RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com
Nro 8 – 2013
Meno vinkk 26.4. ejä – 30. 5.
26.4. – 30.5.2013
J
Vappua vaille valmis
ovain joutui kevät. Talvi sekä hiihtokausi alkaa olemaan jotakuinkin taakse jäänyttä elämää ja muistojen kultalaan kirjailtu kultareunuksin. Rukalla toki rinteissä lunta riittää vielä pitkälle kesään ja perinteisesti kaikkein maukkaimmat kelit viihtymiselle ovatkin olleet siinä äitienpäivän tienoilla. Suomalaisesta kansanjuhlaperinteestä vappu on ehkä sittenkin se kaikkein jaloin. Vappu ei vaadi juhlapaikalta häävejä, eikä kuusta olohuoneen nurkkaan saati juhannuskoivuja porstuaan, vaan sitä voidaan viettää ihan missä vaan ilman puiden katkomisia. Tunturissa vapputraditioita syntyy aina uusia sitä mukaa kun tarvitaan, mutta jotain tuttua ja turvallista Rukan vapussa on mukana myös tänäkin vuonna. Rukan hiihto ja talvikausi on vappua vaille valmis.
Rukan Wappulounas 2013 Tunturin perineikäs Wappulounas kestää tänäkin vuonna ne perinteiset kolme päivää. Wappulounaalla nautitaan jälleen lumilautailusta ja mitä erikoisimmista
suorituspaikoista, leppoisasta fiiliksestä, huumaannuttavasta after-ski tunnelmasta ja käsittämättömän hillittömistä iltabileistä. Wappulounaan biletunnelmasta vastaavat tänä vuonna muun muassa JamA-Holics, Jätkäjätkät, Karri Koira & Ruudolf. Vappuaattona biletetään Pisteessä ne perinteiset Hawaii -bileet, jolloin huomataan, että jos ei itse pääse biitsille, niin biitsi tulee bilettäjän luokse. Zonessa tiistaina 30. huhtikuuta juhlakansan villitsee ei enempää, eikä vähempää, kuin Mr. Antti Tuisku suoraan Suomen Rovaniemeltä ja populäärimusiikin tähtitaivaalta. Vapun jälkeen onkin hyvä kääntää katseet kohden talviuniltaan heräilevää luontoa ja Kuusamon ja Rukaa ympäröivää luonnon omaa huvipuistoa. Vapun kautta kirmaten kesälaitumille käy tie.
Irti lumen ja jään kahleista Rukalla rinteissä ja rinteiden juurella meininki hieman laantuu kesän kynnyksellä.
Jätkätjätkät villitsee väkeä Rukan Vappulounaalla.
Taattua menoa riittää varmuudella kuitenkin aina äitienpäivään saakka, jota on pidetty perinteisesti Rukalla menestyksekkään hiihtokauden päättävänä juhlapyhänä. Toki rinteitä pidetään auki mahdollisuuksien mukaan myös pidempään ja Rukan kesärinne avautuu myös ajallaan. Saaruassa lumi pöllyää pitkälle kesäkuuhun. Toukokuussa tunturin juurelta väki aloittaa vaeltamisen hieman laajemmalle säteelle. Oulangan kansallispuistossa käy kova tohina, kun luonto heräilee talviuniltaan kesään. Pohjoisessa kevät on lyhyt mutta kiivas. On upea nähdä kuinka luonto räjähtää sykkimään elämää. Kuusamon kohisevat kosket ja erämaaluonto on erinomaisten päiväretkien ja pidempienkin vierailujen taattu aarreaitta, jonne mieli halajaa kerran päästyään yhä uudelleen ja uudelleen. Karhunkierros on legendaarinen vaellusreitti halki Suomen upeimman luonnon. Pieni Karhunkierros puolestaan on hiottu timantti ja oikea kruunun jalokivi jokaisen kynnelle kykenevän päiväretkeilijän ohjelmistossa.
Oulankajoen kevättulva on todellinen luonnonnäytelmä. Vesi ryöppyää, kohisee, vaahtoaa, kuljettaen mukanaan monenlaista irtoainesta: mutaa, puunpalasia, oksia – ja joskus reittirakenteitakin. Oulanka on sanan mukaisesti tulviva joki.
Oulankajoki tulvii taas
Oulankajoen tulva on jyhkeää nähtävää. (Kuva: Metsähallitus)
O
ulankajoen tulva saa alkunsa Sallan puolella sijaitsevien laajojen suoalueiden, jokien ja purojen alkaessa sulaa. Äkillisesti nouseva vesi rikkoo joen jääkannen, ja jäät kulkeutuvat virran mukana alavirtaan. Oulankajoen kevättulvan aikana vesi nousee jokiuomassa tavallisesti pari-kolmekin metriä normaalin yläpuolelle. Vuonna 2010 tulva katkaisi Karhunkier-
ros-reitin ja siirsi reitin siltoja paikoiltaan. Myös viime kevään tulvasta kehittyi odotettua voimakkaampi. Tämän kevään säät ovat olleet oikukkaat, joten tulvan laatua on vaikea ennustaa. Vanhoja ennusmerkkejä lukevat paikalliset povaavat kuitenkin pitkästä aikaa näyttävää jäiden lähtöä joesta.
Joen nimi juontuu vanhoista hämäläismurteista tarkoittaen
tulvivaa. Oulankajoki tulvii keväällä ja toisinaan myös pitkien sadejaksojen aikana syksyllä. Oulangan kansallispuiston luonto hyötyy tulvan vaikutuksesta mm. perinneniittyjen kasvillisuuden kannalta. Erityisesti kevättulva ja jäiden lähtö pitää kurissa ranta-alueiden vesakoitumista, tuo niityille runsaasti ravinteita ja kuljettaa kasvien siemeniä uusille kasvupaikoille. Suomen kansallismaise-
Kansallispuistoissa riittää koettavaa kesälläkin Nähtävää Koillismaan luonnossa riittää yllin kyllin myös kesällä. Retkeily on yhä suositumpi luonnossa liikkumisen muoto, ja Oulangan ohella hienoja retkielämyksiä jokaisena vuodenaikana tarjoavat alueella olevat kolme kansallispuistoa – Oulanka, Syöte ja Riisitunturi. Luonnossa riittää puuhailtavaa, olipa sitten metsässä tai veden äärellä. Alueen upeat retkeily- ja melontareitit tarjoavat paljon nähtävää ja koettavaa. Kesälle ja syksylle kannattaa miettiä uuttakin tekemistä tai uusia reittejä tuttujen aktiviteettien lisäksi. Tietoa retkikohteista ja niiden palveluista saa luontokeskuksista, jotka palvelevat myös alueen mökkeilijöitä. Nyt reippaasti nauttimaan ulkoilmaelämästä, kesä on vain kerran vuodessa – mainio tapa luontoelämyksen saamiseen on esimerkiksi piristävä päiväretki, jollaisia varten alueen kansallispuistoista löytyy lukuisia, toinen
toistaan upeampia päiväretkikohteita. Päiväretkikohteet ovat helposti saavutettavissa, ja nimensäkin perusteella suhteellisen lyhyitä. Riisin rietas, Rytivaaran kierros, Kanjonin kurkkaus – valitse itsellesi sopiva ja lähde nauttimaan suven suloisuudesta luonnon helmassa. Kesä on myös vaelluksen sesonkiaikaa. Vaellusreittejä riittää jokaiseen makuun: pitkiä erämaisia reittejä, sekä lyhyempiä, hyvillä palveluilla varustettuja reittejä. Jokainen vaellus tuo tullessaan uusia elämyksiä, myös stressin lieventäjänä vaeltaminen on ihan ykkönen ja keskellä erämaata sielu lepää. Mikset siis käyttäisi osaa kesälomastasi rentoutuen vaikkapa rinkka selässä? Vallan mainio tapa tutustua kesäiseen luontoon on myös melonta. Aloittaa voi vaikka käymällä peruskurssin, joita melontakerhot järjestävät, tai läh-
miinkin lukeutuvia tulvaniittyjä latoineen on Oulangalla yli 40. Retkeilijä voi havaita tulvan jättämiä jälkiä kesällä veden nostamina aineksina parin metrin korkeudessa joen varren pensaikoissa erityisesti Oulankajoen alaosan vesiretkeilyreitillä. Niittyperinnettä sekä näiden luonnon niittyjen monimuotoisuutta pidetään yllä kansallispuistossa kesäisin järjestettävien niittotalkoiden muodossa.
Tulvaa voi seurata paikan päällä turvallisesti esimerkiksi Oulankajoen sillalla ja Kiutakönkään koskella. Linkkejä internetissä oleviin tulvaennusteisiin sekä ajankohtaisia kuvia löydät Oulangan Facebook-sivuilla ja Luontoon.fi:ssä. Lisätietoja kertoillaan myös Oulangan luontokeskuksesta puh. 040 732 5615
Oulangan kansallispuiston tulevia tapahtumia teä järjestetylle melontaretkelle oppaan johdolla. Meloessa saa aivan uuden näkökulman luontoon, kun kanootti lipuu hiljaisesti, ja näkymäkin on aivan toisenlainen kuin jalan liikkuessa. Retkeilyvarusteet kulkevat kätevästi ja kevyesti kanootissa. Ja mikä parasta: melonta on erinomaista selkä-hartiajumppaa.
Oulangan kansallispuiston tulevan kesän tapahtumiin kuuluvat jälleen mm. luonnonniittyjen hoitotalkoot.
1.4.-5.5 Kaamoskamera Ry:n luontokuvia; Koillismaan syksy 18.5. Leo Koutaniemen tulva-aiheinen yleisöluento; luontokeskuksen väen opastama retki Kiutakönkäälle 24.5. - 31.8. Ötökkö Oulangan luontokeskuksen vintillä 24.5. Euroopan kansallispuistopäivä 16.5.-31.7. Suoma ja Raimo Ylisuvanto: Valokuvia Oulangan kansallispuistosta 5.6. Reino Rinteen muistomerkin julkistaminen Kiutakönkäällä; juhlaseminaari Oulangan tutkimusasemalla 16.6. Pohjolan Luonnonkukkien päivä: Opastettu retki 15.7. Vasaojan niittotalkoot; Hautajärvi-päivä 20.7. Oulangan Heinähässäkkä 1.8.-30.9. Pertti Kaikkonen: Pohjoisen taikaa 31.8. Suomen luonnon päivä 14.9. Yhteislaulutilaisuus Timo Väisäsen johdolla Lisätietoja: Oulangan luontokeskus, puh. 040 732 5615 Hautajärven luontotalo, puh. 040 834 6814 Palvelupiste Karhuntassu, puh. 040 732 5614 Syötteen luontokeskus, puh. 0205 64 6550 www.luontoon.fi/oulanka www.luontoon.fi/syote www.luontoon.fi/riisitunturi
4
Katiskapyynnin MM-kisat 2013 Kuusamossa Katiskat Muojärveen kesäkuun lopussa
Kuusamon Muojärvellä mitellään katiskapyynnin maailmanmestaruuksista kesäkuun lopulla. Maailmanmestaruuksista kisaillaan miesten, naisten ja alle 15-v. nuorten sarjoissa sekä joukkuekilpailussa, ja maapallon parhaan katiskapyytäjän tittelin voi saavuttaa, vaikkei paikan päälle henkilökohtaisesti pääsisikään.
