TEHO-lehti 03/2020

TEHO MYÖS DIGINÄ www.issuu.com/tts4

3/2020

TEHO TYÖTEHOSEURAN LEHTI JÄSENILLE JA SIDOSRYHMILLE

TTS arvioi Asuntomessut 8

MATKALLA DIGIMAATALOUTEEN

METSÄNOMISTAJA VUOSIMALLIA 2020

14

16

Pääkirjoitus

MINNA KUUSELA, PÄÄTOIMITTAJA, TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ, TTS TYÖTEHOSEURA

Kävin äsken ryhmäliikuntatunnilla. Askelkyykkyjen lomassa mietin klassisia teemoja: tehokkuutta ja työhyvinvointia. Sanat vaikuttavat usein vastakohdilta, mutta yhtä aikaa toteutuessaan voivat yhdistyä motivaatioksi, työn iloksi ja tuottavuudeksi.

epämukavuusalueella operointi silloin tällöin voi olla juuri sopiva työn ajuri ja vastata fyysisen harjoitteen sykehuippua. Mutta kuntosalin tehotunnillakaan ei olla kaiken aikaa.

Työtehon ylläpitäminen vaatii joka ikävuosi enemmän työtä. Monelle koronan tuoma ja kenties ergonomisesti heikoissa työpisteissä tehty etätyö sekä näyttöruudun Teams-ihmispelikentän tuijottaminen kuulokkeet korvissa ovat tuoneet myös lihasjumeja, päänsärkyjä ja joillekin myös tanakkaa henkistä turhautumista. Siinä oman työn tehokkuus on niin ja näin, etenkin jos ei muista myös liikkua ja huolehtia fyysisestä kunnosta.

Aivoista huuhtoutuu metsäkävelyllä turha ahdistus ja kuntosalin syke vie maailmaan, missä ei mietitä enää myöhässä olevaa tutkimusraporttia tai huonoja koulutuspalautteita.

Emme tee Työtehoseurassakaan yksin töitä emmekä ole yksin maailmassa, olimme sitten introvertteja tai ekstrovertteja. Työhyvinvoinnin oleellinen osa on työyhteisön tuki. TEHO-lehti on myös aina monen erilaisen ja eri asioista kiinnostuneen ihmisen yhteistyön tulos ja sellaisena myös meille tekijöille tärkeä. Toivottavasti lehteen tiivistetty välittäminen ja yhteistyö välittyy myös ulospäin.

”Lähestytään sykehuippua! Nyt mennään täysillä!”

Mikä on tarpeeksi hyvä? Kuinka paljon työssä pitää jaksaa tai esittää jaksavansa? Esimiehelle ja työtovereille on voitava kertoa, jos on huono päivä, tai jos ei muuten kerta kaikkiaan jaksa. Puuskittainen stressi tai

”Ryhmän paine! Ryhmän tuki! Vielä jaksaa!”

”Lopuksi kiitetään itseämme. Mennään kotiin, syödään ja nukutaan hyvin.”

Hyppäsin TEHOn päätoimittajan suuriin saappaisiin Heli Mäntylän jälkeen. Isoja muutoksia ei ole tehty, mutta lehteä halutaan jatkossakin tehdä teille lukijoille.

Haluammekin nyt selvittää, mitä lehdeltä toivotte: kannattaa vastata lukijakyselyyn sivulla 35.

Miellyttäviä hetkiä TEHOn parissa – ja muistakaa liikkua!

TEHO Lehden julkaisija: Työtehoseura ry, PL 5 Kiljavantie 6, 05201 Rajamäki Puh. (09) 2904 1200 Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0567 Toimitus Päätoimittaja: Minna Kuusela minna.kuusela@tts.fi Toimituskunta: Minna Kuusela, Henna Hurttala ja Sirpa Pussinen Taitto: Jani Mikkola Kansikuva: Tanja Meronen Painopaikka: Nurmiprint Oy, Nurmijärvi Seuraava lehti ilmestyy 4.12.2020 www.facebook.com/ TTSfi/

2

TEHO

www.linkedin.com/ company/tts-institutety-tehoseura-/

JÄSENEKSI TTS TYÖTEHOSEURAAN Vuosijäsenmaksut Yhteisöjäsen 134 € Henkilöjäsen 50 € Sisältää TEHO-lehden neljästi vuodessa ja muita jäsenetuja Liity jäseneksi www.tts.fi/jasenyys TILAUKSET Tilaushinnat 2020 Vuosikerta 60 € / vuosi Kestotilauksena 50 € / vuosi asiakaspalvelu@tts.fi puh. (09) 2904 1200 https://twitter.com/ ttsfi

issuu.com/tts4

TANJA MERONEN

Sisältö

3/2020

Pääkirjoitus

TTS:ssä tapahtuu 4

Puutarha-ala digiloikkasi koronakeväänä

Yhteisöllisyyttä, puurakentamista ja tummia keittiöitä Tuusulan Asuntomessuilla 8

Rohkeasti yhteiskunnan muutoksessa mukana 12

Oppisopimus on joustava väylä työelämään

2 7

13

Matkalla digimaatalouteen

14

Lähikuvassa metsänomistaja vuosimallia 2020

16

Airfryerit vertailussa – rahoille vastinetta? 18

Asiantuntija vastaa: Pesuaineiden säilyvyys ja hävitys 21

Vetovoimaa metsäalalle – koulutukseen hakeutumisen motivaatiotekijät tutkitaan 22

Tarvitsetko urakoitsijaa tai konekuskia?

24

Mobiilisti huollot ja kulut talteen

25

Ketteryys ja nopea reagointi ravintoloiden selviytymiskeinoina

26

Digitaalisten valmiuksien parantamisesta hyötyä PK-yrityksille

28

Verhoilijamestariopiskelija on Lahden Yrittäjien Vuoden Nuori Yrittäjä 2020

30

Hyvää arkea kehittämässä aamiaiskaapeista polttopuihin

32

Kuinka asuisin vanhana?

33

Energiaomavaraisuutta puusta ja auringosta

34

Lukijakysely

35

Käy päivittämässä sähköpostiosoitteesi jäsenrekisteriimme osoitteessa www.tts.fi/jasenkysely

TEHO

3

TTS-Manager goes digi TTS kehittää parhaillaan peltoviljelytöiden kustannusten ja työmäärän hallinnan simulointityökalua, työnimeltään Digi-Manageria. - Tavoitteena on tehdä TTS-Managerista nettipohjainen ohjelma, jolla voi kätevästi suunnitella maatilan kasvintuotantoa ja sen töitä. Työkalulla voi vertailla eri viljelykasvien viljelyssä käytettävien kone- ja menetelmävalintojen sekä peltolohkojen sijainnin vaikutusta työmäärään, työn tuottavuuteen ja työstä aiheutuviin kustannuksiin, kertoo asiantuntija Eerikki Kaila. MMM on myöntänyt rahoitustukea kehitystyöhön. Uusi TTS-Manager valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

KUVAAJA TANJA MERONEN

Kuultua ja nähtyä

TTS:ssä tapahtuu TTS:n henkilöstöä koulunpenkillä TTS:n strategisia painopisteitä ovat kestävä kasvu, menestyvät asiakkaat sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.

Noin parinkymmenen osallistujan joukko päällikkötehtävissä työskenteleviä työtehoseuralaisia opiskeli johtamisen ja asiakkuuksien hallinnan taitoja noin 1,5 vuoden kestoisessa koulutuksessa. - Osana uudistuvaa palveluprosessiamme päivittyi hallinnollinen osaaminen. Suurin osa meistä suoritti Johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon, kertoi yksi innokkaista opiskelijoista, talonrakennuksen koulutuspäällikkö Timo Pitkänen.

4

TEHO

Opintoretki FinnMetkoon ja Ecolanille 3.-4.9.

KUVAAJA MARKO ÄMMÄLÄ, METSÄKESKUS

Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä

Messumatkallekin päästiin! Yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa TTS järjesti syyskuun alussa metsäpalveluyrittäjille opintomatkan, jonka pääkohteina olivat Ecolan Oy:n tehdas Nokialla, ja Suomen suurin ja tärkein raskaskonealan ammatti- ja myyntinäyttely FinnMETKO Jämsässä. Vaikka messuilta olivat jääneet suurimmat konevalmistajat pois, kokivat sekä Pohjanmaalta että Uudeltamaalta matkalle osallistuneet yrittäjät päivät erittäin antoisaksi.

Ecolanin tuhkanrakeistusprosessiin tutustuminen oli matkan kohokohta!

TTS:n, ProAgria Keskusten Liiton ja Suomen Sovittelufoorumin (SSF) yhteistyönä toteuttama Hallitulla sukupolvenvaihdoksella kannattavuutta ja kilpailukykyä -hanke etenee. Hanke järjestää loka-marraskuussa neljä työpajaa. Niiden tavoitteena on kerätä tietoa siitä, minkälaiset ihmissuhteisiin liittyvät asiat kuuluvat sukupolvenvaihdos- eli SPV-prosessiin ja mihin näistä asioita on syytää kiinnittää erityisesti huomiota neuvontatyössä SPV-prosessin hallitun etenemisen kannalta.

Kutsumme työpajaan mukaan SPV-prosessin läpikäyneitä, sitä parhaillaan läpikäyviä ja suunnittelevia maatalousyrittäjiä sekä maatalousneuvonnan asiantuntijoita. Tule vaikuttamaan! Lisätietoa https://www. tts.fi/hallittuSPV

PÄIVI NUMMENRANTA

Suomen Laatusertifioinnin myöntämä sertifikaatti on merkki laadusta ja pätevyydestä TTS on ollut perustamassa Suomen Laatusertifiontiyhdistystä ja on yksi sertifikaattikoulutusten järjestäjistä. Yhdistyksen tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua ja luoda yrityksille ja yksityisille henkilöille suomalainen, luotettava ja varma sertifikaattivaihtoehto.

Yhdistys luo sertifioinnin kriteeristöt yhdessä alan asiantuntijoiden ja viranomaisten kanssa. Lisätietoja voi tiedustella yksikön johtajalta Kalle Laineelta.

Ravintola-alan yritysten erikoinen vuosi Suomalaisen ruoan päivän ja Yrittäjänpäivän tuntumassa TTS:n Aurinko- ja Uudet tuulet -hankkeet järjestivät ravintola- ja matkailualan yrityksille suunnatun verkkoinfon suoralähetyksenä ravintola VILLD:stä Helsingistä. Ravintoloiden ovet ovat jälleen avoinna asiakkaille.

Juttu sivulla 26.

Asuntomessuilla näkyi puurakentaminen ja yhteisöllisyys TTS:n asumisen asiantuntijat arvioivat elokuussa Tuusulassa järjestettyjen Asuntomessujen kohteita. Raati kiitteli alueen kylämäistä kompaktiutta. Keittiöissä suosiossa ovat edelleen aamiaiskaapit ja musta väri. Juttu ja kuvia kohteista sivulla 8.

Runsaasti vaihtoehtoja opiskeluun Rakennusalan ja kiinteistöalan ammattilaiset, linja-autonkuljettajat, yhdistelmäajoneuvonkuljettajat, puutarhurit, sisustajat ja metsäkoneenkuljettajat ovat vain muutamia esimerkkejä TTS:n laajasta koulutustarjonnasta.

Toimitusjohtajan katsaus ja tervehdys syksyyn sivulla 12.

