TURUN SEUDUN EKONOMIT RY JÄSENLEHTI 2/2018

TURUN SEUDUN EKONOMIT JÄSENLEHTI

2/2018

Ekonomikoulutus murroksessa. s. 7 Mitä on LEAN? s. 10

VARSINAIS-SUOMI koko Suomen talouselämän veturina.

TUNNELMIA 80-vuotisjuhlistamme 10.3.2018.

JOHTOKUNTA Uudet jäsenet esittelyssä.

pääkirjoitus

Tule sellaisena kuin olet

V

ietämme parhaillaan yhdistyksemme juhlavuotta. Juhlavuoden huipputapahtumat ovat olleet 80-vuotisjuhlalounas Suomalaisella Pohjalla sekä 80-vuotisjuhlat Turun kaupunginteatterissa. Molemmat tapahtumat olivat maaliskuussa, kun tuli kuluneeksi 80 vuotta yhdistyksemme perustamisesta. Näistä voit lukea lisää tässä numerossa sivuilla 6 ja 8.

Meillä Turun Seudun Ekonomeissa on monta syytä olla iloisia. Monessa yhdistyksessä jäsenmäärä laskee tasaisesti, mutta me olemme onnistuneet säilyttämään jäsenmäärämme samalla tasolla

(n. 2400 jäsentä). Meillä on myös paljon tapahtumia: koulutusta, yritysvierailuja ja vapaamuotoisempaa yhdessäoloa.

Viime vuonna tapahtumia oli peräti 44 kappaletta ja niihin osallistui kaikkiaan 1053 henkilöä.

päivä saatat löytää itsesi vaikkapa jäsenlehtemme päätoimittajan paikalta.

Kutsunkin kaikki jäsenemme nauttimaan tapahtumatarjonnastamme. Jos et ole aiemmin uskaltautunut mukaan, niin liity rohkeasti vaan joukkoomme!

Tule juuri sellaisena kuin olet. Itseänikin vähän jännitti ensimmäisellä kerralla.

päätoimittaja

Mutta pieni varoituksen sana. Voit innostua toiminnastamme niin, että joku

Seuraavalta aukeamalta alkaen on tiivistelmä Matti Löyttyniemen ansiokkaasta juhlapuheesta, jossa luotiin katsaus talousalueemme menneisiin vuosikymmeniin.

”Halusin valottaa teille, juhlivat ekonomit, Turun seudun historiaa 80 vuoden ajalta tähän päivään. Koska kaikki tiedämme, että ilman historiaa ei ole tulevaisuutta.

Ei pääsy tähän asemaan ole ollut itsestään selvyys. Vaikeuksien kautta ollaan noustu, kovalla työllä ja osaavien johtohenkilöiden avulla sekä oikeiden päätösten ansiosta voimme nyt kulkea nokka pystyssä ja yrittää vetää muuta Suomea perässä, kohti parempaa Suomea.”

Matti Löyttyniemi Suomalaisella Pohjalla 2.3.2018

2 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Aurinkoista kesän odotusta.

Nina Andersson

Lauri Liljenbäck

Sisältö

8

Turun kaupungin kuvapankki/Sanna Moisala

Porin Jazz kuvapankki/Tomi Vastamäki

Kahdeksan vuosikymmentä yhdistystoimintaa on juhlan arvoinen.

6

18

80-vuotisjuhlalounas

Varsinais-Suomi koko Suomen talouselämän veturina.

Pääkirjoitus 2 80-vuotisjuhlalounas, 4 Matti Löyttyniemi: Varsinais-Suomi koko Suomen talouselämän veturina

80-vuotisjuhlalounas, 7 Markus Granlund: Ekonomikoulutus murroksessa

Tunnelmia 80-vuotisjuhlistamme 10.3.

8 Vie mennessäs ja tuo tullessas – sitä on Lean

TURUN SEUDUN EKONOMIT

10

Tulevat tapahtumat

Ekonomijazzit kutsuvat Poriin.

Lue lisää kesäajan tapahtumistamme.

12 Väitöskirja 13 Kylterit 14 Ajankohtaista 16 Tapahtuma: Väreissä kylpemässä 17 Tapahtumat touko-heinäkuu 18 Yhteystiedot 20 Vuoden 2018 johtokunta

Julkaisija Turun Seudun Ekonomit ry I Päätoimittaja Nina Andersson Ulkoasu www.kasma.fi I Kannen kuva Lauri Liljenbäck Paino Euraprint Oy, Eura I lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Aineisto Lehden 3/2018 aineistopäivä 17.6.2018 jakelu Lehti 2/2018 ilmestyy viikolla 17 I Levikki 2 500 kpl, ISSN 1797-5964

Kehity, Kehity, Virkisty, Virkisty, Verkostoidu.

Verkostoidu.

80-VUOTISJUHLALOUNAs

Varsinais-Suomi koko Suomen talouselämän veturina

Kehity.

Turun Seudun Ekonomit juhlisti 80-vuotista taivaltaan 2.3.2018 juhlalounaalla Suomalaisella Pohjalla. Tilaisuudessa puhunut, pitkän uran Turun talousalueen kehittämisen parissa tehnyt Matti Löyttyniemi avasi kuulijoille Turun talousalueen merkitystä koko Suomen talousalueen veturina menneinä vuosina ja nyt.

elintärkeän idänkaupan romahtaminen suistivat koko Suomen talouden ennennäkemättömään romahdukseen. Työttömyysluvut nousivat myös VarsinaisSuomessa ja konkurssiaalto pyyhkäisi maakunnan yli.

Käsityöläisyydestä teollisuuteen

Metalliteollisuus kasvoi, mutta sotien aikana ja niiden jälkeen kenkä- ja tekstiiliteollisuuden työpaikat vähenivät tai lähes katosivat. Elintarviketeollisuuskin säilytti asemansa jotenkuten. Parhaimmillaan metallisektorilla työskenteli sotien jälkeen lähes puolet teollisuustyöväestöstä.

Lyhyessä ajassa lähes kaikki tekstiili-, vaatetus-, nahka- ja kenkäteollisuuden yritykset ajautuivat vararikkoon. Myös ennen niin vahva Wärtsilän Meriteollisuus irtisanoi kaikki 3500 työntekijäänsä.

Turun onneksi tilalle perustettiin Masa Yards, ja suuri osa irtisanotuista palkattiin töihin uuteen yritykseen.

Ylikuumentumisesta lamaan

Löyttyniemi muistutti kuulijoita, että jotain positiivistakin tältä ajalta löytyi. Oli iso asia, että Uudenkaupungin autotehdas teki General Motorsin kanssa sopimuksen Saabin avomallin ja Opel Calibran tuotannon aloittamisesta.

80 vuoden aikana Turun talousalue on kehittynyt käsityöläispainotteisesta kaupungista teollisuuskaupungiksi. Ennen toista maailmansotaa teollistumista vauhdittivat Venäjän armeijan tarpeet, ja sodan jälkeen toimeenpannut sotakorvaukset laittoivat laivarakennusteollisuuden rattaat pyörimään ennennäkemättömällä tavalla. Yhteensä Turun telakoilla rakennettiin 178 sotakorvausalusta. Löyttyniemen mukaan voidaan hyvällä syyllä sanoa, että jo tuolloin Varsinais-Suomi oli Suomen koko talouselämän veturina.

1980-luvun lopulla talouden ylikuumentuminen päättyi lamaan, josta muodostui yksi Suomen pahimmista kriiseistä. Neuvostoliiton hajoaminen, erinäiset valtiontalouden ratkaisut ja Suomelle

Kuvassa Aurajoki ja Achim Kühnin suihkulähdeveistos Harmonia.

Kuva Turun kaupungin kuvapankki/ Arto Takala

4 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Matti Löyttyniemi on turkulaisen liike-elämän ja yritysten kansainvälistymisen edistäjä, joka on toiminut yli 20 vuotta Turun Kauppakamarin ja Turun liikemiesyhdistyksen luottamustehtävissä ja aktiivijäsenenä. Lisäksi hän toimii mm.

Turun Kauppaopetussäätiön johtokunnassa ja Turun Kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksessa. Työuransa Löyttyniemi on tehnyt turkulaisessa Treston Oy:ssä myynnin ja markkinoinnin tehtävissä sekä osaomistajana.