E
nsimmäiset katiskapyynnin MM-kisat pidettiin toukokuussa vuonna 1993 Korpilahden satamassa Päijänteen Kirkkolahdella. Innoittajana katiskakilpailulle oli mukavan tapahtuman lisäksi katiskapyynnin kehittäminen sekä ns. vähempiarvoisen kalan pyynti pois vesistöä rehevöittämästä. Keskimääräinen voittosaalis on ollut n. 20 kg. Kisat pidetään nyt 20. kerran, ja kisapaikkoina ovat Korpilahden lisäksi olleet Pello, Kuhmo, Kuusamo, Jyväskylä sekä Kemijärvi. Mukaan kisaan pääsee henkilökohtaisissa sarjoissa 20 e kilpailumaksulla/hlö, ja joukkueen kilpailumaksu 20 e/kilpailija. Kolmihenkisen joukkueen voivat muodostaa mihin tahansa henkilökohtaiseen sarjaan osallistuvat kilpailijat. Henkilökohtaisten sarjojen 3 parasta sekä 3 parasta joukkuetta palkitaan, ja lisäksi arvotaan kilpailijoiden kesken yllätyspalkintoja. Oman katiskan puuttuminenkaan ei estä kilpailuun osallistumista, sillä järjestäjillä on vuokrattavana kilpailukatiskoita hintaan 10 e/katiska. Ja kuten sanottua, onnistuu maailmanmestaruuden tavoittelu myös, mikäli itse ei kilpailupaikalle pääsisikään. Tällöin kisan järjestäjät laittavat katiskan järveen ja hoitavat myös saaliin punnitukseen.
Kisaan voi osallistua maksamalla kilpailumaksun kisojen tilille (Katiska 2013, FI95 1841
3500 0008 02) 20.6.2013 mennessä - henkilökohtaisen sarjan kilpailumaksu vuokrakatiskalla on 30 e. Lisätietoja ja ennakkoilmoittautumiset kilpailuun puhelimitse 0400 294 754 ajalla 3.6- 20.6.2013 tai s-posti ervastinlomat@luukku.com Sähköpostiviestiin tulee merkitä nimi, puhelinnumero ja mahdollinen joukkue. ”Etänä” katiskoiva kalastaja voi ilmoittaumisensa yhteydessä myös valita syvyyden, jossa arvelee kalojen liikkuvan. Merkitse syvyys A= katiskasi asetetaan 0-3 metrin syvyyteen, syvyys B= katiskasi asetetaan yli kolmen metrin syvyyteen kilpailualueelle.
Järjestäjien toimesta avustetaan toki myös paikan päällä kisaavia kilpailijoita katiskan laskussa ja nostossa. Vesialueella katiskaa käsittelevällä henkilöllä tulee olla valtion kalastuksenhoitomaksu suoritettuna, ellei ikänsä puolesta ole siitä vapautettu. Kilpailukatiskan suurin sallittu koko on 180 cm x 100 cm x 60 cm. Katiskan malli on vapaa, kunhan koko ei ylity. Kilpailussa ei saa käyttää syöttejä, tai hajusteita. Vilpillisesti toiminut kilpailija suljetaan kilpailusta, ja tarkemmat ohjeet annetaan ennen kilpailun alkua kilpailupaikalla.
Katiskapyynnin MM-kisojen ohjelma Kisojen tukikohtana on Kuusamon Muojärvellä toimiva Ervastin Lomat. Paikalla on luonnollisesti myös kisaravintola, joka tarjoaa niin ruokaa, juomaa kuin muitakin virvokkeita.
Lauantai 29.6.2013 11.00 13.00 14.00 18.00 21.00-
Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa MM-kisojen viralliset avajaiset Katiskoiden lasku alkaa Katiskoiden lasku päättyy Katiskoiden täyttymistä odottelemme Ervastin Lomien Riemuriihessa ”kututanssien” merkeissä, tahdittajana Juha Hietala.
Sunnuntai 30.6.2013 11.00 14.00-
Katiskoiden nosto alkaa Maailmanmestareiden palkitseminen
Päivien aikana myös muuta oheisohjelmaa, haitarin soittoa, kalankäsittelyyn liittyvää opastusta jne.
Sanna Laihola-Baas varustaa retkeilijät uusilla eväillä toukokuusta alkaen.
Taigasta kesällä retkiruokaa Rukan kyläkioski Taiga alkaa toukokuussa myydä vaivattomia eräeväitä retkeilijöille. Yhteistyö eväitä netissä myyvän Mustanvaaran Erän kanssa alkoi tänä keväänä. – Myyn peruselintarvikkeita, mutta maitopurkkeja ja leipiä on hankala ottaa evääksi retkelle. Eräs ystäväni oli tilannut Mustanvaaran eräeväitä ja suositteli niitä. Otin yhteyttä Tommy Nyholmiin, joka vastaa Eräeväsnettikaupasta. Mustanvaara ei toistaiseksi ole myynyt tuotteitaan kuin netissä, mutta yrityksessä kiinnostuttiin ajatuksesta, kertoo yrittäjä Sanna LaiholaBaas. Taiga tarjoaa Eräevään myötä aktiivisille ulkoilijoille hyvää ja ravitsevaa ruokaa, joka on helppo valmistaa eräolosuhteissa. Ruoat sopivat mukaan pidemmille vaelluksille, lyhyemmille retkille tai vaikka mökille vararuoaksi. – Heti valmiit retkiruoat ovat nimensä mukaisesti heti valmiita syötäväksi. Ne on tehty täysin valmiiksi ja pakattu kestäviin, ilmatiiviisiin pakkauksiin, jotka säilyttävät ruokien hyvän maun, aromit ja ominaisuudet. Retkiruoat voidaan nauttia tarpeen vaatiessa jopa kylminä, mutta niiden lämmittäminen retkikeittimellä tai kuumassa vedessä ei vie montaa minuuttia. Saatavana on liha-, kala-, kana- ja kasvisaterioita pastalla,
perunalla ja riisillä, sekä erilaisia välipaloja.
Sanna Laihola-Baas avasi Kyläkioski Taigan viime itsenäisyyspäivänä. Aikaisemmin hän työskenteli yksitoista vuotta Rantasipi Rukahovin vastaanotossa. – Asiakkaat kyselivät usein, mistä voisi iltaisin käydä ostoksilla, ja siitä se ajatus sitten lähti. Laskeskelin ja mietin asiaa usemman vuoden, ja päätin avata kioskin. Ensimmäinen puolisen vuotta on mennyt oikein hyvin. Taigasta löytyy peruselintarvikkeiden lisäksi matkamuistoja ja kuusamolaisten käsityöläisten, muun muassa Liisa Salmivaaran töitä, taloustavaroita, lappilaisista marjoista valmistettuja hilloja ja marjamakeisia, Korpiahon hunajaa ja teetä sekä Kitkan Herkun kalavalmisteita. Kioskissa on myös Iittalan, Arabian, Finlaysonin ja Jokipiin tuotteita. Kioskissa on palveluna myös elintarvikkeiden toimitus mökille, liinavaatevuokraus ja laukkusäilytys. – Tervetuloa ostoksille kesällä, myös iltaisin, toivottaa Sanna.
5
Erämaa-Kuusamon Pilkkiviikon 2013 Cup-tulokset Nuoret 12 v. 1 Hurttila Juho, 15763 2 Koivusalo Lauri, 4459 3 Koivusalo Tuomas, 1377 4 Lehtosaari Jesse, 1656 Nuoret 18 v. 1 Mustaniemi Janne, 38121 2 Koivusalo Kalle, 45789 3 Männikkö Janne, 33942 4 Nikula Jussi, 29992 5 Rönkkönen Niko, 11896 Naiset 1 Viinikainen Marianne, 38143 2 Kokkonen Aila, 39002 3 Heiskanen Aila, 35773 4 Kohtala Sirkka, 42296 5 Vainio Kaija, 20922 Yleinen 1 Orava Jani, 47541 2 Karhunen Ismo, 36199 3 Huttu Seppo, 38096 4 Pietiläinen Timo, 35935 5 Voutilainen Jussi, 21692 Veteraanit 1 Saari Toivo, 37788 2 Karppi Tuomo, 41681 3 Myyry Pertti, 25104 4 Mustaparta Hannu, 24553 5 Harju Juhani, 35992
SM-Särkipilkki 2013 tulokset 1 Lappi Ville, Pielaveden Pilkkijät, 3220
2 3 4
Pyy Teemu, Survarit, 2233 Rönkkönen Niko, Kuusamon Uistinseura, 1931 Mustaniemi Janne, Kuusamon Uistinseura, 1452
5 Nikula Jussi, Lahden Onki-team, 1421
Kiiski-SM 2013 tulokset Nuoret 12 v. 1 Sarpela Helmi, Rovaniemi, 2497 2 Kinnunen Emilia, 2256 3 Kinnunen Aleksi, 668 4 Koivusalo Lauri, 284 5 Poussu Aaro, Kuusamo, 126 6 Koivusalo Tuomas, 82 Nuoret 15 v. 1 Koivusalo Kalle, IPK, 2480 2 Nikka Eemeli, 66 3 Karvonen Ulriikka, 33 Nuoret 18 v. 1 Mustaniemi Janne, Kuusamon Uistinseura, 1406 2 Männikkö Janne, Kuusamon Uistinseura, 1040 Miehet 60 v. 1 Kulojärvi Timo, Kala-Taival, 3315 2 Heiskanen Veijo, Kuusamon Uistinseura, 2837 3 Mustaparta Hannu, Pyhäjärvi, 2797 4 Karasti Aimo, Posion Kalastajat, 2635 5 Harju Juhani, Espoo, 2050
Naiset 60 v. 1 Kurvinen Vuokko, Kuusamon Uistinseura, 2934 2 Heikkilä Kirsti, Vuosaaren Uk, 2681 3 Alitupa Leena, Loimaan Uk, 2217 4 Eskola Raili, Porvoon Talvionkijat, 2093 5 Huhtiniemi Terttu, Lappeenranta, 1935 Naiset 1 Huhtala Tarja, Alavuden Uk, 5044 2 Veteläinen Raija, Kuusamon Uistinseura, 4172 3 Heiskanen Aila, Kuusamon Uistinseura, 4075 4 Enojärvi Eeva, Kuusamon Uistinseura, 3989 5 Määttä Taina, Kuusamon Uistinseura, 2899 Yleinen 1 Kortet Raine, Pohjois Karjalan Uk, 4620 2 Ylitolva Mauri, Posion Kalamiehet, 2977 3 Sipola Harri, Voikkaan Kalastuskerho, 2890 4 Huttu Seppo, Kala-Taival, 2853 5 Jokinen Tapio, Kaukasten K.K., 2801
H Nimi vappu tulee 700-luvulla eläneestä baijerilaisesta abbedissa Valburgista. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien – myös Suomessa – 1. toukokuuta, joka on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä. Sen mukaisesti päivä on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä. Nykyään päivä ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä, mutta aikoinaan samaksi päiväksi sattui myös apostolien Filippuksen ja Jaakobin muistopäivä. Ruotsissa ja myös siihen kuuluneessa Suomessa se oli useiden muiden apostolien muistopäivien tavoin pyhäpäivä ennen vuotta 1774.
LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys 24/7 Doctor - Call 24/7 Kauppakeskus Kumpare, Ruka
H Saksassa vappuyö tunnetaan noitien ja taikuuden yönä. Käsitys noitien lentämisestä sapattiinsa valpurinyönä (saks. Walpurgisnacht) on arveltu olevan perua yleisestä pakanallisten juhlien leimaamisesta paholaisen teoiksi. Nykyisin Beltanea juhlivat toukokuun ensimmäisenä päivänä muun muassa monet uuspakanat, kuten wiccat. Beltanen aikana elävien ja kuolleiden maailman välisen rajan ajatellaan olevan ohuimmillaan. H Eurooppalainen tapa polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä elää Suomessa keskikesän ju-
hannuskokkoina. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Suomenruotsalaisilla rannikkoalueilla on kokon sijasta pystytetty juhannussalkoja. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua MannerEuroopan vappusaloille.
6
Kuusamon kalavedet kutsuvat
K
esäkalastuskauden avauksena on Kuusamon seudulla perinteisesti pidetty kuuluisien taimenjokien, Kuusingin, Kitkan ja Oulangan kauden alkua kesäkuun 1. päivänä. Alan aktiiviharrastajien piireissä suurimman huomion keräävätkin kesäaikaan juuri mainitut, itärajan taa Venäjän puolelle vetensä laskevat jokialueet, joiden suurimpiin houkuttimiin kuuluu maassamme ainutlaatuinen, luonnonvarainen suurtaimenkanta. Venäjän puoleisista Paana-ja Pääjärvistä kesän aikana synnyinjokiinsa Suomen puolelle lisääntymään palaavat taimenet kasvavat todella mahtaviin mittoihin, ja suurimmat saaliskalat ylittävät vuosittain seitsemän, jopa kahdeksankin kilon rajan. Tämän kokoluokan kalat ovat toki harvassa, mutta nousutaimenen koukkuun tarttuessa puntarin viisari heilahtaa käytännössä aina yli kahden kilon. Kuusinki-, Kitka- ja Oulankajokien kalastoon kuuluvat toki myös siiat ja harjukset, joiden kalastukseen jylhissä maisemissa virtailevat vedet tarjoavat todella upeat puitteet. Eikä pelkästään puitteita, sillä siika- ja harjuskantojen tila on jokaisella jokialueella hyvällä, paikoin jopa erinomaisella tasolla. ja esim. ruokakalan saalistaminen ei useimmiten tuota suurtakaan
tuskaa. Kalastuskausi Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoilla alkaa siis kesäkuun 1. päivänä ja päättyy elokuun 31. päivä. Jokialueilta löytyy useita rauhoitusalueita, jotka on merkitty selkeästi kylteillä maastoon ja niiden sijainnit kerrotaan myös kalastusluvassa.
Mahtavia maisemia, takuuvarmoja elämyksiä, sekä yllättävänkin yhtälaisia saalismahdollisuuksia jopa suurtaimenjokiin nähden tarjoavat myös Kuusamon muut, pienemmät virtavedet. Näillä virroilla saa kaiken muun hyvän lisäksi vielä useimmiten kalastella omassa rauhassaan, sillä suosituimmilta jokialueilta tutut ruuhkat ovat vähemmän tunnetuilla paikoilla pitkälti tuntematon käsite. Jalokalojen eli taimenen, harjuksen ja siian makuun voi Kuusamon pienemmilläkin jokialueilla päästä käytännössä aivan missä tahansa, mutta muutamia nimiä voinee tässäkin yhteydessä nostaa esille. Pitäjän itäosista löytyvät, Kuusingin vesistöön kuuluvat Varis-, Suiningin- ja Maivajoet tarjoavat kilometreittäin vaihtelevaa ja monipuolista koski- ja jokikalastusta sekä runsaita harjus- ja siikakantoja. Järvialueiden omien taimenkantojen ohella myös Kuusingin nousutaimenilla on Myllykosken
Vesillä ja kalastuksen parissa viihtyville Kuusamo kuuluu eittämättä valtakunnan ykköskohteisiin. Pitäjän loppumattomat vesialueet tarjoavat mahdollisuuksia kaikkien kalastusmuotojen harrastamiseen kaikkina vuodenaikoina, ja tarjontaa lisäävät monipuoliset ja tasokkaat kalastamiseen liittyvät palvelut. Omatoimisen harrastamisen ohella Kuusamossa pääsee siis myös opastetuille kalareissuille niin perhokalastuksen tai vetouistelun pariin, kuin myös verkoille tai nuotanvetoonkin.
kalatien ansiosta vapaa pääsy näille vesille. Useampikiloisen taimenen osuminen siiman päähän ei näillä vesillä ole siis ollenkaan mahdotonta.
Kuusamon keskustasta etelään päin katsellessa huomioida kannattaa Irni-ja Kerojärvien sekä Iijoen vesistöt, joiden varsilta löytyy muutamia todella makoisia koski- ja virtapaikkoja. Vesistön yläosilta löytyvä Poussunkoski on erinomainen urheilukalastuskohde myös liikuntarajoitteisille, sillä kosken partaalle pystytetyt laiturirakenteet mahdollistavat kalastamisen pyörätuolista käsin. Myös koskialueen muut palvelut, mm. kotalaavu sekä wc on rakennettu pyörätuolilla liikkuvia silmällä pitäen. Pyörätuolilla liikkuville kalastaminen onnistuu muuten mainiosti myös Kitkajokeen kuuluvalla Käylänkoskella. Kuusamon kaakkoisosien tunnetuimpiin jokikalastuskohteisiin lukeutuvat Multikoski, Piikstammi sekä Syväjoki. Harjuksen ja siian ohella nämä tarjoavat otollisen ajankohdan sattuessa mahdollisuuden myös Venäjän puolelta, Pistojoen vesistöstä jopa Suomen puolelle asti vaeltavan järvilohen saantiin. Oulun suuntaan lähdettäessä
ollaan Iijoen latvavesillä, joista Kuusamon puolella virtailevat mm. Korpuanjoki sekä Kuolionjoki, joista harjuksen tai siian nappaamisen ei pitäisi olla isokaan ongelma. Eikäpä tässä yhteydessä voine mainitsematta jättää Taivalkosken puolella virtailevaa Kostonjokea, josta hyvinkin mahdollista on myös todella komean taimenen saanti. Kuusamon pohjoisosiin mentäessä tullaan jälleen Kitkan ja Oulangan alueille, joiden pienemmistäkin virtavesistä jalokalojen löytäminen on niin ikään vaivatonta. Kitkajoen yläosien (Jyrävän putouksesta ylävirtaan) kalastus eroaa suurtaimenjokena tunnetun alaosasta siten, Ja oltiinpa sitten missäpäin pitäjää hyvänsä, niin edellä mainitut paikat ovat vain pieni pintaraapaisu. Mainittujen kohteiden lisäksi alueelta löytyy loputon määrä koski-, virta- ja suvantovesiä, joiden joukosta tutkimusretkeilystä nauttiva kalastaja voi tehdä todella mielenkiintoisia löytöjä.
Ja mikäli toivelistalta löytyy tutkimusretkeilyn ja luonnonrauhan ohella myös takuulla täysi saalispussi, niin silloin kannattaa tutkailla karttoja vaikkapa netistä löytyvästä Kansalaisen Karttapaikasta, pakata autoon eväät ja kalavehkeet, ja ottaa suunnaksi jokin sopivan matkan
päästä löytyvä metsälampi- taikka järvi. Alueen laajojen metsätieverkostojen ansiosta kulku kauemmaskin on helppoa - ja tokihan on myös niin, että mitä pitemmälle tiestä jaksaa kävellä, sen vähemmän kalastetuille vesille yleensä pääsee. Kuusamon alueella lasketaan olevan yli 4000 järveä ja lampea, joissa riittää tutkimista vaikka koko eliniäksi. Ja mikäli reviiriä haluaa laajentaa vetten päälle, niin muistaa kannattaa että esim. järvirannassa sijaitsevien vuokramökkien varustukseen kuuluu useimmiten vene. Veneen/kanoottien vuokrauspalveluita tarjoavat niin ikään lukuiset yritykset. Paitsi kalapaikkoja, voi karttoja tutkailemalla lisäksi paikallistaa lukuisia kalastajia varten rakennettuja nuotiopaikkoja sekä laavuja, joita hyödyntämällä kalastusretki onnistuu mainiosti myös koko perheen kera. Ja aina kun virtaamattomilla vesillä ollaan, kuuluu sallittujen pyydysten joukkoon perinteinen mato-onki, jolla perheen pienimmätkin pääsevät mökkilaiturilla taikka metsälammen rannassa ahvenen - joskus isonkin sellaisen - makuun takuuvarmasti.
