Page 1

4/2016

Juuso Kallio:

koulutus siivitti toiminnanjohtajaksi 14

10

Teema

On aika uudistaa työaikalaki.

18

Ilmiö

Innostuksen myytit ja teesit.

33

Valtuustovaalit 2017

Sinustako päättäjä?


T YÖE L ÄMÄNTAITA JAT TULE VAT OMNIAS TA Haku arvostettuihin esimiesvalmennuksiimme on käynnistynyt. Hae keväällä 2017 alkaviin koulutuksiin nyt. omnia.fi


Korkeakoulujen yhteistyössä osaaminen keskiöön

KUVA Roope Permanto

Y

hteistyötä korkeakoulusektorien sisällä ja niiden välillä on tiivistettävä, ja verkostoa on tarkasteltava kriittisesti. Työhön on viimein ryhdytty, ja kuluneena vuonna on seurattu kiinnostuneesti muun muassa Tampere3-hanketta, Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Saimian välisiä neuvotteluita. Myös Jyväskylässä on selvitetty korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tuoreimpana esimerkkinä on Lahden AMK, jonka osalta pohditaan yhteistyötä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. On hämmentävää, kuinka vähän korkeakoulut ovat tosiasiallisesti tehneet yhteistyötä tähän mennessä, vaikka siihen on ollut hyvät mahdollisuudet. Tiloihin ja tukipalveluihin liittyvä yhteistyö on askel eteenpäin, mutta suuri potentiaali piilee muun muassa digitalisaatiossa, opetustyössä sekä koulutusviennissä. Rakenteellinen kehittäminen on keskittynyt pitkälti olemassa olevan koulutuksen säilyttämiseen erilaisten omistajuusjärjestelyjen ja hallintomallien kehittelyn kautta. Taka-alalle ovat jääneet työelämän ja opiskelijoiden kannalta aidosti merkitykselliset keskustelut korkeakoulututkintojen profiileista, tulevaisuuden osaamistarpeista ja koulutuksen ennakoinnista. Olisi mielenkiintoista tietää, millä painoarvolla neuvottelupöydissä on pohdittu eri koulutusalojen sekä alueiden tulevaisuuden koulutustarpeita. Koulutuksen ennakointi on hankala laji, ja sitä se on vastaisuudessakin: Millaista osaamista eri toimialoilla tulevaisuudessa tarvitaan? Vastaako niihin tarpeisiin paremmin amk- vai yliopistotutkinnot? Vai kenties ammatillisen toisen asteen tutkinnot? Tarvitaanko kaikilla alueilla molempien korkeakoulujen koulutusta? Fokuksen tulee olla pitkällä tulevaisuudessa, eikä hallituskauden mittaisissa ratkaisuissa. Tällä maalla ei yksinkertaisesti ole varaa koulutussektorillakaan päällekkäisiin toimintoihin sen enempää kuin ”liikakoulutukseenkaan”. Vastuulliset päättäjät ja kouluttajat perustavat päätöksensä nimenomaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin, eivätkä aluepolitiikkaan tai ensi vuonna voimaan astuvan sopimuskauden päättyessä 2020 häämöttävään strategiarahoitukseen. Koulutus on kohtalon kysymys ensi vuonna 100 vuotta täyttävälle Suomelle. Todistettavasti kilpailukykyyn vaikuttavat merkittävästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset, ja milläpä muulla niitä saadaan aikaan kuin laadukkaalla koulutuksella? Osaamista ei ole varaa hukata missään muodossa.

Korkeakoulujen yhteistyön potentiaali piilee digitalisaatiossa, opetustyössä ja koulutusviennissä.

Anu Väätäjä päätoimittaja

Tradenomi

3


Advertorial

”TYÖNI ON MONITAHOISEMPAA KUIN KOSKAAN ENNEN” Sura Ismail oli aiemmin myymäläpäällikkö, mutta nyt hän on kahden Specsavers-liikkeen retailyrittäjä. Hän pitää vastuusta, tuotteiden myymisestä, ongelmien ratkaisemisesta ja uusien ideoiden toteuttamisesta. Kirsikkana kakun päällä on asiakkaiden elämää oikeasti helpottavien tuotteiden myynti. Specsaversilla työskentelystä hän kertoo pelkistetysti ja yksinkertaisesti: “Tämä ei tunnu työltä. Palat ovat loksahtaneet kohdalleen.”

joten kaikki on kiinni siitä, miten käytämme niitä ja kuinka toimimme liikkeessämme. Pidän tyylien luomisesta kehyksillä ja siitä, kun voin auttaa asiakkaita esimerkiksi valitsemaan kehyksiin ja elämäntyyliin sopivat linssit. Minulle jatkuva oppiminen liikkeessä koostuu kahdesta asiasta: Annamme asiakkaalle parhaan mahdollisen näön ja vakuutamme heidät valitsemaan parasta, mitä meillä on tarjolla.”

“TÄMÄ EI TUNNU TYÖLTÄ”

Suran tausta maailmanlaajuisen hotelliketjun johtotehtävissä LähiIdässä inspiroi häntä tähtäämään täydelliseen asiakaspalveluun. Kun hän ryhtyi Specsavers-yrittäjäksi 2013, hän pystyi toteuttamaan monia ideoitaan, joita hän ammensi aiemmista kokemuksistaan. Sura tunsi heti yhteyden optiseen alaan, ja alkoi oppia optiikasta työnsä kautta. ”Muutin urapolkuani, sillä kaipasin enemmän ja kun aloitin Specsaversilla, huomasin alojen yhtäläisyydet ja käytin niitä hyväkseni.” Kemia Sura alkoi yrittäjäksi kahdessa liikkeessä kahden muun optikkoyrittäjän kanssa. “Tiimissämme on erittäin hyviä optikkoja ja myyjiä, jotka ovat innoissaan konseptistamme. Meillä on vahva tausta, ja tiimin kemia toimii. Specsavers antaa meille työkalut,

Tasainen laatu Vuonna 2015 Suran tiimi voitti Specsaversin vuoden Voittajatiimi – palkinnon, mikä todistaa, että heidän asiakaskeskeinen lähestymistapansa on menestyksekäs. ”Ihmiset tulevat meille näöntutkimukseen ja haluavat asiantuntevaa apua. Heillä on usein korkeat odotukset. Minun liikkeissäni pyrimme tekemään kaiken tasaisen laadukkaasti. Tekemällä pienet asiat oikein, tulos on aina meidän kannalta täydellinen: Asiakkaan tervehtiminen ja tervetulleeksi tekeminen, ovat meille erittäin tärkeitä. Tämä on toimintamme ydin. Ja silloin kun myynti tai volyymi laskee, tartumme toimeen, ja tavallisesti muutamme asioita tiimiemme kanssa. Pitää olla muutoksen aallonharjalla.” Yllätykset Specsavers on aina kiinnostanut Suraa sen ydinajatuksen vuoksi: ”Specsaversillä on hienoja arvoja asiakaspalvelussa. Optikkoketjumme on jatkuvasti muutoksessa, se on innovoiva ja eteepäin pyrkivä. Nyt työni on monitahoisempaa kuin koskaan ennen, ja haastetta on niin paljon, etten koskaan kyllästy.”