Kuten yleensäkin, lamaa seurasi nopean kasvun aika. Talous kuitenkin ylikuumeni Nokian menestyksen vanavedessä ja uusi talouden käänne iski rajusti ja nopeasti.

Pahimpana vuonna 2009 Varsinais-Suomen suurimmista yrityksistä katosi lähes 3000 työpaikkaa. Bruttokansantuote supistui kahdessa vuodessa peräti 17 prosenttia ja lähes kaikki viimeisetkin tekstiilialan yritykset katosivat lopullisesti. Myös elintarvikeala supistui merkittävästi.

Uudet talouden veturit Telakka, Uudenkaupungin autotehdas ja lääketeollisuus kuitenkin selvisivät, ja uudet talouselämän veturit oli löydetty.

Lääketeollisuuden menestystä siivittivät fuusiot ja yritysostot sekä Leiraksen lottovoitto, hormonikierukka Mirena, joka edelleen on nykyisen Bayerin kolmanneksi eniten myyty lääke.

Varsinais-Suomen lääketeollisuuden, telakan ja autotehtaan vaikutukset ulottuvat Löyttyniemen mukaan koko EteläSuomeen ja laajemmallekin.

Edellä mainittujen menestyjien si Löyttyniemi nosti puheessaan roniikkateollisuuden, joka on huikean nousun viime vuosina.

lisäkelekttehnyt Näistä

esimerkkinä on muun muassa kansainvälinen pörssiyhtiö Teleste, joka nykyisellään työllistää 1400 henkilöä ja jonka liikevaihdosta yli 90 prosenttia kertyy Suomen ulkopuolelta.

Yhteistyö kantaa hedelmää Löyttyniemi muistutti, että esimerkiksi lääketeollisuus on saanut loistavan tuki-

”Ilman myyntiä ja kaupallista osaamista yritys ei voi menestyä.”

Hän totesi kuitenkin myös, että suurista odotuksista huolimatta läheskään kaikkien pienten bioalan yritysten taival ei ole ollut ruusuinen. Yhtenä ongelmana on ollut erityisesti niukka riskirahoitus.

Kotimaisen pääoman puute on johtanut kierteeseen, jossa bioalan yritykset ovat ajautuneet palveluyrityksiksi. Kuitenkin ulkomaille tehdyillä lisenssisopimuksilla yritykset ovat vahvistaneet paikallisia toimintoja, ja samalla tietysti on pystytty luomaan alalle ja Turun seudulle työpaikkoja. On huomionarvoista, että Suomessa maailmanmarkkinoille tuotetuista 19 lääkkeestä 18 on kehitetty nimenomaan Turussa.

Meyer toi laivat takaisin Turkuun jalan tutkimuksen ja kehitystyön läheisyydestä. Biolääkeklusteri Biocity on hänen mukaan tästä oivallinen esimerkki. Se on tuottanut useita menestyksellisiä yrityksiä kuten BioTie Therapies, Focus Inhalation, Labmaster sekä Hytest ja Biovian.

Yhtenä kirkkaana tähtenä loistaa alalla myös Wallac/Perkin Elmer, joka on vastasyntyneiden seulonnassa ylivoimainen markkinajohtaja maailmassa. Hän muistutti, että tämäkin on Turussa tehdyn kehitystyön tulosta.

Tänä päivänä Meyer Turku on monen huulilla, eikä suotta. Kuka olisi uskonut viisi vuotta sitten, että laivanrakennus jatkuu Turussa vuoden 2013 jälkeen? Löyttyniemi epäili, ettei varmaankaan moni. Meyerin tulon myötä laivatilauksia alkoi kuitenkin suorastaan sataa telakan syliin. Tulos saatiin nopeasti voitolliseksi ja samalla telakka sitoutui laajoihin investointeihin.

Telakan myötä paikallinen alihankintaverkosto, mm. Piikkiö Works, Almaco, LST Group ja Elomatic voittivat. >

Turun kaupungin kuvapankki/Jaska Poikoinen

Talous ylikuumenee jälleen

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

5

Kuvassa Laiva rakenteilla Meyer Turun telakalla.

Kuva Turun kaupungin kuvapankki/ Esko Keski-Oja.

> Vaikeat vuodet olivat ohi, kun Meyerin työllistämisvaikutukset moninkertaistuivat. Löyttyniemen mukaan voidaankin perustellusti sanoa, että telakan olemassaololla on äärimmäisen iso ja merkityksellinen vaikutus Turulle ja koko Suomelle. On esimerkiksi arvioitu, että vuoteen 2023 mennessä työvoiman tarve kasvaa jopa 20000:een työntekijään verkostoyritykset mukaan luettuna. Luku on lähes kolme kertaa suurempi kuin nyt.

Kun loistoristeilijä, jonka rakentamiseen osallistuu lähes 1900 yritystä, on valmis, sen mukana lipuu maailman merille yksi prosentti Suomen vuotuisen viennin arvosta.

Autoteollisuudessa menestystä ja vuoristoista Telakan ohella Uudenkaupungin autoteollisuus porskuttaa, mutta autoteollisuuden sopimusvalmistajan osa ei ole aina helppo. Löyttyniemi muistutti, että Uudessakaupungissa kyllä tiedetään, miten vuoristoista meno on ollut.

Vuonna 2011 tehtaan loppu oli todella lähellä, mutta jo seuraavana vuonna solmittu sopimus Mersun A-sarjan tuotannon aloittamisesta pelasti tehtaan. Kun runsas vuosi sitten tehtiin uusi sopimus

Mersun GLC-katumaasturista, oli selvää, että kasvu tulee olemaan erittäin rajua.

Tuotanto kaksinkertaistui ja jo vuoden 2016 lopulla päätettiin palkata yli tuhat uutta työntekijää. Tämä on tuonut isoja haasteita myös rekrytoinnille.

Löyttyniemi myös muistutti, että Uudenkaupungin autotehtaan menestyksen taustalla on vahvaa osaamista niin tekniikan kuin kaupallisuudenkin osalta. Hänen mukaansa on mielenkiintoista, että jo vuodesta 2015 lähtien Suomesta on viety autoilun mahtimaahan Saksaan enemmän autoja kuin niitä on tuotu sieltä Suomeen.

Maakuntaennuste lupaa hyvää Viime helmikuussa julkaistun maakuntaennusteen mukaan investoinnit ovat nousussa kolmatta vuotta peräkkäin.

Työllisyys on parempi kuin 20 vuoteen ja hallituksen tavoite 72 % työllisyysasteesta on saavutettu etuajassa.

Haasteita kuitenkin tuovat erinäiset työmarkkinatoimet. Esimerkkeinä paikalliseen sopimiseen liittyvät asiat, työllistämisen kynnyksen madaltaminen ja sairausajan omavastuun lyhentäminen.

Tulevaisuus ja uudet tuulet

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Alueelta löytyy erilaisia hautomoita ja kiihdyttämöitä, joilta on lupa odottaa uusia menestystarinoita Varsinais-Suomeen. Esimerkiksi yliopistovetoinen Monttu Ventures on osaltaan auttamassa nuoria opiskelijoita työelämään. Löyttyniemi uskoo vahvasti, että onnistumisia löytyy myös tätä kautta.

Ekonomeja tarvitaan Löyttyniemen mukaan ei ole sattumaa, että Varsinais-Suomessa on menestyvää yritystoimintaa. Sijaintimme on keskeinen merellisten yhteyksien ja sisämaahan vievien kuljetusväylien solmukohdassa. Positiivinen vire näkyy kaikessa ympärillämme, ja vaikutukset ulottuvat matkailusta asumiseen, liikenteeseen ja koulutukseen. On kuitenkin fakta, että tuotteita voidaan keksiä ja ne saattavat jopa toimiakin erinomaisesti, siis teknillisesti, mutta ilman myyntiä ja kaupallista osaamista yritys ei voi menestyä.

Löyttyniemi kysyi kuulijoilta, miten sit-

”Kun loistoristeilijä, jonka rakentamiseen osallistuu lähes 1900 yritystä, on valmis, sen mukana lipuu maailman merille yksi prosentti Suomen vuotuisen viennin arvosta.”

6 I

ten pärjäämme jatkossa? VarsinaisSuomella on loistavia näyttöjä isompien tekijöiden toiminnasta, ja usealla sektorilla on odotettavissa uusia läpimurtoja.

