PHT-tutkinto on arvostettu palkkahallinnon asiantuntijatutkinto. PHT kertoo korkeatasoisesta palkkahallinnon osaamisesta ja motivaatiosta kehittää itseään. Suomessa on tällä hetkellä yli 1000 PHT-asiantuntijaa.
PHT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• PHT:llä on parempi palkka kuin niillä palkkahallinnon ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Tili-instituuttisäätiö
Seuraava
PHT-tentti syksyllä 2026
Lue lisää
taloushallintoliitto.fi/pht
OTA ASKEL ETEENPÄIN URALLASI
JA SUORITA KLT-TUTKINTO
KLT-tutkinto on arvostettu taloushallinnon asiantuntijatutkinto. KLT on merkki korkeasta laskenta- ja vero-osaamisen tasosta ja motivaatiosta ylläpitää omaa osaamista. Suomessa on tällä hetkellä yli 3 000 KLT-asiantuntijaa.
KLT-asiantuntijat ovat haluttuja työmarkkinoilla:
• Tutkinnon suorittaneille tarjotaan mielenkiintoisia työtehtäviä.
• KLT:llä on parempi palkka kuin niillä laskenta-ammattilaisilla, jotka eivät ole tutkintoa suorittaneet.
Lue lisää
taloushallintoliitto.fi/klt
Seuraava KLT-tentti syksyllä 2026
KOHTI
JUHLAVUOTTA
Ensi vuonna liittomme ja tutkinto saavuttavat 30 vuoden iän. Sinä aikana tradenomit ovat löytäneet paikkansa työmarkkinoilta ja tutkinnon tunnettuus on parantunut, verrattuna parin vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen.
”PIENESTÄ,
Tradenomitutkinto antaa erinomaiset valmiudet asiantuntija- ja kehittämistehtäviin, jossa valtaosa jäsenistämme työskenteleekin. Tutkinnon vahvuus on sen geneerisyys; tradenomeja löytää lähes kaikilta toimialoilta erilaisista tehtävistä tai omaa yritystoimintaa pyörittämästä. Se antaa lähes rajattomat mahdollisuudet rakentaa urapolkuaan monipuolisesti eri toimialojen sisällä tai välillä.
Liittomme on koko historiansa ajan ollut kasvu-uralla ja sitä tavoittelemme jatkossakin. Pienestä, pippurisesta toimijasta on kasvanut keskisuuri liitto. Tästä huolimatta ketteryys, rohkeus tai innovatiivisuus eivät ole laimentuneet – pikemminkin päinvastoin. Meillä on kyvykkyyttä edelleen tehdä uusia avauksia, jotka herättävät keskustelua ja välillä aluksi jopa täystyrmäyksiä. Siltikin olemme saaneet sinnikkäällä työllä tavoitteitamme maaliin, kuten esimerkiksi perhevapaiden palkallisuuden työehtosopimuksiin.
Työtä riittää vielä monella saralla, mutta ensi vuonna voimme pysähtyä hetkeksi juhlimaan saavutuksiamme. Vaikka juhlavuonna muistelemme menneisyyttä, yhtälailla fokusessamme on tulevaisuus. Minkälainen on liiton seuraava 30-vuotinen taival?
PIPPURISESTA TOIMIJASTA ON KASVANUT KESKISUURI LIITTO. TÄSTÄ HUOLIMATTA KETTERYYS, ROHKEUS TAI INNOVATIIVISUUS EIVÄT OLE LAIMENTUNEET.”
Ensimmäiset 30 vuotta on ollut vasta lähtölaukaus maailman parhaan työelämän ja osaamisen rakentamiseksi – ollaan ylpeästi tradenomeja ja kerrotaan siitä muillekin! T
Anu Väätäjä Viestintäjohtaja, päätoimittaja
Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tradenomi.fi/ lehti 4/25
10
Tuoreen palkkaeroselvityksen mukaan sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa keskimäärin 8,4 prosenttia miesten hyväksi.
18
”En olisi voinut opiskeluaikana kuvitellakaan, mihin kaikkeen sitä voisi urallaan päätyä. Lähdin kuitenkin vaan rohkeasti aina kokeilemaan uusia juttuja”, kertoo MBA-tutkinnon suorittanut Tiina Pantelakis urastaan.
Julkaisija: Tradenomiliitto TRAL ry, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tradenomi.fi, www.tradenomi.fi
Päätoimittaja: Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tradenomi.fi
Toimitus: Otavamedia Oy
Asiakkuuspäällikkö: Satu Laksola, p.0 44 048 7401, satu.laksola@otava.fi
Mediamyynti: Kari Salko, p. 0400 604 133, kari@karisalko.com
Paino: PunaMusta Oy
Tilaukset ja osoitteenmuutokset: toimisto@tradenomi.fi
24
Tradenomien uraapalveluista saa apua niin vastavalmistunut kuin konkarikin. Esimerkiksi henkilökohtainen valmennus auttaa alkuun kun uralla eteneminen kaipaa uutta potkua, tai työllistymiseen tarvitaan lisää sparrausta.
Lehti postitetaan liiton jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2025. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa Painos 26 000 kpl. Aikakausmedia ry:n jäsen. 23. vuosikerta. ISSN 1457-3792
Tradenomit www.tradenomi.fi
Löydät meidät myös Tradenomit @tradenomit tradenomit@tradenomi.fi
Toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16
30
Vaikka tuntuu siltä, että on ainoa, jonka opinnot takkuavat, esimerkiksi Laureassa noin 30 prosenttia opiskelijoista keskeyttää opintonsa jossain vaiheessa. Apua tilanteeseen on saatavilla, kunhan vain päästä irti häpeän tunteesta.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ tradenomi.fi Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tradenomi.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tradenomi.fi Työsuhdeneuvonta ja lakipalvelut: lakiasiat@tradenomi.fi Työttömyysturvaneuvonta: tyottomyysturva@tradenomi.fi
Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tradenomi.fi
Korkeasti koulutettujen työttömyyskassa KOKO Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13. Asiakaspalvelupiste palvelee ajanvarauksella. Ajan voi varata itse ajanvarauskalenterista: kokokassa.fi
YKSI MEISTÄ
Esiintymistilanteita aiemmin jännittänyt
Pauliina Pietilä innostui Nuorkauppakamarin toiminnasta ja debatoinnista niin, että nyt hän kiertää väittelemässä maailmalla.
Miksi sinusta tuli tradenomi?
Opiskelin tradenomiksi HaagaHeliassa vuosina 2008–2011 ja myöhemmin tein YAMK-tutkinnon Metropoliassa. Lisäksi minulla on ammatillisen opettajan pätevyys. Päädyin tradenomiopintojen pariin alkujaan siksi, etten oikein tiennyt mitä haluan tehdä. Isäni kannusti minua opiskelemaan liiketaloutta, sillä hän ajatteli, että tutkinnosta olisi hyötyä, päädyin sitten minne tahansa. Hän oli kyllä ihan oikeassa. Opiskelin ensin taloushallintoa ja sitten henkilöstöjohtamista, ja YAMK-tutkinnon tein liiketoiminnan kehittämisestä.
Mitä harrastus on opettanut sinulle?
Rohkeutta ja keskustelu- ja väittelytaitoja. Pelkäsin ennen esiintymistä, nyt debatoin maailmalla englanniksi. Viimeisimpänä olin mukana Tunisiassa järjestetyssä debatointikilpailuissa. Olen oppinut todella paljon myös tapahtumien järjestämisestä. Esimerkiksi viime vuonna järjestin kansainvälisen konferenssin. Olen saanut tämän harrastuksen kautta tosi paljon uusia ystäviä.
Miten keksit lähteä mukaan
Nuorkauppakamarin toimintaan?
Alun perin vahingossa. Olin erään LinkedIntuttavan cocktail-kutsuilla ja valitin ääneen, että pandemian aikana kaikki kaverit saivat perheenlisäystä, ja itse kaipasin vapaa-ajalle tekemistä. Kuulin, että Nuorkauppakamarista voi löytää samanhenkistä porukkaa, ja samalla pääsisi verkostoitumaan. Nuorkauppakamari on nuorten aikuisten kansainvälinen johtajuuden kehittämis- ja kouluttautumisjärjestö. Sen ideana on jättää yhteiskunta seuraaville sukupolville vähän paremmaksi paikaksi mitä se on aiemmin ollut. Innostuin toiminnasta nopeasti täysillä.
Millainen urasi on ollut tähän asti?
Aloitin juuri uudessa työpaikassa, nyt työskentelen People and Culture Managerina Kemiralla. Aloitin aikanaan urani palkanlaskijan apulaisena Helsingin Energialla, päädyin tiiminvetäjäksi, HR-bisnespartneriksi ja lopulta HR-tiiminvetäjäksi.
Parasta tradenomitutkinnossa?
Tutkinto antoi todella kattavan yleiskuvan ja hyvät edellytykset päästä uralla alkuun ja eteenpäin. Pidin siitä, että opiskelu oli niin käytännönläheistä ja työelämälähtöistä.
KATSO VIDEO! Katso videolta, mitä Tradenomien palveluita Pauliina on käyttänyt. tradenomi.fi
Työsuhteen ehdot puhuttivat
Työelämän ytimessä-kiertueemme kattoi tänä syksynä yhdeksän paikkakuntaa.
Tilaisuuksissa pohdittiin, mistä työsuhteen ehdot muodostuvat ja miten esimerkiksi lainsäädäntö, työpaikan käytännöt, työehtosopimus ja oma työsopimus vaikuttavat työarkeen.
Paljon keskustelua tilaisuuksissa herätti esimerkiksi etätyökäytännöt, palkkojen muodostuminen ja henkilöstön edustajien merkitys työpaikoilla. Edunvalvonta- ja vaikuttamistiimimme asiantuntijat kertoivat työ- ja virkaehtosopimusten konkreettisista hyödyistä.
jäseniä Jyväskylän tapahtumassa 7.10.
Esimerkkien avulla kuulijoille selvisi, mitä euroissa tarkoittaa, jos jää perhevapaalle alalla, jossa on työehtosopimus verrattuna alaan, jossa työehtosopimusta ei ole.
Työehtosopimusten palkankorotukset sekä muut ehdot (esimerkiksi palkalliset perhevapaat ja sairausaika, sairaan lapsen hoitaminen ja lomarahat) tuottavat tradenomin keskipalkalla laskettuna yli 150 000 euroa rahallista hyötyä työuran aikana.
Kuvassa Erityisasiantuntijamme Joonas Kopra (vas.) ja Harri Westerlund (oik.) Helsingin tapahtumassa 4.11.
Rauhallista joulua!
LAHJOITIMME jälleen joulumuistamisiin varatun summan Hyvä joulumieli-keräykseen, jonka avulla hankitaan ruokalahjakortteja vähävaraisille lapsiperheille.
