TURUN SEUDUN EKONOMIEN JÄSENLEHTI 4/2019

4 2019 Perttu Pölönen puhuu Future Campissa 7.11. s. 16

Osallistu jäsenkyselyyn!

Mielipiteesi on tärkeä. s. 10 Sinustako seuraava päätoimittaja? s. 8

YKS EKONOMI TURUST’ I TUTKIMUSRAVINTOLA FLAVORIA I TULEVAT TAPAHTUMAT

Kuva Nina Andersson

PÄÄKIRJOITUS

Quo vadis, ekonomi?

TERO KUUSISTO puheenjohtaja

Suomen Ekonomien syysliittokokouksessa tehdään ehkä lähiaikojen merkittävin päätös, joka vaikuttaa pitkälle tulevaan ja myös siihen, millainen suomalainen ekonomiyhteisö on.

Oli päätös mikä hyvänsä, on sen tarkoitus pitää tämä yhteisö elinvoimaisena ja kehittyvänä.

Yhteisellä päätöksellä mennään eteenpäin.

Tällä hetkellä, todella yleisellä tasolla ja todella yleistäkea meillä on tarjolla? Itse näen, että palvelupaketti on kunen, hallintotyöryhmällä on mietinnässä neljä vaihtoehtoa, nossa, mutta se miten me viestitämme sitä nykyisille ja joista toisessa ääripäässä on nykyisellä toimintamallilla tuleville (ja eronneille) jäsenille, vaatii hieman työtä. jatkaminen, ja toisessa kaikkien jäsenten kuuluminen suoraan Suomen Ekonomeihin. Kaksi muuta ovat noiden väSuomen Ekonomit on tehnyt jäsentutkimusta ja kartoitlillä olevia kombinaatioita. Päätettäväksi tulee myös Suotanut tilannetta. Viime vuonna lanseerattu uusi strategia men Ekonomien hallintomalli, jossa vaihtoehtoina ovat toivottavasti vastaa tuleviin haasteisiin, mutta sen edellynykyinen yhdistysten käyttämä tyksenä on strategian kunnollinen äänivalta nykyisen kaltaisella haljalkauttaminen. lituksella ja kuntapolitiikasta tutumpi valtuustomalli. Valittava halMyös me täällä Turussa eli Turun lintomalli ja jäsenyys ovat osittain Seudun Ekonomeissa teemme jäOli päätös mikä hyvänsä, myös toisistaan riippuvaisia. Mitsentutkimuksen tänä syksynä. Toion sen tarkoitus kään näistä tutkinnassa olevista vomme saavamme siitä eväitä skenaarioista eivät ole täysin uusia, oman toimintamme kehittämiseen pitää tämä yhteisö vaan näitä on käytössä myös muisja tunnistamaan jäsenistömme tarelinvoimaisena sa ammattiyhdistyksissä. peet paremmin. Hyvä kysymys on ja kehittyvänä. myös, että kumpi tutkimus on vaiValtakunnallisesti ekonomiyhdiskuttavampi. Suomen Ekonomeillatysten jäsenmäärä on ollut laskuhan ei ole yhtään jäsentä, vaan kaiksuunnassa, joskin täällä Turussa ki siihen kuuluvat jäsenet kuuluvat meillä on tilanne neutraali. Tämä trendi on ollut jo pidemSuomen Ekonomeihin paikallisyhdistysten kautta, joita Suopään voimassa, eivätkä ekonomit paini yksin tuon ongelmessa on 25 kappaletta, ja siihen opiskelijajärjestöt päälle. man kanssa. Jäsenmäärä vaikuttaa moneen asiaan, eikä Tässä tulee iso viestinnällinen haaste, keitä me olemme? vähiten talouteen jäsenmaksutuottojen myötä. Oleellinen ja usein unohtuva asia on vaikuttavuus. Kuinka vaiKieltämättä on helpompi sanoa ulkopuolisille, että eduskuttava ja uskottava yhteisö on, jos sen jäseninä on vain taa Ekonomeja, ottamatta kantaa siihen sen tarkemmin. puolet mahdollisista jäsenistä?

Omalle väelle taas voi ylpeästi sanoa edustavansa Turun Seudun Ekonomeja. Esiintyy myös näkemystä, että SuoOn myös hyvä kysyä itseltään aina aika ajoin, millaisen men Ekonomit ja paikallisyhdistykset ovat kilpailijoita, kuvan me annamme omille jäsenillemme ja muille? Tiemutta asia on täysin päin vastainen. Toistemme palvelut tääkö jäsenistö mitä yhdistyksemme tekee ja mitä kaiktäydentävät toisiaan, eivät poissulje niitä mitenkään.

2

Kuva Nina Andersson

SISÄLLYS

Vierailulla Turun yliopiston tutkimusravintola Flavoriassa.”

4 2019

SIVU 6 Pauliina Ojansivu

4

YKS EKONOMI TURUST’ Juha-Pekka Aikola

6

YRITYSVIERAILU Turun yliopiston tutkimusravintola Flavoria®

8

HAKU JOHTOKUNTAAN KÄYNNISSÄ Haussa mm. seuraava päätoimittaja

9

TAPAHTUMA Turun talouspäivät ja Alumnipäivä

10

JÄSENKYSELY Turun Seudun Ekonomit selvittää kyselyllä jäsenistönsä mielipiteitä

12

VÄITÖSKIRJA Positiivisuudessa on muutosvoimaa

14

KOULUTUSILTA Suomen ekonomien URSUS-koulutuskiertue rantautui Turkuun 25.9.

16

TAPAHTUMA Future Camp -tapahtumassa keskustellaan tulevaisuuden työelämästä

17

TAPAHTUMAT, SYYSKOKOUS JA YHTEYSTIEDOT

Perttu Pölönen

Riittääkö, että kone matkii vai pitääkö olla ihminen?”

SIVU 16

Tunnelmia URSUS -koulutuspäivästä Turussa.

Valmentajana Harri Gustafsberg.”

SIVU 14

Kuva Gesina Sundström

PÄÄKIRJOITUS

Harri Gustafsberg

Kuva Perttu Pölönen

2

Kehity, Virkisty, Verkostoidu.

YKS EKONOMI TURUST’

Juha-Pekka Aikola ymmärsi härkäpavun hienouden ennen muita NINA ANDERSSON teksti JUHA-PEKKA AIKOLA henkilökuva ADOBESTOCK kuvituskuva

Meihin ekonomeihin törmää mitä erilaisimmissa tilanteissa.

Itse tapasin härkäpapuviljelijä Juha-Pekka Aikolan taannoisilla ruoka-alan messuilla, myöhemmin monessa yhdistyksemme tilaisuuksissa.

Miten ekonomi Aikolasta tuli viljelijä, vai kulkiko tarina toisin päin?

