1 / 2021
Ida Hulkko
Valmiina olympiaaltaaseen TUL:n malja Osmo Hekkalalle
Uusi seurapalvelujohtaja on
sillanTUL SYDĂ„MEN ASIANA rakentaja
1
Syö & juo kotimaista, työllistät Suomessa!
2
// A V I I S I
PUHEENJOHTAJAN
TERVEHDYS
Kuva: Oskari Villanen
V
uosi sitten tammikuisena perjantaina kohotimme Scandic Simonkentän tiloissa maljat 101-vuotiaalle TUL:lle. Tuolloin käänsimme katseemme menneestä juhlavuodesta 2019 alkaneeseen vuoteen 2020, joka oli lupauksia täynnä. Juhlatilaisuus oli rento, mutta juhlava, täynnä iloa ja lämmintä henkeä. Tilaisuus oli kauttaaltaan myös uudistuneen organisaatiomme näköinen: pilke silmäkulmassa toteutettu uudenlainen tapa juhlia arvokkaasti ikääntynyttä järjestöämme. Kovin vähän tuolloin tammikuussa tiesimme, mitä vuosi 2020 toisi tullessaan. Innostunut ilmapiiri ja korkeat odotukset saivat rinnalleen haastajaksi näkymättömän ilkimyksen, joka on haastanut jaksamistamme ja luonut ympärillemme uudenmallisen maailman. Olemme käyneet läpi haastavan vuoden, joka on jättänyt meihin pysyvän jäljen. Huolimatta haasteista olen äärimmäisen ylpeä siitä, miten olemme vieneet läpi vuoden 2020. Olen ylpeä siitä, miten olemme haasteet kohdanneet ja monessa kohtaa jopa ylivoimaisesti voittaneet. Olen ylpeä meistä kaikista, sillä huolimatta kaikesta ikävästä olemme pysyneet positiivisina ja kehittyneet. Vuosi 2020 oli kaikesta huolimatta TUL:lle hyvä vuosi. Kuten vuosi sitten, olen varma, että alkanut vuosi on meille menestyksekäs. Maailma ei ehkä palaa entiselleen, mutta TUL:lle on tilausta myös uudenlaisessa maailmassa, joka lienee välimuoto aiemmasta ja viimeisimpänä kokemastamme. Vuoden 2021 TUL:n päivän juhla vietetään etänä. Jokainen meistä voi kohottaa maljan 102-vuotiaalle järjestöllemme itselleen sopivassa paikassa. Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja siten yhteisestä menestyksestämme. Hyvää alkanutta vuotta 2021.
Lasse Mikkelsson Puheenjohtaja
3
Ouluhalli on yleisurheiluvalmentaja Anne KarvinenPoutaselle tuttuakin tutumpi paikka.
4
// A V I I S I
TUL:n vuoden valmentaja Anne Karvinen-Poutanen:
URHEILUSEURA ELÄMÄNTAPANA Anne Karvinen-Poutanen on vaikuttanut oululaisessa yleisurheilussa jo vuosikymmenten ajan. Kuivasjärven Auran priimusmoottori on oman yleisurheilu-uran katkeamisen jälkeen keskittynyt valmentamiseen ja seuran toiminnan kehittämiseen. Teksti: Oskari Villanen // Kuvat: Henri Luoma
5
V
oimme hyvällä omatunnolla arvioida, että Kuivasjärven Aura olisi tällä hetkellä hyvin erilainen seura ilman Anne Karvinen-Poutasta. Karvinen-Poutanen, 54, on työskennellyt Kuivasjärven Auran yleisurheilun valmentajana jo 30 vuoden ajan. Vuosi 2020 oli kaikesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta erittäin onnistunut Kuivasjärven Auralle ja Karvinen-Poutaselle. - Olipahan erikoinen vuosi. Pitkään pelkäsimme, että koko kausi menee aivan penkin alle koronapandemian vuoksi. Tämä johti aluksi siihen, että keskityimme kehittämään lähinnä peruskuntoa ja sellainen kisoihin valmistava harjoittelu jäi ymmärrettävästi vähemmälle. Sitten kuitenkin yllättäen olimmekin tilanteessa, että kisakausi painoi päälle. Olen äärimmäisen iloinen siitä, että loppujen lopuksi yleisurheilun osalta saimme vedettyä läpi aivan normaalin kisakauden. Toki kisatilanteissa noudatettiin erityisjärjestelyjä, jotta kilpailutilanteista saatiin mahdollisimman turvallisia kaikille osallistujille, mutta jopa SM-viestit saatiin juostua suuresta osallistujamäärästä huolimatta, Karvinen-Poutanen kertoo. Kuivasjärven Aura on myös niittänyt menestystä Karvinen-Poutasen opeilla. Vuosi 2020 kääntyi lopulta peruuntumisten partaalta menestykseksi Auran yleisurheilijoille. - Kuluneen vuoden selkeitä kohokohtia olivat SM-viestit, kun valmennettavani juoksivat kaksi Suomen mestaruutta 19-vuotiaiden 100 metrin viestissä (Pihla Kinnunen, Ella Nisula, Sonja Stång ja Aino Vuorjoki) ja aitaviestissä (Ronja Koskela, Ella Nisula, Sonja Stång ja Aino Vuorjoki). Tytöt rikkoivat lisäksi aitaviestin Suomen ennätyksen, josta olen erittäin onnellinen. Olen itse dialyysipotilas, jonka vuoksi en pääse aina
6
// A V I I S I
osallistumaan pidemmille kisareissuille. Joudunkin usein olemaan tyttöjen kisojen aikana pelkkien tulospalveluiden varassa kotona, mikä on aivan hirveää. Jännittää niin paljon ja oikein mitään ei voi asialle tehdä, Karvinen-Poutanen kertaa kulunutta vuotta.
Seuratoiminta elämäntapana Anne Karvinen-Poutasen 11 vuotta kestänyt urheilu-ura päättyi vuonna 1987 Suomi–Ruotsi-otteluun. Karvinen-Poutanen kärsii munuaissairaudesta, jonka vuoksi hän joutui myös oman aktiiviuransa päättämään. Omien sanojensa mukaan aktiiviuran päättyminen oli Karvinen-Poutaselle niin kova pala, ettei hän halunnut olla vuoteen missään tekemisissä yleisurheilun kanssa. Kuitenkin vuonna 1989 Karvinen-Poutanen siirtyi valmentamaan yleisurheilua Kuivasjärven Auran riveihin. - Oman valmennustaipaleeni alkuaikoina Auran yleisurheilutoiminta oli vielä varsin pientä. Vuonna 1997 kuitenkin totesimme, että nyt on pakko tehdä asialle jotain. Päätimme perustaa urheilukoulun. Odotimme urheilukoulun ensimmäiseen kokoontumiseen korkeintaan 30 osallistujaa, mutta Ouluhallin aulaan olikin kokoontunut peräti 102 innokasta osallistujaa. Nykyisin seurassa on noin 600 urheilijaa, joten eteenpäin on noista ajoista menty, Karvinen-Poutanen kertoo. Oman urheilu-uransa katkeamisen aiheuttama katkeruus väistyi lopulta Karvinen-Poutasen elämästä varsin nopeasti. Kuivasjärven Auran toiminnasta on tullut elämäntapa, mihin on myös vahvasti vaikuttanut Karvinen-Poutasen vanhempien aktiivinen rooli seuran toiminnassa. - Seuran toiminnan ympärille päiväni pitkälti rakentuvat. Vastaan valmennuksen lisäksi seuran yleis-
urheilutoiminnan kehittämisestä sekä pitkälti kaikista paperihommista. Tämä on osittain myös perittyä, sillä vanhempani ovat edelleen aktiivisesti mukana Kuivasjärven Auran toiminnassa. Isäni toimi noin 40 vuotta seuran puheenjohtajana ja vaikka on jo 75-vuotias, hän käy edelleen ajamassa latuja hiihtokuntoon talvisin. Äitini pitää puolestaan edelleen 72-vuotiaana yllä seuran hiihtomajaa, jonne hän suuntaa usein jo viideltä aamulla leipomaan munkkeja hiihtäjille. Voikin siis sanoa, että Auran toiminta on perheemme elämäntapa, Karvinen-Poutanen avaa.
