Ruka 9-2014

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com Kuva: Jari Mattila

Kuusamon Tropiikin vieressä Kylpyläntie 4, Kuusamo p. (08) 868 1619 toimisto@kuusamogolf.fi www.kuusamogolf.fi

Nro 9 – 2014

30.5. – 5.9.2014

K

Kun kutsuu sua Kuusamo!

uusamon kesässä tapahtumia riittää niin luonnonhelmassa, kuin myös kaupunkitaajamassa. Heti jäidenlähdön jälkeen pohjoinen luonto herää kuin taikaiskusta henkiin. Elämää on kaikkialla.

Omatoimimatkailija pärjäilee hienosti omillaan, mutta alueen erinomaiset matkailupalvelut kannattaa myös hyödyntää. Apua ja vinkkejä onnistuneen kesäloman viettoon löytyy aina tarvittaessa.

Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja tutustua Kuusamoon, luonnon ehdoilla totta kai. Kuusamon suvessa tapahtuu koko ajan, nähtävää ja koettavaa riittää.

Ja luonnon omat näytelmäthän eivät tapahtumakalentereista piittaa. Ne pitää mennä ilman aikataulua paikanpäälle luontoäidin helmaan kokemaan ja kaikessa rauhassa nauttimaan.

Koskenlaskukausi käynnistyy heti jäiden lähdettyä ja tulvan jälkeen kyyti on huimaa.

Kiivaimmillaan on alkukesästä meno myös luonnossa, ja tunnelma kesäyössä on kerrassaan korvia huumaava.

Kuusamon XXXI lintumaraton järjestetään viikko ennen juhannusta eli 14.-15. kesäkuuta. Kisassa joukkueet bongaavat varmuudella jälleen pitkälti toistasataa eri lintulajia Rukan ja Kuusamon alueelta.

Juhannuksen viettoon meillä jokaisella on omat tapansa.

Yksi tapa viettää juhannusta on suunnata Rukatunturin huipulle, jonne yöttömän yön aurinko paistaa komeasti läpi yön. Juhannuskallio on Rukalla on nimensä veroinen.

Ja tunturin juurella, Rukan ravintolapalveluista löytyy varmasti mieleinen juhannuskattaus, niin ruuan,

Kaupunginjohtajan tervehdys Tervetuloa luonnon omaan huvipuistoon! kesäkelkkarata tuovat hymyn myös aikuisten huulille.

K

uusamon kesä on täynnä nähtävää, tekemistä ja koettavaa. Rukan kylässä kaikki palvelut ovat kävelyetäisyydellä, Kuusamon erämaaluonnossa voi nauttia metsän rauhasta ja vaeltaa omia polkujaan. Luonnon oma huvipuisto tarjoaa suuria seikkailuja luonnon äärellä kaiken ikäisille kesämatkailijoille. Sulo Karjalaisen ja karhujen luottamuksellinen suhde Suurpetokeskuksessa on mykistävä kokemus. Kalastelu Kuusinkijoella, risteily Julma Ölkyn kanjonijärvellä tai vierailu pitkospuita pitkin Näränkävaaran huipulla erämaatilalla tarjoavat rauhaa, jota ei kaupungista löydä. Tropiikin Angry Birds -puisto ja Rukan

Suomen suosituin vaellusreitti Karhunkierros valittiin yleisön äänillä vuoden 2014 retkikohteeksi. Retkeilyreitin suosio perustuu pitkään historiaan, monipuolisiin palveluihin ja mieleenpainuviin maisemiin. Karhunkierroksen vaeltaja voi valita hikisiä kilometrejä tai kevyempiä päiväretkiä. Osan reitistä voi myös meloa. Lyhyempien reittien ystäville Ruka-Kuusamosta löytyy useita päiväretkikohteita. Suunnittelua helpottavat alueen retkikartat ja maksuton Ruka-Kuusamon opaskartta.

Vaeltaessa voit vain nauttia maisemista tai etsiä kasvi- ja lintumaailman harvinaisuuksia, kuten neidonkenkää ja sinipyrstöä. Ruka-Oulangan geologinen kartta ja opaskirja avaavat aivan uuden näkökulman retkeilyyn. Reittejä kehitetään ja parannetaan jatkuvasti. Tulevan kesän aikana muun muassa raivataan ja merkitään uusi Pyhävaaran vaellusreitti sekä rakennetaan Rukan ympäri kiertävä maastopyöräreitti.

Järvet ja joet kuuluvat suomalaiseen kesään ja myös Kuusamossa viihdytään vedessä ja veden äärellä. Järviä on lähes 2000 ja kirkkaita vesiä joka makuun – suuria selkiä,

juoman, kuin elävän musiikinkin suhteen.

Rukan Kylässä juhannusta voi juhlia myös koko perheen voimin, ja ohjelmassa on muun muassa juhannussauna, tikanheittoa, juhannustervehdys ja juhannuskokon sytyttäminen.

Juhannustansseja tanssitaan sekä perinteiseen tyyliin että listahittien tahtiin.

Vilkkain lomakuukausi on heinäkuu, jolloin erilaisia tapahtumia löytyy kalenterista kuun jokaisesta viikonvaihteessa ja viikollakin.

Heinäkuu on muutenkin toimintaa täynnä, sillä Kuusamossa vietetään tuolloin mm. Olutfestareita, Veijon festareita sekä Kuusamopäiviä.

Elokuun puolenvälin tienoilla alkavat Koillismaallakin illat jo hämärtää. Keskikesän yötön

virtaavia jokia ja kuohuvia koskia. Täällä on mm. Suomen suurin lähde, Kitka-järvi, 135 kilometriä pitkä Oulankajoki sekä koskistaan kuulu Kitkajoki. Niiden ja lukuisien muiden vesistöjen äärellä on viehättäviä ranta-alueita, joilla voi vaeltaa ja harrastaa.

Kaupungin keskustasta löydät torin, kylpylän, kesäteatterin, Kuusamotalon ja muut kulttuurikohteet, kuten ”Hannun jäljet”. Valokuvaaja Hannu Hautalan luontokuvakeskus on moderni ja hauska tapa tutustua Kuusamon luontoon.

Keskustassa palvelevat supermarketit, tunnettujen kauppaketjujen myymälät sekä pienemmät piipahtamisen arvoiset liikkeet.

Kuusamosta löytyy myös lukuisia historiallisia kohteita.

Aivan kaupungin keskustassa voit käydä päiväkävelyllä Kuusamojärven rantoja kiertävällä historiapolulla. Esteettömäksi toteutetulta rantapolulta on helppo poiketa siltaa pitkin vaikka retkelle Kirkkosaareen.

Etelä-Kuusamon Salpalinjalla voit kulkea pitkin kunnostettuja, sodan aikaisia juoksuhautoja. Historian makuun pääsee yllättäen myös täysimittaisella 18-reikäisellä golfkentällä.

Kaunista kuusamolaista kangasharjumaisemaa myötäilevillä väylillä on nähtävissä sodanaikaisia bunkkereita ja juoksuhautoja. Rakennelmat kertovat tarinaa saksalaissotilaiden leiripaikasta toisen maailmansodan aikana.

Kuusamo muodostaa

lähialueineen ympärivuoti-

yö on jälleen koettu ja nähty, mutta elokuun lämpimässä iltahämärässä on myös kummaa taikaa, kun valot syttyvät terasseille ja lempeä iltatuuli järveltä kantaa kesän lämpöä vielä avosylin lomailijan luo.

Tapahtumarintamalla elokuun ensimmäiselle viikonlopulle on luvassa mm. huikea Karhujuhla-viikonloppu, joka kerää koko Koillismaan yhdessä juhlistamaan kuluvaa kesää.

Kuusamon kesähän ei toki lopu elokuulle, vaan se jatkuu aina niin kauan, kuin kulloinkin tarvetta riittää, mutta kuitenkin niin, että muistetaan valmistautua hyvissä ajoin seuraavaa luonnon juhlaa varten.

Ruskan väriloisto, se kannattaa myös saapua itse paikanpäälle kokemaan. Mutta ennen ruskaa haistamme ja maistamme kesän kaikilla mausteilla.

sen, kansainvälisen matkailualueen, josta teet kätevästi päiväretkiä myös naapurialueille. Posiolla voit tutustua keramiikkatuotantoon Pentikinmäellä. Tuhansien tarinoiden Taivalkoskella näkemisenarvoinen on kirjailijaprofessori Kalle Päätalon kasvuympäristö ja Sallassa voit kohteeksi ottaa vaikka Poropuiston. Aivan kivenheiton päässä Kuusamosta on eksoottinen Vienan Karjala Venäjällä, jonne pääset Kuusamon kansainvälisen rajaaseman kautta.

Kuusamo on pieni, idyllinen kesäkaupunki kylpylöineen ja monipuolisine palveluineen.

Samalla se on aktiivisten ulkoilmaihmisten kohde, johon myös perhelomailijoiden ja erityisryhmien on helppo tulla. Luonnon rauhan lisäksi yhä useampi kaipaa nykyisin myös palveluja, tapahtumia ja toimintaa. Kuusamon XXX SM-Lintumaraton kesäkuun alussa ja FIN5-suunnistusviikko heinäkuun puolivälissä tuovat tuhansia kilpailijoita Kuusamon metsiin. Kesäteatteri Original Sokos Hotel Kuusamon rannassa helpotta kulttuuri nälkää heinäkuussa.

Ruka-Kuusamon viikko-ohjelmassa on läpi kesän jokaisen kukkarolle sopivaa ohjelmaa.

Kannattaa pistäytyä eri puolilla laajaa kaupunkiamme.

Joillekin paistaa aurinko joka päivä – joko luonnossa tai mielessä. Käy Kuusamoon!

Timo Halonen kaupunginjohtaja

3

Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Huilinki kello 19 TORSTAI 10.7.2014

Kesän 2014 tapahtumia Kuusamossa 1.6.-30.8. Saunatour Väitämme, että Kuusamossa on maailman parhaat saunat! Tule kokeilemaan. www.saunatour.fi

20:00 RukaTontun Terassitanssit 21:00 Juhannustanssit Käylän Korpihovin lavalla, esiintyy Martti Metsäkedon orkesteri

Kuusamon Kansanparannuspäivä Pohjanseidalla 10.-12.7.2014 Luonto tulee toimeen ilman meitä, mutta me emme ilman luontoa LAUANTAI 12.7.2014 Tukkilaislajien SM-kisat Käylässä Tukkilaiset tulevat taas - tällä kertaa SM-kisojen tasoisesti Tukkilaistanssit Käylän Korpihovilla: Tukkijätkät KESKIVIIKKO 16.7.2014 Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Kumpuvaaran Wanha Pirtti/ Näköalakahvila kello 19

Rapsajumppa Rukan kylällä tai jossain Hetekkaralli ja monojuoksu Mäkiautokisa vol.2 Pellehyppykilpailu vol.2 Lentävän Poron Teatterin KomediaShow Pisteessä Timo Stenfors &Lemmenkanuunat Zonessa Hillatanssit Käylän Korpihovilla: Antti Raiski & Sesam SUNNUNTAI 27.7.2014 Lasten ja nuorten musiikkileiri Kuusamossa 27.7.-2.8.2014 Lasten ja nuorten musiikkileirillä Kuusamossa kohtaat uusia kavereita ja koet unohtumattomia elämyksiä soittaen ja seikkaillen.

KESKIVIIKKO 30.7.2014 Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Ollilan Lomamajat kello 19

KESKIVIIKKO 25.6.2014

LAUANTAI 19.7.2014

Kesäkauden avaustanssit Käylän Korpihovilla: Terhi Lehtoniemi & Taiga

Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Pohjolan Pirtti, Vuotunki kello 19

TORSTAI 31.7.2014

PERJANTAI 13.6.2014

LAUANTAI 28.6.2014

Sinkkumelonta Oulankajoella 19.18.7.2014 Upea tapahtuma Oulangan kansallispuistossa, husky@erasusi.com

Kuusamo-opiston tanssileiriläisten tanssiesitys torilla kello 13, jossa pääsee tanssiriemuun mukaan itsekkin.

Kuusamo-päivät kotiseutumuseolla 28.-29.6.2014 Lauantaina työnäytöksiä, kilpailuja ja kulttuuria. Sunnuntaina perinteinen kotiseutujuhla. Molempina päivinä tarjolla kuivalihavelliä.

Muojärven Lohenuistelu Perinteinen lohenuistelu kilpailu järjestetään koskenkylässä 28:kerran.

PERJANTAI 1.8.2014

LAUANTAI 7.6.2014

LAUANTAI 14.6.2014 XXXI Kuusamon SM-lintumaraton 14.-15.6.2014 Kaikki lintuharrastajat mukaan bongaamaan PöllinParkkuun MM-kisat Taivalkosken Jokijärvellä Ruka GP 2014 Maantiepyöräilyn etappikilpailu SUNNUNTAI 15.6.2014 XXXI Kuusamon SM-lintumaraton Ruka GP 2014 Maantiepyöräilyn etappikilpailu PERJANTAI 20.6.2014 Rukan ja Kuusamon Juhannus 2014 14.00 Päivätanssit Tontun terassilla: Lettuja, loimulohta ja grilli herkkuja.

Ongintaa ja tikan heittoa ym. pelejä 20.00 Terassitanssit jatkuu yöttömään yöhön 22.00 Juhannuskokon sytytys, Ravintola Rukatonttu 20:00 Juhannuslatotanssit Iisakki Villagessa, Trio Naseva 23:55 Zonessa Kari Peitsamo & Pelle MIljoona United LAUANTAI 21.6.2014 Rukan ja Kuusamon Juhannus 2014 14:00 Juhannuspäivän tanssit Tontun terassilla

FIN5 -suunnistusviikon kisaohjelma: Sunnuntai 6.7.

10:00 Avaus Säkkilä 11:00 1. osakilpailu, keskimatka Säkkilä Maanantai 7.7.

10:00 2. osakilpailu, pitkämatka Säkkilä 19:00 Palkintojenjako 1. ja 2. osakilpailun voittajat Keskiviikko 9.7.

10:00 3. osakilpailu, pitkämatka Noivioharjut Torstai 10.7. Välipäivä 14:00 Välipäivän suunnistus Vasaravaara Perjantai 11.7.

9:00 4. osakilpailu, sprintti Rukan stadion 19:00 Palkintojenjako 3. ja 4. osakilpailun voittajat Rukankylä, Tykky

SUNNUNTAI 19.6.2014 Lomatanssit Käylän Korpihovilla: Sari Koivikko & Naseva KESKIVIIKKO 2.7.2014 Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Ukonkivi, Oivangin Lomakartano kello 19 LAUANTAI 5.7.2014 Karhujuoksu Kuusamossa Vuosittainen kuusamolainen juoksutapahtuma Kuusamon Olutfestivaalit Perinteiset olutfestivaalit Kuusamon jäähallissa SUNNUNTAI 6.7.2014 FIN5-suunnistusviikko Kuusamossa 6.-12.7.2014 TIISTAI 8.7.2014 Rastitanssit Käylän Korpihovilla: Nelituuli KESKIVIIKKO 9.7.2014 Kuusamon Kesämarkkinat 9.11.7.2014 Liikuntakeskuksen parkkialue

Lauantai 12.7.

