Page 1

1 |2016

Aurora RESEPTI hyvään terveyteen Rasismi puskee pintaan Tunnistatko sarkasmin

Yliopistolle strategia 2016–2020


teksti jenni valta

| kuva hanna oksanen

Tekniikan päivillä piirretään kolmiulotteisesti 3D-kynillä voi piirtää kolmiulotteisia kuvioita ilmaan. Tottumaton 3D-piirtäjä voi aloittaa harjoituskuvioilla tai geometrisilla muodoilla, taitojen karttuessa haastetta saa monimutkaisemmista ideoista – kokeile piirtää vaikkapa Eiffel-torni tai Vapaudenpatsas. Millaista olisi piirtää 3D-kynällä? Sitä voi testata Turun Tekniikan päivillä 30.–31.10. ICT-talossa. Päivien aikana voi kokeilla uusia teknologisia vempaimia ja kuulla ajankohtaista tietoa tekniikasta. Yksi tapahtuman kiinnostavimmista puhujista on nuori tutkija Mark Müller, joka kertoo nelikopterien tekoälystä ja ohjaamisesta. Kävijän kannattaa pysähtyä kuulemaan myös Anna-Lena Ellediä, joka osallistui vaativaan Volvo Ocean Race -purjehduskilpailuun toimittajan roolissa. Tekniikan päivillä kuullaan sekin, mitä hiljattain eläkkeelle jäänyt avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja ajattelee tekniikasta. Turun Tekniikan päivien järjestämisestä vastaavat Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Tekniikan akateemiset (TEK) ja Tekniikan Akatemia (TAF).

Löytyykö mysteerille tieteellinen selitys? Tiedepaukku-tiimi ratkoo arjen arvoituksia. Katso video:

utu.fi/tiedepaukku


Aurora

5 10

HALUATKO NÄHDÄ ENEMMÄN? LUE SÄHKÖINEN AURORA LISÄMATERIAALEIN OSOITTEESSA

1/2016

utu.fi/aurora

20 34 4

18

26

AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Tuomas Koivula, 02 333 5979 | TOIMITUSSIHTEERI Erja Hyytiäinen, 02 333 6225 | TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT Turun yliopiston viestintä, 20014 TURUN YLIOPISTO, viestinta@utu.fi | TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET viestinta@utu.fi, 02 333 6225 | ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 1 080 e, 1/2 sivua vaaka 540 e, 1/4 sivua 270 e, takakansi 1 300 e, (ilmoitushintoihin lisätään alv 24 %) | TAITTO Hanna Oksanen | KANNEN KUVA Hanna Oksanen | PAINO Finepress Oy | PAINOS 12 500 kpl | LUE AURORA VERKOSSA utu.fi/aurora | ISSN 1237-6752

4041 0678 Painotuote

5 6 10 18 20 24 26 29 31 32 34 35

PÄÄKIRJOITUS Elämme ajassa ja vastaamme huomisen haasteisiin Matemaatikko mullistaa lääketiedettä Tiedetarjotin Hyvä paha ruoka Turun yliopistolle uusi strategia 2016–2020 Louhittua tietoa 7 tarinaa opiskelusta ”Rasismin vastustaminen vaatii tekoja” KOLUMNI Miksi se ei tajunnut? Kirjat Lyhyesti VÄITÖS Väkivaltaisista ajatuksista voi oppia pois Yliopistoseuralta: Ole osa sitä mihin uskot


teksti ja kuvat: jenni valta

Pääkirjoitus

Mitkä ovat sinulle tärkeimmät yliopiston arvot?

Elämme ajassa ja vastaamme huomisen haasteisiin

ULLA SAARINEN OPISKELIJA

Turun yliopistolla on uusi strategia vuosille 2016‒2020. Päätavoitteiksemme olemme valinneet olla vaikuttava tutkija, vastuullinen kouluttaja, yhteiskunnan hyvinvoinnin ja talouden vauhdittaja sekä hyvinvoiva työ- ja opiskeluyhteisö. Uuden strategiamme linjausten mukaisesti kasvatamme erityisesti tutkimuksemme vaikuttavuutta ja painotamme koulutuksen vastuullisuutta. Tuotamme tietoa, jolla on käyttöä tulevaisuuden yhteiskunnassa. Koulutamme osaajia, joita tarvitaan. Uuden tiedon ja osaamisen tarve on monilla yhteiskunnan aloilla välittömämpää kuin aiemmin. Meille on tärkeää entistä vahvemmin osallistua alueellisen kehityksen, suomalaisen yhteiskunnan ja kansainvälisen yhteisön kehittämiseen. Yrittäjyys nousee uuden strategian myötä esiin aikaisempaa huomattavasti voimakkaampana. Korkean osaamisen yhdistäminen yrittäjämäiseen elämänasenteeseen on arviomme mukaan tulevaisuudessa voimakkaasti yhteiskuntaa eteenpäin vievä voima. Monitieteinen yliopistomme antaa lisäksi erinomaiset mahdollisuudet tunnistaa uusia ja nousevia aloja, jotka usein tarjoavat parhaat mahdollisuudet yrittäjyydelle ja liiketoiminnan kehittämiselle niin vakiintuneissa kuin uusissakin yrityksissä. Tavoitteemme on myös virkistää yliopiston sisäistä innovaatiotoimintaa ja luoda aikaisempaa paremmat mahdollisuudet viedä innovaatioita yhteiskunnan, niin julkisen sektorin kuin yksityisen elinkeinoelämän, käyttöön. Aivan uutena strategisena alueena olemme nostaneet koulutusviennin kehittämisen vahvasti esiin. Olemme jo parin vuoden ajan kehittäneet tähän liittyviä valmiuksiamme ja tavoitteemme on olla tällä alueella johtava suomalainen yliopisto. Uusi strategiamme perustuu yhteistyöhön. Tällä tarkoitamme yhteistyötä ja vuorovaikutusta monella tasolla: yhteisön sisällä, alueellisesti lähimpien kumppaneiden kanssa, kansallisesti ja kansainvälisesti. Pyrimme tekemään kansainvälisyydestä paikallista ja paikallisesta kansainvälistä. Turun yliopisto on luova tiedeyhteisö ja kannustava oppimisen ympäristö. Toimintamme perustuu vuosia samoina säilyneille perusarvoille, joita ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus, avoimuus ja yhteisöllisyys. Näiden arvojen avulla Turun yliopisto säilyttää sekä näkemyksensä historiaan että tulevaisuuteen.

– Avoimuus, koska tiede kuuluu kaikille. Yliopisto ei ole vain opiskelijoita varten, vaan mielestäni kaikkien pitäisi hyötyä tieteestä. Myös kriittisyys ja kyky kyseenalaistaa on tärkeää.

EDWIN KUKK PROFESSORI – Minulle yliopiston tärkeitä arvoja ovat luovuus, avoimuus ja tieteen vapaus. Niin tutkimus kuin opetuskin on laadukkaampaa ja tehokkaampaa, jos näitä arvoja kunnioitetaan.

LOTTA HOLLMÉN OPISKELIJA

4 | Aurora

kuva hanna oksanen

– Mielestäni kriittisyys on tärkeä arvo yliopistolle. Tiedettä ei oikeastaan ole olemassa ilman kriittisyyttä.

Kalervo Väänänen Kirjoittaja on Turun yliopiston rehtori

} Lue lisää strategiasta sivulta 18


Matemaatikko mullistaa lääketiedettä teksti liisa reunanen

| kuva hanna oksanen Biomatematiikan dosentti Laura Elo ei kohtaa työssään potilaita. Silti hänen ja monen muun matemaatikon työ on edellytys sille, että potilaat voivat saada yhä yksilöllisemmin räätälöityä hoitoa. Elolle potilaat näyttäytyvät tuhansien rivien joukkona potilaiden terveydentilaa koskevana datana. – Matemaatikkona tehtäväni on kehittää laskennallisia menetelmiä, joiden avulla etsimme lääketieteilijöiden kanssa näistä aineistoista erilaisia ennustemerkkejä. Voimme ennustaa eri potilasryhmissä esimerkiksi sairauksien puhkeamista, etenemistä tai potilaille annetun hoidon tehoa, Elo kertoo. Elo työskentelee Turun biotekniikan keskuksen bioinformatiikan tutkimusjohtajana ja hänen tutkimusryhmänsä on mukana useassa lääketieteellisessä hankkeessa. Niissä selvitetään esimerkiksi tyypin 1 diabeteksen varhaisia ennusmerkkejä, solunsalpaajahoitojen haittavaikutuksia tai munuaissyövän käyttäytymistä molekyylitasolla. Lisäksi Elon tutkimusryhmä kehittää laskennallisia menetelmiä muun muassa biopankkien potilas- ja molekyylirekisterien tutkimukseen. Tutkimuskenttä on laaja, mutta Elo pitää monialaisuutta vain hyvänä. – Mitä pidemmälle urani on edennyt, sitä enemmän olen kiinnostunut matematiikan erilaisista sovellutuksista ja miten niiden avulla voi palvella lääketiedettä. Tutkimuksen monipuolisuus lisää saamaamme ymmärrystä, ja kehittämiämme menetelmiä voi hyödyntää monilla eri lääketieteen aloilla. Tutkimuksen vaatima teknologia ja tutkijoiden kehittämät laskennalliset menetelmät ovat kehittyneet muutamassa vuosikymmenessä mittavin harppauksin. Ihmisen elimistöä ja sairauksia pystytään kuvaamaan ja tunnetaan yhä yksityiskohtaisemmin. – Biologia on monimutkaista. Näennäisesti yksi sairaus voi molekyylitasolla ilmetä eri ihmisissä monin eri tavoin, ja eri potilaille tehoaa erilainen hoito. Me voimme auttaa lääketieteilijöitä tunnistamaan näitä tekijöitä. Elon mukaan ilman matemaatikkojen työtä lääketieteessä olisi vielä monin paikoin vallalla käytäntö, jossa yhteen sairauteen sovelletaan kaikille potilaille samaa hoitoa. – Meidän työmme avulla lääketiede voi kehittyä. Potilaille pystytään tulevaisuudessa tarjoamaan hoitomenetelmiä, jotka ovat yhä enemmän yksilöllisesti kohdennettuja. Aurora | 5


koonnut: erja hyytiäinen

lisää tiedeuutisia osoitteessa utu.fi

kuva nasa

Tiedetarjotin

Tutkijat löysivät korkeaenergistä säteilyä kaukaisesta galaksista KANSAINVÄLINEN TUTKIMUSTIIMI

– Löytämämme galaksi on yksi harvoista blasaareista, joista on havaittu näin korkeaenergisiä gammasäteitä. Galaksin ytimessä tapahtunut kirkastuminen mahdollisti sen, että voimme ylipäänsä tarkastella galaksin ominaisuuksia, kertoo havainnointia johtanut tutkijatohtori Elina Lindfors Turun yliopiston Tuorlan observatoriosta. Galaksin säteilyä tarkastelemalla tutkijat saavat tietoa tähtien ja galaksien evoluutiosta

kuva pat gaines

on löytänyt uuden galaksin, joka on yksi kaukaisimmista havaituista erittäin korkeaenergisiä gammasäteitä lähettävistä galakseista. Galaksi kertoo, millainen maailmankaikkeus oli seitsemän miljardia vuotta sitten. Löydetty galaksi PKS 1441+25 on blasaari eli aktiivinen galaksi, jonka keskustassa on erittäin massiivinen musta aukko. Se sijaitsee 7,6 miljardin valovuoden päässä Maasta.

Pedot suojaavat puuntaimia ja metsäkanalintuja

Pedot voivat huomaamattaan suojata muiden elämää. Mari Lyly totesi väitöstutkimuksessaan, että maakotkat suojaavat välillisesti metsäkanalintujen poikueita, pöllöjen ääntely puolestaan hyödyttää koivuntaimia, koska se vähentää myyrien laidunnusta taimilla. Lylyn mukaan petojen saalistus on hyvä esimerkki sellaisista lajienvälisistä vuorovaikutussuhteista, joiden vaikutukset kulkevat ravintoverkon läpi alemmille tasoille, kuten kasveihin, saakka. – Pedoilla on usein saaliseensa myös epäsuoria pelotevaikutuksia, jotka voivat edelleen heijastua ravintoverkon muihin lajeihin. Tämän vuoksi selvitin, lisääkö kotka metsäkanalintujen runsautta sekä poikasten osuutta näiden populaatioissa. Kanalinnuthan kuuluvat niin kotkan kuin monien pienpetojen – myös ketun ja näädän – ravintoon, Lyly sanoo. Tutkimus paljasti, että maakotkan läsnäolo vähensi teeren runsautta, mutta toisaalta lisäsi poikasten osuutta sekä teeri- että pyykannoissa. Maakotkan suotuisa vaikutus kanalintujen poikasiin ei ollut riippuvainen ketun tai näädän runsaudesta. – Onkin mahdollista, että maakotka vähentää pesiin ja poikasiin kohdistuvaa saalistusta muiden pienpetojen kautta. Toisaalta kotkan aiheuttama pelotevaikutus voi estää kettuja ja näätiä saalistamasta tehokkaasti, vaikka niiden runsaus ei tästä kärsisikään, Lyly arvioi. Lyly käytti tutkimuksessaan maanlaajuista riistakolmioaineistoa. 6 | Aurora

ja kykenevät siten ymmärtämään koko maailmankaikkeuden historiaa sen keskiajasta nykypäivään. – Blasaarit ovat ikään kuin majakoita maailmankaikkeuden keskiajalla. Kun tarkastelemme niiden lähettämää säteilyä, katsomme samalla ajassa taaksepäin, Lindfors toteaa.

PROBIOOTISTA APUA LASTEN HENGITYSTIEINFEKTIOIHIN Varhaislapsuudessa annosteltu BB-12-probiootti vähensi merkitsevästi imeväisikäisten lasten hengitystieinfektioita. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan probiootin vaikutus näkyi lapsella vielä kahden vuoden iässä. Korpilahdella ja Muuramessa toteutetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa lapsille annosteltiin Bifidobacterium lactis BB-12 probioottia puristeina, jolloin probioottiannos oli tarkkaan määritelty ja kontrolloitu. Annostelu kesti keskimäärin 15 kuukautta ja alkoi lapsen ollessa 1–2 kuukauden ikäinen. – Probioottiryhmässä esiintyi merkitsevästi vähemmän hengitystieinfektioita kuin kontrolliryhmässä sekä kahdeksan kuukauden että kahden vuoden iässä, kertoo tutkimusryhmässä mukana ollut hammaslääketieteen tohtori Teemu Taipale. Probiootit ovat terveyttä edistäviä mikrobeja, joiden suotuisat vaikutukset on totuttu liittämään suoliston terveyteen ja vatsan hyvinvointiin.


