Page 1

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Nro 3 – 2013

n e m o u S Keski o r e m u n a m o l o t h i hi 3 1 0 2 . 2 . 8 22.-2

Rukan rinne-esittelyt jatkuvat, osa II, Kelo- ja FIS-rinne

PLUSMARK

Kesän parhaat toimitusajat nyt jaossa!

Tilaa 100 -sivuinen

TALOKIRJA PYYDÄ HYVÄ TARJOUS. Myös luotettavasti valmiiksi asennettuna.

Myynti Oulu Erkki Korkalainen, gsm 0400 927 920 erkki.korkalainen@polarhouse.com Myynti Lappi Olavi Vanhapiha, gsm 0400 543 391 olavi.vanhapiha@polarhouse.com


22. – 28.2.2013

H

Hiihtolomahittien parhaat, Vol. 2!

iihtolomasesonki sen kuin jatkuu ja lomaviikko yhdeksän pyörähtää käyntiin rymisten. Kevät etenee tunturissakin ja kaamos on kaukana takana päin. Keskitalven selkä on taittunut. Aurinko nousee päivä päivältä ylemmäs ja ylemmäs. On mahtavaa viettää hiihtolomaa hohtavien hankien ja upeiden tunturimaisemien äärellä. Talviloma Kuusamossa ja Rukalla on kuin viettäisi lomaa postikorttimaisemassa, aamusta iltaan ja öin ja päivin. Pilvetön ja tähtikirkas yö pitää sisällään kummaa taikaa. Katse hakeutuu taivaankanteen, siellä ne taivaan tulet loimottaa, joskus kirkkaammin, joskus aavistuksena pohjoisen suunnalla... Näin hiihtolomakaudella Rukan rinteet ovat yksiselitteisesti huippukunnossa. Pakkaskelit takaavat sen. Ja maan paras rinnehenkilökunta.

Nuorison suunta on tiistaina Tellun limudiscoon sekä nuorten discoon. Nuorison bändi-iltaa biletetään keskiviikkona Pisteessä.

Kulkijan Kuusamo Kuusamoon pääsee Rukalta vaikkapa näppärästi Ski Bussilla, joka sukkuloi tunturin ja kaupungin väliä. Kuusamon kattavat palvelut Rukan läheisyydessä tarjoavat monenlaista

nähtävää ja koettavaa. Lauantaina 23. helmikuuta Kuusamotalossa konsertoivat Kuusamon ja Kajaanin Mieslaulajat yhteiskonsertissa. Kulttuurinnälkään vierailtavia paikkoja Kuusamossa ovat tietenkin Kuusamotalo ja Kaamosgalleria, sekä Hannu Hautalan luontokuvakeskus. Kylpylähotelli Tropiikki ja sen monipuoliset palvelut ovat myös Skibussilla liikkuvan tavoitettavissa.

Iltahippasille Afterskit ympäri tunturia keräävät hiihtokansan lämpimien juomien ja erityisen lämpimän tunnelman ääreen. Pöydän antimet löytyvät kunkin mieltymyksen mukaan. Kun on ensimmäisestä hiihtolomaviikosta toivuttu, niin meno ei tunturissa käy yhtään kurjemmaksi, päinvastoin. Iltamenoissa mukana on elävää musiikkia laidasta laitaan. Rukan kävelykylä elää hiihtolomaviikon sykkeessä aamusta iltaan. Rukahovin kuuluisa tanssiparketti täyttyy tanssikansasta elävän orkesterin tahdittamana viikon jokaisena iltana. Pisteen nightclub ja partyt ulottuvat aina pikkutunneille myöten. Coloradon Baarissa on tarjolla livemusiikkia. Viikon artistivieraita Rukalla ovat mm. Markku Aro yhtyeineen torstaina. Rääväsuiden rääväsuu Petri Nygård päräyttää oman sanaisen arkkunsa auki keskiviikkona. Tämä show ei jätä ketään kylmäksi. Päinvastoin. Maaliskuun 1. päivänä poika ja Poju saunoo. Kaikista kaunein ääni ja lavapresentaatio nähdään toisella hiihtolomaviikolla tiistai-iltana, jolloin estraadille kapuaa aina yhtä ihana Laura Närhi. Rukalla viihteeksi käy myös yömäki, jota lasketaan perjantaisin kello yhteentoista saakka. Hiihtolomaviikkoa juhlistetaan myös näyttävän soihtulaskun merkeissä tiistaisin Kururinteessä seitsemän aikaan.

Petri Nygård Rukalla keskiviikkona 27.2., mielessään 3 Asiaa.


3

Kuusamo Juusto Oy tuottaa paikallista laatujuustoa

Kuusamon juustot kauppoihin helmi-maaliskuussa

K

uusamolaisissa kaupoissa, sekä koko maassa S-ryhmään kuuluvien kauppojen hyllyillä on helmikuun aikana voinut törmätä juustopakkauksiin, joissa on jotain niin kovin tuttua, mutta myös jotain aivan uutta. Maaliskuun aikana samoja juustoja alkaa löytyä myös Kryhmän kauppaliikkeistä. Kyseisiä tuotteita markkinoitiin aiemmin Juusto Kairan ja Arla Ingmanin sateenvarjon alla, ja viime loppuvuodesta toteutettujen omistusjärjestelyjen myötä markkinoille on nyt saatu uudistetut Kuusamon Juusto Oy:n juustot. – Kuusamon Juusto Oy -nimellä haluamme viestittää pohjoista toiminta-alueemme sijaintia, luontoa, sen puhtautta sekä luonnosta lähtevää alkuvoimaa. Täällä toimintamme korostuu yhteistyöhön luonnon ja sen mukanaan tuomien erityispiirteiden kanssa. Luonto on mukana maataloudessa lyhyen valoisan kesän, pitkän pimeän talven ja yleensä voimakkaiden vuodenaikojen vaihteluiden myötä, toteaa Kuusamon Juusto Oy:n toimitusjohtaja Jouko Juntunen.

Juntunen arvelee suomalaisuuden, alueellisuuden ja paikallisuuden olevan tulevaisuudessa yhä kovempia valtteja juustomarkkinoilla. – Kaupat ovat kiinnostuneita kotimaisuudesta ja paikallisuu-

desta. Lisäksi kaupat haluavat näyttää, että myös pienemmillä toimijoilla on mahdollisuus menestyä näillä markkinoilla, Juntunen kiittelee. Koillismaa ja Kuusamo tunnetaan puhtaasta luonnosta, josta voimansa ammentavat myös Koillismaan perhetilojen lypsykarjat. – Puhtaasti tuotetusta, tuoreesta maidosta valmistamme tulevaisuudessa entistä voimakkaamman makuisia juustoja. Haluamme alkuvoimaisen luontomme näkyvän myös tuotteittemme ulkoasussa ja siksi valitsimme Kuusamon Juuston tuotteiden pakkauksiin Kitkajoen maiseman. – Paikkahan on tuttu tuhansille Oulangan kansallispuistossa liikkuneille matkailijoille, Juntunen taustoittaa ja jatkaa, että Kuusamon Juusto Oy:n ensimmäinen oma tuotekin on jo tuhansille suomalaisille entuudestaan tuttu, nyt omalla merkillä tuotettu Paimenpoika. – Tulemme vahvasti tuomaan esille koillismaalaista alkuvoimaa myös kevään brändimainonnassamme, Juntunen toteaa. Kuusamon Juusto Oy:n kehitysjohtaja Jouko Mannisen mukaan toiminta on vuodenvaihteen jälkeen lähtenyt käyntiin mallikkaasti. – Tammikuu oli ensimmäinen täysi toimintakuukautemme, ja uudistuneet tuotenimet ja pakkausten ulkoasut ovat

Koko perheen kevätrieha Oulangan kansallispuistossa Talven parhaita tunnelmia on luvassa ensi tiistaina eli 26.2. Oulangan kansallispuistossa, kun tarjolla on mukavaa lumipuuhailua luontokeskuksen pihamaalla ja lähiluonnossa. Koko perheen kevätriehan ohjelmassa on mm. mäenlaskua, lumikenkäilyä, lumipallonheittoa ja lumiveistosten rakentamista. Tehtävärasteilla opetellaan mm. eläinten jälkien ja luonnon tunnistusta. Vauhdikasta koiravaljakkoajelua tarjoavat Käpälämäen huskyt, ja tutustua voi myös Petteri-poron

elämään. Talutusporoajelulle sekä Käpälämäen koiravaljakkoajelulle pääsee 5 e/hlö. Kodassa mehutarjoilu ja arvontaa, ja Safaricafe Sudesta löytyy maittava päivän keitto (maksullinen). Tiistaina 26.2.2013 klo 11.00 - 15.00 järjestettävään tapahtumaan on vapaa pääsy, ja siinä ovat mukana Metsähallitus/Oulangan luontokeskus, Kainuun ammattiopiston matkailulinjan opiskelijat, Käpälämäki, Palosaaren poro- ja kalastustila sekä SafariCafe Susi.

saaneet erittäin positiivisen vastaaoton. Juustokuormia täältä meiltä lähtee jatkuvana virtana, ja palaute ympäri Suomen on ollut todella tyytyväistä, kertoo Manninen ja jatkaa, että kun juustot toimitetaan nyt suoraan kauppoihin, varmistaa se ketjun nopeuden ja tehokkuuden. Uudistuksesta ja uusista ulkoasuista huolimatta kaikki Kuusamossa aiemminkin valmistetut, tutut ja hyviksi havaitut ja palkitut laatujuustot ovat laadultaan ja maukkaudeltaan vähintäänkin ennallaan. Mannisen mukaan suosikitkin ovat edelleen samoja. – Paimenpoika -kermajuustohan se suurin menekkituotteemme yhä edelleen on, ja toinen erittäin suosittu juusto on voimakas Mustaleima-Emmentalimme, luettelee Manninen, jonka mukaan Kuusamon Juusto Oy:ssä ei kuitenkaan ole jääty lepäämään laakereille - eikä jäädä. – Tuotekehitys on jatkuvassa käynnissä, ja viimeistään ensi syksyyn mennessä tulossa on uusia, mielenkiintoisia tuotteita.