7
Laplication-sovellukselle jo toinen FWA:n Mobile of the Day -palkinto Päivitetty versio Laplicationsovelluksesta sai arvostetun FWA:n Mobile of the Day -tunnustuksen. Applikaation uusi ominaisuus tuo Lapin kesän yöttömän yön kaikkien ulottuville. Syksyllä 2012 lanseerattu revontuliversio voitti vastaavan palkinnon lokakuussa. – Monet Lapland – The North of Finland markkinointiviestinnän toimenpiteet suunnataan digitaalisiin kanaviin. Imagomarkkinoinnin ensimmäinen vuosi 2012 ylitti kaikki sille asetetut tavoitteet. Samalla se palautti suomalaisen matkailumarkkinoinnin digitaalisuuden, luovuuden ja kustannustehokkuuden kärkikastiin myös kansainvälisessä mittakaavassa, Lapland – The North of Finland -matkailuhankkeen markkinointijohtaja Hanna-Mari Talvensaari Lapin liitosta iloitsee. Talvella 2012 viestin kärjeksi valjastettiin Lapin maaginen luonnonilmiö, revontulet. Kampanjassa haluttiin tarjota koh-
deryhmälle aitoja elämyksiä. Näin syntyi Laplication-sovellus, joka tuo revontulet kaikkien ulottuville. Laplication-sovellus lanseerattiin Lontoossa syyskuussa 2012. Jo ensimmäisellä viikolla se kohosi Iso-Britannian kuudenneksi ladatuimmaksi matkailuapplikaatioksi. Nyt sitä on ladattu jo yli 80 maassa ympäri maailman Nicaraguasta Australiaan ja Perusta Japaniin. Laplication on lisäksi kerännyt ilmiömäisen medianäkyvyyden; talvikampanjan aikana sen ansiosta mediabudjetin arvo kasvoi peräti 20 prosentilla. – Laplication-lanseerauksessa SEKin kokonaisvaltainen osaaminen valjastettiin asiakkaan käyttöön aina luovasta ratkaisusta vahvaan PR -työhön, kertoo projektijohtaja Laura Mertano SEK & GREY:stä. Mobiilikampanjan takana vaikuttivat markkinointitoimisto SEK & GREY, Great Apes, mediatoimisto Voitto ja viestintätoimisto SEK Public.
LU: PALVE
Tervetuloa
! n ä ä l y Säv
kia oepurk a + 2 k eteli 30€ lm e it nn etus värisuu ellin + l) + siv ydessä ,9 e 0 t l– h (0,3 ton y s o a t r e k n hintaa stumis = tutu
90 € , 49
Sävylä Ulkomaalien Värisuunnittelu on Värisilmän uudenlainen palvelu: saat vaativaan ulkomaalausurakkaasi erilaisia valinnan helpottajia, värisuunnitelman sekä ideointiapua ja teknistä tukea projektisi alusta loppuun saakka. Varmista kerralla oikeat sävyt ja teknisesti toimiva kokonaisuus.
savyla.fi
Sähköisessä Sävylässä voit aloittaa ulkomaalausprojektin kotisohvalta käsin: lataa oma talokuvasi ja odota Sävylä-suunnittelijasi yhteydenottoa!
Värisilmä Kuusamo Kitkantie 1 | (08) 852 1021 | ma-pe 8-17, la 9-14
www.uistin.net kertoo Kuusamon kalastuksesta kaiken Kuusamossa kalastamisesta kiinnostuneille erittäin suositeltava ja tutustumisen arvoinen kohde ovat osoitteesta www.uistin.net löytyvät Kuusamon kalastusalueen sivut, joille on koottu todella laaja tietopaketti kalastukseen liittyvistä asioista. Kalapaikkaesittelyjen yms. lisäksi mukana ovat yhteystie-
dot mm. majoituspalveluihin, yritysten ja kalastusoppaiden järjestämiin opastettuihin kalaretkiin, veneenvuokraajiin, paikallisiin kalanjalostajiin sekä kaikkiin muihinkin alan tuotteisiin sekä palveluihin. Sivuilta löytyvät myös ohjeet ja opastus kaikkien Kuusamossa tarvittavien kalastuslupien hankkimiseen. Luvista ja muis-
takin kalastukseen liittyvistä asioista voi kysellä lisäksi mm. Kuusamon matkailu-infosta (Oulun-ja Kajaanintien risteyksessä, markettien kupeessa sijaitseva Karhuntassu) sekä kalastustarvikkeita myyvistä kaupoista, leirintäalueilta, kahviloista jne. Kalaretkeä suunniteltaessa erinomainen apuväline on
myös netistä löytyvä, Maanmittauslaitoksen ylläpitämä Kansalaisen Karttapaikka. Helppokäyttöinen karttapalvelu löytyy osoitteesta kansalaisen.karttapaikka.fi Ja mikäli kalapakista tuntuu puuttuvan juuri se oikea ottipeli, tarjoavat ensiapua paikkakunnan hyvinvarustellut kauppaliikkeet. Perusvalikoimaa on
tarjoilla useissa ruokakaupoissakin, mutta laajimmat kalastushyllyt löytyvät Kuusamon Tärpistä, Citymarketista sekä tottakai viitostien varrella keskustan kupeessa sijaitsevasta Kuusamon Uistimen tehtaanmyymälästä.
8
Kuusamoon pääsee myös jahtiin
Kalastuksen, ulkoilun ja retkeilyn ohella Kuusamon erämaihin pääsee myös metsälle. Varsinkin pienriistan, kuten jäniksen ja vesilintujen pyynti onnistuu ilman isompaa vaivannäköä suuressa osassa Kuusamoa, ja eri kanavien kautta löytyy jahtimahdollisuuksia myös kanalintuihin sekä suurriistaan.
M
etsästyslupia Kuusamon alueelle myyvät Metsähallitus, Kuusamon yhteismetsä sekä paikalliset metsästysseurat vuosittaisten päätöstensä mukaisesti.Lisäksi metsästysalueita löytyy muutamilta matkailuyrittäjiltä, joko omilta tai vuokratuilta mailta. Osa ohjelmapalveluyrittäjistä järjestää myös metsästyssafareita, jollaisiin kuuluvat mm. karhujahdit ja hirvenmetsästys. Valtaosa kuusamolaisista metsästysseuroista myy siis
alueillensa vesilintu- ja jänislupia myös vieraille. Metsäkanalintujen metsästys sen sijaan on ulkopaikkakuntalaisten ja seuroihin kuulumattomien osalta tarkemmin säänneltyä ja kiintiöityä. Osa metsästysseuroista edellyttää usein myös seuran jäsenen mukanaoloa metsästystilanteessa. Kanalintujen osalta tarkat metsästysajat, kiintiöt sekä muut rajoitukset ovat useiden metsästysseurojen osalta tiedossa vasta elokuun lopulta alkaen, riistakolmiolaskentatulosten ja lopullisten, asetuk-
www.kuusamonyhteismetsa. fi/
sella vuosittain säädettävien metsästysaikojen selvittyä. Kuusamon yhteismetsällä on yhteensä noin 70 000 hehtaaria vapaita metsästysalueita, joista löytyy monipuolisia jahtimaita niin suurriistan kuin pienemmänkin riistan pyyntiin. Pienriistan, hirven ja karhun metsästys onkin saavuttanut ja säilyttänyt suuren suosion Kuusamon yhteismetsän mailla.
Hirvenpyyntiin yhteismetsä myy oikeuksia hallinnoimiltaan alueilta Kuusamosta ja Suomussalmelta. Tarjoukset syksyn 2013 pyyntioikeuksista on jätetty jo maaliskuun aikana, mutta mahdollisia hirven pyynnin jälkimyyntilupia ja viikkolupia voi tiedustella yhteismetsän toimistolta. Yh-
teismetsältä hirvenpyyntioikeuden lunastaneella metsästysseurueella on omalla hirvenpyyntialueellaan oikeus myös karhun metsästykseen lakien ja asetusten mukaisesti, jos karhukiintiötä riittää. Yhteismetsä perii karhun kaadosta erikseen ainoastaan 150 euron suuruisen karhun kaatomaksun. Yhteismetsä myös vuokraa kalastukseen ja virkistyskäyttöön pieniä erämaalampia, joiden äärelle pääsee helposti metsäautoteitä pitkin. Yhteistyökumppaneineen se tarjoaa lisäksi runsaasti majoitusvaihtoehtoja esim. metsästämään tuleville. Lisä- ja yhteystietoja Kuusamon yhteismetsän tarjoamista metsästysmahdollisuukista löytyy yhteismetsän nettisivuilta osoitteesta http://
Valtion metsästysmaiden ja -lupien sekä muidenkin eräasioiden suhteen vuosi 2013 toi tullessaan uuden aikakauden, kun Metsähallituksen eräpalvelut keskittyvät jatkossa yksille sivuille netissä. Eräluvat.fi-sivustolta löytyvät kaikki metsästäjien, kalastajien ja vaikkapa moottorikelkkailijoiden tarvitsemat tiedot, jotka aiemmin oli hajautettuna muun muassa villipohjola. fi-sivustolle ja metsa.fi-sivustolle. Myös erälupien palvelunumero on nyt uusi 020 692424. Numerosta voi hankkia lupansa, kuten entisestäkin numerosta, arkisin 8-16. Palvelunumerosta voi varata myös muutamia erämaakämppiä sekä luontopalveluiden varaus- ja vuokratupia. Numerosta varattavat erämaakämpät ovat: Kontinpaistama, Saunakoski, Silisjoki, Porojärvi, Jogasjärvi, Juntinoja, Hirvasvuopio, Sotajoki, Kirakkajoki, Kettuniemi, Kuosnijoki ja Kesänkijärvi. Metsähallituksen entinen Villi Pohjola -tuotemerkki on nyt Lomarenkaan omistuksessa. Uusilta Lomarenkaan Villi Pohjola -sivustoilta ja varausnumerosta voi varata kämppiä ja mökkejä. Muun muassa noin sata Metsähallituksen kämppää on edelleen Villin Pohjolan kautta varattavissa.
Ota uusi ase linnustukseen - muutu näkymättömäksi. UUSI OPTIFADE® Waterfowl. Gore® OPTIFADE® Concealment Waterfowl -kuvio saa metsästäjän näyttämään ”näkymättömältä” lintujen silmissä. Vaikka eläin havaitsisi metsästäjän, se ei mielestään näe mitään. Se on tiedettä näkymättömyydestä. That's how we changed the game. www.optifade.com.
Liity Sasta-klubiin:
sasta.fi
9
Suomalais-venäläinen suurhanke käynnistynyt
Oulangan taimenkantaa ryhdytään pelastamaan
S
uomi ja Venäjä aloittavat ensimmäisen rajan ylittävän luonnonkalaston hoitohankkeen. Metsähallituksen vetämässä operaatiossa merkataan kaikki Venäjältä Kuusamon taimenjokiin vaeltavat kutukalat, ja suuri osa kaloista varustetaan radiolähettimellä. Kaksivuotiseen hankkeeseen osallistuu suuri joukko asiantuntijoita rajan molemmin puolin. Tarkoitus on luoda malli kaikkien vastaavien järvitaimenkantojen hoitoon.