SATAMAN SUUNNITTELU TOI TURKUUN MODERNIN KAUPUNKISUUNNITTELUN Sataman suunnittelu 1910- ja 1920-luvuilla oli yksi yrityksistä löytää Turun asema muuttuvassa Euroopassa. Paikallisuudesta huolimatta sataman suunnittelulla oli vahvat kytkökset muualle Suomeen ja Eurooppaan. Turku kilpaili valtakunnan tasolla maan keskussataman tittelistä ja Itämerellä välittäjän asemasta Venäjän ja muun Euroopan välillä.Vuonna 1918 Ab Åbo Transito Hamn -yhtiö (Pansio-yhtiö) ryhtyi rakentamaan Turkuun kokonaan uutta kauttakulkusatamaa. Pansio-yhtiö ja Turun kaupunki palkkasivat uuden sataman suunnittelutyöhön ja samalla Turun ensimmäiseksi kaupunginasemakaava-arkkitehdiksi yhden aikansa meritoituneimmista suomalaisista kaupunkisuunnittelijoista, arkkitehti Bertel Jungin. Jung oli aiemmin työskennellyt Helsingissä muun muassa laatien arkkitehti Eliel Saarisen kanssa Suur-Helsinki-suunnitelman (1918). Siinä yksi merkittävä teema oli Helsingin olemassa olevien satamien kehittäminen ja uusien perustaminen. Sataman suunnitelmat valmistuivat, mutta eivät edenneet. Käytännössä Turun satama alkoi levittyä Jungin ja Pansio-yhtiön suunnittelemille paikoille vasta 1990-luvulla.

ARJEN HAVAINNOT AUTTAVAT MURTOLUKUJEN OPPIMISESSA Matematiikan oppituntien ulkopuolella tapahtuva, runsas ja spontaani huomionkiinnittäminen määrällisiin suhteisiin edesauttaa alakouluikäisten murto- ja desimaalilukujen oppimista. – Spontaani huomionkiinnittäminen määrällisiin suhteisiin oli tärkein myöhemmän rationaalilukujen osaamisen sekä oppimisen ennustaja, tutkija Jake McMullen Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokselta toteaa. Tutkimusryhmä toteaa, että mikäli 3.–5. luokan oppilas kiinnittää spontaanisti huomiota määrällisiin suhteisiin, hän harjoittelee määrällisten suhteiden tunnistamista ja käyttöä paitsi matematiikan tunnilla, myös arkisissa tilanteissa. Näin hän oppii murto-ja desimaalilukuja paremmin kuin ne, jotka eivät spontaanisti kiinnitä huomiota määrien välisiin suhteisiin muulloin kuin matematiikan opetustilanteissa. – Oppilaat, jotka helposti kiinnittävät huomiota määrien välisiin suhteisiin huomaavat spontaanisti ympäristöstään vaikkapa sellaisia seikkoja kuin ”kolmasosa matkasta on jo kuljettu” tai ”minulla on kaksi kertaa enemmän kakkua kuin sinulla”, McMullen kertoo.

Yksilöitä rangaistaan työturvallisuusrikoksista useammin kuin yhteisöjä

kuva: jan-erik finnberg

Yksilöitä rangaistaan työturvallisuuden laiminlyönneistä useammin kuin organisaatioita, osoittaa Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston tutkimus. – Kun yhteisösakko vuonna 1995 säädettiin, haluttiin sillä korostaa yhteisön vastuuta erityisesti sellaisissa rikoksissa, joissa yksilönvastuu olisi muodostunut kohtuuttomaksi. Lisäksi haluttiin huomioida se, että moitittava ja rangaistava menettely on usein seurausta useamman henkilön päätöksenteosta, toimista tai laiminlyönneistä yhteisön toiminnassa, kertoo tutkimuksen johtaja Anne Alvesalo-Kuusi Työterveyslaitoksesta ja Turun yliopistosta. Vuosina 2010–2014 tuomittu keskimääräinen yhteisösakko oli 10 700 euroa. Pienin tuomittu sakko oli 500 euroa, vaikka lain määräämä minimi on 850 euroa. Suurin yksittäinen sakko taas oli 180 000 euroa rangaistusmaksimin ollessa 850 000 euroa. – Lievät yhteisösakot eivät mielestämme riittävästi kuvasta työturvallisuusrikosten vakavuutta, sanoo Alvesalo-Kuusi. Pääosa tuomituista yhteisöistä oli yksityisiä yrityksiä (94 %, 152 kpl), muita yhteisöjä kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä tai valtionyhtiöitä oli vain kuusi prosenttia. Yhteisöjen lisäksi tuomittiin 288 henkilöä. Lähes kaikki saivat sakkorangaistukseen, vain yhdelle tuomittiin ehdollinen vankeusrangaistus. Tuomituista henkilöistä 26 prosenttia oli ylintä johtoa, 38 prosenttia keskijohtoa ja 33 prosenttia työnjohtoa. Aurora | 7


kuva: marc wathieu

LEPAKOT OVAT NIRSOJA RUOKAILIJOITA kuva: gilles san martin

ÄIDIN KANSSA JUTELLAAN ENEMMÄN KUIN ISÄN

Lepakot eivät siirry syömään muita hyönteisiä vaikka lempiravinnon määrä ruokailupaikoilla laskee merkittävästi. Eero Vesterisen väitöstyössä paljastunut tieto horjuttaa paitsi vakiintuneita käsityksiä tutkitun lepakkolajin käyttäytymisestä myös perinteisiä ekologisia teorioita. Optimaalinen ruokailuteoria ehdottaa, että pedon kannattaa saalistaa vain sellaista ravintoa, josta saa enemmän energiaa kuin mitä sen saalistamiseen kuluu. Vesterisen tutkima vesisiippa (Myotis daubentonii) ei kuitenkaan toimi teorian mukaisesti. Vesisiippa on erikoistunut saalistamaan vesien äärellä, ja yleisesti sen onkin ajateltu syövän kaikkea veden äärellä viihtyviä hyönteisiä sen mukaan, mitä kulloinkin sattuu kohtaamaan. – Lepakot söivät koko tutkimuskauden ajan mieliruokaansa surviaissääskiä, vaikka niitä ei enää loppusyksystä tutkimuspaikalla juurikaan esiintynyt,Vesterinen sanoo. Vesterinen sovelsi tutkimuksessaan uusimpia DNA-tutkimusmenetelmiä ja onnistui koostamaan kattavan ravintoverkon linnuista hämähäkkeihin ja edelleen pienimpiin selkärangattomiin. Tulokset osoittavat yksiselitteisesti, että ravintoverkot napapiirin pohjoispuolella ovat monimutkaisempia kuin on ajateltu eikä kauan vallalla ollut ajatus hyvin yksinkertaisista ravintoverkoista arktisilla alueilla pidä paikkaansa. – Vanhastaan on keskitytty tutkimaan lähinnä selkärankaisia petoja, esimerkiksi nisäkkäitä. Uusien menetelmien myötä on kuitenkin mahdollista sisällyttää ravintoverkkoihin myös aivan pienimmät otukset, kuten hyönteiset, jotka todellisuudessa ovat laji- ja lukumäärältään sekä myös yhteenlasketulta biomassaltaan vallitseva ryhmä useimmissa eliöyhteisöissä, Vesterinen sanoo.

kuva benjamin watson

ADDIKTIIVINEN TOIMINTA ON PALJON MUUTAKIN KUIN HALUN TYYDYTTÄMISTÄ

8 | Aurora

Lapset ja nuoret viettävät enemmän yhteistä aikaa äidin kuin isän kanssa. Esimerkiksi läksyt, kotityöt ja ulkoilu tehdään useammin yhdessä äidin kuin isän kanssa. Nuoret myös keskustelivat itselleen tärkeistä asioista useammin äitinsä kuin isänsä kanssa. Havainnot nousivat esille Turun yliopiston Nuoret luupin alla -kyselytutkimuksessa. Kyselyyn vastanneet lapset ja nuoret kertoivat myös, että tärkeistä asioista keskustelu vanhempien kanssa väheni iän myötä merkittävästi. – Isät näyttäisivät jäävän äitejä useammin arjen tärkeiden asioiden ulkopuolelle. Yhdeksäsluokkalaisista tytöistä ja pojista yli 70 prosenttia keskusteli tärkeistä asioista isänsä kanssa korkeintaan pari kertaa kuukaudessa, äidin kanssa vastaavasti 50 prosenttia, erikoistutkija Leena Haanpää kertoo. Tutkimus paljasti myös, että oppilaiden siirtyessä alakoulusta yläkouluun heidän luottamuksensa yhteiskunnallisiin kykyihin eli heidän sisäinen kansalaispätevyytensä näyttää heikentyvän. – On huolestuttavaa, että koulua pidempään käyneet ja tiedoiltaan pätevämmät nuoret eivät luota kansalaistaitoihinsa nuorempiaan enemmän, Haanpää toteaa.

Addiktioteorioissa ymmärretään usein addiktiivinen toiminta liian kapeasti. Voimakas halu, lyhytnäköisyys, vinoutunut päätöksenteko tai tahdonheikkous eivät yksin riitä kuvaamaan addiktiivista toimintaa, mutta yhdessä ne muodostavat riittävän ehdon addiktiolle. Näin toteaa Susanne Uusitalo, joka selvitti väitöstutkimuksessaan, mitä tapahtuu, kun addiktoitunut henkilö toimii addiktionsa mukaisesti. Addiktiivista toimintaa on yritetty ymmärtää monesta eri näkökulmasta. Sairausnäkemyksen mukaan addiktoituneet toimijat eivät hallitse omia tekojaan, kun taas valintateorian kannattajat korostavat sitä, että addiktoituneet toimijat toimivat parhaaksi näkemällään tavalla. Joidenkin mielestä taas addiktiivinen toiminta johtuu häiriöstä ihmisen tahdossa. – Osoitan tutkimuksessani, että mainitut kolme näkökulmaa kuvaavat ilmiötä osittain ongelmallisesti ja puutteellisesti. Tarjoan näkökulman, jossa neljä keskeistä piirrettä, jotka eivät ole erikseen välttämättömiä tai riittäviä, muodostavat yhdessä riittävän ehdon addiktiolle. Nämä piirteet ovat voimakas halu, lyhytnäköisyys, vinoutunut päätöksenteko ja tahdonheikkous, Uusitalo sanoo.


STT oli nuorallakävelijä eri intressien välillä

kuva hede-foto

Urho Kekkosella ei vastoin ennakkoajatuksia ollut suoraa vaikutusta Suomen Tietotoimiston (STT) toimintaan. Tietotoimistolle asetettu tiukkaa tasapuolisuuden vaatimus johti kuitenkin varovaiseen tasapainoiluun. Urho Kekkosen pitkällä presidenttikaudella tämä varovaisuus lisääntyi kaiken aikaa. Risto Jussila tutki väitöstyössään STT:n toimintaa Urho Kekkosen neljännesvuosisadan mittaisella presidenttikaudella. – Kekkosella ei ollut sinänsä suoraan vaikutusta STT:n toimintaan. Kekkosen ajalla sen sijaan vaikutusta oli. STT toimi entistä varovaisemmin etenkin, kun kyse oli Suomen ulkopolitiikasta ja idänsuhteista. STT oli suomettumisen etulinjassa. Esimerkiksi se ei olisi julkaissut 1970-luvun alkuvuosina paljon kohuttu Zavidovo-muistiota, kertoo Jussila. Jussilan mukaan STT oli ainaisessa rahapulassa ja tarvitsi valtiovallan tukea. – Suhteellisen pienissäkin asioissa tietotoimisto turvautui ulkoministeriön määrärahoihin. Ylipäänsä STT:n ja valtiovallan suhteet lähenivät entisestään.Vuosien ajan ulkoministeriö kustansi osittain STT:n toimittajan työskentelyn YK:n yleiskokouksessa. STT:n toimittajat ryhtyivät myös entistä useammin matkustamaan mukana varsinkin pääministerin ja ulkoministerin ulkomaanvierailuilla. Valtiovalta maksoi toimittajan matkan usein joko osittain tai kokonaan. Tämä sinänsä erikoinen symbioosi merkitsi myös sitä, että STT:n toimittaja pystyi tavallista paremmin perehtymään asioihin, Jussila sanoo. Mutta oliko STT vallan vahtikoira vai kiltti sylikoira? – Kummastakaan ei ollut kyse. Ennen muuta STT oli vakaasti liikkuva palveluskoira, luonnehtii Jussila.

Bobby McKay

Hinkuyskärokotteen tuottaman suojan kehittyminen on yksilöllistä ja geneettisesti säädeltyä. Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela osoitti Turun yliopistoon tekemässään väitöstutkimuksessa, että rokotesuojassa havaittavaa vaihtelua selittää osittain tiettyjen geenien monimuotoisuus. Hinkuyskä on bakteerin aiheuttama hengitystieinfektio, joka oli ennen rokotusten aloittamista merkittävin pienten lasten kuolemaan johtava infektiotauti. Rokottamisella on saatu merkittävästi vähennettyä taudin esiintyvyyttä, mutta tauti ei ole täysin hävinnyt muun muassa siksi, että rokotesuoja heikentyy suhteellisen nopeasti. – Rokotesuojan hiipumisen lisäksi vastaaineiden määrässä havaitaan aina yksilöiden välistä luonnollista vaihtelua. Osalla ihmisistä suoja jää alhaisemmaksi pian rokotteen jälkeen kun taas osalla vasta-aineet hiipuvat nopeammin, Gröndahl-Yli-Hannuksela sanoo.

