös yliopiston tuoreessa strategiassa ja toimenpideohjelmissa. Monet UUSIEN DIPLOMI innovaatiot perustuvat tekniikan ja INSINÖÖRIKOULUTUSTEN muiden tieteenalojen, kuten lääketieteen rajapinnoilla tapahtuvaan ENSIMMÄISET tutkimukseen.

PROFESSORIT VALITTU – Tekniikan laajennus vaikuttaa positiivisesti täydentävän rahoiTurun yliopiston tulevien kone- ja materiaalituksen määrään ja yliopiston kiltekniikan koulutusohjelmien uusia tekniikan pailukykyyn entistäkin monitiealan professuureja haki syksyllä yhteensä 165 teisempänä yliopistona. Teknillisen henkilöä. Ensimmäiset professorit on valittu ja tiedekunnan perustaminen on satahe aloittavat työnsä keväällä 2020. Konetekvuotiaalle yliopistollemme tärkeä niikan professoreiksi valittiin Jussi Kantola ja päätös, joka vahvistaa kykyämme Antti Salminen, materiaalitekniikan professovastata vallitsevaan osaajapulaan ja riksi Kati Miettunen. samalla tulevaisuuden haasteisiin, rehtori Jukka Kola sanoo.

VÄ I T Ö S

KUVA HANNA OKSANEN

Käsitys häirikkösusista syntyi 1900-luvulla Heta Lähdesmäki tarkasteli kulttuurihistorian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan suomalaisten suhtautumista susiin 1900-luvulla. Viime vuosisadan aikana susien esiintymisessä ja asemassa tapahtui Suomessa suuria muutoksia.

Lähdesmäen tutkimuksessa selvitettiin susien paikkoja 1900-luvun Suomessa, eli sitä, millaista susien fyysinen sijainti on ollut ja miten sijaintiin liittyvät mielikuvat ja käsitykset ovat syntyneet, voimistuneet tai tulleet haastetuiksi.

– Viime vuosisadalla syntyi monia edelleenkin voimassa olevia käsityksiä. Yksi niistä oli käsitys häirikkösusista, joka syntyi suojelun alettua. Sillä oikeutettiin suojeltavan lajin yksilöiden tappaminen epänormalisoimalla tietynlainen käyttäytyminen ja sijoittuminen, Lähdesmäki sanoo.

Lähdesmäki pohtii eri ihmisr yhmien, kuten metsästäjien, poromiesten, riistantutkijoiden, viranomaisten ja luonnonsuojelijoiden lisäksi myös susien näkökulmaa hyödyntämällä biologista ja etologista susitutkimusta. Ei-ihmiskeskeinen lähestymistapa on historiantutkimuksen parissa vielä uutta.

Lähdesmäen tutkimus päivittää suomalaista susihistoriaa myös keskittymällä vähän tutkittuun 1900-lukuun.

– Ihmisen ja suden yhteisestä menneisyydestä Suomessa muistellaan ja tiedetään lähinnä 1800-luvun lastensurmatapaukset.

Viime vuosisadalla tapahtuneiden muutosten tunteminen on kuitenkin tärkeää tämän päivän ja tulevaisuuden susisuhteen ymmärtämiseksi.

Tutkimus avaa käsityksiä esimerkiksi maata halkovasta susirajasta ja sudesta erämaalajina. Lisäksi tutkimus tarjoaa uutta tietoa susien liikkumisesta Suomen valtion rajojen yli sekä ihmisen ja saaliseläinten elinpiireissä.

Tutustu Turun yliopistossa tarkastettuihin väitöskirjoihin osoitteessa utu.fi/vaitokset AURORA

41

TURUN SUOMALAINEN

YLIOPISTOSEURA koordinaattori Anniina Majanlahti-Binaku | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi

KUVA MIRKKU MERIMAA

Ville Pitkänen

Suomalaisten arvot 2020-luvulla

Siirr yttäessä uudelle vuosikymmenelle on hyvä pysähtyä pohtimaan suomalaisten arvoja. Politiikka tuntuu nyt ristiriitaisemmalta kuin aikoihin ja erityisesti sosiaalisessa mediassa tunteet käyvät kuumana.

Eivätkö suomalaiset enää löydä yhteistä säveltä oikein mistään?

Suomenkulttuurirahaston ja e2 Tutkimuksen loppuvuonna 2019 päättyneessä tutkimushankkeessa selvitettiin laajasti suomalaisten arvoja, asenteita ja identiteettejä eri näkökulmista. Jakolinjoja löytyi, mutta yllättävän paljon myös yhteistä.

