Silta heinäkuu 2014 by Tampereen seurakunnat

Musta Lammas muuttaa ja sen toiminta muuttuu. Sivu 3

Tamperelainen seurakuntalehti

heinäkuu 2014

ti.fi siltaleh

Ei yhtään turhaa liibalaabaa, sanoo Niina Marjamäki Nuoremmasta katekismuksesta. Sivut 6–7

Rami Marjamäki

Minna Rahko kastoi Miro Haraholmin rippikoululeirillä. Sivu 5

Teemu Järventie

Hanna Hautamäki

Sivut 8–10

Aleksander Barkovhan se siinä. Mikä on monen pikku pelaajan idoli miehiään?

Hannu Jukola

Kuka tässä lymyilee? Ah, ihanasti vesi kuljettaa. Kaija Rinteen sielu lepää Näsijärvellä. Sivut 12–13

Silta 6/2014

pääkirjoitus Kirsi Airikka vt. päätoimittaja

Tampere 2.7.2014

Luonto hoitaa

ässä lehdessä on juttu vedestä, kaiken inhimillisen elämän perusedellytyksestä. Vesi on vahva kristillinen vertauskuva, puhutaanhan Raamatussa virvoittavista vesistä ja elämän lähteestä. Monet suomalaiset viihtyvät myös metsässä. Teologian tohtorin Pauliina Kainulaisen mukaan ihminen tarvitseekin luonnon läheisyyttä. Luonto on Luojan läsnäolon paikka ja siksi myös pyhä, kirjoittaa Kainulainen kirjassaan Metsän teologia. Antoisaa on, kun luonnossa olemiseen yhdistyy matkanteko. Liikkeellä oleminen, hiljaisuus, rasitus, kumppanuus, muiden kulkijoiden kohtaaminen, upeat luontokokemukset, vaikeuksien voittaminen ja perille pääseminen sisältävät merkityksiä ja kosketuksia pyhään. Patikoidessamme Teneriffalla kohtasimme vaellussauvaansa tukeutuneen vanhan miehen, joka katsoi silmiin ja toivotti meille: Grüss Gott, Jumalan terve. Merkillistä, miten tästä tavanomaisesta siunauksesta tulikin niin hyvä olo. Vahva kokemus syntyi vaelluksella Utsjoen Kevolla. Huomasimme toisen teltankaaren kadonneen, ja kerroimme ongelmasta autiotuvan pihalla istuskelleille nuorille. Kohta yksi heistä toi lainaksi ylimääräisen teltankaaren. Taas saimme kiitollisina todeta, että meistä pidetään huolta. Pauliina Kainulaisen mukaan moni ihminen voi pahoin, koska hän on vieraantunut luonnosta. Tasapainoon voi pyrkiä kuuntelemalla metsän puhetta. Luonnossa meidän on ehkä mahdollista kokea Jumalan armoa sekä saada ruumiin, hengen ja sielun hoitoa.

heinäkuu TULEVAT PYHÄT

2.7.–3.8.

6.7. Kadonnut ja jälleen löytynyt Tänä vuonna evankeliumivuorossa on Jeesuksen tunnetuin vertaus. Olennaista ei ole tuhlaajapojan paheellinen elämä vaan katumus ja paluu isän kotiin. Sellainen Isä meilläkin on! Vanhemman veljen käytös puolestaan paljastaa kateuden, joka meitä aina vaanii silloin, kun jäämme vaille huomiota. 13.7. Armahtakaa! Jeesus näyttää jälleen kerran, että hän on heikomman puolella. Nyrkit aukeavat, ja ensimmäinenkin kivi jää heittämättä. 20.7. Herran palveluksessa Jeesuksen sana Simonille, Joonan pojalle: ”Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä raken-

Kausikortti Kirkastusvuorelle?

nan kirkkoni.” Kieltäjä oli totisesti saanut anteeksi. 27.7. Rakkauden laki Kristitty kulkee vastavirtaan. Hän voi luopua omista oikeuksistaan lähimmäisen hyväksi. Siinäpä omituinen ihminen! 3.8. Kirkastettu Kristus Ei vuorelle voi jäädä, sieltä täytyy tulla alas. Elämä ei ole pelkkiä huippuhetkiä.

Asetu ehdolle ja tee kirkosta näköisesi.

SEURAKUNTA VAALIT.FI¤

Muutama vuosi sitten Särkänniemi alkoi myydä kausikortteja. Samalla se saattoi viedä monelta lapselta kesän huippuhetken odottamisen iloa. Kortti huvipuistoon on kuin saisi joka päivä hattaran. Hengellisillä kesäjuhlilla käydään tapaamassa tuttuja ja virkistymässä yhteisestä uskosta. Useimmille riittävät yhdet juhlat. Siltäkin Kirkastusvuorelta on palattava – arki odottaa. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio

”

Erityisen antoisaa on, kun luonnossa olemiseen yhdistyy matkanteko.

Auttajia tarvitaan yhä

Joanna Linden-Montes

HELMI

Mustan Lampaan lähtö Kyttälän epäkäytännöllisistä tiloista on ollut tiedossa jo hyvän aikaa. Muuton yhteydessä seurakuntien päihdetyön painopiste siirtyy kuntoutukseen, kotikäynteihin ja asuinalueille. Kaupungin ylläpitämä päivätoimintakeskus Huoltsu tekee jo pitkälti seurakuntien aloittamaa työtä. Tukityölle ja hyvän tekemiselle on kuitenkin yhä tarvetta. Asumispalvelut ovat viime vuosina parantuneet. Härmälään on nyt suunnitteilla uusi päihde- ja mielenterveyskuntoutujien tukiasumisyksikkö. Yhteiskunnalla on vastuunsa kadulla asuvienkin perusturvasta. Toivottavasti myös tilapäisille yöpaikoille löytyy tila läheltä keskustaa. Jos asunnottomuus ei ole oma valinta, ihmisellä on oltava paikka, johon päänsä kallistaa. Huoltsun aukioloaikojen muokkaaminen olisi askel oikeaan suuntaan. ✦

Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä! Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. (Mark. 9:7–8)

Silta 6/2014

Hartti Ahola

kysymystä

Hiipan Poikien toiminta hiipui Partiolippukunta Hiipan Pojat Tampereelta on lopettanut toimintansa. Päätös tehtiin lippukunnan jäsenkokouksessa kesäkuussa. Lippukunnan historiallisesti kiinnostava irtaimisto luovutetaan Partiomuseolle ja muu omaisuus lahjoitetaan tukemaan partiotoimintaa Tampereella. Jäsenet jatkavat toimintaa Kalevan Karhuissa. Uusia johtajia ei löytynyt eikä viikkotoimintaankaan ollut enää tekijöitä. Lippukunnan jäsenmäärä oli ollut useita vuosia laskussa, ja lopettamishetkellä jäseniä oli enää 12. Vuonna 1948 perustettu Hiipan Pojat oli Tampereen ensimmäinen evankelis-luterilaisen seurakunnan poikalippukunta. Sen taustayhteisö oli Tuomiokirkkoseurakunta. Lippukunta oli suurimmillaan 50-luvulla, jolloin jäseniä oli lähes kolmesataa. Vuosikymmenten varrella Hiipan Pojista on versonut useita lippukuntia, kuten Näsin Pojat, Siniset Sissit, Kalevan Karhut, Teiskapartio ja Tervaksentekijät.

”Ja sitten he kiittivät yhdessä nuotion hiljaa sammuessa ja rukoilivat, että hyvä Taivaan Isä siunaisi lippukuntaa, sen laivuetta ja jokaista poikaa niin, että heistä kasvaisi kunnon miehiä.” Kippis ja kiitos! Mustassa Lampaassa nostettiin maljat 30-vuotisen historian kunniaksi. ”Vaikka paikka nimeltä Musta Lammas Kyttälässä sulkeutuukin, ei seurakuntien auttamistyö lopu. Toiminta jatkuu uudenlaisena uusissa tiloissa ja pystymme toivottavasti nykyistäkin paremmin vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin”, pohtii johtava diakoni Marko Ajanki.

Miksi seurakuntien päihdetyö

siirtyy toiseen paikkaan? ❶

❷

Seurakuntien päihdetyötä on tehty Kyttälässä samalla toimintaperiaatteella vuodesta 1982 asti. Nyt toimintaa aiotaan uudistaa. Miksi, johtava diakoni Marko Ajanki? – Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Tampereen kaupungin päivätoimintakeskus Huoltsu palvelee päihtyneitä päivittäin ja tekee pitkälti samaa työtä, jonka seurakunnat kaupungissa aloitti. Ei ole järkevää tehdä päällekkäistä työtä vaan kohdentaa seurakuntien resurssit sinne, mihin muu apu ei vielä yllä.

❸

Miten toiminta muuttuu? – Päihde- ja kriminaalityön tukipiste tarjoaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja elämänhallinnan kohentumista. Painopiste siirtyy aiempaa enemmän kuntouttavaan toimintaan. – Toimintaa kehitetään asiakkaiden

toiveiden ja tarpeiden mukaan hyvässä yhteistyössä kaupungin ja yhdistysten kanssa. Järjestämme viriketoimintaa, vertaistukiryhmiä, leiriä ja retkiä. – Etsivän, kotikäynti- ja asuinaluetyön avulla tuetaan toiminnasta hyötyviä ihmisiä ja kiinnitetään heitä mukaan yhteisöön.

❹

Mustan Lampaan asiakas Seppo Uusitalo, mitä ajattelet seurakuntien suunnitelmista? – Olen ollut yhdeksän vuotta asunnottomana ja minulla on telttapaikka Mältinrannassa. Mustasta Lampaasta on saanut halvalla kahvia ja jatkossakin toivon, että seurakunnilta saa suuhunpantavaa. – Lisäksi tykkään saunareissuista ja retkipäivistä. Toivon, että hengelliset ryhmät ja pullakirkot jatkuvat. Eva Wäljas

Kuvitus: Ami Hauhio

Tampereen seurakuntien päihdetyö saa elokuusta alkaen uudet tilat. Myös toimintaa uudistetaan. Uudet tilat löytyivät osoitteesta Satakunnankatu 28. Miksi juuri tuo paikka, diakoniajohtaja Ilkka Hjerppe? – Tavoitteenamme oli löytää edulliset tilat keskustan välittömästä läheisyydestä. Satakunnankadulta vapautui juuri omistamamme huoneisto, joka täyttää molemmat tavoitteet. Sijainti on keskeinen eikä tila lisää kustannuksiamme, koska omistamme sen. – Tila soveltuu sekä ryhmien keskusteluja toimintatiloiksi että henkilökohtaiseen keskusteluun. Esteettömyys, viihtyisyys ja keskeinen sijainti Tampereen keskustassa ovat tärkeitä, jotta kävijät löytävät paikan ja viihtyvät siellä.

Kersat eivät kursaile on Hannu “Hanski” Lehtisen (myöhemmin Lehtipuu) kirjoittama seikkailukirja vuodelta 1955. Kirjoittaja on yksi Hiipan Poikien perustajajäsenistä. Kirja on saanut paljon vaikutteita lippukunnan leireistä ja sen henkilöt perustuvat yhtä lukuun ottamatta hiippareihin. Kirjassa on kuvattu lippukunnan laivueosaston kesäleiriä. Veijareita ja erämiehiä puolestaan on Hiipan Poikien 60-vuotisjuhlajulkaisu vuodelta 2008.

Silta 6/2014

Katajaiset 1950-luvulla.

Nuorisotyöntekijä sai muistolaatan – Toverillinen, reilu isähahmo, yhteishengen nostattaja, kuvailee Mauri Koponen Viinikan ensimmäistä nuorisotyöntekijää Harry (”Hartsi”) Jaakkolaa. Lyhyen elämänsä aikana (1926–1958) Harsi jätti jäljen Viinikan seurakunnan

nuoriin retkeilykerho Katajaisissa, poikakerhossa ja partiossa. Kiitokseksi pystytettiin muistolaatta Kalevankankaan hautausmaalle. Lisää: siltalehti.fi

Lisää

ia ä uutis kesäisi eessa osoitt akunnat.fi r eenseu amper

Tampereen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti yhtymälle uuden perussäännön. Se määrittelee yhteisesti hoidettavat tehtävät, joista osa on säädetty laissa. Perussääntö luo perustan koko yhtymän rakenteelle. Säännön uudistaminen tuli ajankohtaiseksi seurakuntien rakennemuutoksen myötä. Uuden perussäännön lähtökohtana on seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhdessä tekeminen. Työnjaosta sovitaan syksyllä. Kirkkovaltuuston kokouksessa tehdyt muutosesitykset kasvatustyön järjestämisestä ja henkilöstöhallinnosta eivät saaneet kannatusta äänestyksissä. Osa kirkkovaltuutetuista halusi kasvatuksen tehtävät yhtymän hoidettaviksi. Perussäännön päivittämisen ansiosta organisaatiota on helpompi muuttaa, jos toimintaolosuhteissa tapahtuu yllättäviä muutoksia. Uusi perussääntö astuu voimaan ensi vuoden alussa.

Hannu Jukola

Toiminnan pohja joustavaksi

Pättinniemen leirikeskus on tänäkin kesänä vilkkaassa käytössä.

Pättinniemestä luodaan leirisydän

ampereen seurakuntayhtymä kehittää Aitolahdessa sijaitsevasta Pättinniemen leirikeskuksesta hyvätasoisen pääleirikeskuksen. Pättinniemeen tulee uusia rakennuksia ja osa vanhoista puretaan. Vanha Pappila ja Björknäsin huvila säilytetään. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti leirikeskusuudistuksen päälinjoista. – Tuntuu hienolta, että saamme suurleirikeskuksen, joka on tehty tämän päivän tekniikalla, sanoo kirkkovaltuutettu Juha-Pekka Skyttä. Rakentamisessa huomioidaan tarkasti varustelutaso ja esteettömyys. Suurleirikeskukseen on tulossa rakennusryhmiä. Ideana on, että yhtä aikaa voidaan pitää useita leirejä. Myös pienet ryhmät voivat käyttää leirikeskusta lyhyisiin tapahtumiin. – Huolen aihe on, kuinka etäällä eri ryhmät ovat toisistaan ja etteivät ne häiritse toisiaan. Ne ovat käytännön asioita, joista pitää sopia, Skyttä sanoo. Leirikeskuksia käyttävät useat seurakuntayhtymän työmuodot. Nyt keskuksia on yhdeksän, ja niiden kohtalosta on keskusteltu useita vuosia. Kirkkovaltuustossa leirikeskusten toimintaa on arvioitu kokonaisuutena ja niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin nuorisotyötä ja myös muita työmuotoja.

– Onneksi aika meni eteenpäin ja tajuttiin myös, että Pättinniemi on paremmalla paikalla kuin esimerkiksi Julkujärvi, Skyttä toteaa.

Rajalasta eräleirikeskus Muissa leirikeskuksissa huomioidaan eri kohderyhmät. Kurun ja Ikaalisten rajalla olevaa Rajalan leirikeskusta aiotaan kehittää eräleirikeskuksen periaatteilla. Isosaari jää perinteiseen leirikeskuskäyttöön ja sille tehdään välttämättömät peruskorjaukset. Luhtaanrantaan tehdään käytön ja turvallisuuden kannalta tärkeitä korjauksia. Se toimii päiväkävijöiden leiripaikkana. Pättinniemen rakentamisen aikana käytetään ensisijaisesti Ilkon kurssikeskusta Kangasalan Vatialassa ja Torppaa Ylöjärven Siivikkalassa. Tämä onnistuu niissä muutamia vuosia ilman isoja remontteja. Kummankin keskuksen tulevaisuuteen vaikuttavat alueiden maankäytön muutokset. Ilkosta ja Torpasta saatetaan myös luopua. Julkujärven ja Lähteenmäen keskukset aiotaan vuokrata tai myydä. Tavoite on, että yhtymällä voi olla samaan aikaan seitsemänkin leiriä. Ruuhka-aikoina pyritään käyttämään muiden seurakuntien tai yhteisöjen leirikeskuksia. Elisa af Hällström

LASTEN TIEKIRKKO

Lasten katedraalissa vilkasta Lasten katedraalin ja Finlaysonin avoimen kirkon ovat tänä kesänä löytäneet niin lapset kuin aikuisetkin.– Meillä on ollut todellakin avoin kirkko, lapsityön ohjaaja Raija-Liisa Vuorio iloitsee. Innostuneet lastenohjaajat ja

oppaat ovat saaneet kiitosta, ja lapset ovat ihmetelleet kesämuusikoiden jänniä soittimia. Viisivuotiaiden varteissa ovat olleet usein mukana isovanhemmat ja kummit. Vuorio innostaakin mukaan koko sukua.

Kati Malmi

Silta 6/2014

Miro sai kasteen rippikoulussa Tamperelainen Miro Haraholm sai kasteensa Ilkossa vie-

tetyn rippikoululeirin aikana. Kastaminen olisi ollut mahdollista myös muuten rippikoulun kuluessa tai juuri ennen konfirmaatiota. Kastetta oli pohdittu etukäteen äidin kanssa. – Tämä tuntui paremmalta vaihtoehdolta, ja oli paremmat maisemmatkin, urheilullinen nuori kertoo. – Se oli hieno tilaisuus ulkona, mutta vähän erilainen kuin lapsena. Eivät kummit pitäneet sylissä, hän naurahtaa. Koko leiri oli hieno kokemus. – Siellä oli paljon tuttuja kavereita, ja kyllä siellä oppikin paljon, hän kertoo. Kristinuskosta puhuttiin Miro Haraholmin mielestä rippikoulun aikana syvällisemmin kuin koulussa: – Siinä sai miettiäkin näitä asioita. Haluaisin mennä isosvalmennukseenkin, jos vain jääkiekko antaa myöten. Isoseksi innostavat sekä mukava leiri että omat mukavat isoset. Kaiken kaikkiaan seurakuntatoiminnasta jäi hyvä kuva. – Jos aikaa jää, voisin toimia vapaaehtoisena ja käydä vaikka joulukirkossa.

Satoja nuoria kasteella Rippikoulun yhteydessä kirkkoon liittyi viime vuonna 1100 suomalaista, joista kastettiin noin 900. Näissä luvuissa ovat

mukana kaikenikäiset. – Tarkkaan emme tiedä, kuinka monta nuorta kastetaan vuodessa, mutta useita satoja joka tapauksessa, kertoo rippikoulutyön asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta. Kaste toimitetaan tavallisesti puolivuotisen rippikoulun aikana, joskus leirin aikana. – Tällöin kasteesta tulee koko ryhmää koskettava, yhteinen tapahtuma. Muutamat papit ovat kertoneet kastaneensa nuoren tunturipurossa vaelluksen varrella. – Kastamaton nuori tutustuu rippikoulussa siihen uskoon, johon hänet kastetaan. Tyypillistä on, että nuori haluaa tulla konfirmoiduksi oman ryhmänsä mukana. Kaste on konfirmaation edellytys. Tampereella rippikoululeirillä kastaminen ei ole kovin yleistä. – Esimerkiksi itse en ole kahdeksan vuoden aikana kastanut yhtään rippikoululaista leirillä, ennen konfirmaatiota kylläkin, Tampereen seurakuntien rippikoulupastori Jari Pulkkinen kertoo. 12–14 -vuotiaan kirkkoon liittymiseen tarvitaan kasteen lisäksi oma suostumus ja vanhempien kirjallinen päätös. 15 vuotta täyttänyt liittyy rippikoulun jälkeen kirkkoon aikuiskasteen kautta. Asta Kettunen

Hanna Hautamäki

Miro Haraholm liittyi kirkkoon rippikoulu leirin yhteydessä. Siunaamassa olivat nuorisotyön ohjaaja Jaana KanninenNiemi, kummitäti Miia Kivelä, pastori Minna Rahko, kummisetä Mats Norrgård, isä Harri Haraholma, äiti Tarja Stenbäck ja isonen Pyry Saarela.