Suomessa ja Venäjällä sijaitsevassa Oulankajoen vesistössä elää yksi viimeisistä luonnonvaraisesti lisääntyvistä ja perimäainekseltaan kotoperäisistä järvitaimenkannoista. Vuosituhansien ajan taimenet ovat nousseet kutemaan Oulankajoen yläjuoksulle Venäjällä sijaitsevista Pääjärvestä ja Paanajärvestä, minne ne ovat nuoruudessaan lähteneet Suomesta syömään ja kasvamaan, rajamuodollisuuksista piittaamatta. Taimenen kalastus on tärkeä osa Koillismaan ja Venäjän Karjalan eräkulttuuria ja sillä on huomattava taloudellinen mer-
kitys alueen matkailuyrittäjille. Taimenkannan luonnollinen uusiutumiskyky on kuitenkin vaarantunut muun muassa lisääntyneen virkistyskalastuksen myötä. Metsähallituksen johdolla on nyt aloitettu kaksivuotinen suurhanke, jonka tavoitteena on saattaa Oulankajoen taimenen kalastus kestävälle pohjalle. Taimenten tavoin hankkeessa kuljetaan ja toimitaan rajan yli: partnereina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulun yliopisto ja petroskoilainen Northern Fisheries Research Institute. Hankkeen rahoittavat yhdessä EU:n Karelia ENPI-CBC -ohjelma, Suomen ja Venäjän valtiot, Kuusamon kaupunki sekä Kuusamon yhteisten vesien osakaskunta. Hankkeeseen osallistuvat myös Paanajärven kansallispuisto, Vuotungin osakaskunta ja Hautajärven kalastusalue.
Hankkeessa rakennetaan yhteinen suomalais-venäläinen toimintamalli taimenkannan tarkkailun ja hoidon järjestämiseksi sekä kalastuksen säätelemiseksi. Mallin pohjaksi tarvitaan tuoretta tietoa vaeltavien taimenten määrästä ja liikkeistä sekä kalastuspaineesta, erityi-
sesti vesistön Venäjän puoleisista osista. Tavoitteena on merkitä kesällä 2014 kaikki vaellukselle nousevat taimenet, osalle kaloista laitetaan radiolähetinmerkki. Kaikkien kutuvaellukselle nousevien kalojen merkintä edellyttää ympärivuorokautista valvontaa kolmen kuukauden ajan Paanajärven erämaassa. Radiolähetintaimenten kutuvaellusta ja talvehtimistapoja pääsee aikanaan seuraamaan Metsähallituksen Eraluvat.fi-sivuston kautta miltei reaaliajassa. Toimintamallin perusteiksi selvitetään myös alueen ihmisten suhdetta taimenen kalastukseen, erityisesti sen taloudellista merkitystä matkailuelinkeinolle, sekä edistetään virkistyskalastajien tietämystä Oulangan taimenen elämänvaiheista ja ainutlaatuisesta geeniperimästä. Oulangan taimenen pelastusoperaatio on ensimmäinen rajan yli yltävä luonnonkalaston hoitohanke. Kokemuksia aiotaan hyödyntää muiden rajavesistöjen kalakantojen hoidon suunnittelussa. Kestävällä tavalla hoidetut kalakannat turvaavat kalastuskulttuurin ja kalastusmatkailun jatkuvuuden Koillismaan ja Karjalan yrityksille.
Carlin-merkki on yksilöivällä koodilla varustettu muovinen lipuke. Se kiinnitetään ohuella metalli- tai muovilangalla kalan selkälihakseen selkäevän kohdalle. Merkintätutkimuksen tulokset perustuvat kalastajien löytämiin ja palauttamiin merkkeihin.
10
Lapin retkeilyreittien roskaantumista tutkittiin
R
ovaniemen ammattikorkeakoulussa teetetyn roskaantumistutkimuksen tavoitteena oli selvittää roskaantumisen kehityssuunta ja matkailijamäärien lisääntymisen vaikutus Lapin retkeilyreittien roskaantumiseen.
Roskaantumisen vertailua kolmella vuosikymmenellä
..ensin leppä, sitten koivu...
ALLERGIA AJOISSA AISOIHIN! Apu tulee ajan kanssa, joten hoito kannattaa aloittaa ennen ensimmäisiä oireita. Hae neuvot ja ropit apteekista!
KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200
Palvelemme ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17. www.kuusamonkeskusapteekki.fi
Lapin retkeilyalueiden roskaantuminen ja sen muutokset vuodesta 1984 vuoteen 2012 –nimisellä opinnäytetyöllä selvitettiin neljän Lapissa sijaitsevan valtion omistaman retkeilyalueen roskaantuneisuuden nykytilaa reiteillä Pallas-Hetta, UKK-puisto, Sevettijärvi-Pulmankijärvi ja Pyhä-Luosto. Tuloksia verrattiin kolmen alueen (Pallas-Hetta, UKK-puiston länsiosa, Sevettijärvi-Pulmankijärvi) osalta vuonna 1984 ja 1990 tehtyjen vastaavien tutkimusten tuloksiin. Tavoitteena oli myös pohtia roskaantumisen syitä ja keinoja roskaantumisen estämiseksi. Lisäksi mietittiin kehitysehdotuksia käytettyyn mittausmenetelmään. Tutkijat kävelivät kesän 2012 aikana yhteensä noin 230 km reittejä, joilta he laskivat roskia reittiosuuksilta, tuvilta ja nuotiopaikoilta. Samalla tutkijat havainnoivat kohteiden siisteyttä ja jätehuoltojärjestelyjä taukopaikoilla sekä selvittivät retkeilijöiden mielipiteitä alueiden roskaantumisesta ja jätehuollosta pienimuotoisella kyselyllä.
Roskaantuneisuus vähentynyt -80 ja -90 -luvuilta Tutkittujen reittien yhteenlasketusta kilometrimäärästä 37 prosenttia oli roskaantunut, tuvista 18 prosenttia ja nuotiopaikoista jopa 98 prosenttia. Reitit ja tuvat olivat siis pääosin siistejä, mutta nuotiopaikat epäsiistejä. Roskaantuneimmat reitit olivat Pallas–Hetta ja Pyhä–Luosto, vähiten roskaantunut Sevettijärvi–Pulmankijärvi. Kolmen vertaillun retkeilykohteen roskaantuneisuuden todettiin vähentyneen, vaikka kävijämäärät ovat kasvaneet ja jätehuoltoa
Roskien laskentaa. Tuvilta ja nuotiopaikoilta otettiin aarin kokoinen ympyräkoeala. on kevennetty. Reiteistä ainoastaan Sevettijärvi–Pulmanki on hieman roskaantuneempi kuin aiemmin, tuvilla sen sijaan on kaikilla alueilla tapahtunut positiivista kehitystä.
Opastus ja asenteet kuntoon Roskaantumisen syynä arveltiin olevan ihmisten piittaamattomuus ja ajattelemattomuus, mutta myös tiedon puute. Ympäristötietoisuuden kasvun, valistuksen ja roskattoman retkeilyn arveltiin vaikuttaneen reittien siistiytymiseen. Huoltotoiminta on edesauttanut etenkin tupien siistiytymistä. Roskaantumisen ehkäisemiseksi tulisi jatkaa tiedotus- ja valistustoimintaa, panostaa taukopaikkojen jätteidenkäsittelyopasteisiin sekä poistaa jäteastiat kokeilumielessä etenkin kaukoretkeilyalueilta. Erityisesti tupakantumppiongelmaan pitäisi puuttua.
Tutkimuksen tilasi Ympäristöministeriö ja toimeksiantaja Pidä Lappi Siistinä ry. haki opinnäytetyöntekijät, koordinoiden ja avustaen tutkimuksen toteutusta yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. RAMK:n Luonnonvara- ja ympäristöalan metsätalouden opiskelijat Anna Heikkinen ja Kaisa Matila esittelivät alustavia tuloksia Pidä Lappi Siistinä ry:n ympäristöseminaarissa 8.2.2013 ja tutkimus valmistui maaliskuussa 2013. Lisätietoja: siistina.fi
www.pidalappi-
Pidä Lappi Siistinä ry on vuonna 1987 perustettu ympäristöjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustoiminnalla, koulutuksella, jätehuollon kehittämisellä, erilaisilla ympäristöprojekteilla ja talkootyöllä.
11
Meidät löydät Kuusamosta
12
Laatu ja toimivuus päivän sanat outdoor-varusteissa
Huonoilla välineillä ei tarvitse harrastaa Tulevan kesäkauden retkeily-, ulkoilu-, kalastus- ja erävarustetarjonta ei varsinaisia mullistavia uutuuksia sisällä. Yleinen laatu, teknisyys ja toimivuus menevät sen sijaan vauhdilla eteenpäin koko ajan. – Ja olipa kyseessä sitten mikä ulkoilmaharrastus hyvänsä, niin huonoilla välineillä ja varusteilla ei nykyään tarvitse harrastaa, toteavat Ilkka Puumala sekä Pertti Talala Kuusamon Tärpistä.
O
utdoor-elämän sekä kalastuksen asiantuntevana erikoisliikkeenä tunnetuksi tullut, Kuusamon Prisman yhteydessä sijaitseva Kuusamon Tärppi tarjoaa kaiken tarvittavan niin kalastamiseen, retkeilyyn, kuin ulkoiluunkin. Varustehankintojen yhteydessä matkaansa saa myös mm. jokikalastusluvat sekä tuoreimmat tiedot ajankohdan kuumimmista ottipaikoista ja -vieheistä, sekä parhaista nähtävyyksistä ja reiteistä. Ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvissä asioissa päivän sana on teknisyys. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että maastossa liikutaan kaikilla mausteilla varustetulla ökymaasturilla taikka nelivetomönkijällä. Sen sijaan puhutaan nykyaikaisen ulkoiluvaatetuksen mukanaan tuomista eduista, jotka perinteiseen sarka-/maasto-/tuulipukulinjaan verrattuna ovat käänteentekevää luokkaa. – Ns. teknisen vaatetuksen, materiaalien kehittymisen ja
Kuusamon Tärpin Ilkka Puumala ja otos liikkeen tarjonnasta, joka kattaa kalastajan ja ulkoilmaihmisen kaikki tarpeet, asiantuntevan ja yksilöllisen palvelun siivittämänä. kerrospukeutumisen myötä tämän päivän ulkoiluasusteet ovat todella helppoja, keveitä ja monikäyttöisiä. Hengittävyyden, joustavuuden ja vedenpitävyyden ansiosta ne toimivat kelissä kuin kelissä, ja välikerroksia li-
säämällä samalla kuorivaatetuksella pärjää myös talvipakkasilla, valaisee Ilkka Puumala.
Puumala muistuttaa, että ns. erä-/retkeilypukeutumisen nimikkeiden alta löytyvät tuotteet
Nousee se kala naisellakin Saara Leivo on harrastanut kalastusta pitkään, ja viime vuosina on harrastuksiin tullut myös hirvimetsällä kulkeminen.
K
uusamolainen Saara Leivo on viihtynyt kalavesien äärellä seitsemäntoista vuotta. – Kaveri houkutteli mukaan enkä jaksanut istua rannalla, vaan halusin kokeilla itse, Saara kertoo. Perhojen sitominen sai Saaran lopullisesti innostumaan kalastuksesta. – Tein ensimmäistä perhoa kuin Iisakin kirkkoa ja aloitin alusta monta kertaa. Seuraavana yönä kala sitten tarttui siihen ainokaiseen perhoon ja se oli siinä. Ylös ei aloittelija ensimmäistä saalistaan saanut, vaan erehtyi antamaan sille liikaa siimaa ja kala pääsi karkuun. Mutta omalla perholla pidelty kala oli iso juttu.