Sanonta maasta se pienikin ponnistaa sopii hänen mukaansa hyvin nykykauden muoti-ilmiöön eli start up -maailmaan.

Löyttyniemi heitti lopuksi myös ekonomiyhdistyksille haasteen: Miten valjastetaan kauppakorkeakoulusta valmistuneet ekonomit Varsinais-Suomen talouselämän työjuhdiksi?

I Teksti Matti Löyttyniemen juhlapuheen

pohjalta Tuuli Turpeinen.

I Kuvat Turun kaupungin kuvapankki

80-VUOTISJUHLALOUNAs

Piirros Tanmay Vora

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund herätti yleisönsä Turun Seudun Ekonomien 80-vuotisjuhlalounaalla Ravintola Suomalaisella Pohjalla 2.3.

Miten maailma väistämättä muuttuu ja miten se heijastuu ekonomikoulutukseen?

Ekonomikoulutus murroksessa

G

ranlund taustoitti teemaa toteamalla, että kohtaamme tänä päivänä aivan uudenlaisia ongelmia ja vaatimuksia. Sosioekonomiset kysymykset muuttuvat, ja yhteiskuntavastuu edellyttää uudenkaltaista vastuullista johtamista. Epävarmuus haastaa tulevaisuuden ennakoinnin. Talouden disruptiot muuttavat perinteisiä liiketoimintamalleja. Digitaalinen transformaatio ja alustatalous korostuvat. Työn tekeminen saa uusia muotoja, mikä johtaa uusiin osaamisvaatimuksiin. Elinikäisen oppimisen vaateet koskettavat meitä kaikkia.

Granlund korosti, että uudenkaltaiset ongelmanasettelut luovat tarvetta monitieteiselle tutkimukselle ja siihen perustuvalle koulutukselle. Syntyy ongelmia, joita kukaan ei pysty yksin ratkaisemaan.

Samalla opetusmetodeja on uudistettava, mikä on näkynyt mm. kokemuksellisen oppimisen lisääntymisenä ja virtuaalisina oppimisalustoina.

Erityisesti verkossa opiskelu on yleisty-

nyt nopeaa vauhtia. Tässä Grandlund näki myös uhkatekijöitä. Onko yhteiskunnallisesti hyödyllistä, että esimerkiksi kokonaisen kandidaattitason tutkinnon voi suorittaa verkko-opiskeluna? Näin on jo mm. USA:ssa. Miten tämä vaikuttaa tutkintojen arvostukseen? Antaako pelkkä verkkotutkinto työelämän edellyttämän osaamisen, kysyi Granlund.

Myös kauppatieteiden alalla maksullinen yliopisto-opetus on saanut yhä vahvemmin jalansijaa. Maksullisen koulutuksen tarjoajia ovat esimerkiksi HELBUS ja Estonian Business School. Granlund kyseenalaisti, voimmeko hankkia rahalla työelämän arvostamia tutkintoja.

On elettävä ajassa ja panostettava uusiin avauksiin Grandlund korosti, että disruptiivisessa toimintaympäristössä menestymiseen tarvitaan mm. kykyä keskittyä olennaiseen, kykyä erottaa häly tiedon ytimestä sekä kykyä itseohjautuvaan oppimiseen ja kriittiseen ajatteluun. Nämä taidot näyt-

tävät olevan uhattuina ekonomikoulutuksessa, johon saapuu enenevässä määrin opiskelijoita, joista kaikki eivät jaksa lukea tenttikirjoja kokonaisuudessaan.

Turun kauppakorkeakoulussa on vastattu käynnissä olevaan muutokseen korostamalla innovointia ja vaikuttavuutta koulun missiossa. On elettävä ajassa ja panostettava uusiin avauksiin. Näistä hyvinä esimerkkeinä Granlund mainitsi monitieteisen Business Disruption Research Laboratory –yhteistyön, Monttu Ventures –sijoitusrahaston, vastuullisuuden integroinnin koulutukseen sekä ennakointiosaamisen profiloitumistekijänä. Yrittäjyyteen panostetaan voimakkaasti koko Turun yliopistossa. Lisäksi sidosryhmät sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti osallistuvat monipuolisesti koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Sen sijaan, että etsitään oikeita vastauksia, opetellaan kysymään oikeita kysymyksiä, päätti Granlund.

I Teksti Heli Hookana I Kuva

Liisa Kevo

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

7

YHDISTYKSEN 80-VUOTISJUHLA

Kuvassa Turun kaupunginteatteri tarjosi tunnelmalliset puitteet juhlillemme

Tunnelmia 80-vuotisjuhlistamme 10.3.2018 Kahdeksan vuosikymmentä yhdistystoimintaa on pienen juhlan arvoinen. Niinpä Turun Seudun Ekonomien johtokunnassakin lähdimme miettimään, miten voisimme sitä parhaiten juhlistaa. Viimeksi oli 75-vuotisjuhlia vietetty juhlallisen illallisen merkeissä ja tanssiorkesterin tahdissa pyörähdellen. Nyt halusimme hieman rennomman twistin juhliimme.

J

uhlatoimikunta, johon kuuluivat puheenjohtaja Tero Kuusiston ohella juhlien emäntä Eija Velin sekä Heidi Tuominen, Jaana Määttälä, Nina Andersson ja Marjatta Postinen, lähti kartoittamaan eri vaihtoehtoja.

Kun lopullinen päätös Turun kaupunginteatterista juhlien pitopaikkana kypsyi, oli teatteri vielä remontissa. Vaikka tiesimme, että jäsenistössämme on paljon kulttuurin ystäviä, jotka juhlapäivään mennessä olisivat jo todennäköisesti vierailleet teatterissa, ei se estänyt luottamasta vastaremontoidun teatterirakennuksen vetovoimaan.

Kehity, Virkisty, Verkostoidu.

Päätöstä puolsi myös se, että ruokailu olisi nyt mahdollista järjestää samoissa tiloissa ja ruokailusta tulisi vastaamaan maineikas ravintola Mami.

Paavon määrätietoisuus oli mykistävää Jo hyvissä ajoin ennen juhlien alkamista alkoi väkeä mukavasti saapua ovista sisään. Alkumaljojen jälkeen siirryttiin täysin uudistettuun Pieni näyttämö -saliin, jossa pääsimme perehtymään Paavo Nurmen elämään. Roope Lipasti oli onnistunut kirjoittamaan näytelmän, joka sai ainakin itseni seuraavana päivänä

”Tunnelma oli lämminhenkinen ja rento.”

8 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Verkostoidu.

”Kiitos kaikille mukana olleille.”

Tero Kuusisto Pienellä näyttämöllä toivottamassa vieraat tervetulleiksi juhliimme.

penkomaan lisätietoa tästä poikkeuksellisen määrätietoisesta juoksijalahjakkuudesta. Näytelmän jälkeen todellakin ymmärsi, miksi Paavo Nurmen patsaskin juoksee Aurajokea vastavirtaan, eikä helpoimman kautta virran mukana.

Illan emäntä Eija Velin ja puheenjohtaja Tero Kuusisto toivottamassa sisaryhdistysten edustajia tervetulleiksi juhliimme.

Buffetpöydän antimet maistuivat juhlijoille.

Pelkkä Paavon katseleminen sai itse kunkin hengästymään, joten pieni väliaikatarjoilu oli paikallan. Näytelmän jälkeen olikin sitten vuorossa runsaampi buffet, jonka äärellä puheensorinaa riitti.

Ei syntymäpäiviä ilman kunnon kakkua Komeita syntymäpäiväkakkuja koristi oman yhdistyksemme tunnus. Kaunis sininen väri sointui alkukevään tummenevan taivaan väreihin. Kakkukahvien aikana saimme lukuisia tervehdyksiä sisaryhdistysten edustajilta.

Turun kaupunginteatteri toimi puiteiltaan kiitettävästi, Mamin tarjoilut olivat maukkaat, pianomusiikki soi kauniisti taustalla, tunnelma oli lämminhenkinen ja rento. Kiitos kaikille mukana olleille. Vieraat sen juhlan lopulta tekevät.

Tero Kuusisto jakamassa tunnustusta yhdistyksen aiemmille puheenjohtajille Heidi Mäkiselle ja Ville Niukolle.

Syntymäpäiväkakkua koristi yhdistyksemme tunnus.

Iloisia tapaamisia.

Pöytästandaari juhlapaikalla.