Kuusamon Juusto Oy:n tuttuja ja tunnettuja suosikkijuustoja löytyy siis Kuusamossa lähes joka kaupasta. Koko Suomessa juustoja on nyt helmikuulla saanut jo S-ryhmän liikkeistä, ja maaliskuun aikana juustot alkavat levitä K-ryhmänkin kauppoihin. Kuusamossa vieraileville juuston ystäville oiva piipah-

Kuusamon Juusto Oy:n uudistetut juustot saapuvat koko maassa kauppoihin helmi-maaliskuun aikana. Kuusamosta juustoja saa jo lähes joka kaupasta.

Kuusamolaiset laatu- ja erikoisjuustot ovat oiva vaihtoehto vaikkapa hiihtolomatuliaisiksi. Näppärästi sellaiset saa mukaansa Kuusamon Juusto Oy:n tehtaanmyymälä Paimenpojasta. duskohde on Kuusamon Juusto Oy:n tehtaanmyymälä Paimenpoika, jonka valikoimiin kuuluu kuusamolaisten juustojen ohella myös muita meijerituotteita ja elintarvikkeita sekä mm. vaate-

ja lahjatavaraa sekä keramiikkaa. Kylpylä Tropiikin vierestä, osoitteesta Kitkantie 110 löytyvä Paimenpoika palvelee arkisin klo 9-17.

Hulinat Posiolla jatkuvat Viikon kahdeksan lopussa Taikamaassa tapahtuu niin sisällä kuin ulkona. Perjantaina 22.2. järjestetään Lunta! Posio -päivä palvelukeskus Valkaman rannassa. Ohjelmaa riittää aamusta iltaan ja paikanpäälle voi tulla kätevästi Aurinkolatuja pitkin hiihdellen. Aamulla ja iltapäivällä on mahdollisuus kokeilla lumikenkäilyä, moottorikelkalla rekiajelua ja paljon muuta. Lumimehula tarjoaa mehua ja piparia ulkoilijoille. Illalla Paunetin sisätiloissa esiintyy lauluryhmä Miekka-Jussin jäläkelaiset ja viihdekuoro Siulaset.

H Meille jokaiselle talaviaktiivi-ihimiselle tutun moottorikelkan keksi ja kehitti itselleen metsästysavuksi jalkavaivainen Carl Eliason Ameriikan maassa. Hänen lumiajoneuvonsa on ensimmäinen laatuaan jolle on haettu ja saatu patenttisuoja. Eliason aloitti moottorikelkkojen valmistuksen ja jatkoi tällä saralla aina 1960 -luvulle asti. H Suomessa ei oltu yhtään pekkaa pahempia, vaan samoihin aikoihin täällä kehiteltiin moottorivoimalla

Viikonloppuna 23.–24.2. Posion Lions Club järjestää jo 25. kerran Posion messut, jotka ovat molempina päivinä avoinna klo 10–16. Viikonlopun aikana tiedossa on muun muassa Talent-kisasta tutut Con Brio-viulistitytöt, tanssi-, musiikki- ja lauluesityksiä, vanhan ajan muotinäytös, Posi-Jou! -räppikisa sekä arvontoja. Liput messuille kustantavat 5 euroa aikuiselta ja 2 euroa lapselta. Lipun ostamalla osallistuu myös arvontaan. Tapahtumien helmikuun kruunaa suosittu Miika Nou-

lumella liikkuvia ajoneuvoja. Eniten julkisuutta lienee saaneet ranualaisen Matti Lohen vuosina 1926 ja 1927 rakentamat ”ummenajokkaat”, joissa moottorista liike-energia siirrettiin lumelle puutynnyrin välityksellä. Suomessa valmistettiin myös runsaasti jalaksilla kulkevia, lentokonemoottorilla ja potkurilla liikkuvia moottorirekiä. Erityisesti Valtion lentokonetehdas valmisti niitä puolustusvoimien käyttöön.

siaisen romaaniin perustuva Maaninkavaara-näytelmä, jonka esittää Lapin alueteatteri. Esitys on tiistaina 26.2. klo 19 Posion vapaa-aikatalo Pyrinnöllä. Liput voi ostaa ennakkoon Posion kirjastosta (Suopolku 1) tai Posion matkailuneuvonnasta (Maaninkavaarantie 5, Pentik-mäki). Anu Pentik Galleriaan on avattu myös uusi näyttely, Anu Pentikin ja Suku Parkin Vuoropuhelu. Näyttely on esillä 1.6.2014 asti ja siihen on vapaa pääsy.

H Nykyaikaisen moottorikelkkailukauden voidaan katsoa alkavan vuonna 1959, kun kanadalainen Bombardier-yhtiö toi markkinoille nykyisen mallin mukaiset, kevyet ja ohjaamoltaan avoimet Ski-Doo-moottorikelkat. Suhteellisen halpa kelkka kävi hyvin kaupaksi, ja muut valmistajat kehittivät vastaavia malleja. Enimmillään markkinoilla oli yli 150 moottorikelkkavalmistajaa. Esimerkiksi enemmän kaksipyöräisistään tunnetut Harley-Davidson ja Kawasaki valmistivat moottorikelkkoja 1960- ja 1970-luvulla.


Jääkiipeily on itsensä voittamista

Jääkiipeily on kalliokiipeilystä kehittynyt, talvella harrastettava kiipeilylaji, jossa hyödynnetään luonnon muovaamia tai ihmisen jäädyttämiä jääseinämiä. Keinotekoisesti luotu jääseinämä löytyy myös Rukalta, eturinteiden puolen Kurun alueelta, jonne asiakkaat pääsevät haastamaan itseään sekä kiipeilyyn, korkeisiin paikkoihin ja jäähän liittyviä tuntemuksiaan kokeneen kiipeily- ja eräoppaan, Hiking Service Finlandin Jussi Tupaselan johdolla.

H

iking Service Finland on Tupaselan keväällä 2006 perustama yritys, jonka tavoitteena on opastaa puhtaasta luonnosta nauttivia ulkoilijoita liikkumaan turvallisesti ja ekologisesti, laadukkailla ja kestävillä varusteilla koko Pohjolan alueella. Yrityksen talvinen päätuote on jääkiipeily, jota varten heti alkutalven ja pakkasten tullen jäädytetään 40 metriä korkea jääkiipeilyseinä Rukalle, Kuru -rinteen viereen. – Jää elementtinä on jo itsessään useimmille ihmisille pientä levottomuutta ja pelkoakin aiheuttava, ja kun tilanteeseen lisätään kiipeäminen ja korkeat paikat, on lajissa todellakin kyse itsensä voittamisesta. Ja vaikkei jääseinämä olekaan aivan pystysuora. niin sellaiselta se alhaalta päin katsellessa takuulla näyttää. – Lajia ensi kertaa kokeilevan voikin olla vaikeaa uskoa, että jäähakkujen ja kengissä olevien jäärautojen pienet piikit voivat todella kannattaa aikuista ihmistä, Tupasela luettelee tuntemuksia, joiden parissa jääseinämän alla ylöspäin kurkisteleva asiakas useimmiten askartelee ennen kiipeämään lähtöä.

Jäällä kiipeiltäessä seinällä ei siis tarvitse rimpuilla paljain käsin, vaan kiipeäjällä on kummassakin kädessä jäähakku ja jaloissa jääraudat, joiden piikit uppoavat tehokkaasti jäähän ja varmistavat otteen pitävyyden. Lisäturvaa tuo asiakastoiminnassa aina käytettävä, jääseinämään kiinteästi ja pitävästi asennettu köysivarmistus, jonka ansiosta kiipeily on täydellisen ja sataprosenttisen turvallista. – Kaupallisessa kiipeilytoiminnassa ei onnettomuuksia ole tapahtunut, eikä jääseinältä voi pudota, vahvistaa Tupasela yksiselitteisesti ja jatkaa, että asianmukaisten välineiden, moninkertaisten turvajärjestelmien ja asiantuntevien ja ammattitaitoisten oppaiden lisäksi turvallisuuteen kuuluu säännöllinen ja tarkoin kontrolloitu väline- ja varustehuolto. – Kaikille varusteille on määritelty tietty käyttöikä ja -kriteerit, joiden täyttyessä ne menevät aina vaihtoon - siitäkin huolimatta, että ne päällisin puolin näyttäisivät ehkä olevan kunnossa. Asiaa seurataan myös täsmällisellä kirjanpidolla, ja varusteiden kartoitukseen, huoltoon ja seurantakirjanpitoon käytettävä aika muodostaa kaiken kaikkiaan noin kolmasosan koko touhusta, taustoittaa Tupasela. – Kaikissa luontoon liittyvässä asiakastoiminnassa erittäin oleellinen osa nykypäivää on juuri turvallisuus. Näin on myös tässä jääkiipeilytoiminnassamme, ja kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että täällä jääseinällämme ollaan kuin herran kukkarossa, toteaa Tupasela, jonka mukaan jääkiipeilyryhmien suosituskoko on maksimissaan kuusi henkilöä. – Näin taataan turvallisuuden ohella kaikille henkilökohtainen ja perusteellinen opastus sekä myös se, että kaikille riittää tekemistä ja kiipeämistä koko ajan ilman, että ohjelmaan jäisi luppohetkiä.

