Matkailulehti Ruka 2-2014 by Pohjoisen Tunturipalvelut Ky

RUKAN JA KUUSAMON ALUEEN MATKAILULEHTI • www.matkailulehtiruka.com

Etelä-Suomen hiihtolomanumero

PLUSMARK

Kesän parhaat toimitusajat nyt jaossa!

Tilaa 100 -sivuinen

TALOKIRJA PYYDÄ HYVÄ TARJOUS. Myös luotettavasti valmiiksi asennettuna.

Myynti Oulu Erkki Korkalainen, gsm 0400 927 920 erkki.korkalainen@polarhouse.com Myynti Lappi Olavi Vanhapiha, gsm 0400 543 391 olavi.vanhapiha@polarhouse.com

Nro 2 – 2014

14. – 20.2.2014

Hiihtolomien tapahtumatarjonnassa kaikille jotakin

ydäntalven kääntyessä hiihtolomakauden vilskeeseen pyörähtää käyntiin toden teolla myös tunturin tapahtumatarjonta. Etelä-Suomen hiihtolomaviikolla Rukalla nähdään tuttuun tapaan tasokkaita esiintyjiä, ja Rukan ohjelmien lisäksi tarjolla on paljon tekemistä lapsille ja lapsiperheille ympäri Kuusamoa.

Ohjelmapalveluyritysten viikkoohjelmien, erilaisten testi- ja esittelytapahtumien ynnä muun ohella talven ensimmäisen hiihtolomaviikon ohjelmaan kuuluu myös liuta muita tapahtumia. Vauhdikkaan lähdön lomaan aikuisille tarjonnee mm. Ravintola Zonessa perjantaina ja lauantaina 14.15.2 vietettävä Romantiikkaa & Erotiikkaa -viikonloppu. Ravintola Rukahovissa perjantaita 14.2 vietetään puolestaan Bailuperjantain merkeissä. Vauhtia iltaan tuo Reggae - ja rap vaikutteinen Kuningasidea -bändi. Lauantaina Hovissa teemana on puolestaan Tanssilauantai, ja tanssit tahdittaa monipuolinen Ilkka Hakala & Sonetti -orkesteri. Meneillään olevia olympialaisia seurataan toki tiiviisti myös tunturissa, ja jos ja kun kisaamaan alkaa tehdä mieli itsekin, niin se onnistuu sunnuntaina 16.2 Haglöfs Suomi Slalom ta-

pahtumapäivän ja suurpujottelukisan merkeissä Saaruassa. Tapahtumakylä aukeaa paikan päällä klo 10 ja koko perheen SuomiSlalom suurpujottelukisa on vuorossa klo 12. Tiistaina 18.2 saadaan nautittavaksi silmänruokaa, kun Kuru-rinteessä lasketaan näyttävä soihtulasku ja ilta huipentuu ilotulitukseen. Samana iltana pääsevät discoilemaan myös lapset sekä nuoret Tellu Nightissa - klo 16-18 discoon ovat tervetulleita alakouluikäiset 6-luokkalaisiin saakka, ja klo 19-21 vuoron saavat yläasteikäiset nuoret.

Hiihtolomaviikon kääntyessä lopuilleen meno ei kun paranee, sillä torstaina 20.2 vuorossa ovat Junioreiden Hiihtolomabileet Pisteessä. Illan bändinä on Haloo Helsinki!, ja showtime on klo 20.30. Keikan jälkeen ilta jatkuu limudiscolla klo 24.00 saakka. Illan yläikäraja on 17v. (poislukien lasten huoltajat). 10-vuotiailla tai nuoremmilla junnuilla on oltava huoltaja mukanaan. Myös vanhemmat sisarukset voivat toimia huoltajina - ja lasten viihtyessä limudiscossa vanhemmilla on puolestaan oivallinen hetki nauttia illallista pitkän kaavan mukaan herkutellen. Haloo Helsinkiä pääsee näkemään ja kuuntelemaan toki myös vanhempi hiihtolomakansa, sillä bändi heittää

Pisteessä toisenkin keikan heti perään eli perjantaina 21.2. Showtime on klo 23.30, ja DJ aloittaa illan bileet jo klo 22.00.

Hiihtolomien aikana on avoinna myös nuorten oma kahvila Reili. Rukan hiihtostadionilla sijaitsevan Reilin tarjontaan kuuluu kaikenlaista tekemistä, oleilua, kaakaota, pelailua, iltakahviloita ja juttelua. Nuorten oma kahvilan aukioloajat ja ohjelman voi tarkistaa www.ruka.fi/reili tai FB: Reili - Ruka. Rukan hiihtolomakauden pyörähtäessä käyntiin avoinna ja käytössä ovat luonnollisesti myös kaikki rinnealueet. Perjantaisin rinteisiin pääsevät myös yökyöpelit, sillä huhtikuun alkupuolelle asti rinteet ovat joka perjantai auki klo 23 asti. Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi tunturissa riittää yllin kyllin muutakin nähtävää, tehtävää ja koettavaa. Tarkimmat ja ajantasaisimmat tiedot Rukan talvesta ja tapahtumista löytyvät Rukan talvisivuilta www.ruka.fi, ja rinteiden tarkat tiedot ovat puolestaan nähtävillä rinnesivuilta ski.ruka.fi Sivustojen Tapahtumat-osiosta löydät viikko-ohjelmien ja rinnetapahtumien aikataulujen lisäksi myös Rukan ja Kuusamon ravintoloiden tarkat ohjelmat ja esiintyjätiedot.

Matkailulehti Ruka kymmenen vuotta

asan kymmenen vuotta sitten ilmestyi lehtemme ensimmäinen numero EteläSuomen hiihtolomalaisille. Alkuperäisenä ajatuksena oli tuottaa matkailijoille ja myös kuusamolaisille mukavaa luettavaa ja ajankohtaisia uutisia sekä menovinkkejä Kuusamon ja Rukan alueelta. Lehti ilmestyy noin 14 kertaa vuodessa, ja Kuusamon sekä Rukan yli 50 jakelupisteen lisäksi Matkailulehti Ruka on saatavilla myös Taivalkoskella, Posiolla ja Sallassa, lisänä hiihtokauden mökkijakelu lauantaisin n.

1500 mökkiin Rukan alueella. Alusta alkaen oli selvää, että pyrimme tuomaan sisältöön jotain uutta sitä mukaa kun tekniikka ja mahdollisuudet antavat myöden. Vaikka paperiversio ei sormiin aina tarttuisikaan, näköislehteä pääset lukemaan osoitteessa www.matkailulehtiruka. com. Sähköisen version sivuilta löydät lisäksi mm. videota – jatkossa kasvavissa määrin. Näköislehdessä olevaa mainosta klikkaamalla pääset kätevästi ilmoittajan omille internetsivuille. Alkuvuodesta 2011 otimme en-

simmäisenä lehtenä Suomessa käyttöön QR-koodin. Sen avulla esim. älypuhelimella pääsee näppärästi linkitetylle nettisivulle. Nyt kymmenen vuoden jälkeen voinee todeta, että olemme onnistuneet ajatuksessamme. Tästä kaikesta kuuluu suurin kunnia teille, hyvät lukijat ja lehdessämme ilmoittavat yrittäjät. Kiitos! Pyöreiden vuosien täyttyessä ensimmäinen hiihtolomanumero jaetaan myös jokaiseen talouteen Kuusamossa.

Eki Karjalainen viihtyy myös talvisessa luonnossa, mutta parhaina reissuina hän pitää kesäisiä kalastusretkiä.

Kolmen brandin opas Ruka Pro Guidesin Eki Karjalainen kouluttaa uusia eräoppaita 25 vuoden eräopaskokemuksella. Pohjoisen luontoon töihin haluavan kannattaa hänen mukaansa kasvaa kolmen brandin oppaaksi. – Ensimmäinen brandi on, kun uusi eräopas alkaa luomaan itselleen sellaista omaa brandia, että kaikki haluavat lähteä hänen mukaansa. Ammattitaitoinen eräopas on todellinen moniosaaja. Jotta voisi työllistää itsensä ympäri vuoden, pitää tuntea sekä kesä että talvi; niin luonto, eläimet, kasvit, aktiviteetit kuin välineetkin. Oppaan pitää osata liikkua luonnossa ja suunnistaa, tehdä tulet, kalastaa ja metsästää. Erilaiset lupakoulutukset pitää olla suoritettuna. Hänellä pitää olla myös paikallistuntemusta, pelkkä luonnontuntemus ei riitä, vaan pitää tuntea myös alueen kulttuuri ja historia, ja se miten seudulla eletään. – Käytännön tietojen ja taitojen lisäksi pitää osata vielä viihdyttää. Ihmiset tykkäävät kuunnella tarinoita, kun istutaan nuotiolla.

Eki Karjalainen kouluttaa uusia erä- ja kalastusoppaita Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy:ssä. Karjalainen itse opiskeli peruskoulun jälkeen metsäalaa.

Hän työskenteli kaksi vuotta myös rajavartijana. – Molempia ammatteja yhdisti luonto, ja toimiston kattona oli taivas. Vuonna 1989 Kuusamossa alkoi eräopoaskoulutus samassa oppilaitoksessa, jossa Karjalainen nyt itse opettaa tulevia oppaita. – Ajattelin, että tuo voisi olla mukava työ. Silloin ei ollut ammattitutkintokoulutusta kuten nyt, vaan yhdeksän kuukauden mittainen kurssi. Nykyään eräoppaan tutkinnon perusteissa on tarkkaan lueteltu, mitä taitoja tutkintoon vaaditaan. Kurssin jälkeen Karjalainen sitten ryhtyi pitkään työrupeamaan eräoppaana. – Työelämän vaatimusten tunteminen helpottaa opettamista. Käytän omia kokemuksiani hyväksi opetuksessa. Käytännön esimerkki avaa paremmin erilaiset tilanteet kuin pelkästään se, että kerrotaan, miten niissä kannattaa toimia.

Kolmen brandin oppaan toinen brandi tulee siitä, että työssään opas rakentaa myös sen

ohjelmapalveluyrityksen brandia, jonka palveluksessa työskentelee. Yritys hyötyy siitä, että hyvä opas houkuttelee asiakkaat palaamaan vuosi vuoden jälkeen uudestaan. – Eräopas on yrityksen käyntikortti. Kun oppaalla on ympärivuotiset tiedot ja taidot hallussa, hän puhuu vähintään englantia tai jopa venäjää, hänellä on motivaatio ja asiakaspalvelu kohdallaan ja hän on valmis päivittämään osaamistaan jatkuvasti, siinä on huippuyksilö, josta yritykset ovat valmiita kilpailemaan. Usein kysytään, elääkö eräoppaan työssä, ja Karjalaisella on vastaus: – Hyvät elävät.

Kun kaikki edellämainitut asiat ovat kunnossa, on kolmannen brandin vuoro. – Se on brandipullo, jonka tyytyväinen asiakas antaa oppaalle, ja jonka hän voi viedä kotiin ja avata puolison kanssa. Eräoppaan työ nimittäin koettelee myös perhettä. Opas joutuu usein olemaan pois kotoa iltaisin, viikonloppuisin ja juhlien aikaan. – Oppaan pitää ymmärtää, että sesonkiaikana tehdään pitkiä päiviä, pannaan tunteja pankkiin ja hiljaisena aikana ollaan sitten vapaalla.

H Maassamme on kaksi virallisesti nimettyä sotatietä. Raatteen tie on Talvisodan 20 kilometrin pituinen taistelutie Suomussalmella ja Rukajärven tie on Suomen puoleiselta osaltaan 44 kilometrin pituinen Jatkosodan taistelutie Lieksan alueella. Rukajärven tiehen luetaan kuitenkin myös se osa tiestä, joka ulottuu aina Rukajärvelle saakka, jolloin sen kokonaispituus on Lieksasta Rukajärvelle on n. 230 km.