Jos Suran tarina herätti kiinnostuksesi, ja haluat kuulla lisää Specsaversista, ota yhteyttä Jariin, tai käy nettisivuillamme. Toivottavasti kuulemme sinusta pian! Jari Hänninen Head of Partner Recruitment 0400 164337 jari.hanninen@specsavers.com


Advertorial

Laatua ja vastinetta rahalle: mahdollinen yhdistelmä Optikkoalan vähittäismyyntiketju antaa epäilijöille tiukan vastuksen Päivittäin kasvava asiakasjoukko puhuu puolestaan. Specsaversilla on kuitenkin huomattu myös, että ihmiset usein kyseenalaistavat, onko mahdollista yhdistää laaja valikoima edullisia kehyksiä, korkealaatuiset tuotteet ja ammattimainen näönhuolto. Ihmiset tuntuvat ihmettelevän, voivatko edulliset silmälasit olla laadukkaita. Kansainvälinen vähittäismyyjä on asian suhteen avoin. Mukavasti hinnoiteltujen tuotteiden myynti tulee ilmi jo brändin nimestä, mutta mielikuvaan yrityksestä sisältyy paljon muutakin kuin vain silmälasien myynti.

Määrä vastaan laatu ”Me myymme edullisia tuotteita ja se on osa geeniperimäämme, joten en pidä kummallisena sitä, että ihmiset kutsuvat meitä halpaketjuksi. Haluamme tarjota aina parasta vastinetta rahoille, kaikissa tuotekategorioissa perustuotteista huipputeknologiaan”, sanoo Specsaversin maajohtaja Erkki Tala. ”Sen sijaan olen huolissani näkemyksistä, joiden mukaan edulliset silmälasit tarkoittavat huonoa laatua ja palvelua.” Asetamme aina etusijalle laadukkaan tuotteen ja ammattimaisen palvelun. Edullisten hintojen syynä on ainoastaan yrityksen mittakaava: Specsaversilla on ympäri maailmaa lähes 1 800 liikettä, joten se pystyy ostamaan suuria määriä silmälaseja ja piilolinssejä hyvin edullisesti, ja alennukset siirretään kuluttajahintoihin. Suomessakin Specsaversin liikkeet ovat alan ylivoimaisesti vilkkaimpia yksiköitä. Neljännes Suomen silmälaseista ostetaan 47 Specsavers-liikkeestä! Kaikkiin kehyksiin asennetaan linssit uusinta teknologiaa hyödyntäen yrityksen omistamissa linssitystehtaissa. Specsavers noudattaa tiukkaa laadunvalvontaa ja palvelutakuuta ja vaatii toimittajiltaan erittäin paljon.

Innovatiivinen näönhuolto Optikkoalan vähittäismyyntiketju pyrkii jatkuvasti kehittämään näönhuoltoa. Asiakkaille tarjotaan esimerkiksi 3D-kokemus: he saavat liikkeessä virtuaalista linssi- ja kehysneuvontaa älykkään ohjelmiston avulla. Myyntitiimi käyttää iPadeja, jotta asiakkaan on helppo ja nopea valita mieleisensä erilaisista linsseistä ja vaihtoehdoista. Laajan näöntutkimuksen lisäksi optikko ottaa silmänpohjasta digitaalisen valokuvan, jonka avulla voidaan havaita silmäsairauksia ja näkökykyyn liittyviä sairauksia, kuten varhaisen vaiheen diabetes. Ammattimainen tiimi Specsavers on erittäin kokenut optikkoketju. Sen optikoilla on valtava määrä kliinistä asiantuntemusta, koska he tapaavat päivittäin paljon asiakkaita. Specsavers kouluttaa optikkoja järjestämällä vuosittain ammattilaisille tarkoitetun kliinisen konferenssin.”Etsimme aina keinoja kehittää yritystämme. Voit aina kertoa toimittavasi laatua, mutta jos tuotteesi eivät ole hyviä, et voi menestyä. Siksi annamme silmälasiemme ja piilolinssiemme puhua puolestamme,” Tala kertoo. Lisätietoja: www.spectrum-blog.eu


04/16

03

14

18

32 Tradenomilehti löytyy myös verkosta! tral.fi

07 08

10

10 14

28

Numerot Asiantuntijan tuntimäärät viikossa Uutiset Jäsenmaksu pysyy ennallaan Teema Työaikalaki remonttiin Profiili Keilauksesta kiinteistöihin

16

Ekstra Jäseniä palveleva strategia

18

Ilmiö Innostutaan yhdessä

22

Ajassa Kaupan kasvu vaatii uudenlaista osaamista

24

Pykälä Tarkkana johtajasopimuksen kanssa

26

Neljä faktaa On vain yksi sinä

27

PJ Tarvitaan uusia ideoita ja keskustelun avauksia

28

34

Pääkirjoitus

Opiskelijat Talous tasapainoon

32

Edut & palvelut Digijuristi helpottaa asiointia

34

Kahvinurkka Anarkiaa bisneksessä

JULKAISIJA Tradenomiliitto TRAL ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki, p. 020 155 8800, f. 020 155 8809, toimisto@tral.fi, www.tral.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Mika Varjonen, p. 040 001 6900, mika.varjonen@tral.fi PÄÄTOIMITTAJA Anu Väätäjä, p. 020 155 8802, anu.vaataja@tral.fi TOIMITUS Otavamedia OMA Oy SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, p. 045 120 4801, henna.tanskanen@otavamedia.fi MEDIAMYYNTI Kari Salko, p. 0400 604 133, kari.salko@otavamedia.fi PAINO PunaMusta Oy TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@tral.fi

Lehti postitetaan TRAL:n jäsenille ja sidosryhmille. Tilaushinta 30 euroa/vuosi. Tradenomi ilmestyy 4 kertaa vuonna 2016. Seuraava lehti ilmestyy huhtikuussa 2017. Painos 25 000 kpl. Aikakaus-lehtien Liiton jäsenlehti. 15. vuosikerta. ISSN 1457-3792

6 Tradenomi


Asiantuntijat työskentelevät lähes 40 tuntia viikossa Asiantuntijatehtävissä työskentelevien viikoittainen työaika on 38 tai 37,5 tuntia. Käytäntö osoittaa, ettei työaika aina asetu näihin raameihin. Myös matkapäiviä kertyy vuoden mittaan toimialasta riippuen. KO O N N U T Henna Tanskanen

39,6 h 39,6 h ASIANTUNTIJAN TYÖAIKA VUODESSA YKSITYISELLÄ SEKTORILLA

Kaikkien toimialojen keskiarvo

Teknologiateollisuus

40,2 h 39,4 h 38,7 h 40,8 h Kauppa

ICT

TiPal

ASIANTUNTIJAN MATKAPÄIVÄT VUODESSA

22 PV 16 PV

Päivien lukumäärät (keskiarvo) on laskettu matkustavista.