I Teksti Nina Andersson I Kuvat Lauri Liljenbäck Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

9

Vie mennessäs ja tuo tullessas – sitä on Lean Lean-ajattelun keskeisiä periaatteita on tietoisesti toteutettu yli sata vuotta ja käytännössä jo kauan sitten. Valmentajamme Päivi Savolainen Lean5 Europe Oy:stä totesikin osuvasti, että suomalaiset osaavat liinata luonnostaan, sen kertoo jo sananlaskukin: vie mennessäs ja tuo tullessas.

Y

hdistyksemme järjesti tammikuussa Lean-valmennuksen, johon ehti mukaan parisenkymmentä jäsentämme.

Valmentajaksi saimme markkinointipäällikkö Päivi Savolaisen Lean5 Europe Oy:stä. Yhden ilta-

Emäntämme Ringa Masalin ja markkinointipäällikkö Päivi Savolainen Lean5 Europe Oy:stä

10 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

päivän aikana ehti jopa Leanista hahmottaa kokonaiskuvan ja saada hyviä vinkkejä ”liinaamisen” aloittamiseen.

Lean tuntuu melkein pelottavan monimuotoiselta ja laajalta kokonaisuudelta. Älä kuitenkaan tuuperru liian isoon urakkaan, vaan ota avuksi niin kirjoja kuin Suomen Lean-yhdistyksen sivutkin. Ja paras apu löytyy peilin edestä: Lean on vain 20% tekniikkaa, 80% on ajattelua, asennetta ja johtamista!

Leanin työkalupakissa on menetelmiä vaikka muille jakaa. On 5S, Value Stream Mapping, Kanban, Pull, Smed – vähemmästäkin menee pää sekaisin! Pitää siis edetä pala kerrallaan, ja nyt lähtöpis-

Kuvassa Epäselvät toimintaohjeet aiheuttivat päänvaivaa.

teeksi valittiin töiden järjestämistä ja priorisoimista helpottava Kanban-taulu. Arvovaltainen valitsijaraati koostui kahdesta henkilöstä, joista yksi on tämän valmennustilaisuuden emäntä Ringa Masalin ja toinen tämän kirjoittaja.

Haaste meille kaikille – muuta yksi asia Emäntämme Ringa heitti haasteen meille kaikille ja otti myös itse siitä kopin: ”Olen heti liinannut niinkin simppelillä asialla kuin to do -listat. Niitä on ollut sekä töissä että kotona siellä täällä, ja osittain samat asiat ovat roikkuneet ikuisesti. Tajusin, että multitaskaaminen ei todellakaan ole aina tehokasta. Nyt olen pyrkinyt kasaamaan kaikki yhteen, ottamaan enintään kolme asiaa työn alle ja hoitamaan ne tehokkaasti pois done-vaiheeseen. Ja sitten ottanut listan uudelleen tarkasteluun.”

Suodatinpaperit eivät ole olohuoneessa Aloita pienesti ja käytä maalaisjärkeä.

”Lean on vain 20% tekniikkaa, 80% on ajattelua, asennetta ja johtamista!”

KOULUTUS 16.1.

Työnkulun visualisointi: Kanban-taulu

Tehtävät

Työn alla

Sana Kanban on japania ja tarkoittaa kirjaimellisesti taulua tai mainoskylttiä.

Kanban on Lean-periaatteen mukainen, alun perin tuotantoa varten suunniteltu ajoitusjärjestelmä. Nykyään Kanban on ketterästi muuntuva ja motivoiva menetelmä monenlaisen työn kehittämiseen. Kanban on visuaalisesti tehokas ja yksinkertainen väline, joka antaa selkeän kokonaiskuvan. Sen avulla sekä nykytilanne että sen ongelmat ja oikeat parannuskohteet on helppo löytää.

Kun keität kotona kahvia, ovat suodatinpaperi, kahvi ja keitin lähellä toisiaan.

Sama periaate toimii töissä: tiedon ja tavaroiden etsiminen, järjestely ja valikointi ovat hukkaan heitettyä aikaa eli Lean-kielellä silkkaa hukkaa. Kaikki hukkaoireita ei koskaan voida poistaa, mutta jokaista on mahdollista vähentää merkittävästi.

Teimme koulutuksessa useamman tehtävän, joiden avulla Päivi havainnollisti mm. selkeiden ohjeiden merkitystä ja erilaisten järjestelytoimenpiteiden vaikutusta työn nopeuteen. Kuten kuvasta näkyy, aiheuttavat epäselvät työohjeet paljon hukkaa eli aikaa kuluu turhaan. Ja jos yrityksessä on 100 työntekijää, joista jokainen hukkaa 10 minuuttia päivässä, menee jo yhdessä viikossa hukkaan 83 tuntia.

Ja entä oma Lean-haasteeni? Pyrin tekemään kaikki projektit reilussa etuajassa, jotta jää aikaa yllätysten hoitoon. Olen yksinyrittäjä ilman tuuraajaa, ja sovittujen aikataulujen on pidettävä. Leanin Kanban-taulun avulla voin siirtää to do -listan projekteja aikaisemmaksi; tämänkin jutun deadline oli maaliskuussa, mutta toimitin sen päätoimittajalle jo 16.2. Yksi lappu siirtyi done-kohtaan!

I Teksti ja kuvat

Valmiit

Tiketti #42

Krisse

Tämän viikon uusi kalenterinäkymä.

Aleksi

3

Mitä on Lean?

Organisaation jatkuvan parantamisen toimintatapa, jonka keskeisinä tavoitteina ovat mm.

1. Oppia ymmärtämään toiminta asiakasnäkökulmasta 2. Oppia tunnistamaan ja jatkuvasti vähentämään arvoketjuissa esiintyvää täysin turhaa, aikaa ja resursseja kuluttavaa hukkaa 3. Toiminnan jatkuva parantaminen ja ylläpito siellä, missä arvo luodaan (eli itse työ tehdään) 4.

Virtauksen lisääminen; toiminta optimoidaan virtaustehokkaaksi resurssitehokkuuden sijaan

Lean on ennen kaikkea asennetta ja ajattelua, oppimista ja jatkuvaa kehittämistä!

Lisää tietoa Sari Torkkola, Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent 2016 Suomen Lean-yhdistys, www.leanyhdistys.fi

Liisa Kevo Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

11

JOHTOKUNTA

Kuvassa vasemmalta johtokuntalainen ja tehtäväalue: Marjatta Postinen, toimistosihteeri, Tero Kuusisto, puheenjohtaja, Joona Uusitalo, Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry, puheenjohtaja, Julia Fesiuk, Suomen Ekonomit opiskelijoiden kylteriyhdyshenkilö, Marja Ansio, talousvastaava, Johanna Penttinen, tapahtumavastaava, Nina Stenström-Iivarinen, työ- ja uravastaava, Hanna Pitkänen, varapuheenjohtaja, jäsenvastaava, Liisa Kevo, viestintävastaava Nina Andersson, jäsenlehtivastaava, päätoimittaja, Juho Harmaa, nuorekonomivastaava ja Anu Keltaniemi, tapahtumavastaava. Marjatta, Joona ja Julia osallistuvat kokouksiin puhe- ja läsnäolo-oikeudella.

Vuoden 2018 johtokunta

J

ohtokunnan vaihtokokous pidettiin tällä kertaa Ravintola Mamissa. Illallisen merkeissä kiitimme erovuorossa olleita Jaana Määttälää, Riitta Hairistoa ja Eija Veliniä, joka jatkaa tapahtumatyöryhmän jäsenenä, sekä vuoden 2017 Turun KY ry:n puheenjohtajaa Kristian Raitiota. Toivotimme samalla tervetulleiksi johtokuntatyöhön Nina

Stenström-Iivarisen, Anu Keltaniemen ja Johanna Penttisen sekä Joona Uusitalon.

nen jäsenistö on elinvoimaisen yhdistyksen elinehto.

Kannustamme kaikkia jäseniämme olemaan meihin rohkeasti yhteydessä asiassa kuin asiassa. Palautetta voi antaa toimistolle toimisto@turunseudunekonomit. fi tai olemalla suoraan yhteydessä asiasta vastaavaan johtokuntalaiseen. Aktiivi-

Yhteystiedot www.turunseudunekonomit.fi/ yhdistys/johtokunta

Kiinnostaako sinua johtokuntatyö viestinnän parissa?