Rakkaus luontoon ja luonnon rytmiin periytyy isoisältä. ”Pappa oli päivittäinen vierailija Kalannissa sijaitsevalla naapurien maatilalla, jossa hän kävi auttamassa lehmien lypsämisessä. Kun maatilan omistajat myöhemmin luopuivat tilastaan, tämä lapseton pariskunta myi sen Pappalle. Itse olin vasta 5-vuotias, kun ensimmäistä kertaa ajoin traktoria samoilla pelloilla”, Aikola muistelee.

värikkääseen tyyliinsä. Toki niiden saama julkisuus avitti myös Aikolan tuotteiden menestystä kaupan hyllyille. ”Härkäpavun lisäksi viljelen viljelykierron mukaisesti viljakasveja ja juureksia luomuna”, hän kertoo.

WHERE’S THE CAT? “The cat is in the moon”, totesi Neil Hardwick ja pieni JuhaPekka tapitti television englanninkielistä lastenohjelmaa Nyt hän viljelee 14 hehtaarin tilalla mm. härkäpapua, joka ihastellen. ”Nykyään erityisesti englantilainen sarkasmi ja on oikea tämän ajan superfood. Jossain kohtaa Aikohuumorin monikerroksellisuus puhuttelee minua. Siinä on la oivalsi, että hänen kannattaa erikoistua. Väliin mahtui jotain savolaista, muttei kuitenkaan”, hän pohtii ja kertoo eri viljelykasvien kokeilua, mutta sitten hän ja härkäpapu pitävänsä stand up -komiikasta. ”Pyrin rentoutumaan asilöysivät toisensa. Koitti se päivä, jolloin hän seisoi Helsinoilla, jotka eivät mitenkään liity työhöni, kuten musiikilla. gissä Stockmann Herkussa maistattamassa Vihreä HärOlen mm. laulanut Cantus Mercurialiksessa, KY:n kuoroskä -tuotemerkkinsä härkäpaputuotsa. Ihan parasta kuuntelumusaa on Pet teita. ”Paikalle purjehti hieno rouva Shop Boys. Haastankin lukijat kuunteminkkiturkki päällä ja huusi täysillemaan bändin sanoituksia – tsekatlä, että miksi te myytte täällä köykaa tarinat!”, hän innostuu ja vertaa hien ruokaa!”. Tästä kului vain puoli Itse olin vasta 5-vuotias, niitä Juicen sanoituksiin. vuotta, kun nyhtökaura lanseerattiin kun ensimmäistä kertaa ja palkokasvit ja niiden proteiinit liHarrastuksillekin toki jää aikaa, mutta ajoin traktoria samoilla haproteiinin korvaajina nousivat puintohimo maanviljelyyn taitaa olla se heenaiheeksi kaikkialle. ”Sen jälkeen kipinä, joka pitää tämän touhukkaan pelloilla.” etenkin nyhtis ja härkis ovat olleet oimiehen jatkuvassa liikkeessä. Hän ei keita median lellikkejä”, Aikola toteaa väsy puhumasta suomalaisen elin-

4 4 I

Tällä palstalla julkaisemme kiinnostavan ekonomitarinan.

Vuoden viimeisessä lehdessä esittäytyy ekonomi ja viljelijä Juha-Pekka Aikola.

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Aikolan kolme tärkeää: 1

Usko ihmisen hyvään.

2

Usko siihen, että pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.

3

Älä luovu toivosta.

Jotta suomalainen elintarvike menestyisi jatkossa, tarvitsemme lisää kansainvälisen markkinoinnin ekonomeja.”

tarvikkeen puolesta ja hän ennustaa sille hyvää tulevaisuutta, kunhan vain tajutaan perusasiat. Ne ovat 1) myynti ja 2) yhteistyö isojen ja pienten yritysten kesken. ”Call me!”, hän heittää, ja pyyntöön kannattaisi myös vastata. ”Olin ennen sukupolvenvaihdosta ja viljelijäksi vihkiytymistä ensin opiskelemassa ja muualla töissä. Silloin opin markkinoinnista ja tuotekehityksestä paljon, opin myös ymmärtämään asiakasnäkökulmaa. Ura viljelijänä taas on pitänyt sisällään monta ylämäkeä. Nautinnollista onkin nyt keski-iässä nähdä oman käden jälki ja että sillä on merkitys”, Aikola sanoo ja peräänkuuluttaa koko toimialan yhteistyötä. ”Kaikki osapuolet hyötyvät silloin, kun vallitsee keskinäinen luottamus, jokainen tietää oman roolinsa ja peli on reilua.”

LISÄÄ MARKKINOINTIEKONOMEJA ”Jotta suomalainen elintarvike menestyisi jatkossa, tarvitsemme lisää kansainvälisen markkinoinnin ekonomeja.

Neljännes arvonlisästä, joka muodostuu globaalisti, tulee elintarvikkeista”, Aikola kannustaa toimialalle, joka ei tule katoamaan.

>

KENEN EKONOMIN TARINAN SINÄ HALUAISIT KUULLA? Anna vinkki, laita viestiä: toimisto@turunseudunekonomit.fi. *) ICF = International Coaching Federation

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

PB 5

YRITYSVIERAILU

Olen nähnyt lounasruokailun tulevaisuuden – se on Turun yliopiston tutkimusravintola Flavoria® MIKA VARJONEN teksti NINA ANDERSSON kuvat

Ota tarjotin, lautanen, aterimet ja juomalasi.

Ota lautasellesi ensimmäinen salaatti. Ota toinen salaatti. Ota riisiä, pastaa tai perunaa. Ota pihvi, kastike, kalaleike, mikä onkaan valintasi. Joka kohdassa automaattivaaka punnitsee lautasesi. Näytä kassalla kännykkää lukijalle.

Kännykkääsi tulee juuri äsken ottamasi kokonaisuuden ravintokoostumus. Ja tämä on vasta kehitystyön ensimmäinen, tällä hetkellä valmis osuus. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Poiminta tapahtumista

Parikymmentä Turun seudun ekonomia sai tutustua ennennäkemättömään ruokailutapahtumaan. Paikkana oli TYKSin kyljessä, Medisiina D -rakennuksessa sijaitseva lounasravintola Flavoria®. Nopeasti katsottuna se on kuin mikä tahansa yliopistollinen työpaikka/opiskelijaruokala. Todellisuus on kaikkea muuta. Täällä on ajateltu kaikkea mitä voit keksiä ja sitten vähän päälle. Konsepti on vasta hetki sitten saatu tähän vaiheeseen, eikä se kuulemma tulekaan valmiiksi; tutkimus kun ei lopu koskaan.

LOUNASRAVINTOLA ON AUTENTTINEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ Flavoriaa on rakennettu Turun Yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen johdolla, yhteistyössä viiden eri Turun Yliopiston tiedekunnan sekä useiden johtavien teknologiayritysten, ja taloudellista tukea tarjoavien instanssien kanssa. Taustalla on ajatus selvittää, miten ihmiset ruokaan liittyvissä valintatilanteissa todellisuudessa käyttäytyvät. Ravintolatilaan rakennettu tutkimusympäristö tuo sellaista autenttisuutta, jota ei

6

Flavorian taustalla on ajatus selvittää, miten ihmiset ruokaan liittyvissä valintatilanteissa todellisuudessa käyttäytyvät.”

