Matkailulehti Ruka 6-2015

20.3.-1.4.

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 6 – 2015

20.4. – 1.4.2015

M

Pikkuhiljaa pääsiäistä päin

aaliskuun jälkimmäisellä puoliskolla Rukalla ja Kuusamossa aletaan pikkuhiljaa virittäytyä jo oven takana odottelevia pääsiäistunnelmia varten. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tunturissa olisi hiljaista – eipä suinkaan, vaan menoa ja meininkiä riittää parhaiden kevätkelien vallitessa niin päivisin ulkona, rinteessä ja laduilla, kuin muulloinkin vaikkapa alueen vilkkaan ja vauhdikkaan iltaelämän puitteissa.

Musiikin ystäviä hemmotellaan 20.22.3. välisenä aikana vielä Ruka Pop 2015 -tapahtuman loppusuoralla, kun Pisteeseen saapuu pe 20.3. Jenni Vartiainen. Rukahovin tanssikansaa viihdyttää puolestaan samana iltana Kake Randelin. Lauantaina 21.3. Hovilla tanssitusvuoron saa Christa Huikko Band (joka muuten jatkaa Hovilla aina tiistaihin saakka), ja Zonessa voidaan pistellä jalalla – ja pöydillä – koreasti Einin rytmeihin.

Keskiviikkona 25.3. Rukahovissa tanssitaan suursuosikki Taikakuun tahtiin, ja menoa ja meininkiä riittää varmasti myös Zonessa, missä tilan ottaa haltuunsa Jean S. Torstaina Hovissa tanssittaa Muscat, ja Pisteen torstaiset tähtivierailut saavat jatkoa ei enempää eikä vähempää kuin itsensä Paula Koivuniemen toimesta.

Perjantain 27.3. live-musiikkitarjonnasta huolehtivat mm. Sami Pilvilä Coloradossa, Zonessa esiintyvä

Liimatainen & Kotipelto Duo sekä Rukahovin tähtivieras Neljä Ruusua.

Lauantain 28.3 musiikkipuolesta sopii puolestaan mainita vaikkapa Zonessa musisoiva Vesterinen yhtyeineen.

Urheilurintamalla maaliskuun lopun merkkitapauksiin kuuluvat Rukan Hiihtostadionilla miteltävät suurmäen, yhdistetyn ja hiihdon SM-kisat.

Kisoissa hypätään pe 27.3. HS142 -mäestä kansalliset kisat niin erikoismäessä kuin yhdistetyssäkin, ja la 28.3. ovat vuorossa varsinaiset SM-kilpailut.

Rukan hiihtoladuilla viikonloppuna kilpailevat Suomen mestaruuksista sekä miehet että naiset; perjantaina parisprinteissä, lauantaina viesteissä ja sunnuntaina kuninkuusmatkoilla eli naisten 30 km sekä miesten 50 km kilpailuissa. Kaikki viikonlopun hiihtomatkat hiihdetään vapaalla tyylillä.

Ja urheilusta käyvät varmasti myös rekikoirien Kuusamo Sprint -kilpailut, jotka ovat ohjelmassa lauantaina 28.3.

Rukalta noin puolen tunnin päässä sijaitsevalla Multasniemellä. Kyseessä on oiva tilaisuus tutustua niin rekikoirarotuihin kuin harrastukseen yleensä – vallankin kun yleisöllä on kisapaikalle vapaa pääsy.

Ja kun maaliskuu kallistuu loppupuolelleen, aletaan tunturissa valmistautua kevään ykkösviikonloppua eli pääsiäistä varten.

Tänä vuonnahan kevään juhlaa vietetään 2.-5.4, ja talvikauden parhaiden

ulkoilukelien, hohtavien hankien ja auringon ohella Ruka ja Kuusamo tarjoavat jälleen kerran myös koko joukon ykkösluokan artisteja, kuten esim.

Jukka Poika, Samuli Edelmann, Dingo, Matti&Teppo, Teuvo Oinas, Popeda, Apulanta, Antti Railio sekä Elastinen.

Ja paljon paljon muuta.

Edellä mainittujen kohokohtien ohella alueen ravintoloissa on luonnollisesti täysi kevätkuhina päällä niin ruoka- kuin ohjelmatarjonnankin puolesta, ja seurattavaa löytyy joka lähtöön niin karaoken, formuloiden kuin vaikkapa liigajääkiekon ja jännittävien playoff-pelien ystäville.

Päivittäisiin tapahtumiin tunturissa lukeutuvat ravintoloiden live-esiintymiset, afterski-bileet jne, sekä erilaiset rinteissä ja rinnealueilla järjestettävät testi- ja kisatapahtumat niin lapsille kuin aikuisillekin.

Kaikki tämä, kuten myös mm. alueen lukuisten ohjelmapalveluyritysten monipuolinen viikko-ohjelmatarjonta sekä kaikkien tapahtumien tarkemmat yhteys- ym. tiedot, aikataulut jne. löytyvät kätevästi Tapahtumakalenterista osoitteesta www.ruka.fi/tapahtumat

3

Hiihtolajien SM-mitalit jaossa Rukalla Rukan HS142-suurmäki ja hiihtostadion toimivat maaliskuun lopussa jälleen talviurheilullisten huippusuoritusten kisanäyttämöinä, kun Kuusamon Erä-Veikot järjestävät hiihtolajien kotimaisen kisakauden huipennuksen eli suurmäen, yhdistetyn sekä hiihdon SM-kilpailut.

K

isoissa hypätään pe 27.3. HS142 -mäestä kansalliset kisat niin erikoismäessä kuin yhdistetyssäkin, ja la 28.3. ovat vuorossa varsinaiset SM-kilpailut. Hiihtoladulla viikonloppuna kilpailevat Suomen mestaruuksista sekä miehet että naiset.

Perjantain kisaohjelmassa ovat parisprintit ja lauantaina mitellään kuumat SM-viestit; naiset 3x5 km ja miehet 4x10 kilometrin matkoilla.

Sunnuntaina vuorossa ovat hiihdon kuninkuusmatkat eli väliaikalähdöllä tapahtuvat naisten 30 km sekä miesten 50 km kilpailut. Kaikki hiihtomatkat hiihdetään vapaalla tyylillä.

Kilpailujen järjestelyistä vastaavat tuttuun tapaan Kuusamon Erä-Veikot, ja toiminnanjohtaja Seppo Linjakummun mukaan odotettavissa on jälleen kerran talviurheilua parhaimmillaan.

– Olosuhteet Rukalla ovat maaliskuun lopulla sanalla sanoen parhaat mahdolliset myös huippu-urheilua ajatellen. Valoa ja lämpöä riittää ilman, että kelit olisivat kuitenkaan liian kesäiset, ja esim. kevään arvokisoja haitanneista sohjokeleistä ei meillä ole pelkoa, Linjakumpu vakuuttaa.

– Sprinttien ja viestien kisaladut kulkevat alkutalven maailmancup-kisoihin tehdyillä vankoilla tykkylumipohjilla, ja ne kestävät varmasti kovankin rasituksen. Sunnuntaina hiihdettävien pitkien matkojen reiteiltäkin luonnonlunta löytyy paikoin lähes metrin verran, ja pohjat ovat taatusti kestävät myös näillä laduilla.

Kyseiset vapaalla tyylillä hiihdettävät kuninkuusmatkat, naisten 30 km ja miesten 50 km, kilpaillaan vieläpä monien mielestä sillä ainoalla oikealla tavalla, eli vanhalla kunnon väliaikalähdöllä. Ja kun Rukalla lunta riittää yhden ja saman parin kilometrin kiekuran ympäri suhaamisen asemasta pitempiinkin kierroksiin, on pitkien

matkojen väliaikalähdöistä Linjakummun mukaan haluttu hakea esiin nimenomaan ne parhaat puolet.

– Naisten kolmekymppinen hiihdetään 4x7,5 km, ja miesten viiskymppinen 5x10 km lenkkeinä. Tällöin pysyvät kierroksista ja kisan etenemisestä helposti selvillä niin kilpailijat kuin yleisökin, ja väliaikalähdön kilpailumuotona jännittävimmät piirteet aikavertailuineen ja ratkaisun paikkoineen tulevat parhaalla mahdollisella tavalla esille, Linjakumpu toteaa.