9:00 5. osakilpailu, pitkämatka Rukan stadion 13:00 Palkintojen jako kilpailukeskuksessa, Rukan stadion

FIN5 -suunnistusviikon oheisohjelmaa Sunnuntai 6.7.2014 18:00 Argentiinalaisen tangon kurssi Rantasipi Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa Maanantai 7.7.2014 15:00 KesäReili nuorille 20:00 Kisatanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa 22:00 Grooving High Allstars Pisteessä

Humppakilpailut Multasniemen nuorisoseura järjestää kesätanssit joiden yhteydessä Humppakilpailut jo 35 kesä peräkkäin.

SUNNUNTAI 20.7.2014 Heinätanssit Käylän Korpihovilla: Rainer Boltsröm & Graniitti KESKIVIIKKO 23.7.2014 Iltaravit Kuusamossa Paikallisravit Kuusamon raviradalla

Lasten ja nuorten musiikkileirin konsertti Rukalla kello 12

Kuusamon Karhujuhlat Karhujuhlaviikonloppu Kuusamon keskustassa LAUANTAI 2.8.2014 Kuusamon Karhujuhlat Karhujuhlaviikonloppu Kuusamon keskustassa KESKIVIIKKO 6.8.2014 Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Iivaaran Eräkartano kello 19 LAUANTAI 9.8.2014

Kesän 2014 yhteislauluillat Kuusamossa - Isokenkäisten Klubi kello 19

Elotanssit Käylän Korpihovilla: J.Eskelinen ja Onnen Kulkurit

TORSTAI 24.7.2014

LAUANTAI 16.8.2014

Rukan Naurettavan Pienet Festarit Vol2.

Huumorifestareiden naurettavat avajaiset Timo Stenfors &Lemmenkanuunat Zonessa

22. Koskenlaskukilpailu 16.8.2014 Hauska ja innostava Koskenlaskukilpailu Kuusamon Kitkajoella

PERJANTAI 25.7.2014 Rukan Naurettavan Pienet Festarit Vol2.

Timo Stenfors &Lemmenkanuunat Zonessa Ny vedetään Subia hyvät ihimiset Naurettavan vaikeaa surffausta Selänpesun SM-kisat

LAUANTAI 23.8.2014 Possujuhlat Käylän Korpihovilla, tanssittaa Virpi Piippo & Vetonaula LAUANTAI 30.8.2014 Rukan syyskirppis 2014 Tule tekemään löytöjä! Kirppiksellä myös Kuusankosken kierrätyspiste.

LAUANTAI 26.7.2014 Rukan Naurettavan Pienet Festarit Vol2.

Tiistai 8.7.2014 15:00 KesäReili nuorille 17:00 Trubaduuri Tapani Kangas Pisteen terassilla 20:00 Kisatanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa Keskiviikko 9.7.2014 09:00 Kuusamon Kesämarkkinat 15:00 KesäReili nuorille 20:00 Kisatanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa 20:30 Shake Up Trio Coloradossa 22:00 Coverfield Ravintola Pisteessä Torstai 10.7.2014 09:00 Kuusamon Kesämarkkinat 09:00 Suunnistajien SM-golfturnaus Kuusamossa

15:00 KesäReili nuorille 17:00 Trubaduuri Tapani Kangas Pisteen terassilla 20:00 Kisatanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa Perjantai 11.7.2014 09:00 Kuusamon Kesämarkkinat 15:00 KesäReili nuorille 19:00 FIN5 - Palkintojenjako 3. ja 4. osakilpailut, Rukan kylä 20:00 Kisatanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Kisakaraokea SkiPub Afterissa 20:30 Lesonen & Rinttilä Duo Coloradon baarissa Lauantai 12.7.2014 20:00 Latotanssit Iisakki Villagessa, Kvartetti Nelituuli

Kuusamon Petäjäkankaalla golfataan koko kesä

Kuusamon Petäjäkankaalla golfataan koko kesän ajan puitteissa, jotka takuulla kestävät vertailun mihin tahansa.

Kuusamolaisen ja laajemmankin golfväen pitkä odotus palkittiin viime kesän lopussa, kun Kuusamo Golfin uudella, täysmittaisella Petäjäkankaan kentällä lyötiin juhlalliset avauslyönnit. Kylpylä Tropiikin kupeesta löytyvällä, vesistöjen ja vaihtelevien maastonmuotojen kirjomalle hiekkakankaalle rakennetulla kentällä päästään kuluvana kesänä pelaamaan oikein toden teolla, kertoo kenttämestari Hannu Auvinen Kuusamo Golfista.

I

dea Kuusamoon rakennetta- sen golf-tuotteen, ja pohjoisen ek- aillekin. Uusia pelaajia lajin pariin vasta täysimittaisesta, 18-rei- sotiikka ja keskiyön golf ovat pelaa- näyttäisikin olevan oikein mukavaskäisestä kentästä sai alkunsa jo jille takuulla jotain sellaista, mitä ti tulossa, eli ei kun rohkeasti tänne reilut 10 vuotta sitten. Päätök- muut kohteet eivät vain voi tarjota, paikan päälle vaan tutustumaan, sensä tämä pitkä prosessi sai siis vii- sanoo Auvinen. kannustaa Auvinen, jonka mukaan me syksynä, kun käytännössä umviime syksynä pelikuntoon valmispimetsään raivatun kenttä-alueen Auvisen mukaan tänä kesänä Pe- tuneen kentän talvehtiminen on supari vuotta kestänyt rakentaminen täjäkankaalla nähdään yöttömän junut mainiosti. saatiin valmiiksi. Maisemallisesti yön pelien ohella todella monipuo– Väylät ja nurmi ovat säilyneet erittäin merkittävä, ja samalla Petä- lisesti muutakin golfiin liittyvää ta- hyvässä kunnossa, ja kuluvalle pejäkankaan valtaosasta muita kenttiä pahtumaa. likaudelle kenttä avautuu kesäkuun erottava yksityiskohalussa. Muistaa toki ”Meillä kenttä on todellinen yöttömän yön tulee, että kasvukausia ta on se, ettei siellä ole lainkaan keinoei ole tässä vaiheessa kenttä, eli se on pelikelpoinen 24 tuntia tekoisesti muovattutakana kuin yksi, ja aija vesiesteitä taikka vuorokaudessa kesäkuun alkupuolelta aina van kaikilta osin nur-elementtejä. mi ei ole vielä täysin heinäkuun puoleenväliin saakka.”

– Puhtaasti luonlopullisessa kunnosnonelementtinä vesi saan. Kuluvan kesän ja – Maratonviikolla pelataan mm. toisen kasvukauden mittaan sekin on sen sijaan erittäin voimakkaasti läsnä, ja sama pätee myös muuhun viikon verran putkeen, ja erittäin kuitenkin siitä kypsyy lopulliseen muotoiluun, kentän geometriaan tärkeitä tapahtumia meille ovat loistoonsa, Auvinen iloitsee. sekä maisemaan – kentän muo- myös aloittelijoille tarkoitetut kursdot ovat siis valtaosiltaan puhtaasti sit sekä tutustumispäivät. Lajiin Ja täsmälleen sama pätee Auviluontoäidin käsialaa, Hannu Auvi- tutustumisen kynnys on siis pai- sen mukaan myös Petäjäkankaan nettu – ja se myös tullaan pitämään golfkentän muihin palveluihin. nen esittelee.

– Esim. kentän palvelurakennus Pohjoisissa luonnonolosuhteissa – erittäin alhaiselle tasolle, ja kaipiilee Auvisen mukaan myös mer- kentasoisille pelaajille sekä lajista valmistuu heinäkuun aikana, ja sakiinnostuneille löytyy varmasti so- maan ajankohtaan mennessä valkittävä mahdollisuus. miiksi saadaan myös kaikki muukin – Meillä kenttä on todellinen pivat neuvot, ohjeet ja opastusta.

– Meiltä löytyy luonnollisesti eli koko paletti, sanoo Auvinen ja yöttömän yön kenttä, eli se on pelikelpoinen 24 tuntia vuorokaudessa myös vuokravälineitä, eikä golfin jatkaa, että golfin kysyntä on Petäkesäkuun alkupuolelta aina heinä- harrastaminen ole iästäkään kiin- jäkankaan osalta kesälle 2014 ollut kuun puoleenväliin saakka. Tämä ni – voidaankin sanoa, että laji sopii todella mukavalla tasolla.

Ja miksipäs ei olisi, sillä niin golluo meille kokonaan uudentyyppi- yhtä hyvin niin 10- kuin 110-vuoti-

fin, maisemien kuin ympäröivienkin palvelujen puolesta Petäjäkankaan golfkenttä on Auvisen mukaan lyömätön paketti.

– Kentän välittömässä läheisyydessä sijaitsee kylpylähotelli Kuusamon Tropiikki todella monipuolisine ravintola-, majoitus- ja oheispalveluineen, ja kävelymatkan päästä löytyy mm. Kuusamon Juuston tehtaanmyymälää sekä runsaasti esim. paikallisia luonnontuotteita tarjoava Petäjälammen Herkun myymälä-kahvila. Ja aivan vieressähän on myös Kuusamon keskusta kaupunkitason kauppa-, ravintolaym. palveluineen.

– Kokonaisuutena Petäjäkankaan kenttä sekä sitä ympäröivät ja tukevat palvelut kestävätkin vertailun aivan mihin tahansa vastaavaan kohteeseen, Auvinen vakuuttaa.

5

Karhujuhlia juhlitaan jo 45. kerran

K

uusamon legendaarisia Karhujuhlia vietetään kuluvana kesänä jo peräti 45. kerran. Juhlavuoden teemana on Lapset & Lemmikit, ja juhlien päätteeksi lauantai-iltana on luvassa tuttuun tapaan tanssia, naurua sekä aamuun asti juhlimista.

Pääesiintyjäksi iltatapahtumaan saapuu niin ikään legendaarisen luokan esiintyjä eli Dingo.

Karhujuhlien järjestäjänä toimii Kuusamon Nuorkauppakamari ry, jolle Karhujuhlat on yksi suurimmista projekteista. Tänä vuonna juhlan ajankohdaksi on valittu elokuun ensimmäinen viikonloppu eli 1.- 2.8., ja paikkana toimii viime vuosilta tuttuun tapaan Kuusamon Liikuntakeskus.

Käyntiin 45. Karhujuhlat polkaistaan perjantaina 1.8 klo 20 Karhukaraoken ja niin ikään jo viime vuonna juhlilla esiintyneen JamesBandin vauhdittamina.

Lauantain päiväohjelma järjestetään klo 10-16 välisenä aikana, ja päivän aikana on voimakkaasti esillä myös juhlien tämänkertainen teema eli lapset ja lemmikit.

Lauantaipäivän tarjontaan kuuluvat perinteisten Karhumarkkinoiden ohella mm. Lastenmaa pomppulinnoineen ja piirustuskilpailuineen, Jätskibaari, poniratsastusta sekä JamesBandin soittelema Lasten konsertti.

Lemmikkiteemaan saadaan mielenkiintoista lisäväriä koirien leikkimielisellä Match Show -koiranäyttelyllä, sekä muilla koiraharrastuksiin liittyvillä näytöksillä ja mm. koirien ensiapua koskevalla luennolla. Lauantain päiväohjelmaa ovatkin mukana tekemässä vankalla panoksellaan myös kuusamolaiset koiraharrastajat ja ammattilaiset Käpälämäen, Kuusamon koira-ja kissakoulun, Porontiman Kar-

palveluksessasi / at your service Matkailuneuvonta Tourist Information Puh./Tel. +358 (0)40 860 8365 info@kuusamo.fi

www.ruka.fi

Metsähallitus Luontopalvelut Natural Heritage Services Puh./Tel. +358 (0)40 732 5614 karhuntassu@metsa.fi www.luontoon.fi

Hannu Hautala luontokuvakeskus The Hannu Hautala Nature Photography Centre

Puh./Tel. +358 (0)40 860 8364 info@hannuhautala.fi

www.hannuhautala.fi

Avoinna: 29.6.-28.9. avoinna myös

ma-pe . . 9-17 la . . . . . 10-14 su . . . . .12-16

Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo

Karhujuhlien pääesiintyjänä on Dingo Neumannin johdolla. tanon sekä Koillismaan Koirakerhon voimin

Oleellisena osana Karhujuhliin on kuulunut aina myös laadukas iltaohjelma, eikä siinä mielessä poikkeusta taatusti tehdä tänäkään vuonna.

Lauantai-illan esiintyjäkaartiin lukeutuvat kuusamolaislähtöinen ja hiljattain kotimaisemiinsa paluun tehnyt pitkän linjan rock- ja bluesmies, Popedassakin aikoinaan kitaraa soittanut Timo ”Törrö” Tapaninen, Leevi & The Leavingsin tuotantoon erikoistunut LeeWings sekä JamesBand.

Illan pääesiintyjä on puolestaan 80-luvulla Suomessa

ennennäkemättömään suosioon itsensä räjäyttänyt Dingo, joka on jäänyt suomalaisen musiikin historiaan eräänä kaikkien aikojen suosituimmista yhtyeistä. Dingon kultaaika oli vuosina 1984-1986., ja orkesterin tunnetuimpia hittejä kuten Autiotalo, Kirjoitan, Levoton Tuhkimo, Sinä ja minä, Nahkatakkinen tyttö ja niin edelleen kuullaan varmasti myös Karhujuhlilla.

Olutfestareilla 20. juhlavuosi Kuusamon Pallo-Karhujen perinteisiä Olutfestareita vietetään tänä vuonna juhlavuoden merkeissä. Järjestyksessään jo 20. Olutfestarit juhlitaan lauantaina 5.7. 2014 klo 19-04, ja paikkana on jälleen kerran vanha tuttu Kuusamon jäähalli.

Juhlavuoden kunniaksi huippupanostus löytyy myös illan artistikattauksesta, jos-

Matkailukeskus Karhuntassu

sa yleisöä viihdyttävät mm. tanssilavojen supersuosittu Yölintu, sekä uusi nouseva pop-artisti Janna. Alkuillasta tanssikansaa viihdyttää tanssiorkesteri Taikayö, ja liikuntahallissa sijaitsevalla karaokelavalla lauletaan koko pitkän illan ajan. Ja kun ilta Yölinnun toisen setin jälkeen päättyy vielä Sweet Freaksin takuutarttuvaan bilemusiik-

kiin, voidaan huoletta todeta että jokaiselle sopivaa menoa ja musiikkia on luvassa ihan koko illan ajan.