Hiking Service Finlandin Jussi Tupasela seisoo jääkiipeilyretkien yleisimmässä kokoontumispaikassa, Pisteen portailla ja osoittaa suuntaa, josta löytyy 40-metrinen jääkiipeilyseinä.

Jääkiipeilytapahtuma käynnistyy kokoontumisella sovittuun paikkaan, yleisimmin Rukan Eturinteiden juurelle, mistä siirrytään läheiselle Hiking Servicen varastolle ja pukutiloihin kiipeilyvarustei-

den (kengät, säärystimet, valjaat, jääraudat sekä kypärä) pukemista varten. – Asiakkaan omaksi varustukseksi riittää sopiva, säänmukainen ulkoiluvaatetus, jollainen toki saadaan vuokrattuakin tarpeen vaatiessa. Pipon taikka päähineen kohdalla on hyvä muistaa, että sen tulee mahtua kypärän alle, Tupasela neuvoo ja jatkaa, että kiipeilypaikalle siirtyminen tapahtuu kävellen. – Pukeutumisen sekä noin 10 minuuttia kestävän siirtymisen aikana kerrotaan varusteista, kiipeilystä ym. asioista sekä kerrataan turvaohjeet eri tilanteiden varalle. Kävely toimii samalla erinomaisena koko kropan alkulämmittelynä, jota täydennetään vielä jääseinällä tehtävällä yläkropan lämmittelyllä. Oppaan ensimmäisenä tehtävänä seinälle tultaessa on virittää ja tarkistaa kiinteiden köysivarmistusten tila ja turvallisuus, ja samalla tutkitaan myös kiivettävän seinäalueen kunto mahdollisten irtolohkareiden, heikkojen kohtien tms. varalta. – Ja kun vielä pidetään lyhyt oppitunti itse kiipeämisestä, hakkujen ja rautojen käytöstä ja varmistamisesta, päästäänkin jo seinälle kokeilemaan kiipeämistä sekä opettelemaan varmistajan ja kiipeäjän välistä kommunikointia, summaa Tupasela ja naurahtaa, että sitten kiipeilläänkin niin pitkään ja korkealle kuin jaksamista riittää. – Kiireen ja minuuttiaikataulujen kanssa seinälle ei lähdetä, eikä aikaa sinänsä ole rajoitettu, mutta jaksamisen rajat rajoittavat kiipeilyajan yleensä tuollaiseen pariin-kolmeen tuntiin. Pisimmillään intoa on tähän mennessä riittänyt kuuden tunnin verran, kertailee Tupasela hymyillen. – Ja mikäli kiipeily maistuu ja sujuu, löytyy seinältä helppojen ja aloittelijoille passeleiden reittien ohella toki myös vaihtoehtoista sekä haastavaa, edistyneemmällekin alan harrastajalle sopivaa kiivettävää aina negatiivista seinää myöten.

Kiipeilyn päätyttyä reippaillaan jälleen takaisin pukutiloihin, riisutaan varusteet ja siirrytään kuuman kaakao- tai kahvikupposen ääreen purkamaan tuntemuksia ennen, aikana ja jälkeen kiipeilyn. – Yleisin tuntemus on positiivinen yllättyneisyys siitä, kuinka helppoa itsensä ylittäminen lopulta olikin. Hyvin usein kuulee myös ennakolta korkean paikan kammosta kärsineiden voittaneen tuon tunteensa, ja kiivenneen lopulta jopa koko 40-metrisen seinän aina huipulle asti. – Ja juuri tämänkaltaisista asioista jääkiipeilyssä on ennen kaikkea kyse, Tupasela tiivistää ja jatkaa, että Hiking Servicen perinteisiin kuuluu palkita joka ryhmästä juuri tällainen ”itsensä ylittäjä” ja muitakin tsemppaava henkilö – milläs muulla, kuin kiipeilyyn liittyvällä palkinnolla. – Tälläkin tavoin pyritään kannustamaan eteenpäin ja herättelemään kenties sitä kiipeilykipinänkin syttymistä. Ja aika usein niin käy, että hommaan jää koukkuun – isommin miettimättä mieleen tulee useita varoittavia esimerkkejä, muistelee Tupasela leveän hymyn kera, ja asettaa jääkiipeilyn koukuttavuudessaan samaan kategoriaan kuin vaikkapa golf sekä perhokalastus. – Sinua on siis varoitettu, Tupasela virnistää.


5

Katseet lumisille katoille

S

uomen ympäristökeskuksen seurannan mukaan lumikuorma vaihtelee pienilläkin alueilla paljon, ja joihinkin kohtiin sitä kinostuu esimerkiksi tuulen vaikutuksesta huomattavasti maaston keskiarvoja enemmän. Myös lomakiinteistöjen omistajien on hyvä seurata lumen kertymistä katoille, sekä muihin mahdollisiin vaaraa aiheuttaviin paikkoihin.

Viime viikonvaihteen lumisateet kasvattivat lumikuormaa jälleen 5 - 10 kg/m² koko maassa. Sääennusteiden mukaan lumikuorman kasvu on lähiaikoina maltillista. Ympäristökeskuksen mukaan lumen tiheys vaihtelee parhaillaan 150 ja 300 kilon välillä neliömetriä kohden. Keskimäärin lumen tiheys on nyt 200 kg/ m³, eli 50 cm lumikerros vastaa n. 100 kilon lumikuormaa neliömetrillä. Maastossa mitattu keskimääräinen lumikuorma on nyt länsirannikolla 40 - 80 kg/m², muualla maan etelä- ja keskiosissa Oulun korkeudelle asti enimmäkseen 80 - 110 kg/m². Kaakkois-Suomessa lunta on enemmän, 100 - 140 kg/m². Etelä-Lapissa ja Koillismaalla lumikuorma on 100 - 140 kg/ m², Pohjois-Lapissa pääosin 130 - 180 kg/m2² Lunta on Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa ajankohtaan nähden hieman tavallista enemmän. Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa taas lunta on selvästi vähemmän kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Ympäristökeskus muistuttaa, että suurten hallien kattorakenteita on tarkkailtava, sillä aiempina vuosina näissä piilevät rakennevirheet alkoivat ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80 - 100 kg/m²:n tuntumaan. Kiinteistönomistajan on seurattava lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava siitä, että lunta poistetaan

katolta tarpeen mukaan, myös jos lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain jollekin osalle kattoa. – Rakennusten kattorakenteet suunnitellaan varmuuskertoimia käyttäen kestämään peruslumikuormaa huomattavasti suurempi kuorma. Esimerkiksi omakotitalojen osalta suurimmat riskit liittyvät lumen pudottajien putoamiseen, sekä katolta putoavan lumen ja jään aiheuttamiin henkilövahinkoihin. Omakotitalot eivät kuitenkaan kuulu riskikohteisiin kattojen lumikuorman kestävyyden osalta. todetaan ympäristökeskuksesta.

Rukan ja Kuusamon alueella myös mökki- ja kiinteistöhuollon palveluita toteuttavan Ruka 911:n huoltopäällikkö Marko Törmänen kertoo, että seudun lumitilanne on tällä hetkellä ajankohtaan nähden normaalilla tasolla. Sama pätee myös lomamökkien kattojen lumikuormiin. – Tilanne katoilla kuitenkin vaihtelee erittäin paljon lappeiden kaltevuuksien, erillisten kattotasojen ym. rakenteellisten ratkaisujen mukaan, sekä myös mökin sijainnista riippuen. Esimerkiksi tästä Rukan alueelta löytyy paikkoja, joissa on aina paljon lunta katoilla, ja joillain alueilla ei juuri ollenkaan. – Kiinteistönomistajan tuleekin muistaa jatkuva tarkkailu, ja kattojen ohella silmällä on pidettävä myös tuuletusaukkoja, läpivientejä jne. siltä varalta, että lumi on tukkinut niitä taikka ne ovat päässeet jäätymään, Törmänen neuvoo ja jatkaa, että muitakin silmälläpidettäviä kohteita löytyy. – Tuulen ja tuiskun muodostamat lumilipat, sekä auringon lämmittäessä syntyvät jääpuikot voivat varsinkin kulkuväylien yläpuolella aiheuttaa vaaraa. Lisäksi alueen puissa on nyt todella paljon lunta ja tykkyä, ja syytä varo-

vaisuuteen on varmasti myös maastossa liikuttaessa.

Ja mikäli lunta on katolle kertynyt niin paljon, että sitä olisi aiheellista pudotella vähemmäksi, suosittelee Törmänen kääntymistä alan ammattilaisten puoleen. – Turvallisuusnäkökohdatkin huomioiden se on varmin ja vaivattomin vaihtoehto, kiteyttää Törmänen ja jatkaa, että mikäli katolle kuitenkin nousee itse, on ykkösasiana niin oman kuin muidenkin turvallisuuden varmistaminen. – Valjaat ja turvaköysi ovat varusteista tärkeimmät, sillä ilman niitä katolta tullaan helposti ja niin äkkiä alas, ettei sitä ehdi edes huomata ennen kuin on liian myöhäistä. Paitsi omasta, on lumenpudottajan muistettava huolehtia myös muiden turvallisuudesta. – Itsestään selväähän lienee, että lapset ja muutkin henkilöt on pidettävä alta pois katolta pudoteltavan, painavan lumen vuoksi. Ja aina on mahdollista myös lumikolankin tippuminen, Törmänen varoittaa ja muistuttaa, että valvonnan järjestäminen alapuolelle on erittäin tärkeää. – Ja mitä vilkkaammasta ja liikennöidymmästä paikasta on kyse, niin sen korostetummin tämä on huomioitava. Ruka 911:n kiinteistöhuollon puolella valmistaudutaan parhaillaan talven vilkkaimpiin viikkoihin myös lumen pudotusten suhteen. – Omien kohteidemme osalta silmälläpito on jatkuvaa, ja tiedossa ovat myös erityistä huomiota vaativat paikat. Talven lumisateet eivät ole vielä ohi, lisää lunta saadaan siis lähiviikkoina varmasti, ja sitä mukaa kun tarvetta ilmenee, hoidetaan ja huolletaan paikat aina kuntoon, toteaa Törmänen.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Lääkäripäivystys 24/7 Doctor - Call 24/7 Kauppakeskus Kumpare, Ruka


6

Rukan rinne-esittelyt jatkuvat, osa II, Kelo- ja FIS-rinne Rukan alppikoulun valmentaja Tommi Viirret esittelee lehtemme sivuilla Ru-

Nautitaan aurinkoisista talvipäivistä!

kan rinteitä. Viirretillä on taustallaan pitkä matka suksilla. Hän

laski urheilu-urallaan alppihiihdon maajoukkueessa ja maailmancupin kisoissa.

