TURUN SEUDUN EKONOMIT JÄSENLEHTI
1/2018
Paikallista ekonomiyhteisöllisyyttä 80 vuotta. s. 10 Tulossa ekonomien juhlalounas 2.3. s. 20
TULOSSA! Yhdistyksemme 80-vuotisjuhlat. Lue lisää takasivulta. aamiaisseminaari Nousu on käynnistynyt, usko talouteen on palautunut. JOHTOKUNTA Uudet jäsenet esittelyssä.
pääkirjoitus
Olemme nuorekas kasikymppinen yhdistys
Viime vuoden hyvillä kokemuksilla on ilo ja kunnia lähteä luotsaamaan tätä yhdistystä sen juhlavuotena. Kiitos luottamuksesta. Toivotan samalla johtokuntaan tervetulleeksi Ninan, Johannan ja Anun ja kiitän muita johtokuntaan hakijoita. Kiitos myös erovuorossa olleille Jaanalle, Eijalle ja Riitalle arvokkaasta työstä johtokunnassa. Tänä vuonna täytämme 80 vuotta. Olkaamme nuorekas yhdistys, jolla on pitkä kokemus ja hyödynnetään tätä toiminnassamme. Kehitetään ja viedään ekonomien asiaa eteenpäin niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin. Uskalletaan rohkeasti kokeilla uusia asioita ja tarttua haasteisiin. Osoitetaan, että toimintam-
”Mitä muuta haluamme tehdä juhlavuotenamme? Kerro se meille, niin katsotaan voidaanko se toteuttaa!”
2 I
Turun Turun Seudun SeudunEkonomit Ekonomit1/2018 1/2018
me on edelleen kiinnostavaa ja jäsenistömme tuntee halua kuulua yhteisöön. Tämä on iso haaste, sillä jäsenmäärä Suomen Ekonomeissa on laskevalla trendillä. Meillä jäsenmäärä ei ole laskussa, joskaan ei nousussakaan. Juhlavuoden kokokohta on lauantaina 10.3.2018 järjestettävät juhlat. Perinteisen juhlan sijaan halusimme rohkeasti kokeilla toisenlaista konseptia ja pitää juhlat uudistetussa Turun kaupungin teatterissa lentävää turkulaista Paavoa katsellen. Ilta ei lopu näytelmään, vaan jatkuu sen jälkeen varsinaisen juhlan merkeissä teatterilla. Toinen merkittävä tapahtuma on ekonomilounas, joka järjestetään perjantaina 2.3.2018 Suomalaisella Pohjalla. Luvassa on hyvän lounaan lisäksi mielenkiintoiset puheenvuorot. Mitä muuta haluamme tehdä juhlavuotenamme? Kerro se meille, niin katsotaan voidaanko se toteuttaa!
Virkeinä myös tulevaisuudessa Viime vuosi oli merkittävä myös järjestötasolla. Puhuimme paljon ekonomiopiskelijoiden äänivallasta ja siihen saatiin tärkeä päätös syysliittokokouksessa – opiskelijoiden äänivalta kasvoi merkittävästi aiemmasta. Saimme myös turkulaisväriä Suomen Ekonomien hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi, kun Jussi Nieminen ja Turun KY:stä Riku Hietarinta tulivat valituiksi. Onnea! Huomion arvoista oli myös ekonomien tekemä puolen miljoonan euron lahjoitus korkeakouluille, joista Turun kauppakorkeakoulu sai huomattavan osan. Dekaani Markus Granlundilla oli jo selkeä ajatus miten lahjoitus käytetään parhaalla tavalla opiskelijoiden hyödyksi. Alumnitoiminta jatkui hyvänä ja sitä viedään eteenpäin. Päävastuu on kauppakorkeakoululla, mutta mukana on osaava ja hyvä porukka. Tiesittehän, että jokainen Turun kauppakorkeakoulussa opiskellut on automaattisesti koulun alumni. Alumnitoimikunta tulee varmaan ottamaan jäsenistöön yhteyttä. Hyvää juhlavuotta meille kaikille, tehdään siitä YHDESSÄ oikein hyvä ja onnistunut!
Tero Kuusisto puheenjohtaja
KUVA Lauri Liljenbäck
E
nsimmäinen vuoteni yhdistyksemme puheenjohtajana on takana, onnellisesti. Vuonna 2017 meillä meni hyvin melkein mittarilla kuin mittarilla mitattuna. Emme tosin olleet asettaneet mittareita, mutta kylläkin tiettyjä tavoitteita toiminnallemme. Ne saavutimme. Meillä oli vuosi täynnä erilaisia tapahtumia kulttuurista koulutukseen. Vaikka suurin osa tapahtumista oli suunnattu jäsenillemme, huomioimme myös seuralaiset ja muun perheen. Onnistuneista tapahtumista on annettava suuri kiitos aktiiviselle ja osaavalle johtokunnalle, jolle työryhmät ovat korvaamaton tuki.
Otto-Ville Väätäinen
Sisältö
4
Samuli Salo
Turun Seudun Ekonomien arkisto
Ensikosketus Turun uudistettuun kaupunginteatteriin, jossa vietämme 80-vuotisjuhlia 10.3.
6
10
Yks ekonomi Turust’ Panu Routila: Nyt kannattaa kehittää osaamista.
Katsaus yhdistyksemme historiaan Paikallinen ekonomiyhteisö luotiin 80-vuotta sitten juhlallisesti Suomalaisella Pohjalla.
12
Pääkirjoitus 2
Väitöskirja
Modernilla otteella 4
Aamiaisseminaari 5.12. 13
6
Väitöskirja 13
Yks ekonomi Turust´
Tervetuloa uudet johtokuntalaiset! Etikettikurssi Kukkien lumoa - FLÖR Kukka & Puutarha Paikallista ekonomiyhteisöllisyyttä 80 vuotta
TURUN SEUDUN EKONOMIT
7 8 9 10
Kylterit 14
16 Tapahtumat 17 Yhteystiedot 19 KAUTE-säätiö rahoittaa turkulaista tutkimusta
Julkaisija Turun Seudun Ekonomit ry I Päätoimittaja Nina Andersson Ulkoasu www.kasma.fi I Kannen kuva Shutterstock Paino Euraprint Oy, Eura I lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Aineisto Lehden 2/2018 aineistopäivä 27.3.2018 jakelu Lehti 1/2018 ilmestyy viikolla 3 I Levikki 2 500 kpl, ISSN 1797-5964
Kehity, Kehity, Virkisty, Virkisty, Verkostoidu. Verkostoidu.
JÄSENTAPAHTUMA
Modernilla otteella Aleksis Kiven kirjoittama 7 veljestä on nostettu kansakunnan kirjahyllyn ylähyllylle. Kirjasta on tehty 1800-luvun lopusta lähtien peräti 140 eri näytelmäversiota. Tämänkertainen katsomamme versio oli varmasti yksi erilaisimmista. Näyttämöllä esimerkiksi veljesten äiti ajoi punaisella tankkiautolla. Ensikosketus Turun uudistettuun kaupunginteatteriin ”Syntynyt Heidekenillä” on saanut syksyllä 2017 rinnalleen toisen samantyylisen ilmaisun; ”nähnyt alkuperäisen 7 veljestä.” Kun teatterin lämpiössä yksi ja toinen vanhemman polven kulttuurikettu korostaa tuolla ilmaisulla olevansa pitkän linjan teatteriharrastaja, alkaa tilanne vaivaannuttaa. Nyt oltiin selkeästi suuren edessä. Pieni epäusko yleisössä pilkis-
4 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
ti, mutta se haudattiin iloisen odotuksen hermostuneeseen pulinaan. Kohta näkisimme miten Lauri Maijalan ohjaus vastaa Kalle Holmbergin työn haasteeseen. Ja samalla tuli tutustuttua juuri avattuun kauniiseen Turun kaupunginteatteriin.
”Liekö ollut kosteuttakin silmissä.”
Virkisty.
Kuvassa Veljekset opettelevat lukemaan. Lauri (Jonas Saari), Tuomas (Pyry Äikää), Timo (Joel Mäkinen), Juhani (Joonas Saartamo) ja Simeoni (Markus Järvenpää).
Veljeksiä oli siis seitsemän. Orpoja olivat. Isävainaa oli ollut kuuluisa karhunkaataja. Korni viittaus isän askelten jäljissä kulkemiseen löytyi jokaisen veljeksen jaloista; kaikilla oli Karhu-merkkiset lenkkitossut. Ja sillä porukan pomolla vielä saman merkin verryttelyhousut. Alussa pojat olivat iloisia vesseleitä. Vaikeuksia oli koulussa, mutta niinhän pojilla on uutisoitu olevan tänäkin päivänä. Sosiaaliviranomaisia ei vielä ollut kek-
Lauri (Jonas Saari)
sitty, joten rajoja koittivat (turhaan) vetää niin nimismies kuin lukkarikin. Kolttosia tehtiin ja heikompia porukan ulkopuolisia pahoinpideltiin. Nuorten miesten elämässä oli kipupisteitä kuin rasteja Jukolan metsässä. Vähempikin olisi riittänyt vaikeuksien esille nostamiseen, kuin Simeonin suoneen piikitys tai toukolalaisen ilmeinen hengiltä potkiminen. Laurin seksuaali-identiteettiäkin etsittiin oikein ajan kanssa ja perusteellisesti.