Asiakkaan elämys on oppaankin elämys Eki Karjalaisen omia lempireissuja ovat luonnontuntemukseen perustuvat retket, joilla edetään rauhallisesti, tunnistetaan kasveja, eläimiä ja kaloja, valmistetaan ruokaa ja nautitaan luonnossa olemisesta. – Kalastusretkillä ensin kalastetaan verkoilla, katiskalla, perholla tai pilkillä, sitten käsitellään kala ja valmistetaan tuoreesta kalasta ruokaa tulilla. Syntyy iso kokonaisuus, jossa asiakkaalle selviää, miten luonnon antimia voidaan hyödyntää. Karjalainen pitää tavoitteenaan, että asiakas saa retkiltä jonkin uuden tiedon tai taidon, jota hän voi hyödyntää elämässään. Parhaimpia elämyksiä eräoppaalle ovat hetket, jolloin asiakas pääsee kokemaan jotain, mitä on pitkään tavoitellut. Karjalaisella on eräs tuttu asiakas, joka on toistakymmentä vuotta käynyt Kuusa-

H Rukajärvi on keskuskylä (karjalaksi Rugarvi, ven. Ру́гозеро, Rugozero) maalaiskunnassa Karjalan tasavallassa Mujejärven piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Rukajärven itärannalla 84 kilometriä maanteitse Mujejärveltä koilliseen. Vuonna 2012 Rukajärven kylässä asui 753 asukasta. H Enni Rukajärvi on kuusamolainen lumilautailija. Hänestä tuli Espanjan La

mon kairoissa. Kalastus- ja metsästysretkiltä oli lopulta saatu kaikki, paitsi ukkometso. – Lokakuulle oli varattu kolme metsästyspäivää, ja ajattelin, että nyt metso pitää saada. Löysin metson, ohjasin asiakkaan sadan metrin päähän ja jäin taaemmas odottamaan laukausta, jota ei tullut. Kymmenen minuutin päästä menin katsomaan, mistä oli kyse, ja asiakas kertoi, ettei näe lintua. Karjalainen rupesi yhdessä asiakkaan kanssa säätämään kiikarin etäisyyttä ja tarkkuutta, ja lopulta tämä sanoi tyytyväisenä, että nyt hän näkee linnun. – Kehotin ottamaan paksuimman kohdan tähtäimeen ja laukaisemaan puristamalla. Lintu putosi. Asiakas otti heti kuvia ja lähetti ystävilleen tekstiviestejä, että nyt se onnistui. Häntä katsellessa tuli mieleen, millainen kokemus ensimmäisen metson kaataminen itselleni nuorena poikana oli.

Molinassa slopestylen kautta aikojen ensimmäinen maailmanmestari tammikuussa 2011. Vuonna 2014 hän voitti slopestylen hopeaa Sotšin olympialaisissa. Hän on kotoisin Rukatunturin kainalosta Kuusamon Rukajärven kylästä, joka puolestaan ei liity sotiin, teihin, Karjalan tasavaltaan eikä yllä mainittuun nimikaimaansa muutenkaan mitenkään.

Kunnostustiedot löytyvät myös netistä

Monipuoliset hiihtoreitit vetävät laduille Ruka-Kuusamon latuja on syksyn ja alkutalven mittaan avattu luonnonlumelle kelin ja lumitilanteen kehittymisen mukaan. Talvella 2013-2014 latujen kunnostus kohdennetaan suosituimmille latureiteille Rukan ja Kuusamon taajaman alueilla. Kaikkiaan latureittejä löytyy yhteensä noin 200 kilometriä.

ukan alueella latuja on kaikkiaan noin sadan kilometrin verran. Rukan latujen kunnossapitoon on määritelty seuraava järjestys: 1) Rukan alueen ladut: Saaruan valolatu, Ympärysreitti ja Vuosselin reitti, 2) Valtavaaran reitti, Talvijärven koiralatu, 3) Pyhävaaran reitti, 4) Kuontivaaran reitti sekä Stadionin reitti. Rukan ladut ajetaan lumisateen päättymisen jälkeen viimeistään 12 tunnin sisällä, sekä ajalla 15.2.-15.4. päivittäin. Muut reitit ajetaan loppuviikosta, yleensä torstaina tai perjantaina. Jos tiedossa on lumisadetta, ladut ajetaan vasta lumisateen päättymisen jälkeen. Kunnostus tapahtuu telamaasturilla ja baanaa löytyy niin perinteisen tyylin kuin luistelunkin harrastajille. Rukan alueen maastohiihtäjille passeleista palveluista löytyy Rukankylän tarjonnan ja Stadionin pukuhuoneiden ohella myös lukuisia kahviloita (Pitäjän Pirtti, Riipisen riistakahvila, Pizzeria Ruka, Vuosselin pirtti), latukahviloita (Uuttusuon maja, Korpikahvila Tahkolanrannalla, Lammintupa Vuosselin reitillä, Kuontivaaran kotakahvila Kuontivaaran reitillä ja Viipuksen kotalaavu Konttaisen reitillä) sekä mm. Valtavaaran ja Vuosselin kotalaavut.

Kuusamon keskustassa hiihtoreittejä piisaa noin 40 kilometrin verran. Petäjälammen, Tolpanniemen sekä Munakan alueilta löytyy useita 1-5 kilometrin mittaisia latuja, joista osa on myös valaistu. Kaikkia em. alueet yhdistää myös koko Kuu-

samon keskustaajaman kiertävä, 17 kilometrin mittainen yhdyslatu. Keskustassa hiihteleville palveluitaan tarjoavat latujen läheisyydessä mm. Sokos Hotel Kuusamo sekä Kuusamon Tropiikki, ja kahviloista mm. Liikuntakeskus, Keilahalli, Karhuntassu ja Petäjälammen Herkku Oy. Yhdysladun varrelta löytyy paikoin myös pöytiä ja penkkejä. Keskustaajaman latujen kunnostus tapahtuu samalta pohjalta kuin Rukallakin ja niin ikään telamaasturilla. Latuakin löytyy molemmille hiihtotavoille. Pitäjän alueella on lisäksi kymmeniä kilometrejä muita latuja, joiden ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaavat paikalliset maamiesseurat ja kyläyhdistykset. Valaistuja latuja löytyy ainakin Kemilästä, Kurkijärveltä, Käylästä, Maaselästä, Nuorisokeskus Oivangista, Penttilästä, Poussusta, Sossonniemeltä, Taivallahdelta, Vasaraperästä ja Vuotungista.

Ladulle pääsee Kuusamossa koirankin kanssa. Tämä onnistuu kolmella latureitillä: Rukalla sijaitsevilla 2 km Talvijärven ympärysreitillä sekä 20 km Kuontivaaran lenkillä (nykyisin tämä suosittu latu on kaksisuuntainen, joten myös lyhyemmän lenkin hiihtäminen on mahdollista). Kuusamon taajamassa koirahiihto on puolestaan sallittua koko 17 km mittaisella Ympärysladulla. Koiran tulee myös hiihdettäessä olla kylkettynä, eikä se saa aiheuttaa haittaa latureitillä liikkuville tai rikkoa perinteisen

latua. Omistajan tulee kerätä koiran jätökset pois ladulta.

15.2. alkaen avoinna on myös Oulangan erämaareitti, joka kulkee Oulangan luontokeskuksesta kansallispuiston halki 23 kilometrin matkan aina Juumaan saakka – reitillä pääseekin hiihtäen tai lumikengillä ihailemaan kansallispuiston upeita talvisia maisemia.Tasoltaan reitti on vaativa, ja sillä on varauduttava myös kantamaan suksia. Reitin varrelta löytyvät autiotuvat Ansakämppä ja Jussinkämppä. Reitti kunnostetaan kerran viikossa moottorikelkalla ja lanalla, eli reitillä ei ole latu-uraa. Reittiä ei ole myöskään valaistu. Muuallakin Oulangan kansallispuistossa voi liikkua omatoimisesti myös talvisin, ja esim. lumikenkäilemään pääsee suoraan Oulangan luontokeskuksesta. Rytisuon lumikenkäilyalue on Oulangan luontokeskuksesta lähtevä talvireitti, joka vie kulkijan lumen verhoilemiin valoisiin mäntymetsiin, pieniin suoaukeisiin ja rauhallisiin jokivarsimaisemiin. Aluetta rajaa Rytisuon luontopolku, joka so-

veltuu hyvin lumikengillä kuljettavaksi. Rytipuron varressa on tulentekopaikka. Kiutakönkään 1 km nähtävyyspolku puolestaan on patikoitavissa pääosin myös talviaikana. Samoin Pieni Karhunkierros on yleensä (kovimpien lumipyryjen ajankohtia lukuunottamatta) kulkukelpoinen ainakin Myllykoskelle ja Jyrävälle asti; muulla osalla reittiä voi tarvita lumikenkiä. Kansallispuistoon suuntautuvia retkiä suunnitellessa on hyvä huomioida, että Oulangan luontokeskus on suljettu talvikauden 2013-14 aikana näyttelyrakentamisen vuoksi. Asiakasneuvonta tapahtuu puhelimitse ja sähköpostilla arkisin klo 9-16. Luontokeskus on kuitenkin ennakkovarauksesta avoinna ryhmille, ja mahdollisia ovat myös ryhmäopastukset maastoon.

Kuusamon ja Rukan alueen latujen ajankohtaisimmat aukiolo- ja kunnossapitotilanteet voi näppärästi tarkistaa reaaliaikaisesta Kuusamon latureittipalvelusta, joka löytyy netistä osoit-

teesta www.mski.fi/kuusamo Palvelusta löytyvät tarkat latukartat, ja se kertoo myös latujen kunto- ja huoltotiedot (milloin latu on viimeksi huollettu tai ladun kunto todettu) sekä tyylin, pituuden ja valaistuksen. Hiihtoreittien kunnossapidon seuranta onnistuu kätevästi myös puhelimilla osoitteesta www.mski.fi/mobile.kuusamo Perinteisiä latukarttojakin on saatavilla mm. Liikuntakeskuksesta, kaupungintalolta, hotelleista, kirjakaupoista, urheiluliikkeistä ja matkailuyrityksistä.

Edellä mainittu www.mski. fi/kuusamo -osoite kannattaa laittaa muistiin kaikilla moottorikelkkailunkin ystävillä – sieltä kun latutietojen ohella löytyvät myös Kuusamon alueen moottorikelkkareittien huoltotiedot. Palvelu kertoo milloin reitti on viimeksi huollettu, sekä reitin pituuden. Klikkaamalla reitin nimeä paikantuu reitti kartalle, reittien värit kartalla kertovat kunnostustiheyden ja viivan tyyppi kertoo luokan (reitti tai ura).

KEVÄTRIEHA OULANGAN LUONTOKESKUKSESSA Koko perheen kevätrieha Oulangan luontokeskuksessa 18.2. ja 25.2. klo 11 – 15 Lumenvalkeaa tunnelmaa ja talvisia touhuja, reipasta retkimeininkiä ja vauhdikasta valjakkokyytiä! Tilaisuuteen on vapaa pääsy! Oulangan luontokeskus, Liikasenvaarantie 132, 93999 Kuusamo puh. 040 7325 615, oulanka@metsa.fi www.luontoon.fi/oulanka

TERVETULOA! Päähkänän maisemia. Kuva: Mari Limnell.

Karhunkierros mukana Vuoden Retkikohde 2014 -kilpailussa

Äänestysaikaa sunnuntaihin 16.2. Vuoden retkikohde 2014 -kilpailun teemana ovat retkeilyreitit, joilla on mittaa vähintään 20 kilometriä ja joiden varrella on maastoyöpymismahdollisuus sekä muita palveluita. Mukana kilpailun finaalissa on yhdeksän upeaa suomalaiseen luontoon johdattavaa retkeilyreittiä – monelle tuttu Karhunkierros on itseoikeutetusti mukana kilpailussa. Kuohuvien koskien, jylhien kanjonien, rauhaa huokuvien metsien ja avarien vaaramaisemien halki kulkijan johdattava Karhunkierros on tarjonnut ikimuistoisia vaelluselämyksiä jo pian 60 vuotta, sillä sen ensimmäiset osuudet on merkitty vuonna 1954. Legendaarisesta karhun kiertämisen tunnelmasta ja henkeäsalpaavista maisemista nauttivat tuhannet kulkijat vuosittain ja reittiä palveluineen onkin kehitetty jatkuvasti. Viime kesänä vaeltajia opastamaan asennettiin uusi viitoitus ja lyhyempien päiväreittien muodossa löytyy

jokaiselle sopiva annos upeita näkymiä ja raitista ilmaa. Kilpailu ratkaistaan yleisöäänin, joten nyt tarvitaan Karhunkierroksen ystävien aktiivisuutta. Karhunkierrosta voi kannustaa voittoon internetis-

sä osoitteessa goexpo.fi. Yllä oleva QR-koodi vie suoraan äänestyssivulle. Äänestysaika päättyy sunnuntaina 16.2. ja kilpailun voittaja julkistetaan GoExpo-messujen avajaispäivänä 7.3.2014.

LÄÄKÄRIASEMA BENE RUKA +358 (40) 70 77 123 Karhunkierros on kuulu riippusilloistaan. Kuva: Juho Leppikorpi.

Lääkäripäivystys Doctor - Call Kauppakeskus Kumpare, Ruka

Lumen rakennetta tutkimalla voidaan arvioida vyöryn riskiä.