TEHO

5

Hevosyritysten työajan käyttö tarkasteluun Hevostalous on merkittävä osa maaseutuyrittäjyyttä ja työllistää Suomessa noin 15000 alan ammattilaista. TTS:ssä on juuri alkanut Uudenmaan alueelle suunnattu Työprosessit kuntoon ja tuottavuutta hevosyrityksille -hanke. – Hevosalaa on tärkeää kehittää, jotta alan houkuttelevuus työnantajana säilyy myös tulevaisuudessa. Tavoitteena on, että yrittäjät saavat työmenetelmien kehittämiseen tietoa ja lisää ymmärrystä kannattavuuden kannalta olennaiseen työajankäyttöön. Keräämme tietoja yrityksistä ja listaamme hyviä käytänteitä kaikille hyödynnettäväksi, kertovat projektipäällikkö Iina Hulkkonen ja tutkija Tea Elstob. Kotisivut on avattu osoitteessa www.tts.fi/hevosetjatyo KUVAAJA MICHAELA ELSTOB

Digimaatalous.fi -sivuilla uusinta teknologiaa Juuri avatut Digimaatalous.fi -sivut kokoavat tietoa, jotta maatalousyrittäjät löytävät tietoa ja käytäntöjä uusista teknologioista. HAMK Mustialassa droonia lennättivät Timo Teinilän johdolla TTS:n Markku Lätti ja Reetta Palva. Tutustu www.digimaatalous.fi

KUVAAJA IINA HULKKONEN

Kyselyn mukaan kotitalouksien vedenkulutus on hieman laskenut Suomalaisten vedenkäyttöä on tutkittu Motivan ja TTS:n toimesta Kestävä veden käyttö -projektissa vuosina 2019–2020. Tulosten perusteella keskimääräinen vedenkulutus oli vuorokauden aikana 113 litraa asukasta kohti. Vedenkulutuksessa oli suuria eroja kotitalouksien välillä. Kokonaiskulutus on kuitenkin keskimäärin laskenut aiempien vuosien tutkimuksista, mikä johtuu muun muassa vettä säästävistä kodinkoneista. - Silti etenkin lämpimän veden kulutukseen sekä vesikalusteiden kuntoon on syytä kiinnittää huomiota, kertoo tutkimuspäällikkö Minna Kuusela. Tiedote Motivan sivuilla https://www. motiva.fi/koti_ja_asuminen/hyva_arki_kotona/ vedenkulutus

6

TEHO

Puutarha-ala digiloikkasi koronakeväänä PIRKKO PEKKARINEN, MINNA UUSI-SIMOLA JA ANI KARTANO-YLÉN, TTS TYÖTEHOSEURA

ANI KARTANO-YLEN

Kuten monissa muissakin oppilaitoksissa, on myös TTS Työtehoseurassa otettu kevään aikana melkoinen digiloikka. Korona-pandemia on laittanut opetuksen uuteen kuosiin ja haastanut opetusalan henkilökuntaa miettimään uudenlaisia keinoja opetuksen järjestämiseksi.

TTS:n puutarha-alalla digiloikan pituus ei ole ollut aivan mahdottoman pitkä, koska opetusmateriaalia ja kokonaisia kursseja on jo aiemminkin paketoitu bittimuotoon ja laitettu sähköiselle oppimisalustalle eCampukseen.

Vuorovaikutus, aikataulutus ja tauot tärkeitä Sähköisen opiskeluaineiston lisäksi kevään aikana on siirrytty järjestämään myös oppitunteja digitaalisesti Teams-sovelluksen välityksellä. Vuorovaikutteisuutta on saatu tehtävien, ryhmien ja keskustelujen avulla.

Kokemuksen mukaan alkuun kannattaa antaa aikaa järjestäytymiseen ja mahdollisten teknisten ongelmien ratkaisemiseen. Luennot on hyvä pitää noin vartin mittaisissa pätkissä, väliin kahvitaukoa tai välitehtäviä, joissa joutuu nousemaan pelipöydältä verryttelemään.

Selkeä aikataulutus etukäteen esitettynä auttaa kaikkia hahmottamaan opetuksen kulun ja tavoitteet. Aikataulu ei saa olla kovin tiukka, jotta kaikki pysyvät kyydissä ja saa aikaa kysymyksille ja muulle interaktiiviselle toiminnalle. Ylipäätään osallistujia kannattaa tavalla tai toisella aktivoida joko pyytämällä sanallista tai kirjoitettua kommentointia. Luennot voi myös nauhoittaa ja ne tallentuvat Streamiin. Kevään etäopetuksissa läsnäoloprosentti oli kuitenkin lähes 100, eli selvästi suurempi kuin lähiopetuksessa! Aikuisille opiskelijoille verkko-opetus näyttää soveltuvan hyvin.

Kukkasidontaa verkko-opintoina Jopa niinkin käytännönläheistä opetusta kuin kukkasidontaa, ollaan viemässä sähköiseen muotoon. Monesti opiskelija tarvitsee opettajalta asioiden toistoa.

Videolta asia selviää hyvin ja sen voi toistaa niin monta kertaa kuin kullakin on tarve. Harjoittelumateriaalin eli kukkien hankinta on järjestettävä tilanteen mukaan tai hyödynnettävä luonnonmateriaaleja. Kukkasidonnan opetusvideot sopivat edistyneempien opiskelijoiden opintojen osaksi perustutkinnossa, kun perusasiat ovat

Kukkasidonnan opiskelussa videoista ja toistoista on hyötyä opiskelijalle.

jo hallussa. Floristin ammattitutkinnossa oppisopimusopiskelija voi videoiden avulla kerrata opittua tai harjoitella uusia sidontatyylejä. Videoiden avulla tehdyt sidontatyöt voidaan arvioida opiskelijan lähettämien kuvien perusteella tietyiltä osin. Kuvasta ei esimerkiksi pysty riittävän hyvin arvioimaan teknistä osaamista. Tämän takia on tärkeää, että lähiopetuksessa kiinnitetään huomiota etenkin teknisen osaamisen kehittämiseen.

Opetuksen viemisessä sähköiseen muotoon on monia hyötyjä, mutta myös haasteita. Se on paikasta ja osittain myös ajasta riippumatonta. Matkakulut vähenevät, toisaalta joskus voi olla hankalaa järjestää itselleen rauhallista opiskelupaikkaa kotoa. Opetusta ei myöskään kannata järjestää kovin monen eri järjestelmän kautta, jotta itse järjestelmien ei aiheuta liian suurta kynnystä opiskelijalle tai kouluttajalle itselleen, toisaalta samalla lisääntyy digilaitteiden käytön osaaminen.

TEHO

7

YHTEISÖLLISYYTTÄ, PUURAKENTAMISTA JA TUMMIA KEITTIÖITÄ TUUSULAN ASUNTOMESSUILLA MINNA KUUSELA JA TARJA MARJOMAA, TTS TYÖTEHOSEURA

MINNA KUUSELA, TTS TYÖTEHOSEURA

Asuntomessut järjestettiin tänä vuonna jo kolmannen kerran Tuusulassa ja samalla vietettiin messujen 50-juhlavuotta. Koronapandemian vuoksi messut siirrettiin elokuulle ja yleisöä pääsi alueelle vain tietty määrä kerrallaan. Poikkeusjärjestelyt toimivat kuitenkin kävijän kannalta hyvin.

Tuusula tarjosi kävijälle viihtyisän ja yhteisöllisen messukylän.

Townhouse-talojen rivistöä

8

TEHO

Puun ja mustan liitto oli messusisustuksissa vallitseva, kuten Finnlog Hetenassa.

Messualueella oli istutuslaatikoita ja varattavia viljelypalstoja kotitarveviljelyä varten

Keittiöihin on tulossa myös vähitellen värejäkin.

TEHO

9

TTS arvioi perinteiseen tapaan messualueen pientalokohteiden ekotoimivuuden. Etsimme hyviä esimerkkejä niistä messukohteista, joissa oli toteutettu toimivia asumisen ratkaisuja arjen näkökulmasta. Tarkastelussa keskityttiin asuntojen yleiseen toimivuuteen sekä tarkemmin keittiöihin, vaatehuolto- ja peseytymistiloihin, eteiseen ja säilytystiloihin. Kestävä kehitys ja hiilijalanjälki ovat myös tärkeä osa arviointia.

Sievitalo Kultakoivun vaatehuoltohuone sijaitsi toimivasti vaatehuoneen ja saunatilan vieressä

Etnisiä mausteita Sievitalo Kultakoivun olohuoneessa

10

TEHO

Parhaimmistoon valitsimme tänä vuonna kohteet: Finnlog Hetena - persoonallinen ja selkeä kokonaisuus atriumpihan ympärillä, Omatalo Kulma – asukkaiden tarpeisiin huolellisesti suunniteltu ja hyvin sisustettu koti, Finnlamelli Linnamajuri – hyvä pohjaratkaisu, monen makuuhuoneen koti maltillisilla neliöillä, Villa Mikael – pieteetillä suunniteltu esteettömien ratkaisujen asunto nuorelle miehelle ja Honka Huomen – toimivat, esteettömät tehoneliöt ja pienet CO2-päästöt.

Finnlamelli Linnamajuri oli yksi lukuisista mustista taloista, joiden ulkokuoren sisään kätkeytyy vaalea puupinta

Nostoja messuilta: • Alue oli kompakti kokonaisuus kylämäistä kaupunkiasumista • Yhteisöllisyyttä tukevat viher- ja viljelyalueet sekä yhteiset oleskelupaikat katualueilla • Townhouset eli kytketyt pientalot olivat ensimmäistä kertaa esillä messuilla • Puurakentaminen, myös hirsi ja CLT, oli yksi näiden messujen näkyviä teemoja ja näkyi myös sisustuksissa • Mustien keittiöiden valtakausi jatkuu • Avo- ja saarekekeittiöiden lisäksi oli pitkästä aikaa joissain kohteissa erillinen keittiö, toki suorassa yhteydessä ruokailutilaan tai olohuoneeseen • Keittiöistä ei löytynyt huippukohdetta, vaan tasaisen varmoja toimivia • Kaipasimme enemmän hyvälle käyttökorkeudelle sijoitettuja kodinkoneita ja kunnollisia vetimiä oviin • Aamiaiskaapit olivat vakiinnuttaneet paikkansa • Keittotasoon integroidut liesituulettimet olivat yleistyneet • Messukohteissa oli keskimäärin melko hyvät jätelajitteluratkaisut, mutta uusia innovaatioita ei näkynyt • Etätyö on tuonut viimeistään nyt erilliset työpisteet asuntoihin

Puinen uniikki pesuallas esteettömässä Villa Mikaelissa.

Reunan kädensijat antavat tukea huonosti liikkuvalle.

• Kylpy- ja saunaosastot olivat maltillisen kokoisia, sen sijaan useita pihasaunoja ja -porealtaita • Ei juurikaan erillisiä kuraeteisiä, ns. arkieteisiä • Kaikista messukohteista oli laskettu ensimmäistä kertaa hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki, mutta niiden vertailu jäi kävijälle vaikeaksi • Sisustuksissa oli vallalla ns. ”japandityyli”, missä skandinaaviseen moderniin tyyliin ja puunkäyttöön yhdistetään mustia yksityiskohtia

Tuusulan messukohteisiin voi tutustua nyt messujen jälkeen myös virtuaalisesti osoitteessa https://www.asuntomessut.fi/ TTS:n arviointeja voi lukea myös TM Rakennusmaailman numeroista 7-8/2020.

Honka Huomenen pieni saunaosasto oli yhteydessä muuhun asuntoon viherhuoneenakin toimivan vilvoittelutilan kautta

TEHO

11

Rohkeasti yhteiskunnan muutoksessa mukana TTS ARKISTO

JUHA OJALA, TOIMITUSJOHTAJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Työtehoseuran toiminta-ajatuksen voi kiteyttää työn tuottavuuden ja tehokkuuden kehittämiseen. Toteutamme sitä eri toimialoilla hyvin monipuolisesti. Teemme tutkimus- ja kehittämistyötä ja koulutamme.

Päätoimialamme ovat maa- ja metsätalous, puutarha, asuminen, logistiikka ja liikennepalvelut sekä maa- ja talonrakentaminen. Näiden alojen lisäksi toteutamme erilaisia kehittämishankkeita yli toimialarajojen. Viime vuosina olemme olleet mukana kehittämässä mm. elinkeinokalataloutta ja puurakentamista.

i

Organisaatiossamme työskentelee noin 200 eri alojen asiantuntijaa ja kouluttajaa. Lisäksi meillä on valtakunnallinen asiantuntijaverkosto, jota käytämme erityisesti kehittämishankkeissa. Työtehoseuran henkilöstöstä löytyykin asiantuntemusta melkein alalta kuin alalta metsäteknologiasta robottiautoihin ja virtuaalikoulutuksesta kukkasidontaan.