VÄITTELIJÄ KEHITTI TESTIN MYRKYLLISTEN SINILEVIEN TUNNISTAMISEKSI

Sinilevien myrkyllisyydestä kertovia geenejä voidaan jatkossa mitata jo sellaisista sinileväesiintymistä, joita on vaikea paljain silmin havaita. Henna Savela kehitti tehtävää varten geneettisiä testejä osana väitöstutkimusta. Osa sinilevistä ja panssarisiimalevistä tuottaa maksaa vaurioittavia myrkkyjä tai halvaannuttavia hermomyrkkyjä, jotka voivat aiheuttaa vakavia oireita ihmisissä ja muissa selkärankaisissa. Savela keskittyi väitöstutkimuksessaan myrkyllisiä yhdisteitä tuottavien levien havaitsemiseen. – Levien tuottamat hermomyrkyt, saksitoksiinit, ovat vaikutuksiltaan erityisen voimakkaita. Ne kertyvät leviä ravinnokseen käyttäviin simpukoihin ja aiheuttavat maailmalla vuosittain tuhansia vakavia ruokamyrkytystapauksia, Savela kertoo. Geenitestien avulla kehittymässä olevista myrkyllisistä leväesiintymistä on mahdollista saada ennakkovaroitus. Testit voivat tulevaisuudessa tarjota vaihtoehtoja vesistöjen valvontaan ja esimerkiksi juomavesilähteiden turvallisuuden varmistamiseen.

kuva:

HINKUYSKÄN ROKOTESUOJAN KEHITTYMISESSÄ YKSILÖIDEN VÄLISIÄ EROJA

Aurora | 9


teksti: erja hyytiäinen

| kuvat: hanna oksanen

HYVÄ PAHA

RUOKA

Sanomme, että haluamme terveellisempää, luonnollisempaa ja herkullisempaa ruokaa. Tiedämme, että meidän pitäisi syödä enemmän vihanneksia, kasviksia ja marjoja, vähemmän punaista lihaa ja suolaa. Emme kuitenkaan tee niin. Näin avaamme tietä sairauksille. 10 | Aurora


Aurora | 11


P

rofessori Sari Mäkelä istuu työhuoneessaan läppärinsä ääressä. Vajaan metrin päässä oleva mikroskooppi saa levätä suojahupun alla, mikroskopointi on siirtynyt digipilviin. Mäkelä klikkailee esille kuvia ja löydettyään sopivan kohdan suurentaa sen parilla sormenvedolla. Siinä se on: merkki tulehduksesta. – Tiedetään, että ylipaino ja siihen liittyvä rasvakudoksen tulehdus lisäävät vaihdevuosien jälkeisen rintasyövän riskiä, Mäkelä sanoo ja näyttää kuvassa olevia pisteitä. Ne paljastavat elimistössä jylläävän tulehduksen. Tulehdus on yksi tekijä, jota Mäkelän työryhmä tutkii selvittäessään ravintotekijöiden vaikutuksia hormonaalisten syöpien kehittymiseen. Keskeisenä tutkimusalueena on se, miten lihavuus muuttaa sukupuolihormonien tuotantoa ja toiminta, ja sitä kautta edesauttaa eturauhas- ja rintasyöpien kehittymistä.

Meillä kaikilla on syövän esiasteita Sari Mäkelä kertoo, miten vielä muutama vuosikymmen sitten ruuan ja syövän yhteyttä selvitettäessä keskityttiin elimistölle haitallisiin tekijöihin. Myrkkyihin, homeisiin, karsinogeeneihin. Vähitellen tutkijat huomasivat, että palapeli on paljon monimutkaisempi. Yksittäisten tekijöiden sijaan huomio on kiinnitettävä useiden erilaisten haitallisten ja suojaavien tekijöiden yhteisvaikutukseen. – Ymmärrämme, että meidän on tutkittava useiden ravintotekijöiden yhteisvaikutuksia. Me pyrimme selvittämään, mitkä tekijät myötävaikuttavat syövän syntymiseen ja mitkä tekijät joko estävät tai hidastavat sitä, Mäkelä sanoo. World Cancer Research Fund International julkaisi vuoden 2015 lopulla raportin, jonka mukaan kolmannes yleisimmistä syövistä voitaisiin estää, jos ihmiset pitäisivät huolta ruokavaliostaan, ravitsemuksestaan, painostaan ja riittävästä liikunnasta. – On olemassa syöpiä, joita voisimme ehkäistä merkittävästi, jos ruokavalio ja paino saataisiin kuntoon. Tilanteeseen pitää kuitenkin tarttua ennen kuin ihminen saa syövän, Mäkelä sanoo. Hän kertoo, että meillä kaikilla on elimistössämme syövän esiasteita. Kenellä se etenee kliiniseksi syöväksi asti, on vielä arvoitus. – Elintapojen ja syöpäriskien väliset yhteydet ilmenevät väestötasolla, mutta yksilötaso on aivan eri asia. Emme siis voi sanoa, että jos sinulla on nämä ja nämä tekijät, saat syövän tai vältyt siltä, Mäkelä sanoo. 12 | Aurora

Elintavat vaikuttavat osaan syövistä Mutta miten se yhteys syntyy? Miksi esimerkiksi pitkälle prosessoitu punainen liha edesauttaa syövän syntyä? Sari Mäkelä muistuttaa, että on olemassa erilaisia syöpiä. Syövät ovat taustaltaan monitekijäisiä ja useimmiten on kyse sekä perinnöllisten tekijöiden että elintapa- ja ympäristötekijöiden monimutkaisesta yhteisvaikutuksesta. Joidenkin syöpien riskiin elintavat eivät vaikuta merkittävästi, toisten syöpien osalta elintavat ovat keskeinen riskitekijä. Ja kun puhutaan elintavoista, ravinto on yksi merkittävimmistä tekijöistä. – Esimerkiksi eturauhassyövän, vaihdevuosien jälkeisen rintasyövän sekä paksu- ja peräsuolisyövän kohdalla on selvä yhteys elintapoihin. On vakuuttavaa näyttöä siitä, että ravinnolla, elintavoilla ja ylipainolla on näiden syöpien kohdalla vaikutusta, Mäkelä sanoo ja ryhtyy kuvaamaan yhteyttä, jonka ryhmä on todentanut eläinmallinnuksen kautta. Siinä osa eläimistä syö terveellisen ruokavalion mukaan, osa noudattaa Mäkelän sanoin cafeteria-ruokavaliota. Ja sen me kaikki pystymme kuvittelemaan. Sokerista, rasvaista, ylensyömiseen houkuttavaa. – Olemme tunnistaneet uusia ruokavalioon, lihavuuteen ja tulehdukseen liittyviä tekijöitä, jotka säätelevät rasvakudoksen estrogeenituotantoa. Jo pitkään on tiedetty, että jatkuva lisääntynyt estrogeenialtistus lisää rintasyöpäriskiä. Toivomme, että tutkimustuloksemme auttaisivat löytämään uusia keinoja rintasyövän ehkäisyyn, Mäkelä sanoo. Riskiä kasvattaa siis lihavuuden ja tulehduksen yhteisvaikutus. Lihavuus on helppo havaita, mutta mistä tietää, onko elimistössä myös tulehdusta? Mäkelä johdattaa ymmärryksen polulle todeten, että tulehduksella hän ei tarkoita taudinaiheuttajien aikaansaamaa tartuntatulehdusta (infektio), vaan inflammaatiota eli ärsyttävää kudosreaktiota, joka voi syntyä hyvin monella tavalla. Lihavuuteen liittyy lähes aina rasvakudoksen matala-asteinen krooninen inflammaatio, joka myötävaikuttaa syövän lisäksi monien muiden yleisten tautien syntyyn. – Jatkuva matala-asteinen rasvakudoksen tulehdus ei tunnu eikä näy päällepäin. Tulehduksen voi nähdä kudosnäytteestä, ja myös verestä mitattavat tulehdusmarkkerit ovat useasti koholla. On lähes väistämätöntä, että jos ihmisellä on ylipainoa, hänellä on jonkinasteinen tulehdus elimistössään. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki, joilla on runsaasti ylipainoa sairastuvat tai että jos ei ole ylipainoa, säästyy syövältä, Mäkelä sanoo.


Professori Sari Mäkelä tietää, että ylipaino ja rasvakudoksessa oleva tulehdus edesauttavat vaihdevuosien jälkeisen rintasyövän puhkeamista.

Aurora | 13


Baoru Yang (oik.) sekä elintarvikekemian laitoksella opiskeleva Niina Kelanne (vas.) ja yliopisto-opettaja Marika Kalpio tietävät, että marjat tekevät hyvää ihmisen terveydelle.

14 | Aurora


Rasvakudoksen tulehduksen syntyyn vaikuttavat lihavuuden ohella muutkin tekijät kuten esimerkiksi syötävien kasvien sisältämät antioksidatiiviset ja anti-inflammatoriset fenoliset yhdisteet, jotka hillitsevät tulehdusreaktiota ja saattavat siten suojata lihavuuteen liittyviltä haitoilta. – Olemme omassa koemallissamme havainneet, että tietyt kasvipolyfenolit hillitsevät rasvakudoksen estrogeenituotantoa. Myös muut tutkimusryhmät ovat raportoineet samankaltaisia tuloksia. Tämä voi olla yksi niistä mekanismeista, joka selittää kasvisvoittoisen ruokavalion ja alhaisen rintasyöpäriskin välistä yhteyttä, Mäkelä kertoo.

Mitä sitten pitäisi syödä? – Ohje on varsin yksinkertainen, Mäkelä sanoo ja ohjaa cancer.fi/enemman-synttareita -nettisivustolle. Kun sivustoa silmäilee, ymmärtää, miksi vastaus on jopa tylsä. Enemmän kasviksia, hedelmiä, marjoja. Vähemmän punaista lihaa, varsinkin pitkälle jalostettua punaista lihaa, suolaa ja alkoholia. Ei siis mitään jännittävää ihmeruokaa, jolla voisi kumota huonon ruokavalion haitat. – Samat toimenpiteet auttavat syöpien, diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonitautien ja monien muiden sairauksien torjunnassa. Mutta kun me kerromme tämän, ihmiset ovat pettyneitä. ”Eihän tässä ole mitään uutta”, Mäkelä sanoo.

yksikkö on vuosien saatossa tuottanut toistakymmentä tutkimusta,joissa on osoitettu kokonaisten ja pilkottujen marjojen sekä marjoja runsaasti sisältävien ruokavalioiden suotuisat vaikutukset kroonisten sairauksien kuten matabolisen oireyhtymän, diabeteksen, verisuonisairauksien sekä allergian hoidossa. – Esimerkiksi tyrnin ja puolukan on todettu tasoittavan ruokailun jälkeen tapahtuvaa verensokeritason nousua, Yang sanoo. Pekingin yliopiston kanssa tekemässään yhteistutkimuksessa Yang on kyennyt eläinmallinnuksella osoittamaan, että sekä tyrnin mehu että marjassa oleva L-quebrachitol kohentavat diabeetikon terveyttä. L-quebrachitol on Yangin ja emeritusprofessori Heikki Kallion tyrnistä löytämä uusi komponentti. – Ryhmämme aivan tuore tutkimus viittaa siihen, että tyrnin L-quebrachitol saattaa jopa pienentää riskiä veritulpan muodostumiseen. Diabeetikkohiirillä tehdyssä kokeessa L-quebrachitol näyttäisi vahvistavan verisuoniston rakennetta ja näin vähentävän veritulpan riskiä, Yang kertoo. Vaikka me tiedämme tarkkaan, mitä pitäisi ja mitä ei pitäisi syödä, meidän on kovin vaikea noudattaa ohjeita. Sari Mäkelä kysyykin, että mitä meidän pitäisi tehdä, jos ihminen ei halua pudottaa painoaan, ei lisätä liikuntaa. Useat tutkimusryhmät etsivät keinoa, millä korjata elintapojen tuomat haitat. – Voisimmeko hillitä tulehdusta? Voisimmeko käyttää tulehdusta estäviä anti-inflammatoorsiia lääkkeitä? Tämänhetkisen tiedon mukaan ne eivät näyttäisi toimivan kauhean hyvin, Mäkelä sanoo.

Suotuisa ruoka ikiaikaista tietoa

Yötön yö lisää terveyttä

Elintarvikekemian professori Baoru Yang jakaa Mäkelän ja monien muiden tutkijoiden sanoman: enemmän kasviksia, vähemmän punaista lihaa. Yang täydentää kuvaa painottamalla, että marjojen syömisen lisääminen tuottaa terveyshyötyjä. Haastattelun lomassa Yang napsii suuhunsa kirpeitä tyrninmarjoja. Kiinassa ikiaikaisesti terveyttä parantavana marjana syödyn tyrnin on viime vuosikymmeninä todistettu myös tieteellisesti sisältävän terveyden kannalta monia erinomaisia ominaisuuksia. Tyrni ei kuitenkaan ole ainoa, joka on osoittautunut keholle suotuisaksi. – Kannattaa syödä erilaisia marjoja, niistä jokaisesta saa hieman eri fenoleja. Tyrniä, mustikkaa, puolukkaa, viinimarjoja. Marjoilla on keskenään hieman erilaisia etuja, Yang sanoo. Hän kertoo, miten Turun yliopiston biokemian laitokseen lukeutuva elintarvikekemian

Tyrni on marja, joka toi Kiinan maaseudulta kotoisin olevan Yangin Turkuun 1990-luvulla. Kiinassa maisteriksi valmistunut nuori nainen meni töihin yritykseen, joka kehitti tyrnistä terveysvaikutteisia elintarvikkeita, ja sinne tuli vierailulle myös tuolloin tutkijana Turun yliopistossa toiminut Heikki Kallio työryhmineen. Yang innostui jatko-opinnoista ja matkasi Turkuun. – Turun yliopiston tyrnitutkimus käynnistyi jo professori Arne Rousin aikana ja työ vain laajeni ja syveni Heikki Kallion aikana, Yang sanoo. Kallion eläköidyttyä Yang on nyt se, joka vie tutkimusta ja yhteistyötä kiinalaisten kanssa eteenpäin. Hän korostaa, että elintarviketieteissä marjojen terveysvaikutusten rinnalla yhtä tärkeä tutkimusaihe on pohjoisten kasvuolosuhteiden vaikutus marjojen koostumukseen ja laatuun.