Taidonnäytteellä veljesten ihon alle – mutta jääkö tämä muistiin? Näyttelijät tekevät sen, mitä ohjaaja käskee, näin olen teatterityön käsittänyt. Maijala oli ohjauksessaan saanut useasta nuoresta miehestä erinomaista osaamista esiin. Juhani (Joonas Saartamo) oli juuri niin punaniska äijä kuin vain voi olla. Aapon pohdinnat tulivat häntä esittäneen Olli Rahkosen persoonan kautta niin, et-
Timo (Joel Mäkinen).
”Lehdet, ainakin HS ja TS olivat kehuneet jo näytelmää.” tei välillä huomannut katsovansa näytelmää. Joel Mäkinen Timon roolissa teki samanlaisen sykähdyttävän vaikutuksen. Vaivaannuttavaa oli sen sijaan Petri Rajalalle työstetyt eri roolit, joissa ammuttiin tuskaisasti yli. Paljon on suhteellisen ruskeaa vettä virrannut teatterin ohi reilussa neljässäkymmenessä vuodessa, ja Maijala antoi sen näkyä. Nyt piti tehdä reipasta ja pirteää modernilla otteella ikonisesta näytelmästä. Lehdet, ainakin HS ja TS olivat kehuneet jo näytelmää, ilmeisesti silkasta kunnioituksesta Aleksis Kiveä kohtaan. Tämä
ei ole vain minun henkilökohtainen näkemykseni, sillä niin montaa hiljaista takinpukijaa ala-aulassa näytöksen jälkeen näkyi. Eräältä kun kysyttiin perinteinen kysymys ”Mitäs pidit?”, oli vastauksena vain viivasuora suu ja tiukkaa päänpudistusta. Liekö ollut kosteuttakin silmissä. Mitä ilmeisemmin tätä versiota ei muistella neljänkymmenen vuoden päästä. I Teksti Mika Varjonen I Kuvat Otto-Ville Väätäinen
Muistathan yhdistyksemme 80-vuotisjuhlat Turun kaupunginteatterissa 10.3. Ilmoittaudu 4.2. mennessä. Katso sivu 20.
Kehity.
Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
5
Yks ekonomi Turust’
Panu Routilan uraan on mahtunut paljon erilaisia mielenkiintoisia vaiheita ja välillä suuriakin haasteita. Panu on ehtinyt käydä läpi esimerkiksi toistasataa fuusiota ja yritysostoa, joista yksi mieleenpainuvimmista on ollut pörssiyhtiö Vaconin myynti Danfossille 1,38 miljardilla eurolla. Nykyisin hän työskentelee Konecranes Oyj:n toimitusjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä.
Panu Routila kannustaa kehittämään omaa osaamistaan
P
anu Routila on valmistunut Turun kauppakorkeakoulusta kauppatieteiden maisteriksi, opiskelunsa hän aloitti vuonna 1983. Yhtenä tärkeänä muistona opiskeluajoilta hän mainitsee Montun vappubileet, sillä siellä hän tapasi tulevan vaimonsa. Panu osallistuu edelleenkin aktiivisesti Turun kauppakorkeakoulun kehittämiseen ja opiskelijoiden sparraamiseen ja on saanut monipuolisesta työstään juuri tunnustuksen vuoden alumniksi. Hän kokee yhteistyön yhdeksi tärkeäksi keinoksi myös Konecranesille kehittyvässä maailmassa mukana pysymiseen. Myös muutamat hänen lapsistaan opiskelevat Turun kauppakorkeakoulussa; opiskelu tuntuu olevan monessa mielessä samanlaista, mutta opiskelumenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi. Uransa Panu on aloittanut Nokialla ja työskennellyt sen jälkeen Outokummussa ja Partekissa. Partekin työtehtävät ulkomailla ovatkin antaneet ymmärrystä erilaisista kulttuureista sekä kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta. ”Partek oli tuolloin erittäin hyvä koulu nuorelle ekonomille, sai tehdä paljon asioita ja pääsi mukaan itse toimintaan kasvun vuoksi”, hän kuvailee. Tämän jälkeen hän on työskennellyt myös Ahlström Capital -sijoitusyhtiössä, jossa sijoitusyhtiö toimii hyvin lähellä johtoa, tukien toiminnan suuntaamista ja tulosten seurantaa.
6 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
”Hyppy sijoitusyhtiöstä nosturivalmistajaan ei lopulta ollut kovin suuri”, hän toteaa.
Työskentely Konecranesin toimitusjohtajana Panu on Konecranes Oyj:n toimitusjohtajana aloittanut 1. marraskuuta 2015. Alku Konecranesilla on ollut vauhdikas ja sisältänyt muun muassa Terexin Material Handling & Port Solutions (MHPS) -liiketoimintasegmentin ostamisen, joka toteutuikin vuoden 2017 alussa. MHPSkaupan myötä Konecranes saavuttaa huomattavia kasvumahdollisuuksia kunnossapitoliiketoiminnassaan. ”MHPS-liiketoiminnan integrointi on myös edennyt odotuksia nopeammin ja yhdistetty organisaatio toimii jo hyvin”, Panu kertoo. Panu kuvailee olevansa vaativa niin itseään kuin alaisiaankin kohtaan. Päätösten haastamisessa hän arvostaa faktapohjaisuutta; sen jälkeen tarvitaan myös uskallusta tehdä päätös ja toteuttaa se. Panu on myös toteuttanut merkittävän organisaatiomuutoksen yhtiössä ja rakenne on muuttunut matriisimallista tulosyksikköorganisaatioon. Konecranes on maailman johtava nostolaitevalmistaja, joka tarjoaa laitteita ja palvelee maailmanlaajuisen huoltoverkostonsa sekä kehittyneiden etäpalveluiden kautta monenlaisia asiakkaita, kuten konepaja- ja prosessiteollisuutta, laivan-
Panu Routila toimitusjohtaja, Konecranes Oyj
rakennusteollisuutta ja satamia. Konsernitasolla liikevaihto oli v. 2016 yhteensä 3.278 miljoonaa euroa (vertailukelpoinen yhdistetty yhtiö). Vuoden 2017 liikevaihdon odotetaan olevan alempi. Yrityksellä on 16.600 työntekijää 50 maassa. Turun alueelta viimeisimpänä isona toimituksena Panu mainitsee Meyerin telakan uuden nosturin. Aiempi nosturi on toimitettu 1976 eli 40 vuotta sitten.
Terveiset lukijoille Liiketoimintaympäristöt muuttuvat merkittävästi koko ajan ja siksi onkin syytä huolehtia oman osaamisensa ajanmukaisuudesta sekä pysyä tietoisena niin ympäristön tapahtumista kuin uusistakin asioista maailmalla. I Teksti Katja Leppälahti I Kuva Samuli Salo
JOHTOKUNTA
Tervetuloa uudet johtokuntalaiset! Yhdistyksemme syyskokous pidettiin Aboa Vetus & Ars Novassa, jossa saimme kokouksen päätteeksi ensin tutustua yläkerrassa moderniin taiteeseen ja sen jälkeen sukeltaa maan alle Turun menneisyyteen.
K
okouksessa mm. valittiin kolme uutta johtokuntalaista, jotka esittäytyvät alla. He tulevat erovuorossa olleiden Riitta Hairiston, Jaana Määttälän ja Eija Velinin tilalle. Riitalle, Jaanalle ja Eijalle kiitokset antoisasta yhteistyöstä johtokunnassa ja Ninalle, Johannalle ja Anulle lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaamme.
Nina Stenström-Iivarinen ”Valmistuin kauppatieteiden tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2011. Pääaineenani luin markkinointia ja väitöskirjani keskittyi kommunikointiin ostaja-toimittajasuhteissa. Olen juuri aloittanut uudet työt hankintapäällikkönä Raisio-konsernissa, vastuualueenani logistiikka ja pakkausmateriaalit. Tätä ennen olen toiminut Turun ammattikorkeakoulussa opettajana alueella logistiikka, toimitusketjut, hankinta ja toimittajasuhteiden johtaminen. Ei siis varmaankaan ole vaikeaa arvata, mille alueille oma mielenkiintoni työelämässä keskittyy. Perheeseeni kuuluvat mies ja kaksi lasta. Vanhempi lapsistani on 7-vuotias poika, eli meillä on syksyllä aloitettu kouluarjen opettelu. Perheen prinsessa on 4-vuotias. Odotan innolla kolmevuotista pestiäni Turun Seudun Ekonomien johtokunnassa. Uskon (ja toivon), että työ tuo tullessaan mielenkiintoisten tehtävien lisäksi myös uusia tuttavuuksia ja verkostoitumista.”
Nina (vas), Johanna (kesk) ja Anu (oikealla) odottavat innolla kolmivuotista pestiä johtokunnassa.
Johanna Penttilä ”Valmistuin kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2008 Turun kauppakorkeakoulusta, pääaineena kansantaloustiede ja rahoitus. Valmistumisen jälkeen työskentelin ensin Nokialla Salossa globaalin materiaalihallinnan tehtävissä, ja vuonna 2009 siirryin Trainee-ohjelman kautta rahoitusalalle Nordeaan. Vuodesta 2011 lähtien olen toiminut Nordeassa kansainvälisen riskiarvionnin tehtävissä Helsingissä. Työssäni laadin pankin sisäisiä riskiarviota eri makrotalouksista ympäri maailmaa sekä analysoin Nordean yhteistyöpankkien luottoriskejä kyseisissä maissa. Perheeseeni kuuluu puoliso Tomi sekä kaksi pientä tytärtä, Iisa ja Fiona. Vapaaajalla viihdyn urheiluharrastuksissa sekä vanhempainyhdistys- ja nuorkauppakamaritoiminnassa. Odotan innolla johtokuntakauttani Turun Seudun Ekonomeissa. Toivon, että pystyn tuomaan uusia näkökulmia ja ideoita johtokuntatyöskentelyyn, ja että johtokuntakaudesta tulee aktiivinen, kehittävä ja virkistävä.”