Mukautumista vallitseviin olosuhteisiin Koronapandemian sävyttämä vuosi saatiin Kuivasjärven Aurassa yleisurheilun osalta vietyä lopulta varsin kivuttomasti lävitse. Seuratoiminnan osalta on kuitenkin jouduttu sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen ja omaksumaan uusia toimintamalleja. - Kesän Urheilukoulu ei tänä vuonna kerännyt lapsia aivan samalla tapaa kuin aiempina vuosina. Tämä on tietenkin täysin ymmärrettävää, sillä kokoontumisrajoitukset olivat vasta päättyneet kevään osalta ja edelleen ihmiset halusivat elää varoen. Lasten kisoja pidimme myös hieman vähemmän kuin normaalina vuotena. Aloimme kuitenkin myös toteuttaa erilaista etäohjelmaa Kuivasjärven Auran sosiaalisen median kanavien kautta. Olemme esimerkiksi vetäneet kaksi kertaa viikossa Auran Instagram-tilin kautta livekuntopiirejä tai livekeppijumppia, jotka ovat saaneet erinomaisen vastaanoton. Oulun seudulla ovat koronapandemian vuoksi olleet suljettuna pitkälti kaikki yleiset liikuntapaikat, jonka vuoksi olemme kokeneet tärkeäksi, että voimme tällä tavoin tarjota ohjattuja liikuntamahdollisuuksia, Karvinen-Poutanen kertoo.
TUL:n vuoden valmentaja Kuivasjärven Auran valmentaja Anne Karvinen-Poutanen valittiin TUL:n vuoden valmentajaksi vuonna 2020. Karvinen-Poutaselle tunnustus on toinen laatuaan, mutta sen arvostus ei ole hänen silmissään himmennyt millään tapaa. Päinvastoin. - Olen erittäin otettu tästä huomiosta ja koen, että on todella suuri kunnia tulla valituksi TUL:n vuoden valmentajaksi. Itselleni tämän tunnustuksen merkitys on erittäin suuri senkin vuoksi, että ehdolla tunnustuksen saajaksi on valmentajia useista eri lajeista. Koenkin, että TUL:n vuoden valmentajan tunnustus kohdistuu nimenomaan kykyihini valmentajana, eikä ensisijaisesti lajiosaamiseeni yleisurheilun parista. Vaikka lajiosaamiseni onkin avainasemassa siinä, että valmentajan osaamistani pääsen hyödyntämään, KarvinenPoutanen pohtii. Anne Karvinen-Poutanen on seurannut erityisesti oululaista urheilua ja liikuntaa erittäin läheltä käytännössä koko elämänsä ajan. Viimeiset kolmekymmentä vuotta valmentajana antavat myös perspektiiviä urheilun ja liikunnan kehityssuunnista. Karvinen-Poutanen pokkasi edellisen kerran TUL:n vuoden valmentajan tunnustuksen vuodelta 2011. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana onkin ollut havaittavissa selkeitä trendejä erityisesti Kuivasjärven Auran toiminnassa. - Paljon puhutaan nykyisin siitä, että erityisesti lapset ja nuoret eivät liiku riittävästi. Itse olen kuitenkin havainnut, että esimerkiksi meidän toiminnassamme on mukana nykyisin selvästi enemmän lapsia kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Mielestäni tämä sama trendi on havaittavissa myös muissa seuroissa Oulun alueella. Menestys huippu-urheilussa ei ole samalla tasolla kuin aiempina vuosikymmeninä, minkä koen osittain johtuvan myös tietynlaisesta asennemuutoksesta. Eräskin seuramme nuori urheilija kertoi, että hän kyllä pitää yleisurheilusta, mutta ei halua verrata itseään muihin, eikä tämän vuoksi osallistu kisoihin. Hän kokee, että saa iloa liikunnasta ja nauttii siitä mitä tekee, mikä oli mielestäni erittäin hyvin linjattu, Karvinen-Poutanen pohtii.
7
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry 020 774 000 • sak@sak.fi • www.sak.fi
en? e t h y a t la e p ässä m lä e ö y t o k a Kannatta
8
// A V I I S I
TITANIUM on suomalainen, pankkiryhmistä riippumaton konserni, joka keskittyy rahastoihin, sijoitus- ja omaisuudenhoitopalveluihin sekä vakuutusedustukseen.
Rahastot
Omaisuudenhoito
Tarjoamme joka päivä korkealaatuisia varainhoidon tuotteita ja palveluita asiakasta varten ja asiakkaan taloudelliseksi hyödyksi. Keskitymme ratkaisuihin, jotka tavoittelevat tasaista ja ennustettavaa tuottoa.
Sijoitusneuvonta
Sijoitusvakuutukset
www.titanium.fi
HYVÄÄ KUNTOA!
9
10
// A V I I S I
Seurojen palvelija Teksti: Petteri Hurtén // Kuva: Oskari Villanen
S
uomen Työväen Urheiluliitto vahvisti organisaatiotaan kokeneella ja meritoituneella osaajalla, kun Ilpo Laurila, 56, aloitti marraskuussa järjestön seurapalvelujohtajana. Laurilalla on aiempaa kokemusta muun muassa Palloliiton, Veikkausliigan ja Myllykosken Pallon organisaatioista useammalta vuosikymmeneltä. Laurilan mittavalle kokemukselle on varmasti käyttöä, sillä tehtäväkin on eittämättä haastava. ”TUL on olemassa jäsenseurojaan varten”, kuuluu lausahdus monissa TUL:n juhlapuheissa. Juhlapuheiden kaunosanaisuuden ohella lauseeseen kiteytyy myös koko järjestön olemassaolon oikeutus. Jäsenseurojen palveleminen ja näiden menestysmahdollisuuksien turvaaminen on koko TUL:n toiminnan keskeinen ydin. Ilman menestyviä ja hyvinvoivia seuroja ei TUL:lle ole paikkaa suomalaisen liikunnan ja urheilun kentällä. Laurila vastaa – ei enempää, eikä vähempää – kuin kokonaisuudessaan siitä, että jäsenseuroilla olisi mahdollisimman kattava tuki järjestön puolelta. Laurilan titteli on seurapalvelujohtaja. Titteli on sporttimaailman hengen mukaisesti hieno ja yleväkin, mutta tehtävä ei ole patsastelua parrasvaloissa, vaan kovaa työtä. Työtä Laurilalla toden totta riittää, sillä koulutusjärjestelmän uusiminen ja koulutustarjonnan kehittäminen sekä seuroille tarjottavien muiden palveluiden rakentaminen ja konseptointi ovat vain osa siitä jopa massiivisesta kokonaisuudesta, jonka Laurila vastuulleen saa.