Vaeltajat vuonna 2005.

10. Birgitta sisältää näyttelyn Sielua ja kehoa hoidetaan jälleen Birgitan kirkkovaelluksella. Lempäälän, Pirkkalan, Sääksmäen ja Tampereen seurakuntien tapahtuma on elokuun viimeisenä päivänä.

Sielua ja kehoa hoidetaan jälleen Birgitan kirkkovaelluksella. Reitit kulkevat Birgitan polkua ja vesistöjä pitkin kohti Lempäälän Pyhän Birgitan kirkkoa. Yhteinen teema on ”Tartu käteen”. Perillä on ruokailu, pyhiinvaellustansseja, pyhiinvaeltajan messu ja kymmenvuotisnäyttely. Lopuksi sytytetään Birgitan tulet. 16 kilometrin lenkki lähtee aamuyhdeksältä Sääksjärven seurakuntatalolta ja puolet lyhyempi matka lähtee puoliltapäivin Vanattarasta. Kirskaanniemen perhevaelluksen aloitus on Merunlahden luontokeskuksessa kello 14. Parisuhdevaelluksella tavoite on Saarikonmäen laavu, jossa on hartaushetki ja nokipannukahvit. Matkan teossa auttaa esimerkiksi vaeltajan pituinen kirkkovaellussauva, jonka voi tehdä vaikka puusta. Ilmoittautuminen: p. 050 544 3314 tai lempaalanseurakunta.fi/toimintamuodot/birgitan_kirkkovaellus

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ SUJUVAAN ARKEEN TILAA UUSI POSTIMYYNTILUETTELO! Pyydä omasi veloituksetta asiakaspalvelustamme.

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY

09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

fennokauppa.fi

Silta 6/2014

Arto Köykkä ei vilpittömästi ymmärrä, miten papin työtä voi tehdä tuntematta kirjallisuutta laajasti.

Tervehdi nuorta nimeltä, niin teet hänestä näkyvän Arto Köykkä listasi nuorisotyön kipukohdat 35 vuoden kokemuksella. TEKSTI: Teemu Järventie KUVAT: Hannu Jukola, Teemu Järventie

uomen evankelis-luterilainen kirkko on jatkuvasti esillä mediassa. Usein aiheena on kirkon nykytila ja tulevaisuus: väki vähenee, verotulot vähenevät. Miten pysäyttää väkikato, tai edes hidastaa sitä? Olisiko ratkaisu nuorisotyössä? Jospa nuoret saisi sitoutettua seurakuntaan niin, että he vielä kolme- ja viisikymppisinä olisivat iloisia kirkollisveron maksajia? Rippikouluhan on edelleen

kirkon hittituote, jonka käy suurin osa ikäluokasta vuosi vuoden jälkeen. Pirkkalalaisella nuorisopapilla Arto Köykällä on nuorisotyöstä 35 vuoden kokemus niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla kirkon eri elimissä. Nuorten lisäksi hän on tullut tunnetuksi työstään syrjäytyneiden parissa. Tuoreessa kirjassaan Nuorisotyön alkeet ja jatko hän tiivistää kokemuksensa ja ymmärryksensä nuorista Dostojevskin Karamazovin veljesten Kolja Krasotki-

Silta 6/2014

nin tarinaan: nuoret eivät ole ihmisyyden sivupolku tai alkutaival. He ovat persoonia kuin kuka muu meistä tahansa, ja sellaisina heidät tulee nähdä ja sellaisina puhutella. Ihmisen perustarve kun on tulla nähdyksi ja hyväksytyksi. Ja tulla mielellään ihan omalla nimellään kutsutuksi. Valitettavasti käytäntö on usein jotain muuta. – Nuoria ei aina nähdä, vain kuullaan heidän aiheuttamansa meteli ja nähdään heidän jälkensä, joita aikuiset joutuvat siivoamaan, Köykkä sanoo kotinsa olohuoneen kirjastonurkkkauksessa. Kolme seinää on täynnä kirjoja lattiasta kattoon. Hyllyssä on tietenkin Dostojevskiä, mutta myös modernimpaa kirjallisuutta kuten Raymond Carveria.

Monissa seurakunnissa nämä ongelmat tiedostetaan, mutta silti asioiden eteen ei tehdä mitään. Köykän mukaan kyse on laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä. Ei oteta huomioon sitä, mitä odotetaan niiltä, jotka edustavat seurakuntaa. Arto Köykkä on ja ei ole samaa mieltä Ahti Hirvosen kanssa, joka Suomen Kuvalehden numerossa 18 sanoo, että kirkon suurin vaara on tukahduttava byrokratia ja orastava talousromahdus. – Tämä on sitä ikuista hallintorakennekeskustelua, jonka mukaan tämän ongelman purkamisen jälkeen kaikki olisi paremmin. Tätä ei saa käyttää tekosyynä muille ongelmille, eivätkä mitkään rakenteet saa olla este sille, että ihmisiä ei tervehditä.

Sivutuotteesta tullut päätuote

Rovasti Köykän mukaan kirkon suurin ongelma on, että kirkko on kuin jalkapallojoukkue, jolle kelpaa 1–0 -tappio. – Tai maaliton tasapeli sen sijaan, että laitettaisiin se pallo sinne vastustajan maaliin ja ruvettaisiin uskomaan itseemme ja Jumalaan. Ei mikään joukkue voi pärjätä, jos se lähtee hakemaan tappiota tai tasapeliä. Kyseessä on silloin asennevamma. Jos kirkko ei tee tarvittavia korjausliikkeitä, ei pelin lopputulosta ole vaikea ennustaa. – Yhden maalin tappio muuttuu 5–0 -tappioksi. Sen koommin Nuorisotyön alkeet ja jatko kuin Nuorempi katekismuskaan eivät ole herättäneet minkäänlaista julkista keskustelua kirkon sisällä. Mistä sellainen oikein kertoo? – Kai se kertoo siitä, että kirjoja ei enää lueta. Eikö sellainen turhauta? – Tottakai se turhauttaa, ei sitä voi kieltää. Julkisen keskustelun puuttuminen kertoo varmasti jostakin muustakin kuin siitä, että kirjoja ei enää lueta samaan malliin kuin ennen. Jostakin, josta pitää jo huolestua. ✦

Köykkä lähtee ihan perusteista, joiden luulisi olevan itsestään selviä. Yksi olennaisimmista asioista on tervehtiminen, jonka ansiosta nuori huomaa tulleensa nähdyksi. Tervehtimisen ohella yhtä tärkeää on, että kun tervehditään, tervehditään nimeltä, ja rippikoululaisten nimet pitää muistaa vielä 15 vuoden kuluttua. Huono nimimuisti ei kelpaa syyksi muistamattomuuteen. Nimeltä muistaminen pitkänkin ajan kuluttua on osoitus siitä, ettei nuori ole seurakunnan työntekijälle yhdentekevä. – Olen ollut havaitsevinani, että huonoa nimimuistiaan valittelevat ovat niitä, joilla ei ole työhön liittyvää intohimoa. Nimet eivät jää mieleen jos ei ole kiinnostunut lähimmäisistään, Köykkä lataa. Rippikoulua ja nuorisotyötä ajatellen yksi iso ongelma on Köykän mukaan isoskoulutus. – Sivutuotteesta on tullut päätuote. Isoskoulutuksen pitäisi olla seuraus, mutta monessa seurakunnassa siitä on tullut sellainen, että nuoren seurakunnan elämä käsitetään isosena olemiseksi.

Keskustelun puute huolestuttavaa

Hannu Jukola

Katekismussilmien tasalta Luther kirjoitti Vähä katekismuksen kristinopin opettamisen apuvälineeksi kohta 500 vuotta sitten. Olisikohan päivityksen aika? Arto Köykän mielessä asia pyöri pitkään, ja lopputulos tuli painokoneesta tänä vuonna. – Kirjoitin sen nopeasti vähän samaan tyyliin kuin biisi pannaan purkkiin yhdellä otolla. Tavoittelin tällä rosoisuutta ja puheenomaisuutta Köykkä ei halua Nuorempi katekismus -kirjasellaan ohittaa alkuperäistä, ei sen koommin Vähää kuin Isoa Katekismustakaan, sillä molemmat ovat hänen mielestään kestäneet aikaa hyvin ja niillä on tänäkin päivänä paljon sanottavaa.

”

Rakkaus on sekä sielun että ruumiin juttu.

– Ei minua haittaa yhtään, vaikka minun kirjoittamani katekismus saisi jonkun tarttumaan Lutherin katekismuksiin. Kirjaileva pappi kirjoittaa nuorille kuin puhuisi heille vertaisenaan silmien tasalta. Kieli on juuri sellaista, jonka on helppo uskoa uppoavan nuoriin hyvin. Niin, ja miksei aikuisiinkin. Kuudetta käskyä (Älä tee huorin) Köykkä selittää näin: “Se kaikki siinä omassa ruumiissa voi myllertää niin, että unohtuu ottaa sielu mukaan. Ilman henkistä puolta seksi on koneellista toimintaa, sitä että otetaan toisen ihmisen ruumis ja masturboidaan sillä. Hetken käytetään toista ihmistä hyväksi ja sitten heitetään omille teilleen kuin tyhjäksi juotu maitopurkki. Rakkaus on sekä sielun että ruumiin juttu.”

SOSIAALINEN MEDIA AINOA MAHDOLLISUUS

Jasmin Mikkonen, Heli Harjanne, Tyyne Mäkeläinen ja Helli Mäkeläinen osallistuvat mielellään Harjun seurakunnan nuorisotoimintaan.

”Helposti lähestyttävä” Harjun seurakuntanuorilla on selkeä käsitys siitä, mil-

lainen hyvän nuorisotyöntekijän tulee olla. – Rento, mutta sellainen, joka osaa hoitaa asiat. Että ottaa huomioon kaikki, sanoo Heli Harjanne. – Ettei suosi ketään, sanoo Tyyne Mäkeläinen. – Auktoriteettia pitää olla, on Helli Mäkeläisen mielipide. Helli Mäkeläinen opiskelee parhaillaan nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi ja aikoo jatkaa opintojaan tarkoituksenaan valmistua kirkon nuoriso-ohjaajaksi.Millainen nuoriso-ohjaaja haluat olla?

– Helposti lähestyttävä, joka osaa asiansa ja josta kaikki tykkää. Harjun seurakunnan vs. nuoriso-ohjaaja Niina Marjamäki haluaa lisätä tähän luetteloon vielä yhden tärkeän asian: jatkuvat työntekijävaihdokset. Se on paha ongelma, sillä uutta työntekijää on vaikea lähestyä varsinkin, jos tietää, että hän saattaa lähteä pian pois. – Pysyvyys ja muuttumattomuus ovat nuorille hyvin tärkeitä asioita, Marjamäki sanoo.

Liian monessa seurakunnassa liian monet nuorten kanssa työtä tekevät ovat linnoittautuneet toimistoihinsa sen sijaan, että olisivat niiden luona, joiden elämää heidät on kutsuttu jakamaan. Nuoret ovat viettäneet aikaansa jo vuosia ostareiden aulojen ja parkkipaikkojen lisäksi sosiaalisessa mediassa, somessa. Se on uusi maailma, johon kirkko työntekijöineen on mennyt joko hitaasti, erittäin hitaasti tai ei vielä ollenkaan. Köykän mielestä tähän maailman astuminen on kirkon ainoa mahdollisuus. “Uusi sukupolvi arvioi sanomamme kuuluvan menneisyyteen, jos ilmaisumme ja kaikki esitystapamme ovat menneisyydestä. Entiseen maailmaan takertuminen johtaa ainakin protestanttisen kirkon tuhoon”, Köykkä kirjoittaa.

Silta 6/2014

Aleksander â&#x20AC;?Sashaâ&#x20AC;? Barkov junior antaa nimmarin Saana Kurulle.

Silta 6/2014

Parasta mahdollista tukea – Tärkeintä on, että on hauskaa. Jos menee liian totiseksi, kannattaa lopettaa. TEKSTI: Asta Kettunen KUVAT: Emil Bobyrev Hannu Jukola

ällaisen neuvon Florida Panthersien hyökkääjä Aleksander Barkov junior, 18, antaa nuoremmilleen. ”Sasha” pitää itseään rentona ja hauskana veikkona. – Olenko sitä sitten muitten mielestä... Olen rento tamperelainen, en oikein ota vakavasti ja nautin elämästäni. Aleksander hymyilee välillä ujosti, välillä ilkikurisesti. Ei hän kyllä mikään ylpistelijä ole. Tampereen kesäkaduillakin aina joku tuntee. Silloin hän jaksaa moikata tai vaihtaa muutaman ystävällisen sanan. – Onhan se ihan mukavaa, jos joku tunnistaa, mutta en pidä itseäni parempana ihmisenä. – Kun olin pieni, katselin kuuluisuuksia ylöspäin, ja isääni, joka pelasi. Nyt kun olen samassa asemassa, olen ihan se sama äijä kuin viisi vuotta sitten. Suku on kotoisin Novosibirskista, mutta asuu nykyään Moskovassa. Sasha kertoo käyneensä sukulaisissa nuorempana joka vuosi. – Nyt en ole käynyt vähään aikaan. – Kun menen kotiovesta ulos, olen suomalainen. Mutta kun tulen sisälle, olen venäläinen, koska kotona puhutaan venäjää. Vanhemmat muuttivat Suomeen vuonna 1994, ja juniori syntyi seuraavana vuonna. Isoveli Jura harrasti tennistä 20-vuotiaaksi, ja Sashakin pelasi 12-vuotiaaksi asti. Veri veti kuitenkin jääkiekon pariin. – Iskä ei sanonut, että ala pelata, mutta menin vähän niin kuin jalanjäljissä. Kävin katsomassa isän joka pelin, ja oli unelmani, että joskus pelaan itsekin.

Jääkiekkotreenit lisääntyivät koko ajan, joten tennis jäi sivuosaan. Aleksander kuitenkin vinkkaa, että niin kauan kunnes pääsee liigaan, on hyvä saada ylimääräistä treeniä toisestakin lajista. Mies sanoo saaneensa vanhemmiltaan parasta mahdollista tukea. – Pienestä asti on viety reeneihin ja pihajäille, ruuat ja pyykit on hoidettu, hän kiittelee. Nykyään Olga-äiti on mukana Floridassa tukemassa. – Äiti on seurannut kiekkoa niin pitkään, että ymmärtää pelistä: isä on pelannut yli 20 vuotta ja mä yli 10 vuotta. Äiti ja isä ovat auttaneet, mutta myös tuupannet eteenpäin. – Joskus peli on mennyt huonosti ja valmentaja mainitsee siitä. Mutta ei kannata jonkin huonon pelin takia murehtia: katseet vain tulevaan. – Kyllähän tukea tulee valmentajaltakin, mutta suurin osa on tehtävä itse.

Joukkuehenki on vahva tukija – Vaikka olisi tehty viisi maalia itse, harmittaa, jos on hävitty. Mutta sen unohtaa saman tien. Joskus pienenä harmitti monta päivää. – Vaikka olisit itse sitä mieltä, että et pelannut tarpeeksi hyvin, ei siitä sanota. Tärkeintä on tietää itse, mitä on kehitettävä. – Ja jos on hyvä peli, niin jokainen on hyvä. Kaikki pitävät yhtä ja kaikilla on samat tavoitteet. – Koskaan en ole ollut sellaisessa joukkueessa, jossa olisi moitittu toisia. Aina on ollut mukava tulla töihin, se on vähän kuin toinen perhe. Valmentajiaankin nuorukainen kehuu vilpittömästi, vaikka myöntää sen kuulostavan mainospuheelta. – On ollu mukava työskennellä heidän kanssaan. Ihan oikeesti.

– Valmentaja yrittää neuvoa, mutta pelin jälkeen kukaan ei enää muista, tehtiinkö niin kuin neuvottiin. Florida Pantherseihin etsitään parhaillaan uutta valmentajaa. Juniori arvioi, ettei oma isä ole ihan NHL-tasoa, mutta sopii työhönsä Venäjällä. Isä Aleksander Barkov senior valmentaa Venäjällä ja Jura tekee bisnestä Thaimaassa.

Lisää neuvoja nuoremmille Mitäs sitten, jos jääkiekkoura katkeaa? Sporttimerkonomin opinnothan jäivät kesken liigan kutsuessa. – En ole oikein miettinyt sitä. Jos loukkaantuisin tai muuta, niin olisi varmaan pakko mennä opiskelemaan. Jotain bisnekseen liittyvää varmaan. – Aion pitää hauskaa reeneissä ja peleissä. Tietysti pitää tehdä hommia kovasti, mutta ei sen tarvi olla kärsimystä. Se on ittestä kiinni, miten pelaat. – Parhaiten tietää joukkuetoverit ja itse, minkälainen pelaaja on. Millainen oppilas olit koulussa? – Keskiarvo oli yli 8. Mutta kun reenejä tuli paljon enemmän, ei ehtinyt tehdä läksyjä, ja kouluarvosana laski. Milloin pitää päättää, että jääkiekosta voi tulla ammatti? – Sitten kun tajuat sen, olitpa 12 tai 17 tai 20. Mitä jos menee pieleen? – Mahdollisimman pian pitää päästä näyttämään ittelle, että pystyy parempaan. Kenelle voi puhua, jos on paineita? – Vanhemmille ja valmentajalle. Ja nekin ehdottaa, mikä meni pieleen. Mutta jos on 82 peliä kaudessa, niin ei siinä ehdi yhtä peliä murehtia. Kymmenen minuuttia max, ja keskityn seuraavaan peliin. Henkistä valmentajaa Florida Pantherseilla ei ole, mutta Barkov uskoo sellaistakin tukea löytyvän, jos

Ortodoksisuus ei näy arjessa Barkovin perheenjäsenet ovat ortodokseja, mut-

ta se ei näy paljon perheen elämässä. – Yläasteella olen viimeksi opiskellut uskontoa, mutta ei siitä mitään sen ihmeellisempää jäänyt mieleen, Aleksander sanoo. – Äiti joskus käy täällä ortodoksisessa kirkossa. Kotimaa-yhtiöiden Jäsen 360˚-hanke jakaa suomalaiset neljään pääryhmään. Näistä irrallisten joukkoon kuuluu 1,6 miljoonaa täysi-ikäistä, jotka ovat etenkin alle 35-vuotiaita kaupunkilaisia. Heidän siteensä uskoon ja kirkkoon on löyhä, eikä kirkolla ole heille merkitystä. Uskonnollinen kasvatus kodeissa on vähentynyt.