Talviurheilulajien kansainvälinen kisakausi saatiin maastohiihdon ja yhdistetyn maailmancupien osalta päätökseensä maaliskuun puolivälissä Norjan legendaarisella Holmenkollenilla, ja mäkimiehet päättivät oman maailmancupinsa kuun 19.-22. päivinä Planican lentomäessä.

Rukan SM-kisoissa huipennuksensa saa puolestaan lajien kotimainen kisakausi – ja kun kyseessä ovat Suomen mestaruudet, saapuvat niistä luonnollisesti kisaamaan myös kaikki alan suomalaiset kärkinimet.

– Mäkeen ja yhdistettyyn odottelemme n. 50-60 kilpailijaa, ja kun hiihdossa lajeihin kuuluvat viestit, noussee urheilijamäärä niiltä osin viidensadan paremmalle puolelle, ennakoi Linjakumpu torstaina 19.3. päättyneen ilmoittautumisajan loppusuoralla ja ennen lehtemme painoon menoa.

Avoimeksi vielä siinä vaiheessa siis jäi, nähdäänkö Rukalla Suomen mestaruuksista kilpailemassa esim. kansainvälisiltä kisa-areenoilta jo tammikuussa vetäytyneet mäkimiehet Sami Niemi sekä Kuusamon oma poika Anssi Koivuranta, taikka maastohiihdonkin puolella kärkivauhtiin varmasti kykenevä ampumahiihtotähtemme Kaisa Mäkäräinen.

– Varmoja poisjääntejä ei kuitenkaan esim. huippunimien osalta tässä vaiheessa ole, joten tulossa ovat varmasti tasokkaat

kisat niin laduilla kuin mäessäkin, Linjakumpu summaa.

Ja kun kyseessä ovat kauden päätöskisat, joissa panoksena ovat vieläpä Suomen mestaruudet, odottelevat järjestäjät hiihtostadionille myös runsain mitoin kisayleisöä.

– Kilpailijoiden mukana Rukalle saapuu runsaasti huolto- ja kannustusjoukkoja, ja lisäksi markkinoimme tapahtumaa aktiivisesti niin paikalla oleville turisteille kuin lähiseuduillekin.

Kisojen laajemman näkyvyyden takaa paikalta kaikkiaan 15 tunnin ajan lähtevä tv-lähetys, mutta ainahan se talviurheilu parasta on nimenomaan paikan päällä koettuna, Linjakumpu muistuttaa.

52. Rukan Talvikisat 27. - 29.3.2015 Hiihdon, yhdistetyn ja suurmäen SM-kilpailut Kisaohjelma Perjantai 27.3.2015 10.00 12.00 12.30 14.00 15.00 16.00 17.00

SM, Parisprintti, Karsinta, N + M, (P) Mäkihyppy, virallinen harjoitus, HS 142, 2 kierrosta SM, Parisprintti, Finaalit N + M, (P) Yhdistetty, virallinen harjoitus, HS 142, 2 krs Yhdistetty, varakisa, HS 142 Koekierros, Mäkihyppy, HS 142 Kansallinen, Mäkihyppy, HS 142 (SM varakilpailu)

Lauantai 28.3.2015 9.00 Koekierros, Yhdistetty, HS 142 10.00 SM, Yhdistetty, HS 142, 1 krs 11.00 SM, Maastohiihto, Naiset, Viesti 3 x 5 km (1P+2V) 12.15 SM, Yhdistetty, Gundersen, hiihto 10 km 13.00 SM, Maastohiihto, Miehet, Viesti 4 x 10 km (2P+2V) 14.30 Koekierros, Mäkihyppy, HS 142 15.30 SM, Mäkihyppy, HS 142 Sunnuntai 29.3.2015 09.30 SM, Maastohiihto, Naiset 30 km, (4 x 7,5 km, V), väliaikalähtö 12.00 SM, Maastohiihto, Miehet 50 km (5 x 10 km, V), väliaikalähtö Palkintojenjaot stadionilla Maastohiihto: Perjantaina klo 15.00, lauantaina klo 12.30 ja klo 15.30 sekä sunnuntaina klo 12.15 ja 15.30. Mäkihyppy ja yhdistetty: Välittömästi kilpailun jälkeen mäkimontussa (mäkihyppy) ja maalialueella (yhdistetty).

H Tuntureiksi kutsutaan Fennoskandiassa sijaitsevia puurajan yläpuolelle ulottuvia pehmeämuotoisia vuoria. Tuntureiden syntyminen on seurausta 1,6-3 miljardia vuotta sitten tapahtuneesta kallioperän muodostumisesta ja siinä myöhemmin tapahtuneista muutoksista.

H Vuorijonopoimutukset miljardeja vuosia sitten synnyttivät myös Suomeen

Alppien kaltaiset vuoristot. Ne kuluivat kuitenkin eroosion vaikutuksesta pois satojen miljoonien vuosien aikana. Nykyisten Alppien nousu Keski-Euroopassa tapahtui noin 65 miljoonaa vuotta sitten.

H Pyöreämuotoisiksi hioutuneet vuorten tyviosat nousivat nykyisiksi tuntureiksi. Niiden arvellaan olleen tuolloin 100–200 metriä korkeampia kuin nykyi-

sin. Vanhimpia ovat Saariselän tunturit, joiden kallioperä on noin 1,9 miljardin vuoden ikäistä granuliittia. Lähes yhtä vanhoja, mutta koostumukseltaan erilaista kallioperää ovat Länsi- ja KeskiLapin tunturit kuten tunnetut Ounastunturi, Ylläs, Aakenustunturi, Levi, Kumputunturi sekä Pelkosenniemen Pyhätunturi ja Kuusamon Rukatunturi.

4

Kuusamo Sprint järjestetään jo 4. kerran

Rekikoirat vauhdissa Multasniemellä

Koiravaljakkokilpailu Kuusamo Sprint järjestetään tänä vuonna Kuusamon Multasniemellä jo neljättä kertaa. Lauantaina 28.3. kisattavassa Kuusamo Sprintissä nähdään jälleen kymmeniä erirotuisia rekikoiria, jotka mittelevät nopeudesta kuuden ja neljän koiran luokissa.

K

ilpailu on saanut vankan jalansijan rekikoiraharrastajien leikkimielisenä kisakauden päätöstapahtumana, ja ilmoittautumisia kisaan on perinteisesti sadellut lähestulkoon lähtöhetkeen saakka.

– Näin on myös tänä vuonna, ja paikalla riittääkin takuulla yl-

lin kyllin nähtävää niin rekikoiraharrastajille, asiasta kiinnostuneille kuin varmasti myös ihmisille, jotka eivät rekikoirista ole koskaan kuulleetkaan, kiteyttää kisajärjestäjiin kuuluva Suvi Koukkari, jonka ohella tapahtuman takaa löytyy koko joukko kuusamolaisia rekikoiraharrastajia ja -ammattilaisia, Suoma-

lainen Siperianhuskyseura sekä myös paikallinen Multasniemen Nuorisoseura.

Tämänvuotisessa tapahtumassa kisamatkana neljän koiran luokassa on 9 km, ja kyseessä on epävirallinen kilpailu.

– Kuuden koiran luokassa kisataan puolestaan virallinen, puhdasrotuisten rekikoirien

5

REK-koe, jossa matkana on 2x9 km, valottaa Koukkari ja jatkaa, että Kuusamo Sprintin ensimmäinen lähtö starttaa lauantaina 28.3 klo 9.30.

– Siitä eteenpäin touhua ja tapahtumia riittää pitkälle iltapäivään saakka. Kisatapahtumien ohella paikalta löytyy makkaraa, kahvia ja muita virvokkeita tarjoileva buffet, ja lähtöjen väliajalla on tarjolla lapsille pientä maksua vastaan myös koiravaljakkoajelua.

Kuusamo Sprintissä on perinteisesti ollut edustettuna rekikoiraharrastuksen koiratyyppejä nopeimmista lintukoiratyyppisistä ns. houndeista alaskanhuskeihin ja puhdasrotuisiin siperianhuskeihin, alaskanmalamuutteihin, grönlanninkoiriin ja pörröisiin samojedinkoiriin asti.