Flavoriassa tarjotin liu’utetaan pitkin linjastoa, ja ruoka-aineen kohdalla vaaka punnitsee ruokailijan lautaselleen ottaman määrän. Kassalla esitetään MyFlavoria-sovelluksen QR-koodi ja näytölle ilmestyy kooste lounaan ravintosisällöstä. Terhi Ristimäelle maistui päivän listalla ollut lounas. laboratoriomaisessa ympäristössä tai haastatteluissa kyetä saavuttamaan. Ravintolan yhteydessä, sivuhuoneessa, on Aistikattila®. Se on ”moniaistillisen kokemisen muotoilu- ja koelaboratorio”; mm. erilaisilla valoilla, väreillä, kuvilla, tuoksuilla ja äänimaailmoilla varustettu ruokailutila.

MIKÄ OLIKAAN PÄIVÄN LOUNAAN RAVINTOSISÄLTÖ?

Joka päivä Flavoriassa käy ruokailemassa 6001000 henkilöä. Yhä useampi lataa kännykkäänsä MyFlavoria -sovelluksen, jonka kautta käyttäjät voivat seurata lounasvalintojaan ja niiden ravintosisältöä. Sen lisäksi sovellus mahdollistaa, jos käyttäjä niin sallii, erilaisiin tutkimuksiin osallistumisen. Olettaa voi, että Medisiina D:n ruokalassa kävijät, etupäässä opiskelijat ja sairaalan, Turun yliopiston ja Turun AMK:n henkilökunta, ovat kiinnostuneita antamaan oman panoksensa tutkimustyöhön, myös kaupalliseen sellaiseen (varsinkin kun samalla voi saada vaivansa palkaksi kätevästi henkilökohtaisia etuja ruokalassa käytettäväksi). Yliopiston tarkoitus ei ole lähteä kaupallistamaan tätä ravintolakonseptia, vaan tarjota sekä tieteelliselle että kaupalliselle tutkimukselle tutkimustila ja uusia välineitä tehdä kuluttajaja käyttäytymistutkimusta. Vastaavasti asiakkaat pääsevät testaamaan uusia tuote- ja palveluinnovaatioita sekä digitaalisia ja teknologisia kuluttajakokemusta kehittäviä ratkaisuja.

Tutustumiskohteemme oli esimerkki verkostoitumisen hyödyistä; Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus aloitti kehitystyön ja nyt mukana on jo 5 tiedekuntaa Turun yliopiston sisällä. Näin ollen Flavorian ohjausryhmässä ja toteutuksessa on mukana laaja joukko eri alojen osaajia.

Flavorian ensimmäiset tutkimuspalvelut on pilotoitu ja valmiina tutkimusyhteistyöhön. TSE:n väki kiittää emäntäämme tutkimuskoordinaattori Pauliina Ojansivua havainnollisesta esitelmästä ja Sodexoa maistuvasta lounaasta.

MyFlavoria sovelluksen kautta käyttäjät voivat seurata lounasvalintojaan ja niiden ravintosisältöä.”

7

HAKU Lähde mukaan johtokuntaan!

Haussa seuraava päätoimittaja

Käännä uusi lehti elämässäsi – jäsenlehti!

NINA ANDERSSON teksti MARIA ALATALO kuva UNSPLASH.COM kuvituskuva

Johtokunnassa on vapautumassa useampi tehtävä nykyisten tehtävien määräajan umpeutuessa. Haussa on niin puheenjohtaja, talousvastaava, jäsenvastaava kuin tämän jäsenlehtemme päätoimittajakin.

Päätoimittaja joutuu aloittamaan tehtävänsä jo tämän vuoden puolella, sillä jokaisen lehden suunnittelu pitää aloittaa viimeistään kaksi-kolme kuukautta ennen sen ilmestymistä. Kun sisältö on lyöty lukkoon, alkaa sisällöntuotanto. Koska lehti tehdään vapaaehtoisvoimin (pois lukien taittotyö) oman työn ja muiden velvollisuuksien ohella, niin yllätyksiä matkan varrelle osuu aina. Työn suola onkin osaksi siinä, että saa lennossa keksiä ratkaisuja uusiin tilanteisiin. Päätoimittajalla on arvokkaana apunaan lehtitiimi, johon kuuluu päätoimittajan ja taittajan lisäksi 3-4 henkilöä.

Listaan tässä johtokuntatyöskentelyn ja erityisesti jäsenlehden päätoimittajan toimenkuvan parhaat palat. Jos innostut, niin jätä yhteystietosi osoitteeseen toimisto@turunseudunkenomit.fi ja olen sinuun yhteydessä.

1) Johtokuntatyöskentelyssä voit olla mukana vaikuttamassa paikallisiin ekonomeja koskeviin asioihin. Tämä on erityisen tärkeää ja motivoivaa nyt, kun suunnitteilla on suuria muutoksia.

2) Kun johtokuntatyöskentely päättyy, huomaat saaneesi uusia, elinikäisiä ystäviä.

3) Jos pidät projekteista, niin jokainen jäsenlehti on kuin joululahja. Uutta numeroa on kiva ideoida, mahtava lähteä porukalla työstämään ja joka kerta työ palkitaan, kun saa painotuoreen lehden käsiinsä.

Ja kun lehti on tullut painosta, laitetaan heti seuraava työn alle.

8

4) Päätoimittajan työssä tapaa mitä mielenkiintoisempia ihmisiä, joilla jokaisella on oma tarinansa kerrottavanaan. Tässä työssä näkee erityisesti sen, miten monipuolinen ekonomin koulutus on.

5) Pidätkö kirjoittamisesta? Tämä on hyvä tilaisuus pitää itsensä virkeänä, kun koko ajan joutuu pitämään kynän terävänä.

6) Pidätkö organisoimisesta? Laita heti sähköpostia tulemaan.

7) Onko viestintä sinulle luontaista? Jos nautit tiedon jakamisesta ja asioiden kertomisesta, niin päätoimittajan pesti on sinulle juuri se oikea.

8) Ideoiminen ja jatkuva uuden oppiminen, ajan tasalla pysyminen – ihan parasta tässä työssä.

9) Nuoremmille tämä on epäilemättä mukava lisä CV:ssä.

10) Johtokuntalaisena pääset myös osallistumaan antoisin tilaisuuksiin, esim. tekemään yhteistyötä Mercurin ja opiskelijayhdistystemme kanssa.

Mitä itse teen seuraavaksi? Suomen Ekonomien koulutuksessa valmentaja Harri Gustafsberg totesi: ”Niin kauan kuin on kipinä uuden oppimiselle, aivot kehittyvät”. Omalta kohdaltani toivon, ettei tuo kipinä ikinä sammuisi.

