Matkailulehti Ruka 6-2014

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 21.3.-3.4.

Nro 6 – 2014

21.3. – 3.4.2014

K

Kevään tapahtumatarjonta ei kun paranee

evätkauden kehittyessä parhaimmilleen jatkuvat Rukan ja Kuusamon alueen tapahtumat tiiviillä tahdilla, ja ohjelmapalveluyritysten viikko-ohjelmien, erilaisten testi- ja esittelytempausten ynnä muun ohella ohjelmaan kuuluu pitkä liuta toinen toistaan kiinnostavampaa nähtävää ja koettavaa.

Rukalla nähdään tulevan pariviikkoisen aikana jälleen komea kattaus maamme eturivin tähtiesiintyjiä, naisia hemmotellaan heidän ikiomalla hiihtoviikollaan ja urheilunkin huumaa päästään kokemaan esim. suurmäen SM-kilpailujen sekä hiihdon Suomen Cupin finaalien muodossa.

Hiihtoa, hyvinvointia, AfterSkitä, hyvää meininkiä ja aurinkoa tarjoillaan maaliskuun viimeisellä viikolla 22.3 - 29.3. Rukalla tottakai aivan kaikille, mutta aivan erityisesti kaikille naisille Ladies Ski Week 2014 -tapahtumassa. Ohjelmaa riittää niin päiville kuin illoillekin, ja viikon esiintyjäkaartiin kuuluvat mm. Markku Aro & Diesel, J.Karjalainen, Paula Koivuniemi, Neljä Ruusua sekä Vetonaula.

Varaslähdön Ladies Ski Weekille voi toki kaikin mokomin ottaa jo perjantaina 21.3, kun Rukan kylän ravintoloissa nähdään oikea jättipotti laatuesiintyjiä. Rukahovissa iskelmöi Neljänsuora, Zonessa hulvattomasta menosta huolehtii Jean S., ja Pisteessä esiintyy tähtivieras Suvi Teräsniska.

Viikon 13 alkupuolisko täyttyy mm. lukuisista Ladies Ski Weekiin liittyvistä hyvinvointiaiheisista tapahtumista, joiden tarkemmat tiedot voi tarkistaa Rukan nettisivujen tapahtumakalenterista. Keskiviikon 26.3 livemusiikista huolehtivat Rukahovissa Markku Aro, sekä Pisteen lavalle nouseva J. Karjalainen. Ja heti seuraavana iltana eli torstaina 27.3 Pisteen valloittaa puolestaan Paula Koivuniemi.

Musiikin ilotulitus jatkuu perjantaina 28.3 – tällä kertaa Rukahovissa, jossa esiintyy Neljä Ruusua. Meininki on kohdillaan samaisena iltana varmasti myös Zonessa, missä esiintymisvuoron saa Eini, sekä lauantaina 29.3 Zonessa, jossa nähdään YleX:n Parasta Ennen Show ja Matti Airaksinen w/ DJ Kaasi.

Huhtikuun avausviikon esiintyjäkaartista löytyvät mm. keskiviikkona 2.4 Rukahovissa esiintyvä Sinitaivas, torstaina 3.4 Pisteeseen pikapaluun edellisviikon jälkeen tekevä Paula Koivuniemi, sekä samana iltana Zonen lauteille nouseva Hanna Pakarinen.

Perjantaina 4.4 tanssikansan suuntana on jälleen Rukahovi, jossa tahtia lyövät Matti ja Teppo Horizone -orkestereineen.

Rukan kevääseen kuuluu tuttuun tyyliin myös aimo annos huippu-urheilua.

Kevään kisaputki käynnis-

tyy sunnuntaina 30.3, jolloin Rukalla päästään seuraamaan kamppailua mäkihypyn Suomen mestaruuksista.

Yleisölle on vapaa pääsy kisaan, joka käynnistyy klo 9.15 koekierroksella, ja klo 10.00 varsinaisella 1. kisakierroksella. Palkintojen jako tapahtuu välittömästi kilpailun jälkeen.

Hiihtoväen katseet kohdistuvat seuraavana viikonloppuna eli 5.-6.4 niin ikään Rukalle, missä kisataan maastohiihdon Suomen Cupin finaalit. Kisatapahtumat alkavat lauantaina 5.4 käytävillä viesteillä, ja sunnuntaina 6.4 vuorossa ovat henkilökohtaiset yhteislähtömatkat 10 km (naiset) ja 20 km (miehet).

Rukan kevätkaudella avoinna ja käytössä ovat luonnollisesti myös kaikki rinnealueet. Perjantaisin rinteisiin pääsevät myös yökyöpelit, sillä huhtikuun alkupuolelle asti rinteet ovat joka perjantai auki klo 23 asti.

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi tunturissa riittää yllin kyllin muutakin nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot Rukan talvesta ja tapahtumista löytyvät Rukan talvisivuilta www.ruka. fi , ja rinteiden tarkat tiedot ovat puolestaan nähtävillä rinnesivuilta ski. ruka.fi Sivustojen Tapahtumat-osiosta löydät viikko-ohjelmien ja rinnetapahtumien aikataulujen lisäksi myös Rukan ja Kuusamon ravintoloiden tarkat ohjelmat ja esiintyjäym.tiedot.

Neljä Ruusua.

Kuva: Marek Sabogal

3

Maisemat ovat komeat myös Pikku Pyhävaaran näköalapaikalta, josta näkymä avautuu länteen ja pohjoiseen, mm. Kitkajärven sekä Riisitunturin suuntaan. Samasta paikasta löytyy myös kota, jossa kelpaa paistella vaikkapa makkarat.

Juhannuskallion kupeesta löytyvä pysäköintialue on oiva paikka Rukan eteläpuolen maisemiin suuntautuvan hiihtolenkin lähtöpisteeksi.

Maisemia ja palveluita

Pyhävaaran hiihtoreitti Rukan alueella risteilee virallisia hiihtoreittejä kaikkiaan noin sadan kilometrin verran. Maisemiensa puolesta komeimpien joukkoon niistä kuuluu Rukatunturin eteläpuolelle sijoittuva Pyhävaaran reitti.

R

ukaa Viitostietä pitkin etelän suunnasta lähestyttäessä, Kuontivaaran tienristeyksen kohdilla, katse kiinnittyy helposti oikealla kädellä kohovaan jyhkeään kalliomöykkyyn.

Kyse on Konttaisen, Valtavaaran ja Rukan muodostaman vaarajonon eteläisimmästä jäsenestä eli Pyhävaarasta, jonka huippu kohoaa yli 460 metriin.

Ja kuten arvella saattaa, avautuvat Pyhävaaran lakialueelta kerrassaan mahtavat näkymät Rukaa ympäröiviin vaara- ja järvimaisemiin.

Näihin maisemiin pääsee pienen reippailun ja alueen retkeilyreitistön avulla tutustumaan paitsi kesällä patikoiden, niin myös talvella, jolloin homma onnistuu lumikengillä tai hiihtäen.

Oiva paikka Pyhävaaraan suuntautuvan hiihtoretken alkupisteeksi on Rukan Juhannuskallion ja Hotel Royal Rukan kupeesta löytyvä laaja pysäköintialue, jolta lähtee hoidettua latu-uraa käytännössä jokaiseen ilmansuuntaan. Opastetaulun mukaan Pyhävaara löytyy 3,7 kilometrin päästä, joten ei kun parkkipaikalta kävellen Rukajärven tien yli latuuran alkuun, sukset jalkaan, suunta kohti pilvettömällä kevättaivaalla loistelevaa aurinkoa, ja ladulle.

Reitin ensimmäinen parikilometrinen kulkee mukavasti kumpuilevassa kangasmaastossa, joka toimii myös kelpo alkulämmittelynä edessä päin odottelevaa pikku ryhtinousua ajatellen. Reilut 460 metriä korkean Pyhävaaran päälle kun ei nimittäin pääse hissillä, vaan homma on hoidettava aivan omin voimin.

Pituudeltaan vajaan puolentoista kilometrin mittainen nousuosuus alkaa Hirsilammen kupeelta, ja kun on päästy Pikku Pyhävaaran kodalle saakka, on pystysuuntaista kokonaisnousua kertynyt lähes sadan metrin verran. Kovimmillaan taival on heti ensimmäisten satojen metrien aikana, mutta vaaranselän komeaan kuusimetsään pääsyn jälkeen loppumatka koostuu jo helpommin hiihdettävästä, joskin hitaan hivutta-

vasta loivahkosta ylämäestä.

Nousun loppuvaiheessa puusto harvenee ja ympäröivä maisema avautuu pieneksi vaaranlakisuoksi, joka samalla tarjoilee komeita maisemia varsinkin pohjoiseen eli Rukatunturin suuntaan. Eivätkä näkymät tästä ainakaan huonone Pyhävaaran kodalta muutaman kymmenen metrin päässä sijaitsevalta näköalapaikalta käsin, jolta sopivan kirkkaan kelin vallitessa näkee mm. laajan Kitkajärven yli kymmenien ja taas kymmenien kilometrien päähän.