auttamaan seurojamme menestymään eli liikuttamaan väestöä. Laurila on toiminut jo yli vuosikymmenten yrittäjänä monella muotoa, mutta yhdistävänä tekijänä koko uralle on liikunnan ja urheilun parissa toimiminen. Laurila on muun muassa manageroinut huippujalkapalloilija Sami Hyypiää sekä edelleen maajoukkueuraansa jatkavaa koripalloilija Petteri Koposta, vain muutamia edustetuista urheilijoista mainitaksemme. - Nuo tehtävät eivät ehkä ole aivan samankaltaisia kuin nykyiset, mutta uskon, että yrittäjyyden myötä olen hankkinut sellaista osaamista ja rakentanut sellaisia verkostoja, joista on varmasti hyötyä myös nykyisessä tehtävässäni. Yrittäjyyskokemusta Laurilalla on myös urheilumarkkinoinnista, viestinnästä, tapahtumatuotannosta, urheiluvälinekaupasta sekä useista erilaisista projekteista. Kokemukset ovat muokanneet Laurilasta moniosaajan, joka kykenee hallitsemaan kokonaisuuksia ja kehittämään toimintaa. - Kyseessä on mielestäni ennen kaikkea kehitystyö, jossa tulee hallita isojakin kokonaisuuksia. Siinä monipuolisesta kokemuksesta on varmasti hyötyä. Laurila huokuu olemuksellaan paitsi kokemusta, myös rauhallisuutta ja kuuntelutaitoa. Keskustellessa hänen kanssaan on vaikea kuvitella, ettei hänen kanssaan tulisi toimeen. Laurila itsekin kokee olevansa ennen kaikkea hyvä ihmisten kanssa ja luottaa vanhaan myyntimiehen viisauteen.
- Tiedostan hyvin, että työmaata riittää. En kuitenkaan olisi lähtenyt tähän mukaan, mikäli haaste, mutta myös mahdollisuudet eivät olisi puhutelleet, Laurila kertoo.
- Koen olevani monessa kohtaa sillanrakentaja ihmisten välillä. Omaan kaksi korvaa ja yhden suun, joita myös pyrin käyttämään samassa suhteessa.
- Haluan aidosti auttaa seurojamme menestymään. Minun menestykseni mitataan sillä, kuinka laajasti onnistumme
- Olen joukkuepelaaja. En kuvittelekaan saavuttavani menestystä yksin. Kaikki lähtee ihmisistä. Lyhyenkin TUL-kokemukseni kautta voin todeta, että TUL on täynnä mahtavia ja sitoutuneita ihmisiä, Laurila päättää.
Laurilan tehtäväkenttä on laaja ja itsenäinen, mutta yksin hän ei kuvittele voittoja saavutettavan.
11
Markkinoinnin tuotantopalvelut / Käännöspalvelut / Digitaaliset järjestelmät ja palvelut / Paino- ja tulostuspalvelut / Suoramarkkinointi / Pakkauspainopalvelut / Suurkuvapalvelut / CAD-tulostuspalvelut / Markkinointilogistiikka / Ulkoistaminen
ENERGIA Hiiletön tulevaisuus TEEMA
17X••2019 syyskuuta 2019 / /12.12. syyskuuta
11X••2019 toukokuuta 2019/ /9. 9. toukokuuta
13X••2019 kesäkuuta 2019/ 6. / 6. kesäkuuta
POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI
X/19 17/19
X/19 11/19
POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI
POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI
POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI
X/19 13/19
grano.fi
POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI
6.6.2019 //5,90€ 5,90€ 6.6.2019
9.5.2019 9.5.2019 // 5,90€ 5,90€
POLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI
12.9.2019 12.9.2019 // 5,90€ 5,90€
EU Mikä suunta, eteen vai taakse?
TUL Koko kansan liikuttaja TEEMA
Kävelijä Tappava katse ja killeri-askel. Yritysjohtaja ja liikunnan puolestapuhuja. Valentin Kononen ei ole jättänyt lajiaan. POLITIIKKA XXX
Oikeistossa on ahdasta xxx
De_06062019_01.indd 1
12
// A V I I S I
Nälkäinen lohikäärme
TEEMA
Sisukas
Markkinatalous ei riitä Kiinalle. Se haluaa enemmän. KIKY
XXX
Syksyllä alkaa kiky-vääntö xxx
NAISET XXX
XXX BRYSSEL
xxxsiellä EU Missä palkansaaja, xxx asemaa Populismi uhkaa naisten
De_09052019_01.indd 29.5.20191 14.31
Nourdeen Toure matkasi kaksi vuotta Togosta Suomeen, sopeutui uuteen maahan ja luo nyt uraa ammattinyrkkeilijänä.
XXX LIIKENNE
xxxkuoppaan Suomi tippuu
XXX SYY KENEN
xxx Lasta ei saa leimata
2.5.2019 11.05
MCAMMATTI XXX
Hampurilainen xxx työuralla
De_12092019_01.indd 1
SE LYHENEE XXX
Vastustajia riittää, muttaxxx työaika lyhenee
TEATTERITEEMA XXX
Kulisseissa jaxxx katsomossa
4.9.2019 9.57
Hyviä etuja vastuullisesti Liity suomalaisen Osuuskunta Tradekan jäseneksi. Saat heti käyttöösi monet edut kuten 20 % alennuksen Restelin ravintoloissa. Jäsenenä teet kanssamme myös vastuullisia tekoja. Lahjoitamme tänä vuonna 1,1 miljoonaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin esimerkiksi lasten ja nuorten sekä ympäristön ja ilmaston hyväksi. Liity jäseneksi verkkosivuillamme. Saat sähköisen jäsenkortin ja monipuoliset jäsenedut käyttöösi heti.
Pieni ja paras
Vakuutusyhtiönä Turva on pieni, mutta asiakastyytyväisyydellä mitattuna olemme raskassarjalainen. Turvalla on Suomen tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat, kertoo EPSI Rating -tutkimus jo yhdeksättä kertaa. Liity sinäkin joukkoon: turva.fi/turvaan Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110
13
TUL:n yhteistyökumppani Olvi
EI VAIN OLUTTA JA SPONSOROINTIA TUL:n pitkäaikainen juomayhteistyökumppani Olvi on positiivisesti perinteikäs panimo, joka toimii nykyisin kattavasti koko juomamarkkinoilla. Olvi on myös aktiivinen urheilun ja liikunnan tukija, jolta löytyy TUL:n jäsenseuroillekin konkreettisia etuja. Teksti: Oskari Villanen // Kuva: Jarkko Mikkonen
”P
animomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat panimon Iisalmeen vuonna 1878.” Tämä lause on varmasti tuttu monille oluen ystäville Olvin pullojen ja tölkkien kyljistä. Vuonna 1878 Suomessa toimi yhteensä noin 78 panimoa, joista itsenäisenä, täysin suomalaisena panimona on säilynyt ainoastaan Olvi. Hypätään ajassa eteenpäin 143 vuotta ja otetaan sijainniksi Helsingin Hämeentien varrella sijaitseva Olvi Oyj:n konttori. Organisaation markkinointijohtaja Olli Heikkilä on lupautunut kertomaan hieman Olvin nykytilanteesta, suomalaisten nykyisistä juomatottumuksista sekä tottakai Olvin ja TUL:n välisestä yhteistyöstä. - Oluthan se tulee ihmisillä ensimmäisenä mieleen, kun Olvista puhutaan. Tämä on toki täysin ymmärrettävää, sillä olemmehan vanha toimija suomalaisella panimokentällä, mutta tällä hetkellä olemme myös paljon muuta. Olvilla lienee hallussaan maailmanennätys eri tuoteryhmistä, joissa panimo on samanaikaisesti mukana. Tällä hetkellä katalogistamme löytyy monenlaisia alkoholijuomia, mutta myös suuri määrä erilaisia alkoholittomia juomia alkaen erilai-
14
// A V I I S I
sista vesistä, hyvinvointijuomista ja energiajuomista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alkoholittomien juomien osuus on kasvanut suuresti, mikä on suoraa seurausta alkoholin kulutuksen laskusta länsimaissa, Heikkilä kertoo.