Onneksi tässä on käynnissä vain pelastusharjoitus.

umivyöryt kuuluvat siihen sarjaan luonnonilmiöitä, jotka on yleensä totuttu yhdistämään vuoristoseuduille tai vähintäänkin pohjoisimman Lapin tunturialueille. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa riski on kuitenkin todellinen myös mm. Rukan alueella, muistuttaa lumivyöryasioihin perehtynyt Rukan hiihtokoulun hiihdonopettaja Heikki Vartiovaara. – Pitkään samasta suunnasta puhaltaneen tuulen vaikutuksesta kinostuneet lumilipat, jyrkkyydeltään 24-35 -asteiset rinteet joissa lumi on kerrostunut, tai kun lumi on kasautunut paljaiden kallioalueiden päälle, joissa ei ole kasvillisuutta sitomassa lumikerroksia paikalleen. Epävakautta lumipatjaan varsinkin kalliopaikoilla aiheuttavat myös maapohjan lämpötilanvaihtelut kasvillisuuden peittämiin alueisiin verrattuna, luettelee Vartiovaara lumivyöryjen yleisluontoisia ennusmerkkejä. – Muutoinkin lumivyöryn syntyminen vaatii erityiset olosuhteet, kuten runsaita lumisateita tai keväällä esim. kelien äkillisesti lämmetessä tapahtuvaa lumen sohjoutumista. Tällöin lumen pintakerrokset kostuvat niin raskaaksi, etteivät alemmat kerrokset jaksa sitoa niitä, ja lumi lähtee vyörymään. – Vaaraa lisää entisestään se tunturien lumilla yleinen ilmiö, että lumen alemmat tai välissä olevat kerrokset ovat rakeutuneet, Vartiovaara valottaa.

että mikäli on tuullut idästä parikin vuorokautta lumisateen kera, ovat vyöryt mahdollisia Eturinteiden puolella sekä hyppyrimäkien alueella. Ja länsituulen vallitessa riskit löytyvät vastaavasti toiselta puolen tunturia. Hoidetuilla rinnealueilla laskeminen on nykyään käytännössä poikkeuksetta turvallista myös lumivyöryjen osalta. Vyöryvaarallisten paikkojen tarkemmista koordinaateista puhuttaessa Vartiovaara luettelee kuitenkin koko joukon varsinkin vapaalaskijoille tuttuja paikannimiä – aloittaen itse Rukatunturista. – Hyppyrimäkien alue, Rukan huipulta Saaruaan suuntaan laskettaessa, sekä Pirunkurun seutu. Se tosin on yleensä aika hyvin poljettu, mutta esim. kevätkeleillä siellä on olemassa sohjovyöryn vaara. Eturinteen Lumihauta on niin ikään vyöryherkkä; varsinkin jos sen yläpuolelle on tuulen johdosta kasautunut lumilippa, niin sehän tulee sieltä ennemmin tai myöhemmin varmasti alas. Paikassa onkin vyörynyt jo tällekin talvelle, mainitsee Vartiovaara. Vyöryherkkiä paikkoja löytyy myös lähialueilta. – Valtavaaran kalliopahta, Valtavaaralta Konttaisen suuntaan oleva notkelma sekä koko Konttaisen alue. Lumilautailijoiden suosiossa on myös alue Saaruan kukkuloilta Pessarille päin, ja Pyhävaarastakin löytyy paikkoja, joissa lumi voi vyöryä, Vartiovaara jatkaa.

– Jos vyöryyn joutuu, ei siinä yleensä ehdi kissaa sanoa – tunne on sama kuin jos matto vedettäisiin jalkojen alta täysin varoittamatta kertaheitolla pois. Tällöin ei saa jähmettyä paikoilleen, vaan sen sijaan tulee pyrkiä välittömästi laskemaan vyöryn alta pakoon. – Jos tässä ei kuitenkaan onnistu ja lumeen kaatuu, on välineistä päästävä heti eroon ja yritettävä ikään kuin uimaliikkeiden avulla kellumalla kaikin keinoin pitää pää pinnalla. Menosuuntaan vyöryn matkaan joutuessa ei voi paljoa vaikuttaa, mutta oman asennon suhteen on pyrittävä aina pitämään jalat alaspäin. Tällöin esteen, puun, kiven tms. eteen sattuessa iskun ottavat vastaan jalat – eikä pää, toteaa Vartiovaara käytännöllisesti. Turvallisuuden kannalta eittämättä oleellisimpiin asioihin kuuluu myös se, että hoidettujen rinteiden ulkopuolisille alueille ei koskaan lähdetä yksin. Kaverinkaan kanssa ei kuitenkaan mennä käsi kädessä, vaan toiseen on pidettävä riittävästi väliä niin siirtymätaipaleilla, kuin myös ja ennen kaikkea itse laskemisenkin aikana. – Tällöin jälkien ym. merkkien havainnointi on helpompaa ja vyöryn sattuessa avun saanti nopeutuu. Ja jos kaveri joutuu vyöryyn, seurataan hänen kulkureittiään vyöryn matkassa niin pitkään kuin hän on näkyvissä ja painetaan se tarkoin mieleen. Tällä helpotetaan ja nopeutetaan etsintöjen suuntaamista huomattavasti.

Vartiovaaran mukaan Rukalla riskipaikat ovat lumivyöryvaaran kannalta selkeitä ja hyvin tiedossa. – Yleensä ottaen voidaan sanoa,

Mikäli pääsee käymään niin, että lumi lähtee vyörymään, ovat Vartiovaaran toimintaohjeet tilanteeseen selvät.

Vaikka lumivyöryt yleensä yhdistetäänkin lähinnä Alppi- ym. vuoristomaisemiin, muistuttaa Vartiovaara riskin olevan todellisen myös meidän

olosuhteissamme. – Pieniä ja isompia vyöryjä tapahtuu em. paikoilla käytännössä joka talvi, ja valitettavia vahinkojakin niissä on vuosien varrella sattunut. Tällaisilta välttymisessä avainasemassa onkin aina terve järki ja vallitsevan sään sekä ympäristön aktiivinen havainnointi, kiteyttää Vartiovaara ja jatkaa, että hoidettujen rinteiden ulkopuolella liikuttaessa tulee aina tarkkailla kulkuaan – myös taaksepäin. – Jos esimerkiksi edellä menevän, taikka omilta jäljiltä lumi lähtee laattoina valumaan alaspäin, niin ollaan todella vaarallisilla paikoilla. Toinen vaaraa ilmaiseva merkki on, mikäli lumen pintaan on muodostunut ns. tuuliaaltoa – tämä kertoo lumen olevan kerrostunutta, jolloin vyörymisen vaarakin on ilmeinen. Lumivyöryjen todennäköisyyttä voi haarukoida myös Ilmatieteen laitoksen laatimasta Lumivyöryindeksiennusteesta. Ennuste laaditaan päivittäin kuudelle Pohjois-Suomen tunturialueelle ml. Ruka, koskien kulloinkin kuluvaa sekä kolmea seuraavaa vuorokautta. – Ennusteet ovat kuitenkin parhaimmillaankin vain yleistä suuntaa antavia, eikä niissä välttämättä ehditä ennakoida kaikkia paikallissäässä tapahtuvia käänteitä. Kelien ja varsinkin tuulessa sekä lämpötiloissa tapahtuvien muutosten tarkkailu onkin vyöryiltä välttymisen kannalta erittäin tärkeää, Vartiovaara painottaa. – Eli mikäli niitä elämyksiä tahdotaan lähteä hakemaan rinteiden ulkopuolisilta alueilta, muistetaan tarkkailla säätä ja lunta – ja pidetään matkassa aina se terve järki.

Suomen Punaisen Ristin seitsemän ohjetta maastoon Seuraavassa SPR:n perusohjeistus maastoon talviolosuhteissa lähtevälle. Ja vaikka osa ko. ohjeisiin liittyvistä tilanteista saattaa ainakin normaalin sunnuntaiiltapäivähiihtelijän silmin hieman kaukaisilta vaikuttaakin, on niihin hyvä tutustua ja miettiä omia toimintavalmiuksiaan mahdollisen hätätilanteen tullen. Sellainen kun ei tule kello kaulassa. 1. Suunnittele reittisi • Ota huomioon sääolosuhteet. Muista, että sää voi

Kevätrieha Oulangalla Oulangan luontokeskuksen pihamaalla ja lähiluonnossa lumiriehaillaan 18. ja 25.2. perinteisen Kevätriehapäivän merkeissä. Tapahtumassa koko perheelle suunnattuja aktiviteetteja: mäenlaskua, lumipallonheittoa, lumenveistosta, leikkimielisiä kilpailuja ja lumikenkäreitillä luonnontunnistustehtäviä. Eräsusi Huskies järjestää pientä maksua vastaan koiravaljakkoajelua ja Hiking Service perehdyttää talvisen retkeilyn saloihin. Luontokeskuksen kahvila SafariCafe on avoinna tapahtumapäivinä tarjoten kohtuuhintaan lämmintä keittoa ja pientä purtavaa. Lumisten touhujen ohessa pääsee kotaan lämmittelemään ja nauttimaan lämpimästä mehusta. Tapahtumaan on vapaa pääsy ja se järjestetään yhteistyössä Kainuun Ammattiopiston matkailuoppaiden sekä EräSusi Huskies, Hiking Service ja SafariCafen kanssa.

Oulangan luontokeskus suljettuna Oulangan luontokeskus on suljettu pysyvän näyttelyn uusimisen johdosta, lähiluonnossa on retkeilijöiden käytössä seuraavat palvelut • Luontokeskuksen pysäköintialueen laidassa kuivakäymälä • Kiutakönkään tulentekopaikka sekä heti valmistuttuaan, 1,2 km päässä luontokeskuksesta sijaitseva uusi katettu tulentekopaikka (uusi tulipaikka valmistuu keväällä 2014) Majoitusta voi tiedustella Oulangan tutkimusasemalta, yhteydenotot virka-aikana klo 8 – 15:45 puh. 040 167 8999, oulanka(at)oulu.fi

• • •

•

muuttua yllättävän nopeasti. Älä uhmaa luonnon voimia: lumimyrskyjä, virtaavaa vettä ym. Jos et tunne paikallisia olosuhteita, pyydä ja kuuntele neuvoja. Ilmoita lähtöaikasi, suunniteltu reitti ja paluuaika ystävillesi, alueen info-pisteeseen, suksivuokraamoon tai hotellin vastaanottoon. Ilmoittaudu palattuasi.

2. Älä lähde maastoon yksin, äläkä jättäydy tai eroa ryhmästäsi • Kirjoita nimesi tupien ja kämppien vieraskirjoihin. • Pysy merkityillä reiteillä. Lue reitin varrella olevat opasteet huolella.

•

Muista jyrkissä rinteissä lumivyöry- tai sortumavaara.

• •

3. Arvioi oikein kuntosi ja terveydentilasi • Varo uskottelemasta olevasi parempikuntoinen kuin olet. • Tunne rajasi. Tunturimaasto on arvaamaton ja täynnä yllättäviä tilanteita. • Pukeudu oikein. Tuulta pitävät, mutta hengittävät vaatteet ovat parhaat. • Paleleminen alkaa sormista ja varpaista. • Muista, että tuuli moninkertaistaa pakkasen vaikutuksen. 4. Tuntureilla ja metsässä suuntavaisto pettää helposti

•

Ota aina mukaasi kartta ja kompassi. Ota lyhyellekin retkelle evästä väsymystä karkoittamaan. Pidä aina mukanasi tulentekovälineet.

5. Jos eksyt tai väsyt, leiriydy tai hakeudu suojaan ajoissa • Väsyneenä ja viluisena on vaikea leiriytyä kunnolla. • Jos alat palella, älä jää pakkaseen lepäilemään - älä pysähdy. • Jos olet epävarma sijainnistasi tai oikeasta etenemissuunnasta älä lähde harhailemaan, vaan säilytä harkintakykysi. Käänny takaisin riittävän ajoissa mikäli tulojälkesi näkyvät, tai etsi hyvä

• •

suoja. Pidä itsesi lämpimänä liikkumalla ja tekemällä tulet. Älä jää lumikuoppaan lepäämään huonoissa varusteissa.

6. Tärkein asia leiriytyessäsi on: Tee tulet ja pidä itsesi lämpimänä 7. Pysy joka tilanteessa rauhallisena – älä menetä harkintakykyäsi Varustaudu aina pahimman varalle. Suhtaudu ohjeisiin ja varoituksiin vakavasti. Vastuu on sinulla itselläsi! HÄTÄTAPAUKSISSA SOITA 112 Lähde: SPR

- The Natural Choice Peski -anorakki ja Tundra -housut vihreänä ja sinisenä säänkestävästä 100% Ventile® -puuvillasta tunturiretkeilyyn. Saatavana Partioaitasta.

Tunturi. Luonnon muotoilema. Sasta. Aktiivista tuotekehitystä äärioloissa.

Luottokumppanisi kaikkeen ulkoiluun. sasta.fi

Taikamatolla taidot haltuun

loittelijan kannattaa mennä rinteisiin hiihtokoulun kautta. Kouluun ovat tervetulleita myös pienistä pienimmät laskettelijanalut. – Meillä annetaan tunteja jo kolmivuotiaille, kertoo Rukan Hiihtokoulun johtaja Maaria Pieviläinen. – Pienen lapsen kohdalla kysymme vanhemmalta, onko lapsella jo maastohiihtokokemusta, joka olisi hyvä juttu, mutta ei pakollinen. Ennen vanhaan oli itsestään selvää, että kaikki lapset olivat hiihtäneet ennen mäkeen tuloa, mutta ajat ovat muuttuneet eikä etelän lumitilannekaan ole paria viime vuotta lukuunottamatta antanut mahdollisuuksia hiihdon harjoitteluun. Toiseksi hiihtokoulussa varmistetaan, onko lapsella itsellään hinku mäkeen. Ihan aina ei niin ole, mutta valtaosa lapsista haluaa innokkaasti päästä suksille ja harrastamaan samaa lajia kuin isä, äiti ja isommat sisarukset.

