Silta elokuu 2014 by Tampereen seurakunnat

Nauti kesä tapahtumista! tampereenseurakunnat.fi/ kesa

Tamperelainen seurakuntalehti

Elokuu 2014

ti.fi siltaleh

Sivut 8–10 Tule apuun sarjakuva..!

Viikinsaaren kappeli kutsuu hiljentymään kesäretkellä. sivu 5

Paavo Kettunen puhuu hengellisestä häpeästä. Sivut 6–7

Emil Bobyrev

kirkon ilmeen piristäjäksi? Hannu Jukola

Emil Bobyrev

JP Ahonen

Olisiko piirretyistä Janette Maakanen pitää huolta Jääkristallista. sivu 11

SILTA 7/2014

PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja

Tampere 6.8.2014

Keskustelu jatkukoon

rkkipiispa Kari Mäkisen esittämä anteeksipyyntö on vauhdittanut keskustelua homoseksuaalien kohtelusta ja asemasta. Arkkipiispa pyysi anteeksi homoseksuaaleilta ja muilta seksuaalivähemmistöjen edustajilta puheessaan 14. heinäkuuta Porin Suomi Areenalla. Hänen mukaansa sekä yhteiskunta että kirkko ovat kohdelleet seksuaalivähemmistöjä julmasti ja he ovat vuosien varrella joutuneet torjutuiksi sairauteen, rikokseen tai erityiseen syntisyyteen vedoten.

elokuu TULEVAT PYHÄT

6.8.–3.9.

10.8. Totuus ja harha

24.8. Etsikkoaikoja

Me nykyihmiset rakennamme mieluummin leveät ja laveat tiet helpolle elämälle. Jeesus tarjoaa kuitenkin ahdasta porttia ja kapeaa tietä. Kristitty ei aina liiku mukavuusalueellaan.

Tule kirkkoon kuulemaan, mistä Raamatun kohdasta ja yhteydestä on peräisin lentävä lause ”Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan”. Tarkkaile erityisesti päivän evankeliumia.

17.8. Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa

31.8. Itsensä tutkiminen Itseriittoisuus vääristää ihmisen todellisuudentajun. Kuvittelemme itsestämme vaikka mitä! Usein olisi peiliin katsomisen paikka. Aina peilikään ei riitä, ei edes röntgen.

Lahjat on tarkoitettu annettavaksi eteenpäin, yhteiseksi hyväksi ja toisten parhaaksi. Rohkeasti, viisaasti ja vastuullisesti. Älä pidä kynttilääsi vakan alla, älä kätke leiviskääsi. Kuinka selviä ovatkaan vanhan raamatunkäännöksen sanat.

Kouluu lähtev n siunau ien s sunnu kirkot ntaina

Media riensi selvittelemään myös muiden luterilaisen kirkon piispojen kantaa anteeksipyyntöön. Muun muassa Suomen Kuvalehti tavoitti yhdeksästä piispasta seitsemän kommentoimaan arkkipiispan elettä. (SK, sähköinen lehti 17.7.2014)

Tampella

IN T

KA TU

Tuomiokirkko

Finlayso

U IENKAT RAUTAT

KATU

KIRKON

TUOMIO

KATU NTERIN

NKATU

Rautatie asema

N TA HA ÄN PÄ

Kehräsaari

Ratinan

IE AT LT VA

ATU Laukontori

TEHTAA PELLAVA

Koskikko puisto Vanha kir ri o st u sk e K Tillikka ne Raatihuo KATU HÄMEEN

ALEKSA

NKATU

NA SATAKUN

K KIRKKO

Espoon piispa Tapio Luoma taas tulkitsee anteeksipyynnön arkkipiispan kutsuksi jatkaa keskustelua keskinäisen kunnioituksen hengessä, ”sillä sitä tarvitaan, olkoon avioliittolain tulevaisuus millainen hyvänsä”.

AT AL

ATU KIVEN K

Kokonaan toinen kysymys on suhtautuminen sukupuolineutraaliin avioliittolakiin. Muun muassa Tampereen piispa Matti Repo toteaa, että anteeksipyynnöllä on paikkansa riippumatta siitä, mitä kantaa edustaa suhteessa avioliittolakiin. Oulun piispan Samuel Salmen mukaan anteeksipyyntöä ei voi tulkita sukupuolineutraalin avioliittolain kirittämispuheenvuoroksi ottaen huomioon sen, mitä kirkko on avioliitosta jo sanonut.

Elämänkin matkalaisia on ainakin kahdenlaisia. Päämäärän kumpikin valitsee ensin. Toinen suunnittelee karttaa lukien seikkailunsa, valitsee reittinsä, muuttaa mieltään ja välillä jopa eksyy ja saapuu myöhässä. Toinen kulkee kuin navigaattorin ohjeitten mukaan, kääntyy minne käsketään, antaa toisen päättää ja pääsee toki perille. Kumpikin kysyy lopulta: miten olenkaan elänyt? PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio

Valpuri Tauriainen

PellavanJU tori HL

ALEKSIS

”

Seksuaalivähemmistöjen asema liikuttaa isoa ihmisjoukkoa.

Kartta vai navigaattori?

LA P

Piispat osoittivat eri tavoilla tukensa arkkipiispan anteeksipyynnölle. Useat heistä toteavat sen olevan linjassa kirkolliskokouksen päätösten kanssa. Jokaisella ihmisellä on ihmisarvo ja häntä on kohdeltava inhimillisesti, koska hän on Jumalan luoma.

10.8.

ves Hotelli Il s sku Koskike

suvanto

to Linja-au asema

Myös helteisen heinäkuun päivinä käyty keskustelu osoittaa, että seksuaalivähemmistöjen asema liikuttaa isoa ihmisjoukkoa, ei vain seksuaalisvähemmistöjä itseään. Kommentit ja mielipiteet osoittavat, että kirkko ja sen toiminta ovat ihmisille tärkeitä. Seksuaalivähemmistöjen asia nousee vuorenvarmasti esiin myös syksyn seurakuntavaaleissa. Kannattaa siis olla mukana vaaleissa – ehdokkaana sekä äänestäjänä, jos haluaa vaikuttaa kirkon lainsäädäntöön ja seurakuntalaisten tulevaisuuteen. ✦

HELMI

Oma tulkintani on samantapainen kuin piispa Luoman. Uskon, että arvojohtajana arkkipiispa haluaa, että keskustelu seksuaalivähemmistöjen asemasta ja ihmisoikeuksista jatkuu sekä kirkossa että yhteiskunnassa.

Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme. Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. (Hepr. 4:12–13)

SILTA 7/2014

Puolet papeista siunaisi homoparin

Riku Karppinen

kysymystä

Yhä useampi kanttori ja pappi on sitä mieltä, että kirkon tulisi sallia rekisteröityjen parisuhteiden siunaaminen. Papeista 60 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että siunaaminen tulisi sallia. Kanttoreiden suhtautuminen oli kriittisempää, heistä samaa mieltä olevia oli vajaa puolet (44 %) ja lähes yhtä moni vastustaa (41 %). Tulokset käyvät ilmi Kirkon akateemisten jäsenkyselystä, joka tehdään neljän vuoden välein. – Pappien mielipiteet ovat muuttuneet näissä kysymyksissä todella nopeasti. Erityisesti tämä näkyy Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. Hiippakunnista Oulu on ainoa, jossa samaa sukupuolta olevien kirkollisen siunaamisen vastustajia on enemmän kuin kannattajia, toteaa Helsingin yliopiston dosentti, tutkija Kati Niemelä, joka on kirjoittanut tutkimuksen Kutsumusta, auttamista ja itsensä toteuttamista – Pappien ja kanttorien suhde työhön, työhyvinvointi ja suhtautuminen ajankohtaisiin kysymyksiin Kirkon akateemisten jäsenkyselyssä 2014.

”Kirkollista vihkimistä vastustaa puolet papeista. Yhteistyö Seksuaalinen tasavertaisuus -yhdistyksen ja seurakuntien välillä alkoi Tampereella kesällä 2010, kun Tampere Pride -tapahtuman yhteydessä järjestettiin hartaushetki. Siitä lähtien Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta on järjestänyt sateenkaarimessuja Finlaysonin kirkossa säännöllisesti. Sateenkaarimessu on kaikille avoin, mutta erityisesti sinne kutsutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia sekä heidän läheisiään.

Avioliittolain muutosta sukupuolineutraaliksi kannattaa papeista lähes puolet (44 %) ja kanttoreista vajaa kolmannes (30 %). Papeista reilu kolmannes (35 %) kannatti kirkollista vihkimistä, puolet vastusti (50 %). Kanttorien keskuudessa kannattajia oli joka neljäs (23 %), vastustajia kaksi kolmesta (63 %). Samaan aikaan osa papeista ja kanttoreista ajatteli, että kirkon tulisi luopua kokonaan vihkioikeudesta, mikäli sukupuolineutraali avioliittolaki toteutuu. Papeista näin ajatteli reilu neljännes (28 %), kanttoreista kolmannes (32 %). Naiset kannattavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkollista siunaamista useammin kuin miehet niin pappien kuin kanttorien keskuudessa. Vastaava ilmiö näkyy myös suomalaisten keskuudessa yleensä. Naispapeista kirkollista siunaamista kannatti lähes kolme neljästä (72 %), miehistä puolet (50 %). Kanttorinaisista asiaa kannatti reilu puolet (57 %), kanttorimiehistä vain neljännes (25 %).

Pitääkö kirkon

Arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi anteeksi homoseksuaaleilta ja muita seksuaalivähemmistöjen edustajilta puheessaan 14.7. Porin Suomi Areenalla. Arkkipiispa pyysi anteeksi sitä, kuinka julmasti sekä yhteiskunta että kirkko ovat seksuaalivähemmistöjä kohdelleet.

❶ Pitääkö kirkon pyytää anteeksi seksuaalivähemmistöiltä?

❷ Miksi mielestäsi pitää?/ Miksi ei pidä? Riitta Alaja, seurakuntien luottamushenkilö, kirkkohallituksen jäsen: – Kristinuskon syvin olemus on sovinto eli anteeksi pyytäminen ja anteeksi saaminen. Se koskee suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja koko luomakuntaan. Jeesusta seuraten kirkon tehtävä on puolustaa häväistyjä ja kutsua syrjään sysättyjä. Identiteettinsä salaaminen on niin raskas kuorma, että sen alle moni menehtyy. Haluttomuus kuulla ihmisten kertomuksia ja ottaa heidät todesta on anteeksipyynnön paikka, jolle arkkipiispa arvojohtajana rohkaisi sekä kirkkoon kuuluvia että kuulumattomia.

Asko Alajoki, seurakuntien luottamushenkilö: – Kirkon ei pidä pyytää anteeksi sitä, minkä Jumala on kieltänyt: ”Älä makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, sillä se on kauhistuttava teko.” (3.Moos.18:22) Jeesus piti kiinni tästä: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan.” (Matt.5:17). – Paavali opetti: ”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvojat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1.Kor.6:9) – Kirkon pitäisi tukea homoseksuaalien selibaattia ja eheytymistä. Olli Hallikainen, tuomiorovasti: – On hyvä, että arkkipiispa myönsi rehellisesti, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on kohdeltu nurjasti kirkossa. Kyse on reilusta kädenojennuksesta niille, jotka ovat olleet epävarmoja siitä, hyväksytäänkö heidät kirkossa. Anteeksipyyntö toivottavasti rohkaisee erilaisia jäseniä löytämään paikkansa seurakunnassa. – Kirkko voi itsetutkistelussaan antaa avointa ja armollista mallia muullekin yhteiskunnalle. Kirkko on aina ihmistensä näköinen. Se on yhtä vähän

täydellinen kuin me sen jäsenet. Pyrkimyksen armollisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen tulee kuitenkin aina olla kirkon elämän keskiössä. Mirja Rautkoski, Härmälän seurakuntapastori: – Anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat kristityn elämän keskeisiä asioita. Jokaisen kristityn tulisi tutkia itseään Jumalan edessä: olenko sanonut tai tehnyt jotakin, jonka Jeesus tekisi toisin. Hän kohtasi syntiä tehneitä, mutta ei kivittänyt ketään fyysisesti eikä henkisesti. Toisaalta hän antoi kutsun ja mahdollisuuden muutokseen Häneen uskomalla. – Rakkaudettomuutta ja kovuutta on varmasti esiintynyt kirkossakin seksuaalivähemmistöjä kohtaan, ja sitä kirkko voi pyytää anteeksi. Sitä, että kirkko tai yksityinen kristitty pitäytyy Jumalan sanan käskyihin, ei tarvitse pyytää anteeksi. Kirsi Airikka

Lue lisää ja keskustele: siltalehti.fi

Hannu Jukola

pyytää anteeksi?

Naispapit ja -kanttorit kannattavat samaa sukupuolta olevien parisuhteiden kirkollista siunaamista useammin kuin miehet.

SILTA 7/2014

Valoa ja tulta

Juha Leppänen

Valon ja tulen messu järjestetään venetsialaishengessä lauantaina 30. elokuuta kello 22 Kalevan kirkossa. – Luvassa on huikaiseva elämys yöllisessä kirkossa valoefektien, tulen, musiikin ja sanan välityksellä. Messu modernisoi Israelin kansan vaelluksen orjuudesta

vapauteen tuoden sen sanoman nykyaikaan, kertoo Timo Pöyhönen, Tampereen seurakuntien Uusi Verso -toiminnan pastori. Messun ohjaa huipputuottaja Timo Suomi.

Yannick piti kesätyöstään hautausmaalla ja kertoi oppineensa uusia asioita joka päivä.

lien ntavaa lu u k a r u Se sasette ehdoka ttyy pää

15.9.

– Kannabista käytetään Tampereella – kuten muuallakin Suomessa – aikaisempaa enemmän. Varmasti kesä on lisännyt myös kokeilu- ja satunnaiskäyttöä, sanoo ylilääkäri Pekka Salmela Tampereen A-klinikalta. – Vaikka huumausaineiden, tupakan ja alkoholin käyttö nuorten keskuudessa on tällä vuosituhannella pysynyt tasaisena ja paikoin vähentynytkin, kannabiksen käyttö on tämän vuosikymmenen puolivälissä lähtenyt kasvuun, samoin sen valmistaminen kasvattamalla hamppua kotona. Väestökyselyiden mukaan kannabiksen päivittäiskäyttäjiä on 6000– 8000. Kannabista käyttävät eniten 25–34-vuotiaat. Noin joka viides 15–20-vuotias nuori on kokeillut kannabista. – Useimmilla kannabiskokeillut jäävät muutamaan kertaan. Riippuvuus kehittyy noin 8–10 prosentille käyttäjistä. Salmela on huolestunut myös lääkkeiden väärinkäytöstä ja muista huumeista. – Muuntohuumeet ovat yleisiä. Perinteistä heroiinia ei juuri ole, vaan se on korvautunut buprenorfiinilla. Alkoholi on kuitenkin edelleen ongelmallisin päihde Suomessa. Salmelan mukaan kannabiksen käyttöön liittyy monenlaisia terveyshaittoja ja riippuvuuden kehittymisen mahdollisuus. – Vanhempien kannattaa seurata nuoren kehitystä, ajatusmaailmaa ja varsinkin muutoksia suhteessa aikaisempaan olemiseen. Huumeita ei kuitenkaan pidä demonisoida. On aina muistettava ihminen aineen takaa. Pekka Salmela puhuu nuorten kannabiksen käytöstä keskusteluillassa keskiviikkona 3. syyskuuta kello 18 Monitoimitalo 13:ssa, Satakunnankatu 13. Kahvitarjoilu alkaa kello 17.30. Leikki-ikäisille on järjestetty lapsiparkki. Tilaisuuden järjestää Tampereen kaupungin nuorisopalvelut.

Tatiana Andreeva

Kannabiksen käyttö lisääntynyt Tampereella

Uskoa työllistymiseen

oma-hankkeen kesätyö antoi viidelle maahanmuuttajalle uskoa työllistymiseen. Roma-hanke on Tampereen seurakuntien sosiaalinen projekti, jonka tavoite on ehkäistä syrjäytymistä ja antaa myönteinen kuva työllistymisestä maahanmuuttaja- ja romaninuorille. Hankkeen aikana viidelle maahanmuuttajataustaiselle nuorelle tarjottiin kesätyö. Ajatuksena oli, että romani- ja maahanmuuttajataustaiset nuoret työskentelevät kantaväestön nuorten kanssa. Jokaiselle romani- tai ulkomaalaistaustaiselle nuorelle nimitettiin oma tutori, mikä antoi nuorelle mahdollisuuksia saada samaan aikaan sekä työkaveri että neuvoja ja opastusta. Kesäksi palkattiin kaksi hautausmaatyöntekijää, työntekijä Martinus-palveluiden autokorjaamo M-Huoltamoon, siivoja Koivistonkylän seurakuntatalolle sekä viestintäharjoittelija dokumentoimaan hankkeen edistymistä.

Toiveena kielitaidon kehittyminen Tavoitteita ja toiveita kysyttäessä kukaan ei maininnut rahan ansaitsemista. Melkein kaikki halusivat kehittää suomen kielen taitojaan ja saada työkokemusta. Toinen suosittu tavoite oli saada suomalaisia mukavia työkavereita. Selvisi, ettei kellään ollut suomalaisia ystäviä. Työn saanti oli osoittautunut todella haastavaksi. Työntekijät kertoivat, että kun he olivat lähettäneet parikymmen-

tä hakemusta, ainoa myönteinen vastaus oli tullut seurakunnalta. Työn saanti voi osoittautua hankalaksi maahanmuuttajille myös heidän perhetaustansa vuoksi. Kaikki vanhemmat eivät ole tyytyväisiä lastensa työskentelyyn: jos perheen nuori saa yli 300 euroa kuukaudessa, se voi vaikuttaa myös joihinkin vanhempien sosiaalietuuksiin. Vanhemmat saattavat myös vaatia nuoren keskittyvän opiskeluun työelämän sijasta. Joka tapauksessa nuoret viihtyivät ja menestyivät työpaikalla hyvin, vaikka alussa oli haasteita, erityisesti jos heidän kulttuurissaan ei ollut totuttu sellaiseen työkohteeseen. Esimerkiksi Kalevankankaan hautausmaalla oli kaksi työntekijää, yksi Somaliasta ja toinen Kongosta, joista oli aluksi vähän pelottavaa työskennellä hautausmaalla. Todella pian luterilaisella hautausmaalla työskentely osoittautui rauhalliseksi työpaikaksi ja kaikki pelot katosivat mukavien työkavereiden avulla. Työntekijöiden motivaatio oli todella inspiroivaa! Kaikki suunnittelevat aloittavansa tulevaisuudessa opiskelun yliopistossa, mutta mahdollisesti he voivat hakea myös seuraavana vuonna kesätyöntekijäksi seurakunnalle. Syyriasta kotoisin oleva siivooja-kesätyöntekijä Mohammed sanoikin: – Tuhannen kilometrin matka alkaa yhdellä askeleella! Tatiana Andreeva viestintäharjoittelija

SILTA 7/2014

Tampereen omat vaalisivut avautuivat Tampereen seurakuntavaalisivut ovat avautuneet. Sivustolta löytyy tietoa ehdokkaaksi asettumisesta, aikataulusta ja äänestämisestä. Sivuilta voi katsoa, mihin kirkollisverot käytetään ja lukea vaaleihin liittyviä juttuja. Seurakuntavaalit pidetään 9. marraskuuta.

Vaaleilla valitaan jäsenet kahteen luottamuselimeen: paikallisseurakunnan seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon. Tutustu: tampereenseurakunnat.fi/seurakuntavaalit

Emil Bobyrev

Tamperelais arkkitehti Berndt Blomin käsialaa oleva entinen Wiikinsaaren poliisivahti konttori on toiminut kappelina 19 vuotta.

Sekä Kirkon Ulkomaanapu että Suomen Lähetysseura antavat

50 000

euroa perheiden auttamiseen ja sairaanhoitoon Gazassa.

Hiljenny Viikinsaaren kappelissa Lyhyt laivamatka Tampereen Laukontorilta Viikinsaareen

valmistelee huomaamatta mieltä ja kehoa hiljentymään. On luontevaa harpata kivenheitto laiturilta Pyhäjärven kappeliin, joka pilkistää rantapuiden takaa. Arviolta joka toinen tulija tekee niin. – Kappeli koetaan kiireettömäksi paikaksi, jossa saa rauhassa viivähtää, kertoo Tuomiokirkkoseurakunnan lähetyssihteeri Sanna Kramer. – Toiset tulevat hiljentymään ja moni jää juttelemaan, vahvistaa kappelin valvoja Kirsti Vaana. – Kerran eräs mies halusi keskustella kahden tunnin ajan, mainitsee Tellervo Räsänen. Valkoisen rakennuksen yli satavuotinen menneisyys on kiehtova. Entinen putka vihittiin kappelikäyttöön vuonna 1995. – Viimeinen putkassa oli ilmeisesti ravintolan asiakas 80-luvulla, paljastaa Räsänen. – Lapset tykkäävät sulkeutua ovien taakse vankilaan, sanoo Vaana.

Hyvä häillekin Tila muotoutui uudeksi taiteilija Ilkka Väätin suunnittelemana. Entisessä vanginvartijan huoneessa on kastemalja, ja eteisestä pääsee sekä idän että lännen kirkkohuoneeseen. Kansat yhdistyvät kappelissa. – Tämä täyttää ekumenian, josta nyt puhutaan, tiivistää Räsänen.