Komeasti kohoaa näköalapaikan vasemmalla puolella myös Pyhävaaran varsinainen huippu, jonka päälle asti hoidettu reitti ei kuitenkaan aivan nouse. Lumikengällä tms. liikkuen sinnekin toki pääsee - lakea ympäröivien rinteiden jyrkkyys sekä muu asiaankuuluva varovaisuus luonnollisesti huomioiden.

Ja jos olikin Pyhävaaran päälle kiipeäminen, niin ainahan mäki toki velkansa maksaa. Velan takaisinperintä käynnistyy heti kodalta kohti Rukajärveä lähdettäessä lyhyellä loivalla osuudella, joka päättyy jyrkähköön mutkaan. Sitä lähestyttäessä kannattaa vauhtia himmailla ihan pysähdyksiinkin asti, verrata omaa laskutaitoaan mutkan takana häämöttävään alamäkeen, ja vetää yhtälöstä asiaan kuuluvat johtopäätökset.

Sama pätee luonnollisesti myös reittiä toisin päin kierrettäessä, sillä aiemmin mainitun nousuosuuden alkupätkä on alamäkeen mentäessä niin ikään paikka, jossa omien taitojensa suhteen kannattaa olla realistinen. Ja mikäli pystyssä pysyminen vähänkään arveluttaa, niin jyrkimmillä osuuksilla ei kun sukset kantoon ja kävellen alaspäin - tai vähintäänkin auraten niin pitkälle, että lasku on ja myös pysyy hallinnassa.

Rukajärven suuntaan mentäessä on jyrkimmän pikkupätkän jälkeen luvassa sitten leppoisa parikilometrinen. Loivasti laskeutuva maasto vie eteenpäin kuin itsekseen, ja kun osuuden päätteeksi, Aikinlammen kupeella Aikkilassa eteen tupsah-

taa vielä välittömästi reitinvarressa sijaitseva aurinkoinen ja viihtyisä latukahvila, voikin hiihtäjä huoletta palkita itsensä vaikkapa kupposella kuumaa.

Leppoisissa merkeissä hiihtely jatkuu myös Aikkilan kylämaisemien lävitse kohti Rukajärveä, jonka ylityksen jälkeen saavutaan Rukatunturia ympäröiville, Pyhävaaran maisemiin verrattuna jo hivenen vilkkaammille laduille. Vastaavalla tavalla kattavampia ovat myös hiihtäjälle tarjolla olevat palvelut, joista ensimmäinen eli kodikas Korpikahvila mm. kuuluisine ”megamunkkeineen” tulee vastaan heti Rukajärven ja Tahkolanrannan tien ylityksen jälkeen.

Korpikahvilan kohdalla Pyhävaaran reitti yhtyy Vuosselin reittiin, jonka kautta voi hiihtohalujen yltyessä näppärästi kiepauttaa vielä vajaan kymmenen kilometrin mittaisen lisälenkin. Kiersipä sitten sieltä, taikka jatkoi suoraan kohti pohjoista, tulee eteen lopulta Uuttusuon maja kattavine latukahvilapalveluineen – Korpikahvilalta suoraan jatkettaessa vain noin 1,5 km päässä.

Uuttusuolta hiihtäjän matka jatkuu jälleen kohti länttä ja lähtöpistettä. Vuosselin mökkialueen laitamia mukavasti kumpuilevassa hiihtomaastossa halkova latu nousee hiljalleen kohti Juhannuskallion juuria, ja kun itse jyhkeä Juhannuskallio häämöttää etuoikealla, alkaa tämänkertainen hiihtoympyrä kääntyä kohti sulkeutumistaan.

Parkkialueelle johtavan reipasvauhtisen laskun jälkeen onkin hiihtäjä sitten taas kerran visaisen valinnan edessä. Hypätäkö autoon ja ajella takaisin majapaikkaan – vaiko jatkaa vielä muutaman sadan metrin verran kohti Kelorinteen juuren toinen toistaan herkullisempia ravintolapalveluita, tai vielä hivenen pitemmälle kohti Rukan kylää ja vähintäänkin vastaavia.

No, tekipä miten tahansa, niin reippaan hiihtopäivän jälkeen kunnon ateria on aina taatusti vähintäänkin hyvin ansaittu.

Pyhävaaran lakea pohjoisen suunnasta lähestyttäessä edessä on reilun kilometrin mittainen, reipas nousu...

...jonka päätteeksi avautuvat maisemat mm. Rukatunturin suuntaan palkitsevat vaivannäön kuitenkin varmasti.

Lisää taukopaikkoja hiihtäjälle tarjoavat Rukan alueet lukuisat latukahvilat. Pyhävaara-Rukajärvi-Juhannuskallio -reitin varrella kahviloita löytyy Rukajärven eteläpuolelta Aikkilasta, järven pohjoispuolelta (Korpikahvila) sekä Vuosselin kupeesta, jossa sijaitsee kuvan Uuttusuon maja.

Hiihto on edelleen yksi suosituimmista Suomen Ladun jäsenten harrastamista lajeista. Kuva: Suomen Latu/Sampsa Sulonen.

Suomen kansan SUURIN liikuttaja Suomen Latu järjestää vuosittain 180 000 liikuntatapahtumaa. 78 000 jäsenen lisäksi mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat saada punaa poskiin ja virkeyttä mieleen iloisessa ulkoliikunnassa.

– Suomen Latu paikallisyhdistyksineen tarjoaa toimintaa lähes kolmessakymmenessä lajissa, ja kohderyhmänä ovat kaikki ulkoilmaihmiset ikään, sukupuoleen ja kuntoon katsomatta, kertoo Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen.

Suomen Latu on valtakunnallinen kattojärjestö, johon kuuluu 216 paikallista jäsenyhdistystä ja 78 000 jäsentä. SL järjestää vuosittain 180 000 erilaista tapahtumaa.

– Kävijämääristä meillä ei ole virallisia tilastoja, mutta jos arvioidaan, että jokaisessa tapahtumassa käy vaikka kymmenen ihmistä, saadaan tulokseksi iso luku.

SL onkin maan isoimpia ulkoilu- ja liikuntajärjestöjä, jonka toiminnassa korostuu nimenomaan reipas ulkoilmaelämä.

– Suomen Latu on ulkoilijoiden keskusjärjestö, vahvistaa Könönen.

Keskusjärjestö tarjoaa toimintaa viidessätoista lajissa, ja paikallisyhdistysten tarjonnan kanssa lajikirjo nousee lähes kolmeenkymmeneen. Valittavana on kaikkea mahdollista ulkopuuhaa geokätköilystä talviuintiin.

- Järjestön nimi on vanha ja hieno, mutta sillä tavalla rasite,

että moni ulkopuolinen ei tule ajatelleeksi, että järjestämme tapahtumia myös muuhun kuin hiihtoon liittyen. Kannattaa tutkia Suomen Ladun nettisivulta tarjontaamme ja katsoa löytyisikö sieltä oma laji, tai kokeiltavaksi jokin täysin uusi, kiinnostava laji.

Suomen Ladun hittijuttu paikallisyhdistysten ohjelmatarjonnassa on yllättäen kävely. Ohjatulla, muutaman kilometrin sauvakävelylenkillä nuuhkitaan raikasta ilmaa hyvässä seurassa ja hiotaan samalla tekniikka kuntoon.

Hyvänä kakkosena tulee viime vuosina suosioon noussut talviuinti. Talviuinnin saralla vuoden suurin tapahtuma on tänä viikonloppuna Rovaniemellä järjestettävä MM-kisa, johon tulevat uimaan 25 ja 50 metrin matkaa maailman huipputalviuimarit.

Hiihto on järjestön kolmanneksi suosituin laji, ja sitä seuraavat pyöräily ja yllättäen lentopallo.

– Lentopallolla on Suomen Ladussa vahvat perinteet, sillä järjestö itse asiassa toi lajin Suomeen. 50-luvulla kun leiritoiminta oli vilkkaimmillaan, järjestössä käännettiin lentopallon säännöt suomeksi ja lajia lähdettiin viemään yhdistyksiin.

Ulkoilujärjestössä kun toimi-

Suomen Ladun viestintäkinointipäällikkö Panu kannustaa osallistumaan ja paikallisyhdistysten miin.

ja markKönönen järjestön tapahtu-

taan, pelataan lentopalloakin ulkona aina kun mahdollista.

Helsingin Ladulla on muun muassa Helsingissä Maunulan majalla oma vakituinen ulkolentopallokenttä.

Suomen Ladulla on myös oma tunnelmallinen lomakohde Saariselän Kiilopäällä. Järjestö perusti kohteen vuonna 1964, joten ensi syksynä Kiilopään kerolla juhlitaan 50-vuotispäivää.

Myös Vuokatin Urheiluopisto ja Muonion legendaarinen Hotelli

Jeris ovat Suomen Ladun perustamia.

Suomen Ladun jäsenistön ikähaitari on vielä laajempi kuin lajivalikoima. Metsämörrihahmon laulun, leikin ja satujen avulla pienimmistä pienimmät pääsevät yksivuotiaasta alkaen tutustumaan luonnon ihmeisiin ja luomaan koko iän kestävää suhdetta ulkoiluun. 50-luvulla aloitetussa Muumien hiihtokoulussa sivakoidaan ihan oikean muumipullukan perässä, ja viime vuosina hiihtokoulu on saanut rinnalleen Muumien trendikkäät lumikenkäily- ja retkeilykoulut.