Oman innostuksen lisäksi perheen pienimmiltä edellytetään laskettelutaitojen harjoittelun aloittamiseen riittävää motoriikkaa. Leikin varjolla tapahtuvaan hiihtoharjoitteluun riittää periaatteessa se, että lapsi pysyy monoilla pystyssä. Lapset ovat yksilöllisiä ja eri lapsilla motoriikan taso vaihtelee luontaisesti paljon. Pieniä lapsia opetetaan aina yksityistunnilla. – Ryhmässä toimiminen on erilaista, koska opettaja ei ehdi ohjata jokaista lasta erikseen, vaan lapsella pitää olla valmius itse matkia opettajan liikkeitä. Isommilla eli 5-6-vuotiailla lapsilla on jo paremmat ryhmässä toimimisen taidot. Vanhemmat voivat jättää piltin tunnille, mutta heitä pyydetään pysymään kännykän päässä.

– Joskus voi käydä niin, että pikkulapsi ei haluakaan jatkaa tuntia ja silloin on hyvä, että vanhemmat ovat lähellä.

Rukan Hiihtokoululla on mainio ympäristö lasten opettamiseen Vuosselin taikamattoalueella. Pienistä pienimpien lasten opetus tapahtuu leppoisasti leikin avulla, ja se aloitetaan turvallisesti tasamaalla. Sitten lähdetään loivimmalla ja lyhyimmällä taikamatolla kokeilemaan pientä korkeuseroa, jossa haetaan auraa ja pysähtymistä. Sauvoja ei tarvita ennen kuin aura on hallussa ja lapsi oikeasti liikkuu rinteessä, jolloin ne helpottavat tasamaalla liikkumista. Pikkuiselle laskettelijan alulle ei tarvitse ostaa heti omia varusteita, vaan Rukan vuokraamosta löytyy sukset ja monot myös pienistä pienimmille. – Pienten välineisiin kannattaakin tutustua ammattilaisten opastuksella, koska oikea koko on ensiarvoisen tärkeä. Kun hiihtokoulun opettaja toisinaan näkee, että koululainen jää vanhempiensa kanssa rinteisiin viilettämään tunnin jälkeen, on se iloinen hetki myös opettajalle.

Oulangan luontokeskuksen lähireiteille ulkoilemaan •

• • •

•

Kiutakönkään polku (edestakainen n. 2 km) johdattaa retkeilijän Oulankajokivartta myötäillen kuohujen ja komeiden punaisten dolomittikallioiden äärelle Kiutakönkäälle. Polku on kuljettavissa jalan ympäri vuoden. Palvelut: tulentekopaikka, kuivakäymälä Hiiden hurmos (5 km), toimii talvisin lumikenkäreittinä. Palvelut: tulentekopaikka, kuivakäymälä Rytisuon luontopolku (7,5 km) toimii talvisin lumikenkäreittinä. Palvelut: tulentekopaikka Könkään keino (8 km) myötäilee Hiiden hurmos -reittiä ja palaa takaisin luontokeskukseen Oulankajokivartta pitkin. Hiiden Hurmos -reitin osuus toimii talvisin lumikenkäreittinä. Palvelut: 2 tulentekopaikkaa ja kuivakäymälät. Erämaareitti Kiutaköngäs – Juuma (26 km) huolletaan kevään etenemisestä riippuen helmikuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin noin kerran viikossa moottorikelkalla ja lanalla. Reitti on kuljettavissa metsäsuksin ja lumikengin.

• HUOM! Kävelyreiteillä ei ole talvikunnossapitoa, joten retkelle kannattaa varustautua vähintään pitävin ja korkeavartisin talvijalkinein.

MUUMITALON PUUHAT

Muumipappa kummastelee outoa vekotinta. Löydätkö kuvista viisi eroavaisuutta?

1 2

Mistä narusta Muumipeikon pitäisi vetää, jotta hän saisi kellon soimaan?

5 4

Lähes kaikkia tavaroita on kaksi samanlaista. Muutamat esineet kuitenkin jäävät ilman paria – mitkä?

Pikku Myy on piilottanut tauluun seuraavat talviset sanat: viima, kylmä, lumi, huivi, talvi ja reki. Löydätkö sinä ne?

1 2

Nipsu innostuu eräästä vauhdikkaasta puuhasta. Väritä pisteillä merkityt alueet nähdäksesi Nipsun uuden hauskan harrastuksen.

VASTAUKSET: Muumipeikon kellot: Muumipeikon pitää vetää narusta kolme. Nipsun piilokuva: Nipsu laskettelee. Muumimamman esineet: Harja ja nuoli jäävät ilman paria. Muumipapan koneen eroavaisuudet: Käynnistysavain oikeassa alakulmassa, mittaristo keskellä, yläpyörän puola, vasemmanpuoleinen jalka, johto antennikelassa vasemmalla.

n e t s i a l a m o l

u k k Pi

uudet vaatteet Hiihtolomaviikolla on aikaa käydä myös shoppailemassa uusia vaatteita perheen pienimmille.

lmo Sportissa myydään ulkoiluvaatteita ja urheiluvälineitä myös kaikista pienimmille perheenjäsenille. Toppahaalareiden mitat alkavat 86 senttimetristä. Muodit eivät näy pikkuisten vaatteissa niin paljon kuin vanhempien lasten, mutta värit aaltoilevat kirkkaista tasaisempiin ja takaisin. – Ensi talven mallistoja katsellessa olen huomannut, että värit eivät ole yhtä kirkkaita kuin takavuosina, vaan hyvinkin perusvärisiä, kertoo Elmo Sportin kauppias Vesa Määttä. – Pienimmillä lapsilla näyttävät säilyvän vuodesta toiseen samat toiveet pääväristä eli tytöillä pinkki ja pojilla sininen. Elmo Sportin telineissä on lapsille kotimaista Remua ja tanskalaista ColorKidsiä. Aikuisten tapaan myös lapsille valmistetaan esimerkiksi teknisiä alusasuja, mutta ne eivät jostain syystä ole yhtä suosittuja kuin aikuisilla. – Kyllähän lapsikin hikoilee ja he liikkuu ulkona leikkiessään paljon, joten varmaan olo olisi mukavampi kunnon alusasussa. Elmo Sportissa myydään lapsille myös urheiluvälineitä. – Pienimmät sukset voi laittaa jalkaan samoihin aikoihin kuin lapsi oppii kävelemään, mutta yleisin ikä, jolloin sukset ostetaan on pari-kolme vuotta. Elmo Sportissa riittää asiakkaita, vaikka nettikauppa on kaikilla aloilla perinteisille kaupoille kova kilpailija. Urheiluvälineissä ihmiset edelleen haluavat henkilökohtaista palvelua. – Varsinkaan murtomaasuksia ei usein haluta ostaa nettikaupasta sen enempää aikuisille kuin lapsillekaan, vaan ne halutaan valita yhdessä ammattilaisen kanssa. Alkuviikosta Määttä kävi Helsingissä maahantuottajien ostopäivillä, ja reissun jäljiltä on tiedossa jo paljon uutta ensi talvelle. Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 9-14 Kitkantie 18, p. 08-851 4778 www.elmosportkuusamo.fi

jarmian myymälässä myydään kuusamolaisen keramiikan lisäksi myös merkkivaatteita. Marimekon laadukkaita vaatteita on tarjolla koko per-

heelle. – Marimekko lanseeraa uuden malliston neljä kertaa vuodessa, ja tänä keväänä on aikuisille tarjolla muun muassa hehkuvaa oranssia, mutta lasten vaatteiden väriskaala on rauhallisempi, kertoo yrittäjä Kaisa Valkama. Perinteinen raitapaita pitää pintansa vuosikymmenestä toiseen. Käyttöä ja pesua kestävänä se kestää perheessä lapselta toiselle. – Toinen laatumerkki lapsille Bjarmiassa on kemijärveläinen Paapero, jonka vaatteet sekä suunnitellaan että ommellaan Lapissa. Paaperon mallit ovat kauniita ja käyttökelpoisia, ja niiden hintalaatusuhde on erinomainen. Bjarmian lastenvaatteiden koot alkavat vastasyntyneestä aina 120 senttimetriin asti. Joissakin malleissa kokoja löytyy myös 150-senttiseen asti. Vaatteiden lisäksi Bjarmiassa myydään perheen pienimille villaiset tai poronnahkaiset tossut ja hanskat. Lelupuolella panostetaan pohjoiseen; pehmojen lisäksi on tarjolla muun muassa moottorikelkkoja pikkumiehille ja palapelejä, joiden aiheet kertovat pohjoisesta. Avoinna ma-pe 9-18, la 9-15 Vienantie 1, p. 08-853 869 www.bjarmia.fi Vaatteita ja kenkiä perheen pienimmille myyvät Kuusamossa myös: Riipinen Avoinna ma-la 9-18, su 10-15 Järvenpääntie 1, p. 08-853 040 www.riipisen.fi Kenkä Ateljee Kuusamo Ouluntaival 2, p. 040-504 6004 www.kenka-ateljee.fi

Riipisen Riistaravintolan Sami ja Toni Skog uudistavat ruokalistojaan kevätkaudelle tuomalla mukaan niin salaatti-, kasvis- kuin lastenannoksetkin. Listoilta löytyvät toki edelleen myös vanhatkin suosikit.

Riipisen Riistaravintola laajentaa tarjontaansa

ukan ytimestä, Kelorinteen juurelta löytyvä Riipisen Riistaravintola tunnetaan nimenomaan riistaruoistaan sekä siitä, että annokset valmistetaan luonnon omista an-

timista ja alusta loppuun saakka puhtaana ja perinteisenä käsityönä. – Ja tämä pitää edelleen paikkansa, vaikka tarjonta jatkossa laajeneekin entisestään mm. salaatin ja kasvisruoan muodossa, toteavat Toni ja Sami Skog Riipisen Riistaravintolasta – ja virnistävät leveästi päälle. – Eli vaikka muutama vuosi sitten tulikin jonkin lehtijutun yhteydessä vannottua, ettei em. artikkeleita tule meidän listoiltamme löytymään, niin tosi on, vahvistavat veljekset vielä uudemman kerran ja jatkavat samaan hengenvetoon, että kyse on totta kai vakaasta halusta palvella asiakkaita entistäkin kattavammin. – Kysyntäänhän tässä siis vastataan ja erittäin mielellään näin tehdäänkin, sillä nyt mahdollistuu myös isompien ryhmien toiveiden toteuttaminen aiempaa laajemmalta pohjalta.

Riistaravintolan ”virallisen” ruokalistan puolelle rantautuvat nyt siis myös salaatti- ja kasvisruoka-annokset, jotka voivat toimia niin omina annoksinaan kuin myös pääruokien lisukkeina. – Jatkossa listoilta löytyy lisäksi kanaa sekä rehellinen naudanpihvi. Ja ihan ikiomat annoksensa tehdään jatkossa lapsillekin, eli niitä kestosuosikkeja lihapullia ja nakkeja saa nyt myös meiltä, luettelee Sami Skog ja muistuttaa, että kaiken uuden ohessa tulevat listoilta yhä edelleenkin toki löytymään aiemmat suosikki- ja klassikkoannokset, kuten – muutamia makoisia esimerkkejä mainitaksemme -vaikkapa Riipisen legendaari-

set frittimuikut, vanha kunnon poronkäristys sekä tunturin parhaana tunnettu poron sisäfileannos. – Ja se sama lähtökohta, mikä meillä on riistaruoan tekemisen pohjana ollut, pätee myös kaikkiin uusiinkiin tulokkaisiin. Itse tehdään siis kutakuinkin kaikki, minkä tehdä voi aina kastikepohjista alkaen, vakuuttaa Toni Skog.

Paitsi herkullisia pääruoka-annoksia, tarjoaa Riistaravintola tälläkin talvikaudella myös pienempää purtavaa sekä lämmikettä ja virvoketta, niin viereistä latureittiä pitkin matkaaville kuin muillekin ulkoilijoille. – Talossa sopii siis vallan mainiosti piipahtaa myös vaikkapa monot jalassa, virnistävät Skogin veljekset ja jatkavat, että kyseisen teeman merkeissä kampanjoidaan koko hiihtolomien ajan ja kevään mittaan pitemmällekin. – Tasarahalla eli kympillä tarjotaan kunnon annos frittimuikkuja sekä limsa/muu juoma päälle, ja vastaavia kampanjoita on luvassa myös esim. nyt olympialaisten ja varsinkin Suomen pelien aikana ja merkeissä. Kevään mittaan toimintaa ja tapahtumia on luvassa lisääkin, joten kannattaa pitää itsensä ajan tasalla, seurata ilmoittelua ja piipahtaa paikalle, tuumivat Sami ja Toni Skog.

Meidät löydät Kuusamosta

RUKA INFOSTA ITSEHOITOVALMISTEITA esim. särkyyn, flunssaan, vatsavaivoihin, ihonhoitoon! Palvelemme klo 9 - 19 helmi - toukokuussa.