Anu Keltaniemi ”Olen yrittäjäperheen tytär ja kotoisin Jyväskylästä. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 pääaineenani ympäristöjohtaminen. Opiskelin myös laajan sivuaineen verran strategista johtamista. Merenkulku alkoi kiinnostaa minua jo kouluaikoina, joten pro gradu -paikan saaminen Helsingistä Merenkulkulaitokselta oli riemun paikka. Valmistumiseni jälkeen palasin hetkeksi Merenkulkulaitokselle ja työskentelin merenkulun ympäristöasioiden parissa. Turkuun muutin vuonna 2002 työn perässä ja sillä tiellä olen edelleen. Olen Turussa asuessani toiminut erilaisissa merenkulkualan projektitehtävissä: tuottanut yrityksille tietoa päätöksenteon tueksi ja johtanut EU-rahoitteisia tutkimusprojekteja. Olen naimisissa myös merenkulkualalla toimivan miehen kanssa. Yhteinen harrastuksemme on matkustelu. Vapaaajallani harrastan myös sparrausta ja mentorointia, lukemista ja liikuntaa. Odotan innoissani uutta pestiäni Turun Seudun Ekonomien johtokunnassa ja verkostoitumista muiden ekonomien kanssa.” Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
7
ETIKETTIKURSSI
Mietitkö miten pukeudutaan ja miten skoolataan? Oletko epävarma miten kiittää juhlista? Ei hätää, etiketti antaa varmuutta kanssakäymiseen.
Virkisty.
Etiketti on kehykset antava käyttäytymissäännöstö
”80-vuotisjuhlissa juhlimme rennosti! Kippis! Skål!”
KTT, Sommelier, Champagne Master Martin Nordell piti Turun Seudun Ekonomeista koostuvalle 10 hengen porukalle kahden tunnin etikettikurssin.
Nostetaan malja
K
urssilla käytiin läpi yleisimmät etikettisäännöt, etiketin historiaa sekä osallistujien päivänpolttavia kysymyksiä liittyen esimerkiksi amerikkalaiseen yritysetikettiin sekä karonkan järjestämiseen. Ohessa poimintoja kurssilta. Eri tilanteisiin on erilaisia etikettejä: yleisesti käyttäytymiseen, pukeutumiseen, ruokailuun, liike-elämään, juhliin tai vaikkapa netin käyttöön. Tietyissä tilanteissa, kuten arvokkaissa juhlissa on omat erityisetikettinsä. Tässä kolme teemaa aiheeseen liittyen: pukeutuminen, skoolaaminen sekä kiitospuhe.
8 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
Pukeutumisetiketin kultaiset säännöt •
•
•
Noudata aina kutsussa mainittua pukeutumiskoodia. Vaikka viralliset pukukoodit ilmaistaan miesten pukeutumisen mukaan, määrittelee se myös naisseuralaisen pukeutumisen tason. Pariskuntien oletetaan pukeutuvan yhtä juhlallisesti. Klo 18 tai sen jälkeen alkavissa juhlissa käytetään juhlapukukoodia (white tie) tai iltapukukoodia (black tie). Tumma puku –koodia (dark suit) voidaan käyttää sekä ennen klo 18 että sen jälkeen alkavissa juhlissa. Casual tai smart casual eivät sen sijaan ole virallisia pukeutumiskoodeja. Niistä ei ole tarkkoja ohjeita, vaan tilaisuuden luonne sekä juhlapaikka vaikuttavat vaatevalintaan.
Maljaa nostetaan pöydissä (miehet) • ensin oikealle, sitten vasemmalle, ja viimeiseksi vastapäätä • katse silmiin! Ruokailuetiketti muuten lienee tuttu. Syödään rauhassa, jutellaan vieressä olevan kanssa sekä nautitaan tilanteesta ja mukavasta yhdessäolosta.
Kiitospuheen pitäjän muistilista •
•
• • •
Puhe alkaa ja päättyy kiitokseen. Väliin sopii lyhyt, ytimekäs ja tunteikas sisältö. Puhujaan itseensä liittyvä elegantti huumori on turvallinen sisällön tehostaja. Osoita kiitokset mieluummin liian monelle kuin liian harvalle. Tunne millainen viestijä olet, osoita kiinnostusta yleisöä kohtaan. Lyhyt on pitkää parempi.
I Teksti Hanna Pitkänen I Kuva
Risto Kuitunen
YRITYSVIERAILU
Floristi Katja Koskisen opastuksella teimme kukka-asetelmat. Kuvassa oikealla myymäläpäällikkö Tommi Lammervo ja markkinointivastaava Jaana Håkansson.
Kukkien lumoa – FLÖR Kukka & Puutarha Ekonomiryhmämme tutustui FLÖR Kukka & Puutarhan Kaurakadun liikkeeseen marraskuisena iltana.
U
udistetusta FLÖRistä meille kertoi myymäläpäällikkö Tommi Lammervo. Floristi Katja Koskisen opastuksella teimme kukka-asetelmat, ja markkinoinnista vastaava Jaana Håkansson oli myös meitä opastamassa. FLÖR Kaurakadun puutarhamyymälä on auki läpi vuoden ja Skanssissa myymälä on ollut kauppakeskuksessa alusta alkaen. Verkkokauppa palvelee asiakkaita läpi Suomen, mutta ydinbisnes on tiukasti Turussa.
ja valkeaan raikkaita kuvia yhdistäen. Kaurakadun myymälään lisättiin valaistusta, uusittiin lattia sekä tehtiin tuotteiden näyttelyalueet ja selkeytettiin kulkureittejä. Tuotteet ovat esillä niin, että kaikki on helppo nähdä. Valittuja kulmakiviä ovat ammattitaitoinen palvelu, laadukkaat tuotteet sekä erikoisuuksien ja ideoiden tarjoaminen. Uudistuksen myötä FLÖRistä on tullut yksi seuratuimpia puutarha-alan toimijoita Suomessa.
70 vuoden perinteet ja ammattitaito yhdistettynä tämän päivän trendeihin
Valikoimaan kuuluvat laadukkaat kasvit, ruukut, tarvikkeet ja leikkokukat. Myymälöistä löytyy lisäksi luonnonmateriaaleista tehtyjä sisustustuotteita, Leino Designin kotimaisia tyylikkäitä lyhtyjä sekä Jackpointin laadukkaat teak-kalusteet. FLÖR tekee myös pihasuunnittelua ja -rakentamista sekä tapahtumakoristelua niin sisä-
Turkulainen perinteikäs Kauppila on ollut FLÖR Kukka & Puutarha nyt vuoden ajan. FLÖR viittaa ranskan kielen fleur-sanaan, ”kukka”. Uudistuksessa logo ja värimaailma modernisoitiin tyylikkään mustaan
kuin ulkotiloihin. Henkilökuntaan kuuluu kukkasidonnan ammattilaisia, puutarhureita, hortonomeja ja viherrakentajia.
Monipuoliset tapahtumat FLÖRissä on panostettu kumppaneiden etsintään ja tapahtumien järjestämiseen. Pitkin vuotta on ollut tapahtumia, loppuvuodesta muun muassa joulumyyjäiset, lyhtyjen ilta sekä kukkasidonta- ja kranssikursseja. Onpa tiloissa viime syksynä järjestetty myös Muotikuun 25-vuotisjuhlamuotinäytös. Meillä oli ohjelmassa kukkasidonta, ja floristin ohjauksessa asetelmat syntyivätkin sujuvasti. Asetelman teko sieneen on helpompaa kuin kimpun sidonta, joten se sopii vasta-alkajallekin. Sieneen sopivat parhaiten kovavartiset kukat ja kasvit. Meille oli valittu kauniita vihreän, sinisen ja valkoisen sävyjä: pistaasia, sinikatajaa, sinipiikkiputkea, heidenmarjaa, valkoisia isoja ruusuja sekä vahakukkaa. Jokainen pääsi toteuttamaan omaa luovuuttaan ja samoista kasveista tulikin yksilöllisiä asetelmia. Poistuimme vihreyden ja tuoksujen keskeltä virkistäytyneinä, kukkaasetelmat kotiin viemisinä.
I Teksti ja kuvat Susanna Lumikanta I Kukkakuva Unsplash.com
Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
9
Kehity, Virkisty, Verkostoidu.
Vaiherikkaat vuosikymmenet
Paikallista ekonomiyhteisöllisyyttä 80 vuotta Juhlapäivinä on tapana muistella menneitä ja tehdä yhteenvetoa eletystä ajasta. Näin Turun Seudun Ekonomiyhdistyksen 80:ntenä juhlavuonna on siis sallittua viitata historiaan ja muistuttaa meitä kaikkia siitä, miksi yhditys on olemassa ja miksi niin moni ekonomi vielä vuonna 2018 haluaa kuulua tähän yhteisöön.