Rinne esittelyssä: Kelorinne, pituus: 450m Yleinen luonnehdinta: Kelorinne tarjoaa taitureille maittavimman osansa rinteen lopun jyrkällä osalla. Alussa

rinne on vievää ja mukavaa laskettavaa. Alun jälkeen rinne alkaa viemään hieman enemmän kunnes taittuu lopun verrattain

pitkään jyrkkään osioon. Verrattain lyhyen mittansa vuoksi Kelorinne on ehkä enemmän tiukempien käännösten taitajille.

KEVÄTHANGEN JA AURINGON YHDISTELMÄ ON VOIMAKAS! Hae hyvät neuvot ja AURINKOSUOJATUOTTEET AVAINAPTEEKISTASI!

KUUSAMON

KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17. www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Rinne esittelyssä: FIS-rinne, pituus: 630m Yleinen luonnehdinta: FIS-rinne on suuniteltu kilpailukäyttöön ja on yleensä jäisessä kunnossa. Tässä rinteessä voit kokea maailman-cup tason pintaa, jos satut paikalle pari päivää jäädytyksen jälkeen. Mainitsemattakin on selvää, ettei

tähän rinteeseen kannata lähteä huoltamattomilla välineillä. Tietenkin suoraan voi laskea vaikkapa hiihtosuksilla, mutta lopputulos saattaa olla verrattain epämiellyttävä. Suksilla laskevat viihtyvät parhaiten tässä rinteessä ja se tarjoaa parhaim-

mat hetket pujottelijalle. Toki laajemmankin kaaren tekijälle rinteellä on annettavaa ja vauhtia rinteessä riittää Rukan mäistä parhaiten. FIS-rinne on ajoittain varattuna ratalaskijoille ja se tulee huomioida sinne mennessä.


7

SM-mitaleita on miehellä kaapissaan iso kasa. Tommi Viirretin asiantuntevia rinne-esittelyjä ja kypäräkameralla kuvattuja videoita päästään kevään aikana katsomaan Matkailulehti Rukan näköislehdestä osoitteesta www.matkailulehtiruka.com.

Rinnevideot näköislehdessä matkailulehtiruka.com

omaan videoikkunaansa näköislehtemme sivuilta samaisia rinnekuvia klikatessa. Videoiden toistaminen vaatii tietokoneelta ilmaisen Flash-laajennuksen. Nettisivuilta löytyy myös uutena ominaisuutena kirjahylly, josta aiemmin ilmestyneet numerot ovat helposti löydettävissä ja selailtavissa.

Kevään aikana tehtävät rinne-esittelyt avautuvat

Aloittelijoille rinne ei ehkä ole kaikista mukavimpia mahdollisia lopun jyrkän osion vuoksi. Kokemattomampi laskija selviytyy maltilla vaikeistakin paikoista turvallisesti alas, jos haluaa kartoittaa rinteitä, tai määritellä omia rajojaan. Kelorinne on paljon laskukilometrejä alleen hamuavan mieleen sillä nopea nousu ankkurihissillä tarjoaa yhden nopeimmista laskukierroista Rukalla. Kelon ympäristössä on myös paljon hyviä ja hienoja metsäreittejä. Vievä profiili tarjoaa mukavasti vauhtia pehmeämmälläkin lumella ja on siksi rinteen ulkopuolella viihtyvien mieleen. Erikoisuutena Kelon rinteiltä löytyy hoitamaton rinne-osio juuri offari-diggareita varten, joka löytyy rinnekartasta numerolla yhdeksän.

oikealle ja alkaa viemään hieman enemmän kunnes taittuu loppua kohti. Taitteen jälkeen Kelo tarjoaa yhden Rukan vaativimmista rinne-osioista verrattain pitkän loppu-jyrkänteen ansiosta.

Erikoisuudet: Hoitamaton rinne offarilaskijoita varten.

Pointit: • • •

Tarjoaa eniten välineensä hyvin hallitseville Hyvät metsäreitit ja hoitamaton offari-rinne Ravintolapalvelut hissin ala-aseman läheisyydessä

Rinteen profiili: Aluksi mukavan vievä. Alun jälkeen rinne kaartaa vahvasti

Rinteeseen on joka päivä varattu aika jolloin se on auki kaikille. Aikatauluista kannattaa olla yhteydessä rinne-henkilökuntaan, jahka mielii FIS-rinteeseen haastamaan itseään. FIS-rinteen lopussa voi valita laskeeko kilpailurinteen loppuun kohti hiihtostadionia vai kaartaako Talvijärven rinnettä pitkin suoraan hissiä kohti. Kisarinne on lopun osalta vauhdikas ja siksi kokeilemisen arvoinen pätkä. Jos valitset kisa-rinteen päädyt hiihtostadionille, josta löytyy siirtymäreitti kohti Talvijärven hissiä. Siirtymäreitti löytyy kun liu’ut stadion rakennuksen editse ja maltat hetken kunnes etu-vasemmalta löytyy alikulku tien alitse. Alikulku johtaa aivan Talvijärven hissin edustalle. Metsäreitit ylhäältä kohti Kuru-rinnettä ovat kokeilemisen arvoisia, joskin verrattain vaativia.

Rinteen profiili: Alun lyhyt loiva johdattaa lyhyehkölle jyrkähkölle kummulle. Kummun jälkeen lyhyt aaltomainen jyrkkä pätkä joka

loivenee taas lyhyelle tasaiselle osiolle. Tasaisen osion jälkeisen kummun jälkeen alkaa rinteen vaativin osio, joka on jyrkkä ja osittain hieman viistosti kalteva. Jyrkän jälkeen seuraa kumpu joka johdattaa todella tasaiselle silta-osiolle. Sillan jälkeen rinne kaartaa loivasti oikealle ja jyrkkeenee hiljalleen kohti hiihtostadionin monttua. Kilpailurinne päättyy ennen stadion aukeata. Aukealta pääsee siirtymäreittiä pitkin Talvijärven hissille.

Osta omaksi pala

Kuusamoa!

Erikoisuudet: Sinänsä silloissa ei ole sen kummempaa erikoisuutta, mutta Rukalla voit laskea ainoana Suomessa toisen rinteen yli varta vasten rakennettua leveää rinne-siltaa pitkin. Minun mielestä se on aika Eurooppaa.

Pointit: • • •

Ensi kesän parhaat toimitusajat nyt myynnissä!

Jäinen pinta Vaativa profiili Silta-osio

Kurkista mallistoomme, tutustu hintoihin ja löydä lähin Kuusamo-myyjäsi kotisivuiltamme.

Hirsitalot ja -huvilat aitoa pohjoisen puuta!

www.kuusamohirsitalot.fi


8

Oulangan tuotot paikallistalouteen yli 14 M€

Käynti kansallispuistossa kannattaa

T

alouden taantuma ei näy euroissa, joita kansallispuistoihin suuntautuva luontomatkailu tuottaa paikallisille matkailuyrityksille. Paikallistaloudelliset vaikutukset ovat viime vuoden suuruisia; kaikkien 37 kansallispuiston kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 109,5 milj. euroa, ja esim. Oulangan kansallispuisto toi paikalliseen talouteen yli 14 miljoonan euron tulot.

KEVÄTRIEHAAN OULANGALLE! Koko perheen kevätrieha Oulangan luontokeskuksessa 26.2. klo 11 – 15 Lumenvalkeaa tunnelmaa ja talvisia touhuja, lumikenkäilyä, pulkkamäkeä, iloisia huskeja, kuumaa mehua, lumenveistoa ja veikeä Petteri-poro! Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Lisätietoja: Oulangan luontokeskus, puh. 040 7325 615, oulanka@metsa.fi www.luontoon.fi/oulanka

Suomen 37 kansallispuistossa vierailtiin viime vuonna yhteensä yli 2 miljoonaa kertaa. Kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle keskimäärin 10 euroa jokaista euroa kohti, jonka valtio on sijoittanut puistojen retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Eniten rahaa paikallistalouteen tuottavat Pallas - Yllästunturin kansallispuisto (33,3 milj. euroa) ja Urho Kekkosen kansallispuisto (22,2 milj. e). Kolmantena on Oulangan kansallispuisto Kuusamossa (14,4 milj. e). Kaikki nämä puistot sijaitsevat suosituilla matkailualueilla, missä on paljon palveluja ja kävijät viipyvät pitempään. Kansallispuistoissa kulkijat tuovat tuloja niin ruokakauppiaalle ja ravintolayritykselle kuin mökinvuokraajalle ja elämysretken järjestäjälle. Luontokeskuksissa ja asiakaspalvelupisteissä vierailtiin lähes 888 000 kertaa vuonna 2012. Suosituin luontokeskus on Inarissa sijaitseva Siida, missä kirjattiin käyntejä lähes 112 000.

Keväällä avattu Liminganlahden luontokeskus Oulun lähellä ja kesäkuussa avattu luontokeskus Naava Pyhä - Luoston kansallispuiston kupeessa pääsivät heti suureen suosioon. Liminganlahden luontokeskuksessa vierailtiin jo 48 000 kertaa ja Naavassa 63 000 kertaa.