Ensimmäisen kalan pyytäminen on Saaran paras kalajuttu, mutta toiseksi paras on tuliainen Norjasta, jossa hän taisteli
risalla kelalla kuiville 9,3-kiloisen lohen. – Kun menimme kalan kanssa leirintäalueelle, omistaja sanoi miehelleni, että ota kalaa pyrstöstä ja hän nappaa valokuvan, Saara kertoo nauraen. – Mieheni Vesa sitten sanoi omistajalle, että vaimo sen jättiläisen pyydysti... Metsästys ja kalastus ovat siitä mukavia harrastuksia, että ne antavat mukavien elämysten lisäksi särvintä pöytää. Atlantin lohta ja Kuusamon harjusta syödään Saaran perheessä hyvällä ruokahalulla. Kuusamossa Saara kulkee etenkin Kitkalla ja Kuusingilla, joiden harvinaiset paanajärveläiset taimenet Saara päästää nykyisin takaisin uimaan. Taivalkoskella lempikohde on Kostonjoki, jonka läheisyydessä perheellä on mökki.
Viime vuosina Saara on miehensä Vesan kautta liittynyt
myös hirviseurueeseen. – Metsästys on uinut liiveihin ja olen kulkenut hirviporukassa ajomiehenä. Elävää hirveä en ole nähnyt jahdeissa vielä kertaakaan, mutta sekin on varmaan edessä. Olen jo suorittanut ampumakokeen ja hankkinut aseenkantoluvan. Hirvimetsällä Saara ja Vesa kulkevat Taivalkosken puolella, josta Vesa on kotoisin.
Saara Leivolta onnistuu myös hirvikiväärin kiikaritähtäimen kohdistaminen.
13 soveltuvat vähintään yhtä hyvin myös tavalliseen ulkoiluun, lenkkeilyyn jne. – Tämän päivän värivalikoimatkin tuotteissa ovat todella monipuoliset, ja niistä löytyy varmasti se omaa silmää miellyttävä vaihtoehto. Ja muistaa kannattaa, että myytäviä vaatemallistoja suunnitellessamme otamme vahvasti huomioon myös naiset ja heidän mieltymyksensä, Puumala huomauttaa. Ja mikä pätee vaatteista puhuttaessa, pätee myös tämän päivän ulkoilu- ja retkeilyjalkineisiin. Mitä enemmän tallailee ns. omia polkujaan, sen suositeltavampaa on katsastaa muitakin vaihtoehtoja niiden perinteisten kumisaappaiden tilalle. – Nykyaikaisten, vedenpitävien mutta hengittävien kalvojen sekä valmistusmenetelmien ansiosta tarjolla on todella runsaasti keveämpiä, käytännöllisempiä ja ennen kaikkea mukavampiakin vaihtoehtoja. – Eli mikäli edelliset ulkoiluun liittyvät asuste- tai jalkinehankinnat ovat sieltä jostain vuosien takaa, niin kannattaa ilman muuta pistäytyä tutustumassa nykyhetken tarjontaan. Varmaa on, että yllätykset ovat pelkästään positiivisia, Puumala kiteyttää.
Kesän mielekkäimpiin ajanvietteisiin kuuluu kalastus, jonka puolella myös pohjoisen Suomen vesille tekevät yhä voimakkaammin tuloaan jigit. Ja miksipäs eivät, sillä kalastusmuoto täyttää kaikki hyvin toimivalle menetelmälle asetettavat vaatimukset - ja kirkkaasti sittenkin. – Etelässähän jigikalastuksesta on muodostunut ihan mahdoton villitys, ja on se toden teolla
lyömässä läpi jo täällä pohjoisessakin. Jigi on peruskaloillemme, hauelle, ahvenelle jne. aivan lyömätön vehje, ja helppokäyttöisyytensä ja tehokkuutensa lisäksi jigien etuna on edullisuus verrattuna perinteisiin uistinmalleihin, valottaa Pertti Talala ja antaa kuvaavan esimerkin. – Parilla kympillä saa muutaman lippa-/lusikkauistimen taikka pari-kolme vaappua, mutta jigejä samalla summalla saa sellaisen säkillisen, että niillä pyytää helposti vaikka koko kesän. Kalastusrintamallakaan ei Talalan mukaan sinänsä ole mitään sen mullistavampia uutuuksia tuloillaan. Nykytekniikan ja kehittyneiden valmistusmenetelmien myötä yleisenä suuntauksena on kuitenkin välineiden keventyminen. – Samalla ovat tippuneet hinnat, ja kun myös halvemmankin pään kalastusvälineiden laatu on parantunut, niin välineyhdistelmiä raaskitaan käyttötarkoituksen mukaan ostaa jo useampia. Kevyeen ahvenen narrailuun metsälammilla hankitaan siis kevyempi setti, ja raskaampaan hauki-, lohi taikka taimenjahtiin jämäkämmät vehkeet, sanoo Talala, jonka mukaan materiaalien ja tekniikan kehittyminen näkyy selkeästi varsinkin siimojen puolella. – Tavallisen monofiilisiiman rinnalle ja ohikin on uusien nano- ym. teknologioiden myötä noussut lukuisia vaihtoehtoja, joille yhteistä ovat ohentuneet vahvuudet ja samalla huimasti kasvaneet vetolujuudet. Tuttuahan on, että mitä ohuempaa on siima, sen pitempiä ovat heitot ja sen paremmin uivat vieheet - ja tämähän yleensä näkyy siellä saalispus-
9,3 kiloisesta Atlantin lohesta joutuu moni mies vain haaveilemaan. – Hirviseurueet alkavat ukkoutua ja siksikin lähdin mukaan, Saara kertoo. – Ajometsästys on vanha tapa. Nykyään monilla on koirat, joiden kanssa metsästetään. Saaran hirviseurueessa on viidestä kymmeneen ajomiestä,
ja kaikki hirvet on kaadettu syksyllä yleensä jo ennen lumien tuloa. Lihaa riittää koko talveksi. – Hirvi on iso elukka ja sitä syödään meillä paljon, ja tietenkin kalaa eri muodoissaan. Itse kalastettuja ja appiukon verkoilla pyytämiä.
sissakin, Talala virnistää.
Talala näkee välineiden laadun ja saatavuuden parantumisen eräänä osatekijänä myös perhokalastuksen jatkuvasti kasvavaan suosioon. Vaahtosammuttimen kokoisesta nassikasta asti itsekin lajia harrastanut mies on erityisellä ilolla pannut merkille, että perhokalastusinto on virinnyt lukuisissa vanhemmissakin kalastuksen harrastajissa. – Lajilta on myös poistunut sellaisen ”eliittitouhun” leima, joka sillä ehkä aikoinaan oli. Ja kun kelpo perhosetinkin saa nykyään satasella-parilla, niin touhuun on kyllä todella helppoa ja edullista tutustua, Talala vinkkaa. Varusteiden, vieheiden ja välineiden ohella Kuusamon Tärpistä löytyy myös vankkaa asiantuntemusta niin kalastuksesta ylipäätänsä – verkoista perhokalastukseen – kuin paikallisista olosuhteista Koillismaalla sekä laajemminkin. Tämän takaa se, että henkilökunta koostuu itsekin aktiivisista kalastuksen harrastajista, jotka säännöllisten, omakohtaisten kalakokemustensa ohella saavat jatkuvasti tuoreinta tietoa kalavesiltä myös laajalta asiakaskunnaltaan. – Kalastuksen erikoisliikkeenä meille on myös ominaista ja oleellista se, että valikoimista löytyy erittäin paljon pienempienkin viehe- ym. valmistajien tuotteita. Sellaisiin lukeutuvat tottakai mm. paikallisten nikkariemme tuotokset, jotka on parhaimmillaan vuosikymmenten mittaisten kokemusten pohjalta kehitetty ja viritetty juuri näille meidän vesillemme toimiviksi, toteaa Talala.
Eränkäynti on Saaran mukaan loistavaa vaihtelua sisätyölle, jota hän tekee miehensä kanssa omistamassaan mainostoimistossa, pääasiassa tietokoneen ääressä. Vapaa-aika metsässä ja joella on ylellisyyttä. Kaksi nyt jo parikymppistä poikaansa Saara on myös opettanut kalastuksen pariin. – Enää he eivät lähde äidin mukana kalaan, vaan liikkuvat mieluummin kavereidensa kanssa ja minä kuljen kalassa mieheni kanssa. Kalastusta Saara ei ole unohtanut metsästyksen tultua mukaan. Ensiharjoittelun ja -menestyksen jälkeen hän ryhtyi sitomaan vakituisesti itse omat perhonsa, ja tekee niin edelleen. – Onhan noita tuheroita tullut tehtyä. Sidon harriperhoista taimen- ja lohiperhoihin sekä isoja että pieniä perhoja. Putkiperhoja en tee - vielä. Tuttavien koirista Saara ei nypi nöyhtää perhojensa materiaaliksi, vaan ostaa kalastustarvikekaupoista jos jonkinlaisia eksoottisia höyheniä, jotka saavat kuusamolaisten kalojen päät pyörälle. – Se on piste iin päälle, kun pyytää kalaa itse tehdyillä perhoilla, jotka vielä toimivatkin!
14
Pohjois-Suomen Erämessuille Ouluhalliin odotetaan tänä vuonna yli 50 000 kävijää.
Erämessuilla esillä alan uutuudet Pohjois-Suomen Erämessut keräävät toukokuussa Ouluhalliin satoja näytteilleasettajia, alan viimeisimmät uutuudet ja ison joukon huippuvieraita.
O
Samaa maata
Millainen on mielipaikkasi? Laatumaa myy Rukan ydinalueelta rakentamisen ammattilaiselle isohkoja investoinnin kohteita. Lähellä myös muutamia rantakohteita.
Lisätiedot: Veikko Mustonen puh. 0400 295 391 veikko.mustonen@metsa.fi
Löydä se oikea tontti, jonka kanssa olet samaa maata!
ulussa 23.-26. toukokuuta järjestettävien kymmenensien Pohjois-Suomen Erämessujen ohi ei kannata ajaa. Joka toinen vuosi järjestettävät messut ovat nousseet PohjoisEuroopassa alan johtavaksi tapahtumaksi. Suomen messumittakaavassa Erämessut ovat maatalousnäyttelyitä lukuunottamatta suurin messutapahtuma pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Tapahtumaan odotetaan tänä vuonna yli 50 000 kävijää. Täyteen varatun Ouluhallin neljän tuhannen neliön sisänäyttelytilassa ja kaksinkertaisella ulkoalueella on kuusisataa näytteilleasettajaa asetehtaista koirakerhoihin, teltantekijöistä vaapunvalmistajiin. Messuosastoilla voi tarttua erinomaisiin messutarjouksiin, mutta kun esillä ovat alan viimeisimmät uutuudet, kannattaa messuille tulla tiedonhankintamielessä ilman ostoaikeitakin.
