Ruka 5-2014

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Rukan ja Kuusamon menovinkkejä 7.-20.3.

Nro 5 – 2014

Oona Mönttinen ja issikka Glampi Nurminiemen Ratsutilan maisemissa.

7. – 20.3.2014

Livemusa valtaa tunturin

R

Ruka Pop ja muutakin mukavaa

eipas meno jatkuu Rukalla myös hiihtolomien jälkeen, kun tunturissa popitetaan kokonainen viikko ja vielä vähän päällekin.

Lauantain 8.3. - sunnuntain 16.3. välisenä aikana tunturi täyttyy loistavista esiintyjistä ja perinteisen riehakkaasta after ski-menosta joka ainoa päivä. Menopaikkoina Ruka Pop -viikolla toimivat niin Piste, Zone kuin Rukahovikin, ja livemusaa on tarjolla myös alueen muissa ravintoloissa ja lähes joka illalle. Viikon artistikattaukseen kuuluvat mm. Samuli Putro, Aikakone, Suvi Teräsniska, Teleks, Juha Tapio, Elastinen, Jani & Jetsetters, Christa Huikko, Laura Närhi, Taikakuu sekä Kotipelto & Liimatainen Duo. Ja mikäli käy niin, että omiakin äänijänteitä alkaa kutittelemaan, niin tautia pääsee toki karaoken muodossa lääkitsemään niin ikään päivittäin.

Varaslähtö Ruka Pop -viikolle tempaistaan jo perjantaina 7.3, kun Rukahovin Bailuperjantaissa letkeän illan viihdyttäjänä toimii Kalle Kaaja & Kulkukoirat. Pisteen lavalle nousee puolestaan Suomirokin suurimpiin legendoihin lukeutuva Yö-yhtye. Yli 800 000 myytyä levyä ja loputon lista maamme kaikkien aikojen ykköshittejä – kyseinen orkesteri tuskin tämän isompia esittelyjä kaipaa.

Kaikin tavoin asianmukaisiin tunnelmiin päästään epäilemättä vihkiytymään samana pe-iltana myös Zonessa, missä vauhdista vastaavat niin ikään legendan maineen itselleen ansainneet Freukkarit eli Freud, Marx, Engels & Jung.

Varsinaisen Ruka Pop -viikon käynnistää lauantain 8.3 livemusiikkitarjonnasta vastaava lauluntekijä Samuli Putro, joka tarjoilee ravintola Rukahovissa kitararockia sekä 90-luvun popmusiikkivaikutteista musiikkia kaikenikäisille.

Ysärikaikuja kuullaan samana iltana mitä luultavimmin myös Zonessa, missä lauteille nousee ko. vuosikymmenen suomipopin ykkösnimiin lukeutunut, ja viime vuosina uudelleen niin keikka- kuin levytysrintamallakin aktivoitunut Aikakone.

Sunnuntaina 9.3. vuoron saavat suomiräpin runopoika Asa sekä DJ Polarsoul, jotka livemusisoivat Hanki Baarissa. Rukahovin tanssi-illassa rytmeistä vastaa puolestaan Jade´s Band. Sunnuntain muusta musiikkitarjonnasta huolehtiikin sitten yleisö itse mm. Zonen ja SkiPubin karaoken merkeissä, ja ko. musiikkityylin taiturit pääsevät toki venyttelemään äänijänteitään lukuisina muinakin iltoina niin em. kohteissa kuin muuallakin.

Maanantai- ja tiistai-iltoina Rukahovin tanssiparketeilla pyörähdellään Dreams -orkesterin tahtiin, eikä tiistai-iltana kannata unhoittaa myöskään Kuusamon keskustassa

sijaitsevan Sokos Hotel Kuusamon tarjontaa.

Tuolloinhan ohjelmassa ovat jälleen Hotkun maankuulut naistentanssit, joita tahdittaa Tanssiorkesteri Nelituuli.

Keskiviikkona 12.3. paikkana on jälleen Rukahovi, missä vietetään Iskelmäkeskiviikkoa. Iskelmiä hiihtokansalle tarjoilee Suomen tunnetuimpiin alan orkestereihin kovalla työllä ja oikealla asenteella paikkansa ansainnut, vahvasti iskelmäkansan sydämiin pureutunut Taikakuu.

Torstai-illan 13.3. tanssillisesta annista vastaa Rukahovin puolella jälleen Dreams, kun Pisteeseen puolestaan saapuu jälleen vieras suomalaisen musiikkitaivaan huipulta eli Suvi Teräsniska. Vuodesta 2008 lähtien uraa luonut, vasta 24-vuotias Suvi on noussut viime vuosien aikana hurjaan suosioon niin levy- kuin keikkarintamalla; hänen albumeitaan on myyty yhteensä lähes 250 000 kappaletta ja niistä tuorein, viime marraskuussa ilmestynyt Pohjantuuli myi platinaa heti ilmestymisviikollaan.

Ja nähdäänpä live-musiikkia torstai-iltana vieläpä Zonenkin lavalla, minne nousee mm. ”Hiljaa virtaa Vantaa” ja ”Tuulilasin nurkkaan” -hiteistään tunnettu Teleks.

Perjantai-iltaa 14.3. kelpaa aloitella vaikkapa Coloradon Baarissa, jossa musisoi trubaduuri Antti J.L Pääkkönen. Vähintään yhtä sujuvasti ilta jatkuu Bailu-perjantailla Ravintola Rukahovissa, missä menevää musiikkia rock´n roll-henkeen paiskoo Jani & Jettsetters.

Ja Pisteessähän nähdään perjantai-iltana jälleen todellinen huippunimi, eli suomalaisten sydämiin itsensä kymmenessä vuodessa laulanut Juha Tapio. Mies on saa-

vuttanut platinarajan kaikilla vuoden 2006 jälkeen julkaistuilla levyillään ja tämä, jos mikä, kertoo artistin vankkumattomasta kannattajakunnasta. Entistäkin laajempaan kuulijakuntaan Tapio kasvatti suosiotaan myös viime syksyn Vain Elämää -sarjan kautta Hiphopin ystäville perjantain paikka on puolestaan Zone, missä rytmit ja riimit tärähtelevät alan pitkän linjan pioneereihin lukeutuvan Elastisen toimesta.

Trubaduuri Antti J.L Pääkkönen jatkaa Coloradossa myös lauantaina, ja Ravintola Rukahovissa tanssittaa jälleen Christa Huikko.

Pisteen tähtisade puolestaan jatkuu Laura Närhen merkeissä. Närhen Suuri sydän -albumia on myyty jo lähes 40 000 kappaletta, ja hänen ihania tulkintojaan saatiin Juha Tapion tapaan kuulla myös vuoden 2013 Vain Elämää -ohjelmasarjassa.

Rock-henkisempää meininkiä kaipailevat suunnistavat lauantaina Zoneen, missä lauteille nousevat Stratovariuksesta ja soolourastaan tunnettu Timo Kotipelto, sekä ex-Sonata Arctica -kitaristi Jani Liimataisen muodostama Kotipelto & Liimatainen Duo. Kotipelto & Liimatainen jatkavat Zonessa myös sunnuntaina 16.3,, ja Ravintola Rukahovissa tanssittaa Christa Huikko.

Ruka Pop-viikon tarkat aikataulut, lippujen varausohjeet ym. tiedot löytyvät Rukan talvisivujen tapahtumakalenterista osoitteesta www.ruka.fi . Niiden ohella kalenterista ilmenevät myös esim. viikko-ohjelmien ja rinnetapahtumien aikataulut jne.

Tiedot latujen, rinteiden ja hissien kunnostus- ja aukioloajoista ovat puolestaan nähtävillä rinnesivuilta ski.ruka.fi

Ruka Popissa mukana myös Elastinen. Kuva: Sami Siilin.