– Intialaiset riisuvat ulos sandaalinsa, hän kertoo. Kynttilöitä huoneissa ei saa enää polttaa. – Taiteilija toivoi niin, sillä seinät ovat mustuneet, kertoo Vaana. Margit Linnun maalaamat ikonit täydentävät kokonaistaideteosta, joka taipuu moneen. – Täällä on niin kastejuhlia kuin vihkimisiäkin, valvojat vinkkaavat. – Tänä kesänä kävi 10-vuotias Peppi, joka oli kastettu täällä. Kahdeksan vuotta sitten vihitty aviopari kävi mukanaan kaksi lasta, joita ei häiden aikaan vielä ollut, kappelissa hymyillään.

Esirukous seilaa messuun Kesäksi askarreltuihin uusiin esirukouspyyntölaatikoihin jätetään lukuisia esirukouspyyntöjä ja ne luetaan kesäpyhinä Tuomiokirkon messussa. Viestinviejinä toimivat kappelivalvojat, joita on useita. – Vapaaehtoispaikkoja oli jaossa 230 ja työvuoroja 116, kertaa vapaaehtoisten värväämisestä vastannut Kramer. Kappeli on auki päivittäin, valvojat tulevat ensimmäisellä laivavuorolla. Laiva kulkee tasatunnein maanantaista lauantaihin kello 11–18 ja sunnuntaisin kello 13–18. Viikinsaari on auki 10. elokuuta saakka. Elisa af Hällström

Vertaistukea mielenterveysomaisille Tampereen seurakuntayhtymän Myötätuuli järjestää vertaisryhmätoimintaa läheisensä menettäneille entisille mielenterveysomaisille. – Ryhmässä on mahdollisuus tavata muita samanlaisen elämäntilanteen kokeneita ihmisiä, antaa ja saada vertaistukea. Tavoitteena on hyvän olon, elämänilon ja voimavarojen lisääntyminen, kertoo Pirkko Haikola, joka toimii vertaisryhmänohjaajana yhdessä Tampereen seurakuntien omaishoitajatyönohjaajan Paula Kontron kanssa. Kokoontumiset keskiviikkoisin 10.9., 8.10., 12.11. ja 10.12. klo 17.30–19 Myötätuulessa, Ilmarinkatu 10. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: viim. 1.9., Pirkko Haikola, p. 040 5787 189.

LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ SUJUVAAN ARKEEN UUTUUS!

-APUVÄLINEET Katso koko valikoima verkossa. TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN

FENNO MEDICAL OY

09 276 360

asiakaspalvelu@fennomedical.fi

fennokauppa.fi

SILTA 7/2014

Armo on täsmälääkettä hengelliseen häpeään Paavo Kettusen mukaan ihminen kaipaa sitä, että hän tulisi nähdyksi omana, puutteellisenakin itsenään. Seurakunnat eivät saisi olla teeskentelijöiden yhteisöjä.

Eipä arvannut Joensuun yliopiston professori Paavo Kettunen millaisen Pandoran lippaan avasi, kun hän kymmenisen vuotta sitten pyysi ihmisiä kirjoittamaan kokemuksistaan hengellisestä häpeästä. TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Hannu Jukola

utkija sai peräti yli 400 yhteydenottoa. Niiden pohjalta syntyi kolmisen vuotta sitten tutkimus Kätketty ja vaiettu – Suomalainen hengellinen häpeä. Tampereella maaliskuun lopulla luennoinut Kettunen on tutkimuksellaan nostanut esiin uudenlaista kysymyksenasettelua hengellisyyden valo- ja myös varjopuolista. – Ihmisten perusongelma ei näyttäisikään olevan syyllisyys, joka voidaan poistaa anteeksiannolla. Riittämättömyys ja häpeä ovat tämän päivän ihmiselle syyllisyyttä polttavampia kysymyksiä, professori toteaa. Kettunen ottaa esimerkiksi pyhäpäivänä kirkkoon astelevan ihmisen. – Ei hän varmaan pohdi sitä mihin kaikkeen nyt olenkaan syyllinen. Hänen kysymyksensä voisi pikemminkin lähteä siitä, että riitänkö minä pohjimmiltaan Jumalalle? Mitä tulee tämän elämän jälkeen, ja olenko siinä vaiheessa kelvollinen?

Suorittaminen ongelmana Kettusen tutkimus tuo esiin suuren määrän suomalaisia, joita on hengellisissä yhteyksissä tavalla tai toisella mitätöity.

HÄPEÄPROFESSORI • Syntynyt 1949 Ilomantsissa • Käytännöllisen teologian tohtori Itä-Suomen yliopistossa • Väitöskirja sairaalasielunhoidosta vuonna 1990. Lisäksi Kettunen on tutkinut Joensuun ja Itä-Suomen yliopistoissa muun muassa syyllisyyttä, rippiä ja anteeksiantoa. • Nykyään professori Kettunen tituleeraa itseään – pieni karjalaispilke silmäkulmassa – häpeäprofessoriksi. Perustellusti häntä voidaankin pitää hengellinen häpeä -termin isänä. • Kätketty ja vaiettu -teoksen (Kirjapaja, 2011) ilmestymisen jälkeen Kettunen on saanut runsaasti aihetta koskevia luentopyyntöjä. Teologian professori on käynyt puhumassa aiheesta myös lukuisissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa. • Harrastukset: kesällä mökkikulttuurin vaaliminen, talvella murtomaahiihto

SILTA 7/2014

Suomessa on ajateltu niin, että syyllisellä mielellä oleminen olisi jotakin erityisen ansiokasta. Ei suuri syyllisyys kuitenkaan välttämättä ole kehuttava asia. Eikä se aina kerro armostakaan.

Hän myös havaitsi, että mitätöimisen tai häpeän tunteita kokeneet hakeutuvat helposti autoritaarisesti johdettuihin seurakuntiin. – Vahvalta johtajalta toivotaan apua omiin kelpaamattomuuden tunteisiin. Vastaavasti voimakkaille auktoriteeteille on elintärkeää saada kuuliaisia seuraajia. Molemmat osapuolet tarvitsevat toisiaan. Tutkimuksessa erottui varsin selvästi ihmistyyppi, jonka minäkuva oli erittäin kielteinen. – Silloin hengellinen elämä voi olla kokemusta siitä, että minä en kelpaa Jumalalle, enkä myöskään uskonnolliselle yhteisölleni. Näitä ihmisiä oli kehotettu käymään enemmän kirkossa, lukemaan ahkerammin Raamattua sekä rukoilemaan säännöllisemmin. – Mutta mitä enemmän hengelliseen häpeään taipuvainen ihminen näitä asioita teki, sitä huonommaksi hän itsensä koki, Kettunen sanoo.

Teeskentelijöiden yhteisöt Professori muistuttaa siitäkin, että ihminen ei ole joko heikko tai vahva. – Sisällämme ovat molemmat ulottuvuudet. Terveen yh-

”Aikamme narsistinen kulttuuri on tuonut muutoksen itseymmärryksemme. Ihminen kysyy nykyisin Kuka minä olen eikä Mitä pahaa olen tehnyt.”

teisön voima voisikin olla siinä, että näille molemmille puolille annetaan tilaa. Paavo Kettunen näkee suurena vaarana, että hengellisessä yhteisössä seurakuntalaiset esittävät papille miten hyviä uskovia tässä oikein ollaankaan. – Pappi vastaavasti näyttää seurakuntalaisille, miten mallikelpoinen paimen heillä on.

Kettunen toivoo, että hengellisessä yhteisössä ihminen saisi olla sellainen kuin oikeasti on. – Mikäli tämä ei seurakunnissa toteudu, niistä tulee helposti teeskentelijöiden yhteisöjä. Yritetään vain kiillottaa ulkokuorta. Kuitenkin sen kuoren alla jokainen edelleen kärsii niitä omia kipujaan.

Vastaus häpeään on armo Paavo Kettunen tunnistaa hoitavan lääkkeen hengellisestä häpeästä kärsiville. Se on armo. – Armon kautta ihminen otetaan rakastaen vastaan ja annetaan hänelle tilaa. Tavallaan kyseessä on myös paradoksi. Armon varassa kelpaan silloinkin, kun en tunne kelpaavani edes itselleni. Jos armo voi tulla esiin vuorovaikutuksessa toisen ihmisen tai yhteisön kanssa, tavoitetaan jotakin olennaista. – Sama asiahan toteutui tuhlaajapojan ja isän kohtaamisessa sekä ryövärin ja Jeesuksen vuoropuhelussa ristillä. Kettunen näkee armolle erityistä tarvetta paljon vaativassa ja häpeälle altistavassa nyky-yhteiskunnassa. – Kirkko on armon paikka. Sen tulisikin olla viimeinen linnake, jossa on oikeus myös olemiseen eikä aina vain suorittamiseen, professori muistuttaa.

Ikä ja kulttuuri vaikuttavat häpeään Kielteisestä kaiustaan huolimatta häpeä ei ole läheskään

aina negatiivinen asia. Joskus siinä on jopa myönteisiä piirteitä. Parhaimmillaan häpeän tunne voi varjella ihmistä. Professori Paavo Kettunen haluaakin erotella häpeän erilaiset lajit. – Terve häpeä on hienotunteisuutta ja häveliäisyyttä. Epäterveenä se taas aktivoituu usein seksuaalisuuden tai hengellisyyden alueilla. Niillä elämänalueilla ihminen voi ehkä syvimmin tulla sekä haavoitetuksi tai loukatuksi että syvimmin kokea olevansa kelpaava ja hyväksytty. Kettunen on tunnistanut tutkimusaineistonsa perusteella merkittäviä muutoksia eri ikäluokkien suhtautumisessa häpeään. Vanhempien polvien kielteiset – joskus traumaattisetkin – häpeäkokemukset voivat olla avoimemmalle ja rohkeammallekin nykypolvelle vieraampia. – Nuorilta saattaa puuttua hienotunteisuushäpeää ja häveliäisyyttä. Tätähän ruokkii nykyajan mediakin erilaisine Big Brother -tyyppisine tirkistelyohjelmineen. Pahimmil-

laan ne voivat uhata vielä kehitysvaiheessa olevan nuoren kasvurauhaa. – Ja myöhemmin aikuisena voi sitten tulla katumus ja häpeä, kun tajuaa mitä kaikkea nuorempana onkaan itsestään paljastanut. Arkaluontoiset kuvat ja nauhat säilyvät, ja ne voidaan kaivaa esille vielä paljon myöhemminkin. Hienotunteisuushäpeän Kettunen näkee myönteisenä ilmiönä. – Se on tarkoitettu suojelemaan ihmistä. Hienotunteinen häpeä viestii siitä, että kaikki ei ole julkista, eikä kaupan. Minulla on oikeus yksityisyyteen ja saan halutessani olla vaikka ujokin. Suomalaiset mainitaan usein alemmuudentuntoiseksi ja häpeälle poikkeuksellisen alttiiksi kansaksi. Erottaudummeko muista myös hengellisen häpeän alueella? – Häpeähän on muiden tunteiden tapaan sinänsä hyvin yleisinhimillinen asia, mutta sen konkretisoituminen vaihtelee. Jos ajatellaan vaikka amerikkalaista kristillisyyttä, niin

”Peruskysymyksen voi kiteyttää aika yksinkertaiseen ajatukseen: kelpaanko minä?”

uskon, että mitättömyyden tunne ei heillä ole niin voimakkaasti esillä kuin se on suomalaisessa hengellisyydessä, Kettunen miettii. Professori Paavo Kettusen mukaan ihmisen peruskysymys oikeastaan kaikkialla on kuitenkin varsin samanlainen. – Kyllä sen voi kiteyttää aika yksinkertaiseen ajatukseen: kelpaanko minä?

SILTA 7/2014

Kerro syksyllä ilmestyvästä kirjastasi. Ja miksi sen nimi on Köyhän miehen Jerusalem?

Omaelämäkerrallinen kirja, jossa pohdiskelen elämän perusasioita, yritän osata olla lähimmäisteni kanssa ja otan vastaan uutta lasta.

Sillä on kaksi merkitystä. Yhdessä luvussa kirjassa olen paossa kaikkea Italian Materassa, joka on näytellyt useissa elokuvissa Jerusalemia. Nimitän kaupunkia köyhän miehen Jerusalemiksi. Näyttää Jerusalemilta, mutta on vain lavaste. Toinen merkitys viittaa mun elämääni, jonka katson olevan onnellista ja hyvää, mutta joka ei kuitenkaan vastaa unelmaa eikä ideaalia, saati pyhää ihmeellistä arvokasta elämää. Elämä on köyhän miehen Jerusalem. Pyhä paikka, joka oikeasti on arkinen.

SILTA 7/2014

P.A.Manninen

Jarkko Vehniäinen

P.A. Mannisen luoma hahmo Kapteeni Kuolio saa selville, mitä tapahtui Tampereen tuomiokirkossa niihin aikoihin, kun Hugo Simberg käärmeen kattoon maalasi.

PIIRRETTY KUVA VOISI LÖYSÄTÄ KAULUSTA Tampereen sankari Kapteeni Kuolio tapaa Hugo Simbergin ja saa selville käärmeen arvoituksen. Paavali matkaa sandaalit sauhuten Neapolista Filippiin. Papilla on pallo hukassa, kun Jeesus pyörittelee sitä Nokian seurakunnan banderollissa. TEKSTI: Asta Kettunen KUVAT: Hannu Jukola, Marjaana Malkamäki

irkon julkinen ilme mielletään ankeaksi, jäykäksi ja viralliseksi. Voisiko sarjakuvasta olla apua sanan levittämisessä nykypäivän keinoin? Tarvitseeko sen aina niin totista olla? Kirkon työväki on kyllä jo huomannut huumorin voiman. Esimerkiksi Jarkko Vehniäinen ja Mika Ijäs ovat tehneet Facebook-sivuille omia pläjäyksiään. – Ehkäpä suhtautuminen sarjakuvaan ei ole enää kristillisissä piireissä niin jyrkkä kuin vaikka kymmenisen vuotta sitten, jolloin sain kristillisaiheista pilakuvista helvetinkatkuisia tuomiokirjeitä postilootaani, Vehniäinen vilauttaa. Kirkon Facebook-sivujen pilakuvat ovat hänen tietääkseen saaneet oikein hyvän vastaanoton. – Kyllähän sarja- ja pilakuvat totisuutta ainakin hieman lieventävät. Silta-lehteen piirtävä Ari Peura myöntää aluksi pohtineensa, osaako valita oikeanlaisen linjan. – Huomasin nopeasti, että ongelmana ei ollutkaan kohderyhmä vaan minä itse. Pidin seurakuntaa ja seurakuntalaisia kohderyhmänä jotenkin myyttisenä, vaikka kysymys on tavallisista ajattelevista kanssaihmisistä. Tämän oivallukseni

jälkeen piirtäminen oli paljon helpompaa. Yleensä kirkon piirissä oleva sarjakuva on kesyä ja myötäsukaista, sivaltaa Sarjakuva-Finlandian keväällä voittanut Ville Ranta. – Ei välttämättä vain siksi, että seurakunnat ja niiden media tätä vaatisivat, vaan piirtäjät itse olettavat kirkon piirissä esiintyvän huumorin ja ironian olevan sallittuja vain tehottomassa muodossa. Ehkä suuressa osassa kirkkomediaa näin onkin. – Kirkon piirissä kammotaan väittelyä ja erimielisyyttä. Kirkossa toimii kuitenkin paljon todella rohkeita ihmisiä, pohtii Kirkko ja kaupunki -lehteenkin piirtävä Ranta.

Sanan levityksen keino? Anni Isotalon seikkailujen käsikirjoittaja ja kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola kertoo, että sarjakuvaa ja pilapiirroksia on jo pitkään käytetty sananjulistuksessa. Eivätkä pilapiirrokset ole olleet tuntematon asia kirkollisissa lehdissäkään. – Niin sanotut traktaatit, joita eräät hengelliset liikkeet käyttävät suorassa herätys- ja käännytystyössä, ovat vähintään osittain sarjakuvamuotoisia. Ulkomailla ovat aika yleisiä esimerkiksi hurskaat paaviaiheiset sarjakuva-albumit, ja

SILTA 7/2014

Ei ole olemassa oikeita ja vääriä toteutustapoja. Ideoita syntyy milloin mistäkin, inspiraationa voi toimia jokin satunnainen heitto tai kommentti, lukemani lehtiartikkeli tai vaikkapa kuulemani biisi. Kenties hankalinta on sovittaa irralliset ideat toimiviksi kokonaisuuksiksi… …pohtii JP Ahonen, ja samaan aikaan toteuttaa ideaansa Sillan kansikuvasta.

myös tunnettujen pyhimyksien elämästä on tehty sarjakuvia. Hän lukee samaan sarjaan Ville Rannan palkitun albumin, joka koskettelee Paavo Ruotsalaista ja herännäisyyttä. – Oma asiansa on se, että eräät historiaa ja uskontoa yhdistävät salaperäiset teemat kuten temppeliritarit tai erilaiset uskonnollis-mystiset aiheet ovat hyvin suosittuja teemoja vaikkapa ranskalaisessa sarjakuvassa. Niiden tavoite ei kuitenkaan ole sananjulistus. Vastikään Lasten Katekismuksen kuvittanut Harri Heikkanen muistuttaa, ettei sarjakuva ole vain kepeää muutaman ruudun vitsailua, vaan siinä on työkaluja paljon syvällisempäänkin asioiden käsittelyyn. Sen keinoin voisi näyttää esimerkiksi kirkon arkea. Rannan mielestä uskonto on vertauskuvina, pohjatekstinä ja kulttuurisena aarrearkkuna valtava voimavara, josta on helppo ammentaa materiaalia elämän kysymysten käsittelyyn. – Mutta en tee uskonnollisia juttuja omasta mielestäni. Henkisyys, hengellisyys ja syvämietteisyys niitä kyllä kuvaa. – Osa luulee, että mä teen tunnustuksellisia pilapiirroksia tai muuten ajan uskonnon asiaa yhteiskunnassa pilapiirrosteni kautta. Ketola varoittelee, että varsinkin nuoret lukijat ovat herkkiä huomaamaan hurskastelun ja sievistelyn. – Huumori, itseironia ja rehellisyys ovat tarpeen, jos sarjakuvan välityksellä yrittää välittää jotakin itselleen tärkeää. Pekka Manninen puolestaan sanoo, että jos minkä hyvänsä fiktiivisen tarinan tarkoituksena on käännyttäminen tai samanmielisille saarnaaminen, ei tulos todennäköisesti ole “hyvä”. Parhaat uskontoa sivuavat sarjakuvat ovatkin tulleet yllättävistä suunnista.

Nokian seurakunta löysi jyvän Kotimaa nimesi Nokian “Suomen cooleimmaksi seurakunnaksi” sen alettua tehdä yhteistyötä vapaa-ajattelija Pertti Jarlan kanssa. Yhteistyö alkoi muutaman vuoden vanhan

Fingerporin julkaisemisella banderollissa. Nokian seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi arvelee, että sanomaa voi ja pitääkin viedä eteenpäin monin keinoin. – Nyt tavoitamme niitäkin, joita perinteinen viestintä ei tavoita. – Pelkäämme kirkossa liikaa virheiden tekemistä ja sitä mitä ”toiset” meistä ajattelevat. Itse pyrin kielenä käyttämään ”kirkon” sijasta suomea, koska en itsekään aina ymmärrä kirkkoa, tunnustaa lapsuutensa nenä kiinni sarjiksissa viettänyt Honkaniemi. Miltei kaikki palaute yhteistyöstä on ollut myönteistä. – Varsinkin kirkosta vieraantuneet ovat kiitelleet raikasta tapaa viestiä. Sarjakuva on helppo mutta vaikea, koska siihen on pakko tiivistää sanoman ydin. Yhteistyö on Jarlan mukaan sujunut vaivattomasti. Seuraava strippi on esillä näihin aikoihin. – Olisin voinut kuvitella, että seurakunta olisi ollut hankalampikin asiakas. Sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja Anssi Rauhala kertoo kannattavansa kaikkea yhteistyötä, joka avaa tietä ihmisten keskinäiselle ymmärtämiselle. – Vapaa-ajattelun perusidea on mielestäni hyvä: kaikkea kerrottua on uskallettava epäillä, kysellen lisää ja etsien tietoa. Ja kaipa asia on niinkin, että se, että ihminen kieltää Jumalan olemassaolon, ei tee Jumalaa olemattomaksi. Eikä Jumala pakosta ole myöskään juuri sitä, mitä me ihmiset kuvittelemme hänen olevan. Myös Ketola iloitsee ideasta. – Se on ilahduttavan kekseliäs ja ennakkoluuloton hanke. Toivoisin, että joku kirkollinen taho keksisi ruveta tekemään yhteistyötä Timo Kokkilan luoman Peräsmiehen kanssa!