Messuilla vierailee iso joukko mielenkiintoisia erämiehiä monelta eri alalta. Olympiapronssia voittanut keihäänheittäjä Antti Ruuskanen on messuilla vieraiden jututettavana lauantaina ja sunnuntaina. Ruuskanen on ahkera kalamies, ja kotoisin Pielavedeltä, joten häneltä voi kysellä Savon parhaat ottipaikat. Messuilla vierailee myös
Ulkoalueella pääsee tutustumaan mm. jousiammuntaan. maailman paras perhokalastaja Hywel Morgan, joka esittelee perhoaltaalla parhaat heittotekniikat. Ulkoalueella sijaitsevalla perhoaltaalla käy paljon muitakin mielenkiintoisia vieraita. Kalastavat näyttelijätoverukset Kari ”Hissu” Hietalahti ja Tommi Korpela saavat vieraakseen jonkun julkisuuden henkilön, jonka opastavat perhokalastuksen saloihin. Luvassa on viihdyttävä show. Muutaman senttimetrin syvyinen perhoallas on niin laaja, että heitteleminen käy kuin tanssi, ja myös messukävijät pääsevät oppaiden johdolla testaamaan taitojaan ja oppimaan uutta. Ison perhoaltaan lisäksi erämessujen sisäalueella on viidentuhannen litran uistatteluallas, jossa nähdään miten uistimet uivat. Messuilla vierailee myös television eräohjelmista tuttu Mikko ”Peltsi” Peltola kertomassa kalastuksesta. Pohjoisen kalamiehiä edustaa Antti Guttorm.
Erämessujen suojelijana toimii maaherra emeritus, filosofian tohtori Eino Siuruainen, joka myös avaa messut. Vieraslistalla ovat myös keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen, SOK:n pääjohtaja Kuisma Niemelä. Suomen riistakeskus järjestää messuilla trofeenäyttelyn ja -kilpailun, johon voi netistä löytyvien ohjeiden mukaan lähettää parhaat sarvet, kallot ja nahat kilpailemaan mitalista.
Ouluhalli on kävelyetäisyydellä Oulun keskustasta. Juna-asemalta on messupaikalle vajaa kilometri messuille, ja linja-autot ajavat lähelle. Pysäköintiin tarjoaa iso kaupunkin runsaasti vaihtoehtoja. Lentoasemallekaan ei olet matkaa kuin kolmetoista kilometriä. Kävijän kannattaa varata aikaa, jos aikoo puristaa messuista kaikki mehut irti. Pari tuntia riittää hädintuskin messualueen läpikävelyyn.
15
Posio lentää joutsenten kanssa ensi kesänäkin Posion kunnan uusi kulttuuripalkinto sai nimekseen Lentää joutsenten kanssa mahdottoman mahdolliseksi osoittaneen lentävän kissan mukaan. Ja Posio jatkaa lentoaan tulevanakin kesänä! Hyvä tarina pätee aina, niin Posiollakin. Kylämusikaalin lauluista ja tarinoista äänitetään levy. Mussiikkitaokset soivat sekä Posiolla että naapurikunnissa kesä-heinäkuussa. Posion erakkonakin tunnettu Kala- Eemeli palaa elokuussa takaisin Lapiosalmen Erämatkailukeskukseen. Kylämusikaalin MiekkaJussin jäläkeläiset lauluista ja tarinoista äänitetään levy Omaa & outoa: tulipahan sekin sanottua. Levy julkistetaan Sirniön seppäviikolla, Rovaniemen Jutajaisten kanssa yhteistyössä järjestettävässä kansainvälisessä illassa torstaina 27.6.2013. Levyn tuottaa Posion kulttuuritoimi. Taiteellisesta toteutuksesta vastaa Virva Jakkula, ja esiintyjinä ovat Miekka-Jussin jäläkeläiset -toimintaryhmäläiset. Levy äänitetään 18.5.–19.5.2013 lomakeskus Himmerkin Joutsensalissa Posiolla. Levy on sekoitus omaa posiolaista ja muulta tuotuja oudompia vivahteita. Paikallisperinteestä kasvavat tekstit ovat sepittäneet posiolainen toimittaja, kirjailija Reino Hämeeniemi ja työryhmä. Sävellykset ja sovitukset on tehnyt reilu vuosi sitten posiolaistunut muusikko Virva Jakkula. Levyn äänittää Kyösti Rautio Oulusta. Esiintyjinä on posiolaisia sekä lomaposiolaisia laulajia, lausujia ja soittajia. Levy Omaa & outoa perustuu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Jyväskylän yliopiston kuntalaisia kulttuuripalvelujen tuottajiksi osallistavan Kuulto-hankkeen osana toteutettuun musikaaliin. Kylämusikaalin laajennettu versio Mussiikkitaokset soi ensi kesänä Posiolla, Rovaniemellä ja Taivalkoskella. Näyttämöllä on ainakin kolmisenkymmentä posiolaista, lapsista eläkeläisiin. – Musikaaliin voi ilmoittautua vielä 19. toukokuuta saakka! Kaikki halukkaat pääsevät mukaan, ja musikaalissa on runsaasti tehtäviä myös lavan ulkopuolella. Kaksinäytöksistä musikaalia esitetään: • Rovaniemen Jutajaisissa kaupunginteatterin suurella näyttämöllä perjantaina 28.6., • lauantaina 29.6. musikaali
nähdään Posiolla Sirniön seppäpäivillä, Sirniön nuorisoseurantalolla, • maanantaina 1.7. Taivalkosken Jokijärven Pölkkyteatterissa osana Päätalopäiviä ja • taokset soivat myös Posion Muikkumarkkinoilla vapaa-aikatalo Pyrinnöllä lauantaina 13.7. Esityksen ohjaavat teatteri-ilmaisun ohjaaja Merja Pennanen sekä ääni- ja esitystaiteilija Jaap Klevering. Musikaalin kesto väliaikoineen on noin kaksi tuntia. Posion kunta toteuttaa esityksen OKM:n hankerahoituksella Kiertävä kylämusikaali ja ammattilaisohjatut teatterityöpajat. Aikanaan Posiolla eläneen kyläoriginellin, Eemelin, tarina dramatisoidaan näyttämölle kesäksi 2013. Näytelmä Eemeli esitetään tarinan päähenkilön kotipaikalla, Lapiosalmen Erämatkailukeskuksessa. Näytelmä seuraa Eemelin vaiheita huutolaispojasta oman mökin asujaksi. Matkaan mahtuu maailman meriä, pohjoisen metsiä, satoja siikoja ja useampikin koira. Hauska ja koskettava tarina käsittelee yhden ihmiskohtalon kautta ulkopuolisuutta ja sielun herkkyyttä. Yksinäytöksisen ulkoilmanäytelmän ensi-ilta on lauantaina 24. elokuuta ja seuraavat näytökset sunnuntaina 25.8. sekä viikonloppuna 31.8. – 1.9. Lisäksi Eemelin voi nähdä myös sisänäyttämösovituksena Valaistu! Posio –tapahtumassa vapaa-aikatalo Pyrinnöllä lauantaina 14. syyskuuta. Näytelmän ohjaa teatteriilmaisun ohjaaja HannaLeena Metsävainio. Käsikirjoittajana toimii posiolainen Marja-Leena Mattila, jonka dramaturgisena apuna työskentelee näytelmäkirjailija Janne Rosenvall. Näytelmä perustuu osin myös Taikamaan tarinat –matkailuhankkeessa kerättyihin tarinoihin. Näytelmän esittää Posion Näyttämön harrastajateatteri. Esitys toteutetaan osana Maaseudun Sivistysliiton ja Lapin esittävien taiteiden keskuksen koordinoimaa Kulttuurirakka -jatkohanketta, jolle Lapin ELY-keskus on myöntänyt rahoituksen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Toteutuksessa on mukana myös Posion kunta. Lapiosalmen Erämatkailukeskus juhlii kuluvana vuonna 50-vuotista taivaltaan, ja Kala-Eemeli on myös osa juhlavuoden ohjelmaa.
Posion - Lapin Taikamaan tarinat odottavat kuulijaansa... Posion kesän 2013 lomatarjous sinulle:
Lapin Taikaloma Pariskunnalle 430 €/5 vrk Perheelle 470 €/5 vrk Hinta sisältää viiden vuorokauden mökkimajoituksen, kahden tunnin yhteisen aktiviteetin ja 40 € lahjakortin.
Varaa oma Lapin Taikalomasi osoitteesta www.taikamaantarinat.fi Lisää tietoa Posion matkailusta: www.posio.fi
16
Sarvijauheuutemiehen taivaanmerkit 26.4.-30.5.2013 Kauris 22.12.-20.1. Mikä oikein tekkee elämästäsi elämisen arvoista? Et saa omaksesi errään toisen unelmia, mutta tiijjät, että olet niissä mukana tojenteolla. Tämä kaikki ja kevväinen aurinko saavat aikaan sen, että elämä on yhtä paistetta.
Vesimies 21.1.-19.2. Ei ole olemassa yhtä ja ainuaa vastausta ongelmiisi tänäkään kevväänä, vaan älä niistä murehi. Nauti kerrankin elämästä ja kysy ystäviltäsi neuvvoa, sillä sitä vartenhan he ovat olemassa. Mieti kuitenkin ihan kaikessa rauhassa.
Kalat 20.2.-20.3. Älä katso peiliin, äläkä usko ikinä pelekkiin sannoihin. Eessäsi on erittäin vaikia tilanne, jossa siun häätyy tehä selekiä valinta puolesta, tahi vastaan. Puntaroi mielessäsi myös tekoja, äläkä luota pyhhiin luppauksiin kaikesta.
Oinas 21.3.-20.4. No oha se selevä, että sie jos kuka tiijjät mitä haluaisit sanua. Mieti ny kuitenniin toinenki tovi, että menikö sittenkin valintasi oikein. Lopullista tottuutta ei ole olemassakaan, joten jouvvut tasapainoilemmaan nuorallatanssijana hieman pijempään.
Härkä 21.4.-20.5. Tänä kevväänä siulle ei mikään ole mahotonta. Tai ainaki niin sie taas luulet kuvittelevasi, tahi tietäväsi. Ootahan vain, kyllä katajaan kapsahtaminenkin saattaa tuntua hyvältä silloin, kuin sitä vähiten kaipaa. On aika viisauden.