Aivan Pyhän matkailukeskuksen ytimessä sijaitsevan Naavan ensimmäinen vajaa toimintavuosi on ylittänyt kaikki odotukset. Sen kaltaista tapahtumakeskusta ja kokouspaikkaa on alueella selvästi kaivattu. – Naava kiinnostaa myös yrityksiä, esimerkiksi kesällä 2012 aloittanut luontomatkailuyritys Kairankutsu hyödyntää toiminnassaan Naavaa ja sen keskeistä sijaintia matkailualueella, kertoo Naavan erikoissuunnittelija Reeta Nyman. Luontokeskus Naava on jo tässä vaiheessa Suomen neljänneksi suosituin luontokeskus. Alkanut vuosi 2013 on Naavalle ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja sisäänajon jälkeen panostetaan tapahtumiin ja edelleen yritysyhteistyöhön alueella. – Naava yhdistää alueen toimijoita ja asiakkaita saman katon alle. Naavassa on myös Kemijärven ja Pelkosenniemen kuntien matkailuinfo ja tälle palvelulle on ollut kovasti käyttöä alueella, toteaa Reeta Nyman. Metsähallitus kerää suosituimmista hoitamistaan suojelu- ja retkeilyalueista vuosittain käyntimääriä monin eri menetelmin. Kaikkiaan Metsähallituksen hoitamille valtion suojelualueille tehtiin vuonna 2012 yli 5,1 miljoonaa käyntiä. Luvussa

ovat mukana kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueet ja muut virkistyskäytöllisesti merkittävät suojelualueet ja retkeilykohteet. Suurimmat kävijämäärät keräsivät Pallas - Yllästunturin kansallispuisto (473 000) sekä Urho Kekkosen kansallispuisto (300 400). Koillis-Suomen alueella kävijöitä oli eniten Oulangan kansallispuistossa, jossa vieraili kaikkiaan 162 400 ihmistä. Pyhä - Luoston kansallispuistossa kävijöitä oli 109 400, Syötteen kansallispuistossa 33 400 ja Riisitunturin kansallispuistossa 20 900. Hossan retkeilyalueella vieraili 51 100, Iso-Syötteen retkeilyalueella 25 700 ja Kylmäluoman retkeilyalueella 26 300 ihmistä. Kävijöitä siis riittää, ja Metsähallituksen mukaan kävijäsuosio on mahtava mahdollisuus myös alan yrittäjille. Metsähallituksen luontopalvelut ylläpitää valtion rahoituksella kansallispuistojen peruspalveluja, kuten luontopolkuja ja taukopaikoja, ja tarjoaa yrityksille toimintaympäristön yhteistyösopimuksin, joita tällä hetkellä on voimassa jo yli 350 kpl. – Luontomatkailu- ja majoitusyritysten kannattaa käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseen. Tämä merkitsee lisää asiakkaita ja lisää euroja ohjelmapalveluyrityksille. Seudun yritykset, kunnat ja Metsähallitus ovat yhdessä valmistautuneet vastaanottamaan koti- ja ulkomaiset vieraat uusin palveluin niin luontokeskuksessa kuin ympäröivässä luonnossakin, innostaa virkistyspalvelujen päällikkö Anneli Leivo Metsähallituksesta.


9

Meidät löydät Kuusamosta

Ski Patrol luo turvallisuutta Rinneonnettomuuksia tapahtuu Suomessa onneksi suhteellisen vähän, ja hiihtokeskukset panostavat jatkuvasti turvallisuuteen. Yksi esimerkki tästä on kuluvalla kaudella laajentuva, tapaturmia ennaltaehkäisemään tarkoitettu ski patrol –toiminta. Koulutetut ski patrolit toimivat hiihtokeskuksissa ensiapu-, neuvonta-, pelastus- ja järjestyksenvalvontatehtävissä. Henkilöt pukeutuvat selkeästi erottuviin liiveihin tai pukuihin, joten kauden aikana heidät on rinteestä helppo bongata.

RUKA 20 km KUUSAMON TROPIIKKI 5

TEHTAANMYYMÄLÄ LENTOKENTTÄ JA KESKUSTA 5 km


10


11


12

Kauppakeskus Kumpareen alakerrasta löytyvän Ruka Bowlingin hallimestari Teemu Ronkainen toivottaa niin hiihto- kuin muutkin lomalaiset tervetulleiksi keilailun pariin.

Ruka Bowling – Keilat kumoon

V

aikka Rukalla hiihtokeskuksessa ollaankin ja alueen aktiviteetit löytyvät pääosin ulkoilmasta, on hyvä muistaa että vaihtoehtoja löytyy myös pakkas- tai tuiskupäivän varalle. Yksi tällainen on Kauppakeskus Kumpareessa sijaitseva keilahalli Ruka Bowling. – Vaikka tässä aivan alueen ytimessä ollaankin, niin hiemanhan tämä hallimme kieltämättä täällä ”mutkan takana” sijaitsee. Mutta kunhan tuohon Kumpareen pääoven takana sijaitsevaan matkailuinfoon saakka löytää tiensä, niin siitä eteenpäin opasteet ja neuvot tuovat kyllä perille, naurahtaa Ruka Bowlingin hallimestari Teemu Ronkainen.

Neljä vuotta toimineen Ruka Bowlingin tarjontaan kuuluu päätuotteen eli viihde- ja hohtokeilauksen ohella biljardi sekä olut-/siideri-/lonkero-oikeuksin varustettu baari-kahvio, joka tarjoaa pelaajille toki myös pientä purtavaa. – Ja ensi kesäksi on tiloihin on suunnitteilla remontti, jonka myötä saamme tarjontaamme lisää leveyttä niin tämän viihdekeilailun, kuin kaiken muunkin suhteen, valottaa Ronkainen, jonka mukaan keiloja kaadetaan Ruka Bowlingin 8-rataisella areenalla ahkerasti varsinkin iltaisin. – Ilta-ajat kello 17:sta eteenpäin tahtovat olla jopa ruuhkaisia. Niinpä, mikäli haluaa varmistaa radat itselleen tai ryhmälleen jonain tiettynä ajankohtana, kannattaa ilman

muuta tehdä ennakkovaraus vaikka puhelimitse. Viihdekeilailun ohella Ruka Bowlingissa on Ronkaisen mukaan viritelty kilpailutoimintaakin, johon mukaan ovat tervetulleita myös ns. ei-rekisteröityneet pelaajat. – Viime syksyn aikana pelattiin syysturnaus, ja seuraavan kerran kisataan pääsiäisestä huhtikuun loppuun asti. Eli mikäli harrastat keilailua ja olet tuolloin alueelle tulossa, niin ei kun pallot mukaan vaan, Ronkainen kannustaa.

Ruka Bowlingin vieraista erottuu Ronkaisen mukaan kaksi selkeää ryhmää; perheet sekä erilaiset kaveri- ja yritysporukat. – Nyt hiihtolomien aikaan 80% kävijöistä on perheitä, kun taas hiihtolomien jälkeen suhde on täsmälleen toisin päin. Toinen piikki yritys- ja kaveriporukoiden kohdalla on joulun aikaan. Ja varsinkin nyt hiihtolomilla meillä käy myös paljon sellaisiakin vakioasiakkaita, joiden lomaan kuuluu yhtenä osana aina myös ajanviettoa keilailun parissa, kertoo Ronkainen ja muistuttaa, että Ruka Bowling on avoinna myös kesäisin. – Kuluneiden neljän toimintavuotemme kesänkin matkailu on piristynyt koko ajan sen verran hyvin, että palvelu kannattaa pitää auki kesälläkin. Toukokuun puolesta välistä juhannukseen ulottuva jakso on varattu huolto- ja remonttitöitä varten, mutta juhannusviikolta eteenpäin ollaan jälleen avoinna. – Ja mikäs sen parempaa

ajanvietettä vaikkapa sadepäivän sattuessa, kuin keilailu hyvässä porukassa. Ruka Bowlingin keilaradoilta löytyy nykyaikainen pistelaskulaitteisto, joka huolehtii tulosten kirjaamisesta täysin automaattisesti. – Keilaajan hartioille jää siis ainoastaan keilojen kaataminen, summaa Ronkainen ja jatkaa, että tulokset saa toki halutessaan vaikka paperille mukaan vaikkapa jälkipelejä varten. Toinen, niin ikään automaattinen laitteisto on radoilta 5-8 löytyvät, keilapallon ränniin tipahtamisen ehkäisevät ränniesteet. Niiden avulla perheen pienimmätkin pääsevät tasavertaiseen asemaan muihin nähden. – Esteet ohjelmoidaan laitteistoon pelin alussa pelaajakohtaisesti, jonka jälkeen kone laskee ja nostaa ne kyseisten pelaajien vuoroon tullessa automaattisesti. Ja mkäli ränniesteille on tarvetta, kannattaa asiasta mainita jo varausta tehdessä, opastaa Ronkainen. Ruka Bowling -keilahalli aukeaa päivittäin klo 12, ja tuolloin tilaa on Ronkaisen mukaan yleensä sen verran hyvin, että pitemmänkin kaatoputken pääsee aloittamaan suoraan. – Mutta onhan se toisaalta niinkin, että ulkona kulloinkin vallitseva sää on markkinamiehistämme parhaita - kun keli on hyvä, niin täällä sisätiloissa on hyvinkin rauhallista, ja kun taas huono, niin halli on täynnä heti puolilta päivin, Ronkainen naurahtaa.