Miksi herne menee nenään? Sarjakuvan, pilapiirrosten ja seurakunnan tai kirkon suhde ei Rauhalan mielestä ole ihan mutkaton, minkä huomaa

myös Ville Rannan pilakuvien aiheuttamasta polemiikista. – Minun nähdäkseni sarjakuva sopii mainiosti sananlevitykseen. Työ on toki tavattoman vaikeaa, ja sen tulokset ennalta-arvaamattomia, koska kuvan ja siihen liitetyn tekstin tulkitseminen on aina kiinni katsojan tai lukijan omista kokemuksista, mieltymyksistä ja näkemyksistä. Tamperelainen käsikirjoittaja ja piirtäjä JP Ahonen myöntää, ettei seuraa sitä, mitä kirkko tai seurakuntalaiset pitävät sarjakuvissa hyväksyttävinä. – Kieltämättä yleinen mielikuva on, että pahastutaan helposti, silloinkin kun aihetta ei varsinaisesti ole. Sananvapaushan on kuitenkin eri asia kuin uskonnonvapaus… Rannan mielestä selitys tuohtumukselle saattaa piillä siinä, että kuva on suorempi ja vastaansanomattomampi kuin teksti. – Tai sitten kielelliseen väittelyyn on Suomessa totuttu paremmin kuin kuvalliseen. Kuvan oletetaan kai olevan jotenkin objektiivinen tosiasia. Ja kun se onkin voimakas kannanotto tai kyseenalaistaa, lukijat provosoituvat. – Mun mielestä sarjakuvissa ja pilakuvissa saakin kokeilla rajoja ja herättää keskustelua. Jos tekele on siloteltu ja liian kiltti, se ei herätä minkäänlaisia tuntemuksia, Ahonen sanoo. Ari Peura puolestaan huomauttaa sarjakuvan liikkuvan seurakuntalehdessä lukijalle tärkeässä arvomaailmassa. Siksi on muistettava, että sarjakuva ei saa olla tuota arvomaailmaa loukkaavaa, vaan sen tulee tuottaa aidosti iloa. – Ilosanomasta koko hommassa pitäisi olla kyse. Lähimmäisenrakkaudesta, auttavaisuudesta ja pelastuksesta, kiteyttää Rauhala.

Lisää aiheesta: siltalehti.fi

Emil Bobyrev

SILTA 7/2014

Karjala-keräys Linnainmaalla Karjalan Apu -yhdistys saa oman keräyspisteen Linnainmaalle, Citymarketin pihaan. Keräys järjestetään seuraavan kerran 6. syyskuuta. Yhdistys tekee auttamistyötä Laatokan Karjalassa. Yhteistyössä on joukko Tampereen seudulla asuvia vapaaehtoisia, jotka ovat tehneet lähialueyhteistyötä Venäjälle useiden vuosien ajan. Toiminta jatkuu yhteistyössä Tampereen Leijona-kerhojen kanssa. Keräykseen voi tuoda lasten ja aikuisten vaatteita sekä kenkiä, liinavaatteita ja kotitaloustavaroita.Huonekaluja ei oteta vastaan. Keräyspäivät: la 6.9. klo 12–16, pe 19.9. klo 16–20, pe 3.10. klo 16–20. Tied.: Pertti Laanti, p. 040 587 7722

Tuhkimon tarina – ryhmä naisille

Ellen Pelkonen (vas.), Meri af Hällström, Janette Maakanen ja Heidi Heinonen loikkaavat unelmiin keppareilla.

Vain taivas rajana Sitä hieraisee epäuskoisena silmiään, kun talon takaa viilettää esiin määrätietoisesti etenevä keppihevoslauma. Joku hirnahtaa, joku niskuroi, kun heppoja ohjataan. Hiukset hulmuavat tuulessa ja sateessakin – kumpparit kopsaavat niityllä. Kepparointi on in. Loikkaa mukaan vaan! Keppihevoset yllättivät täysin myös Tampereen seurakuntien Leirikesän järjestäjät. 10–12-vuotiaiden Keppari-leiri oli suosituin leiri yli 120 hakijalla. – Keppariharrastuksen suosio voi liittyä siihen, että yleisestikin roolipelit ovat suosiossa. On luvallista mennä mielikuvitusmaailmaan. Se ei ole enää noloa, sanoo leiriä vetänyt Sanna Kallioinen. – Uskalletaan kuvitella, mitä kaikkea hevosten kanssa voi tehdä ja minne niiden kanssa voi mennä, hän jatkaa. Kallioinen muistuttaa, että hevosharrastus on etenkin tyttöjen kestosuosikki. – Keppihevosharrastus on myönteinen ilmiö. Siinä saa liikuntaa, kavereita ja käden taidot kehittyvät. Samaa mieltä on leirillä ollut Heidi Heinonen Raholasta. – Se on kivaa ja liikunnallista, hän kiteyttää. Heinonen tykkäsi leiristä, vaikka vapaa-aikaa olikin liikaa. – Olisi voinut olla vielä enemmän ohjelmaa, hän sanoo. Rajalassa oli kaikkiaan 29 tyttöä ja yksi poika. – Lapset olivat tosi innostuneita ja jaksoivat

tehdä alusta loppuun oman keppihevosen, kehaisee Kallioinen. Hepoille tehtiin suitset, ja sitten koluttiin Rajalan leirikeskus ja lähimetsät. Leiriohjelmassa oli maastoretki, uimista ja saunomista. – Teimme lentopallokentästä ratsastuskentän ja siellä oli koulu- ja esteratsastusta. Lapset tekivät esteet, ohjaaja kuvailee. – Toivottavasti ensi kesällekin saadaan kepparileiri, hän sanoo.

Ystävysten yhteinen ilo Heidi Heinonen, 10, pitää huolta keppareista kotosalla yksin ja ystävien kanssa. Heinosten takapihan perukoilta löytyy talli, jonka lattialle on kerätty heinää, vanhaa nurmikkoa. Pilttuussa lepäilee viisi ystävällisen näköistä kangaskepparia ja yksi villasukkaheppa, jonka tallin omistaja teki jo eskarissa. – Me harjataan ja suitsitaan heppoja. Nyt kesäaikaan keppareillakin on vähän lomaa, emmekä ratsasta ihan joka päivä. Harrastus vei mukanaan viime marraskuussa. – Kepparoin yleensä Ellenin kanssa. Joskus, jos joku ei voi olla, keppari korvaa kaverin. On mulla vielä barbikin, Heidi kertoo. Keppareita viedään kokemaan maailmaa. Viiden tytön porukka vaeltelee Raholassa ja Kalkussa. – Meillä on maastossa iso laukkaniitty, jonne olemme rakentaneet esteitä. Yhden tytön pihassakin on esterata, Heidi hymyilee. Elisa af Hällström

Ota elämä haltuun! Löydä oma ammattisi ja urasi. Meillä opit töitä tekemällä, et pulpetissa istuen. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Opintoneuvoja Tuuli Oksanen, puh. 044 7906 373, opintoneuvonta@takk.fi

Katso lisää: www.takk.fi

Monet ovat joutuneet Tuhkimon tavoin kaltoin kohdelluksi elämässään. – Olemme saattaneet uskoa valheen, että olemme riittämättömiä ja arvottomia saamaan osaksemme kunnioitusta ja rakkautta. Olemme häpeän vallassa, pohtii Maila Kettunen, joka toimii ryhmän toisena ohjaajana. Ryhmässä tutkitaan häpeän ilmenemismuotoja ja pyritään vapautumaan väärästä häpeästä. Kokoontumiset 4. syyskuuta alkaen joka toinen torstai kello 18–20 Linnainmaan seurakuntakeskuksessa. Materiaalimaksu 15 euroa. Tied. ja ilm. 27.8.14 mennessä: Maila Kettunen, p. 050 3745707, maila.kettunen@nic.fi tai Pipsa Pikkutupa, p. 045 1122849, pipsa.pikkutupa@luukku.co

NÄKÖALAPAIKKA ELÄMÄÄN

VIIKONLOPPUKURSSEINA 26.9.2014 – 30.4.2015, 5 OV (7,5 OP) Koulutuksen tavoitteena on antaa välineitä ja menetelmiä itsetuntemukseen, ihmissuhteisiin, työelämään, stressinhallintaan ja olemassaolon merkityksen löytämiseen. Koulutus soveltuu erityisesti näitä välineitä työssään tarvitseville ja oman elämänsä muutosvaihetta eläville. KOULUTUKSEN KESTO Lyhytkursseina, kerran kuussa (syys – marras, tammi – huhtikuu, yhteensä 7 kertaa) Pe 14.00-20.00, la 9.00-16.00, välitehtävät ja harjoitukset jaksojen välillä KOULUTUKSEN SISÄLTÖ 26-27.9. Matka alkaa – rauhoitun 24-25.10. Millainen minä olen? – kohtaan itseäni 28-29.11. Suhteeni Jumalaan – kohtaan Jumalaa 23-24.1. Kuka minä olen? – syvemmälle itseen 20-21.2. Missä minä olen? – elämän sisäinen merkitys (vain tammikuun jaksoon osallistuneille) 20-21.3. Minä ja muut – suhteeni toiseen ihmiseen 17-18.4. Matka jatkuu – kurssin kokoava päätös (vain aiempiin osallistuneille) KOULUTUKSEEN HAKEUTUMINEN JA PÄÄSYVAATIMUKSET Pääsyvaatimuksena on vähintään 18 vuoden ikä. Haku osoitteessa www.jko.fi tai tilaa hakulomake opistolta. OPISKELUKUSTANNUKSET • Koko koulutuksen hinta: 900 euroa • Osa kursseista on mahdollista opiskella yksittäisinä kursseina. Näiden hinta on 190 euroa/viikonloppu. KYSY LISÄTIETOJA • koulutuksesta vastaava opettaja, Riitta Komu: riitta.komu@jko.fi, p. 050 389 9643 • koulutussihteeri, Kirsi Haukimäki: kirsi.haukimaki@jko.fi, p. 044 752 2716 JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. (014) 3348 000, toimisto@jko.fi UUSIA URIA OSOITTEESSA: www.jko.fi

Tampereen Aikuiskoulutuskeskus

SILTA 7/2014

Ruokkikaa nälkäiset avustaa myös sairaaloiden ruokahuoltoa. Kuvassa on meneillään lounashetki Oasis Medical Centerin pihalla Keniassa.

Sambiassa ruokitaan noin 10 000 lasta yhteistyössä Feeding the Nations -järjestön kanssa.

Ruokaa maailman nälkäisille TEKSTI: Saraleena Aarnitaival KUVAT: Ruokkikaa Nälkäiset ry

aatalouden tutkimuskeskuksen mukaan suomalainen kuluttaja heittää roskiin noin 20–30 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuosittain. Ruokkikaa Nälkäiset ry haastaa ruokkimaan roskiksen sijaan maailman hädänalaisia. – Toiminta-ajatuksemme on yksinkertainen: kehotamme ihmisiä luopumaan muutamasta ateriasta viikossa ja lahjoittamaan säästynyt summa kauttamme humanitaariseen työhön, kertoo järjestön ainoa kokopäivätoiminen työntekijä Päivi Sarjasto. Pienillä summilla saadaan paljon aikaiseksi. Sarjaston mukaan Ruokkikaa Nälkäiset voi toimittaa kymmenellä eurolla viikon ruo-

at viisihenkiselle intialaiselle perheelle. Kahdellakymmenellä eurolla saa hätämajoitustarvikkeet kolmelle syyrialaiselle pakolaiselle. Yhteistyötä ja sitoutumista

Kehitysyhteistyön tavoitteena on vahvistaa paikallisia kansalaisjärjestöjä jatkamaan elinolojen parantamista hankkeiden jälkeenkin. Ajatuksena on auttaa ihmisiä auttamaan itseään ulos kurjuuden kierteestä. Taistelu köyhyyttä vastaan vaatii sekä paikallisilta että ulkomaalaisilta lahjoittajilta kärsivällisyyttä ja pitkäaikaista sitoutumista. Kertalahjoituksen sijaan Päivi Sarjasto kannustaa ihmisiä ryhtymään kuukausilahjoittajiksi valitsemallaan summalla. Vastineeksi hän lupaa ajantasaista tietoa projektien edistymisestä. Lahjoittaa voi myös esimerkiksi ideoimalla varainkeruukampan-

SILTA 7/2014

Albaniassa jaetaan ruokaa vähävaraisille perheille.

FAKTA • Vuosittain lähes kymmenen miljoonaa ihmistä kuolee aliravitsemukseen, mikä on enemmän kuin ensimmäisessä maailmansodassa kuolleiden ihmisten määrä. • Päivittäin nälkään kuolee 25 000 ihmistä, joista suurin osa on lapsia. • 852 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa kärsii jatkuvasta nälästä. Heistä 815 miljoonaa asuu kehitysmaissa. Luku on suurempi kuin Yhdysvaltojen, Kanadan, Euroopan unionin ja Japanin asukasluvut yhteensä. Lähde: YK:n Maailman elintarvikeohjelma WFP, 2013

Libanonissa on meneillään projekti, jossa Syyriasta paenneille lapsiperheille jaetaan maitoa.

Rahat kohteeseen, eivät hallintoon

Filippiineillä järjestettiin yhteisruokailuja taifuunin uhreille.

jan yhdessä tuttaviensa kanssa. Tähän mennessä on järjestetty kirpputoreja, konsertteja ja tanssiaiset nälkäisten hyväksi. – Kukaan ei voi pelastaa koko maailmaa, mutta jokainen voi helposti pelastaa yhden ihmisen koko maailman, Sarjasto muistuttaa.

Lisätietoja: ruokkikaanalkaiset.fi Ruokkikaa Nälkäiset ry järjestää toimintansa tukemiseksi konsertin keskiviikkona 20.8. klo 18–21 Laikunlavalla. Esiintyjinä ovat Soini Särkilahti yhtyeineen, Doobie Twisters, Anna Katarina, Mr. Jazz, Mooseksen parta ja Tampereen capoeiristat. Tapahtuma on ilmainen.

Anitta Piiponniemi on ollut Ruokkikaa Nälkäiset ry:n aktiivinen tukija yli 20 vuoden ajan. Vuosien saatossa hän on ehtinyt nähdä järjestön toiminnan laajentumisen. Projekteja ja kohdemaita on tullut lisää, mutta perusajatus on säilynyt samana. – Arvostan järjestön tapaa auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään aineellista apua tarjoamalla. Samoin arvostan periaatetta, että rahat menevät sinne minne on tarkoituskin eli hädänalaisten auttamiseen. Pieni organisaatio ja vaatimattomuus esimerkiksi julkaisujen painoasussa kertovat oikeanlaisesta säästäväisyydestä, Piiponniemi toteaa. Piiponniemi korostaa, että avustustyön rahoittamisessa on kyse oikeudenmukaisuudesta. – Me täällä vauraissa länsimaissa elämme yltäkylläisyydessä, köyhimmätkin meistä. Lahjoittaminen ei ole minulta pois, vaan annan liiastani niille, joilla ei ole mitään. Olen hyvin tyytyväinen saadessani olla mukana tässä työssä. Kysymykseen siitä, pitäisikö Ruokkikaa Nälkäiset -järjestön avustaa vähävaraisia myös Suomessa, Piiponniemi vastaa pienen empimisen jälkeen: – Meillä on ainakin toistaiseksi yhteiskunta huolehtinut kansalaisista niin hyvin, ettei siihen välttämättä ole tarvetta. Toivottavasti niin on jatkossakin. Täällä ei kukaan kuole kadulle, mikä on arkea monissa maissa.

Kokonaisvaltaista apua Järjestön valtteina ovat avun nopea toimitus perille, alhainen kuluprosentti ja luotettavat jakelukanavat. – Suomesta köyhyysalueille lähetetään vain rahaa kuljetuskustannusten ja väärinkäytösten riskin minimoimiseksi. Rahat osoitetaan kohdemaan kumppanijärjestöille eli kristillisille paikallisseurakunnille ja kehitysyhteistyöjärjestöille. Niiden luottohenkilöt ovat vastuussa paitsi elintarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta myös varojen käytön raportoinnista. Katastrofi- ja konfliktialueilla ihmisille jaetaan ruoka-aineiden lisäksi muitakin jokapäiväisen elämän tarvikkeita. Järjestö auttaa ihmisiä myös henkisesti ja hengellisesti. Paikallisseurakuntien työntekijöille tarjotaan sielunhoidon koulutusta ja avustuspakettiin sujautetaan Raamattu. Uskoa ei kuitenkaan tyrkytetä eikä kenenkään hätäavun saajan vakaumusta kysytä. Avunsaajalle hänen ihmisarvonsa kunnioittaminen ja tasavertainen kohtaaminen on yhtä tärkeää kuin aineellisen avun vastaanottaminen. Tällaista lähestymistapaa arvostetaan yhteisössä laajemminkin. – Esimerkiksi Syyriassa olemme saaneet paikallisten muslimiviranomaisten täyden hyväksynnän toiminnallemme, Päivi Sarjasto iloitsee.

PASTORIN NÄYSTÄ KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN • Ruokkikaa Nälkäiset ry perustettiin vuonna 1989 osaksi amerikkalaista Feeding the Nations - järjestöä. Se sai alkunsa muutamaa vuotta aikaisemmin pastori Lester Sumrallin näystä, jossa Jumala kehotti häntä toimiin maailman nälänhädän lievittämiseksi. • Sumrallin tuli aloittaa maailmanlaajuinen liike, jossa läntisten hyvinvointivaltioiden kristityt yli tunnustusrajojen sitoutuvat auttamaan kolmannen maailman köyhiä seurakuntia diakoniatyössä. • Ajatuksena oli, että yltäkylläisyydessä elävät uskovat sitoutuvat paastoamaan kerran viikossa nälkäänäkevien hyväksi lahjoittaen ruokamenoissa säästyneen summan kristilliseen hyväntekeväisyyteen kehitysmaissa. Yhteistyöverkosto syntyi nopeasti ja jo vuosikymmenen vaihteessa mukana oli kymmeniä seurakuntia useista maista. • Ruokkikaa Nälkäiset on irtaantunut emojärjestöstään, vaikka toimii edelleen kiinteässä yhteistyössä sen kanssa. Yhdistys suunnittelee ja toteuttaa omat projektinsa, joita on kuluvana vuonna 11 maassa. • Toiminta on laajentunut myös kristillisten piirien ulkopuolelle; lahjoittajien joukossa on muun muassa yrityksiä. Perusajatus on kuitenkin säilynyt samana: Maailmassa vallitsevaan epätasa-arvoon vastataan lähimmäisenrakkauden hengessä antamalla omasta hyvinvoinnista niille, joilla on vähemmän. Jakajia on monta, leipä on yksi. • Ruokkikaa Nälkäiset tukee kestävää kehitystä kohdemaissa rahoittamalla lasten kouluruokailua. Yhteistyötä paikallisten koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa on tällä hetkellä Albaniassa, Intiassa Keniassa ja Sambiassa. Sambiassa yhteistyökumppani Feeding the Nations -järjestön kanssa toteutettavassa projektissa 17 000 lasta saa päivittäin kaksi lämmintä ateriaa. Yhden aterian hinta on 6,5 senttiä. • Järjestön tavoitteena on aloittaa vuonna 2015 pidempiaikainen Koulut kuntoon -hanke, joka varmistaisi kouluille asiantuntemuksella jätehuollon, vesihuollon ja sanitaation. Tarkoituksena on myös kouluttaa paikallisia opettajia ja järjestötyöntekijöitä ravitsemukseen, terveyteen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä. Suunnitelmissa on myös kunnostaa kaksi kenialaista aidsklinikkaa Mombasan ja Nairobin slummeissa.

SILTA 7/2014

Hyvä tyyppi

Nuoret kaipaavat aikuiselta kuuntelua

apsilla ja nuorilla on aikuisen ihmisen nälkä. He pyytävät: Näe minut! Huomaa minut. Anna edes hetki aikaa. Tähän ei tarvita mitään ihmetemppuja. Riittää, kun aikuinen on aidosti läsnä ja kuuntelee. – Kun pysähtyy kuuntelemaan nuorta, hän puhuu ensin niitä näitä. Silloin nuori tajuaa, ettei tuo lähde karkuun. Hän alkaa kertoa, mikä häntä elämässä riemastuttaa ja mikä satuttaa, Harjun seurakunnan johtava nuorisotyönohjaaja

Päivi Arola kertoo kokemuksistaan. – Tässä työssä vaikeinta on nähdä lapsen tai nuoren elämisen kipu, joka voi johtua mistä vaan. Suru näkyy silmistä ja nuori kysyy: kannattaako elää? Silloin tarvitaan armon, hyväksymisen ja rakastamisen näkökulmaa. Jos nuori on hukassa, hän voi pudota kuiluun, jos ei joku sano hänelle: katsotaan vielä tämä päivä, Arola sanoo. Tiukassa paikassa on ratkaisevaa se, kuinka lähellä olevat reagoivat, miten yksilö rohkaisee toista.

– Silloin kun sattuu jotain ikävää, vaikka itsemurha, läheisille herää kysymys: teinkö kaikkeni? Se on hyvä omantunnon kysymys. Kun elämä on revitty kokonaan, tarvitaan armoa ja toivoa. Arolan mielestä nuorisotyössä ohjaajien on oltava rakastavia ja kriittisiä. Pispalan Rukoushuoneyhdistys myönsi toukokuussa Arolalle kannustuspalkinnon. Perustelujen mukaan hän kunnioittaa perinteitä ja samalla seuraa aikaansa sekä uudistuu itse. TEKSTI: Pirjo Lääperi KUVA: Hannu Jukola

Maailma huutaa tuhatta totuutta. Mikä on se totuus, joka kestää ihmisen monet kysymykset? Nuorilla on mahdollisuus rippikoulussa pysähtyä miettimään, mitä itselle kuuluu. Maailma on kiivastahtinen ja sen vastapainoksi kirkko tarjoaa hengähdystaukoa elämässä. Nuorisotyönohjaaja Päivi Arola auttaa nuoria löytämään vastauksia kysymyksiinsä.