Yhdistyksemme viestintää ansiokkaasti hoitanut Liisa Kevo tulee olemaan erovuorossa, kun vuoden 2019 johtokunta syksyllä valitaan. Viestintävastaavan tontilla on toimintamme kannalta tärkeitä ja näkyviä tehtäviä, kuten uutiskirjeen toimittaminen ja nettisivujen ylläpito.

Koska viestinnässä on monta tehtävää, haluamme antaa tulevalle viestintävastaavalle aikaa perehtyä tehtäviinsä. Siksi kartoitamme jo nyt halukkaita tähän tehtävään, jotta voimme käynnistää perehdytyksen ajoissa.

Olitpa sitten nuori, joka on kiinnostunut hankkimaan lisäkokemusta viestinnän parista, tai kokeneempi konkari, joka haet uutta näkökulmaa, niin nyt on oiva tilaisuus tarttua toimeen. Ota suoraan yhteys Liisa Kevoon, liisa.kevo@gmail.com tai 040 743 1897 ja kysy lisää. Johtokuntatyöskentely on palkatonta, mutta palkitsevaa vapaaehtoistyötä.

Lisätietoja Liisa Kevolta: liisa.kevo@gmail.com tai 040 743 1897 12 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

VÄITÖSKIRJA

KTM Sanna Häkli on syntynyt vuonna 1976 ja suorittanut korkeakoulututkintonsa (KTM) Oulun yliopistossa vuonna 2000.

Investointipäätöksentekoon vaikuttavat tekijät ja päätöksenteon rationaalisuus voivat vaihdella kuntakontekstista ja investointityypistä riippuen Väitös: Investointipäätöksenteon rationaalisuus kuntakontekstissa – Case-tutkimus suomalaisessa kunnassa, Turun yliopisto, laskentatoimi ja rahoitus, 16.2.2018

H

äkli tarkasteli case-tutkimuksessaan erään suuren suomalaisen kunnan kahta erilaista investointihanketta, joista toinen on operatiivinen (päiväkoti-investointi) ja toinen strateginen (joukkoliikenneinvestointi).

Investointipäätöksenteon rationaalisuus on dynaaminen ilmiö

Tutkimus osoittaa, että kunnan investointipäätöksenteon taustalla on moninaisia ja investointispesifejä tekijöitä. Häklin mukaan huomionarvoista on, että perinteisiä investointilaskelmia ei juuri hyödynnetä, vaan päätöksenteon tukena käytettävät taloudelliset analyysit koostuvat pääosin erilaisista kustannuslaskelmista.

Myös ei-taloudelliset päätöstekijät voivat olla hyvin merkityksellisiä.

”Case-kunnassa operatiivisen ja kustannuksiltaan edullisemman päiväkoti-investoinnin perustelut olivat pääosin yhteneväisiä. Investoinnin lähtökohtana pidettiin investoinnin tarvetta. Sekä yksittäiset päätöksentekijät että ryhmät olivat päätöksissään useimmiten yksimielisiä”, Häkli toteaa.

Väitös tarjoaa pohdittavaa etenkin kunnallisille toimijoille. ”Väitöstutkimukseni tulokset auttavat tunnistamaan erilaisia päätöstekijöitä entistä paremmin. Tulosten huomioiminen voi tehostaa investointihankkeiden käsittelyä ja tuoda johdonmukaisuutta investointipäätösprosesseihin”, Häkli sanoo.

Tutkimus osoittaa, että investointipäätöksenteon rationaalisuus voi ilmetä erityyppisenä kontekstista, investointityypistä ja päätöksentekijästä riippuen.

Sen sijaan strategisemman ja kustannuksiltaan huomattavasti kalliimman joukkoliikenneinvestoinnin perustelut olivat moninaisempia ja investoinnin tarpeesta esiintyi paljon erilaisia näkemyksiä. Arvot, ideologia ja hankkeen oletetut hyödyt olivat isossa roolissa.

jopa täysin vastakkaisiakin mielipiteitä”, Häkli kuvailee.

Tutkimuksen mukaan päätösprosesseja tutkittaessa tulee huomioida eri toimijatasot. Esimerkiksi yksittäisen päätöksentekijän päätösprosessin tarkastelussa täytyy perehtyä ei pelkästään yksilön, vaan myös ryhmän ja koko organisaation arvoihin, ideologioihin ja toimintamalleihin. ”Myös kunnan asukkaiden sekä lain asettamien rajoitteiden ja mahdollisuuksien huomioiminen on merkittävässä roolissa kunnallisessa päätösprosessissa”, Häkli summaa.

I Teksti ja henkilökuva Turun yliopiston

viestintä

I Kuvituskuva

Unsplash.com

Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: www.utupub.fi/ handle/10024/144497

”Joukkoliikennehanke herätti paljon keskustelua ja siitä esitettiin paljon erilaisia,

”Väitös tarjoaa pohdittavaa etenkin kunnallisille toimijoille.”

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

13

KYLTERIT

Mikä ihmeen TSE Masters?

T

ällä hetkellä Turun kauppakorkeakoulusta löytyy noin 1200 ylempää korkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa. Tästä huolimatta yhä useammin törmää opiskelijoihin, joille opiskelijatapahtumiin osallistumisen kynnys on kohtuuttoman korkea. Monet maisterivaiheen opiskelijoista kokevatkin osallistumisen esteeksi sen, ettei tapahtumissa tunne ketään. TSE Masters on hiljattain perustettu Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijoiden yhdistys, jonka tarkoituksena on järjestää verkostoitumis-, koulutus-, ja vapaaajantapahtumia vanhempien vuosikurssien opiskelijoille.

Jokainen Turun kauppakorkeakoulussa kandidaatintutkintonsa aloittanut muistelee varmasti lämmöllä omaa ensimmäistä opiskelijasyksyään. Fuksisyksyt ovat täynnä ohjelmaa, hulinaa ja uusia kasvoja ja käytäntöjä. Nähdään paljon vaivaa sen eteen, että uudet ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat integroituvat osaksi opiskelijayhteisöämme. Harmillisen vähän kuitenkaan kiinnitetään huomiota siihen, että Turkuun saapuu vuosittain uusia opiskelijoita suorittamaan

myös maisteriopintoja oman yliopistomme ulkopuolelta muualta Suomesta ja maailmalta. Näiltä opiskelijoilta ei välttämättä löydy Turusta entuudestaan juuri minkäänlaista verkostoa. TSE Masters haluaakin olla luomassa maisterivaiheen opiskelijoille yhteisöä, johon jokainen kokee olevansa lämpimästi tervetullut.

Tärkeää ei kuitenkaan ole ainoastaan olla luomassa uusia verkostoja, vaan myös tukea jo olemassa olevien verkostojen ylläpitämistä. Monet maisterivaiheen opiskelijoista siirtyvät kesken opintojen pääkaupunkiseudulle asumaan. Tästä syystä tapahtumat on suunniteltu sekä Turkuun että Helsinkiin vuorotellen. ”Tarkoitus on järjestää tekemistä siellä, missä ihmisetkin ovat. Opiskelukavereista ja opiskelijatapahtumista ei tarvitse luopua sen vuoksi, että muuttaa pääkaupunkiseudulle töiden perässä. Tarkoituksena on myös tehdä kysely siitä, millaisia odotuksia toiminnallemme on, jotta tarjontamme kohtaa kysynnän”, kertoo TSE Mastersin puheenjohtaja Paula Peltomaa.

Opiskelijayhteisön kehittämisen lisäksi TSE Mastersin tarkoitus on olla helpot-

”TSE Masters on hiljattain perustettu Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijoiden yhdistys”

14 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

tamassa työelämään siirtymistä. Excursioilla ja vuosittain järjestettävillä ContactExpoilla voi tuntua haastavalta lähestyä yritysedustajia ja päästä luonnollisesti keskustelemaan heidän kokemuksistaan työelämässä. TSE Masters pyrkiikin organisoimaan matalan kynnyksen tapahtumia, joissa yritysedustajia olisi huomattavasti mielekkäämpää lähestyä.