Kaksoset 21.5.-21.6.
Hossan retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelman teko käynnistyy Metsähallitus on käynnistänyt Hossan retkeilyalueen hoidon ja käytön suunnittelun. Laadittavassa yleissuunnitelmassa linjataan alueen virkistys- ja matkailukäyttöä, metsänhoitoa sekä luonnonja kulttuuriperinnön suojelua tulevalle 10 - 15 vuodelle. Suunnitelmaa varten kerätään myös yleisön ja paikallisen väestön näkemyksiä. Suunnitelma koskee Hossan retkeilyaluetta sekä Hossan ja Moilasenvaaran Natura 2000 -alueita. Suunnittelualueen pinta-ala on 11 506 ha ja se sijaitsee pääosin Suomussalmen kunnassa. Suunnitelma ei koske alueella olevia yksityisiä suojelualueita. Alueeseen sisältyy myös vuoden 1990 rantojensuojeluohjelmaan kuuluva Hossan järvet -niminen alue. Hossa ja Moilasenvaara kuuluvat myös eurooppalaiseen Natura
2000-verkostoon. Suunnittelusta vastaa Metsähallituksen asiantuntijoista koostuva projektiryhmä, jonka tueksi kutsutaan edustajat keskeisimmistä sidosryhmistä. Valmistunut suunnitelma lähetetään aikanaan lausunnoille. Lausuntoversio tulee nähtäville myös metsa.fi -sivuille, jolloin myös yksityiset henkilöt voivat sitä kommentoida. Suunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2014 alkupuolella. Palautetta suunnittelusta ja suunnitelmasta voi antaa koko prosessin ajan sähköpostitse, kirjeitse tai puhelimella. Suomussalmen kunnan pohjoisosassa sijaitseva Hossan retkeilyalue perustettiin retkeilyalueeksi vuonna 1979. Alueen valtteja ovat kirkkaat järvet ja virtavedet, harju- ja vaaramaisemat sekä mah-
dollisuudet monipuoliseen retkeilyyn ja harrastamiseen. Maisemassa näkyvät jääkauden ja monenlaisen ihmistoiminnan jäljet. Alueella on myös kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä, kuten Värikallion kalliomaalaukset. Hossassa yhdistyvät hyvät palvelut ja luonnonrauha. Hossa on suosittu retkeilykohde, jonne tehdään vuosittain noin 50 000 käyntiä. Hossa valittiin Vuoden Retkikohteeksi v. 2011. Teemana oli silloin vesiretkeily, johon Hossassa onkin erinomaiset mahdollisuudet. Hossan retkeilyalueen metsistä osa on luonnonmetsiä, joissa ei harjoiteta metsätaloutta. Metsätalouden piirissä olevia metsiä on hoidettu retkeilyalueen perustamisen jälkeen vaihtelevassa määrin. Hakkuissa maisema huomioidaan korostetusti ja uhanalainen lajisto säilyy.
Kaiken ja laista olisi nyt tarjolla ihan saavitolokulla, jos niikseen ruvetaan. Tarvihet kuitenkin sevverran lähheisyyttä ja kosketusta, muttei mitenkään kultalautasella tarjoiltua, vaan ihan sitä oikeaa ja rehellistä, mutta se on pienen työn takana.
Rapu 22.6.-22.7. Nojjauvvut nyt mielikuvituksesi syövereissä taakseppäin ja saat silimiisi kuvan asioista, jotka on täsmälleen merkitty siua varten. Kaikkeen tähän ovat syynsä tässä vuodenajassa, jonka tuoksut saavat siut ajelehtimaan rakkaimpiin muistoihisi.
Leijona 23.7.-22.8. Asiat ovat menneet ja tulevat menemään hyvin kevvään aikana. Siussa on nyt sellaista voimaa, jota harvoin näkkee. Pursuat elinvoimaa ja kaikenlaista muutakin voimaa niin, että jos sen saisi purkitettua, niin valaisisit koko pitäjän.
Neitsyt 23.8.-23.9. On periaatteessa vallanki järkevää ja fiksua avata suunsa juurikin nyt ja justiinsa tässä asiassa, eikä vasta myöhemmin. On kuitenkin myös totta, ettet haluaisi sanua tätä erräälle, ettei hän sitten tekisi ihan väärää valintaa. Pijä pintasi.
Vaaka 24.9.-23.10. Tiijjät, että loppukevväälle luppaa vaan hyvvä jos asiat alakavat nyt tojenteolla kaareutummaan sille mallille, että yksi on ylitse muijjen. Hän viettelee mielesi, kehosi ja kas, olet asioijjen keskipisteessä, eikä ole mahollisuuksia perrääntyä.
Skorpioni 24.10.-22.11. Aurinko paistaa ja talaviset tähtitaivaan välke on siirtynyt kesää kohti mentäessä silimiisi. Tämän taisit toki tietää jo ihan hyvin ennakkoon, sillä kevät tullee ihan joka vuosi ja se saapi siut herreille. Errään läsnäolo ei tietenkään ole haitaksi.
Jousimies 23.11.-21.12. Kauas on pitkä matka, etkä voi malttaa olla kahtomatta asioita nyt siltä kantilta, että kuin kahtoisit ittiäs ittes ulukopuolelta. Oisko kuitenniin parempi, ku miettisit mieluummin sitä, mitä hyvvää saisit aikaseksi, jos et näkis niin palijon vaivaa moiseen.
17
18
Menovinkkejä 26.4.–31.5.2013 Pääosa kuvista on otettu Kuusamon mahtavasta luonnosta, mutta mukana on myös kuvia lähikuntien hienoista seuduista. PERJANTAI 26.4.2013 Rukan Wappu & Wappulounas 2013 21:00 Zone goes crazy bileet! 23:55 Zonessa Make it shake LAUANTAI 27.4.2013
Näyttelyt: Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä sekä tuoreena teemanäyttelynä ”Jäämeren äärellä”.
Taigasta kaikki helposti, avoinna ympäri vuoden!
Kauppakeskus Kumpare +358408224498 / kioski@kktaiga.fi www.facebook.com/Taigakioski
Vaihtuvat näyttelyt Hannu Hautala luontokuvakeskuksessa 15.1.30.5.2013 näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä, nimeltään ”Motto: Elämä lyhyt, taide pitkä” sekä tuoreena teemanäyttelynä ”Yön salaperäinen”. Keinutuolin kuvasarjassa voi keinutella Hautalan kuvilla, aiheena ”Kuvakulmia aidan takaa”. Kuukkelisalissa vierailevana valokuvataiteilijana nähdään Kai Kuntola, näyttelyllään ”This is Lake Saimaa Calling”. Hän on kuvannut omaa lähiluontoaan Saimaata ja sen yksityiskohtia Nokia N8 -matkapuhelimella. Kaamoskamera ry:n valokuvanäyttely Oulangan luontokeskuksessa 3.4. - 15.5.2013 Kaamoskamera ry on perinteikäs kuusamolainen valokuvausseura, joka on perustettu 1979. Kerhon jäseninä on ja on ollut sekä hyvinkin menestyneitä ja kansainvälistä tunnustusta saaneita kuvaajia että myös tavallisia valokuvausharrastajia. Kaamoskamera ry on tunnettu valokuvausseura Suomessa, järjestäähän se esimerkiksi perinteisen Oulanka Symposiumin vuosittain. Kerho on tuonut joka vuosi näyttelyn jäsentensä ottamista kuvista. Tämänkertainen näyttely on tehty teemalla ”Koillismaan syksy”.
Rukan Wappu & Wappulounas 2013 15:00 Wappulounaan AfterSki @ Pisteen terassi 21:00 Zone goes crazy bileet 22:00 Wappulounas @ Piste: JamA-Holics 23:55 Zonessa Make it shake SUNNUNTAI 28.4.2013 Rukan Wappu & Wappulounas 2013 12:00 Rukan kävelykylällä Vappukirppis 15:00 Wappulounaan AfterSki @ Pisteen terassi 22:00 Wappulounas @ Piste: JätkäJätkät MAANANTAI 29.4.2013 Rukan Wappu & Wappulounas 2013 15:00 Wappulounaan AfterSki @ Pisteen terassi 17:00 Coloradon Wappu: Stand Uppia! 21:00 Solistiyhtye Ketola & Witikainen Ravintola Rukahovissa 22:00 Wappulounas @ Piste: Karri Koira & Ruudolf TIISTAI 30.4.2013 Rukan Wappu & Wappulounas 2013 12:00 Wappuaaton terassibileet @ Piste 17:00 Coloradon Wappu: Stand Uppia! 21:00 Kaija Lustila & Rosette Ravintola Rukahovissa 22:00 Hawaii -bileet Ravintola Pisteessä 23:55 Zonessa Antti Tuisku!
KESKIVIIKKO 1.5.2013 Rukan Wappu & Wappulounas 2013 Wappulounas tarjoilee leppoisaa fiilistä, viihdyttävää after-ski tunnelmaa ja päräyttäviä bileitä TIISTAI 7.5.2013 Senioritanssijat Atimoissa Kuusamossa 7.-10.5.2013 Keväisessä Kuusamossa Senioritanssijat nautiskelevat ystävien kohtaamisesta, Senioritanssijoista ympäri maan, tanssin riemusta, oppimisen ilosta ja tietenkin tanssista - jo 13. kerran. 20:00 Senioritanssijat Atimoissa: Tervetulotansseissa tahtia lyömässä Kuusamon Harmonikkakerho, Sokos Hotel Kuusamo KESKIVIIKKO 8.5.2013 20:00 Senioritanssijat Atimoissa: Vielä jaksetaan pistää jalalla koreasti! Tanssittamassa Tukkijätkät, Sokos Hotel Kuusamo. TORSTAI 9.5.2013 Fabulous Ruka Freestyle Ski Summer Camp 9.-12.5.2013 Kesäleirin vetäjinä toimivat Suomen eturivin new school laskijat AJ Kemppaisen johdolla, Rukakeskus Oy, puh. 0400 101600 20:00 Senioritanssijat Atimoissa: Vielä jaksetaan pistää jalalla koreasti! Tanssittamassa Tukkijätkät, Sokos Hotel Kuusamo. LAUANTAI 11.5.2013 21:00 Äitienpäivätanssit Käylän Korpihovilla - Hannu Hautaniemen Orkesteri, liput 10 e. Käylän Korpihovi, Sallantie 53 B, 93850 Käylä/Käylän Maamiesseura tied. Ari Korva puh. 0400-380789 TORSTAI 16.5.2013 Burton & Ruka Summer Snowboard Camp 16.-19.5. 2013 Suomen Lumilautaliiton ja Rukan järjestämä, Burtonin tukema kesäleiri. Rukakeskus Oy, puh. 0400 101600
19