Kiitollisena kaikesta kokemastani, NINA ANDERSSON Jäsenlehden päätoimittaja 2017-2019

TURUN TALOUSPÄIVÄT JA ALUMNIPÄIVÄ

Kauppiksella kävi kuhina

Poiminta tapahtumista

Turun kauppakorkeakoululla kävi vilske lauantaina 28.9., kun toista kertaa järjestetty Turun Talouspäivät tarjosi talouteen sekä sijoittamiseen keskittyneitä paneeleja ja puhujia niin politiikan kuin liike-elämänkin saralta. Paikalle kokosi vielä lisää väkeä osittain samanaikaisesti pidetty Turun kauppakorkeakoulun alumnipäivä.

LAURI LILJENBÄCK teksti ja kuvat

Turun Seudun Ekonomit oli luonnollisesti paikalla omalla osastolla ja tarkastamassa alumnipäivän ohjelman.

Talouspäivien aikana saimme jakaa tietoa Suomen Ekonomeista ja omasta paikallisyhdistyksestämme. Talouspäivien osallistujien joukko oli moninainen, sillä ständillämme piipahti kiinnostunutta väkeä lähihoitajista liittoon kuulumattomiin ekonomeihin. Tuttujen jäsentemme kanssa oli myös mukava vaihtaa kuulumisia.

Tiedon lisäksi tarjosimme makeisia, jotka tekivät hyvin kauppansa.

Itse alumnipäivä tarjosi luennoille ja puheille vaihtelua mm. opastettujen interaktiivisten Alumni Walk -kierrosten muodossa, ja 20. juhlavuoden kunniaksi illalla sitsattiin Mercatorilla. Ilta huipentui vuoden 2019 alumnin valintaan, joka tänä vuonna on Talouspäivilläkin puhunut Turun kaupunginjohtaja Minna Arve. Alumnitapahtumaan osallistui lähes 300 alumnia.

9

JÄSENKYSELY

Turun Seudun Ekonomit selvittää kyselyllä jäsenistönsä mielipiteitä ANU KELTANIEMI teksti ja kuva EKONOMIT taustakuva

Turun Seudun Ekonomit teettää syksyllä 2019 jäsentutkimuksen, jonka tarkoitus on selvittää jäsenistön mielipiteitä yhdistyksen toiminnasta.

Tutkimuksessa selvitetään muun muassa yhdistyksen toiminnan tunnettuutta jäsenistön parissa, jäsenistön näkemyksiä Turun Seudun Ekonomien järjestämistä tapahtumista sekä mielipiteitä yhdistyksen omasta lehdestä ja muusta viestinnästä. Kyselyn tuottaman tiedon perusteella Turun Seudun Ekonomien johtokunta saa käyttöönsä analysoitua tietoa yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi.

Tutkimus päätettiin toteuttaa opiskelijatyönä ja sen tekijäksi valittiin Turun yliopiston kauppakorkeakoulun maisteriohjelman opiskelija Laura Matero, joka tekee jäsenkyselyn osana pro gradu -työtään. Tutkimuksen tarkempi toteutusaika on loka-marraskuun vaihde, jolloin Turun Seudun Ekonomien jäsenille toimitetaan kysely sähköisesti jäsenrekisterissä olevien tietojen perusteella.

Kerromme kyselyn tuloksista myöhemmin talven aikana.

Toivomme runsaasti vastauksia, jotta voimme kehittää yhdistyksen toimintaa vastaamaan paremmin jäseniemme toiveita.

Toivomme runsaasti vastauksia tutkimukseen, jotta voimme kehittää yhdistyksen toimintaa vastaamaan paremmin jäseniemme toiveita.”

JÄSENTUTKIMUKSEEN OSALLISTUVIEN KESKEN arvotaan kaksi elämyslahjakorttia, arvoltaan 50 €.

10

Jäsenkyselyn toteuttajaa Laura Materoa kiinnostaa ihmismieli ja kuluttajakäyttäytyminen

Laura kiinnostui tehtävästä, koska näkee tutkimuksesta koituvan hyötyä yhdistyksen toiminnan kehittämiselle.”

Laura Matero toteuttaa Turun Seudun Ekonomien jäsenkyselyn yhdistyksen jäsenille. Laura on Suomussalmella syntynyt meksikolaisjuurinen paluumuuttaja. Hän vietti lapsuusvuotensa Meksikossa, kunnes muutti perheensä kanssa Turkuun, josta tuli hänen kotikaupunkinsa.

Laura aloitti opintonsa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa vuonna 2014. Hän halusi opiskella kauppatieteitä, sillä hän kokee ekonomin tutkinnon tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia työskennellä eri toimialoilla ja ilman paikkakuntakohtaisia rajoituksia. Laura oli opintojensa alussa erityisesti kiinnostunut kansainvälisestä liiketoiminnasta, mutta opiskelujen aikana hän huomasi olevansa kiinnostunut markkinoinnista, josta tulikin hänen pääaineensa.

Lauraa kiehtoo ihmismieli ja se, kuinka se ilmenee kuluttajan käyttäytymisessä. Viehtymys kuluttajakäyttäytymisen ymmärtämiseen sai Lauran valitsemaan sivuaineekseen psykologian.

Vapaa-ajallaan Laura harrastaa pääasiassa kehonrakennusta, mutta hän haluaa myös kokeilla erilaisia asioita. Viime vuonna hän oli TuKY-Speksissä mukana tanssijana ja tänä vuonna Laura on aloittanut valokuvausharrastuksen. ”Olen utelias sielu ja avoin uusille kokemuksille”, hän kertoo.

Kun Lauralle tarjoutui mahdollisuus toteuttaa Turun Seudun Ekonomien jäsentutkimus osana pro gradu -työtään, hän kiinnostui tehtävästä, koska näkee tutkimuksesta koituvan hyötyä yhdistyksen toiminnan kehittämiselle. Hänestä on myös mukavaa, että yhdistys kuuntelee jäsentensä mielipiteitä. ”Odotan tutkimuksen toteuttamisen antavan minulle käytännön kokemusta, jota voin hyödyntää tulevissa työtehtävissä. Sen lisäksi minusta on mielenkiintoista päästä tavallaan ”tutustumaan” muihin jäseniin kyselyn kautta.”

Laura toteaa.

Valmistumisensa jälkeen Laura haluaisi tehdä työtä, jossa yhdistyvät sekä luova että analyyttinen työskentely. Hän haluaisikin työskennellä digitaalisessa mainostoimistossa tai sosiaalisen median vastaavana yrityksessä. ”Olen sitä mieltä, että digitaalisessa maailmassa on ihmisten tulevaisuus, ellei jo nykyisyyskin. Siksi on tärkeää olla siellä, missä kuluttajakin on.”

>

JÄSEN, MIELIPITEESI ON MEILLE TÄRKEÄ!

Osallistu siis jäsenkyselyymme, jonka tulet saamaan sähköpostitse, jäsenrekisterissä olevien tietojen perusteella.