– Vaihtelevassa maastossa kulkevalla kisareitillä valjakot

ovat yleisön nähtävillä parhaiten lähdössä ja varsinkin maaliin tullessa, jota kohti saapuvat valjakot näkyvät jo kaukaa katsojien päästessä seuraamaan valjakoiden etenemistä sekä mahdollisia ohituksia.

Ja se vauhti; nopeimmat valjakot kiertävät kisamatkana olevat 9 kilometrin lenkin jopa alta parinkymmenen minuutin yleisölle riittää siis ihmeteltävää ja ihasteltavaa, ja valjakoiden ja reippaiden rekikoirien joukosta jokainen varmasti löytää suosikkinsa.

Yleisö onkin lämpimästi tervetullut seuraamaan tapahtumaa Multasniemen nuorisoseurantalolle osoitteeseen Multaslahdentie 2. Kuusamon keskustasta paikalle on noin puolen tunnin ajomatka, ja paikalle löytää kääntymällä 5-tieltä lentoasemalle/Vuotunkiin päin, ajamalla eteenpäin noin 21 km,

ja kääntymällä sitten oikealle Multasniementielle, jota pitkin kisapaikalle on noin 5 kilometriä.

Rukan suunnasta paikalle pääsee niin ikään puolessa tunnissa Rukajärventieltä risteävän Matosuontien kautta. Sitä ajetaan reilut 10 km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Vuotungintielle, ja siltä puolestaan n. 3 km päässä kääntyvälle Multasniementielle.

Paikalle ohjaavat myös tienvarsien opasteet, ja tarkat ajoohjeet ym. tuoreimmat tiedot tapahtumasta löytyvät Rukan tapahtumakalenterista sekä Facebookista hakusanoilla ”Kuusamo Sprint 2015”.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

6

n hiihluvan kevään mittaa ku on a ill vu si n ka n viereisillä Matkailulehti Ru aisemissa mm. Ruka m sa is m m ei m ko sanoilla delty Kuusamon nkin samoilla maine ää nt hi Vä . lla oi ar n korkeValta- ja Pyhäva usamossa 470 metri Ku äel Et s yö m ia vaikka voidaan luonneht aa hiihtoreittiä. Ja ev us no an ra aa Iiv seutu uteen kohoavaan lähelle, on Iivaaran a to on lu ee äs pä a kaa.

Rukankin laduill konaan toista luok ko n va ai ta es ol pu erämaxisuutensa

Iivaaraan Eräkartanon kautta K ätevimmin Iivaaran latureitille pääsee starttaamaan, kun etsii karttapalvelusta, navigaattorista tai muulla vastaavalla tavalla ajo-ohjeet osoitteeseen Hiltusentie 211. Kyseisestä määränpäästä löytyy paikka nimeltä Iivaaran Eräkartano, joka toimii oivana tukikohtana Iivaaraan suuntautuville retkille. Iivaaran ladun (sekä Iirinki -vaellus/lumikenkäilyreitin) ”virallinenkin” lähtöpaikka sijaitsee Eräkartanon kupeessa, ja paikan kautta koukkaa myös Iivaaran moottorikelkkareitti.

Eräkartanon maisemista lähdettäessä kertyy Iivaaran ympäryslenkille matkaa vajaan 8 kilometrin verran.

Koukkaamalla reitin varrelta reilun parin kilometrin lisäpiston pääsee piipahtamaan myös Näätälammen autiotuvalla, jossa kelpaa pitää kunnon tauko ja paistella vaikkapa makkarat. Toinen taukopaikka löytyykin sitten Iivaaran huipun kupeesta, missä maisemien ihailemisen ohella on niin ikään mahdollisuus myös tulentekoon.

Ja mikäli Etelä-Kuusamon erämaamaisemissa haluaa hiihtää pitemmänkin pätkän, niin matkaa voi jatkaa Iivaarasta pohjoiseen suuntautuvaa yhdysreittiä pitkin.

Reitti kulkee Naamankajärven yli Kemilän koululle, jonne matkaa Iivaarasta kertyy 9 km, ja jatkuu sitten Marjo- ja Mustavaarojen kautta Kuusamojärvelle, ja aina Törmäsenvaaraan, Sossonniemelle ja Muovaaran laduille saakka.

Taukopaikkoja ko. Muovaaran yhdysreitin varrelle osuu kaksi, eli Mustavaaran ja Marjovaaran kotalaavut.

Ja niin tämän, kuin kaikkien muidenkin latureittien reittikartat ja ajantasaiset kunnostustiedot yhteystietoineen löytyvät Kuusamon kaupungin latukarttapalvelun kautta osoitteesta http://www.mski.fi/kuusamo

Iivaaran latureittien kunnostus tapahtuu moottorikelkalla ja hiihtotyyli ladulla on perinteinen, joskin noin

puolentoista metrin levyisellä latu-uralla mahtuu suurimman osan matkaa etenemään myös luistellen. Vaativuudeltaan Iivaaran ladut ovat pääosin helppoja – vaaramaisemissa kun kuitenkin liikutaan, osuu matkan varrelle aina muutamia jyrkkiä ja vauhdikkaita laskuja, joissa varovaisuus ja terveen järjen käyttö on tarpeen.

– Laskujen jyrkimpiin kohtiin ei vedetä myöskään latua, ja näiltä osin suositeltavaa on edetä suksia kantaen ja kävellen, evästää Iivaaran latureitin kunnossapidosta huolehtiva Kimmo Maaninka ja jatkaa, että hiihtosuunta ladulla on vapaa.

– Reittiä voi siis hiihtää molempiin suuntiin, ja kyllähän tuolla mukavasti on viime viikkoina väkeä riittänytkin. Osatekijänä tähän varmasti ovat nämä mahtavat, auringonpaisteiset kelit; ja esim. lumituiskujen aikana hiihtäjiä näkyy jostain kumman syystä aika vähän, Maaninka naurahtaa.

Iivaaran latujen kunnossapito jatkuu Maaningan mukaan ainakin pääsiäiseen saakka, kelien ja hiihtäjien riittäessä pitemmällekin kevääseen.

– Ja ladun kunnostustilanteestahan pysyy parhaiten kärryillä Kuusamon latukarttapalvelua seuraamalla, muistuttaa myös Maaninka.

Ja liikkuipa Iivaaran maastoissa sitten hiihtäen, lumikenkäillen taikka moottorikelkalla, on oiva valinta retkien lähtö- ja päätepisteeksi, taukopaikaksi ja tarpeen tullen muunlaiseksikin tukikohdaksi jutun alussa mainittu Iivaaran Eräkartano. Iivaaran viereisen Ahvenjärven rannasta löytyvä Eräkartano toimii kevättalven aikana muun ohella myös latukahvilana, josta löytyy virvokkeiden ohella niin suolaista kuin makeaakin purtavaa, ja tilauksesta esim. lounas- ja muutakin ruokaa aina juhlavimpia päivällisruokailuja myöten.

– Latukahvila on avoinna päivittäin klo 11-16, ja A-oi-

7

Iivaaran Eräkartano toimii kevättalven aikana muun ohella myös latukahvilana, josta löytyy virvokkeiden ohella niin suolaista kuin makeaakin purtavaa, ja tilauksesta esim. lounas- ja muutakin ruokaa aina juhlavimpia päivällisruokailuja myöten.

Erämökki, joissa on aurinkosähköllä toimiva valaistus ja kännykän lataus, jääkaappi sekä kaasuhella. Paikkoja esittelemässä Kimmo Maaninka. keuksin varustettu Eräravintola tarjoilee tilauksesta parhaista paikallisista raakaaineista valmistettuja herkkuja, kuten mm. kalaa ja poroa, kertoo Eräkartanon Eija Tiermas ja jatkaa, että palveluihin kuuluvat myös mm. mökkimajoitus sekä saunat.

– Meillä on 2 kpl 6 hengelle tarkoitettuja erämökkejä, joissa on aurinkosähköllä toimiva valaistus ja kännykän lataus, jääkaappi, kaasuhella sekä ulkowc.

Saunoja löytyy niin ikään kaksi, perinteinen hirsisauna sekä varmasti unohtumattomat, lempeän kosteat löylyt tarjoava ainutlaatuinen jääsauna.

Tiermaksen mukaan talvikausi on Iivaaran juurella sujunut mukavissa mer-

keissä.