Oikean syömisen suuri salaisuus

Aurora | 15


Suomen pitkien kesäöiden aikana esimerkiksi yrtit ja marjat säilövät itseensä enemmän terveyttä edistäviä ainesosia kuin muualla maailmassa." teksti: taru suhonen

– Käytämme tyrniä ja viinimarjoja mallikasveina tutkiessamme, miten kasvupaikka vaikuttaa marjoissa oleviin terveyttä edistäviin fenoleihin. Tutkimuksessa vertailemme esimerkiksi eri leveyspiireillä sekä erilaisissa sääolosuhteissa kasvaneita marjoja, Yang kertoo. Tutkimusryhmä kykenikin osoittamaan, että Kittilässä kasvaneet tyrnit sisälsivät huomattavasti enemmän terveyttä edistäviä flavonoleja kuin Sammalmäessä kasvaneet saman lajin marjat. Tätä tietoa voisi hyödyntää myös elintarviketeollisuus. Se on tutkijoidenkin silmissä plussaa, sillä elintarvikekemian oppiaine laajentui vuonna 2011 elintarviketieteeksi ja samalla vahvistui oppiaineen pyrkimys tehdä tutkimuksen ja opetuksen rinnalla yhteistyötä elintarvikealan toimijoiden kanssa.

– Meidän tulee tarjota hyötyä yhteiskunnalle, Yang sanoo ja muistuttaa, että Suomessa elintarviketeollisuus on teollisuuden haaroista neljänneksi suurin rahalla mitattuna, työllistäjänä kolmanneksi suurin. Yang näkee alassa myös kasvun mahdollisuudet. Suomi ei voi kilpailla satomäärillä, mutta laadulla ja maulla voi. Jo nyt on yleisesti tunnustettu, että Suomen pitkien kesäöiden aikana esimerkiksi yrtit ja marjat säilövät itseensä enemmän makuaineita sekä terveyttä edistäviä ainesosia kuin mitä ne tekevät muualla maailmassa. Turun yliopisto onkin osoittanut strategista rahoitusta Turun yliopiston sekä kiinalaisten Pekingin yliopiston ja Fudanin yliopistojen yhteiseen ruuan turvallisuuteen ja laatuun pureutuvan tutkijaverkoston Finnish-Chinese Network of Excellence in Food Quality and Safetyn toimintaan. Projektin käynnistivät ja sitä johtavat Turun yliopiston biokemian sekä informaatioteknologian laitokset, mutta mukaan on liittynyt useita muitakin yliopiston yksiköitä.

| kuva: hanna oksanen

TERVE PELTO, TERVE ILMASTO, TERVE IHMINEN KUN MASSAT SAADAAN SYÖMÄÄN PALKOKASVEJA, OLLAAN ISO ASKEL LÄHEMPÄNÄ EKOLOGISESTI KESTÄVÄÄ RUOKAKULTTUURIA. VILJELYSSÄ OLEELLINEN TYPPI aiheuttaa nykyisin runsaasti haittoja ilmastossa, vesistöissä ja maaperässä. Typellä keinolannoitetuista pelloista nousee ilmakehään kaasuja, jotka edistävät ilmastonmuutosta. Valumat happamoittavat ja rehevöittävät vesistöjä. Lannoitteiden valmistuksessa otetaan typpeä ilmasta, mikä kuluttaa huomattavasti energiaa – joka usein on hiili- ja öljypohjaista. Vaikutukset kertaantuvat, kun keinolannoitetuilla pelloilla kasvatetaan rehua, jolla ruokitaan lihakarjaa. Jos pelloilla viljeltäisiin enemmän palkokasveja, ratkeaisivat monet ongelmat. Palkokasvit sitovat itseensä ilmakehän typpeä. Ne tuottavat typpeä omiin tarpeisiinsa, minkä lisäksi sitä jää vuoro- ja sekaviljelyssä muidenkin kasvien käyttöön. Tämä vähentää keinolannoitteiden tarvetta. Ihmiselle palkokasvit ovat hyvä vaihtoehto proteiininlähteeksi lihan sijaan: ilmastolle on parempi, että ihminen syö proteiinin suoraan kasvisperäisenä rehulla kas16 | Aurora

vatetun lihan sijaan. Palkokasveihin siirtymisessä on kuitenkin laajassa mittakaavassa esteitä, joiden ylittäminen vaatii kulttuurista muutosta. Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat ovat käynnistäneet monitieteisen Kasvun paikat -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä palkokasvien viljelyä. – Terve pelto on fokuksessamme. Ainoa ideologinen arvovalintamme on pyrkimys kohti ekologisempaa maailmaa, emme esimerkiksi painota luomua tai aja pelkän kasvisruokailun asiaa, kertoo Turun yliopiston osalta hanketta johtava Katriina Siivonen.

SUOMESSA HYVÄT MAHDOLLISUUDET LISÄTÄ PALKOKASVIEN KÄYTTÖÄ Jotta palkokasveja kannattaa viljellä, pitää niille olla kysyntää kotikeittiöissä. Tavoitteelle on nyt otolliset ajat. Ekologiseen syömiseen liittyvät al-

haalta ylöspäin nousevat aloitteet, esimerkiksi vegaanihaaste, ovat suosittuja. Tutkijat haluavat olla mukana edistämässä käynnissä olevaa liikettä. – Yksittäisten ihmisten vaikutusmahdollisuudet ovat voimakkaampia kuin koskaan aiemmin. Ideat leviävät sosiaalisen median ja nopean tiedonvälityksen myötä myös globaalisti. Muutos kuluttajien käyttäytymisessä haastaa ruokateollisuuden ja kaupan toimintatavat, minkä vuoksi mekin tähtäämme arjen tasolle. Hankkeessa halutaan tuoda yhteen toimijoita, jotka lähtevät yhdessä kehittämään käyttötapoja palkokasveille: kuluttajaystävällisiä, helposti omaksuttavia ruokatuotteita ja ideoita niiden käyttämiseen kotikeittiöissä. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja, joilla palkokasvien viljely olisi kannattavaa. – Viljelijät kokevat olevansa ristiriitaisessa tilanteessa. Heillä on kiinteä ja läheinen suhde ym-


Luonnonmukaisuudesta valtti Mäkelän ja Yangin sanoja kuunnellaan tarkkaan, samoin eri puolilla Turun yliopistoa ruokaan ja terveyteen liittyvää tutkimusta tekevien sanomaa. Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa selvitetään muun muassa suolistomikrobien vaikutusta terveyteen, Pet-kuvantamisessa etsitään aivoista syytä sille, miksi yksi ei pysty rajoittamaan syömistään ja toinen pystyy. FFF:n sekä Lapsi ja nuorisotutkimuskeskus Cyrin väki laativat viime vuonna ravinto-ohjeet lapsille, useampikin yksikkö miettii keinoja, miten houkutella ihmiset siirtymään kohti terveellisempää ruokavaliota. Ihmisten kiinnostus terveellistä ruokailua kohtaan kasvaa koko ajan. Kuvaavaa on, että esimerkiksi elintarvikkeiden tuoteselosteissa lueteltuja E:itä halutaan karttaa, vaikka ne ovat Yangin mukaan kaikki tarkkaan tutkittuja ja turvallisiksi havaittuja. – Ihmiset haluavat luonnollisemman tuntuisia tuotteita. Eräässä Tekesin sekä Intian teknologiaministeriön rahoittamassa projek-

päristöön ja luontoon, mutta ympäristölle haitallisten toimintatapojen muuttaminen tuntuu vaikealta. Tutkijat uskovat, että palkokasvien käytön lisäämiseen on Suomessa hyvät mahdollisuudet. – Palkokasvit ovat Suomessa perinteisesti olleet oleellinen osa vanhempaa vuoroviljelyä. Nykyään palkokasveihin kohdistuu jo kasvavaa mielenkiintoa, meillä on paljon pieniä firmoja, jotka tekevät innovatiivisia ruokatuotteita esimerkiksi lupiinista tai härkäpavusta.

tissa etsimme India Cenntral Food Technology Researcher Instituten (ICFTRI) kanssa luonnonmukaista säilöntäainetta. Mukana oli myös suomalaisia elintarvikealan yrityksiä sekä VTT. Onnistuimmekin luomaan perinteisistä yrteistä sekoituksen, joka estää mikrobien kasvua ja suojaa kalaa hapettumiselta, Yang sanoo. Onnistuminen kalan kanssa innosti etsimään myös kananpaloille soveltuvaa yrteistä luotua säilöntäkeinoa, ja se löytyikin: pääraaka-aineinaan oregano ja rosmariini. – Nyt meidän on löydettävä annostus, jossa yritit suojaavat, mutta eivät muuta makua, Yang sanoo. Projektilla oli myös toinen tavoite: löytää luonnonmukainen hyönteiskarkote varastoivalle viljalle. Tuholaiset pitää saada pois sadon kimpusta niin, että ruokaturvallisuus säilyy. Työn alla onkin keino, joka ei tapa hyönteisiä vaan karkottaa ne hajullaan. Pehmeämmät metodit siis tässäkin. – Intiassa hyönteiset tuhoavat kolmanneksen sadosta ja se on riski ruokaturvallisuudel-

TUTKIMUS AVAA NÄKYMIÄ TULEVAISUUTEEN

yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa on tutkittu jo vuosien ajan. – Viime vuosikymmenen lopulla muun muassa juuri lihan vähentäminen ja palkokasvien lisääminen olivat todennäköisiä muutoksen suuntia ihmisten ruokailutottumuksissa. Nyt, lähes kymmenen vuotta myöhemmin, voidaan todeta, että muutoksen nopeus on yllättänyt meidät tutkijat. Tiedon ja ideoiden intensiivisen leviämisen lisäksi ihmisten ja raaka-aineiden alati kasvava liikkuminen vaikuttaa ihmisten ruokailutottumuksiin. – Juuri palkokasvien käytössä meillä olisi paljon opittavaa esimerkiksi maahanmuuttajilta.

Tulevaisuudentutkimuksen rooli monitieteisessä hankkeessa on liittää eri tieteenalojen ja yhteiskunnallisten toimijoiden näkemyksiä toisiinsa niin, että voidaan hahmottaa tavoiteltavat näkymät tulevaisuuteen ja lähteä kehittämään keinoja niiden saavuttamiseksi. – Tulevaisuudentutkimuksen metodit toimivat hyvin tieteidenvälisessä tutkimuksessa ja uuden tiedon yhteisluomisessa, Siivonen sanoo. Ruoan tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä Turun

Kasvun paikka -hankkeessa on mukana kestävän kehityksen, tulevaisuudentutkimuksen, etnografian, taloussosiologian ja sosiaalipsykologian asiantuntijoita, jotka selvittävät kuluttajien ja viljelijöiden asenteita ja käyttäytymistä. Mikrobiologit ja maa- ja metsätaloustieteilijät tuottavat taustatietoa typestä ja sen kierrosta. Lisäksi mukana on viestinnän ja markkinoinnin asiantuntemusta.

le. Kehitämme tuotetta suomalaisten yritysten vientituotteeksi, Yang sanoo. Tutkimusyhteistyö ICFTRI:n kanssa jatkuu uuden Tekes-projektin myötä. Rahoittajiksi Suomessa liittyivät myös ulkoministeriö, yhteistyötahoina luonnonvarakeskus sekä suomalaiset elintarvikealan yritykset. – Pyrimme myös tuomaan eläinproteiinien tilalle kasviproteiineja kuten härkäpapua ja soijaa. Intiassa lasten ja vanhusten ravintotilanne on huono, sillä eläinproteiini on heille liian kallista tai sitä ei syödä uskonnollisista syistä, Yang sanoo. Osaa ihmisistä kohti terveempää ruokavaliota ajaa huoli maapallon tilasta, osaa eläimiin liittyvät eettiset arvot, osaa oma terveys. Sari Mäkelän sanat helpottavat ratkaisujen etsijää: kaikissa pätevät samat keinot. Enemmän kasviksia, vähemmän punaista lihaa, alkoholia ja suolaa.

Aurora | 17


TURUN YLIOPISTOLLE UUSI

STRATEGIA 2 0 1 6 2 0 2 0

Turun yliopiston uusi, vuoteen 2020 ulottuva strategia syntyi yhteistyössä. Sekä yliopistoyhteisön jäsenet että yliopiston sidosryhmät osallistuivat strategian valmisteluun. Lopputuloksena kirkastuivat yliopiston tavoite ja suuntaviivat tulevaisuuteen. Strategia on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa utu.fi/strategia.

18 | Aurora


TOIMINTA-AJATUS Turun yliopisto on kansainvälisesti kilpailukykyinen tiedeyliopisto, jonka toiminta perustuu korkeatasoiseen ja monialaiseen tutkimukseen. Edistämme sivistystä ja vapaata tiedettä sekä annamme siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopisto on osa kansainvälistä tiedeyhteisöä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä suomalaisen yhteiskunnan kanssa ja osallistumme aktiivisesti alueemme kehittämiseen.

STRATEGISET TAVOITTEET

YHTEISKUNNAN HYVINVOINNIN JA TALOUDEN VAUHDITTAJA

Ratkomme perustutkimuksen keinoin tämän päivän ja tulevaisuuden monimutkaisia ongelmia. Sovellamme tieteidenvälistä lähestymistapaa tutkimuksen laadun ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vahvistamme tutkijan urapolkua, avointa tiedettä ja tutkimuksen tukea.

Olemme monialainen ja innostava kouluttaja. Koulutuksemme perustuu uusimpaan tietoon ja vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Varmistamme opintopolun sujuvuuden.

YHTEISET

KRIITTISYYS LUOVUUS AVOIMUUS YHTEISÖLLISYYS

HYVINVOIVA YHTEISÖ

Olemme vastuullinen työnantaja. Toimintamme rakentuu yhteisille arvoille. Rakennamme kannustavaa ja keskustelevaa yliopistoa, jossa on ilo opiskella ja työskennellä.

AT Kansainvälisyys

Vapaa, avoin, vaikuttava tiede Vastuullisuus

Yhteistyö ja vuorovaikutus

YH

EETTISYYS

Tunnistamme tutkimuksesta nousevat innovaatiot ja globaalisti kilpailukykyiset koulutustuotteet. Edistämme yrittäjämäistä asennetta ja tutkimuksen hyödyntämistä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.