Kaikkien toimialojen keskiarvo

26 PV

TiPal

28 PV

Lähde: YTN-data 2015

Teknologiateollisuus

Kauppa

Rahoitus

16 PV 14 PV ICT

Rahoitus

Tradenomi 7


Tutkintojen tunnustamista Pohjoismaissa tehostetaan

Eri kulttuurit ja sukupolvet tuovat virtaa työyhteisöön

T

YÖYHTEISÖJEN MONIMUOTOISUUS vai-

kuttaa myönteisesti organisaation toimintaan, kuten sosiaalisiin suhteisiin, osaamiseen ja asiakaspalveluun. Tätä tutkittiin Työterveyslaitoksen yhteistyössä Henry ry:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa tehdyssä Monimuotoisuusbarometrissa. Monimuotoisuudella tarkoitettiin työntekijöiden erilaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, sukupuolisen suuntautumisen, perhetilanteen, työkykyisyyden, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen osalta. Monimuotoinen henkilöstö

pystyy tarjoamaan laadukasta palvelua asiakkaille ja sidosryhmille. Vanhempien ja nuorten osaaminen täydentävät toisiaan, ja parhaassa tapauksessa vanhemmat ja nuoremmat opettavat toinen toisiaan ja tuovat erilaisia näkökulmia työhön ja sen kehittämiseen. Organisaatioiden keskeisimpinä osaamisen kehittämisen tarpeina henkilöstöalan ammattilaiset pitävät itsensä johtamisen taitoja ja yleisiä tietoteknisiä taitoja. Monimuotoisuusbarometriin osallistui 255 henkilöstöalan ammattilaista. à JULKARI.FI

Jäsenmaksut ennallaan

M

syyskokous vahvisti ensi vuoden toimintasuunnitelman sekä budjetin. Kuluvana vuonna hyväksyttyä uutta strategiaa toteutetaan monilta osin jo ensi vuonna: palveluja digitalisoidaan, edunvalvontaa tuotteistetaan ja vaikuttamistyötä lisätään. Urapalveluihin lisätään työhyvinvointia ja työssäjaksamista käsittelevät kokonaisuudet, lisäksi yrittäjäjäsenten palveluja parannetaan. Kevätkaudella järjestetään liiton valtuustovaalit. Jäsenmaksut pysyvät ensi vuonna ennallaan.

8 Tradenomi

ARRASKUUSSA PIDETTY valtuuston

P

OHJOISMAIDEN OPETUSMINISTERIT

allekirjoittivat 2.11. Kööpenhaminassa niin sanotun Reykjavikin julistuksen, jolla edistetään korkea-asteen tutkintojen ja osaamisen tunnustamista Pohjoismaiden välillä. Sen myötä Pohjoismaat haluavat olla edelläkävijöitä Euroopan korkeakoulualueella ja toimeenpanna tavoitteen koskien akateemisen osaamisen automaattista tunnustamista Pohjoismaiden välillä. Myös temaattista yhteistyötä osaamisen tunnustamisessa tiivistetään. Erityistä lisäarvoa pohjoismaisella yhteistyöllä on Pohjoismaiden ulkopuolelta tulevien tutkintojen ja osaamisen tunnustamisessa. Yhteistyölle on hyvä pohja. Pohjoismaissa on kehitetty yhteisiä menetelmiä ja prosesseja osaamisen ja tutkintojen tunnustamisessa. Tutkintojen ja osaamisen tunnustamisesta vastaavat Suomessa eri tahot. Korkeakoulut ja oppilaitokset päättävät ulkomaisen tutkinnon antamasta jatko-opintokelpoisuudesta tai ulkomailla suoritettujen opintojen ja hankitun osaamisen hyväksilukemisesta Suomessa suoritettavaan tutkintoon. à OPH.FI/TUTKI NTOJENTUN NUSTAMI N EN


+87 %

à Henkilöstöalan ammattilaisista 87 % arvioi

organisaation monimuotoisuuden olevan organisaatiolle voimavara, joka parantaa organisaation tuloksellisuutta.

Akavalaiset tyytymättömiä TE-toimistojen palveluihin

A

KAVAN TEETTÄMÄN tutkimuksen mukaan

jopa 56 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytymätön TE-toimistojen palveluiden tehokkuuteen. Toimistojen asiantuntijuuteen on erittäin tai melko tyytymätön 50 prosenttia vastaajista, ja palvelun saatavuuden nopeuteen oli tyytymättömiä 45 prosenttia. Hallituksen esitys työttömien työnhakijoiden haastattelukäytännön muuttamisesta onkin Akavan mielestä oikeansuuntainen. Kun vuonna 2015 tehtiin 290 000 haastattelua, uudistuksen jälkeen haastatteluiden määräksi on arvioitu vuositasolla noin 850 000. Akava pitää välttämättömänä, että työttömiä palveltaisiin nykyistä enemmän yksityisissä yrityksissä. Akava teetti kyselyn TNS-Gallupilla syyskuussa 2016. Kyselyyn vastasi 999 akavalaista ja 1001 muuta vastaajaa. à AKAVA.FI

Palveleva johtaminen suojaa työuupumukselta

S

UOMEN AKATEMIAN rahoittaman

Positive Mind -hankkeen tuloksista selviää, että työelämä läikkyy muille elämänalueille niin, että vaikutus työstä siirtyy muuhun elämään ja toisinpäin. Työntekijöiden resurssit, mahdollisuus vaikuttaa työhön, kimmoisuus ja pystyvyys lisäsivät innostusta työhön. Palveleva johtaminen innostaa ja lisää työntekijöiden resursseja. Se rohkaisee ja voimaannuttaa työntekijöitä, antaa vastuuta sekä mahdollisuuksia vaikuttaa töissä. Palveleva johtaminen mahdollisti onnistuneesti hyvän palautumisen ja siitä edelleen tyytyväisyyteen elämässä. Tärkeä havainto oli, että palveleva

johtaminen suojasi työntekijää työmäärän aiheuttamalta riskiltä lisätä uupumusta. Suuri työmäärä ei näin ollen välttämättä lisää uupumusta. Palveleva johtaja innostaa ja antaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa ja onnistua. Johtaminen on tärkeä tekijä, jonka merkitystä tulisi korostaa suomalaisessa työelämässä huomattavasti nykyistä enemmän. Suomen Akatemian rahoittama Positive Mind -hanke tutki 1415 työntekijästä koostuvan tutkimusaineiston avulla työuupumusta ja työskentelyintoa. à LI N KKI ARTI KKELI I N: SCI ENCEDI RECT.COM/ SCI ENCE/ARTICLE/PI I/S221305861630002X

59 %

à Akavalaisista

56 % on erittäin tai melko tyytymätön TEtoimistojen palvelun tehokkuuteen.