3

Eräopas ja sen veli

T

ämänkertainen eräopas on myös eräoppaan veli. Ruka Safariksen Reijo Pesonen on kaksi viikkoa sitten Eräopas-sarjassa haastatellun Ruka Adventuresin Risto Pesosen puolitoista vuotta nuorempi pikkuveli.

Samassa ammatissa työskentelevät veljekset ovat tekemisissä jatkuvasti.

– Harva se päivä. Ruka Safaris

ja Ruda Adventures tekevät keskenään yhteistyötä, joten senkin puitteissa tapaamme, Reijo kertoo.

Samoin kuin veljensä, siirtyi Reijokin eräoppaaksi vasta myöhemmällä iällä ja aivan toisesta ammatista.

– Kädet eivät enää kestäneet autonasentajan työtä ja lähdin kouluttautumaan matkailupalvelujen tuottajaksi. Heti valmis-

Eräopas Reijo Pesosen (keskellä) mieliretkiä ovat pitkät safarit. Kavereina kuvassa vasemmalla Kimmo Tauriainen ja Turo Murtovaara oikealla. tuttuani vuonna 2007 tulin töihin Ruka Safarikselle.

Oli ihan vähällä, ettei Pesosen päätynyt toiselle alalle: – Ajatukseni oli opiskella metsätalouden insinööriksi, mutta kaksivuotinen ammattikoulutukseni ei riittänyt ammattikorkeakouluun. Olisi pitänyt opiskella lisäksi vuosi yleissivistäviä opintoja, esimerkiksi peruskoulun kymppiluokka. En ajatellut kuitenkaan palata peruskouluun, joten vaihdoin alaa.

Alanvaihto ei ole kaduttanut, päinvastoin. Samoin kuin Ristoveljensä, on Reijo viihtynyt aina luonnossa, jonne hänet vietiin ensimmäisen kerran niin pienenä, etteivät muistikuvatkaan ole

Kansallispuistojen suosio edelleen kasvussa

M

etsähallituksen luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien 37 kansallispuiston, valtion seitsemän retkeilyalueen sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset.

Viime vuodelta valmistuneen selvityksen mukaan kansallispuistojen käyntimäärät kasvoivat kahdeksan prosenttia. Kävijät myös jättivät edellisvuotta enemmän rahaa lähiseudulle: euroja saatiin 5,5 % vuotta 2012 enemmän, ja henkilötyövuosien määrä kasvoi 5 %.

Kaikkiaan Suomen 37 kansallispuistoon tehtiin viime vuonna 2 259 800 vierailua. Kävijöiden ra-

hankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 115,5 milj. euroa ja 1 484 henkilötyövuotta. Valtion seitsemällä retkeilyalueella vastaavat vaikutukset olivat 15,4 milj. euroa ja 199 henkilötyövuotta.

Valtio rahoittaa budjettivaroin kansallispuistojen ja retkeilyalueiden infrastruktuurin eli esimerkiksi reitit ja taukopaikat. Tämä puolestaan luo elinkeinosektorille edellytyksiä luoda lähiseudulle maksullisia matkailupalveluja.

- Kansallispuistoihin suuntautuva luontomatkailu tuottaa euroja, jotka jäävät niiden lähiseudulle.

Kansallispuistojen suosio on myös kasvanut pitkällä aikavälillä, joten on syytä olettaa, että jatkossakin

niiden hyöty paikallistalouteen on vakaata ja peräti nousujohteista, analysoi lukuja päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksen luontopalveluista.

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa, kuten esimerkiksi Oulangalla, hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, eli keskimäärin 14 euroa. Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Yksittäisistä puistoista eniten rahaa paikallistalouteen tuottaa

kovin tarkat: – Jossain mättäänkolossa sitä oltiin, Reijo muistelee hymyillen.

Luonto kutsuu edelleen, eikä Reijo malta pysyä vapaallakaan pois työpaikalta. Aina kun aikaa riittää, hän kääntää suunnan metsään ja jokivarsille, ja keväisin tietenkin aurinkoisille pilkkijäille.

Opastusreissuilla Reijon mieliretkiä ovat pitkät safarit, joilla pääsee kunnolla tutustumaan asiakkaisiin.

– Moottorikelkalla ajetaan päivittäin, mutta lisäksi tehdään joka päivä jotain muuta, eli käydään porotilalla, kalastetaan ja ajetaan huskeilla.

Reissuilla on mukana enim-

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto (34,3 milj. euroa), toisena on Urho Kekkosen kansallispuisto (21,6 milj. e) ja kolmantena Oulangan kansallispuisto (15,5 milj. e).

Suurinta suosion kasvu oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa Nuuksion kansallispuistossa, jonka käyntimäärä kasvoi huikealla 43 prosentilla.

Kasvun tärkein syy on puiston kupeeseen toukokuussa avattu Suomen luontokeskus Haltia.

Käyntimäärien mukaan suosituimman kansallispuiston titteli meni myös vuonna 2013 PallasYllästunturin kansallispuistolle, jonne tehtiin 488 400 käyntiä. Seuraavat sijat menivät pääkaupunkiseudun Nuuksiolle (267 400), Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevalle Urho

H Maaliskuussa on 31 päivää. Ennen Julius Caesarin kalenteriuudistusta maaliskuu oli roomalaisessa kalenterissa vuoden ensimmäinen kuukausi. Kevätpäiväntasaus on 20. tai 21. maaliskuuta, ja sen jälkeen päivät ovat pohjoisella pallon­puoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä pallon­puoliskolla sen sijaan päinvastoin.

sa, eli pohjoisnavalla. Tarkalleen maaliskuun 19. päivä loppuu polaariyö ja aurinko näyttäytyy siellä ensimmäisen kerran puoleen vuoteen. Koittaa puolen vuoden polaaripäivä, eikä aurinko laske enää ennen kuin vasta puolen vuoden päästä syyskuun 24. päivä. Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa, kaamos kestää 51 vuorokautta.

H Maaliskuussa kaamos loppuu myös siellä maapallon pohjoisimmassa kolkas-

H Kuukauden suomenkielisen nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä. Sen on

millään parikymmentä asiakasta, mutta yleensä kymmenkunta tai vähemmän. Pienemmässä ryhmässä on helpompi tutustua ihmisiin. Jos letkassa on enemmän kuin kahdeksan kelkkaa, tulee mukaan toinen opas. Asiakkaat ovat lähes poikkeuksetta ulkomaalaisia, vaikka opastettu neljän päivän safari olisi varmasti elämys myös suomalaisille matkailijoille.

Reissuilla yövytään joka yö eri paikassa, ja ensimmäinen yö usein iglussa. Reijo ei myönnä väsyvänsä, vaikka työmatka kestää neljä päivää kellon ympäri: – Ei luonnossa pääse väsymään. Illanviettoon kuuluu aina sauna, jossa rentoudutaan, ja yöt nukutaan hyvin!

Kekkosen kansallispuistolle (292 600) sekä Kuusamoon ja Sallaan sijoittuvalle Oulangalle (174 600).

Metsähallituksen luontopalveluissa uskotaan kansallispuistojen kestävän vieläkin suuremmat käyntimäärien nousut. Mahdolliset kielteiset vaikutukset luontoon voidaan puolestaan ehkäistä hyvällä retkeilyreittien ja palvelujen suunnittelulla.