Y
hdistyksen perustamisvuosi 1938 näytti ja tuntui varmasti hyvin erilaiselta kuin juhlavuotemme, mutta huolimatta ajan muuttumisesta, olemme edelleen vahvasti se yhdistys, joka Suomalaisella Pohjalla juhlallisesti luotiin. Talous kasvoi ja ekonomien asemaa haluttiin vahvistaa. Paikalliset ekonomit valitsivat keskuudestaan mieskolmikon, joka laati yhdistyksen säännöt.
Perustamiskokous pidettiin maaliskuun 9. päivänä, jolloin 12 paikalla ollutta turkulaista ekonomia päättivät perustaa Turun Ekonoomiyhdistys r.y:n. Ensimmäinen puheenjohtaja, Yrjö Rekola, luotsasi uutta yhdistystä aina vuoteen 1944 asti. Rekolan jälkeen yhdistyksellä on ollut 23 puheenjohtajaa, mukaan lukien tämän hetkisen puheenjohtajan, Tero Kuusiston.
”Jäsenmäärä oli perustamisvuonna 38 henkilöä, mutta vuosien saatossa jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ollen nyt noin 2400.” 10 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
Yhdistyksen nimikin on kehittynyt ajan mukana. Vuonna 1946 se lyhennettiin muotoon Turun Ekonomiyhdistys r.y. jättämällä yksi o-kirjain pois. Nykyinen kirjoitusasu, Turun Seudun Ekonomit r.y, astui voimaan vuonna 1951. Tämä nimimuutos kertoo yhdistyksen maantieteellisestä laajuudesta, keräten kaikki varsinais-suomalaiset ekonomit samaan yhteisöön. Jäsenmäärä oli perustamisvuonna 38 henkilöä, mutta vuosien saatossa jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti ollen nyt noin 2400. Perustamiskirjassa yhdistykselle annettiin selkeä tehtävä koota Turun alueen kauppakorkeakoulun käyneet ekonomit ”valvomaan yhteisiä pyrintöjä ja edistämään taloudellisten kysymysten harrastusta”. Vuosikymmenet eivät ole toiminnaltaan olleet aivan toistensa kaltaisia, vaan yhdistys ja sen aktiivisuus on kehittynyt ja muovaantunut kunkin aikakauden ja jäsenkunnan näköiseksi. 1950-luku painottui yhteisöllisyyteen ja yritysmaailman suhteiden luomiseen, kun taas 1960-luvulla toiminta sisälsi entistä enemmän huvitapahtumia. Virallinen kerhotoiminta sai alkunsa 60-luvun aikana, jolloin esimerkiksi naisekonomien kerho sekä laskentaekonomien kerho tarjosivat aktiviteetteja ja koulutusta
JUHLAVUOSI
”Jäsenten antama jatkuva palaute on edellytys toiminnan kehittämiseksi yhdistyksen jäsenten näköiseksi.” omilla tahoillaan. Seuraava vuosikymmen alkoi vaisusti ja kerhotoiminta hiipui olemattomiin. 70-luvulla kilpailu ihmisten vapaa-ajasta lisääntyi yleisen tapahtumatarjonnan vilkastuessa. Yhdistyksen jäsenmäärä kyllä kasvoi, mutta osallistumisaktiivisuus tapahtumiin oli melko vähäistä. Jäseniä saatiin jälleen aktivoitua mukaan toimintaan Ekonomilounas-konseptilla sekä koulutuksilla ja ekskursioilla alueen yrityksiin. 1980-luvulle tyypillistä oli aktiivinen ja tiivis yhteistoiminta, joka tarkoitti niin kantapöytää Hamburger Börsissä kuin perinteeksi asti kehittynyttä ekonimisaunaa yritysvierailujen yhteydessä. Yhdistyksen 50-vuotispäiviä juhlittiin Turun Linnassa iltajuhlien merkeissä. 90-luvulla ATK:n yleistyminen innosti järjestämään yritysvierailuja aiheeseen liittyen. Yhdistyksen johtokunta jopa keskusteli mikrotietokoneen hankkimisesta, mutta jätti sen vielä tässä kohtaa myöhempää päätöstä vaille. Vuonna 1990 tehtiin historiaa valitsemalla yhdistykselle ensimmäinen naispuheenjohtaja, Leena Suni, joka toimi tehtävässä kahden vuoden ajan.
Vapaaehtoistyö ja vuorovaikutus vireän yhdistyksen avainsanat 2000-luku on jatkanut aiemmin hyväksi havaittuja toiminnan muotoja panostamalla ammatilliseen kehittymiseen, yritysvierailuihin sekä hauskaan yhdessäoloon.
Uutuutena uudella vuosituhannella oli liikuntatapahtumien järjestäminen lisääntyneen kysynnän myötä. Vuosi 2000 oli hyvin merkittävä toiminnan kehittämisen ja kasvamisen takaamiseksi, sillä ensimmäistä kertaa yhdistyksen historiassa saimme pysyvän toimitilan Turun Käsityöläiskadulle. Turun Seudun Ekonomit vuokraa toimistoa ruotsinkieliseltä sisaryhdisykseltä, Mercurilta, joka myös toimii samoissa tiloissa. 2000-luvun alussa yhdistykselle palkattiin ensimmäinen työntekijä. Toimistosihteeri Marjatta Postisen hoitaessa lukemattomia juoksevia asioita, yhdistyksen on mahdollista toimia muuten vapaaehtoisvoimin. 2010-luku on tuonut mukanaan sähköiset palvelut, kuten nettisivut, tapahtumien ilmoittautumisjärjestelmän, uutiskirjeen sekä jäsenlehden myös sähköisenä. Ajankohtaisia koulutuksia ja tilaisuuksia on järjestetty kautta aikojen, sillä oman jäsenkunnan on haluttu olevan tietojen ja taitojen kärjessä. Tänä päivänä yhdistyksen ekonomit toimivat hyvin erilaisissa tehtävissä ja tietojen ja taitojen kirjo on valtava. Edelleen Turun Seudun Ekonomit haluaa tarjota jäsenilleen laadukasta kehittymistä unohtamatta mukavaa yhteistä ajanviettoa, joka mahdollistaa verkostoitumisen ja rentoutumisen samanhenkisten ihmisten kanssa. Jokainen jäsen on tervetullut eri työryhmiin ja johtokuntaan aina kun paikkoja vapautuu hakuun. Lisäksi jäsenten antama jatkuva palaute on
Markkinointimateriaalia 2000-luvun alusta.
Jäsenlehtikin on uudistunut 2000-luvulla muutamaan otteeseen.
edellytys toiminnan kehittämiseksi yhdistyksen jäsenten näköiseksi.
I Teksti Maija Sormunen I Kuva Turun Seudun Ekonomien arkisto
Ilmoittaudu juhlalounaalle 2.3. Perjantaina maaliskuun 2. – lähes päivälleen 80 vuotta yhdistyksemme perustamisesta – kokoonnumme jälleen Suomalaiselle Pohjalle ekonomilounaan merkeissä. Ekonomien juhlalounaan alustajina toimivat dekaani Markus Granlund ja Matti Löyttyniemi. Juhlalounaan teemana on ekonomiosaamisen tarve kasvun turvaamisessa. Tilaisuudessa Matti Löyttyniemi kertoo Turun seudun elinkeinoelämän kasvutrendeistä ja Markus Granlund puolestaan puhuu ekonomikoulutuksesta.
Lue lisää s. 20 ja ilmoittaudu mukaan!
Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
11
VÄITÖSKIRJA
MBE Sascha Fuerst on syntynyt vuonna 1974 Saksassa ja hän suoritti korkeakoulututkintonsa (MBE) vuonna 2001 University of Kaiseslauternissa Saksassa. Fuerst työskentelee apulaisprofessoringa Universidad EAFIT:ssa Kolumbiassa.
Sosiaalinen vuorovaikutus on avaintekijä aloittavan yrityksen strategian rakentamisessa ja kansainvälisessä kasvussa Väitös: Sascha Fuerst: Entrepreneurial internationalization: A process perspective, Turun yliopisto, kansainvälinen liiketoiminta, 1.12.2017
V
erkostoitumisen merkitys yritysten kasvulle ja kansainvälistymiselle on tunnistettu jo aikaisemmin, mutta Fuerstin väitöstutkimus osoittaa, että sen rooli on paljon monipuolisempi kuin aikaisemmin on ymmärretty. Tutkimus laajentaa kuvaa verkostosta: se ei ole ainoastaan tiedon lähde. Aikaisemmasta tutkimuksesta poiketen Fuerst tarkasteli sitä, miten päätöksentekijä jäsentää oman verkostonsa toimintaa. ”Oppimisen kannalta on olennaista, miten yrittäjä itse ymmärtää, tulkitsee ja analysoi omia toimiaan nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tämä taito syntyy usein vuorovaikutuksessa yritysten ulkopuolisten henkilöiden kanssa ja oppimisen tulokset vaikuttavat yrityksen strategiaan”, Fuerst sanoo. Tutkimuksen mukaan strategia muotoutuu monimutkaisessa prosessissa, jossa yrittäjä yhdistää muiden toimijoiden kautta saamaansa tietoa toimialasta ja
kehitystrendeistä ja arvioi mennyttä, nykytilannetta ja tulevaa – ja toimii sen mukaisesti.
ti tieto vanhenee nopeasti ja onnistumisen perusedellytys on jatkuva kyky oppia uutta nopeasti.
”Kokeneet mentorit ja ystävät ovat erityisen suureksi avuksi, kun yrittäjä koittaa jäsentää kokoamaansa tietoa.”