Kiitämme jäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille rauhallista joulua!
Sivuiltamme löydät lisätietoa työ- ja virkaehtosopimusten hyödyistä! tradenomi.fi
Kuva: Joonas Kopra
Kuva: Julietta Murden
Kuvassa
Turussa palkittiin ansioituneita aktiiveja
MARRASKUUSSA juhlittiin Turun seudun tradenomien 20-vuotista taivalta. Satapäinen juhlaväki kuuli onnentoivotuksia ja tervehdyksiä niin toimistolta kuin lukuisilta aluetoimijoilta ympäri Suomen. Samalla muistettiin alueen ansioituneita tradenomiaktiiveja liiton ansiomerkkien muodossa. Tradenomien vihreä ansiomerkki luovutettiin
Aki Korkalle, Ville Karvaselle ja Rosamari Rissaselle. Pronssisen ansiomerkin vastaanottivat Jaakko Hyvönen, Eeri Mäkimattila, Sami Vesala, Oskari Viitaniemi ja Liisa Yli-Yrjänäinen. Hopeisen ansiomerkin sai Marko Pesu.
Lämpimät onnittelumme ansiomerkkien saajille ja Turun seudun tradenomeille!
Jäsenmaksun verovähennys poistuu
MAAN hallitus päätti poistaa ammattiliittojen jäsenmaksun verovähennysoikeuden ensi vuoden alusta alkaen. Aiemmin liiton jäsenmaksu on katsottu tulonhankkimismenoksi, jonka on voinut vähentää verotuksessa. Jatkossa ainoastaan työttömyyskassan jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Käytännössä muutos näkyy jäsenillämme vuoden 2026 veroilmoitusta tehtäessä eli keväällä 2027.
Jäsenmaksun (ml. työttömyyskassan jäsenmaksu) verovähennyksen määrä riippuu palkkatason lisäksi asuinkunnan veroprosentista. Verovähennysoikeus on koskenut vain osaa jäsenmaksusta.
Tradenomien jäsenyys on edelleen kannattava investointi omaan työuraasi! Saat meiltä monipuolista tukea työelämän erilaisiin tilanteisiin. Laadukkaat ura- ja lakipalvelumme auttavat sinua eri käänteissä, eikä vastaavia ole tarjolla
vapailla markkinoilla. Neuvottelemme työsuhteesi ehdot ja palkankorotukset työ- ja virkaehtosopimusten muodossa ja edistämme tutkinnon asemaa työelämässä. Tätä työtä työttömyyskassat eivät tee.
Kuluvan vuoden jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia ja entiseen tapaan ilmoitamme ne verottajalle. tradenomi.fi/jasenyys
Valtuustovaalit lähestyvät!
KULUVA valtuustokausi päättyy ensi vuonna ja syksyllä 2026 valitaan uudet valtuutetut seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Valtuusto on ylin päättävä elin, joka päättää muun muassa strategisista linjauksista, jäsenmaksuista, toimintasuunnitelmista ja talousarvioista.
1. Vaaleilla valitaan 30 varsinaista valtuutettua ja viisi opiskelijaedustajaa valtuustoon.
2. Varsinaiset valtuutetut valitaan suhteellisella vaalitavalla ja opiskelijaedustajat suoralla henkilövaalilla. Molemmat vaalit toteutetaan sähköisesti.
3. Ehdolle voivat asettua kaikki vaalikelpoiset jäsenet.
4. Kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä on käytössään yksi ääni.
5. Ehdokasasettelu tapahtuu syyskuussa ja äänestysaika on 12.-25.11.2026.
6. Uuden valtuuston kausi alkaa 1.1.2027.
Nyt on hyvä hetki pohtia, lähtisitkö sinä ehdolle kehittämään liittomme toimintaa!
LUE LISÄÄ: tradenomi.fi/valtuustovaalit
Kuva:
Nina Salokangas
Kuva: Getty Images
Tradenomit valppain askelin tulevaisuuteen
Tradenomien valtuuston syyskokous pidettiin tänä vuonna Turussa. Perinteikkääseen Scandic Hamburger Börsiin marraskuussa kokoontuneet valtuutetut saivat kuulla punnittuja puheenvuoroja niin aluekehityksestä kuin liiton aloitteiden etenemisestäkin.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVAT: JUSSI VIERIMAA
Valtuuston puheenjohtaja Iida Mikkolan tervetuliaissanojen jälkeen kuultiin Turun kaupungin strategiajohtaja Timo Aron katsaus Suomen väestön ja alueiden kehitykseen. Jossain kunnissa viimeisenkin kyläkoulun valot sammuvat. Samaan aikaan kasvupolulle päässeet kaupungit lisäävät väestömääräänsä tuhansilla ihmisillä vuosittain. Kuntatasolla vain 77 kuntaa 309:stä kykenee kasvattamaan väestöpohjaansa.
Kun alueiden kilpailu yhä niukemmista resursseista kiihtyy edelleen, joku väistämättä voittaa ja joku häviää.
– Samalla voittajien joukko käy koko ajan pienemmäksi. Ne alueet menestyvät, jotka pystyvät yhdistämään kovat ja pehmeät kilpailukykytekijät hyvään mainekuvaan sekä vahvaan identiteettiin.
Timo Aron jälkeen kuultiin Tradenomien edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan terveiset työmarkkinoilta. Hän muistutti, että liitto on onnistunut taistelemaan tuntuvasti lisää euroja tradenomien taskuun. Yksi esimerkki työehtosopimusten korotuksista: kun vielä viime vuonna rahoitusalan tradenomien keskimääräinen kuukausipalkka oli 4 980 euroa, on vuonna 2027 odotettavissa jo 5 381 euroa.
– Kertynyt palkankorotus koko sopimuskauden aikana on 8 272 euroa, summasi Rantamaula.
Heidi Retsä.
Iida Mikkola ja Timo Aro.
Palkantarkistusryhmän työ käynnissä teknologiateollisuudessa Rahoitusalalla tapahtuu paljon, ja eri työryhmissä edistetään muun muassa tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja paikalliseen sopimiseen liittyviä kysymyksiä. Erikseen Rantamaula nostaa kuitenkin esille teknologiateollisuuden uuden palkantarkistusmallin:
– Tavoitteena on, että ylempien toimihenkilöiden palkanmuodostus on toimivaa, oikeudenmukaista, läpinäkyvää, kannustavaa ja tuottavuutta tukevaa, listasi edunvalvontajohtaja.
Palkantarkistusryhmän työ alkoi syksyllä ja vuoden päästä odotellaan valmista ehdotusta.
Toinen ajankohtainen asia on samanpalkkaisuusohjelma, jossa on edetty liittotason keskusteluihin. Nyt puhutaan siitä, millä osallistumistavoilla ja toimenpidealueilla liitot voivat jatkossa olla mukana samanpalkkaisuusohjelmissa, kertoi Rantamaula.
– Keskustelut käydään marras-joulukuun aikana.
– Eri todellisuudet alkavat olla kaukana toisistaan, ja me tarvitsemme keskustelua siitä, miten tilanne saadaan paremmaksi.
Edunvalvontajohtaja Ville-Veikko Rantamaulan mukaan Tradenomit onnistuvat saamaan viestinsä isosti läpi julkisuudessa etupäässä silloin, kun ajoitus osuu nappiin. Yksi tällainen onnistuminen oli Tradenomien esittämä tuhansien eurojen veroale korkeakoulututkinnosta, minkä esimerkiksi Helsingin Sanomat huomioi.
SYYSVALTUUSTON TÄRKEIMMÄT PÄÄTÖKSET
• vahvistettiin jäsenmaksut, täysjäsenten jäsenmaksu pysyy ennallaan
• vahvistettin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2026
• päivitettiin vaalijärjestys
• opiskelijaedustajaksi valtuustoon Eemeli Valli loppukauden ajaksi
Sami Immonen ja Sami Vesala.
SUKUPUOLTEN VÄLINEN
SELITTÄMÄTÖN PALKKAERO PIINAA
SUOMALAISTA TYÖELÄMÄÄ –MIKÄ NEUVOKSI?
Tasa-arvon mallimaalla on edelleen tekemistä. Filosofian tohtori Hanna Koskisen tekemän tuoreen palkkaeroselvityksen mukaan sukupuolten välinen selittämätön palkkaero on tradenomien keskuudessa keskimäärin 8,4 prosenttia miesten hyväksi. Selittämätöntä palkkaeroa ei voida selittää esimerkiksi koulutuksella, kokemuksella tai tehtävien vaativuudella.
Erityisasiantuntija Julia Lauren
Tradenomeista muistuttaa, että palkkaeroihin vaikuttaa moni tekijä, kuten esimerkiksi toimiasema, toimiala, työn vaativuus ja kokemus. Selittämätön palkkaero tarkoittaa kuitenkin sitä, että monelle naiselle maksetaan ilman syytä pienempää palkkaa kuin aivan samaa työtä tekevälle miehelle – ja silloin mennään jo laittoman palkkasyrjinnän puolelle.
– Selittämätön palkkaero on yksi merkittävimpiä ongelmia tasa-arvon toteutumiselle työelämässä, toteaa Lauren.
Julkisella sektorilla nais- ja miestradenomien palkkaero on 11,3 prosenttia eli noin 500 euroa kuussa; yksityisellä sektorilla tilanne on vielä huonompi eli palkkaero on 13 prosenttia (keskimäärin 658 euroa kuussa). Tutkimuksen valossa näistä eroista vain alle puolet voidaan selittää työtä, työntekijää tai työnantajaa kuvaavilla tekijöillä.
Epätasa-arvo vaikuttaa vielä eläkkeelläkin
Miksi selittämätön palkkaero sitten on niin iso juttu? No, ensinnäkin selittämättömällä
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVITUS: SAMULI SIIRALA
ASIANTUNTIJA
Erityisasiantuntija
Julia Lauren
Tradenomit
SELITTÄMÄTÖNTÄ PALKKAEROA EI HAVAITA TYÖURAN ALUSSA.
SE
KUITENKIN
LÄHTEE
PIAN KASVUUN JA SAAVUTTAA HUIPPUNSA
REILU 10 VUOTTA VALMISTUMISEN JÄLKEEN.
ASIANTUNTIJA
Työmarkkinatutkija
Joonas Miettinen
Tradenomit
ASIANTUNTIJA
Tasaarvo ja työympäristöasioiden päällikkö
Lotta Savinko Akava
palkkaerolla on varsin kauaskantoiset seuraukset: se vaikuttaa negatiivisesti naisten palkkatasoon läpi koko työuran ja sitä kautta myös eläkkeisiin.