- Samalla voidaan lisätä matkailuyritysten tuloja. Esimerkiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Metsähallituksen luontopalvelut on kestävöittänyt reittejä maaston kulumisen ehkäisemiseksi. Samalla reittejä on vedetty alueen kyliin, niin että retkeilijöiden on helppo vaeltaa yöpymään paikallisten yritysten ja yrittäjien huomaan.

arveltu olevan maa-sanan johdannainen ja viittaavan siihen, että tässä kuussa maa alkaa paljastua lumen alta. Tähän viittaavat sanan­parret kuten maalisk­uu maan avaa, huhtikuu humauttaa. Sanan maalis on myös selitetty tarkoittavan koillista.

Koillisessa sijaitsee myös mahtava Koillismaa, jonka sydämessä sykkii Kuusamo ja Ruka, jotka ovat talvikaudella parhaimmillaan juuri maaliskuussa.

4

Ympäryslatua kiertämään Kuusamoa on siunattu toinen toistaan monipuolisemmilla hiihtoreiteillä, joita pitäjän alueelta löytyy kaikkiaan satojen kilometrien verran. Eräs moni-ilmeisimmistä ja varsinkin saavutettavuutensa puolesta myös kätevimmistä tässä joukossa on koko Kuusamon keskustaajama-alueen sisäänsä sulkeva, noin 18 kilometrin mittainen Ympäryslatu.

V

aihtelevissa maisemissa Kuusamon keskustan leipeillä polveileva Ympäryslatu lienee ainakin päältä päin tuttu myös muille kuin hiihtäjille, sillä se piipahtaa lukuisissa kohdissa toisinkin tavoin matkaansa taittavien ohikulkijoiden näkyvillä.

Viitostien vartta latu mm. seurailee pitkät pätkät Ouluntien (Vt 20) liikenneympyrästä aina Petäjälammen maisemiin saakka, ja se ylittää taikka alittaa myös kaikki muut kaupunkitaajamasta ulospäin johtavat valtaväylät.

Edellä kerrotun valossa latuun pääsee siis käsiksi käytännössä mistä päin tahansa; onnellisessa asemassa ovatkin mm. ne kymmenet, jolleivät sadat kuusamolaiset, joiden – kirjaimellisesti – omalta takapihalta latureitti kulkee.

Lisämahdollisuuksia saavutettavuuteen antavat Ympäryslatuun yhdysreittien kautta kytkeytyvät Tolpanniemen, Munakan sekä Petäjälammen (Tropiikki) latuverkostot, joille on toisaalta näppärä piipahtaa Ympäryslatua pitkinkin hiihdellessä. Ja mikäli hiihtokärpänen puraisee oikein kunnolla, pääsee reitiltä suoraan myös esim. Mäkelä-Kapustavaara-Nissinvaara -ladulle sekä Rukalle vievälle yhdysladulle.

Vaikeustasoltaan Ympäryslatu on helppo. Latu koostuu pääasiassa pitkistä ja tasaisista, korkeintaan loivasti kumpuilevista pätkistä, ja raskaat ja jyrkät nousut sekä kovavauhtiset taikka vaaralliset laskut puuttuvat kokonaan. Reitti soveltuukin mainiosti hiihdettäväksi esim. lasten kanssa, joko pätkissä tai mikseipä kokonaankin. Ja myös tyylien suhteen valinta on vapaa - leveää latupaanaa kun riittää niin luisteluun kuin molemmilla laidoilla kulkevien perinteisenkin latujen muodossa.

Luonnollinen paikka aloittaa Ympärysladun hiihtäminen on Kuusamon Liikuntakeskus.

Alueelta löytyy yllin kyllin pysäköintitilaa, ja itse ladun lähtöpaikka sijaitsee välittömästi Jäähallin takana, Kuusamojärven rantamilla aukeavan Hiihtomaan kupeessa. Hiihtomaassa ja sen ”teletappimäellä” voivat muuten perheen pienimmätkin opetella lajin alkeita ja vaikkapa mäenlaskua, niin suksilla kuin

pulkka- ja liukurimäessäkin.

Ympäryslatua voi hiihtää kumpaan suuntaan hyvänsä.

Liikuntakeskukselta myötäpäivään lähdettäessä reitti kulkee ensimmäiset pari kilometriä Kuusamojärven rantaa urheilukentän ja Kuusamon sairaala-alueen vierestä, kunnes hypähtää Tolpanniemen tien yli Torankijärven rantaan. Sitä pitkin hiihdellään edelleen mukavissa rantamaisemissa mm.

Hotelli Kuusamon ohi kohti Kajaaniin ja Rukan suuntiin vievää Viitostietä, joka alitetaan näppärästi ja turvallisesti alikulkukäytävällä.

Samalla tapaa sujuu myös tuota pikaa edessä olevan Ouluntien eli Vt 20:n alitus, mistä jatketaan Viitostien vartta seuraillen kohti pohjoista aina Nilon- eli Leskelänjärven rantaan saakka. Tässä vaiheessa hiihdettynä on noin kahdeksan kilometrin matka, ja samalla siirrytään kaupunki- ja puistomaisista maisemista huomattavasti metsäisempään taipaleeseen eli Ympärysladun luonnontilaisimpaan osaan.

Leskelänjärven rantapeltomaisemassa vajaan kilometrin verran edettyään, Meskusjoen kohdalle tullessaan hiihtäjällä on edessään oiva paikka pikku tauolle. Täällä, kuta kuinkin puolimatkan krouvissa siis, vastaan nimittäin tulee taukopaikka pöytineen. Pikku evästelyn jälkeen kelpaa jatkaa matkaa kohden Matkajoen-Heliharjun mäntykankaita ja mukavasti vaihtelevia hiihtomaastoja, joista siirrytään Meskusvaarantien sekä jälleen 5-tien ylityksen jälkeen Petäjälammen alueelle - ja takaisin ”sivistysmaisemien” pariin.

Täältä hiihtäjä löytää myös

Ympärysladun varresta, Kuusamojärven rannasta Kirkkolahden alueelta löytyvien infotaulujen avulla voi tutustua myös pitäjän historiaan aina jääkauden ajoista alkaen.

Ympärysladun ainoan, aivan välittömästi reitin varressa sijaitsevan kahvilan, nimittäin Petäjälammen Herkun. Kahvilapalvelujen ohella paikalta löytyy aitoa koillismaalaista lähiruokaa tarjoava myymälä, jonka valikoimiin kuuluvat luonnollisesti myös talon oman leipomon uunituoreet ja herkulliset tuotokset.

Petäjälammen maisemista matka jatkuu Vuotungintien alituksen jälkeen Maikun ja Nilonkankaan alueille, jotka ohitettuaan reitti kääntyy Sossonniementien ylityksen myötä kohti Kuusamon ydinkeskustaa.

Tuota pikaa saavutaan takaisin Kuusamojärven rantaan, missä hiihtäjän eteen avautuvat näkymät jälleen kohti lähtöpaikkaa eli Liikuntakeskuksen seutua.

Ja niinpä niin. Kolvanki- ja Nilojoen sillat ylitettyään Ympärysladun kiertäjä onkin sitten visaisen valinnan edessä: kääntyäkö oikealle kohti parinsadan metrin päässä häämöttävää lähtöpistettä - vaiko vasemmalle ja vetäistä vielä toinenkin lenkki...

Edellä mainittujen taukopaikkojen ohella Ympärysreitin läheisyydestä, muutaman sadan metrin säteeltä löytyy toki useampiakin kahvila- jne. palveluja tarjoavia paikkoja, kuten mm.

Hotelli Kuusamo Torankijärven rannassa, Matkailukeskus Karhuntassu Torangin liikenneympyrän kupeessa, Kylpylähotelli Tropiikki Petäjälammen alueella sekä Kuusamon Liikuntakeskus mm. uimahalleineen.

Ympäryslatu risteilee Kuusamon keskustaajaman ympäristön vaihtelevissa maisemissa. Kuvassa latureitin urbaanimpaa osuutta Viitostien varresta.