12

TEHO

TTS Työtehoseura - rehti suomalaisen työn kehittäjä www.tts.fi

Olemme painokkaasti suomalainen organisaatio, joka kehittää työmenetelmiä, teknologiaa ja osaamista koko valtakunnassa ja erityisesti maaseudulla. Erilaisissa logistiikan ja rakennusalan sekä koulutuksen kehittämishankkeissa toimimme myös kansainvälisesti verkostoituneena.

Elinkeinoelämän tarpeisiin vastaten Nostan esiin muutaman esimerkin toiminnastamme, jotta syntyy kokonaiskuva siitä mitä teemme. Ammatillisessa koulutuksessa koulutamme vuosittain noin 7000 eri alojen opiskelijaa. Päätoimipaikkamme ovat Nurmijärven Rajamäellä ja Vantaalla Petikossa ja Veromiehenkylässä. Lisäksi toimimme pysyvästi Turussa ja tarpeen mukaan eri puolilla Suomea, vaikkapa Lapin kaivoksissa. Pääosa opiskelijoistamme on aikuisopiskelijoita, jotka hakevat täydentävää osaamista joko alanvaihtoa tai uusia työtehtäviä varten.

Haluamme olla käytännönläheinen ja elinkeinoelämän kanssa tiivistä yhteistyötä tekevä kumppani. Henkilökohtaistamme eli räätälöimme jokaisen opiskelijan opintopolun niin, että opiskelu on tehokasta ja juuri tarpeen mukaista. Tiiviit yrityskontaktit varmistavat sen, että koulutuksemme on elinkeinoelämän tarpeiden mukaista.

Meillä voi siis opiskella moniin ammatteihin, joista ”eksoottisimpia” lienevät torninosturinkuljettaja, metsäkoneenkuljettaja, verhoilijamestari, kosteudenhallintakoordinaattori ja kukkakaupan myyjä, vain muutaman esimerkin mainitakseni.

Tutkimus- ja kehittämishankkeemme ovat myös hyvin käytännönläheisiä. Ne painottuvat maa- ja metsätalouden kehittämiseen, yrittäjyyteen, asumiseen sekä logistiikkaan. Lisäksi olemme mukana myös mm. puurakentamisen kehittämistyössä.

Kaiken kaikkiaan toteutamme vuosittain noin 80 erilaista kehittämishanketta. Viime aikoina olemme olleet kehittämässä mm. urbaania polttopuun varastointia, puuenergian käyttöä, metsäalan yrittäjyyttä, maatalouden urakointia ja digitalisointia sekä puurakentamisen osaamista. Logistiikassa kehitämme pitkäjänteisesti turvallista tavaraliikennettä robotiikan avulla. Työtehoseuran asiantuntijat ovat myös mukana arvioimassa Asuntomessujen talojen toimivuutta ja kotitalouskoneiden tehokkuutta.

Olemme monessa mukana!

Työtehoseura on yksityinen yleishyödyllinen yhdistys ja rahoitamme toimintaamme tuottamalla ja myymällä ammatillisen koulutuksen palveluita valtiolle eli käytännössä opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tutkimus- ja kehittämishankkeet toteutamme hyvin monien yhteistyökumppaneidemme tukemana. Tärkeimmät hankerahoittajat ovat maa- ja metsätalousministeriö, ELY-keskukset ja yksityiset säätiöt kuten Metsämiesten säätiö ja Marjatta ja Eino Kollin säätiö. Tämä yhteistyöverkosto on meille elintärkeä ja sen avulla voimme olla kehittämässä suomalaistatyötä ja yrittäjyyttä monin eri tavoin.

Oppisopimus on joustava väylä työelämään OILI SINILEHTO, TTS TYÖTEHOSEURA

Oppisopimuskoulutuksella etsitään ratkaisuja työelämän nopeasti muuttuvissa tarpeissa. Työelämälähtöisenä koulutusmallina oppisopimus sopii hyvin henkilöstökoulutukseen, mutta myös uusien työntekijöiden rekrytointiin.

Oppisopimuksen kautta työntekijä saa monipuolisen koulutuksen työhön ja tutkinto avaa erilaisia näkökulmia, myös liiketoiminnan ja yrittäjyyden osalta. Opiskelija tuo myös uusia ideoita ja toimintamalleja mukanaan, joka voi avata muun muassa uusien prosessin suunnittelemisen. Oppisopimus on aina yrityksen tarpeiden mukaisesti suunniteltu opiskelumuoto.

- Oppilaitoksemme käytössä oleva nykyaikainen ajoneuvokalusto mahdollistaa opiskelijoille tiedon uusimmasta ajoneuvoihin liittyvästä tekniikasta.

Koulutuksen kautta myös viimeisin tieto muun muassa työturvallisuudesta, laeista ja asetuksista kuten myös ympäristöarvot. Nämä asiat siirtyvät opiskelijoiden kautta yrityksen muillekin työntekijöille, kertoo liikennepalvelujen yksikön asiakkuuspäällikkö Markku Oksanen.

Oppisopimus on aina tutkintoon johtavaa koulutusta, jossa suurin osa opiskelusta tapahtuu työpaikoilla työpaikkaohjaajan ohjauksessa.

Suoritettavia tutkintoja ovat perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Opiskelu kestää yleisimmin puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen.

Opintojen pituus määräytyy opiskelijan henkilökohtaistamisen kautta, jossa huomioidaan aiempi osaaminen. Tutkinto suoritetaan tekemällä tutkintoon vaadittavia työtehtäviä työpaikalla. työtä ja yrittäjyyttä monin eri tavoin.

TEHO

13

Uudet Teknologiat & Maatalous

Matkalla digimaatalouteen REETTA PALVA, TTS TYÖTEHOSEURA

TIMO TEINILÄ, HAMK & IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Hämeen ammattikorkeakoulun Tammelassa sijaitseva Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on panostanut digitaalisuuden hyödyntämiseen. Sekä pelloilla että navetassa otetaan uusia teknologioita kokeiluun ja käyttöön matalalla kynnyksellä.

HAMK on TTS:n valtakunnallisen Kestävää kehitystä maatalouteen uusilla teknologioilla -hankkeen yhteistyökumppani.

Maataloustiimi kävi kesällä 2020 tutustumassa Mustialan peltoviljelyssä käytettäviin teknologioihin. Peltopuolen digijärjestelmistä Mustialassa vastaa maatalousteknologian lehtori Timo Teinilä. Teinilän tuntuma on, että nuoret viljelijät ovat kiinnostuneita digitaalisista järjestelmistä.

- Aina kun numeroita vilkkuu, on kivaa katsoa ja seurata niitä, toteaa Teinilä, ja puhuu varmastikin myös omasta puolestaan.

- Kaikki mikä jää tietokoneen muistiin, on siellä arkistossa ja niihin voi palata monen vuoden jälkeenkin, Teinilä lisää korostaen tiedon tallentumisen ja historiatiedon kertymisen hyötyjä.

Antureita pellolla, traktoreissa, varastoissa Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. Vuonna 2015 valmistuneessa robottipihatossa on noin 70 lehmää, peltoa on noin 185 ha. Pellot ja eläimet siirtyivät vuonna 2020 luomuun. Digitaalisuus on muun muassa antureiden ja niiden tuottaman tiedon hyödyntämistä monipuolisesti.

Niiden avulla ennakoidaan, seurataan ja dokumentoidaan toimintaa. Viljelytietojen jakamiseen julkisesti on panostettu viime vuosina, kaikki viljelytoimet, sadot ja havainnot ovat tallennettu mustialanluomutila.fi- sivuille.

Traktoreista saadaan paikkatiedot, mikä lisää työn turval-

14

TEHO

lisuutta, kun tiedetään missä ihmiset ja koneet kulloinkin ovat. Paikkatieto on verraton apu dokumentointiin: lohkokirjanpitoon saadaan toimenpiteet ja päivämäärät oikein.

Lietelannan määrää säiliöissä seurataan pinnan korkeutta mittaavalla kaikuluotainanturilla. Lietteen ajomäärät tulevat automaattisesti pinnan alenemasta, ja yhdistämällä tieto traktorin samanaikaiseen paikkatietoon saadaan keskimääräiset levitysmäärät hehtaarille.

Pellon laidalla oleva lämpötila-anturi tallentaa lämpötilan 10 minuutin välein. Tiedosta opiskelijat laskevat projektityönään Mustialan tilakohtaisen lämpösumman, jota voi seurata facebookissa.

Drooniperspektiivi on paljastava Peltojen kuvaus droonien avulla kuuluu Mustialan kasvukauden rutiineihin. Ilmakuvista paljastuu aivan erilainen näkymä kuin pellon pinnan tasolta. Koskaan pelto ei ole paremman näköinen ylhäältä katsottuna - ja se antaa todellisen kuvan pellosta.

Keväisin tutkitaan esimerkiksi nurmien paikkakylvön tarvetta ja alkukesän kuvista lisälannoituksen tarvetta - luomussakin voidaan käyttää lisäravinteita. Kasvillisuusindeksikuvista havainnoidaan erityisesti lohkon sisäisiä kasvueroja, jotka voivat johtua esimerkiksi maan rakenteeseen liittyvistä ongelmista. Myös työjälki ja peltoajon vaikutukset paljastuvat ylhäältä katsottuna hyvin, jolloin

voi kehittää työmenetelmiä ja vähentää esimerkiksi pellon tiivistämistä. Eri vuosina esiintyy erilaisia ilmiötä, joten kuvat kannattaa säilyttää myöhempiä vertailuja varten.

Drooneja hyödynnetään myös tutkimusprojekteissa.

Keväällä hankitussa uudessa droonissa on tavallisten RGB-kameroiden lisäksi lämpökamera ja hyperspektrikamera. Lämpökameralla otetuista kuvista voidaan myös nähdä kasvueroja. Hyperspektrikuvasta voi jopa tunnistaa kasvilajeja. Kameraa käytetään esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa rikkakasvikokeessa, jossa kuvista tutkitaan mm. rikkaäestyksen vaikutusta oraan vioittumiseen. Mutta edelleen tuhannen euron luokan drooneilla saa kuvattua maatalouden tarpeisiin riittävän tarkkaan.

Kolmiulotteisista droonikuvista voidaan mitata myös korkeuseroja, mikä mahdollistaa monipuolisia käyttökohteita. Mustialassa on käytetty 3D-kuvia mm. siilossa olevan rehun määrän mittaamiseen. Kuvista voi mitata esimerkiksi rehuauman, kalkkikasan tai lantapatterin tilavuuksia, jotka muuten ovat hankalia mitattavia tarkasti.

Satokartoitus tuo pellosta tietoa, jota ei pellon laidalta näe, kertoo Rauno Laine. Yleensä huonoille alueille ei kannata lisätä lannoitusta, vaan miettiä heikomman tuottavuuden juurisyitä ja keinoja kasvukunnon parantamiseen.

Ajoavustin tehostaa peltoajoa GPS-paikannukseen perustuvan ajoavustimen avulla vältetään turhaa pellolla ajoa. Kevättöissä sitä hyödynnetään muokkauksessa, jossa äkeen työleveys saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Kun ajolinjat pysyvät suorina ja oikeansuuntaisina, vähenee kiiloista aiheutuva tehottomuus. Polttoaineen kulutus vähenee ja työ nopeutuu.

Satokartoituksella tarkempaa tietoa pelloista Mustialassa tekniikan opettajana toimivan Rauno Laineen kokemusten mukaan satokartoitus tuo esiin yllättäviä eroja lohkosta esille. Leikkuupuimurin satokartoitusjärjestelmän tuottamissa satokartoista nähdään lopullinen satotulos, jota voidaan verrata alkukesän droonikuviin. Viljamassan määrä mitataan viljaelevaattorista valoanturilla – mitä enemmän elevaattorilla kulkee viljaa, sitä se läpäisee valoa. Mittausjärjestelmään kuuluu lisäksi GPS-antenni, kosteusanturi, nopeustieto ja leikkuupöydän asentoanturi.