ÄT TEE V Ä T S M I D

VASTUULLINEN KOULUTTAJA

ARVOT

VAIKUTTAVA TUTKIJA

Aurora | 19


20 | Aurora


| kuvitus hanna oksanen

Louhittua tietoa teksti liisa reunanen

Suurten digitaalisten tietomassojen louhintaan erikoistuneet informaatiotieteilijät sekä humanistit ja yhteiskuntatieteilijät ovat löytäneet aivan uudenlaisen yhteyden. Menetelmällisessä vallankumouksessa digilouhijat suodattavat ihmistieteilijöiden käyttöön aineistoa, jonka poimiminen perinteisin menetelmien olisi aineiston laajuuden vuoksi mahdotonta. Myös Suomen Akatemia on innostunut ajatuksesta, se tukeekin Digitaaliset ihmistieteet -ohjelmansa kautta kolmea Turun yliopiston hanketta.

D

igitaaliset ihmistieteet -akatemiaohjelmassa korostuvat tieteenalojen välinen vuoropuhelu sekä uudenlaiset digitaalisen teknologian mahdollistamat aineistot ja tutkimusmenetelmät humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimuksessa. Turun yliopistossa rahoitusta saivat hankkeet Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910, Kansakunnan mielenliikkeet sekä Esimodernien auktoreiden tekijäntunnistus. Näistä jokaisessa menetelmien kehittämisestä vastaa IT-laitoksen kieliteknologiaryhmä. – Voisi sanoa, että Turusta tuli yhdessä yössä digitaalisten ihmistieteiden Mekka. Hankkeissa on menetelmällisesti paljon yhteistä, joten tulemme varmasti tekemään tiivistä yhteistyötä hankkeiden välillä, iloitsee bioinformatiikan professori Tapio Salakoski.

Käsillä on menetelmällinen vallankumous Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 hankkeessa kulttuurihistorian ja kieliteknologian tutkijat hyödyntävät Kansalliskirjaston digitoimaa valtavaa suomalaista lehtiaineistoa, joka kattaa kaikki Suomessa julkaistut sanomalehdet 1770-luvulta 1900-luvun alkuun. Tutkijat tarkastelevat aatteiden evoluutiota suomalaisessa julkisessa keskustelussa ja yrittävät vastata kysymykseen miten Suomesta tuli Suomi. – Digitoitu aineisto antaa ainutlaatuisen näköalapaikan tarkastella miten Suomi syntyi. Voimme ensimmäistä kertaa tehdä kattavaa pitkän aikavälin tarkastelua suomalaisten sanomalehtien ja suomalaisen kirjallisuuden luomasta julkisesta keskustelusta, kertoo hanketta johtava kulttuurihistorian professori Hannu Salmi. Aineisto sisältää dataa lähes kaksi miljoonaa sivua. Ihmismuisti ei pysty kattavasti

hallitsemaan murto-osaakaan tällaisen datan määrästä. Historioitsija tarvitsee uudenlaisia menetelmiä voidakseen avata aineiston kätkemät arvoitukset. – Käsillämme on menetelmällinen vallankumous. Sovellamme bioinformatiikan ja kieliteknologian menetelmiä historiallisen aineiston analysointiin. Historioitsijan tehtävä on sitten tulkita, mitä tulokset tarkoittavat. Sehän ei laskemalla selviä, Salakoski toteaa.

Monitieteinen yhteistyö tuo tutkijoille positiivista haastetta Suomi24 -verkkokeskustelu on kasvanut kansallisesti suurimmaksi yksittäiseksi keskustelufoorumiksi ja noin 80 prosenttia suomalaisista vierailee foorumilla viikoittain. Kansakunnan mielenliikkeet -hankkeessa digitaalisen kulttuurin tutkijoiden tavoitteena on yhdessä kieliteknologian tutkijoiden kanssa selvittää miten Suomen suurin keskustelufoorumi Suomi24 on syntynyt ja mistä kumpuaa verkkokeskustelun vihapuhe. Aurora | 21


Suomi24 on kansainvälisesti katsottuna erikoislaatuinen ilmiö, näin suosittua kansallista foorumia ei esimerkiksi muualla Euroopassa löydy." Jaakko Suominen

– Suomi24 on kansainvälisesti katsottuna erikoislaatuinen ilmiö, näin suosittua kansallista foorumia ei esimerkiksi muualla Euroopassa löydy. Siksi sen tutkiminen on kansallisestikin tärkeää ja kiinnostavaa, kertoo digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen Turun yliopiston Porin yksiköstä. Hankkeen tutkijat saavat käyttöönsä koko Suomi24:n viisitoistavuotisen keskusteluhistorian ja kaikki sen yli kaksi miljardia sanaa. Kulttuurintutkijalle ennennäkemättömän laaja verkkokeskusteluaineisto on todellinen aarreaitta, mutta sen kattava analysointi on mahdotonta ilman soveltuvia menetelmiä ja välineitä. Kieliteknologian tutkijat kehittävät hankkeessa menetelmiä, joiden avulla kulttuurintutkijat voivat etsiä vastauksia kysymyksiinsä. Monitieteinen yhteistyö antaa eri alojen tutkijoille paljon. – Ilman tätä hanketta emme varmaankaan olisi tarttuneet tähän aineistoon tai osanneet kysyä siltä kysymyksiä, joihin nyt autamme kulttuurintutkijoita vastaamaan. Lisäksi kieliteknologiaa on totuttu kehittämään niin sanotusti nätillä tekstillä, mutta verkkokeskustelun epäsiisti kieli haastaa meitä menetelmällisesti enemmän kuin tavallisesti, pohtii bioinformatiikan apulaisprofessori Filip Ginter.

Uudet maailmat avautuvat Esimodernien auktoreiden tekijäntunnistus -hankkeessa tutkijat syventyvät antiikin ja keskiajan teksteihin. Tutkijoiden aineistona on muun muassa roomalaisten gramaatikoiden tekstejä, inkvisiittoreiden kirjoituksia se-

kä paavin kuurian eli roomalaiskatolisen kirkon keskushallinnon kirjeitä. Kulttuurihistorian, lingvistiikan ja kieliteknologian tutkijat pyrkivät yhdessä ratkaisemaan kysymyksiä, jotka ovat askarruttaneet tekstientuntijoita keskiajalta asti. – Pyrimme tunnistamaan tekstien kirjoittajia sekä selvittämään erilaisten ajatusvirtausten ja vaikutteiden siirtymistä, kertoo hanketta johtava kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen. Hankkeessa tutkittavat aineistot ovat latinankielisiä ja osa aineistoista on valtavia. Paavin kuurian kirjeitä on tutkijoiden käytössä yli 10 000. Hankkeen keskeinen tehtävä on kehittää uudenlaisia koneoppimiseen pohjautuvia metodeja, jotka luovutetaan myöhemmin kaikkien avoimesti hyödynnettäväksi. – Aineiston analysoiminen on erityisen haastavaa, koska historiallisen latinankielisen tekstin käsittelyyn ei ole tarjolla valmiita työkaluja toisin kuin nykykielille, kertoo hankkeen kieliteknologian tutkimusta johtava tutkija Sampo Pyysalo. Kaartisen mukaan historiallisten aineistojen digitointi ja uudenlaiset sovellettavat menetelmät avaavat tutkijoille kokonaan uusia maailmoja. – Kun uusin menetelmin voidaan käydä läpi isoja tekstimassoja, voimme varmasti löytää sellaisia asioita, joita emme vielä osaa ajatellakaan. Digitaaliset hankkeet eivät tietenkään poista perinteistä historiantutkimusta, mutta ne voivat tuoda siihen jotain lisää, mahdollistaa uusia aineistoja ja uudenlaisia kysymyksiä, toteaa Kaartinen.

Kiinnostuitko? Lue lisää hankkeista: Salmen ja Salakosken hanke ​"Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910"

Ginterin ja Suomisen hanke "Kansakunnan mielenliikkeet"

Kaartisen ja Pyysalon hanke "Esimodernien auktoreiden tekijäntunnistus"

} utu.fi/digi1

} utu.fi/digi2

} utu.fi/digi3

22 | Aurora


Menestystarinoita ! A T S O T IS P IO L Y N U R U T

Lue lehti verkossa utu.fi/opiskele-turussa Seitsemän tiedekuntaamme tarjoavat yli sata oppiainetta, joista voit valita sinua kiinnostavimman koulutusohjelman tai pää- ja sivuaineyhdistelmän. Tarjoamme myös yli 300 englanninkielistä kurssia ja 19 englanninkielistä maisteriohjelmaa kandidaatin tai amk-tutkinnon suorittaneille. TUTUSTU MEIHIN JA TEE ELÄMÄSI PARAS PÄÄTÖS: HAE MEILLE OPISKELIJAKSI!

HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

››

›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Arkeologia Englannin kieli hum-info@utu.fi Espanja Folkloristiikka, kansatiede ja uskontotiede Fonetiikka Italia Kirjallisuustieteet Klassilliset kielet ja antiikin kulttuuri Kulttuurihistoria, Suomen historia, yleinen historia ›› Mediatutkimus ›› Musiikkitiede ›› Pohjoismaiset kielet ›› Ranska ›› Saksan kieli ›› Sukupuolentutkimus ›› Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus ›› Taidehistoria ›› Venäjän kieli Porissa ›› Kulttuurituotanto ja maisemantutkimus

Kasvatustieteiden koulutus: kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja erityispedagogiikka ›› Luokanopettajan koulutus eduopo@utu.fi Raumalla ›› Käsityön aineenopettajan koulutus ›› Lastentarhanopettajan koulutus ›› Luokanopettajan koulutus oporauma@utu.fi

MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Biokemia Biologia Biotekniikka Fysikaaliset tieteet Geologia Kemia Maantiede Matematiikka ja tilastotiede Tietojenkäsittelytieteet Tietotekniikka

opo-ml@utu.fi

Laskentatoimi ja rahoitus tseopo@utu.fi Johtaminen ja organisointi Markkinointi Kansainvälinen liiketoiminta Toimitusketjujen johtaminen Yrittäjyys Taloustiede Yritysjuridiikka Talousmaantiede Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Tietojärjestelmätiede Tulevaisuuden tutkimus Porissa ›› Laskentatoimi ja rahoitus ›› Johtaminen ja organisointi ›› Markkinointi

OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA ››

Oikeustiede

oik-opi@utu.fi

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA ›› ›› ›› ›› ›› ››

Filosofia Poliittinen historia ja valtio-oppi Psykologia Sosiaalitieteet: sosiaalipolitiikka, sosiologia, taloussosiologia soc@utu.fi Sosiaalityö Logopedia

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA ›› ›› ›› ››

Hammaslääketiede Lääketiede Hoitotiede Biolääketiede

VALINTAOPAS VERKOSSA

opo-hammas@utu.fi opo-laak@utu.fi opo-hoitotiede@utu.fi opo-biolaak@utu.fi


7 tekstien koonti jenni valta

| kuvat hanna oksanen

TARINAA OPISKELUSTA

Seitsemän opiskelijaa eri tiedekunnista jakaa viikoittain arkensa iloja ja murheita Tositarinoita Turun yliopistosta -blogissa. Miltä opiskelijaelämä näyttää bloggaajiemme silmin?

Julia

Simo

Jarkko 24 | Aurora

Suvi

Ilona

Nea

Lau

ra


JULIA LUMIJÄRVI

Aktiivinen jumppaaja ja tenniksen pelaaja, joka suorittaa hammaslääketieteen- ja oikeustieteen yhdistelmätutkintoa.

Kun saavuin pääsykoetta edeltävänä päivänä Turkuun, oli minulla monta sivua erilaisia karttoja mukana, jotta varmasti löytäisin pääsykoepaikalle. Olin käynyt Turussa viimeksi lapsena, eikä minulla ollut minkäänlaisia näkemyksiä edes tuomiokirkon sijainnista. Asiasta kertoo esimerkiksi se, että olin mieltänyt Turun linnankin olevan ihan keskustassa… Asuttuani muutaman vuoden Turussa on tietysti mielikuvani tästä kaupungista muuttunut valtavasti. Tiedän nyt, että Turun linna ei valitettavasti ole keskustassa ja tuomiokirkolle osaisin suunnistaa silmät peitettyinäkin. Olen oppinut, että Turussa kaikki pyöräilevät ja McDonald`s on harvinainen nähtävyys. Olen nähnyt Aurajoen kauneuden niin yöllä kuin päivällä. Ja niin ne turkulaiset, ne on aika ihania.”

LAURA SARPOLA

Helsingissä asuva sekatyöläinen, kirjaston vakiokalusteisiin lukeutuva kahviaddikti ja poliittisen historian opiskelija.

Yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskeleminen on avannut maailman minulle aivan uudella tavalla. Ajatteluni on muuttunut ja kytkeytynyt miljoonaan kirjaan, lähteeseen, luennoitsijaan ja kaavioon. Mitä enemmän luen, sitä suuremmaksi ajatteluni tuntuu kasvavan. Se on valtava verkosto, joka laajenee laajenemistaan. Eri mutkien kautta katsottuna asiat näyttävät toisenlaisilta kuin hetki sitten: mikään ei ole mustavalkoista. Olen aina ollut kamalan kiinnostunut vähän kaikesta, mutta koskaan ennen en ole osannut syventää tietouttani sillä tavoin, kuin viimeisen puolentoista vuoden aikana yliopisto-opintojen parissa olen alkanut tehdä. Maailma on muuttunut paljon suuremmaksi ja monimutkaisemmaksi, mutta ennen kaikkea se on muuttunut ymmärrettäväksi.”

JARKKO LOUHELAINEN Uudesta tekniikasta, scifi-leffoista ja hyvistä tv-sarjoista innostuva johtamisen ja organisoinnin opiskelija.

Vuosia opiskelleena tuntuu absurdilta ajatella, että joskus nämäkin geimit päättyvät. Nyt alkaa se tilanne olla lähellä itselläni, sillä sain juuri graduni valmiiksi ja lähetettyä arviointiin! Täytyy sanoa, että viimeisimmät viikot tästä loppuvuodesta ovat olleet yksiä elämäni kiireisimpiä. Paljoa ei ole kerennyt tehd muuta kuin istua koneen ääressä ja kirjoittaa. Syynä on ollut lopputyöni, eli pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Viimeisin viimeistely siinä on vienyt todella paljon aikaa, ja täytyy sanoa koko työn olevan loppupeleissä vaikein ja aikaa vievin projekti, mitä olen yliopistossa tehnyt.”