SILTA 7/2014

SAARNAVUORO

HARTAUDELLA

Pyhiinvaeltajien jalanjäljissä

Ahdas portti vie elämään Mistä tekstistä saarnaat? Tämän sunnuntain aihe on totuus ja harha (Matt. 7:13–14). Lukukappale on lyhyt, mutta sisällöltään napakka. Teksti puhuu siitä, kuinka helpointa tietä pitkin kulkeminen ei ole se oikea ratkaisu. Mikä on saarnasi näkökulma? Jeesus kehottaa evankeliumissa valitsemaan ahtaan portin, sillä sitä kautta voi löytää elämän. Kehotus on lyhyydessään niin monimutkainen, että valitsin sen käsittelyyn maanläheisen tyylin. Saarnani on pohdiskeleva ja pureutuu tämän päivän ihmisen valintojen runsauteen ja vaikeuteen. Pohdin myös kysymyksiä liittyen valintojemme seurauksiin ja siihen, minkälainen valinta on hyvä ja minkälainen ei. Lisäksi nostan esille tekstin kirjoitusajankohdan maailmankuvaa, sitä, miksi Jeesus on ylipäätään sanonut näin. Mitä haluat saarnassasi viestiä?

Lukijalta

Saarnani kautta haluan sanoa ihmisille, että tuskailu sekä valinnanvaikeus eivät loppujen lopuksi ole niin pelottavia asioita, vaan enemmänkin luonnollinen osa kristityn elämää. Turvautumalla Jumalaan ja luottamalla Hänen ohjaukseensa pystymme rauhoittumaan valintojemme äärelle.

Riittääkö uskonpuhdistus? luodaan jokaiselle jotakin. Jeesus, Mohammed, Buddha, Luther, Laestadius ja Äiti Teresa julistavat lähimmäisen kunnioittamisen oppia, mutta vallanhimo ja ahneus turmelevat nopeasti ihanteet rakkauden ja oikeudenmukaisuuden valtakunnasta. Seuraa tuomitsemista, vainoa ja jopa toisinajattelijoitten tappamista. Juutalaiset ja myös kirkkoisä Augustinus olivat sitä mieltä, että Raamattua ei pidä joka kohdassa ottaa kirjaimellisesti. Kirjain kuolettaa ja kyseenalaistaa hyvänkin sanoman. Esimerkiksi neitseelli-

sen syntymän sekä naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen syrjimisen kiistattomana totuutena saarnaaminen herättää varsin torjuvia tunteita kriittisesti ajattelevassa ihmisessä. Ihmiskunta ei näytä olevan vielä kypsä puhdistettuihinkaan oppeihin. Jokin vaikeuksissa tukeva kainalosauva heillä kai on oltava, kunhan eivät käytä sitä muitten nuijimiseen. Onneksi lupaavia alkufanfaareja jo kajahtelee uudesta paremmasta maailmasta. Ritva-Liisa Harjumaa Rovaniemi

suosi köyhää.” (2 Moos.23:3) ja ”älä ole puolueellinen köyhän hyväksi”(3 Moos.19:15). Tämän Sadinmaa teeseissään jatkuvasti ohittaa jakaen kristittyjä kahteen leiriin. Sadinmaan mukaan ”Jeesus ei kutsunut seuraajiaan kutomaan sukkia seurakunnan lähetyspiirissä, vaan luopumaan kaikesta, asettamaan itsensä alttiiksi yhteiskunnasta ulossulkemiselle.” Toimiessani Kangasalan seurakunnassa lähetystyön pappina näin, kuinka vapaaehtoisista koostuvat lähetyspiirit ovat vuosikymmenten uskollisella työllä ja lahjoituksilla keränneet satoja tuhansia euroja lähetys- ja kehitysyhteistyöhön. Myös lähetyspiirien esirukoustyöllä on merkitystä. Näitä asioita ei kirkkoa ja kristinuskoa kovin tar-

Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Tekstin haaste on sen lyhyys – on vain kaksi jaetta, joista ammentaa. Toisaalta jakeet jättävät paljon tulkinnanvaraa ja vaihtoehtoja.

”

Tuskailu ja valinnanvaikeus ovat luonnollinen osa kristityn elämää.

Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi?

Sadinmaan teeseistä Pastori Kai Sadinmaa on tehnyt 10 käskyä kirkolle (Silta 5/2014). Kirkon ravisteleminen ja ahneuden sekä ihmisistä piittaamattoman yltiökapitalismin kritiikki ovat paikallaan, mutta jos sen arvosteleminen vaatii luopumista ”messusta ja muusta magiasta”, ollaan hakoteillä. Messu ja ehtoollinen eivät ole magiaa, kuten esimerkiksi arkkipiispa Martti Simojoki on osoittanut kirjassaan Sinun edestäsi (1983). Messu ja ehtoollinen ovat kirkon sydän. On ihmeellistä, jos Helsingin piispa Irja Askola ei reagoi hiippakuntansa papin puheenvuoroihin. Sadinmaa kirjoittaa, että rikkaiden suosiminen tulee lopettaa. Rikkaita ei tule tietenkään suosia, mutta Raamatussa sanotaan myös, että ”älä kuitenkaan aiheettomasti

Anna Hiekkataipale teologian kandidaatti Messukylän seurakunnan kesäteologi

tarjoavat kävelijöille edullisia yösijoja ja ravintoloista löytyy huokea menu pyhiinvaeltajille. Koskettavinta on se liikahdus, joka on saanut niin monet ihmiset ympäri maailmaa etsimään elämäänsä toivoa ja iloa matkanteon ja rukouksen avulla jo yli tuhannen vuoden ajan. Kirjailija Issakainen päättää reissunsa ajatukseen: ”Matka itsessään on tärkeä: omat ajatukset matkalla ja se, mitä kokee kumppanien seurassa. Lopulta ymmärrän, että koko elämäni on pyhiinvaellusta.” Myös itselleni tärkeintä oli matkalla oleminen, ajatusten jakaminen ja epävarmuuden sietäminen. Kun arki on täynnä aikatauluja ja suunnittelua, lomalla voi heittäytyä. Palkintoina pienestä epämukavuudesta ja kommelluksista ovat kohtaamiset, kokemukset ja niistä syntyneet oivallukset. Mielen täyttää kiitollisuus. Ei siis ihme, että kotimatkalla Saksassa, Kölnin tuomiokirkossa mieheltäkin livahti kiitosrukous hyvin sujuneesta matkasta. Kirsi Airikka Juha Leppänen

Vietimme mieheni kanssa kolme lomaviikkoa Ranskassa ja Espanjassa. Matkalla kuljimme myös pyhiinvaeltajien jalanjälkiä. Camino de Santiago eli Pyhän Jaakobin tie osui tuon tuostakin ajoreittimme varrelle. Muutaman kerran kuljimme sitä varta vasten jalkaisin. Camino, polku, on Euroopan suosituin pyhiinvaellusreitti. Vuosittain sen lukuisia haaroja pitkin kulkee noin 150 000 pyhiinvaeltajaa, joiden määränpäänä on Santiago de Compostelan kaupunki Galician maakunnassa Luoteis-Espanjassa. Matkalukemisena meillä oli Martti Issakaisen mainio kirja Jaakon tiellä (Suomen Lähetysseura, 2008). Apostoli Jaakob on espanjalaisille tärkeä pyhimys. Tämä Jeesuksen opetuslapsi tuli Jerusalemista lähetysmatkalle kaukaiseen Hispaniaan, joka tuolloin kuului Rooman suurvallalle. Kahdeksan vuoden ajan hän kiersi maata kertoen asukkaille kristinuskosta. Kun Jaakob palasi Jerusalemiin, roomalaiset teloittivat hänet. Tarinan mukaan Jaakobin opetuslapset kuljettivat ruumiin takaisin Espanjaan. Monien vaiheiden jälkeen pyhimyksen jäännökset pantiin lopulta hopeiseen arkkuun Santiago de Compostelan katedraaliin. Tätä arkkua ja alttaripatsasta kävimme mekin ihmettelemässä upeassa kirkossa. Täytyy kuitenkin tunnustaa, että näin suomalaisen perusluterilaisen näkökulmasta Jaakobin palvonta tuntuu hämmentävältä. Viehättävää on, että pyhiinvaeltajat ovat kiinteä osa espanjalaisten arkea tänäkin päivänä. Tuon tuostakin teiden varsilla näkee reitin tunnuksen, simpukan. Pyhiinvaellus vahvistaa myös espanjalaisten matkailuelinkeinoa. Tunnuksella merkityt majatalot, alberguet,

Pastori Kai Sadinmaa on kirjoittanut aiheesta: “Kirkko tarvitsee uskonpuhdistuksen”. Jeesus varoitti kaatamasta uutta viiniä vanhaan leiliin tai ompelemasta uudesta viitasta leikattua paikkaa vanhaan vaatteeseen. Martti Luther naulasi teesinsä kirkon oveen ja halusi vain puhdistaa kirkkoa. Seuraukset olivatkin mittavat. Entinen kirkko ei taipunut uudistuksiin, ja syntyi uusi kirkkokunta, protestantit ja evankelisluterilaisuus. Uusia uskontoja ja lahkoja perustetaan jatkuvasti. Mikäs siinä, jos

koitushakuisesti tulkitseva Sadinmaa näytä tietävän, ymmärtävän tai arvostavan. Martti Tuure pastori, Tampere

Ruusuja Kalevan kirkolle Menin juhannuslauantaina Kalevan kirkkoon. Kun avasin oven, olin lentää selälleni. Kirkkosalissa minua odotti ihana näky: Kaksi kansallispukuihin pukeutunutta neitokaista toivotti tervetulleeksi. Käytävällä oli maljakoissa valkoisia juhannusruusuja ja koivunoksia. Oli hyvä tunnelma. Kiitos teille, vapaaehtoiset naiset ja miehet, olette ihania! Ulkona oli kylmä

Päivän tekstit ovat aina yhteydessä omaan elämääni tavalla tai toisella. Tämä teksti puhutteli erityisesti omien tulevaisuudensuunnitelmieni takia. Valmistun teologian maisteriksi joulukuussa. Ennen ja jälkeen valmistumisen on vielä tehtävä monta tärkeää päätöstä, jotka koskevat tulevaisuutta. Jeesuksen sanat on syytä pitää mielessä vaihtoehtoja puntaroidessa. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Mitä siitä opit? Viime aikoina olen erityisesti perehtynyt Tuomas Kyrön romaanituotantoon. Tällä hetkellä työn alla on Kerjäläinen ja jänis. Teoksen henkilöhahmot ovat ilahduttaneet minua suuresti ja muistuttaneet ihmisten kohtaamisesta ennakkoluulottomasti lähimmäisenrakkauden hengessä. Anna Hiekkataipale saarnaa sunnuntaina 10. elokuuta Kivikirkon messussa kello 18 Messukylän vanhassa kirkossa.

SILTA 7/2014

TIESITKÖ Hannu Jukola

Testamenttina seuraajalleen ja seurakuntayhtymälle hallintojohtaja Matti Ilveskoski jättää toiveen yhteistyön ja -hengen rakentamisesta. Ihanteellisimmillaan jokaisella viidellä seurakunnalla on jollakin tavalla yhteiset toimintatavat. Leinolassa asuvan Ilveskosken lähikirkko on Linnainmaan seurakuntakeskus.

Elina Grundström työskenteli Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessorina lukuvuonna 2013–2014. Syksyllä 2014 hän jatkaa työtään vapaana toimittajana ja tietokirjailijana.

Kaikille lupa päästä lastensa häihin

Aika on purkaa ja aika rakentaa Metsänomistaja tietää, että taimikkoa on harvennettava, jos haluaa tukkipuita. Kirkon taloushallinnon ammattilainen tietää, että rakenteita on muutettava, monipolvista päätöksentekoa purettava ja yhteistyötä lisättävä, jotta seurakunta voi keskittyä ytimeen, evankeliumin julistamiseen. – Perustehtävästä taas on mahdoton huolehtia ilman sujuvia tukipalveluita, sanoo eläkkeelle jäävä Tampereen seurakuntayhtymän hallintojohtaja Matti Ilveskoski, 67. Seurakuntajako yhdestätoista viideksi on askel oikeaan suuntaan. – Saamme lisää resursseja toimintaan, ja pystymme säästötoimiin aiempaa helpommin. Luottamushenkilöpaikat vähenivät, mutta hallinnon pyörittämisen sijaan seurakuntalaiset voivat vaikuttaa toimintaan, olla rakentamassa ja toteuttamassa sitä. Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti tekemistä. Rakenneratkaisu syntyi kivuliaasti, pitkä valitusprosessi jatkui korkeimpaan hallinto-oikeuteen. – Yksimielisyyden löytäminen oli yllättävän vaikeaa. Vähän harmittaa, ettemme pystyneet parempaan yhteistyöhön, Ilveskoski myöntää. Marraskuun seurakuntavaalit osuvat sopivaan saumaan. Ne tuovat varmasti jonkin verran vaihtuvuutta ja päättäjien sukupolvenvaihdosta, ja sitäkin kautta löytynee uudenlaisia tekemisen tapoja ja yhteistyötä. Tulevaisuudessa muutoksia voi tulla lisää, kun koko kirkko alkaa rakentua yhtymämallin pohjalle. Myös kuntasektorin ratkaisut vaikuttavat. – Siksi olen yrittänyt pitää keskuste-

KOLUMNI

luyhteyttä yllä Tampereen ja naapuriseurakuntien välillä.

Yhteistyöllä eteenpäin Ilveskosken puheessa vilahtelee tämän tästä sana yhteistyö. Tukipalveluissa tarvitaan asiantuntijoita, jotka voivat jakaa osaamistaan laajemmalle joukolle kuin vain omalle seurakunnalle. Monenlaiselle, fiksulla tavalla järjestetylle yhteistyölle on sosiaalinen tilaus. Jos liikkeelle lähdetään seurakuntien tarpeista, syntyy myös säästöjä. Nykyään Tampereen hautaustoimen päällikkö konsultoi tarvittaessa naapureita. Pienet seurakunnat hyötyvät saadessaan apua isommilta. Vatialan uudessa krematoriossa tuhkattavista vainajista kolme neljästä on Tampereen ulkopuolelta. Valtakunnallisen Kirkon palvelukeskuksen käynnistyminen on kangerrellut, ja toivotut säästöt jääneet toistaiseksi vähäisiksi. Sen sijaan IT-alueiden

organisointi on Ilveskosken mielestä onnistunut. – Kiinteistöpuolelle pitäisi ruveta rakentamaan vastaavanlaista systeemiä. Ilveskoski on katsellut kirkollista elämää sellaiselta näköalapaikalta, että harva Suomessa, sekä viranhaltijana että luottamustehtävissä ruohonjuuritasolta huipulle – alkaen alueneuvostosta Messukylässä kirkolliskokoukseen ja Kirkkohallituksen täysistuntoon. – Huikeaa, kuinka maalaispoikaa on viety. Kun jälkeenpäin ajattelen, ei tällaista uraa olisi itse osannut suunnitella. Kyllä matkassa on ollut johdatusta. Syyskuun alussa on aika vaihtaa vapaalle. Silloin jää aikaa läheisille sekä harrastuksille. Niin, ja sille metsänhoidolle omalla tilalla Teiskon Kaanaassa. ✦ Pirjo Silveri

MATTI ILVESKOSKI, 67, DI • Perhe: vaimo, 3 lasta, 4 lastenlasta, 5. syntyy syksyllä • Harrastukset: hyötyliikunta, kuntoilu, luonnossa liikkuminen, metsätyöt • Ura: Tampereen seurakuntayhtymän hallintojohtaja elokuusta 2003, Lahden srk-yhtymän hallintojohtaja 1997–2003 • Luottamustehtäviä: luottamushenkilö

Tampereen seurakunnissa, hiippakuntavaltuusto, kirkolliskokous, Kirkko hallituksen täysistunto • Motto: ”Teen työni aina niin hyvin kuin osaan. • Jatka lausetta: Minun kirkkoni... välittää ihmisistä. • Parasta eläkkeelle siirtymisessä... on kalenteriaikataulusta eroon pääsy...”

SILTA siltalehti.fi 1. vuosikerta • Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat • Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p. 050 381 0970, toimitussihteeri Asta Kettunen, p. 050 438 2716, s-posti: toimitus@siltalehti.fi ja etunimi.sukunimi@evl.fi. Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, 33101 Tampere. • Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p. 044 520 5560, mervi.juutilainen@medialiike.fi

Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p. 044 532 2300, tuija@seema.fi • Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: jakelupalaute@kotimaa.fi, p: 020 754 2267 Osoitteellinen jakelu: Itella Oy, tilaukset: sari.laakso@evl.fi, p. 040 804 8066 • Taitto: Kotimaa Oy • Painosmäärä: 95 000 kpl • Paino: Alma Manu, Tampere • ISSN: ISSN 2342-0979 (painettu) ISSN 2342-0987 (verkkojulkaisu), • Seuraavat lehdet ilmestyvät: 3.9. aineisto 18.8. mennessä, 8.10. aineisto 15.9. mennessä

Tänä kesänä osallistuin elämäni ensi kerran Pride-kulkueeseen. Ei. En ole yllättäen hurahtanut diskovaatteisiin ja Abbaan, joita Pride-tapahtumissa harrastetaan. Olin vain saanut tarpeekseni eduskunnan konservatiiviporukan pelleilystä. Kulkue järjestettiin samalla viikolla, jolloin eduskunnan lakiasiainvaliokunta oli hylännyt sukupuolineutraalia avioliittolakia koskevan kansalaisaloitteen. Mitta oli tullut täyteen monella muullakin. Pelkästään Helsingin Prideen osallistui noin 20 000 ihmistä, yli kaksi kertaa enemmän kuin aiempina vuosina. Meitä tavallisia keski-ikäisiä perheenäitejä ja -isiä oli marssilla paljon. Tässä iässä nuorten – sekä tuttujen että vieraiden – pärjääminen alkaa huolettaa enemmän kun omat asiat. Rakkaus on nuorille herkkää ja usein raastavan vaikeaa. On mahdotonta hyväksyä sitä, että osa heistä joutuu rakastuessaan kohtaamaan syrjintää. Se aiheuttaa turhaa syyllisyyttä, huonouden tunteita, masennusta ja jopa itsetuhoisuutta. Niin kauan kuin osa nuorista ei saa solmia avioliittoa, se antaa voimakkaan signaalin siitä, että he ovat yhteiskunnan ja kirkon silmissä huonompia kuin muut. Asiaa ei muuta edes arkkipiispan anteeksipyyntö. Nykypäivän suomalaiset ovat nähneet maailmaa ja tutustuneet muihin uskontoihin. Harva pitää omaa uskontokuntaamme ainoana oikeana, mutta moni pysyy silti kirkon jäsenenä, koska heitä vetää puoleensa luterilaisuuden ajatus kaikille kuuluvasta armosta ja rakkaudesta.

“

Kirkko kieltää omaa ydinsanomaansa pitämällä sitkeästi kiinni syrjinnästä.

Nyt kirkko kuitenkin kieltää omaa ydinsanomaansa pitämällä sitkeästi kiinni syrjinnästä. Jos kirkko olisi rakkauden opissaan johdonmukainen, se siunaisi ja myös vihkisi samaa sukupuolta olevia pariskuntia, oli eduskunta asiasta mitä mieltä tahansa. Tämä konservatiivisuus ei perustu Jumalan vaan kirkolliskokouksen tahtoon ja seurakuntalaisten äänestyslaiskuuteen. Viime seurakuntavaaleissa äänestysprosentti jäi 17:ään, joten uurnilla kävi lähinnä vain aktiivisimpia uskovaisia. Ensi syksynä pidetään uudet vaalit. Niissä jokaisella seurakuntalaisella on mahdollisuus äänestää liberaaleja ehdokkaita. Se on paras tapa varmistaa, että kaikki keski-ikäiset vanhemmat voivat unelmoida lastensa häistä.

Kolumneja voi kommentoida osoitteessa www.siltalehti.fi/blogi.

SILTA 7/2014

KOTI KAUNIIKSI

Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. Verhoilua 25 vuoden kokemuksella

PIANOT JA FLYYGELIT Esim.

Verhoiluliike Yli-Heikkilä

HUIPPUUUTUUS! B3e PE (5.690€)

Nyyrikintie 1, Tampere 040

NYT 4.990 €

Akustinen piano, umpikuusi kaikupohja, kork.121cm, musta kiiltävä.

Seurakuntavaalit 2014 Arvoisa ehdokas. Huolehdi hyvissä ajoin näkyvyydestäsi Silta-lehdessä. Suunnittelemme kampanjat ja mainontanne ulkoasut. Ota yhteys, lähetämme Seurakuntavaalit 2014 Ilmoittajan oppaan Lisätietoja

B3e PWH (valk.kiilt.)

NYT 5.350 € (6.090€)

pianot alk. 3.390€

GB1K PE flyygeli

NYT 9.990 € (11.690€)

TAKUUT 5 VUOTTA, takaa soittimen materiaaleille oikean kuivuusasteen Suomen vaativat olosuhteen huomioiden.