Meskusjoen taukopaikka kaipaili vielä maaliskuun alussa lumilapion tms. hienomekaanisen instrumentin hellää kosketusta. Kevätaurinko hoitanee joka tapauksessa homman viimeistään toukokuulle tultaessa.

Ja mikäs olisikaan sen parempi tapa päättää reipas hiihtopäivä, kuin piipahtaa uimassa ja saunassa joko Liikuntakeskuksessa tai Tropiikin kylpyläs-

sä, ja nauttia päälle parhaista paikallisista raaka-aineista valmistettu a la carte -päivällinen vaikkapa Hotkun ravintolassa.

No eipä varmaan mikään.

5

Pieni lapsiko muka este hiihtoretkelle? – Tekosyitä, linjaa Jari Voutilainen, peittelee vuoden ikäisen jälkikasvunsa lämpimästi kuvan ”hiihtokärryyn”, valjastaa itsensä eteen ja ei kun Ympärysladulle. – Eikä nuku muksu missään niin hyvin, kuin näiden hiihtolenkkien aikana, jatkaa Voutilainen.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys Doctor - Call Ympärysladun 18 km lenkin kiepauttaa tarpeen tullen ilmankin eväitä. Näillä eväillä menisi kuitenkin kevyesti vielä toinenkin kierros.

Kauppakeskus Kumpare, Ruka

6

Lammintupa laajeni Rukan kulkijoille tuttuakin tutummaksi tullut Porotarha ja Kahvila Lammintupa on vakiinnuttanut asemansa tunturin suosituimpiin kuuluvana käyntikohteena. Ja vaikka tupaa on kuluvalle talvikaudelle laajennettu ja muitakin uudistuksia toteutettu, niin perusasiat ei kun pysyvät ja paranevat.

L

ammintuvalta löytyy monipuolista tarjontaa, nähtävää ja koettavaa niin lapsille kuin aikuisillekin – saapuipa paikan päälle millä kulkupelillä tahansa. Perille kun nimittäin pääsee niin autolla, moottorikelkalla kuin suksillakin, ja varsinkin viimemainitulla opilla liikkuville tarjolla on pettämätön tienviittakin.

– Sellaisia terveisiä tuolta ladunvarresta tulee, että nämä terassilla paistettavat muurinpohjalättymme tuoksuvat sopivalla tuulenhenkosella kilometrinkin päähän, naurahtaa Lammintuvan isäntä, lättymestari Jyri Heiskanen.

Lättyjen, maanantaista perjantaihin tarjoiltavan keittolounaan, alusta loppuun saakka itse tehtyjen, tuoreiden ja herkullisten leivonnaisten, ynnä muiden

herkkujen ohella Lammintuvalta löytyy runsaasti muutakin.

Vapaasti kaikkien seurailtavissa ja ihasteltavissa ovat esim. porojen ja rekikoirien puuhailut omissa tarhoissaan, ja tokihan mahdollisuus löytyy myös poroja huskyajeluillekin.

– Lastenmaasta löytyy pulkkamäkeä, napakelkkaa ja monenlaista muutakin puuhaa, ja pihapiirin kupeessa kiertelevällä suljetulla radalla voivat lapset ajaa itse oikealla, lasten omalla moottorikelkalla, esittelee puolestaan tuvan emäntä Mirjami Heiskanen ja jatkaa, että tätä kaikkea pyörittää isäntäpariskunnan lisäksi 6-8 työntekijän henkilökunta.

– Ja aivan loistava sellainen, summaavat Heiskaset yhteen ääneen.

Heiskasten mukaan itse tu-

paa on kuluvalle talvelle laajennettu niin, että aiempaan verrattuna asiakaspaikkoja on nyt kaksinkertainen määrä.

– Sisällä paikkoja on tällä hetkellä noin 60-70 kpl, ja tuplasti enemmän tilaa on myös terassilla. Tervetulleena uudistuksena

ovat varmasti myös remontin yhteydessä toteutetut sisävessat, ja tuvan sisustuskin siinä samalla uusittiin vanhaltakin puolelta ihan täysin, summaa Lammintuvan isäntäpari ja jatkaa, että kirjoihin ja kansiin tälle talvelle valmistunut laajennusosa on

piirretty jo vuonna 2009 toteutetun keittiölaajennuksen yhteydessä.

– Ja kun tässä kuluneiden vuosien aikana on todettu, että tunnelma tuvassa alkoi varsinkin sesonkiaikoina käydä jo turhankin tiiviiksi, niin piirustusten

- The Natural Choice Peski -anorakki ja Tundra -housut vihreänä ja sinisenä säänkestävästä 100% Ventile® -puuvillasta tunturiretkeilyyn.

Saatavana Partioaitasta.

Tunturi. Luonnon muotoilema.

Sasta. Aktiivista tuotekehitystä äärioloissa.

Luottokumppanisi kaikkeen ulkoiluun. sasta.fi

7 toteuttaminen tuli kertaheitolla ajankohtaiseksi. Lisäpontta antoi myös se, että vaikka tuo terassimme aina aurinkoinen onkin, niin kyllä siinä kieltämättä näin helmi-maaliskuun aikoihin usein on vielä liian kylmä.

– Ja mukavahan se näin talvisaikaan tottakai on, että hiihtolenkin lomassa, ruokailun tai vaikka lättykahvien jälkeenkin oloaan pääsee helpottamaan sisävessassa, naurahtaa Mirjami Heiskanen ja jatkaa, että uudistuksen rakennustöihin ryhdyttiin viime kevätsesongin ja pikku hengähdystauon jälkeen toukokuun puolivälissä.

– Valmista oli tarkoitus olla kolmessa kuukaudessa, mutta taisipa siinä aina sinne itsenäisyyspäivän aattoon asti mennä, kun viimeiset naulat naputeltiin paikoilleen. Eikä muuten ollut viime kesänä vapaa-ajan ongelmia, nauravat Heiskaset.

Uudistuksia on tehty myös Lammintuvan ulkoalueella, missä mm. koiratarha on vaihtanut paikkaa ja saanut samalla reippaasti lisää tilaa.

– Ja tarpeeseen se tila on

tullutkin, sillä koiramäärä on kasvanut 72:een – ja jollei tässä varaamme pidetä, niin osaavat ne varmaan vielä lisääntyä ihan itsekseenkin, virnistää Jyri Heiskanen ja jatkaa, että tuoreisiin muutoksiin kuuluvat myös mm.

Lammintupaan johtavan kelkkareitin sekä tuvan oman, 2,5 km huskyajelureitin uudet linjaukset.

– Huskyreitti kulkee nyt aiempien suomaisemien asemasta jyhkeän kuusimetsän ja tykkypuiden lomassa, ja asiakkailta saadun palautteen mukaan tästäkin uudistuksesta on tykätty todella kovasti, kertoo Heiskanen, jonka mukaan kuluva talvi kuuluu Lammintuvan 14-vuotisessa historiassa selkeästi parhaiden joukkoon.

– Kelit ovat kaiken kaikkiaan olleet todella hyvät, ja kävijöitä on riittänyt myös niille usein hiljaisemmillekin ajanjaksoille joulu- ja tammikuussa. Kotimaisten asiakkaiden ohella meille ovat tänä talvena tiensä löytäneet erityisesti britit, ja aiemmin vuodenvaihteeseen painottunut venäläisten sesonkikin on laajentunut koko talvelle,

iloitsevat Heiskaset ja odottelevat kauden jatkuvan vähintään yhtä mukavissa merkeissä.