ILONA AALTO Luonnonläheinen seikkailija ja maantieteen opiskelija.

Kohdeyliopistoni Universidad Nacional Mayor de San Marcos on koko Amerikan vanhin, ja yksi harvoista julkisista yliopistoista Perussa. --- Opiskelijaelämän käsitettä ei tunnettu, eivätkä alojen opiskelijat ol-

leet järjestäytyneet omiksi porukoikseen. Näin ollen ei ole opiskelijabileitä tai muutakaan Suomesta tuttua opiskelijameininkiä. Sen sijaan yliopistolla eri provinsseista tulleet opiskelijat harjoittivat oman alueensa perinteisiä tansseja ja musiikkia, ja näitä esityksiä pääsimme aina välillä ihailemaan. Muutoin vietin vapaa-aikaani Limassa kuten Turussakin: lenkkeilin meren rannalla, kokkailimme yhdessä ruokaa kämppistemme kanssa, kävimme usein vaihtareiden kanssa yhdessä lounaalla yliopistolla tai ulkona syömässä, kun siihen on Limassa varaa.”

NEA OLJAKKA

Ikiutelias oikeustieteen – ja vähän luonnontieteidenkin – opiskelija.

Artikkelityöpaja alkoi. Hetki sitten istuin Sirkkalan kasarmin luokkahuoneessa suunnilleen 10 muun henkilön kanssa ja kuuntelin luentoa toimittajan ja tietokirjailijan työstä. Luentosarja jatkuu, neljä kahden tunnin jaksoa, ja lopputyönä on tarkoitus kirjoittaa yleistajuinen artikkeli liittyen johonkin omaan tutkimuskohteeseen. Ja mahdollisesti julkaista se. Nyt istun Myssyssä, päärakennuksen kahvilassa, juon teetä ja pohdin, mitä kaikkea oon yliopiston kursseilla tutkaillut. Mistä sellaisesta aiheesta olisi mahdollista kirjoittaa suurempaa yleisöä kiinnostava artikkeli johonkin lehteen tai muuhun mediaan?”

SIMO REPO Musiikkitieteen opiskelija, joka hallitsee monia soittimia kitarasta huiluun ja rummuista lauluun.

Nyt minulla on neljä kirjaa kesken. Kolme niistä on kasvatustieteitä käsitteleviä asiateoksia, perusopintojen tenttikirjallisuutta, neljäs on Eamonn Gearonin The Sahara, kattava kulttuurihistoriallinen katsaus maailman suurimpaan hiekka-aavikkoon Pohjois-Afrikassa. Kehityspsykologia on kyllä mielenkiintoista, mutta mieleni tuntuu koko ajan halajavan takaisin hiekkadyyneille. Kulttuurihistorian perusopintojen erään kurssin tentittäviin kirjoihin kuuluva The Sahara on vielä sen verran helppoa englantia, että pystyn eläytymään Gearonin värikkääseen kuvaukseen vaivattomasti: tuntuu melkein kuin itse olisin sen kamelikaravaanin matkassa, kun istun lampaantaljalla ja huoneen hämärä piilottaa muun ympäristön lukulampun valokeilan ulkopuolelle.”

SUVI PALVIAINEN Sirkuksesta hullaantunut kasvatustieteiden opiskelija.

Marraskuun opetusharjoittelu oli minulle hyvin antoisa monilla eri tavoilla. --- Minulla ei ole lähes yhtään aiempaa kokemusta opettajan työstä ja tuntui, että imin itseeni uusia tietoja ja taitoja kuin pesusieni. Kuinka tehdä opiskelusta ja opiskeltavista aiheista mielenkiintoisia ja motivoivia? Harjoittelussa monet opettamistani aihealueista olivat itsessään sellaisia, että niiden avulla oli helppo luoda tehtäviä ja tunteja, jotka korostavat aiheen mielenkiintoisuutta. Esimerkiksi historian tunnilla intiaaniaiheeseen tutustuttiin kiertopistetyöskentelyn avulla niin, että eri pisteillä oppilaat tutustuivat esim. intiaanien musiikkiin, ruokiin ja pääsivät luomaan itse intiaanitarinoita.”

LUE BLOGIT utu.fi/tositarinoita Aurora | 25


Rasisminvastaisuutta tutkiva Minna Seikkula toivoo, että viimeistään turvapaikanhakijoihin kohdistuneet iskut ja mielenosoitukset ovat saaneet ihmiset avaamaan silmänsä suomalaiselle rasismille.

26 | Aurora


teksti jenni valta

| kuva hanna oksanen

”RASISMIN VASTUSTAMINEN VAATII TEKOJA” Vaikka ihminen haluaisi vastustaa rasismia, hän ei välttämättä ole irrallaan rasistisista näkemyksistä, muistuttaa sosiologian tohtorikoulutettava Minna Seikkula.

R

asismi ei tarkoita vain n-sanan käyttöä bussipysäkillä. Tai huutelua kadun toiselta puolelta. Rasisminvastaisuudesta väitöskirjaa valmisteleva Seikkula painottaa, että rasismia on hyvin monenlaista ja se on alati muuttuvaa. – On todella tärkeää, että ihmiset ottavat kantaa eivätkä hyväksy rasismia. Viime syksyn aikana olemme todistaneet useita rasistisia polttopulloiskuja, jotka ihmisten on helppo tuomita, ainakin toivottavasti. Ongelma liittyy siihen, jos ajatellaan polttopulloiskujen olevan ainoaa Suomessa esiintyvää rasismia, eikä huomata esimerkiksi työ- tai asuntomarkkinoilla ilmenevää syrjintää, Seikkula sanoo. Vaikka ihminen haluaisi vastustaa rasismia, se ei automaattisesti tarkoita, että hän olisi rasisminvastainen. Seikkulan mukaan rasisminvastaisuus on enemmän kuin identiteetti, se vaatii toimenpiteitä. – Kansainvälisessä tutkimuskeskustelussa on kritisoitu rasisminvastaisia julistuksia, jot-

ka rauhoittelevat etenkin etuoikeutetussa asemassa olevia ihmisiä. Ihminen saa puhtaan omatunnon julistautuessaan rasismin vastustajaksi vaikkei välttämättä tee mitään. Tällainen rasisminvastaisuus menettää muutosvoimaisen potentiaalinsa, Seikkula toteaa. Hän ei halua väittää, että rasismin vastustaminen olisi menettänyt muutosvoimansa nykyhetken Suomessa. Silti kyseessä on riski, joka liittyy etenkin valkoisten toteuttamaan rasisminvastaiseen toimintaan.

Puhetila ei saa jäädä valkoisille Rasisminvastaisen toiminnan irrottaminen rasistisista rakenteista on Seikkulan mukaan haasteellista. Silloin mennään helposti metsään, jos toiminta ei muuta asetelmaa, jossa puhetila ja asiantuntijuus on varattu valkoisille ihmisille. Rasistisista rakenteista juontuvat tulkinnat saattavat siten hiipiä myös rasisminvastaiseen toimintaan. – Meillä on unelma -keskustelun blogissaan aloittanut Koko Hubara on kertonut,

kuinka hänelle sanottiin kyseisessä mielenosoituksessa, ettei hän voi ulkonäkönsä perusteella olla suomalainen. Tällaiset ystävälliseenkin sävyyn esitetyt huomiot ovat esimerkki rodullistavien rajanvetojen toistamisesta, Seikkula sanoo. Tutkija painottaa, ettei hän halua syyllistää ketään. Hänen mukaansa yhteiskunnassa ei voikaan olla tyhjää tilaa, joka olisi täysin irrallaan historiasta ja valtarakenteista kumpuavista näkemyksistä. – Valkoisen eurooppalaisen sivistyksen ensisijaistaminen on todella syvällä suuressa osassa sellaista kulttuuria, jolle Suomessa kasvanut on altistunut. Olisi hyvin yllättävää, jos meillä ei olisi rasistisia asenteita. Kysymys on siitä, miten niitä huomaa ja muuttaa. Itsekin opettelen sitä jatkuvasti. Seikkula on haastatellut rasismin vastustajia tutkimustaan varten, ja tietää, että julkisesti rasismia vastaan puhuvat ihmiset saavat paljon lokaa niskaan. – Se on ikävää. Mutta etuoikeutetussa asemassa oleva henkilö voi lohduttautua sillä, etAurora | 27


tei hänen tarvitse pelätä kohtaavansa itse syrjintää rodullistetun asemansa vuoksi. Hänen voi olla helpompi lähteä puhumaan rasismia vastaan.

Keskusteluun osallistuminen on eettinen kysymys Meillä on unelma -mielenosoitukset saivat kesällä 2015 tuhannet suomalaiset kokoontumaan yhteen monikulttuurisuuden puolesta. Ihmiset ovat julistaneet suvaitsevaisuutta myös sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Suomi Says Welcome -kampanjassa. Rasisminvastaisuuden nimissä on kokoonnuttu myös Rajat kiinni -mielenosoitusten vastamielenosoituksiin. – Olisihan tämä hyvin outo yhteiskunta, jos ilmeisen natsimielistä puhetta voisi esittää ilman minkäänlaista kritiikkiä. Tai jos sellaisia henkilöitä olisi enemmän, jotka epäinhimillistävät puheessaan toisen ihmisryhmän. Unelma-mielenosoitukset olivat Suomessa poikkeuksellinen ilmiö, koska niin moni lähti liikkeelle. Tutkijana voin silti pohtia, saavatko mielenosoitukset ihmisiä sitoutumaan rasisminvastaisuuteen, Seikkula miettii. Seikkula kuuluu rasisminvastaiseen Raster-tutkijaverkostoon, jonka joukko turkulaisia tutkijoita perusti elokuussa 2015. Mukana on yli sata rasismiin ja siirtolaisuuteen liittyviä teemoja käsittelevää tutkijaa. Verkoston tavoitteena on ottaa kantaa rasismia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Viime syksynä verkoston jäsenet järjestivät Helsingissä tutkijoille ja aktivisteille suunnatun seminaarin ja paneelikeskustelun. – Mielestäni keskusteluihin osallistuminen on eettinen kysymys. Tutkijat eivät voi puhua vain toisille tutkijoille. Se liittyy tieteen kriittiseen tehtävään käsitellä yhteiskunnallista epätasa-arvoa ja luoda siitä saatavilla olevaa tietoa. Rasismia koskevissa keskusteluissa on paljon todella kyseenlaisia puheenvuoroja. Tarjolla pitäisi olla enemmän tutkittua tietoa, Seikkula sanoo.

Rasismista puhutaan aikaisempaa suoremmin Tutkija kokee, että sanaa rasismi käytetään Suomessa nykyään aikaisempaa suoremmin. Esimerkiksi polttopulloiskujen tuomitseminen on tehnyt rasismin vastustamisesta yleisempää. – Toivon, että yhä useampi havahtuisi huomaamaan asenteet, jotka ovat tulleet pintaan. Ei varmaankaan ole niin, että Rajat kiinni -mielenosoituksiin osallistuvat ovat vasta nyt omaksuneet tietynlaisen ajattelutavan, vaan se 28 | Aurora

on ollut olemassa jo aikaisemmin. Toivottavasti asenteiden paljastuminen osataan tulkita viestinä olemassa olevasta ongelmasta, Seikkula toteaa. Hän pitää tärkeänä, että ihmiset osoittavat solidaarisuutta ja empatiaa esimerkiksi osallistumalla Suomi Says Welcome -kampanjan tyylisiin tempauksiin sosiaalisessa mediassa. Vaikka kampanja ei varsinaisesti ota kantaa rasismia vastaan, se on helppo nähdä rasisminvastaisena toimintana. – Toisaalta mietin, mitä tarkoittaa, että sanomme tervetuloa, jos Suomen hallitus ja ulkomaalaislainsäädäntö sanovat jotain ihan muuta. Eurooppalaisen rajapolitiikan ansiosta ihmiset joutuvat tulemaan Välimeren yli kumiveneellä ja kävelemään Euroopan läpi. Lainsäädäntö on tehnyt turvalliset tiet mahdottomiksi. Eivätkä nekään onnekkaat, jotka pääsevät Suomeen asti ja hakevat turvapaikkaa, välttämättä saa jäädä. Päinvastoin, maahanmuuttovirasto kiristi syksyn aikana kriteerejä, joiden perusteella turvapaikkoja myönnetään. Silti Seikkula kokee, että kaikenlainen osallistuminen aina neulotuista villasukista lähtien on merkittävää. – En yhtään halua vähätellä ihmisten panosta. Sekin on hierarkian kyseenalaistamista, kun ymmärretään, että kaikilla ihmisillä on samanlaiset tarpeet.

Kamppailu oikeudenmukaisuudesta jää usein piiloon Seikkula haluaa tutkia rasisminvastaisuutta, koska pitää toimintaa tärkeänä. Siksi on olennaista tarkastella sitäkin, mitä ongelmia rasismin vastustamiseen liittyy. Yhtenä haasteena Seikkula näkee asetelman, jossa rasisminvastaisuutta määrittelevät pääasiassa etuoikeutetussa asemassa olevat ihmiset. – Suomessa rasisminvastaisuuden tutkimusta on hyvin vähän. Ajattelen, että olisi tärkeää käsitellä rasisminvastaisuuden historiaa ja tehdä näkyväksi siihen liittyviä kamppailuja. Tietysti minun pitää pohtia sitä, mitä tarkoittaa, että olen itse valkoinen Suomessa syntynyt suomea puhuva henkilö, joka tutkii rasismia Suomessa. Rasisminvastaisuutta voi tutkijan mukaan tarkastella kamppailuna oikeudenmukaisuudesta. Seik-

kula on tutkimustaan varten haastatellut erilaisia tapahtumia ja kampanjoita järjestäneitä aktivisteja, bloggaajia ja muita julkistesti rasismia vastaan kantaaottavia yksityisiä ihmisiä. Lisäksi hän on käynyt läpi rasisminvastaisessa toiminnassa tuotettuja materiaaleja kuten blogitekstejä, kampanjaesitteitä ja videoita. Tutkimus keskittyy erilaisten rasisminvastaisten toimijoiden ajatuksiin rasisminvastaisuudesta. – Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisääviä suuntauksia esitetään harvoin tuloksena ihmisten aktiivisista teoista. Yleensä oikeudenmukaisuuden lisääntyminen nähdään vain käänteenä parempaan suuntaan, vaikka taustalla on joidenkin aktiivinen työ.