Oma toteutus polttoaineen seurantaan Tilalla on lukuisia traktoreita ja paljon käyttäjiä. Polttoaineen konekohtaisen kulutuksen seurantaan on keksitty yksinkertainen mutta innovatiivinen digiratkaisu: sähköinen kyselylomake. Tankkauksen yhteydessä lomakkeelle kirjataan tankattu määrä, tunnit ja traktorilla tehty työ.

Polttoainesäiliön kylkeen on liimattu QR-koodi, jolla oikea lomake avautuu älypuhelimelle automaattisesti ja tietojen kirjaaminen on helppoa. Näin saadaan kone- ja työkohtaista polttoaineen kulutustietoa kaikista koneista, ja tietoja voi analysoida taulukkolaskentaohjelmalla. Lomakeideaa voisi soveltaa varmasti moneen muuhunkin.

Timo Teinilä on innostunut digimaataloudesta, erityisesti drooneista ja peltojen kuvauksesta. Historiaharrastajana hän näkee erityisenä hyötynä aineistojen automaattisen tallentumisen.

i

LUE LISÄÄ Mustialan opetus- ja tutkimustila netissä mustialanluomutila.fi Mustiala Facebookissa https://www.facebook.com/HAMKMustiala.

TTS yhteistyökumppaneineen kokoaa tietoa uudelle verkkoalustalle www.digimaatalous.fi

TEHO

15

Lähikuvassa metsänomistaja vuosimallia 2020 HENNA HURTTALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Laaja Metsänomistaja 2020 -tutkimus kertoo, että suomalainen metsänomistajuus ei ole siirtynyt kaupunkilaisten käsiin ennakoitua tahtia.

Metsänomistuksen tavoitteet ovat kymmenessä vuodessa kehittyneet enemmän taloudellisia tavoitteita painottavaan suuntaan; ainoastaan omistuksensa tavoitteiden suhteen epätietoisten osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan.

Puolet metsätiloista on eläkeikäisten hallinnassa Metsänomistajuus on tuoreiden tuloksien mukaan muuttunut kymmenessä vuodessa yllättävänkin vähän.

Esimerkiksi metsänomistajakunnan kaupungistuminen on ollut oletettua hitaampaa. Nyt kaupungissa tai taajamassa asuu 47 prosenttia metsänomistajista, kun vuonna 2009 luku oli 45 prosenttia.

Toisaalta tilalla asuminen on selvästi vähentynyt päätoimisten maatalousyrittäjien osuuden pienentyessä.

– Asuminen tilan sijaintikunnassa, mutta tilan ulkopuolella on lisääntynyt, kun maatalouden harjoittajat ja muut haja-asutusalueilla asuvat muuttavat eläkevuosiksi lähitaajamiin parempien palveluiden piiriin. Maaseudun

16

TEHO

haja-asutusalueella asuu silti vielä yli puolet metsänomistajista, toteaa Metsänomistaja 2020 -hankkeen vetäjä Heimo Karppinen Helsingin yliopistosta.

Taloudelliset arvot yleistyneet metsänomistuksen tavoitteissa – Tutkimuksen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että ikääntymiskehitys tulee taittumaan lähitulevaisuudessa. Metsänomistukseen liittyvät tavoitteet näyttävät samalla kymmenessä vuodessa muuttuneen enemmän taloudellisia arvoja painottavaksi, Karppinen arvioi.

Kuolinpesien osuus tiloista pienenee Kuolinpesämuotoista metsänomistusta on pidetty hankalana päätöksentekoon liittyvien ongelmien vuoksi.

Kuolinpesien osuus metsätiloista on kuluneen kym-

Monitavoitteisille tärkeitä ovat niin oman metsän tarjoamat taloudelliset hyödyt, työtilaisuudet kuin ulkoilu ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen.

Virkistyskäyttäjät painottivat selkeästi metsänomistuksen aineettomia näkökohtia, kuten luonnon- ja maisemansuojelua sekä ulkoilumahdollisuuksia.

Metsässä tekevillä korostuu metsän merkitys työtilai-

suuksien ja ulkoilun kannalta, vaikkei metsä välttämättä monellekaan ole tärkein tulonlähde.

Turvaa ja tuloja korostaville tärkeitä ovat paitsi metsän tuoma taloudellinen turvallisuus ja merkitys sijoituskohteena, myös säännölliset puunmyyntitulot.

Epätietoisilla ei ole mitään erityisiä tavoitteita metsänomistukselleen.

Metsänomistuksen tavoitteiden muutos 1999–2019, % metsänomistajista.

menen vuoden aikana vähentynyt, ja enää vain joka kymmenes tila on kuolinpesän hallinnassa.

– Tämä kehitys on toivottavaa ja on mielenkiintoista, että se tapahtuu ilman erityisiä metsäpoliittisia toimenpiteitä, sanoo Paula Horne Pellervon taloustutkimuksesta.

Kuolinpesien metsiä on siirtynyt yhtymämuotoiseen omistukseen, ja niiden osuus onkin lisääntynyt.

Puuta tarjolla suuremmissa kertaerissä Tutkimuksen mukaan metsänomistajakunnan muutos ei näyttäisi heikentävän puun tarjontaa yksityismetsistä. Luonnonvarakeskuksen tutkija Harri Hännisen mukaan puumarkkinoilla on tapahtunut kuitenkin selkeä muutos.

– Markkinoilla on yhä harvempi joukko metsänomistajia, mutta he myyvät puuta suuremmissa kertaerissä.

Tämä kasvattaa leimikoiden kokoa, mikä tehostaa puun korjuun logistiikkaa. Toisaalta puolet metsänomistajista odottaa puun hinnan nousevan vuoteen 2030 mennessä.

Tutkimushankkeessa on mukana tutkijoita Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta, Luonnonvarakeskuksesta, Pellervon taloustutkimuksesta ja Työtehoseurasta. Hanketta ovat rahoittaneet maa- ja metsätalousministeriö, Metsäsäätiö ja Metsämiesten Säätiö. Edellinen laaja tutkimus metsänomistajista julkaistiin 2009.

i

TTS Työtehoseuran koordinoima ja maaja metsätalousministeriön rahoittama Melua metsään-hanke järjestää 9.10.2020 klo 9.00 webinaarin, jossa tarjoillaan nimenomaan metsä- ja luontopalveluyrittäjiä kiinnostavia tuloksia tästä metsänomistajatutkimuksesta. Webinaariin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen Tapahtumat-sivuilla.

TEHO

17

TTS testaa

Airfryerit vertailussa rahoille vastinetta?

ANNE KORHONEN, SARI LISKI-MARKKANEN JA TARJA MARJOMAA , TTS TYÖTEHOSEURA VALMISTAJIEN KUVAPANKIT JA PIXABAY

Airfryerien mainokset lupaavat nopeasti valmistuvaa, terveellistä ruokaa ja rapeaa paistopintaa. Kypsennys tapahtuu kiertoilmalla ilman rasvaa.

Monipuolisella pienlaitteella voi paahtaa, paistaa, grillata ja leipoa.

Markkinahinnat vaihtelevat 40 eurosta yli 300 euroon. TTS Työtehoseura selvitti, lunastaako laite odotukset ja miten hintaryhmän ääripäiden laitteet eroavat toisistaan.

“

18

TEHO

Helppokäyttöinen, energiataloudellinen ja nopea verrattuna uuniin.”

Airfryer eli ilmafriteerauskeitin on uusi keittiöhitti. Työtehoseuran kokeissa olivat mukana 50 euroa maksava Prego P-364 ja yli 200 euron hintainen Philips HD 9650.

Neljän hengen testiryhmä kokeili laitteita kotioloissa.

Testissä selvitettiin, miten ruoanvalmistus laitteilla sujuu ja miten hinta vaikuttaa laitteen ominaisuuksiin.

Kiertoilmalla kypsennystä Airfryerin toimintaperiaate on samantyyppinen kuin kiertoilmauunissa, mutta kerralla valmistettavat määrät ovat pienempiä. Kypsennys perustuu lämpövastuksen kuumentamaan ilmaan, jota puhallin kierrättää paistotilassa. Ruoka kypsennetään paistoastiaan laitettavassa korissa, tarvittaessa koria ravistellen. Osien väliin jäävä tila ja paistokorin pohjan ritilä tai rei’itys tehostavat ilmankiertoa. Pienen paistotilan ansiosta ruoanvalmistus on nopeaa ja energiatehokasta, kuten pienlaitteilla yleensäkin. Ylimääräinen rasva valuu paistokorin reikien läpi paistoastiaan. Ruokien friteeraamisessa voi käyttää halutessaan öljyä, mutta ruokalusikallinen riittää.

lan ja -ajan valinnassa on huomioitava muun muassa laitteen teho, valmistettava määrä ja kypsennettävän raaka-aineen ominaisuudet sekä lämpötila. Suoraan paistokoriin laitetut ruoat valmistuvat nopeammin ja matalammassa paistolämpötilassa kuin koriin laitetussa astiassa valmistettavat, kuten esimerkiksi piirakat ja laatikkoruoat. Laite myös kypsentää nopeammin, jos se on valmiiksi lämmin.

Valmisohjelmien käyttö on vaivatonta, sillä lämpötila ja valmistusaika sisältyvät valittuun ohjelmaan. Hintavassa Philipsissä on viisi esiasetettua ohjelmaa. Pregossa käyttäjä valitsee ajan ja lämpötilan manuaalisesti.

Pinnoitettu materiaali on helppo puhdistaa

Pregolle suositellaan kolmen minuutin esilämmitystä.

Philips on heti käyttövalmis. Philipsissä on toiminto, joka pitää ruoan lämpimänä 30 minuuttia kypsennysvaiheen päätyttyä.

Testattujen laitteiden irrotettavat osat, paistokori ja -astia, ovat pinnoitettua materiaalia ja kestävät konepesun. Ruokajäämät irtoavat tarttumattomasta pinnasta melko helposti myös liottamalla ja pehmeällä pesimellä hankaamalla. Lämmitysvastukseen tarttuneet ruokajäämät puhdistetaan pehmeällä harjalla ja laitteen ulkopinnat pyyhitään kostealla liinalla. Puhdistus on helppoa, mutta liottamista tarvitaan etenkin kanansiipien valmistuksen jälkeen, sillä paistokorin pohjaritilään tai reikiin jää ruokajäämiä.

Teho lisää suorituskykyä

Mitä rahalla saa?

Philipsissä paistuu kerralla enemmän kuin Pregossa, sillä sen maksimiteho on 800 wattia suurempi ja paistokori on isompi. Philipsissä 900 grammaa kanansiipiä valmistui 195 asteen lämpötilassa 20 minuutissa. Pregolla sama määrä valmistui 40 minuutissa, mutta aika puolittui pienennettäessä paistettava määrä 400 grammaan.

Airfryereiden hintaan vaikuttavat muun muassa laitteen malli, teho, paistokapasiteetti, ohjaustapa, mahdolliset valmistusohjelmat ja mukana tulevat lisälaitteet. Airfryerilla voi valmistaa monenlaista ruokaa ja joissakin tapauksissa se korvaa jopa uunin. Laite mahtuu melko pieneen tilaan, mutta vaatii ympärilleen ilmankiertotilaa.

Höyry poistuu laitteen takana olevan ilmanpoistoaukon kautta. Testattujen laitteiden käytönaikaiset pintalämpötilat olivat edestä ja sivuilta mitattuina 50–60 asteen välillä ja ilmapoistoaukon läheisyydessä noin 70 astetta.

Philipsin friteeraustulos on aavistuksen Pregoa rapeampi, koska siinä oleva Twin TurboStar - ilmankiertojärjestelmä tehostaa kypsymistä. Eron huomaa piirakkapohjien ja kakkujen paistamisessa, kun niiden pinta ja pohja paistuvat samassa tahdissa. Muilta osin Pregon paistotulos on Philipsin veroinen.