– Reiteillä ja kahvilassa on vieraillut tasaiseen tahtiin niin hiihtäjiä, lumikenkäilijöitä kuin moottorikelkkailijoitakin, ja ovathan nämä viime aikojen kelit olleet kerrassaan mahtavat.

– Toivotaan siis, että sääolot jatkuvat samanlaisissa merkeissä myös pääsiäispyhinä, silloinhan väkeäkin on aina runsaasti liikkeellä. Ja ne parhaista parhaat hiihto- ja ulkoilukelithän meillä täällä vasta pääsiäisen jälkeen alkavatkin, muistuttaa Tiermas tosiasiasta, jota huhtikuulla on mm. eteläisemmässä Suomessa asustelevien usein vaikeaa todeksi uskoa.

Tulkaapa siis kaikin mokomin ihan itse katsomaan.

Iivaaran alueella on hyvät ja selkeät opasteet.

Iivaaraan lumikenkäilemään Paitsi hoidettua latureittiä hiihtelevälle, tarjoavat Iivaaran vaihtelevat maastot huikeita maisemia ja mukavasti reippailtavaa myös lumikenkäilijöille. Oiva tapa tutustua seutuun on viime kesänä Iivaaraan avattu uusi, 9 km mittainen päiväreitti nimeltä Iirinki.

Pääosiltaan helppokulkuinen Iirinki on ympyräreitti, joka kulkee Hiltusentien varressa sijaitsevalta lähtöpaikalta Iivaaran etelärinnettä pitkin Näätälammen autiotuvalle. Sieltä reitti etenee kohti Iivaaran huippua, mistä jatketaan takaisin kohti lähtö-

paikkaa. Reitin varrella on kaksi tulentekopaikkaa (Näätälampi ja Iivaara), ja se on merkitty puisin paaluin, joissa on vihreät heijastinnauhat.

– Reittimerkinnät on tehty paitsi kesäretkeilijöitä, niin myös lumikenkäilijöitä ajatellen riittävän korkealle niin, että ne eivät jää lumen alle.

Vaikka onhan tuossa reitillä nyt kevättalven mittaan lumikenkäilijöitä sen verran paljon kulkenut, että eipä siitä vankaksi tallatulta polulta oikein eksyäkään voi, naurahtaa Eija Tiermas reitin lähtöpaikan viereisestä Iivaaran Eräkartanosta.

8 – Ei kuvaajan tarvitse lähteä etsimään mitään arkaa ja harvinaista lintua kuvattavaksi, vaan aivan tavallinenkin laji voi olla mielenkiintoinen kuvauskohde.

Kohteen harvinaisuutta tärkeämpi on valo. Mutta sen ei tarvitse olla keskipäivän kirkkainta auringonpaistetta. Ilta ja aamukin käyvät, riippuen siitä, millaisia tilanteita hakee.

Luontokuvaaminen ei Törmäsen mukaan ole haastavaa ja aikaavievää – mutta voi se myös sellaista olla.

– Kuvaamisen voi tehdä sellaiseksi kuin itse haluaa. Mitä enemmän perehtyy luontoon ja mitä pidemmälle etenee kuvauksessa, sitä enemmän se vie aikaa.

Luontokuvauksen toinen puoli tapahtuu kuvausretken jälkeen tietokoneen ääressä. Järjestelmäkamera tuottaa raakakuvan, joka saa lopullisen muotonsa kuvankäsittelyohjelmassa.

Käsittelystä on monella valokuvausta harrastamattomalla hieman virheellinen käsitys.

– Luontokuvan käsittely ei ole perinteistä photoshoppausta, jossa kuvasta poistetaan lintuja tai taivaalle lisätään sateenkaari. Vähimmillään kuva vain rajataan, ja siihen saatetaan lisätä kontrastia ja terävyyttä.

Kuusamon luonnossa riittää kuvattavaa kaikkina vuodenaikoina. Kurkien lisäksi Petteri Törmäselle ovat tärkeitä palokärjet (kuvassa) ja kotkat.

Kuva: Petteri Törmänen.

Kurjet kiehtovat luontokuvaajaa

Petteri Törmänen.

K

uusamolainen luontokuvaaja Petteri Törmänen kiinnostui valokuvaamisesta jo pienenä poikana seuratessaan tätinsä miehen valokuvauspuuhia. Asia unohtui joksikin aikaa, mutta kymmenenvuotiaana hän osti ensimmäisen oman

pokkarin. Ensimmäisen lapsen syntymän myötä hän osti järjestelmäkameran, ja siitä alkoi kuvaajan ura. Kasvavan perheen lisäksi kuvauskohteeksi tuli pian Kuusamon luonto koko komeudessaan.

– Tuntui, että piti päästä luontokuvausoppiin ja menin Hautalan Hannun juttusille.

Hannu on opettanut minulle luontokuvauksesta ja luonnosta valtavasti asioita, joita ei kerrota missään kirjoissa. Yhteistyömme jatkuu edelleen.

Törmäsen kiinnostuksen kohteena ovat luonnossa etenkin linnut ja revontulet. Kokeneen luontokuvaajan vinkki aloittelevalle luontokuvaajalle on yksinkertainen ja yllättävä:

Törmänen on kokenut lähes kaksikymmentä vuotta kestäneellä luontokuvaajan urallaan hienoja hetkiä, usein nimenomaan lintujen parissa. Linnuista palokärjet ja kotkat ovat hänelle läheisimpiä – ja kurjet.

Luonto tarjoaa hienoja hetkiä luontokuvaajalle, ja joskus yllätyksiäkin..

– Usein on käynyt niin, että olen katsellut säätä ja ajatellut sen olevan liian harmaa kuvausretkelle, mutta kun olen kuitenkin lähtenyt, on sää yllättäen muuttunutkin hienoksi. Liikkeellelähtökynnys kannattaa ylittää. Tehty retki ei jälkeenpäin kaduta.

Kuusamossa riittää loputtomasti kuvauskohteita. Törmäsellä ei ole ykköskuvauspaikkaa, mutta hän on kulkenut paljon Pohjois-Kuusamon suunnalla.

Ammattikuvaajalla ei myöskään ole lempivuodenaikaa, sillä jokaisella ajankohdalla on hyvät ja huonot puolensa: – Maaliskuussa parasta on valo, ja koskikarojen ja kotkien aktiivisuus. Huonointa on se, ettei ehdi joka paikkaan kuvaamaan!

Lintuja Kuusamon keväässä Kuusamo-opisto järjestää 23.-27.3. lintuvalokuvauskurssin. Kurssilaiset tutustuvat luontovalokuvaaja Petteri Törmäsen johdolla lintuvalokuvauksen tekniikoihin ja välineisiin sekä toimimiseen erilaisissa ympäristöissä.

Aluksi opiskellaan kameran hallintaa, erityisesti suljinaikoja ja tarkennusta, sekä teleoptiikan, konverttereiden ja jalustan käyttöä. Sitten perehdytään lintujen houkutteluun kuvausetäisyydelle sekä niiden kuvaa-

miseen piilosta tai ilman piiloa.

Kurssilla tehdään kuvausretkiä maastoon, ja kuvataan piilokojusta, jolloin tähtäimeen saattaa osua jopa kotka. Kuvausretkien kuvat käsitellään Lightroomohjelmalla yhteistä katsomista ja arviointia varten.

Kurssi alkaa maanantaina klo 9 ja päättyy perjantaina klo 13.

Viikon aikana on 40 tuntia lähiopetusta.

Osallistujilla tulee olla järjestelmädigikamera tai edistynyt kompaktikamera, jossa on valo-

tuksen säätömahdollisuus, sekä objektiivit, jalusta ja tallennusmediat. Välineitä voi tiedustella kurssin ajaksi lainaksi opistolta.

Lisäksi tarvitaan talviseen maastoon sopiva lämmin vaatetus sekä jalkineet ja termospullo.

Kurssin hinta 330 euroa sisältää opetuksen, majoituksen kahden henkilön huoneessa liinavaatteineen, ruokailut, saunan ja kuljetukset kuvausretkille. 240 eurolla saa opetuksen, lounaan/ retkieväät ja päivällisen sekä kuljetukset kuvausretkille.