”Verkostoituminen ei ole itsetarkoitus tai pelkästään liikesuhteiden rakentamista tai ymmärtämistä, vaan yrittäjän oppimista monipuolisesti tukeva toiminto. Se nopeuttaa yrittäjän oppimisprosessia sekä muovaa kasvavan yrityksen strategian muodostumista. Strategia ei siis synny suljettujen ovien takana – se syntyy kaikkialla, jossa sosiaalista vuorovaikutusta tapahtuu, vaikkapa toimialan tapaamisissa, konferensseissa, seminaareissa ja messuilla”, Fuerst toteaa.
Tietointensiivisellä alalla onnistuminen edellyttää erityisen nopeaa oppimis- ja verkostoitumiskykyä. Jatkuva vuorovaikutus muiden toimijoiden kanssa edistää näiden taitojen omaksumista aloittavissa yrityksissä. Verkostoitumistaitoja on hyvä harjoitella Väitöskirja tarjoaa uutta tietoa sekä yrittäjille että poliittisille päätöksentekijöille, jotka pyrkivät tukemaan uusien yritysten syntymistä ja kasvua erityisesti tietointensiivisillä toimialoilla. Tutkimuksen keskiössä on nopeasti kasvava mobiilipelejä valmistava yritys, joka etsii paikkaansa nopeasti muuttuvalla, globaalilla toimialalla. Alalle tyypillises-
”Kokemuksellisella oppimisella ja verkostoitumisella on keskeinen rooli tietointensiivisten yritysten kasvussa ja kansainvälistymisessä.” 12 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
”Toisaalta vuorovaikutuksen hyödyntäminen edellyttää yrittäjältä erityisiä oppimis- ja verkostoitumistaitoja, joiden kehittyminen vie aikaa ja joita on hyvä jatkuvasti harjoitella”, väittelijä jatkaa. I Teksti ja henkilökuva Turun yliopiston
viestintä
I Kuvituskuva
Unsplash.com
Väitöskirja on julkaistu sähköisenä: www.utupub.fi/ handle/10024/144068
AAMIAISSEMINAARI
Nousu on käynnistynyt – usko Suomen talouteen on palautunut Joulukuisena tiistaiaamuna 5.12. Turun Seudun Ekonomit saivat jo seitsemättä kertaa seurata emeritusprofessori Paavo Okon katsausta Suomen talouden tilasta. Tapahtuma oli kerännyt täyden salin kuulijoita, eikä ihme, sillä uutiset olivat pitkästä aikaa vahvasti positiivisia. Vuonna 2009 alkaneesta taloudellisen taantuman kaudesta on nyt vihdoinkin päästy mukaan talouden noususuhdanteeseen.
P
rofessori Okko kertoi, että tuotannon kasvu on nopeutunut yli ennusteiden. Yksityinen kulutus on pysynyt hyvänä jo pitkään, mutta nyt myös rakentaminen, vienti ja investoinnit ovat kasvaneet. Kasvu on tällä hetkellä lähes 4 %:n vauhdissa ja vuosille 2018-19 Okko uskaltaa ennustaa kasvua jopa 2-3 %. Usko Suomen talouteen on palautunut vuonna 2017 ja erityisesti Varsinais-Suomi on ollut tässä kehityksessä vahvasti mukana.
Suomen BKT:n kasvuvauhti kovempi kuin Ruotsissa ja Saksassa Maailmantalouden positiivinen kehitys on ollut voimakasta jo jonkun aikaa ja sen myötä koko euroalueen: talous kasvaa ja työllisyys kohenee. Suomalaisia ilahduttaa varmasti tieto, että Suomen BKT:n kasvuvauhti on jo vuoden ajan ollut kovempaa kuin taloudellisesti vahvoina pidetyissä Ruotsissa ja Saksassa. Suomen Pankin tilastojen mukaan yksityinen kulutus on nyt korkeammalla kuin koskaan. Myös vienti vetää ja erityisesti palveluvienti, joka ei laskenutkaan vuoden 2009 jälkeen. Voidaankin sanoa, että palveluiden vienti on nykyään tärkeämpää kuin tavaroiden vienti. Erityisen kannattavaksi sen tekee palveluiden korkea arvonlisäveron osuus. Okon mukaan myös työllisyysluvut ovat paranemaan päin, joskin työllisyyden elpyminen on hidasta. Työllisyys ei ole kasvanut käsi kädessä tuotannon kasvun kanssa,
Turun kauppakorkeakoulun emeritusprofessori Paavo Okko.
”Palveluiden vienti on nykyään tärkeämpää kuin tavaroiden vienti.” mikä toisaalta merkitsee, että työn tuottavuuden on täytynyt kasvaa. Työn tuottavuuden kasvuvauhti kuitenkin on hidastunut niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa.
Varsinais-Suomi näyttää mallia koko maalle Lopuksi Okko loi katsauksen VarsinaisSuomen positiiviseen rakennemuutokseen. Meriklusterin työllisyys kasvaa ja kerrannaisvaikutukset leviävät maakuntaan ja koko Suomeen. Myös Uudenkaupungin autotehdas on palkannut paljon uutta työvoimaa ja alueen positiivisen rakennemuutoksen yhteisvaikutus koko maan BKT:ssa on yli 0,5%. Suomen itsenäisyyden 100-vuotispäivän aattona luennoitsijan oli hyvä todeta, että Suomen elintaso on kasvanut 25-kertaiseksi vuosina 1860-2017. Ja juhlavuonna Suomen talous oli kääntynyt taas selvään nousuun. Loppukommenttinaan varovainen professori kuitenkin totesi, että vaikka taloudessa on hyvät näkymät, täytyy muistaa, että riskit ovat aina olemassa. I Teksti Eija Velin I Kuva Jaana Määttälä ja Pexels.com
Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
13
KYLTERIT
Henna Kainulainen, Turun kauppakorkeakoulun 4. vsk markkinoinnin opiskelija, lehtitiimin jäsen
Kolmasosa opiskelijoista ei voi hyvin Lähipiirissäni on viime vuosina kärsitty muun muassa erilaisista mielenterveysongelmista, tuki- ja liikuntaelinsairauksista, vakavasta unettomuudesta ja työuupumuksesta. Ihmiset, joita nämä asiat ovat koskettaneet, ovat kaikki opiskelijoita. Se on hälyttävää, sillä opiskelun tulisi olla mielekästä ja hyvinvoivaa aikaa elämässä. Ihmiset kuitenkin ovat opiskellessaan keskimäärin melko nuoria – miksi jo 20-vuotiaat kokevat liiallista stressiä ja kärsivät kivuista, joita suuret työmäärät teettävät?
O
piskelijoiden hyvinvointia on tutkittu useana vuotena YTHS:n hyvinvointitutkimuksessa. Uusimman, vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan lähes kolmasosa (30 %) opiskelijoista kärsii erilaisista psyykkisistä vaikeuksista. Raportissa todetaan, että yleisimpiä ongelmia ovat ylirasitus, masentuneisuus, keskittymisvaikeudet sekä uniongelmat. Kolmasosa vastaajista myös koki runsaasti stressiä. Stressin aiheita ovat tulevaisuus ja opiskeluun liittyvien töiden määrä. Joku voisi todeta kauppatieteiden ylioppilaalle, että kauppakorkeakoulu on vaan hyvää harjoitusta tulevaisuuden työelämää varten – siellähän se stressi vasta alkaakin! Tämä on melko huolestuttavaa. Opiskelemmeko tosiaan ollaksemme stressaantuneita niin opiskeluaikana kuin työelämässäkin? Loppuuko stressi vasta siinä vaiheessa, kun ensimmäinen eläke kolahtaa tilille? Hyvinvoiva opiskelija on kuitenkin hyvinvoivan työntekijän perusta. Jos jo opiskeluaikoina kokee riittämättömyyttä, mielenterveysongelmia ja uupumusta, asia tuskin korjaantuu työelämään siirtyessä.
Kauppakorkeakoulussa voi aistia, että suurimmat stressin aiheet ovat työpaikan löytäminen ja opinnoissa edistyminen. Myös rahahuolet painavat: opintotuki ei riitä, mutta jos käy töissä, opinnot voivat kärsiä. Suuri osa opiskelijoista käy samalla töissä ja päivät koostuvatkin aamusta iltaan opinnoista, työnteosta ja muusta elämästä. Pitäisi muistaa, allekirjoittaneenkin, että joskus täytyy malttaa pitää vapaapäiviä. Käydä ulkoilemassa, nähdä läheisiä. Ehkä jopa ottaa lomaa ja matkustaa. Nauttia hyvästä kirjasta tai käydä lempiravintolassa. Onneksi ilmapiiri kaikenlaisista terveysongelmista puhumiseen on parantunut viime vuosina. Enää ei saa leimaa, jos kertoo juttelevansa välillä terapeutille tai joutuvansa turvautumaan unilääkkeisiin. Siksi minäkin tiedän ongelmista, joista lähipiirissäni kärsitään. Ehkäpä juurikin se puhuminen, asioiden jakaminen ja avun hakemisen helpottaminen ovat keinoja, joilla opiskelijoiden – ja kaikkien muidenkin – hyvinvointia voidaan parantaa. I Teksti Henna Kainulainen I Kuva
Pexels.com ja Hannan kuva-albumi
”Onneksi ilmapiiri kaikenlaisista terveysongelmista puhumiseen on parantunut viime vuosina.