Sähkönkulutus suhteessa paistettavaan määrään on laitteilla samaa luokkaa, vaikka paistoajoissa on eroa.

Paketillinen, 200 grammaa, pakastekalapuikkoja valmistui Pregolla 16 minuutissa ja Philipsillä yhdeksässä minuutissa. Sähkönkulutus oli molemmissa noin 0,3 kWh. Valmistettaessa 650 grammaa uunijuureksia laitteiden sähkönkulutus oli noin 0,5 kWh, ja 200 gramman pakasteranskalaiserän kypsentäminen 200 asteen lämpötilassa kulutti sähköä 0,12 kWh. Käyttöön harjaantuu kokeilemalla

Edullinen Prego P-364 on peruslaite, joka sopii pieneen talouteen ja pienten annosten valmistamiseen. Hintavamman Philips HD 9650 -airfryerin valmistuskapasiteetti on Pregoa suurempi ja laitteen käyttömukavuutta lisäävät esiasetetut valmisohjelmat, digitaalinen näyttö sekä ajan- ja lämpötilansäädön helppo kohdistaminen.

Taulukkoon 1 on koottu testiryhmän kokemuksia laitteiden käytöstä.

Airfryereille on saatavissa monia lisävarusteita, kuten paistovuokia, pizzapannuja, pariloita, tilanjakajia, vastuksia roiskeilta suojaavia paistosuojia jne. Ennen lisälaitteen hankintaa on tarpeen mitata paistokorin koko ja varmistaa, että lisälaite mahtuu paistokoriin.

Laitteiden käyttöohjeiden paistotaulukossa on ohjeellisia paistolämpötiloja ja -aikoja. Niillä pääsee alkuun, mutta käyttö vaatii silti opettelua ja kokeiluja. PaistolämpötiTEHO

19

PHILIPS HD 9650/90, www.philips.fi

PREGO P-364, www.inbound.fi/prego

Tekniset tiedot Suositushinta ja takuuaika

229 €, takuu 1 v

50 €, takuu 2 v

Enimmäisteho (käyttöjännite 230 V)

2225 W

1400 W

Ulkomitat k x l x s

32,1 x 31,5 x 43,3 mm (jätä ympärille 10 cm tilaa)

31,5x28x32 cm

Laitteen paino

8 kg

3,7 kg

Liitosjohdon pituus

1 m, johdolle säilytyslokero laitteen rungossa

1m

Paistokorin nettotilavuus

3 litraa

2,5 litraa

Digitaalinen näyttö

Kyllä

-

Merkkivalot ja -äänet

Kyllä, merkkiääni ilmoittaa valmistumisesta

Kyllä, merkkiääni ilmoittaa valmistumisesta

Ajastimen säätöalue

1–60 min

1–30 min

Lämpötilan säätöalue

40–200 °C

80–200 °C

Esiohjelmoidut ruoanlaitto-

Kyllä, 5 esiasetettua ohjelmaa

-

Lämpimänäpitotoiminto

Kyllä, 5 esiasetettua ohjelmaa

-

Muuta

Laite ei vaadi esilämmitystä.

Käyttöohje- ja reseptivihkonen.

Maksuton Airfryer-sovellus iOS ja Adroidkäyttöjärjestelmille.

Saatavana Philips-lisävarusteita.

Laitteen esilämmitysaika 3 minuuttia.

Laitteen yläosaan on painettu kuuden eri ruokalajin symbolit ja niiden ohjeelliset paistolämpötilat sekä -ajat.

Käyttöohje, joka auttaa alkuun.

Testaajien kommentit

”Laitteen teho ja paistokapasiteetti riittää isompaankin talouteen.” ”Digitaalinen näyttö ja esiohjelmoidut ruoanlaitto-ohjelmat tuovat käyttömukavuutta ja tarkkuutta säätämiseen. Paistoajan kulumista voi seurata näytöltä.” ”Laitteessa oleva telakka pitää koriyksikön paikoillaan, kun sen vetää ulos laitteesta. Ei tarvitse kannatella. Irrotettava pohjaritilä helpottaa puhdistusta.” ”Netissä hyvä käyttöohje ja lisää reseptejä.”

”Nopea kypsentää 1–2 henkilön annoksia ja nopeuttaa ruoanvalmistusta. Isojen määrien valmistamiseen hieman hidas ja vaatii useampaan kertaan ravistamista.” ”Ajan- ja lämpötilanvalitsimen kohdistaminen vaatii tarkkuutta.” ”Laitteessa olevat symbolit ja ohjeelliset paistolämpötilat ja -ajat helpottavat käyttöä.” ”Itsetehdyt kananugetit ja ranskalaiset sekä kanansiivet onnistuivat erityisen hyvin.”

Laitteen ohjaustoiminnot

ohjelmat

20

TEHO

Asiantuntija vastaa

Pesuaineiden säilyvyys ja hävitys TARJA MARJOMAA, TUTKIJA, TTS TYÖTEHOSEURA

Tiesitkö, että käyttämättä jääneet pesu- ja puhdistusaineet ovat usein vaarallista jätettä?

Useimmat pesu- ja puhdistusaineet sisältävät ympäristölle haitallisia ainesosia, joista kertovat myös pakkausten tuoteselosteiden varoitusmerkinnät.

Aine luokitellaan vaaralliseksi, jos pakkauksessa on varoitusmerkki. Myös pH:ltaan neutraaleissa käsiastianpesuaineissa on varoitusmerkki ja teksti, joka kertoo aineen ärsyttävän roiskuessaan esimerkiksi silmiä tai ihoa ja olevan haitallista vesieliöille. Joutsenmerkki ei takaa tuotteen harmittomuutta. Erityisen haitallisia ympäristölle ovat emäksiset puhdistus- ja pesuaineet kuten konetiski- sekä uuninpuhdistusaineet, viemärinavausaineet ja klooripitoiset aineet.

Pesu- ja puhdistusaineiden säilyvyys on hyvä ja tuotteet ovat pitkäikäisiä. Valolta suojatussa, kuivassa ja tasalämpöisessä huonelämpötilassa pesu- ja puhdistusaineet voivat säilyä käyttökelpoisina useita vuosia. Liian lämpimässä ympäristössä saattaa nestemäisissä aineissa tapahtua haihtumista. Kylmässä tai kosteassa tilassa koostumus voi muuttua, jolloin tuote ei enää toimi toivotulla tavalla. Pesu- ja puhdistusaineet säilytetään lapsilta suojassa ja alkuperäisissä pakkauksissaan, jotta esimerkiksi käyttö- ja annosteluohjeet sekä varoitusmerkinnät kulkevat aineen mukana. Myyntipakkauksessa saattaa olla päiväys, josta voi päätellä, onko se vielä käyttökelpoista.

Käyttämättä jääneet pesu- ja puhdistusaineet luokitellaan useimmiten vaaralliseksi jätteeksi, joka voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Pesu- ja puhdistusaineet voi viedä maksutta vaarallisten jätteiden keräyspisteeseen. Tyhjät pesu- ja puhdistusainepakkaukset lajitellaan materiaalin mukaisesti joko metalli-, kartonki, -lasi tai muovijätteisiin.

TEHO

21

Vetovoimaa metsäalalle –

koulutukseen hakeutumisen motivaatiotekijät tutkitaan SIRPA KÄRKKÄINEN, SMY, EILA LAUTANEN, TTS, MARI NIEMINEN, TREDU, HENNA KYHÄ, TAMK VILMA ISSAKAINEN, SMY

Nuorten metsäbarometrin tulosten mukaan metsäala tarvitsee lisää tunnettavuutta: jos alaa ei tunneta, ei sinne hakeuduta. Erityisesti metsäkonealalla on pula osaavista tekijöistä, sillä metsäkoneenkuljettajan ammatti on vaativa. Vuosittain metsäkoneenkuljettajaksi valmistuu yhteensä noin 450 uutta ammattilaista, mikä määrällisesti vastaa työvoiman tarvetta, mutta heistä vain hieman yli puolet työllistyy alalle.

Vaativa ammatti tarvitsee soveltuvia ja motivoituneita opiskelijoita TTS:n metsäalan koulutuksen tuloksellisuustutkimuksista on todettavissa, että metsäkonealalle tulee houkutella enemmän työhön soveltuvia ja motivoituneita opiskelijoita. Vetovoiman lisäämiseksi tarvitaan kohdennettua tiedotusta monipuolisesta, vaativasta ja antoisasta

22

TEHO

ammatista. Työ on itsenäistä, mutta ei yksinäistä.

Sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi työssä vaaditaan motorisia taitoja ja nopeaa päätöksentekokykyä.

Metsäkoneenkuljettajakoulutus on kustannuksiltaan toiseksi kallein koulutusala heti lentäjäkoulutuksen jälkeen. Tuloksekas oppiminen edellyttää paljon ko-

Kuvio 1. Esisijainen syy hakeutua metsäalan koulutukseen Tredussa vuonna 2019; hlöä. N=83.

neenkäyttötunteja ja ajoa on päästävä harjoittelemaan riittävästi turvallisessa oppilaitosympäristössä: mielekäs oppiminen kiinnittää alalle. Metsäkonekouluilla on oltava riittävästi sekä ajanmukaista konekalustoa että osaavaa opetushenkilöstöä.

Metsäkoneenkuljettaja tekee työvuorossaan noin 8 000 päätöstä eli yhtä paljon kuin lentäjä omassaan. Tutkimuksista käy ilmi, että 20 - 30 prosenttia opiskelijoista ei omaa edellytyksiä metsäkoneenkuljettajan ammattiin; heidät tulisikin ohjata muiden alojen opintoihin.

Motorisia taitoja ja päätöksentekokykyä mittaavien soveltuvuuskokeiden avulla vältyttäisiin hukkakoulutukselta metsäkonealalla ja koulutuksen läpikäyneiden rajuilta pettymyksiltä ja jopa syrjäytymiseltä.

Kiinnostus metsäalaa kohtaan tärkein syy hakeutua koulutukseen Tredussa Tampereen ammattikorkeakoulu selvitti Tampereen seudun ammattiopiston (Tredu) metsäkonealan opiskelijoiden motivaatioita hakeutua koulutukseen vuonna 2019 Opetus -ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Tasa-arvoa ja reformia –hankkeessa. Saatujen tulosten mukaan kiinnostus metsäalaa kohtaan oli merkittävin syy hakeutua koulutukseen. Ala houkuttelee, kun se tunnetaan ennestään harrastusten, asuinympäristön tai tuttavapiirin kautta. Eniten tietoa oli saatu oman koulun opintojen ohjauksesta, oppilaitoksen tekemiltä vierailuilta peruskouluille ja samaa alaa opiskelevilta kavereilta. Opiskelulta odotettiin runsaasti koneilla ajoa, niiden kanssa työskentelyä sekä käytännössä oppimista metsässä.

Kyselyyn vastanneet pitivät metsäkonealaa mielekkäänä sekä työllisyystilannetta ja palkkausta hyvänä. Heidän näkemyksensä oli, että sekä metsäkone- että kuljetusala soveltuvat sekä naisille että miehille. Syynä naisten

vähäiseen osuuteen metsäkonetöissä nähtiin olevan heidän kiinnostuksensa puute alaa kohtaan. (kuvio 1) Tutkimuksella metsäalan koulutuksen imagotyöhön täsmätietoa Huhtikuussa 2020 käynnistyi Suomen Metsäyhdistyksen ja TTS Työtehoseuran yhteinen kolmivuotinen tutkimushanke. Siinä selvitetään ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä niin metsäalan ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa. Tieto nuorten mielikuvista alasta sekä itsestään tulevana ammattilaisena antaa kaivattua sisältöä alan imagotyöhön. Metsäala tarjoaa kiinnostavia, ajan kiperiin kysymyksiin pureutuvia tehtäviä ja se tarvitsee nuoria, joilla on erilaisia tavoitteita. Tutkimuksesta saadaan tietoa viestinnän kehittämiseen niin, että ala ja nuoret löytävät toisensa.