Kuntavaalit 2017 LIITON KUNTAVAALITAVOITTEET ottavat kantaa tradenomien näkökulmasta kuntien palveluihin, elinkeinopolitiikkaan ja koulutukseen. Voit tutustua tarkemmin tavoitteisiimme verkkosivuillamme. Esittelemme tuttuun tapaan tradenomiehdokkaat verkkosivuillamme. Ehdolla olevat jäsenemme voivat lähettää tietonsa meille alkuvuoden aikana. à TRAL.FI/KUNTAVAALIT

AMK:t tukevat yrityksiä innovaatiotarpeissa

A

MMATTIKORKEAKOULUT TARJOAVAT

yhteistyössä yrityksille palveluita ja tuotteita innovaatiotoiminnan tukemiseen. Yritys saa tarvitsemaansa tukea kaikkiin toimintansa kehittämisen tai innovaatioprosessin vaiheisiin. Saavutettavuuden helpottamiseksi

ammattikorkeakoulut ovat koonneet yhteisesti tarjolla olevia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa tuotteita ja palveluita Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n sivuille. à AREN E.FI/FI/AMMATTI KORKEAKOULUT/ TKI-TOIMI NTA/I N NOVAATIOSETELI

Tradenomi

9


10 Tradenomi


Työaikalaki remonttiin

Työaikalakia on tarkoitus uudistaa tällä hallituskaudella. TRAL esittää asiantuntijoille ja esimiehille 152 tunnin kuukausityöaikaa, jonka voisi sijoitella työrytmiinsä parhaiten sopivalla tavalla mille tahansa viikonpäivälle. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStockphoto

N

ykyinen työaikalaki huomioi huonosti asiantuntijatyötä tekeviä. Laki on vuodelta 1996, ja se on luotu tehdasympäristöön sopivaksi. Työelämä on kuitenkin muuttunut valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Nykytekniikka mahdollistaa työnteon missä vain aikaan ja paikkaan katsomatta. – Nykyinen työaikalaki on jäykkä, eikä siinä ole tarpeeksi joustoja esimerkiksi työaikojen suhteen, TRAL:n johtava lakimies Esa Schön luonnehtii. Tradenomeista valtaosa on työaikalain soveltamisen piirissä, mutta käytännössä sitä noudatetaan vain 27 prosentin kohdalla. Keskeisin ongelma on perinteisen toimistoajan ja -paikan ulkopuolella tehtävä työ, jota ei lueta työajaksi, eikä sitä useimmiten myöskään kirjata tai korvata. Asiantuntijatyö edellyttää kuitenkin usein tavoitettavuutta myös iltaisin tai viikonloppuisin asiakkaiden sekä kansainvälisen liiketoiminnan takia. Vain murtoosalle ylityöt korvataan lain edellyttämällä tavalla.

Tradenomi 11


152 h TRAL:n esityksen mukaan säännöllinen työaika kuukaudessa olisi 152 tuntia.

ke

10–15 asiakkaalla – Nykyisessä työaikalaissa on hyvät ylityösäädökset, mutta harva niitä noudattaa. Pelkästään kaupan alalla tehdään keskimäärin 200 tuntia harmaita ylitöitä vuodessa, TRAL:n edunvalvontayksikön johtaja Ville-Veikko Rantamaula puuskahtaa. Työaikalain on tarkoitus turvata työntekijää, mutta useimmiten ylemmät toimihenkilöt jäävät vaille suojaa, koska nykyinen laki ei tunnista asiantuntijoiden työn erityispiirteitä.

to

pe

vapaalla

9–17 toimistolla

ti

la

11–21 työmatka ja kokous

vapaalla

su

ma 9–14

17–19 17–19 kotona kotona

asiakkaalla

Ei päivittäistä työaikaa Koska työaikalaki kaipaa uudistusta, TRAL kääri hihansa ja toi oman työaikalakiesityksensä asiantuntijatyötä tekeville keskusteluun jo pari vuotta sitten. Tiettävästi mikään muu työmarkkinajärjestö ei ole vielä tehnyt konkreettista esitystä työaikalain uudistuksesta. Liitto esittää, että säännöllinen työaika olisi 152 tuntia kuukaudessa ja päivittäinen työaika poistettaisiin kokonaan. Pituudeltaan 152 tunnin kuukausityöaika vastaisi kutakuinkin nykyistä 37,5 tunnin viikkotyöaikaa. Asiantuntija saisi itse päättää missä ja milloin työskentelee leposäännökset huomioon ottaen. Kaikki työpäivät olisivat samanarvoisia eli työtä voisi tehdä yhtä hyvin tiistaina tai sunnuntaina. Ilta- tai viikonloppuna tehdystä työstä ei enää maksettaisi lisäkorvauksia, kun tunnit pysyvät kuukaudessa 152 tunnissa. – Työntekijän tulisi voida työskennellä silloin, kun hän on tuottava ja luova, eikä arkipäivisin kello 8–16 välillä vain sen takia, kun aina on tehty niin. Ihmiset ovat luovia eri aikaan päivästä, Rantamaula sanoo. – Työelämässä tulisi ottaa huomioon joustavampia työskentelytapoja. Se toisi joustoa myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen, hän jatkaa. TRAL:n esitystä sovellettaisiin ylem12 Tradenomi

piin toimihenkilöihin, jotka pääsääntöisesti itse määrittelevät työaikansa ja -paikkansa.

23,40 €

Töitä tehdään silloin, kun niitä on

TRAL:n esityksen mukaan todelliseksi tuntipalkaksi muodostuisi 23,40 euroa, joka on sama kuin nykyinen keskimääräinen tuntipalkka.

Monien asiantuntijoiden työ on projektiluonteista, ja töiden määrä vaihtelee eri kuukausina. Esityksessä edellyte-


– On täysin käsittämätöntä, että nykyaikana ei esimerkiksi työmatkalla junassa tehtyä työtä lasketa työajaksi. tään myös työaikapankkien käyttöönottoa. Jos työtunnit ylittävät kuukaudessa 152 tuntia, ylimenevät tunnit kertyisivät työaikapankkiin. Tämä mahdollistaisi pidempien vapaiden käyttämisen rauhallisimpina työkuukausina. – Tämä lisäisi myös työhyvinvointia työpaikoilla. Ihmiset jaksaisivat työskennellä paremmin ja tehokkaammin kiireisinä kuukausina, kun he tietäisivät, että jossain kohtaa työtilanne helpottaa ja voi pitää pidempiä vapaita, Rantamaula sanoo. Jos työntekijä itse ylittää kuukausittaisen työajan, kertyneet tunnit menisivät työaikapankkiin lisätöinä. Jos taas työnantaja pyytää tekemään ylitöitä, ylityökorvaukset maksettaisiin yksi yhteen rahana tai vapaana tehtyjen tuntien mukaan. Lisä- tai ylityötä voisi tehdä maksimissaan 330 tuntia vuodessa.