9

Meidät löydät Kuusamosta

Pääsiäisaikaan palvelemme pitkäperjantaina 3.4. klo 12 - 17 lankalauantaina 4.4. klo 9 - 17 pääsiäispäivänä 5.4. klo 12 - 17

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200

PALVELEMME

ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17.

Ruka infon palvelupisteessä palvelemme klo 9 - 19.

www.kuusamonkeskusapteekki.fi

12

Jäkkäräverkkokoi (Digitivalva reticulella). Kuva: Oulun yliopisto/Marko Mutanen

Jäkkäräverkkokoi viihtyy Rukan laskettelurinteessä

R

ukan rinteiltä on löytynyt äärimmäisen uhanalaisen jäkkäräverkkokoin esiintymä. Laji tunnettiin vanhastaan Kuusamosta, mutta se katosi 1950-luvulla luontaisen elinympäristön vähennyttyä.

– Harrastajan tekemä löytö oli merkittävä, sillä perhosta ei ollut tavattu Suomessa vuosikymmeniin, sanoo intendentti Marko Mutanen Oulun yliopiston biologian laitoksesta.

Jäkkäräverkkokoi suosii avoimia niittymaita, joita ei enää tahdo löytyä Kuusamon alueelta. Se on siis löytänyt korvaavan elinympäristön Rukan laskettelurinteestä, missä sen populaatio on runsas ja elinvoimainen.

– Ei kaikki ihmisen luoma ole vaaraksi eliöille. On paljon sellaisiakin perhoslajeja, jotka eivät selviä enää muualla kuin ihmi-

sen rakentamissa elinympäristöissä, jatkaa Marko Mutanen ja muistuttaa, että perinnemaisemaan kuuluvat kedotkin ovat syntyneet aikoinaan ihmisen toiminnan vuoksi eli maataloudesta.

– Suuri osa perhosista talvehtii toukkavaiheessa, ja lauhana talvena hangen päältä voi löytää mönkimästä liian aikaisin heränneitä toukkia. Pieni osa, noin viisi prosenttia perhosista talvehtii aikuisena. Talvehtivia perhosia voi etsiä vaikkapa maakellareista, varastoista ja varvikoista, sanoo Mutanen.

Ensimmäisiä kevään perhosia ovat nokkosperhoset, jotka heräilevät talvehtimissuojistaan jo hankien aikaan. Myös suruvaipan ja sitruunaperhosen voi nähdä jo silloin, kun lunta on vielä maassa. Yleensä perhoset lähtevät liikkeelle Etelä-Suo-

messa huhtikuussa ja PohjoisSuomessa muutamaa viikkoa myöhemmin.

Suomessa elää tällä hetkellä enemmän perhosia kuin koskaan aiemmin. Perhoslajeja on tavattu 2600, ja ilmaston lämmetessä varsinkin eteläiset ja merelliset perhoslajit ovat lisääntyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Ne ovat myös levittäytyneet aiempaa pohjoisemmas.

Marko Mutasen mukaan suuri uhka Suomen perhosille on niiden elinympäristöjen muutokset ja häviäminen.

– Ihmisen toiminta vie elintilaa monilta perhoslajeilta, mutta toisaalta osa on sopeutunut uusiin elinoloihin. Tässä tapauksessa matkailutoiminta on tuonut Kuusamoon hyvää luonnonkin kannalta.

Rukakeskus Oy kuusamolaisyritykseksi Leimallisesti kuusamolaisena tunnettu, aiemmin Helsinkiä kotikuntanaan pitänyt Rukakeskus on nyt myös virallisesti kuusamolainen. Pääkaupunkiseudulla toimii jatkossa ainoastaan yhtiön ylin johto, ja muut toiminnot kuten mm. myynti-, markkinointi- sekä talouspuoli keskittyvät Rukalle ja kauppakeskus Kumpareessa sijaitseviin toimitiloihin. Rukakeskus haluaa muutoksella korostaa sitoutumistaan paikkakuntaan, ja painottaa myös pitkäjänteistä suhtautumistaan alueen matkailun kehitystyöhön ja tulevai-

suuteen.

Noin 200 henkilöä työllistävä Rukakeskus-konserni on perheyritys, joka on vastannut Rukan rinnetoiminnoista vuodesta 1973 ja Pyhän rinnetoiminnoista vuodesta 1987 lähtien. Se on Suomen johtavia matkailuyrityksiä ja hiihtokeskustoimialan markkinajohtaja lähes 20 % osuudella hissilippujen myynnistä.

Rinneliiketoiminnan ohella Rukakeskus harjoittaa Rukalla ja Pyhällä myös majoitus-, rinneravintola-, vuokraamo- ja myymälätoimintaa. Rukakeskus

Oy:n tytäryhtiöitä ovat Pyhätunturi Oy, joka vastaa Pyhän hiihtokeskuksen rinnepalveluista ja oheistoiminnoista sekä TuottoOmistus Oy, joka vastaa TuottoOmistus-huoneistojen vuokrauksesta ja huollosta Rukalla ja Pyhällä.

Yhtiöt omistaa Ahon perhe, jonka Aho Group Oy valittiin Vuoden 2008 Perheyritykseksi.

Suomen Hiihtokeskusyhdistys palkitsi Rukan vuoden 2014 hiihtokeskuksena, ja World Ski Awards kilpailussa 2014 Ruka palkittiin Suomen parhaana hiihtokeskuksena.

13

A L P P I VA L M E N N U S . F I

Liikevalmis perusasento • Mahdollistaa liikkeet kaikkiin suuntiin • Mahdollistaa suksen kuormittamisen tilanteen vaatimalla tavalla

Paranna laskutekniikkaasi alan konkarien avulla Matkailulehti Rukan laskettelua harrastaville lukijoille tarjoutuu kevään 2015 aikana mahdollisuus kehittää ja parantaa omaa laskutekniikkaansa.

Lehdessämme julkaistaan juttusarja, jossa esiteltävistä vinkeistä, ohjeista ja opastuksesta vastaa joukko alppivalmentajia, jotka tunnetaan ryhmänä nimeltä Alppivalmennus.fi. Ryhmä koostuu alppialan vanhoista konkarivalmentajista, jotka haluavat jakaa heille vuosien ja vuosikymmenten varrella kertynyttä tietotaitoa. Ryhmällä on taustalla myös valtava kilpalaskukokemus sekä ammattivalmentaja- ja hiihdonopettajakokemus.

Pysy ”etupenkillä”!

Alkaako reisiä polttaa laskun loppupuolella tai tuppaavatko ne olemaan jumissa laskupäivän päätteeksi? Syy löytyy todennäköisesti liian takapainoisesta laskuasennosta.

Tällaisessa asennossa laskija joutuu jännittämään etureisiään lähestulkoon koko ajan, mikä aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta paitsi jalkojen lihaksille niin myös polville. Lisäksi suk-

sien hallinta takapainoisesta asennosta tuppaa olemaan sangen työlästä puuhaa. Se on sama kuin yrittäisi ajaa autoa takapenkiltä!

Laskettelusta tulee helppoa, taloudellista ja ergonomista, kun viet ylävartaloa ja vartalon painopistettä aktiivisesti eteenpäin, uuden käännöksen ja alarinteen suuntaan. Kokeile aloittaa jokainen käännös tasa-

Kelkkaenduron kerma kisaa Kuusamossa

K

uusamon keskustan tuntumassa päästään lauantaina 21.3. näkemään vauhdikasta menoa ja moottoreiden pärinää, kun paikalla kisaillaan m o o t t o r i ke l k k a e n d u ro n SM-osakilpailu sekä SM-kerhojoukkuekilpailut eli Sokos Hotel Kuusamo Snow Race.

Moottorikelkkaenduro on moottorikelkalla suoritettava nopeuskilpailu, joka koostuu maastoon sijoittuvista kolmesta tai useammasta, pituudeltaan muutamasta kilometristä jopa kymmeniin kilometreihin yltävistä erikoiskokeesta. Kisakelkat puolestaan ovat tehdasvalmisteisia sportti- tai kisakelkkoja, jotka soveltuvat nimenomaan ajamiseen reitillä ja haastavilla enduropätkillä.