KUUSAMON KESKUSAPTEEKKI KITKANTIE 7 93600 KUUSAMO 08 844 2200 PALVELEMME KESKUSTASSA ma - pe klo 8 - 20, la klo 9 - 17 ja parillisina viikkoina sunnuntaisin klo 12 - 17. www.kuusamonkeskusapteekki.fi

Skipatrol päivystää Rukan rinteissä Punatakkisten Skipatrol-miesten hihaan saa tarttua, jos tarvitsee rinteessä apua tai neuvoja.

iime talvena Suomessa alkanut Skipatroltoiminta rantautui heti tultuaan myös Rukalle. Tällä kaudella Rukakeskuksen palveluksessa on kolme päätoimista Skipatrolia. Teemu Torvinen, Jari Kurtti ja Sami Räisänen erottuvat rinteissä punaisesta takista, jonka selässä on Skipatrolin merkki. Punaisen takin hihaan saa tarttua, jos tarvitsee apua tai neuvoja, sillä Skipatrol on rinteissä auttamassa laskettelijoita kaikissa pulmissa. – Tarkastamme joka aamu, että rinteiden turvamerkinnät ja muut turvajärjestelyt ovat kunnossa, ja päivän mittaan kierrämme rinteissä auttamassa ihmisiä. Meillä on radiopuhelimet ja ensiapuvälineet mukana ja moottorikelkalla pääsemme tarpeen vaatiessa nopeasti paikalle laajalla rinnealueella.

Yksi tärkeimmistä Skipatrolin tehtävistä on onnettomuuksien jälkeinen ensiapu. Ikävien tapahtumien sattuessa proseduuri menee niin, että joku uhrin kaveriporukasta tai sivullinen ilmoittaa onnettomuudesta hissin ala-asemalle, josta otetaan radiopuhelimella yhteys Skipatroliin. – Avun tarvitsijan tai hänen lähellään olevan kannattaa ilmoittaa sijaintinsa esimerkiksi nostamalla sukset ristiin tai heiluttamalla käsiään. Kun rinteissä liikkuu sesonkiviikoilla 8000 ihmistä päivässä, ei yhtä nyrjähtänyttä nilkkaa helposti erota muiden rinteiden reunoille py-

sähtyneiden ihmisten joukosta. Torvisen vinkki kertoo, että rinneonnettomuudet eivät – onneksi – useinkaan ole selvästi havaittavia ja seurauksiltaan kuolemanvakavia, eikä niiden ympärille kerry kansanjoukkoja osoittamaan tapahtumapaikkaa. – Meille tulee vuosittain tietoon noin kolmesataa onnettomuutta, joissa useimmiten kyse on nilkasta, ranteesta tai polvesta, kertoo Torvinen. Rukan rinteet ovat hyvin turvallisia, kun onnettomuuksien määrän suhteuttaa vuotuisiin 400 000 laskupäivään.

Skipatrolin puoleen kääntymisen syyn ei tarvitse aina olla loukkaantuminen. Teemu, Jari ja Sami auttavat joka päivä kymmenkunta ihmistä alas huipulta, kun he ovat nousseet väärään hissiin. – Jos Aku Ankassa roikutaan puussa, on ratkaisu yleensä puun sahaaminen poikki, mutta oikeassa elämässä niin ei kannata toimia. Eli ilman muuta autamme ihmiset tarvittaessa turvallisesti alas. Skipatrol ei vähättele mitään ihmisten avuntarvetta, vaan heidän mukaansa jokaisella avun pyytäjällä on oikea hätä. – Olemme rinteessä auttamassa ja ohjeistamassa, eikä ole olemassa niin pieniä asioita,

ettemme voisi auttaa. Me vaikka vain pidämme kädestä, jos se auttaa.

Carving-suksien tuleminen aiheutti nopeuksien kasvamista, mutta Skipatrol ei pidä välineitä syypäänä onnettomuuksiin. – Kyllä syy löytyy suksien päältä eikä suksista. Vahinkoja tietenkin tapahtuu aina eikä niitä voi kokonaan välttää, mutta omalla toiminnalla niitä voidaan pyrkiä ennaltaehkäisemään. Välineillä on silti merkitystä, jos ne ovat huonot tai epäsopivat. – Jos harvoin lasketteleva ei halua ostaa uusia välineitä satunnaiseen käyttöön, saa nykypäivänä vuokraamoista uusia ja huollettuja välineitä, jotka ovat turvallisia. Ei kannata kaivaa vaarivainajan vintiltä vanhoja suksia ja kaksi numeroa liian isoja kenkiä. Liian isot juoksukengät hiertävät rakot kantapäihin, mutta liian isoilla monoilla tulee paljon isompia vahinkoja. Jos edellisestä hiihtokerrasta on pidempi aika, kannattaa käydä hiihtokoulun preppauskurssi, jolloin pääsee taas lajiin kiinni.

Jari Kurtti (vas.), Sami Räisänen ja Teemu Torvinen auttavat laskettelijoita kaikissa pulmissa..

Kypäränkäyttö ei edelleenkään ole rinteissä pakollista, mutta ilman kypärää laskevat alkavat onneksi olla vähemmistö. Torvinen on itse kuljettanut miestä, joka oli loukannut päänsä kaaduttuaan ilman kypärää. – Kun ihminen kysyy kahden kilometrin aikana kaksikymmentä kertaa, mitä hänelle on tapahtunut ja mihin häntä viedään, toivoisi että kypärä tulisi vielä yleisemmäksi kuin se nyt jo on. Mies onneksi selvisi aivo-

tärähdyksellä. Mutta tapahtuman jälkeen hän rupesi käyttämään kypärää! Isojen onnettomuuksien tapahtuessa siirrytään hätälain piiriin ja Skipatrol toimii Pelastuslaitoksen alaisuudessa. Torviselle Pelastuslaitoksen toiminta on tuttua VPK:sta, jossa hän on ollut mukana nuoresta pojasta asti. – Auttaminen on minulle kokopäivähommaa, sekä työ että harrastus!

Skipatrolin muistilista rinteissä liikkujille: • • • •

Tutustu rinteisiin ennen kuin lähdet liikkeelle. Valitse omalle taitotasollesi sopiva rinne. Tutustu rinnesääntöihin ja noudata niitä. Säädä vauhti taitojesi mukaan.

Kuusamossa on Suomen kunnista 5:nneksi eniten kesämökkejä. Rukatunturin korkeus on 490 metriä merenpinnasta. Kuusamossa oli viime vuoden elokuussa 16 016 asukasta, joista 0,2 prosenttia oli ruotsinkielisiä, 1,2 prosenttia muun kielisiä ja loput 98,6 prosenttia vaikenevat suomeksi. Kuusamon valtuustossa on 43 jakkaraa, joista 25:ssä istuu keskustalainen. Perussuomalaiset ja kokoomus pitävät jaettua 2. sijaa 5:llä valtuutetulla.

Sarvijauheuutemiehen taivaammerkit hiihtolomaviikolle Kauris 22.12.-20.1. Ei taijja joutaa ja juurikkaa ees kannattaa nyt alakaa analysoimaan asioita. Turhanpäiväisiä ovat nii jonninjoutavia, että anna läheihesi olla nyt rauhasa. Pura tunteesi joskus myöhemmin.

Vesimies 21.1.-19.2. Nauti joka ainuasta tilanteesta jokka kohallesi nyt sattuu. Eikä kannata jäähä sivuille vilikuilemmaan, vaikka saatat tuntiakkin errään silimät selässäsi. Käänny ympäri ja kohtaa hänet. Silmästä silmään.

Kalat 20.2.-20.3. Kunnioitat häntä ja olet kovasti otettu siitä, että kuinka paljon hän on kuitenkin valmis panostamaan asioihin puolestasi. Ei oo hän mikkään turhanjauhaja, vaan on tekijä isolla T:llä.

Oinas 21.3.-20.4. Saat kesken kaiken tiijjon, että yhtäkkiä löytyyki peliaikaa kokonainen viikko. Käytä kaikki aika hyväksesi ja pakene pois arkiaskareista jonnekin tai muualle. Eräs ei nimittäin odottele kotona.

Härkä 21.4.-20.5. Eppä ois arvannukkaa, että juuri hänellä olisi silimää siun laiselles ihimiselle. Ehkä kyse on kohtalosta. Mene ja tiijjä. Mutta näin vain on, että löyvvät herkän kohtasi erään tietyn ihimisen kanssa.

Kaksoset 21.5.-21.6. Pohojaa ja perustusta on tehty hartauvvella kuin Iisakin kirkkoa. Halusit tai et, niin oot kuiten kaiken napa ja avvaintekijä tässä. Tarinassa lie kuitenki joku kommervenkki, joka kalvaa mieltä.

Rapu 22.6.-22.7. Kaipaat kovastikki lommaa tässä kaiken arkitohinoijjen keskellä. Löyvvät läheltäsi vivahteikkaita signaaleja. Koskettakoon se sielusi syvintä ja olkoon valona harmauvvessa.

Leijona 23.7.-22.8. Oot ollu häntä kohtaan ihan tahallaan kauhian ettäinen. Kaikenlaisen pintaliivvon perrään heittäyvvyppä välillä hieman syvällisemmäksi joskus, niin huomaat herkkyyvven olevan ihan pinnassa.

Neitsyt 23.8.-23.9. Et saa sitten millään kokonaiskuvvaa valamiiksi, etkä juuri mittään muutakkaan aikaiseksi. Haluaisit tietää, mikä onkaan kaikkein perimmäinen ja se todellinen syy kaikelle toiminnallesi.

Vaaka 24.9.-23.10. Lähiviikkoina viitoitetaan sitä tietä, jonka suunta on toivottavasti vihdoinkin parempaan ja juuri sinne jonne olet aina halunnut mennä. Ilimota erräälle, että olet teheny päätöksesi.

Skorpioni 24.10.-22.11. Et missään nimessä halluisi olla se ihiminen, joka jatkaa aina etteen päin, niin kuin mittään ei olisi tapahtunut. Pistä tylysti poikki kaikki pahansuopaiset huhut ja seiso jämäkästi epäreiluuden tiellä.

Jousimies 23.11.-21.12. On kuin teijjät olisi luotu toisillenne. Pystyt hyppäämään ihan uuteen ja parempaan ulottuvuuteen hänen kanssa. Yhteiselonne on tanssia ruusuilla ja amarylliksillä.

Kuusamon Lihatuotteen tehtaanmyymälästä löytyvät laadukkaat riista- ja lihajalosteet mukaanlukien suussasulavat käristyslihat, jollaisia kuvassa esittelee Pekka Hackzell.

Kuusamon Lihatuote jalostaa laatulihaa ja -riistaa

uusamon Lihatuote Oy on Kuusamossa sijaitseva lihanjalostusyritys, joka sekä valmistaa että myös myy monipuolisesti lihatuotteita ja -jalosteita. Etusijalla tuotevalikoimissa ovat laadukkaasta riistalihasta, kuten porosta ja hirvestä valmistetut jalosteet; lämmin/kylmäsavutuotteet, käristyslihat ja mm. kebabit. Tuotteitaan yritys toimittaa niin yrityksille kuin yksityisillekin. – Riista on osaamisemme ykkösalaa, ja kaikki tuotteemme ovat omaa, laadukasta ja taatusti kotimaista tuotantoa, valottaa Ilse Tallbacka Kuusamon Lihatuotteelta ja jatkaa, että yrityksen EU-hyväksytyssä jalostuslaitoksessa vastaanotetaan esim. syksyn jahtikauden aikana myös asiakkaiden omia lihoja. Tällöin lihat sekä tarkastetaan että leikataan, ja haluttaessa jalostetaan asiakkaan haluamaan muotoon. – Hirven tai minkä tahansa muun riistaeläimen voi siis tuoda meille leikattavaksi, ja leikkuun jälkeen jalostamme sen vaikka makkaraksi tai säilykkeeksi. Tarkastetusta lihasta meillä jalostetaan myös mm. herkulliset lämminsavupaistit ja monet muutkin tuotteet, eli yhteydenoton kautta onnistuu lihanjalostus juuri halutulla tavalla, kannustaa Tallbacka ja jatkaa, että yritys myös ostaa hirveä ja sovitusti muutakin riistaa.

Kuusamon Lihatuotteella jalosteiden valmistuksesta vastaavat alan rautaiset ammattilaiset ja alan viimeisin tuotantotekniikka. Tämän ansiosta Tallbacka uskaltaakin luvata,

että talosta saa vain ja ainoastaan taidokkaasti leikattua lihaa, joka oikein käsiteltynä on varmasti herkullista ja mureaa. – Oman käsittelymme osalta takaamme aina erityisen herkullisen ja murean liharaakaaineen. Tämän ohella valmistusmenetelmissä käytetään alan tuoreinta koneistoa, savustusuuneja ym., ja lisäksi henkilökuntamme neuvoo ja auttaa mielellään asiakasta valitsemaan aina juuri sen oikean lihan oikeaan käyttötarkoitukseen. Ja kun puhutaan Kuusamon Lihatuotteen valmistamista lihatuotteista, nostaa Tallbacka esiin pari takuulla maistuvaa esimerkkiä. – Käristyslihojen kuningas on eittämättä Paistikäristys – sitä lautaselleen saadessaan ei tarvitse pelätä joutuvansa pureskelemaan kinttaanpeukaloita eikä sitkeitä jänteitä. Ja toinen ehdoton menekkituote meillä on Porokebab, joka on todella monipuolista tavaraa niin pakkauskokojensa kuin käyttömahdollisuuksiensakin puolesta.