– Pääsiäinenhän on tänä keväänä myöhään eli huhtikuun lopulle tässä ainakin mennään – ja jos lunta ja väkeä vaan riittää, niin mikä ettei vaikka juhannukseen saakka. Mutta kesän tullen omassa ohjelmassa ei kyllä ole muuta, kuin laiturilla istuskelua ja varpaiden liottelua vedessä, kuittaa Mirjami Heiskanen kysymyksen mahdollisista lisälaajennus- yms. töistä iloisesti nauraen.

Ajo- sekä reittiohjeet Lammintuvalle, samoin kuin tuvan tuoreimmat kuulumiset, aukioloajat ja mm. ma-pe klo 11-14 tarjottavan keittolounasmenun voi tarkistaa paikan nettisivuilta www.lammintupa.fi. Porotarha & Kahvila Lammintupa löytyy myös Facebookista.

Lammintuvan isäntäväki uuden laajennusosan viihtyisässä sohvanurkkauksessa.

Lammintuvan suosituimpiin tutustumiskohteisiin kuuluvat varmastikin vetokoirat, joiden 72-päisestä joukosta löytyy niin kokeneita konkareita kuin tuoreitakin tulokkaita. Jälkimmäisten edustajat tutkailevat tässä toimittajan kameraa Jaana Shishkovskajan turvallisesta sylistä.

8

Issikka kuuluu maailman vanhimpiin hevosrotuihin. Glampi ja Oona Mönttinen poseeraavat jo tottuneesti.

Issikkavaellus kruunaa talviloman

K

uusamojärven rannalla kolmen kilometrin päässä keskustassa sijaitsevan Nurminiemen Ratsutilan katseenvangitsijoita ovat somat islanninhevoset eli issikat. Vaellus tykkypuiden keskellä Sveiflan, Stjarnin, Fifan, Dagurin tai tilan neljän muun issikan turvallisessa kyydissä kruunaa talviloman.

– Issikat ovat kilttejä ja rauhallisia karvapalloja, ja ne sopivat luonteensa johdosta myös aivan aloittelijoiden ratsastettavaksi, kertoo Tiina Säkkinen.

Issikka kuuluu maailman vanhimpiin hevosrotuihin. Sitä on jalostettu kotimaassaan Islannissa tuhat vuotta, ja rotu on säilynyt puhtaana, sillä hevosten vienti Islantiin on kiellettyä.

Issikat ovat säkäkorkeudel-

taan pieniä, vain noin 140-senttisiä, mutta mataluudestaan huolimatta ne ovat vantteria lihaskimppuja, joilla aikuinenkin voi ratsastaa. Ruumiinrakenteensa takia ne luetaankin hevos- eikä ponirotuihin.

Tunnelmallisten vaellusten lisäksi Nurminiemen tila tarjoaa koulu-, este- ja yksityisratsastuntunteja, ja ratsutilavierailuja, joihin liittyy rekiajelu tai talutusratsastus ja kotatarjoilu.

Nurminiemen ponitallista löytyy ratsu myös perheen pienistä pienimmille. Shetlanninponi Loves Lazzaron eli kotoisammin Rusina on vain yhdeksänkymmentä senttimetriä korkea kaviojalka. Kovin kookas ratsastaja ei Rusinan selkään mahdu.

– Poni on vahva eläin, joten vastaan tulee nopeammin ratsastajan pituus kuin paino. Ratsastajan jalat eivät saa viistää maata!

Nurminiemen tilalla asustaa myös kaksi hevosta lääketieteellisissä tehtävissä. Nopsa Hilma ja Vinha-Valtti auttavat lääkärin lähetteellä esimerkiksi vammaisia tai erilaisista psyykkisistä

vaivoista kärsiviä ihmisiä kuntoutumaan ratsastusterapeutti Riikka Säkkisen johdolla. Hevosilla ratsastaminen ja niiden hoitaminen on terapeuttista, mutta senhän tietää jokainen hevosten kanssa tekemisissä ollut.

Nurminiemen Ratsutilalla kopsuttelee kavioita kaikkiaan kahdeksantoista hevosta. Hevosia ja tilaa hoitavalla Tiina Säkkisellä on kokemusta hevosista jo pikkutytöstä asti. Tällä hetkellä hänellä riittää puuhaa, sillä perheeseen kuuluvat lisäksi neljäja kuusivuotiaat tytöt.

– Tytöistä on kyllä jo apua hevosten kanssa, Tiina sanoo hymyillen.

– He ovat reippaita heppatyttöjä. Vanhempi tytär ratsastaa jo kaikilla hevosilla, ja issikoillakin hän osaa kaikki askellajit.

Vuonna 2010 valmistunut maneesi mahdollistaa hevosharrastuksen ympäri vuoden. Mallia näyttää Tiia Hokkanen ”Valtteri”-suomenhevosen selässä.

9

Meidät löydät Kuusamosta

KEVÄTHANGEN JA AURINGON YHDISTELMÄ ON VOIMAKAS! Hae hyvät neuvot ja aurinkosuojatuotteet asiantuntijalta Avainapteekistasi!

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 Palvelemme keskustassa

ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17.

Ruka infon palvelupisteessä klo 9 - 19 www.kuusamonkeskusapteekki.fi

10

Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit 7.-20.3.2014 Kauris 22.12.-20.1.

Kysseessä ei oo mikkää tuttu, saati ees kauhian lähheinen ihiminen muutenkaan. Mutta kuitenkin jotenkin onnistut koskettammaan hänen sydäntä. Jaat hänelle kauniita sanoja.

Vesimies 21.1.-19.2.

Laskettelu sopii myös alle kouluikäisille. Useimmat ovat fyysisesti valmiita kokeilemaan lajia noin nelivuotiaina.

Erityinen ihiminen ja erityisesti tämän kaunis mieli on syyllinen siihen, että nopiat päätökset värittävät ja siivittävät nyt matkaasi. Kaikkea ei voi laittaa hänen piikkinsä, osuutta on myös omaa mukana.

Laskettelu ja lautailu – erinomaista liikuntaa kaiken ikäisille

Kalat 20.2.-20.3.

Laskettelu ja lautailu ovat mainioita lajeja koko perheen liikuntaan. Ne hengästyttävät, kehittävät koordinaatiota ja lihasvoimaa sekä tarjoavat virkistävää ulkoilmaa kauniissa maisemissa. Liikunta vaikuttaa hyvinvointiimme. On tärkeää löytää lajeja, joiden parissa viihtyy.

Härkä 21.4.-20.5.

R

iittävä ja monipuolinen liikunta on lapsen kehityksen kannalta erittäin tärkeää. Lapsuusiän elämäntavat heijastuvat ihmisen terveydentilaan vuosikymmentenkin kuluttua.

Alakouluikäisen ja sitä nuoremman tulisi liikkua joka päivä vähintään kahden tunnin ajan.

Murrosikäisen tulisi liikkua puolitoista tuntia päivässä.

Varsinaisen urheilun lisäksi lapselle hyödyllistä ja hauskaa liikuntaa ovat pelit ja leikit, koulumatkat ja auttaminen kotiaskareissa. Lasten arkielämän liike on kuitenkin vähentynyt, eivätkä edes kaikki urheiluseuroissa harrastavat lapset liiku suositusten mukaista määrää. Koululiikunnan merkitys monipuolisiin liikuntaharrastuksiin innostajana onkin suurempi kuin koskaan.

Liikunta vähenee monella erityisesti murrosikään tultaessa. UKK-instituutti on koonnut yläkouluikäisten nuorten liikuntasuosituksesta mallin, joka rakentuu kolmesta liikunnan muodosta. Nämä ovat hyötyliikunta päivän mittaan, kestävyyden parantaminen sykettä nostaen esimerkiksi pyöräillen tai hiihtäen sekä voiman ja notkeuden kehittäminen kolmesti viikossa vaikkapa lumilautailun

tai pallopelien parissa.