Konkreettisia etuja TUL:n jäsenseuroille Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry ja Olvi Oyj ovat toimineet yhteistyössä jo vuodesta 2008. Tämä yhteistyö on vuosien varrella mahdollistanut useiden TUL:n tapahtumien juomatarjoilun sujuvuuden ja avannut TUL:n seuroille mahdollisuuden hankkia Olvin tuotteita myös omiin tilaisuuksiinsa. - Yhteistyön kantavana ajatuksena on ollut tarjota TUL:n jäsenseuroille mahdollisuus hankkia Olvin tuotteita omiin tarpeisiinsa edulliseen TUL-jäsenhintaan. Lisäksi jokainen tämän yhteistyön puitteissa hankittu litra kerryttää markkinointitukea, jonka Olvi vuosittain tilittää TUL:lle. Valitettavan harva seura on kuitenkaan käyttänyt tätä tarjottua etua hyväkseen. Olvin tuotteiden hankintahinnat ovat jo itsessään edullisia ja tähän yhdistettynä TUL-jäsenhinta mahdollistaa TUL:n jäsenseuroille selvän edun juomahankintoja tehtäessä, Heikkilä valottaa.
Suomalaisen urheilun ja liikunnan tukena Olvin arvomaailmassa korostuu positiivisuus. Positiivisuudella ei kuitenkaan tarkoiteta ylenpalttista kaikkea kivaa kaikille -mentaliteettia, vaan muun muassa motivoituneisuutta, kehittymishalukkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Lisäksi Olvi on vahvasti mukana tukemassa suomalaista urheilua ja liikuntaa. Yhtymäkohtia TUL:n arvomaailman kanssa on siis runsaasti. - Olemme olleet mukana tukemassa suomalaista urheilua ja liikuntaa jo todella pitkään, mutta selkeitä panostuksia siihen lähdimme tekemään 90-luvun loppupuolella. Olemme olleet tukemassa muun muassa lukuisia yksilöurheilijoita, jääkiekon SM-liigan joukkueita sekä salibandyjoukkueita. Olen myös aina henkilökohtaisesti arvostanut urheilun ja liikunnan parissa toimivia henkilöitä ja haluankin välittää kaikille TUL:n aktiiveille kiitoksen siitä arvokkaasta työstä, jota suomalaisen urheilun ja liikunnan eteen teette, Heikkilä kiittää.
Olvi on suomalaisen urheilun ja liikunnan suurtukija. Kuvassa Olvin markkinointijohtaja Olli Heikkilä.
15
TUL:n vuoden urheilija Ida Hulkko
Pandemian keskeltä
menestyksee Vuosi 2020 jää kirjoihin yhtenä raskaimmista lähihistoriassa. TUL:n vuoden urheilijalle, kilpauimari Ida Hulkolle, kulunut vuosi sen sijaan on ollut hänen uransa hienoin. Teksti: Oskari Villanen // Kuvat: Sami Reivinen
M
ika Poutala, Valentin Kononen, Jani Sievinen… Siinä muutamia esimerkkejä legendaarisista urheilijoista, jotka ovat saaneet itselleen TUL:n vuoden urheilijan tittelin. Nyt tämän jonon jatkeeksi voidaan liittää alkujaan Mikkelin Uimaseuraa edustaneen, mutta nykyään TaTU Tamperetta edustavan Ida Hulkon nimi. Hulkko, 22, oli vuonna 2020 ajoittain jopa mykistävän ylivoimainen kilpa-altaassa. TUL:n vuoden urheilija 2020 otti tiedon saamastaan nimityksestä häkeltyneenä vastaan. - Onhan se valtava kunnia. Tuntuu, että tätä täytyy hieman sulatella
16
// A V I I S I
hetki. On hienoa saada tunnustusta siitä kaikesta työstä, mitä vuosien varrella olen uintiurani eteen tehnyt. Koen myös samalla, että tämä on niin ikään kannustava tekijä, joka potkii omaa suorittamistani eteenpäin ja antaa osviittaa siitä, että oikealla tiellä ollaan. Päällimmäisenä tunteena on kuitenkin valtava kiitollisuus, Hulkko kertoo.
sia startteja tuli enemmän kuin koskaan aiemmin ja Suomen ennätyksiäkin kertyi peräti kaksi kappaletta. Kruununa vuodelle oli Tokion olympiarajan rikkoutuminen, vaikkakin itse olympialaiset siirtyivät vuodella eteenpäin.
Erilainen ja erinomainen vuosi
- Selkeä tavoite kauteen 2020 lähdettäessä oli, että Tokion olympiaraja alitetaan ja otetaan suunnaksi olympialaiset. Keväällä olimme erikoisessa tilanteessa,
Vuotta 2020 leimaa voimakkaasti koronapandemia ja sen mukanaan tuomat kauheudet. Ida Hulkolle vuosi 2020 oli kaikesta huolimatta kuitenkin menestys. Kilpailulli-
kun kaikki kisat yllättäen peruuntuivatkin, mutta olimme varmoja, että vielä tulee sellaiset kisat, joissa pääsen olympianäytöt antamaan. Olympiarajan alitus lopulta onnis-
een
17
tuikin, mutta itse kisoja joudumme odottamaan ensi vuoden puolelle. Muuten voin sanoa, että vuosi 2020 oli osaltani erinomainen ja olen kyllä erittäin tyytyväinen kuluneeseen vuoteen, Hulkko avaa.
du kuin kisataan, harjoitellaan ja palaudutaan, niin varsin nopeasti sain päivärytmistä kiinni. Aika koronakuplassa meni lopulta todella nopeasti, Hulkko kertaa.