Myös käytettyjä pianoja ja flyygeleitä! pianojen ja flyygeleiden Tampereen valtuutettu myyjä:

Pinninkatu 26–28 (Tammelantorin vieressä) Tre Av. ma – pe 10 – 18, la 9 – 15 • P. (03) 222 1300 www.tammerpianojasoitin.fi

LAKITOIMISTO RAJAMÄKI perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre 0400 638411

Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa.

Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti

Rongankatu 2, 33100 Tampere, puh. 03 211 0331 Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi – palveleva perheyrityksemme

PÄIVYSTYS 24 h 050 362 9690 Kalevan puistotie 17 Kauppakatu 12 p. (03) 255 4102 p. (03) 253 1720

Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) 212 2137

Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella.

www.tampereenhautauspalvelu.fi

KOTI

Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle

Vuorentaustassa 35,5 m2

1h+k+alk.+kph, rivitalon valoisa päätyhuoneisto, lasitettu pergola ja iso puutarha keskellä idyllistä luonnonrauhaa, palvelut lähellä. Sovi esittelystä:

Pekka Mustajärvi 0400 628 24.

Kuvia: www.oikotie.fi Seuraava näyttö 12.8. klo 18.

Mervi Juutilainen, 044 5205560 Tuija Lautiainen, 044 5322300 silta@medialiike.fi, mervi.juutilainen@medialiike.fi

JUHLAKESKUS

Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin

Kun on aihetta juhlaan... • muistotilaisuudet • perhejuhlat• ristiäiset Kalevan puistotie 7, 33500 TAMPERE, p. 0408 290 626 sähköposti: juhlakeskus@mancester.fi www.mancester.fi

Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA

Voit noutaa myös lehden jakelupisteistämme: Tampereen Kauppahalli, Seurakuntien talo, pääkirjasto Metso, Tampereen kirkot, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillisen yliopiston kappelit ja Rautatieaseman tunneli.

Lähiruokaa ja lämmintä Teitä palvelee palvelua

Selkä kuntoon

Jalkahoito kotikäyntinä

Rentouta selkäsi!

50€

(Teisko + 5 €) Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja

ja P-Hämpin parkkiluolassa

Puh. (03) 212 4164 myös liikeajan jälkeen ark. 9–16.30

hautaustoimisto.moisio@kolumbus.fi www.moisionhautaustoimisto.fi Hämeenkatu 19 / Hallituskatu 10 33200 Tampere

Lordos-selkälauta 95 €

Satu laurell p. 050 558 0232

Tilaa www.lordos.fi tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere

Kirpputori

Kuolinpesät

Hakametsän Jäähallin

OSTAMME

Tule myymään uutta tai vanhaa. Varaa kaksi pöytää hintaan 29 €. Yksi pöytä maksaa 19 €. Tervetuloa myymään tai tekemään huippuostoksia joka sunnuntai klo 10-15!

Muutto- ja kuolinpesien irtaimistot. Siivoamme kohteen myyntikuntoon. Ilmainen arviointi.

Puh. 040 582 4637

www.jaahallinkirppis.fi 0400 698 539

WWW.OSTANKUOLINPESAT.FI

Tyyliä

Kirjakauppoja

Nepalska

.ULVWLOOLQHQ NLUMDNDXSSD

Laukontori 4 Ma-Pe 10-18 La 10-15

Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo

Yli satavuotias Tampereen kauppahalli Tuomiokirkonkatu palvelukses26, vastp. Stockmannia, Tampere sasi. Kauppahallissa Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa tavataan!

2014

Jalkahoidot

Värikkäitä vaatteita kesän rientoihin!

Silta jaetaan tamperelaisiin koteihin joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko.

Tamperelainen seurakuntalehti

Ammattilaiset palvelevat

JÄTTIKIRPPIS

vesa.rajamaki@lakitoimisto.com PERSOONALLINEN

739 1822 www.kolumbus.fi/timylihe

6XROD MD 9DONHXV

3XXWDUKDNDWX DYRLQQD PD SH SXK ZZZ VXRODMDYDONHXV IL

Lakineuvonta

Pianonviritys

Lakiasiat

PIANONVIRITYKSET

• avioehtosopimukset, testamentit • perunkirjoitukset, perinnönjaot • liikenneasiat (kolarit) • vahingonkorvausasiat Edullisesti. Ilmainen neuvontavastaanotto ke klo 12-18 os. Aleksanterinkatu 31 B 34 (Kortesalmi)

Juha Yli-Knuuttila Puh. 0400 669 799 pianonviritys@gmail.com

SILTA 7/2014

Hätähuuto vankilasta Elinkautisvanki Juha Heinonen on huolestunut yhteiskuntamme kahtiajaosta. Hän peräänkuuluttaa kolmannen sektorin aseman nostamista, jotta sosiaaliset ongelmat eivät entisestään kärjisty. Hannu Jukola

Käsikirjoittaja Juha Heinosen ja ohjaaja Satu Tuomen yhteistyön tulos Toinen valinta -näytelmä valmistuu esityskuntoon. Perttu Ahoketo (vas.) vastaa näytelmän tekniikasta, Jani Moilanen esittää näytelmässä kaupunginjohtajaa

einonen käsittelee kahtiajakoa kirjoittamassaan Toinen valinta –näytelmässä, joka esitetään ensimmäisen kerran elokuussa KRIS-Tampere -yhdistyksen kymmenvuotisjuhlissa. Yhdistys auttaa vankilasta vapautuvia eteenpäin. KRIS-Tampere on ollut Heinosellekin tärkeä tuki vankeustuomion aikana. – Yhdistyksen työntekijät toimivat linkkeinä vangin ja ulkopuolisen maailman välillä. Erityisen tärkeää on se, että he ovat itsekin istuneet linnassa. Työntekijät otetaan vankiloissa nykyään hyvin vastaan. – Yhdistyksen väen on pitänyt vakuuttaa vankiloiden johto siitä, että he ovat nykyään kaidalla tiellä. Helposti luottamus ei ole syntynyt. Tänä keväänä Heinonen siirrettiin suljetusta vankilasta avovankilaan. Sieltä käsin hän käy töissä KRIS-Tampereessa sekä myös Legioonateatterissa, joka tuottaa Toinen valinta -näytelmän. – Legioonateatterissa työhöni kuuluu pääasiassa näytelmän markkinointia, tiedotusta ja näytösmyyntiä. Tultuaan Legioonateatteriin Juha Heinonen työskenteli aluksi nuorten ilmaisutaidon kurssin kanssa. Pitkään lusineen miehen silmin nuorten kehitysprosessi oli mielenkiin-

toinen. Vetääkö koviksen roolia, vai pyrkiäkö kohti jotakin muuta? – Kun viikko oli kulunut, aloin huomata kurssilaisissa tietynlaista säröilyä. Nuorten sisällä taistelivat kovan tyypin rooli, ja halu toteuttaa aidosti omaa itseään. Aivan järjestään se oikea minä voitti, Heinonen iloitsee.

Heikompaa pitää puolustaa Näytelmän aihe on hautunut Heinosen mielessä jo pitkään. Vankilat ovat oiva kurkistusikkuna suomalaisen yhteiskunnan varjopuolelle. – Siellä huomaa helposti, että yhä useammalla ongelmat ovat syviä ja monimutkaisia. Ne voivat myös periytyä. Mies näkee yhdistysten roolin korostuvan pahoinvoinnin kasvaessa. – Vankilastahan tullaan – tai pikemminkin rojahdetaan – kolmannen sektorin syliin. Harvalla on varsinkaan pitkän tuomion jälkeen mahdollisuus integroitua kunnolla yhteiskuntaan. Käsikirjoittaja toivoo näytelmän olevan yksi hätähuuto niiden puolesta, joilla ei mene hyvin. Hän on huolestunut yhteiskunnan arvomaailman kovenemisesta. – Kuilu huono- ja hyväosaisten välillä kasvaa koko ajan. Siinä muhii iso riski.

Kiertueelle näytelmän kanssa Kolmannen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia Juha Heinonen pitää merkittävänä yhteiskunnan kahtiajaon torjumisessa. Hän

MUUTOS ON MAHDOLLINEN • KRIS-Tampereen toiminnanjohtajan Jari Ihalaisen mukaan yhdistyksellä on edelleen paljon toimintasarkaa. Nyt satsataan erityisesti nuoriin, joille saatiin keväällä oma tila Aleksanterinkadun toimintakeskuksessa. • Vapautuneiden vankien tilanne ei usein ole hyvä. Ongelmavyyhti voi olla melkoinen, kun vankilan portit sulkeutuvat takana. Tämä joukkohan ei ole koskaan ensimmäisenä autettavien listoilla. • Itsekin vuosia vankiloissa istunut Ihalainen painottaa, että rikoksia tehneelle pitää antaa tilaisuus uuteen alkuun. • Muutos on mahdollinen. Kenenkään ei tulisi olla vanki koko loppuelämäänsä.

arvostaa paljon KRIS-Tampereen ja Legioonateatterin työtä. – Tällaiset toimijat vähentävät tehokkaasti pahoinvointia. Useinhan sanotaan, että yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle noin miljoonan. Heinonen on itse todennäköisesti vapautumassa lähiaikoina. – Lähdemme tämän syksyn jälkeen näytelmän kanssa kiertueelle maamme vankiloihin. Kirjoitinkin sen tätä kohderyhmää ajatellen. Ohjaaja Satu Tuomelle Toinen valinta on esikoisohjaus, ja samalla osa opiskeluihin kuuluvaa työharjoittelua Metropolia-ammattikorkeakoulussa. – Kiinnostuin aiheesta heti, kun luin Juhan käsikirjoituksen läpi. Henkilökohtaisestikin tunnen ihmisiä, joilla on samanlaista taustaa kuin KRIS:in väellä. Ohjaajan haasteena on saada näytelmästä kiinnostava. – Pidän tärkeänä, että se avautuisi kaikille katsojille, eikä vain tietylle kohderyhmälle. Vesa Keinonen

Toinen valinta esitetään KRIS-Tampere ry:n kymmenvuotisjuhlassa 15.8. klo 15 Seurakuntien talon Näsin salissa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Esitykset Legioona teatterissa: www.legioonateatteri.fi

SILTA 7/2014

Yksi kesän antoisimmista taidenäyttelyistä lienee taiteilija, kirjailija Tove Janssonin näyttely taidemuseo Ateneumissa Helsingissä. Mielenkiintoinen näyttely antaa hyvän kuvan laaja-alaisesta, ahkerasta taiteilijasta, jolla oli monta uraa ja monet kasvot. Tove Janssonin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Ateneumin laaja juhlanäyttely esittelee Janssonin (1914–2001) mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana. Näyttely kattaa Janssonin tuotteliaan uran kaikki vaiheet; maalaustuotannon aina 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1950-luvun modernismiin ja 1960–70 -lukujen abstraktimpaan ilmaisuun. Suomalaiset museot ovat lainanneet anteliaasti teoksiaan Ateneumiin. Esillä on muun muassa edustava otos Tampereen taidemuseon mittavasta Jansson-kokoelmasta maalauksineen, piirroksineen ja muumikuvaelmineen. Muumitarinoiden kuvitusten ja niiden luonnosten ohella Ateneumis-

Uusi minifestivaali South Park goes Classic venyttää klassisen musiikin rajaaitoja Tampereella. Eteläpuistossa kuullaan elokuussa kolme klassisen musiikin eri puolia esittelevää konserttia. Pirkanmaan musiikkiopistolla 10.–12. elokuuta järjestettävät konsertit lähestyvät taidemusiikkia eri suunnista, mutta yhteisenä nimittäjänä on rohkea rajojen rikkominen sekä uusien näkökulmien esitteleminen yleisölle. Avauspäivänä sunnuntaina tamperelaiset huippumuusikot vievät kuulijan 1800-lukulaisen romantiikan aikaan esittämällä Johannes Brahmsin, Toivo Kuulan, Einojuhani Rautavaaran sekä Aaron Coplandin musiikkia eri soitinyhdistelmiä varioiden. Toinen päivä on omistettu Varpu Haaviston gambataiteelle. Konsertin odotetuimpiin hetkiin lukeutuu säveltäjä Olli Virtaperkon Ground upon Open Strings -teoksen kantaesitys. Festivaalin päätöspäivänä tiistaina lavalle nousee pianotaituri Tuomas Turriagon johtama trio, joka tulkitsee kamarimusiikkia klassismista nykypäivään rajoja rikkovalla otteella. South Park goes Classic -konsertit 10.–12.8. Pirkanmaan musiikkiopistolla, Eteläpuisto 4. Kaikki konsertit alkavat klo 19. Lippujen ennakkovaraus sähköpostitse: antti.oksa@minedu.fi, Liput tuntia ennen ovelta: 15€ (aikuiset) / 10€ (lapset alle 16 v.).

sa nähdään parikymmentä kolmiulotteista kuvaelmaa, joista suurimman osan Tove Jansson on rakentanut yhdessä elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa. Näyttelyä voi suositella kesäretken kohteeksi, sillä katsottavaa riittää sekä aikuisille että perheen pienimmille. Näyttely on avoinna 7. syyskuuta saakka. Kirsi Airikka

Tuomas Turriago

Maija Muhonen

Virsi on POP ja kesäilta rakkautta täynnä Tapahtumien Yössä

Varpu Haavisto

Nea Ilmevalta

Tove Jansson: Graafikko (1975). Yksityiskokoelma.

Heikki Tuuli

Taidemusiikki täyttää Eteläpuiston Suomen Kansallisgalleria/ Yehia Eweis

Tove Janssonin elämäntyö esillä Ateneumissa

Totuuden henki väräjää tornissa

Tapahtumien Yönä, torstaina 7. elokuuta Tampereen seurakunnat täräyttää sellaisen ohjelmakattauksen, että jokaiselle löytyy takuuvarmasti jotakin. Ainutlaatuinen Drive in -konsertti Särkänniemen parkkipaikalla kello 21 ihastuttaa fiftarifaneja. Ennakkoluulottomille tarjoillaan virsiä uudella tavalla viritettynä kello 18 Vanhassa kirkossa ja perinteisen musiikin ystäviä hemmotellaan liedeillä ja aarioilla kello 20 Tuomiokirkossa. Lisäksi iltaan mahtuu hautausmaakierrokset Kalevankankaan ja Lamminpään hautausmailla kello 18 sekä reggae-henkinen Tuomasmessu kello 19 Aleksanterin kirkossa. Virsiä villimmin – Virsi on Pop -konsertti syntyi taitavien muusikoiden halusta ilmaista tuttuja ja rakkaita, sekä hieman oudompiakin, virsiä tuoreella otteella ja raikkain sovituksin, kertoo konsertis-

sa laulava Teiskon lähikirkon pastori Hannele Juutinen. – Tunturi-Lapissa Virsi on Pop saavutti lähtemättömän suosion Ylläs jazz –tapahtumassa. Nyt on aika vallata Etelä-Suomikin! Konsertissa virsi kuljettaa kuulijaa skandinaavisen kansanmusiikin iloisesta poljennosta aina jazzin ja bluesin tummiin sävyihin. Sovituksista vastaa Antti Katajisto, joka soittaa konsertissa myös kitaraa. Konsertin aikana myös yleisö pääsee veisaamaan virsiä. Ilmaiskonsertissa esiintyvät lisäksi Janne Kaartinen, lyömäsoittimet ja laulu, Laura Kaartinen, koskettimet ja laulu sekä Tapani Vaahervaara, basso. Eva Wäljas Lisätiedot Tapahtumien Yön ohjelmasta: tampereenseurakunnat. fi/tapahtumien_yo

Anna m ulle lei -kutsu pä näytte ly

31.8. saakka Haihar kartan an ossa

Mäntän kirkko verhoiltiin t-paidoilla kesän alussa. Tornista riippuvat paidat heiluvat tuulessa kuin eriväriset viirit. Iloisenkirjava näky aiheuttaa varmasti välittömiä hymynkareita, mutta on paitateosta ehditty jo arvostellakin. Kesäkuussa Helsingin Sanomat kirjoitti tuntemattomana pysyttelevästä

mänttäläismiehestä, joka uskoi tehtaanjohtaja Gösta Serlachiuksen kääntyvän haudassaan, jos näkisi teoksen. Serlachius rakennutti Mäntän kirkon vuonna 1928, ja sen taiteellista koristelua on pidetty ainutlaatuisena. Paitateos on kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen käsialaa. Totuuden henki -nimisen teoksen idea on, että jokaisen paidan sisällä on ollut lämmin sydän. Serlachius, joka rakasti niin Mänttää kuin taidettakin, olisi ihan hyvin voinut hyväksyä teoksen. Mänttä-Vilppulan asukkailta saadut paidat jatkavat myöhemmin elämäänsä muun muassa matonkuteina. Sitä ennen teos on osa kaupungin vetonaulaa, Mäntän kuvataideviikkoja. Nykytaiteen vuosittainen näyttely on avoinna 31.8. asti joka päivä klo 10–18. Ruokaihmisiä saattaa kiinnostaa Ninni Luhtasaaren Ruokapäiväkirja, joka syntyi yhden vuoden aikana kuvattujen lukuisten aterioiden ytimessä. Elisa af Hällström

Sydämien siivittämä kirkko herättää tunteita Mäntässä.

mantankuvataideviikot.fi ninniluhtasaari.com/food

Heikki Vesterinen

Hannele Juutinen ja Antti Katajisto esittävät virsiä Tapahtumien Yönä Vanhassa kirkossa tuoreella otteella ja raikkain sovituksin.

20 SILTA 7/2014 Emil Bobyrev

Maad Jbouri tykkää taiteesta enemmän kuin mistään muusta ja opiskelee sitä myös kotimaassaan Irakissa.

Kuvia rauhan kaupunkilaisista

aad Jbouri tuli kolme

vuotta sitten pakolaisena Irakista Suomeen Syyrian levottomuuksien takia. Samoin teki melkein koko hänen lapsuudenperheensä, joka asuu nyt Tampereella. Viime kesästä asti Jbouri on kasannut maalaustelinettä Keskustorille Vanhan kirkon kupeeseen sekä Laukontorille ja tallentanut ohikulkijoita. – Kun piirrän muotokuvan, voin antaa hyvän muiston, Maad Jbouri kertoo. Tietotekniikan opiskelu Bagdadin yliopistossa saa odottaa 34-vuotiasta Jbouria levottomuuksien jatkuessa. Nyt onni on Tampereella. – Tämä on rauhan kaupunki, Jbouri kiteyttää ja säteilee levollisuutta.

Työ taiteen parissa antaa vähän elantoa ja on juurruttanut kaupunkiin. Jbouri osaa jo häkellyttävän hyvää suomea. Hän itse iloitsee silmin nähden tamperelaisesta sielunveljestä, taiteilija Peestä. – Hän on auttanut minua kaikessa mahdollisessa. Uuden ystävän kautta löytyi Vanhan kirkon kappelissa toimiva Jeesus-kahvila. – Kysyin lupaa piirtää sen terassilla. Olen lahjoittanut osan tuotoista hyväntekeväisyyteen. Haluan auttaa vanhuksia ja lapsia, sanoo Jbouri. Juttutuokiot osa katutaidetta

Yliopisto-opinnoista huolimatta kuvataide on Jbourille ykkösasia. Hän on harrastanut

piirtämistä ja maalaamista 15 vuoden ajan. Jatkossa on tarkoitus kokeilla eri paikkoja tehdä katutaidetta. Matka käy silloin tällöin Vanhalle kirkollekin. Jbourin löytää kynät käsissä toreilta yleensä kymmenestä neljään arkipäivisin säästä riippuen. – Käytän katutaiteessa valkoista kynää ja hiiltä ja piirrän tavalliselle ruskealle paperille. Se on valkeaa paperia karheampaa. Maalaan tilauksesta maisemia ja muotokuvia öljyväreillä, hän kuvailee. Jbour on katutaiteen äärellä kohdannut keskustelevan kansan, ja on syntynyt hyviä juttutuokioita. – Ihmiset tarvitsevat ihmisten kanssa puhumista, taiteilija muistuttaa. – He kysyvät samoja kysymyksiä,

kuin sinä nyt. Miksi olen täällä, mikä on uskontoni ja tilanne kotimaassani ja miten olen sopeutunut, kertoo islaminuskoinen Jbouri. Haastattelun aikaan hän vietti ramadania, muslimien paastokuukautta. Elisa af Hällström

ENS NUME I ROSSA :

• Yö-yh laulaa tyeen Olli Li Nääsh dholm elpissn • Juice ä n m vetovo usiikin ima sä ilyy • Puhe t t jäseny a kirkon ydestä

Anna palautetta Siltalehdestä Mikä oli mielestäsi lehden paras juttu?

Voit laittaa palautetta ja juttuideoita sähköpostitse: toimitus@siltalehti.fi, kirjepostitse: Tampereen seurakunnat, Silta-lehti, PL 226, 33101 Tampere tai sähköisellä palautelomakkeella: siltalehti.fi/palaute.