– Seuraava aktiivinen ikäryhmämme ovat noin kolmestakympistä ylöspäin olevat, usein perheelliset ulkoilmaihmiset, jotka hiihtävät, laskettelevat, vaeltavat tai harrastavat aktiivisesti muuta liikuntaa. Viime vuonna Suomen Latuun liittyi lähes 6 000 uutta jäsentä, joista suurin osa kuului juuri tähän ikäryhmään.

Aktiivisimmat Ladun jäsenet ovat 50-60-vuotiaita, joilla luonnollisesti on eniten aikaa omiin harrastuksiin. Yläikärajaa ei ole.

Jäsenten ikähaitari ulottuu yli seitsemänkymppisiin. Ikä ei ole este liikkumiselle.

Ulkoilujärjestön kannalta ongelmallisin ikäryhmä ovat metsämörri-iän ylittäneet teiniikäiset, joilla ei oman perheen myötä ole elämäntilanne vielä vakiintunut. Heille tulee usein muutaman vuoden drop out liikunnan iloista.

– Mutta usein he palaavat ulkoilun ja liikunnan pariin myöhemmin. Kun hyvä pohja liikkumiselle on luotu lapsena, siihen on helppo palata.

Suomen Ladun piirissä liikutaan ahkerasti, mutta enemmänkin järjestössä haluttaisiin suomalaisia liikuttaa.

– Huolenamme on, että tapahtumissa liikkuvat ne ihmiset, jotka muutenkin ovat aktiivisia. Haluaisimme päästä aktivoimaan myös uusia ihmisiä. Taloudellinen tai muu yhteiskunnallinen syrjäytyminen aiheuttaa usein myös liikkumattomuutta, joka taas saattaa syventää muita ongelmia.

Suomen Ladussa on pohdittu asiaa ja tehty hankesuunnitelmia, mutta ne eivät valitettavasti ole saaneet rahoitusta.

– Tarjoamme kuitenkin matalan kynnyksen toimintaa, johon on helppo tulla mukaan, jos vain pienikin kiinnostus herää.

Esimerkiksi kävely, pyöräily ja hiihto ovat loistavia lajeja myös sellaisille ihmisille, jotka ovat liikkuneet vain vähän, koska jokainen pystyy suorittamaan niitä omilla ehdoillaan. Esimerkiksi juoksu, spinning tai kuntosali edellyttävät aloittajan kunnolta enemmän. Suurikaan ylipaino ei estä liikuntaa tai rasita niveliä esimerkiksi pyöräillessä. Ja kun liikkumisen aloittaa, kunto kasvaa!

Kansanterveyden kannalta Suomen Ladun toiminta on varmasti säästänyt monta liikkumattomuuden aiheuttamaa

5

Suomen Latu edistää myös lumikenkäilyä. Kuva: Suomen Latu. sairauspäivää.

– Jokainen liikuntapäivä on yhteiskunnalle säästöä, Könönen vakuuttaa.

Yhdistyselämän nykyiset ongelmat järsivät jonkin verran myös Suomen Latua. Toiminnan byrokratialle ei nykypäivän kiireisiltä ihmisiltä usein riitä aikaa, ja paikallisyhdistysten hallintoon vihkiytyvistä liikkujista on jopa pulaa.

– Puheenjohtajanvaihdokset ovat joskus vaikeita, kun jatkajaa ei tahdo löytyä, Könönen tunnustaa.

– Yhdistystoiminnan byrokratia pakollisine kokouksineen, tilinpäätöksineen ja toimintaker-

tomuksineen on melko raskas.

Etenkään perheellisillä ihmisillä ei usein riitä siihen aikaa, ja pääosa aktiivijäsenistä onkin vanhempaa ikäluokkaa.

Hallinnolliset koukerotkin pitää kuitenkin hoitaa lainsäädännön mukaan.

Liikkumisella ja varsinkin ulkona liikkumisella on myös muita hyödyllisiä vaikutuksia kuin punaiset posket, kohonnut kunto ja kevyt olo.

– Luonnon ja liikkumisen yhteyttä on tutkittu ja sillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia paitsi fyysisesti, myös psyykkisesti.

Parempaa kuntoa ja hyvää

mieltä pääsee Suomen Ladun piirissä tavoittelemaan helposti.

Paikallisyhdistysten tai Suomen Ladun nettisivujen kautta voi liittyä jäseneksi, mutta jäsenyys ei ole liikkumisen edellytys.

– Nettisivuilta voi katsoa, millaisia tapahtumia on tarjolla ja tulla mukaan, vaikkei olisi jäsen.

Jäsenkortteja ei kysellä. Kannattaa tulla rohkeasti katsomaan, onko tämä se oma juttu!

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

6

Rotorwayn Paavo Kinnunen (oik.) sekä Robinson R44-kopterin pilottina toimiva Janne Pallonen tarjoavat Rukalla jälleen yleisölennätyksiä huhtikuun 6. päivään saakka. Kopterin kyytiin pääsee edullisesti ja lyhyelläkin varoitusajalla niin Talvijärven kupeesta kuin myös Vuosselin puolelta.

Rotorwayn kopteri jälleen Rukalla

H

eti hiihtolomaviikkojen jatkeeksi Rukan taivaalla on - komean kevätauringon lisäksi – totuttu viime vuosina näkemään myös pirteän keltainen helikopteri. Näin on asian laita tänäkin keväänä, kun Kirkkonummella vakituista asemapaikkaansa pitävän Rotorwayn Robinson R44- kopteri tarjoilee kenelle tahansa edullisen mahdollisuuden katsella maisemia, ja vaikkapa valokuvata lomapaikkaansa myös ilmasta käsin.

Rotorwayn tämänkeväinen lentotoiminta Rukalla käynnistyi 10.3. ja tunturikeskuksen taivaalla pysytellään lähes neljän viikon ajan eli aina sunnuntaihin 6.4 saakka.

– Päivittäinen peruslentoaikamme on klo 11-17, mutta sopimuksen mukaan lähdöt onnistuvat toki muinakin aikoina.

Varsinkin valokuvauksen harrastajia on esimerkiksi kiinnostanut kovasti auringonlaskun ja tunturimaisemien ikuistaminen aina sinne hämärän rajoille saakka, ja kopterista käsin näihinkin aiheisiin ja maisemiin saadaan varmasti runsaasti uusia näkökulmia, vinkkaa kopterin pilottina viimevuotiseen tapaan toimiva Janne Pallonen, jonka mukaan suurin osa yleisölennoista suuntautuu juuri Rukalle ja lähimaisemiin.

– Toiveiden mukaan kurvataan totta kai ihan missä vain, ja kun matkavauhti huitelee siellä 200 km/h tienoilla, niin kyllähän siinä myös kauemmas ehditään.

Usein käydään esim. asiakkaan mökkimaisemissa tai muilla heidän kannaltaan mielenkiintoisilla paikoilla, mutta yleisimmin pysytellään tässä Rukatunturin ympärillä ja Valtavaaran tai Konttaisen kulmilla, kertoo Pallonen.

Peruslennätyksen hinta on 60 euroa, jonka aikana ollaan ilmassa vajaan 10 minuutin verran.

– Ja vaikka lentoaika äkkiseltään voikin tuntua lyhyeltä, niin

siinä ehtii kyllä saada jo todella hyvän kuvan niin maisemista kuin myös helikopterilla lentämisestä ylipäätään, Pallonen vakuuttaa ja jatkaa, että Rotorwayn lentokalustona Rukalla toimiva nelipaikkainen Robinson R44 on kokoluokassaan maailman tämän hetken yleisin kopteri, jota käytetään matkustajaliikenteen ja yleisölennätysten ohella paljon myös erilaisissa työ-, etsintä- ja pelastustehtävissä.

Janne Pallosen mukaan kyseessä onkin todella luotettava ja monikäyttöinen menopeli.

– Kopterin matkanopeus on reilut 200 km/h, polttoainetta se nielaisee noin litran verran minuutissa, ja toiminta-aikaa yhdellä tankkauksella on noin kahden ja puolen tunnin verran.

Mäntämoottorikoneena kopterin melutaso on myös suhteellisen alhainen, joten se soveltuu mainiosti juuri tämänkaltaisissa luontomatkailukeskuksissa tapahtuvaan lentotoimintaan, summaa Pallonen.

Rotorway operoi Rukan keväässä nyt jo neljättä kertaa, ja Pallosen mukaan kokemukset ovat hyvinkin positiivisia niin toimijoiden itsensä, kuin myös asiakkailta saadun palautteen puolesta.

– Ihmiset ovat poikkeuksetta tykänneet, ja olleet hyvinkin innoissaan nähdessään tutut maisemat ja paikat kokonaan uudesta perspektiivistä käsin, sanoo Pallonen ja jatkaa, että ilmasta käsin korkean paikan aistiminen ei ole niin voimakasta kuin esim. katolla, ja asiaan vaikuttaa toisaalta myös kopterikyydin pehmeys ja tasaisuus.