Synnynnäinen uimari Merkittävä tekijä Hulkon onnistuneessa kilpailuvuodessa oli päätös osallistua ISL:ään (International Swimming League). Budapestissa järjestetty ISL mahdollisti suuren määrän kilpailullisia startteja muuten kisaperuutuksien sävyttämänä vuonna. ISL on vuonna 2019 perustettu ammattiuimareiden joukkueista koostuva uintiliiga, joka koronapandemian vuoksi järjestettiin tänä vuonna intensiivisenä kuuden viikon rypistyksenä erittäin tiukkojen koronarajoitusten vallitessa Budapestiin luodussa koronakuplassa. - ISL oikeastaan pelasti koko loppuvuoteni. Tältä vuodelta peruuntuivat SM-kisat ja muut arvokisat, mutta ISL:n puitteissa sain otettua kovia kansainvälisiä kisastartteja, jotka muuten olisivat jääneet tältä kaudelta todella vähiin. Käytännössä pääsin kisaamaan useita startteja samojen ihmisten kanssa, jotka tulevat olemaan myös Tokion olympialaisten finaalialtaissa. Suhtauduinkin jokaiseen starttiin kuin kyseessä olisi ollut EM- tai MM-finaali, Hulkko kertoo. ISL:n koronakuplaan lähteminen ei kuitenkaan ollut Hulkolle aivan itsestäänselvyys. Kuusi viikkoa eristettynä uimahallin ja hotellin ympäristöön rajoitetuilla liikkumisoikeuksilla ja tarkkaan aikataulutetuilla menemisillä voi käydä raskaaksi jopa huippu-urheilijalle. - Viikon päivät ajatuksen kanssa painin. Kuuden viikon eristys koronakuplassa kuulosti kovalta haasteelta erityisesti henkisesti. Kun kuitenkin asennoitui niin, että siellä ei tosiaankaan muuta tapah-
18
// A V I I S I
Tuhansien järvien maassa Suomessa suurin osa kansalaisista osaa uida, mutta vain harvasta tulee menestyvä kilpauimari. Hulkolle uiminen on tullut luonnostaan jo aivan pienestä pitäen ja kipinä kilpauintiin tuli hieman yllättäen joukkuelajien kautta. - Olen tykännyt olla vedessä aivan pienestä pitäen ja uinti on ollut itselleni aina äärimmäisen läheinen harrastus. Harrastin kuitenkin nuorempana uinnin ohella myös joukkuelajeja, kuten jalkapalloa. Jalkapallopeleissä huomasin, että itseäni raivostutti se tosiasia, että vaikka kuinka pelasin itse hyvin tai huonosti, niin aina oli mahdollista etsiä sankaria tai syyllistä myös muista ihmisistä. Kilpauinnissa tätä ongelmaa ei ollut. Uin sitten äärimmäisen hyvin tai luokattoman huonosti, niin syy tulokseen löytyy aina omasta itsestä. Uinnissa ikään kuin viehätti se ajatus, että teen töitä vain omaa uraani ja omaa menestystäni varten. Lopullinen syttyminen lajiin tuli, kun aloin voittaa ensimmäisiä SM-tason mitaleitani teinivuosina ja huomasin, että taidankin ihan pärjätä tässä lajissa, Hulkko selventää.
Kova pohjatyö kantaa hedelmää Hulkon seurana on vuodesta 2017 saakka toiminut TaTU Tampere, joka on näkynyt TUL:n vuoden palkittavien joukossa jo aiemminkin. Hulkon valmentajana toimii Jere Jännes, joka palkittiin TUL:n vuoden valmentajana vuonna 2019. Voikin varsin huoletta sanoa, että tamperelaisessa uimaseurassa tehdään tällä hetkellä äärimmäisen laadukasta työtä.
- Meillä on ollut Jeren kanssa mottona: ”Tehdään tosissaan, mutta ei totisesti.” Haluamme kumpikin tehdä kovaa töitä, mutta myös samalla nauttia siitä matkasta. Meillä ovat kemiat ja näkemykset kohdanneet valmennussuhteessa äärimmäisen hyvin ja uskon, että sitä kautta olemme päässeet tähän pisteeseen, missä tänään olemme. Jere muistaa kovasti aina kiitellä myös Mikkelin Uimaseuran valmentajaani Juha-Pekka Puttosta, jonka opastuksella on kuntopohjani aikoinaan rakennettu. Juha-Pekan valmennuksessa teimme todella paljon raakaa työtä eli uimme matkaa ja todella panostimme kuntopohjan luomiseen. Silloin noin 15-vuotiaana sitä ei toki osannut niin arvostaa, ja se tuntui ajoittain puuduttavalta, mutta näin aikuisena olen todellakin kiitollinen, että silloin kuntopohjaan panostimme ja niitä omia silloisia rajojani koettelimme. Hyvien pohjien myötä olemme voineet keskittyä Jeren kanssa Tampereella nyt ensisijaisesti tekniikan hiomiseen ja sitä kautta kehittymiseen, Hulkko kertoo.
Tavoitteet korkealla Niin hämmentävältä kuin se kuulostaakin, koronapandemia saattoi tulla Ida Hulkon kannalta jopa erinomaiseen saumaan. Hulkko on saanut harjoitella vuoden pidempään ennen Tokion olympialaisia, ja tavoitteita on sitä myöten myös hilattu hieman korkeammalle. Alkaneen vuoden tavoitteissa on myös hakea menestystä pitkän radan EM-kisoista sekä lyhyen radan EMja MM-kisoista. - Minimitavoitteeksi olen itselleni Tokion olympialaisiin asettanut välieräpaikan. Se on mielestäni realismia ja uskon, että parempiinkin sijoituksiin on mahdollisuuksia, mikäli kuntoni jatkaa nousua entiseen malliin, Hulkko linjaa.
TUL:n vuoden urheilija Ida Hulkko tietää, että altaaseen hypätessä vastuu tuloksesta on vain hänellä itsellään.
TUL:N VUODEN URHEILIJAT
2010-2020 2010 Mika Poutala
2016 Benedek Oláh
2011 Tiia Kiviranta
2017 Mika Poutala
2012 Joonas Kylmäkorpi
2018 Mika Poutala
2013 Pauliina Hietaniemi
2019 Elias Kuosmanen
2014 Laura Vihervä
2020 Ida Hulkko
2015 Mika Poutala
19
FC KTP:n edustusjoukkue nousi kauden päätteeksi Veikkausliigaan. Kuva otettu ennen syyskuista paikallisottelua MyPa:a vastaan. Kuva: Mikko Mäkelä
MUUT TUL:N PALKITSEMAT TAHOT
VUONNA 2020
Vuoden joukkue:
Vuoden nuorisotoimija:
FC KTP ry
Mirka Rimpelä, Noormarkun Koitto
Valmennus elämäntyönä:
Vuoden nuorisovalmentaja:
Erja Ukkola, Kellon Työväen Urheilijat
Vilma Jokinen, Nokian Pyry
Vuoden liikuntakulttuuriteko:
Yhdenvertaisuuspalkinto:
Viljo ja Vieno Salon säätiö
Raision Ryhdin soveltava judo -toiminta
Lajien parhaat: katso www.tul.fi
20
// A V I I S I
SUOMALAISEN URHEILUN KUMPPANI
NUKU PAREMMIN. SYÖ PAREMMIN. URHEILE PAREMMIN. scandichotels.fi/sportti
GEE BEE-JUHLATURNAUS 8–11. 4.2021 HELSINGISSÄ Tänä vuonna otellaan juhlatunnelmissa! Tule katsomaan kansainvälistä huippunyrkkeilyä Stadiin!
Liput alkaen
9 €
tul.fi/ geebee
21
Olli Turunen vastaa Scandicilla TUL-yhteistyÜstä. Scandic on TUL:n virallinen majoittaja.
22
// A V I I S I
TUL:n yhteistyökumppani Scandic Hotels
VIRALLINEN MAJOITTAJA Scandicin hotellit ovat toimineet näyttämönä ja majoittajana monille TUL:n tapahtumille viimeisten vuosien aikana. TUL:n ja Scandicin välisestä yhteistyöstä hyötyvät myös TUL:n jäsenseurat monin eri tavoin. Teksti: Oskari Villanen // Kuva: Jarkko Mikkonen
S
candic Hotels Group AB on alkujaan ruotsalainen hotelliketju, joka on toiminut myös Suomen puolella Pohjanlahtea yhtäjaksoisesti vuodesta 1998. Scandicilla on Suomessa noin 70 hotellia. Scandic toimii Suomessa TUL:n yhteistyökumppanina monien tapahtumien ja majoitusten osalta. Vuosittaisista TUL:n tapahtumista esimerkiksi Seurapäivät on järjestetty eri kaupunkien Scandicien tiloissa, viimeisimpänä Scandic Seinäjoki -hotellissa. Olli Turunen Scandic Hotelsilta istui kertomaan TUL:n ja Scandicin välisestä yhteistyötä. - Itse siirryin Scandicin palvelukseen pari vuotta sitten Scandicin ja Restelin välisen yrityskaupan myötä. Henkilökohtainen suhteeni TUL:n kanssa on kuitenkin jo pidempi ja ulottuu noin kymmenen vuoden taakse niihin aikoihin, kun aloin työskennellä Restelillä. Vastasin tuolloin Restelin urheiluasiakkuuksista, ja kun yrityskaupan myötä työnantajaksi vaihtui Scandic, niin samalla siirtyi myös TUL:n yhteistyö mukanani Scandicille, Turunen kertoo.