Palkkaa myös työmatkalla tehdystä työstä Rantamaula muistuttaa, että kuukausityöaikaan siirtymisessä on huolehdittava myös asiantuntijoiden jaksamisesta sekä huomioitava riski vapaa-ajan ja työn hämärtymisestä. Tähän malliin nykyiset leposäännöt soveltuvat hyvin. Esitys ratkaisisi myös matka-ajan korvaamiseen liittyvät ongelmat. Jokaisesta tehdystä tunnista saisi korvauksen, olisi se sitten tehty junassa tai lentokoneessa. – On täysin käsittämätöntä, että nykyaikana ei esimerkiksi työmatkalla junassa tehtyä työtä lasketa työajaksi, Rantamaula ihmettelee.

Tietotyö ei vaadi toimistoa Kirjaukset etätöistä olisivat myös tarpeen. Valtaosa asiantuntijoiden tekemästä työstä on tietotyötä, joka vaatii ajatusten työstämistä, ideointia ja suun-

nittelua. Siihen ei välttämättä tarvita toimistoa. Liiton esitys vaatiikin avarakatseisuutta ja luottamusta esimiehiltä. Asiantuntijoille tulee tehdä selvät tavoitteet ja vastuualueet. – Jos asiantuntijan työn mittaaminen perustuu toimistolla istumiseen, ollaan hakoteillä, Rantamaula sanoo.

Uusi työaikalaki vuonna 2018? Uutta työaikalakia valmistellaan parhaillaan, ja siinä on tarkoitus ottaa huomioon myös asiantuntijatyön erityispiirteet. Työaikalakia sorvataan työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa kolmikantaisessa työryhmässä. Esitys uudesta työaikalaista tulisi olla valmis kesäkuussa 2017. – Syksyn aikana lakia käydään läpi teemoittain ja keskustellaan uudistustarpeista yleisellä tasolla. Keväällä aloitetaan uusien pykälien kirjoittaminen, työryhmän jäsen, Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin kertoo. Tässä aikataulussa uusi työaikalaki menisi eduskuntaan syksyllä 2017, ja laki astuisi voimaan aikaisintaan vuoden 2018 alussa. – Nykyisen lain ongelmana on, että siinä ei näy asiantuntijatyön erityispiirteitä. Myös lain soveltamisala on kirjoitettava niin selkeästi, että siitä käy selvästi ilmi, että sitä sovelletaan ylempiin toimihenkilöihin, sanoo Meklin.

muun muassa yötyösäädökset, asiantuntijatyö, etätyöjärjestelyt sekä työaikapankit, joita nykyinen laki ei tunne. – Työelämä on muuttunut paljon nykyisen työaikalain asettamisen jälkeen. Monellako oli esimerkiksi vuonna 1996 kännykkä ja kannettava tietokone jokapäiväisessä arkikäytössä, kuvailee Meklin.

Myös vuosilomalakia uudistetaan Työryhmä käsittelee myös lain pakottavuutta eli sitä, missä määrin lain säädöksistä voidaan työ- ja virkaehtosopimuksilla sopia toisin. Uudet säädökset koskisivat sekä julkista että yksityistä sektoria. Työryhmälle asetettu aikataulu on tiukka. Sillä on vajaa vuosi aikaa saada esitys aikaiseksi tärkeästä ja isosta laista, joten valmistelu ei voi olla kovin perusteellista. – Kireän aikataulun vuoksi puhuisin mieluummin lainsäädännön modernisoinnista kuin kokonaisuudistuksesta, sanoo Meklin. Työaikalain uudistuksen jälkeen sama työryhmä jatkaa työtä vuosilomalain uudistuksen parissa. Tämän esityksen tulisi olla valmis kesäkuussa 2018.

1:1

Säännöllisen työajan (152 h) yli menevät tunnit korvataan 1:1 vapaana tai rahana.

Kirjaukset työaikapankeista ja etätöistä Työryhmän on tarkoitus ottaa esityksessään huomioon työelämässä ja elinkeinorakenteessa tapahtuneet muutokset ja huomioida työaikojen vaikutukset sekä kansainvälinen kehitys. Ministeriön asettamiskirjeessä kehotetaan ottamaan erityisesti huomioon Tradenomi 13


Keilauksesta kiinteistöihin Vielä uransa alussa olevan Juuso Kallion tie on kulkenut Turun Keilailuliiton toiminnanjohtajan tehtävistä Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajaksi. Tradenomin koulutus on antanut hyvän pohjan työelämään. TEKSTI Päivi Brink KUVA Suvi Elo

A

lun perin en ollut varma urasuunnitelmistani. Ajattelin alkavani ehkä kauppiaaksi, sillä olin ollut töissä K-kaupassa. Halusin opiskella tradenomiksi, koska se antaa hyvän pohjan monelle alalle. Sainkin hyvät eväät työelämään. Erityisesti olen hyötynyt talouden tunnuslukujen ymmärtämisestä ja markkinointikoulutuksesta, Juuso Kallio kertoo. Kallio valmistui Turun ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmasta vuonna 2010. Sitä ennen hän oli kuitenkin jo sukeltanut syvästä päästä työelämään: suoraan toiminnanjohtajan tehtäviin. – Olen keilannut pikkupojasta asti, ja voitin nuorisotason suomenmestaruudenkin. Tavoitteenani oli pääsy aikuisten maajoukkueeseen, ja halusin keilailun maailmanmestariksi. Vuonna 2004 Kallio aloitti tradenomiopinnot Turussa. Hänen kotihallinsa Kupittaan keilahalli haki sinne pari vuotta myöhemmin toiminnanjohtajaa, ja Kallio sai paikan. – Tehtäväni olivat vaativia, sillä niihin kuuluivat järjestön hallinto ja kirjanpito, urheilutoiminnan järjestäminen, Kupittaan Keilahallin liiketoiminta ja kahvilan toiminnan ohjaus. Olin 23-vuotias, ja minulla oli 14 Tradenomi

noin kymmenen itseäni selvästi kokeneempaa alaista. Yksi heistä oli entinen valmentajani, Kallio muistelee työuransa alkua. Alueellisen keilailujärjestön ja keilahallin johtajan työ sujui oikein hyvin, mutta opinnot uhkasivat jäädä työn jalkoihin. – Pari vuotta työskenneltyäni tein tarkan opintosuunnitelman. Kävin sen läpi opettajani kanssa ja sovin iltaopinnoista ja korvaavuuksista. Valmistuin tammikuussa 2010. Ilman papereita en olisi saanut nykyistä työpaikkaani, Kallio pohtii.