Tästä esimerkkinä ovat pienemmän mittakaavan illalliset ja afterworkit alumnien kanssa, jotka saattavat alkaa esimerkiksi Suomen Ekonomien työmarkkina-asiantuntijoiden puheenvuorolla. ”Kun oppii tuntemaan ihmisiä henkilökohtaisemmin, on helpompi vaihtaa kuulumisia ja kuulla avoimista työpaikoista, tai vaikka ideoida sitä, minkä uuden taidon opetteluun kannattaisi seuraavaksi panostaa”, Paula Peltomaa lisää.

TSE Masters järjesti maaliskuussa Turun kauppakorkeakoulun neljännen vuosikurssin risteilyn. Jo perinteeksi muodostunutta risteilyä on järjestetty vuosikymmeniä. Tarkoituksena järjestämisvastuun siirtämisessä oli kuitenkin se, että suunnittelu ja organisointi voidaan aloittaa huomattavasti aikaisemmin, kun järjestäjät tiedetään jo etukäteen. Risteilyllä mukana oli Accenturen, Deloitten, EY:n, PwC:n ja Nordean yritysedustajia. Ohjelmassa pysyttäydyttiin suhteellisen samoilla linjoilla kuin edeltävinä vuosina. Risteily sisälsi muun muassa paneelikeskustelun konsultoinnista, parhaiden CV:dein palkitsemista sekä ystävi-

Aidosti erilainen ammattiliitto Tarkoituksena on järjestää verkostoitumis-, koulutus-, ja vapaaajantapahtumia vanhempien vuosikurssien opiskelijoille.”

en uudelleennäkemistä ja vanhojen muistelua.

Turun kauppakorkeakoulun maisteriopiskelijat tulevatkin siis kuluvana vuonna kokemaan paljon muutoksia ja kehitystä niin itse opiskelun kuin opiskelijaelämänkin saralla. Syksyllä paljon keskustelua herättänyt KTM-uudistus tulee voimaan osana kansainvälistä akkreditointiprosessia tekemällä tutkinnoista entistä laaja-alaisempia.

Tämän lisäksi TSE Masters on luomassa maisteriopiskelijoille uusia mahdollisuuksia opiskelijaelämän puolella. Onkin hienoa huomata, ettei Turun kauppakorkeakoulu jää ajan jalkoihin, vaan on kehittymässä entistäkin osaavammaksi ja ajankohtaisemmaksi korkeakouluksi ja yhteisöksi.

T

uskin tarvitsee erikseen perustella, että ammattiliitot jakavat kansaa. Rakenteellisesti ammattiliittoja vastustavan henkilön yleisimmät demografiset tunnuspiirteet osuvat varmasti myös yhteen perinteisen ekonomin tulotasoon ja organisaatioasemaan. Heille ammattiliitto ei edusta ensimmäisenä ammatillista yhteisöä tai mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen.

Tällaisille björnwahlrooseille ja hjallisharkimoille ammattiliitot edustavat eniten menneen maailman taloudellista jarrua sekä lakkopommin laukaisunappulaa. Ja Suomen Ekonomit ammattiliittona linkittyy rakenteellisesti tähän samaan saagaan. Näin ei pitäisi olla.

Taustaltaan kauppatieteellisesti koulutettuja työntekijöitä yhdistävän liiton pitää löytää myös muita ratkaisuja jäsenpalveluikseen kuin lakko-organisointi hädän hetkellä. Tämän liiton isoin anti pitää olla ammatillisen yhteisöllisyyden takaama kehittymismahdollisuus työuralla.

Ennen pääsyäni Turun kauppakorkeakouluun ehdin työskennellä palvelualalla osa-aikaisena useita vuosia. Kiinnostukseni yhteiskunnallisiin asioihin saattoi minut työpaikkani luottamusmieheksi. Tästä sain selkänojan ymmärtämään ammattiliittoja monipuolisesti.

Opiskeluiden aloittamisen jälkeen olin hetken kahden liiton risteyksessä tutkaillen eri ammattiliittojen palvelutarjontaa. Oli mielenkiintoista huomata, miten ammattiliittojen kohdeyleisöstä riippuen viestinnän sisältö vaihteli suuresti. Siinä missä toinen saattaa viestiä aihetunnisteella #onkoreilua, Suomen Ekonomit viestii urakeskeisesti.

Mutta riittääkö tämä? Tuskin. Aidosti erilaisen ammattiliiton on etsittävä tehokkaammin ekonomia löytääkseen todellisen ammattiyhteisön.

Haluan valmistua aikanaan sellaiseen ekonomiyhteisöön, josta syntyneet mielikuvat liittyvät selkeään edelläkävijyyteen. Haluan valmistua jäseneksi ammattiliittoon, jota ei yhdistetä rakenteelliseksi työelämän jarruksi. Tulevaisuudessa Suomen Ekonomien ei tulisi jakaa ekonomikansaa kahtia sen perusteella, mikä mielikuva ammattiliitoista on yläkäsitteellisellä tasolla.

Onneksi saan tilaisuuden viestiä yhteisömme ainutlaatuisuudesta tulevana syksyllä uusille kauppatieteilijöille heidän ensimmäisenä yliopistopäivänä. Aion silloin kertoa aidosti erilaisesta ammattiliitosta. Liitosta, joka kulkee siitä päivästä lähtien urakumppanina jokaisen rinnalla.

Teksti on julkaistu Suomen Ekonomien blogissa 16.2.2018.

Lisää mielenkiintoisia bogitekstejä osoitteessa www.ekonomit.fi/blogit I Teksti Joona Uusitalo Turun KY:n puheenjohtaja ja Kylteripuheenjohtajaverkoston puheenjohtaja I Kuva

Lauri Liljenbäck

I Teksti Lisette Jaakola I Kuva

Samuli Salo

Kuvassa oikealla > Julia Fesiuk (Suomen Ekonomien opiskelijayhdyshenkilö), Joona Uusitalo ja Juho Harmaa (opiskelija- ja nuorekonomivastaava)

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

15

AJANKOHTAISTA

Markkinoinnin uusi aikakausi Tietyt meistä riippumattomat tekijät, kuten ostokäyttäytymisen muutos ja Euroopan tietosuoja-asetus (GDPR) ohjaavat yritykset panostamaan markkinointiin. Kun myös B2B-ostajien ostopolku lähtee yhä useammin sosiaalisesta mediasta tai hakukoneista, panostavat yritykset tiedon löydettävyyteen ja sisältömarkkinointiin.

M

arkkinoinnin saralla on viime vuosina lähdetty puhumaan inbound-markkinoinnista, jolle on ominaista asiakkaiden houkuttelu arvokkaan sisällön avulla ja näiden osallistaminen läpi koko ostopolun. Sinänsä tässä kaikessa ei ole mitään uutta. Jo 1990-luvulla edelläkävijät, kuten Seth Godin, pistivät merkille keskeytysmarkkinoinnin (esim. TV-mainokset) tehojen vähentymisen ja yritysten siirtymisen suostumukseen perustuvaan sisältömarkkinointiin, joka tuohon aikaan oli käytännössä sähköpostimarkkinointia. Godinin ajatukset suostumukseen perustuvan sisältömarkkinoinnin vaikutuksesta luottamukseen, tunnettuuteen ja parempiin mahdollisuuksiin saada myyntiä tulevat pitkälti kuluttajaliiketoiminnan (B2C) puolelta, mutta ovat tänä päivänä pitkällä jo yritysmarkkinoillakin (B2B).

Miksi tätä suostumukseen perustuvaa markkinointikeinoa ei osata hyödyntää tänä päivänä?

Suurin syy Godinin mukaan on ajattelutavan muutoksessa, joka on monessa yrityksessä hidas. Mielestäni tämä palauttaa pallon ja vallan asiakkaille sekä niille työntekijöille, jotka ovat lähellä asiakkaita. Ymmärrämme, että asiakkaat on tunnettava ja heidät on tavalla tai toisella mallinnettava. Kaikkia ei voi eikä tarvitse miellyttää, mutta tulee toimia datan pohjalta ja tehdä parhaansa, että oikea viesti menisi oikealla tavalla, oikealle ihmiselle ja vaikuttaisi heihin oikealla tavalla. Onnistuminen on myös sattumaa.

”Olet aina jollain tasolla oman kuplasi sisällä.”

Olet aina jollain tasolla oman kuplasi sisällä Siitä, mikä itsestä tuntuu merkitykselliseltä, kannattaa siirtyä siihen, mikä on kohderyhmäsi kannalta oikeasti merkityksellistä. Nämä kun voivat useasti erota toisistaan. Näe tarvittava vaiva ja määrittele tavoiteasiakkaasi eli ne, kenelle haluat viestiä ja mitkä ovat liiketoiminnallisesti strategiset kohderyhmät.