Työmarkkinatutkija Joonas Miettinen Tradenomeista toteaa, että yksityisen sektorin sukupuolten välisestä keskimääräisestä 658 euron palkkaerosta vain 239 euroa voitiin selittää taustatekijöillä. Julkisella sektorilla palkkaerosta jäi selittymättä noin puolet eli 250 euroa.
– Selittämätöntä palkkaeroa ei havaittu finanssi ja ICTaloilla, kun taas teknologiateollisuudessa ero on 11 prosenttia, kertoo Miettinen.
Selittämätöntä palkkaeroa ei havaita työuran alussa. Se kuitenkin lähtee pian kasvuun ja saavuttaa huippunsa reilu 10 vuotta valmistumisen jälkeen. Miettinen ja Lauren huomauttavat, että tämä ajankohta osuu yksiin perheen perustamisen kanssa, jolloin moni tradenominainen hyppää työelämästä syrjään lapsia hoitamaan – siinä missä mieskollegat vain kiihdyttävät urapolulla.
MIKÄ SELVITYS?
Palkkaeroselvitys 2025 perustuu Tradenomien lokamarraskuussa 2024 toteuttamaan jäsentutkimukseen, johon vastasi 3 112 tradenomia. Vastausprosentti oli 16,4.
Lopulliseen aineistoon rajattiin mukaan kokoaikaiset työ tai virkasuhteessa olevat työntekijät, jolloin muodostui 2 793 vastaajan joukko, joista 66 prosenttia oli naisia ja 85 prosenttia työskenteli yksityisellä sektorilla.
Selvityksen toteutti FT Hanna Koskinen Tradenomien toimeksiannosta.
Raportti on luettavissa kokonaisuudessaan verkkosivuillamme.
Perheyksikön demokratisointia, kiitos!
Tämän vuoksi ainakin perhevapaiden tasaisempi jakautuminen vaikuttaisi fiksulta keinolta, jolla naisten uraja ansiokehitystä voitaisiin parantaa. Julia Lauren huomauttaa, että perhevapaajärjestelmän uudistaminen ja työehtosopimuksiin neuvotellut tasa-arvoiset palkalliset perhevapaat olivat vuosikymmenten työn takana, ja niistä kannattaa pitää kiinni.
– Ne edistävät pitkällä jänteellä myös palkkaerojen kapenemista, kun vapaat jakautuvat tasaisemmin molempien vanhempien kesken, Lauren toteaa.
– Muita keskeisiä parannuskohteita ovat palkkausjärjestelmien kehittäminen, palkka-avoimuus sekä palkka-avoimuusdirektiiviin toimeenpano.
Uusi direktiivi osaksi tasa-arvolakia
Palkka-avoimuutta koskeva direktiivi tuli voimaan kesäkuussa 2023. EU:n jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään kesäkuussa 2026.
Toki tasa-arvolaki velvoittaa jo nykyisellään työnantajat edistämään palkkatasa-arvoa. Mutta koska selittämättömiä palkkaeroja esiintyy edelleen, voidaan palkka-avoimuusdirektiivistä odotella ainakin jonkinlaista korjaussarjaa.
– Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia mahdollisuuksia tähän työhön. Nykyiset toimet palkkaerojen poistamiseksi eivät riitä, joten uusia työkaluja tarvitaan, toteaa Julia Lauren. Hän myöntää, että direktiivin toimeenpanoon liittyy paljon pelkoja – turhaan.
– Direktiivi lisää palkkojen läpinäkyvyyttä työpaikoilla, mutta kenenkään palkasta ei tule julkista tietoa, Lauren huomauttaa.
Fokuksessa sama ja samanarvoinen työ
Akavan tasa-arvo- ja työympäristöpäällikkö Lotta Savinko toteaa, että sama ja samanarvoinen työ ja sen
MITEN VOIT TAISTELLA
PUOLESTA?
PALKKANEUVONTAA VANKALLA KOKEMUKSELLA
Tradenomit tarjoaa jäsenilleen henkilökohtaista palkkaneuvontaa, jonka avulla voi muodostaa realistisen palkkapyynnön työtä hakiessa tai joka auttaa perustelemaan palkankorotuspyynnön. Palkkatason arviointi perustuu muun muassa tilastotietoihin eri tehtävissä työskentelevien tradenomien palkoista.
– Palkkaneuvonnasta saa myös sparrausta. Palkkaneuvonnassa pystymme tarjoamaan vinkkejä, neuvoja ja myös itsevarmuutta erilaisiin keskustelutilanteisiin, erityisasiantuntija Katriina Matinhelmi kertoo ja muistuttaa, että Tradenomeissa tunnetaan eri alojen ja alueiden palkkatasot.
Palkkaneuvonta on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–15 välillä.
kriteerit ovat direktiivin ydin.
– Nämä on direktiivissä määritelty hyvin tarkkarajaisesti ja täsmällisesti, ja ne toimivat direktiivin vähimmäistäytäntöönpanon edellytyksenä.
Direktiivi edellyttää, että mahdolliset palkkaerot samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden välillä voidaan perustella objektiivisilla, sukupuolineutraaleilla sekä puolueettomilla kriteereillä, kuten esimerkiksi suorituksen ja pätevyyden perusteella.
–- Saman ja samanarvoisen työn täsmentämisellä voidaan lisätä myös palkkojen ja palkkausjärjestelmien läpinäkyvyyttä.
Suomi käsijarru päällä?
Savinko kertoo, että palkka-avoimuusdirektiivin kansallinen toimeenpano etenee, mutta tuskallisen hitaasti.
– Toimeenpano jumittaa, koska työantajapuolella
1. Hinnoittele itsesi oikein työtä hakiessasi – Tradenomien palkkaneuvonta ja Palkka-apuri auttavat palkkapyynnön muodostamisessa.
2. Puhu palkasta työkavereiden kanssa: tiedät missä mennään!
3. Pyydä palkankorotusta, kun on sen aika; keskustele palkasta vuosittain.
4. Jaa perhevapaat (ja niiden jälkeinen perhevastuu!) tasan puolisosi kanssa.
5. Jos epäilet palkkasyrjintää,selvitä asiaa työpaikalla ja liiton avulla.
PALKKANEUVONTAAN
PALKKA-AVOIMUUSDIREKTIIVI LISÄÄ PALKKOJEN
LÄPINÄKYVYYTTÄ TYÖPAIKOILLA, MUTTA KENENKÄÄN PALKASTA EI TULE JULKISTA TIETOA.
on sellaistakin näkemystä, että tämä direktiivi tuhoaa työehtosopimusjärjestelmän Suomessa, hymähtää Savinko ja lisää, että kyseessä on pikemminkin myrsky vesilasissa.
Akava pitää tärkeänä, että palkkausjärjestelmät mahdollistavat nykyistä paremmin sukupuolineutraalin ja vertailukelpoisen työn arvon arvioinnin.
– Nykyisin palkkaerot voivat jäädä piiloon eikä nykyinen lainsäädäntö mahdollista puuttumista sukupuoleen perustuviin, syrjiviin palkkaeroihin riittävästi. Paremmalla palkka-avoimuudella ja -osaamisella voidaan vaikuttaa palkoista sopimiseen ja sukupuolten välisiin selittämättömiin palkkaeroihin, toteaa Savinko.
– Direktiivin ja sen kansallisen sääntelyn myötä on entistä enemmän työkaluja puuttua palkkaeroihin ja selvittää, ovatko ne syrjiviä vai onko niille perustelut. T
TOIMISIKO ISLANNIN MALLI SUOMESSA?
Itä-Suomen yliopiston yliopistonlehtorit Tuija Koivunen ja Anni Rannikko uskovat, että Islannin palkkatasa-arvomalli olisi hyvä esikuva Suomellekin. Islannissa yli 50 työntekijän yritykset on vuodesta 2018 lähtien velvoitettu hankkimaan ulkopuolinen auditoija laatimaan arviointiin perustuva samapalkkaisuustodistus vähintään kolmen vuoden välein. Arviointi kattaa palkkapolitiikan, tasa-arvosuunnitelmat ja sukupuolittain tehdyt palkka-analyysit.
– Samanpalkkaisuustodistus on julkista tietoa, jonka puuttumisesta seuraa sanktioita, toteaa Koivunen.
Vastaavasti meillä Suomessa tasa-arvolain edellyttämän tasa-arvosuunnitelman palkkavertailuineen tekee usein työnantaja, eikä tuloksia julkaista.
– Islannin mallin mukainen ulkopuolinen auditointi ja julkisuus lisäisivät läpinäkyvyyttä ja painetta korjata palkkaerot. Lisäksi valvonnan tehostaminen ja uhkasakko tai laiminlyöntimaksu – kuten sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on esittänyt – kannustaisivat työnantajia noudattamaan tasaarvolakia entistä paremmin, uskovat Koivunen ja Rannikko.
– Nythän palkkavertailun voi työnantaja tehdä karkeasti sanottuna melkein miten vaan.
Työtehtävien vaativuusarviointiin uutta kulmaa
Islannissa edistetään palkkatasa-arvoa myös työtehtävien vaativuuden arvioinnin avulla: näin hahmotetaan, mitkä työt ovat vaatimuksiltaan samanlaisia ja millaisista töistä tulisi siten saada samansuuruista palkkaa. Kunnat ovat
olleet arvioinnissa edelläkävijöitä.
Työtehtävien arviointi perustuu työn vaatimuksiin, esimerkiksi osaamiseen, vastuuseen ja työympäristöön liittyviin tekijöihin, kuvaa Rannikko.
– Arviointi ottaa huomioon myös perinteisesti aliarvostetut naisenemmistöisille aloille tyypilliset työn ominaispiirteet, kuten emotionaalisen kuormituksen ja sosiaaliset taidot.
Yhtenä työtehtävien vaativuuden arvioinnin tavoitteena onkin ollut naisenemmistöisten alojen palkkojen nostaminen. Varsinaista näyttöä tästä ei kuitenkaan ole vielä olemassa.
– Järjestelmä on uusi ja oikeastaan vasta suurelta osin tekeillä. Asiantuntijat olivat kuitenkin varsin optimistisia sen suhteen, että palkkoja voidaan nostaa, toteaa Koivunen.
Koivusen ja Rannikon mukaan Islannin malli osoittaa, että ulkopuolinen auditointi, julkisuus, sanktiot ja työtehtävien systemaattinen arviointi ovat tehokkaita keinoja palkkatasa-arvon edistämisessä.
– Islannin mallin mukaisen työtehtävien vaativuuden arvioinnin kehittäminen olisi tärkeä askel kohti oikeudenmukaisempaa palkkausta myös Suomessa.
Anni Rannikko
Tuija Koivounen
Valmistuva tradenomi, muista hyödyntää CASHBACK-etusi!