– Roottorin vaikutus tasaa tuulenpuuskien, ilmakuoppien jne. vaikutusta niin, ettei kone reagoi niihin ollenkaan niin terävästi kuin esim. lentokone. Kaiken lisäksi tämänkaltaiset yleisölennot ovat kestoltaan sen verran lyhyitä, että esim. pahoinvoinnin tai ilmasairauden oireita koetaan

todella harvoin.

– Helikopterilla lentäminen soveltuukin mainiosti niin synttärilahjaksi, kuin myös koko perheen ja pienempienkin lasten ikimuistoiseksi elämykseksi, Pallonen vinkkaa ja jatkaa, että lentämisen puolesta operointi onnistuu huonommallakin säällä.

– Oivallisin keli on toki kirkas auringonpaiste, mutta itse lentämisen elämyksen kokee pilvisissäkin olosuhteissa ja luonnollisesti täysin turvallisesti. Ja vaikka ne maisemat toki kokonaiselämyksen kannalta olennaisessa osassa ovatkin, niin yleisöä on itse asiassa lennätetty todella paljon jopa lumisateella, Pallonen valottaa.

Yleisölennätysten vakituisena asemapaikkana on edelleen Rukan sisääntulotien varrella, Talvijärven eteläpäädyssä oleva pysäköintialue, jossa kopteri päivystää joka päivä klo 11-17.

– Ja jollei jonoa ole, niin lentämään voidaan lähteä vaikka saman tien, eikä mahdollisesta jonotuksestakaan lyhyiden lentoaikojen johdosta pitkää muodostu, sanoo Pallonen ja jatkaa, että viimevuotiseen verrattuna kopterin lähtö- ja laskeutumispaikkoja on lisätty.

– Aika paljon ollaan parkissa myös tuolla Vuosselin juurella, ja haluttaessa ja sovittaessa pystymme laskeutumaan periaatteessa minne tahansa, kuten vaikkapa asiakkaan mökkirantaan. Eli kun kopteri näkyy, niin ei kun kättä pystyyn vaan niin kyytiin pääsee kyllä, virnistää Pallonen, jonka toki saa varauksia varten kiinni myös puhelimitse ja iltaisinkin numerosta 050 438 04 90.

– Ja asiakkaitahan haetaan myös esim. Kuusamon lentoasemalta, keskustan hotelleista ja niin edelleen. Eli heti kun jokukaan aiheeseen liittyvä idealamppu välähtää, niin ei kun yhteyttä vaan, Pallonen kannustaa.

7

8

Kuusamo Sprint järjestetään jo 3. kerran

Rekikoirat vauhdissa Multasniemellä Koiravaljakkokilpailu Kuusamo Sprint järjestetään tänä vuonna Multasniemellä jo kolmannen kerran.

S

unnuntaina 30.3 kisattavassa Kuusamo Sprintissä kaikkiaan reilu parisenkymmentä valjakkoa, eli yli kahdeksankymmentä rekikoiraa mittelee nopeudesta kuuden ja neljän koiran luokissa.

Myös yleisö on lämpimästi tervetullut seuraamaan tapahtumaa Multasniemen nuorisoseurantalolle osoitteeseen Multaslahdentie 2. Wetterin liikenneympyrästä keskustasta sekä Rukajärventieltä Rukan suunnasta ohjaavat kilpailupaikalle myös, kuinkas muutenkaan kuin koirankuvilla varustetut opasteet.

Kuusamo Sprintin ensimmäinen lähtö starttaa sunnuntaina 30.3 kello 10. Lähtöjen väliajalla on tarjolla lapsille koiravaljakkoajelua pientä maksua vastaan, ja lisäksi kisapaikalta löytyy buffetista makkaraa ja muutakin naposteltavaa.

Kilpailu, vaikkakin epävirallinen, on saanut vankan jalansijan rekikoiraharrastajien leikkimielisenä kisakauden päätöstapahtumana. Kiiminkiläinen Reima Saapunki osallistuu Kuusamo Sprintiin jo toista kertaa alaskanmalamuuteillaan.

– Olemme vaimoni kanssa molemmat kotoisin Kuusamosta, mutta nykyään jo pitkään asuneet Oulun kupeessa Kiimingissä. Meillä on kaksi lasta sekä neljä alaskanmalamuuttia.

Alaskanmalamuutti on perinteinen rekikoirarotu, joka ei pieniä pakkasia tai isoja kuormia säikähdä. Nopeudeltaan malamuutti ei pärjää esimerkiksi Siperian huskylle, mutta on muuten todella vahva työkoira, kertoo Saapunki, joka koirineen harrastaa ulkoilua, vaeltamista ja vetohommia ympäri vuoden.

– Talvisin mennään reellä, suksilla tai sporttipotkurilla, kesäisin taas sitten kaikenlaisilla virityksillä joissa on alla pyörät ja jarrut, mielellään metsäpoluilla liikkumista varten myös jonkinlainen jousitus.

Reima Saapunki on kilpaillut koiriensa kanssa monipuolisesti niin hiihto- kuin rekiluokissa, ja sulan maan aikaan juosten ja kärryluokissa.

– Viime talvena kävin ensimmäistä kertaa Kuusamo Sprintissä ja innostuin kisasta kovasti kisapaikan ja siellä vallitsevan rennon meiningin vuoksi. Koska kisa on epävirallinen, niin

pyysin tuolloin lupaa osallistua kahdella malamuutilla ja sain luvan. Olin siis hieman ”outolintu” neljän ja kuuden koiran valjakoiden seassa, mutta suhtautuminen meihin oli silti erittäin positiivista.

– Kisassa oli mukana myös muutamia todella kovan luokan kuskeja valjakoineen ja olikin upeaa päästä näkemään heidän vauhtiaan, tuumii Saapunki, joka tänä vuonna aikoo lähteä matkaan kolmella malamuutillaan, ja on myös yrittänyt houkutella muitakin saman rodun harrastajia mukaan.

Kuusamo Sprintissä on perinteisesti ollut edustettuna monipuolisesti rekikoiraharrastuksen kaikki koiratyypit nopeimmista lintukoiratyyppisistä ns. houndeista alaskanhuskeihin ja puhdasrotuisiin siperianhuskeihin, alaskanmalamuutteihin, grönlanninkoiriin ja pörröisiin samojedinkoiriin asti.

Yleisölle riittää siis ihmeteltävää ja ihasteltavaa, ja jokainen varmasti löytää suosikkinsa.

– Kuusamo Sprintin reitti on mukava, ei liian raskas, mutta kuitenkin siinä on myös sopivia korkeuseroja. Maisema vaih-

Rekikoirat ovat maaliskuun viimeisenä sunnuntaina jälleen kisavauhdissa. Kuusamon Multasniemellä kilpailtavassa Kuusamo Sprintissä nähdään kaikkiaan noin 80 koiraa, jotka edustavat useampaa eri rekikoirarotua. telee ja varsinkin maaliin tulo on yleisön mieleen, koska sinne saapuvat valjakot näkyvät jo kaukaa pellon takaa ja katsojien on hauska seurata valjakoiden etenemistä sekä mahdollisia

ohituksia.

– Toivotaan myös, että sää suosii meitä ja uralle starttaa mahdollisimman monta iloista valjakkoa lukuisan yleisön iloksi, toteaa Reima lopuksi.

9

Meidät löydät Kuusamosta

Tunne lääkkeesi.

NKYSY ASIA A! TUNTIJALT

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME KESKUSTASSA ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17.

Ruka infon palvelupisteessä klo 9 - 19 www.kuusamonkeskusapteekki.fi

12

Nauti valosta mutta varovasti Aurinko ja valkoinen hanki ovat keväällä häikäisevä yhdistelmä. Mutta valo ei ole pelkästään ilo. Iho ja silmät kannattaa suojata yliannostukselta.

Iho on keväällä ohuimmillaan, joten aurinko vaikuttaa siihen nopeammin kuin loppukesällä. Kevättalvella myös pohjoisen napapiirin yläpuolella oleva otsonikerros ohenee ja päästää UV-säteilyä enemmän maahan. Keväällä ja kesällä UVsäteily on suurimmillaan klo 1115.

UV-säteily pääsee myös pilvien läpi, joten puolipilviselläkin säällä on hyvä varustautua säteilyä vastaan. Rusketus on elimistön oma tapa suojautua säteilyltä. Tummuva iho yrittää estää säteilyn painumista syvemmälle kehoon. Kahdenlaisesta säteilystä UVB on jopa tuhatkertaisesti tehokkaampaa kuin UVA, ja se nimenomaan kärventää suojaamattoman ihon.

Paras suoja säteilylle on vaatetus, mutta aurinkosuojavoiteet ovat hyvä kakkonen. Kertoimien luvut kertovat kuinka kauan pidempään auringossa voi olla voiteen kanssa kuin ilman, mutta numeroita ei kannata tuijottaa. Esimerkiksi suojakertoimen kuusi pitäisi kuusinkertaistaa aika, mutta käytännössä sen vain kolminkertaistaa.

Toinen muistettava seikka

on, että aurinkovoiteet suojaavat ihoa palamiselta mutta eivät välttämättä pidempiaikaisilta vaikutuksilta. Voide pidentää aikaa, joka voidaan viettää polttavissa UVB-säteissä, mutta ne eivät suojaa UVA-säteiltä, jotka niinikään aiheuttavat syöpää.