Lähteet: Muille aloille siirtyvät metsäkoneenkuljettajat, TJ451/ TTS 2020 Metsäalan ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2016-30.6.2019 valmistuneiden oppimistulosten työelämävastaavuus ja laadullinen työllisyys, TJ450/ TTS 2020 Nuorten metsäbarometri, Suomen Metsäyhdistys 2020 Tampereen seudun ammattiopiston metsäkonealan opiskelijoiden motivaatio hakeutua koulutukseen vuonna 2019, Tredu 2020 Hankkeen on rahoittanut Metsämiesten Säätiö.

Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi

TEHO

23

Tarvitsetko urakoitsijaa tai konekuskia?

EERIKKI KAILA JA IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS Työtehoseuran ylläpitämä Urakka-Foorumi on koneurakoitsijoiden ja urakointipalveluiden ostajien ilmainen kohtaamispaikka. UrakkaFoorumista löytyvät maaseudun koneyrittäjien tarjoamat palvelut kylvötöistä maansiirtotöihin ja lumen auraukseen. Lisäksi palvelusta löytyy ammattitaitoista työvoimaa, esimerkiksi traktori- ja kaivinkonekuskeja.

Urakka-Foorumissa koneurakoitsijat voivat helposti tiedottaa ja markkinoida palveluitaan asiakkaille sekä verkostoitua muiden urakoitsijoiden kanssa. Urakoitsijat voivat esitellä toimintaansa ja lisätä halutessaan kuvia konekalustostaan. Rekisteröityminen on ilmaista, joten kaikkien koneurakoitsijoiden, jotka haluavat lisää töitä ja uusia asiakkaita, kannattaa liittyä siihen. Palvelussa on tällä hetkellä reilu sata rekisteröitynyttä urakoitsijaa.

Urakoitsijoiden haku nopeaa ja helppoa Urakointipalveluiden ostajat voivat hakea tekijää esimerkiksi tiettyyn työhön tai maakunnittain. Urakoitsijoiden sijainti kartalla ja heidän tarjoamat palvelut ovat nähtävissä yhdellä silmäyksellä. Ostaja voi myös rekisteröityä Foorumiin tilaajaksi ja lähettää sen kautta yhteydenotto- tai tarjouspyyntöjä, jotka välittyvät kaikille palveluun rekisteröityneille kyseistä työtä tekeville urakoitsijoille.

Ammattitaitoiselle konekuskille töitä Foorumista Ammattitaitoisista kuskeista on jatkuvaa kysyntää niin maatiloilla kuin muillakin aloilla. Töitä vailla olevien konekuskien kannattaa rekisteröityä urakoitsijaksi ja ilmoittaa ne henkilötyöt, joita pystyy tarjoamaan vaikkei omia koneita löytyisikään. Koneurakoitsijat voivat hakea Foorumista tilapäiskuskeja omiin urakointipalveluihin tai vaikka koneiden huoltajia ja korjaajia.

Urakka-Foorumia kehitetään parhaillaan osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Urakalla eteenpäin -hanketta. Syksyllä sivustoon on tulossa koneiden vuokrauspalvelut.

24

TEHO

i Lisää Koneyrittäjien ja asiakkaiden kohtaamispaikka https://urakka-foorumi.fi

Mobiilisti huollot ja kulut talteen EERIKKI KAILA JA IINA HULKKONEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS-Kone on netissä toimiva konekustannusten laskentaohjelma. Uusi ohjelmaversio sisältää konekohtaisen sähköisen huoltokirjan, johon voi kirjata huollot ja korjaukset sekä seurata koneen kunnossapitokustannuksia. TTSKoneeseen ja huoltokirjaan voi tutustua ilmaiseksi.

Ohjelman esimerkkilaskelmien hintalähtötiedot on päivitetty tämän vuoden hintatasoon. Lisäksi ohjelmaan on lisätty pyörä- ja tela-alustaisten kaivinkoneiden sekä traktorilavettien esimerkkilaskelmia.

Uudessa versiossa on yhteensä yli 270 esimerkkilaskelmaa, joiden pohjalta omien laskelmien teko on helppoa.

Konekohtainen huoltokirja kaikille koneille Uusi ohjelmaversio sisältää konekohtaisen sähköisen huoltokirjan, johon voi kirjata huollot ja korjaukset ja seurata koneen kunnossapitokustannuksia. Huoltokirja tulee automaattisesti jokaiselle ohjelmaan tallennetulle omalle koneelle. Huoltokirjaan voi kirjata niin itsetehdyt kuin huoltoyrittäjien tekemät huollot ja korjaukset.

Huoltokirjaan saa liitettyä myös tiedostoja ja esimerkiksi valokuvia hankituista varaosista, jolloin jatkossa on helppo tarkistaa ja tilata oikeat varaosat koneeseen jo ensimmäisellä yrittämällä. Listauksen huoltokirjaan merkityistä toimenpiteistä tai yksityiskohtaiset tiedot huolloista valokuvineen voi tallentaa pdf-muodossa.

Kunnossapitokustannukset seurantaan Konekohtaisten kunnossapitokustannusten selvittäminen on hankalaa tai jopa mahdotonta kirjanpidon huoltolaskuista ja varaosien ostokuiteista.

TTS-Koneen huoltokirjaan voi merkitä toimenpiteittäin varaosa- työ- ja muut kulut ja tarkastella helposti koneen kertyneitä huoltokuluja kuukausitai vuositasolla kaaviossa tai taulukossa. Jos huoltokirjaan merkitsee kaikki koneen kunnossapitokulut pidemmältä aikaväliltä, siitä voi saada vinkkiä siihen, milloin on syytä vaihtaa kone uudempaan.

i Lisää Ohjelman saa helposti omaan käyttöönsä tilaamalla sen netistä osoitteesta https://ttskone.tts.fi.

Vuosilisenssin hinta on 80 euroa +alv. Eri organisaatioihin räätälöidään ohjelmaratkaisu tapauskohtaisesti

TEHO

25

Ketteryys ja nopea reagointi ravintoloiden selviytymiskeinoina SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

Kriisistä selviytyminen, poikkeustilanteen kääntö voitoksi ja uusien palvelukonseptien kehittäminen toistuivat Ravintola-alan yritysten erikoinen vuosi - miten tästä eteenpäin? -verkkoinfon puheenvuoroissa. TTS Työtehoseura tarjoaa kovia kokeneelle ravintola-alalle mahdollisuuksia yrittäjien verkostoitumiseen ja osaamisen lisäämiseen.

VILLDin Ossi Paloneva valmistelee makuelämyksiä lautaselle.

TTS Työtehoseura järjesti 9.9.2020 verkkoinfon, joka oli liikkeelle potkaisu Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla käynnistyville yrittäjäryhmien valmennuksille. Ravintola VILLD:ssä Helsingissä pidetyn tilaisuuden avasi Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n Veli-Matti Aittoniemi toimialakatsauksella.

- Ravintolaruokailu on lisääntynyt 2010-luvulla vahvasti ja juuri ennen koronaa trendi oli poikkeuksellisen hyvässä suunnassa. Syitä positiiviseen vireeseen ovat, että nuoremmat kuluttajat ovat kansainvälisiä ja osaavat käyttää palveluita. Kuluttajat arvostavat ravintolaruoassa makua, monipuolisuutta ja kotimaisuutta, alusti MaRa ry:n Veli-Matti Aittoniemi toimialakatsauksessaan.

- Nähtäväksi jää, syntyykö koronakriisistä pysyvä kuluttajakäyttäytymisen muutos. Ravintolat ovat

26

TEHO

Henna Hurttala jututtaa VILLDin Ossi Palonevaa ja Kauppuri 5:n yrittäjää Aki Mursua.

kehittäneet uusia konsepteja ja myös kuluttajat ovat oppineet uusia tapoja, totesi Aittoniemi.

VILLDissä trendien ennakointia ja kokeiluja Koronan aiheuttamien vaikeuksien taklaamisesta kertoivat kokemuksiaan helsinkiläisen vegaaniravintola VILLDin ja oululaisen Burgeribaari Kauppuri 5:n yrittäjät.

Selviytymiskeinoiksi molemmat nostivat nopean reagoinnin tilanteeseen. Ketteryys oli elinehto tilanteessa, jossa rajoitukset muuttuivat erittäin lyhyellä varoitusajalla.

Helsingin Kalliossa sijaitsevan ravintola VILLDin erikoisuutena on keskittyminen vegaani- ja villiruokaan.

- Asiakkaat, jotka meille tulevat, käyttävät usein sanaa elämys. Suomalainen luontoyhteys ja metsän maut kun tuodaan lautaselle, niin se herättää vahvoja tunnemuistoja, kuvaili yrittäjä Ossi Paloneva.

Koronan myötä koko ravintola-alan toimintaympäristö on ollut voimakkaassa liikehdinnässä. Koronakriisi on tuonut myös uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan.

- Mahdottoman ja mahdollisen raja on muuttunut.

Tavallisessa tilanteessa muutoksen tekemistä olisi harkinnut pidempään, mutta nyt kokeileminen ja testaaminen on nähty vahvuutena. Muuttuvaan tilanteeseen reagointi ja uusiksi miettiminen on vaatinut hirveästi myös voimavaroja, jatkaa Paloneva.

- Asiakaspohjaan vaikuttaa, että tällä hetkellä ei ole yritysasiakkaita ja turisteja. Pikkujoulukausi askarruttaa, että onko yrityksillä uskallusta varata ravintoloita ja juhlia loppuvuoteen. Toiveikkaana ja vähän pelonsekaisinkin tuntein valmistaudumme syksyyn, arvioi Paloneva.

Kauppuri 5:n henkilökunta otti homman haltuun Oululaisen Kauppuri 5:n yritystoiminnalla on 10-vuotinen historia. Palvelutarjonta kattaa käsityönä tehtyjä hampurilaisia ja takeaway -tuotteita.

- Kun tieto koronan tuomista rajoituksista tuli, piti osata ennustaa mitä tuleman pitää. Piti tehdä toimintasuunnitelma ja siirryimme täysin takeaway-ravintolaksi. Kertaheitolla tuli selviytymismoodi päälle, kuvaili yrittäjä Aki Mursu.

Kriisitilanteessa tiedotus ja yhteydenpito niin henkilökunnalle kuin asiakkaille korostuivat.

- Jokainen ymmärsi, että näitä ratkaisuja tehtiin, jotta meille kaikille olisi töitä jatkossakin. Myös asiakaskunta ymmärsi muutoksen. Erilaisia somejuttuja tehtiin myös yhdessä tuttavayrittäjien kanssa ja näin jaettiin goodwill-arvoa. Pöljyyttä lisättiin tasapuolisesti joka puolelle, pohti Mursu.

- Kun rajoituksen helpottivat, oli asiakkailla patoutunutta ravintolassa käynnin tarvetta. Juhannuksen aikaan uskalsimme jo itsekin hengittää. Yrittäjänä piti huolehtia, että tiedotus toimii, some toimii ja henkilöstö toimii.

Nyt uskaltaa jo suunnitella eteenpäin, päätti Mursu ja kiitteli vuolaasti henkilökunnan sitoutumista.

Yrittäjille apuja Verkkoinfon loppukeskusteluissa pohdittiin koronan tuomia haasteita ja TTS:n tarjoamia mahdollisuuksia yrittäjien vertaistuki-, valmennus- ja sparraustoimintaan Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla. Yksinyrittäjille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatuissa AURINKO - ja Uudet tuulet -hankkeissa nostetaan esille uusia toimintatapoja sekä herätellään ideoita uusista palvelutuotteista. Työn sujuvuuden ja hiljaisen tiedon siirtämisen puolesta toimii KAUHA-hanke.

- Osallistuminen on yrityksille maksutonta, mutta edellyttää sitoutumista ja aktiivista halua kehittää toimintaansa. Sekä Pohjois-Pohjanmaan että Uudenmaan ryhmiin voi vielä hakeutua. Meihin voi ottaa yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä, kannustavat Anu Ahtela, Marjo Kittelä ja Tarja Marjomaa TTS Työtehoseurasta.

i Lisää Ravintola-alan yritysten erikoinen vuosi - miten tästä eteenpäin?