Yhtenevät arvomaailmat yhteistyön pohjana Scandic on laadukkaiden hotelli- ja kokouspalveluiden lisäksi valikoitunut TUL:n yhteistyökumppaniksi myös yhteneväisen arvomaailman
vuoksi. ”Be you, Be caring, Be bold, Be pro” on Scandicin motto, jonka tausta-ajatuksiin on helppo yhtyä. - Näen, että Scandicilla ja TUL:lla on paljonkin yhteistä arvomaailmaa. Meillä Scandicilla ”Be you” tarkoittaa sitä, että jokainen saa olla täysin oma itsensä. Ketään ei syrjitä, ja meille on tervetullut vieraaksi tai osaksi organisaatiota aivan jokainen. ”Be caring” eli välitämme muista ympärillämme. Välitämme asiakkaista, välitämme henkilöstöstämme, välitämme sidosryhmistämme ja välitämme yhteisöistämme, joissa toimimme. ”Be bold” viittaa siihen, että meillä sallitaan myös epäonnistumiset. Haluamme, että ihmiset organisaatiossamme uskaltavat rohkeasti tuoda omia ideoitaan esiin ilman pelkoa epäonnistumisesta. ”Be pro” eli olemme ammattimaisia ja ylpeitä omasta päivittäisestä työstämme. Uskon, että myös seuratoiminnassa pätevät pitkälti nämä samat lainalaisuudet, Turunen valaisee.
Yhteistyöstä hyötyvät erityisesti seurat TUL:n jäsenseuroille liiton yhteistyö Scandicin kanssa on erittäin hyödyllinen. Scandic tarjoaa seuroille useita rahanarvoisia etuja. - Scandicin ja TUL:n välinen yhteistyösopimus tarjoaa TUL:n jäsenseu-
roille ensinnäkin alennetut hinnat majoituksista. Meillä on käytössä niin sanotut sporttihinnat, joiden piirissä myös kaikki TUL:n seurat ovat. Tarjoamme urheiluseuroille myös maksutonta kanta-asiakkuusjärjestelmää nimeltä Sport Card, jonka kantavana ajatuksena on, että voimme tarjota urheiluseuroille majoituksen lisäksi myös esimerkiksi sporttiruokailuja, joissa on tottakai huomioitu urheilijoiden tarpeet eli voimme räätälöidä niihin esimerkiksi paljon proteiinia sisältäviä ruokia, Turunen kertoo. Yhteistyö Scandicin ja TUL:n välillä ei rajoitu pelkästään seurojen etuihin – yhteistyöstä hyötyvät myös organisaatiot itse. Scandic on myös ollut jo pitkään tukemassa suomalaista urheilua ja liikuntaa muillakin tavoin. - Hyviä esimerkkejä tästä organisaatioiden välisestä yhteistyöstä ovat Scandic saama näkyvyys TUL:n kanavissa ja Scandic-stipendi, jonka Scandic tarjoaa yksittäiselle urheilijalle vuosittain. TUL-yhteistyön lisäksi olemme tukeneet suomalaista urheilua ja liikuntaa muun muassa tukemalla yksittäisiä seuroja sekä erinäisiä liikuntatapahtumia, ja olemme olleet pitkään esimerkiksi Hiihtoliiton yhteistyökumppanina, Turunen päättää.
23
www.somic.fi
Teemme verkkosivuistasi saavutettavat! Suomessa yli 1,2 miljoona ihmistä tarvitsee
EVANTIAN PALVELUT
noin 800 000 kuulovammaista
4000 - 5000 kuuroa, joiden äidinkieli on viittomakieli
Tekstitämme videoissa kuuluvan puheen sekä muut äänet.
noin 80 000 näkövammaista
650 000 - 750 000 selkokieltä tarvitsevaa
Mukautamme tekstit selkokielelle. Selkoteksti on sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yksinkertaisempi ja ymmärrettävämpi kuin yleiskieli.
saavutettavaa verkkosisältöä
Tekstitys
Selkokieli
Viittomakieli
Saavutettavuus verkkopalveluissa: TEKNIIKKA nojautuu WCAG 2.0 standardiin
Käännämme tekstit ja videot viittomakielelle. Kommunikointi kuuluu kaikille
SISÄLTÖ
Kuvailutulkkaus Välitämme sanallisesti videossa olevan visuaalisen sisällön.
Tukiviittomat ja kuvakommunikaatio
selkeä sisältö tarjolla eri aistikanavien kautta
Toteutamme tekstien ja videoiden sisällöt myös tukiviittomin ja kuvamerkeillä.
Saavutettavuusdirektiivi
Jokaisella on yhdenvertainen oikeus viestintään ja tiedonsaantiin. tulkkaus@evantia.fi
24
// A V I I S I
020 360 360
MEILLE KAIKKI OVAT HUIPPU-URHEILIJOITA
@urheilumehilainen • urheilumehilainen.fi
25
Arto
TOLSA kasvoi jalkapallobuumin villitsemässä satamakaupungissa Teksti: Kimmo Muttilainen // Kuvat: Lauri Sorvoja ja istockphoto.com
26
// A V I I S I
S
uomalaisen jalkapallon kiistattoomiin legendoihin kuuluva Arto Tolsa syntyi vuonna 1945 toisen maailmansodan viime metreillä. Tolsa varttui kansainvälisessä satamakaupunki Kot-
kassa, jossa jalkapallosta oli kasvanut kaupunkilaisten ykköslaji edellisten vuosikymmenien aikana. 1950-luku oli kotkalaisen jalkapallon kulta-aikaa. Kaupungin ykkösvaltikkaa piti hallussaan Kotkan Työväen Palloilijat, joka oli voittanut lukuisia Työväen Urheiluliiton mestaruuksia ennen kuin sotien jälkeen pääsi ensimmäisten TUL-seurojen joukossa Suomen Palloliiton järjestämään kilpailuun. KTP näytti kyvykkyytensä myös uudessa sarjassa voittaen Suomen mestaruudet vuosina 1951 ja 1952.
massa häämötti Suomen Cupin loppuottelu, joten valmennusjohto päätti lepuuttaa muutamaa runkopelaajaansa. Maalittomaan tasatulokseen päättynyt ottelu riitti KTP:lle piirinmestaruuteen. Tolsan nimi mainittiin kotkalaisessa työväentaustaisessa sanomalehdessä Eteenpäin, mutta mitään ihmeellisyyksiä todellisessa koiranilmassa pelatussa ottelussa ei nuorukainen esittänyt.
KTP:n lisäksi mestaruussarjassa vierailivat kotkalaisseuroista Jäntevä yltäen hopealle vuonna 1953 ja ranskalaisia visiittejä pääsarjassa tehneet Reipas ja Kiri. Joka tapauksessa 1950-luvun KTP-pelaajat olivat nuorelle Artolle kiistattomia esikuvia. Äidin neuloma villapaita, jota somisti kirjainyhdistelmä KTP oli omiaan luomaan kestävää rakkautta vihreävalkoisiin.