Monipuolinen kiinteistöala Kallio halusi kehittyä työssään ja laajentaa ammatillista verkostoaan. Siksi hän kiinnostui vaihtamaan työpaikkaa vuoden 2014 lopussa. Nykyisin Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtajana hän vastaa yhdistyksen edunvalvonnasta, toiminnan johtamisesta, taloushallinnosta ja viestinnästä. – Halusin oppia uutta ja syventää taitojani. Harrastan yhteiskunnallista vaikuttamista, ja olen kunnanvaltuuston varavaltuutettu. Nuorille vaikuttajille suunnatuissa foorumeissa tutustuin Kiinteistöliiton edunvalvontatyöhön. Kallio on lisäksi pienen taloyhtiönsä isännöitsijä ja kiinnostunut kiinteistöalasta.

– Edellinen tehtäväni oli myös järjestössä, joten taustani sopii tehtävään hyvin. Tietyt järjestötoiminnan piirteet ovat samanlaisia organisaatiosta riippumatta, Kallio kertoo. Työyhteisöön kuuluu kolme asiantuntijaa: lakimies, neuvontainsinööri ja talous-veroasiantuntija. – Työntekijämme neuvovat ja kouluttavat yhdistyksen jäseniä laki- ja veroasioissa sekä esimerkiksi taloyhtiöiden tekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. He kouluttautuvat jatkuvasti jakaakseen luotettavaa tietoa jäsenille. Itsekin opiskelen työn ohessa isännöitsijän ammattitutkintoa syventääkseni osaamistani. Isännöinnin puolella on vapautumassa runsaasti työpaikkoja lähivuosina, ja tradenomin opinnot antavat siihen hyvän pohjan. Tarkoitukseni on suorittaa vielä ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Vapaa-ajalla Kallion aika kuluu perheen parissa ja kotia remontoiden. – Harrastan paljon liikuntaa, ja toivottavasti palaan vielä keilailunkin pariin. Tällä hetkellä iltamenoja on työhön ja politiikkaan liittyen niin paljon, että vapaat illat vietän mielelläni vaimoni ja pienen poikani kanssa, Kallio toteaa.

Ilman tradenomipapereita en olisi saanut nykyistä työpaikkaani.


Kuvateksti

Juuso Kallio Valmistui 2010 Turun ammattikorkeakoulusta. Turun keilailuliiton toiminnanjohtaja 2006–2014. Kuului nuorena Suomen keilailun nuorisomaajoukkueeseen. KiinteistÜliitto Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja joulukuusta 2014 alkaen. Aktiivinen Turun kunnallispolitiikassa ja toimii liikuntalautakunnan varapuheenjohtajana.

Tradenomi 15


Jäseniä palveleva strategia TRAL:n uuden strategian kivijalkoina ovat vaikuttaminen sekä yksilöllisemmät palvelut. Vahva jäsenlähtöisyys on kaiken toiminnan lähtökohta. Näissä onnistumalla liitto tavoittelee voimakasta jäsenmäärän kasvua. TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA iStockphoto

L

iitolle on luotu uusi strategia kaudelle 2016–2020. Toimintaympäristössä tapahtuu nyt paljon nopeita muutoksia, jotka heijastuvat muun muassa Suomen taloudelliseen tilanteeseen, työmarkkinoihin ja koulutusjärjestelmiin. – Tarvitsimme strategian, joka vastaa hyvin myös tulevaisuuden muuttuvia tarpeita, puheenjohtaja Niko Aaltonen kommentoi. Tavoitteena on, että TRAL tunnetaan Suomen nykyaikaisimpana ja uudistushakuisimpana liittona ja edunvalvonta on vaikuttavaa, läpinäkyvää sekä ymmärrettävää.

16 Tradenomi

Edelläkävijyys on yksi TRAL:n keskeisimmistä arvoista. Liitto haluaa ennakoida, kehittää uusia toimintatapoja ja olla suunnannäyttäjä.

Lisäarvoa palvelukokonaisuuksilla Strategiana on luoda eri jäsenryhmille kohdennettuja, uudenlaisia ja lisäarvoa tuottavia palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat jäsenten työllistymistä ja urakehitystä. Liitto ottaa myös vahvan roolin koulutuksen uudistajana ja tradenomikoulutuksen laadun kehittäjänä sekä tradenomien osaamisen vahvistajana. – Otamme edelläkävijän roolin vastataksemme työn, koulutuksen ja järjestökentän muutoksiin uudistamalla toimintaa, palveluja ja edunvalvontaa yksilön työmarkkina-arvon kasvattamiseksi. Ideana on luoda uudenlaista palkansaajaliikettä, toiminnanjohtaja Mika Varjonen luonnehtii. – Aiomme tuotteistaa kaiken edunvalvonnan ja teemme sen näkyväksi jäsenistölle, hän jatkaa.

Digitaalisia palveluita entistä enemmän TRAL uskoo, että räätälöityjä palveluita arvostetaan jatkossa entistä enemmän. Kiire ja valikoiva ajankäyttö korostavat monipuolisten ja laadukkaiden sähköisten palvelujen merkitystä, ja niitä halutaan hyödyntää ajasta ja paikasta riippumatta. – Palveluissa luomme yksilöllisiä palvelukokonaisuuksia ja digitalisoimme kaikki palvelut, jotka ovat kannattavaa ja järkevää digitalisoida, Varjonen kertoo. – Jäsentemme tarpeet muuttuvat, ja nyt on tärkeää katsoa eteenpäin. Jatkossa hyödyn-


Jäsen saa jatkossa enemmän vastinetta jäsenmaksulleen: uusia yksilöllisiä palveluja sekä vahvempaa ja läpinäkyvämpää työmarkkinaedunvalvontaa. nämme aiempaa voimakkaammin digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Aaltonen sanoo.

Enemmän vastinetta jäsenmaksulle Liitto hakee myös voimakasta jäsenmäärän kasvua. Se tekee merkittäviä investointeja palvelujen ja toiminnan kehittämiseen sekä markkinointiin jäsenkasvun ja -pysyvyyden saavuttamiseksi. Jäsenkasvu luo edellytykset liiton kaikkien tavoitteiden toteuttamiseksi. TRAL on jo tällä hetkellä yksi Akavan nopeimmin kasvavista jäsenliitoista, vaikka yleisesti palkansaajaliikkeen järjestäytymisaste on ollut laskussa jo pidemmän aikaa. Kilpailu korkeakoulutetuista palkansaajista liittojen välillä kiristyy. Lisääntynyt kilpailu lisää tarvetta luoda uutta lisäarvoa jäsenille. Ammattiliittojen on pystyttävä yhä vahvemmin perustelemaan, mitä lisäarvoa liiton jäsenyys tuo yksittäiselle jäsenelle. Uuden strategian myötä jäsen saa jatkossa vielä enemmän vastinetta jäsenmaksulleen: uusia yksilöllisiä palveluja sekä vahvempaa ja läpinäkyvämpää työmarkkinaedunvalvontaa. – Tradenomitutkinnon laatu ja arvostus vahvistuvat ja laadullinen työllistyminen parantuu, Varjonen lupailee.