Kolumni

Miksi se ei tajunnut? – yksilöiden väliset erot sarkasmin ymmärtämisessä. ”Sehän meni hienosti!”, tokaiset ystävällesi, kun hän on läikyttänyt teidän molempien kahvit pitkin kahvilan pöytää. Ystäväsi ei näytä ymmärtävän kommenttiasi ja joudut hetken kuluttua kertomaan hänelle kommenttisi olleen sarkasmia. Sarkasmin ymmärtämättömyys on todettu ongelmaksi. Sarkasmin käytöstä pidättäytymistä on suositeltu jo esimerkiksi mainonnassa ja oikeudessa, Yhdysvaltojen salainen palvelu on etsinyt ohjelmaa, joka tunnistaisi sarkasmin internetkirjoituksista. Myös tutkimuksen piirissä on havahduttu. Aivan viime vuosikymmenelle saakka on nimittäin oletettu, että terveet aikuiset ymmärtäisivät sarkasmia samalla tavoin. Aiemmin ymmärtämisen puutteita on ajateltu olevan vain lapsilla sekä joissain psykiatrisissa että neurologisissa häiriöissä kuten autismikirjon häiriöissä. Silti jokainen meistä tuntee varmasti jonkun, jolla on hankaluuksia tunnistaa sarkasmia ja jolla ei ole diagnosoitu neurologista tai psykiatrista häiriötä. Vaikka terveet aikuiset ihmiset ovat varsin tarkkoja tunnistamaan sarkasmia, olen myös omissa tutkimuksissani osoittanut, että sarkastisen tulkinnan tekeminen on kirjaimellista kieltä ja esimerkiksi metaforia hankalampaa ja hitaampaa. Mikä sitten aiheuttaa sarkasmin ymmärtämättömyyden terveillä aikuisilla? Sarkasmin ymmärtämiseen liittyy vahvasti sosiaalinen komponentti.Tärkeänä osana sarkasmin ymmärtämisessä onkin sarkasmin lausujan välittämän tunneviestin havaitseminen. Sarkasmissa on sanottu tyypillisesti jotain positiivista, mutta tarkoitettu silti jotain negatiivista. Jos kyky tunnistaa tämä ristiriita on heikko, henkilö yleensä tunnistaa sarkasmin luoman faktatason ristiriidan, mutta ei kykene päättämään, onko sarkastinen vai kirjaimellinen tulkinta oikea. Tällöin henkilön täytyy turvautua voimakkaammin muuhun kontekstiin. Toisin sanoen ystäväsi olisi ehkä pitänyt pohtia tarkemmin kahvin läikyttämisen ja tarjoamasi kehun välistä ristiriitaa. Toinen sarkasmin ymmärtämiseen vaikuttava tekijä on työmuisti.Työmuisti tukee kirjaimellisen tulkinnan vaihtamista sarkastiseen tulkintaan. Toisin sanoen henkilöt, joilla on suurempi työmuistin kapasiteetti, alkavat prosessoida sarkastista merkitystä jo muita varhaisemmassa vaiheessa kun taas matalan työmuistikapasiteetin omaavat havahtuvat tilanteeseen vasta myöhemmin. Kuitenkin molemmissa tapauksissa sarkastinen merkitys tulee lopuksi ratkaistua. Jos et siis olisi hätäillyt kahvilan pöydässä, ystäväsi olisi voinut ymmärtää viestisi hetken päästä. Tai sitten ei.

Henri Olkoniemi Kirjoittaja on psykologian tohtorikoulutettava, jonka tutkimusaiheena on yksilölliset erot sarkasmin ymmärtämisessä.

kuva: ha nna

Toisin sanoen, ennen kuin hätäilet tuomitsemaan toisen sarkasmin ymmärtämättömyyttä, kannattaa myös pohtia, oliko kommenttisi jotenkin poikkeava.Vasta tämän jälkeen on aika pohtia, mikä ystävässäsi on vikana.

oksanen

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään yksilön ominaisuuksista, sillä ihminen on aina vuorovaikutuksessa kielen kanssa. Esimerkiksi sarkastisen kommentin ennakoitavuus helpottaa sen tunnistamista. Sarkasmin ennakoitavuuteen vaikuttavat muun muassa se, onko sarkastinen kommentti jo entuudestaan tuttu ja onko sarkasmin lausujana sellainen henkilö, jolta sitä odotit. Mikäli kommentti on täysin yllättävä, jää se todennäköisemmin ymmärtämättä. Uskaltaisin väittää, että näin on käynyt meille jokaiselle.

Aurora | 29


30 | Aurora


Kirjat

teksti jussi matikainen

Katastrofin anatomia Heinäkuisena yönä 1976 Tianjinin kaupungin asukkaat heräsivät syvimmästä unestaan tosielämän painajaiseen.Voimakas maanjäristys vavisutti kaupunkia, romahtavien rakennusten pauke sekoittui ihmisten itkuun ja sireenien tauottomaan ulvontaan. Perässä seurasivat lukemattomat jälkijäristykset, kymmeniä tuhansia menehtyi ja loukkaantui vakavasti, miljoonat joutuivat kodittomiksi. Kaupungin puoluekomiteakaan ei jäänyt nukkumaan, vaan kokoontui tunnin sisällä järistyksestä aloittaakseen pelastustyöt.Vähintään yhtä tärkeätä kuin sortumavaarassa olleiden rakennusten purkaminen, kuolleiden hautaaminen ja hengissä säilyneiden evakuoiminen turvallisille alueille oli tehokkaan propagandan käynnistäminen. Raunioissa ihmiset yrittivät epätoivoisesti pelastaa perheenjäseniään ja muita lähimmäisiään, mutta virallisissa viesteissä esiin nostettiin toisenlaisia sankareita: niitä, joiden sanottiin laittaneen yhteisen omaisuuden turvaamisen henkilökohtaisten motiiviensa edelle. Professori Lauri Paltemaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta tarkastelee uutuusteoksessaan Managing famine, flood and earthquake in China perinpohjaisesti kolmea kiinalaisen

Historia ei ole vankilamme Tutkijatohtori Satu Lidman tarttuu kirjassaan Väkivaltakulttuurin perintö tärkeään aiheeseen, sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja sen historiaan. Lidman läpikäy sukupuoleen ja valtaan liittyviä kysymyksiä 1500-luvulta nykypäivään.Teos paljastaa, kuinka historiasta kumpuavat asenteet ja käytänteet tänäkin päivänä ruokkivat sukupuolittunutta väkivaltaa. Lidman on omistanut teoksensa kaikille väkivaltaa kokeneille, heidän läheisilleen ja väkivallan vähentämiseksi työskenteleville. Kirjoittajan viesti on selvä: historia auttaa meitä ymmärtämään maailmaa, jossa tänään taivallamme. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme historian vankeja, vaan jokaisella tulisi olla oikeus väkivallattomaan elämään: ”Meitä ei ole tuomittu musertumaan asennehistorian painolastin alle, vaan voimme oppia siitä ja valita toisin.Väkivaltakulttuurin ei tarvitse jatkua.” Väkivaltakulttuurin perintö: sukupuoli, asenteet ja historia Satu Lidman Gaudeamus 2015

Tianjinin kaupungin kohtaamaa katastrofia: vuosien 1958–1961 nälänhätää, vuonna 1963 koettua tulvaa ja vuonna 1976 kaupunkia ravistellutta maanjäristystä. Vaikka katastrofit usein laukaiseekin jokin luonnononnettomuus, paljastavat ne historioitsijalle paljon yhteiskunnan toiminnasta ja arvoista. Kirjan aikajänne sijoittuu Maon aikakaudelle ja osoittaa, kuinka katastrofit ja niiden jälkihoito siekailematta ladattiin täyteen yhteiskunnallisia merkityksiä ja nähtiin oivana propagandan välineenä – oppina ja ojennuksena kansalaisille. Managing famine, flood and earthquake in China:Tianjin, 1958–1985 Lauri Paltemaa Routledge 2016

Ilmastonmuutoksella on seurauksensa Professori Pekka Niemelä Turun yliopiston biologian laitokselta on toimittanut uppsalalaisen kollegansa Christer Björkmanin kanssa artikkelikokoelman Climate Change and Insect Pests. Julkaisu on mielenkiitoinen kontribuutio keskusteluun ilmastonmuutoksesta ja sen globaaleista vaikutuksista. On laajalti ennustettua, että esimerkiksi hyönteisten aiheuttamat kasvituhot lisääntyvät sen myötä, kun ilmasto lämpenee. Nyt käsillä oleva teos tarjoaa ajankohtaisten tilannekatsauksen ilmastonmuutoksen sekä tuholaishyönteisten monimutkaiseen suhteeseen. Lajeina hyvin tunnetut ja dokumentoidut hyönteiset avaavat kurkistusluukun ilmastonmuutoksen laajempiinkin yhteiskunnallisiin seurauksiin. Yksi kriittisistä kysymyksistä liittyy epäilemättä ruokahuollon varmistamiseen tilanteessa, jossa tuotantoon kohdistuu uusia uhkia samalla kun ruokittavien suiden määrä maailmassa jatkaa kasvamistaan. Climate Change and Insect Pests Christer Björkman ja Pekka Niemelä (toim.) CAB International 2015

Mikä naurattaa? Seppo Knuuttilan, Pekka Hakamiehen ja Elina Lampelan toimittama artikkelikokoelma Huumorin skaalat pohdiskelee huumorin sisältöjä, rajoja ja merkityksiä. Teos kysyy, mitä huumorilla voidaan viestiä ja mitä ei. Millaisia rajoja huumori kulttuurissamme koettelee? Käsittelyyn teoksessa pääsevät Uuno-elokuvat, sananlaskujen täsmähuumori, sananmuunnokset, urheiluhuumori ja lukemattomat muut huumorin ilmentymät. Huumorin onnistunut käyttö on usein tasapainoilua sallitun ja kielletyn, hyvän ja huonon maun rajamailla. ”Huumorin ja koomisen keinoin voidaan kielellisesti tutustua asioihin, jotka näyttävät ympäröivässä kulttuurissa olevan kaikkein torjutumpia.” Lukijalleen teos tarjoaa uusia näkökulmia moniin tuttuihinkin kulttuurintuotteisiin – ja toisaalta mahdollisuuden pohdiskella omaa huumorintajuaan tai -tajuttomuuttaan. Huumorin skaalat: esitys, tyyli, tarkoitus Seppo Knuuttila, Pekka Hakamies ja Elina Lampela (toim.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2015 Aurora | 31


koonnut erja hyytiäinen

turun yliopiston uutiset ja tapahtumat

kuva håkan dahlström

Lyhyet

THE: TURUN YLIOPISTO SUOMEN KANSAINVÄLISIN

ANDERS LEXELLISTA RELIEFI TURUN YLIOPISTOON

kuva jenni valta

Turun yliopisto on ainoana suomalaisyliopistona sijoittunut 200 parhaan yliopiston joukkoon kansainvälisyyttä mittaavassa yliopistovertailussa. Times Higher Educationin yliopistovertailussa otettiin huomioon yliopistojen kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden suhteellinen määrä sekä kansainvälisessä yhteistyössä tehtyjen tutkimusjulkaisujen osuus kaikista julkaisuista.

Suomen ensimmäiseksi suurtiedemieheksi kutsutusta matemaatikosta ja tähtitieteilijästä Anders Johan Lexellistä tehty reliefi on luovutettu Turun yliopistolle. Lahjoituksen teki Matematiikan päivien yhteydessä Turun yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitos. Turussa 1740 syntynyttä Lexelliä on kutsuttu Suomen merkittävimmäksi tiedemieheksi. Hän valmistui maisteriksi Turun Akatemiasta, josta siirtyi Uppsalan ja Tukholman työvuosien jälkeen Pietarin tiedeakatemiaan. Pietarissa matematiikan ja tähtitieteen tutkimusta johtanut Leonhard Euler oli maailman arvostetuimpia tiedemiehiä, ja koska kunnianhimoinen Lexell halusi maailman johtavaan ryhmään tutkijaksi, Pietari oli hänelle tavoitteiden täyttymys. Venäjällä Lexell muun muassa kehitti laskumenetelmiä. Yksi hänen tärkeimmistä tutkimuksistaan oli taivaankappaleiden rajojen laskeminen. – Siihen saakka, aina antiikin ajoista lähtien, oli kuviteltu, että planeettoja on vain Saturnukseen saakka, mutta Lexell osoitti Uranuksen planeetaksi. Aikaisemmin Uranusta luultiin komeetaksi, Turun yliopiston emeritusprofessori Mauri Valtonen kertoo.

32 | Aurora

} utu.fi

LAHJOITUKSIA YLIOPISTOLLE Turun yliopiston varainkeruu on tuottanut useita suurempia lahjoituksia. Sigrid Juséliuksen Säätiö on lahjoittanut Turun yliopistolle 300 000 euroa. Lahjoitus tehtiin yliopiston peruspääomaan ja sen tuotot kohdennetaan lääketieteelliseen tutkimukseen. Turkulainen Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet on osallistunut sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin varainhankintoihin 300 000 eurolla kumpaankin. Valtion vastinrahoitus huomioiden lahjoituksen arvo voi olla yhteensä jopa 2,4 miljoonaa euroa. Säätiö on kohdentanut lahjoitukset terveystieteelliselle koulutusalalle. Satakunnan korkeakoulusäätiö on lahjoittanut 125 000 euroa yhteisesti Turun yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle. Säätiön tavoitteena on tukea korkeakouluopetuksen ja tieteellisen tutkimuksen kehittämistä Satakunnassa. Säätiön lahjoituksessa ovat mukana Tactic Games Oy, LähiTapiola Satakunta, Porin kauppiassäätiö, Porin kauppaseura sekä Länsi-Suomen Osuuspankki. Universtas ja Unica lahjoittivat opiskelijoiden nimissä yliopiston varainhankintaan 9 655 euroa. Opiskelijat määrittivät tukisumman, sillä yritykset maksoivat kunkin tukijaksi ilmoittautuneen opiskelijan puolesta viisi euroa.