11

VÄITÖSKIRJA

Positiivisuudessa on muutosvoimaa TURUN YLIOPISTON TIEDOTE teksti ja henkilökuva EKONOMIT kuva

Yrityskauppojen pehmeä puoli, tunteet organisaatiossa, on merkittävä mutta vasta vähän tutkittu alue liiketaloustieteissä, taustoittaa Riikka Harikkala-Laihinen väitöskirjaansa, joka tarkastelee työntekijöiden tunteiden merkitystä yrityskauppojen jälkeisessä integraatiossa. ”Yritys on myyty, hoidettavien asioiden lista kasvaa kasvamistaan, ilmapiiri on kireä. Tunteet työpaikalla suuren muutoksen myllertäessä ovat usein negatiivisia. Tämä on luonnollista, sillä muutos lisää epävarmuuden kokemuksia”, avaa Harikkala-Laihinen tutkimusaihettaan.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevän Riikka Harikkala-Laihisen tutkimus ottaa muutostilanteeseen kuitenkin uudenlaisen näkökulman. Mikäli murroksen lomassa kyetään luomaan positiivisia tunteita, muutos helpottuu ja nopeutuu. ”Liiketalous tiivistetään usein numeroiksi, mutta numeroiden takaa löytyy lähes aina ihmisiä. Eivätkä ihmiset lakkaa olemasta inhimillisiä saapuessaan työpaikalle.

Emme lakkaa tuntemasta, emme muutu täysin ennaltaarvattaviksi, emmekä koe olevamme vain muutama numero yrityksen tuloslaskelmassa. Joskus yritykset unohtavat tämän.”

12

Tutkimuksessaan Harikkala-Laihinen hyödyntää psykologiassa tuttua, mutta liiketalouden alalla harvinaisempaa kognitiivista tunneteoriaa, jonka mukaan tunteet syntyvät reaktiona jollekin ympäristössä havaitulle ärsykkeelle – tässä tapauksessa työpaikalla tapahtuvalle muutokselle. ”Perinteisesti kuitenkin ajatellaan, että tunteet eivät kuulu työpaikalle. Työyhteisöltä odotetaan loogisuutta ja rationaalisuutta, tavoitteiden saavuttamista”, HarikkalaLaihinen sanoo.

POSITIIVISIA TUNTEITA JA TODELLISTA VUOROVAIKUTUSTA Harikkala-Laihinen esittää väitöskirjatutkimuksessaan, että positiivisuus antaa toisenlaisen lähestymistavan; tunteet voivat olla myös mahdollisuus. Hänen mukaansa positiivisuus lisää työntekijöiden turvallisuudentunnetta työpaikalla etenkin epävarmoina muutosaikoina,

Positiivinen ilmapiiri työpaikalla ylipäätään lisää työhyvinvointia – ja sitä kautta työn tuottavuutta.

Näin inhimillisyyskin voi näkyä tuloslaskelmassa.”

Riikka Harikkala-Laihinen

kuten yrityskaupan jälkeen. Positiivisuuden luomisessa avainasemassa ovat johtajat – etenkin keskijohto, joka on lähes päivittäisessä vuorovaikutuksessa työntekijöiden kanssa. ”Joskus työntekijät kaipaavat vain mahdollisuutta jakaa huolensa. Tällöin esimies usein omaksuu kuuntelijan roolin.”

Harikkala-Laihinen korostaa, että esimiehen tulee kuitenkin tiedostaa omat voimavaransa ja tunteensa. Omaa jaksamistaan ei saa uhrata. Tunteiden johtaminen on raskasta työtä, joka vaatii armollisuutta itseä kohtaan. Myös tunnejohtajalla saa olla vaikeita päiviä. Omia tunteita ei tarvitse peittää, mutta toisaalta varsinkaan negatiivisten tunteiden ei tule antaa heijastua alaisiin. ”Työpaikalla tunteet leviävät kulovalkean tavoin. Muutosaikoina etenkin negatiiviset tunteet saavat huhumyllyistä tuulta alleen. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä oikomaan negatiivisten tunteiden pohjalla mahdollisesti vaikuttavia vääriä käsityksiä.”

Miten johto sitten voi auttaa positiivisuuden synnyssä?

Väitöstutkijan mukaan työntekijöille tulee antaa mahdollisuus kokea olevansa osa muutoksen aikaansaamista. ”Tunteet eivät synny tyhjiössä. Ympäröivät ihmiset ja tapahtumat vaikuttavat merkittävästi yksilön kokemukseen. Tunnistamalla ja kuuntelemalla työntekijöiden tunteita yritykset voivat lisätä työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota muutokseen. Pelonsekainen kaaos ei ole kenenkään etu eikä tavoite.”

YHDESSÄ KOHTI UUTTA Väitöskirjan ytimessä on se, että yhteisöllisyyttä ei synny ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta. ”Menestyksekkäissä yrityskaupoissa onkin pohjimmiltaan kyse osapuolten sitoutumisesta uuteen, yhteiseen päämäärään. Jos työntekijät kokevat yhdistymisen mielekkäänä, he voivat olla merkittävä voimavara yrityskaupan käytännön toteutuksessa. Yksi yritysten tärkeimpiä keinoja positiivisten tunteiden luomiseksi on osallistava vuorovaikutus.” ”Vuorovaikutuksen kautta yritykset voivat antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua muutoksen aikaansaamiseen. Juuri tämä lisää sitoutumista ja sisäistä motivaatiota – toisin kuin perinteisempi, pelkkä informaation jakamiseen keskittyvä tiedottaminen.”

Harikkala-Laihinen vinkkaa, että osallistamista yrityskaupan jälkeen voi harjoittaa esimerkiksi työpajoissa, joissa työntekijöille annetaan mahdollisuus tutustua kaupan jälkeiseen organisaatioon ja muutoksen merkitykseen omassa työssään. Mielipiteiden jakaminen, työkavereiden kuunteleminen ja yhdessä pohtiminen luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. ”Vuorovaikutus on avainasemassa myös positiivisen tunneilmapiirin synnyssä. Tämä ei tarkoita yksinomaan positiivisten tunteiden vallalla oloa, vaan sitä, että tunteet ylipäätään sallitaan työpaikalla. Myös negatiiviset tunteet kuuluvat ihmisyyteen ja sitä kautta työpaikallekin. Työpaikan tunneilmapiiri onkin positiivinen, kun esimiehet huomioivat työntekijöiden tunnetarpeet ja kannustavat erityisesti positiivisten tunteiden jakamiseen. Positiivisuus ruokkii positiivisuutta” ”Positiivisesta tunneilmapiiristä kielii työpaikan hyvä henki.

Tämä on voimavara paitsi arjessa, etenkin muutosaikoina.

Työpaikalla positiivisuus kulminoituu usein siihen, mikä on mielenkiintoista tai hyödyllistä. Yrityskauppaan liittyen esimerkiksi jatkuvuus, etenemismahdollisuudet, tai muutoksen asettamat haasteet voidaan kokea positiivisina.