Aivan pienillä lapsilla voidetta ei edes voi käyttää.

Auringolta kannattaa suojautua paitsi oman ihotyyppinsä, myös UV- indeksin mukaan. Tällä hetkellä UV- indeksi, eli luku, joka kertoo, miten voimakkaita UV- säteet ovat, on Kuusamossa nollan ja ykkösen välillä. Kun UV- indeksi ylittää arvon 3, kannattaa viimeistään kaivaa aurinkovoiteet esiin. UV- indeksiä voi seurata Ilmatieteen laitoksen sivuilta osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste.

Jos iho on päässyt palamaan, kylmät kääreet helpottavat kipua ja nopeuttavat paranemista.

Jos tuskat ovat suuret, voi ottaa myös särkylääkettä ja sivellä palaneeseen ihoon hydrokortisonia. Lääkäriltä löytyy myös järeämpiä lääkkeitä, mikäli ihon kanssa ei omin voimin tule toimeen.

Auringosta saattaa tulla myös ihottumaa. Rokkotautia muistuttava näppyläinen ihottuma alkaa muutamassa tunnissa auringossa ja kestää muutaman kutisevan päivän. Aurinkoihot-

tumaa voidaan ennaltaehkäistä valohoidolla. Puhjennutta ihottumaa hoidetaan, kuten palanutta ihoa. Suojavoiteilla ei voi estää aurinkoihottumaa, ja ainoa tepsivä keino on vaatetus.

Kirkkaalla paisteella hiihtäjät osaavat jo suojata silmänsä, mutta kannattaa muistaa myös lasten silmät vauvasta asti.

Aurinkolasien sopiva tummuusaste hangilla on 70-75 prosenttia. Autolla ajaessa lasit saavat kuitenkin pidättää valosta vain 57 prosenttia. Lasien pitää myös istua hyvin, että niitä tulee käytettyä.

Ihanan kevätauringon villitessäkin kannattaa muistaa, että vaikka aurinko lämmittää, on varjossa edelleen pakkasta. Aurinkokylvyt rinteen reunalla Tpaita päällä saattavat kostautua seuraavana aamuna nuhaisena nenänä.

Ylenpalttisia aurinkokylpyjä ei kannata suosia pelkän D-vitamiinin saaannin takia, sillä Suomessa aurinko paistaa niin vähän, ettei aurinko ole vitamiinin pääasiallinen lähde, ja toisaalta ihoa ei voi voiteilla niin hyvin suojata, etteikö aurinko pääsisi siihen vaikuttamaan myös myönteisesti. Kevätuauringosta kannattaa nauttia hyvin suojattuna ja hyvillä mielin, ja hankkia vitamiinit hyvästä, monipuolisesta ruoasta.

- The Natural Choice Peski -anorakki ja Tundra -housut vihreänä ja sinisenä säänkestävästä 100% Ventile® -puuvillasta tunturiretkeilyyn.

Saatavana Partioaitasta.

Tunturi. Luonnon muotoilema.

Sasta. Aktiivista tuotekehitystä äärioloissa.

Luottokumppanisi kaikkeen ulkoiluun. sasta.fi

13

Sisu ja Susi ne yhteen soppii

M

atkailulehti Rukan syntyaikoihin kymmenen vuotta sitten Sallanartulle ja Unto-urokselle koitti onnellinen perhetapahtuma.

Lehtemme kummikoira “Sisu” näki päivänvalon 21.2.2004 EräSuden hoivissa.

Sisu valikoitui kummikoiraksemme sen vuoksi, että tulevan vetokoiran ensitaival alkoi surkeasti.

– Sisu -nimen se sai siksi, että emän synnytettyä sisarusparven yöllä, yksi huono-onninen oli pudonnut kopin alle, jossa se oli ehtinyt viettää muutaman tunnin ennen löytymistään. Kaiken kokemansa jälkeen sisupussille valikoitui nimi helposti, muistelee Jukka “Susi” Nordman huonotuurisen Sisun syntymää.

Kaikki päätyi kuitenkin parhain päin, ja Sisu onkin viettänyt kaikki työvuotensa juuri sitä elämää, jota vetokoirat rakastavat, eli valjakossa vetämistä keskimäärin 100-150 kilometriä viikossa.

Kuinkas sitten Sisu on kuluneina vuosina työssään pärjännyt?

– Ihan hyvin se on työnsä tehnyt. Ihan johtajakoiraa siitä ei tullut, mutta oman leiviskänsä se on hoitanut mallikkaasti, Susi toteaa.

Hyvältä valjakon johtajakoiralta vaaditaan mm. nopeutta, rohkeutta ja “kestävää päätä”.

– Alaskalaiset koira-ammattilaiset ovat todenneet, että vaaditaan noin 2000 pentua, jotta saadaan yksi täydellinen johtaja. Kaikista ei voi tulla “teemuselänteitä”, vaan ympärille tarvitaan myös hyviä joukkuepelaajia, nauraa Susi.

Kymmenessä vuodessa Sisusta on kehittynyt Jukka ”Susi” Dormanin opastuksella kelpo vetokoira ja äkkiseltään laskien vetokilometrejä on taittunut jo reilusti yli 20 000.

Vanhin Erä-Suden koirista on työskennellyt 13-vuotiaaksi saakka, joten Sisulla on todennäköisesti edessään vielä pari hyvää työvuotta.

– Sisu sai tarhassa juuri uuden naapurin, josta se on kovas-

Hiihdä viinakauppaan ja Usko Huvikses Sallassa Sallassa järjestetään ympäri vuoden omaperäisiä tapahtumia, joissa turhan tiukka pipo kannattaa jättää kotiin. Sallassa suksitaan porukalla viinakauppaan ja koetaan uskomattomia juttuja kevätauringon paisteessa.

Perinteinen Viinakauppahiihto järjestetään 13. kertaa lauantaina 29.3. Sallassa Saijan kyläyhdistyksen toimesta. Viinakauppaan mielivät kiskovat monot jalkaansa Saijan kylän koulun tienhaarassa klo 8:00 aamulla ja aloittavat hiihtotaipaleensa moottorikelkkajälkeä seuraten kohti Sallan keskustan nautintoainekauppaa. Jokaisella hiihtäjällä on matkassaan oma reppu, johon hän pakkaa mukaan sellaiset eväät, että jaksaa maaliin saakka sivakoida. Vähemmällä liikunnalla selviävät liittyvät seuraan puolimatkan krouvista Kelloselän Erän majalta noin klo 11 maissa. Janoisimmat suksijat saavuttanevat maalin tervetulotoivotuksineen klo 13 jälkeen ja viimeisetkin hiihdosta nautiskelijat avaavat pitkäripaisen oven toivot-

tavasti ennen sen sulkeutumista klo 18.

Tänä vuonna sekä hiihtäjille että kannustusjoukoille on järjestetty myös teemaan sopivaa oheisohjelmaa. Sallatunturissa hiihdetään klo 11 alkaen pillimehuhiihdot, joissa on sarjat 4 –vuotiaista ylöspäin. Jos viinakaupan ovi on jäänyt jostain syystä kiinni, niin Sallan Sota- ja Jälleenrakennusajan museolla on mahdollisuus osallistua Pimeän Pullon etsintään. Illalla sprintataan vielä baarisprintti Keloravintolasta Revontulen kautta Papana Pupiin, jossa osallistujien kesken arvotaan hieno tuotepalkinto. Loppuillan voi rentoutua musiikista nauttien, kun Keloravintolan lavalle astuu yksi Suomen kuumimmista rap-esiintyjistä UNIIKKI. Seuraavalla viikolla 31.3.– 6.4.2014 aprillipäivän innoittamat, uskomattomat tapahtumat seuraavat toinen toistaan. Elviksen nahkarotsi, maailman vanhin suksi ja rautakautinen jääkiekkomaila ovat esittelyssä keskiviikkona Sallan

ti innoissaan. Virtaa on taas kuin pienessä kylässä, Susi myhäilee tyytyväisenä.

Toivotamme Sisulle vielä useita hyviä ja terveitä työvuosia, sekä paljon kilometrejä.

Sota- ja Jälleenrakennusajan museolla, Sallan hiihtokeskus lupailee ilmaisia nousuja tuoli hissillä eturinteellä aprillipäivänä ja järjestää mäkihyppykisat Speden linkomäessä keskiviikkona, Räikkönen on radalla Sallan Poropuistossa torstaina tavoitteenaan kuulemma paalipaikka ja tiistaina Iken maankuulussa kotaillassa tarjoillaan mustaa lientä ja liejulettuja.

Viikon aikana on mahdollista nauttia myös Stradivariuksen sävelistä Rajakievarissa torstaina sekä Sallatunturin Tuvilla Teatteri Eurooppa Neljän valmistamasta Kielan erikoismenusta pehmeän imeline takatukkahitteineen perjantaina ja hypätä TE4 siivellä hervottomien nauruhepuleiden ja rajujen ilmakuoppien siivittämälle matkalle lauantaina.

Yksi viikon kohokohdista on lauantain pilkkikisa Karhulammen jäällä, jossa saalistavoitteena ovat Sallan suurimmat kalavaleet ja aurinkoinen päivä pikkukelkkojen, suolaisten ja makeiden syötävien merkeissä koko perheen kera.