Talvilomien ja viikonloppujen laskettelureissujen lisäksi ehtii lähikeskuksiin vaikka iltaulkoilun merkeissä. Kausikortin hankkiminen lähimäkeen on mainio valinta. Edullisempaa harrastusta saa etsiä: rinteessä saa käydä vaikka joka päivä, jolloin laskupäivän hinnaksi tulee pari euroa.

Laskettelu ja lautailu ovat nuorille loistava tapa yhdistää vapaa-ajan vietto kavereiden kanssa sekä reipas liikunta ja ulkoilu talvipäivistä nauttien.

Teini-ikäisille ja tätä ikäkautta lähestyville käynnistyy alkavalla kaudella useissa SHKY:n jäsenkeskuksissa Kinos, joka rento tapa oppia uutta ja pitää hauskaa rinteessä. Koulumaisuus on kaukana, kun Kinoksessa opetellaan yhdessä erilaisia temppuja ja tapoja saada rinteistä kaikki irti.

Laskettelu sopii myös alle kouluikäisille. Lapset kehittyvät eri tahtia eikä sopivaa ajankohtaa laskettelun aloittamiselle voi kertoa suoraan ikävuosien mukaan. Useimmat ovat fyysisesti valmiita kokeilemaan lajia noin nelivuotiaina.

Lapsen kanssa laskiessa on turvallisuus ykkösasia. Kypärä on pienen laskettelijan tär-

kein varuste, ja sen voi vuokrata vaikkapa hiihtokeskusten välinevuokraamoista. SHKY:n jäsenkeskuksissa alle 6-vuotiaat kypärää käyttävät lapset saavat laskea ilmaiseksi. Aloittelijalle on hyvä valita hänen taitotasolleen sopiva rinne, jotta lapsi saa onnistumisen elämyksiä. On myös tärkeää kertoa ja kerrata, mitä rinteessä saa tehdä ja mitä ei.

Lapset oppivat matkimalla ja kokeilemalla. Wernerin hiihtokoulut tarjoavat ammattimaista laskettelun opetusta lapsille myös tänä talvena. Werneri kehittää lapsista monipuolisia lumiliikkujia. Taidot ja varmuus rakentuvat motorisen kehityksen kannalta oikeassa järjestyksessä. Wernerissä pidetään hauskaa ja liikunnan perustaidot kehittyvät siinä sivussa.

Turvallinen hissin käyttö, rinnesäännöt, ryhmässä toimiminen ja toisten auttaminen ovat myös opetuksen pääkohtia.

Hyvä pohja laskettelun opetteluun on maastohiihdon harjoittelu. Lapsi oppii murtomaavälineillä seisomaan tasapainoisesti suksilla. Ladulla suksien kanssa liikkumisen perusteet ja suksien hallinta kehittyvät. Parivuotias voi hyvin aloittaa maastohiihtokokeilut.

Ennemmin tai myöhemmin tullee etteesi aika, jolloin jouvvut käyttämmään energiaasi ystäväsi painolastin keventämisseen. Älä yritä taikoa asioita muuksi, sillä ne eivät muutu.

Oinas 21.3.-20.4.

Kannattaa olla nyt mahollisimman lempeä hänelle, niin näin teet unohtumattoman ja ylipääsemättömän vaikutuksen häneen. Hän on valmis kaikkeen mitä ehotat.

Etteesi avvautuu lähes täyvvellinen aika ja paikka, kuhan vaan ällyyt kulukia silimät ja korvat auki. Et haje ympärillesi mittään suurta ylleisöä, mutta riittää, että ne tärkeimmät saavat asiasi kuultua.

Kaksoset 21.5.-21.6.

Vielä kaiken kukkuraksi on erityisen tärkiää että puhuisit hänen kanssaan, sillä kuten tiijjät pohojimmiltasi halluut vain sovintua. Älä unoha niitä paria lausetta, joita olet pienessä päässäsi harjoitellut.

Rapu 22.6.-22.7.

Palapelin palaset paikoilleen. Henkinen asuntosi on pikimmiten valamis, vielä muutama murikka kohilleen ja se on siinä. Tuuletusta toki ei sovi unohtaa, siihen kelit ovatkin mitä parhaat.

Leijona 23.7.-22.8.

Toinen osapuoli haluaa saaja siut nyt vain innostummaan.

Ees jostaki. Luulet että saat kovinki välijän tehtävänannon, joka kuiten sisältää palijon vappauksia. Älä ole harkitsematon.

Neitsyt 23.8.-23.9.

Asia ei olekaan kauhian heleppo, vaikka aluksi niin kuvittelit. Elä anna kuitenkaan periksi. Muista kiittää erästä ihmistä, sillä ilman hänen apuaan olisit epäonnistunut surkeasti.

Vaaka 24.9.-23.10.

Olette nyt lähentyneet toisianne enemmän kuin koskaan, ikinä, missään. Pohojustat ittellesi oikein syvvää ystävyyttä, kun toimit oikein ja errään sallaisempien toiveijjen mukasesti.

Skorpioni 24.10.-22.11.

Suuren valinnan eessä seisot siinä, etkä juurikaan muuta voi. Jos oikein tarkkaan tilannettasi punnitset, niin sinun on lopulta päätettävä kumpaa tuhlaat enemmän: tunteitasi, vai rahhaa.

Jousimies 23.11.-21.12.

Voit toki tehä toisenlaisenkin valinnan. Toki et taho millään olla missään, koskaan, poikkitelloin, mutta nyt on sellainen projekti käsillä, että kaikki tuntuu menevän päin prinkkalaa.

11

Tällä palstalla hyvinvoinnin visualisti Sanna Juga johdattaa kehon ja mielen pieniin iloihin. Pohjoisen luonnon innoittamana, ajatonta henkeä ja uusia trendivirtauksia yhdistellen Sanna antaa ohjeita rentoutumiseen ja kauneusvinkkejä juhlaan.

Hyvä Olo Virkistävän päähieronnan jälkeen olo on kuin taivaissa ja ajatuskin juoksee kirkkaammin.

Kokeile seuraavaa harjoitusta yksin tai parin kanssa.

Kauneusvinkit Nyt hoidetaan kauneutta kotimaisilla kasviksilla. Tarvikkeet löydät hyvin ja toteutuskin on helppoa. Kokeile jo tänään!

Iloa ja hyvää oloa, osa VI

Puutarhurin Unelma kasvohoito Tarvikkeet:1 tomaatti, 1 raaka peruna, 1 rkl porkkana-sosetta tai mehua.

Tomaatti hieronta Halkaise tomaatti, hiero tomaatin puolikkailla kasvoja ja huuhtele lopuksi. *Tomaatti (Solanum lycopersicum) sisältää vitamiineja, mineraaleja ja karotenoideja. Sisäisesti nautittuna tomaatin lykopeeni karotenoidilla on todettu olevan myös merkittäviä terveysvaikutuksia.

Peruna-naamio Leikkaa peruna ohuiksi siivuiksi, liota lämpimässä vedessä ja laita kasvoille 10 minuutiksi. *Peruna (Solanum tuberosum) sisältää mm. mineraaleja, tärkkelystä ja proteiinia.

Porkkana seerumi Soseutettuna tai mehuna porkkana toimii hyvin ihon hoidossa. Levitä kasvoille sose/mehu ja anna vaikuttaa noin 10 min. *Porkkana (Daucus carota) sisältää runsaasti beeta-karoteenia joka suojaa ihoa kuivumiselta ja hidastaa juonteiden muodostumista.

Päivän Paiste päähieronta 1.

2.

3.

4.

5.

6.

Alkuverryttely Laske hartiat alas, pyörittele päätä hitaasti vasemmalta oikealle, hengitä 5 kertaa syvään.