Eikä Olutfestareilla ei tarvitse tänäkään vuonna myöskään nälästä kärsiä, sillä korvakarkin ja janojuomien ohella tarjolla on runsaasti maittavaa festariruokaa, jota tarjoilee useampikin paikallinen ruokamyyjä.

6

JOKILUONNON LUMOA, KARHUNKIERROKSEN KAIHOA

Parhaat retkivinkit Oulangan kansallispuistoon: Oulangan luontokeskus Puh. 040 732 5615 Hautajärven luontokeskus Puh. 040 834 6814 www.facebook.com/ oulangankansallispuisto www.luontoon.fi/oulanka

Ajankohtaista juuri nyt

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17. www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Reippaasti Rukalla -hanke parantaa Ruka-Kuusamon retkeilypalveluita

R

uka-Kuusamon matkailun tavoitteena on kesämatkailun kasvattaminen ja majoituskapasiteetin käyttöasteen parantaminen.

Rukan matkailukeskuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualueen käyttö on erityisesti kesäaikaan yllättävän vähäistä.

Tuoreimpien kävijälaskentojen mukaan alueella vierailee noin 40 000 kävijää vuosittain. Ottaen huomioon Rukan suuren majoituskapasiteetin sekä muun matkailun palvelutarjonnan nykyisen käyntimäärän nostaminen yli kaksinkertaiseksi pitäisi olla sekä mahdollista että todennäköistä, mikäli alueen reitistöihin sekä markkinointiin voidaan panostaa. Reippaasti Rukalla -hankkeen toimenpiteet perustuvat on ValtavaaranPyhävaaran vuonna 2012 valmistuneeseen hoito- ja käyttösuunnitelmaan.

Reippaasti Rukalla -hankkeessa kehitetään Rukan ydinalueen retkeilymahdollisuuksia monipuolistamalla retkeilypalveluiden valikoimaa uusilla kohteilla sekä kunnostamalla nykyisiä reittejä ja rakennelmia. Opastusta parannetaan päivittämällä karttoja ja opasteita. Reittitarjontaa monipuolistetaan tekemällä uusi ympärivuotinen reitti Pyhävaaraan, rakentamalla Rukan ympäri kiertävä uusi maastopyöräilyreitti ja yhdistämällä olemassa olevat Rukan huippupolku ja esteetön reitti. Palvelutarjontaa parannetaan Kivilammen taukopaikalla, johon rakennetaan laavu tulipaikkoineen.

Hankkeessa myös joko kunnostetaan Karhunkierroksen portaat Saaruassa tai niistä luovutaan kierrättämällä reitti loivempia maastonmuotoja hyväksikäyttäen.

Pyhävaaran uusi reitti (7 km) palvelee ja tukee alueen ympärivuotista käyttöä. Se on sijainniltaan helposti saa-

Valtavaara. Kuva: Metsähallitus / Mari Limnell. vutettavissa ja tukee Rukan lähireittien tarjontaa. Reitti on vaihtelevaa maastoa ja sen varrelle saadaan sisällytettyä hyvä kokonaisuus Pyhävaaran erityispiirteistä. Reitin alku- ja loppupää kulkevat rakennetussa ympäristössä jo olemassa olevaa reitistöä pitkin, mutta matkalle mahtuu hienoa vaaramaisemaa, jylhää korpikuusikkoa ja kangasharjanteita. Pyhävaaran päällä sijaitsevan kodan pihapiiriin rakennetaan tulentekopaikka, josta on helppo ihailla ympärillä olevia maisemia eväitä syödessä.

Rukan kiertävälle maastopyöräilyreitille on ollut kysyntää jo vuosia ja tämän hankkeen yhteydessä se myös toteutetaan. Uusi reitti käyttää suurimmalta osaltaan jo olemassa olevia reittipohjia, kuten rinnealueiden huoltoreittejä, Rukan ympärysreittiä ja kevyenliikenteen väyliä.

Rukan ympäristössä olevien vaara- ja järvimaisemien katseleminen tunturin huipulta mahdollistuu entistä paremmin, sillä hankkeessa rakennetaan yhdysreitti Rukan esteettömän ja Huippupolun välille. Kivilammen reitin varteen rakennettava laavu tulipaikkoineen vastaa kysyntään lähiretkeilyyn soveltuvasta ”makkaranpaistokohteesta”.

Suositun Karhunkierroksen kunnostus on ajankohtaista ja samalla nostetaan huomattavasti reitin asiakasturvallisuutta. Reittimuutosten myötä uusitaan karttamateriaali.

Maastotyöt hankkeessa aloitetaan Pyhävaaran reitin merkinnällä ja reittipohjan raivauksella. Reitin rakentaminen alkaa toukokuun lopussa.

Rukan maastopyöräilyreitin työt alkavat kesäkuun lopussa tai heinäkuun loppupuolella.

Muut hankkeen toteutustyöt tehdään loppukesän ja syksyn aikana. Hankkeen rakennustyöt tehdään valmiiksi tämän vuoden aikana, joten rakennustöitä on käynnissä Rukan ympäristön reitistöillä läpi kesän pitkälle syksyyn.

Reippaasti Rukalla -hanke käynnistyi maaliskuussa 2014 ja kestää vuoden loppuun. Hanketta vetää Metsähallituksen luontopalvelut.

Hankkeen rahoituksesta 75 % koostuu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämästä investointiavustuksesta. Loppuosuus tulee Metsähallituksen omarahoitusosuudesta ja yhteistyökumppaneilta eli Kuusamon kaupungilta ja joukolta Rukan yrityksiä.

7

Oulangan kansallispuisto

O

ulangan luonto on täynnä elämää – retkeile jylhissä maisemissa, kuuntele ja ihastele koskien kohinaa ja pauhua ja anna aistiesi virittyä pohjoisen luonnon lumoon!

Oulangan kansallispuistossa sijaitsevat Kuusamon arvokkaimmat luonnonnähtävyydet: vuolaana virtaavat kosket, kanjonit, jokiuomat ja erämaiset ikimetsät. Oulangan luonto on ainutlaatuinen: alueella on lukuisa määrä erilaisia lintulajeja ja harvinaisia kasveja. Alueen erikoisuuksia ovat neidonkenkä ja tikankontti, joiden kukkaloistoa retkeilijä pääsee ihastelemaan patikka- tai melontaretkillä. Puiston halki kulkee kuuluisa vaellusreitti Karhunkierros ja päiväretkeilyyn soveltuvia reit-

tejä on lukuisia, mm. Kiutakönkään ja Oulangan kanjonin reitit.

Oulangan kansallispuisto on Ruka-Kuusamo matkailualueen suosituin kesäkohde ja luontoretkeilijän paratiisi. Voit tutustua Oulangan luontoon monin eri tavoin: omatoimisesti opastetuilla patikka- tai melontaretkillä tai kalastaen. Karhunkierroksen varrella sijaitsevat kansallispuiston merkittävimmät luonnonnähtävyydet, mm. Jyrävä, Kiutaköngäs, Rupakivi, Konttainen ja Oulankajoki.

Oulangan kansallispuisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan kunnissa Koillismaan ylänköalueella. Idässä kansallispuisto rajoittuu valtakunnan rajaan ja vuonna 1992 perustettuun Paanajärven kansallispuistoon.

Kansallispuistoon tehdään vuo-

Oulangan kansallispuiston reitit Könkään keino, 8 km, kulkuaika noin 3 tuntia, rengasreitti Reitin lähtöpiste Oulangan luontokeskus • Palvelut: Oulangan luontokeskus, 2 tulentekopaikaa.

• Nähtävää: luontokeskus, Merenoja, Oulankajoki, Kiutaköngäs

Kanjonin kurkkaus, 6 km, kulkuaika noin 2,5 tuntia, rengasreitti Reitin lähtöpiste on Savilammen pysäköintialue.

• Palvelut: Savilammen autiotupa , riippusilta ja 2 tulentekopaikkaa.

• Nähtävää: Oulangan kanjoni, Savilampi, riippusilta, Oulankajoki.

Pieni Karhunkierros, 12 km, ohjeellinen kulkuaika on 5 - 6 tuntia, rengasreitti • •

Palvelut: Siilastupa, autiotupa ja Myllykosken päivätupa, Juuman palvelut Nähtävää: Niskakoski, Aallokkokoski, Jyrävä, Kallioportti ja Myllykoski. Myllykoskella on vanha entisöity myllyrakennus Myllytupa.

Vuoden retkikohde 2014 - Karhunkierros, 80 km.

Karhunkierroksen ohjeellinen kulkuaika on noin 4 - 6 päivää.

Reittiä voi kulkea pohjoisesta etelään tai päinvastoin. Lähtö- ja päätepisteitä useita.

• Palvelut: 10 autio- tai päivätupaa. Lisäksi telttailu- ja tulentekomahdollisuuksia on kymmeniä ja Kiutakönkäällä ja Juumassa on leirintäalueita. Reitin varrella ovat myös Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet: Hautajärven ja Oulangan luontokeskus.

• Nähtävää: Rupakivi, Oulangan kanjoni, Taivalköngäs, Kiutaköngäs, Jyrävä, Kallioportti, Myllykoski, Aallokkokoski, Niskakoski, Valtavaara ja Rukatunturi.

Keroharjun reitti, 17 km Se alkaa Taka-ahon lähtöpaikalta ja päättyy Niitselyksentielle, Kuutamoharjulle. Niitselysjoki ylitetään köysiveneellä. Ohjeellinen kulkuaika on noin 1 päivä.

• Palvelut: Kerojärven autiotupa ja kaksi laavua.

• Nähtävää: Keroharju ja kansallispuiston laajat suot.

sittain noin 165 000 käyntiä.

Oulangan luonto on avoin kaikille; polkuja pienille kengille, vaativia jyrkänteitä kiipeilijöille ja näköalapaikkoja nautiskelijoille. Jokainen tallattu askel Oulangalla on elämys!

Tervetuloa Oulangalle - Luonnon omaan huvipuistoon! www.luontoon.fi/oulanka

Kuva: Metsähallitus / Minna Koramo

8

Riisitunturin kansallispuisto

R

iisitunturin kansallispuisto on yhdistelmä kauniita rinnesoita ja rauhallisia vaarakuusikoita. Riisiltä löytyy koettavaa kaikkina vuodenaikoina.

Talvella kuusikot ovat paksun tykkylumen peitossa, keväällä hanget hohtavat. Kesällä rinnesuot valuvat tuntureiden ja vaarojen kylkiä alas saraikot aaltoillen. Syksyn kruunaa upea ruska: maaruskassa on aidon Lapin säväys.

Riisitunturin paras nähtävyys on upea näköala, joka aukeaa tunturin huipulta.

Metsäiset vaarat, suot ja vesistöt vuorottelevat maisemassa silmänkantamattomiin. Alapuolella aaltoilee mahtavana iso Kitkajärvi takanaan Rukan ja Valtavaaran huiput. Kirkkaalla säällä näkyvyyttä on pitkälle, kaukaisuudessa siintävät Venäjän puolen tunturit.

Lähes puuttoman tunturiylängön avaruus ja tuulisuus

ovat virkistävää vaihtelua metsässä kävelylle. Toisaalta kokemuksen arvoista on sukeltaa kuumana kesäpäivänä viileän rinnekuusikon rauhaan ja hiljaisuuteen. Erikoisia rinnesoita on mukava ihailla pitkospuilta tai kaukomaisemassa. Näihin Riisitunturin tunnelmiin pääsee merkityillä reiteillä, jotka kulkevat vaarankylkikuusikoiden ja rinnesoiden kautta tunturin huipulle ja takaisin.

Bongaa nämä lajit Riisitunturilla • Metsäjänis (Lepus timidus) Monille tuttu pitkäkorva on varsinainen vaarametsien lumikenkäilyn konkari! Metsäjänis on sopeutunut vaihtuviin olosuhteisiin täydellisesti vaihtamalla turkkinsa värin vuodenajan mukaan ja levittämällä takajalkojensa varpaat paremmin lumella kantamaan. Hiljaa metsässä kulkiessasi saatat päästä yllättämään tämä vauhtiveikon levolta kuusen juuresta, mutta pian huomaat ihailevasi enää vain sen loikkajälkiä.

• Sielikkö (Loiseleuria procumbens) Tunturinlakien tuulenpieksämille sopeutunut sielikkö on helppo tunnistaa maanmyötäisestä, patjamaisesta kasvutavastaan, nahkeista lehdistään ja maljamaisista vaaleanpunaisista kukistaan. Kesäkuulle ajoittuvan kukinnan aikaan kasvia ei voi olla huomaamatta! Tämä ihastuttavan sitkas varpu voi elää jopa 60-vuotiaaksi ja Riisitunturi on sen eteläisimpiä esiintymisalueita Suomessa.

• Kapustarinta (Pluvialis apricaria ) Tunturikankailla pesivä kahlaaja kantaa nimensä mukaisesti rinnassaan kapustanmuotoista mustaa kuviota, josta se on helppo tunnistaa jos linnun vain erottaa taustastaan. Kapustarinta maastoutuu niin tehokkaasti, että usein sen läsnäoloon havahtuu vasta sen mollisävyisen vihellyksen kuullessaan. Suothan tälle kauniille lajille pesimärauhan tarkkailemalla sitä maltilliselta etäisyydeltä.

• Siniyökönlehti (Pinguicula vulgaris) Tämän petollisen kaunokaisen tapaat Riisitunturin reittien suo-osuuksilla. Monien yllätykseksi syvän sinivioletin kukan ja kellanvihreänä hehkuvan lehtiruusukkeen eleganssiin kätkeytyy lihansyöjäkasvi – kyllä vain, meillä on niitä Suomessakin! Siniyökönlehti pyydystää hyönteisravintonsa lehtiensä tahmaisten pintojen ja kiinni kiertyvien reunojen avulla. Räkkää nämä salaperäiset kaunokaiset eivät kuitenkaan saa talttumaan.

Vietä kesä ilman hyttysiä !

Tutustu tuotteisiin Ranger (miehille) ja Kaisi (naisille) www.sasta.fi.

Sasta BuzzX® häätää hyttyset sekä punkit – eikä sinun tarvitse enää piiloutua niiltä.

Sasta BuzzX® -asuissa on hyönteissuojakäsittely, jonka ansiosta ulkoiluharrastuksista voi nauttia ilman häiritseviä hyönteisiä.

www.buzzx.info

9

Hemmotteleva HotStoneJuga Luonnonkivihieronta rentouttaa kehon ja tyynnyttää mielen.

Lempeä luonto antaa voimaa helmassa?

– Virtaavan veden mieltä puhdistava vaikutus tai rentoutuminen kangasmetsän raikkaassa havun tuoksussa ovat esimerkki siitä, mitä luonto voi meille tarjota, kertoo yrittäjä Sanna Juga.

Monella meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, kuinka luonnossa oleminen rauhoittaa ja tyynnyttää. Luonto on toisaalta virikkeellinen toiminta- ja oppimisympäristö, ja sillä on todettu olevan myönteisiä terveysvaikutuksia. Myös lapsuuden luontokokemukset ovat merkittäviä ja mieleenpainuvia.

Virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoava Novisan ammentaa tänä kesänä asiakkaille ikiaikaisen luonnon voimaa.

– Kuusamon luonnossa on valtavan monipuoliset mahdollisuudet luontohoitoihin. Luonto on se, miksi ihmiset tulevat Kuusamoon, joten mekin haluamme lähteä hoitolan seinien sisäpuolelta ulos.

Sanna Jugalla on valikoimissaan monenlaisia luonnossa tehtäviä hoitokokonaisuuksia.

Esimerkiksi romanttinen parihoito Salaisessa Puutarhassa sopii loistavasti hää- tai hääpäiväparille, tai vaikka häitään vielä odottavalle lemmenparille.

– Mikä olisi ihanampaa kuin lähteä kesäiselle retkelle rakkaansa kanssa, maistella keveitä herkkuja ja nauttia hellivästä

hoidosta tai hieronnasta, joka päättyy taianomaiseen lemmenloitsuun.

Tänä kesänä on luvassa myös luontotapahtumia, joissa perheille ja pienryhmille tarjotaan yhteisohjelmaa luonnon helmassa. ”Taikametsän tarinoita” on lapsen ja aikuisen yhteinen hemmotteluhetki, jossa tutustutaan luontoon ja luonnon materiaaleihin hoitojen ja tarinoiden kautta. Moniaistinen hiljentymisharjoitus taas tyynnyttää stressaantuneen mielen. Tarjolla on myös helliviä ja rentouttavia pariharjoitteita luonnonkivillä.

Ryhmäohjelmia on tarjolla tunnelmallisella Myllykoskella Karhunkierroksen varrella noin puolentoista kilometrin päässä Juuman lähtöpisteestä. Tapahtumat ovat 28.6., 19.7. ja 9.8.

Luonto-ohjelmia voi tilata myös haluamalleen ajankohdalle.

– Karhunkierros soveltuu ryhmäohjelmiin, ja tapahtumapäivien helppoihin hoitoharjoitteisiin voi osallistua vaikka oman patikkaretken lomassa.

Parihoitoja taas annetaan intiimimmässä hoitoympäristössä Jyrkänkosken hoitopaviljongilla.

Luontohoitojen ohella Rukan hiihtostadionilla perinteiseen tapaan toimiva hoitola Ruka Green Pavilion palvelee joustavin aukioloajoin läpi kesän.

Päiväpatikoinnin päätteeksi voi varata hieronnan tai kesän juhlaan kauneuspalvelut niin arkena kuin pyhänäkin. www.novisan.fi

AVOINNA JOKA PÄIVÄ!

KESÄ: 1.6.-31.8. klo 9-19 TALVI: 1.9.-31.5. klo 10-16

PLUSMARK

M

iltä kuulostaisivat Taikametsän tarinat tai romanttinen hoito luonnon

Eläinvauvamme

odottavat

SINUA! SINUA Tänä vuonna eläinystävillä on erityinen syy tulla eläinpuistoon, sillä 8.1. syntyi pieni karhunpentu! Karhunpentu nauttii silminnähden ulkona olosta ja viilentävistä leikeistä vesialtaassa. Myös eläinpuiston ahmoille Batsille ja Rasputinille, on tullut perheenlisäystä! Nyt syntyneet pennut ovat vanhempiensa ensimmäiset.

RanuaZoo on oheispalveluineen, lomakylineen ja camping-alueineen monipuolinen, tutustumisen arvoinen lomakohde – unohtamatta Suomen ainoita jääkarhuja!

ik!

Kl ! ik Kl

Kuvaa paras kesäkuva ja voita matka Wieniin katsomaan Ranzoa!

Kts. ohjeet >

Suositut ruokintanäytökset päivittäin kesällä: Karhut ja jääkarhut: 12.30–13 • Ilves, susi/ahma: 14–14.20 • Kotieläinpuiston eläimet: 14.30–15 • Saukot: 16.40–17 i Joker ri Poke Box

ME LLEM RHU IKONA K I KKU ÄMYSV m/nimi L SI PI KEK VOITA E uazoo.co A J an I NIM >> www.r U! LOPP

SIMO, KIRSTI & ELÄINYSTÄVÄT

S-Etupäivät RanuaZoossa 14.–15.6. klo 11–17 Taikuri Simo Aalto Pikku Kakkosesta tuo iloa ja ihmetystä koko perheelle!

Esitykset klo 12, 14 ja 16.

Rovaniementie 29 97700 Ranua puh. 016 355 1921 fax 016 355 1034 ranuan.zoo@ranua.fi

Lisää tietoa: www.ranuazoo.com • www.ranua.fi • www.gulo.fi

10

Erä-Suden kotieläinpihalla tepastelee kukkoherran lisäksi myös ankkoja.

Koiratarhan kuningas on tänä kesänä herra Kieku 200 koiran Erä-Susi avaa kesäkuussa kotieläinpihan – Meillä oli aikaisemmin Liikasenvaarassa kotieläinpiha, josta ihmiset tykkäsivät kovasti.

Päätimme avata sen nyt tänne Rukalle mukavaksi lisäksi kesäohjelmiin, kertoo Erä-Suden isäntä Susi Nordman.

Erä-Suden kotieläinpihalla tulee olemaan iso joukko kaikkien tuntemia kesyjä kotieläimiä, joita nykyään harvoin pääsee tapaamaan henkilökohtaisesti. Pihalla tulee tallustelemaan, laukkaamaan ja taapertamaan ainakin lampaita, kaneja, hevosia, ankkoja, possuja, poroja sekä kanalaa johtava arvovaltainen herra Kieku neljän rouvansa kanssa.

Kaikilla Erä-Suden 200 koiralla on nimi, ja niin tulee myös olemaan kotieläinpihan asukeilla.

– Eläimet ovat vasta tulleet, joten emme ole vielä ehtineet kehitellä nimiä. Pitää ensin tutustua niihin. Eläimet ovat oikein hauskan näköisiä, yhdellä kanalla esimerkiksi ei ole helttaa ollenkaan, vaan pelkkä tukka päässä. Pässi on musta ja lampaat valkoisia, mutta kaikki eri näköisiä.

massa. Lämpimään vuodenaikaan eivät kuohkealla turkilla varustetut vetoalan ammattilaiset tee töitä, vaan päivät kuluvat lokoisasti loikoillen, leikkien ja edellisen talven hauskoja retkiä muistellen. Kevään pennut kasvavat ja voimistuvat kesäloman aikana emojensa hoivissa, ja oppivat tapaamaan uusia ihmisiä, jolloin tulevien talvien asiakaspalvelutehtävät matkailijoiden kanssa sujuvat kuin leikki.

Erä-Suden koirat ja muut kotieläimet ovat tavattavissa 16.6. alkaen joka päivä kello 10-16 syksyyn asti. Kesän aikana hieman pulskistuneet ja loikoilemaan kyllästyneet koirat saavat syksyllä jälleen valjaat selkäänsä, ja silloin ei innokasta haukkua tarhasta puutu.

– Koirilla alkaa kesäloman jälkeen treenaaminen talvea varten ja suljemme vähäksi aikaa, mutta lumien tultua avaamme taas, ja myös kotieläinpiha on koko talven auki.

Koirat ovat kesällä lomalla, mutta niitäkin saa käydä katso-

Oulankajoki tutuksi meloen Oulankajoki virtaa läpi Oulangan kansallispuiston laajassa jokilaaksossa. Maisemat koostuvat jääkauden muovaamista jokivarsimaisemista, kauniista vehreistä rantaniityistä ja rehevästä kasvillisuudesta. Oulangan kansallispuisto on tunnettu paitsi kauniista näkymistä, myös lukuisista harvinaisista kasvi- ja lintulajeista, joten melonta soveltuu erinomaisesti myös lajibongareille.

Oulankajoen alaosan reitti, Kiutakönkään suvanto – Jäkälämutka, soveltuu perheille ja aloitteleville melojille, sillä pieniä nivoja lukuun ottamatta osuudella ei ole koskia.

Reitin varrella on mukavan

välimatkan päässä taukopaikkoja. Reitti päättyy Jäkälämutkaan, jonka suvannossa on kanootinnostopaikka. Oulankajoen yläosan reitti Savilammelta luontokeskukseen tarjoaa melojalle enemmän haasteita vauhdikkaamman kosken ja nivan sekä Taivalkönkään vetotaipaleen muodossa.

Jokimelontaa voi harrastaa omatoimisesti vuokraamalla kanootin tai osallistumalla alueen yrittäjien järjestämille opastetuille melontaretkille. Melontaretken suunnittelussa auttaa Oulankajoen melontaopas-kartta, jota on saatavilla kansallispuiston asiakaspalvelupisteistä.

11

Meidät löydät Kuusamosta

Ruka on vuoden hiihtokeskus 2014 Valintaraadin mukaan Ruka on pitkäjänteisesti rakentanut täyden hiihtokeskuskokonaisuuden ja tarjoaa laadukkaita talvielämyksiä niin rinteissä kuin ympäröivässä luonnossa.

Palveluissa on mietitty kävijöitä laajasti – jokainen voi löytää mieleistään tekemistä talviaktiviteettien joukosta. Perinteikkään keskuksen toiminnassa näkyvät kokemuksen tuomat varmuus,vaivattomuus ja ilo, jotka kävijät hyvin tuntevat.

Ruka osaa hyödyntää myös uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet markkinoinnissaan.

12

Bjarmian historia ja nykyisyys on parhaillaan esillä talon 40-vuotisjuhlanäyttelyssä. Tuotteita 70-luvulta eli aikakaudelta yrittäjä Kaisa Valkama-Kettunen.

bjarmia 40 K

uusamolainen, käsintehdyistä, yksilöllisistä taide- ja käyttöesineistä tunnetuksi tullut Bjarmian savenvalamo täyttää kuluvana vuonna 40 vuotta. Juhlavuotta Bjarmialla vietetään paitsi työn, niin myös toukokuulla avatun juhlanäyttelyn sekä muidenkin tapahtumien merkeissä.

– Bjarmia perustettiin vuonna 1974, ja siitä savimöykystähän se kaikki alkoi, naurahtaa Bjarmian perustaja Aini Valkama toiminnan alkuvaiheita muistellessaan. Kuusamosta syntyisin oleva Valkama varttui Etelä-Suomessa, ja aikuisikään tullessa heräsi ajatus kotiseudulle paluusta. Ja kun samaan aikaan syntyi idea käsillä tekemiseen, ruoanlaittoon, astioihin ja sisustukseen pohjautuvasta yritystoiminnasta, oli keramiikka-alan valinta lopulta hyvinkin luonteva.

– Kuusamo näytti ja tuntui lisäksi jo tuolloin voimakkaasti nousevalta matkailualueelta, ja vaikka sijaintivaihtoehtoja oli muitakin, niin tännepä sitä sitten tultiin. Henkilökunta taloon koulutettiin varta vasten pidetyllä keramiikkatyöntekijän kurssilla, ja osa näistä alkuperäisistä

työntekijöistä onkin kymmenien vuosien työsuhteen jälkeen jäänyt meiltä jo eläkkeelle, kertailee Valkama ja jatkaa, että alana keramiikka tarjoaa kokeneellekin tekijälle jatkuvasti uusiutuvan, loputtoman oppimisen ja oivallusten kentän.

– Ammattitaidosta puhuttaessa ei keramiikan tekijä ole valmis ikinä. Kokeilemalla oppii koko ajan uutta, ja aina kun uunin oven avaa, on sieltä paljastuva lopputulos iloinen yllätys.

selle sikäli raskaaksi, että edessä oli kaksi vaihtoehtoa; joko laajentaa ja ottaa lisää työntekijöitä, tai sitten supistaa ja palata tavallaan niille alkujuurille, joista 70-luvulla oli aloitettu.

– Samoihin aikoihin alkaneen laman myötä ratkaisu oli lopulta helppo, ja paluu takaisin pieneen, 5-6 hengen työyhteisöön osoittautui sittemmin monessakin mielessä täsmälleen oikeaksi, Valkama toteaa.

70- ja 80 -luvuilla merkittäviä asiakasryhmiä Bjarmialle olivat Valkaman mukaan mm. saksalaiset, sekä kotiseudulleen kesänviettoon vuosi toisensa jälkeen saapuneet Ruotsin siirtolaiset.

– Muutoinkin 80-luku oli voimakkaan kasvun aikaa, ja vuonna -83 valmistuneen Bjarmia-talon myötä saimme runsaasti lisätilaa niin tuotannolle, kuin myös myymälä- ja kahvilatiloille.

Toiminnan kasvaessa ja kehittyessä kasvoi henkilökunnankin määrä, ja enimmillään talossa työskenteli parisenkymmentä alan ammattilaista. Niinkin laajamittaisen paketin pyörittäminen kävi kuitenkin Valkaman mukaan yhdelle nai-

Bjarmian tukikohtaa, valmistuessaan v.-83 vuoden kauneimmaksi tehdasrakennukseksikin nimettyä Bjarmia-taloa laajennettiin vuonna 1998 nykyiseen laajuuteensa, ja samalla saatiin lisätilaa mm. kuusamolaisille käsitöille, kotimaiselle designille kuten esim. Marimekon ja Aarikan tuotteille, sekä mm. skandinaavisille vaatemerkeille.

Aini Valkaman mukaan tämä kuvastaakin mainiosti sitä linjaa, minkä hän Bjarmialle loi.

– Kuusamolainen-kotimainenskandinaavinen. Sitä me olemme, tiivistää Aini Valkama, jolta Bjarmian vetovastuu siirtyi hänen tyttärelleen Kaisa Valkama-Kettuselle syksyllä 2008. Tästä huolimatta

13

K

O

T I EL Ä I N

PI H A

Alkaen 16.6.14 avoinna 10 –16 8 e aikuiset, 6 e lapset 2-11v, 25 e perhelippu (2+3) Ennakko varaus opastuskierros + 50e Kanootti vuokraukset puh. 040-913 6652

KIUTAKÖNGÄS

Rukajärventie 30 Tel: +358 40 57 00 279 facebook.com/erasusi

a jolloin kaikki alkoi, esittelevät talon perustaja Aini Valkama (oik.) sekä nykyinen

vuotta tuttu näky talossa vieraileville asiakkaille on yhä edelleen myös Aini Valkama.

– Niin, nythän tämä onkin oikea ihannetilanne, kun saan harrastaa työntekoa, Aini naurahtaa.

Sukupolvenvaihdoksen myötä talossa toteutettiin jälleen muutostöitä, joiden myötä koko talon tilat otettiin käyttöön sillä perusajatuksella, ettei Bjarmia-talo ole ainoastaan ”pelkkä” myymälä, vaan jo itsessään ehdottomasti käymisen arvoinen vierailukohde.