Kun liityt valmistuttuasi Tradenomien jäseneksi, kaikki opiskeluaikana maksamasi jäsemaksut hyvitetään takaisin ensimmäisen kolmen jäsenyysvuoden aikana.
Saat edun käyttöön päivittämällä jäsentietosi valmistumisen jälkeen.
TRADENOMIT JUHLII
työn merkeissä
Vuonna 2026 Tradenomit täyttää jo 30 vuotta. Tradenomien hallituksen puheenjohtaja Jaakko Hyvönen ja toiminnanjohtaja
Sari Niemi kertovat, mitä kaikkea juhlavuotena tapahtuu ja mitä työelämäuudistuksia liiton jäsenillä on lupa odottaa tulevaisuudessa.
TEKSTI: SAMI ANTEROINEN // KUVAT: TRADENOMIT
Tradenomit täyttää ensi vuonna 30 vuotta – millä mielellä juhlavuotta kohti?
Jaakko: Liitto lähti liikkeelle pienestä, mutta on mennyt sitkeästi eteenpäin, kaavoihin kangistumatta. Tietty startuphenkisyys ja terve lapsenmielisyys on myös säilynyt – ja se näkyy esimerkiksi siinä, että liitto tunnetaan ennakkoluulottomista avauksista.
Sari: Kolmen vuosikymmenen aikana olemme rakentaneet liitosta vahvan, suunnannäyttäjänä toimivan vaikuttajan. Nykyisin meidät tunnetaan ja tunnustetaan laajasti, mikä luo hienon lähtökohdan juhlavuoteen.
Miten juhlavuosi näkyy konkreettisesti?
Sari: Juhlavuosi näkyy viestinnässämme ja toiminnassamme läpi vuoden. Luvassa on muun muassa 30-vuotiskakkua työpaikoille! Eri puolella Suomea aluetoimijamme järjestävät tilaisuuksia ja juhlistavat taivaltamme yhdessä jäsentemme kanssa.
Jaakko: Vuoden mittaan esitellään myös retrokampanjoita vuosien varrelta – ja tulossa on myös liiton kevyt historiikki. Vuoden huipentaa sitten syksyn valtuustovaalit.
Nyt jo tiedetään, että jäsenmaksua ei koroteta?
Jaakko: Olemme onnistuneet pitämään jäsenmaksun ennallaan jo yli 10 vuotta.
Samaan aikaan se, mitä jäsenmaksulla saa, on jatkuvasti kasvanut. Tätä pidämme aika ainutlaatuisena saavutuksena, etenkin kun viime vuodet eivät ole olleet kovin helppoja.
Sari: Pitkäjänteisen suunnittelun, tehokkaan taloudenpidon ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisen ansiosta pystymme pitämään jäsenmaksun ennallaan. Emme edelleenkään tingi jäsentemme vahvasta edunvalvonnasta, palvelujemme laadusta tai uusista palveluista.
Pyöreitä täytettäessä on hyvä katsoa myös eteenpäin. Mitä horisontissa siintää?
Jaakko: Meidän täytyy koko ajan katsoa 10–20 vuotta eteenpäin, jatkaa avauksia ja julkiseen keskusteluun osallistumista. Etenkin nuorilta jäseniltämme tulee signaalia, että nyt ei ehkä haeta uraputkea, vaan merkityksellistä, tasapainoista työelämää.
Sari: Panostamme rohkeaan yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön ja edunvalvontaan. Tavoitteenamme on rakentaa jäsenillemme työelämää, joka joustaa, tukee hyvinvointia ja antaa jokaiselle mahdollisuuden oman näköiseensä urapolkuun.
Jaakko
Hyvönen
Tradenomien hallituksen puheenjohtaja
LIITON SUPERVOIMA PIILEE
SIINÄ, ETTÄ SE ON KYENNYT
UUSIUTUMAAN KOKO AJAN.
YHDESSÄ JÄSENTEMME KANSSA
TEEMME LIITOSTA VAHVAN
VAIKUTTAJAN JA TOIMIJAN, JOKA SAA AIKAAN TULOKSIA.
MITKÄ OVAT TRADE NOMIEN TÄRKEITÄ TAVOITTEITA?
Vuosilomalain remontti on iso prioriteetti liiton edunvalvonnalle – esimerkiksi lauantaipäivät kuluttavat edelleen lomakertymää ja tästä on jo viimein päästävä eroon. Samoin liitto ajaa kouluttautumisseteleiden käyttöönottoa ja maisteri (AMK) -nimikettä vähän epäselväksi jääneen YAMK-nimikkeen sijaan.
Sari
Niemi
Tradenomien toiminnanjohtaja
Käy tutustumassa strategiaan! tradenomi.fi/strategia
ROHKEASTI PÄIN UUTTA
Kiinnostus vieraisiin kieliin on vienyt Tiina Pantelakiksen tradenomiopintojen ja ulkomaankaupan pariin, ja sittemmin myös lukuisia kertoja maailmalle.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: ROOPE PERMANTO
“Kun ei oikein tiedä mitä haluaa, kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan eri asioita”.
Siinä motto, jota mäntsäläläinen Tiina Pantelakis on pohtinut monta kertaa uransa aikana.
– En olisi voinut opiskeluaikana kuvitellakaan, mihin kaikkeen sitä voisi urallaan päätyä. Lähdin kuitenkin vaan rohkeasti aina kokeilemaan uusia juttuja. Jokaisesta kokemuksesta olen oppinut uutta, ja samalla olen tullut sinuksi omien vahvuuksien kanssa. Olen oppinut luottamaan siihen, että asiat kyllä kulkevat silloin omalla painollaan eteenpäin, hän kertoo.
Asenne ja luotto tulevaan ovatkin kuljettaneet Pantelakiksen moneen paikkaan: ensin tradenomiopinnoista työelämään sekä Suomeen että ulkomaille. Sitten Tikkurila Oyj:hin erilaisiin tehtäviin aina tuotannosta kotimaanmyyntiin, ulkomaankauppaan ja lopulta HR:ään, konsultiksi HR-järjestelmien pariin Sofigatelle sekä Valmetille kansainvälisiin, henkilöstön kehittämiseen liittyviin tehtäviin.
Nyt Pantelakis työskentelee elintarvikkeille ja sairaalatarvikkeille suunniteltujen tehokkaiden ja kestävien pakkausratkai-
sujen ja -palveluiden toimittajalle Wipak Groupille.
– Teen osaamisen ja johtamisen kehittämisen ohjelmia ja esimerkiksi rekrytointeja. Wipak toimii yhdeksässä eri maassa, ja tuntuu siltä, että pystyn hyödyntämään omia vahvuuksiani tällä alueella ja ammentamaan siitä mitä olen oppinut aiemmin. Työkieliäni ovat saksa, englanti ja suomi, ja pääsen käyttämään niitä kaikkia, Pantelakis kertoo.
Saksan kieli vei mennessään Juuri rakkaus saksan kieleen on yksi syy siihen, miksi Pantelakis ylipäätään päätyi aikoinaan tradenomiopintojen pariin. Pantelakis innostui alun perin saksan opiskelusta lukiossa.
– Äitini oli ollut nuorena töissä Sveitsissä ja Saksassa, ja sain kimmokkeen ensin kotoa kielen opiskeluun. Sain myös stipendin saksan kielen opiskeluun, ja pääsin vaihto-oppilaaksi Saksaan. Lukion jälkeen löysin monikielisen tradenomilinjan, joka toimi Vaasassa, ja päädyin sinne opiskelemaan – saksaksi, Pantelakis kertoo.
Monikielisten opintojen osana oli mahdollisuus suorittaa amk-tutkinto sekä Suo -
Urani
2000–2004
Vaasan ammattikorkeakoulu, tradenomi
2000–2004
Fachhochschule Kiel, Diplom-Betriebswirtin
1998–2017
Tikkurila Oyj, Production worker, Sales assistant, Domestic Sales, Sales coordinator, Export HR Specialist, Recruiting and HRD
2017–2019
Sofigate, Service Manager and HCM Solution Consultant
2016–2019
Lahden ammattikorkeakoulu, MBA
2019–2024
Valmet, Senior Specialist, EMEA Talent Development 2024–Wipak Group, HR Manager, People Processes and Development
Perheemme on myös monikulttuurinen ja kansainvälinen. Puhumme kotona
suomea, kreikkaa, saksaa ja joskus vähän englantia, Tiina Pantelakis kertoo.
Hallinnollinen työ pysyy työnkuvassa, vaikka etenisi johtajatasolle saakka, aina on jonkun lomakorvaukset hyväksyttävänä, Pantelakis nauraa.
RAKKAUS SAKSAN KIELEEN ON YKSI SYY SIIHEN, MIKSI PANTELAKIS PÄÄTYI AIKOINAAN
TRADENOMIOPINTOJEN PARIIN.
– Tai sitten hän nousi itse tuolille seisomaan ja alkoi opettaa sieltä, jotta emme nukahtaisi.
Usein opintojen aikana ei kuitenkaan nukuttanut, ja hyvä niin.
– Esimerkiksi yksi sopimusoikeuden opettaja kertoi niin hyviä käytännön esimerkkejä erilaisista liiketalouden tilanteista, että muistan opit edelleen ja hyödynnän niitä edelleen nykyisessä työssäni, Pantelakis kertoo.
messa että ulkomailla. Pantelakis tarttui haasteeseen, ja vietti lopulta noin puolet opinnoista Saksassa.
– Opiskelin ulkomaankauppaa, markkinointia ja yrityspsykologiaa. Liiketalous kiinnosti, varmaan sen takia, että isovanhempani olivat yrittäjiä. Valmistuin vuonna 2004, sekä Suomesta että Saksasta.
Pitkiä päiviä
Kahdessa eri maassa suoritetut opinnot opettivat Pantelakikselle paitsi rohkeutta myös perspektiiviä.
– Opiskelu oli tosi vaihtelevaa, mutta opettajat ja opetus olivat pääsääntöisesti tosi hyviä.
Välillä koulupäivät venyivät pitkiksi. Pantelakisin mieleen on jäänyt erityisesti eräs saksalainen professori, joka piti oppilaat hereillä sillä, että hän pudotti luentosalin tuolin välillä metrin korkeudelta maahan.
Kielitaidolle riittää käyttöä Pantelakis kokee muutenkin saaneensa opintojen aikana arvokasta oppia, josta on ollut hyötyä työelämässä.
– Minulle oli koko ajan tärkeää, että pääsen käyttämään kieliä ja tekemään eri kulttuurien kanssa yhteistyötä.
Pantelakis on välillä työskennellyt myös useammalla kielellä.
– Välillä käytin aktiivisesti ulkomaankaupassa myös ruotsia. Olen kuitenkin huomannut, että jos kielitaidon haluaa pitää riittävän hyvällä tasolla ja riittävän aktiivisena, on pakko keskittyä pienempään määrään. Siksi puhun tällä hetkellä työssäni vain kolmea kieltä.