Erityisesti nuoret miehet eivät anna eivätkä suunnittele antavansa mahdollisille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, todetaan puolestaan Kirkon tutkimuskeskuksen Haastettu kirkko -julkaisussa vuodelta 2012. Kun evankelis-luterilaisessa kirkossa tapahtuu jotain kielteistä, eroamispiikki näkyy myös ortodoksisessa kirkossa, kertoo kasvatusasiain koordinaattori Sirpa Okulov Suomen ortodoksisen kirkon Palvelukeskuksesta. Hän haastatteli tätä juttua varten ortodoksisen kirkon kirkon palvelukeskuksen rekisterinhoitajaa Harri Tajakkaa, joka kertoi eroamistrendin olevan samansuuntainen ev.lut. kirkon kanssa. Suurin yk-

sittäinen eroajaryhmä on nuoret miehet. Perusopetuksen 9.-luokkalaisille tehdyssä kahdessa kyselytutkimuksessa sivutaan myös kirkkoon sitoutumista. Valtakunnallinen kysely evankelis-luterilaisille, ortodoksisille ja ET-oppilaille osoitti ortodoksisten oppilaiden suhtautuvan myönteisesti omaan kirkkoonsa. Toinen kyselytutkimus tehtiin helsinkiläisille yhdeksäsluokkalaisille ortodokseille. Sen mukaan oppilaat arvostavat omaa kirkkoaan ja suhtautuivat myönteisesti uskonnonopetukseen.

Silta 6/2014

sitä kaipaa. Tapparassa henkinen valmentaja oli Niilo Konttinen. Mikä on tärkeää elämässä? – Hyvät ystävät, joiden kanssa voi viettää aikaa. Miksi sinua kutsutaan Sashaksi? – Venäjällä kaikkia Aleksandereita sanotaan Sashoiksi, niin se vain on. Jenkeissä tulee sukunimen mukaan muitakin lempinimiä: olen Barky tai Barkie.

Kesällä kavereiden kanssa Jääkiekko on iso osa elämää, kesälläkin. Tyttöystävä Josefiina Kähönen asuu Tampereella, ja täällä on myös paljon kavereita, joita voi nyt tapailla – treenien välissä tietenkin. Joka päivä on yksi tai kaksi harjoitusta Kaukajärvellä ja Nekalassa. Onneksi ne ovat aamulla, niin että jää vapaa-aikaakin. Viikossa tulee silti helposti yli 20 tuntia jäällä.

– Pelaan paljon videopelejä. Viime kesänä ostettiin toinen kämppä Ratinasta. Siellä saa katsoa teeveetä ja pelata pleikkaa rauhassa, ei äidin tarvitse sanoa mitään, nuori mies virnistää. – Tykkään kuunnella musiikkia. Lehdistä luen yleensä vain urheilujuttuja. Viimeksi luettu kirja taitaa olla ysiluokan äikänkirja. Vähän ennen syyskauden alkua on palattava takaisin Floridaan. Siellä asunto on pienessä Boca Ratonin kylässä osavaltion eteläosassa. Paikka ei juuri näytä siltä, että siellä pelattaisiin jääkiekkoa. Valtalajit ovat koripallo, baseball ja jenkkifutis. Eikö ole ikävä tyttöystävää? – Pakko sanoa, että on, kun nähdään muutaman kerran vuodessa. Ollaan tietysti yhteyksissä muuten, mutta ei se ole sama. ✦

”Ootsä haastanu tappeluihin?” Pikkujunnuja kokoontuu Kaukajärven jäähallin

pihaan. Kun tuttu kasvo lähestyy, nimikirjoitusvihkot heiluvat ja kamerat kaivetaan esiin. Mitä lapset kysyisivät idoliltaan? Tornadojen Pekka Paala haluaa tietää, milloin Aleksander aloitti jääkiekkouransa. Harjoitukset alkoivat nelivuotiaana, kuuluu vastaus. Nämä tenavat ovat aloittaneet harrastuksensa 4–7 -vuotiaina. Barkovia esittänytkin Pauli Paala aloittaa omat harjoituksensa syksyllä. Elviira Alstela menee Ilveksen tyttöjoukkueeseen, mutta sanoo silti aivan hyvin voivansa kannustaa myös Tapparaa. – Tykkäätkö pelata Amerikassa, kysyy Vihtori Paananen Tornadoista, ja saa myöntävän vastauksen.

Tapparan pikkujunnut Herttuoista (2004 syntyneet), Tornadoista (2007 syntyneet) ja Viipperistä (2006 syntyneet) tapasivat idolinsa mielellään Kaukajärven jäähallilla. Nimikirjoitusten lisäksi piti tietysti ottaa kuvia. Aleksander on kokenut ensimmäiset harkkansa viereisessä kaukalossa.

– Miten treenata kesällä, on puolestaan Nuutti Vatasen kysymys.

– Pitää löytää sellainen paikka, jossa voi laukoa levyltä, vastaa Barkov. – Montako maalia olet tehnyt, kysyy Lassi-veljeään kannustava Saana Kuru. Vastaus vähän riippuu: viime talvena 8, mutta kuka sen laskee, kuinka paljon kaikkiaan? Ehkä sata? Lassi Kurulta alkaakin sataa kysymyksiä: Tykkäätkö pelata NHL:ssä, kuinka monta pelaajaa joukkueessa on, ootsä haastanut tappeluihin... – En. – Kiitos, moro, tsemppiä! ✦

Venäjänkielisen Raamatun lukeminen kyllä sujuu, mutta sitä ei tule paljon availluksi.

Silta 6/2014

Diakoniasihteeri Katariina Mylläri otti meitsiensä Aleksanterin kirkon edessä.

Onko sinun kesämeitsiesi tykätyin? Osallistu #kesämeitsie-kampanjaamme Facebookissa! Nappaa älypuhelimella kuva itsestäsi tai kavereistasi jossain Tampereen seurakuntien paikassa. Ota meitsie vaikkapa konfirmaatiossa, leirillä, pihakirkossa, eväsretkellä kirkon puistoon, kesäkahvilassa tai häissä. Kuvaustilanne voi olla virallinen tai epävirallinen – kaikki käy. Lähetä kuvasi viestinä Tampereen seurakuntien Facebook-profiiliin yhteystietojen kera. Kerro kuvassa olevien nimet ja kuvaus-

paikka. Kuvia voi lähettää 25.7. asti. Viikon meitsiet julkaistaan perjantaisin heinäkuun ajan. Eniten tykkääjiä saanut kuva palkitaan ja kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan jotain kesäistä. Elisa af Hällström facebook.com/ tampereenseurakunnat Tsekkaa tämäkin: tiekirkot.fi/tiekirkkoselfie

Grafiikkaa ja Maalauksia Hoitokodissa Johanna Vilèn on tamperelainen kuvataiteilija. Hän tekee muun muassa yöaikaista rauhallista grafiikkaa kissoineen ja kuutamoineen sekä vahvemman värisiä maalauksia. Taiteen tarkoitus on herättää alitajuisia tunteita, tuoda mieleen ja elämään rauhallisuutta sekä kauniita ja onnellisia mielikuvia.

Raamattu edelleen maailman käännetyin Viime vuoden loppuun mennessä vähintään yksi kokonainen raamatunkirja oli käännetty 2 551 kielelle. Uusi tai Vanha testamentti oli käännetty 1 257 kielelle ja koko Raamattu 491 kielelle. Kielitilastoa pitää Yhtyneet Raamattuseurat. Viime vuoden marraskuussa julkaistiin ensimmäinen udmurtinkielinen Raamattu. Käännöstyö kesti yli kaksi vuosikymmentä. Udmurtinkielinen Raamattu on viides Venäjän vähemmistökielelle käännetty Raamattu. Apokryfikirjat julkaistaan myöhemmin.

elle Tilaa its si! k tai lahja

€ / vuosi

Tilaa Silta sähköpostilla tilaukset@siltalehti.fi tai verkossa osoitteessa www.siltalehti.fi Tilaus jatkuu kestotilauksena.

Vilènin näyttely Pirkanmaan Hoitokodissa on avoinna 3.8. saakka arkisin kello 10–13 ja kello 16–18 sekä viikonloppuisin kello 12–15. Taidemyynnistä viidennes menee Hoitokodin hyväksi. Lisätietoa: johannavilen.blogspot.fi

Aurinkoista ja Reilua kesää! Tampereella toimitaan reilumman maailman puolesta.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimen myötä kaupunki on sitoutunut kehittämään hankintojaan eettisemmiksi sekä kannustamaan kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yhteisöjä ja yrityksiä reiluihin valintoihin. Tutustu toimintaan osoitteessa www.reilutampere.fi. Käy myös vastaamassa tietovisaan, jonka palkintona arvomme Reilun kaupan herkkupaketin!

Minä vuonna Tampereesta tuli Reilun kaupan kaupunki? a) 2013 b) 2008 c) 2003

Mihin Reilu kauppa pyrkii?

a) Tekemään mahdollisimman

paljon voittoa kehitysmaiden viljelijöiden kustannuksella b) Parantamaan eurooppalaisten maataloustuotteiden myyntiä c) Vähentämään globaalia köyhyyttä ja parantamaan työoloja kehitysmaissa

NÄKÖALAPAIKKA ELÄMÄÄN

VIIKONLOPPUKURSSEINA 26.9.2014 – 30.4.2015, 5 OV (7,5 OP)

Koulutuksen tavoitteena on antaa välineitä ja menetelmiä itsetuntemukseen, ihmissuhteisiin, työelämään, stressinhallintaan ja olemassaolon merkityksen löytämiseen. Koulutus soveltuu erityisesti näitä välineitä työssään tarvitseville ja oman elämänsä muutosvaihetta eläville.

KOULUTUKSEN KESTO Lyhytkursseina, kerran kuussa (syys – marras, tammi – huhtikuu, yhteensä 7 kertaa) Pe 14.00-20.00, la 9.00-16.00, välitehtävät ja harjoitukset jaksojen välillä

Mitä seuraavista saa Reilun kaupan tuotteina? a) Banaani b) Porkkana c) Peruna Kuinka monta Reilun kaupan seurakuntaa on Tampereella? a) 8 b) 3 c) 11 Halutessaan vastaukset yhteystietoineen voi lähettää myös postikortilla 15.8.2014 mennessä osoitteeseen: Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikkö Reilun kaupan kaupunki -hanke PL 487, 33101 Tampere

Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Reilun kaupan kaupunki -hanke, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 26-27.9. Matka alkaa – rauhoitun 24-25.10. Millainen minä olen? – kohtaan itseäni 28-29.11. Suhteeni Jumalaan – kohtaan Jumalaa 23-24.1. Kuka minä olen? – syvemmälle itseen 20-21.2. Missä minä olen? – elämän sisäinen merkitys (vain tammikuun jaksoon osallistuneille) 20-21.3. Minä ja muut – suhteeni toiseen ihmiseen 17-18.4. Matka jatkuu – kurssin kokoava päätös (vain aiempiin osallistuneille) KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA PÄÄSYVAATIMUKSET Pääsyvaatimuksena on vähintään 18 vuoden ikä. Haku osoitteessa www.jko.fi tai tilaa hakulomake opistolta. OPISKELUKUSTANNUKSET • Koko koulutuksen hinta: 900 euroa • Osa kursseista on mahdollista opiskella yksittäisinä kursseina. Näiden hinta on 190 euroa/viikonloppu. KYSY LISÄTIETOJA • koulutuksesta vastaava opettaja, Riitta Komu: riitta.komu@jko.fi, p. 050 389 9643 • koulutussihteeri, Kirsi Haukimäki: kirsi.haukimaki@jko.fi, p. 044 752 2716 JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. (014) 3348 000, toimisto@jko.fi UUSIA URIA OSOITTEESSA: www.jko.fi

Silta 6/2014

Melontaliike ei ole koskaan vaatinut suurta ponnistelua, se on sujunut luontevasti alusta asti.

TEKSTI: Pirjo Silveri KUVAT: Rami Marjamäki

Veden varassa

Joskus voisi retkeillä läpi yön. Kokea illan hämärtymisen, auringon nousun ja aamun järvellä. Joku on melonut Pohjanlahdelta Turkuun, sellainenkin kiehtoisi. Riippuu tietysti ihmisen yksinolon taidosta.

unainen kajakki liukuu ääneti pitkin sinistä pintaa. Kaija Rinteellä on päässä ruskea lierihattu, jota hän retkillä aina käyttää. Kädet pyörittävät melaa, mutta vartalon isot lihakset tekevät varsinaisen työn. Liike on rytmikäs ja sulava. Teiskossa saa viettää jatkuvaa luomakunnan sunnuntaita. – Täällä sielu lepää, tämä maisema, tämä lahti, nämä kalliot ja käkkyräiset männyt. Veden vaihtuvat värit. Tuoksut. Äänet, jotka eivät tule moottoreista, vaan ovat puiden suhahtelua, kalojen molskintaa, lintujen laulua, laineiden liplatusta. Helsingissä työssä käyvä terveystaloustieteen asiantuntija Tampereelta viihtyy mökillä kaikkina vuodenaikoina. Siellä on mielenmaisema, ei epäilystäkään. – Näsijärvi on lumoava, paikoitellen syvä, rikkonainen rannoiltaan, karu ja kivikkoinen, ihan erilainen kuin Pyhäjärvi. Toiset tykkäävät pienistä salojärvistä, mutta minua kiehtoo se voima, mikä tulee esiin isolla järvellä tai merellä. – Saunarannassa aallot iskevät joskus veteen työntyvän kannaksen yli. Silloin järvelle ei ole asiaa. Peilityynenä kesäpäivänä on vaikea muistaa, miten Näsijärvi myrskyllä mylvii.

Ajatukset lentoon Melonta tekee hyvää sekä kropalle että mielelle. Kun kajakki lipuu hiljaa vedessä, ajatukset lähtevät helposti lentoon. – Se on eräänlaista sisäistä puhelua, ylös, alas ja sivulle. Kun jotakin asiaa pyörittää päässään, palasia loksahtelee kohdalleen. Ympäröivä luonto asettaa perspektiivin, horisontti asettuu oikeaan mittakaavaan. Vanha partiolainen kokeili melomista Tukholman saaristossa 70-luvulla. Kipinä syttyi, mutta aloittaminen pysyi pitkään haaveena. Kymmenen vuotta sitten Rinteet osuivat Puulavedellä paikalle, kun kaksi retkimelojaa rantautui. – Se näytti kivalle. Menin juttelemaan heidän kanssaan. Tuo ja myöhemmät keskustelut omien tuttavien kanssa antoivat tietoa lajista ja varusteista. Kaija Rinne osti kerralla kaksi merikelpoista kajakkia. – Aikamoisia tyrskyjä ne ovat jo kokeneet. Joskus matkaseurana on jompikumpi aikuisista pojista. – On upeaa keinua vaikka keskellä Koljonselkää, irti kaikesta. Jos on toisen kanssa liikkeellä, voi jutella tai olla juttelematta. Melon mielelläni yksin, mutta Näsinselän ylitän mieluiten kaverin kanssa. Se on kuitenkin niin iso allas, isompi kuin Airisto.

Silta 6/2014

Ensimmäisenä kesänä pelotti, kun vastaan tuli laiva. Hermoilin, kuinka otan vastaan isot aallot. Nyt keinun jo tottuneesti niiden mukana, Kaija Rinne sanoo.

Suomen kolmanneksi suurin kaupunki on kivenheiton päässä ja olemme kuin erämaassa. Jos katsoo asioita globaalisti ja miettii maapallon väestökehitystä, esimerkiksi melominen Näsijärvelle on varmasti elämys, josta seuraavat sukupolvet kilpailevat.

Veteen piirretty tulevaisuus

Monet tutkimustulokset ovat kiistatta osoittaneet, kuinka luonto hoitaa ihmistä. Se tarjoaa myös esteettisiä kokemuksia. Koko Rinteen perhe viihtyy Näsijärven tutussa maisemassa.

Joka elokuu Rinne retkeilee työkuvioista tutun ystävän kanssa. – Kerran tahkosimme päivän Paarlahtea, pohjoismaiden syvintä vuonoa. Kerran meloimme Teiskosta kaupunkiin, nousimme maihin Sara Hildénin taidemuseon rannassa. Henkilökunta katsoi vähän kummissaan näyttelyvieraita, joilla oli mela kainalossa. Viime elokuussa teimme ensimmäisen yön yli -reissun Länsi-Teiskoon. – Näsijärven autiutta olemme ihmetelleet, yleensä olemme ainoat melojat. Eikö tätä liikkumisen tapaa ole Tampereen seudulla oikein vielä omaksuttu? Mikä siinä eniten viehättää? – Se tunne, kuinka Näsijärvi kannattelee, olen ikään kuin sen sylissä. Pintaveden tuntumassa sulaudun melkein osaksi muuta luontoa. Yhtä aikaa aistii karuuden ja lempeyden, ison selän, pienen saaren. Kajakilla

pääsee lähelle rantaa ja esimerkiksi lintuja. – Kun vastaan tulee purjeveneitä, vilkutamme toisillemme. Kohtaamisissa on jännää yhteisöllisyyttä. Melontaretkillä pääsee kurkistamaan myös Tampereen historiaan. Näsijärvi oli tärkeä vesireitti; sitä pitkin kuljettiin, kun ei ollut teitä ja autoja. Kämmenniemen seudulla herrasväellä oli upeita huviloita. Niiden mahtavia laitureita on yhä hauska katsella ja samalla kuvitella entisajan elämää. – Ensin saapui palveluskunta laittamaan kesäkotia kuntoon, isäntäväki tuli vasta myöhemmin isolla veneellä.