Tapahtumat

TEEN L A T OTA

Elisa af Hällström

Tampereen ev. lut. seurakunnissa tapahtuu 6.8. – 3.9.2014

Juha Leppänen

Poikkea lasten omassa kirkossa Luhtaanrannan saunaillat kutsuvat nauttimaan saunasta ja uimisesta! Saunailtoja järjestävät muun muassa Kalevan lähikirkko, Messukylän seurakunta ja sinkkutoiminta. Lisätietoja saat tästä liitteestä.

www.tampereenseurakunnat.fi/tapahtumat

Lasten katedraalina tunnettu Finlaysonin kirkko on Suomen ainoa lasten tiekirkko. Kesällä se tarjoaa paljon kivoja tapahtumia koko perheelle. Lasten katedraali on avoinna elokuun loppuun asti päivittäin kello 10–18, ja paikalla on kesäsoittajia sekä opas. Lue lisää tapahtumista liitteen sivulta 4. Kouluun lähteviä lapsia ja heidän läheisiään kutsutaan siunauskirkkoon sunnuntaina 10.8. Katso siunauskirkot tästä liitteestä.

MUISTA •

•

Tampereen seurakunnat on mukana Tapahtumien Yössä 7.8. Tule mukaan tunnelmalliseen elokuun yöhön. Katso lisätietoja liitteen s. 7 ja lehden s. 19. Kiinnostaisiko tuolijumppa tai työttömien reppuryhmä? Valitse syksyn piireistä mieleisin. Tule porukkaan!

SILTA 7/2014

Hiljainen iltakirkko, 28.8. klo 18, Ismo Kunnas Messu, 31.8. klo 10, Hannu Ruuskanen, Daniel Hukari, Martti Syrjäniemi HERVANTA Hervannan kirkko Lindforsinkatu 7 P. 050 559 7335 Lähetys- ja raamattuluennot 10.8. klo 9.30 Uskon, jotta ymmärtäisin Antero Eskolin, 17.8. klo 9.30 Mitä meidän tulisi rukoilla? FT Arto Luoma. Luennot jatkuvat 24.8., 31.8. klo 9.30 Messu, 10.8. klo 11, Hannu Vuorinen, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18. Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka Heikkinen, lastenohjaajat sekä nuorisotyönohjaajat Pihakirkko kirkon sisäpihalla, 13.8. klo 19, Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi Messu, 17.8. klo 11, Soile Rantavuori-Kähärä, Kaija Karvala, Riikka Heikkinen Kesäinen lauluilta 20.8. klo 18, rippikoulusali. Laulamme Viisikielistä ja keskustelemme seurakunta-teemasta Efesolaiskirjeen pohjalta Messu, 24.8. klo 11, Kaija Karvala, Markku Mustajärvi, Martti Syrjäniemi Messu, 31.8. klo 11, Ilmo Käki, Soile Rantavuori-Kähärä, Riikka Heikkinen HÄRMÄLÄ Härmälän kirkko Talvitie 26 P. 050 408 7759 Messu, 10.8. klo 10, Satu Saarela-Majanen, Markku Ylipää Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Hannu Ruuskanen, Markku Ylipää Messu, 17.8. klo 10, Jukka Lehto, Markku Ylipää Messu, 24.8. klo 10, Päivi Repo, Riikka Heikkinen Messu, 31.8. klo 10, Jukka Lehto, Markku Ylipää Vauvakirkko, 31.8. klo 15. Kirkkohetki perheen pienimpien kanssa. Kaikki pienten läheiset ovat myös lämpimästi tervetulleita, Päivi Repo, Markku Ylipää VIINIKKA Viinikan kirkko Kaartotie 1 P. 050 371 7449 Messu, 10.8. klo 10, Ismo Kunnas, Veikko Myllyluoma Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Daniel Hukari, Veikko Myllyluoma Messu, 17.8. klo 10, Jorma Satama, Daniel Hukari, Veikko Myllyluoma Messu, 24.8. klo 10, Daniel Hukari, Hannu Ruuskanen, Veikko Myllyluoma

MUUALLA Pihakirkko, 13.8. klo, 18 Nekalan siirtolapuutarha

HARJUN SEURAKUNTA LIELAHDEN KIRKKO Ollinojankatu 2 P. 050 400 2108 Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Tarvo Laakso, Janne Salmenkangas Iltamessu, 17.8. klo 18, Kristiina Hyppölä, Janne Salmenkangas Pihakirkko, 20.8. klo 18, Laulattaa ja lapsettaa, pastori Tarvo LaaksoIltamessu, 24.8. klo 18, Mirella Lehtola, Sanna Vihervirta Iltamessu 31.8. klo 18, Martti Lammi, Sanna Vihervirta Harjun 50- ja 60-luvun nuorten tapaaminen 7.9. klo 12 messussa. Ruokailu ja muistelot Torpan kurssikeskuksessa. Lounaalle ilm. 1.9. mennessä Arja Joutsen, p. 050 327 5775 ja Marja Oksanen, srk-sihteeri, p. 040 404 8152 (9-15) PISPALAN KIRKKO Pispalan valtatie 16 P. 050 320 6331 Messu, 10.8. klo 11, Kristiina Hyppölä, Janne Salmenkangas Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Kristiina Hyppölä, Tarja Laitinen Virsimessu, 17.8. klo 11, Kanttori Lasse Kauton lähtömessu, Jukka-Pekka Ruusukallio, Kristiina Hyppölä, Lasse Kautto, Tarja Laitinen. Messun jälkeen kirkkokahvit Messu, 24.8. klo 11, Markku Komulainen, Kristiina Hyppölä, Elina Peura Varikkomessu, 24.8. klo 16 uusiverso.fi Messu, 31.8. klo 11, Nuorten toimintakauden aloitus, Pasi Hakkarainen, Markku Komulainen, Janne Salmenkangas TESOMAN KIRKKO Tesomankuja 11 (Tesomankatu 6) P. 040 804 8545 Messu, 10.8. klo 10, Riitta Laankoski, Tarja Laitinen Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Jukka-Pekka Ruusukallio, Reetta Ratinen Messu, 17.8. klo 10, Mirella Lehtola, Riitta Laankoski, Janne Salmenkangas Heprealaisia tansseja, 20.8. klo 17.30, jatkuu parillisen viikon keskiviikkoina

SYKSYN 2014

UUSI T e! TOIMIpIS

KIRKKOMUSKARIT

Kausi alkaa viikolla 36, maanantaina 1.9. alkaen. Kirkkomuskari käynnistyy lielahden kirkolla, Ollinojankatu 2, mikäli ilmoittautuneita tulee riittävästi.

jeSTYS jA lUKUjäR T NeTTIA IK A TOIMIp M M e! SIVUIllA

Muut toimipaikat: Aitolahden kko, Atalan srk-koti, Hervannan kirkko, Härmälän kirkko, Kaukajärven srk-koti, Seurakuntien talo (keskusta), Koivistonkylän srk-koti, Lentävänniemen srk-koti, Levonmäen srk-koti, Linnainmaan srk-koti, Takahuhdin srk-koti, Tesoman kirkko ja Viinikan kirkko. Ilmoittautumislomake ja lisätiedot osoitteessa: www.tampereenseurakunnat.fi/kirkkomuskarit

Messu, 24.8. klo 10, Veli-Pekka Järvinen, Jukka-Pekka Ruusukallio, Sanna Vihervirta Kalevalainen messu, 31.8. klo 10, Martti Lammi, Elina Peura. Messu, korpimessunakin tunnettu, toteutetaan Kalevan kielellä inkeriläiseen tapaan, jossa esilaulaja laulaa säkeen kerrallaan ja kirkkokansa toistaa lauletun. Messu on osa Kalevalaisen Runokielen seuran kesätapahtumaa. Aamumessu, 3.9. klo 8.30 Tesoman kirkontupa ti 2.9. klo 10, syyskausi alkaa, lounas klo 12. Perjantain Olotila Tesoman kirkontupa 5.9. Voit tulla oman aikataulusi mukaan, klo 10 yhteinen aamukahvihetki, klo 10.45 tuolijumppa, klo 11.30 hartaushetki, klo 12 lounas. KALKUN SEURAKUNTAKOTI Pitkäniemenkatu 9 Kalkun kirkontupa to 4.9. klo 10, syyskausi alkaa, lounas klo 12. LENTÄVÄNNIEMEN SEURAKUNTAKOTI TALENTTI Halkoniemenkatu 1 P. 050 400 2108 Lähetyksen kesäkerho, 13.8. klo 18 MUUALLA Konfirmaatiomessu Kirkkovaellus, 10.8. klo 14 Tuomiokirkko, Tarvo Laakso, Tuula Lehto, Tarja Laitinen Pihakirkko, 13.8. klo 19 Haapalinnankylä, grilli Kraatarinraitti 3:n ja päiväkodin välissä, pelikentän lähellä, Kristiina Hyppölä, Elina Peura Pihakirkko, 15.8. klo 13, Kotipirtti, Käräjätörmä 12. Kristiina Hyppölä ja Janne Salmenkangas Pihakirkko, 27.8. klo 18, Nottbeckin hauta. Tarvo Laakso, Tarja Laitinen, Scaramella-nokkahuiluyhtye

AITOLAHDEN KIRKKO Jenseninkatu 4 P. 050 337 4077 Messu, 10.8. klo 10, Juha Vuorio Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Mauri Nieminen Äitien punttis, 11.8. klo 17-20, jatkuen maanantaisin. Tied. Ulla Keskinen p. 050 374 4363 Avoin rukouspiiri, 13.8. klo 17-18.30, jatkuen keskiviikkoisin. Tied. Pirkko Manninen p. 045 277 7076 Messu, 17.8. klo 10, pastori Pekka Luukkala Messu, 24.8. klo 10, Terttu Haikka Messu, 31.8. klo 10, Mauri Nieminen. Pyhäkoulu messun aikana Lähetyspaja, 3.9. klo 12-15, jatkuen keskiviikkoisin. Tied. Irja Kuronen p. 050 917 7449 Kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu, 3.9. klo 19-20. Kontemplaatio klo 19 jatkuu luettuna ehtoollisena, Mauri Nieminen ATALAN SEURAKUNTAKOTI Pulkkakatu 6 P. 050 599 7344 Löydä Elämä -ilta, 24.8. klo 17, “Elämämme kallein asia”, Hannu Uusmies, Arvo Silventoinen, seurakuntalaisen sana ja MOT-musiikkiryhmä. Rukouspalvelua

MUUALLA Virkistystä eläkeläisille, 27.8. klo 10-15 Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala. Hinta 30 €, sis. aamukahvin, lounaan, päiväkahvin ja ohjelman. Ilm. ja tied. 15.8. mennessä Aitolahti/Eija Heikkilä p. 0500 971 579 ja Teisko/Pirjo Torikka p. 050 563 3724 MESSUKYLÄ Messukylän kirkko Messukylänkatu 54 P. 050 599 8215 Konfirmaatiomessu, 10.8. klo 10, Andreas Salminen, Hannele Juutinen, Katja Viljamaa Koulunsa aloittavien siunaamiskirkot, 10.8. klo 17, Anne-Maarit Rantanen, Katja Viljamaa ja klo 18.30, Anne-Maarit Rantanen, Katja Viljamaa Konfirmaatiomessu, 17.8. klo 10, Juha Lankinen, Heikki Hinssa Messu, 24.8. klo 10, Jorma Kantola, Kaisa Yrjölä, Petri Karaksela, Kimmo Kivivuori, viulu Messu, 31.8. klo 10, Janne Häkkinen, Anne-Maarit Rantanen, Hanna Kataja MESSUKYLÄN VANHA KIRKKO Kivikirkontie 2 Kivikirkon messu, 10.8. klo 18, Anna Hiekkataipale, Juha Lankinen, Hanna Kataja Kivikirkon messu 17.8. klo 18, Janne Häkkinen, Katja Viljamaa. Lauluyhtye Uoma Kivikirkon messu 24.8. klo 18, Tuula Haavisto, Heikki Hinssa Siionin Kannel -seurat, 25.8. klo 18, Liisa ja Seppo Lindell, Valto Käkelä. Kahvit kirkonmäellä ennen tilaisuuden alkua Kivikirkon messu 31.8. klo 18 Terttu Haikka, Petri Karaksela, Linda Urbanski, sopraano KAUKAJÄRVEN SEURAKUNTATALO Keskisenkatu 20 Kirkontupa, 12.8. klo 10. Syyskauden aloitus Ruokatunti, 12.8. klo 12.45, jatkuu viikoittain LEVONMÄEN SEURAKUNTAKOTI Hikivuorenkatu 63 Kesäkirkko, 26.8. klo 18, Sinikka Leijo, Touko Hakala, Heikki Hinssa LINNAINMAAN SEURAKUNTAKESKUS Korpikodinkatu 2 P. 03 363 3123 Kirkontupa, 13.8. klo 10, jatkuu viikoittain Ruokatunti, 13.8. klo 12.45, jatkuu viikoittain Pappapiiri (yli 70-vuotiaille), 19.8. klo 9.30. Yhteinen ulkoiluhetki klo 9.30-10. Tied. Ritva Fabrin p 050 586 5183 Diakoniapiirin ja Töppösmummojen yhteinen aloitus, 21.8. klo 14. Tied. Ritva Fabrin 050 586 5183 Diakoniapiiri, 28.8. klo 14, “Sinä ja minä = me yhdessä”. Tied. Ritva Fabrin p. 050 586 5183 MESSUKYLÄN SEURAKUNTATALO Messukylänkatu 36 P. 03 363 0273 Ruokatunti, 14.8. klo 12.45, jatkuu torstaisin TAKAHUHDIN SEURAKUNTATALO Tanhuankatu 40 Avoin kesäsolu, 11.8. klo 18-20 maanan-

SILTA 7/2014

taisin 25.8. asti. Tied. kesasolu@gmail. com LUHTAANRANNAN LEIRIKESKUS Luhtaanrannantie 62 Miesten saunailta, 14.8. klo 17-21, “Läheltä ja totta”. Talkoita, luhtaanpalloa, sauna, alustus, keskustelua, kohtaamista. Messukylän miestyö, touko.hakala@ evl.fi, p. 050 327 6302. Seuraavat illat 28.8., 11.9. ja 25.9. MUUALLA 14.8. klo 18, Mannerheimin kallio, Leinolan Oky, Janne Häkkinen, Katja ViljamaaKesäkirkko, 27.8. klo 13, Pappilanpuiston palvelutalo. Kourutaltankatu 2, Kaisa Yrjölä, Petri Karaksela TEISKO Teiskon kirkko Teiskon kirkkotie 114 P. 040 558 0137 Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, Hannele Juutinen, Maiju Häyrynen Messu, 17.8. klo 10, Touko Hakala, Maiju Häyrynen Messu ja lähetysjuhlat, 24.8. klo 10, Juha Ijäs, Maiju Häyrynen. Lähetysjuhlilla vieraina ovat myös Teiskon nimikkolähetit Juha ja Anne Ijäs, jotka tekevät työtään Taiwanilla. Juhlat alkavat messulla Teiskon kirkossa kello 10 ja lähetit siunataan matkaan. Messun jälkeen on tarjolla maksullinen kamerunilainen lähetyslounas, jonka valmistavat Teiskon lähetyksen vastuuryhmäläiset. Tarjolla on mausteista kanapataa, lisukkeina riisiä ja chilillä höystettyä tomaattisalaattia. Kahvin kanssa on tarjolla ihan supisuomalaista marjapiirakkaa. Lounaan hinta on aikuisilta 10 €, koululaisilta 5 € ja perhelippu (2 aikuista koko lapsikatraansa kera) kustantaa 25 €. Messu, 31.8. klo 10, Tero Matilainen, Petri Karaksela KÄMMENNIEMEN KERHOHUONE Kämmenniemenkatu 46 Saarentupa, 3.9. klo 10. Syksyn toiminta alkaa MUUALLA Virkistystä eläkeläisille, 27.8. klo 10-15 Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala. Hinta 30 €, sis. aamukahvin, lounaan, päiväkahvin ja ohjelman. Ilm. ja tied. 15.8. mennessä Aitolahti/Eija Heikkilä p. 0500 971 579 ja Teisko/Pirjo Torikka p. 050 563 3724 Lähetyksen rukousryhmä, 18.8. klo 19, Ylä-Sääksi, Sääksniementie 118 A

KALEVA Kalevan kirkko Liisanpuisto 1 P. 040 804 8774 Messu, 10.8. klo 10, Minna Rahko, Harri Luoma, Eliina Somppi Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko, 10.8. klo 18, pastori Mervi Äyräväinen, Eliina Somppi, Milli sekä lastenohjaajia Käsityöpiiri, 11.8., 25.8. ja 1.9. klo 18-20, sali 1. Tied. Heli Haavisto p. 050 571 3106. Jatkuu viikoittain 1.9. jälkeen Konfirmaatiomessu, 17.8. klo 10, Va-

ralan leirin konfirmaatio, Veli-Pekka Ottman, Mervi Äyräväinen, Eliina Somppi Kalevan kirkon vihkimisen vuosipäivän ehtoolliskirkko, 21.8. klo 18, Olavi Salminen, Harri Luoma, Eliina Somppi Messu, 24.8. klo 10, Mervi Äyräväinen, Minna Rahko, Eliina Somppi Jumalan kämmenellä -perhepyhäkoulu, 26.8. klo 17.30-19, srk-sali. Yhteinen ilta lapsille ja heidän perheilleen. Kirkkohetki, askartelua, temppuilua ja leikkiä, maksuton iltapuuro. Iltoihin osallistuu vapaaehtoisvastuunkantajia ja Kalevan lähikirkon työntekijöitä. Tied. Jyrki Pikkarainen p. 050 326 2388 Messu, 31.8. klo 10, Elina Rautavirta, Mervi Äyräväinen, Eliina Somppi. Messun jälkeen lähetyssihteeri, diakoni Jyrki Pikkaraisen lähtökahvit ala-aulassa. Kahvikolehti Kalevan lähikirkon lähetystyön hyväksi Ainot ja Einot -ryhmä, 1.9. klo 9.30-11, sali 1. Kohtaamispaikka lapsiperheille ja eläkeikäisille maanantaisin. Yhdessä puuhastelua: leikkiä, askartelua, leipomista, ulkoilua, laulelua, hiljentymistä. Kahvi/mehu 0,50 €, pulla 0,50 €. Tied. Susanna Laitinen puh. 050 541 5790 LUHTAANRANNAN LEIRIKESKUS Luhtaanrannantie 62 Saunailta, 7.8. ja 21.8. klo 18-21. Naisten sauna klo 18, miesten vuoro klo 19.30. Hartaushetki nuotiolla klo 19.15. Tied. jyrki.pikkarainen@evl.fi p. 050 326 2388 PYYNIKKI Aleksanterin kirkko Pyynikin kirkkopuisto P. 040 804 8764 Ehtoollishartaus, 7.8. klo 17, Olli Hallikainen Raamattupiiri, 7.8. klo 14.30, krypta, Sami Uusi-Rauva Messu, 10.8. klo 10, Sami Uusi-Rauva, Säde Siira, Jussi Kauranen Kesätuokio, 13.8. klo 13, krypta, Hanna Välimaa Raamattupiiri, 14.8. klo 14.30, krypta, Ari Rantavaara Ehtoollishartaus 14.8. klo 17, Ari Rantavaara Messu, 17.8. klo 10, Ari Rantavaara, Säde Sira, Riikka Viljakainen Kesätuokio, 20.8. klo 13, krypta, Ari Rantavaara Ehtoollishartaus 21.8. klo 17 Merja Halivaara Messu, 24.8. klo 10, Mika Tuovinen, Sami Uusi-Rauva, Riikka Viljakainen Ehtoollishartaus 28.8. klo 17 Säde Siira Messu, 31.8. klo 10, Antti Punkari, Sami Uusi-Rauva, Riikka Viljakainen Rukouksen ja ylistyksen ilta, 3.9. klo 18.30 PYYNIKIN KIRKONTUPA Mustanlahdenkatu 21 A Rukouksen ja ylistyksen ilta 13.8., 20.8. ja 27.8. klo 18.30. Kirkontuvan toiminta alkaa 1.9. TUOMIOKIRKKO Tuomiokirkko Tuomiokirkonkatu P. 040 804 8765 Messu, 10.8. klo 10, Mari Korhonen-Hieta, Olli Hallikainen, urkuri Henri Hersta, Tuomas Laatu Konfirmaatiomessu Kirkkovaellus, 10.8. klo 14 Tarvo Laakso, Tuula Lehto, Tarja Laitinen Messu, 17.8. klo 10, Antero Niemi, Merja

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ TERVETULOA TÖIHIN Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymään Oletko Sinä oikea ihminen tekemään seurakuntiemme viestintää uudessa organisaatiossamme? Tarjoamme työn, jolla on merkitystä. Tampereen ev.lut seurakuntayhtymä on edelläkävijä monissa kirkollisissa hankkeissa ja etsii jatkuvasti uusia keinoja seurakuntalaisten palvelemiseen. Meillä on töissä lähes 600 henkilöä ja talousarvion menojen loppusumma on 42 miljoonaa euroa. Etsimme seurakuntayhtymään viestinnän asiantuntijaksi innovatiivista ja tarmokasta VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Viestintäpäälliköltä edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä laaja-alaista ja vankkaa kokemusta viestinnästä. Tehtävän hoitaminen edellyttää kokemusta esimies- ja johtamistehtävistä sekä soveltuvuutta niihin. Lisätietoja: www.tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat

EhdokasasEttElua koskEva kuulutus tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen vaalit Tampereen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toimitetaan yhteisen kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvostojen jäsenten vaalit marraskuun 9. päivänä 2014. Uusien luottamushenkilöiden toimikausi on vuoden 2015 alusta vuoden 2018 loppuun. Sen johdosta ilmoitetaan, että Tampereen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa valitaan jäseniä yhteiseen kirkkovaltuustoon yhteensä 51 ja kuhunkin seurakuntaneuvostoon seuraavasti Seurakunta

edustajien lukumäärä yhteisessä kirkko valtuustossa

Tampereen Eteläinen seurakunta Tampereen Harjun seurakunta Tampereen Messukylän seurakunta Tampereen ruotsalainen seurakunta Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta

seurakuntaneuvoston jäsenmäärä

11 11 14 2 13

16 16 16 8 16

KL:n 23 luvun 2 §:n ja 3 §:n mukaan vaalikelpoinen seurakunnan edellä mainittuihin luottamustoimiin on ehdokas, 1) 2) 3) 4) 5) 6)

joka viimeistään 15.9.2014 on merkitty tämän seurakunnan läsnä olevaksi jäseneksi, joka on konfirmoitu viimeistään 15.9.2014 mennessä, ja joka täyttää 18 vuotta viimeistään 9.11.2014 joka on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, joka ei ole vajaavaltainen, joka on antanut kirjallisen suostumuksensa ehdokkaaksi asettamiseen, joka ei ole tämän seurakuntayhtymän tai siihen kuuluvan seurakunnan viranhaltija tai työsopimussuhteessa oleva työntekijä.

Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja liitteineen mainittua vaalia varten on toimitettava 15.9.2014 kello 16.00 mennessä seurakuntien toimistoon, Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, 6. kerros. Perustamisasiakirjojen vastaanottajat ovat tavattavissa seurakuntien toimistoissa, Näsilinnankatu 26, 6. krs. syyskuun 15. päivänä klo 12–16. Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjalomakkeita ja asiamiehen lomakkeita sekä ehdokkaan suostumuslomakkeita on saatavana Seurakuntien talon alakerran palvelupisteestä, Näsilinnankatu 26, sekä internetistä osoitteesta: seurakuntavaalit.fi. Tampereella, 1. elokuuta 2014 Vaalilautakuntien puheenjohtajat Tampereen Eteläinen seurakunta Tampereen Harjun seurakunta Tampereen Messukylän seurakunta Tampereen ruotsalainen seurakunta Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta

Jussi Mäkinen Helena Koskiniemi Tarja Käpylä Hans Cederqvist Pekka Uusitalo

seurakuntavaalit 2014¤

SILTA 7/2014

Halivaara, urkuri Henri Hersta Messu, 24.8. klo 10, Olli Hallikainen, Amélie Liehrmann, urkuri Henri Hersta, Tuomas Laatu Messu, 31.8. klo 10, Amélie Liehrmann, Antero Niemi, urkuri Tuomas Laatu MUUALLA Koulunsa aloittavien siunaamiskirkko Finlaysonin kirkossa, 10.8. klo 18, Raija-Liisa Vuorio ja Lasten katedraalin kesäsoittajat Hyvän mielen tuolijumppaa eläkeikäisille Näsin srk-salissa (os. Näsilinnankatu 26) maanantaisin klo 12-13 (Huom! Uusi aika) alkaen 1.9. Tied. Hanna Välimaa p. 050 329 5336 Hengellinen tiistaikerho Seurakuntien talon Emmauksessa (os. Näsilinnankatu 26) parillisten viikkojen tiistaisin klo 1314.30 alkaen 2.9. (16.9. retki) Tied. Hanna Välimaa p. 050 329 5336 Reppuryhmä UEER (toimintaa työttömille ja muille joilla on päivällä aikaa) Seurakuntien talon Emmauksessa (os. Näsilinnankatu 26) parittomien viikkojen tiistaisin klo 13-14.30 alkaen 9.9. Tiedustelut Kaisu-Leena Taulu p. 050 554 2428 Katariinan Seniorit srk-koti Katariinassa (os. Hatanpään puistokuja 20) maanantaisin klo 10 (jumppa klo 9.30) alkaen 15.9. Tied. Hanna Välimaa p. 050 329 5336

YHTEISET ENGLISH SERVICE

the Old Church, Keskustori English Service every Sunday at 4pm. Sunday School for kids, coffee social for everyone. Welcome! 10.8. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Ville Aalo 17.8. Anglican Church Reader Emmanuel Eneh, Rev. Ville Aalo 24.8. Rev. Risto Korhonen 31.8. Rev. Kati Eloranta

HAUTAUSMAAOPASTUKSET

Kalevankankaan hautausmaa Hautausmaankatu 5 Hautausmaaopastus klo 18 ja hartaus klo 19.45. Kierros alkaa pääportilta Hautausmaakadulta. 7.8. Harri Luoma, Eliina Somppi 14.8. Merja Halivaara, Tuomas Laatu 21.8. Veikko Myllyluoma 28.8. Ilmo Käki, Martti Syrjäniemi Tunnelmallinen ilta opastettujen Hautausmaakierrosten päätteeksi 28.8. klo 20 Kalevankankaalla. Mukavaa ohjelmaa ja kynttiläkulkueita. LAMMINPÄÄN HAUTAUSMAA Rauhantie 21 Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kokoontuminen pääportilla, oppaana Marjatta Kulku Hartaus klo 19.45

• KRISTILLISET JÄRJESTÖT •

7.8. Jukka-Pekka Ruusukallio, Janne Salmenkangas 21.8. Kristiina Hyppölä, Elina Peura

ruoan parissa. Maksu on 10 €. Ilm. viim. ma 11.8. Maarit Leppänen, p. 050 541 7004, maarit.leppanen@evl.fi

MESSUKYLÄN HAUTAUSMAAT Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18 Messukylän vanhalta kirkolta (Kivikirkontie 2) uudelle kirkolle (Messukylänkatu 54). Kierroksen aluksi hartaus. 13.8. Juha Lankinen 27.8. klo 18 Jorma Kantola

Lempiäniemen retkipäivä Ylöjärvellä, 21.8. klo 14-19, Lempiäniemen leirikeskus, Perttulanlahdentie 6, Ylinen. Kesäistä ohjelmaa kaikenikäisille, sauna, uintia ja ehtoollishetki. Lisät. ja ilm. Sirpa p. 050 561 1028 tai sirpa.toivo@evl. fi. Järj. Myötätuuli / Yht.vammaistyö / Viittomakielinen työ

PYYNIKIN KIRKKOPUISTO Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kokoontuminen Aleksanterin kirkon pääoven portailla. Kierroksen aluksi hartaus kirkossa. 13.8. Amélie Liehrmann 20.8. Merja Halivaara 27.8. Harri Luoma VATIALAN HAUTAUSMAA Kappelinkierto 3, Kangasala Hautausmaaopastus ja hartaus klo 18. Kierros alkaa kappelin edestä. 20.8. Veikko Myllyluoma

HUOMA – RYHMÄVERTAISTUKIRYHMÄ

HENKIRIKOKSEN UHRIEN LÄHEISILLE Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 17–19.30 Seurakuntien talossa, Näsilinnankatu 26, 2. kerros. Ryhmä on avoin. Ryhmän vetäjinä toimivat henkirikoksessa lapsensa menettänyt vertaistukija Teija Mäkitalo, diakonissa Minna Sormunen (syksy 2014) ja psykoterapeutti Varpu Lipponen (kevät 2015). Lisät. Teija Mäkitalo p. 050 365 2099. Syksyn kokoontumiskerrat 26.8., 23.9., 28.10., 25.11. ja 16.12.

HYVIEN TEKOJEN KAUPPA

avoinna Kesäaukiolo 8.8. asti ma–pe klo 9–15. 11.8. alkaen ma-pe klo 9–17

Seurakuntien talossa, Näsilinnank. 26, avoinna hiljentymistä varten arkisin mape klo 9–15.

MUMMON KAMMARI

– Vapaaehtoisen vanhustyön keskus – Kyläpaikka kaikenikäisille Otavalankatu 12 A. Toimisto p. 03 219 0455 ma-to klo 9-14 www.mummonkammari.fi Huom! Kyläpaikan syyskausi alkaa putkirikon vuoksi vasta ma 15.9. klo 10! Avunvälitys vanhuksille toimii normaalisti. Vapaaehtoisen vanhustyön avunvälitys p. 03 219 0711 arkisin, lääkäriin saatot ja muut kertaluonteiset avunpyynnöt klo 9-11, muut klo 13 asti. Mummon Lahjapuoti ja Kyläpaikka avoinna elokuussa 11.8. alkaen maanantaisin klo 10-13 Syyskausi alkaa maanantaina 19 Mummon Kammari mukana Teatterikesän Tapahtumien Yössä torstaina 7 elokuuta. Poikkea juttusille, löydät meidät Suomalaisesta Kirjakaupasta, Hämeenkatu 18

NUORET AIKUISET

Finlaysonin kirkko Puuvillatehtaankatu 2 Avoinna päivittäin klo 10-18. Lauantaisin rajoituksena kirkolliset toimitukset. Kirkkovartit sunnuntaisin klo 15. Viisivuotiaiden juhlavartit su-pe klo 17. Elojuhla 24.8. klo 12-18. Perinteinen loppukesän juhla koko perheelle. Elojuhlassa on herätetty henkiin monia tehdasajan perinteitä ja asioita Finlaysonin alueelta ja tapahtumassa voi tutustua kivalla tavalla siihen, millaista ennen vanhaan oli. Kauppaleikkejä Katariina-neittyen lankapuodissa ja Mamsellin mehupuodista kakkua ja virvokkeita sekä aikuisille kaffetta ja kastettavaa.

Uusi Verso uusiverso.fi Varikkomessu, 24.8. klo 16 Pispalan kirkossa, jatkuen joka toinen sunnuntai. Lapsille on messun aikana pyhäkoulu kolmessa ryhmässä 2,5-vuotiaista varkkareihin, leikkitila kaikkein pienimmille. Kirkkokahvit ja rukouspalvelu. Interpretation in English. Valon ja tulen messu 30.8. klo 22 Kalevan kirkossa. Huipputuottaja Timo Suomen ohjaama yömessu Venetsialaisten hengessä. Luvassa on huikaiseva elämys yöllisessä kirkossa valoefektien, tulen, musiikin ja sanan välityksellä. Valon ja tulen messu modernisoi Israelin kansan vaelluksen halki meren orjuudesta vapauteen tuoden sen sanoman nykyaikaan.

MYÖTÄTUULI

PERHENEUVONTA

LASTEN KATEDRAALI

Kesäpäivä Kangasalla, 22.8. klo 9-15, Yhteisen vammaistyön päivä Ilkossa, Ilkontie 8-10, Kangasala. Tervetuloa viettämään kesäpäivää hyvän seuran, messun, ulkoilun, askartelun ja hyvän

Tampereen rauhanyhdistys Nekalankulma 1 www.tampereenrauhanyhdistys.fi Seurat sunnuntaisin klo 16, keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 19

www.kansanraamattuseura.fi /sinulle/toiminta /kaupungeissa/tampere

LÄHDEKAPPELI

Tervetuloa! Seura-aikoina seurat kuunneltavissa osoitteesta www.tampereenrauhanyhdistys.fi

Ajanvarauspuhelin päivystää ma-pe klo 9-11 sekä lisäksi ma ja ke klo 13-15 puh. 040 804 8100 Tied. myös s-postitse perheneuvonta. tampere@evl.fi

Ma 25.8. klo 18 Lauluseurat Messukylän Vanhassa kirkossa. Puhujina Liisa ja Seppo Lindell sekä Valto Käkelä. Kahvitarjoilu ulkona. Tervetuloa!

PUOLEN TUNNIN MESSUT alkavat 10.8. klo 10 ja 12 Suurella Sydämellä -klubilla Seurakuntien talo, katutaso

RETKET

Retki Tove 100 v.-näyttelyyn 28.8. Ateneumiin Helsinkiin. Lähtö klo 8 Tesoman Nordean edestä (Huom! ei kiertoa). Taukopysähdys Riihimäen ABC:llä. N. klo 11-12 lounas ravintola Bottassa. Klo 13 Ateneum: Tove 100v. – näyttelyn johdantoesitys / opastus. N. klo 17 Iittalan lasimäellä kahvit. Matkan hinta 60 €. Ilm. ja mahd. ruokavaliot 14.8. mennessä p. 040 804 8152, marja.oksanen@evl.fi Järj. Harjun vanhustyö Kalevan perheiden retki la 30.8. Sastamalaan, kohteina Pyhän Olavin kirkko, Sarkosen luomutila ja Herra Hakkaraisen talo. Matkan hinta 29 € kirkkoon

Tapahtumien Yön

Drive in -konsertti 50-luvun henkeen

7.8. klo 21

Särkänniemen parkkipaikalla laiturikatu Wonderful land elviS-tulkki aron

Seuraava Silta ilmestyy TAMPEREEN EV.LUT. 3.9. SEURAKUNTAYHTYMÄ

vapaa pääsy!

tampereenseurakunnat.fi/ tapahtumienyo

SILTA 7/2014

kuuluvilta, 36 € muilta (sis. matkat, lounas, pääsymaksut). Alle 2 v. maksutta. Tied. ja ilm. viim. 22.8. Mari-Anne Luukas p. 050 400 5654

SEURAKUNTIEN KIRJASTO

Kaikille avoin. Näsilinnankatu 26, 5. krs p. 040 804 8281. Avoinna elokuun loppuun ma–pe klo 9.30–15.00. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan! Katso video sijainnistamme tinyurl.Com/srkkirjasto. Tutustu tarjon-

taamme myös Facebook-sivuillamme: facebook.com/seurakuntienkirjasto.

SEURAKUNTIEN TALO

Näsilinnank. 26 PL 226, 33101 Tampere p. 03 219 0111 (vaihde), avoinna 8.30–15.45 Katutason asiakaspalvelupiste avoinna arkisin klo 9–15. • Keskusrekisterin asiakaspalvelu • Seurakuntatoimiston asiakaspalvelu • Hautaustoimen asiakaspalvelu

Tampereen evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä Keskusvaalitoimikunta

Kuulutus Tampereen Eteläisen seurakunnan, Harjun seurakunnan, Messukylän seurakunnan, ruotsalaisen seurakunnan ja Tuomiokirkkoseurakunnan äänioikeutettujen luettelot 9.11.2014 toimitettavia seurakuntavaaleja varten ovat nähtävinä Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän keskusrekisterin alakerran palvelupisteessä, Näsilinnankatu 26, 2.9.2014 klo 10–14 ja 3.9.2014 klo 15–19. Äänioikeutettujen luetteloon on merkitty seurakunnan läsnäolevaan väestöön 15.8.2014 kuulunut jäsen, joka 9.11.2014 mennessä täyttää 16 vuotta. Oikaisuvaatimuksen äänioikeutettujen luettelosta saa tehdä se, joka katsoo, että hänet on oikeudettomasti jätetty pois äänioikeutettujen luettelosta tai että häntä koskeva merkintä on luettelossa virheellinen. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti ja jätettävä asianomaisen seurakunnan toimistoon, Näsilinnankatu 26, 6. tai 7. krs., viimeistään 5.9.2014 klo 16 mennessä. Tampereen evankelis-luterilaisten seurakuntien vaalilautakunnat käsittelevät vaaliluetteloa vastaan tehdyt oikaisuvaatimukset kokouksissaan 1.10.2014 klo 16 jälkeen. Tampereella 1.8.2014 Matti Ilveskoski Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän keskusvaalitoimikunnan puheenjohtaja

seurakuntavaalit 2014¤

KUNGÖRELSE

SINKUT

Sinkkujen kesämaanantait Luhtaanrannan leirikeskuksessa, Luhtaanrannantie 62, 11.8. ja 25.8. klo 15-20, Yhdessäoloa, uimista, saunomista Näsijärven rannalla. Petri Mikkonen p. 044 353 5384 peeb1111@gmail.com Nyyttikestit ja/tai omat eväät sekä juomavesi mukaan! Sauna ja nuotio lämmitetään porukalla. Palvelubussi PALI 17 Sokoksen pysäkiltä Niihamaan lähtee klo 17.25, Koilliskeskus klo 18 ja Niihama klo 18.10. Niihamasta Luhtaanrantaan on noin 600 metrin kävelymatka. Jää pois bussista Luhtaanrannantien risteyksesssä (kuljettaja tietää paikan). Paluu kaupunkiin kimppakyydeillä.

SUURELLA SYDÄMELLÄ KLUBI

Näsilinnankatu 26, katutaso avoinna arkisin klo 9–15. Vapaa langaton verkko, päivän lehdet, talo tarjoaa kahvit! Voi tulla ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi. Iltaohjelmat netistä suurellasydamella.fi” www. tampere.suurellasydamella.fi

TUOMASMESSU

tampereentuomasmessu.fi Aleksanterin kirkko Pyynikin kirkkopuisto Tapahtumien Yö 7.8. klo 19. Messun teemana “Ei ahista!”. Jari Pulkkinen, Jussi Laine ja Kati Eloranta. Musiikista vastaa Katajainen Kansa, joka on tehnyt virsilevyn reggae-sovituksin. Messuun lähdetään yhdessä letkeänä kulkueena Keskustorilta kaikkea kansaa kirkkoon kutsuen. Teejatkot kirkkopuistossa säävarauksella. 17.8. klo 18. Messun teemana ” Käytä lahjaasi!”. Meillä kaikilla on lahja, Jumalan jokaiselle lahjoittama talentti. Kuinka sen käytämme, osaammeko ja uskallammeko jakaa lahjaamme ja iloita toistemme lahjoista? Olli Hallikainen, Timo Takala, Tuomasorkesteri ja -kuoro Timo Saarisen ja Elina Orjatsalon johdolla.

Tänne menisin EIJA NIEMI YRITTÄJÄ, HOLVASTI – Monet maineikkaat tamperelaisyritykset ovat vaikuttaneet vahvasti Tampereen henkiseen ja hengelliseen elämään. Esimerkiksi Liljeroosin tuki yli 150 vuotta sitten edesauttoi Suomen Lähetysseuran syntymistä ja Finlaysonilla oli muun muassa oma koulu ja kirkko. On puhuttelevaa, että tuolloin rikkaat ja vaikutusvaltaiset ihmiset kunnioittivat Jumalaa ja antoivat sen myös näkyä. – Pihakirkko Nottbeckin haudalla 27.8. kello 18 alkoi kiinnostaa välittömästi. Olen asunut Tampereella lähes päivälleen 30 vuotta, mutta en ole koskaan käynyt Nottbeckin kartanon mailla. Odotan, että illassa on historian havinaa, luonnonläheisyyttä ja kiitollisuutta esi-isien työtä kohtaan. He uskoivat, kuten me uskomme. Aika on eri, mutta sama Henki elää. Se on suuri ihme! – Musiikki on minulle tärkeää. Tapahtumien yössä 7.8. on monta kiinnostavaa konserttia: Love is in the Air, koska Aron on erinomainen Elviksen tulkitsija sekä Virsi on pop. Virsien sanoma ei muutu, vaikka vuosikymmenet ja vuosisadat tai genret vaihtuvat. Eija Niemi haluaisi tietää, mitkä tapahtumat kiinnostaisivat Petteri Maunua syyskuussa.

KUNGÖRELSE

Tammerfors 1.8.2014

Val av medlemmar i Tammerfors svenska församlings församlingsråd och denna församlings representanter i Tammerfors evangelisk-lutherska församlingars gemensamma kyrkofullmäktige för den fyra-årsperiod som vidtar med ingången av år 2015 till slutet av år 2018 skall förrättas den 9.11.2014. Med anledning därav meddelas: 1. att till gemensamma kyrkofullmäktige väljs två medlemmar och till församlingsrådet åtta medlemmar. 2. att valbar till förtroendeuppdrag i församlingen är en senast den första valdagen för kristen övertygelse känd, konfirmerad medlem av församlingen år och som inte är tjänsteinnehavare i den kyrkliga samfälligheten och inte heller tjänsteinnehavare i församlingen. 3. att valmansföreningarnas stiftelseurkunder, särskilda för val av kyrkofullmäktige och för församlingsråd, skall inlämnas till församlingarnas kansli, Näsilinnankatu 26, 6-våning senast den 15. september 2014 före kl 16. 4. att stiftelseurkundernas mottagare är anträffbara i församlingens kansli, Näsilinnankatu 26 6-våningen den 15. september kl 12–16. 5. att blanketter för bildande av valmansföreningar och ansöknings-blanketter för valmansföreningens ombudsman samt valmans-föreningens kandidats samtycke och försäkran finns att få under expeditionstid från församlingarnas kundservice på gatuplan, Näsilinnankatu 26 samt på internet adressen http://församlingsvalet.fi/blanketter. Denna kungörelse har varit till påseende på anslagstavlan i Församlingarnas hus från 9.8.2014 t.o.m. 15.9.2014 samt publicerats i Kyrkpressen 7.8.2014, Tammerfors Aktuellt 29.8.2014 och Silta-tidningen den 6.8.2014.