– Ja vaikka muutoksia tulikin, niin äitini luoma tausta, historia ja perinteet ovat edelleen voimakkaasti mukana kaikessa, ja sellaisina ne tulevat myös säilymään, sanoo Kaisa Valkama-Kettunen, jonka aikakaudella tuotevalikoimaa on entisestään laajennettu mm. pienemmilläkin kotimaisilla merkeillä, ja omaan tuotantoon panostettu esim. uusien keramiikkauunien myötä.

– Kaikkiaan valikoima onkin sellainen, että voin suorilla selin seistä jokaisen tuotteen takana - niistä kaikista löytyy se ”jokin”, juuri se mikä erottaa ne muista, ja jonka takia ne puoltavat paikkaansa juuri tässä meidän tarjonnassamme,

Valkama-Kettunen sanoo.

40. juhlavuottaan Bjarmia-talo viettää monipuolisten tapahtumien merkeissä, ja toukokuun lopulla avattu juhlanäyttely on esillä koko kesän ajan.

– Näyttely esittelee talon historiaa ja tuotteitamme koko toiminnan ajalta, aina sieltä alusta alkaen, ja jo tähän mennessä siihen tutustuneet ovat löytäneet useita tuttuja, muistojakin mieleen tuoneita tuotteita sieltä vuosien ja vuosikymmenten takaa, hymyilee Valkama-Kettunen ja jatkaa, että kesän mittaan oma tapahtumansa tulee olemaan tarjolla myös lapsille ja nuorille.

– Heille olemme suunnitelleet savipajaa, jossa itse kukin saa tehdä oman esineensä valmiiksi asti, ja oman osansa näyttelytilasta varataan totta kai myös näille esineille.

– Juhlavuoden merkeissä luvassa on paljon muitakin tapahtumia pitkin ensi syksyä ja talvea, ja ajankohtaisimmat tiedot niistä löytyvät aina omilta nettisivuiltamme www. bjarmia.fi, tai sitten esim. Rukan nettisivujen tapahtumakalenterin kautta, vinkkaa Kaisa Valkama-Kettunen.

14

Ranualla tavataan arktisia eläimiä Karhua, ahmaa tai sutta on vaikea tavata luonnossa, sillä arkoina otuksina ne kiertävät ihmiset kaukaa. Ja harva taitaa halutakaan karhun kanssa patikkapolulla kuonotusten!

R

anuan eläinpuistossa Kuusamon luonnon ystävät voivat tavata arktisten alueiden villieläimiä takuuvarmasti ja turvallisesti. Eläimiin voi tutustua omatoimisesti metsän keskelle rakennetun puiston helppokulkuisella 2,5 kilometrin mittaisella kävelysillalla. Saatavana on myös MP3-ääniopastus tai ihan oikean eläintenhoitajan opastama tutustumiskierros eläinten maailmaan.

– Päivittäisissä ruokintanäytöksissä nähdään suosituimmat eläimet eli karhu, jääkarhu, ilves, susi, ahma ja saukko, ja näytöksissä eläintenhoitaja kertoo eläinten kuulumisia ja tietoja lajista, kertoo eläinpuiston johtaja Tommi Hinno.

Pentu-uutisia on tänä kesänä ahmarouva Batsilla ja puoliso Rasputinilla.

Pariskunnalle syntyi kesän korvalla kaksi pienokaista.

Myös keväällä syntynyt karhunuorukainen odottaa vieraita. Pikkukarhun nimestä on syyskuun alkuun asti voimassa nimikilpailu, johon voi osallistua eläinpuistossa paikan päällä tai puiston nettisivuilla.

Monet kaipaavat valtavan suosion saavuttanutta jääkarhupoika Ranzoa, joka muutti keväällä Wienin eläintarhaan.

Ranualla asuvat edelleen pikkukarhun vanhemmat Venus ja Manasse, ja perheenlisäystä on varmasti myöhemmin jälleen luvassa. Kahdella onnellisella jääkarhujen ystävällä on pian mahdollisuus päästä tapaamaan myös isoksi kasvanutta poikakarhua: – Eläinpuistolla on menossa valokuvauskilpailu, jonka voittaja pääsee Wieniin tapaamaan Ranzoa. Kisaan voi osallistua Facebookissa

eläinpuiston sivulla tai Instagramissa osoitteessa ranuazookesäkuva.

Eläinpuistossa voi yöpyä joko Suomen parhaimpien joukkoon arvioidulla camping-alueella tai lomakylä Gulos Gulossa.

– Nimi tarkoittaa ahmaa.

Lomahuoneistot on nimetty ja kuvitettu eri eläinten mukaan. Monilla perheillä on oma lempihuoneisto, johon he palaavat joka vuosi.

Eläinpuistossa voi tehdä ostoksia Fazer Shopissa, Viinimyymälä Ranua-Revontulessa, lahjatavaraliikkeessä ja matkamuistomyymälässä.

Ranuan eläinpuistossa voi tavata karhuja takuuvarmasti ja turvallisesti.

Kuusamo XIX Nature Photo

www.kuusamo-knp.fi

Sarjat, säännöt ja ohjeet:

osallistu nyt netissä!

kilpailu on avoinna 27.6. saakka.

Koko ohjelma: www.kuusamo.fi/naturephoto

photo ©Marina Cano

LUONTOKUVAKILPAILU

Marina Cano Jonathan Lhoir Mats Andersson Heikki Willamo Pasi Lensu Nils Sundberg Markku Saiha Lasse Niskala Kai Fagerström Lisse Tarnanen Jarmo Latva Ritva Kovalainen Sanni Seppo Paavo Hamunen Susanna Aarnio Pekka Toivanen Tapio Kostet Tarmo Auvinen Jyrki Kallio-Koski

12.-14.9.2014

Kuusamo Nature Photo - KNP

Esiintyjinä mm:

15

Oulangan taimenhanke jatkuu täydellä teholla Radiotaimenten seuranta auki

V

iime vuonna aloitettu, Oulangan vesistön uhanalaisen taimenkannan tilannetta selvittelevä suomalais-venäläinen yhteistyöhanke jatkuu kuluvan kesän aikana täydellä teholla. Hankkeen mittavat kenttätyöt Venäjän Olanga-joella saatiin alkukesän aikana täyteen vauhtiinsa, ja kesän aikana tehtävällä rysäpyynnillä sekä radiolähetinseurannalla saadaan viimeinkin faktatietoa Pääjärvestä kutuvaellukselle lähtevän taimenkannan koosta ja tilasta.

Käytännön tutkimustyö hankkeessa aloitettiin viime kesänä, jolloin saatiin mm. arvokasta käytännön kokemusta kalojen merkitsemisestä ja niiden seuraamisesta radiolähetinten avulla. Hankkeen projektipäällikkönä Metsähallituksen Kuusamon toimipisteessä toimivan Raisa Nikulan mukaan viime kesän ”kenraaliharjoituksesta” saatujen oppien myötä tulevan kauden tavoitteena on mm. selvittää Pääjärvestä kutuvaellukselle lähtevien taimenten kokonaismäärä.

– Kalojen merkitseminen alkoi toukokuun lopulla, sitä jatketaan aina syyskuulle saakka, ja urakan tärkeintä antia tulee olemaan juuri vaeltajien tarkan pääluvun selvittäminen, sanoo Nikula ja jatkaa, että sen ohella kesän aikana tutkimusrysällä pyydetyistä kaloista kaikkiaan sata tulee saamaan selkäevänsä tyveen radiolähettimen.

– Lähettimien avulla niiden liikehdintää voidaan jälleen seurata niin Venäjän puolen vesillä Olangajoella ja Paanajärvellä, kuin myös kutuvaelluksen lopullisilla kohteilla eli Suomen puolen Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoilla. Samalla saadaan

valaistusta myös kalojen määrälliseen jakautumiseen em. jokialueiden kesken sekä siihen, minkälainen osa Pääjärvestä vaellukselle lähtevistä kaloista suuntaakin kutemaan esim. Venäjän puolelta Paanajärveen laskeviin muihin jokiin.

– Kaiken kaikkiaan voidaankin sanoa, että tämän kesän aikana Oulangan taimenkannan tilasta tullaan ottamaan toden teolla selvää, Nikula kiteyttää.

Hankkeen etenemistä seurataan sen omilla Oulangantaimen.fi -nettisivustolla, jolta löytyy runsaasti muutakin asiaan liittyvää tietoutta sekä historiaa.

Mielenkiintoisen sivuston seuratuimpaan antiin tullee lukeutumaan sinne kesäkuun alussa avattu seurantaosio, jonka avulla radiolähettimen kantaakseen saaneiden taimenten liikehdintää voi kuka tahansa seurata oman tietokoneensa ruudulta.

– Seurantaosioon saadaan tiedot ja havainnot viime kesänä merkittyjen radiotaimenten liikkeistä ja kulkuhistoriasta, ja kenttätöiden ja uusien merkintöjen edistyessä sinne aletaan päivittämään myös tuoreita nousukalahavaintoja, valottaa Nikula.

Varsinaista reaaliaikaista taimen-teeveetä seurannasta ei kuitenkaan synny, eikäpä sen mukaan kannata myöskään kalareissujaan alkaa ajoittamaan.

– Kenttätyöt tapahtuvat tietoliikenneverkkojen ulkopuolisilla alueilla, ja tästä sekä muista käytännön syistä johtuen havainnot niin nousutaimenten lukumääristä kuin esim. radiotaimentenkin liikkeistä saadaan julkaistua noin viikon-kahden viiveellä, Nikula kertoo.

INFO:

Oulangan taimen •

•

•

•

•

Oulankajoen vesistössä, Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, elää luonnonvaraisesti lisääntyvä ja perimältään omanlaisenaan säilynyt vaellustaimenkanta. Sellaiset ovat käyneet harvinaisiksi, ja myös Oulangan taimenen kanta on viime vuosina taantunut hälyttävästi.

Kannan tilaan vaikuttaa yhtäältä kudun onnistuminen ja jokipoikasten selviytyminen Suomen puoleisilla jokialueilla, sekä toisaalta nuorten kalojen mahdollisuudet saavuttaa sukukypsyyskoko syönnösalueillaan Venäjän järvissä.

Vuosina 2013-2014 toteutettavassa suomalais-venäläisessä yhteistyöhankkeessa tutkitaan Oulangan taimenkannan todellinen tila, sekä asian taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille. Tutkimuksissa saatujen tietojen pohjalta laaditaan aikanaan yhteinen suomalais-venäläinen toimintamalli Oulankajoen vesistön vaellustaimenkannan hoidolle ja kalastusjärjestelyille.

Työtä johtaa Suomen Metsähallitus, ja muina hankekumppaneina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Venäjän Pohjoinen kalantutkimuslaitos ja Oulun yliopiston Thule-instituutti. Työhön osallistuvat myös Paanajärven kansallispuisto, Kuusamon kaupunki ja kaikki taimenkannan elinalueella toimivat osakaskunnat.

Hankkeen toteutumista seurataan sen omalla nettisivustolla www.oulangantaimen.fi. Lisäksi sivusto kokoaa taimentietoutta ja -historiaa, ja kannustaa kalastuksen harrastajia mukaan työhön, jonka tavoitteena on turvata tulevillekin kalastajapolville mahdollisuus narrata vieheillään villejä taimenia Koillismaan ja Venäjän Karjalan perinteikkäissä kalavesissä.

16

Roskaton retkeily onkin retkeilyä roskien kanssa Retkeillessä on mukava istua tulille pienen patikoinnin jälkeen ja evästellä: paistaa makkarat, syödä eväsleivät ja juoda pillimehut. Ennen kuin matka taas jatkuu, roskista halutaan päästä eroon.

Yllätys on monelle suuri, kun roska-astiaa ei taukopaikalta löydykään. Niinpä käsissä olevat muovit ja mehutetrat ”hävitetään” johonkin: biojäteastiaan, tuhkaämpäriin ja nättiin kasaan niiden viereen.

Valitettavan monelta kävijältä jää huomaamatta kansallispuistoissa ja Metsähallituksen suojelualueilla käytössä oleva roskattoman retkeilyn periaate. Sen ajatuksena on, että maastoon mukana tuodut tavarat, myös ne jotka muuttuvat retken aikana roskaksi, kannetaan sieltä itse ja omin avuin pois.

Roskat kulkevat pois maastosta pienessä roskapussissa kävijän repussa huomattavasti kevyemmin, luontoystävällisemmin ja hiljaisemmin kuin isoissa jätesäkeissä huoltomiehen ajaman meluisan mönkijän peräkärryssä. Näin roskaton retkeilijä toimii nauttimansa luonnon ja ympäristön hy-

väksi.

Kauanko roskien maatumisessa kestää?

• Tupakantumppi 15 vuotta • Muovipussi 20–100 vuotta ja muovipullo 500–1000 vuotta • Hernekeittopurkki pari sataa vuotta, alumiinisten juomatölkkien hajoaminen kestää jopa 200–1000 vuotta • Lasi säilyy luonnossa ikuisesti • Paristot säilyvät 200–1000 vuotta • Pahvilaatikko 10–50 vuotta • Pahvimuki ja maitopurkki 1-5 vuotta • Paperinen nenäliina 1-2 vuotta • Banaaninkuori 1-3 vuotta (kemikaalit hedelmien kuorissa pidentävät maatumisaikaa) • Omenankara 2 kuukautta – 1 vuosi • Purukumi 20–25 vuotta • Pussinsulkijat satoja vuosia

17

POSIO, LAPPI • 28.7. – 4.8.2014

Koillismaalla autot vuokraa Viime vuonna käsityömarkkinoilla myyjänä vieraillut Katri Luttinen Venka & Vinka yrityksestä järjestää tänä vuonna Posion kulttuuriviikolla kaksi kurssia kierrätyskorujen valmistamisesta.

Posion keramiikkasymposiumi ja kulttuuriviikko heinäkuussa

P

osiolla järjestetään jälleen kansainvälinen keramiikkasymposiumi joukolle ammattikeraamikkoja. Tällä kertaa symposiumi ajoittuu 3,5 viikon ajalle heinä-elokuun vaihteeseen ja se järjestetään kokonaisuudessaan hotelli Kirikeskuksessa. Tänä vuonna taiteilijat eivät pelkästään majoitu hotellissa vaan myös valmistavat keramiikkateoksensa alusta loppuun Kirikeskukseen kesäksi valmistuvissa uusissa työtiloissa ja keramiikkauunissa.

Posiolaisten keramiikkataiteilijoiden Anu Pentikin ja Suku Parkin lisäksi symposiumiin saapuu taiteilijoita eri puolilta Aasiaa, Amerikkaa ja Eurooppaa. Symposiumiin kutsuttuja taiteilijavieraita ovat muun muassa James Melchert Yhdysvalloista, Nanako Kaji Japanista sekä Satu Syrjänen Suomesta.

Symposiumin yhteydessä järjestetään myös yleisölle avoin, viikon kestävä, Posion Kulttuuriviikko 28.7-4.8.2014.