Arkista luksusta Vesillä on varauduttava sään nopeaan muuttumiseen ja muihin yllätyksiin. Luonto osaa olla arvaamaton. – Näsijärvelle tyypillinen ristiaallokko on

Tampere on veden kaupunki, Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle syntynyt. Järviä yhdistävä Tammerkoski vesivoiman tuottajana oli pohja teollisuuskaupungiksi kehittymiselle. Vesi, H2O, on inhimillisen elämän lähde ja ylläpitäjä. Se puhdistaa, virvoittaa ja virkistää, niin konkreettisesti kuin vertauskuvallisestikin. Vanhan testamentin luomiskertomuksessa vesi on kaiken alkuelementti, se virtaa myös Uuden testamentin viimeisessä luvussa, Johanneksen ilmestyksessä. Kun uimari kelluu, hän saa heittäytyä rennoksi ja luottaa siihen, että vesi kannattelee. Jumalan perheväkeen kasteessa liitetty kristitty saa kellua kasteveden varassa koko elämänsä ja vielä kuolemankin hetkellä. Suomalainen kuluttaa puhdasta vettä keskimäärin 155 litraa päivässä; janon sammuttamiseen, ruuanlaittoon, peseytymiseen, vessan huuhteluun. Samaan aikaan yli miljardi ihmistä elää ilman puhdasta juomavettä. Mistä sitä saisi maapallon kasvavalle väestölle? Tämä on joillakin alueilla elämän ja kuoleman kysymys. Vesivarat eivät jakaudu oikeudenmukaisesti, eikä puhe vesisodasta ole leikkiä, vaan yhteenoton riski on realismia.

otettava huomioon, suunta ja vakaus täytyy meloessa säilyttää. Menopelin kaatumista Rinne on harjoitellut, eskimokäännöstä pitää vielä treenata. – On mielenkiintoinen tunne jäädä ylösalaisin kääntyneen kajakin alle. Sekin on hyvä kokeilla. Jos näin kävisi keskellä selkää, vedestä takaisin päälle nouseminen on kova työ. Kaija Rinne jaksaa kehua Tampereen ilmaista elämystarjontaa, joka on kaikkien ulottuvilla. – Meillä on Näsijärvi ja Pyhäjärvi, meillä on laajat Kaupin metsät samoiltavana. Liikun paljon myös Kaupissa, ja hämmästyttävän vähän siellä näkyy lapsiperheitä. Viettävätkö he pyhisin aikaansa kauppakeskuksissa? Soisin kyllä metsäretkeilyn suosion kasvavan. Auringon laskiessa Kaija Rinne, 60, ihailee tuttua Näsijärven mökkimaisemaa,

niemineen, lahtineen, saarineen. Tonttia reunustaa metsä, rannan kalliot ovat paikoitellen jyrkkiä. Naapureita ei ole näköpiirissä. Iän myötä luontosuhteesta on tullut yhä tärkeämpi. – Olen asunut Afrikassa ja matkustanut viidessä maanosassa. Kun mietin, mitä reissuilta on jäänyt päällimmäiseksi mieleen, aina se on jotenkin liittynyt luontoon. Australiassa Sidneyn oopperatalo jäi kakkoseksi sen rinnalla, mitä koin sukellusretkellä. Savannilta muistan termiittikeot ja sammakoiden yöllisen kurnutuksen. Suomalainen pitää kotimaan metsiä ja tuhansia järviä arkisina itsestäänselvyyksinä. – Me voimme vaikka uida alasti puhtaassa vedessä. Puoli promillea maailman ihmisistä voi tehdä näin. Monelle kansakunnalle moinen olisi ylellisyyttä, luksuksen luksusta. ✦

Silta 6/2014

Hyvä tyyppi

Pihla Ruokosen larppihahmon tehtäviin kuului harjoittelu miekalla.

Positiivisuus palkitsee

oolipeliriparilainen Pihla Ruokonen on tämän kuun Hyvä Tyyppi myönteisyytensä ansiosta. – Pulkkinen kertoi tästä ja kyllä se hieman hämmensi, kun sain kuulla noin vain yllätyksenä, Pihla Ruokonen kertoo. Tampereen ensimmäisen roolipeli-rippikoulun pappi Jari Pulkkinen uskoo, että valintaperusteisiin yhtyvät varmasti kaikki leiriläiset. – Me vetäjät tehtiin valinta ja isoset komppasivat. Pihla valittiin, koska hän on positiivinen, huomaavainen ja tsemppasi muita omalla esimerkillään, perustelee Pulkkinen.

Kesäkuun toisella viikolla pidetystä leiristä jäi paljon hyvää muisteltavaa. – Leirillä oli ihan mahtavaa, koska kaikki leiriläiset olivat mahtavia. Meillä oli jo heti alussa hyvä yhteishenki, eikä ketään jätetty ulkopuolelle, Ruokonen iloitsee. Hän larppasi muun muassa paimenpoikana. – Tein paimenen tehtäviä ja paimensin lampaita, joita ei tosin näkynyt, Ruokonen naurahtaa. Ryhmä pyrki saamaan suuren vallan pois johtoasemassa olevalta. – Kävin toisen heimon mailla katsomassa, mitä siellä tehtiin ja voiko heihin luottaa, tarkkailija kuvailee. Omassa elämässään hän on joutunut näkemään mo-

nenlaista tultuaan koulukiusatuksi ensimmäiseltä luokalta kahdeksannelle asti. Ruokonen on menossa ysiluokalle uuteen kouluun ja kehottaa jokaista kiusattua kertomaan asiasta luotettavalle aikuiselle. – Parhaiten kiusaamisen voi estää aikuinen. Tärkeintä on, että se saadaan loppumaan. – Kiusaaminen ei ole yhtään hyvä juttu. Se vahingoittaa todella paljon. Minua se satutti henkisesti. Toivon, ettei mua enää kiusata. – Lisäksi mietin, että voisin jatkaa isoseksi, Pihla Ruokonen kertoo. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVA: Hannu Jukola

Silta 6/2014

saarnavuoro

hartaudella

Synnintunto on katumusta ja synninpäästö toivoa. Tässä on mielestäni monikerroksisen Raamatun tämän hetken tärkein yhteiskunnallinen viesti ja ohje: uskalla myöntää, jos meni metsään, pyydä anteeksi, kokeile uudestaan paremmalla viisaudella. Tee se kaikissa suhteissa: kotona, töissä, julkisissa rooleissa, poliittisessa vaikuttamisessa. Tänä kesänä kirkot keräävät väkeä. On rippujuhlia ja häitä. Toivon, että syntien tunnustaminen ei saisi heitä tuntemaan tuomiota asioista, joita he eivät tunnista, ahdistusta ja vierautta kirkon sanomasta. Toivon oivalluksia ja sen seurauksena ihmisten välisiä merkittäviä ja armollisia kohtaamisia. Riitta Birck Yhteisökehittäjä ja tarinateatteriohjaaja Julius Mäkelä

Mikä voisi olla kirkon sanoman tärkein yhteiskunnallinen viesti juuri nyt? Tätä olen miettinyt monta monituista kertaa. Juuri kun olin tavoittamassa pohdintojeni ydintä, sain lukea samasta aiheesta blogikirjoituksen, mutta ihan toisesta tulokulmasta. Että käsitteet synti, syntinen ja synnintunnustus eivät aukea satunnaiselle kirkossakävijälle. Olen kipuillut itsekin saman kysymyksen äärellä, en jaksaisi kuulla olevani syntinen ja armoa vailla, enkä haluaisi lastenikaan kuulevan sitä, se kuulostaa tuomiolta. Mutta kun olen yrittänyt siirtyä noiden ensimmäisten tunteiden ja tulkintojen yli ja katsoa käsitteitä uudesta näkökulmasta, aukeaakin näistä vaikeista sanoista arkisempi armollinen kertomus: elämässä on vain niin, että aina ei osu maaliin. Sen sijaan, että laittaisit energiasi selittelyyn, salailuun tai toisten syyttämiseen, uskalla kertoa, että epäonnistuit, olit väärässä, et osannut ottaa kaikkea huomioon. Totea, miten kävi, kanna siitä vastuu ja pyydä anteeksi. Se tekee meidät vapaiksi kiertelyn raskaudesta ja antaa meille mahdollisuuden kasvaa ihmisenä. Älä jää makaamaan epäonnistumiseen tai syyllisyyteen. Nouse, aloita uudestaan alusta virheistäsi oppineina. Vie ympärillesi uskallusta erehtyä ja oppia. Jumala ei tarvitse katumustamme ja anteeksipyyntöämme, mutta me ihmiset tarvitsemme sitä. Armahdusta ja rohkaisua jatkaa.

Lukijalta Pirkko Jalovaaran palvelutehtävä ja sanoma eivät ole muuttuneet sitten 1980-luvun. Miksi muutama sana teki hänen vuosikymmeniä kestäneen työnsä mitättömäksi? Miksi viimeaikoina asioihin on tartuttu niin kärkkäästi? Median voimalla saadaan tuhottua paljon. Valitettavaa on, että papit lyövät kirkon ovat kiinni, koska kansa sanoo niin. Silloin kun kyse on rahasta, yritetään tehdä kirkosta liian liberaali ja hengellisyys ka-

Kirkkopuisto on autojen parkkipaikka Uusimmassa Silta-lehdessä oli juttu Aleksanterin kirkkopuiston hautamuistomerkkien kunnostamisesta. Tämä on hienoa. Mutta haluaisin herättää keskustelun siitä, että tänä päivänä se on säännönmukaisesti autojen parikkipaikkana. Kirkon luona on liikennemerkki, joka kertoo, että pysäköinti kielletty. Erikoisluvalla 2 paikkaa. Lisäksi 2 invalidipaikkaa. Toistuvasti 4-6 autoa on parkkeerattuna ilman erikoislupalappuja ja invapaikkoja käytetään varsin vapaasti. Nurmikot täynnä autoja. Touko-kesäkuun vaihteen viikonloppuja oli erityisen paljon autoja. Kulkijat eivät näyttäneet erityisen invalideilta.

toaa. Kirkko putsataan voimallisesta hengellisyydestä ja pyritään yhä lähemmäksi maallisuutta tekemällä kirkosta laitos. Hengellinen kenttä on kieltämättä sekava, mutta mikään ei ole muuttunut sitten Raamatun alkutekstien: toiset puhuvat puolesta, toiset vastaan. Ihmisten viivaus on tässäkin asiassa nostettu liian korkealle tasolle. Kunkin tulisi muistaa, että Pirkko Jalovaara ei paranna ketään, vaan Jumala on antanut hänelle sen armoituksen, että niin VOI tapahtua. Jalovaaran käsien alla moni ihmi-

nen on parantunut ja kohdannut henkilökohtaisen Jeesuksen ja Jumalan. Tärkeintä on saada pelastus kuin konkreettinen paraneminen. Tärkein tehtävämme on levittää Jumalan sanaan ja menestyä siinä. Lähes kaikki haluavat taivaaseen, mutta ei sinne ole oikoteitä. Ihmisen on kohdattava Jeesus henkilökohtaisesti. On seurakuntia, joissa ei anneta tilaa esirukouspalvelulle. Miksi? Maallikko Jorma Rämö

Nyt kysymys kuuluukin: jos katsotaan, että kyseessä on arvokas muistoalue, kuuluuko sinne myös autot? Eikö tämän päivän kirkossakävijä jaksa enää kävellä muutamaa metriä, vaan täytyy päästä autolla ovelle. Pian varmaankin tehdään drive-in -kirkot. Nurmikoita on turha tehdä, kun autoilla ne ajetaan kuitenkin kuravelliksi. Onko kaksi lupapaikkaa laajeneva ja suuria joukkoja ruokkiva käsite, kuten kaksi kalaa ja viisi leipää. Eikä sitä lappua tarvita kuin maininta vain liikennemerkin alla? Te, jotka sinne toistuvasti parkkeeraatte, ettehän ole kuntoilijoita, jotka sitten kertovat kunnon kohotuksessa ja salilla ja lenkeillä käynneistä? Varsin ristiriistaista toimintaa, kun kirkon työntekijät ja kirkossa kävijät eivät noudata kirkon ympärillä olevia liikennemerkkejä ja

hautausmaarauhaa. Kunnioittaisitte muistolehtoa, jos sitä kunnostetaankin. Tai sitten olisi hyvä luopua ko. rahantuhlauksesta, jossa se samalla jätetään autojen parkkipaikaksi.

Jukka Lehto seurakuntapastori Eteläinen seurakunta, Härmälä

Jumalan armoon mittaamaton Mistä tekstistä saarnaat? Päivän aiheena on ”kadonnut ja jälleen löytynyt”, saarnateksti on Jeesuksen tuttu kertomus tuhlaajapojasta (Luuk. 15:11–32). Mikä on saarnasi näkökulma? Viime aikoina on muun muassa Aamulehden keskusteluosiossa pohdittu paljon uskonnon roolia yhteiskunnassa. Eräässä kannanotossa rinnastettiin niin sanottu luonnontieteellinen totuus ja Raamatun kertomukset. Kirjoittaja ehkä huomaamattaan ilmaisi olevansa valistusajan rationalismin totuuskäsityksen vanki. Olennaista on huomata, miten esimerkiksi Jeesus opetti. Hän ei ”vääntänyt rautalangasta” totuusmallia, vaan kertoi tarinan. Tarinahan sinänsä ei ole totta, mutta opettaessaan ihmissuhteista tai ihmisen ja Jumalan suhteesta tarina on enemmän totta kuin luonnontieteellinen totuus. Luukkaan evankeliumin mukaista tuhlaajapoikaa on tuskin koskaan ollut olemassa, mutta aika moni meistä voi samaistua kertomuksen poikaan ja siten oivaltaa jotain hyvin merkittävää Jumalan luonteesta, armollisuudesta.

”

Ehkä on syytä erottaa toisistaan vertauskuvallinen ja rationaalinen totuus.

Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Tässä tekstissä ongelmallinen on pojan vanhemman veljen rooli. Toimivassa jumalasuhteessa elänyt ei ehkä aina näe suurta armoa. Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi? Aina on mahdollisuus aloittaa alusta.

Lue Hans Cederqvistin kommentit aiheesta osoitteesta siltalehti.fi.

Onneksi minä jaksan vielä kävellä

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Mitä siitä opit? Viimeksi luin kustantajan asiakaslahjana saamani J.K. Rowlingin ”hömppäromaanin” Paikka vapaana. Rowling tunnetaan paremmin Harry Potterista. Kirja kertoo pienestä englantilaiskylästä. Tarinan alussa yksi hyvin pidetty kaupunginvaltuuston jäsen kuolee äkillisesti. Kuolema saa kylässä aikaan melkoisen mylläkän. Ihmisten todellinen luonne paljastuu. Kirja oli riemukas lukukokemus ja hieno tarina elämän kulisseista ja ennakkoluuloista. Mitä harrastat ja mikä harrastuksessasi sinua viehättää?

Kiitos Kammarille Kammarin 25 vuotiskonsertti oli ihana. Koulussa jo opetettiin, että loppumusiikki ei ole ulosmarssia varten. Ehkä ei vieläkään. Vuosimallia 47

Viime viikot olen harrastanut muuton jälkeistä tavaroiden paikoilleen asettelua. Normaaleja harrastuksia ovat kalastus, moottoripyöräily ja valokuvaus. Vaimon kanssa harrastamme yhdessä perinteisiä lavatansseja. Kalastuksessa varmaan tärkeintä on täydellinen rauhoittuminen luonnon keskellä. Seuraavana vapaapäivänä todennäköisesti jatkan muuton loppuselvittelyä. Kun kyllästyn siihen, työnnän paatin vesille tai käynnistän moottoripyörän. Jukka Lehto saarnaa 6.7. kello 10 Härmälän kirkossa.

Hannu Jukola

Synnistä ja sen tunnustamisesta

Jalovaara Jumalan armosta

Silta 6/2014

Hannu Jukola

tiesitkö

Maria Koivisto toimii kesän kappelikanttorina Kalevankankaan kappelissa. Hän kehuu työpaikkansa ympäristön ja kappelien kauneutta sekä kappelin akustiikkaa. Pienessä kappelissa pidetään 10–15 hautajaiset viikossa.

le kappelikanttorin kesätyön mieluisin osa. Hän kokee voivansa lohduttaa surevia musiikin välityksellä. – Vaikka ihmiset surevat, silti siinä tapahtuu hyviä kohtaamisia heidän kanssaan. Hautajaiset ovat tärkeä hetki ihmisten elämässä, Koivisto sanoo. Musiikki luo tunnelmaa ja voi herättää tunteita. Tuttu musiikki tuo mieleen muistoja ja lohduttaa sekä antaa toivoa surun keskelle. – Hengellisen työn tekijänä soitan myös Jumalan kunniaksi, en pelkästään esitä tiettyä sävellystä. Virrethän ovat rukousta, Koivisto kuvailee työtään. – Omaan asenteeseeni ei vaikuta se, onko saattoväkeä yksi vai sata. Vaikka ei tulisi yhtään saattajaa, tilaisuudet ovat silti samanlaisia. – Tällaiset hautajaiset ovat arvokkaita ja pysähdyttäviä. Elämän katoavaisuus on läsnä. Silloin herää ajatuksia siitä, kuinka joku voi jäädä niin yksinäiseksi. Samalla tunnen onnellisuutta siitä, että oma perhe on ympärillä vielä. Siitä pitää muistaa kiittää, Koivisto pohtii. Koivisto opiskeli Tampereen konservatoriossa ja sai kanttorin pätevyyden vuonna 2002. Sen jälkeen hän jatkoi musiikkiopintoja. Hän on toiminut Tampereella kanttorina seitsemän vuoden ajan. Nyt tämä neljän lapsen äiti opiskelee sairaanhoitajaksi ja valmistuu vuoden päästä. Kesätyössään hän palaa kanttoriksi.

Panu Raipia Kirjoittaja on tamperelainen teatterintekijä, Tampereen Komediateatterin johtaja, aviomies ja isä, joka harrastaa liikuntaa.

Ihanaa, kun ärsyttää

Musiikki lohduttaa surevia Hautajaiset ovat Maria Koivistol-

kolumni

Kanttori auttaa musiikin valinnassa Hautajaismusiikkia ehdottavat usein omaiset, ja jotkut heistä antavat selkeän toiveen. Jos omaisilla ei ole toiveita, kanttori esittelee sävellyksiä ja soittaa niitä valinnan tueksi. Hautajaiset ovat jumalanpalvelus, mikä pitää ottaa huomioon musiikin valinnassa. Jos omaisten toive ei ole tilaisuuden luonteeseen sopiva, kanttori ohjaa keskustelua niin, että vainajan mielimusiikkia voidaan soittaa muistotilaisuudessa. Suosituimpiin sävellyksiin hautajaisissa kuuluvat Albinonin Adagio ja Bachin Air. Tuttuja virsiä toivotaan. Kesällä lauletaan usein Jo joutui armas aika ja joulun aikaan Maa on niin kaunis. Jos vainaja ei kuulu kirkkoon eikä

kappelissa ole pappia eikä kanttoria, omaisten pitää sopia musiikista erikseen. Kun Koivisto saa itse päättää, hän valitsee jotain muuta kuin suosituimpia sävellyksiä, esimerkiksi Bachin urkumusiikkia. – Kanttorin työssä parasta on musiikki ja ihmisten kohtaaminen. Jos omaiset haluavat keskustella kanssani hautajaismusiikista, kuulen mielenkiintoisia elämäntarinoita vainajista. Hoitotyössäkin hän kohtaa kuolevia potilaita, eikä pelkää kuolemaa. – Koen kuoleman luonnolliseksi osaksi elämää. Kuitenkin, jos vainaja on lapsi tai nuori, samastun omaisten suruun. Jään joskus pohtimaan asioita hautajaisten jälkeen, Koivisto vakavoituu. Pirjo Lääperi

Pari sataa kesätyöläistä Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä palkkasi kesätöihin tänä vuonna noin 200 henkilöä. Kesätyöntekijät toimivat • kausityöntekijöinä hautausmailla • leirien apuohjaajina ja kesäkerhojen ohjaajina nuorisotyössä • isäntinä ja apuisäntinä leirikeskuksissa • vanhusten asiointi- ja ulkoiluapuna Mummon Kammarissa • kirkon esittelijöinä, vahtimestareina ja siivoojina kiinteistöpalveluissa • Lasten katedraalin kesäsoittajina varhaiskasvatuksessa Lisäksi töissä on kaksi kesäkanttoria, 12 kesäteologia sekä nuorisotyön kuusi kesätyöntekijää.