14 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
Ei kaikille kaikkea, vaan jokaiselle jotain Muistilista opiskelijan (tai kenen tahansa) hyvinvointiin
S
uomen Ekonomit on ainutlaatuinen yhteisö koko Suomen mittapuulla. Meillä on jo pitkään ollut yhteistyötä niin opiskelijoiden kuin valmistuneidenkin välillä. Viime vuosina on kuitenkin koko liiton järjestäytymisaste kehittynyt huolestuttavasti, ja etenkin vastavalmistuneet eivät ole kokeneet meitä enää omakseen. Miksi nuoret ekonomit eivät ole enää niin kiinnostuneita yhteisömme toiminnasta? Liittojen suosion laskuun on monia tekijöitä. Vastavalmistuneet eivät tiedä vielä työelämästä paljon ja uskovat menestykseen heti työuran alusta alkaen. Moni nuori haluaa menestyä, ja liitot koetaankin enemmänkin suojaverkkoina kuin menestyksen trampoliineina. Opiskelijat eivät myöskään ole kokeneet Suomen Ekonomeja ehkä niin omakseen kuin pitäisi.
Opiskelijoiden äänivallan kasvu on vahva viesti 1. Muista, että maailma tuskin kaatuu, jos jokin suoritus ei ole täydellinen
Jotta rakas Suomen Ekonomien yhteisömme on elinvoimainen ja rohkea muutosvoima myös tulevaisuudessa, meidän tarvitsee saada nuoret ja vastavalmistuneet osaksi liittoa ja sen kehittämistä. Ongelma on tunnistettu niin paikallisesti kuin valtakunnallisellakin tasolla. Syksyn liittokokouksessa päätettiin opiskelijatoimijoille antaa entistä enemmän äänivaltaa liiton sisällä ja sitouttaa heitä liiton kehittämiseen entistä vahvemmin. Tämä antaa mielestäni vahvan viestin opiskelijoiden ja opiskelijatoimijoiden suuntaan, että tervetuloa mukaan luomaan yhdessä tulevaisuuden yhteisöämme. Tämä on niin valmistuneiden kuin opiskelijoidenkin yhteisö, joka tarvitsee mukaan uusia toimijoita vastavalmistuneista eläkeläisiin.
2. Pidä vapaapäivä. Edes kerran viikossa. 3. Ulkoile! Jokaiseen päivään saa mahdutettua ainakin 30 minuutin happihyppelyn. 4. Kun väsyttää, nuku. Väsyneenä kaikki tuntuu vaikeammalta ja työskentely on tehotonta. 5. Juttele läheisille, ammattilaisille tai vaikka päiväkirjalle asioista, jotka painavat.
Turussa meillä on ollut jo pitkään erinomaista yhteistyötä ekonomi- ja kylterijärjestöjen välillä. Meidän tulee kuitenkin jatkossa entistä paremmin ottaa huomioon nuoret ekonomit ja heidän näkemyksensä. Tarvitsemme nuoria toimijoita mukaan ekonomiyhteisöön, jotta pystymme kehittämään uransa alkuvaiheilla oleville mielenkiintoista sisältöä ja toimintaa. Emme saa kuitenkaan unohtaa muita ekonomiyhdistyksen jäseniä, jotka haluavat erilaista ohjelmaa ja palveluita. Meidän ei ole järkevää nyt eikä tulevaisuudessa tarjota kaikille kaikkea, vaan meidän tulee antaa jokaiselle jotain. I Teksti Kristian Raitio, Turun KY, hallituksen puheenjohtaja 2017 I Kuva
Lauri Liljenbäck
Kuvassa Juho Harmaa (opiskelijaja nuorekonomivastaava), Julia Fesiuk (Suomen Ekonomien opiskelijayhdyshenkilö) ja Kristian Raitio.
”Tämä on niin valmistuneiden kuin opiskelijoidenkin yhteisö, joka tarvitsee mukaan uusia toimijoita vastavalmistuneista eläkeläisiin.”
“Säätiö juhli 60-vuotisjuhliaan vuonna 2016.”
KAUTE-säätiö rahoittaa turkulaista tutkimusta KAUTE-säätiön tehtävänä on parantaa suomalaisen teollisuuden ja liike-elämän toimintaedellytyksiä tukemalla kauppa- ja teknillistieteellistä opiskelua, opetusta ja tutkimusta. Säätiö on rahoittanut myös turkulaista tutkimusta ja opetuksen kehittämistä. Säätiö juhli 60-vuotisjuhliaan vuonna 2016.
Jos osaamme nähdä asioita erilaisista, uusista näkökulmista ja rohkeasti tarttua niistä avautuviin vaihtoehtoihin ja mahdollisuuksiin, kasvavat edellytyksemme pärjätä nykymaailmassa.”
P
Rami Olkkonen on auttanut myös ohjaamiaan tutkijoita saamaan apurahoja KAUTE-säätiöltä. ”Olen kirjoittanut suosituksia jatko-opiskelijoille ja post doc -tutkijoille, jotka ovat hakeneet ja saaneetkin hyviä apurahoja väitöskirjoihinsa, post doc -tutkimuksiinsa ja ulkomaanvierailuihinsa Kaute-säätiöstä.”
rofessori KTT Rami Olkkonen on saanut viimeisimmän apurahan KAUTE-säätiöltä vuonna 2017. Apurahan suuruus oli 5000 euroa. ”Tarkoituksena on kuluttajakäyttäytymistä käsittelevän tieto- tai oppikirjan kirjoittaminen. Kuluttajakäyttäytymisen aihepiiriä opetettuani olen huomannut, että myös suomenkielisellä kuluttajakäyttäytymistä käsittelevällä tietokirjalla voisi olla tilausta. Aiheesta ei ole kirjoitettu ainoatakaan kokonaisvaltaista, nimenomaisesti kuluttajakäyttäytymisen selitysperustoihin ja näkökulmiin keskittyvää suomenkielistä kirjaa.”. Olkkosen tutkimuksella on myös laajempi yhteiskunnallinen tavoite. ”Aina tasaisin väliajoin julkisuudessa tulee ilmaistuksi huoli suomalaisesta kuluttajamarkkinointiosaamisesta ja jopa negatiivisesta asennoitumisesta markkinointiin yritysten strategioiden ja kilpailukyvyn ytimessä. Useimpien suomalaisten, varsinkin kuluttajamarkkinoilla toimivien kansainvälisille markkinoille pyrkivien kasvuyritysten näkökulmasta, markkinointi- ja myyntiosaaminen on kiistatta selkeä pullonkaula”, toteaa Olkkonen. KTT Katja Einola sai KAUTE-säätiöltä 20 000 euron apurahan väitöskirjatutkimuksen viimeistelyyn vuonna 2017. Viimeisimmässä lehdessämme (4/2017) käsittelimme Einolan väitöskirjatutkimusta, jossa hän yhdistää laajaa käytännön kokemustaan ja saamaansa akateemista koulutusta vertailemalla menestyviä, monikulttuurisia virtuaalisesti työsken-
16 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
televiä projektitiimejä. ”Tiimit eivät ole staattisia osiensa summia, jotka ohjautuvat automaattisesti määränpäähänsä tiiminjohtajan ja ennalta määrättyjen prosessien kautta, vaan jatkuvasti muuttuvia organismeja, joiden kehitykseen yksittäisillä tiiminjäsenillä on merkittävä vaikutus”, Einola toteaa. Einola haastaa meidät kaikki rutinoitujen näkökulmien kyseenalaistamiseen: ”Mielestäni piintyneiden oletusten ja rutinoitujen näkökulmien haastaminen on tärkeää sekä yliopisto- että yritysmaailmassa.
KAUTE-säätiö valitsee tutkimuksen painopisteensä kolmivuotiskausille. ”Vuosina 2018-2020 säätiö nostaa esiin tutkimusta kauppatiedettä ja tekniikkaa yhdistävillä uusilla aloilla kuten finanssiteknologiat fintech, sähköinen terveydenhuolto ehealth ja eoppiminen sekä tekoälyn ja lohkoketjun sovellusalat”, toteaa säätiön asiamies Jouni Lounasmaa. I Teksti KTT Heli Hookana, KAUTE-säätiön hallituksen jäsen I Kuva Unsplash.com
”Säätiö nostaa esiin tutkimusta kauppatiedettä ja tekniikkaa yhdistävillä uusilla aloilla.”
TULEVAT TAPAHTUMAT
Lämpimästi tervetuloa tapahtumiimme! Tarjolla on monenlaisia tapahtumia, niin koulutuksia kuin virkistäytymistä ja verkostoitumistakin. Kiitos kun muistat peruuttaa ajoissa, mikäli olet ilmoittautunut mutta sinulle tuleekin este. Etenkin mikäli tapahtumassa on tarjoilua, sen järjestäjä arvostaa huomaavaisuuttasi.
Kuvassa Mimmit on riemastuttavan hauska kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye.
Yritysvierailut
Aamiaisseminaari: Vaihtoehtoinen tulevaisuus?