Kaikkiin viikon tapahtumiin tulee varautua hurtilla huumorilla ja pilkkeellä silmäkulmassa, Usko Huvikses! Lisätietoja tapahtumista www. salla.fi

14

Pekka Suopanki on tehnyt kokin töitä tunturissa jo toistakymmentä kautta, eikä vieläkään kyllästytä – varsinkin kun tietää, että kesällä on enemmän aikaa kalastaa.

Kokki talvella, yrittäjä kesällä Pekka “Pampam kahesti” Suopanki on jo wanhan liiton tunturityöläinen. Rukan lisäksi tunturikokin kokemusta on kertyntyt mm. Luostolta ja Saariselältä jo yli kymmenen vuoden ajalta.

Pampamiksi Pekka ristittiin aikoinaan Tenojoen varressa, kun oli menossa vierailevan yritysporukan kalastuksen ja myös hieman kosteamman iltakestityksen järjestelyt.

Ilta venähti Pekankin osalta pitkäksi, joten aamusella Aake Kalliala ja Sakari Kuosmanen joutuivat hoputtamaan Pekkaa lohensoutuun. Kun kokki/soutaja lopulta pöllämystyneenä ja silmät ymmyrkäisenä nousi sängyssä istualleen, ensimmäiset sanat olivat “pampam – kahesti”.

Pekan mielen syövereihin olivat syöpyneet Aaken loputtomat

edellisillan vitsit.

Lohenkalastuksen ja kokkaamisen lisäksi Suopanki taitaa myös rakennustyöt. Kun talvi kuluu tunturissa, vapun jälkeen on aika ottaa timpurin vehkeet esille.

– Parit ikkunaremontit on jo sovittuna, ja yhdet häätkin pitäisi vielä hoitaa ennen kesälaitumille ja lohenkalastuksen pariin karkaamista, Pekka toteaa.

Suopangin alkuviikko kuluu Oulussa perheen kanssa, ja torstaista sunnuntaihin hänet löytääkin Rukan Kuksan keittiöstä – aamusta iltaan.

– Parasta tunturissa työskentelyssä on se, että halutessaan puolessa vuodessa ehtii tekemään lähes vuoden työt. Lisäksi tunturissa työskentelevät ovat kaikki hyviä tuttuja keskenään,

Suopanki toteaa.

Haittapuolia ei Pekan mielestä juurikaan löydy.

– Ainut asia mikä tulee mieleen on se, että vaikka kuinka yrittäisi porrastaa ruokailua, kaikki asiakkaat saapuvat kuitenkin syömään lähes yhtä aikaa – tunturista riippumatta. Ravintolan ruokamyynti tehdään noin neljän-viiden tunnin aikana.

Kokin omaa suosikkiruokaa tiedustellessa vastaus on selvä.

Mitäpä sitä erämies muuta kehuisi, kuin riistaruokaa kaikissa muodoissaan.

Sen verran itsekin jutunteon yhteydessä sivistyi, että ravintolaslangissa walkerit eivät suinkaan tarkoita eläviäkuolleita, vaan ilman pöytävarausta sisään saapuvia nälkäisiä asiakkaita.

Rinneturvallisuuden top-10 1.

Tarkista varustuksesi toimivuus ja siteiden säädöt ennen rinteeseen menoa. Kypärän käyttö on suositeltavaa.

2. Täytä kaikki hissipaikat ja poistu hissistä ainoastaan merkityillä poistumispaikoilla.

3. Valitse rinne taitotasosi mukaan. Tutustu erityissuorituspaikkoihin etukäteen.

4. Ohita muut rinteessä liikkuvat riittävän etäältä.Ylhäältä ja takaa tuleva väistää aina.

5. Pysähdy rinteessä vain paikkaan, josta sinut huomataan. Noustessasi ylös käytä aina rinteen reunaa.

6. Säädä vauhtisi taitojesi mukaan. Huomioi paikalliset rinne- ja lumiolosuhteet.

7. Pulkkailu on sallittu vain sille osoitetuissa paikoissa.

8. Lasket rinteessä ja sen ulkopuolella aina omalla vastuullasi.

9. Rinteessä liikkuminen päihtyneenä on kielletty.

10. Auta! Jokaisen velvollisuus on auttaa tapaturman sattuessa. Ilmoita viipymättä onnettomuuksista henkilökunnalle.

Jätetään kiireet odottelemaan arkea ja panostetaan kärsivällisyyten ja yhteispeliin. Näin kaikilla on luvassa mukavampi loma!

15

Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit 21.3.-3.4.2014 Kauris 22.12.-20.1.

Kevätkarkelot lie anna sulle taaskaan rauhaa. Ei vaajita ku yks puhelu erräältä ihimiseltä ja taas sitä mennään. Pallaat oikein joutuisasti takasi partymoodiin ja siitä se sitten lähtee.

Vesimies 21.1.-19.2.

Taitaa se mörökölli yrittää nukkua talaviuntaan myös kirkkaana hohtavan kevvään ohitte. Haluat herättää hänet.

Nooh, ei siinä ku patakattilaa soimaan ja täys rumba päälle.

Kalat 20.2.-20.3.

Tietty ihiminen se ossaa ollakki justiinsa semmonen, että hän se ossaa kopsutella oikiasta kohasta juuri sinua ja aina silloin avvautuu kaikki lukot ja murtuu padot.

Oinas 21.3.-20.4.

Tiijjä siitä sitten kuinka ja palijon sie loppujen lopuksi ookkaa asiasta päättämässä, mutta kahtot asiaksesi kuiten puuttua yhteen asiaan. Koita kahtua tarkkaan mihin suuntaan venneesi kokka kääntyy.

Härkä 21.4.-20.5.

Ainakkaan mikkään muu ei oo selevää, kuin se että sie halluut olla aina läsnä, ekkä taho päästä häntä silimistäs.

Ikinä. Turhamaisuuttasi korreilet ja keikaroit kuin riikinkukko konsannaa.

Kaksoset 21.5.-21.6.

Tunnelma hippoo täyttymystään kun sitten yllättäin törmäät errääseen ihimisseen. Hän saapi hymyn huulillesi ja hänessä on sitä energijjaa jota oot kaivannut läpi synkän talaven.

Rapu 22.6.-22.7.

Oisko se sittekkää niin kauhian iso yllätys, kun huomaat, että eräs haluaa jakkaa kanssasi rusinat pullastaan. Olla yhtä pattaa ja kulukia käsikkäin. Ehotus tullee takavasemmalta. Ole valamis!

Leijona 23.7.-22.8.

Ainakin olet oma ittes sellasessa tilanteessa jossa ei palijo muuta kannata ollakkaa. Ossaat toki olla lähestymättä häntä, mutta ei se kuitenkaa kannatta. Toki voi olla että hän ei ymmärrä ironiaasi.

Neitsyt 23.8.-23.9.

Et ole erikoisen hyvä sovittelija, mutta yritä nyt kuitenkin. Avvaa sannainen arkkus ja sano ajatuksesi ääneen.

Parempi se on, kuin olla hilijaa. Vaikka ei nämä asiat kyllä välttämättä siulle ees kuulu, mutta kuitenkin.

Vaaka 24.9.-23.10.

Mikkään ei oo niin mahtavvaa ku kevät. Vaikka haluaisitkin, ettei kevät näkkyis siusta ulospäin, niin et maha sille mittään.

Hän on tuonut kevvääsesi elämän eliksiiriä.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Halluut olla varma, että ihan kaikki ihimiset maapallolla tietävät, että minkä ja kenen takana seisot. Sivvuuta kaikki soraäänet ja poikkitelloin poikkoilevat. Hän tietää mistä oikiasti on kysymys.

Jousimies 23.11.-21.12.

Nyt tuntuu, että yrititpä mitä tahansa, niin kaikki onnistuu ja nappiosumia kopsahtellee sieltä ja täältä. Siulla on selekeesti kaikki tähet ja taivaankappaleet kohillaan ja onni puolellas.

Iloa ja hyvää oloa, osa VII

Tällä palstalla hyvinvoinnin visualisti Sanna Juga johdattaa kehon ja mielen pieniin iloihin. Pohjoisen luonnon innoittamana, ajatonta henkeä ja uusia trendivirtauksia yhdistellen Sanna antaa ohjeita rentoutumiseen ja kauneusvinkkejä juhlaan.

Hyvä Olo Afroditen kerrotaan syntyneen kuo-

Kauneusvinkit Jo yli 20 000 vuotta sitten

huista ja Poppean aasinmaitokylvyt muistetaan vielä tänäkin päivänä. Nykynainen ei jää jälkeen kuuluisista esiäideistään vaan nauttii yhä ylellisistä kauneuskylvyistä.

naiset maalasivat kasvonsa liidulla ja murskatulla hiilellä karkoittaakseen kilpailijansa. Myös tämän kevään trendimeikki on luonteeltaan syvällinen, aistikas ja kenties hieman dramaattinenkin.

Kauniit katseet

Kevät tuo viattoman valkoisen ja pehmeät pastellisävyt raikkaiden värisävyjen, kuten sinisen, cayennen punaisen tai violetin vastapainoksi silmämeikkiin.