Silta siltalehti.fi 1. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: vs. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi

Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p. 020 754 2267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), • Seuraavat lehdet ilmestyvät: 6.8., aineisto 21.7. mennessä, 3.9. aineisto 18.8. mennessä

Kamala aamu. Aurinko paistaa. Mikään ei ota päähän. Että voi olla raivostuttavaa. Meneekö nyt hyvä päivä ihan hukkaan? Mistä voisi kitistä? Nato-jäsenyydestä, rantatunnelista, verotuksesta – mikään ei oikein saa koneita käyntiin. Pitää keksiä jotain uutta. Mihinkään ei voi enää luottaa. Vanhat marinan aiheuttajat ovat muuttuneet neutraaleiksi, viisari ei värähdä yhdenkään kohdalla. On aamuja, jolloin pitää kiristää ruuvia, nostaa panoksia. Miten olisi armeija, uskonto tai maahanmuutto? Ei, ei mitään. Vaikutus on suorastaan lamaannuttava. En syty mistään. Ärsyyntymiskynnykseni on tavoittamattomissa. Sitä ei tänään helposti ylitetä. Vihaviisari lepää aneemisena poterossaan. Kun ei ärsytä niin ei ärsytä. Enkö tosiaan enää ahdistu mistään? Pelottavaa. Menen kauppaan. Pitää ostaa aamiaistarvikkeita. Se vähän ärsyttää. Kuka on keksinyt, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Että pitää olla ikäviä ihmisiä. Miksei yöpala voi olla tärkein, tai välipala? Koska joku muka pätevä tutkija on näin päätellyt, niin sitten joudun minäkin syömään aamulla.

”

Kuka on keksinyt, että aamiainen on päivän tärkein ateria? Että pitää olla ikäviä ihmisiä.

Vähitellen tuntuu päivä lähtevän käyntiin. Kyllä tämä tästä, kunhan ensin vähän lämmittelen. Iltapäivään mennessä ketuttaa varmasti jo niin paljon, että viimein illalla pääsen painamaan pääni pahoin mielin tyynyyn. Miksi täällä ei ole Alpenia? Jo on peliä! Missä on kauppias? Vaadin selitystä, miksi lähikaupastani ei löydy edes Alpenia? Kaiken maailman terveysruokia, jotka yököttävät vitamiineineen, tuupataan hyllyt täyteen, mutta Alpenia ei missään! Sitä paitsi kysyn vaan, että mikä on tämä kauppiaitten vimma tahallaan piilottaa juuri ne tuotteet, joita minä etsin. Nyt sitten on tyydyttävä puuroon. Ärsyttää. Näin ne päivät etenevät! Aina jokin ärsyttää. Ja parasta on, kun löytää toisen samanhenkisen. Silloin vasta sapettaakin, kun kavereiden kanssa yhdessä hurmioidutaan niin, että ei enää edes muisteta että mistä. Tärkeintä on se, että ärsyttää ja lujaa. Onneksi meitä on paljon, vaikka sekin ärsyttää. Ja meikäläiset muuten ei sitten asioiden muuttamiseksi tee mitään, kun vähän ärsyttää! Se on varma! Eniten ärsyttää kaikki!

Lue kirjoittajan esittely ja kommentoi kolumnia osoitteessa: www.siltalehti.fi/blogi.

Silta 6/2014

Ammattilaiset palvelevat

■

Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! K

Lordos-selkälauta 95 €

A U

Tutustu valikoimaan www.pipliakauppa.fi

Tilaa www.lordos.fi tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere

■

Hyvinvointi

Jalkahoito kotikäyntinä

50€

(Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja

Hymnejä vai hymiöitä?

Satu laurell p. 050 558 0232

Kirpputori Hakametsän Jäähallin

JÄTTIKIRPPIS

Tule myymään uutta tai vanhaa. Varaa kaksi pöytää hintaan 29 €. Yksi pöytä maksaa 19 €. Tervetuloa myymään tai tekemään huippuostoksia joka sunnuntai klo 10-15!

Puhummeko kirkossa vanhojen vai nuorten kieltä? Tule luottamushenkilöksi ja tee kirkosta näköisesi.

www.jaahallinkirppis.fi 0400 698 539

Kesätyyli

KOTI KAUNIIKSI

Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella

Nepalska Värikkäitä vaatteita kesän rientoihin!

Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere 040

739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe

Laukontori 4 Ma-Pe 10-18 La 10-15 Asetu ehdolle 15.9.2014 mennessä.

Kuolinpesät

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi – palveleva perheyrityksemme

OSTAMME

PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12 p. (03) 255 4102 p. (03) 253 1720

Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) 212 2137

Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.

www.tampereenhautauspalvelu.fi

Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa.

Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti

Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331

Muutto- ja kuolinpesien irtaimistot.

Seurakuntavaalit 2014 Arvoisa ehdokas. Huolehdi hyvissä ajoin näkyvyydestäsi Silta-lehdessä. Suunnittelemme kampanjat ja mainontanne ulkoasut. Ota yhteys, lähetämme Seurakuntavaalit 2014 Ilmoittajan oppaan Lisätietoja Mervi Juutilainen, 044 5205560 Tuija Lautiainen, 044 5322300 silta@medialiike.fi mervi.juutilainen@medialiike.fi

Siivoamme kohteen myyntikuntoon. Ilmainen arviointi.

Puh. 040 582 4637

WWW.OSTANKUOLINPESAT.FI

Kirjakauppoja

.ULVWLOOLQHQ NLUMDNDXSSD

Tamperelainen seurakuntalehti

2014

6XROD MD 9DONHXV

3XXWDUKDNDWX DYRLQQD PD SH SXK ZZZ VXRODMDYDONHXV IL

Silta 6/2014

Koko perheen kuoro Lapset ja heidän vanhempansa voivat kuoroilla yhdessä Tampereen seurakuntien Uuden Verson yhteisössä.

Kesäkuun Varikko-messussa liihoteltiin.

– Täällä voi kasvaa turvallisissa puitteis-

sa, tutustua ja kokea yhteyttä, kertoo kuoron emoksi tunnustautuva Sirje Perendi. – Puhumme tyttöjen kanssa Raamatusta, ystävyydestä ja lauluista, hän jatkaa. Vanhemmat ja sisarukset mukaan lukien jäseniä on kolmekymmentä. Yhdeksästä laulajasta nuorin on viisivuotias. – Tytöt ovat parhaimmillaan harjoitusten alussa. Koskaan emme pääse aloittamaan tasan kahdelta, Perendi paljastaa. Vaikutteet maailmalta

Kuoro käynnistettiin vapaaehtoisvoimin, kun Perendi keräsi ystäviensä Salla Saarelan ja Jenni Ollilan kanssa omat lapset pieneksi tyttökuoroksi. He halusivat perustaa King’s Kids -tyylisen kuoron, jossa lapsi voi löytää sukupolvien, seurakuntien ja kansojen välisen yhteyden. – Teemme tätä amatöörijoukoin, mutta rima on korkealla, vaadimme tasokasta esiintymistä. Tytöt ovat onnistuneet erinomaisesti, Perendi kiittää. Viime syksynä kuorosta tuli Uuden Verson talli, hengellinen pienyhteisö, parinkymmenen tallin joukkoon. Perusarvot ovat yhteys, kasvu ja missio. – Ajattelemme tallin vision mukaan ylös, ulos ja sisään. Ylös on Jumala-suhde, lasten opetus, laulaminen. Ulos sisältää vierailun seurakunnan ulkopuolelle, sisään yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen. Koko kylä kasvattaa tätä katrasta, kuvailee Perenadi. – Likat ovat oppineet hurjasti uutta ja saaneet varmuutta. He puhaltavat yhteen hiileen ja auttavat toisiaan, hän kehaisee. Kuorolaisista toivotaan aktiivisia toimijoita seurakuntaan. – Olemme siinä jo onnistuneetkin. Tytöt ovat messussa kuin kotonaan ja tuntevat seurakuntalaisia. Tytöillä on oma tärkeä, pieni yhteisönsä, sanoo Perendi. – Rakennamme siltoja seurakuntalaisiin, kun joku tulee vaikkapa opettamaan meille tanssia. Laulaminen on ihanaa

11-vuotias Venla Salminen ja 9-vuotias Fanni Salminen Ylöjärveltä ovat innoissaan ennen messua. Suklaakeksit jäävät syömättä, kun he kertovat kuorostaan.

Täällä on mukavaa ja hyvä yhteishenki.

– Ja meillä on täällä kaverit, Venla Salminen muistuttaa. Tytöt muistelevat hymyillen kuoron esiintymis- ja kylpylämatkaa Turkuun. – Ollaan oltu kaikkeen tosi tyytyväisiä, he päättävät. Kuoro virittää moneen

– Täällä on mukavaa ja hyvä yhteishenki, kiteyttää Fanni Salminen. Molemmat laulavat alttoa ja pian alkavassa messussa soolon. – On ihanaa päästä esiintymään hyvän bändin kanssa, eikä laulaa vain Singstaria kotona. Ja meillä on hyvä opettaja, sanoo Fanni Salminen.

Erityisesti reissuissa kuorovanhempien apu on kultaa. Petri Salminen kertoo ottavansa vastuuta oheistoiminnasta ja lippujen ja paikkojen varaamisesta. – Olen joka paikan höylänä, Petri Salminen hymyilee. Salmisten perhe on osallistunut muutaman vuoden ajan Uuden Verson toimintaan. – Oli luontevaa tulla kuoroon. Täällä on

lasten kavereita ja muita saman ikäisiä lapsia, isä sanoo. – Kuorossa tytöt oppivat ryhmässä olemista. Koetan tsempata, että he kokevat sen mielekkäänä. Kuorossa ei sooloilla, Salminen kertoo. Yleensä kuoroväki tapaa Pispalassa, joskus on sushi-iltoja tai grillausta. – Olemme aktiivinen yhteisö, sanoo Perendi. – Käymme varikkolaisten kanssa kerran viikossa pelaamassa futista, Salminen mainitsee. Kesällä tytöillä on pyjamajuhlat ja syksyllä Kansanlähetyksen lastenleiri. Tulossa on myös esiintyminen Perendin kuopuksen kastejuhlassa. ✦ Elisa af Hällström

Lastenkuoro on Uuden Verson talli Viime syksynä aloittanut Lastenkuoro

harjoittelee joka toinen sunnuntai Pispalan kirkossa ja vanhemmatkin ovat tervetulleita. Kuoroharjoitukset jatkuvat elokuussa. Laulamisen lisäksi leikitään, tanssitaan ja saadaan hengellistä opetusta. Lopuksi syö-

dään eväitä ja osallistutaan Varikko-messuun. Lastenkuoro laulaa englanniksi ja suomeksi ja käy esiintymässä muissa seurakunnissa sekä vanhainkodeissa. Vastikään se oli mukana Tampereen seurakuntien kansain-

välisessä messussa. Esiintymisiä varten opetellaan koreografioitakin. – Yritän aina keksiä tytöille jotakin uutta ja jännittävää, kertoo kuoroa vetävä Sirje Perendi. www.uusiverso.fi

Janne Ruotsalainen

Hengellistä elämää voi elää eri tavoin, kuten musiikin kautta, pohtii Petri Salminen vierellään tyttäret Venla ja Fanni.

Silta 6/2014

Drive in 50-luvun tyyliin Konsertin järjestää Sons Of Abraham MCC yhteistyössä Särkänniemen ja Tampereen ev.lut. seurakuntien kanssa. Siihen on vapaa pääsy. Aronilla eli Juha Leppäsellä keikka piisaa kesällä mukavasti ympäri Suomen. Konsertit ovat keskenään hyvin erilaisia, hän kertoo. Hän esiintyy muun muassa Kotkan meripäivillä Kotkan kirkossa 25. heinäkuuta. – Lisäksi kesään kuuluu urheilua, uimista, moottoripyöräilyä ja Cadillacilla cruisailua.

Muitakin mukana

Hannu Jukola

Tamperelainen Reijo Ylimys on muun muassa pappi, kirjailija, filosofi ja terapeutti.

Syntisen hyvät pastillit Valkoiset piparmintun makuiset pastillit ovat perinteinen kesäherkku körttien tapahtumissa. Pastillien sanotaan sulavan suussa juuri sopivan mittaisen puheen ajan. Körttipastillit ovat olleet innostajana pastori Reijo Ylimyksen tuoreelle kirjalle Pastillin mitalla. Elämänmakuinen kirja tutkii ihmiselon kysymyksiä, kristinuskon perusasioita ja Raamatun sanomaa. Lyhyet tekstit ovat mittaansa syvempiä ja tarjoavat lukijalle pienen retriitin arjen keskellä. Reijo Ylimys on tehnyt työtä oppilaitoksissa, seurakunnissa, vankiloissa, mielisairaaloissa, siltojen alla, prostituution ja huumeiden maailmassa. Ylimys ei pullistele oppineisuudellaan vaan asettuu kirjoituksissaan lukijan viereen. Ennen kaikkea hän on ihminen, jonka persoonallinen tyyli ja huumori pitävät lukijastaan hyvin kiinni. ”Yhtenä elämäsi päivänä, sinä kuolet. Muina elämäsi päivinä et. Loistava suhde päivillä. Eläköön elämä. Ja me, jot-

ka elämme, eläkäämme täysillä. Meidän asiamme on elää, rakentaa tämänpuoleisia koteja.” Ylimys kertoo kirjoittamisen lähtökohdistaan näin: – Jumalan vastaus Moosekselle, ’Minä olen se joka olen’, on ikiaikaista pähkäiltävää. – Apuun Kristuksen ristin viime sanat: ’Se on täytetty’. Se on siinä, pelastus. Mitään lisäämättä. – Hänen ihmisiksi olemisen, tämänpuoleisuuden vaelluksen, ohjeensa: ’Menkää ja tutkikaa, mitä tämä tarkoittaa. Armahtavaisuutta minä tahdon’. – Ja vielä kirkkaana mielessä: Hänessä me elämme, olemme ja liikumme eli ensimmäisten ristittyjen uskontunnustus: Jeesus Kristus on Herra. Se riitti heille, riittää meillekin. Teos on saatavilla Körttikaupasta (www2.h-y.fi/kauppa) 20 eurolla. Lisää: siltalehti.fi

Sastamala Gregoriana blogataan Vanhan musiikin päivät on päässyt osaksi Must Love Festivals -kampanjaa, jossa 14 blogistia arvioi reaaliajassa tekstein, valokuvin ja videoin yli 40 eurooppalaista tapahtumaa. Kaikki julkaisut kootaan myöhemmin e-kirjaksi. Suomesta ovat mukana myös Tampereen Teatterikesä, Helsingin Juhlaviikkojen Taiteiden Yö, Kuhmon Kamarimusiikki, Sodankylän Elokuvajuhlat sekä Mäntästä musiikkijuhlat ja kuvataideviikot. – Uusiin yleisöihin ja festivaalien ja alueiden välille syntyy kontakteja, uskoo Sastamala Gregorianan toiminnanjohtaja Johannes Rantanen. Sastamalan elämyksistä pääsee osalliseksi Dylan Lowen kautta The Travelling Editor -sivustolla.

Peeter Paasmäe

Myös Mummon Kammari on mukana Teatterikesän Tapahtumien Yössä. Mummarilaiset voi bongata Suomalaisesta Kirjakaupasta, osoitteesta Hämeenkatu 18. Tapahtumien Yönä järjestetään myös Tuomasmessu Aleksanterin kirkossa kello 19. Lisätietoa Tuomasmessuista: tampereentuomasmessu.fi Asta Kettunen

Hannu Jukola

Särkänniemen parkkipaikalla järjestetään Tapahtumien Yönä Drive in -konsertti 1950-luvun tyyliin. – Sinne on mahdollista saapua autoilla, moottoripyörillä tai millä kulkupelillä tahansa, kertoo Tampereen seurakuntien nuorisotyönohjaaja Ari ”Sande” Santaharju. 7. elokuuta kello 21 alkavan Wonderful Landin ja Aronin yhteiskonsertti on myös eräänlainen aikamatka. – Wonderful Landin myötä kuullaan rautalankamusiikkia sen ajan henkeen esitettynä sekä Elviksen musiikkia Aronin tulkitsemana. Eikä siinä kaikki, sillä paikalla tunnelmaa nostamassa on myös Abraham Ladies, Sande hehkuttaa. – Konserttia voi oman mielensä mukaan kuunnella autossa tai auton ulkopuolella, ihan miten kukin vain haluaa. Parkkipaikalla on myös Särkänniemen huvipuiston kioski, joista on mahdollista ostaa purtavaa ja juotavaa.

Anneliina Koskinen laulaa ja soittaa goottiharppua sunnuntain illalliskonsertissa. Esityspaikkana on Pyhän Marian kirkon kupeessa olevan pappilan sali.

Helmiä Euroopasta Tämänkesäinen Sastamala Gregoriana tuo kuulolle eritoten italialaisen musiikin. – Italia ja sen musiikki kiinnostaa selvästi suomalaisia, kertoo Rantanen. 19.–26.7. järjestettävä tapahtuma käynnistyy lastenesityksellä Sastamalan Pukstaavin puistossa jo 17.7. kello 17. Esitys perustuu Heinrich Hoffmannin teokseen Prinss’ Grünewald ja Helmikki ja rakas aasi Lemmikki. – Sastamalan oma renessanssimies Veli-Pekka Bäckman ehdotti kirjaa ja sävelsi siihen musiikin, Rantanen iloitsee.

Ylimielinen kuninkaanperhe on viedä koko valtakunnan perikatoon. Onneksi pelastajaksi ilmaantuu aasi, jolla on taikavoimia. Trio Marrarsmaakarit musisoi sadun luutulla sekä bandoneonilla. Kirkkokonsertit alkavat 19. heinäkuuta, jolloin sopraano Evelyn Tubb juhlii syntymäpäiväänsä laulamalla William Hayesia. Elisa af Hällström

Lisää: sastamalagregoriana.fi

20 Silta 6/2014 Liisa Valonen

On aina yhtä kiihkeää ja kihelmöivää kuulla uusi sävellys ja sen tulkinta, sanoo Aulikki Oksanen (vas.). Helise, taivas! -esityksessä hän ja Vuokko Hovatta tulkitsevat kolmen säveltäjän teoksia.

Helise, taivas!

elise, taivas! on nimenä runo-laulukonsertilla, joka esittelee pitkän uran tehneen kirjailija-runoilija Aulikki Oksasen tuotantoa. Esitys nähdään Tampereen Teatterikesässä 6. elokuuta. – Illan teemoja ovat rakkaus, aika ja maailma, äidit, myytit, metsät ja villieläimet, Oksanen kertoo. Taiteilija itse nähdään lavalla yhdessä Vuokko Hovatan kanssa. Sävellyksistä vastaavat Kaj Chydenius, Kerkko Koskinen ja Tuure Kilpeläinen. Säestäjänä esityksessä toimii Zarkus Poussa. – Vuokko laulaa ja minä lausun, ja Zarkus säestää vuoroin meitä molempia. Meillä on ääniä, sointuja ja ajatuksia. Mutta sitä helinää niistä syntyy vasta, kun yleisö itsekin helisee, Oksanen kuvailee.