Toisen kerran järjestettävän Posion Kulttuuriviikon ajankohtaa aikaistettiin lähemmäs kesälomasesonkia viime vuo-

den palautteiden perusteella.

Myös kurssi- ja ohjelmatarjontaa laajennettiin tälle vuodelle. Viime vuonna tapahtuma kulki nimellä ArctiCulture -kulttuuriviikko ja se järjestettiin elokuun puolen välin jälkeen.

Keramiikan lisäksi muut käsityön muodot, luonto ja hyvinvointi tulevat tapahtumaviikolla esiin entistä enemmän. Tänä vuonna Anu Pentikin ja MK.Kimin vetämien keramiikkakurssien lisäksi tapahtumaviikolla voi osallistua mm. kierrätyskorujen tekokurssille ja erilaisiin hyvinvointihoitoihin hotelli Kirikeskuksessa tai kulttuuriperintöretkelle Syötteen kansallispuiston Lomavaaran autiotuvalle. Tapahtumaviikon koko ohjelma ja lisätiedot löytyvät Posion matkailun nettisivuilta. Myös kursseille ja retkille voi ilmoittautua netissä tai ottamalla suoraan yhteyttä matkailuneuvontaan.

Keramiikkasymposiumi ja Posion kulttuuriviikko -tapahtuma ovat osa Lapin Keramiikkakeskuksen toiminnan kehittämistä. Tapahtumaviikkoa ja symposiumia järjestä-

vät ja tukevat yhdessä Posion kunta, Posion Kehitysyhtiö Oy, Posion matkailuyhdistys ry, Pentik Oy ja Erämaahotelli Kirikeskus.

Kulttuuriviikon päättävät viikonloppuna 2.-3.8. järjestettävät Lapin Taikamaan Käsityömarkkinat vapaaaikatalo Pyrinnöllä. Markkinoille etsitään laadukkaiden käsintehtyjen tuotteiden myyjiä erityisesti Lapin ja Koillismaan alueelta, mutta myyjät myös muualta Suomesta ovat tervetulleita. Myyntipaikkatiedustelut ja varaukset voi tehdä suoraan Posion matkailuyhdistykselle, puh. 040 – 589 3169 tai 044-767 4218.

Posion Kulttuuriviikko -tapahtuman ohjelma ja lisätiedot: http://matkailu.posio.fi/fi/ Tapahtumat/PosionKulttuuriviikko

Henkilö-, pakettiautot, minibussit ja maasturit Meiltä myös perävaunu- ja asuntoautovuokraus.

Email: kuusamo@avis.fi, kuusamo@budget.fi Ouluntaival 28, 93600 Kuusamo

Puh. 08 852 2452

Jyrävän suvanto. Kuva: Jari Mattila.

Kalastus Kuusamossa Kesäistä ajanvietettä parhaimmillaan

K

uusamon maisemaa hallitsevat vaarojen ja tuntureiden lisäksi myös vesistöt, Koillismaan tunturiylänköä värittävät lukuisat järvet, lammet, purot ja joet. Hyvinkin moni-ilmeisiä vesiä riittää kalamiesten ja -naisten tutkimuskohteiksi ja jokaiseen makuun.

Suurimman mielenkiinnon asiaansa paneutuneiden, kalastusta aktiivisesti harrastavien kansalaisten keskuudessa saavat yleensä kolme Venäjän puolelle laskevaa jokea, eli Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki. Syykin on selvä, sillä näihin kaikkiin kolmeen jokeen vaeltaa kesän aikana kaukaa Venäjän puolelta taimen, joka mm. kokonsa puolesta on maassamme ainutlaatuinen. Vuosittain suurimmat Kuusamosta narratut taimenet ylittävät 7 kg:n rajan, eikä alle kahden kilon saaliskaloja juurikaan tavata.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä ”merta edemmäs” kalaan, eikä edes suurtaimenjahtiin isoille jokialueille, vaan onnistuneen kalaretken voi suorittaa Kuusamossa ihan missä tahansa - jopa aivan kaupungin keskustassa, jota kalaisat järvet ympäröivät. Rukatunturi on sekin ympäröity vesistöillä, joissa varmasti asustelee ongittavaa ja kalastettavaa - ja vaikkapa pais-

tinpannun kautta suuhunkin pantavaa.

Liikkuipa siis missä päin Kuusamoa hyvänsä, ei veteen voi käytännössä olla törmäämättä.

Ja kun lähestulkoon joka lutakosta löytyy vähintään haukea ja ahventa, vähänkään isommista myös siikaa ynnä muita jalompiakin kalalajeja, ei ihme että kalastus kuuluu pitäjän suosituimpiin ajanviettotapoihin.

Kalastusluvat kuntoon Kuusamossa tarvittavissa kalastusluvissa peruslähtökohtana on Valtion kalastuksenhoitomaksu, joka tulee olla suoritettuna kaikilla 18-64 -vuotiailla kalastuksen harrastajilla. Ja kun sen ohessa lunastaa myös läänikohtaisen viehekalastusmaksun, niin onkin valmis kalastelemaan lähes kaikilla seisovilla vesialueilla, eli järvillä ja lammilla (ei siis virtaavissa vesissä).

Läänikohtaisen maksun voi lunastaa samalla tavalla kuin valtion kalastuskortin tarvitsemansa läänin (Kuusamossa Oulun läänin viehekalastusmaksu) alueelle, ja lupa oikeuttaa 18 - 64 vuotiaat kalamiehet ja -naiset kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä.

Kuusamon virtavesialueilla kalastaja tarvitsee yleensä aina vesialueen omistajan luvan. Ka-

lalupa myydään aina kuhunkin kohteeseen erikseen, eikä esim. koko Kuusamon alueelle. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää, että jokaiseen kohteeseen tarvitaan oma lupansa.

Onkiminen (ja pilkkiminen) on jokamiehen oikeus, eikä siihen tarvita kalalupaa. Tulee kuitenkin muistaa, että onkiminen tulee suorittaa järvellä/lammella, sillä virtavesissä se on aina kielletty.

Apua Karhuntassusta ja uistin.netistä Kuusamon vesille kalaan mielivälle se ensimmäinen oiva käyntikohde on Viitostien ja Ouluntien liikenneympyrän kupeessa sijaitseva Matkailuinfo Karhuntassu. Sieltä löytyvät tarvittavat kalastusluvat suurimpaan osaan Kuusamon kalavesistä, ja osataan myös neuvoa ongelmatilanteissa eteenpäin.

Erittäin arvokas tietopankki jo ennen reissuun lähtöäkin on myös Kuusamon kalastusalueen oma internet-sivusto www.uistin.net , josta löytyy runsaasti tietoa alueen monipuolisista kalastusmahdollisuuksista eri vuodenaikoina, niin kaupallisesta tarjonnasta kuin omatoimisesta kalastuksestakin - ja paljon paljon muuta.

Sivustolta löytyvät myös lin-

kit sekä maksuohjeet niin edellä mainittuihin valtion/läänikortteihin, kuin myös Kuusamon taimenjokien kalastuslupiinkin.

Kalastuslupia Kuusinkijoelle, Kitka- ja Oulankajoelle, Kitkajärvelle ja Järvi-Kuusamon alueelle voi hankkia myös verkkokaupasta www.fef.fi/shop Ja lupa-asioissa kannattaa sitten olla huolellinen, sillä pitäjän alueella liikkuvat kalastuksenvalvojat tarkastavat lupia ahkerasti. Luvatta kalastajalle koituvia sanktioita ovat mm. sakko ja kalastusvälineiden menettäminen. Maineen menettämisestä puhumattakaan.

Rauhoitusalueet ja alamitat Kalastuskausi Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoella alkaa kesäkuun 1. ja päättyy elokuun 31. päivä. Jokialueilta löytyy myös rauhoitusalueita, jotka on merkattu selkeästi kylteillä maastoon ja niiden sijainnit kerrotaan myös kalastusluvassa. Rauhoitusalueet ovat useimmiten tärkeitä poikastuotantoalueita ja niiden sijainti on valittu tätä silmällä pitäen huolella.

Kalastuslupaa hankittaessa kannattaakin luvasta löytyviin ohjeisiin tutustua tarkoin, sillä luvasta selviävät aina kohdekohtaiset säännökset, sallitut kalastustavat sekä rajoitukset, jotka

saattavat vaihdella eri kohteissa huomattavasti. Luvista löytyvät myös kussakin kohteessa voimassa olevat alamitat. Kaloille on turvattu lakisääteiset alamitat kalastuslaissa, mutta aluekohtaisesti kalastusalue voi muuttaa näitä alamittoja.

Esimerkiksi Kitka-, Kuusinki- ja Oulankajoella taimenen alamitta on 60 cm, ja harjuksen 35 cm. Alamitta asetetaan kalalle siksi, että näin turvataan kalalle mahdollisuus kasvaa ja lisääntyä, ennen kuin se päätyy mahdollisesti saaliskalaksi. Näin kalakannat pysyvät luontaisina ja elinvoimaisina.

Muiden kalojen, kuten siian, ahvenen ja hauen suhteen alamittoja ei ole käytössä. Vastuullinen kalastaja kuitenkin muistaa, ettei pikkusinteissä ole juurikaan syötävää - ja toisaalta myös saaliin kunniallisen käsittelyn sekä sen, ettei kaloja tule eikä kannata huippusyönninkään sattuessa lahdata yli oman tarpeen.

Ja mikäli jokin asia jää askarruttamaan, kysyminen kannattaa aina. Nykypäivän kalastajat, niin paikalliset kuin vierailevatkin sellaiset, ovat liikkeellä poikkeuksetta avoimin mielin, ja neuvovat varmasti mielellään niin aloittelijoita kuin kaikkia muitakin tiedonhaluisia.

19

Uistelu- ja järvikalastusretket Helposti vesille ja kalan makuun

V

esistöjen kirjomasta Kuusamosta löytyy omatoimikalastajalle loputon määrä kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia. Mutta entäs jos kalalle tekisi mieli, muttei omista välineitä, eikä ehkä oikein osaakaan, eikä ainakaan tiedä mihin mennä ? No, ei kun yhteydenotto Stella Polaris Adventuresiin ja Mustosen Markoon, niin alkaa tapahtua.

Laadukkaista ohjelmapalveluistaan jo parin vuosikymmenen ajan tunnetuksi tulleen Stella Polaris Adventuresin kesän tarjonnassa vesielementti on vahvasti läsnä. Ja eräänä tärkeimmistä osa-alueista tässä yhteydessä ovat erilaiset kalastuspalvelut ja -retket niin Kuusamon kalaisille järville kuin jylhille jokialueillekin.

– Helppoja, vaivattomia ja leppoisia tapoja tutustua kalastuksen saloihin ovat nimenomaan järville suuntautuvat uistelu- ja heittokalastusretket. Ja tuotteitahan löytyy laidasta laitaan, alkaen koko perheen kalastuskoulusta aina vaikkapa päivän mittaisiin VIP-uisteluretkiin, summaa Marko Mustonen ja jatkaa, että esim. järvikalastuksen ABC-nimellä kulkeva kalastuskoulu on hinnaltaan edullinen, ja parin tunnin mittaisen kestonsa puolesta se sopii erittäin hyvin myös perheen pienimmille.

– Ja VIP-uistelut ovat sitten nimensä mukaisesti koko päivän mittaisia täyden palvelun retkiä alueen parhaille järville, kuljetuksineen, eväineen jne. Asiakkaat siis haetaan majoituspaikasta, jonka jälkeen siirrymme alueen parhaille vetouistelujärville, ja ammattitaitoisen oppaan kipparoidessa venettä asiakkaat voivat nauttia kalastuksesta ja ihailla samalla Kuusamon ainutlaatuista luontoa, esittelee Mustonen.

Mustosen vetämillä uisteluretkillä pääkohteina ovat Muojärvi ja Kitkajärvi, ja tavoiteltavista kalalajeista kärkipäässä ovat jalokalat järvilohi sekä -taimen.

– Kalaakin saadaan käytännössä joka reissulla. Ja vaikka nykyiseen alamittaan eli 60 senttiin ei välttämättä aina ylletä, niin asiakkaat ovat poikkeuksetta todella tyytyväisiä myöskin sellaisiin 55-senttisiin, joka tahtoo olla se yleisin saaliskalan koko, sanoo Mustonen, jonka uisteluosaamisessa pääpaino on nimenomaan jalokalojen puolella.

– Mutta tokihan haukea ja muitakin kaloja pyydetään asiakkaan näin halutessa, ja silloin erinomainen kohde on mm. Kuusamojärvi, mainitsee Mustonen.

Uistelu- ja järvikalastusretkillä ensisijaisena veneenä käytössä on Trophy 2152WA -uisteluvene, josta löytyy täydellinen kalastusvarustus niin heitto- kuin uistelukalastukseenkin.

– Osittain katetun veneen keulahyttiin mahtuu kerralla 4- 5 henkilöä kertoilemaan kalastustarinoita tai vaikkapa nauttimaan eväitä. Hytissä on myös lämmitys, joten olot saadaan varmasti mukaviksi kelillä kuin kelillä.

– Veneen moottorista löytyy puolestaan tehoa 220 hv, joten siirtyminen kalastuskohteesta toiseen sujuu ripeästi, ja saalista varten

Täysinvarusteltu uisteluvene on vaikuttava näky. Jokaiselle välineelle on kuitenkin paikkansa ja tarkoituksensa, ja ammattitaitoisen kipparin opastuksella kalastaminen on helppoa sekä nautinnollista – ja saalistakin saadaan tottakai. veneessä ovat myös asianmukaiset kiertovesisumput, joten lämpimälläkin ilmalla kalat säilyvät tuoreena kotiin asti, Mustonen esittelee.

Täysinvarusteltua uisteluvenettä silmäillessään ensivaikutelma voi asiaa tuntemattomalle olla hivenen hämmentäväkin. Vapoja törröttää joka suuntaan kuin siilissä piikkejä, vieheitä, välineitä ja muita apuneuvoja roikkuu sieltä täältä, ja tekniikkaakin riittää joka lähtöön. Kaikelle on kuitenkin paikkansa, tarpeensa ja toimintansa, eikä tekniikankaan määrää kannata ainakaan pelätä, sanoo Mustonen.

– Ja kun asiakkaiden kanssa lähdetään järvelle ja saavutaan uistelualueelle, heille näytetään ja opastetaan miten vieheet laitetaan vetoon, jonka jälkeen he itse saavat virittää loput vavat ja vieheet veneen perään. Kipparin tehtävänä on veneen ohjaaminen juuri niille parhaille ottipaikoille, ja asiakkaat huolehtivat sitten lopusta - mukaanlukien kalojen väsyttely. Retkien aikana ja jälkeen asiakas saa neuvot myös saaliin oikeaoppiseen käsittelyyn sekä siihen, miten saaliista saa valmistettua maukkaan aterian, Mustonen toteaa ja jatkaa, että asiakkaiden kanssa on Kuusamon vesillä luonnollisesti koettu myös muutamia normaaliakin mieliinpainuvampia tilanteita.