Lihatuotteen valikoimista löytyy siis niin hirven ja poron, kuin myös mm. viljasian sekä metsäkauriinkin lihaa. Ja erittäin merkittävänä osana ovat totta kai edellä mainituista valmistetut jalosteet; käristykset, lämmin/ kylmäsavutuotteet, makkarat, säilykkeet jne. – Makkaroista erittäin suuressa suosiossa on mm. hirvisalamimme, ja säilykkeiden puolella Vanhanajan Sikanauta. Ja näitä, kuten myös kaikki muitakin tuotteitahan voi tilata, taikka tulla ostoksille tehtaanmyymä-

läämme Kuusamon keskustan kupeeseen, Torankiin, osoitteeseen Kaamostie 1, toteaa Tallbacka. – Ihmiset, niin matkailijat kuin paikallisetkin ovat löytäneet myymälän mukavasti, ja vakioasiakkaitakin on vuosien varrella saatu paljon. Myymälän aukioloajat ovat maanantaista perjantaihin klo 7-16, ja etukäteen sovittaessa/tilattaessa lihapaketin noutaminen onnistuu myös lauantaiaamuisin, Tallbacka mainitsee ja jatkaa, että tällä tavalla halutaan palvella nimenomaan paikkakunnalla vierailevia, esim. vaikkapa hiihtolomailevia asiakkaita. – Mikäs olisikaan parempaa kotiinviemistä kuin laadukkaat lihatuotteet, mutta lihapaketin säilyttäminen voi lomamökkien niukoissa tiloissa muodostua hankalaksi. Tällä tavoin paketin voi kuitenkin sopia ja tilata jo aiemmin valmiiksi, ja sitten vain kotimatkan alkaessa koukata sen myymälästä matkaansa. Kuusamon Lihatuotteen tarkemmat sijainti-, yhteys- ym. tiedot löytyvät yrityksen uudistuneilta verkkosivuilta osoitteesta www.kuusamonlihatuote. com. Sivuilta löytyy myös lisäinfoa lihanjalostus- ja leikkauspalveluista sekä mm. riistan ja lihan käsittelyohjeita.

Tontit

Tontti tunturista – omaksi tai vuokralle Laatumaa myy ja vuokraa yksilöllisiä tontteja Rukan upeista tunturimaisemista. • Matkailua palvelevaan rakentamiseen (RM) kaavoitettuja tontteja Rukan ydinalueelta (useita kortteleita) • Asuinpientalotontti (AP) Ruka, Pyhäjärvi (n. 5 km Rukan keskustasta) • Loma-asuntotontti (RA) Ruka-Kitka (n. 14 km Rukan keskustasta) Lisätiedot: Veikko Mustonen, puh. 0400 295 391 veikko.mustonen@metsa.fi (RM-tontit) Tarja Puurunen, puh. 0400 322 060 tarja.puurunen@metsa.fi Tutustu myynnissä oleviin Metsähallituksen metsätiloihin, tontteihin ja eräkämppiin:

keskity lomailuun, me hoidamme

PALV E

LE M

24/ ME 7

kaiken muun. amme d i o e h muun. m n e ik a k

Mökkien huolto-, korjausja siivouspalvelut 24/7:

Majoitus, saunat ja ohjelmat:

p. 040 59 66 911

p. 040 481 8011

www.ruka911.fi | Rukatunturintie 12, 93825 Rukatunturi

Keramiikkanäyttelyjä Pentikillä Posiolla sijaitsevan Anu Pentik Gallerian valloittaa kaksi erilaista keramiikkanäyttelyä. Yläkerrassa esittäytyy rovaniemeläinen keraamikko Asko Luosujärvi Vesi, virta, vuo -teossarjalla ja alakerrassa esitellään viimekesäisen ArctiClay II symposiumin tuloksia. Asko Luosujärven teossarja Vesi, virta, vuo on raikas esitys vedestä keramiikan avulla. Teokset täyttävät koko Anu Pentik Gallerian yläkerran. Teossarja on ollut aiemmin esillä myös Kuusankoskella ja osa töistä Pellossa. Luosujärven keramiikassa on myös aistittavissa huoli puhtaista luonnonvesistä, onhan koko näyttelyn idea syntynyt Livojärven rannalla. Gallerian alakerta esittelee ArctiClay II symposiumin osanottajien töitä. Kansainvälinen symposiumi pidettiin elokuussa 2013 Pentik Oy:n tehtaalla. Symposiumi sekä siihen liittynyt suosituksi osoittautunut kulttuuriviikko yleisölle antavat esimakua Posiolle suunnitellun keramiikkakeskuksen toiminnasta. Anu Pentikin ja muotoilija Suku Parkin idea on etenemässä vähitellen kohti toteutumistaan.

Heti lehden historian ensimmäisissä numeroissa tunturitoimittaja Mattila laittoi itsensä täysillä peliin. Joskus meni ihan iltatöiksi, kuten vuonna 2004 kun toimittaja kävi testaamassa ”Hotkun” kuuluisat naistentanssit.

Tässä vaiheessa toimittajan naama repeäisi hymyn tieltä kahtia, ellei korvat olisi tiellä. Illan tähtiesiintyjä Johanna Pakonen suostui, kuin suostuikin yhteiskuvaan.

Kun silloin joskus muinoin miehen tie, tässä tapauksessa omani, johti kulkuani kohti Kuusamoa en oikeastaan tiennyt yhtään, että mitä tuleman piti. Tuosta muutosta merenrannan ääreltä tänne on nyt kulunut puolenkymmentä vuotta, kohta.

inoat asiat jotka olivat minulle tutut, olivat Ruka, Kitkajoki taimenineen ja Kuusamon Hotellin naistentanssit. Rukalla olin mutkitellut sukset jalassa mäkiä alas useasti. Kitkajoella perhoni olivat uineet jo toistakymmentä vuotta aina kesäisin. Mutta naistentanssit olivat ainoat, joista minulla oli vain kuulopuheita. Ei mitään omakohtaista kokemusta siis... Vaan eipä hätiä. Elämä viskeli minua Kuusamossa edelleen puolelle ja toiselle. Rukalla tuli käytyä ja Kitkajoella kesäisin aina melkein asuttua, mutta naistentanssit ne vaan aina jäi. Jostakin kumman syystä, vaikka koko ajan tiesin niiden olemassa olosta. Silläkin, että poikamiehenä luulisi olevan hinkua heittäytyä naisten vietäväksi, mutta ei vaan ei. Kunnes eräänä päivänä sähköpostiini paukahti viesti, jossa udeltiin toimittajan kiinnostusta tulla testaamaan nämä maan kuulut tanssit. Nykyajan trendien mukaan journalistit heittäytyvät ja laittavat itseään likoon kaikennäköisessä, joten en voinut olla vastaamatta myönteisesti kyselyyn. Naistentanssit on kyllä testattava.

Alkuvalmisteluja Kuusamon Hotellin johtaja Pasi Tolonen sitten ensin utelemaan, että mikäköhän päivä toimittajalle passaisi ja latasi ”tiskiin” tulevia esiintyjä buukkauksia. Valinta oli minulle helppo sillä vaihtoehtoina oli muun muassa ilta jolloin vuoden 2002 Tangokuningatar olisi Hotellin estraadilla kansaa tanssittamassa. Sinne siis... Sitten sovitun tiistain aamuna saankin Pasilta puhelun. Puhelun sisältö oli lyhyt ja ytimekäs. Naistentansseihin ei saa kuulemani mennä likaisena vaan rituaaleihin kuulu perinpohjainen puhdistautuminen ja ”kainaloiden pesu”. Minua odotettaisiin Hotellin

saunaosastolla puoli yhdeksältä illalla. Samalla esitän kainon pyynnön, josko herra hotellinjohtaja voisi mitenkään järjestää minulle tapaamisen ja mahdollisen haastattelun illan tähtiesiintyjän kanssa.

Kainaloiden pesulla aloitetaan Minua jännittää kuin pikku poikaa. Malttamattomana pukeudun lähes parhaimpiini. Etsin kaappien kätköistä suoraa housua, joissa prässit melkein sirkkelin terinä soi. Kauluspaita olla pitää. Ja kravatti tietenkin. Tämä tuottaa ongelmia, mutta rohkaistun ja valitsen iloisen keltaisen kohentamaan rintamustani. Vilkaisu peiliin ja mielestäni ihan hyvältä näyttää. Lähden vaeltamaan kohti Kuusamon hotellia, jalkamiehenä sohjoisessa kevät kelissä lakerit jalassa taivallan. Pelko meinaa mennä puseroon, sillä en tiedä yhtään mitä tuleman pitää. Pakko on siis pysähtyä matkan varrelle sattuvaan pubiin ja tempaista ensimmäinen rohkaisuryyppy siinä. Hotellin aulaan päästyäni saan tovin hengähtää, ennen kuin Pasi saapuu ja ohjaa minut saunaosastolle. Siellä jutustelemme ja minä yritän tentata tältä kokeneelta naistentanssiratsulta vinkkejä noviisille, että kuinka kuuluu toimia ja mitä erityisesti tulee varoa. Pasi Tolosen historiaa paljastuu saunan lauteilla sen verran, että mies on kuulemani mukaan satojen naistentanssien konkari, tosin työnsä puolesta, sillä nykyisen hotellin johtajan menneisyydestä löytyy myös tiskijukkana toimimista, jolloinka kohdalle sattui tansseja kuin liukuhihnalta.

Vääriä ja oikeita naisia on varottava Vääränlaisia naisia kuuluu varoa ja oikeanlaisia niitä vasta pitääkin kuulemma väistellä, mikäli jos tahtoo iltaansa ”rauhassa” vietellä tulevaisuudessakin. Tanssiin kutsuista ei saa kieltäy-

tyä, sillä silloin voi sattua toimittajaa leukaan ja pahasti. Tämähän on kuin puolustustaisteluun lähtisi. Kaikkea liikkuvaa pitää varoa, tai ainakin siltä minusta alkaa tuntumaan. Sitten tulee puhelu, jonka sisältö kuuluu että illan tähti olisi suostuvainen pieneen jutustelu tuokioon. Ei muuta kuin tukkaa föönäämään ja dödöä kainaloon. Pasi ehtii valmiiksi minua ennen ja lähtee alas tähteä vastaan. Minä seuraan hetken kulutta perässä, kunhan vain saan naamani kammattua edes vähänkään siedettävälle tasolle. Johanna Pakonen, Tangokuningatar vuosimallia 2002, istuu pöydässä kahvia siemaillen. En ehdi edes esittäytyä saatikka päivää sanoa, kun hän kertoo minulle nimeni. Olen ällikällä lyöty. Sitten hän kertoo, että olemme opiskelleet nuoruudessamme samassa koulussa (Madetojan musiikkilukio) ja totta kai hän minut muistaa ja en ole kuulemma muuttunut juuri lainkaan. Jutustelu jatkuu ja minä olen ällikällä päähäni lyöty. Lauseet singahtelevat ohitseni ja sitten tokenen, kun Pasi ihmettelee ääneen, että kumpiko tässä haastattelee ja ketä! Muistelemme kouluvuosia ja kavereita, kertaamme taivalta tähän hetkeen, kuinka tähän on päädytty.

Uskaltaudun salin puolelle Nyt minua on opastanut kaksi kokenutta ammattilaista asian tiimoilta. Minut on peloteltu ihan henkihieveriin. Naiset tulee ja jyrää minut, ajattelen. Kuulemani mukaan ainoa turvallinen alue on baaritiski, josta ei hyviä tapoja noudattaen tanssimaan haeta. Päätän mennä sinne. Ihmisiä on tanssilattia väärällään. Pelit soi ja lattia notkuu. Pöydissä istuu väkeä ja tunnelma on käsinkosketeltava. Havahdun ajatukseen, että nämä naiset huomaavat varmasti, kuinka pelokkaalta minä näytän. Hikikarpalo toisensa jälkeen kirpoaa helmeilemään otsalleni pelkästä jännityksestä. Juon oluen. Pasi poistuu seurastani tässä vaiheessa. Olen yksin. Tarrau-

dun baaritiskiin kiinni kaksin käsin, välillä toisen irroittaen hamuamaan kolpakkoa huulilleni. Käännän selkäni tanssisaliin päin, sillä en ole vielä valmis kohtaamaan haastetta, joka minua odottaa. Vilkuilen olkani yli salin tapahtumia, miehiä viedään vasemmalta ja oikealta, voi herrajumala...