-verkkoinfo on kuunneltavissa tallenteena https://www.youtube.com/ watch?v=liEOabyo6ZY&feature=youtu. be AURINKO - Ravintolan polku poikkeustilan yli / Pohjois-Pohjanmaa www.tts.fi/aurinko Uudet tuulet - Ravintolan polku poikkeustilan jälkeen / Uusimaa https://www.tts.fi/uudet_tuulet KAUHA - Ammattikeittiöiden parhaat käytännöt ja hiljainen tieto tuottamaan / Pohjois-Pohjanmaa www.tts.fi/kauha Hankkeet ovat saanet rahoitusta PohjoisPohjanmaan ja Hämeen ELY-keskuksista, Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahastosta

Yrittäjä, ota yhteyttä matalalla kynnyksellä Työtehoseuran Marjo Kittelään, Tarja Marjomaahan ja Anu Ahtelaan.

TEHO

27

Digitaalisten valmiuksien parantamisesta hyötyä PK-yrityksille MINNA MATTILA-AALTO JA PÄIVI NUMMENRANTA, TTS TYÖTEHOSEURA

TTS kantaa kortensa kekoon PK-yritysten tieto- ja viestintätekniikan käyttöönoton ja käytön edistämiseksi DigiHyöty-hankkeessa yhdessä Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKEn ja Työterveyslaitoksen kanssa. Tavoitteena on parantaa yritysten tuottavuutta ja henkilöstön työhyvinvointia. Kehittämisen ydinkysymys kuuluu: mikä estää yritysten digitalisaatiokehitystä?

Digitalisaatio etenee vahvasti kaikilla toimialoilla. Tekoäly, esineiden internet (IOT), sosiaalisen median eri muodot sekä erilaiset tuotannon ja logistiikan digitaaliset ohjausmenetelmät kehittyvät kovaa vauhtia.

Yritysten valmiudet digitaalisten tekniikoiden ja järjestelmien käyttöön ja henkilöstön digitaalisen tieto- ja viestintäosaamisen kehittämiseen vaikuttavat jatkossa entistä enemmän suomalaisen työn tuottavuuteen ja henkilöstön työhyvinvointiin.

Pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat valtaosan Suomen yrityskannasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehi-

28

TEHO

tyksen järjestö OECD nimeää suomalaisten PK-yritysten vakavaksi ongelmaksi sen, että digitaalinen tieto- ja viestintätekniikka leviää yrityksiin ontuen.

Ontuvaan digitaalisen tieto- ja viestintäosaamisen käyttöönottoon määritellään kaksi syytä. Hankekehittämisenä syntyvät palvelut eivät vastaa yritysten tarpeisiin, eivätkä palvelut tavoita yrityksiä. Yritykset saavat usein moitteita siitä, että niiden digitalisaation tuntemus ja kyky kehittää digitaalisia toimintatapoja ovat puutteellisia. Onko digitaalisia palveluja yrityksille kehittävissä asiantuntijoissa kenties moitteen sijaa?

Asiakaslähtöistä vai asiantuntijavetoista kehittämistä?

Usein kehittäminen lähtee liikkeelle yritysjohdon ja kehittämisen asiantuntijoiden vuoropuhelulla. Tällöin on suuri riski siihen, että henkilöstön näkökulma jää liian vähälle huomiolle. Kun yritysjohto mielletään kehittämisen ensisijaiseksi asiakkaaksi, tieto- ja viestintätekniikan laajaa käyttäjäasiakaskuntaa edustavan henkilöstön tarpeet ja toiveet jäävät helposti selvittämättä.

Kehittämisen asiantuntijat voivat sokaistua etenemään kehittämisessä liiaksi omilla ehdoillaan, mikäli henkilöstöltä ei haeta ja saada palautetta. Kehittäminen tapahtuu tällöin asiantuntijoiden, ei henkilöstön ehdoilla.

Yrityksessä toimivien eri käyttäjäryhmien oma työ ja kehittämisasiantuntijoiden asiantuntijuudet eivät kohtaa.

Asiakkaat putoavat kehittämisen kelkasta. Yrityksen ymmärrys digitalisaatiosta ja digiosaaminen eivät pääse silloin kehittymään, ja yrityksen saama hyöty uusista digitaalisista tieto- ja viestintätekniikoista jää vähäiseksi.

Toimivia ratkaisuja yrityslähtöisellä kehittämisyhteistyöllä PK-yritysten tarve saada tukea digiosaamisen kehittämiseen on tunnistettu. Siihen pitäisi osata myös vastata.

kehittämiseen sekä avoin vuorovaikutus yritysten ja digiosaamisen kehittämisen asiantuntijoiden välillä.

Kehittämisen tuloksena luodaan eri kokoisten PK-yritysten tarpeisiin vastaava ja yritysten helposti saavutettava tietosalkku. Tietosalkkuun valitaan testatusti PK-yrityksille soveltuvat työvälineet tietojärjestelmiä ja niiden käyttöönottoa koskevan osaamisen lisäämiseen, yritysten koko henkilöstön digitaalisaatiota edistävään yhteistoimintaan osallistumiseen sekä yritysten henkilöstön osallistamiseen työnsä kehittämiseen.

i Kiinnostuitko? www.tts.fi/digihyoty Ota yhteyttä: Päivi Nummenranta, TTS paivi. nummenranta@tts.fi Jari Salo, TIEKE jari.salo@tieke.fi Arja Ala-Laurinaho, TTL arja.alalaurinaho@ttl.fi

Digihyöty-hankkeessa (1.3.2020 – 31.8.2022) kehitetään Euroopan sosiaalirahaston tukemana PK-yritysten tietoja viestintätekniikan osaamista, yritysten ja digitalisaatioasiantuntijoiden vuorovaikutusta sekä henkilöstön osallisuutta. Näin kehitystyölle pyritään rakentamaan tukeva kivijalka, jossa otetaan huomioon erikokoisten PK-yritysten tarpeet, henkilöstön aito osallistuminen

TEHO

29

Verhoilijamestariopiskelija Lahden Yrittäjien Vuoden Nuori Yrittäjä 2020 LEENA SARSILA, TTS TYÖTEHOSEURA

SAIDA BLOMBERG

Saida Blombergin yritys Saidan Verhoomo & Vintage ky toimii Lahdessa.

Verhoomon palkkalistoilla on neljä ihanaa naista, kuten Saida asian ilmaisee.

Tänä vuonna Saida palkittiin Lahden vuoden nuorena yrittäjänä.

- Tunnustus kyllä lämmitti ja tuntui mukavalta, että oma tekeminen on huomioitu. Paljon olen työtä saanut paiskia, että tähän olen päässyt. Tie on ollut kivikkoinenkin, mutta nyt ollaan hyvässä tilanteessa. Olen tunkenut nokkani moneen soppaan, olen kiertänyt

30

TEHO

eri tapahtumissa ja tehnyt itseäni tunnetuksi, kertoo Saida. - Olen tosi iloinen, että meillä on monipuolinen työyhteisö, jossa osaamista on paljon ja jokaisella on omat vahvuutensa. Yhdellä työntekijällä on verhoilualan kokemusta tehdastyöstä kahdenkymmenen

vuoden ajalta ja tuorein työntekijä on taas valmistunut verhoilijaksi vasta tänä vuonna.

Opiskelun rikkaus Saida opiskelee yrittäjän oppisopimuksella verhoilijamestarin tutkintoa Työtehoseurassa. Verhoilua ryhmälle opettaa Ahti Välske. Saida arvostaa koulussa saatavia oppeja niin paljon, että haluaa myös työntekijöidensä kouluttautuvan eteenpäin opiskelemalla ammattitutkinnon. -Pidän tärkeänä jatkotutkintoja, oppia on koko elämä. Opiskelu on rikastuttavaa, tutustuu erilaisiin opettajiin, erilaisiin tapoihin opettaa ja siitä saan tosi paljon omaan työhöni. Tärkeää on myös ihanat opiskelijakaverit. On hienoa saada jakaa asioita samanhenkisten ja samaa työtä tekevien ihmisten kanssa!

Yrittäjyyden alku Saida aloitti yrittäjyyden ostamalla eläkkeelle jääneen verhoilijan kaluston ja koneet. Neljä vuotta hän teki pääasiassa yksin työtä kiireapulaisinaan ajoittain verhoilijakollegat. Yhteistyö työharjoitteluun tulleen Kaisa Sillmanin kanssa sujui niin hyvin, että Kaisa jatkoi työharjoittelua valmistumiseen asti ja sen jälkeen palkattuna työntekijänä.

Toisen yrityksen Saida osti saatuaan vihjeen uusyrityskeskukselta myynnissä olevasta verhoomosta, jolla oli isoja asiakkaita, hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin ja laaja asiakaskunta valmiina. Asiakassuhteet on myös hyvin saatu pysymään.

Verhoomon asiakkaat ovat pääosin yrityksiä. Sisustussuunnittelijoiden kautta tulee tehtäväksi suuriakin kokonaisuuksia. Hotellien ja ravintoloiden kanssa on kiitollista tehdä yhteistyötä, koska kestävä kehitys on niissä hyvin omaksuttu ja se näkyy siinä, että valitaan laadukkaita, pitkään kestäviä huonekaluja ja materiaaleja.

-Teemme myös alihankintana uusien huonekalujen verhoilua muutamalle teolliselle yritykselle. Teollinenkin tuote voi olla kestävä. On esimerkiksi kehitteillä vastine vaahtomuoville, ja sen kestävyydestä povataan paljon parempaa kuin mitä nykyisillä vaahtomuoveilla on, Saida vinkkaa.

Hyvä työyhteisö kantaa -Kun kolme vuotta tuli täyteen, niin se oli minulle virstanpylväs, mihin suuri osa yrityksistä lopettaa. Pari ensimmäistä yrittäjyysvuotta rämmin ilman lomia ja puhki palaminen oli lähellä. Olin tosi yksin. Puolison kanssa mietittiin mitä tehdään. Mietin, pidänkö kolmevuotisjuhlat ja lopetan samalla, vai yritänkö vielä.

Päätin, että en anna vielä periksi. Ja sitten asiat alkoivatkin sujua. Kaisa aloitti yrityksessäni työharjoittelun ja en voinut päästää häntä pois, kun on niin hyvä työntekijä.

Työntekijät ovat mahdollistaneet kasvun ja uskallan

Saidan tiimissä on ilo työskennellä!

sanoa asioille kyllä, kun on taitavat tekijät, Saida kertoo.

Työntekijöiden hyvinvointi on Saidalle sydämen asia.

Yritys tarjoaa työntekijöille hieronnan lihasten jumituksiin kerran kuukaudessa ja työsopimukseen on kirjattu, että kuukautisten alkamispäivänä voi tehdä puolikkaan työpäivän ilman palkan pienentymistä. - Tästä asiasta pitää minun mielestäni puhua. Työkyky ei ole silloin parhaimmillaan ja en halua, että työntekijäni joutuvat olemaan särkylääkkeiden voimalla työssä, joka on jo muutenkin rankkaa. Tämä maksaa minulle jonkin verran kuukaudessa, mutta työntekijöiden hyvinvointi on minulle tärkeää. Uskon, että tulevaisuudessa tämä tulee olemaan ihan normaali käytäntö monissa muissakin yrityksissä, ennustaa Saida.

Sekä Saidan että Kaisan alalle tuleminen on ollut pienistä sattumista kiinni. Saida haki aikoinaan verhoilualalle, kun oli työttömänä ja haki kolmesta annetusta vaihtoehdosta eniten kiinnostavaan eli verhoilualalle, vaikka ei tuolloin vielä alasta paljonkaan tiennyt.

Kaisa taas tuli verhoilualalle uudelleenkouluttautumisen kautta oltuaan 8 vuotta osa-aikatyössä ravintola-alalla.