Aistikkaat huulet

Muodokkaat, oranssiin vivahtavat huulet ovat hienostuneet, ja samalla raikkaan määrätietoiset: ”Täältä tullaan elämä.

Olen nainen joka tietää mitä haluaa”(Miehet varokaa!)

Ruususen Uni kauneuskylpy

Valmistelu: Samalla kun lasket ammeeseen 33-37 asteisen veden, anna vartalollesi kuivahierontaa harjalla, sienellä tai pesukinttaalla.

Tee harjaus pitkin, tasaisin liikkein raajoista sydämeen päin. Kuivaharjaus poistaa kuollutta ihosolukkoa, virkistää pintaverenkiertoa, kiinteyttää ja lisää ihokudosten joustavuutta.

Kylpy: Lisää kylpyammeeseen merisuolaa, ruusutippaa ja koristele ruusunterälehdillä. Kylve noin 20 minuuttia.

Jos pidät ruususta erityisen paljon, käytä ruusua kautta linjan; kylpyvedessä, ihovoiteissa, deodorantissa ja parfyymissa.

Eteerinen olemus

Kaiken kaikkiaan koko olemus on naisellinen, hieman mystinen ja mahdollisesti myös merellisen rento kunhan kokonaisuus on viimeistelty.

Ruusu on ikuisen rakkauden, uskollisuuden ja

KEVÄÄN MUOTIVÄREJÄ

Hoitola, taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3 www.novisan.fi

kauneuden symboli. Se hoitaa haavoittunutta sydäntä, voimistaa uupunutta mieltä ja ravitsee kuivaa, herkkää ihoa.

Karhunkierros on Vuoden Retkikohde 2014

V

uoden Retkikohde 2014 -yleisöäänestyksen on voittanut Kuusamossa ja Sallassa sijaitseva Karhunkierros, joka on osa Oulangan kansallispuistoa.

Puiston pisimmän retkeilyreitin suosio perustuu pitkään historiaan, monipuolisiin palveluihin ja mieleenpainuviin maisemiin.

Karhunkierroksen tarinaa kertovat tuhansien vaeltajien retkimuistot 60 vuoden ajalta, ja reitti lumoaa yhä edelleen.

Suomen suosituin vaellusreitti, legendaarinen Karhunkierros, vie Oulangan parhaisiin paikkoihin, kuohuvien könkäiden, kanjonien ja muiden luontokohteiden luo. Karhunkierros tarjoaa vaeltajalle runsaasti silmänruokaa ja hikisiä kilometrejä, mutta sopii myös päiväretkeilyyn lyhyiden reittivaihtoehtojen ansiosta. Osan kierrosta voi myös meloa.

– Karhunkierros on ehdottomasti Ruka-Kuusamon alueen kesämatkailun helmi.

Vaellusreitin varrelle on kehitetty määrätietoisesti myös

Karhunkierros on Vuoden Retkikohde 2014. Kuvassa maisemia vaellusreitin varrelta Kitkajoen Päähkänänkalliolta. Kuva: Metsähallitus/Mari Limnell. lyhyempiä reittejä, jotka ovat tehneet Karhunkierroksen alueesta helpommin lähestyttävän myös päiväretkiä tekeville lapsiperheille. Karhunkierroksen taikaa ei voi sanoin selittää, se pitää itse kokea, hehkuttaa Sari Kumpuniemi Ruka-Kuusamon matkailuyhdistyksestä.

Puistonjohtaja Matti Hovi Metsähallituksen luontopalve-

luista nostaa esille myös yhteistyön merkityksen Karhunkierroksen perustamisessa.

– Karhunkierroksen syntyyn liittyy mielenkiintoinen seikka.

Reitti on alun alkaen suunniteltu ja merkitty vapaaehtoistyönä paikallisten retkeilyaktivistien voimin, hän toteaa.

Vuoden Retkikohde

2014

-kilpailussa etsittiin tällä kertaa luontoretkeilyreittiä, jonka pituus on vähintään 20 km, ja jonka varrella on maastoyöpymismahdollisuus. Retkeilyreitit ovat alueen ylläpitäjän suunnittelemia, useammasta etapista koostuvia kokonaisuuksia, jotka on merkitty maastoon ja retkeilykarttoihin. Usein reitit seuraavat historiallisia kulkuväyliä tai ne kulkevat merkittävien kohteiden kautta, ja niiden varrella on retkeilijälle tarkoitettuja palveluita, kuten leiriytymis- ja tulentekopaikkoja.

Alan ammattilaisista koostunut raati valitsi yleisöltä tulleiden ehdotusten perusteella finaaliin kaikkiaan 9 kohdetta, jotka olivat: Hetta-Pallas-Ylläs -reitti (Enontekiö, Kittilä, Muonio), Itärajan retkeilyreitti (Suomussalmi), Kalottireitti (Enontekiö), Karhunkierros (Salla, Kuusamo), Karhunpolku (Lieksa), Kevon retkeilyreitti (Utsjoki), Kuhankuono (Pöytyä), Pirkan taival (Ylöjärvi, Ruovesi) sekä Seitsemän veljeksen vaellusreitti (Helsinki-Vantaa-Tuusula-Nurmijärvi-Hyvinkää).

Kisan ja 5000 euron palkintorahan voittaja valittiin nettiäänestyksellä, johon osallistui kaikkiaan 3000 retkeilijää. Yleisöäänestyksen ylivoimaiseksi ykköseksi kohosi Karhunkierros, joka kahmi lähes 40 % kaikista annetuista äänistä.

Karhunkierrosta ylläpitävä Metsähallituksen luontopalvelut käyttää vuoden Retkikohteen saaman 5 000 euron palkinnon palvelujen kehittämiseen yleisön toiveiden mukaan Karhunkierroksen täyttäessä ensi vuonna 60 vuotta.

Kehittämisehdotuksia voi antaa Karhunkierroksen Facebook-sivun kautta, ja reitin kehittämiseen voi osallistua myös vastaamalla kyselyyn. Paras ehdotus palkitaan ja toteutetaan tulevina vuosina.

17

Rukahovin kevät täynnä tähtiesiintyjiä naiset, voivat hoidoista nauttia yhtä lailla niin miehet kuin lapsetkin, ja omat hoitonsa löytyy myös pariskunnille ja vaikkapa kuohuviininkin kera, esittelee Riekki.

– Mainio tapa rentoutumiseen ovat myös uudistetut saunamme, joiden mökkisaunafiiliksestä olemmekin saaneet todella paljon positiivista palautetta.

V

iidettäkymmenettä juhlavuottaan viettävä Rantasipi Rukahovi tarjoilee keväässään todella tukevan kattauksen musiikkia ja tähtiesiintyjiä. Keväällä 2014 Hovi viihdyttää asiakkaitaan pääsiäispyhiin eli aina 20.4. saakka joka ainoa ilta: sunnuntaista tiistaihin sekä torstaisin ja lauantaisin tanssin merkeissä, ja keskiviikkoisin sekä perjantaisin iskelmäpopin tai popin tahtiin.

– Markku Aro & Diesel, Matti ja Teppo & Horizone, Channel Four, summailee Riekki yhteen tulevaa tarjontaa, eli syytä huoleen ei toden totta ole myöskään perinteisemmän suomalaiskansallisen tanssimusiikin ystävillä.

– Rukahovin lehti- ja netti-ilmoittelua kannattaakin siis seurata tarkoin, jotta varmistaa itselleen varmasti juuri sen oman maun mukaisen musiikki- tai tanssi-illan, Riekki evästää.

Perinteisestihän Hovissa on nähty ja kuultu varsinkin tanssimusiikin huippuartisteja, mutta juhlavuoden kunniaksi tarjontaa on laajennettu entisestään lähtökohdalla ”jokaiselle jotakin”.

– Alkuvuodesta aloiteltujen Bailuperjantaiden ja Iskelmäkeskiviikkojen myötä on siis pyritty entistä monipuolisempaan ja vaihtelevampaan tarjontaan myös ohjelmapuolella, kertoo Rukahovin hotellinjohtaja Lea Riekki, jonka mukaan mainituilla teemoilla on pyritty ja pyritään jatkossakin vetoamaan nimenomaan nuorekkaampaan musiikkimakuun.

– Neljänsuora, Tuure Kilpeläinen, Neljä Ruusua ja Yö, luettelee Riekki muutaman esimerkin tulevien Bailu-/Iskelmäiltojen esiintyjälistoilta, ja vaikka seuraavien nimien yhteydessä jo tanssinkin pyörteisiin päästään, niin laatua löytyy varmasti yhtä lailla.

Hovissa tanssitaan siis yhä edelleen elävän musiikin tahtiin useita kertoja viikossa – ja jos löytyi huippunimiä Bailuperjantaiden ja Iskelmäkeskiviikkojen ohjelmista, niin sama pätee myös tulevien kevätlauantaiden Tanssi-iltoihin.

– Vetonaula, Nasma, Nelituuli, Unelmavävyt, Christa Huikko, Men In Black jne. ovat orkestereita joiden tahtiin kelpaa varmasti pyörähdellä, vakuuttaa Riekki ja muistuttaa, että paitsi silmänruokaa ja korvakarkkia elävän musiikin merkeissä sekä tanssilattialla, tarjoaa Rukahovi runsaasti myös muutakin nautintoa.