Ikäisiään huomattavasti kookkaampi Arto ajautui KTP:n jäseneksi jo vuonna 1953. Taustalla oli lapsuudenkavereiden aito huoli siitä, että houkuttelisivatko muut kotkalaisseurat lahjakkaan pelaajanalun riveihinsä. Arton lahjakkuus jalkapallon saralla oli ollut nähtävissä aivan pienestä pitäen, mutta nyt hänet olisi saatava KTP:hen, vaikka varsinainen junioritoiminta alkoi vasta 12-vuotiaista eteenpäin. Arto oli vihreävalkoisiin liittyessään vain 8-vuotias, mutta pääsi kokonsa ansiosta joukkueeseen mukaan. Lapsuuden ajan kavereista Jaakko Tiitinen ja Juhani Pellinen olivat vahvoina vaikuttajina siinä, että heidän ”suojattinsa” pukisi päälleen vihreävalkoisen raitapaidan.
Arto pääsi näyttämään taitojaan ensimmäisen kerran KTP:n edustusjoukkueessa vuonna 1961 ollessaan vasta 16-vuotias b-juniori. Kyseessä oli Kymenlaakson piirin mestaruuden ratkaiseva ottelu Kuusankosken Puhtia vastaan. Seuraavalla viikolla KTP:n ohjel-
Lahjakkuus jo nuorena Jo juniorivuosinaan Arto osoitti taitonsa niin puolustuksessa, keskikentällä kuin hyökkäyksessäkin. Ei ollut tavatonta, että hän saattoi lähteä omalta kenttäpuoliskoltaan pitkään kuljetukseen, joka päättyi maaliin johtaneeseen laukaukseen. Tuohon aikaan juniorit pelasivat täysimittaisiin maaleihin ja korkeat laukaukset olivat pienikokoisille maalivahdeille mahdottomia torjua. Arton eno Lasse Tolsa olisi halunnut siskonpojastaan yleisurheilijan. Lasse itse oli Virolahden Sammon menestyneimpiä urheilijoita, ja hänen kolmiloikkatuloksensa 14,35 metriä vuodelta 1956 on edelleenkin seuran ennätys. Lasse näki Artossa edellytyksiä heittolajeihin, sillä pitkät kädet ja raamikas vartalo olisivat antaneet hyvät avut esimerkiksi kiekonheittoon. Arto ei kuitenkaan yleisurheilusta innostunut. Rakkaus jalkapalloon oli syntynyt jo ennen kuin poika osasi kunnolla edes kävellä, ja sitä liittoa ei horjuttanut mikään. Vuonna 1962 Arto nousi vakituisesti KTP:n edustusmiehistöön. Harjoitusottelussa hän oli jo näyttänyt taitojaan maalintekijänä, mutta suomensarjassa (toiseksi korkein sarjataso) Arto näpäytti epäilijöitään. Jo heti ensimmäisessä virallisessa ottelussa Arto onnistui tekemään hattutempun, kolme maalia. KTP voitti itälohkonsa tehden 119 maalia Arton vastatessa 43 osumasta. Hänen merkityksensä joukkueelle oli kiistaton, vaikka
Arto Tolsalle maalinteko ja siten maalituuletukset olivat arkea hänen menestyksekkäällä urallaan.
27
Arto Tolsa pelasi SM-sarjaa KTP:n raitapaidassa vuonna 1980 palattuaan Belgiasta Suomeen. Kuvan ottelu pelattiin Kotkan Urheilukeskuksessa, joka on sittemmin nimetty Arto Tolsa -areenaksi.
toisinaan häntä haukuttiin haluttomaksi ja saamattomaksi. Arto ei edustanut perinteistä kotkalaista jalkapalloilijaa muuten kuin raamiensa myötä. Perinteisesti kotkalainen jalkapalloilija oli periksiantamaton taistelija, joka teki kaikkensa joukkueen eteen. Arto teki kyllä kaikkensa, mutta eri tavalla kuin muut hyökkääjät aiemmin. Jos hän näki pallon menevän rajojen ulkopuolelle, ei hän ottanut turhia juoksuaskeleita pallon kiinnisaamiseksi. Hän käytti pelisilmäänsä ja sanoi myöhemmin haastatteluissakin, että kaikki tuollainen olisi pois hänen päätehtävästään: maalinteosta. KTP nousi suomensarjasta suoraan mestaruussarjaan vuodeksi 1963. Ennen kautta kotkalaisjoukkue sai osakseen epäilyksiä, eikä Artokaan jäänyt niistä paitsi. Arton johdolla joukkue näpäytti kuitenkin kriitikko-
28
// A V I I S I
ja yltämällä sarjanousijana peräti viidenneksi. Arto itse onnistui maalinteossa 13 kertaa ollen Valkeakosken Hakan Esko Malmin kanssa sarjan kolmanneksi paras viimeistelijä.
ja johdattamasta KTP:tä pronssille. Arton ylivoimaisuutta maalintekijätilastossa kuvaa se, että toiseksi tullut Hakan Timo Paimander teki 11 maalia Artoa vähemmän.
Arton taidot maalintekijänä tulivat tutuiksi vuosi toisensa jälkeen. Vuonna 1964, Arton ollessa vasta 18-vuotias, nousi hän ensimmäistä kertaa A-maajoukkueeseen. Alku olikin lupaava, sillä heti ensimmäisessä maaottelussa Ruotsi kaatui Helsingin Olympiastadionilla maalein 1–0. Vuosi oli monella tapaa Artolle läpimurtokausi, mutta myös todella haasteellinen. Arto suoritti varusmiespalvelustaan, ja armeijan harmaista ei aina ollut asiaa vapaille edes mestaruussarjaotteluihin. Armeijan takia Artolta jäi lopulta kolme ottelua väliin, mutta se ei estänyt häntä voittamasta maalikuninkuutta 26 täysosumalla
Haasteita maajoukkueessa Maajoukkuepaidassa ensimmäisen maalinsa Arto iski seuraavana vuonna vierasottelussa Tanskaa vastaan. Maalien tekeminen maajoukkuepaidassa ei kuitenkaan ollut Artolle yhtä vaivatonta kuin seurajoukkueessa. Seuraavaa maalia saatiin odottaa neljä vuotta. Arto kuului kuitenkin maajoukkuevalmentaja Olavi Laaksosen luottopelaajiin, vaikka valinta aiheutti usein kritiikkiä lehdistössä. Lopulta kriittisiä ääniä alkoi kuulua myös yleisöltä. Huudot ”Tolsa on tylsä” ja ”Tule pois sieltä” kaikuivat katsomosta, ja ne jättivät jälkensä herkkään nuorukaiseen.