Keskustele asiakkaidesi sekä myynnin ja asiakaspalvelun kanssa heidän näkemyksistään. Yhdistä tämä kaikki saatavilla olevaan sisäiseen ja ulkoiseen dataan.

Tee suunnitelma – mutta älä jää sen vangiksi Pistä muutama yksinkertainen prosessi pystyyn. Ideoille löytyy paikkansa ja toivottavasti myös foorumi kysellä asiantuntevia toteuttajia. Loistavat ideat muhivat ja kypsyvät ajan kanssa, joten jätäthän luovuudelle tilaa hengittää. Anna mahdollisuus ad hoc -toteutuksille. Suunnittele tekeminen niin, että kaikki palapelin sisältöpalaset loksahtavat paikoilleen.

Jätä ylimääräiset rönsyilyt pois. Jätä myös liikkumavaraa tarttua ajankohtaisiin aiheisiin ja trendeihin.

Mieti koko ostopolku loppuun saakka Sisältöä on helppo toteuttaa ostopolun alkuvaiheisiin, mutta muista myös nykyisiä asiakkaitasi ja heidän tarpeitaan. Ole kiinnostunut myynnille tuottamistasi liideistä ja mittaa sitä, mitä niille tapahtuu.

Selvitä sekä onnistumiseen johtaneet syyt että liidit, jotka häviävät johonkin. Avain onnistumiseen on koko ostopäätöspolun hahmottaminen.

I Teksti Lotta Siutla I Kuva Unsplash.com

16 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

TAPAHTUMA: TURUN SEIKKAILUPUISTOSSA 26.3.

”Värikylpy vahvistaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta visuaalisen ilmaisun ja taidekasvatuksen keinoin.”

Väreissä kylpemässä Maaliskuun perhetapahtumassa kylvettiin kirjaimellisesti väreissä, kun sukelsimme värikylpyyn Seikkailupuistossa.

Mukana menossa oli äitiensä kanssa kymmenkunta lasta vauvasta viisivuotiaaseen.

Mikä ihmeen värikylpy?

Värikylpy on erityisesti vauvaperheille suunnattu työpaja, mikä sopii myös jo vähän isommille lapsille. Värikylvyn ideana on värien moniaistiminen, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. Tavoitteena on vanhemman ja lapsen kiireetön yhdessäolo ja yhdessä tekeminen, jossa lapsi on keskipisteenä. Värikylpy vahvistaa lapsen ja vanhemman vuorovaikutusta visuaalisen ilmaisun ja taidekasvatuksen keinoin.

Mitä teimme värikylvyssä?

Aluksi löysimme itsemme värikkäältä keväiseltä niityltä, jonka reunalla oli ankkalampi vesiputouksineen. Ohjaajat olivat rakentaneet puitteet erivärisistä kankaista, kuplamuovista ja ”nystyrämatoista”.

Värien kirjo oli monipuolinen ja keväisen

Kuvissa Pienillä värikylpijöillä olivat kaikki aistit käytössä.

pirteä. Aluksi ideana oli tutustua väreihin kuivalla maalla niin katsoen kuin tunnustellen erilaisia materiaaleja kädellä, jaloilla tai koko vartalolla. Pienimpien kanssa maistelultakaan ei voitu välttyä.

turvallisia elintarvikkeita mustikasta punajuurigeeliin ja porkkanamehuun. Kiinteämmät ainesosat maissipolenta ja perunasuurimot toimivat liukkaampien ainesosien ohella jarruna.

Pääsiäisteemaan sopien autoimme ankkalammen kumiankkoja etsimään muniaan niityltä. Munia löytyikin melkoinen saalis, jonka keräämisessä ämpäreihin pienimmätkin värikylpijät hienosti avustivat. Löytämisen ilon ja jännän tuntuisten materiaalien aikaansaamia riemunkiljahduksia oli mukava kuunnella.

Pienemmät tulevat Picassot innostuivat etenkin eri ainesosien maistelusta ja maalaus oli melko sottaista koko kehon ollessa mukana. Isommat lapset jo selkeästi välttelivät turhaa tahrimista. Yhtä lailla pienet ja isommat taitelijat kuitenkin innostuivat maalaamisesta.

Teemaan virittäytymisen jälkeen siirryttiin tunnin mittaisen työpajan odotetuimpaan osuuteen – pääsiäismunien maalaamiseen paperille. Väreinä käytettiin

Värikylvyn päätteeksi kokoonnuimme vielä yhdessä nauttimaan eväitä ja hymy oli herkässä niin lapsilla kuin aikuisilla.

I Teksti Ringa Masalin I Kuvat Katri Kronström Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

17

TULEVAT TAPAHTUMAT

toukokuu - heinäkuu

Tapahtumiin ilmoittautuminen

S

uomen Ekonomit on ottanut maaliskuussa uuden tapahtumiin ilmoittautumisjärjestelmän (Eventilla) käyttöön. Järjestelmien muutosvaiheessa on kevään aikana ilmoittautumisten yhteydessä saattanut ilmetä ongelmia. Pahoittelemme, jos niistä on aiheutunut hämminkiä ilmoittautumisessa.

Ilmoittautuminen tapahtuu samassa osoitteessa kuin ennenkin; www.ekonomit.fi/tapahtumat jäsensivuille kirjautumalla.

Ilmoittautumiset ovat sitovia. Pakottavan syyn kohdalla voi ilmoittautumisen peruuttaa viimeiseen ilmoittautumispäivään saakka Suomen Ekonomien sivujen kautta. Mikäli joudut peruuttamaan ilmoittautumisen tämän ajankohdan jälkeen, lähetäthän viestiä tapahtumanjärjestäjälle (katso tapahtumailmoitus) tai sähköpostilla osoitteeseen toimisto@turunseudunekonomit.fi.

Voit myös ilmoittautua toimiston sähköpostiin, jos ilmoittautuminen järjestelmässä ei onnistu.

Peruutustapauksissa osallistumismaksu palautetaan, mikäli peruutus on tapahtunut viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä.

Tapahtumien maksut Maksullisten tapahtumien maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä.

Jos kirjautuminen Suomen Ekonomien sivuille ei onnistu Mikäli et ole aikaisemmin kirjautunut jäsensivuille tai olet unohtanut salasanasi, kirjaudu käyttäen Suomen Ekonomien jäsennumeroasi ja henkilötunnuksesi loppuosaa. Jäsennumerosi löydät mm. Ekonomi-lehden osoitetiedoista.

Jos et pääse kirjautumaan Suomen Ekonomien sivuille, niin olethan yhteydessä Suomen Ekonomeihin (jasenrekisteri@ekonomit.fi) uuden salasanan saamiseksi.

Golfin alkeiskurssi Maanantai 21.5. klo 17.45–20.45 ja keskiviikko 23.5. klo 17.45–20.45 Aura Golf, Ruissalon puistotie 536, Turku Nyt on mahdollisuus suorittaa Green Card Ruissalon kauniissa maisemissa Ekonomien omalla alkeiskurssilla.

Ohjelma • • • • •

lyönti- ja lähipeliharjoittelua teoriaa pelisäännöistä ja etiketistä ennakkotehtävänä sääntö- ja etikettilomake peliharjoitus kentällä, noin 3 reikää kaikille Green Card

Golfopetusta yht. 6h, golfopettajana toimii GolfPGA Pro Sakari Aho. Hinta 130 €/henkilö, mikä maksetaan paikan päällä.

Mukaan mahtuu 4-8 henkilöä.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 11.5.2018 mennessä.

18 I

Turun Seudun Ekonomit 2/2018

Kuvassa Martinex Oy:n toimitusjohtaja Riia Sandström.

Yritysvierailu: Martinex – perheyritys monessa polvessa Torstai 24.5. klo 17.30–19.00 Kuninkaanväylä 37, 21280 Turku

Golfin jatkokurssit Keskiviikko 16.5. ja keskiviikko 30.5.

Aura Golf, Ruissalon puistotie 536, Turku Jo Green Cardin suorittaneet, jälleen on aika kaivaa mailat esiin ja lähteä hiomaan golflyöntejä.