Moni mukana strategiatyössä Uuden strategian luomiseen osallistuivat henkilöstö, hallitus ja valtuusto. Kaiken kaikkiaan strategian valmisteluun osallistettiin useita satoja henkilöitä, myös jäsenistöä sekä yhteistyökumppaneita. Strategiatyössä liittoa avusti yhteistyökumppanina Capful Oy, joka on skenaario- ja strategiatyöhön erikoistunut liikkeenjohdon konsulttitoimisto. Capfulin toteuttamassa strategiaprosessissa lähdettiin haastamaan TRAL:n ja palkansaajaliikkeiden roolia ja toimintatapoja jäsenten odotusten muutoksessa. Strategiaprosessissa tunnistettiin toimintaympäristön muutosvoimia, kuvattiin liiton nykytilaa, määriteltiin strategisia vaihtoehtoja sekä valittiin kehittämisen tavoitteet ja painopistealueet. 

Jalkautus käynnissä Strategian uudistus aloitettiin analysoimalla jäseniltä viime vuosina tullut palaute sekä aiemmin tehtyjä jäsentutkimuksia ja -kyselyitä. Kokonaan uusi kysely keskeisistä muutostarpeista ja kehityskohteista lähetettiin kaikille liiton alue- ja alakohtaisille yhdistyksille, luottamusmiehille, hallinnolle ja keskeisille ulkoisille yhteistyökumppaneille työmarkkinatoiminnassa ja koulutuspolitiikassa. Kyselyn lisäksi erikseen haastateltiin keskeiset ulkoiset sidosryhmät. – Strategian jalkautus on parhaillaan käynnissä. Olemme laatineet koko strategiakaudelle toimeenpanosuunnitelman siitä, milloin mitkäkin uudistukset toteutetaan, Varjonen päättää. à TRAL.FI/STRATEGIA

Tradenomi 17


18 Tradenomi


Kuvateksti

Innostutaan yhdessä

Innostava työ ja innostunut asenne saavat paljon aikaan. Miten niitä johdetaan, ja mihin ne parhaimmillaan johtavat? Leading Passion -hanke tutkii innostuksen lähteitä ja kaataa siihen liittyviä myyttejä. TRAL järjesti aiheesta jäsenilleen teemaillan. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVA Juho Kuva

E

duskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi vuonna 2014 ”Sisäinen motivaatio. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat” -tutkimuksen. Esipuheessa kansanedustaja Harri Jaskari toteaa: ”Jotta muutos on mahdollista, ensimmäinen iloinen taistelu on käytävä peilin ääressä. Olenko itse innostaja vai mielensä pahoittaja?” Työn pohjalta syntyi Tekesin rahoittama kolmivuotinen hanke Leading Passion – How to Create a Culture of Engagement? – Hankkeessa ovat mukana Haaga-Helia, Aalto-yliopisto, Filosofian Akatemia Oy, Pipelife Finland Oy, Santander Consumer Finance Oy, Suomen Ekonomit ja Clear Channel Finland Oy, projektipäällikkö, yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Heliasta kertoo. Yhtenä tutkimuksen kohderyhmänä ovat nuoret, vaikka Vuori korostaa, ettei innostuminen ole iästä kiinni. – Tutkimme myös sitä, onko innostus puheen ja tekojen tasolla sama asia, hän täsmentää.

Ihmisten johtaminen on uusi musta Yliopettaja Johanna Vuori HaagaHeliasta ja Radical Soulin perustaja Salla Saarinen kannustavat työntekijöitä innostumaan työssään.

Hankkeen aikana on löytynyt viisi teesiä, myyttiä ja signaalia innostuneisuudesta. – Lähtökohtana on työelämän murros:

rutiinit vähenevät ja tilalle on keksittävä uusia tapoja tehdä työtä. Ihmisten on löydettävä kyky itsensä johtamiseen ja sisäsyntyiseen innostumiseen, Vuori toteaa. Toinen huomio on, että ihmiset vajoavat helposti passiiviseen työtyytyväisyyteen: teemme työmme, saamme palkkaa, hyväksymme työolosuhteet ja -kaverit. – Työtyytyväisyysmittaukset eivät aina kerro koko totuutta. Sekä hyvin että huonosti motivoituneet voivat vastata viihtyvänsä työssään, jolloin tulos ei kerro mitään. Tämä johtaa puolestaan kolmanteen huomioon eli siihen, ettei innostusta voi ostaa, Vuori jatkaa. – Hetken tyydytyksen tuoman autoedun sijaan tulisi löytää järjestelmä, mikä kasvattaa sisäistä motivaatiota. Teesi neljä on se, että innostuksen johtaminen ei ole pehmeää hömppää vaan kovinta ydintä, mikä näkyy myös yrityksen tuloksessa. Vuori toteaa, että raportoinnin ja valvonnan aika on syytä laittaa kriittisen tarkastelun alle. Myöskään kerran vuodessa pidettävä kehityskeskustelu ei hänen mielestään korvaa jatkuvan vuoropuhelun merkitystä. – Ihmisten johtaminen on uusi musta, Vuori tiivistää viidennen teesin. – Esimiehen on ymmärrettävä, että ihmiset innostuvat eri tavalla ja eri asioista. Mistä ja miten, sitä pitää kysyä jokaiselta itseltään. Tradenomi 19


Lopuksi Vuori rikkoo yleisiä myyttejä johtamiseen ja työntekemiseen liittyen. – Nykyjohtajuus ei vaadi ylhäältä ohjautuvaa karismaa. Pienet mikromuutokset voivat vaikuttaa enemmän kuin etäiset strategiapuheet. Jos joku väittää, että innostuneet työntekijät taas leijuvat ilmassa visoineen, väittäisin takaisin, että heiltä vaaditaan kurinalaisuutta ja itseohjautumista enemmän kuin monelta muulta, Vuori tietää.