Hovatan kanssa Oksanen on tehnyt monenlaista yhteistyötä jo lähes vuosikymmenen verran. – Zarkus Poussa on taas lahjakas muusikko, laulaja ja säveltäjä. Aulikki Oksaselle tämä vuosi on pitkän uran yksi merkkipaalu. Hänen valitut runonsa vuosilta 1964–2014 ilmestyvät Helise, taivas! -nimisenä kokoelmana Siltalan kustantamana. – Runojen valitseminen oli paljon vaikeampaa kuin olin kuvitellut. Jouduin pohtimaan runojani myös suhteessa aikojen muutoksiin. Kirjailija-runoilija mainitsee esimerkkinä vuonna 1966 kirjoittamansa runosarjan hevospäisestä ihmisestä. Se joutui kadulla hevosvainon kohteeksi ja surmattiin vain siksi, että oli erilainen.

– Vaikka nyt ehkä ollaan suvaitsevampia kuin puoli vuosisataa sitten, ihmisissä ilmenee edelleen samaa vihaa ja suvaitsemattomuutta. Siksi ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen on niin tärkeää. Vesa Keinonen Aulikki Oksanen Viiden vuosikymmenen uran tehnyt kirjailija, piirtäjä, lauluntekijä ja estradilaulaja

Ens Nume i rossa :

• Usko nto sar jakuva • Elink ssa a kirjoit utisvanki ti näyt elmän • Seura untava lähestk alit yvät

Vuokko Hovatta Ultra Bra -yhtyeessä läpimurtonsa tehnyt laulaja ja näyttelijä Zarkus Poussa Muusikko, laulaja ja säveltäjä, estraditaiteen monitaituri

Anna palautetta Siltalehdestä Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: toimitus@siltalehti.fi, kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.

Tapahtumat

TEEN L A T OTA

Tampereen ev.lut. seurakunnissa tapahtuu 2.7.–6.8.2014 Janne Ruotsalainen

Kiertokävelyjä hautausmailla

Tampereen hautausmailla järjestetään kesällä opastettuja kiertokävelyitä. Kierrokset sisältävät hartauden ja usein myös kirkon esittelyn. Kierrosten tiedot löytyvät tämän lehden tapahtumasivulta 3 ja osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/ hautausmaaopastukset. Kesäiset paratiisit kutsuvat sinuakin Tampereella pidetään pihakirkkoja elokuulle saakka. Paratiiseissa lauletaan, kahvitellaan ja saadaan hengenravintoa. Lue lisää tämän lehden tapahtumasivulta 2 tai osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/kesa

MUISTA •

Pako 2MS202–GAL51-planeetalta Toiminnallinen raamattuseikkailu alakoululaisille ja koulunsa aloittaville on tarjolla Linnainmaan seurakuntakeskuksessa, Korpikodinkatu 2, joka päivä 4.8.–8.8. kello 17–19.30.Tapahtuma on maksuton, ja sen järjestää Messukylän Kohtaamispaikka. Ilmoittautuminen 6.7. mennessä osoitteeseen ilmoittautuminen@raamattuviikko.fi. Lisätietoja: raamattuviikko.fi

www.tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat

•

Lähde päiväretkelle kauniiseen Viikinsaareen. Saaressa kannattaa tutustua ekumeeniseen Pyhäjärven kappeliin. Kappeli on auki maanantaista lauantaihin klo 11-18 ja sunnuntaisin kello 13-18. Katso aikataulut hopealinja.fi Jutilan huutokauppamyyjäisissä on letkeä tunnelma. Myyjäiset ovat 25.7. klo 18 osoitteessa Myyrysniementie 45. Myytävänä kotileivonnaisia ja käsitöitä. Tule nauttimaan kahvit ja tekemään löytöjä kirpputorilta sekä kokeilemaan arpaonnea!

Silta 6/2014

16.7. klo 18 Lampitie 4 23.7. klo 18 Kuokkamaantie 43 30.7. klo 18 Muotialantien vanhustentalo 6.8. klo 18 Nekalan seurakuntatalo HERVANTA Hervannan kirkko Lindforsinkatu 7 P. 050 559 7335 Konfirmaatiomessu, 5.7. klo 13, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka Heikkinen Ilkon rippikoululeirin konfirmaatio Messu, 6.7. klo 11, Hannu Vuorinen, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka Heikkinen Messu, 13.7. klo 11, Kaija Karvala, Markku Mustajärvi, Riikka Heikkinen Pihakirkko kirkon sisäpihalla, 16.7. klo 19. Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi Messu, 20.7. klo 11, Sami Mustakallio, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi Messu, 27.7. klo 11, Ilmo Käki, Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi Messu, 3.8. klo 11, Markku Mustajärvi, Hannu Vuorinen, Martti Syrjäniemi Kesäinen lauluilta keskiviikkoisin 9.7. klo 18 ja 23.7. klo 18 Hervannan kirkon rippikoulusalissa. Tervetuloa laulamaan Viisikielistä ja keskustelemaan seurakunta-teemasta Efesolaiskirjeen pohjalta. HÄRMÄLÄ Härmälän kirkko Talvitie 26 P. 050 408 7759 Messu, 6.7. klo 10, Jukka Lehto, k. Jussi Kauranen Luomakunnan sunnuntain messu, 13.7. klo 10. Messu alkaa ristisaatolla kirkon ulko-oven edestä. Satu Saarela-Majanen, k. Jussi Kauranen. VPK:n puhallinorkesteri Matti Prepulan johdolla. Mukana vapaaehtoisia. Kirkkokahvit ulkona, Härmälän Martat kahvittavat. Voit ottaa oman retkituolin mukaan. Messu, 20.7. klo 10, Mirja Rautkoski, k. Jussi Kauranen Messu, 27.7. klo 10, Jukka Lehto, k. Markku Ylipää Messu, 3.8. klo 10, Antero Eskolin, k. Markku Ylipää Diakonian kesäleiripäivät Ilkon kurssikeskuksessa 14.8.2014 klo 10–19. Kesäleiripäivän hinta on 25 €. Tied. Päivi Salminen p. 050 591 6557 ja Taina Nuorto p. 050 364 6192 VIINIKKA Viinikan kirkko Kaartotie 1 P. 050 371 7449 Messu, 6.7. klo 10 Ismo Kunnas, Maarit Kuusisto, kanttori: Maria Koivisto Messu, 13.7. klo 10 Daniel Hukari, Ismo Kunnas, kanttori: Maria Koivisto Messu, 20.7. klo 10 Konfirmaatiomessu, Maarit Kuusisto, kanttori: Maria Koivisto Messu, 27.7. klo 10 Daniel Hukari, Maarit Kuusisto, kanttori: Maarit Kuusisto Messu, 3.8. klo 10 Jussi Mäkinen, Jorma Satama, kanttori: Veikko Myllyluoma Muut Pihakirkot klo 18 9.7. klo 18 Nekalantie 12

Hein ä pyhä kuun p Silta äivät -leh s. 2 ti

Lielahden kirkko Ollinojankatu 2 P. 050 400 2108 Iltamessut 6.7. klo 18, Tarvo Laakso, k. Tarja Laitinen 13.7. klo 18, Veli-Pekka Järvinen, k. Anna Arola 20.7. klo 18, Aleksi Majuri, Veli-Pekka Järvinen, k. Elina Peura 27.7. klo 18, Tarvo Laakso, Laura Luomajoki, k. Janne Salmenkangas 3.8. klo 18, Tuula Lehto, k. Janne Salmenkangas Tapulinmäen kotakahvit Lielahden kirkon kodalla klo 12–14: 2.7., 9.7., 16.7., 23.7., 30.7. Pihakirkko, 20.7. klo 19. Laulattaa ja lapsettaa, pastori Tarvo Laakso Pispalan kirkko Pispalan valtatie 16 P. 050 320 6331 Messu, 6.7. klo 11, Markku Komulainen, k. Anna Arola Konfirmaatiomessu, 13.7. klo 11, Rajalan leiri. Heidi Peltola-Elo, Tarvo Laakso, k. Sanna Vihervirta Konfirmaatiomessu, 20.7. klo 11, Pättiniemen leiri. Pasi Hakkarainen, Veli-Pekka Järvinen, k. Anna Arola Messu, 27.7. klo 11, Laura Luomajoki, Mauri Virtanen, k. Anna Arola Messu, 3.8. klo 11, Tuula Lehto, k. Anna Arola Tesoman kirkko Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6) P. 040 804 8545 Konfirmaatiomessu, 6.7. klo 10, Rajalan leiri. Riitta Laankoski, Tarvo Laakso, k. Tarja Laitinen Messu, 13.7. klo 10, Veli-Pekka Järvinen, k. Anna Arola Messu, 20.7. klo 10, Aleksi Majuri, Tarvo Laakso, k. Elina Peura Messu, 27.7. klo 10, Tuula Lehto, k. Janne Salmenkangas Konfirmaatiomessu, 3.8. klo 10, Rajalan leiri. Jukka-Pekka Ruusukallio, k. Elina Peura Kalkun seurakuntatalo Pitkäniemenkatu 9 Kalkku Café, 3.7. ja 10.7. klo 14–16. Avoin kahvila keskustelun ja yhdessäolon merkeissä. Tule viihtymään ja tapaamaan naapureita. Pihakirkko, 16.7. klo 19. Veli-Pekka Järvinen, Pia Ojalahti, Balsami: Mikko Ohra-aho ja Arto Pietiläinen Lentävänniemen seurakuntakoti Talentti Halkoniemenkatu 1 P. 050 400 2108 Lähetyksen kesäkerho, 23.7. klo 18 Muut Anna- ja Arvo -suvikahvila, 8.7., 22.7., 15.7. klo 13–14.30, Voionmaankatu 44 A, kerhohuone Pihakirkot 9.7. klo 13, Kotipirtti, Käräjätörmä 12.

Veli-Pekka Järvinen ja k. Anna Arola 9.7. klo 19, Kurpitsatalo, Isolähteenkatu 2. Veli-Pekka Järvinen ja k. Tarja Laitinen 10.7. klo 14, Viertolakoti, Vallerinkuja 4. Markku Komulainen ja k. Anna Arola 16.7. klo 19 Kylmäkosket, Ryydynkatu 4. Backström, Anna Arola 30.7. klo 19 Anttoset, Raivaajantie 3. Jukka-Pekka Ruusukallio, Anna Arola 6.8. klo 19 Saarenkärjenkatu 15. Antti Kulmala, Janne Salmenkangas

AITOLAHTI Aitolahden kirkko Jenseninkatu 4 P. 050 337 4077 Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai helluntaista, Terttu Haikka Messu, 13.7. klo 10, 5. sunnuntai helluntaista, Mauri Nieminen Messu, 27.7. klo 10, 7. sunnuntai helluntaista, Tuuli Arola-Haverinen Messu, 3.8. klo 10, Kirkastussunnuntai, Mauri Nieminen Aitolahden vanha kirkko Aitoniementie 268, Tampere P. 050 433 4837 Messu, 20.7. klo 10, Apostolien päivä, Kesäasukkaiden kirkkopyhä, Juha Vuorio. Kirkkokahvit ja Marttojen myyjäiset Muualla Pihakirkko, 17.7. klo 18.30, Jaana ja Jaakko Niemi, Pyydystäjänkatu 8, Atala MESSUKYLÄ Messukylän kirkko Messukylänkatu 54 P. 050 599 8215 Konfirmaatiomessu, 6.7. klo 10, Jarkko Vikman, Katja Viljamaa. Konfirmaatiomessu, 13.7. klo 10, Juha Lankinen, Petri Karaksela. Konfirmaatiomessu, 13.7. klo 13, Touko Hakala, Petri Karaksela Konfirmaatiomessu, 19.7. klo 13, Anna Hiekkataipale, Terttu Haikka, Hanna Kataja Konfirmaatiomessu, 20.7. klo 10, Ilkka Hjerppe, Hanna Kataja Konfirmaatiomessu, 20.7. klo 13, Rosa Pöppönen, Kaisa Yrjölä, Petri Karaksela Messu, 27.7. klo 10, Jorma Kantola, Jarkko Vikman, Heikki Hinssa Messu, 3.8. klo 10, Jarkko Vikman, Jorma Kantola, Hanna Kataja Messukylän vanha kirkko Kivikirkontie 2 P. 050 599 8215 Kivikirkon messu klo 18 6.7. Pirjo Tuiskunen, Anna Hiekkataipale, Tuuli Muraja 13.7. Andreas Salminen, Kaisa Yrjölä, kanttori Katja Viljamaa 20.7. Anne-Maarit Rantanen, Hanna Kataja 27.7. Tuula Haavisto, Hanna Kataja 3.8. Jorma Kantola, Rosa Pöppönen, Heikki Hinssa Luhtaanrannan leirikeskus Luhtaanrannantie 62 Miesten saunailta, 3.7. klo 17–21, ”Läheltä ja totta” . Talkoita, luhtaanpalloa, sauna, alustus, keskustelua, kohtaamista. Messukylän miestyö, touko.hakala@

evl.fi, p. 050 327 6302. Seuraavat illat 17.7., 14.8., 28.8., 11.9. ja 25.9. Kesäkirkko, 8.7. klo 18, Haiharan kartano/Punainen tupa, Haiharankatu 30, Anna-Maarit Rantanen, Andreas Salminen, Petri Karaksela Kesäkirkko, 9.7. klo 14, Elämänpuu, Jankanraitti 23, Anne-Maarit Rantanen, Andreas Salminen, Katja Viljamaa TEISKO Teiskon kirkko Teiskon kirkkotie 114 P. 040 558 0137 Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai helluntaista. Kesäasukkaiden kirkkopyhä, Kansanlaulukirkko, Hannele Juutinen, Tuuli Muraja. kirkkokahvit ja myyjäiset Teiskon srk-kodilla, järj. Keski-Teiskon srk-piiri Messu, 13.7. klo 10, 5. sunnuntai helluntaista, Hannele Juutinen, Maiju Häyrynen Iltakirkko, 20.7. klo 18, Apostolien päivä. Hautausmaan rannassa, Hannele Juutinen, Heikki Hinssa. Äijäiltapala nuotiolla, makkaraa ja vaahtokarkkeja sekä nokipannukahvit nimikkolähettien työn tukemiseksi Messu, 27.7. klo 10, 7. sunnuntai helluntaista, Tero Matilainen, kanttori Maria Koivisto Messu, 3.8. klo 10, Kirkastussunnuntai, Tero Matilainen, Maiju Häyrynen Muualla Kahvi- ja lauluhetki, 8.7. ja 5.8. klo 13, Kotilinnasäätiön kerhohuone, sisäpihalla, Ullakonvainio 5, Petri Karaksela ja Etelä-Teiskon srk-piiri, sateen sattuessa sisällä Lähetyksen rukousryhmä, 14.7. klo 19, Ylä-Sääksi, Sääksniementie 118 A

KALEVA Kalevan kirkko Liisanpuisto 1 P. 040 804 8774 Messu, 6.7. klo 10, Minna Rahko, Jukka Kuusisto, musiikki Kari Nousiainen ja miesten lauluryhmä Messu, 13.7. klo 10, Jukka Kuusisto, Mervi Äyräväinen, musiikki Eliina Somppi ja Kari Nousiainen Messu, 20.7. klo 10, Elina Rautavirta, Minna Rahko, musiikki Eliina Somppi Konfirmaatiomessu, 27.7. klo 10, Ilkon II leirin konfirmaatio, Mervi Äyräväinen, Veli-Pekka Ottman, musiikki Eliina Somppi ja Kari Nousiainen Messu, 3.8. klo 10, Harri Luoma, Elina Rautavirta, musiikki Kari Nousiainen Kesäkerho eläkeikäisille, 9.7. klo 13–14.30, Kalevan kirkon sali 1 keskiviikkoisin 6.8. asti. Mukavaa yhdessäoloa ja ohjelmaa. Päiväkahvit 1 €. Mukana seurakunnan vapaaehtoisia. Käsityöpiiri maanantaisin klo 18–20 parittomilla viikoilla. 14.7. ja 28.7. klo 18–20, Kalevan kirkon sali 1 Tiedustelut Heli Haavisto 050 5713106. Tervetuloa myös uudet piiriläiset!

Silta 6/2014

PYYNIKKI Aleksanterin kirkko Pyynikin kirkkopuisto P. 040 804 8764 Messu, 6.7. klo 10, konfirmaatiomessu, Riikka Raivio, Sami Uusi-Rauva, k. Katariina Vuorinen Messu, 13.7. klo 10, Ari Rantavaara, Säde Siira, k. Katariina Vuorinen Messu, 20.7. klo 10, Antti Punkari, Säde Siira, k. Katariina Vuorinen Messu, 27.7. klo 10, Raimo Nuutinen, Säde Siira, k. Riikka Viljakainen Messu, 3.8. klo 10, Säde Siira, Sami Uusi-Rauva, k. Riikka Viljakainen Aleksanterin kirkon krypta Ehtoollishartaus torstaisin klo 17 3.7. Ari Rantavaara 10.7. Mari Korhonen-Hieta 17.7. Säde Siira 24.7. Antero Niemi 31.7. Sami Uusi-Rauva Raamattupiiri torstaisin klo 14.30, Aleksanterin kirkon krypta 3.7. Ari Rantavaara 10.7. Säde Siira 17.7. Säde Siira 24.7. Säde Siira 31.7. Sami Uusi-Rauva Rukouksen ja ylistyksen ilta, 6.8. klo 18.30 Kesätuokio klo 13 9.7. Ari Rantavaara 16.7. Säde Siira 23.7. Minna Sormunen 30.7. Mari Korhonen-Hieta 6.8. Antero Niemi Pyynikin kirkontupa Mustanlahdenkatu 21 A P. 050 536 4047 Rukouksen ja ylistyksen ilta klo 18.30 9.7., 16.7., 23.7., 30.7. TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu P. 040 804 8765 Messu, 6.7. klo 10, 4. sunnuntai helluntaista, Mari Korhonen-Hieta, Amélie Liehrmann, urkuri Henri Hersta Kofirmaatiomessu, 13.7. klo 10, Isosaaren rippikoulu, Taito Heikkilä, Markku Komulainen, k. Tarja Laitinen

Konfirmaatiomessu, 19.7. klo 11,Varalan rippikoulu, Merja Halivaara, urkuri Henri Hersta Messu, 20.7. klo 10, Apostolien päivä, Mari Korhonen-Hieta, urkuri Henri Hersta Konfirmaatiomessu, 27.7. klo 10, Pättinniemen leiri, Marita Hakala, Mari Korhonen-Hieta Kofirmaatiomessu, 3.8. klo 10, Isosaaren rippikoulu, Markku Komulainen, k. Janne Salmenkangas

30.7. Veli-Pekka Ottman 6.8. Sami Uusi-Rauva

ENGLISH SERVICE

Vatialan hautausmaa Kappelinkierto 3, Kangasala Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18 Kierros alkaa kappelin edestä. 9.7. Antero Eskolin, Riikka Heikkinen 23.7. Veli-Pekka Ottman, Kari Nousiainen 6.8. Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta

the Old Church, Keskutori English Service in the Old Church every Sunday at 4pm Sunday School for kids, coffee social for everyone. Welcome! 6.7. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Teuvo Suurnäkki 13.7. Rev. Ilkka Hjerppe 20.7. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Ville Aalo 3.8. Bishop of Middleton, Bishop Mark Davies from Manchester (UK), Rev. Ville Aalo

YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ / TOIMINNALLISET TAPAHTUMAT Hautausmaaopastukset Kalevankankaan hautausmaa Hautausmaankatu 5 Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kierros alkaa pääportilta Hautausmaakadulta. 3.7. Maarit Kuusisto 10.7. Markku Mustajärvi, Riikka Heikkinen 13.7. Jukka Lehto, Riikka Heikkinen 17.7. Minna Rahko, Kari Nousiainen 20.7. Mari Korhonen-Hieta, Henri Hersta 24.7. Maarit Kuusisto 27.7. Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi 31.7. Satu Saarela-Majanen, Paula Siren Lamminpään hautausmaa Rauhantie 21 Tampere Opastettu kiertokäynti ja iltahartaus klo 18, hartaus kappelissa klo 19.45 Kokoontuminen pääportilla 10.7. pastori Veli-Pekka Järvinen, k. Sanna Vihervirta. Oppaana Marjatta Kulku 24.7. pastori Tuula Lehto, k. Anna Arola. Oppaana Marjatta Kulku Pyynikin kirkkopuisto Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kokoontuminen Aleksanterin kirkon pääoven portailla, kierroksen aluksi hartaus kirkossa. 9.7. Säde Siira 16.7. Mari Korhonen-Hieta 23.7. Antero Niemi

Koulu alkaa – kivaa!