– Se kuuluisa viiden kilon rajakin on useampaan otteeseen rikottu, ja eräällä niistä kerroista asiakasryhmä oli majapaikkansa ravintolassa edellisiltana nauttinut päivälliseksi norjalaista lohifilettä. Aamulla uistelureissulle lähtiessään seurue oli leukaillut majapaikan isännälle, että tänään sitten syödään saman kokoluokan punalihaista, itse ongittua ja taatusti pyyntituoretta – ja niinhän siinä sitten kävi, että reilun viiden kilon lohen kanssa he majapaikkaansa illalla palasivat, Mustonen virnistää.

Lisätietoja Stella Polaris Adventuresin tarjonnasta saa kätevimmin nettisivujen www.stellapolaris.fi kautta, mistä löytyvät luonnollisesti myös yhteystiedot sekä verkkokauppa, josta erilaisten retkien, palveluiden sekä majoitustenkin varaaminen onnistuu vaikkapa saman tien.

Kattavimmat tuotetiedot kalastukseen liittyvistä palveluista löytyvät puolestaan Stella Polaris Adventuresin sisaryrityksen Fishing Excursions Finland Oy:n omilta nettisivuilta, osoitteesta www.fef.fi.

Ja vaikka kalastustoiminnan pääpaikka Kuusamossa onkin, järjestyvät yrityksen kautta ikimuistoiset kalaretket myös muihin kohteisiin niin Suomessa, Ruotsissa kuin myös Venäjälläkin.

Marko Mustonen ja malliesimerkki Kuusamonkin järvialueilla mukavasti yleistyneestä järvilohesta.

KALASTUSRETKET JA RISTEILYT

www.fishingkuusamo.fi puh. 044 555 0465

20

Vieheistä ja välineistä vähäsen

K Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit koko kesäksi ja joka säälle Kauris 22.12.-20.1.

Onnistut tojen teolla nauttimaan tästä kesästä. Ei missään nimessä jäähä nyt varjoihin piilottelemaan vaan nyt mennään sinne missä paistaa.

Lomaile löysin rantein, äläkä jännitä. Kun löydät rennomman puolesi, niin huomaat ettei kesä meinaa loppua lainkaan.

Vesimies 21.1.-19.2.

Luovit kesän kuohuissa kivasti kaikki karikot ja kivikot väistellen.

Kauniisti paistaa kohdallasi aamusta iltaan. Mikäli pelaat korttisi oikein niin huomaat, että tästä kehkeytyy sellainen kesä jota muistellaan vielä kiikkustuolissa vuosikymmenten päästä.

Kalat 20.2.-20.3.

Sydämesi tahtoo toista ja jäkesi aivan muuta. Tiijjät, että ruoho on vihreämpää aijjan toisella puolen, mutta että ei täällä vastarannallakkaa kauhian ikävää ole. Helepottaa elämää ja tunnelmaa kummasti kunhan vain valittet puoles, ekkä jää puolitankoon killumaan.

Oinas 21.3.-20.4.

Sokka irti ja päätä pahkaa kiinni kesään. Ei hätää, vaikka välillä meinaakin karata hieman lapasesta. Olet käytännönläheinen immeinen, ekkä kuitenkaan sorru villeimmissä kuvitelmissakaan liiallisuuksiin. Talavella sitten joutaa hilijentymmään. Nyt kauhotaan kaksin käsin valoa, lämpöä ja aurinkoa talteen.

Härkä 21.4.-20.5.

Suvi suloinen käsittellee siua nyt oikein silikkihansikkain. Hymmyilee ja hoivaa, korjaa kaikki pitkän talaven aikana syntyneet kolhut ja haavat. Näin löytyy syy myös aitoon hymmyyn. Huomaat, ettei lomafiilikseen aina tarvita tiukkaa aikataulutusta ja suunnitelmaa.

Kaksoset 21.5.-21.6.

Olet hyvvää seuraa ja tiijjät sen. Kannattaa hankkiutua erityisen näkösälle heti ja kohta kunhan vain kiireiltäsi vain jouvvat. Ja jouvvathan sinä. Kesässäsi eivät ees sajepilivet saa sisäistä aurinkoasi sammumaan. Mahollisuuksien rajoissa koeta myös matkustella paljon.

Rapu 22.6.-22.7.

Viivy vielä hetki siellä pilvilinnamaassa, jonka olet talven aikana ympärillesi rakentanu. Samassa pumpulissa kun kieriskelet koko suven, niin kesämieltä riittää vielä tulevaisuuteenki. Juomakulttuurisi vaihtuu keskieurooppalaiseen suuntaan, ainakin kahvin ja osalta.

Leijona 23.7.-22.8.

Olkoonkin että lomasi tänä kesänä suurimmilta osin nouvvattellee perinteistä kaavaa, niin ei se sitä tarkoita, etteikö kuiten ois yllätyksiä luvassa. Hyväntuulisuuttasi eivät mielen pienet ukkoskuurot synkennä vaan rinnassasi pumppaa oikea ilon moottori. Olet sydämesi pohjasta kesäihminen.

Neitsyt 23.8.-23.9.

Tärkiää tänä kesänä on, ettet päästä päästä ulos niitä paikoin eriskummallisia ajatuksia ennen kuin olet loppuun asti pureskellu ne valamiiksi ja esityskuntoisiksi. Saat porukat völijyyn heti, kunhan vain ensin maltat puntaroijja asioijjen kaikki puolet ja otat ne huomioon.

Vaaka 24.9.-23.10.

Kalavalleijjen mestarina kerrot kertomistasi sitä yhtä tarinaa, vaikka tiijjät, että se on yhtä totta kuin vaaliehokkaijjen vaaliluppaukset.

Ymmärrä ajoissa lopettaa, se pelastaa kesäsi. Mieli puhtaana ja ilman omantunnon soimaamista on huomattavasti helepompi kurvailla hänen kanssaan auringonlaskuun.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Ei kunnon lommaa voita mikkään. Toki on myös niin, että siellä kesä, missä mieli haluaa. Sie halut, että kesä on aina mukanasi ja elät sen mukaan. Yhtä auringonpaisteista ihimistä saakin nyt maanpäältä hakia. Hankkiudu kaltaistesi joukkoon, sillä te jos ketkä voitte tehdä maailmasta piirun verran paremman paikan vain pelkällä läsnäololla.

Jousimies 23.11.-21.12.

On erinomamainen lääke se kaikkeen vaivaan, kun kääntää katseensa tulevaan, eikä märehi menneisyyvvessä. Kohdallesi sattuu äkkilähtö kesään ja heti perrään salamapaluu arkeen. Mutta näin pienistä pätkistä kun kesän rakentaa, niin sitä riittää pidempään.

Syämmessä täräjää. Tiijjä sitte että mikä.

uusamon kuuluisat kalavedet kätkevät veden pinnan alleen sellaisia kehukaloja, että niiden houkuttelemana jokivarsille saapuu joka vuosi kalamiehiä ja -naisia aina ulkomaita myöten.

Seuraavassa muutamia viehe- ja välinevalintoihin liittyviä peruslähtökohtia, joiden pohjalta kalan makuun on mahdollista päästä niin kuuluilla taimenjoilla, kuin myös paikkakunnan muillakin kalavesillä.

Venäjän puolelta Kuusamon jokiin, Kuusinkiin, Kitkaan ja Oulankaan vaeltavaa taimenta kalastettaessa tulee pitää mielessä pari tärkeää seikkaa. Ensinnäkin kala noustessaan jokeen sulkee suunsa - se ei siis ota viehettä tyydyttääkseen nälkänsä, vaan silkasta ärsykkeestä. Taimen pitää siis saada menettämään malttinsa niin, että isku vieheeseen tapahtuu. Taimen käyttäytyy hyvin paljon samalla tavoin kuin merilohi kutuvaelluksellaan, ja kuten kokeneemmat kalamiehet tietävät, lohikaan ei nappaa vieheeseen nälkänsä takia.

Toiseksi, taimenen kutuvaellus tapahtuu sykäyksittäin, parvissa.

Kalat nousevat jokea ylöspäin ja pysähtelevät monesti vuosi vuoden jälkeen samoille paikoille levähtämään, kunnes jatkavat matkaansa ylävirtaan. Tästä johtuen tunnetuimmat kalojen levähdyspaikat on kansoitettu kalamiesten toimesta joka kesä. Tällaisen paikan löytäminen onkin myös ensikertalaiselle helppoa - vaikka taimenesta ei näkyisi vilahdustakaan, niin kalamiesten määrä ja sinnikäs yrittäminen paikalla paljastaa kohteen.

Eikä vieheen valinnastakaan tarvitse mitään salatiedettä tehdä - kunhan vain valitsee rasiasta juuri sen kuvan taikka perhon, johon itse uskoo ja luottaa, niin ollaan jo voiton puolella. Tällaisella luottovieheellä tulee kalastaneeksi tarkemmin ja keskittyneemmin ja tulostakin syntyy. Sillä niinhän se on, että jos johonkin oikein uskoo, niin lopputulos on totta ja usko realisoituu parhaimmillaan hienona saaliina.

Uistinpakkiin ei välttämättä tarvitse kuin kolme erilaista viehettä pärjätäkseen. Yksi olkoon vaappu, toinen lusikkauistin ja kolmas lippauistin, eli vilikku, niin kuin Kuusamossa sanotaan. Vilikku kuuluu kalamiehen perustyökaluihin, jollaisia ilman ei kannata lähteä edes sinne merta edemmäs kalaan. Vilikkuja, erivärisiä, saakin olla rasioissa kelpo otos mukana, ja mielellään vähintään kahta/kolmea eri kokoa.

Vilikku on myös siitä näppärä vekotin, että sillä saa oikeastaan kaikenlaista kalaa. Sen kelpuuttavat viimeiseksi ateriakseen niin harjukset, ahvenet, hauet kuin taimenetkin. Oikein kovalle syönnille intoutuva siikakin saattaa varsinkin juhannuskesällä nielaista lippauistimen suuhunsa. Lipan värityksestä parhaimmiksi on taimenen pyynnissä koettu mustakuparin, puna-hopea ja keltamustan kaltaiset väriyhdistelmät.

Vaappuja on kaiken kokoisia ja värisiä. Helposti menee sormi

suuhun, kun pitäisi keksiä, että mitä kaloille tarjoaisi. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä kirkkaampi keli, sitä kirkkaampi viehe, eli auringon paisteella keltaista, vihreää jne., kun taas vesisateella ja yöllä tarjotaan tummempaa sävyä. Aivan metsään ei värivalinnassa mennä, jos kalastetaan vaikkapa koko kausi kauttaaltaan punaisella vaapulla.

Lusikkauistimista kauttaaltaan hopeinen on aina luotettava valinta. Näiden vieheiden kanssa noudatetaan myös samanlaista sääntöä, kuin vaappujenkin kanssa, eli kirkkaalla kelillä kirkkaita vieheitä ja tummemmalla kelillä tummempia. Ja vieheistä puhuttaessahan tulee sitten aina muistaa myös se, että itse asiassa vieheen värilläkään ei kyllä ole niin väliä, kunhan viehe vain muistetaan pitää vedessä pyytämässä. Siellä se viimeinen tuomari kuitenkin on.

Vieheiden toimittamiseen sinne, missä niiden on sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoitus toimia, tarvitaan tietenkin jonkinlaista vapa-, kela- ja siima-arsenaalia.

Mikäli käytössä on jo aiemmin ollut jokin toimiva ja hyväksi havaittu välinekokoonpano, ei asiassa ole syytä muutoksiin - peruskesäkalastukseen tarkoitetulla välineistöllä pärjää myös Kuusamon vesillä, niin taimenjoilla kuin muuallakin.

Ja mikäli välineistö kaipaa päivitystä tai kalakärpänen sattuu puraisemaan vaikkapa ns. satunnaista matkailijaa peräti ensimmäistä kertaa, auttavat paikalliset kalastusvälinemyyjät varmasti toimivan ja kulloisiinkin olosuhteisiin sopivan kokoonpanon löytymisessä. Hyvä peruslähtökohta on joka tapauksessa 6-7 -jalkainen eli 180-210 -senttiä pitkä vapa sekä pienehkö tai keskisuuri avokela, johon ladataan 100-150 metriä 0.25 - 0.35 -millistä siimaa.

Tuostapa välineistöä on hyvä sitten säätää omien mieltymysten ja kalapaikkojen mukaan kevyempään taikka raskaampaan suuntaan. Tilanteen mukaan voi harkita mm. kevyttä ja näppärää UL-kokoonpanoa pikkuvieheiden heittelyyn esim. ahventen tai siikojen kurittamiseksi, taikka sitten raskaampaa kokoonpanoa vaikkapa taimenvesille sekä haukijahtiin.

Perhovälineiden suhteen hyvä jokapaikan perus-setti Kuusamon vesille koostuu esim. 8-9 -jalkaisesta eli 240-270 cm pitkästä #5-6 -luokan vavasta, vapaan sopivasta kelluvasta perhosiimasta sekä kelasta, johon perhosiiman ohella mahtuu muutamankaan kymmenen metrin verran asianmukaista pohjasiimaa.

Ja kuten uistinvälineidenkin suhteen, löytyy paikkakunnan kalastustarvikekauppiailta myös perhopuolelle taattua asiantuntemusta, jonka avulla välineistö saadaan mitoitettua viimeisen päälle - niin kalastajan itsensä kuin tulevan käyttötarkoituksenkin kannalta katsottuna.

Perhokalastus on lajiin vihkiytyneille monella tapaa mielekästä puuhaa, sillä moni perhokalastaja mm. tekee vieheensä eli perhot ihan itse. Toki touhun makuun

pääsee myös perhoilla, joita myydään hyvin varustelluissa kalastustarvikeliikkeissä. Monasti paikkakunnan omista kaupoista hankitut perhot ovat vieläpä nimenomaan paikallisten (lue: asiansa ja olosuhteet tarkoin tuntevien huipputason perhonsitojien) valmistamia, joten toimivuus ainakin kotivesillä on niiltä osin taattu.

Kuusamon taimenille maistuvat monenlaiset perhot. Erilaisilla ns. lohiperhomaisilla sidoksilla saadaan vuosittain aikaiseksi mukavia tuloksia taimenvesilläkin, mutta hyvin usein taimen kelpuuttaa myös esim. pientä kivisimppua mallaavan ns. muddler/spuddler -sidoksen. Taimenten suuret antipatiat kivisimppuja kohtaan johtunevat näiden pikkuveijareiden tavasta kärkkyä kutevien kalojen mätimunia ravinnokseen, joka puolestaan on jälkikasvuaan suojelevan taimenen mielestä kivisimpun viimeinen virhe.