Kielitaidolle tosin on käyttöä tänäkin päivänä, ja myös rakkaus Saksaan on pysynyt.
– Saksaan tulee edelleen tehtyä työmatkoja, sillä Wipakin suurimmat tehtaat sijaitsevat Suomen lisäksi Saksassa. Lisäksi olen työskennellyt tänäkin vuonna myös Espanjassa, Iso-Britanniassa, Puolassa ja Ranskassa. T
NOPEAA
Mitä valmiuksia työssäsi tarvitaan? Tässä tarvitaan organisointitaitoja, ihmissuhdetaitoja ja johtamistaitoja. On tärkeää, että pystyy hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja katsomaan asioita eri perspektiiveistä. Myös eri kulttuurien ymmärtämisestä on paljon etua.
Olet toiminut mentorina Tradenomien mentorointiohjelmassa. Mitä se antoi sinulle? Se on opettanut paljon itsereflektiota. Samalla kun sparraa muita, oppii yleensä myös paljon itsestään.
Olet opiskellut myös YAMKtutkinnon. Pitäisikö tutkintonimike muuttaa sinusta maisteri AMK muotoon?
Opiskelin englanninkielisen YAMK-tutkinnon (Master of Business Administration MBA). Minusta tutkinto antoi todella hyvän pohjan sille, miten yritystä johdetaan strategisella tasolla. Näen sen itse nimenomaan maisterintutkintona.
KATSO VIDEO!
Katso videolta, missä eri ammateissa Tiina Pantelakis on urallaan toiminut ja mitä Tradenomien palveluita hän on käyttänyt. tradenomi.fi
Aja kiire alas ennen joulun pyhiä
Tee tilinpäätös
1
Työpaikalla ollaan tyypillisesti maailma valmiiksi ennen joulua -moodissa marras-joulukuussa. Ennen joululomaa on hyvä rauhoittua hetkeksi ja tehdä tilinpäätös: mitä on syksyn tai kuluneen vuoden aikana saatu aikaan? Entä mikä projekti on vielä kesken tai kokonaan aloittamatta? Kirjaa ylös ne työt, jotka ovat edessäpäin – näin mieli vapautuu niiden varjosta ja voit jäädä hyvillä mielin vapaalle.
Pikkujoulujen lisäksi on hyvä kehittää pienimuotoisempia rituaaleja, joiden ei sinänsä tarvitse olla glögihetkeä kummoisempia. Yhtä lailla ne valmistavat meitä hyvin ansaittuun joululomaan.
Halaa hämärää
Joulun aikoihin auringonvaloa on minimimäärä, joten kannattaa ulkoilla aina, kun on vähänkin päivänpaistetta. Hämärä ja pimeys kutsuvat meitä rentoutumaan ja lepäämään –ja tuota kutsua kannattaa noudattaa. Pimeys myös lisää luontaista melatoniinin tuotantoamme, joten unen luulisi maittavan.
Priorisoi perinteet
2
Joululoma voi olla erilaisten traditioiden ja arvomaailmojen taistelukenttää, kun eri suvuilla on kullakin omat, ei-aina-niin-joustavat perinteensä. Keskustele oman lähiperheesi kanssa siitä, mitkä ovat ne tärkeimmät asiat, joita kukin perheenjäsen odottaa joululta.
Jos paljastuu, että jotain jouluperinnettä noudatetaan enemmän muodon vuoksi kuin sydämen palosta, niin siitä voidaan kenties luopua. Mikäli esimerkiksi joulunajan sukulaisvisiitit kiristävät otsalohkoa jo etukäteen, jätetään ne väliin!
Älä anna duunien dominoida
4
Työasiat seuraavat herkästi lomalle. Kukapa ei olisi joskus vapaalla ollessaan lukenut työsähköposteja kännykästä, vaikka ei olisi kannattanut? Ei ole kuitenkaan yhtä ainoaa, oikeaa tapaa toimia lomalle tihkuvien työasioiden suhteen. Joillakin jo yksikin tekstiviesti katkaisee lomafiiliksen ja jotakuta toista taas stressaa nimenomaan se, että jokin asia jää rumasti roikkumaan, vaikka ratkaisu vaatisi vain nopean sähköpostin.
Yleisenä ohjeena voi sanoa, että jos työasia jää nakertamaan mielenpohjalle päiväkausiksi, se kannattaa hoitaa pois päiväjärjestyksestä.
Vinkit antoi työterveyspsykologi, johdon coach Tanja Lappi Heltistä.
PYKÄLIN
Kysy ja työsuhdejuristi vastaa
MITEN TOIMIA, JOS TYÖNANTAJA EI MAKSA PALKKAA?
Kysymys: Työnantaja jätti maksamatta osan palkastani. Minun pitäisi saada maksettua laskut ja pystyä ostamaan ruokaa. Mitä voin tehdä?
Vastaus: Palkanmaksu on työnantajan tärkein velvollisuus. Silloin, jos työnantaja jättää osan palkasta maksamatta, ensisijainen keino asian edistämiseksi on pyytää työnantajalta palkan korjausta. Työnantajalle tulee esittää maksuvaatimus myös silloin, jos työnantaja jättää palkan kokonaan maksamatta. Palkankorjauspyyntö tai maksuvaatimus kannattaa toimittaa työnantajalle esimerkiksi sähköpostilla niin, että vaatimuksesta jää työntekijälle todiste.
Työntekijällä on oikeus vaatia viivästyneen palkkasaatavan osalta korkolain mukaista viivästyskorkoa. Kannattaa kuitenkin huomata, että viivästyskorko esimerkiksi kuukauden palkkasummalle on hyvin pieni. Internetistä löytyy viivästyskorkolaskureita, joilla voi arvioida viivästyskoron määrän viivästyneelle saatavalle. Mikäli työnantaja ei maksa palkkaa maksuvaatimuksesta huolimatta, kannattaa olla yhteydessä meihin Tradenomien juristeihin, neuvomme ja ohjeistamme tilanteessa. Ellei asia ratkea työpaikalla, liitto voi tarvittaessa selvitellä palkka-asiaa työnantajan kanssa. Viime kädessä työntekijän palkkasaatavia voidaan vaatia tuomioistuimessa.
Siinä tapauksessa, että palkan maksamatta jättäminen johtuu työn-
antajan maksukyvyttömyydestä, kannattaa tehdä viivytyksettä palkkaturvahakemus KEHA-keskukselle (ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus). Palkkaturvasta voidaan maksaa työntekijän palkka ja muut työsuhdesaatavat, jos työnantaja on esimerkiksi konkurssin takia maksukyvytön. Palkkaturvahakemus on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa saatavan erääntymisestä. KEHA-keskus suosittelee tekemään hakemuksen sähköisessä järjestelmässä. Kannattaa varautua siihen, että palkkaturvahakemuksen käsittelyaika on pitkä, tällä hetkellä jopa lähemmäs vuosi. On myös mahdollista, että palkkaturvassa ei huomioida haettuja saatavia kaikilta osin, jolloin osa palkkasaatavista voi jäädä maksamatta.
MISTÄ PÄÄTTÖSOPIMUKSESSA
TULEE SOPIA?
Kysymys: Työnantajani on tarjonnut minulle päättösopimusta, jossa sovimme työsuhteen päättämisestä ja minulle maksettavasta erokorvauksesta. Mitä minun tulee huomioida päättösopimuksesta neuvotellessani?
Vastaus: Päättösopimukseen suostuminen on vapaaehtoista. Päättösopimuksessa sovitaan erokorvauksesta, jonka määrä ja maksuajankohta tulee ilmetä sopimuksesta. Erokorvauksen määrä on olennainen neuvoteltava asia, mutta ei suinkaan ainoa.
Päättösopimuksesta tulee käydä ilmi työsuhteen päättymispäivä ja työntekovelvoitteesta vapauttamisen ajankohta, jos työsuhde ei pääty sopimuksen allekirjoituspäivämäärällä.
On tärkeää, että erokorvauksen lisäksi päättösopimuksessa yksilöidään maksettavat saatavat, kuten lomakorvaukset, ylityökorvaukset, liukumasaldot ja bonukset. Saatavat tulee olla mainittuna euromääräisesti ja niiden maksuajankohta tulee kirjata sopimukseen. Tällöin kummallekin sopimusosapuolelle pitäisi olla selvää, mitä maksetaan ja milloin.
Yleensä päättösopimuksessa sovitaan myös salassapi-
dosta. On syytä sopia, että tieto päättösopimuksesta voidaan toimittaa työttömyyskassalle ja viranomaisille.
Kannattaa huomata, että sopimuksen allekirjoittamalla työntekijä yleensä luopuu myöhemmistä vaatimuksista, jolloin hän ei pääsääntöisesti voi enää riitauttaa työsuhteeseensa liittyviä asioita.
Työsopimuksessa sovittu kilpailukielto tai houkuttelu- ja rekrytointikielto tulee purkaa päättösopimuksella, jotta kielto ei rajoita työntekijän mahdollisuutta työllistyä.
Myös muista työnantajalle tai työntekijälle tärkeistä asioista tulee sopia päättösopimuksessa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi työntekijän oikeus lunastaa työpuhelin itselleen tai uudelleensijoittamisvalmennuksesta sopiminen.
Suosittelemme, että liiton jäsen toimittaa päättösopimusluonnoksen juristeillemme kommentoitavaksi ennen sopimuksen allekirjoittamista. On myös hyvä tarkistaa päättösopimuksen vaikutukset työttömyysturvaan työttömyysturvaneuvonnastamme.
Muista!
MITEN EROKORVAUS VAIKUTTAA
TYÖTTÖMYYSTURVAAN?
Erokorvauksella on vaikutuksia työttömyysetuuteen.
1
Työnantajan maksama erokorvaus jaksotetaan työttömyysturvassa. Esimerkiksi kolmen kuukauden palkkaa vastaava erokorvaus tarkoittaa, että työttömyyskorvausta ei voida maksaa noin kolmen kuukauden ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen.
2
Erokorvaus ja mahdollinen lomakorvaus jaksotetaan peräkkäin.
3
Työnhakija ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen 45 päivän ajalta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos hän on ilman pätevää syytä eronnut työstään tai jos hän on itse moitittavana pidettävällä menettelyllään aiheuttanut työsuhteen päättymisen (karenssi). Työntekijän ja työnantajan välinen sopimus työsuhteen päättämisestä johtaa pääsääntöisesti karenssiin, myös silloin, kun työsuhteen päättämisen taustalla ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Päätöksen karenssista tekee työvoimaviranomainen. Karenssi kuluu samanaikaisesti jaksotuksen kanssa.