Anni Ketola

Saunailta Luhtaanrannassa, Luhtaanrannantie 62 24.7. klo 18–21. Naisten sauna klo 18, miesten vuoro klo 19.30. Hartaushetki nuotiolla klo 19.15. Ota mukaan uimapuku, omaa juotavaa. Grilli kuumana, omat eväät mukaan. Viileinä päivinä takassa tuli. Saunailta sopii myös perheille. Tupakointi ja alkoholijuomat kielletty. Tied. diakoni jyrki.pikkarainen@evl.fi P. 050 326 2388 Seuraavat saunaillat 7.8. ja 21.8.

Messukylän hautausmaat Hautausmaaopastus ja hartaus joka toinen keskiviikko klo 18 Kierros alkaa Messukylän vanhalta kirkolta (Kivikirkontie 2) iltahartaudella ja päättyy uudelle kirkolle. (Messukylänkatu 54) 16.7. klo 18 Rosa Pöppönen 30.7. Anna Hiekkataipale Seuraavat kierrokset 13.8. ja 27.8.

MUMMON KAMMARI – Vapaaehtoisen vanhustyön keskus – Kyläpaikka kaikenikäisille Otavalankatu 12 A. Toimisto p. 03 219 0455, kesätauko 28.7. saakka www.mummonkammari.fi Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys on kiinni 28.7. saakka. Mummon Lahjapuoti ja Kyläpaikka ovat kesätauolla heinäkuun loppuun, avoinna elokuussa 11.8. alkaen maanantaisin klo 10–13. Syyskauden avajaisviikko 1.9. alkaen. Toimisto on kiinni 28.7. asti. Mummon Kammari mukana Kukkaisviikolla Tuulet nuo viestin jo toivat -yhteislaulutilaisuus Keskustorilla to 31.7. klo 12–13. Lulu Tanhuanpää, Antero Holma, Raimo Jokinen, Eero ja Mirja Wallin laulattavat. MYÖTÄTUULI Yhteinen vammaistyö Kuntoutuskurssi sotiemme veteraaneille Ilkon kurssikeskuksessa, Kangasalla 22.8.–29.8. Hakukaavakkeita saa Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksen toimistosta, Aleksanterinkatu 20 A ja Seurakuntien talon palvelupisteestä, Näsilinnankatu 26. Hakukaavakkeiden palautus heinäkuun loppuun mennessä. Kesäpäivä Kangasalla perjantaina 22.8. klo 9–15 Ilkon kurssikeskus, Ilkontie 8–10 Tervetuloa viettämään kesäpäivää hyvän seuran, messun, ulkoilun, askartelun ja hyvän ruoan parissa. Maksu 10 euroa. Ilmoittautumiset viim. ma 11.8. Maarit Leppänen, p. 050 541 7004 tai maarit.leppänen@evl.fi

N SIUNAUSKIRKOT KOULUUN LÄHTEVIE sunnuntaina 10.8.2014 pereenseurakunnat.fi Tarkemmat tiedot tam

Tänne menisin Pekka Ketola Yrittäjä, Hervanta Heinäkuussa kiertelemme perheen kanssa Suomen kesässä, erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Pyrimme välttämään aikatauluja ja kiirettä. Heinäkuun seurakunnalliset ja kirkolliset kohtaamiset ovatkin usein ennakoimattomia onnellisia sattumia. Pyöräilen paljon ja hakeudun uusille reiteille. Pyhäaamuina ja -iltoina saatan polkaista kirkkoon, jossa en ole ennen käynyt, tai joka jostain syystä juuri tänään kutsuu. Kirkkopyöräily toukokuussa oli kiva kokemus ja mukava tapa poiketa reitin kirkoissa. Olisi upea kokoontua Suureen Polkupyöräilijöiden messuun. Heinäkuussa tällaista ei ole. Olisikohan elokuussa? Geokätköily vie mitä kummallisimpiin paikkoihin. Olen etsinyt kätköjä seurakuntatalojen takametsistä ja kirkkojen ääreltä. Tästä voisi kehittää laajemminkin seurakuntalaisten toimintaa. Metsäkirkko Makkarajärvellä on kiva retki- ja kätkökohde. Sieltä on mukava jatkaa luontopolulle ja Viitastenperän kallioille hiljentymään. Läheiseltä Houkanvuorelta löytyy Houkanvuoren enkeli. Heinäkuun reittisuunnitelmassani on erityisesti kaksi musiikkitapahtumaa:  Esa Ruuttusen yökonsertti Kalevan kirkossa 23.7. kello 22 ja  Steven Wilkinsonin ja Jussi Lehtipuun kitara- ja laulukonsertti Teiskon kirkossa 27.7. kello 19. Teiskon kirkko ympäristöineen on aina mukava kesäkohde. Samalle reitille sopii Aitolahden vanha kirkko. Poikkean varmasti sielläkin. Pekka Ketola haluaa tietää, millainen tapahtuma yrittäjä Eija Niemeä voisi kiinnostaa.

Silta 6/2014

Kuurojentyö Lempiäniemen leirikeskus, Perttulanlahdentie 6. Lempiäniemen retkipäivä Ylöjärvellä to 21.8. klo 14–19. Tulo omin kyydein. Kesäistä ohjelmaa kaikenikäisille, sauna, uintia ja ehtoollishetki. Lisätietoja ja ilmoittautuminen Sirpalle p. 050 561 1028 tai sirpa.toivo@evl.fi

Hinta 200 €. Ilm. p. 050 372 2776, aija.kaartinen@evl.fi Hiljaisen laulun ja rukoushelmien retriitti 22.–24.8. Ohj. Sirpa Antikainen ja Liisa Erkiö. Hinta 100 €. Ilm. p. 050 523 2104, liisa.erkio@saunalahti.fi Hiljaisuuden retriitti 12.–14.9. Ohj. Anneli Tirkkonen ja Pirjo Torikka. Hinta 100 €. Ilm. p. 044 786 8056, anneli.tirkkonen@evl.fi tai p. 050 5633 724, pirjo.torikka@evl.fi

RETKET/MATKAT Retki 28.8. Tove 100 v. -näyttelyyn Ateneumiin Helsinkiin Lähtö: klo 8 Tesoman Nordean edestä (huom! ei kiertoa). Taukopysähdys Riihimäen ABC:llä. N. klo 11–12 lounas ravintola Bottassa. Klo 13 Ateneum: Tove 100v -näyttelyn johdantoesittely/opastus. N. klo 17 Iittalan Lasimäki: kahvit (mahd. myös ostoksiin) Matkan hinta 60 €. Mukaan mahtuu 47 henkilöä. Ilm. 14.8. mennessä p. 040 804 8152, marja.oksanen@evl.fi

SINKUT

RETRIITIT Henkilökohtaisesti ohjattu retriitti 1.–5.8. Ohj. Aija Kaartinen ja Mari Leijo. Kati Keski-Mäenpää/ Lähetysseura

Luhtaanrannan leirikeskus Luhtaanrannantie 62, Tampere Sinkkujen kesämaanantait Luhtaanrannassa, 14.7. klo 15–20. Yhdessäoloa, uimista, saunomista, nuotiohetkiä Näsijärven rannalla. Nyyttikestit ja/ tai omat eväät mukaan! Ota mukaan myös juomavettä. Sauna ja nuotio lämmitetään porukalla. Tule siksi aikaa kuin sinulle sopii! Ilmoittautumista ei tarvita. Luhtaanrannassa ei käytetä alkoholia. Palvelubussi PALI 17 Sokoksen pysäkiltä Niihamaan lähtee klo 17.25, Koilliskeskus klo 18 ja Niihama klo 18.10. Niihamasta Luhtaanrantaan on noin 600 metrin kävelymatka. Jää pois bussista Luhtaanrannantien risteyksesssä (kuljettaja tietää paikan). Paluu kaupunkiin kimppakyydeillä. Kesäpäivissä on mukana vapaaehtoinen ohjaaja Petri Mikkonen 044 353 5384, peeb1111@gmail.com Seuraavat kokoontumiset: 28.7., 11.8. ja 25.8.

SUURELLA SYDÄMELLÄ -KLUBI Näsilinnankatu 26, katutaso avoinna arkisin klo 9–15. Vapaa langaton verkko, päivän lehdet, talo tarjoaa kahvit! Voi tulla ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi. Iltaohjelmat netistä www.tampere.suurellasydamella.fi

Lähde liikkeelle -koulutus Koulutus antaa mahdollisuuden tutustua lähetystyöhön ja lähteä Lähetysseuran kautta vapaaehtoistyöhön ulkomaille. Teemoina ovat lähetystyön perusteet, kristittynä kulttuurien ja uskontojen keskellä eläminen sekä tutustuminen lähetystyön arkeen kotimaassa ja ulkomailla. Tarkoitettu lähetystyöstä kiinnostuneille työikäisille. Hakuaika 20.9. asti. Alustavat kurssipäivät 18.–19.10., (1.–2.11.) ja 22.–23.11., la klo 8.30–20 ja su 9–16. Paikka: Seurakuntien talo, Tampere (1.–2.11. Järvenpään seurakuntaopisto). Kurssimaksu 200 € (sis. ruokailut), 70 €/osio. Järj. Suomen Lähetysseura, Tampereen Tuomiokirkkosrk ja Seurakuntaopisto. Lisät. suomenlähetysseura.fi ja lähetystyöntekijä Marja Hankela, p. 043 824 1655, marja.hankela@suomenlahetysseura.fi

SEURAKUNTIEN KIRJASTO Kaikille avoin. Näsilinnankatu 26, 5. krs. Avoinna heinäkuussa ma–pe klo 9.30–15 Avoinna elokuun loppuun ma–pe klo 9.30–15.30 Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan! Katso video sijainnistamme tinyurl.Com/ srkkirjasto. Tutustu tarjontaamme myös Facebook-sivuillamme: facebook.com/seurakuntienkirjasto

SEURAKUNTIEN TALO Näsilinnankatu 26 PL 226, 33101 Tampere p. 03 219 0111 (vaihde), Katutason asiakaspalvelupiste avoinna 8.30–15 • Keskusrekisterin asiakaspalvelu • Seurakuntatoimiston asiakaspalvelu • Hautaustoimen asiakaspalvelu Avoinna arkisin klo 9–15.

Jeesuksen jalanjäljille Uudenkylän seurakuntakeskuksel-

la on kokoonnuttu keväällä joka toinen sunnuntai Jeesuksen jalanjäljissä. Illat on järjestänyt Messukylän Kohtaamispaikka. Kaikille avoimissa illoissa on ollut keskimäärin 40 osallistujaa. Illat jatkuvat syksyllä. Teemana on Jeesuksen opetuslapsena kasvaminen. Käytössä on Reuven ja Yanit Rossin kirja Herran opetuslapsi. Sen opetuksissa käydään läpi Matteuksen evankeliumin lukuja 5–7 ja syvennytään Vuorisaarnaan. Kirjassa on ennakkotehtäviä, jotka pohjautuvat seuraavan kerran kokoontumisiin. Niiden avulla pohditaan kyseistä Raamatun kohtaa ja peilataan sitä omaan elämään. Jeesuksen jalanjäljissä -illoissa on alussa lyhyt opetus, jonka jälkeen jakaannutaan keskustelemaan pienryhmiin. Yhteisen matkan tekeminen, elämän jakaminen ja rukous ovat tärkeä osa ryhmää, kertoo Sari Nyholm. – Tänä keväänä on tutkittu Vuorisaarnan alun autuaaksi julistamisia: mitä ne merkitsevät Jeesusta seu-

ratessa ja mihin ne haastavat tässä hetkessä?

Herran opetuslapsina Reuven ja Yanit Ross ovat puhujina ”Menkää siis...” -tapahtumissa 27. ja 28. heinäkuuta Aleksanterin kirkossa. He ovat kotoisin Yhdysvalloista, mutta olleet Israelissa ja Etelä-Afrikassa noin 30 vuoden ajan lähetystyössä ja seurakuntien palveluksessa. Viime vuosina he ovat tehneet työtä messiaanisessa Assembly King of Kings -seurakunnassa Jerusalemissa, jossa he ovat opettaneet opetuslapseudesta. Carmen Assembly -seurakunnan palveluksessa Haifassa, Israelissa, he kirjoittivat kirjoja opetuslapsena elämisestä. Matteuksen evankeliumin Vuorisaarnaa käsittelevät kirjat on suomennettu. Tapahtumat pidetään englanniksi, mutta tulkataan suomeksi. Sunnuntain tapahtuma on kello 18–20. Maanantaina tapahtuma on kello 11–16, johon ilmoittautuminen ja lisätiedot osoitteesta Jeesus. Polku@gmail.com.

Silta 6/2014 Martti O. Hirvonen

Miskolcin kirkossa tuomiorovasti Olli Hallikainen luovutti “Haavoittunut enkeli” -taulun Miskolcin luterilaisen seurakunnan papille Sandor Frigyesille (vas.) muistoksi vierailusta. Kuvassa ovat myös tulkki Marjatta Kinga sekä oppilaitospastori Katriina Hallikainen (oik.)

Ritvamaija Rantala: Matkalainen uneksii

Tie täynnä ihmeitä

Hengen tuuli puhalsi matkalla Tuomiokirkon Kamarikuoro Cantiona-

jalla Tuomas Laadulla oli oma komea solistiosuutensa. Esityksemme oli ilmeisesti mieluinen, koska jouduimme esittämään pari ylimääräistäkin kappaletta. Miskolcin seurakunta tutustutti meitä kaupunkiin, sen lähellä sijaitsevan Lillafüredin vuoristomaisemiin ja kapearaiteiseen vuoristorautatiehen. Isännät järjestivät meille illallisen, jonka päätteeksi esitetty Herraa hyvää kiittäkää oli paikallaan.Seuraava päivä 8.6. oli helluntai ja kirkossa unkarin- ja suomenkielinen jumalanpalvelus. Sen toimitti Sandor Frigyes. Päivän tekstin luki Katriina Hallikainen ja siinä saarnasi Olli Hallikainen. He lauloivat lopuksi Herran siunauksen.

Budapestissa meillä oli konsertti Kelenföldin kirkossa. Siinä esiintyi Cantionalen lisäksi Kelenföldin kuoro orkesterin säestyksellä. Lisäksi kuorot lauloivat yhdessä orkesterin säestyksellä Schubertin G-duurimessusta Kyrie- ja Gloria -osat. Toisena helluntaipäivänä kuoro osallistui lauluineen myös jumalanpalvelukseen, johon Bence Gabor oli valinnut virsiä. Niiden sävelet olivat tuttuja myös meille suomalaisille. Kiitollisin mielin muistamme matkan isäntiä ja uskomme, että lämmin yhteistyömme jatkuu edelleen. Martti O. Hirvonen Martti O. Hirvonen

le teki kesäkuussa Unkariin matkan, johon liittyi myös käynti Tampereen ystävyyskaupungissa Miskolcissa luterilaisen seurakunnan vieraana. Matkaan lähti myös tuomiorovasti Olli Hallikainen vaimonsa Katriinan kanssa. Budapestissa kanttori-urkurina on Bence Gabor, joka aikanaan toimi Tampereella Kalevan kirkossa vastaavissa tehtävissä, ja hänen kanssaan esiintymisten järjestely Budapestissä sujui suomenkielellä. Miskolcissa käynti tuli ohjelmaan unkarilaisten vieraillessa viime syksynä Tampereella.Budapestin nähtävyydet ihastuttivat matkalaiset täysin. Kuoron ohjelmaa saatiin harjoitella vielä ennen Miskolciin lähtöä Kelenföldin kirkossa Bence Gaborin toimiessa isäntänä. Miskolcissa luterilaisen seurakunnan pappi Sandor Frigyes toivotti meidät tervetulleiksi. Kirkkokonsertin alussa Miskolcissa Unkari-Suomi -ystävyysseuran johtaja esitti tervehdyksen. Sen jälkeen Miskolcin luterilainen kuoro esiintyi, ja sitten oli luento Mikael Agricolasta.

Yhteisestä muistosta innostuksensa saanut näyttely Mitä ihmettä! on esillä Helsingin tuomiokirkon kryptassa 8–27.7. Tampereen seurakuntien emeritus hallintopäällikkö Martin Rantala, 91, opetti lapsiaan uskomaan Jumalan ihmeisiin ja kulkemaan avoimin mielin. Yksi isän ohjeista ylitse muiden liittyy koulutiehen. – Isä ohjeisti kulkemaan sata metriä suojatien vierestä. Se oli turvallisempi reitti kuin kolmen tien risteyksessä oleva suojatie, sanovat Taina ja Ritvamarja Rantala. Rantalat koostavat näyttelyn kunnianosoituksena isälleen. Mukana on teoksia isältä ja tyttäriltä sekä Claes Lindqvistin japanilaista keramiikkataidetta. Rantala sai lahjaksi öljyvärit jäätyään eläkkeelle 30 vuotta sitten. – Isä oli aina ajatellut maalaavansa ainakin yhden taulun. – Saamme hänet yhä silloin tällöin tarttumaan kyniin ja maalaustarvikkeisiin, tyttäret sanovat. Taina Rantala tuo näyttelyyn maalauksen ja grafiikan menetelmin työstettyä taidetta. – Pohjalla on kuvia, jotka ovat pyörineet mielessäni, hän kuvailee. Ritvamarja Rantalan puupiirrosgrafiikka kertoo arjesta ilon kautta.

tukea & aPua

Soita seurakuntien avunCantionale esiintyi Bence Gaborin toivälitykseen, p. 03 219 0711 miessa säestäjänä. Myös kuoron johtaMarjatta Klinga, Sandor Frigyes ja Miskolcin kirkkokuoro. arkisin klo 9–13. täytä avunpyyntölomake tukea & aPua Herättäjäyhdistys Tampereen TUKEA Soita seurakuntien avunosoitteessa suurellasydamella.fi rauhanyhdistys Siioninvirsiseurat • KRISTILLISET välitykseen, p. 03 219 0711 JA APUA ke 9.7. klo 19 Nekalankulma 1 arkisin klo 9–13. JÄRJESTÖT • www.tampereenrauhanyhdistys.fi Messukylän vanhassa kirkossa, tule käymään Seurawww.kansanraamattuseura.fi SEURAKUNTIEN täytä avunpyyntölomake Jaakko Löytty, Jorma Kantola, /sinulle/toiminta Seurat heinäkuussa AVUNVÄLITYS on osoitteessa suurellasydamella.fi kuntien talon ala-aulassa, Sakari Suutala. /kaupungeissa/tampere sunnuntaisin klo 18 ja kesätauolla. tule käymään Seurakeskiviikkoisin klo 19. Näsilinnankatu 26, arkisin kuntien talon ala-aulassa, Avoinna jälleen Herättäjäjuhlat Lapualla Seurat elokuusta alkaen Su 27.7. Näsilinnankatu 26, arkisin maanantaina 28.7. sunnuntaisin klo 16, keskiviikkoisin 4.–6.7. klo 9–15. klo 9–15. ja lauantaisin klo 19 ELY:n kirkkopyhä Pari ylimääräistäkin

Tyrvään Pyhän Olavin kirkossa Sastamalassa.