13

Sallan kelkkareitit kunnossa ja netissä Sallassa on viime talvesta asti voinut seurata latujen kunnostustilanteen netistä. Nyt myös kelkkareittien kunnon voi tarkistaa pitkänpuoleisesta osoitteesta http://loma.salla.fi/fi/etusivu/ kelkkareittien_kunnostuskartta. Sallan latu- ja kelkkaverkostoa hoitava Virkkulan Autopalvelu on viimeisen kahden vuoden aikana hankkinut uudet huoltokoneet sekä laduille että kelkkareiteille. Latukone uusittiin viime talvikaudelle ja tälle talvikaudelle on ostettu myös kelkkareittien huoltoon uusi huippumoderni laite. Sallan kaikki 160 hoidettua latukilometriä ovat avoinna ja myös kaikki latukahvilat ovat avanneet ovensa. Kelkkareittejä on Sallan kunnan alueella noin 530 kilometriä, joista virallisia kilometrejä on 175. Koneellisesti kelkkareiteistä hoidetaan 370 kilometriä. Sallan latu- ja kelkkaver-

koston kunnostuksesta vastaa Sallan latu- ja kelkkapooli, jonka kustannukset jakavat Sallan kunta, alueen matkailuyritykset, vähittäiskaupat ja yksityiset mökinomistajat. Sallan latu- ja kelkkareittikarttoja myydään alueen yrityksissä.

Lapsiparkki Sallassa Sallan hiihtokeskus tarjoaa hiihtolomaviikoilla tenaville toiminnallisen lapsiparkin. Yli neljävuotiaille suunnattu parkki on avoinna maanantaista torstaihin klo 10.30-13.30. Etukäteisilmoittautumista toivotaan, mutta mukaan pääsee ilmestymällä paikalle parkin alkaessa. Mukaan kannattaa ottaa omat eväät, sisä- ja ulkoliikuntavaatteet sekä viitonen vaivanpalkkaa parkin toimintatätien ja -setien kassaan kilautettavaksi.

Riista- ja matkamuistomyymälät Wild game products and souvenirs

Lapin herkkuja H Matkamuistoja H Upeat valikoimat puukkoja ja kuksia Poron- ja lampaantaljat H Kuusamossa maksuton 90m2 pienoisnäyttely

Elämyksellinen käyntikohde myös bussiryhmille! KUUSAMO • Järvenpääntie 1, Kuusamo (4km Rukalle päin) RUKA • Kauppakeskus Kumpare, Rukakyläntie 8 VUOKATTI • Holiday Club Katinkulta, Katinkullantie 15

Kivirannan Ukko muistelee

Nuoruuden savotat ja romantiikkaa, osa 3

T

aas lähti Raudaskylästä nuoret H e l l u n t a i -v i i k o l l a Ylivieskan Valistustalolle tansseihin. Ei ollu muuta kyytiä kuin kävellen raudaskylän asemalle, ja siitä puolikuuven junalla Ylivieskaan. Tunti meni vain matkalla, ja itekukin vietti aikaa missä sattu. Minä kävelin toiselle puolen kylää serkku Laurin asunnolle. Minulla oli asian tynkää ja samalla kulu aika, kun tanssithan alkoi vasta ilta yhdeksältä ja loppuisivat kello kaksitoista yöllä. Lainasin Laurilta polkupyörän ja tinkasin kettingin pätkän ja ablou lukon, ettei Pikkulänkelän kossit pääse rälläämään. Taas tanssitin Melenderin tyttöä ja ajoinki hänen kotinsa kautta. Lähin niin kuin riijari jo yhentoista jälkeen Toinin kans pois. Näin sain oman kylän nuoret petettyä, että meen Toinia riiaamaan, vaikka ajoinki pyörällä asemalle. Nostin pyörän konnarin

vaunuun vaunuun ja ostin piletin Ruukin asemalle. Tuntu että juna meni liian kovaa, ku puoli kahen aikana yöllä olin jo asemalla. Pyörällä ajelinki eteläpuolen tietä, kun Aliinalta sain tietää että se on parempi kuntoinen. Oli harvinaisen lämmin yö, ja minulla ei ollu kiirettä. Ajelin tämän vajaan kolmekymmentä kilometriä hiljakseen, että oon perillä noin viiden aikana aamulla. Jos sattus olemaan vene vielä tällä puolen, niin en herättäisi pikkulänkeläisiä ollenkaan. Ajoin Länkelään pihaan ja ihmettelin jo lähestyessäni taloa, kun Pikke ei haukukkaan. Onko tullu jo niin vanhaksi ettei kuule kosken kohinan vuoksi. Ei, eipä talosa ollu kettään, on tainneet mennä Raaheen sukuloimaan. Laitanpa tuon pyörän tuohon seinustalle ja paan lukkoon. Vetasen savut ja alan kahteleen venettä. Jatkuu...

www.riipisen.fi

Munkkikahvit Kuusamossa 0,99 eur


14

.. ..

Petäjälammen

Koillismaalaista lähiruokaa HERKKU Kitkantie 135 (Leipomotuote) Tervetuloa!

Työtä ja iloa ympäri vuoden

Susi ja huskyt

S

Nähdään Taigassa! Rukan helpoin ostospaikka, kioski keskellä kylää! Avoinna päivittäin iltamyöhään. Tervetuloa! Kyläkioski Taiga Rukatunturintie 9 93825 Rukatunturi +358408224498 / kioski@kktaiga.fi

usi Nordmanin huskyt elävät mukavaa elämää. Talvella koirat vetävät ja kesällä laiskottelevat. Safariyrittäjälle työtä sen sijaan riittää jokaiselle päivälle. Vetokoirat tekevät töitä vain muutaman kuukauden vuodesssa. Mutta joka päivä ympäri vuoden niitä hoidetaan. Ja ruokitaan. Miltä tuntuu maksaa 50 000 euron koiranruokakustannukset vuodessa? – Koirat syövät joka päivä kahdeksankymmentä kiloa koirien kuivamuonaa ja viisikymmentä kiloa raakaa lihaa, joten kyllä ruokaan rahaa menee, tunnustaa Erä-Suden isäntä Susi Nordman. – Lisäksi tarvitaan työvoimaa. Erä-Sudessa hoitaa koiria ympäri vuoden viisi ihmistä, ja lisäksi sesonkityöntekijät päälle. Ison safariyrityksen pyörittäminen on kovaa työtä.

Erä-Suden kaksisataa siperian- ja alaskanhuskya asuvat Rukalla tuhansien neliöiden alueelle ulottuvissa tarhoissa. Yhdessä tarhassa asuu kahdesta neljään koiraa, jotka valikoituvat yhteen sen mukaan, miten ne tulevat keskenään juttuun. Hyvät kaverit asuvat samassa tarhassa, naaraat ja urokset erikseen. Suden laumassa puolet on naaraita, joten vuosittain tarhalla eletään parisataa juoksuaikaa. – Koirat ovat kuten ihmiset. Toiset ovat hyvinkin innokkaita, mutta toiset eivät niin paljon välitä. Urokset joskus ulvovat, ja juoksussa oleva narttu saatetaan jättää valjakosta pois. Mielikuva, että kahdensadan koiran laumassa elettäisiin tauottomassa haukkukonsertissa, saa Suden nauramaan. – Eihän sellaisessa voisi elää. Huskyt ovat hiljaisia koiria. Jos jotain erikoista tapahtuu, saattaa hetkeksi nousta meteli, mutta se on yhtä nopeasti ohi. Vetokoirat saavat juosta ja liikkua ja tehdä tarhassa kaikkea, mikä koirille kuuluu. Kun koirat on hyvin hoidettu, ne ovat tyytyväisiä ja hiljaisia. Suden koiralaumaan syntyy parikymmentä pentua vuodessa. Yhtään pentua ei myydä, vaan ne jäävät omiin valjakoihin. Erä-Suden Facebook-sivuilta voi käydä ihailemassa lokakuussa syntynyttä valkoista pentuetta,

Kuudentoista vuoden jälkeenkin Susi Nordman kertoo oppivansa edelleen koirista uutta. jonka kaikki jäsenet ovat saaneet nimensä Asterixista. Toistaiseksi pennut kasvavat kokoa, mutta ensi syksynä ne pääsevät tositoimiin. Vetokoirien koulutus on suhteellisen helppoa. Tarhassa ja laumassa elävien koirien ei tarvitse oppia niin paljon käskyjä kuin hihnan nokassa kävelevien ja kerrostalossa asuvien kaupunkikoirien. Kouluttaminen on kuitenkin samanlaista kuin kotikoirien kanssa, eli leikitään ja telmitään niin paljon kuin mahdollista. Tärkeimmät sääntönsä vetokoira oppii valjaissa, mutta vetämistä koirille ei tarvitse opettaa. – Huskyt ovat vetäneet kymmenentuhatta vuotta ja se on niillä geeneissä. Lisäksi tarhassa pennut näkevät, mitä isot koirat tekevät ja mitä ne haluavat tehdä. Innokkaimmat pennut ulvovat jo neljän kuukauden ikäisenä mukaan, mutta niitä aletaan totuttaa valjaisiin vasta kahdeksan kuukauden ikäisenä. Pennut kyllä tietävät heti, mistä on kyse. Yleensä pennut olisivat heti lähdössä vetämään, mutta vasta vuoden ikäisenä ne ovat riittävän isoja. Luonteeltaan vetokoiran on parempi olla kova kuin herkkä, jolloin se ei pelkää erilaisissa tilanteissa. Kuudentoista vuoden aikana on tapahtunut kerran, että koirasta ei ollut valjakkoon, ja se meni kotikoiraksi. Sudella ei omia sisäkoiria ole. – Kaksisataa koiraa pihalla riittää.