Vuonna 1968 Arto alkoi onnistua maalinteossa kunnolla myös maajoukkuepaidassa. Vaikka vuoden kaikki kuusi maaottelua päättyivät Suomen kannalta tappioihin, onnistui Arto kolmessa niistä maalinteossa. Vuoden aikana Suomi kohtasi kahdesti Belgian MM-karsintaotteluissa, ja vaikka Arto ei näissä maaliverkkoa pölisytellytkään, kiinnitti hänen otteensa belgialaisen kykyjenetsijän huomion. Otteidensa ansiosta Arto pääsi testileirille Beerschotiin. Testileiri poiki lopulta vuoden mittaisen sopimuksen. Arto perheineen ei kauaa miettinyt, vaan päätti, että kotimaisen pääsarjan kevätkierroksen jälkeen edessä siintäisivät uudet haasteet. Alku uudessa seurassa ei missään nimessä ollut helppo, mutta periksiantamat-
tomuutensa ja osin onnen siivittämänä Arto lunasti pelipaikkansa – mutkien kautta keskuspuolustuksesta. Artosta kasvoi Antwerpenin vuosiensa aikana seuralegenda, joka sai kunnian kantaa kapteeninnauhaa ja olla mukana voittamassa kahta Belgian Cupin mestaruutta. Arto perheineen palasi takaisin Suomeen kesällä 1979. Jo aiemmin vaivanneet ongelmat alkoholin kanssa nousivat jälleen esiin, vaikka peliura jatkui vielä muutaman vuoden ajan. Vuonna 1982 Arto pystyi pelaamaan enää vain yhdessä SM-ottelussa. Arto poistui keskuudestamme maaliskuussa 1989 ennenaikaisesti vain 43-vuotiaana. Vuonna 2000 Kotkan jalkapallopyhätön Urheilukeskuksen nimi vaihdettiin remontin yhteydessä Arto Tolsa -areenaksi.
29
30
// A V I I S I
Catmandoo 40 mm Madelogo for outdoors, because size: widthoutdoors 40mm belongs height 4,6mm Scale: 1:1
UUTUUS!
to everybody.
UUTUUS!
31
TUL:n Malja Osmo Hekkalalle
TUL SYDÄMEN ASIANA TUL:n Malja myönnetään henkilölle, joka on pitkäaikaisella ja esimerkillisellä toiminnallaan seura- ja piiritasolla edistänyt TUL:n periaatteiden noudattamista ja tavoitteiden onnistumista. Nämä perusteet täyttyvät vain harvalla yhtä selvästi kuin oululaisella, vuosikymmeniä TUL:n toiminnassa mukana olleella Osmo Hekkalalla. Teksti: Oskari Villanen // Kuvat: Henri Luoma
S
uurelle yleisölle Osmo Hekkala, 76, on varmasti parhaiten tunnettu komeasta painiurastaan, johon mahtuu niin kansainvälistä menestystä kuin lukuisia TUL:n painimestaruuksiakin. Hekkala on toiminut vuosien varrella kuitenkin myös muun muassa TUL:n varapuheenjohtajana, TUL:n Oulun piirin puheenjohtajana ja TUL:n Painin Tuki ry:n puheenjohtajana. Vuosi 2020 oli poikkeuksellisen rauhallinen Hekkalalle. - Tänä vuonna on keskitytty pitkälti henkilökohtaiseen pyöräilyliikuntaan ja jätetty kaikki ylimääräiset ihmiskontaktit pois. Puolisoni Helenan kanssa olemme seuranneet valtiovallan antamia ohjeita, miten näissä poikkeusoloissa on viisasta toimia, ja maskit naamalla aina kodin ulkopuolella liikkuneet. Lapsistamme toinen asuu Turussa ja toinen täällä Oulussa, heidän lisäkseen emme juuri muiden kanssa kontaktissa ole olleetkaan, Hekkala kertaa kulunutta vuotta.
Painimolskilta menestystä Hekkalan painiuran menestyksekkäin vuosi oli 1966, jolloin hän voitti ensimmäisen TUL:n painimestaruutensa, sijoittui SM-kisoissa
32
// A V I I S I
pronssille, Essenin EM-kisoissa viidenneksi ja vuoden kohokohtana Toledon MM-kisoissa neljänneksi. Toledon pronssiottelussa Hekkalan vastustajana oli Tšekkoslovakian Petr Kment. - Petr oli tuohon mennessä jo voittanut useita henkilökohtaisia mitaleja, joten tiesin, että kova vastus on astelemassa molskille. Petr voitti ottelun lopulta pistein 3-1 ja on myönnettävä, että kyllä hän parempi oli. Tapasimme Petrin kanssa uudestaan vuonna 1988 Oulun EM-kisoissa, jolloin sitten tulkin välityksellä hyvässä hengessä hänelle kerroin, että hän oli voittanut sen Toledon pronssiottelun kamppaamalla. Petr nauroi kovaan ääneen ja kysyi, että mitä haluan baaritiskiltä. Päädyimme ottamaan Petrin kanssa olutta ja hyvinhän me kaksi raskaan sarjan miestä juttuun tulimme, Hekkala muistelee.
Elämä TUL:n väreissä TUL:n Malja on perinteinen tunnustus, joka myönnetään vuosittain pitkäjänteisestä ja esimerkillisestä toiminnasta TUL:n hyväksi. Hekkalan yli 70 vuoden mittainen taival TUL:n toiminnassa hakee vertaistaan, ja voikin sanoa valin-
nan olleen varsin selkeä. Tästäkin huolimatta valinta tuli Hekkalalle itselleen yllätyksenä – erittäin iloisena yllätyksenä. - Itse koen, että TUL on tarjonnut minulle ainutlaatuisen polun kulkea elämäni aikana; päällimmäisenä tunteena onkin kiitollisuus. Voin sanoa, että elämäni polku on ollut TUL:n näköinen. Pakko myöntää, että kun tästä tunnustuksesta kuulin, meinasi hieman vettä silmäkulmasta tirahtaa. Arvostus TUL:n Maljaa kohtaan on itselläni niin valtava, että haluan sydämelliset kiitokseni TUL:lle tästä kaikesta esittää, Hekkala sanoo. Hekkala haluaa myös muistuttaa, että TUL:n tulee puolustaa niitä arvoja ja sitä arvokasta työtä, jota on jo yli sadan vuoden ajan Suomessa tehty. - TUL on yritetty nujertaa 30-luvulla ja 90-luvulla, ja nyt näyttäisi siltä, että TUL:n vastainen retoriikka on noussut jälleen esiin mediassa. Oma näkemykseni kuitenkin on, että saahan sitä puhua mitä sylki suuhun tuo, mutta TUL jatkaa eteenpäin entistä voimakkaampana, Hekkala linjaa.
TUL:n Maljan saanut Osmo Hekkala ja taustalla näkyvä Toripoliisi-patsas ovat molemmat tunnettuja oululaisia.
33
TUL:n virallinen yhteistyĂśkumppani!
www.palkintotukku.ďŹ
3 34 4
// A V I I S I
t Kaikki
illa!
erruks
t kaiv uottee
Suomalaiset lahjat yrityksille ja yksityisille! : Yritys y kys s! tarjou
Verkkokauppa: www.kolodesign.fi Yritys: Kysy tarjous, 050 540 3211 /jani.niemelainen@kolodesign.fi
Tyylikäs design Kotimainen Ekologinen Postitettava Käyttötuote Kaiverrus
35
OLE HYVÄ. Niin mekin olemme.
Urheilussa pärjäisimme korkeintaan puulaakisarjassa, mutta leipälajissamme olemme aika kovia. Me olemme jo 20 vuotta tehneet intohimoisesti markkinointiviestintää – muun muassa tällaisia lehtiä. Ja nettisivuja. Verkkokauppoja. Mainoksia joka tuuttiin. Esitteitä ja presiksiä. Videoita. Messuosastoja ja tilabrändäyksiä ja... eihän tässä kaikkea äkkiseltään edes muista. Jos tällaiset jutut kiinnostavat, ota yhteyttä ja utele lisää: varikas.fi
36
// A V I I S I