Turun Seudun Osuuspankki ja OP Kulku -palvelu
Tiistaina 27.3. klo 8.30–10 Turun kauppakorkeakoulu, luentosali 33, Rehtorinpellonkatu 3, Turku
Torstai 25.1. klo 17.30–19 Turun Seudun Osuuspankki, Tykistökatu 6A, 20520 Turku (BioCityn pääkäytävän katutaso)
Kevään ensimmäisessä aamiaiseminaarissa kuulemme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen näkemyksiä vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin sisältyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Tulevaisuuden tutkimuskeskus on monitieteinen akateeminen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatio, jonka johtoajatuksena on vastuullinen ja kestävä tulevaisuus. Tulevaisuuden tutkimuskeskus tuottaa näkemyksellistä tulevaisuustietoa, jonka tavoitteena on antaa välineitä vastuulliseen päätöksentekoon ja herättää yhteiskunnallista keskustelua. Maksuton jäsentapahtuma. Mukaan mahtuu 50 jäsentä. Paikkoja on varattu myös opiskelijoille. Aamiainen on tarjolla klo 8 alkaen. Varsinainen seminaari alkaa klo 8.30. Ilmoittautumiset 18.3. mennessä.
Kiinnostaako sinua autoilun mukavuus ilman omistamisen velvollisuuksia? Tule inspiroitumaan uudenlaisista liikkumisen palveluista ja muista uutuuksista. Katso ajoohjeet vieraspysäköintiin täältä: www.teknologiakiinteistot.fi/fi/science-park/kartta. BioCityn pääkäytävän palvelupisteessämme on ensin tarjolla pientä suolaista, jonka jälkeen siirrymme Ministeri-auditorioon. Ohjelma: Markkinakatsaus, varainhoitaja Ossi Keskisarja, OP Private, OP Kulku - autoilun mukavuutta ilman omistamisen velvollisuuksia, liiketoimintajohtaja Timo Kemppainen, OP Kulku, Kaupungin näkökulma uusiin liikkumisen palveluihin, hankejohtaja Stella Aaltonen, Turun kaupunki Maksuton avec-tapahtuma. Myös Ruotsinkielisen ekonomiyhdistyksen Merkurin jäsenet ovat tervetulleita mukaan. Ilmoittautuminen on päättynyt, kysy peruutuspaikkoja toimistolta, puh. (02) 469 0680.
KUVA Mimmit.fi
Mimmit-lastenkonsertti La 24.3. klo 15-16
Koulutukset ja ammatillinen kehittyminen
Kehity.
Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
17
Tervetuloa mukaan kaikkiin tapahtumiimme!
Jäsensivuille pääset kirjautumaan ylälaidan ”Jäsenpalvelu”-linkin kautta. Käyttäjätunnus on jäsennumerosi (löydät sen jäsenmaksulaskusta, rekisteriotteesta tai Ekonomi-lehden takakannen osoitteesta) ja salasana on henkilötunnuksesi loppuosa, jonka voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. Kun olet kirjautunut Suomen Ekonomien jäsensivuille, valitse ”Ilmoittaudu tapahtumiin” ja valitse sinua kiinnostava tapahtuma. Ilmoittautuminen tapahtuu ”Ilmoittaudu”-painikkeen kautta. Ilmoittautumisesta lähetetään pääsääntöisesti vahvistusviesti sähköpostiisi. Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän. Ilmoittautumisajankohta on mainittu kunkin tapahtuman kohdalla. Ennakkoilmoittautumisia ei oteta vastaan. Ongelmatilanteissa saat apua rekisterisihteeriltä (jasenrekisteri@ekonomit.fi ja puh. 020 693 200). Halutessasi voit ilmoittautumisaikojen puitteissa ilmoittautua myös Turun Seudun Ekonomit ry:n toimistoon (toimisto@turunseudunekonomit.fi tai puh. 02 469 0680, huomioi toimiston aukioloajat). Ilmoittautumisen peruuttaminen Mahdolliset peruutukset tulee tehdä ilmoittautumisajan kuluessa. Tällöin myös jo maksettu osallistumismaksu palautetaan. Peruutus onnistuu samassa paikassa kuin ilmoittautuminen (Suomen Ekonomien jäsensivujen tapahtumalistan lopun ”Omat tapahtumat” -kohdassa klikkaa ”Peruuta”). Tapahtumien maksut Huomioithan, että mahdollinen tapahtumamaksu suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä Suomen Ekonomien sivuilla. Ilmoittautuminen raukeaa, mikäli tapahtumamaksua ei ole suoritettu 24 h sisällä ilmoittautumisesta. Käännythän mahdollisissa ongelmatilanteissa jäsenrekisterin tai toimistomme puoleen. Maksutavat; suurimmat pankit suoraan verkkopankin kautta ja pienemmät Paytrailin kautta, ei luottokorteilla. Tapahtumat ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu. Muista katsoa myös Suomen Ekonomien tapahtumat sivuilta
https://jasenpalvelu.ekonomit.fi/.
18 18 I Turun I Turun Seudun Seudun Ekonomit Ekonomit 1/2018 1/2018
Tigo Clothing Oy – vaatteita naisille ja miehille Torstai 1.2. klo 18.30–20.30 Yliopistonkatu 24, 20100 Turku
Turun Seudun Ekonomien jäsenet on kutsuttu tutustumaan ja viettämään asiakasiltaa Tigo Clothing Oy:hyn. Tigo on Turun keskustassa sijaitseva, palveleva ja trendikäs vaateliike, joka tarjoaa yksilöllisiä ja laadukkaita vaatteita sekä kenkiä niin miehille kuin naisillekin. Illan aikana vaateliikkeen perustaja Tiina Lyy esittelee meille edustamansa vaatemerkit kertoen niistä lisää. Tigo Clothing -vaateliikkeen edustamia merkkejä ovat: Holebrook, Minus, Sebago, PJS, Venti, Redpoint, Hunter, Orcabay, Pair, Dolomite, Naketano. Voit myös tutustua tuotteisiin etukäteen: www.tigo.fi, fb:ssa tai instagramissa. Tarjolla pientä suolaista ja makeaa kuohuvan kera. Illan aikana tehdyistä ostoksista saamme -15 % alennuksen. Maksuton avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 26 henkilöä. Ilmoittautumiset 24.1.2018 mennessä.
Varsinais-Suomen Auto-Center Oy Tiistai 13.2. klo 18–19.30 Allastie 2, 21200 Raisio (Pihalla runsaasti maksutonta pysäköintitilaa)
Autokaupassa ja autoilussa on käynnissä erittäin suuri muutos, puhutaan liikkumisen murroksesta. Hybridit ja sähköautot, itseajavat autot, yksityisleasing ja liikkuminen palveluna ovat kaikki keskustelussa esiintyviä teemoja. Hurjimmissa visioissa meistä kukaan ei enää muutaman vuoden päästä omista autoa tai aja itse. Tule Auto-Centeriin kuulemaan mitä autokaupassa ajatellaan näistä muutoksista. Mikä on jo pysyvästi muuttunut ja mikä ei ehkä muutukaan. Johdatuksen aiheeseen tarjoaa Auto-Centerin myyntijohtaja Tiitus Unhola.
Kuva Pexcels.com
Pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla siihen Suomen Ekonomien nettisivujen kautta (www.ekonomit.fi).
Kuva Tigo Clothing
Tapahtumiin ilmoittautuminen
Vapun kuohuviinit -koulutus Ke 18.4. klo 18–20
Testataan viittä eri kuohuvaa ja joukkoon mahtuu tietysti myös samppanjaa.
Tigo Clothing Oy – vaatteita naisille ja miehille To 1.2. klo 18.30–20.30
Tule tutustumaan yksilöllisiin ja laadukkaisiin vaatteisiin. Tarjolla pientä suolaista ja makeaa kuohuvan kera.
Varsinais-Suomen Auto-Center on kolmella paikkakunnalla Turun seudulla toimiva 30-vuotias perheyritys. Vierailulla perehdytään lisäksi autokaupan liiketoimintaan lukujen muodossa. Luonnollisesti myös Toyotan ja Lexuksen hybridimalleihin sekä yli 300 vaihtoauton valikoimaan on mahdollista tutustua rauhassa. Tarjolla ruokaisaa syötävää ja kahvia. Maksuton avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautumiset 11.2. mennessä.
Venetarvikeliike Raisionranta Tiistai 27.2. klo 17.30–19 Hahdenniementie 2, 21120 Raisio
Tapaamme Raisionrannan myymälän edessä. Alueella runsaasti maksutonta pysäköintitilaa. Veneilykausi on pian täällä! Siksi Turun Seudun Ekonomit järjestää kiinnostavan yritysvierailun Raision Hahdenniemen venesatamassa sijaitsevaan venetarvikeliike Raisionrantaan. Raision venesatama on veneilyn vilkas solmukohta ja Raisionranta toimii sen ytimessä, vuonna 2012 valmistuneissa nykyaikaisissa tiloissa. Tule kuulemaan millaista on venetarvikealan liiketoiminta, venetarvikeverkkokauppa, miten Hahdenniemi alueena kehittyy ja miten Raisionranta on mukana alueen kasvussa. Toki samalla saamme syvällisen katsauksen myös siihen mitä uutta mm. veneelektroniikan ja muiden venetarvikkeiden saralla tapahtuu ja pääsemme tutustumaan Raisionrannan varsin laajaan valikoimaan. Aiheeseen meidät perehdyttää toimitusjohtaja Vesa Saarinen. Tarjolla pientä purtavaa ja kahvia. Maksuton avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 30 henkilöä. Ilmoittautumiset 25.2. mennessä.