On tärkeää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi kuuden kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä erokorvauksen jaksotuksesta huolimatta, jotta ei menetä oikeuttaan ansiopäivärahaan työmarkkinoilta poissaolon vuoksi.
Vinkit ja vastaukset antoi
Tradenomien työsuhdejuristi Mari Rusila
Haluatko kysyä liiton työsuhdejuristilta mieltäsi askarruttavaa asiaa? Palvelemme sinua työ- ja virkasuhdeasioissa: p. 020 155 8815 lakiasiat@tradenomi.fi digijuristi.tradenomi.fi
Mistä
löytyisi UUSI TYÖ?
Uravalmentaja Anna Weissenberg kannustaa kertomaan omasta työnhausta mahdollisimman laajalle. Uusi työpaikka voi löytyä vaikkapa Facebookista tai tuttavan kautta.
TEKSTI: ANU VALLINKOSKI // KUVAT: GETTY IMAGES
Jos työpaikkailmoituksessa kerrotaan henkilö, jolta voi kysyä työpaikasta, kannattaa mahdollisuus käyttää.
Uutisissa vilahtelevat nyt yritysten muutosneuvottelut, ja moni tradenomikin on joutunut hyvästelemään työkaverinsa. Irtisanomisuutisista huolimatta vapaita työpaikkoja kuitenkin edelleen on.
Uravalmentaja Anna Weissenberg Up Partnersista kertoo, mistä uutta työtä voi etsiä ja miten voi kiinnittää rekrytoijien huomion.
Tavanomaisten työnhakusivustojen kuten Duunitorin, Työmarkkinatorin, Joblyn, Indeedin ja LinkedInin lisäksi kannattaa kääntää kivet myös sosiaalisessa mediassa.
– Etenkin Facebookin erilaisia työnhakuun tai omaan alaan ja alueeseen liittyviä ryhmiä on hyvä seurata, Weissenberg opastaa.
Omasta työnhausta kannattaa myös pitää ääntä. Siitä voi kertoa omassa somessaan ja mainita asiasta tuttaville ja harrastuskavereille. Näin he voivat vinkata vastaan tulevista avoimista työpaikoista. Weissenberg tähdentää, että omaa työttömyyttä ei tarvitse salailla tai häpeillä.
– Työttömyysjaksot kuuluvat nykytyöelämään. Irtisanominen ei tarkoita sitä, että työnhakijassa olisi jotain vikaa. Rekrytoijalla saattaa itselläänkin olla aukkoja CV:ssä.
Erityisesti talouden matalasuhdanteen aikaan kannattaa laatia potentiaalisille työnantajille myös avoimia hakemuksia.
CV:kin pitää räätälöidä Kun mielenkiintoinen työpaikkailmoitus on löytynyt, seuraava askel työnhaussa on ansioluettelon räätälöinti haettavaa tehtävää varten.
Työnantajat käyttävät nykyisin rekrytointijärjestelmiä, jotka valikoivat suuresta hakemusmäärästä sopivia hakijoita esimerkiksi koulutuksen, työkokemuksen ja avainsanojen avulla.
– Tehtävän kannalta oleelliset avainsanat löytyvät työpaikkailmoituksesta. Niitä kannattaa vaikka ihan kynän kanssa alleviivata ja sisällyttää omaan CV:hen.
Yleensä rekrytoija lukee ensimmäisenä järjestelmän valikoimat CV:t ja poimii niistä kiinnostavimmat hakemukset tarkempaan tarkasteluun.
Weissenberg neuvookin satsaamaan jo CV:ssä työkokemuksen kuvaukseen. Ansioluetteloon kannattaa sisällyttää vain haettavan tehtävän kannalta olennainen kokemus, ja sitä on hyvä kuvailla mahdollisimman konkreettisesti. Voi kertoa vaikkapa onnistuneen projektin vetämisestä tai ongelmista, jotka on työpaikalla ratkaissut. Omia työtehtäviä ei pidä vain luetella.
Työhakemus vastaa ilmoitukseen
Miksi haen juuri tähän työpaikkaan ja tähän tehtävään? Hyvä hakemuskirje alkaa Weissenbergin mukaan näihin kysymyksiin vastaamalla.
– Yllättävän moni ei mainitse hakemuksessa lainkaan mahdollista työnan
Näin voit hyödyntää tekoälyä työnhaussa
1
Hahmottele
CV ja hakemus
Tekoäly voi olla hyvä apu. Kysymykset vain pitää asettaa oikein. ”Haluaisin kohdistaa CV:n tähän työpaikkailmoitukseen. Ole uravalmentajani ja anna vinkkejä.” Koko tekstiä ei pidä tekoälyllä teettää.
2 Tiivistä tekoälyn avulla
Jos CV tai hakemuskirje on liian pitkä, voi tekoälyä pyytää tiivistämään tekstiä. Se on usein kivuttomampaa kuin alkaa itse karsia.
3
Tee taustatyö
Taustatyön tekemisessä, organisaation ja alan tutkimisessa, tekoäly voi olla oiva työkalu ja nostaa esiin jotain sellaista, joka muuten jäisi huomaamatta.
Tehtävän kannalta oleelliset avainsanat löytyvät työpaikkailmoituksesta. Niitä kannattaa vaikka ihan kynän kanssa alleviivata ja sisällyttää omaan CV:hen.
TYÖNANTAJAT ARVOSTAVAT TYÖNHAKIJASSA
ERITYISESTI OMA-ALOITTEISUUTTA JA
MONIPUOLISTA OSAAMISTA.
tajaansa, vaan kertoo vain itsestään. Oman kiinnostuksen ja motivaation linkittäminen organisaatioon ja haettavaan tehtävään heti alkajaisiksi onkin hyvä keino erottautua.
Uravalmentajan mukaan työpaikkailmoitus on kuin kysymys, ja työpaikkahakemus vastaus siihen. Hakemuksessa kannattaa käsitellä vain työpaikan kannalta olennaista osaamista ja kokemusta. Jälleen hyvä lähestymistapa on konkretia. Omista vahvuuksista on parempi kertoa kuvaavin esimerkein kuin adjektiivilitanioin.
– Jos työpaikkailmoituksessa kerrotaan henkilö, jolta voi kysyä työpaikasta, kannattaa tämä mahdollisuus ehdottomasti käyttää. Puhelussa voi saada sellaista tietoa, jota ei ilmoituksessa ole.
Voi kysyä vaikkapa sitä, onko tehtävässä joku tietty painopiste tai onko yrityksellä jotain suunnitelmia, jotka vaikuttavat tehtävään tulevaisuudessa.
Viisas hyödyntää näin saatuja tietoja hakemuksen kirjoittamisessa.
Weissenbergin mukaan juuri nyt, tiukassa taloustilanteessa, työnantajat arvostavat työnhakijassa erityisesti oma-aloitteisuutta ja monipuolista osaamista.
Joskus työhakemukseen voi liittää CV:n ja hakemuskirjeen lisäksi muitakin tiedostoja. Napakka esittelyvideo on tällöin hyvä konsti erottautua muista hakijoista.
Omaa hakemuskirjettä ja CV:tä on hyvä hioa muiden avulla. Ne voi luetuttaa perheenjäsenellä, työkaverilla tai Tradenomiliiton urapalveluiden valmentajalla.
Mieti haastatteluun useita kysymyksiä
Jos saa kutsun työhaastatteluun, kannattaa tapaamiseen valmistautua huolella. Työnantajasta ja alasta on hyvä kaivaa esiin kaikki saatavilla oleva tieto. Millaisia asiakkaita ja palveluita organisaatiolla on? Miltä näyttää alan tulevaisuus? Taustatyöllä hankittuihin tietoihin voi viitata haastattelun kuluessa.
– Miettisin myös etukäteen monta kysymystä haastattelijoille esitettäväksi. Näin voi osoittaa kiinnostustaan ja perehtyneisyyttään.
Tyypillisiä haastattelukysymyksiä kannattaa harjoitella etukäteen peilin edessä tai kuvaamalla itseään puhelimelle.
”Kerro itsestäsi”, alkaa lähes jokainen työhaastattelu. Vaikutuksen voi tehdä kertomalla tilanteesta, jossa on hyödyntänyt omia vahvuuksiaan. T
IHAN UUDELLE URALLE
Entä jos tekisikin jotain ihan muuta? Uravalmentaja Anna Weissenberg kannustaa uudelle uralle, mutta kehottaa harkitsemaan tarkkaan. Uutta alaa pohtiessa on hyvä miettiä työmarkkinoiden realismia: Mitkä alat kasvavat? Millaiselle osaamiselle on kysyntää? Millaisia tehtäviä voisi omalla taustalla tavoitella? Tarvitseeko uutta uraa varten koulutusta?
– Kun tradenomi vaihtaa alaa, kokonainen uusi tutkinto on vain harvoin tarpeen. Tradenomin koulutus antaa valmiuksia hyvin monenlaiseen työhön. Poikkeuksiakin toki on, sairaanhoitajaksi ei voi ryhtyä ilman alan tutkintoa. Nykyhallitus on kaventanut aikuisten opinpolkuja muun muassa lakkauttamalla aikuiskoulutustuen. Leikkauksista huolimatta opiskeluun on von Weissenbergin mukaan edelleen paljon mahdollisuuksia.
Esimerkiksi lyhyt täydennyskoulutus, avoimen ammattikorkeakoulun tai yliopiston kurssi, uusi sertifikaatti tai diplomi voivat avata tietä uudelle alalle.
Opetustarjontaa voi tarkastella esimerkiksi Opintopolku.fi-palvelusta.
– Jos on työttömänä ja aikoo opiskella, on syytä varmistaa etukäteen, ettei opiskelu vaikuta tukiin, von Weissenberg huomauttaa.
Jos alanvaihtohaluja on, mutta ei lainkaan tiedä, mihin suuntaisi, apu voi löytyä Tradenomiliiton urapalvelusta.
– Valinta lähtee aina itseymmärryksestä. Mitkä ovat omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet. Mikä itseä motivoi?
Anna Weissenberg UP!Partners
HENKIVAKUUTUS
EI OLE VAIN RIKKAILLE
Kalevan pariturva
Tradenomiliiton jäsenedulla
*Esimerkkihinta on laskettu 30-vuotiaalle Tradenomiliiton jäsenelle 200 000 € korvaussummalla. Pariturvassa esimerkkihinta kattaa molemmat vakuutetut. 1920 eur/kk*
Henkivakuutus maksaa vähemmän kuin luulet.
Voit vakuuttaa myös puolisosi yhteisellä pariturvalla – riittää, että toinen teistä on jäsen.
Hyödynnä ainutlaatuinen jäsenetusi:
Kalevan asiamiehenä toimii If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike. If hoitaa Kalevan myöntämien Primusvakuutuksiin liittyvän asiakas- ja korvauspalvelun.