Vauhtia karaokesta Onnekseni huomaan, ettei tilanne välttämättä olekaan niin paha, kuin äkkipikainen saattaisi ajatella. Baaritiskin lisäksi on Kuusamo Hotellin tiloissa toinenkin turva-alue, nimittäin karaokebaari. Sinne siis ja voimia keräämään. ”Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa...” ja pikainen tarkistus kertoo, että suurin osa ihmisistä on kyllä tanssisalin puolella, onneksi. Nyt tarvitaan jo todellista tahdon voimaa, että pystyn tehtäväni suorittamaan loppuun. Pari tuttua läänimme pääkaupungista istuu karaokebaarin nurkkapöydässä. Menen ja utelen heidän kuulumisia, samalla ladaten itseeni uskallusta. Muutama syvään hengähdetty huokaus ja olen nyt mielestäni valmis astumaan naisten armoille. Toivotan tutulle pariskunnalle hyvää illan jatkoa ja marssin päättäväisin askelin kohti surman suuta. Nyt tai ei koskaan!

Kutsu takavasemmalta Yritän tavoitella kasvoilleni ilmettä, joka kertoisi, että tässäpä on semmoinen mies joka menee eikä meinaa. Peiliin vilkaisu murentaa harhaluuloni, ei hyvältä näytä. Nojailen tanssilattian kulmilla rennosti kaiteeseen. Kohennan kaulusta ja tarkista kra-

vattini suoruuden. Sitten, yllättäen, tunnen kuinka minuun törmätään takaa vasempaan kylkeen. Käännyn ja anteeksi pyytelevä naisihminen hymyilee kauniisti siniset silmät tanssisalin valoissa hehkuen. Ennen kuin anteeksipyytely edes loppuu, on kutsu tanssilattialle jo kuulunut. Ovelaa, ajattelen, viaton yhteentörmäys ja jää on murrettu. Laitan tekniikan vastaisuuden varalle korvan taa...

Summa summaarum Vaikkakin ihmissielujen perusominaisuuksiin ja melkeinpä jopa reflekseihin kuluu uteliaisuus, niin nyt joudun tuottamaan teille arvoisat lukijat pienen pettymyksen. En nimittäin ala tässä retostelemaan illan saavutuksilla ja saavuttamatta jättämisillä. Sen kuitenkin voinen kertoa omista ja pienen haastattelutuokioiden jälkeen muidenkin kokemuksista, että mikäli vähänkään on miehessä mittaa, niin tanssilattialle viejiä kyllä riittää. Minun pikaiseen visiittiini mahtui puolenkymmentä kutsua, toinen toistaan viehättävämmältä vastakkaisen sukupuolen edustajalta. Yleinen innokkuus naisten puolelta ja heidän omaksuma kulttuuri naistentanssien sisäisestä olemuksesta on ihailtavaa. He toteuttavat tanssien ideaa hymyssä suin ja antaumuksella. Väistämättä tulee mieleeni, että jahka kyllästyn minimoottorikelkkailuun, hevosilla maastossa ratsastukseen, koiravaljakko ajeluihin ja liikkuvassa saunassa saunomiseen, niin sitten minä muutan naisten tansseihin asumaan.

Plussat: HHHHH....................... Naiset HHHHH....................... Tanssit HHHHH....................... Kainaloiden pesu HHHHH....................... Palvelut HHHHH....................... Elävä Musiikki HHHHH....................... Parketti HHHHH....................... Naiset Miinukset: –

Iloa ja hyvää oloa, osa III

Tällä palstalla hyvinvoinnin visualisti Sanna Juga johdattaa kehon ja mielen pieniin iloihin. Pohjoisen luonnon innoittamana, ajatonta henkeä ja uusia trendivirtauksia yhdistellen Sanna antaa ohjeita rentoutumiseen ja kauneusvinkkejä juhlaan.

HYVINVOIVAT, vetreät kädet on tavoittelemisen arvoinen asia. Tässä osassa teemme käsijumppaa pohjoisen malliin ja kynsien koristuskin tehdään taivaan väreissä! Lähde mukaan yksin tai ryhmässä.

Hyvän mielen käsijumppa 1. ”Tunturin taika” > rauhallinen ranneliike. Tee käsillä rauhallisin liikkein erikokoisia laineita vaakatasossa niin että ranteet joustaa. Mieti kaukana siintäviä tunturin lakeja ja kuvittele että piirtelet niiden ääriviivoja. 2. ”Poron sarvet” > rytmikäs sormijumppa. Koukistele ja suorista sormia, vie sormet yhteen limittäin ja heiluttele sormenpäitä kuin poronsarvia.

Hoitola, taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3 www.novisan.fi 4. ”Revontulet” > iloa käsille. Levitä sormet toisistaan sormenpäät vilkkaana heiluen ja tuo ne yhteen. Toista liike. Mieti revontulitaivasta. Kun revontulet on kirkkaimmillaan ja valo läikehtii, sormet elämöi. Kun taivas seestyy, sormet palaavat yhteen. Lopuksi lakkaa kynnet revontulen värein tai sulje silmät ja väritä revontulitaivas mielessäsi.

3. ”Hillasuolla” > koko kehon liike. Ota marjanpoimijan asento, anna käsivarren venyä hitaasti olkapäästä alas asti ja poimi marja koriin. Pysähdy hetkeksi, nouse hitaasti seisaalleen, avaa kämmenet ulospäin ja hengitä pari kertaa syvään (toista toisella kädellä).

Viitostiestä rakennetaan yhteismarkkinointikanavaa

Finnair lisää lentoja Kuusamoon

Viitostiestä ollaan kehittämässä ainutlaatuista yhteismarkkinointikanavaa, joka toteutuessaan sitoisi yhteen väylän varren yritykset ja matkailutoimijat. Samalla Viitostiestä aiotaan tehdä elämyksellisin ja monipuolisin matkailureitti Helsingistä ja Pietarista JärviSuomeen, Kainuuseen ja Lappiin. Hankkeelle pohjan loi Valtatie 5:n varren kuntien sekä yritysten muodostaman yhteistyöverkoston, Viitostie ry:n tilaama ja viime elokuussa valmistunut opinnäytetyö, jonka mukaan yhteismarkkinointiin löytyy halukkuutta. Asian tiimoilta onkin käynnistetty esiselvityshanke, jota hallinnoi Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy. Ensimmäisessä vaiheessa luodaan markkinointi- ja liiketoimintakonsepti, joka muodostaa maakuntarajat ylittävän yhteistyön pohjan. Mukana rahoituksessa ovat Misetin lisäksi Navitas Kehitys Oy, Ylä-Savon kehitys Oy, Kainuun Etu Oy, Koillismaan kehitysyhtiö Naturpolis Oy sekä Juvan ja Mäntyharjun kunnat. Kokonaiskustannuksiltaan 50 000 euron hankkeelle haetaan EU-tukea.

Finnair ja Lapin suurimmat matkailutoimijat ovat sopineet kolmivuotisesta yhteistyöstä Lapin-lentojen ja markkinoinnillisen yhteistyön lisäämiseksi. Finnair lisää merkittävästi lentoja Lappiin marraskuussa 2014 alkavan talviliikennekauden alussa. Lentoja Helsingistä lisätään erityisesti Kittilään, Ivaloon ja Kuusamoon, jonne alustavien aikataulujen mukaan tullaan ensi syksystä alkaen lentämään päivittäin. Lennot on lisäksi aikataulutettu niin, että matkustajilla on sujuvat jatkoyhteydet

Alkuvuoden 2014 aikana on tarkoitus selvittää ja rakentaa pohja yhteiselle maakuntarajat ylittävälle matkailumarkkinoinnille, joka palvelisi niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin automatkailijoita sekä kokoaisi yhteen yrityksiä ja palveluita viitostien varrelta. Jos esiselvitysvaiheen tavoitteet saavutetaan, niin toisessa vaiheessa on tarkoitus rakentaa Viitostien varren palveluista sovitun konseptin mukainen markkinointikanava. Yhteismarkkinointihankkeen kokonaisbudjetti on noin 200 000 euroa/vuosi. Viitostietä ei ole aiemmin markkinoitu matkailutienä, eikä

sen varrelta löytyvillä matkailukohteilla tai tapahtumilla ole ollut yhteistä markkinointikanavaa. Hankkeessa onkin tarkoitus tehdä sähköinen alusta palvelemaan matkailumarkkinointia internetissä ja mobiiliversioissa, sekä tuottaa sisältöä valitulle alustalle sosiaalista mediaa hyödyntäen. Markkinointia kohdennetaan raja-asemille sekä lähtösatamiin ja -kohteisiin yhdessä laivayhtiöiden, VisitFinlandin sekä Viitostien vaikutuspiirin yhteismarkkinointiorganisaatioiden kanssa. Matkailuyritysten lisäksi hankkeeseen sitoutetaan muun muassa alueen kunnat, kehitysyhtiöt ja matkailuyhdistykset.

Valtaväylä Viitostie toimii maan tärkeimpien luontomatkailukohteiden ja mökkialueiden sekä hiihtokeskusten yhdysväylänä, porttina Järvi-Suomeen ja Lappiin. Yhteismarkkinoinnin avulla pyritään lisäämään matkailijoiden tietoisuutta väylän varrella olevista palveluista ja kasvattamaan tätä kautta alueellista näkyvyyttä sekä matkailuja palvelutuloa. Yhteismarkkinointikonseptista järjestetään infotilaisuuksia helmikuun aikana kohdealueen varrella Mäntyharjusta aina Kuusamoon asti. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki näiden seutujen yrittäjät ja yritysten edustajat, jotka ovat kiinnostuneet kuulemaan asiasta lisää ja kokevat, että viitostien yhteismarkkinoinnista olisi heille hyötyä. Kuusamossa tilaisuudet järjestetään perjantaina 21.2. - aamulla klo 9 alkaen Kuusamon keskustassa Sokos Hotel Kuusamossa, sekä klo 12 alkaen Rukalla Rantasipi Rukahovissa. Ilmoittautumiset tilaisuuksiin: emmi. liikanen(at)miset.fi tai 044 794 5824.

Helsingin kautta Eurooppaan ja Aasiaan. – Aasialaiset matkailijat ovat kasvava matkailijaryhmä, ja he ovat olleet innoissaan hyvästä revontulivuodesta ja Lapin elämyksistä. Kysyntää pohjoisen lentoihin on matkailun kasvaessa, ja haluamme lisälennoilla tarjota sekä suomalaisille sekä kansainvälisille matkustajille mahdollisuuden kokea Suomen Lapin taian, kertoo Finnairin Suomen-myynnistä vastaava johtaja Rolf Backman. - Olemme säännöllisesti keskustelleet paikallisten matkailu-

toimijoiden kanssa ja pyrkineet yhdessä löytämään ratkaisuja, joiden avulla voimme kehittää yhdessä Lappia matkakohteena. Yhteistyö auttaa meitä optimoimaan liikennettämme niin suomalaisten kuin muualta tulevien asiakkaiden ja lisäksi kaikkien matkaketjun toimijoidenkin parhaaksi. – Matkaketjun toimijoiden vahvan yhteistyön avulla pystymme entistä paremmin myymään Suomea kiinnostavana matkakohteena, Backman kertoo.

Hiljainen kansa saa äänen musiikkivideon myötä Autolla Rukatunturille matkaaville tutuksi tullut Suomussalmella vitostien varrella sijaitseva tilataideteos ”Hiljainen kansa” on merkittävässä osassa Broken Thought –nimisen artistin uutta musiikkivideota, joka julkaistiin netissä viime perjanaina 24.1.2014. Walking Back –musiikkivideo kuvaa sitä, miten nykyajan kiireellisyys ajaa ihmisen loppuun ja vie tämän pois todellisuudesta. Uuden alun voi kuitenkin löytää odottamattomistakin paikoista. Video on nähtävissä osoitteessa www.brokenthought.com. Musiikkivideo kuvattiin pienen työryhmän voimin taideteoksen luona marraskuussa 2013 ja sen on käsikirjoittanut, ohjannut, editoinnut sekä tuottanut Broken Thoughtin taustalla vaikuttava muusikko Lasse Vesala. Videon kuvauksesta vastasi Risto Törrö. Rukalla monesti lomaillut Vesala sai inspiraation ”Hiljainen kansa” -teoksen käytöstä osana musiikkivideota, nähtyään taide-

Broken Thought. Kuva: Risto Törrö. teoksen tämän ohi ajaessaan. – Olen ajanut useamman kerran Hiljaisen kansan ohi ja aina vaikuttunut taideteoksen pysähtyneisyydestä. Tämän kiireettömyyden asettaminen vastakkain kaupunkielämän hektisyyden kanssa toi lopulta aiheen Walking Back –kappaleeni musiikkivideoon, jota lähdin kehittämään, Lasse Vesala kertoo. Musiikkivideon idean selkiydyttyä Vesala otti yhteyttä Hiljainen kansa –taideteoksen

luojaan, taiteilija Reijo Kelaan, jonka kanssa hän sopi taideteoksen käytöstä osana videota. Vesalan mielestä on hienoa tehdä yhteistyötä muiden taiteilijoiden kanssa, joiden työstä vaikuttuu ja samalla tuoda myös heidän taidettaan esille.

Ritva ja Jouko Välimaa valmiina palvelemaan hiihtolomavieraita Vuosselin Pirtissä.