TULEVAT TAPAHTUMAT
TOP 3
Kulttuuri ja harrasteet
1. Turun Seudun Ekonomien 80-v. juhla ja Paavo – lentävä turkulainen -teatteriesitys 2. Ekonomien juhlalounas 3. Kevätkokous Brinkhallin kartanossa
Naistenpäivän vierailu Vida Interioriin Torstai 8.3. klo 18–19.30 Kaskenkatu 4 A, 20700 Turku
Vida Interior on Turusta lähtöisin oleva vuonna 2017 perustettu skandinaaviseen tyyliin keskittyvä lifestyle-myymälä. Vietämme Naistenpäivän iltaa Vida Interiorin vieraina Kaskenmäessä tutustuen heidän sisustus-, huonekalu- ja asustevalikoimaansa. Kuulemme yritystarinan lisäksi siitä millaista on aloittelevan lifestyle-kivijalkamyymälän arki sekä ajankohtaisista sisustustrendeistä. Illan aikana tehdyistä ostoksista -10 % alennus (ei koske muutamaa erikoismerkkiä). Kuohuviinitarjoilu ja pientä naposteltavaa. Maksuton avec-tilaisuus. Mukaan mahtuu 30 henkeä. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä.
TURUN SEUDUN EKONOMIT
Rose-viinit Torstai 8.2. klo 18–19.30 Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17, Turku
Tulevan ystävänpäivän kunniaksi helmikuun tasting on vaaleanpunainen. Roseviinit ovat tällä hetkellä erittäin trendikkäitä ja niitäkin löytyy erilaisia, kuivista makeisiin, kuplilla ja ilman. Tässä koulutuksessa maistellaan viittä eri roseviiniä ja keskustellaan roseviinin käytöstä ruokajuomana ja vaihtoehtona varsinkin valkoviineihin. Tuttuun tapaan KTT, Sommelier, Champagne Master Martin Nordell vastaa illan toteutuksesta. Maksullinen avectapahtuma. Hinta 35 € / henkilö. Mukaan mahtuu 10 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja maksut 28.1. mennessä.
Finnfighters`s Gym – kamppailu-urheilua junnuista pappoihin Torstai 1.3. klo 18–19.30 Kirstinkatu 1, Saippuacenter, Turku (autolla Ruissalontien kautta)
Tule tutustumaan Finnfighters’ Gymiin, joka on Suomen vanhin ja kansainvälisesti menestynein vapaaotteluseura. Jatkuvasti kasvavan seuran lajeja ovat myös lukkopaini ja brasilialainen jujutsu. Jäseniä on yli 300. FFG:n vapaaottelijat ovat olleet maassamme lajin uranuurtajia niittäen menestystä niin ammattilaisina kuin amatööreinäkin. FFG:n puheenjohtaja Harri Niva kertoo seuran toiminnasta. Sen jälkeen Juho Valamaan vetämänä tutustumistreenit (vapaaottelu ja lukkopaini). Varusteet shortsit/verkkarit ja t-paita. Ei vaadi aikaisempaa urheilu- tai kamppailukokemusta. Maksuton avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 20 henkilöä. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä.
Turun Seudun Ekonomit ry Toimistosihteeri Marjatta Postinen Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Aukioloajat: ma–to klo 9–14, pe suljettu (02) 469 0680 toimisto@turunseudunekonomit.fi
Tykkää meistä myös Facebookissa!
Mimmit-lastenkonsertti Lauantai 24.3. klo 15–16 (Lasten kulttuuritempaus klo 14) Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9, 20100 Turku
TV:stä tuttu lasten suosikkiyhtye Mimmit esiintyy yhdessä filharmonikoiden kanssa! Konsertti on riemastuttava kokonaisuus musiikkia, tanssia ja visuaalisia elementtejä. Meno ja meininki on taattu kun Mimmit tempaavat myös yleisön mukaan laulamaan ja tanssimaan. Konsertissa kuullaan mm. ihastuttavat kappaleet Panda, Telefooni Afrikassa ja Elefanttimarssi. Konsertti sopii myös vauvaikäisille. Klo 14 alkaen konserttitalolla järjestetään maksuton Lasten kulttuuritempaus, jossa Turun alueen kulttuuritoimijat esittelevät toimintaansa lapsille ja nuorille. Maksullinen avec-tapahtuma. Mukaan mahtuu 30 henkeä, joista aveceja voi olla max. 4 hlöä. Hinta 8 € / hlö. Ilmoittautumiset ja maksut 31.1. mennessä.
Vapun kuohuviinit -koulutus Keskiviikko 18.4. klo 18–20 Turun Seudun Ekonomien toimisto, Käsityöläiskatu 17, 20100 Turku
Vappu lähestyy, ja siitä syystä on hyvä maistella vähän kuohuvaa. Tällä kerralla perehdytään varsinkin kevään uutuuksiin ja keskustellaan siitä mitkä kuohuviinit sopivat esimerkiksi vappupiknikille tai kevään juhliin muuten. Tässä koulutuksessa testataan viittä eri kuohuvaa ja joukkoon mahtuu tietysti myös samppanjaa. Koulutuksen pitää monelle jo tuttu Sommelier, Champagne Master, KTT Martin Nordell. Maksullinen avec-tapahtuma. Hinta 40 € / henkilö. Mukaan mahtuu 12 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja maksut ajalla 24.1.– 8.4.
Virkisty.
Puheenjohtaja Tero Kuusisto puh. 0400 748 902
turunseudunekonomit.fi Turun Seudun Ekonomit 1/2018 I
19
Turun Seudun Ekonomien 80-vuotisjuhla ja teatteriesitys Paavo – lentävä turkulainen.
Lauantai 10.3. klo 18.00–n. 00.00 Turun Kaupunginteatteri, Itäinen Rantakatu 14, 20800 Turku Yhdistyksemme täyttää kunnioitettavat 80 vuotta maaliskuussa 2018. Juhlimme Turun Kaupunginteatterissa hauskan näytelmän, hyvien tarjoilujen sekä mukavan seuran parissa. Tarjoilusta vastaa maineikas turkulainen ravintola Mami.
Ohjelma 18.00 19.00
Ovet avautuvat, Tervetuloa-malja. Paavo -lentävä turkulainen, näytös alkaa.
Puoliajalla on tarjolla lasi viiniä ja rapea toast mehukkaalla revityllä härällä. Näytöksen jälkeen saamme nauttia iltapalabuffetin annista, jossa on tarjolla sitruunaista lohirisottoa, raikasta versosalaattia, talon ceasar-salaattia broilerilla, pastasalaattia avocadolla ja parsalla sekä talon leipävalikoima, juomana viiniä. Lopuksi nautimme kahvit avec. Tilaisuus päättyy n. klo 00.00.
Ilmoittautuminen on avoinna 4.2. asti
Suomen Ekonomien www-sivujen kautta. Hinta: jäsen 60 € / avec 80 €.
Kokouskutsu
Perjantai 2.3. klo 11.30–13 Ravintola Suomalainen Pohja, Aurakatu 24 A, 20100 Turku
Brinkhallin Kartano ja kevätkokous Tiistai 27.3. klo 17.30–20.30 Brinkhallintie 414, 20960 Turku
Turun Seudun Ekonomien 80-juhlavuoden kunniaksi virittäydymme 10.3.2018 vietettävään juhlaan Ekonomien juhlalounaan merkeissä paikallisyhdistyksemme syntysijoilla, Ravintola Suomalaisessa Pohjassa. Ekonomien juhlalounaan alustajina toimivat dekaani Markus Granlund ja Matti Löyttyniemi.
Brinkhallin kartano on Suomen Kulttuuriperinnön Säätiön omistama historiallinen tila Kakskerran saaressa. Säätiön tavoitteena on luoda kartanolle puitteet erilaisten kulttuuritapahtumien estradina ja ylläpitää ja jakaa alueen arvokasta historiallista viitettä kaiken kansan nautittavaksi. Brinkhall tarjoaa elämyksiä kamarija sinfoniamusiikin, taiteen, historiallisten kartanokierrosten sekä kiertävän teatterin parissa. Brinkhall on tullut tunnetuksi myös Hovimäki tv-sarjan ja Käsky elokuvan kuvauspaikkona. Brinkhall on myös saanut oman nimikkojuoman. Röölässä valmistettu Brinkhall Sparkling -kuohuviini on ansioitunut myös Suomi 100 vuotta -juhlamerkillä. Tapahtuma alkaa klo 17.30 kahvin ja suolaisen kera, minkä jälkeen pidämme yhdistyksen sääntömääräisen kevätkoIlmoittaudu kouksen klo 18–19. Kokouksen jälkeen jo yritysesittely ja kierros kartanossa. Taän! nä tä pahtuma on maksuton ja tarkoitettu vain jäsenille. Ilmoittauduthan ystävällisesti 18.3. mennessä. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita!
Ekonomien juhlalounaan teemana on ekonomiosaamisen tarve kasvun turvaamisessa. Tilaisuudessa Matti Löyttyniemi kertoo Turun seudun elinkeinoelämän kasvutrendeistä ja Markus Granlund puolestaan puhuu ekonomikoulutuksesta. Maksullinen jäsentapahtuma, mukaan mahtuu 100 jäsentä. Hinta 15 €, sis. alkuruokana keitto, pääruokana kalaa/kanaa ja jälkiruokana kakkupala/piiras ja kahvi. Ilmoittautuminen on päättynyt, kysy peruutuspaikkoja toimistolta, puh. (02) 469 0680.
Lämpimästi tervetuloa mukaan! 20 I
Turun Seudun Ekonomit 1/2018
Kuva Unsplash.com
Ekonomien juhlalounas