Susi on ollut koirien kanssa tekemisissä lapsesta asti. EräSuden laumanjohtajana hän on

ollut kuusitoista vuotta. Safariyrityksen ympärivuotinen arki ja sesongin kiireet ovat tulleet tutuksi. Matkailuyrityksessä ei riitä, että tullaan hyvin toimeen koirien kanssa ja hoidetaan iso lauma. – Yrityksen pyörittämiseen liittyy paljon muutakin. Pohjoisemmassa Suomessa on Kuusamoa enemmän ongelmana, että pieniä safarifirmoja tulee ja menee, usein ulkomaalaisia. Tuloksena on huonoja tuotteita, jotka haittaavat koko alaa. Pahimmillaan saatetaan töitä tehdä pimeästi. Yrityksen pyörittämisen keskellä on koirista paljon iloa. Kuudentoista vuoden jälkeenkin Susi kertoo oppivansa koirista uutta. – Parhaita hetkiä on, kun joku koira ylittää odotukset. Koira on viisas olento. Kerran vuosia sitten johtajakoira pysähtyi ja kääntyi katsomaan, että tuonneko sinä oikeasti tahdot mennä. Annoin sen mennä mihin se itse halusi ja päädyimme suoraan määränpäähän. Koira muisti alueen, vaikka oli käynyt siellä edellisen kerran vuotta aikaisemmin. Kun lumi sulaa, siirtyvät huskyt hyvin ansaitulle kesälomalle. Lämpimällä säällä koiria ei juoksuteta, koska husky saattaa saada kävellessäkin lämpöhalvauksen. Ruokinnan kanssa pitää kesällä olla tarkkana, ettei tarhassa köllöttele talven tullessa kaksisataa valjaistaan ulos lihonutta pullukkaa. Mielellään huskyt eivät lomalle jää: – Ensin niillä on tylsää, mutta kyllä ne pian tottuvat laiskottelemaan.


15

hotel royal rukassa 18.2.–3.3.2013 klo 11-17

SUPEREDULLISESTI! Pikeitä, huppareita, collegehousuja ja paljon muuta sekä miehille että naisille, kaikista tuotteista useita värejä

Caribou

Erittäin lämmin kenkä. Nahkainen, vedenpitäväksi käsitelty varsi, kumiterä, vesitiiviit saumat ja irroitettava 9 mm ThermoPlus®-huopavuori, jossa akryyli/villasekoitekaulus.

superhinta 99 e (ovh. 160 e)

.. .. .. TULE KAYMAAN! esim. kaikki hupparit 49 e (norm. 99 e)

Työvaatteet, mainos- & liikelahjat tampere • pori • helsinki sanser@sanser.fi, www.sanser.fi

samaan aikaan järjestämme yrityksille laajan mainos- ja liikelahjamyyntinäyttelyn.

Tunturi. Luonnon muotoilema.

Sasta. Tuotekehitystä äärioloissa.

Antte Lauhamaa on Suomen parhaita vapaalaskijoita ja kansainvälisesti mainetta hiihtänyt telemarkin uranuurtaja Suomessa.

Gore-Tex® Pro 3L Antte -puku on kehitetty yhteistyössä Antte Lauhamaan kanssa takamaastoja reppu selässä hiihtäville. Liity klubiin: sasta.fi


16

Sarvijauheuutemiehen taivaanmerkit 22.-28.2.2013 Kauris 22.12.-20.1. Ollappa nyt sitten se oma vahava ittes ja muitten tukena, ku tuntuu, ettei iliman sauvvoja pysy pystysä ees suksitta. Siusta tehhään hyvätahoisesti pilikkaa, mutta pilikkakirves karahtaa kivveen. Se parhaiten nauraa, joka toiselle kuoppaa kaivaa.

Vesimies 21.1.-19.2. Ei ole huonosti asiat, sillä ainakin hän ihhaillee siua, jopa melekein turhanki palijon. Sie yrität parhaasi, ettet vettäis mittää roolia, kun et haluaisi antaa epärehellistä kuvvaa ittestäs. Siussa kuiten on myös tylsiäki puolia, mutta se ei haittaa.

Kalat 20.2.-20.3. Hei, nyt liikkuminen on se juttu, jota kannattaa huolella tehä. Sillä pikkuinen puhina ja ähellys, se tuottaa siulle hyvvää olua. Ois kuule ihan pähkähullua nyt jättää käyttämättä tillaisuus, joka etteesi tuuvvaan, kuin hopiatarjottimella.

Oinas 21.3.-20.4. Kätevästi toimintatapa siullekki seleviää, jahka ensin otat onkeesi ja hankit kaiken sen teknisen taidon, joka manööverin suorittamisseen tarvitaan. Eräs tarkkailee puuhiasi vaaliampunaset lasit silimillään. Iik.

Härkä 21.4.-20.5. Saatat olla ehkä hiihtolomalla, mutta muuten sitä ei kyllä huomaa. Työvaihe on tainnu jäähä päälle. Ota tapahtumat haltuun, jotta pääset kartalle. Nauti kaikesta siitä, mitä suinkin kässiisi saat. Älä bingoa.

Kaksoset 21.5.-21.6. Hän ei nyt selevästikään yksinkertaisesti ymmärrä, että mistä täss’on nyt kysymys. Vaikka tekisit nyt elämäsi virheen, niin sen saapi vielä korjattua, koska hittaalla tuulella on ite kukanenkin. Elä ole kiukkunen.

Rapu 22.6.-22.7. Mie tiijjän, että siua meinaa se harmittaa, kun hänessä on jottain hämmentävvää, eikä konkreettisesti mittään millä ja mihin kourin tarrautua ole näköpiirissä. Senat menevät sakasin ja niimpoispäin. Tunnepuolen tohinaa.

Leijona 23.7.-22.8. Oi miten herttasesti onkaan maailma käännähtänyt siihen asentoon, että huomaat jumittaneesi juuri siihen sapluunaan, jota et olisi kohallesi voinu koskaan kuvitellakkaan. Hän kuitenkin tulee apuun ja iloinen on lopputulema.

Neitsyt 23.8.-23.9. Ei siusta ihan kaikkeen oo, vaikka monneen monituiseen seikkailuun liemeksi siut keitetty onki. Ystäväsä mielii mukkaasi, siis silleen oikeesti, että ihan syvällisesti sekkaan elämäsi soppaan. Ystävyys voi muuttua rakkauvveksi, on se ennenki nähty.

Vaaka 24.9.-23.10. Hei, se mennee ku heinäkuu, ohitte nopiaa ja kuumottaen. Huomaat, että kuinka palijon ilosempi oot, kun teet kerranki ihan omat valinnat, ekkä mee mukkaan niijjen muijjen takia, vaan ihan omana ittenäs.

Skorpioni 24.10.-22.11. Pikkuriikkinen onnen hetki riittää pelastammaan koko viikkosi. Hänen sanansa ja ilmeensä lohuttavat kummasti ja olet valmis ymmärtämmään, että kuinka kaikki ei ole ihan niin vakavaa, kuin aluksi asian voisi ymmärtää.

Jousimies 23.11.-21.12. Siksi sie kahtot tulevaisuuteen, koska siulle on annettu tulevaisuuvven näkemisen lahja. Et haihattele menneitä, ekkä elä ku viimestä päivää. Haluat olla tasapuolinen kaikille ja mikkään ei hierrä missään mittään nyt.


17

Riisitunturilla on menossa paras tykkyaika, kertoo Metsähallituksen suunnittelija Pekka Veteläinen. Tunturiin voi tutustua hiihtäen, lumikengillä tai perinteisesti kävellen. Reittiviittoja on helppo seurata.

Taigan taikaa R IISIT UNT UR I

Suksilla, lumikengillä ja kengillä Riisitunturi-Karitunturin alueella on kaksi hoidettua hiihtoreittiä. Riisitunturin ladulle pääsee Tolvan kylässä olevasta idyllisestä Korpihillasta, josta Riisitunturin autiotuvalle on reilut seitsemän kilometirä. Tuvalta on kaksi kilometriä Riisitunturin lähtöpisteeseen. Latu on pääosin helppo, mutta se sisältää myös kapeita ja jyrkkiä osia. Hiihtotyyli on perinteinen, hiihtosuuntaa ei ole määrätty, ja la-

dulla sivakoidaan auringon tai täysikuun valossa. Latua ylläpidetään vuodenvaihteesta huhtikuulle. Kansallispuiston rajan ulkopuolella, mutta samalla suojelualueella kiemurtelee kahdeksan kilometrin mittainen Kirintövaara-Karitunturin latu, jolle pääsee Kirikeskuksesta. Ladulla voi hiihtää sekä vapaalla että perinteisellä tyylillä, kiertosuunta on määrätty, eikä sähkövaloilla pilatamaisemaa. Latua ylläpidetään helmikuun puolivälistä huhtikuun lopulle. – Lumikengillä voi tarpoa sinne, minne latuja pitkin ei pääse, kertoo Veteläinen. – Monet matkailijat käyvät kävelyllä myös tavallisilla kengillä lumikengän jälkiä pitkin. Moottoriurheilu on kansallispuistossa kielletty, mutta Posio-Rovaniemi-moottorikelkkareitti sivuaa Riisiä länsipuolelta. Posion kelkkapooli ylläpitää kelkkailukarttaa, johon voi tutustua sivulla www.posionatkpalvelu.com.

Taigan taikaa Riisitunturin kansallispuisto on osa Euraasian mantereen pohjoisosan taigametsää. Suurin osa puistosta on kynttiläkuusten ja paksun sammalen peitossa. Kynttiläkuusien koristeellinen tykky syntyy, kun ilman kosteus kohoaa ylöspäin noustaessa ja tiivistyy lumeksi. Raskas tykky voi myös katkoa puita. Kesällä kosteus näkyy jyrkkienkin rinteiden soistumisena. Riisitunturi on Suomen hienointa rinnesuoaluetta ja suotutkijoiden keidas. Maaselkä eli idän ja lännen välinen vedenjakaja kulkee Riisin alueen halki. Länsiosan vedet virtaavat Kemijokeen ja itäosasta ne kulkeutuvat Kitkajärveen. Pieniä lampia on runsaasti. Suurista nisäkkäistä alueella

asuu enimmäkseen poroja. Karhu on Riisin tavanomaisen asukas, mutta muita petoja on vähemmän.