Eriseuraisuus liittyy tuttuihin teemoihin: maahanmuutto ja turvapaikanhakijat, vähemmistöjen asema, ilmasto- ja ympäristökysymykset, työmarkkinat sekä kansainvälistymiskehitys. Erimielisyydet eivät kuitenkaan onneksi ole koko kuva, sillä pinnan alla on paljon myös yhteistä ja jaettua.

Ensinnäkin identiteettiemme rakennuspalasissa on paljon samaa. Työ ja koulutus määrittävät lähes kaikkia suomalaisia ja myös alueelliset identiteetit ovat tärkeitä.

Myös arvopohjassa on paljon jaettua.

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo,

42

AURORA

vastuuntuntoisuus, avuliaisuus ja anteeksiantavaisuus ovat lähes kaikkien jakamia perusarvoja. Eriarvoisuus huolestuttaa monia ja erityisesti vanhuksista kantavat huolta lähes kaikki.

Lisäksi suomalaiset ovat varsin isänmaallista porukkaa. Kansallistunnetta pidetään myönteisenä juttuna ja Suomesta ollaan ylpeitä. Näin ajattelee enemmistö taustasta riippumatta.

Vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että 2020-luvusta tulee poliittisesti vähintään yhtä turbulentti kuin edeltävästä vuosikymmenestä, on perusarvojen kautta avautuvassa näkymässä jotain lohdullista. Tunteet tulevat varmuudella käymään kuumina myös jatkossa, mutta kenties juuri suomalaisia yhdistävissä perusarvoissa piilee riittävästi myös viilentäviä elementtejä.

Dosentti Ville Pitkänen työskentelee e2 Tutkimuksessa. Hän on Turun suomalaisen yliopistoseuran hallituksen jäsen ja Turun yliopiston alumni.

Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kevätkokous 26.5.2020 klo 17.30 Epävakaan tilanteen takia kokous pidetään poikkeuksellisesti etäkokouksena.

Tervetuloa Turun Suomalaisen Yliopistoseuran kevätkokoukseen. Kevätkokous järjestetään etäkokouksena 26.5.2020 klo 17.30 alkaen.

Sääntöjen mukaisesti kevätkokouksessa käsitellään muun muassa hallituksen kertomus edellisen toimintavuoden toiminnasta, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille.

Kokoukseen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon 19.5.2020 mennessä osoitteeseen yliopistoseura@utu.fi tai puhelimitse 045 152 6666.

Ilmoittautuneille toimitetaan linkki ja ohjeet etäkokoukseen osallistumiseen. Osallistuminen edellyttää Internet-yhteyttä.

Näyttely ja miniseminaari Vanhalinnan museossa Yliopiston juhlavuoden kunniaksi tutustutaan Turun yliopiston vanhaan päärakennus Phoenixiin.

Millainen oli entinen hotelli Phoenix yliopiston päärakennuksena? Miten yliopiston kirjasto muokkautui entiseen hotellirakennukseen? Millainen rooli Phoenixillä oli suomalaisuusliikkeen kannalta Turussa? Entä yliopistolaisille itselleen?

Turun Suomalainen Yliopistoseura ja Vanhalinnan museo järjestävät yhteistyössä 25.8.2020 miniseminaarin, jossa professori Vesa Vares ja yliopistonlehtori Janne Tunturi herättävät hetkeksi henkiin vuosikymmeniä sitten katukuvasta kadonneen rakennuksen. Vares on tutkinut aihetta Yliopistoseuran historian sekä juuri ilmestyneen Turun yliopiston historian yhteydessä. Tunturi on tutkinut Turun yliopiston kirjaston varhaisvaiheita ja hänen katsauksensa kirjaston historian murroksista ilmestyy tänä vuonna osana yliopiston kirjaston juhlakirjaa.

Seminaari on osa Yliopiston vanha päärakennus Phoenix -näyttelyn ohjelmistoa. Näyttely esittelee Phoenixin talon historiaa ja yliopiston aikaa valokuvin ja esinein, jotka Mauno Wanhalinna hankki museon kokoelmiin rakennuksen saatua purkutuomion.

Seminaari pidetään Vanhalinnan museossa tiistaina 25.8. klo 17 alkaen. Luentojen jälkeen on mahdollisuus tutustua näyttelyyn. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen.

Ilmoittautumiset Yliopistoseuran jäsenille osoitteeseen: yliopistoseura@utu.fi tai puhelimitse 045 152 6666.

Vanhalinnaan järjestetään bussikuljetus, johon on rajoitettu määrä paikkoja.

AURORA

43

2.4. 2020

meetturkufi .

44

AURORA