Niska Kallista päätä hieman alaspäin, ja aloita kevyt muutaman minuutin hieronta kallonpohjasta alaspäin.

Takaraivo Pyörittele peukaloilla kallonpohjaa takaraivosta korviin saakka.

Päänahka Hiero sormenpäillä koko päänahan aluetta.

Korvat Hiero korvanlehtiä alhaalta ylös ja takaisin.

Kasvot Sivele otsaa, poskia ja leukaa sormenpäillä tai pienillä luonnon kivillä

Vahvista kasvisten kauneus- ja terveysvaikutuksia lisäämällä niitä ravintoosi.

Syö kasviksia vähintään 400 g joka päivä!

Hoitola, taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3 www.novisan.fi

Oulangan taimenhanke etenee Radiotaimenten seuranta auki jo lähiviikkoina

O

ulankajoen vesistössä, Suomen ja Venäjän rajan molemmin puolin, elää luonnonvaraisesti lisääntyvä ja perimältään omanlaisenaan säilynyt vaellustaimenkanta. Sellaiset ovat käyneet harvinaiseksi, ja myös Oulangan taimenen kanta on viime vuosina taantunut hälyttävästi.

Kannan tilaan vaikuttaa yhtäältä kudun onnistuminen ja jokipoikasten selviytyminen Suomen puoleisilla jokialueilla, sekä toisaalta nuorten kalojen mahdollisuudet saavuttaa sukukypsyyskoko syönnösalueillaan Venäjän järvissä. Vuosina 2013-2014 toteutetaankin suomalais-venäläinen yhteistyöhanke, jossa tutkitaan Oulangan taimenkannan todellinen tila sekä asian taloudellinen ja sosiaalinen merkitys Koillismaan ja Venäjän Karjalan asukkaille.

Tutkimuksissa saatujen tietojen pohjalta laaditaan aikanaan yhteinen suomalais-venäläinen toimintamalli Oulankajoen vesistön vaellustaimenkannan hoidolle ja kalastusjärjestelyille. Työtä johtaa Suomen Metsähallitus, ja muina hankekumppaneina ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Venä-

jän Pohjoinen kalantutkimuslaitos ja Oulun yliopiston Thule-instituutti. Työhön osallistuvat myös Paanajärven kansallispuisto, Kuusamon kaupunki ja kaikki taimenkannan elinalueella toimivat osakaskunnat.

Toimintamallin pohjaksi hankitaan ajantasaiset tiedot taimenkannan koosta ja vaelluskäyttäytymisestä, merkityksestä alueen matkailuyrityksille ja vetovoimasta virkistyskalastajien keskuudessa.

Käytännön tutkimustyö aloitettiin viime kesänä, jolloin saatiin mm. arvokasta käytännön kokemusta kalojen merkitsemisestä ja niiden seuraamisesta radiolähetinten avulla.

– Kuluneen talven aikana on käsitelty niin näitä kenttätutkimustietoja, kuin myös mm. alueella kalastaneilta ihmisiltä kyselyjen avulla kerättyä tietoa. Näiden tietojen pohjalta suunnataan sitten kohden ensi kesän kenttätöitä niin Venäjän kuin Suomenkin puolella, vetää hankkeen tähänastisia vaiheita yhteen projektipäällikkö Raisa Nikula, jonka mukaan viime kesän radiolähetintaimenista valtaosa on syksyllä tapahtuneen kutunsa jälkeen palaillut Venäjän puolen järvialueille.

– Kuusinkijokeen nousseista radiokaloista kaikki ovat suunnanneet alkutalven aikana takaisin, kun taas Kitkassa ja Oulangassa talvehtii viimeisimmän tiedon mukaan vielä kaksi radiokalaa molemmissa joissa, toteaa Nikula.

Tulevaa kesää kohden mennessä hankkeessa valmistaudutaan siis mittavaan, koko kesän mittaiseen kenttätyöhön. Nikulan mukaan viime kesän ”kenraaliharjoituksesta” saatujen oppien myötä tulevan kauden tavoitteena on mm. selvittää Pääjärvestä kutuvaellukselle lähtevien taimenten kokonaismäärä.

– Kalojen merkitseminen alkaa toukokuun puolivälissä, sitä jatketaan aina syyskuulle saakka, ja urakan tärkeintä antia tulee olemaan juuri vaeltajien tarkan pääluvun selvittäminen, sanoo Nikula ja jatkaa, että sen ohella ensi kesän kaloista jopa satakunta tulee saamaan selkäevänsä tyveen radiolähettimen.

– Lähettimien avulla niiden liikehdintää voidaan jälleen seurata niin Venäjän puolen vesillä Olangajoella ja Paanajärvellä, kuin myös kutuvaelluksen lopullisilla kohteilla eli Suomen puolen Oulanka-, Kitka-

Suomen puolelle kudulle nousevia taimenia varustettiin radiolähettimillä viime kesänä Venäjällä. Kuva: Metsähallitus. ja Kuusinkijoilla. Samalla saadaan valaistusta myös kalojen määrälliseen jakautumiseen em. jokialueiden kesken.

Hankkeen etenemistä seurataan sen omilla Oulangantaimen.fi -nettisivustolla, jolta löytyy runsaasti muutakin asiaan liittyvää tietoutta sekä historiaa. Mielenkiintoisen sivuston seuratuinta antia tullee viimeistään ensi kesän aikana olemaan sinne jo lähiviikkojen aikana avautuva seurantaosio, jonka avulla taimenten liikehdintää voi kuka tahansa seurata oman tietokoneensa ruudulta.

– Osion avautuessa sinne saadaan tiedot ja havainnot viime ke-

sänä merkittyjen radiotaimenten liikkeistä ja kulkuhistoriasta, ja kenttätöiden ja merkintöjen käynnistyessä toukokuulla sinne aletaan päivittämään myös tuoreita nousukalahavaintoja, valottaa Nikula.

Reaaliaikaista taimen-teeveetä seurannasta ei kuitenkaan synny, eikäpä sen mukaan iltalomiaan kannata ajoittaa innokkaiden kalamiestenkään.

– Kenttätyöt tapahtuvat tietoliikenneverkkojen ulkopuolisilla alueilla, ja tästä sekä muista käytännön syistä johtuen havainnot niin nousutaimenten lukumääristä kuin esim. radiotaimentenkin liikkeistä saadaan julkaistua noin parin viikon viiveellä, Nikula kertoo.

13

Metsähallituksessa suunnittelijana työskentelevä Elina Kolppanen on kokenut talvivaeltaja. Metsäsukset tai lumikengät kääntyvät erämaata kohti harva se viikko. Juttusarjassamme Elina antaa vinkkejä retkeilyyn Kuusamon upeissa maisemissa.

ukalta nelisen kilometriä pohjoiseen kohoaa jylhä Valtavaara, joka on oikeasti tunturi. Valtavaaran 491 metriin kurottavalta huipulta avautuvat henkeäsalpaavat maisemat yli pohjoisen Kuusamon. Selkeällä säällä näkee Venäjälle saakka.

Vaaran metsä on vanhaa ja vankkaa, ja siitä kertovat vääntyneet matalat männyt ja latvattomat kuuset. Maisemaa värittävät kalliopaljastumat ja kookkaat lohkareet sekä pienialaiset suot. Vaaran lakialue on puuton ja usein tuulinen.

Sulaan aikaan sieltä voi löytää useita tunturikasvilajeja.

Huikeiden näköalojen lisäksi Valtavaara on mahtava paikka talvisten ilmiöiden kuten sykähdyttävien tykkyjen tarkasteluun. Talvella kosteus tiivistyy korkeimpien vaarojen ja tuntureiden rinteissä kasva-

viin puihin ja ne peittyvät liki kokonaan lumeen ja jäähän.