-Olin ihan varma, että ei tässä nyt neljän lapsen jälkeen todellakaan lähdetä enää opiskelemaan, mutta opiskelun aloittaminen oli paras päätökseni ikinä! Aikuisiällä opiskelu on erilaista kuin nuorena, motivoituu aivan eri lailla. Ja työpaikkaan Saidan verhoomossa hän on tyytyväinen: - Saida on ihan paras pomo, joka päivä on kivaa tulla töihin mukavaan ja kannustavaan työyhteisöön!

i

Tutustu puu-, sisustus- ja verhoilualan koulutuksiin www.tts.fi/koulutustarjonta/puu_sisustus_verhoilu

TEHO

31

Esittelyssä taustat ja tekijät, tutkimukset ja koulutukset

Hyvää arkea kehittämässä aamiaiskaapeista polttopuihin SIRPA PUSSINEN, TTS TYÖTEHOSEURA

TEHO -lehden uusi päätoimittaja, TTS Työtehoseuran tutkimuspäällikkö Minna Kuusela tuntee arkkitehdin silmin asumisen trendit, sisustus- ja tilasuunnittelun sekä kiertotalouden monet näkökulmat.

Minna – mitkä ovat kehittämisen kärkiä asumisen tutkimustiimissä?

Ikääntyneiden asumisen kehittäminen on koko ajan tärkeämpää, kun väestö ikääntyy ja tarvitaan myös uudenlaisia, esimerkiksi yhteisöllisiä tai digitaalisuutta taitavasti hyödyntäviä ratkaisuja. Kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvät aiheet ovat taas varmasti tulevaisuudessa asumisenkin tutkimuksen kärkiä. Puurakentamisen kehittäminen olisi itselläni sydämen asia, ja asumisen osaamisalueella se voisi sisältää esimerkiksi tutkimusta puun restoratiivisista vaikutuksista, kuten terveysvaikutuksista, sisätiloissa.

Olet kouluttajana lokakuussa alkavassa Keittiömyyjien koulutuksessa ja Asuntomessuilla olet arvioinut useita keittiöratkaisuja. Mihin keittiöissä nyt satsataan?

Keittiöissä vietetään paljon aikaa, ja yleensä nykykeittiöt ovat melko käytännöllisiä ja toimivia. Viime vuosien uutuutena keittiöihin ovat ilmestyneet aamiaiskaapit, joiden idea on saada ovien taakse piiloon muuten työtasoja täyttäviä kodinkoneita, kuten kahvinkeitin ja leivänpaahdin. Keittiötrendit eivät ole toimivuuden kannalta oleellisimpia asioita, mutta itse olen iloinen, että kiiltävän valkoiset, vaikkakin klassiset, keittiöt ovat vähitellen väistymässä, ja kuluttajat uskaltavat poimia muitakin vaihtoehtoja.

Olet perehtynyt paljon puhuttavaan polttopuun käyttöön ja sen ympäristöystävällisyyteen.

Mitä kättä pidempää TTS tarjoaa näin polttopuukauden alkuun?

Meillähän on ollut hyvä yhteistyö pääkaupunkiseudulla toimivan HSY:n kanssa, ja yhdessä olemme toteuttaneet Urbaani Puuvaja- ja Kuivaa asiaa-hankkeet, joista jälkimmäinen on parhaillaan käynnissä. Hankkeiden nimet oikeastaan jo kertovat, mistä on kyse. Kotimainen puu on edelleen hyvä polttoaine, mutta polttamiseen kelpaa vain hyvin kuivunut puu. Suosittelen vilkaisemaan hankkeessa kokoamaamme sivustoa www. poltapuhtaasti.fi , sieltä löytyy paljon tietoa ja ohjeita!

32

TEHO

Kuinka asuisin vanhana?

HELI MÄNTYLÄ, ERITYISASIANTUNTIJA, YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Ruuhkavuosina ei tule ajatelleeksi, että jonain päivänä jalka ei nouse enää entiseen malliin. Polvet ovat jäykät, samoin nilkat. Lonkat voivat olla kuluneet ja kipeät. Myös kädet voivat lakata nousemasta. Tavalliset olkapään vaivat ja kulumat voivat estää kurottelun. Selkäkin jäykistyy, niskasta puhumattakaan.

Omaa asumistaan vanhana kannattaakin miettiä jo etukäteen. Missä ajattelet asuvasi ja eläväsi kun olet 80-vuotias? Ja vielä sen jälkeenkin.

Voit miettiä kodin sijaintia, kokoa, esteettömyyttä ja omaa kuntoa. Jos asunnossa on kaksi kerrosta, kuinka pitkään uskot jaksavasi rappusissa kulkemista? Entä ovatko peseytymistilat helppokulkuisia?

Ratkaisut asumisen suhteen kannattaa tehdä ajoissa Ovatko asumiskulusi kohtuulliset, jos eläkkeelle jäädessäsi tulosi lähes puolittuvat? Ja onko asuntosi sellainen, missä voi asua, vaikka liikuntakyky huononisi selvästi?

Voit pohtia sitä, missä vaiheessa voisit esimerkiksi muuttaa pienempään asuntoon, tai milloin tarvitset helppokulkuisemman asunnon. Haluatko asua omassa kodissasi mahdollisimman pitkään? Jos asut syrjäseudulla, pystytkö asumaan siellä, jos sinulta otetaan ajokortti pois?

On otettava kylmä järki käteen ja mietittävä eri vaihtoehtoja ajoissa. Sitten kun on ratkaisujen aika, on ne helpompi tehdä, jos niihin on henkisesti valmistautunut.

Moni vanhus kituuttaa huonoissa oloissa ja yksinään kotona, koska muutos pelottaa. Moni iäkäs ihminen sanookin, että isot ratkaisut pitää tehdä silloin kun vielä on järjissään ja pystyy sopeutumaan muutoksiin.

Ikäystävällinen asuinympäristö sujuvoittaa kaikenikäisten elämää Kun iäkkäiden tarpeet ja voimavarat otetaan huomioon, puhutaan ikäystävällisyydestä. Asumisessa ikäystävällisyys sujuvoittaa kaikenikäisten ja -kuntoisten elämää.

Kun asunnot ja asuinympäristöt suunnitellaan alusta lähtien esteettömiksi, selkeiksi ja helposti hahmotettaviksi, säästytään myöhemmin kalliilta muutostöiltä ja erityisratkaisujen tarve vähenee.

Ympäristöministeriö on käynnistänyt Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2022.

Tavoitteena on tukea ikääntyneitä ja kuntia ennakoimaan ikääntyneiden asumisen tarpeita ja varautumaan niihin, lisätä ikäystävällisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa sekä kehittää asuinalueita ikääntyneille sopiviksi.

Ikäystävällisiksi suunnitellut asunnot ja asuinalueet sopivat kaikille. https://ym.fi/ikaantyneiden-asuminen Heli Mäntylä toimii ympäristöministeriössä Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelman erityisasiantuntija. Hän oli kesään 2020 saakka Työtehoseurassa tutkimusjohtajana.

Ikääntyneiden asuminen on pitkään ollut TTS:n asumisen tutkimuksen yksi tärkeä aihepiiri ja teemaan ollaan valmistelemassa uusia tutkimushankkeita.

Keittiössä kodinkoneet kannattaa suunnitella hyvälle käyttökorkeudelle.

TEHO

33

Energiaomavaraisuutta puusta ja auringosta JUHANI PIEKKALA, TTS TYÖTEHOSEURA

Terttilässä asuva yrittäjä Toni Ristimäki on kehittänyt innokkaasti kotitilansa energiaomavaraisuutta. Aikaisemmin tilan rakennuksia lämmitettiin pääasiassa ostosähköllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ostosähköstä on siirrytty omavaraisempaan järjestelmään ja vanha navetta on samalla remontoitu verstas-, toimisto- ja asuinrakennukseksi.

Uudistusten myötä remontoidusta navettarakennuksesta löytyy hakekattila ja konehallin ja toisen ulkorakennuksen katoille on sijoitettu 70 kappaletta aurinkopaneeleita 17 kWp:n edestä. Aurinkopaneelien tuotannolla saadaan käyttösähköä ja lämmitetään puun ohella rakennuksien vesivaraajia. Ylimääräinen tuotettu sähkö voidaan myydä ulos. Konehallin seinälle on lisäksi asennettu aurinkokeräimet tukemaan isoimman varaajan lämmitystä. Konehallista löytyy vielä klapikattila, jolla saadaan tarpeen mukaan tuettua järjestelmän lämmitystehoa.

Tuotannon ja käytön optimointi Lämmitysvaihtoehtojen kesken järjestelmä pyritään säätämään aina siten, että aurinkopaneelien ja puukattiloiden käyttö on mahdollisimman tehokasta. Tämä kannattaa, koska lämmitettävää pinta-alaa rakennuksista löytyy lähes 800 m2. Talvella puu on ensisijainen energianlähde lämmityksessä ja kesällä paneelit kattavat suuren osan tarpeesta.

- Automatisoinnissa on vielä tekemistä, jotta ylläpitoon vaadittavaa työtä voitaisiin vähentää entisestään, kertoo Toni Ristimäki. Nyt järjestelmää ohjataan mm. kellokytkimillä, joita säädetään sään ja lämmitystarpeiden mukaan.

34

TEHO

- Kokonaisuudessaan hakelämmitys yhdistettynä aurinkopaneeleihin on toiminut hyvin ja järjestelmässä ei ole ilmaantunut ongelmia, jatkaa Ristimäki.

Puuta ja aurinkoa tilan energiaomavaraisuuteen Puupolttoaineet saadaan tilan metsistä ja hakkurikin löytyy omasta takaa. Kesäkaudella tilan energiaomavaraisuus on parhaimmillaan 100 % ja talvikaudella noin 80 %. Ostosähköä tarvitaan ajoittain suorasähköllä lämmitettävän vanhan päärakennuksen tarpeisiin.

Aurinkopaneelit ovat mahdollistaneet myös sen, että talouteen hankitut sähköautot voidaan ladata itse tuotetulla sähköllä ja ajaminen pysyy edullisena.

TTS Työtehoseuran Uusiutuvista energiaa-sivuilta ja YouTube-kanavalta löydät tietoa uusiutuvan energian ratkaisuista www.tts.fi/uusiutuvistaenergiaa

Lukijakysely

Millaista TEHO-lehteä sinä haluaisit lukea?

Mitä pidit tästä TEHO-lehdestä? Vastaa lukijakyselyyn! Samalla voit ehdottaa juttuaiheita ja kertoa mielipiteesi sinua kiinnostavista aihepiireistä. Voit vastata kyselyyn sähköisesti osoitteessa https://urly.fi/1JMY , sähköpostitse minna. kuusela@tts.fi tai lähettämällä postia osoitteeseen TTS Työtehoseura/ Minna Kuusela, PL 5, 05201 Rajamäki.

Vastausaikaa on 6.11. saakka.

Tämän numeron lukijakyselyyn Muistathan kertoa yhteystietosi, vastanneiden kesken arvotaan mikäli haluat osallistua arvontaan!

Fiskars halkaisukirves L X21 Arvonnassa voittaneelle ilmoitetaan (arvo noin 70 €). henkilökohtaisesti.

1. Minkä kouluarvosanan, asteikolle 4–10, antaisit tälle TEHO-lehdelle?

2. Tämän numeron paras juttu oli: 3. Yleisesti olisin kiinnostunut jutuista, jotka käsittelevät: asumista, maataloutta, yrittäjyyttä, metsätaloutta, TTS Työtehoseuran koulutusaloja kuten: logistiikkaa, talon- ja maanrakennusta, puutarha-alaa tai metsäalaa?

Jotain muuta, mitä?

4. Luetko yleensä TEHO-lehdestä:

pääkirjoituksen, Työtehoseurassa tapahtuu-palstan, tutkimusaiheiset jutut, koulutusaloja käsittelevät jutut, henkilökuvat?

5. Palautteesi TEHO-lehden toimituskunnalle; risuja ja ruusuja, kehittämisehdotuksia ja juttuideoita.

Toimituskunta kiittää arvokkaasta palautteestasi ja toivottaa onnea arvontaan!

TEHO

35