Kuusamon kisojen kilpailukeskuksena on Original Sokos Hotel Kuusamo, mistä ensimmäiset kelkat lähtevät kisareitille lauantaina 21.3. klo 9.00. Kisan erikoisko-

keet sijoittuvat Kuusamon keskustan länsipuolisiin maastoihin, ja yleisö pääsee seuraamaan kisatapahtumia keskustasta noin 10 km päässä sijaitsevalla Kurkijärven Siprun Snowcrossradalla.

Kurkijärvelle kilpailijoita alkaa saapua noin klo 10; nähtävissä on tällöin toisen erikoiskokeen maaliintuloa sekä kolmannen erikoiskokeen lähtöä ja maaliintuloa.

Samalla paikalla tapahtuu myös kilpailun huolto, ja radalla on lisäksi makkaran, lättyjen ja muun pikkupurtavan myyntiä koko päivän.

Paikan päällä on lisäksi kilpailun tulosten seurantamahdollisuus sekä kuulutus kisatilanteista.

Kisojen palkintojenjako alkaa noin klo 16 Ravintola Hotkussa, ja SM-palkintoja sekä kelkkakauden 2015 Suomen mestareita juhlistetaan paikalla myös illanvieton merkeissä.

painoilemalla hetki päkiöiden varassa. Tällöin sukset alkavat kääntyä itsestään kohti alarinnettä. Anna sitten sisäjalan koukistua ja jatka käännöstä pitämällä ulkojalka jämäkkänä.

Voit testata oman laskuasentosi nostamalla suoraan laskiessasi suksia vuorotellen ilmaan.

Jos suksen kärki nousee korkeammalle kuin kanta, asentosi on todennäköisesti liian taka-

Suksen kuljettaja on omalla paikallaan ”etupenkillä”.

Katso video Lindsey Vonnista sähköisen lehtemme sivuilta osoitteessa www.matkailulehtiruka.com painoinen. Siirrä siis ylävartaloa ja lantiota eteenpäin ja kuormita päkiää. Voit myös harjoitella käännöksiä helpolla rinteellä nostaen joka käännöksessä sisäsuksen kantaa korkemmalle ilmaan. ”Pappa- tai mummolasku” auttaa myös löytämään hyvän tasapainoisen laskuasennon: vie molemmat kädet selän taakse, nojaudu ylävartalosta eteenpäin ja anna mennä. Näin voit nauttia vaivattomasta liu’usta, laskea luisuvia ja leikkaavia käännöksiä, hitaasti ja nopeasti, niin loivassa kuin jyrkässäkin mäessä.

Lue lisää: Alppivalmennus.fi

Kuski katsoo aina menosuuntaan.

Alppivalmennus.fi on alppivalmennuksen kotisivu.Alppivalmennus.fi-sivusto tarjoaa työkaluja alppivalmennuksen tarpeisiin ja seurojen, valmentajien, laskijoiden sekä heidän vanhempiensa käyttöön. Materiaaliosio sisältää tietoa tämän päivän kokonaisvaltaisesta alppihiihtovalmennuksesta.

Luonto parantaa pitkäaikaistyöttömän työllistymisvalmiuksia

P

itkäaikainen työttömyys haastaa niin mielenterveyden, fyysisen terveyden kuin sosiaalisen osallistumisen valmiuksia. Metsähallituksen johtamassa Luonto liikuttamaan -hankkeessa kehitettiin ja testattiin toimintamalleja, joissa onnistuttiin aktívoimaan pitkäaikaistyöttömiä luontoliikunnan avulla.

Metsähallitus ja Lieksan työllisyyden kuntakokeilu kytkivät luontotapaamiset osaksi kunnan työllisyysvalmennustoimintaa. Kysynnän vuoksi pilottiryhmän lisäksi kunnassa toimii jo kaksi uutta Luonto liikuttamaan -ryhmää.

– Kunnalle aktivoituminen tarkoittaa merkittäviä säästöjä. Työttömälle mielialan koheneminen, sosiaalinen osallisuus ja terveyden ylläpito tarkoittavat parempia työllistymisvalmiuksia ja elämänlaatua, projektipäällikkö Kati Vähäsarja Metsähallituksen luontopalveluista toteaa.

Lieksan työllisyyden kuntakokeilun projektipäällikkö Marjo Vallius-Hyttinen on tyytyväinen yhteistyöhön.

– Hankkeessa perustettu seitsemän pitkäaikaistyöttömän ryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuoden ajan. Pelkästään tämän ryhmän aktiivisuus on tarkoittanut Lieksan kaupungille 50 400 euron säästöjä.

Kun saimme asiakkaan pois kotoa, jäi pois myös kunnan osuus Kelan työmarkkinatukimaksusta eli 350 euroa kuussa henkilöä kohden”,

Vallius-Hyttinen huomauttaa.

Työssäkäyville työkyvyn ylläpito ja työssä jaksaminen ovat haasteita etenkin ylipainon aiheuttaessa terveysongelmia. Moni ei-liikunnalliseksi itsensä kokeva sinnittelee vaivojensa kanssa ja kiertää kunto- ja liikuntasalit kaukaa.

Luonto liikuttamaan -hankkeessa kehitettiin menestyksekkääksi osoittautunut työikäisten miesten ”Metsästä motivaatiota painonhallintaan” -konsepti. Miehille suunnatun painonhallintaryhmän toteutuksesta vastasi Hyvinvointi- ja kuntoutuskeskus Kunnonpaikka Siilinjärvellä laillistettu ravitsemusterapeutti TanjaTilles Tirkkosen ja liikunnanohjaaja Antti Siposen johdolla.

Miehiä on perinteisesti vaikea aktivoida painonhallintaryhmiin, mutta metsäryhmä houkutteli miehiä varasijoillekin jonottamaan.

Konseptissa ravitsemus- ja liikuntaohjaus tapahtui luontokohteissa liikunnan ja miesten itse valmistaman terveellisen nuotioruoan merkeissä. Mielikuva terveysvalistajista sai metsäpolulla aivan uudenlaisen sävyn ja motivoi miehiä elintapamuutoksiin – tuloksena yhteensä 60 kg:n painonpudotus!

Luonto liikuttaa myös nuoria, jos siihen tarjotaan tilaisuus Kolmas tärkeä ryhmä Luonto liikuttamaan -hankkeessa oli nuoret.

– Se, mikä metsäleirillä tapahtui nyt kahdessa päivässä, ei olisi

tapahtunut varmasti luokkahuoneessa, toteaa erityisopettaja Mikko Kainulainen Savon ammatti- ja aikuisopistolta. Kahden päivän metsäleiri toi luontevasti yhteen ryhmän maahanmuuttajaopiskelijoita ja erityistä tukea vaativan nuorten ryhmän. Hankkeen osatoteuttajana toiminut Savon ammatti- ja aikuisopisto, nuorisokeskus Metsäkartano ja Metsähallitus kehittivät yhteistyössä opettajien valmiuksia ehkäistä nuorten syrjäytymistä kytkemällä luonto osaksi opetus- ja ohjaustoimintaa. Luontoa opetuksessa hyödyntävä opettaja voi luontokokemusten myötä tarjota nuorelle tärkeitä eväitä arjen haasteista selviämiseen.

Ohjatuille luontoliikuntapalveluille ja -kuntoutukselle on kova kysyntä Uusille luontolähtöisille terveysja hyvinvointipalveluille on paljon tarvetta.

– Tyypillinen kohderyhmiltämme saatu palaute on ollut: ”lisää tällaista!” Kehittämillemme toimintamalleille on varmasti tilausta muuallakin, Kati Vähäsarja toteaa.

Sopiva luontokohde karttoineen on helppo löytää Luontoon.fi ja Retkikartta.fi -palveluista.

– Kansallispuistoissa reittiopasteet ovat kunnossa ja polttopuita nuotiopaikoilla, joten ryhmien kanssa uskaltaa kyllä lähteä luontoon ilman vankkaa eräilytaustaakin, Vähäsarja kannustaa.

14

Kolmikymppisessä Taitokeskuksessa tehdään käsillä taikoja

Kevään 2015 kursseilla pääsee tekemään muun muassa viehättävän paperikrookuksin koristellun kranssin.

Kuvat: Kuusamon Taitokeskus.