Positiivisen ilmapiirin muutosvoima piilee sen sitouttavassa vaikutuksessa. Positiivisuuden aikaansaama motivaatio ja osallistuminen osaltaan lisäävät positiivisia tunnekokemuksia, mikä edelleen lisää työntekijöiden halua ajaa muutos läpi. Samalla osallistuminen ja omistajuuden tunne hälventävät muutoksen nostattamia huolia. ”Positiivinen ilmapiiri työpaikalla ylipäätään lisää työhyvinvointia – ja sitä kautta työn tuottavuutta. Näin inhimillisyyskin voi näkyä tuloslaskelmassa.”

Vastaväittäjänä toimi toimiprofessori Jeremy Clegg (University of Leeds, Iso-Britannia) ja kustoksena professori Niina Nummela (Turun yliopisto).

>

LÖYDÄT VÄITÖKSEN TÄÄLTÄ

THE POWER OF POSITIVITY How Employee Emotions and Interaction Can benefit Cross-Border Acquisitions

13

KOULUTUSPÄIVÄ

Suomen ekonomien

URSUS-koulutuskiertue rantautui Turkuun 25.9.

ANU VARPENIUS, ammatillisen kehittymisen asiantuntija ja asiakkuusvastaava, Suomen Ekonomit teksti ELISE KULMALA kuva

Tänä vuonna Ekonomien koko päivän koulutusteemana on ollut URSUS – stressija resilienssivalmennus. Koulutuskiertue alkoi keväällä Kajaanista ja jatkoi Tampereen ja Oulun kautta Turkuun. Viimeinen toteutus on Helsingissä marraskuussa.

Koulutuksen teemaa on pidetty jäsenten keskuudessa erittäin tärkeänä, koska työhyvinvointi, jaksaminen, stressinhallinta, itsensä johtaminen ja henkinen suorituskyky ovat kaikki asioita, joihin törmäämme joka päivä ja joita voi erinomaisesti kehittää.

Ursuksen kouluttajana toimii henkistä suorituskykyä valmentava, tutkiva ja kehittävä filosofian tohtori Harri Gustafsberg. Harrilla on aiheeseensa aivan ainutlaatuinen osaamisperusta eli kivenkova käytännön kokemus erittäin vaativista poliisitehtävistä yhdistettynä väitöskirjalla todennettuun teoriatietoon.

Harri työskenteli Poliisin valmiusyksikkö Karhussa yli 20 vuotta, joista viimeiset 10 vuotta kouluttajana ja operatiivisena johtajana. Hän lopetti yksikössä elokuussa 2014. ”Kun en löytänyt tarpeeksi uskottavaa valmentajaa, joka todella ymmärtää, miten kehitetään kykyä toimia paineen alla ja menetelmää, miten henkistä suorituskykyä vahvistetaan, päätin perehtyä aiheeseen itse. Matkani ei päättynyt väitöstutkimukseen, vaan se jatkuu edelleen.” Harrin käyttämä ja kehittämä valmennusmenetelmä kiinnostaa laajasti. Se on kokemuksellisesti happotestattu, tieteellisesti tutkittu ja vahvistettu menetelmä.

Harri on myös tietokirjailija ja palkittu yrityspuhuja. “Tilannetaju, päätä paremmin” työpsykologian tohtori Helena Åhmanin kanssa julkaistiin syyskuussa 2017 ja se voitti Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon 2018.

Jos koulutuksesta nostaa esiin vain kolme tärkeää havaintoja, niin ne voisivat olla nämä: 1. Ensin pitää rauhoittaa keho, vasta sitten voi yrittää hallita ajatuksiansa.

2. Hengittäminen on todella tehokas työkalu ja sitä kannattaa harjoitella.

14

3. Selvitä oma luontainen rytmisi ja keskity siihen, mikä on parasta, mitä voit olla tänään.

Koulutuspäivän lisäksi valmennukseen kuuluu kahdeksan viikon pituinen verkkovalmennus ja kaksi itsearviointia, toinen ennen koulutusta ja toinen sen jälkeen.

Näin tärkeät asiat opitaan syvällisemmin ja ne todennäköisemmin muuttavat myös käytännön tekemistä.

Mitä mieltä Turun osallistujat olivat päivän annista?

NINA ANDERSSON kuvat ja kommenttien koostaminen

MARITA KJELLMAN Marita oli saapunut Lahdesta asti osallistumaan päivän koulutukseen. Hänen tyttärensä asuu Turussa, joten täällä sai yhdistettyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla – tyttären tapaamisen ja antoisan koulutuspäivän. ”Oli oikein onnistunut päivä ja startti Ursus-valmennukseen! Omaa ajatteluaan voi ja kannattaa treenata, koska meillä on enemmän älyä, rohkeutta ja voimavaroja, kuin uskommekaan. Siispä päivän aluksi meitä heräteltiin heti tekemään tietoinen päätös; aion oppia tänään jotain, jonka voin viedä heti omaan arkeeni.

Päivän mittaan saimme runsaasti vinkkejä, miten voimme vaikuttaa aivojemme toimintaan. Pohdintaan jäi mm.: minkälainen on oman identiteettini tarina, minkälaisella asenteella suhtaudun muutoksiin, pysähdynkö tietoisesti riittävän usein kiireen keskellä, minkälaisen motivaatiokaavan olen oppinut vanhemmiltani sekä miten ohjelmoin aamuni.

Oma päivän mietelauseeni: Tässä hetkessä luon tulevaisuutta; toistanko samoja valintoja, kuin tein menneisyydessäni vai vaihdanko näkökulmaa.”

SANNA KIVIRANTA ”Stressin vaikutus kehoon on varmasti kaikilla tiedossa mutta oli mielenkiintoista kuulla, miten kehon kautta pystyy vaikuttamaan mieleen ja lievittämään stressiä. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat esimerkiksi työn merkityksellisyys ja arvot motivaatiotekijänä, omien kokemusten ehdollistaminen voimavaraksi ja tietoisuuden osa-alueet.”

JOHANNA ERAMO ”Oli mukava keskustella pöytäseurueen kanssa työstä, esimiehen roolista ja työyhteisötaidoista. Muutama Harrin esille tuoma ajatus jäi haastamaan omia ajatuksia myös koulutuspäivän jälkeen. Oman potentiaalin löytäminen ja ihmisenä kehittyminen – miten teen sen stressaavassa tilanteessa. Miten valitsen seuraavat tekoni -kysymys on avainasemassa.”

TUOMAS RANTALA ”Oli antoisaa osallistua legendaarisen Karhuryhmä-veteraanin vuorovaikutteiseen koulutuspäivään.

Vaikka päivän sisältö oli osin tuttuakin kirjoista ja podcasteista, oli asioiden käsittely ns. lähiopetuksena tehokasta, mukavaa ja mieleenpainuvaa. Pidin kovasti ja kannatti lähteä mukaan.”

Tuomas ansioitui myös ”varavalmentajana”, kun Harri Gustafsberg tarvitsi vapaaehtoisen koekaniinin demonstroidessaan oikean hengitystekniikan vaikutusta mieleen ja kehoon. Tuomakselle puettiin sykevyö, ja hänen sykettään seurattiin reaaliajassa screeniltä. Ensin Harri provosoi Tuomaksen sykkeen tähtiin, mutta hengittämällä oikein syke palautui todella nopeasti omiin tasaisiin lukemiinsa.