Ekonomien omat, tänä keväänä teemoittain järjestettävät golfin jatkokurssit Green Cardin suorittaneille pidetään Ruissalossa Aura Golfissa GolfPGA Pro Sakari Ahon opastuksella.

Keskiviikkona 16.5.

Teema 1, klo 17.30–18.45 pitchi / chippi / bunkkeri Teema 2, klo 19.00–20.15 swingi /raudat ja avauslyönti

Keskiviikkona 30.5.

Teema 1, klo 17.30–18.45 pitchi / chippi / bunkkeri Teema 2, klo 19.00–20.15 swingi / raudat ja avauslyönti

Martinex on 1986 perustettu perheyritys, jonka valikoimiin kuuluvat tekstiilien lisäksi lahja- ja taloustavarat sekä leikkikalut.

Martinex toimii tukkuliikkeenä, mutta siltä löytyy myös oma verkkokauppa, jonka valikoimista kuluttajat voivat ostaa tuotteita suoraan Martinexin laajasta valikoimasta.

Suurin osa Martinexin tuotteista on suunniteltu Suomessa ja yrityksen lautapelit myös valmistetaan kotimaassa. Martinexin Design-osastolla työskentelee kuusi suunnittelijaa, jotka vastaavat uusien astioiden, tekstiilien sekä pelien ja lelujen suunnittelusta ja ideoinnista. Martinex-konserniin kuuluu myös designpuukoruista ja -sisustustuotteista tunnettu Aarikka Oy. Tule kuulemaan lisää Martinex Oy:n toiminnasta. Emäntänä toimii toimitusjohtaja Riia Sandström. Tilaisuudessa kahvitarjoilu.

Maksuton jäsentilaisuus. Ilmoittautumiset ajalla 14.2.–17.05.

Lauantai 26.5. klo 14-15.30 Ruissalon puistotie 215, Turku Kasvitieteellisen puutarhan kuudessa kasvihuoneessa on noin 2 000 kasvilajia ja -lajiketta. Kasvihuoneissa tapaa eksoottisten erikoisuuksien lisäksi monia asuinhuoneista ja etelänmatkoilta tuttuja koriste- ja hyötykasveja.

Puutarhan ulkoalue on kooltaan noin 23 hehtaaria ja siellä kasvaa yli 3000 kasvilajia ja -lajiketta. Ulkopuutarha on auki vuoden ympäri ja sieltä löytyy kukkivia kasveja huhtikuulta marraskuulle.

Keväällä puutarhassa tapaa jouluruusuja, kevätkelloja ja useita vuokkolajeja.

Syksyllä voi ihailla lehtensä jo karistanutta taikapähkinäpensasta hämähäkkimäisine kukkineen.

Lounaisrannikon leudot talvet ja pitkä kasvukausi mahdollistavat hyvinkin eksoottisten lajien menestymisen ulkopuutarhassa. Alueella kasvaa muun muassa elävänä fossiilina tunnettu neidonhiuspuu ja valkomulperi. Kesällä upeat lummelajikkeet tekevät vaikutuksen vaativaankin kävijään. Avomaan yksivuotiskasvien hehkuvat värit ovat kuin suoraan etelän lämmöstä ja auringosta.

Tule tutustumaan kasvitieteelliseen puutarhaan. Opastettu kierros lauantaina 26.5. klo 14.00 alkaen. Oppaana toimii Jouni Issakainen.

Maksullinen avec-tapahtuma. Hinta 4 €/jäsen, 6 €/avec. Mukaan mahtuu 25 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja maksut 18.5. mennessä.

Virkisty.

Hinta 20 €/teema, mikä maksetaan paikanpäällä. 5-10 henkilöä/teema.

Sitovat ilmoittautumiset viimeistään pe 11.5.2018 mennessä.

Turun Seudun Ekonomit 2/2018 I

19

KUVA Ruissalon kasvitieteellinen puutarha/Sinikka Vento

Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!”

Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha

Luento kemikaalien vaikutuksesta meihin

Keskiviikko 30.5. klo 17–19 Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17 D 79, Turku Tervetuloa kuulemaan asiantuntijaa aiheesta toimistolle! Tilaisuus on jäsenille maksuton ja tarjolla on pientä iltapalaa.

Käytämme arjessamme tuotteita, jotka sisältävät kemikaaleja. Iso osa kemikaaleista on harmittomia, mutta joukossa on pahiksia, joiden vaikutukset meille ja ympäristölle ovat haitallisia. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnollista hormonitoimintaa häiritsevät aineet tai aineet, jotka eivät hajoa pitkänkään ajan jälkeen ja kertyvät eläinten kudoksiin.

Koulutuksessa ympäristötekniikan tohtori Niina Vieno käy läpi muun muassa:

•

•

• •

Millaisia haittavaikutuksia kemikaaleilla on? Mitä esimerkiksi tarkoittaa hormonihäirintä tai biokertyminen?

Mitä haitallisia kemikaaleja kohtaamme arjessamme ja miten niitä voi välttää?

Mihin käyttämämme kemikaalit lopulta päätyvät?

Voiko ympäristön kemikalisoitumista ja siitä aiheutuvia haittavaikutuksia enää estää?

Niina Vieno on tehnyt töitä ympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden parissa yli 15 vuoden ajan. Hän vastaa Laki ja Vesi Oy:n vesitekniikan liiketoiminnasta ja työskentelee vähentääkseen yhdyskuntien ja teollisuuden ympäristökuormitusta.

Maksuton jäsentilaisuus. TSE ry:n emäntänä toimii Katri Kronström, puh. 050 544 1380.

Olutmaistelu Kuvassa Niina Vieno Laki ja Vesi Oy:stä.

TURUN SEUDUN EKONOMIT

Tiistai 5.6. klo 18–20 Saaristobaari, Aurakatu 14, Turku Kesä ja olut kuuluvat varmasti yhteen. Kesäsäähän ei voi paljoa vaikuttaa, mutta oluiden suhteen voi uusilla makukokemuksilla helpostikin lisätä elämäniloa. Tule Saaristobaariin torin kupeeseen kuulemaan, haistelemaan ja maistelemaan erilaisia oluita. Saaristobaarissa on laaja valikoima ja asiantuntemus oluista. Saamme hörpinnän lomassa kuunnella luennontapaisen ja voimme varmaan jossain vaiheessa keskustella esim. siitä, onko baarin oma olut, ”Fish-piss” hyvin nimetty.

Tilaisuus on vain jäsenille. Hinta on enintään 20 €, maksu paikan päällä.

Mukaan mahtuu 15 ensin ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset viimeistään 28.5.

Turun Seudun Ekonomit ry Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu (02) 469 0680 toimisto@turunseudunekonomit.fi

Tykkää meistä myös Facebookissa!

Kesäteatteri Love Me Tinder!

Keskiviikko 13.6. klo 19–n. 21.30 Kailon saari (Muumimaan saari), Naantali Jos olet Emma-teatterissa ennen käynyt, tiedät mitä odottaa. Jos et ole: tämä on kesäteatteria. Ilma voi olla mitä vain, mutta ihmiset ovat aina iloisella mielellä liikkeellä. Tällä kerralla paneudutaan niinkin syvälliseen aiheeseen kuin parinmuodostukseen. Kuten mainosteksti sen sanoo: ”Mukana on näkökulmia niin nuorten, keski-ikäisten kuin vanhustenkin vaikeudesta löytää se oikea.” Näyttämöllä hääräävät Miska Kaukonen, Maruska Verona, Rinna Paatso ja Jarkko Pajunen.

Teemasta huolimatta tämä on avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 35 ensin ilmoittautunutta. Hinta on 37 €/jäsen ja 39 €/ avec (max. 3 avecia/jäsen). Hintaan sisältyy väliajalla kahvi/tee ja munkki. Ilmoittautumiset viimeistään 28.5.

Pori Jazz 2018

Lauantai 21.7. klo 9.45 – sunnuntai 22.7. noin klo 02.30 Kirjurinluoto, Pori Tule mukaan ekonomijazzeille! Matkustamme Kirjurinluodolle bussilla ja perillä on tarjolla hyvää musiikkia hyvässä seurassa. Merkitse päivä ylös ja seuraa ilmoittelua!

Puheenjohtaja Tero Kuusisto puh. 0400 748 902

Tapahtumavastaava

Anu Keltaniemi puh. 040 090 1341

turunseudunekonomit.fi