Kuusamon pääkirjaston alakerrassa sijaitseva Kuusamon Taitokeskus on kädentaitojen paratiisi, jonne matkailijakin voi pujahtaa muutamaksi tunniksi tekemään haaveista totta. Omin käsin tehty kranssi tuo pääsiäispöytään juhlan, ja pellavaan painettu kuva lapsenlapsista on loistava lomatuliainen mummille tai kummille.

Taitokeskus on Taito PohjoisPohjanmaa ry:n käsityöpaja, joka täyttää tänä keväänä täydet kolmekymmentä vuotta. Käsillätekemisen taitoa, halua ja tarvetta löytyy paljon, vaikka sähköinen viihde onkin vallannut ison osan ihmisten ajasta.

– Löytyy ilman muuta, vahvistaa Taito Pohjois-Pohjanmaa ry:n toiminnanjohtaja Jari Räinä.

– Taito Pohjois-Pohjanmaa perustettiin jo vuonna 1907, mutta perustavoite ei ole muuttunut yli sadassa vuodessa. Yhdistyksemme tämän päivän toiminta voidaan kiteyttää käsityöyrittäjyyden, käsityötaitojen ja käsityökulttuurin edistämiseen.

Taito Pohjois-Pohjanmaan pääpaikka on Oulussa, mutta yhdistyksellä on toimintaa myös Kuusamossa ja Raahessa. Poh-

jois-Pohjanmaan yhdistys on osa valtakunnallista Taitojärjestöä.

Yhdistys kouluttaa, konsultoi, neuvoo, markkinoi, tiedottaa, julkaisee sekä järjestää kilpailuja ja näyttelyitä ja osallistuu tapahtumiin.

Tärkeä tavoite on myös iloita kädentaidoista ja käsillä tekemisestä.

Kuusamon Taitokeskuksen ohjaajien Aija Jaakkolan ja Liisa Hämäläisen mukaan eri vuosikymmeninä ovat nousseet muotiin erilaiset tuotteet. Kun 80-luvulla tehtiin reppuja, kuultokudoksia, raanuja ja peittoja, olivat 90-luvun hittituotteita moppiryijy ja paperinarusta kudottu maljakko kukkineen – sekä näyttävät Dallas-tyyppiset verhot.

Vuosituhannen alussa alkoi ryijyvillitys.

Perinteiset matot, pellavaliinat, matkahuovat, huivit ja sängynpeitteet ovat pitäneet pintansa muotivirtausten läpi, ja vanhoille tuotteille keksitään uusia käyttötapoja. Esimerkiksi takavuosien hittituote poppanasta tehdään nykyään jopa sohvan verhoiluja.

Käsityömessujen myötä tutuiksi

ovat tulleet uudet materiaalit, kuten naru, juutti tai paju.

Elämän tullessa kiireisemmäksi ovat suosiotaan nostaneet Taito Pohjois-Pohjanmaan järjestämät yhden ja kahden illan kurssit, joita järjestetään Kuusamossa tänä keväänäkin useita.

Taitoyhdistyksen jäseniksi ovat tervetulleita kaikki käsitöistä ja kädentaidoista kiinnostuneet ihmiset. 28 euron vuosittaisella jäsenmaksulla pääsee tukemaan suomalaisia kädentaitoja. Jäsen saa lisäksi alennusta kurssihinnoista sekä materiaali- ja tuoteostoksista.

Taitoyhdistyksen kursseille osallistuakseen tai Taitokeskuksen kutomoa käyttääkseen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdistyksen jäsen tai edes kuusamolainen, sillä kädentaidot ovat yhteinen ilo.

– Harvan ihmisen kotoa kangaspuita enää löytyy, mutta meidän kauttamme kutomiseen voi tutustua helposti, muistuttaa Liisa Hämäläinen.

Valtakunnallinen Taitojärjestö julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää värikästä Taito-lehteä, johon myös kannattaa tutustua..

15

Taitokeskuksessa on kahdeksattoista kangaspuut. Keskuksesta voi myös ostaa tarvikkeita kudontaan, virkkaukseen, neulontaan ja askarteluun.

Tervetuloa kevään taitokursseille •

Taitokeskuksen sohva on verhoiltu iloisella poppanalla. Sohvalla toinen Kuusamon Taitokeskuksen ohjaajista, Liisa Hämäläinen.

24.3. klo 14 ja 18 valmistetaan paperikrookuksin koristeltu pääsiäiskranssi. Hinta 21, 23 tai 26 euroa sisältää tarvikkeet ja ohjauksen.

• 26.3. klo 14 ja 18 tehdään paperipilleistä ja huopapalloista pääiäishimmeli. 21 euroa.

• 25.3. klo 9 ja 18 pyöräytellään japaninpaperilla päällystettyjä pääsiäismunia pajunkissojen kaveriksi maljakkoon. 11,50 euroa.

Tutustu kevään ja kesän muihin kursseihin osoitteessa www.taitopohjoispohjanmaa.fi.

Iloa ja hyvää oloa, osa XVIII

Tällä palstalla hyvinvoinnin visualisti Sanna Juga johdattaa kehon ja mielen pieniin iloihin.

Pohjoisen luonnon innoittamana, ajatonta henkeä ja uusia trendivirtauksia yhdistellen Sanna antaa ohjeita rentoutumiseen ja kauneusvinkkejä juhlaan.

Hoitola, taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3 www.novisan.fi

Hyvä olo Tekemällä itsemme ja ympäristömme

Kauneusvinkit Luonnonmukainen kasvo-

kannalta oikeita valintoja päivittäisessä elämässämme voimme paremmin ja jaksamme arjen haasteissa. Lue kuinka voit ylläpitää energiatasapainoa kehossasi.

naamio ravitsee ja hoitaa talvi-ihoa hellävaraisesti ja tehokkaasti. Hemmottele itseäsi ulkoilupäivän jälkeen ja valmista oma kauneusnaamiosi.

Kepeyttä elämään puhdistautumalla • • •

Suosi hyvälaatuisia, bioenergisiä luomutuotteita ruoassa ja ihon hoidossa Anna elimistölle puhdistuskuuri kerran, kaksi vuodessa Puhdista huoneilmaa säännöllisesti, hankkiudu eroon tarpeettomasta tavarasta • Puhdista omaa energiakehoa hiljentymällä, meditoinnin ja visualisoinnin avulla • Rakenna energiasuoja ehkäisemään ulkopuolelta tulevaa kuluttavaa vaikutusta • Hyväksy, salli, anna anteeksi. Ole itsellesi armollinen.

• Muista myötätunto, hellyys, kiitollisuus

Lapin Neidon kasvonaamio Ainekset: ½ dl kauraryynejä, ½ dl luonnon jogurttia, 1 rkl kasviöljyä, 2 rkl hillahunajaa Ohje: sekoita ainekset hyvin, levitä kasvoille, anna vaikuttaa n. 15 min ja pese pois.

Riistaravintolan pääsiäinen – ruksit kalentereihin jo nyt

P

ääsiäisen aikaan Rukan maisemissa liikkuvien kannattaa ruksailla kalentereihinsa jo nyt varikkopysähdys jos toinenkin Riipisen Riistaravintolassa. Kelorinteen juurelta löytyvän Riistaravintolassa ja sen uusitulla, aurinkoisella terassilla nimittäin nähdään, kuullaan ja koetaan pääsiäisen pyhinä hulvatonta menoa ja meininkiä – unohtamatta toinen toistaan herkullisempia ruoka-annoksia.

Riistaravintolan maankuulut poronkäristys, kala-annokset

jne. ovat vähintäänkin entisellään. Viime syksynä rakennetun, noin 400 neliön laajuisen terassin grilli on viritetty huippuvalmiuteen tarjota terassivieraille nopeita ja näppäriä ruoka-annoksia auringon ja virvokkeiden oheen nautittaviksi.

– Ja meiningin kruunaavat paikalla koko pitkän viikonlopun vieraita viihdyttävät Jope Ruonansuu ja Saku Kuosmanen, summaavat Riistaravintolan pääsiäisennakon paikkaa pyörittävät Markus ja Mikael Riipinen sekä ravintolapäällik-

kö Esko Koivula, joiden pääsiäisodotukset kuulostavat paikan päällä aurinkoisena maaliskuun iltapäivänä piipahtaneen Matkailulehti Rukan toimittajan mielestä hyvinkin realistisilta.