Hans Cederqvist valnämndens ordförande

Tammerfors svenska församlings vallängd 9.11.2014 finns till påseende på församlingarnas centralregisters kundservice på gatuplan, Näsilinnankatu 26 den 2.9.2014 kl 10-14 och den 3.9.2014 kl 15-19. Röstberättigad är närvarande medlem av församlingen som fyllt 16 år senast den 9.11.2014. Rösträtten utövas i den församling där den röstberättigade senast den 15.8.2014 under valåret har antecknats som närvarande medlem i församlingen. Röstberättigad församlingsmedlem har rätt att anföra anmärkningar mot vallängden om han/hon anser att rösträtt utan laga skäl har blivit honom/henne vägrad eller tilldelad någon som inte är berättigad till den. Yrkande på rättelse får framställas av make/maka utan fullmakt på den andre makens vägnar. Skriftliga anmärkningar gällande egen eller annan persons rösträtt skall riktas till valnämnden och inlämnas till församlingarnas kansli, Näsilinnankatu 26, 6- eller 7-våning före den 5.9.2014 kl 16. Valnämnden sammanträder den 1.10.2014 efter kl 16 för att behandla anmärkningarna. Denna kungörelse har publicerats i Kyrkpressen 21.8.2014, Tammerfors Aktuellt 29.8.2014 och Silta-tidningen 6.8.2014 samt varit till påseende på anslagstavlan i Församlingarnas hus 23.8. – 3.9.2014.

seurakuntavaalit 2014¤

Pirjo Lääperi

SILTA 7/2014 Elisa af Hällström

Pauliina Kilpinen tekee vapaaehtois työtä Hyvien tekojen kaupassa.

Hymy kaupan päälle Seurakuntien talon katutasossa toimiva Hyvien tekojen kauppa on auki joka arkipäivä. Tiskissä on niin käsin virkattuja tossuja vastasyntyneille, onnittelukortteja hääpareille kuin helmin koristeltuja avaimenperiäkin, jotka menevät kaulakorusta. Kauppa ja sen valikoima on monipuolistunut toimittuaan vajaan vuoden verran. – Nyt myynnissä on enemmän tekstiileitä, pyyhkeitä, kangaskasseja ja huiveja, kertoo myyjä Pauliina Kilpinen. Hittituotteet ovat erilaisiin juhliin liittyvät kortit ja villasukat. – Kortteja menee eniten, kuten valmistujaiskortteja ja suruvalitteluja, vahvistaa Kilpinen. Lähetystyön vapaaehtoisten valmistamat tuotteet ovat iso osa valikoimaa. Käsitöitä ovat tehneet niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Löytöjä voi tehdä myös Kirkon Ulkomaanavun, Mustan Lampaan, Mummon Kammarin, Suurella Sydämellä -verkoston ja Tuomasmessu-yhteisön tuotteista.

Mannerheimin kallio kesäkirkkona Kesäisiä kirkkohetkiä järjestetään kotipihoilla, siirtolapuutarhassa ja yllättävissäkin paikoissa. Tänä vuonna kirkkoon pääsee Mannerheimin kalliolla Leinolassa. – Moni ihminen kokee, että luonnossa on helppo kohdata Jumala, sanoo Messukylän pappi Anne-Maarit Rantanen. Ajatus pihakirkosta Mannerheimin patsaan lähellä sai alkunsa Leinolan omakotiyhdistyksen ideasta. – Yritämme järjestää asukkaille monipuolista toimintaa. Ajattelimme kokeilla, innostuvatko ihmiset tästä, sanoo yhdistyksen sihteeri Heidi Rantala. Mannerheimin kalliolla on järjestetty pihakirkkoja 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Yhdistyksessä toivotaan, että tapahtumasta tulee perinne. Pihakirkot ovat vapaamuotoisia hartaustilaisuuksia, joissa puhe ja virret vuorottelevat. Niitä järjestetään ympäri Tamperetta elokuun lopulle asti. Kesäkirkko Mannerheimin kalliolla torstaina 14.8. klo 18 Katso muut pihakirkot: tampereenseurakunnat.fi/ kesa

Tampereen seurakuntien ylläpitämän kaupan myyjät ovat vapaaehtoistyöntekijöitä Suurella sydämellä -verkostossa. Kauppa viljelee hyviä tekoja jakamalla tuottonsa kansainvälisen lähetystyön ja diakonian tarpeisiin.

Elisa af Hällström

Hyvien Tekojen Kauppa Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26 1.–8.8. ma–pe klo 9–15 11.–29.8. ma–pe klo 9–17

suurellasydamellakauppa.fi

Laulattaako? Tule mukaan kuoroon! Seurakunnilla on yhteensä 39 kuoroa eri-ikäisille laulajille. Lisät. tampereenseurakunnat.fi/ toimintaa/musiikki

Ainot ja Einot -ryhmän kevätretkellä maistuivat varavaarin grillaamat makkarat.

Varamummot odottavat lapsia kerhoon Oletko kotona pienten lasten kanssa? Kaipaatko aikuista seuraa itsellesi ja kavereita lapsille? Kolme sukupolvea kohtaa maanantaisin Ainot ja Einot -ryhmässä, johon osallistuu äitejä tai isiä alle kouluikäisten lasten kanssa sekä eläkeläisiä. Ryhmään mahtuu nyt lisää lapsiperheitä, kun muutamat äidit palaavat töihin hoitovapaalta. Myös uusia eläkeikäisiä odotetaan ryhmään. Alkuhartauden jälkeen seuraa vaihtuvaa ohjelmaa, kuten askartelua. – Ohjelma suunnitellaan yhdessä ryhmän kanssa, ja myös lasten toiveet otetaan

huomioon. Muun muassa leipominen on ollut mieluista lapsille, kertoo ryhmän ohjaaja, diakoni Susanna Laitinen. Lopuksi lapset touhuavat leikeissään varamummojen ja varavaarin kanssa, jolloin äidit voivat seurustella rauhassa keskenään. Lapset ovat tutustuneet ryhmässä toisiinsa ja saaneet uusia kavereita. Ryhmä toimii myös vertaistukena äideille, jotka ovat kotona pienten lasten kanssa. Ainot ja Einot on kohtaamispaikka lapsiperheille ja eläkeikäisille Kalevan kirkolla, Liisanpuisto 1, tiedustelut: diakoni Susanna Laitinen, p. 050 541 5790. Ryhmä kokoontuu 1.9. alkaen maanantaisin klo 9.30–11.

P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa

Aurinkoista ja Reilua kesää!

Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista kysymyksistä? PARISUHDEPYSÄKIN toiminta on tarkoitettu yli 60-vuotiaille naisille, miehille ja pareille, jotka haluavat keskustella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä kysymyksistä ammattitaitoisen työntekijän kanssa. Ongelmien käsittelemisen myötä avautuu usein uusia mahdollisuuksia. Parisuhdepysäkille voi tulla joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä tai osallistua ohjattuihin keskusteluryhmiin. Tarkoituksena on löytää uusia voimavaroja, edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! PARISUHDEPYSÄKKI Tuomiokirkonkatu 15 D 43, 4. krs Soita ja varaa aika: 040 – 592 6496

Tampereella toimitaan reilumman maailman puolesta.

Reilun kaupan kaupunki -arvonimen myötä kaupunki on sitoutunut kehittämään hankintojaan eettisemmiksi sekä kannustamaan kaupungin asukkaita, henkilöstöä, yhteisöjä ja yrityksiä reiluihin valintoihin. Tutustu toimintaan osoitteessa www.reilutampere.fi. Käy myös vastaamassa tietovisaan, jonka palkintona arvomme Reilun kaupan herkkupaketin!

Minä vuonna Tampereesta tuli Reilun kaupan kaupunki? a) 2013 b) 2008 c) 2003

Mihin Reilu kauppa pyrkii?

a) Tekemään mahdollisimman

paljon voittoa kehitysmaiden viljelijöiden kustannuksella b) Parantamaan eurooppalaisten maataloustuotteiden myyntiä c) Vähentämään globaalia köyhyyttä ja parantamaan työoloja kehitysmaissa

Mitä seuraavista saa Reilun kaupan tuotteina? a) Banaani b) Porkkana c) Peruna

Kuinka monta Reilun kaupan seurakuntaa on Tampereella? a) 8 b) 3 c) 11 Halutessaan vastaukset yhteystietoineen voi lähettää myös postikortilla 15.8.2014 mennessä osoitteeseen: Tampereen kaupunki Kestävä yhdyskunta -yksikkö Reilun kaupan kaupunki -hanke PL 487, 33101 Tampere

Tämä julkaisu on tuotettu Euroopan unionin tuella. Sen sisällöstä vastaa yksin Reilun kaupan kaupunki -hanke, eikä sen voida katsoa edustavan Euroopan unionin mielipiteitä.

SILTA 7/2014

KONSERTTITARJOTIN Konserttitarjotin

Jakaranda-yhtye elävöittää musiikillaan Teiskon perinteisiä lähetysjuhlia, jotka järjestetään sunnuntaina 24. elokuuta Teiskossa. Ryhmän ohjelmisto koostuu eteläisen Afrikan musiikista ja afrikkalaisvaikutteisesta kotimaisesta musiikista. Lähetysjuhlat alkavat messulla kello 10 Teiskon kirkossa. Jakaranda avustaa messun musiikissa. Lähetyslounaan jälkeen Jakaranda konsertoi kello 13 Teiskon kirkossa. Konserttiin on vapaa pääsy. Lue lisää Teiskon lähetysjuhlista tapahtumatiedoista, liitteen s. 3.

Taid emu täytt siikki ää Etelä puis to 10.– 12.8. n Lue lisä s. 19 ä

Jakaranda/ Markku Pihlaja

Konsertteja 6.8.–3.9. KONSERTTISARJAT Messukylän wanha Kivikirkko Soi 2014 lauantaisin kello 18 ohjelma 8 € Messukylän seurakunnan musiikkityölle 9.8. Valoisa neitsyt Maria Fiamma Nova, vanhan musiikin yhtye 23.8. Kerro se kukkasin Trio Sointu: Rea Metsähonkala huilu, Tiina Kaukinen alttoviulu ja viulu, Elina Honkonen sello Yhteistyössä Tampereen Huiluklubin kanssa

ohjelma 10 € 10.8. Esa Toivola Urkumusiikkia useilta eri aikakausilta barokista aina 1900-luvulle asti, säveltäjinä J. S. Bach, L. Vierne ja C. Franck sekä 1900-luvulta Helmut Bornefeld ja Jean Langlais 17.8. Ismo Hintsala 24.8. Matti Pohjoisaho 31.8. Henri Hersta

Yökonsertti Kalevan kirkko ke 6.8. klo 22 Kalevi Kiviniemi, urut ohjelma 10 € Lounasmusiikkia keskiviikkoisin klo 12 Aleksanterin kirkko 6.8. Eija Virtanen, klavikordi 3.9. Mikko Huuhtanen, laulu ja kitara

Virsi on pop Skandinaavisen kansanmusiikin iloisesta poljennosta aina jazzin ja bluesin tummiin sävyihin Vanha kirkko 7.8. klo 18 Janne Kaartinen (lyömäsoittimet ja kitara), Antti Katajisto (kitara, sovitukset), Laura Kaartinen (koskettimet ja laulu), Hannele Juutinen (laulu)

Kesäillan urkumusiikkia Tuomiokirkossa sunnuntaisin klo 19

Liedejä ja aarioita Tuomiokirkko Vapaa pääsy, ohjelma 10 €

7.8. klo 20 Tuomas Laatu, laulu Topias Laatu, laulu Simo Savolainen, piano Love is in the air, Drive in -konsertti Särkänniemen parkkipaikka Aron ja Wonderful Land 7.8. klo 21 vapaa pääsy

MUUT Kesäkonsertti Anna-Kristiina Kaappola, laulu, Maija Weitz, piano 17.8. klo 19 Aitolahden vanha kirkko vapaa pääsy Katso myös: tampereenseurakunnat.fi/ konsertit

TAPAHTUMIEN YÖ 7.8. Lue lisää s. 19

Tuomasmessu reggae-hengessä 7.8. klo 19 Aleksanterin kirkko Musiikki: Katajainen kansa

TUKEA & APUA

Perh e

neuv autt onta aa p ja pe arisuhd erheo Ota y ngelmis sa. htey ttä!

• Seurakuntien avunvälitys p. 03 219 0711 arkisin klo 9–13 • Avunpyyntölomake suurellasydamella.fi • Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo 9–15 • Oman seurakunnan diakoniatyöntekijä auttaa toimeentulo-ongelmissa. Apua saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. ovet koululaisille ma ja ke klo 13.30–15.30 alk. 15.9.

DIAKONIAN KESÄVASTAANOTOT Harjun seurakunta • Pispala ja siitä länteen olevat kaupunginosat: diakonian päivystyspuhelin 050 466 0699 • avoimet vastaanotot Harjun alueen kirkoilla alkavat 1.9. Eteläinen seurakunta • Hervannan alueen (Hervanta ja Vuores) avoimet vastaanotot Hervannan kirkolla, Lindforsinkatu 7, ma–ti klo 10–12 • Viinikan alueen (Viinikka, Nekala ja Hallila) avoimet vastaanotot Viinikan kirkolla, Kaartotie 1, ti klo 14–15 ja to klo 9–10. Mahdolliset muutokset päivitetään vastaajaan p. 040 804 8481. • Härmälän alueen (Härmälä, Multisilta ja Peltolammi) avoin vastaanotto tiistaisin klo 11–13 Härmälän kirkolla, Antinkatu 3, muina aikoina ajanvarauksella p. 050 364 6192. Tuomiokirkkoseurakunta • Hämeenpuistosta itään (keskusta, Hatanpää, Tammela, Lapinniemi, Kaleva, Kissanmaa) avoin vastaanotto Kalevan kirkon diakoniatoimistossa, Liisanpuisto 1, ke klo 9–11 • Pyynikin alueen (Hämeenpuistosta länteen Pispalan rajalle) avoimet vastaanotot ma ja ti klo 10–12 alk. 11.8. Diakoniatoimisto, Mustanlahdenkatu 21. Messukylän seurakunta • Messukylä, Kaukajärvi, Annala, Viiala, Janka, Uusikylä, Hakametsä, Ruotula, Pappila, Ristinarkku, Linnainmaa, Atala, Aitolahti ja Teisko. Päivystyspuhelin 040 804 8625 ma–pe klo 9–14. Avoimet vastaanotot: Kaukajärven srk-koti, Keskisenkatu 20, ti klo 9–11 ja Linnainmaan srk-keskus, Korpikodinkatu2, ke klo 9–11.

• Henkilökohtaista rippiä varten ota yhteyttä seurakuntasi pappiin tai päivystävään pappiin Aleksanterin kirkossa. • Lähdekappeli Seurakuntien talo, Näsilinnank. 26, avoinna hiljentymistä varten arkisin talon aukioloaikoina klo 9-15. • Palveleva puhelin joka ilta suomeksi p. 01019 0071 alkaen klo 18 sekä ruotsiksi p. 01019 0072 alkaen klo 20. Palveleva netti osoitteessa verkkoauttaminen.fi • Kirkon chat päivystää Kirkko Suomessa Facebook-sivuilla kesällä arkisin klo 14–16. Chatissa voit keskustella yksityisesti ja nimettömänä kirkon työntekijän kanssa. • Perheneuvonta auttaa parisuhde- ja perheongelmissa. Ilmoittautuminen asiakkaaksi ja tiedustelut ma–pe klo 9–11 ja ma, ke klo 13–15 p. 040 8048 100, perheneuvonta. tampere@evl.fi • Seurakunnilla on vertaistukiryhmiä elämän eri tilanteisiin, esim. sureville, adoptioperheille, rikoksen uhrien läheisille, vankien omaisille ja sinkuille. Tarkemmat tiedot kokoontumisista tampereenseurakunnat.fi/vertaistuki • Surun aikana yhteyttä voi ottaa pappiin tai seurakunnan työntekijään. Seurakunnissa järjestetään myös sururyhmiä läheisensä menettäneille. Tietoa ryhmistä saa seurakuntien työntekijöiltä ja osoitteesta tampereenseurakunnat.fi/ tukea_ja_apua/surussa • Muutamilla isoilla työpaikoilla on nimetyt työpaikkapapit, joiden kanssa voi keskustella luottamuksellisesti. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikkapappi • Sairaalapapit ovat käytettävissä henkilökohtaisia keskusteluja varten. Heidät tavoittaa helpoiten sairaalan henkilökunnan avulla. Yhteys- ja lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/ sairaalapappi

• Apua ja tukea koululaisille tekstiviesteillä ja sähköpostilla koulupäivinä. Viesteihin vastaa koulutettu nuorisotyöntekijä tai pappi. Verkkosivuilla on myös yhteydenottolomake. • MLL:n lasten ja nuorten puhelin päivystää 10.8. asti joka päivä klo 17–20 ja 11.8. alkaen ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20 numerossa 116 111

MUMMON KAMMARI • Lähimmäisapua kotona asuville vanhuksille. Avunpyynnöt Seurakuntien avunvälitykseen arkisin p. 03 219 0711

APUA TOIMEENTULOON • Toimeentulo-ongelmissa auttaa oman seurakunnan diakoniatyöntekijä. Apua saadakseen ei tarvitse olla seurakunnan jäsen. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot seurakuntien sivuilta: tampereenseurakunnat.fi/seurakunnat • Raha-asioissa neuvontaa saa erikseen sovittavissa, henkilökohtaisissa neuvotteluissa. Yhteydenotot avunpyyntölomakkeella: suurellasydamella.fi • Ruokapankin ruuanjaosta Tampereella vastaa RuokaNysse. Jos sinulla on tarve päästä RuokaNyssen, ota ensin yhteyttä oman seurakuntasi diakoniatyöntekijään. • Ruoka-apu Kalevan kirkon diakoniatoimistossa kesäkaudella joka keskiviikko klo 9-11. Syyskuusta alkaen parillisten viikkojen keskiviikkoina 3.9., 17.9., 1.10., 15.10., 29.10., 12.11., 26.11. ja 10.12. klo 9–11. Ota mukaasi taloustiedot. Vastaanoton yhteydessä ei ruokajakelua. Liisanpuisto 1

TYÖTTÖMIEN JA PIENITULOISTEN RUOKAILUT • Cafe Pelipuisto. Annossalaatteja ark. ma–pe klo 9–14 (2,5 €)

SILMUKKA • Silmukka palaa kesätauolta 1.9. Avoinna ma, ti, ke klo 9–13. Avoimessa kahvilassa voit lukea päivän lehden tai hoidella puhelimitse virallisia asioitasi. Käytössäsi on tietokone. Kun tarvitset neuvoja tai opastusta, tervetuloa juttusille! Pispalan valtatie 16 C, tiedustelut: diakoni Pia Ojalahti, p. 050 434 33 15

KESKUSTELU JA HILJENTYMINEN • Avoin kirkko. Aleksanterin kirkko arkisin ma–pe klo 12–18, paikalla päivystävä seurakuntalainen. Pappi tavattavissa ma–pe klo 16–18. Rukoushetki ma–ke, pe klo 17. Ehtoollishartaus to klo 17. Raamatunluku- ja rukoushetki ti klo 12. Rukoilevat äidit ti klo 17.30 alk. 12.8. Junnukappeli eli avoimet

LAPSET, NUORET JA OPISKELIJAT • Lähes jokaisessa Tampereen koulussa on koulukummi eli seurakuntien työntekijä, joka on sekä koulun että oppilaiden apuna ja tukena. • Nuorten ohjaus- ja toimintakeskus Messi tukee nuoria ja nuoria aikuisia elämänhallinnan opettelemisessa ja oman elämänpolun löytämisessä. Lisätietoja messiin.fi • Oppilaitospapit ovat opiskelijoiden tukena toisen asteen oppilaitoksissa, TAMKissa, Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. tampereenseurakunnat. fi/opiskelijalle • Tekstaritupu p. 050 341 9285, tekstaritupu.net

• Hervannan kirkko ti–to 11–13 (3 €) • Kalevan kirkko to 11–12.30, hartaus 11.45 (2 €), alk. 11.9. • Kaukajärven srk-koti ti klo 12.45 (työttömät 2 €, muut 4 €) alk. 12.8. • Linnainmaan srk-keskus ke klo 12.45, ei kuukauden ensimmäinen ke (2/4 €) alk. 13.8. • Nekalan srk-talo ke klo 12–13 (2 €), alk. 13.8. • Messukylän srk-koti to klo 12.45 (työttömät 2 €, muut 4 €), alk. 14.8. • Pispalan kirkko to klo 9.30–11 (0,50/2 €) alk. 4.9. • Tesoman kirkko ma, ke klo 12–13.15 (2/4 €) alk. 1.9. (suljettu henkilöstöpäivän vuoksi ke 3.9.) • Uudenkylän srk-koti ma klo 12.45 (2/4 €) alk. 11.8. • Todiste työttömyydestä mukaan.

JULKAISIJA: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, P. 03 219 0111, tampereenseurakunnat.fi, Silta-lehti: siltalehti.fi, toimitus@siltalehti.fi

Etsitkö kivaa tekemistä

yhdessäoloa syksyksi? Piirit ja kerhot alkavat. Tule mukaan! Tampereen ev. lut. seurakunnat

Ryhdy ehdokkaaksi Yhdistynyt seurakuntaväki koostuu aktiivisesti seurakuntaelämään osallistuvista ihmisistä. Yhteistä meille on sitoutuminen Raamattuun, kirkkomme uskoon ja päätöksiin. Tahdomme rohkeasti uudistaa kirkkoa sisältäpäin suuntaan, jolla tavoitamme kirkosta etääntyvien joukon. Haluamme kehittää seurakuntien toimintaa niin, että jokainen tamperelainen voi löytää oman paikkansa. KYSY LISÄÄ / LAITA VIESTI 050-522 0620 (Anne) treseurakuntavaki@saunalahti.fi

Tule mukaan vaikuttamaan