Palautetta päivästä

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

15 15

TAPAHTUMAT

Future Camp -tapahtumassa keskustellaan tulevaisuuden työelämästä JOHANNA PENTTILÄ teksti PERTTU PÖLÖNEN kuva

Turun Seudun Ekonomit ry järjestää 7.11. Turun kauppakorkeakoulun tiloissa Future Camp -tapahtuman, johon on kutsuttu puhujaksi yksi tämän hetken myydyimmistä puhujista - Perttu Pölönen.

Vain 15-vuotiaana Perttu Pölönen keksi kansainvälisesti palkitun keksinnön ”Sävelkellon”. Sävelkello on musiikin opettamiseen ja oppimiseen kehitetty apuväline, jota pyörittämällä näkee muun muassa, mitä säveliä mihinkin sävelasteikkoon kuuluu. Sävelkelloa valmistetaan puisena kiekkona ja sävelkellosta on kehitetty myös MusikClock -niminen mobiilisovellus. Perttu voitti keksinnöllään Innolukio-kilpailun, jonka jälkeen keksinnölle haettiin patentti. Tämän jälkeen Perttu voitti keksinnöllään tiedekeskus Heurekassa järjestetyn kilpailun, jonka palkintona oli pääsy EU:n Young Scientist -kilpailun finaaliin. Tässä finaalissa Perttu voitti yhden kolmesta pääpalkinnosta ja sai kutsun Nobel-juhliin. Kesällä 2016 Perttu kutsuttiin ainoana suomalaisena NASA:n tutkimuskeskuksessa Piilaaksossa järjestetylle singularity university -kurssille, johon osallistui 80 nuorta 45:stä eri maasta. Suomessa Perttu on valmistunut säveltäjäksi Sibelius-Akatemiasta.

Perttu on futuristi ja Keynote Speaker, joka on valittu muun muassa Vuoden puhujaksi 2017. Nuoresta iästään huolimatta hänellä on laaja-alaista näkemystä tulevaisuuden megatrendeistä, disruptioista sekä tulevaisuuden teknologioista. Kuluvan syksyn aikana Perttu on viimeistellyt joulukuussa julkaistavaa kirjaansa ’Tulevaisuuden lukujärjestys’, jonka kustantajana toimii Otava.

>

Tapahtumassa saamme varmasti esimakua myös kirjasta, joka kannattaa hommata myös pukin konttiin.

Future Camp -tapahtumassa Pertun aihe ’Tulevaisuuden työelämä’ kirvoittaa ajattelumme uuteen ulottuvuuteen työelämän kehityksestä. Puheenvuorossaan Perttu pureutuu muun muassa aiheisiin ”minkälaiseen maailmaan kasvatamme tulevaisuuden tekijät – ja miten?”, ”mistä meille maksetaan tulevaisuuden työelämässä?” sekä ”riittääkö, että kone matkii vai pitääkö olla ihminen?”. Pertun käytännönläheiset esimerkit ja tilastolliset faktat tukevat vahvaa esitystä, jota on helppo kuunnella ihaillen.

Pertun puheenvuoron jälkeen käydään paneelikeskustelu aiheesta ’Ekonomit ja tulevaisuuden työelämä’. Panelisteiksi on lupautunut joukko sanavalmiita kauppakorkeakoulun kasvatteja, joten keskustelusta syntyy varmasti antoisa.

Yhdistyksen tapahtumatyöryhmän puolesta toivotamme jäsenet lämpimästi tervetulleiksi tähän tapahtumaan, josta riittää ammennettavaa varmasti vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin. Tapahtumaan on varattu kiintiö myös maisterivaiheen opiskelijoille, joten varaathan paikkasi viipymättä.

Tapahtuma alkaa klo 16.00 kahvilla ja pikkusuolaisella.

Perttu Pölönen aloittaa n. klo 16.30 ja paneelikeskustelu aloitetaan n. klo 18.30. Tervetuloa!

LUVASSA UPEA TULEVAISUUTEEN TÄHYÄVÄ ILTA!

Puhujana Perttu Pölönen ja illan päättää paneelikeskustelu tulevaisuuden työelämästä.

Vielä ehdit ilmoittautua mukaan.

16

”MISTÄ MEILLE MAKSETAAN ’TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ?”

TAPAHTUMA: FUTURE CAMP TO 7.11.

TAPAHTUMA FUTURE CAMP TO 7.11.

KLO 16.00-19.30

Tervetuloa Future Camp -tapahtumaan torstaina 7.11.2019! Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kuulemaan yhtä Suomen valovoimaisinta ja suosituinta puhujaa! Future Camp -tapahtumassa puhuu kansainvälisesti palkittu keksijä, nero Perttu Pölönen, aiheenaan Tulevaisuuden Työelämä. ”Mitkä ovat tulevaisuuden megatrendit? Minkälaiseen maailmaan kasvatamme tulevaisuuden tekijät – ja miten?

Mistä meille maksetaan tulevaisuuden työelämässä? Riittääkö, että kone matkii vai pitääkö olla ihminen?”

Tapahtumassa käydään myös paneelikeskustelu aiheesta ”Ekonomit ja tulevaisuuden työelämä”. Tapahtuma on jäsentapahtuma, jonka pääsymaksu on 10€/hlö. Tapahtumassa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen viimeistään keskiviikkona 30.10.2019.

Turun kauppakorkeakoulu, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

17 17

TAPAHTUMAT

EKONOMILOUNAS TURUN KELLARIRAVINTOLA

Tapahtumiin ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta.

Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi.

KE 27.11.

KLO 11.30–13.00

Mitä ovat disruptiot? Miksi niitä tarvitaan?

Mitä niistä opimme - ja voiko niitä ennakoida? Saamme marraskuun ekonomilounaan vieraaksi tutkimuspäällikkö Milla Wirénin Turun kauppakorkeakoulun Disruptiolaboratoriosta. Normaali muutos koskettaa esimerkiksi yrityksen tuotteita, palveluita tai näyttäytyy markkinaosuuksien luonnollisena vaihteluna.

Disruptio puolestaan muuttaa liiketoiminnan perusoletuksia, ja koskettaa esimerkiksi yrityksen koko identiteettiä tai alan taloudellista logiikkaa. Lounas on omakustanteinen. Sitovat ilmoittautumiset 21.11. mennessä.

Linnankatu 16, Turku

Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu.

TAPAHTUMIEN MAKSUT Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

JOS KIRJAUTUMINEN SUOMEN EKONOMIEN SIVUILLE EI ONNISTU Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa.

Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista.

Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

WWW

18 18 I

www.ekonomit.fi/tapahtumat

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

AAMIAISSEMINAARI SUOMEN, EUROOPAN JA MAAILMAN TALOUDEN TILA JA NÄKYMÄT TO 28.11.