Simppujäljitelmiä saakin olla joelle lähdettäessä rasiat väärällään ja kaiken värisinä. Itse jäljiteltävä kalahan on ruskehtava ja likaisen keltainen. Muita hyväksi havaittuja väriyhdistelmiä ovat kokonaan musta, vihreä ja keltainen.

Perhon koko vaihtelee veden lämpötilan mukaan aina isosta, nro 2 koukkuun sidosta perhosta aina 12 -kokoiseen koukkuun sidottuun pikku striimeriin.

Harjusten ja siikojen silmää miellyttävät puolestaan erilaiset vesihyönteisiä jäljittelevät sidokset. Näiden kalojen ruokavalio riippuu paljolti kulloisestakin ajankohdasta, mutta nyrkkisääntönä olkoon, että kauden alussa perhot tulee saada lähelle pohjaa.

Kesän edistyessä lähestytään pintavesiä ja syksyn tullen alkaa sitten pintaperhokalastuksen juhlakausi oikein toden teolla.

Ja vihreän ja ruskean sävyiset pienet perhothan toimivat Kuusamon virtavesillä varmasti - aina.

Aina ei kuitenkaan tarvitse lähteä selekä vääränä vapoja ja vieheitä virtavesille kantamaan, vaan kalastuksen makuun pääsee myös ihan mökkilaiturilta taikka lähilammelta. Hauet ja ahvenet nappaavat hanakasti kaikkiin em. viehetyyppeihin, siian soutu-uistelu on parhaimmillaan todella leppoisaa ja tuottoisaa puuhaa, ja aivan mainiota kesäpäivän, illan ja yönkin ajanvietettä on vanha kunnon mato-onginta.

Alan hienouksiin voi toki vihkiytyä ihan huolellakin, mutta perinteinen punavalkoinen koho, paino sekä koukku -systeemi toimii myös takuuvarmasti paikassa kuin paikassa. Tärkeää on muistaa vain, että vaikka onkiminen on jokamiehenoikeus, niin se on kuitenkin AINA kiellettyä lohi- ja siikapitoisissa virtavesissä.

Ja matohan maistuu kaikille kaloille, mitä nyt laiturihollille, lammenrantamiin taikka veneen alle juuri sillä hetkellä sattuu osumaan. Onkimisen sietämätön keveys ja rauhallisuus on rentoa puuhaa, ja kohon liikkeitä seuraillessa sielukin lepää.

21







&



   

Kuva: Jari Mattila.



Pienemmät virtavedet, järvet ja lammet – etsi ikioma kalapaikkasi

K

olmen suuren taimenvirran lisäksi Kuusamosta löytyy myös iso liuta muita virtavesiä, joilla ei useinkaan kalamiehiä ruuhkaksi asti ole. Ja kun listaan lisätään järvet ja lammet, annos tutkimusmatkailuhenkeä sekä ripaus seikkailumieltä, niin jokaiselle voi löytyä se ihan ikioma kalapaikka, jossa saa kalastella erämaan rauhassa vain joen tai laineiden laulua kuunnellen.

Kuusingille matkaavat kulkevat monesti onnensa ohitse.

Samoilla seuduilla Koillis-Kuusamossa kun nimittäin virtailee muutamia todella mukavia jokia, joissa uistimia ja perhoja odottelevat niin täplikkäät taimenet, mojovat harjukset kuin kirkaskylkiset siiatkin.

Kuuluisimpia näistä vesistä ovat eittämättä Varisjoki ja Suininginjoki. Molempien vedet virtaavat Kuusingin suuntaan ja Myllykosken kalatien ansiosta myös Kuusingin taimenilla on vapaa pääsy näille vesille. Molemmissa joissa elää myös oma taimenkantansa, mutta myös oikean mahtitaimenen siimanpäähän sattuminen ei ole mikään mahdottomuus. Myös harjukset, sekä varsinkin Varisjoessa siika, tuovat oman lisänsä näiden kahden joen saaliskirjoon. Varisjoella kalastuslupa kattaa noin seitsemän kilometrin alueen, joten kalastettavaa kyllä riittää.

Hieman näitä kahta em. jokea pienempi Maivajoki löytyy Maivajärven ja Kiitämäjärven välistä.

Joessa on harjusta, runsaasti siikaa ja jonkin verran taimenta. Kalastusalue on 3.8 km, joista koskivesiä reilu puoli kilometriä.

Pukarijoki on puolestaan pieni ja vaatimaton kalastuskohde Kiitämäjärven itäpuolella. Kalastusalue on noin 2,3 km, joista koskivesien osuus vain 300 metriä. Pienuus voi tässä tapauksessa hieman kulkijaa hämätä, sillä Pukarinjoen kätköistä saattaa osaava harjuksenkalastelija löytää elämänsä yllätyksen. Alkukesän aikana kalamiehen saattavat varsinkin joen alaosissa yllättää myös tanakat säynävät, jotka esim. savustuslaatikon kautta ruoka-

pöytään nostettuna vievät kielen mennessään...

Järvilohien pääsy Venäjän puolelta Pistojoen kautta Kaakkois-Kuusamoon mahdollistaa kyseisen kalalajin saannin myös Suomen puolen vesialueilta. Eikäpä mahdollisuuksia järviloheen ainakaan huononna se tosiasia, että alueen järviin on tehokkaan istutustoiminnan ansiosta aikaansaatu hyvät järvilohikannat.

Kuuluisimmat koskikalastuskohteet näillä seuduin kantavat nimiä Multikoski, Piikstammi sekä Syväjoki.

Multikoskessa on runsas harjus- ja siikakanta. Syväjoki taas on nimensä veroinen, hitaasti kiiruhtava ja syvä virta, joka on kuin luotu pintaperhokalastusta varten. Uistinmiehen kuparinsävyiset lipat ja pienet vaaput ovat paikoin niiden kuuluisien kirveenvarren mittaisten harjusten mieleen.

Piikstammi on kalaisa ”portti” Muojärven ja Joukamojärven välissä, ja tätä kautta liikkuvat vesialueiden välillä paitsi siiat ja harjukset, niin myös Pistojoen vesistön järvilohet. Maisemiltaan mukavan hiekkakankaan läpi virtaavalla Piikstammella viihtyy mainiosti myös koko perhe.

Säynäjäjoki juoksuttaa vesiään puolestaan Ouluntien alta, parin kilometrin päässä Kuusamon keskustasta Ouluun päin. Nimensä mukaisesti se tunnetaan varsinkin alkukesäisenä säynäjien pyyntipaikkana, mutta löytyypä joesta myös lohikaloja, joita edustavat runsaimmin harjukset.Myös siika kuuluu Säynäjäjoen vakioasukkaisiin.

Iijärvestä alkunsa saavaan Iijoen vesistöön siirryttäessä ensimmäinen koskenryöpsäys on Poussunkoski. Se on vanhastaan tunnettu kalapaikka, jossa viihtyvät niin taimen, siika kuin myös harjus. Poussunkoskella on myös liikuntarajoitteisille luotu mainiot mahdollisuudet harrastaa koskikalastusta, alueella kun on koskialueen lähes kokonaan kattava heittolaituri.

Kuusamon lounaisissa osissa vedet virtaavat Perämeren suun-





taan, ja yhtyvät näin ollen ennemmin tai myöhemmin Iijoen vesiin.

Korpuajoki on Kostonjoen sivujokiin kuuluva, tummavetinen ja hieman vaikeakulkuinen alue, mutta kalastuksellisesti joki on kuitenkin helppo. Korpuanjoessa asustaa hienoja harjuksia sekä paikoin myös taimenia.

Kuoliojoki virtaa suurimman osan matkastaan rikkonaisina koskina. Joesta löytyy harjusta, siikaa ja haukea, ja lottovoittajafiiliksiin pääsee, jos siiman päähän Kuoliojoelta tarttuu taimen. Mahdotonta se ei ole, muuta perin harvinaista.

Edellä mainittujen joki- ja virta-alueiden lisäksi Kuusamossa on toki koko joukko muitakin hienoja vesistöjä koskineen, nivoineen ja suvantoineen. Ja kun yhtälöön lisätään vielä lukemattomat järvi- ja lampivedet – joita muuten voi mainiosti tutkailla myös ilman venettäkin rannalta kalastaen – on lopputuloksena loputon kirjo kalastusmahdollisuuksia.

Eikä kohteiden löytämisessä kummoisiakaan kommervenkkejä tarvita – karttoihin sekä Kuusamon kalastusalueen omaan internet -sivustoon ( www.uistin.net ) syventymällä tutkimusmatkailua halajava kalastaja löytää varmasti mielenkiintoisen kohteen itselleen. Netin tarjoamista karttapalveluista yksi käyttökelpoisimpia on puolestaan Kansalaisen Karttapaikka, josta löytyy tarkkojen maastokarttojen ohella muuten myös tuoreet, pääosin vuosina 2010-13 otetut ilmakuvat koko Kuusamon alueelta.

Muistaa kuitenkin tulee, että myös näillä pienemmillä kalapaikoilla tarvitaan kalastuslupa.

Järvi- ja lampivesillä virvelöintiin soveltuu läänikohtainen kalastuslupa, ja jokialueilla ja virtapaikoilla kalastamiseen tarvitaan vesialueen omistajan lupa. Kaikkien pienempienkin vesialueiden saavutettavuudesta ja lupakäytännöistä tietoa löytyy varmimmin Kuusamon matkailu-infosta (Karhuntassu) sekä www.uistin. net -sivustolta.

    





22

Hengittävä rakenne ei ole hirsitaloissa itsestäänselvyys...

KERO-HIRSITALOT KUUSAMOLAISTA LAATUA

Kerontie 29, 93999 Kuusamo puh 040 168 1088

muoviton, ekologinen, energiatehokas, muovitontalo.fi

FIN5-Rastiviikko kerää suunnistusväen Kuusamoon

O

sa l l i stuja mää rä l t ää n suurimpiin kesätapahtumiin Kuusamossa lukeutuu kuluvana kesänä eittämättä perinteinen FIN5-suunnistusviikko. Rukan mahtavissa maisemissa 6.-12.7.2014 järjestettävä suunnistuksen suurtapahtuma kerää viikon aikana jopa 3000 osanottajaa.

Vuodesta 1984 saakka järjestetty Fin5-suunnistusviikko on yksi Suomen suosituimmista suunnistustapahtumista. Vuosittain tämä suunnistajien suvijuhla kerää tuhansia kilpailijoita ja kuntoilijoita nauttimaan harrastuksestaan.

Fin5-suunnistusviikolla kilpaillaan viidessä osakilpailussa, ja tarjolla on kilpasarjoja 10-vuotiaista aina 80-vuotiaisiin asti. Kilpasarjojen lisäksi valittavana on useita vaihtoehtoja kuntosuunnistajille. Viikolla riittää ohjelmaa myös perheen pikkuväelle, sillä lapsille tarjolla on ei-kilpailullinen toimintamuoto Rastiralli. Ja niille aivan kaikista pienimmille tekemistä tarjoa Muksula sillä aikaa, kun vanhemmat ovat metsässä rasteja

etsimässä.

Fin5-suunnistusviikko on merkittävä tapahtuma myös alueen elinkeinoelämälle, sillä monituhatpäinen suunnistajajoukko käyttää paikkakunnan majoitus-, ravintola- ja kauppapalveluita monipuolisesti viikon ajan.

Kuusamon ja Rukan FIN5rastiviikon Kisakylä on Rukan matkailukeskuksessa, Rukankylässä. Kilpailutoimisto sijaitsee Rukan kokouskeskuksessa, hotelli Rantasipi Rukahovissa.

Kilpailukeskukset sijaitsevat puolestaan Rukalta n. 10 km säteellä. Kaksi ensimmäistä kilpailua käydään Säkkilässä, Juumantien varressa, kolmas osakilpailu kilpaillaan Mustosenvaarantien varressa Noivioharjuilla ja kaksi viimeistä kilpailua ovat kisakylässä. Molemmissa maaliin saavutaan Rukan Hiihtostadionille.

Kisojen tarkka ohjelma ja aikataulut löytyvät mm. Rukan nettisivujen tapahtumakalenterin kautta, sekä tapahtuman omilta nettisivuilta http://2014.fin5.fi

Tukkilaiskisat jälleen Käylässä

K

uusamon Käylässä, Kitkajoen Käylänkoskella on kisailtu perinteisten Tukkilaiskisojen merkeissä jo vuodesta 1992. Tukkilaiset valtaavat Käylänkosken myös kesällä 2014 - tällä kertaa SM-kisojen tasoisesti ja yhtä aikaa suunnistuksen FIN5-viikon kanssa.

Käylän perinteiset Tukkilaiskisat käydään tänä vuonna heinäkuun toisena viikonloppuna.

Kisaviikonloppu käynnistyy jo perjantaina 11.7. klo 18 Käylänkymppi-juoksutapahtumalla.

Kokoontuminen juoksutapahtumaan Käylän Korpihovilla, ilmoittautuminen paikan päällä.

Itse Tukkilaiskisat, tänä vuonna siis SM-arvolla, ovat vuorossa lauantaina 12.7.2014 klo 11 alkaen. Lajeina kisoissa ovat maraton, rullaus, tukkilaisvala sekä koskenlasku tukilla. Lisäksi SM-kisalajina on joukkuesoutu 3-henkisin joukkuein).

Kisatapahtumat käynnistyvät klo 11 maratonilla, jonka jälkeen vuorossa ovat joukkuesoutu, rullaus sekä tukkilaisvala. Kisojen näyttävin laji, Käylänkosken lasku tukilla seisten, starttaa klo 14.

Kisapaikalla on tukkilaislajien ohella myös runsaasti muutakin oheisohjelmaa, kuten mm. vanhojen traktorien näyttely, kanoottiesittelyä ja -testausta sekä lapsille pomppulinna ym.

Ruokaakin paikalla saa niin soppatykistä, kuin myös puffetista sekä laavulta makkaran, lättyjen, nokipannukahvien ja muiden virvokkeiden muodossa. Kisat juontaa Jaakko Heikkinen.

Ja oleellisena osana Käylän Tukkilaisviikonloppuun kuuluvat toki myös Tukkilaiskisatanssit ja -karaoke Korpihovilla. Illan orkesterina kuullaan teemaan sopivasti Tukkijätkiä, ja tanssit alkavat la 12.7. klo 20.00.

23

OHJELMAPALVELUT | MATKANJÄRJESTÄJÄ | VUOKRAAMO

Rukanriutta 7 (Rukamarketin kiinteistö) (08) 8522 007 | info@rukaadventures.fi www.rukaadventures.fi

Osta Omaksi Pala Kuusamoa!

Kurkista mallistoomme, tutustu hintoihin ja ole yhteydessä lähimpään myyjäämme.

Kuusamo, Puh. 044 778 9210 Oulu, Puh. 040 551 7135 Kaikki Suomen myyjämme löydät osoitteessa:

www.kuusamohirsitalot.fi Kuusamo Nuuna