50 VUOTTA poliittisen historian opetusta Turun yliopistossa juhlittiin pureutumalla historian keinoihin toimia diplomatian apuna. Juhlapuhujaksi kutsutun kansanedustaja Erkki Tuomiojan (sd) mukaan on tärkeätä, että historioitsijat voisivat toimia myös konfliktien ehkäisijöinä ja ratkaisijoina.


Pylly ylös! -hanke sai kansainvälisen tunnustuspalkinnon European Network of Academic Sports Services -konferenssissa. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön ja Turun yliopiston yhteinen Pylly ylös! -hanke nappasi vuosittain jaettavan Best Practice Award -palkinnon ensimmäistä kertaa Suomeen. Diplomi-insinöörien koulutusta lisätään Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Turun yliopisto, Åbo Akademi, Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Satakunnan ammattikorkeakoulu ovat sopineet tekniikan koulutuksen lisäämisestä länsirannikolla. Yhteistyössä toteutettavassa maisteriohjelmassa koulutetaan konetekniikan ja automatiikan/ robotiikan diplomi-insinöörejä.

kuva hanna oksanen

Sadat Turun yliopistolaiset ovat auttaneet turvapaikanhakijoita syksyn ja alkutalven aikana. Tuen rungon muodostavat kielipajat ja terveyspisteet, niiden rinnalla on järjestetty muun muassa Lasten yliopiston tiedepajat, monikulttuurinen ruokapäivä, luovan kirjoittamisen seminaaria sekä yhteistä liikuntaa.

Uusi syklotroni avaa PETtutkimuksen pullonkaulaa Turun PET-keskus on ottamassa hurjaa loikkaa uuteen aikaan. Keskus on saanut uuden hiukkaskiihdyttimensä, ja kun kiihdyttimen sisältävä MIRRI-hanke saadaan kokonaan valmiiksi, keskuksessa voidaan valmistaa sekä aiempaa laajemmin että aivan uudenlaisia merkkiaineita. – Lähes viiden miljoonan euron investointihanke pitää Turun PETkeskuksen maailman huipulla, ellei peräti nosta kärjen yli, radiokemian professori Olof Solin sanoo. MIRRI poistaa keskuksen pullonkaulan, joka on estänyt merkkiaineiden tuottamisen niin monipuolisesti ja määrällisesti niin runsaasti kuin tutkijoilla ja sairaanhoidolla on tarvetta.

TURUN, ITÄ-SUOMEN, OULUN, JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN YLIOPISTOT YHTEISTYÖHÖN Turun, Itä-Suomen, Oulun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot ryhtyvät yhdessä kehittämään kilpailukykyisen tutkimuksen ja koulutuksen mallia, joka huomioi yliopistojen kiristyneen taloustilanteen. Strategisen yhteistyön tarkoituksena on luoda yliopistojen välille uutta työnjakoa sekä edistää yliopistojen kansallista ja kansainvälistä profiloitumista.Yliopistot kehittävät muun muassa yhteisiä tutkintoja, tutkimusinfrastruktuureja, innovaatiotoimintaa ja koulutusvientiä. Oppimisympäristöjen uudistuksella ja yhteistyöllä luodaan joustavuutta opiskeluun.

YLIOPISTO OSTI SAARISTOMEREN TUTKIMUSLAITOKSEN TILAT Turun yliopisto on ostanut Seilin saarelta noin 50 rakennusta ja niiden maapohjan. Aiemmin yliopisto oli vuokrannut samat tilat nyt myyjänä toimineelta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä Saaristomeren tutkimuslaitoksen käyttöön. – Hankinnan tavoitteena on luoda pohja tutkimuslaitoksen pitkäjänteiselle kehittämiselle. Seilin saarella toteutuva tutkimus ja yhteistyö ovat yliopistolle tärkeitä.Tulemme lähivuosina painottamaan entisestään sekä tieteidenvälistä että mereen liittyvää tutkimusta, rehtori Kalervo Väänänen sanoo. Tutkimuslaitoksen toiminnassa korostuu monitieteisyys: ympäristöntutkimuksen lisäksi Seilissä on tutkittu saaristoa muun muassa yhteiskunnallisesta, historiallisesta ja kulttuurintutkimuksen näkökulmista.

TURKUUN LAAJA TERVEYSKAMPUS Laaja Terveyskampus Turku -yhteistyö nostaa alueen lääketieteellisen huippuosaamisen esille. Kampus muodostaa Suomen suurimman lääketieteen ja terveysalan moniammatillisen koulutuskeskittymän. Alueella muun muassa koulutetaan eniten lääkäreitä Suomessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,Turun yliopisto, Åbo Akademi,Turun ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia ovat sopineet Turun yliopistollisen keskussairaalan kampuksen kehittämisestä. Päätavoitteena on erityisesti kehittää kampuksella sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteiden mukaista ja perinteiset tieteenalarajat ylittävää osaamista. Kehitystyötä tehdään muun muassa tutkimuksen ja koulutuksen aloilla. Aurora | 33


Väitös

teksti erja hyytiäinen

| kuva hanna oksanen

Väkivaltaisista ajatuksista voi oppia pois

Käyttäytymisvaikeuksia ja tunneelämän haasteita omaavat oppilaat hyötyvät tunne- ja itsesäätelytaitojen säännöllisestä ja tarkoituksenmukaisesta opetuksesta.

K

asvatustieteen maisteri, erityisluokanopettaja Jaana Hintikka tutki väitöstyössään 8–13-vuotiaita oppilaita, jotka oli siirretty erityisopetukseen sosioemotionaalisten vaikeuksiensa vuoksi. Pienessä opetusryhmässä he saivat erityistä pedagogista tukea. Interventioryhmän muodostaneet oppilaat saivat kolmen lukuvuoden ajan tunne- ja itsesäätelytaitoihin liittyvää opetusta, joka perustui lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren kehittämään Aggression portaat -opetusmateriaaliin. Kontrolliryhmän oppilaat eivät saaneet kyseistä opetusta. – Interventio- ja kontrolliryhmän oppilaiden tunne- ja itsesäätelytaitojen kehitys oli suurimmalta osin samansuuntaista tutkimusjakson aikana. Kuitenkin väkivaltaan liittyvissä kokemuksissa, mielipiteissä ja asenteissa sekä tunteiden ja käyttäytymisen itsesäätelyssä löytyi selviä eroja, Hintikka sanoo. Interventioryhmässä oppilaiden myönteiset tunnekokemukset lisääntyivät tutkimusjakson aikana merkittävästi. Heillä oli myös keinoja itsensä rentouttamiseksi, kontrolliryhmän oppilailla sen sijaan keinottomuuden tunne lisääntyi selvästi. – Tulosten mukaan interventioryhmän oppilaat hyötyivät opetusohjelman mukaisesti tehdyistä tunteiden tunnistamiseen ja ilmaisemiseen liittyvistä harjoituksista ja tehtävistä sekä omaksuivat erilaisia tapoja ja keinoja itsensä rentouttamiseksi, sanoo Hintikka. Aggression portaat -interventio-ohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on väkivallan vastainen asennekasvatus. Uhkaavassa tilanteessa 34 | Aurora

oman käyttäytymisen hallinta ja itsesäätelyn taito korostuvat. Opetuksessa painotetaan vastuunottamista omasta käytöksestä ja sitä, että väkivaltaan ei tule vastata väkivallalla. Tutkimuksessaan Hintikka toi esiin oppilaiden ajatuksia väkivallasta sekä sen vähentämisen keinoista käyttäen apunaan oppilaiden kirjoittamia väkivalta-aiheisia tekstejä. Interventioryhmän oppilaat kirjoittivat kontrolliryhmän oppilaita enemmän ja monipuolisemmin näkemyksistään ja esittivät runsaasti ehdotuksia ja keinoja väkivallan vähentämiseksi. Lisäksi oppilaat kertoivat kyselyn avoimissa vastauksissa kokemuksiaan interventiosta ja sen hyödyllisyydestä. – Interventioryhmän oppilaiden kirjoituksissa näkyi runsaasti interventiossa opetettuja teemoja, aiheita ja keinoja, mikä osoittaa oppilaiden tiedostaneen opetettuja asioita. Se osaltaan edesauttaa opetuksen hyödyntämistä ja soveltamista oppilaiden omaan toimintaan, Hintikka sanoo. Oppilaat suhtautuivat tutkimusjakson lopussa hyvin kielteisesti toisen yllyttämiseen väkivaltaiseen tekoon. – Tulokset osoittavat oppilaiden väkivallan vastaisen asenteen lisääntyneen sekä interven- Lue uusien Turun tio- että kontrolliryhmässä tut- yliopistossa tarkastettujen kimusjakson aikana. Kuitenkin väitöskirjojen esittelyt interventioryhmässä muutokset osoitteesta olivat merkittäviä, Hintikka sautu.fi/vaitokset noo.


TURUN SUOMALAINEN

kuva hanna oksanen

YLIOPISTOSEURA

Ole osa sitä mihin uskot Eeva-Maria Soikkanen Turun Suomalaisen Yliopistoseuran koordinaattori

O

sallistuin äskettäin kokoukseen, jossa keskusteltiin seurojen jäsenkadosta. Syitä ilmiölle annettiin monia. Tietotulva. Identiteettimme on sirpaloitunut. Nykyihminen on kiinnostunut kaikesta pintapuolisesti muttei mistään syvällisesti. Yhteisöllisyys on joutunut antamaan tilaa individualismille, perinteinen järjestötoiminta ei kiinnosta. Sosiaalinen media. Olen kuitenkin viimeaikoina kohdannut useaan kertaan tilanteen, jossa nuori, jopa opiskelija, on halunnut liittyä Yliopistoseuran jäseneksi. Viimeksi seuran järjestämän tapahtuman jälkeen nuori jatkotutkija kiikutti yhteystietonsa liittymistä varten. Liittymisen syyksi hän totesi selväsanaisesti haluavansa olla osa sitä, mihin uskoo. Näiden kohtaamisten jälkeen olen löytänyt itseni pohtimasta, voiko seuroihin ja järjestöihin liittyminen kokea tulevaisuudessa renessanssin. ”Seuraa”

tai ”tykkää”-napit ovat sosiaalisessa mediassa ahkerassa käytössä ja mikseivät olisi. Ne ovat kuitenkin vain yksi tapa lähestyä tahoa, jonka toimintaan uskoo ja jonka osa haluaa olla. Järjestötoiminta ei ole ainoastaan lahjoittamista tai henkistä kannustusta. Se voi myös napata kalenterista aikaa mahdollistaen samalla kokemukset. Osallistuessani järjestötoimintaan nautin esimerkiksi hetkistä, jolloin saavun tapahtumapaikalle. Kiire jää hetkeksi taakse ja paikalta löytyy tuttuja ja vielä tuntemattomia kasvoja. Huone täyttyy puheensorinasta ja kahvin tuoksusta. Tilanteesta syntyy hetkeksi kupla, jonka sisällä on hyvä olla. Kai se on sitä paljon puhuttua yhteisöllisyyttä. Sen voima on niin vahva, että rohkenen uskoa seurojen olevan myös tulevaisuudessa yksi tapa kuulua johonkin ja kertoa jotain myös itsestään. En usko olevani ajatusteni kanssa yksin.

Kevätkokouksen yhteydessä tarkastellaan tavaratulvaa nykypäivän Suomessa Yliopistoseuran varsinainen kevätkokous pidetään 6.4.2016 klo 19.00. Maaherran makasiinissa (Henrikinkatu 10). Kokouksessa käsitellään muun muassa toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2015. Kokousta ennen klo 18.00 kulttuurihistoroitsija ja ammattijärjestäjä Ilana Aalto luennoi aiheesta ”Kama, roina, roju. Tavaran merkitykset yltäkylläisyyden yhteiskunnassa”. Luennolla tarkastellaan miten suomalaisen yhteiskunnan historia kuvataan usein kertomuksena niukkuudesta runsauteen. – Menneiden vuosisatojen puute ja sota-aikojen pula ovat elintason nousun ja kulutusyhteiskunnan läpimurron myötä vaihtuneet yltäkylläisyyteen, jossa taloustaantumat ovat vain väliaikaisia notkahduksia. Elintason kohoaminen on ilmennyt muun muassa tavaroiden hankkimisena, ja nykyään voidaan puhua jopa koteja tukkivasta tavaratulvasta, Aalto toteaa. kuva hanna oksanen

Luennolla kuullaan millaisia merkityksiä tavarapaljouteen ja sen hallinnoimiseen liittyy 2010-luvun Suomessa ja miksi tavaroiden vähentämisestä on muodostumassa trendi. Aalto tarkastelee tavaraähkyä myös ammattijärjestäjänä, joka auttaa ihmisiä selviytymään tavarapaljouden kanssa. Muutkin kuin seuran jäsenet ovat tervetulleita kuulemaan esitelmää.

Tervetuloa!

Aurora | 35

koordinaattori Eeva-Maria Soikkanen | 045 152 6666 | yliopistoseura@utu.fi | www.yliopistoseura.fi


www.logomo.fi

QT4 1

Joni Rantasalo

CONGRESSAHEAD?GOLOGOMO

TURUNKAUPUNGIN

TAPAHTUMA-JA KONGRESSIPALVELUT on erikoistunut kansainvälisten kongressien hakuun ja suunniÂŒeluun. Meiltä saat asiantuntevaa apua kokous- ja juhlatilojen valitsemisen ja tapahtuman markkinoimisen vaiheissa. Palvelumme on maksutonta. Ota omaksesi!

36 | Aurora

convention@turku.fi • p. 050 559 0608

Profile for Turun yliopisto

Aurora 1/2016  

Aurora on Turun yliopiston neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sidosryhmälehti.

Aurora 1/2016  

Aurora on Turun yliopiston neljä kertaa vuodessa ilmestyvä sidosryhmälehti.