KLO 8.30–10.00

Vuoden viimeisessä aamiaiseminaarissa puhuu emeritusprofessori Paavo Okko, joka on jo vuodesta 2011 valottanut meille vuosittaisia näkymiä Suomen, Euroopan ja maailmantalouden kehityksestä ja tilasta. Miltä mennyt vuosi 2019 näytti ennusteissa ja miten ennusteet talouden kannalta toteutuivat? Maksuton tapahtuma. Mukaan mahtuu 50 jäsentä.

Opiskelijoille varattu 10 paikkaa. Joulupuuroaamiainen on tarjolla klo 8.00 alkaen. Varsinainen seminaari alkaa klo 8.30. Tapahtuma on täynnä, mutta voit tiedustella peruutuspaikkoja toimistolta.

Turun kauppakorkeakoulu luentosali 33 3.krs, Rehtorinpellonkatu 3, 20500 Turku

Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!”

SYYSKOKOUS KUTSU

Tervetuloa Turun seudun ekonomit ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Ravintola Suomalaiseen Pohjaan.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT

Kokous alkaa klo 18.

Kokouksessa käsitellään sääntömuutosasia.

Muutosehdotus on nähtävillä osoitteessa www.turunseudunekonomit.fi kohdassa yhdistys > säännöt > sääntömuutos.

Kokouksen jälkeen tutustumme Suomalainen Pohja ry:n historiaan.

MA 2.12.

KLO 17 alkaen

Turun ortodoksinen kirkko eli Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkko on Turun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Turun kauppatorin laidalla. Kirkko rakennettiin Nikolai I:n 5. tammikuuta 1838 antamasta määräyksestä torin koilliskulmaan arkkitehti C. L. Engelin piirustusten pohjalta.

Maanantaina 2.12. klo 17 laulamme kauneimpia joululauluja Turun ortodoksisen kirkon seurakuntasalissa. Tilaisuus on tarkoitettu ekonomiperheille ja lapset ovat tervetulleita mukaan. Ohjelmassa on myös lyhyt esittely Turun ortodoksisesta kirkosta kirkko-oppaan johdolla. Tilaisuudessa on kahvi- ja mehutarjoilu; valitettavasti emme voi huomioida ruoka-aineallergioita. Ilmoittautumiset 25.11. mennessä.

Turun ortodoksinen kirkko, Kauppatorin laidalla, Yliopistonkatu 19

TURUN SEUDUN EKONOMIT WWW

TI 26.11.

KLO 18.00–20.00

Aurakatu 24 A, 20100 Turku

LAJIKOKEILU: ÄÄNIMALJARENTOUTUS TO 16.1.2020 KLO 16.15–17.15

Äänimaljarentoutus on syvärentouttava hoito, joka perustuu äänimaljojen värähtelyyn. Värähtely vaikuttaa kehon nesteisiin saaden soluissa olevan nesteen värisemään. Myös maljojen kaunis ikiai-

TURUN SEUDUN EKONOMIT RY

Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu (02) 469 0680 www.ekonomit.fi/tapahtumat toimisto@turunseudunekonomit.fi

kainen ääni kuljettaa mielemme ja ajatuksemme toiseen aikaan ja maailmaan.

Rentoutus vastaa parhaimmillaan kolmen tunnin yöunta. Äänimaljarentoutus voi auttaa unettomuuteen, vähentää stressiä, ahdistusta ja kehon jännitystiloja. Rentoutuksessa saa ottaa mukavan asennon matolla ja vaan olla. Tunti tehdään noin 30 asteen lämpöisessä salissa, joten voit pukeutua kevyesti. Tunnille mahtuu yhteensä 25 hlöä. Voit ottaa avecin mukaan. Hinta 8 €/hlö.

Kerttulinkatu 1 A, 20500 Turku, Oasis Pilates & Yoga Oy

Puheenjohtaja Tero Kuusisto 0400 748 902

Tapahtumavastaava Nina Stenström-Iivarinen 040 801 9964

19 Turun Seudun Ekonomit 2/2018

19 19 I 19

VIERAILU: FAZER LIFESTYLE FOODS (BIOFERME)

MERKKAA JO NYT KALENTERIIN!

KEVÄTKOKOUS

”Älä missaa näitä!”

TO 26.3.2020 KLO 17.30–19.30

KE 15.1.2020 KLO 17–18.30

Fazer jatkaa Biofermen kehittämän Yosa-tuoteperheen valmistajana ja markkinoijana. Mitä se käytännössä tarkoittaa? Miltä näyttää kasvipohjaisten ja suomalaisesta kaurasta valmistettujen tuotteiden tulevaisuus uuden isännän hoivissa? Yritysesittelyn lisäksi käymme myös tehdaskierroksella. Tarjolla kahvia ja mahdollisesti maistiaisia talon tarjonnasta. Maksuton avectapahtuma. Mukaan mahtuu 16 henkilöä (1 avec/jäsen). Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina 7.1.2020.

Kuva Fazer

Rauvolantie 64, 20760 Piispanristi Kaarina

Tervetuloa Turun Seudun Ekonomit ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen Vierailu- ja innovaatiokeskus Jokeen. Vierailukeskus Joki on kaikille avoin yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijavieraiden innostava kohtaamispaikka Turun Kupittaalla. Kevätkokous alkaa klo 17.30 Vierailukeskus Joen Cave-teatterissa. Kokouksen jälkeen pääsemme tutustumaan Vierailukeskuksen muuntuviin tiloihin. Kokoukseen osallistuvat voivat tehdä tilavarauksen tai kumppanuuspakettivarauksen Vierailukeskus Jokeen 20%:n alennuksella kokousiltana tai sitä seuraavina päivinä.

Tiloista ja kumppanuuspaketeista löytyy lisätietoa Vierailu- ja innovaatiokeskuksen verkkosivuilta (vierailukeskusjoki.fi). Kokouksessa on kahvitarjoilu. Ilmoitathan mahdolliset ruoka-aineallergiat ilmoittautumisen yhteydessä.

Lämpimästi tervetuloa!

1

2

3

SYYSKOKOUS 26.11. käsittelee ekonomien tulevaisuuden kannalta tärkeitä asioita.

TAPAHTUMA: FUTURE CAMP Future Camp kurkistaa tulevaisuuden työelämään 7.11.

KAUNEIMMAT JOULULAULUT Rauhoitumme joulunaikaan laulamalla kauneimpia joululauluja Turun ortodoksisessa kirkossa 2.12.

Lemminkäisenkatu 12b, 20520 Turku

TURUN SEUDUN EKONOMIT JÄSENLEHTI

JULKAISIJA Turun Seudun Ekonomit ry PÄÄTOIMITTAJA Nina Andersson ULKOASU www.kasma.fi KANNEN KUVA Perttu Pölönen PAINO Euraprint Oy, Eura LEHTI ILMESTYY neljä kertaa vuodessa.

AINEISTO Lehden 1/2020 aineistopäivä 31.12.2019 JAKELU Lehti 4/2019 ilmestyy viikolla 44

Kehity, Virkisty, Verkostoidu.

Levikki 2 500 kpl, ISSN 1797-5964

20

f

Tykkää meistä myös Facebookissa!

WWW

turunseudunekonomit.fi