Tradenomien jäsenedulla
Palvelumme saatavillasi ajasta ja paikasta riippumatta
Tukea TYÖLLISTYMISEEN
JA URASUUNNITTELUUN
Tradenomien monipuoliset urapalvelut avittavat uralla eteenpäin –ja etenkin silloin, kun tähtäimessä on uusi työpaikka. Urapalveluista löytyy apua ja vinkkejä sekä vastavalmistuneille tradenomeille että kokeneemmille konkareille.
TEKSTI: PI MÄKILÄ // KUVAT: MARKUS SOMMERS JA GETTY IMAGES
Tradenomien jäsenille tarkoitettu henkilökohtainen valmennus auttaa alkuun silloin, kun uralla eteneminen kaipaa uutta potkua, tai jos omaan työllistymistilanteeseen tarvitaan lisää sparrausta. Valmennusta on tarjolla sekä suomeksi että englanniksi, ja se toteutetaan etäyhteyden avulla – palvelu on siis saatavilla ympäri Suomen. Valmennuksen tarjoaa Tradenomien yhteistyökumppani UP Partners.
Henkilökohtaista valmennusta kannattaa hyödyntää rohkeasti: valmennuksesta saaduista konkreettisista vinkeistä voi olla iso apu työnhaussa tai kun kaipaa CV:n päivittämiseen apua. Valmennuksesta on apua varsinkin silloin, jos kaipaa tukea ja apua oman osaamisen ja omien vahvuuksien tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Valmennuksen lopuksi uravalmentaja pystyy antamaan vinkkejä siihen, millä muilla tavoin Tradenomien uraportaalista voi saada apua omaan tilanteeseen.
Oman valmennusajan pääse valitsemaan urapalveluiden sivulta löytyvästä ajanvarauskalenterista.
Työpaikkailmoitukset samassa paikassa
Tradenomien ja Duunitorin yhteistyössä kehittämä, viime keväänä avattu työpaikkasivusto Tradetori auttaa löytämään tradenomeille sopivia avoimia työpaikkoja eri alojen osaajille.
Suositulla sivustolla toimii työpaikkavahti, jonka avulla uusimmat työpaikkailmoitukset voi tilata omaan sähköpostiinsa. Duunitorin tradenomeille tarjoamien artikkelien avulla työnhakuun voi saada mielenkiintoisia vinkkejä.
Tekoäly sparraa eteenpäin
Tradenomien urapalveluista löytyvät tekoälyä hyödyntävät AI valmentajat Sisu Seppä ja Inari Voima on koulutettu auttamaan Tradenomien jäseniä kohdennetusti. Sisu Sepältä voi kysyä työnhakuun liittyviä kysymyksiä, Inari Voima taas auttaa urasuunnitteluun liittyvissä asioissa.
AI valmentajat toimivat käytännössä ihmisvalmentajien tapaan, ja keskustelut voivat haastaa ajattelemaan asioita eri kantilta.
Tekoälyä hyödyntävät palvelut on saatavilla monella eri kielellä, ja palveluita voi hyödyntää milloin vain. Myös tietoturvaasiat on huo
MAKSIMOI TEHOKAS TYÖNHAKU
1. Kirkasta uratavoitteet ja osaamisesi: selkeytä ensin tavoitteesi henkilökohtaisessa uravalmennuksessa. Voit valita avuksi joko henkilökohtaisen valmentajan tai AI valmentajan.
2. Valmistaudu työnhakuun hyödyntämällä urapalveluista löytyviä webinaareja ja verkkokursseja.
3. Tutustu Tradetoriin ja tilaa työpaikkavahti sähköpostiisi. Pääset hakemaan kiinnostavia, juuri tradenomeille tarkoitettuja työpaikkoja.
4. Valmistaudu haastatteluun esimerkiksi henkilökohtaisen valmentajan tai urapalveluiden tekoälypohjaisten valmentajien avulla. Varmista myös palkkataso. Tradenomien palkkaneuvonta auttaa selvittämään, että palkkatoive on oikealla tasolla.
mioitu. Omia yhteystietoja ei AI-valmentajille kuitenkaan kannata jakaa.
Vinkkejä ja verkkokursseja
Vinkit: Tradenomien ura- ja työhyvinvointipalveluiden päällikkö Pilvi Nybom
Tradenomien uraportaali auttaa eteenpäin monella muullakin työnhaun osa-alueella. Verkosta löytyvien itsearviointityökalujen ja CareerStorm Navigator -uranavigointityökalun avulla omaa urapolkua pääsee suunnittelemaan ammattilaisten kokoamien vinkkien avulla. Uraportaalista löytyvä videokirjasto ja erilaiset webinaarit toimivat tukena silloin, kun johonkin tiettyyn työnhakuun tai työuraan liittyvään aiheeseen kaipaa täsmätietoa. Jos työnhaun aloittaminen tuntuu sellaisenaan vaikealta, apuna kannattaa käyttää Menesty työnhaussa -verkkokurssia. Kurssi tarjoaa laadukkaita opetusvideoita, tehtäviä ja työkirjoja, ja tarjolla on muutenkin konkreettisia neuvoja ja vinkkejä työnhaun eri vaiheisiin. Kurssi valmentaa paitsi vakuuttavan CV:n ja työhakemuksen tekoon myös haastattelutilanteisiin ja esimerkiksi videohakemusten tekemiseen. Kaikille työnhakijoille sopivan kurssin avulla omaa työnhakuprojektia oppii myös johtamaan hallitusti ja suunnitelmallisesti. T
AI valmentajat toimivat käytännössä ihmisvalmentajien tapaan, ja keskustelut voivat haastaa ajattelemaan asioita eri kantilta.
JOS TYÖNHAUN ALOITTAMINEN TUNTUU SELLAISENAAN VAIKEALTA, APUNA KANNATTAA KÄYTTÄÄ MENESTY TYÖNHAUSSA -VERKKOKURSSIA.
LUE LISÄÄ
AMMATTIKORKEAKOULUJEN ARVO TULEE TUNNUSTAA
KORKEAKOULUVISIOSSA
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee visiota, joka ohjaa suomalaisten korkeakoulujen kehittämistä pitkällä aikavälillä. Tradenomit haluavat, että visio tukee ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä koulutusta.
Tradenomien koulutuspoliittinen asiantuntija Tuomas Meriniemi on tehnyt vaikuttamistyötä sen puolesta, että korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio antaisi vankan pohjan ammattikorkeakoulujen pitkäjänteiselle kehittämiselle myös tulevina vuosina. Koulutus on pidettävä tasokkaana, jotta muun muassa tradenomitutkinnon arvostus työmarkkinoilla paranee entisestään.
– Tutkinnon laatu, työelämälähtöisyys ja käytössä olevat resurssit ovat niitä isoja kysymyksiä. Lisäksi on tärkeää, että ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus kehittyä itsenäisinä ja vahvoina, Meriniemi tiivistää.
Yhteenveto korkeakoulukentän näkemyksistä
Visio valmistuu keväällä 2026, ja sen on tarkoitus antaa suuntaviivat korkeakouluja ja tutkimusta koskevalle politiikkaa aina vuoteen 2040 saakka.
– Visio edustaa yhteenvetoa suomalaisen korkeakoulukentän näkemyksistä, ja opetus- ja kulttuuriministeriö menee sen
kanssa seuraaviin hallitusneuvotteluihin, kuvaa Meriniemi.
Ammattikorkeakoulut ovat 30-vuotisen olemassaolonsa aikana löytäneet paikkansa suomalaisessa korkeakoulukentässä. Niiden resurssit tosin ovat tiukassa. Viime vuosina moni ammattikorkeakoulu on kuntapäättäjien siunauksella siirtynyt yliopistojen omistukseen.
– Perusteluna on näissä tapauksissa yleensä ollut, että halutaan vahvistaa
Ville
Rinne
Sabrina
Bqain
TEKSTI: MIKKO NIKULA // KUVA: GETTY IMAGES
Tuomas Meriniemi
Riitta Rissanen
PYSTYVÄTKÖ AMK:T
TULEVAISUUDESSAKIN
TOIMIMAAN AUTONOMISINA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJINÄ?
alueen korkeakoulutusta ja hankkia synergiaetuja.
Kehityskulku kuitenkin sisältää Meriniemen mielestä riskejä, ja korkeakouluvisiossa pitäisikin korostaa ammattikorkeakoulujen itsenäistä roolia.
– Vaikuttaa siltä, että AMK:t on osittain asetettu yliopistojen tukipuiksi. Pystyvätkö ne tulevaisuudessakin toimimaan autonomisina koulutuksen järjestäjinä?
AMK-koulutus on olennaista TKI-toiminnalle Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ja keskusjärjestö Akava ovat vision valmistelutyössä tuoneet esiin, miten tärkeitä AMK:t ovat talouskasvun ja tuottavuuden kannalta. Kouluttamalla työelämälähtöisiä ammattilaisia ne tukevat vahvasti yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa.
– Esimerkiksi jokainen tradenomitutkinnon suorittanut on TKIosaaja. He tekevät jo osana opintojaan pieniä projekteja yritysten kanssa, mikä hyödyttää sekä heitä että yrityksiä, sanoo Lapin AMK:n rehtori Riitta Rissanen. Yhteistyötä yritysten suuntaan kuitenkin rajoittaa rahan puute. – Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus ei nykytasollaan mahdollista TKI-toiminnan kehittämistä osana opetusta, jolloin lakisääteisten tehtävien täyttäminenkin on haastavaa.
Rissanen katsoo, että korkeakouluvisiossa on selkeästi ilmaistava AMK-koulutuksen ja yritysten kanssa tehtävän TKI-toiminnan yhteys Suomen TKI-tavoitteisiin. – Jos visiossa kapeutetaan TKI-potentiaalia, on vaikeaa saada yrityskenttää ja varsinkin pk-yrityksiä mukaan kasvun tielle. T
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ KUULEE SIDOSRYHMIÄ
LAAJASTI
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiota alettiin valmistella opetus- ja kulttuuriministeriössä keväällä 2025, ja nyt on menossa päämäärien linjaaminen. Visio ja toimenpidesuositukset julkaistaan keväällä 2026. Alan toimijat ja sidosryhmät ovat osallistuneet visiotyöhön. Keväällä OKM järjesti sidosryhmäkyselyn, ja eri tahot ovat järjestäneet visioon liittyviä keskustelutilaisuuksia.
Eduskunnassa toimii vision parlamentaarinen seurantaryhmä.
Edellinen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio valmistui vuonna 2017, Juha Sipilän (kesk) hallituksen aikana.
Oma vastuu korostuu, mitä pidemmälle opinnot etenevät. Hanna Naarmala ja Pauliina Nurkka kehottavat olemaan oppilaitokseen yhteydessä, jos opiskelumotivaatio hiipuu.