Yksittäinen puu voi kantaa oksillaan jopa tuhansien kilojen painoista kuormaa. Puiden mielikuvitukselliset muodot syntyvät ajan kuluessa tykkylumen katkoessa niiden oksia ja toisinaan latvojakin.

Vaarakuusikon salaperäiseen tunnelmaan ja upeisiin maisemiin pääsee talviaikaan kätevimmin lumikengillä seuraamalla Saaruasta alkavaa kuuden kilometrin mittaista Valtavaaran huiputus -reittiä, tai murtomaasuksilla hiihtolatua pitkin.

Suurten korkeuserojen vuoksi vaativa, reilun kymmenen kilometrin hiihtoreitti Saarua-Valtavaara-Saarua kulkee ympyräreittinä Vuosselista Valtavaaralle ja takaisin. Ladun jyrkät nousut ja vauhdikkaat laskut vaativat kohtalaista kuntoa ja reipasta seikkailumieltä.

Umpihan-

keen uskaltavalle reitti on vapaa, kunhan suunnistustaidot ovat kunnossa.

Retkellä voi pitää taukoa Valtavaaranlammen laavulla tai palovartijan majan historiaa huokuvalla Valtavaaran päivätuvalla. Suojaisimman taukopaikan tarjoaa kivenheiton päässä vaaran laelta sijaitseva Valtavaaran kota.

Tunturialueella sääolosuhteet voivat muuttua nopeasti ja etenkin ylhäällä lakipaljakalla tuuli saattaa tuivertaa odottamattomalla voimalla, joten taukoa varten kannattaa pakata mukaan lämmintä vaatetta, vaikkapa kevyt untuvatakki tai ylimääräinen villapaita.

Kohtalaisen rankka nousu vie energiaa ja tykkypuita ihaillessa aikaa edellisestä evästelystä saattaa vierähtää huomaamatta melkoinen tovi.

Onkin viisasta varata retkieväiden lisäksi juotavaa ja pikkunaposteltavaa jo matkan varrella nautittavaksi.

Lisätietoja: Valtavaaran-Pyhävaaran luonnonsuojelualue: www.luontoon.fi/valtavaara Latutiedot: www.mski.fi/kuusamo/

PLUSMARK

R

Valtavaaraa valloittamaan

Lapin lomalla

Ranzoa katsomaan!

Valtavaaran tykkypuut saattavat kantaa tuhansien kilojen kuormia.

Varaukset: sales@gulo.fi > www.gulo.fi > www.ranuazoo.com

14

Menovinkkejä 7.–21.3.2014

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan.

Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden.

Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

SUNNUNTAI 9.3.2014 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 19:00 Asa ja DJ Polarsoul Live Hanki Baarissa 20:00 Coloradon Baari visa 21:00 Rukahovissa tanssittajana Jade´s Band MAANANTAI 10.3.2014

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo.

Avoinna: ma-pe klo 9-17, la klo 10-14.

Näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä sekä teemanäyttelynä ”Espanjan luonnosta”.

Keinutuolisarjassa on kuvia kirjasta ”Pohjoisen taivaan alla”.

Kuukkelisalissa: vierailevana valokuvataiteilijana nähdään Heikki Willamo, näyttelyllään ”Vuosi metsässä”.

Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa on saatavilla luontoon ja luontokuvaukseen liittyviä tuotteita, mm. Hannu Hautalan kirjoja ja postikortteja.

Pääsymaksu 5,00 eur/aik., 2,00 eur/715v., alle 7v. vanhemman seurassa ilmainen. Perhelippu 12 eur, ryhmälippu 2,50 eur/henkilö (väh. 15 henk.). Puh: 040 860 8364, 040 860 8365. E-mail: info(at)hannuhautala.fi www.hannuhautala.fi PERJANTAI 7.3.2014 14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa J-hissin lähellä 17:00 Nuorten oma iltama Reilissä 19:00 Yömäki Klo 23 saakka 20:00 Rukahovissa Kalle Kaaja & Kulkukoirat 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Hannu Hautaniemen yhtye 22:00 Yö Pisteessä 23:55 Zonessa Freud, Marx, Engel & Jung

11:00 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa K-hissin lähellä 14:00 Salomon Test Center Piste Vuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Rukahovissa tanssia Dreamsin tahtiin TIISTAI 11.3.2014 14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa 19:00 Kuhmon Kamarimusiikin karavaani. Ohjelmistossa Telemannin, Matiegan, Bartókin ja Brahmsin sävellyksiä. Kuusamotalo 20:00 Rukahovissa tanssia Dreamsin tahtiin 20:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssiorkesteri Nelituuli KESKIVIIKKO 12.3.2014 14:00 Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella TORSTAI 13.3.2014 14:00 Atomic Test Center PisteVuokraamossa 20:00 Rukahovissa tanssia Dreamsin tahtiin 22:00 Suvi Teräsniska Pisteessä 23:55 Zonessa Teleks

massa Christa Huikko 21:00 Coloradon Baarissa Trubaduuri Antti J.L Pääkkönen 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Ässät 22:00 Laura Närhi Pisteellä 23:55 Zonessa Kotipelto & Liimatainen Duo SUNNUNTAI 16.3.2014 Yhdistetyn Continental Cup Rukalla Rukan Hiihtostadion/Kuusamon EräVeikot 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Christa Huikko 20:00 Coloradon Baarivisa 23:55 Zonessa Kotipelto & Liimatainen Duo MAANANTAI 17.3.2014 11:00 Rosa & Rudolf -lastenkisa lastenmaassa K-hissin lähellä 14:00 Salomon Test Center Piste Vuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 19:00 Kari Tapio - Sinut tulen aina muistamaan Konsertti. Jani Jalkasen johdolla mukana mm: Hanna Pakarinen ja Amadeus @ Kuusamotalo 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Christa Huikko TIISTAI 18.3.2014 14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa J-hissin lähellä 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Christa Huikko KESKIVIIKKO 19.3.2014 14:00- Fischer Test Center PisteVuokraamossa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Rukahovissa Pekkaniskan Pojat

PERJANTAI 14.3.2014

TORSTAI 20.3.2014

Yhdistetyn Continental Cup Rukalla Rukan Hiihtostadion/Kuusamon EräVeikot

14:00 Atomic Test Center PisteVuokraamossa 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Vetonaula 22:00 Grooving High Allstars Pisteessä 3:55 Zonessa Klamydia

14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa J-hissin lähellä 19:00 Yömäki Klo 23 asti 20:00 Rukahovissa Jani & Jetsetters 21:00 Coloradon Baarissa Trubaduuri Antti J.L Pääkkönen 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Ässät 22:00 Juha Tapio Pisteessä 23:55 Zonessa Elastinen

LAUANTAI 8.3.2014

LAUANTAI 15.3.2014

13:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 14:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Samuli Putro Ravintola Rukahovissa 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Hannu Hautaniemen yhtye 23:55 Zonessa Aikakone

Yhdistetyn Continental Cup Rukalla Rukan Hiihtostadion/Kuusamon EräVeikot 13:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 14:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella 20:00 Tanssit ravintola Rukahovissa 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssitta-

PERJANTAI 21.3.2014 14:00 KidiBul lasten pujottelu 19:00 Katri Helena 50 V. Juhlakiertue@ Kuusamotalo 19:00 Yömäki Klo 23 saakka 20:00 Rukahovissa Neljänsuora 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssiorkesteri Ylix 22:00 Suvi Teräsniska Pisteessä 23:55 Zonessa Jean S

15

Hierontaa Kauppakeskus Kumpareessa Varaukset

Ruka-Info

0400 101 601

Hierojat Arto Mursu 040 523 5540 Osmo Saapunki 0400 589 409