Vuosselin Pirtti toisella vuosikymmenellä

Viime syksy oli merkkitapaus Ritva ja Jouko Välimaalle. Tuolloin pariskunnalle tuli täyteen kymmenen vuotta Vuosselin Pirtin ravintoloitsijoina.

anhoille Rukan kävijöille paikka on tuttu, löytyyhän se nimensä mukaisesti Vuosseli-rinteen vierestä Itä-Rukan puolelta. – Kun tuo vanha kulkuväylä muuttui kävelytieksi uusien liikennejärjestelyjen myötä, olemme entistä enemmän oikea rinneravintola. Lähimmälle hissille ei ole matkaa kuin 100 metriä, ja ladulle vain 50 metriä. Vieressä on myös iso parkkipaikka, joten meille on helppo tulla sekä suksilla että autolla, kertoo Jouko Välimaa. Ravintolan puolella asiakaspaikkoja on 80 asiakaspaikkaa, ja kun terassi- ja ulkopaikat lasketaan mukaan, anniskelupaikkoja löytyy kaikkiaan 158. Vuosselin Pirtin vieressä sijaitsee myös vuokramökki, jossa on tilaa jopa kahdeksalle hengelle.

Tämä kaikki pitää yrittäjäpariskunnan kiireisenä viisi kuukautta vuodesta. – Avaamme Nordic Openingin aikaan marraskuussa, ja suljemme vappuviikolla. Normaalisti työskentelemme kahdestaan, mutta keväällä pitää niin kiirettä, että apunamme on kolme sesonkityöntekijää, Ritva kertoo. Välillä otetaan uusi ruokatilaus vastaan, ja Joukolle tulee kiire keittiön puolelle. – Meillä on työnjako, että Jouko hoitaa keittiön ja minä salin, vaikkakin roolit kyllä menevät välillä sekaisin, nauraa Ritva. Joukon toimesta valmistuvat tuoreet munkit, pullat ja piirakat, kuten myös ruoka-annokset. – Asiakkaina käy paljon lapsiperheitä joten ruokalista on sen mukainen, että pienemmillekin

löytyy herkullista purtavaa, Jouko kertoo keittiöstä palattuaan. Seitsemän päivää viikossa viisi kuukautta putkeen kuulostaa melkoisen raskaalta työltä. – Olen toiminut yrittäjänä 1980-luvulta saakka, eikä sitä oikein muuta osaa edes tehdä. Nyt meillä on kuitenkin puolison kanssa ollut ajatuksena, että voisi vaikka jäädä eläkkeelle, kun kummatkin ovat vielä terveenä ja hyvässä kunnossa, valottaa Jouko Välimaa tulevaisuuden suunnitelmiaan. Ihan vielä eivät Ritva ja Jouko pääse eläkesuunnitelmiaan toteuttamaan, sillä Pirttiin astuu jälleen uusi joukko nälkäisiä sekä janoisia asiakkaita. Jos ravintolayrittäjän ura Rukalla kiinnostaa, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla ritva.valimaa@pp1.inet.fi

Pysy ajan tasalla Tarkkailijan avulla

Tarkkailija tarjoaa helpon tavan seurata elinympäristösi tapahtumia ja suunnitelmia. Voit esimerkiksi varautua tuleviin tietöihin tai vaikuttaa kaavoitussuunnitelmiin, kun saat tiedon suoraan omaan sähköpostiisi. Tarkkailija on karttapohjainen tietopalvelu, jossa voit määrittää sinua kiinnostavat aihepiirit ja hankkeet tai rajata tiedonhaun tiettyyn maan-

tieteelliseen alueeseen. Tehokkain tapa käyttää palvelua on luoda oma Vahti. Vahdille voit määritellä sinua kiinnostavat aihealueet sekä sijainti, esimerkiksi Taivalkoski tai Kuusamo. Tarkkailija etsii hakuehtoihisi sopivia artikkeleita, jotta voit arvioida olivatko antamasi hakuehdot sopivia. Mitä enemmän hakuehtoja, sitä enemmän artikkeleita Tarkkailija sinulle löytää. Mikäli rekisteröidyt palveluun ja tallennat Vahdin, täytyy haku tehdä Tarkkailija -palvelussa vain kerran. Tämän jälkeen palvelu ilmoittaa sinulle henkilökohtaisesti alueesi uutisista, joten sivustolla ei ole välttämätöntä vierailla toistuvasti.

Palvelun käyttäminen on maksutonta.

Tarkkailija kerää sisältöä eri toimijoiden verkkopalveluista, nyt jo yli 400 sivustolta. Näitä ovat muun muassa kaikkien kuntien, ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen, maakuntaliittojen sekä rakennettuun ympäristöön liittyvien virastojen ja ministeriöiden sivustot. Tähän mennessä palveluun on tutustunut jo noin 9000 käyttäjää. Palautteen perusteella palvelun käyttäjäjoukko on kirjava, ulottuen kesämökkiläisistä asiantuntijoihin. Tarkkailijaan voi tutustua ja ottaa vahtipalvelun käyttöön osoitteessa www.etarkkailija.fi

PLUSMARK

Haluatko tietää Kuusamoon tai Taivalkoskelle suunnitelluista rakennushankkeista tai kiinnostaako vaikkapa kaivosprojektin eteneminen? Ympäristöministeriön vahtipalvelu Tarkkailija auttaa pysymään kartalla lähialueen muutoksista.

Lapin lomalla

Ranzoa katsomaan! Varaukset: sales@gulo.fi > www.gulo.fi > www.ranuazoo.com

Menovinkkejä 14.–21.2.2014

NÄYTTELYT Hannun jäljet - Hannu Hautala luontokuvakeskus Matkailukeskus Karhuntassu, Torangintaival 2, 93600 Kuusamo. Avoinna: ma-pe klo 9-17, la klo 10-14. Näyttelyssä on esillä uusi sarja Hannu Hautalan klassikkotöitä sekä teemanäyttelynä ”Espanjan luonnosta”. Keinutuolisarjassa on kuvia kirjasta ”Pohjoisen taivaan alla”. Kuukkelisalissa: vierailevana valokuvataiteilijana nähdään Heikki Willamo, näyttelyllään ”Vuosi metsässä”. Luontokuvakeskuksessa on myös kahvila, jossa on saatavilla luontoon ja luontokuvaukseen liittyviä tuotteita, mm. Hannu Hautalan kirjoja ja postikortteja. Pääsymaksu 5,00 eur/aik., 2,00 eur/7-15v., alle 7v. vanhemman seurassa ilmainen. Perhelippu 12 eur, ryhmälippu 2,50 eur/henkilö (väh. 15 henk.). Puh: 040 860 8364, 040 860 8365. E-mail: info(at)hannuhautala.fi www.hannuhautala.fi Kuusamotalo Kaamosgalleria Kolmen Koutaniemen näyttely Paula, Seppo ja Meeri Koutaniemen valokuvanäyttely Kuusamotalon Kaamosgalleriassa 28.2.2014 saakka. Meeri Koutaniemi: osa Planin ”Koska olen tyttö” kampanjan näyttelystä Paula Koutaniemi: Kuusamon kasvilajeja Seppo Koutaniemi: Afrikan uhanalaisia eläimiä Kuusamotalo, alalämpiö Andy Horner: Sweden Panorama Jättikokoisia panoraamakuvia Ruotsista Kuusamotalo ja Kaamosgalleria avoinna ma - to klo 11.00 -18.00, pe klo 11.00 – 16.00 PERJANTAI 14.2.2014 13:00 Nuottamuikkusen Laulavan

Skibussi liikennöi aikataulujen mukaan. Taksit liikkuvat tilauksesta, ympäri vuorokauden. Porot ja huskyt nukkuvat öisin.

hiihtokansan After Ski -monokaraoke 14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa, J-hissin lähellä 16:00 Tapaa Rosa & Rudolf RukaStoressa ja osallistu hauskaan tietokilpailuun @ RukaStore 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 19:00 Zonessa Romantiikkaa&erotiikkaa viikonloppu 19:00 Yömäki klo 23 asti 21:00 Bailuperjantai - Kuningasidea @ Tanssi- ja ruokaravintola Rukahovi 21:00 Karaokea SkiPub Afterissa 22:00 Piste Party Night 23:00 DJ night Tellu Night yökerhossa

040 732 5615 13:00 Nuottamuikkusen Laulavan hiihtokansan After Ski -monokaraoke 14:00 Dumle Stigakisa Rosa & Rudolf lastenmaassa (J-hissin lähellä) 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 16:00 Lasten Disco Tellu Nightissa 19:00 Soihtulasku ja ilotulitus hiihtolomien kunniaksi Kuru-rinteessä 19:00 Nuorten disco Tellu Nightissa 20:00 Karaokea SkiPub Afterissa 22:00 Sokos Hotel Kuusamon Maankuuluissa naistentansseissa Trio Martti Timonen

LAUANTAI 15.2.2014

13:00 Nuottamuikkusen Laulavan hiihtokansan After Ski -monokaraoke 14:00 Fischer Test Center PisteVuokraamossa 15:00 Chuckbuddies-parkkikisa Rukan kylässä 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella, maksuton 20:00 Karaokea SkiPub Afterissa 21:30 Lesonen & Rinttilä Duo Coloradon baarissa

11:00 Skimbaa & Snoukkaa Rosan & Rudolfin kanssa Vuosselin lastenmaassa 11:00 Skibike -lajiesittely Saaruassa 13:00 Nuottamuikkusen Laulavan hiihtokansan After Ski -monokaraoke 13:00 Nuorten oma kahvila Reili auki Rukan hiihtostadionilla 13:30 Line & Ride with Picture ParkkiSessarit Battery Parkissa 14:00 Ride Test Center VuosselinPortissa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella, maksuton 19:00 Zonessa Romantiikkaa&erotiikkaa viikonloppu 21:00 Tanssilauantai - Ilkka Hakala & Sonetti @ Tanssi- ja ruokaravintola Rukahovi 21:00 Karaokea SkiPub Afterissa 22:00 Piste Party Night 23:00 DJ night Tellu Night yökerhossa SUNNUNTAI 16.2.2014 10:00 Haglöfs Suomi Slalom tapahtumapäivä ja suurpujottelukisa Saaruassa. SuomiSlalom suurpujottelukisa klo 12 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 20:00 Karaokea SkiPub Afterissa MAANANTAI 17.2.2014 10:00 Nordica & Blizzard -testikiertue Saaruan rinteillä 11:00 Lastenkisa Rosa & Rudolf lastenmaassa (K-hissin lähellä) 14:00 Salomon Test Center Piste Vuokraamossa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 16:30 Poronruokinta Rosa & Rudolf seikkailureitin poroaitauksella, maksuton 20:00 Karaokea SkiPub Afterissa TIISTAI 18.2.2014 11:00 Koko perheen kevätrieha Oulangan kansallispuiston lumenvalkeassa tunnelmassa! Mukavaa talvista puuhaa koko perheelle luontokeskuksen pihamaalla ja lähiluonnossa. Oulangan luontokeskus, puh.

KESKIVIIKKO 19.2.2014

TORSTAI 20.2.2014 13:00 Nuottamuikkusen Laulavan hiihtokansan After Ski -monokaraoke 14:00 Atomic Test Center PisteVuokraamossa 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 19:00 Haloo Helsinki @ Piste - Hiihtolomabileet (yläikäraja 17v.) 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Presto 21:00 Karaokea SkiPub Afterissa 21:30 Lesonen & Rinttilä Duo Coloradon baarissa PERJANTAI 21.2.2014 11:00 Rossignol Test Center, Saaruan tuvan edessä 13:00 Nuottamuikkusen Laulavan hiihtokansan After Ski -monokaraoke 14:00 KidiBul lasten pujottelu Rosa & Rudolf lastenmaassa, J-hissin lähellä 16:00 Aperol Spritz AfterSki @ Piste 17:00 Nuorten oma iltama Reilissä 19:00 Yömäki Klo 23 asti 20:00 Ravintola Rukahovissa tanssittamassa Presto 21:00 Karaokea SkiPub Afterissa 22:00 Sokos Hotel Kuusamossa Tanssittamassa Merja Juutinen & Hurmurit 22:00 Haloo Helsinki Pisteessä (K-18) 23:00 DJ night Tellu Night yökerhossa

Jää- ja savusauna sekä rentouttavia saunahoitoja; mm. turve- ja tervahoitoja

Tilavia ja kodikkaita kelohuviloita Salonkijärven rannalla

www.rukansalonki.fi

040 564 0937 sales@rukansalonki.fi

Ravintola Kultalassa pääset maistamaan pohjoisen luonnon puhtaita aromeja

Hierontaa Kauppakeskus Kumpareessa Varaukset

Ruka-Info

0400 101 601

Hierojat Arto Mursu 040 523 5540 Osmo Saapunki 0400 589 409

Ensi kesän parhaat toimitusajat nyt myynnissä! Kurkista mallistoomme, tutustu hintoihin ja ole yhteydessä lähimpään myyjäämme. Kuusamo, Puh. 044 778 9210 Oulu, Puh. 040 551 7135 www.kuusamohirsitalot.fi Tehdas: Sossonniementie 22, 93600 Kuusamo Kuusamo Saapunki