KESKITETYN OHJAUKSEN
ANSIOSTA OPINTOJEN
ETENEMINEN EI TYSSÄÄ
AINAKAAN SIIHEN, ETTÄ OPETTAJAAN
EI SAA YHTEYTTÄ SILLOIN, KUN APUA TARVITSISI.
OPINTOJEN ETENEMISEEN SAA TUKEA
Voi ei, opinnot junnaavat paikoillaan. Olenko ainoa, jolla valmistumisen aikataulu venyy? Ei hätää, apua on saatavilla.
Joskus valmistuminen on pienestä kiinni. Eräältä tradenomiopiskelijalta puuttui valmistumista varten noin 60 opintopistettä. Monesta opintojaksosta oli jäänyt jotain tekemättä.
– Opiskelija valmistui kahden päivän kuluttua siitä, kun hän aloitti Koppi-ohjauksessa. Kokenut ohjaaja jäsensi heti opiskelijalta tarvittavat näytöt valmistumista varten, kertoo Pauliina Nurkka. Hän on Laurea-ammattikorkeakoulussa ohjauksesta, opiskeluhyvinvoinnista ja pedagogiikasta vastaava johtaja.
Laureassa on viime vuosina kehitetty turvaverkkoja opiskelijoille, joiden opinnot uhkaavat jäädä kesken. Yksi niistä on juuri Koppi-ohjaus, jossa ohjaaja ottaa vastaan puuttuvia opintosuorituksia osaamisen näyttöinä.
Koppi-ohjauksen kantava ajatus on yhden luukun periaate. Se tarkoittaa, että neuvoja puuttuvien opintojen suorittamiseen ei tarvitse kysellä jokaiselta vastuuopettajalta erikseen. Keskitetyn ohjauksen ansiosta opintojen eteneminen ei tyssää ainakaan siihen, että opettajaan ei saa yhteyttä silloin, kun apua tarvitsisi.
Oma vastuu korostuu opintojen edetessä Laureassa noin 30 prosenttia opiskelijoista keskeyttää opintonsa jossain vaiheessa. Osalla opiskelijoista aikaa vie työssäkäynti. Opintoja voivat viivästyttää myös omaan tai lähipiirin hyvinvointiin liittyvät haasteet. Joidenkin opiskelijoiden on vaikeaa suunnitella ja aikatauluttaa opintoja itsenäisesti.
– Tavoitteena on kehittää ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia opintojen aikana, kertoo opintopäällikkö
Hanna Naarmala. Tällaisia valmiuksia voivat olla kirjoittamisen ja lukemisen lisäksi kriittinen ajattelu, tai laajojen kokonaisuuksien jäsentäminen.
Yksi kriittisistä pisteistä opintojen etenemisen kannalta on alkuvaihe. Useimmilla opiskelijoilla on motivaatio ja innostus silloin korkeimmillaan. On tärkeää hahmottaa tuossa vaiheessa oma lähtötilanne opiskelijana ja koulutuksen tarjoamat mahdollisuudet
OPISKELET ITSEÄSI VARTEN
Joskus voi tuntua siltä, että on ainoa opiskelija, jonka opinnot etenevät hitaasti. Ihmiset kuitenkin oppivat eri tahdissa.
– Tee oppimissuunnitelmasi sellaiseksi, että se tukee omaa elämää. Älä yritä tehdä sitä mitä kuvittelet muiden tekevän, neuvoo Laurean opintopäällikkö Hanna Naarmala.
Oppimissuunnitelman henkilökohtaisuus tarkoittaa myös sitä, että vaikka opiskelet jossain vaiheessa hitaammin, saatat kiriä vauhdilla eteenpäin toisessa vaiheessa. On parempi suorittaa opintoja vähän kerrallaan ja valmistua sen sijaan, että yrittäisi ahnehtia kaiken kerralla.
Ennen kaikkea Naarmala kannustaa ottamaan yhteyttä oppilaitokseen, jos opinnot eivät etene.
– Aina löytyy joku tapa suorittaa tutkinto loppuun, jos on motivaatio ja mahdollisuus opiskella.
TEKSTI: SANNA LESKINEN // KUVAT: JOHANNA ERJONSALO
suhteessa omiin tavoitteisiin. Mitä jo osaan ja missä haluan kehittyä?
Samaan aikaan opintonsa aloittaneiden polut erkanevat viimeistään vuoden, puolentoista kuluttua, kun on aika valita täydentävän osaamisen opintoja itsenäisesti.
– Se on osalle opiskelijoista vaikea paikka, kun opintoja ei voi enää suorittaa ryhmän imussa ja mallilukujärjestyksen pohjalta, sanoo Nurkka.
Ei haittaa, vaikka hävettää
Laureassa jokaisen opiskelijan lähiohjaaja on oma opettajatuutori, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma eli HOPS ja pidetään sen pohjalta ohjauskeskusteluja. Opettajatuutori on myös ensisijainen harjoittelun ohjaaja.
Opiskeluun liittyy myös paljon tunteita. Jos opiskelija on jättänyt menemättä sovittuun opettajatuutorin tapaamiseen, voi hävettää niin paljon, että hän ei kehtaa ottaa uudelleen tuutoriin yhteyttä. Häpeän tunteita voi syntyä myös palauttamatta jääneiden tehtävien takia.
– TEE OPPIMISSUUNNITELMASI
SELLAISEKSI, ETTÄ SE TUKEE OMAA ELÄMÄÄ. ÄLÄ YRITÄ TEHDÄ SITÄ
MITÄ KUVITTELET MUIDEN TEKEVÄN.
Onneksi on monia väyliä hakea apua. Laureassa kehitettiin koronapandemian aikana Poikkeamo-niminen palvelu, josta saa ohjausta opintojen etenemiseen ja opiskeluhyvinvointiin päivystysaikoina ja ajanvarauksella etäyhteyden kautta.
Pitkälle opinnoissaan edistyneille on taas tarjolla L160-niminen, jatkuvan haun väylä. Nimensä mukaisesti se on suunnattu opiskelijoille, joilla on 160 opintopistettä suoritettuna. Henkilökohtaisen haastattelun avulla arvioidaan, onko opiskelijalla mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun. Suorittamiseen annettava aika riippuu puuttuvien opintojen määrästä.
Avukseen opiskelija saa opettajatuutorin, joka hoitaa loppuvaiheen ohjauksen kokonaan: hän tekee henkilökohtaisen oppimissuunnitelman sekä ohjaa puuttuvat harjoittelut ja opinnäytetyön. Jos opintoja vielä puuttuu, niihin ilmoittaudutaan yhdessä. Nurkka kertoo, että yli 400 opiskelijaa on saattanut opintonsa loppuun L160-väylää pitkin ja yli puolet heistä on ollut tradenomiopiskelijoita.
– L160-väylälle tulee myös muista korkeakouluista opiskelijoita suorittamaan opintoja loppuun. Sana on selvästi kiirinyt, sanoo Pauliina Nurkka.T
Polku unelmaduuniin
Polku unelmaduuniin -portaalista löydät kaiken mitä tarvitset onnistuneeseen työnhakuun. Pääset katsomaan videoita, löydät työkaluja, esimerkkejä ja malleja, jotka tekevät työhausta helpompaa.
• Selkeiden ohjeiden ja vinkkipatteriston avulla laitat työnhaun dokumentit ja LinkedIn-profiilisi kuntoon
• Pääset treenaamaan haastattelua ja hyödyntämään valmiita malleja.
• Löydät vinkit oman osaamisen ja vahvuuksien sanoittamiseen
KIRJAUDU PORTAALIIN
ELENA FERRANTE
APRIL DE ANGELIS
LOISTAVA YSTÄVÄNI
Tarina elinikäisestä ja monimutkaisesta ystävyydestä Napolin köyhissä kortteleissa.
Ohjaus Anna-Elina Lyytikäinen
KAISA LUNDÁN
TULE KOTIIN, TÄHTITYTTÖ!
Tarina kotiinpaluusta vuosien jälkeen – mukana kameraryhmä ja menneisyys, jota ei voi paeta.
Ohjaus Tomi Korhonen
VEIKKO NUUTINEN
MAMMAL
Näytelmä lapsuuden viimeisestä kesästä ja kahden yksinäisen ihmisen hetkestä reunalla, elämän ja kuoleman rajalla, sukupolvien leikkauspisteessä.
Vierailijana Kati Outinen
Ohjaus Minna Harjuniemi
SINNA VIRTANEN
MAAN JA VEDEN VÄLILLÄ
Marja-Liisa Vartion taide ja elämä
Marja-Liisa Vartio oli 1950–60-lukujen merkittävä kirjailija, jonka teokset rikkoivat perinteitä ja uudistivat suomalaista kirjallisuutta. Maan ja Veden välillä tämän karismaattisen ja ristiriitaisen ikonin unenomaisiin teoksiin visuaalisen ja runollisen teatterin keinoin.
Vierailijana Heidi Herala | Ohjaus
KATARIINA VUORI
LAURI MAIJALA
HAAPAJÄRVEN ELVIS
Ala-asteikäsellä Askolla on kaksi sankaria: mummo ja Elvis. Molemmat suojelevat Askoa omalla tavallaan väkivaltaiselta isältä. Haapajärven Elvis on tositapahtumiin perustuva esitys rikoksesta, joka jäi historiaan.
Ohjaus Lauri Maijala
ANNA BRIGADERE ALISE POLACENKO
Visuaalisesti kiehtova satunäytelmä, joka sopii koko perheelle. Sisältää rytmeillä leikittelyä ja musiikkia. Ikäsuositus 6 vuotta. Ohjaus Alise Polacenko
21.1.2026 ALKAEN
18.2.2026 ALKAEN
24.1.2026 ALKAEN
LIIKETALOUDEN YAMK
OTA SEURAAVA ASKEL URALLASI
Toivotko uusia haasteita tai kehitystä palkkaasi? Hae liiketalouden ylempään AMK-tutkintoon Suomen suurimpaan ammattikorkeakouluun Metropoliaan ja hanki ratkaiseva lisäosaaminen alasi asiantuntija- ja johtotehtäviin. Opinnot tapahtuvat tutkinnosta riippuen verkossa, tai verkko-opintojen lisäksi Metropolian kampuksilla pääkaupunkiseudulla.
Yhteishaussa:
1/26
→ Business Informatics
→ Health Business Management
→ Procurement
3/26
→ Julkiset hankinnat
→ Muutosjohtaminen
→ Sosiaali-ja terveysalan kestävä johtaminen ja kehittäminen
TUTUSTU LISÄÄ JA HAE!
→ Lue lisää ja hae opiskelemaan: metropolia.fi/liiketalous