Opastusta Riisin kävijälle Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee kahdenkymmenen kilometrin päässä Posiolta ja kuudenkymmenen kilometrin päässä Kuusamosta. Lähimmät kylät ovat Tolva, Suonnankylä ja Keski-Kitka. Talviaikana pienimpiä teitä ei välttämättä aurata. Kannattaa kysäistä opastuskeskuksita tilannetta. Opastusta Riisitunturin kävijä saa Oulangan luontokeskuksesta, Palvelupiste Karhuntassusta ja Hautajärven luontotalosta. Karttojen ja neuvonnan lisäksi neuvontapisteiden kahviloissa voi juoda kuumaa, syödä hiukopalaa, ostaa matkamuistot ja tutustua luontoaiheisiin näyttelyihin. Kotikoneelta voi tutustua Metsähallituksen luontopalveluiden sivustoon www.luontoon.fi, jolta löytyy muiden Riisin tietojen ohella lista alueen kävijöitä palvelevista ohjelmapalvelu- ja majoitusyrityksistä. Riisitunturin kansallispuistossa käy vuosittain reilut 20 000 talvi- ja kesävaeltajaa. Alue valittiin vuonna 2010 hienolla äänisaaliilla Vuoden Retkeilykohteksi. Kilpailussa oli mukana seitsemän kohdetta ympäri maan, ja Riisi niitti äänistä lähes neljäsosan. Metsähallitus puolestaan teki viime vuonna Riisitunturissa käyttäjätukimuksen, johon saatiin reilut viisisataa vastausta. Aineiston pohjalta laadittu tutkimusrapotti julkaistaan tänä vuonna Metsähallituksen julkaisusarjassa.

PLUSMARK

R

iisitunturin kansallispuisto on pala parasta koillismaalaista tunturija vaaraluontoa. Tykyn painamat kynttiläkuuset ja Riisin laen näkymät Kitkajärven takaisille vaaroille lumoavat talvella hiihtäjän ja lumikenkäilijän. Kevätauringon kultainen kimallus, iltahämyn sininen hetki ja kuutamoyö Koillismaan upeimmissa taigamaisemissa. Kesäisistä rinnesoistaan ja hienoista vaellusreiteistään tunnettuun Riisitunturiin kannattaa tutustua myös talvella. – Nyt on menossa paras tykkyaika, kertoo suunnittelija Pekka Veteläinen Metsähallituksesta. Riisille kannattaa suunnistaa ihailemaan talvista maisemaa. Tunturi on talvella hiljainen, mutta kaunis. Karhut nukkuvat talviunta, mutta porot liikkuvat. Linnuista voi nähdä ainakin kuukkelin, riekon ja korpin. Kansallispuistossa ei saa liikkua moottorikelkoilla, joten rauhalliseen luonnon tarkkailuun on hienot mahdollisuudet. – Riisitunturin kansallispuisto on lähes kokonaan kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolella. Vielä sata metriä korkeammalle kohoavat kolmetoista huippua, joista korkeimmalle nousevat Riisitunturin kaksi lakea.

Lapin lomalla

Ranzoa katsomaan! Varaukset: sales@gulo.fi > www.gulo.fi > www.ranuazoo.com


18

Menovinkkejä 22.2.–1.3.2013 Nokia N8 -matkapuhelimella. Aukioloajat: ma-pe klo 9-17, la klo 10-14, su suljettu Eurooppalaiset naivistit Rukalla -taidenäyttely Euroopan parhaat naivistit esittäytyvät taidenäyttelyssä. Näyttely avoinna 25.1-28.4.2013 RukaArtin taidetalolla. Esillä on toistasataa työtä noin 30 taiteilijalta. Vapaa pääsy. Katuosoite: Rukankyläntie 6, 93825 Rukantunturi, Pauli Rinkinen 040 7242 633 rukaart@rukaart.fi, www.rukaart.fi

Näyttelyt: Hannun jäljet Hannu Hautala luontokuvakeskus Näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä sekä tuoreena teemanäyttelynä ”Jäämeren äärellä”. Vaihtuvat näyttelyt Hannu Hautala luontokuvakeskuksessa 15.1.-30.5.2013 näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä, nimeltään ”Motto: Elämä lyhyt, taide pitkä” sekä tuoreena teemanäyttelynä ”Yön salaperäinen”. Keinutuolin kuvasarjassa voi keinutella Hautalan kuvilla, aiheena ”Kuvakulmia aidan takaa”. Kuukkelisalissa vierailevana valokuvataiteilijana nähdään Kai Kuntola, näyttelyllään ”This is Lake Saimaa Calling”. Hän on kuvannut omaa lähiluontoaan Saimaata ja sen yksityiskohtia

Unto Hutun puutaidetta Oulangan luontokeskuksessa 1.2. - 31.3.2013, ma-su klo 10-16 Unto Huttu on tseoppinutkansantaiteilija, joka sai kipinän ja innostuksen kyseiseen taidealaan vuosia Virossa ollessaan. Puisilla kuvilla on Virossa vuosisatojen perinteet ja niitä löytyy mm. museoista ja antikvaarioista. Puutyö säilyy kuivasta ja kestävästä puusta tehtynä isiltä pojille ja sen arvo ja kauneus vain kasvavat iän tuoman patinan myötä. Oulangan luontokeskuksessa esillä olevat taulut ovat kala-aiheisia, joka sopii näyttelypaikan luontoon enemmän kuin hyvin. Kala-aihe rauhoittaa ja näyttää päivä päivältä aina vain paremmalta, sanovat niitä pidempään tuijotelleet. www.luontoon.fi/oulanka PERJANTAI 22.2.2013 10:00 Yamaha 4-tahtikelkkojen esittely Rukan kylässä 11:00 Head-testikiertue Saaruassa 11:00 Burton Rookie Tour 2013 presented by

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

Mini & Nokia Half Pipe Jam Vuosselissa 16:00 Two for the road Twin Peakissa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 19:00 Jarkko Honkanen & Taiga Ravintola Rukahovissa 19:00 Yömäki 23:55 Zonessa Hausmylly

11:00 Rossignol testikeskus Saaruassa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 17:00 Lasten disco 7-12v. Tellu Nightissa 19:00 Soihtulasku ja ilotulitus Kuru-rinteessä 19:30 Nuorten (13-17v.) disco Tellu Night & Karokessa 21:00 Duo Tornado Coloradon baarissa

LAUANTAI 23.2.2013

KESKIVIIKKO 27.2.2013

13:30 Line & Ride ParkkiSessarit Battery Parkissa 15:00 Kuorojen yhteiskonsertti Kuusamon ja Kajaanin Mieslaulajat. Kuorot esittävät mm. Suomalaisia kansanlauluja, kuusamolaisia sävelmiä. Kuusamotalo. 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 19:00 Jarkko Honkanen & Taiga Ravintola Rukahovissa 22:00 Laura Närhi Ravintola Pisteessä

11:00 Danske Bank Freepark Tour 2013 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 21:00 Duo Tornado Coloradon baarissa 23:55 Zonessa Petri Nygård

SUNNUNTAI 24.2.2013 12:00 Haglöfs Suomi Slalom suurpujottelukisa Saaruassa koko perheelle 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste MAANANTAI 25.2.2013 10:00 Elan / Bollé Snowtour 2013 Saaruassa 19:00 Urkukonsertti Kuusamon Pyhän Ristin kirkossa - Dipl.urkuri Erkki Tyni Kajaanista. TIISTAI 26.2.2013 10:00 Leki Promo RukaStoressa

TORSTAI 28.2.2013 15:00 Rentoa tunnelmaa SkiPub Afterissa 16:00 Twin Peakissa The Band- Jari Parikka 19:00 Hiihtolomalaisten bändi-ilta Ravintola Pisteessä (K-17) 19:00 Rukahovilla tanssittamassa Markku Aro & Diesel 20:30 Orkesteritanssit ravintola Mangossa. Tahdit takaa Frisco. Vapaa pääsy. PERJANTAI 1.3.2013 15:00 Rentoa tunnelmaa SkiPub Afterissa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 19:00 Rukahovilla tanssittamassa Blue Star Ravintola Rukahovissa 19:00 Yömäki 22:00 Elokuu Ravintola Pisteessä 23:55 Zonessa Poju


19


20

R E N N O N M U T K AT O N

IRKKUBAARI RUKAN HUIPULLA avaa ovensa la 16.2.2013 klo 12

Tervetuloa nauttimaan laadukkaita juomia mukavalla palvelulla keskelle Rukan kylää!

Tarjolla kuumia ja kylmiä juomia ja totta kai Champagnea!

TO ja PE after skissä ja illalla

VEUVE CLICQUOT -terassin Pre-avajaiset!

AFTER SKI TI - LA klo 15-18

Tule nauttimaan postikorttimaisemasta ja huikeasta tunnelmasta!

AVOINNA TI - LA klo 15 - 02 SU - MA hiihtopäiviä

Avoinna joka päivä klo 12-18 Juhannuskalliontie 27, RUKA

TWO FOR THE ROAD

Hierontaa Kauppakeskus Kumpareessa Varaukset

Ruka-Info

0400 101 601

Hierojat Arto Mursu 040 523 5540 Osmo Saapunki 0400 589 409

Matkailulehti Ruka 3-2013  

Keski-Suomen hiihtolomanumero 22.-28.2.2013