– Sitä odotellaan, että terassi on turvoksissa joka päivä aamusta iltaan, herrat kiteyttävät ja muistuttavat myös ravintolan puolelle ruokailemaan mieliviä eräästä olennaisesta asiasta.

– Suosittelemme erittäin vahvasti pöytävarauksen tekoa mahdollisimman hyvissä ajoin.

Näin asiakas varmistaa paitsi pöydän itselleen ja seurueelleen haluamanaan ajankohtana, niin myös varmistaa itselleen sujuvimman ja parhaan mahdollisen palvelun.

17

Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit 20.2.-1.4.2015 Kauris 22.12.-20.1.

Hän ossaa lukia siua kuin vettä vaan. Välillä oikein hämmennyt ja yllätyt kuinka sielukkaasti hän ossaakin olla niin läsnä.

Tarvitset hänen apuaan ja hän rientääkin apuusi heti.

Vesimies 21.1.-19.2.

Tavotteesi on suuri. Eikä se hoijju tuosta vaan olokia kohhauttamalla. Siedät errään oikuttelua tasan sen aikaa, kuin on pakko. Mitan tullessa täyteen heivaat hänet kartanolle.

Kalat 20.2.-20.3.

Kun muistat raivata ympärillesi tarpeeksi tyhyjää tillaa, niin jovain hän tullee ja täyttää vappaat alat. Haaveilet että hän kaappaisi siut sylliisi ja kuinka ollakkaan, toiveesi totteutuu.

Oinas 21.3.-20.4.

Toiveajattelu ei toimi sitten millään. Esimerkiksi se ei ole hyvä ajatus, että saisit läheisesi toimimaan sammoin kuin sie ite. Jouvvut ottamaan käyttöön järiämmät asseet että saat tahtosi lävitte.

Härkä 21.4.-20.5.

Tiijjät jo vanahastaan että missä tahansa seurassa ei kannata olla selekiä ja johonmukanen. Muista aina perustella mielipitteesi hyvin, sillä näin varmistat sen ettei kukkaan ala epäröijjä.

Kaksoset 21.5.-21.6.

Näet errään henkilön kohtaamisen kuin elokuvissa. Et voisi enemmän olla hakoteillä. Tämä on totista totta ja hän on siinä. Käsin kosketeltavissa. Unohda Robin Hood ja elä tässä maailmassa.

Rapu 22.6.-22.7.

Kaikkialle kuuluu kutsuhuutosi nyt kun uskaltauvvut ulos pois nelijän seinän sisältä. Olisit kovin voinut odottaa, että eräs tekisi puolestasi siirtoja. Ei tee. Itse jouvvut onnesi tekemään.

Leijona 23.7.-22.8.

Kaikki asiat eivät ole niin arkaluontoisia, ettet voisi tuua niitä essiin vakkasi alta. Olisi helpompaa ehkä muutenkin taivaltaa jos jakaisit huolesi jonkun kanssa. Olisiko hänestä siihen?

Neitsyt 23.8.-23.9.

Näet painajaisia siitä, että mahdollisimman avoimeksi otaksumasi henkilö onkin sydämmentyöläisten kaksoisagentti.

Hän kyllä osaa olla oikeinkin miellyttävä, mutta että onko hän liikaa jotain sellaista mitä ei voi olla olemassakaan.

Vaaka 24.9.-23.10.

Toisaalta on hyvä että ossaat kahtella elämää myös siltä kantilta, että maailma ei makkaa sijoillaan ja mikkään määre ei ole vakio, ellei toisin tojisteta. Et ossaa olla nyt turhan tarkka oikein mistään.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Siulla se ei tuo miettiminen nyt oikein suju. Ja miksi sujjuisikaan. Sukuvikahan se on kun ei luista. Älä jää moista murehtimmaan, sillä nyt on kaikki mahollisuuvvet voittaa errään luottamus.

Jousimies 23.11.-21.12.

Ympärilläsi on nyt sellaisia ihimisiä ettei aika millään muotoa missään vaiheessa kyllä käy pitkäksi. Näet ylipurusuavvaa energiijjaa ihan jokapuolella. Eikun sekkaan vaan.

18

Menovinkkejä 20.3.–2.4.2015 teellä 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 13:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 15:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:30 Christa Huikko Band Rukahovissa 22:00 Tanssin taikaa Original Sokos Hotel Kuusamossa 23:55 Zonessa Eini Sunnuntai 22.3.2015 20:00 Coloradon Baari visa 21:30 Christa Huikko Band Rukahovissa NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Avoinna: ma-pe klo 9-16.30, la klo 10-14.

Näyttelysalin klassikkokuvat ajalla 20.1.-1.6.2015 ovat Aamulento (1996), Muuttomatkan väsymystä (1998), Tämä on meidän alue (2007), Hallittu lasku (1998) ja Meren yllä kohti ulkosaaria (1997). Vaihtuva teemanäyttely on nimeltään Mustaviklo, tyylikästä kauneutta - luontokuvaajaminäni suosikki.

Kuukkelisalissa vierailevana valokuvataiteilijana nähdään 20.1.-1.6.2015 Pertti Härkönen, näyttelyllään ”40 vuotta erämetsissä”.

Maanantai 23.3.2015 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:30 Christa Huikko Band Rukahovissa Tiistai 24.3.2015 14:15 Rosa & Rudolf -lastenkisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 21:30 Christa Huikko Band Rukahovissa Keskiviikko 25.3.2015 16:30 Tazza Lumisähly 3-hengen joukkuein, SkiBistron terassin läheisyydessä 21:30 Taikakuu Rukahovissa 23:55 Zonessa Jean S. Torstai 26.3.2015

Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa on saatavilla luontoon ja luontokuvaukseen liittyviä tuotteita, mm. Hannu Hautalan kirjoja ja postikortteja. www.hannuhautala.fi

14:00 Salomon, Atomic & Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:00 Muscot Rukahovissa 22:00 Paula Koivuniemi @ Piste

Perjantai 20.3.2015

Perjantai 27.3.2015

14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 15:00 Coloradon Afterski Stagella Kaide-Unplugging The Rock!

19:00 Yömäki Klo 23 asti 20:00 Live In RukaTonttu: Jari Rättyä & Käärmekeitto 21:30 Kake Randelin & Company Rukahovissa 22:00 Jenni Vartiainen @ Piste 22:00 Tanssin taikaa Original Sokos Hotel Kuusamossa

Hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat 2015 Rukalla Rukan hiihtostadion

Lauantai 21.3.2015 11:00 Atomic suksitesti Eturin-

14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 19:00 Yömäki Klo 23 asti 21:30 Neljä Ruusua Rukahovissa 22:00 Sami Pilvilä Coloradon Stagella 22:00 Tanssin taikaa Original Sokos Hotel Kuusamossap 23:55 Zonessa Kotipelto & Liimatainen Duo

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Lauantai 28.3.2015 Hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat 2015 Rukalla Rukan hiihtostadion 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 13:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 15:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:00 Muscot Rukahovissa 21:30 Sami Pilvilä Coloradon Stagella!

22:00 Tanssin taikaa Original Sokos Hotel Kuusamossa 23:55 Zonessa Vesterinen yhtyeineen Sunnuntai 29.3.2015 Hiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat 2015 Rukalla Rukan hiihtostadion 20:00 Coloradon Baari visa!

21:00 Muscot Rukahovissa Maanantai 30.3.2015 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:00 Muscot Rukahovissa Tiistai 31.3.2015 14:15 Rosa & Rudolf -lastenkisa astenmaassa (K-hissin lähellä) 21:30 Christa huikko Band Rukahovissa Keskiviikko 1.4.2015 16:30 Tazza Lumisähly 3-hengen joukkuein, SkiBistron terassin läheisyydessä 21:00 Christa Huikko Band Rukahovissa Torstai 2.4.2015 14:00 Salomon, Atomic & Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 21:00 Christa Huikko Band Rukahovissa 22:00 Jukka Poika & DJ @ Piste 22:00 Tanssin taikaa Original Sokos Hotel Kuusamossa

19

Ansaitset paremman keittiรถn.

Tervetuloa tutustumaan ja ihastumaan!

KUUSAMO โ ข KITKANTIE 1 p. (08) 852 1021 MA-PE 9-17, LA 9-14 www.keittiomaailma.fi