– Mikäpä olisi reippaan rinnetai ulkoilupäivän jälkeen mukavampaa, kuin rentoutuminen hyvinvointipalveluita tarjoavassa Ruka Day Spassa, jonka monipuolisissa hoidoissa virkistyvät niin keho kuin mielikin. Ja paitsi

Ja kun on ensin ulkoiltu ja nautittu rentouttavista hoidoista, niin ennen iltaohjelmaa sopii vallan mainiosti piipahtaa tutustumassa myös Rukahovin legendaariseen, parhaista paikallisista raaka-aineista a la carte -herkkuja valmistavan keittiön antimiin.

– Ravintolamme ruokalistoja on kuluvalle keväälle uusittu ja tiivistetty, ja herkulliset makuyhdistelmät sekä paikallisuus esim. siian, muikun ja mädin muodossa on entistäkin vahvemmin esillä. Listoilta löytyvät toki edelleen myös vanhat tutut suosikit savustetusta poronfileestä eli siitä kuuluisasta Sapporosta alkaen, mainitsee Riekki ja odottelee niin säiden kuin kaiken muunkin puolesta mukavaa kevätkautta.

– Huhtikuu on toki pääsiäisen myöhäisen ajankohdan takia hieman arvoituksellinen, mutta oikein hyvä kevät tästä näyttäisi kaiken kaikkaan vielä tulevan. Nykytrendihän on se, että matkapäätökset tehdään suhteellisen myöhään ja talvilomareissuun lähdetään pikaisellakin aikataululla lumi- ym. tilanteiden mukaan, ja tuon lumen suhteen meillä ei täällä edelleenkään ole mitään hätäiltävää – sitä riittää ainakin sinne toukokuulle saakka, naurahtaa Riekki.

– Ja kun tunturin keväässä riittää isojakin tapahtumia aina sinne vapulle asti, niin vilkasta kevättä ja täyttä taloa tässä odotellaan, Riekki päättää.

Ruka Safarikseksessa möngitään uusilla traktoreilla Kyse on uusista traktorimönkijöistä joita Auto- ja konekorjaamo S. Pätsin toimesta luovutettiin kuusi kappaletta Ruka Safarikselle maaliskuun puolivälissä. Aivan perusmönkijöitä nämä eivät kuitenkaan ole.

– Uusia Polariksen urheilullisia RZR 570 traktorimönkijöitä on Suomessa ennestään käytössä ainoastaan rallilegenda Tommi Mäkisellä, joten nämä ovat ihan uuden tyyppisisiä laitteita. Mönkijä on 2-paikkainen rinnakkain istuttava, näin ollen repsikkakin pääsee nauttimaan samoista maisemista kuin kuljettaja. Tarvittaessa saa katonkin

pään päälle, eli sadekelikään ei haittaa harrastusta, kertoo Sauli Pätsi.

Vaikka ajoneuvo soveltuu hyvin vauhdikkaampaankin menoon, on se omillaan myös vaikeakulkuisessa kohteessa.

– Tulemme käyttämään uusia mönkijöitä safareilla, jolloin liikutaan hyvinkin vaihtelevissa maastoissa. Lisäksi löytyy omia yksityisiä ajoreittejä vaikka vähän vauhdikkaampaakin menoa varten, kertoo mönkijät vastaanottanut Ruka Safariksen varatoimitusjohtaja Hanna Karjalainen.

– Ensimmäinen ryhmä pää-

see kokeilemaan uutuuksia jo pikapuoliin, mutta pääosa safarikäytöstä tulee ajoittumaan sulan maan aikaan. Lumien vähentyessä tulemme myös vuokraamaan näitä mönkijöitä, joten tervetuloa tutustumaan uusiin menopeleihimme, toivottaa Karjalainen.

Traktorimönkijän ajamiseen maantiellä vaaditaan 15 vuoden ikä ja vähintään T-ajokortti, joka tarvitaan myös moottorikelkan kuljettamiseen. Maastossa ajamiseen ajokorttia ei vaadita, mutta ikäraja on sama.

Ruka Safariksen varatoimitusjohtaja Hanna Karjalainen vastaanotti uudet traktorimönkijät. Menopelien luovuttajana toimi Auto- ja konekorjaamo S. Pätsin toimitusjohtaja Sauli Pätsi.

18 Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Menovinkkejä 21.3.–4.4.2014

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Avoinna: ma-pe klo 9-17, la klo 10-14.

Näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä sekä teemanäyttelynä ”Espanjan luonnosta”.

Keinutuolisarjassa on kuvia kirjasta ”Pohjoisen taivaan alla”.

Kuukkelisalissa: vierailevana valokuvataiteilijana nähdään Heikki Willamo, näyttelyllään ”Vuosi metsässä”.

Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa on saatavilla luontoon ja luontokuvaukseen liittyviä tuotteita, mm. Hannu Hautalan kirjoja ja postikortteja.

Pääsymaksu 5,00 eur/aik., 2,00 eur/ 7-15v., alle 7v. vanhemman seurassa ilmainen. Perhelip-

pu 12 eur, ryhmälippu 2,50 eur/henkilö (väh. 15 henk.).

Puh: 040 860 8364, 040 860 8365. E-mail: info(at)hannuhautala.fi www.hannuhautala.fi

Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Ravintola Rukahovissa Vetonaula

ANITTA Iso A Coloradossa 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Kvartetti Taikayö 23:55 Zonessa Eini

Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Tanssia Nasman tahtiin Rukahovissa

TIISTAI 25.3.2014

LAUANTAI 29.3.2014

TIISTAI 1.4.2014

PERJANTAI 21.3.2014

14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 18:00 Hyvinvointiluento Rukan kokouskeskuksessa 20:00 Ravintola Rukahovissa Vetonaula

14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 20:00 Tanssia Marko Juhani Groupin tahtiin @ Rukahovi

14:00 Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 18:30 Jokeri Pokeri Box Kokoperheen Taikashow ”Simon Parhaat!” Taikuri Simo Aallon 35-v. Taiteilija Juhlakiertue 2014, Kuusamotalo 19:00 Sokos Hotel Kuusamossa Kuusamon Harmonikkakerho 20:00 Markku Aro & Diesel Rukahovissa 22:00 J. Karjalainen Pisteessä

11:00 Mercedes-Benz uuden GLA-mallin esittely HankiBaarin edessä 11:00 Salomon, Atomic ja Fischer suksitesti Eturinteen edessä, Pisteen kulmalla 13:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 14:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 16:00 Afterskissä Stand Uppia Anitta Iso A Coloradossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Tanssit Nasman tahtiin Rukahovissa 21:00 Stand Up koomikko Anitta Iso A Coloradossa 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssit Kvartetti Taikayön tahdissa 22:00 YleX Parasta Ennen Show: Matti Airaksinen w/ DJ Kaasi @ Piste

TORSTAI 27.3.2014

SUNNUNTAI 30.3.2014

14:00 Atomic Test Center PisteVuokraamossa 20:00 Rukahovissa tanssittamassa Vetonaula 22:00 Paula Koivuniemi Pisteessä

Mäkihypyn suurmäen SMkilpailut Rukalla Yleisölle vapaa pääsy

14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa 19:00 Katri Helena 50 V. Juhlakiertue, Kuusamotalo 19:00 Yömäki Klo 23 asti 20:00 Rukahovissa Neljänsuora 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssiorkesteri Ylix 22:00 Suvi Teräsniska Pisteessä 23:55 Zonessa Jean S LAUANTAI 22.3.2014 13:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 14:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Vetonaula ravintola Rukahovissa 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssiorkesteri Ylix SUNNUNTAI 23.3.2014 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 20:00 Coloradon Baarivisa 21:00 Ravintola Rukahovissa Vetonaula MAANANTAI 24.3.2014 11:00 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa 14:00 Salomon Test Center Piste Vuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa &

KESKIVIIKKO 26.3.2014

PERJANTAI 28.3.2014 14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa 16:00 Afterskissä Stand Uppia Anitta Iso A Coloradossa 19:00 Yömäki Klo 23 asti 20:00 Neljä Ruusua Rukahovissa 21:00- Stand Up koomikko

12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 20:00 Colorado Baarivisa 21:00 Tanssit Nasman tahtiin Rukahovissa MAANANTAI 31.3.2014 11:00 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa 14:00 Salomon Test Center Piste Vuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa &

KESKIVIIKKO 2.4.2014 14:00 Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Ravintola Rukahovissa Sinitaivas TORSTAI 3.4.2014 14:00 Atomic Test Center PisteVuokraamossa 20:00 Marko Juhani Group Rukahovissa 22:00 Paula Koivuniemi Pisteessä 23:55 Zonessa Hanna Pakarinen Duo PERJANTAI 4.4.2014 14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa J-hissin lähellä 19:00 Yömäki klo 23 asti 20:00 Matti ja Teppo & Horizon ravintola Rukahovissa 22:00 Sir Badding Coloradon baarissa 22:00 Grooving High Allstars Pisteessä

19

Hierontaa Kauppakeskus Kumpareessa Varaukset

Ruka-Info

0400 101 601

Hierojat Arto Mursu 040 523 5540 Osmo Saapunki 0400 589 409