Jos tarvitset kyytiä ilmoittaudu soittamalla Maria Pitkärannalle puh. 050 0440 317 21.7. mennessä.

La 5.7. tilausajo Hämeenlinnasta. Lähtö klo 6, Tampereen linja-autoasema klo 7. Paluu illalla. Hinta 30-40 €. Tied. ja ilm. Antti Piirainen, puh. 040-5578718. Matka-avustusta nuorille ja opiskelijoille juhlille, tied. 050-4644300.

Tervetuloa! Seura-aikoina seurat kuunneltavissa osoitteesta www.tampereenrauhanyhdistys.fi Tamperelainen seurakuntalehti www.siltalehti.fi

AVUNPYYNNÖT osoitteessa suurellasydamella.fi käsitellään kesätauon jälkeen. Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, avoinna kello 9–15.

Silta 6/2014 Veli-Pekka Väisänen

Miika Kaukinen

Huilisti Rea Metsähonkala, viulisti Tiina Kaukinen ja sellisti Elina Honkonen ovat Trio Sointu.

Kivikirkko soi vuosituhannesta toiseen Suvilauantain voi viettää vaikka Messukylän vanhan kivikirkon konsertissa. Tampereen vanhin rakennus hellii kävijää niin akustiikallaan kuin viileydelläänkin. Kivikirkko soi 2014 kutsuu kirkkoon vielä neljällä konsertilla.12. heinäkuuta kuullaan kielisoitinten juhlaa. Illan ohjelma on saanut ytyä maasta, ilmasta, vedestä ja tulesta. Kirkon suojissa soi kannel Tuuli Lukkarisen ja harppu Lily-Marlene Puuseppin käsissä. Soittimina ovat myös konserttikantele, kelttiharppu ja elektroakustinen konserttiharppu.Heinäkuun viimeisenä lauantaina kirkkoon kannetaan cembalo Julia Tammiselle ja viola da gamba Johanna Kilpijärville. Elokuun 9. päivänä konsertoi vanhan musiikin yhtye Fiamma Nova. Sarjan päättää viitisentoista vuotta yhdessä musisoinut pirkanmaalainen Trio Sointu. Kivikirkko Soi 2014, Kivikirkontie 2. Vapaa pääsy, ohjelma 8 € Messukylän seurakunnan musiikkityölle.

P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa

Johanna Rusanen (Tosca) ja Markus Nieminen (Scarpia) Toscan huippukohdassa.

Kirkko taipuu ensi kertaa Toscan näyttämöksi Suomessa Giacomo Puccinin säveltämä ooppera Tosca esi-

tetään ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirkossa näyttämöversiona. Tampereen Oopperafestivaali tuo teoksen Aleksanterin kirkkoon heinäkuussa. Kantaesitys oli vuonna 1900 Roomassa. – Olen aina halunnut tuoda Toscan kirkkoon, joka on sille täydellinen ympäristö. Ensimmäinen näytös tapahtuu kirkossa, kertoo festivaalin johtaja, ohjaaja Jari Saarman. II näytös tapahtuu poliisipäällikön huvilalla ja loppusuora ollaan vankilassa. Alttarille rakennetaan metrin korkuinen näyttämö. Lavastus on Seppo Kaarnalehdon käsialaa.

Sankaritar uhrautuu

Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista kysymyksistä?

Parisuhdepysäkille voi tulla joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä tai osallistua ohjattuihin keskusteluryhmiin. Tarkoituksena on löytää uusia voimavaroja, edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! PARISUHDEPYSÄKKI Tuomiokirkonkatu 15 D 43, 4. krs Soita ja varaa aika: 040 – 592 6496

Tähtiä nimirooleissa Sopraano Johanna Rusanen-Kartano laulaa Toscan nimiroolin ja sen tunnetuin laulu on Toscan rukous, Vissi d’arte, vissi d’amore, elämäni kuuluu taiteelle ja rakkaudelle. Cavaradossina nähdään Petrus Schroderus ja Scarpiaa esittää Markus Nieminen. Tangokuningatar Elina Vettenranta on mukana vain toisessa esityksessä. Ennakkotiedoista poiketen Pate Mustajärvi ei esiinny Toscassa. Produktiota on valmisteltu vuosi ja se on sisältynyt henkilövaihdoksia. Täysimittaisen oopperan työstää 40-henkinen työryhmä. Esityksen johtaa kapellimestari Hannu Bister, orkesterina on Tampere Raw ja kuoron on valmentanut Mari Vuorijärvi. Kesto on 2,5 tuntia, ja se sisältää yhden väliajan. Elisa af Hällström Tampereen Oopperafestivaali Puccini: Tosca Aleksanterin kirkko 11.7. ja 16.7. klo 19

Lauluja kesäyöstä Laulaja-lauluntekijä Petri Laaksonen konsertoi Teiskon kirkossa Eino Leinon ja runon ja suven päivänä 6. heinäkuuta. Konsertissa kuullaan Laaksosen sävellyksiä Eino Leinon, Kaarlo Sarkian ja Lauri Pohjanpään teksteihin. Laulujen teemoja ovat rakkaus, ystävyys, kaipaus ja toivo.Pitkän muusikkouransa aikana Laaksonen on tehnyt lukuisia iskelmiä, laulelmia, joululauluja ja hengellistä musiikkia. Kaiken kaikkiaan hänen levyjään on myyty noin 250 000 kappaletta.– Olen aina tiennyt mistä laulan, mutta nyt myös elän todeksi uudella tavalla laulujen tarinaa niitä laulaessani, Laaksonen kertoo.Konsertin säestäjänä toimii kosketinsoittaja Petri Hatakka ja kitaraa soittaa Jan Lindström. Kesäyön tuuli, Petri Laaksonen, Teiskon kirkko, 6.7. klo 19, ohjelma 15 € ovelta tuntia ennen konserttia.

Pentti Poutiainen

PARISUHDEPYSÄKIN toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille naisille, miehille ja pareille, jotka haluavat keskustella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä kysymyksistä ammattitaitoisen työntekijän kanssa. Ongelmien käsittelemisen myötä avautuu usein uusia mahdollisuuksia.

Puccini tunnetaan sydäntä särkevistä kohtaloista. Tosca perustuu alun perin näytelmään, jonka ranskalainen Victorien Sardou kirjoitti mittatilaustyönä Sarah Bernhardtille. Se sisälsi jo valmiiksi oopperataiteelle tutun roolityypin, Puccinin sankarittaren. Puccini kirjoitti Toscaan runsaasti musiikillisia aiheita. Teoksen esityskieli on italia ja teksti on suomennettu käsiohjelmaan. Keskeiset hahmot ovat laulajatar Floria Tosca (sopraano), taidemaalari Mario Cavaradossi (tenori) ja poliisipäällikkö, paroni Vitellio Scarpia (baritoni).

Syvästi rakastunut Floria kamppailee herkän mutta tulisen Cavaradossin ja Scarpian välissä. Lopulta hän nöyrtyy rakkautensa takia ja uhraa kaiken, jopa elämänsä.

Silta 6/2014

Konserttitarjotin Veikko ja Tuulikki toivottavat kaikki tervetulleeksi Mummon Kammarin suureen Tuulet nuo viestin jo toivat -yhteislaulutilaisuuteen Keskustorille. Kukkaisviikkojen torstaina 31. heinäkuuta kello 12 – 13 laulettavana on vanhoja kansalaiskoulu- ja kansanlauluja. Vapaaehtoiset Antero Holma, Lulu Tanhuanpää, Raimo Jokinen, Eero ja Mirja Wallin laulattavat.

Hannu Jukola

Tul Virs ossa: i on Tapa htum Pop ien y 7.8 Vanh . kello 1 önä 8 assa kirk ossa

Konsertteja 2.7.–6.8. KONSERTTISARJAT Messukylän wanha Kivikirkko Soi 2014 Lauantaisin kello 18, Kivikirkontie 2 Ohjelma 8 € Messukylän seurakunnan musiikkityölle. 12.7. Maa – Ilma – Vesi - Tuuli Tuuli Lukkarinen konserttikantele ja kelttiharppu, Lily-Marlene Puusepp elektroakustinen konserttiharppu ja 10-kielinen kantele. 26.7. Soivat kielet – Kesäillan barokkia Julia Tamminen cembalo, Johanna Kilpijärvi Viola da Gamba Kesäillan urkumusiikkia Tuomiokirkossa sunnuntaisin kello 19. Ohjelma 10 € 6.7. Henri Hersta, urut 13.7. Pètur Sakari, urut 20.7. Eliina Somppi, urut 27.7. Ilpo Laspas, urut 3.8. Markus Malmgren, urut Yökonsertit Kalevan kirkossa keskiviikkoisin klo 22. Ohjelma 10 € 16.7. Henri Hersta, urut

23.7. Esa Ruuttunen, baritoni ja selloyhtye 30.7. Tuomas Katajala, tenori ja Eliina Somppi, urut 6.8. Kalevi Kiviniemi, urut Lounasmusiikkia Aleksanterin kirkossa ke klo 12 2.7. Henri Hersta, urut 6.8. Eija Virtanen, klavikordi MUUT KONSERTIT Runon ja suven päivän konsertti ”Kesäyön tuuli” su 6.7. klo 19 Teiskon kirkko Petri Laaksonen Ohjelma 15 € Musiikkimatka 1900-luvun Eurooppaan ti 15.7. klo 18 Tuomiokirkko Olesya Urusova, piano Iryna Gorkun-Silén, huilu Sebastian Silén, viulu Ohjelmassa: Martinu, Rachmaninov, Sibelius, Rota Ohjelma 10 €

Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kynttiläkonsertti ti 22.7. klo 19 Aleksanterin kirkko Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan jousiyhtye Bach, Piazzolla, Tsaikovski, Sibelius 11-henkistä jousiyhtyettä johtaa kersantti Aino Koskela ja solisteina kuullaan soittokunnan omia soittajia. Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

Kesälauluja ruotsiksi ke 23.7. klo 13 Svenska Gården, Mariankatu 41 Trio Incanto. Kahvitarjoilu Virolainen lapsikuoro Pieni Kynttilä pe 25.7. klo 20 Finlaysonin kirkko Kesäkonsertti su 27.7. klo 19 Teiskon kirkko Steven Wilkinson, kitara ja Jussi Lehtipuu, laulu Kamarimusiikkia romantiikan ajan mestareilta ke 30.7. klo 18 Tuomiokirkko Martin Malmgren, piano Brusk Zanganeh, viulu Sebastian Silén, viulu/ alttoviulu Peter Gospodinov, sello Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. Venäläissyntyinen Olesya Urusova levytti vastikään radio- ja televisioyhtiö SRF:n studiossa Sveitsissä. Heinäkuun puolivälissä hänen soitostaan saadaan nauttia Musiikkimatkalla 1900-luvun Eurooppaan Tampereen tuomiokirkossa.

tukea & apua • Seurakuntien avunvälityspuhelin on kesätauolla 27.7. asti. • Maanantaista 28.7. alkaen puhelinpalvelu avoinna arkisin kello 9–13, avunvälityspyynnöt numeroon 03 219 0711. • Voit täyttää avunpyyntölomakkeen osoitteessa tampere.suurellasydamella.fi. Pyynnöt käsitellään elokuussa. • RuokaNysse on kesätauolla 30.6.-27.7. • Toimeentulo-ongelmissa auttaa oman asuinalueen seurakunnan diakoniatyöntekijä. Apua saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. Heinäkuun vastaanottoajat ovat alla.

DIAKONIEN KESÄVASTAANOTOT

KESKUSTELU

Harjun seurakunta • Pispala ja siitä länteen olevat kaupunginosat: diakonian päivystyspuhelin on 050 466 0699 Eteläinen seurakunta • Hervannan alueen (Hervanta ja Vuores) avoimet vastaanotot Hervannan kirkolla (Lindforsinkatu 7) maanantaisin ja tiistaisin klo 10–12 • Viinikan alueen (Viinikka, Nekala ja Hallila) avoimet vastaanotot Viinikan kirkolla (Kaartotie 1) tiistaisin klo 14–15 ja torstaisin klo 9–10. Mahdolliset muutokset päivitetään vastaajaan numeroon 040 804 8481.

• Avoin kirkko. Aleksanterin kirkko on avoinna ma–pe klo 11–18. Paikalla on päivystävä seurakuntalainen klo 14-18. Pappi on tavattavissa ma–pe klo 16–18. Rukoushetki ma– ke, pe klo 17. Ehtoollishartaus torstaisin klo 17. • Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi pappiin tai päivystävään pappiin. Seurakuntien työntekijöiden yhteystiedot: tampereenseurakunnat.fi/yhteystiedot. • Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa. Asiakkaaksi ilmoittautuminen ja tiedustelut numerosta 040 804 8100 ma–pe klo 9–11 ja ma ja ke klo 13–15. Kesätauko 18.7. asti.

Tuomiokirkkoseurakunta

• Surun aikana yhteyttä voi ottaa pappiin tai seurakunnan työntekijään. Seurakunnissa järjestetään myös sururyhmiä läheisensä menettäneille. Tietoa ryhmistä saa seurakuntien työntekijöiltä. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat. fi/surussa.

• Hämeenpuistosta itään (keskusta, Hatanpää, Tammela, Lapinniemi, Kaleva, Kissanmaa) avoin vastaanotto Kalevan kirkon diakoniatoimistolla (Liisanpuisto 1) keskiviikkoisin klo 9–11

• Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Heidät tavoittaa helpoiten sairaalan henkilökunnan avulla. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/ sairaalapappi.

• Härmälän alueen (Härmälä, Multisilta ja Peltolammi) avoin vastaanotto heinäkuussa tiistaisin klo 11–13 Härmälän kirkolla (Antinkatu 3)

• Pyynikin alueen (Hämeenpuistosta länteen Pispalan rajalle) avoimet vastaanotot 8.7., 21.7., 28.7., 4.8. ja 11.8. diakoniatoimistolla, Mustanlahdenkatu 21, klo 10–12 Messukylän seurakunta • Messukylä, Kaukajärvi, Annala, Viiala, Janka, Uusikylä, Hakametsä, Ruotula, Pappila, Ristinarkku, Linnainmaa, Atala, Aitolahti ja Teisko. Päivystyspuhelin 040 804 8625 ma–pe klo 9–14. Avoimet vastaanotot: Kaukajärven srkkodilla (Keskisenkatu 20) tiistaisin klo 9–11 ja Linnainmaan srk-keskuksessa (Korpikodinkatu2) keskiviikkoisin klo 9–11

HYV TEK OJEN IEN KAU av PPA arkis oinna in k poik lo 9–15 k 21.– 31.7. eus: klo 9 –14

• Palvelevan puhelimen verkkopalvelu Palveleva netti on avuksi joka päivä osoitteessa www.verkkoauttaminen.fi. • Kirkon chat päivystää Kirkko Suomessa Facebook-sivuilla kesän arkipäivinä klo 14–16. Chatissa voit keskustella yksityisesti ja nimettömänä kirkon työntekijän kanssa.

LAPSET JA NUORET • Apua ja tukea koululaisille tekstiviesteillä ja sähköpostilla: Tekstaritupu p. 050 341 9285, tekstaritupu.net. Elokuussa, koulujen alettua Tupu toimii taas aktiivisesti koulupäivinä. MLL:n lasten ja nuorten puhelin päivystää kesällä klo 17–20. Soita 116 111.

MUMMON KAMMARI • Mummon Kammari on kesätauolla 28.7. asti, jonka jälkeen avunpyynnöt Seurakuntien avunvälitykseen arkisin kello 9–13 p. 03 219 0711.

TYÖTTÖMIEN JA PIENITULOISTEN RUOKAILUT Ruokailut ovat kesätauolla heinäkuun ajan.

PALVELEVA PUHELIN JA NETTIAUTTAJAT • Palveleva puhelin ja nettiauttajat ovat valmiina kuuntelemaan myös kesällä. Jos ahdistuneisuus, yksinäisyys tai muut huolet vievät voimat, soita kirkon Palvelevan puhelimeen. Myös verkossa saa apua. Kirkon valtakunnalliseen puhelimeen ja verkkopalveluihin voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Puheluihin vastaavat kirkon sielunhoitajat ja koulutetut vapaaehtoiset. • Palveleva puhelin päivystää kesällä suomeksi joka ilta klo 18 eteenpäin numerossa 010 190 071 ja ruotsiksi joka ilta alkaen klo 20 numerossa 010 190 072.

• Cafe Pelipuisto, Pelipuiston srk-koti, avoinna 5.8. alkaen • Hervannan kirkko, avoinna 11.8. alkaen • Kaukajärven srk-koti, avoinna 11.8. alkaen • Linnainmaan srk-keskus, avoinna 13.8. alkaen • Messukylän srk–koti, avoinna 13.8. alkaen. • Pispalan kirkko, avoinna 3.9. alkaen • Tesoman kirkko, avoinna 1.9. alkaen • Uudenkylän srk-koti, avoinna 10.8. alkaen

SILTA: toimitus@siltalehti.fi, siltalehti.fi Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111, www.tampereenseurakunnat.fi SEURAAVA NUMERO: 6.8.2014

Ryhdy ehdokkaaksi Yhdistynyt seurakuntaväki koostuu aktiivisesti seurakuntaelämään osallistuvista ihmisistä. Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin. Tahdomme rohkeasti uudistaa kirkkoa sisältäpäin suuntaan, jolla tavoitamme kirkosta etääntyvien joukon. Haluamme kehittää seurakuntien toimintaa niin, että jokainen tamperelainen voi löytää oman paikkansa. KYSY LISÄÄ / LAITA VIESTI 050-522 0620 (Anne) treseurakuntavaki@saunalahti.fi

Tule mukaan vaikuttamaan