Antaa liekin palaa

”Nykyjohtajuus ei vaadi ylhäältä ohjautuvaa karismaa. Pienet mikromuutokset voivat vaikuttaa enemmän kuin etäiset strategiapuheet.” Jokamiehen oikeus Vuori painottaa, että innostuminen ei ole jatkuvaa yltiöpositiivista naminami-tunnetta. Toinen myytti Vuoren mukaan on, että inspiroituneet ihmiset tekevät, mitä lystäävät. – Se, että on työstään motivoitunut, auttaa selviämään tiukan paikan yli. Innostava työ ei myöskään tarkoita sitä, että se ei olisi tavoitteellista. Vaikka inspiroiva työyhteisö on usein tuottavampi, Vuori varoittaa rekrytoimasta ihmisiä heidän habituksensa mukaan. – Jos lähdetään hakemaan vain innostuneilta näyttäviä ihmisiä, siinä piilee vaaranpaikka. Jokainen näyttää innostuksensa eri tavalla; kaikki eivät ole antamassa ylävitosta joka väliin, hän muistuttaa. 20 Tradenomi

Hankkeen tutkijat ovat huomanneet, että innostusta löytyy kaikista työnkuvista sektorista riippumatta. – Kaikki on mahdollista, jos ihminen kokee olevansa oikeassa paikassa, Vuori toteaa. – Innostus voi helposti viedä mennessään. On tärkeää osata tunnistaa, mikä määrä sitä on liikaa, jotta liekki ei pala loppuun. Erityisen huolissaan Vuori on signaalista, jota löytyy lähes kaikista työyhteisöistä. – Innostusta on vaikea rakentaa ja ylläpitää, mutta se on erittäin helppo tuhota, hän harmittelee. Vuori kertoo mielenkiintoisen seikan, kuinka innostuksesta puhuttaessa vain harvat ottavat esille johtajuuden tai johtajan. – Tämä antaa osviittaa siitä, että innostus on enemmänkin sisäsyntyinen asia. Johtaja voi kuitenkin luoda sille hyvät olosuhteet rakentamalla kulttuuria, jossa toisten innokkuuden sammuttaminen ei ole hyväksyttävää. Viimeisenä signaalina Vuori mainitsee kokeilukulttuurin voimistumisen. – Innostuminen on sympaattinen asia. Puhukaa, kuunnelkaa ja keskustelkaa. Innostuksen johtaminen kuuluu kaikille!

Innosta ja innostu -teema kiinnosti TRAL:n järjestämässä Innosta ja innostu -tapahtuma Helsingissä keräsi salin täyteen kuulijoita. Tilaisuus alkoi asiamies Maija Lindemanin omakohtaisella kokemuksella. – Palasin vuodenvaihteessa perhevapaalta takaisin töihin ja huomasin olevani ”ihan fiiliksissä”. Tauko työelämästä oli selvästi vaikuttanut tapaani ajatella ja huomasin, kuinka jonkun työyhteisön jäsenen innostuneisuus vaikuttaa ja tarttuu myös

muihin. Olen henkilökohtaisesti kiitollinen siitä, että olen saanut innostua uusista asioista, vaikka joskus se saattaa kääntyä jopa ärsyttävyyden puolelle, Lindeman naurahtaa.

Kehu, kannusta ja kiitä RADICAL SOULIN perustaja, yrittäjä Salla Saari-

sen mielestä innostuminen on jännä juttu. – Itselleni käänteentekevä hetki oli, kun vuonna 1985 katsoin TV:stä Wembleyn stadionilla järjestettyä Live Aid -konserttia. Yhdessä tekemisen voima on jäänyt elämään verkkokalvolleni, hän kertoo. Saarinen itse, ”vallanhimoinen kontrollifriikki”, päätyi opintojensa jälkeen kymmeneksi vuodeksi Nokialle sinkkujen unelmatyöhön. – Jokainen haluaa olla merkityksellinen. Nokialla saimme toteuttaa itseämme vapaasti. Nyt jälkiviisaana toivon, että tehokkaat ja tuottavat ihmiset näkisivät elämässään muutakin kuin työn, Saarinen pohtii. Muutosten aikaa Saarisen elämässä oli, kun hän adoptoi yksin Valtteri-pojan Etelä-Afrikasta vuonna 2005 ja pari vuotta myöhemmin irtisanoutui Nokialta. Seuraavat nelisen vuotta Saarinen työskenteli järjestösektorilla ja totesi, että hänen kaltaisensa Duracell-pupu voisi sopia paremmin yrittäjäksi. Syntyi Radical Soul. – Nyt järjestöt ovat asiakkaitani. Työn draivi löytyy hersyävistä yhteistyökumppaneista ja mielekkäistä asiakkuuksista. Tavoitteenani on ollut, että minulla olisi vain kivoja asiakkaita ja vahvoja pakkipareja tukenani. Nyt viiden vuoden jälkeen tavoite on saavutettu. Miten sitten työelämään saisi lisää innostusta, Saarinen pohtii ja vastaa: tekemällä itselle tärkeitä asioita. – Unelmat toteutuvat, kun niille antaa tilaa. Jokaisessa ihmisessä on valtavasti potentiaalia. Innostus on bensaa, mikä pitää meidät käynnissä. Yksi viisas mies on sanonut: kaikki eivät pysty kaikkeen, mutta kuka tahansa voi pystyä mihin tahansa. Jos jotain, niin Saarinen pelkää, että kulttuurimme ei salli innostusta. – Voimme itse luoda uudenlaista kulttuuria, mikä kestää myös kehut ja kiitokset. Pelolle ei pidä antaa tilaa. Itse kysyn peilikuvaltani päivittäin, mitä tekisin, jos pelkäisin vähemmän. Mutta sitten taas nousen ja muistan, että käpertymisellä ei pääse eteenpäin.


Marraskuinen päivä veti salin täyteen liiton jäseniä, jotka olivat tulleet kuuntelemaan innostuksen myyttejä, teesejä ja signaaleja.

Innostuminen on sympaattinen asia. Puhukaa, kuunnelkaa ja keskustelkaa. Innostuksen johtaminen kuuluu kaikille!

Tradenomi 21


Kaupan kasvu vaatii uudenlaista johtamista Kaupan ala on muuttunut huimasti viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Vanhoilla keinoilla ei enää saada kasvua aikaan. Tarvitaan uudenlaista johtamista. Samalla muuttuvat myös henkilöstön osaamistarpeet ja työtehtävät. Sekä työnantajan että työtekijöiden etu olisi saada työehtosopimus kaupan alan ylemmille toimihenkilöille. TEKSTI Marjatta Pietilä KUVA iStockphoto

22 Tradenomi

Y

lemmät toimihenkilöt YTN:n tänä vuonna järjestämässä seminaarissa pohdittiin kaupan alan johtamisen kehittämistarpeita. Siinä missä 80-luvun punaposkinen johtaja turvasi menestyksensä verkostostrategiaan poliitikkojen ja paikkakunnan silmäätekevien kanssa, 90-luvun


laskentaekonomi saneerasi rönsyt ydinbisneksen ympäriltä ja rakensi operatiivisen liiketoiminnan prosessijohtamisen varaan. 2007–2008 bisnes hyytyi. Vaikka osa liiketoiminnasta kasvoi, osa vastaavasti meni pakkaselle. Seurasi nollan prosentin nettokasvun aika. Nyt etsitään kiivaasti keinoja kasvun herättämiseksi. Keinot vain tuntuvat olevan hakusessa.

On löydettävä uusi tapa ajatella laatikon ulkopuolelta

Aalto-yliopiston professori Petri Parvisen mukaan paluuta kasvureitille on lähestyttävä asiakaskokemuksen näkökulmasta. Aalto-yliopistossa työskentelevä Parvinen on ensimmäinen myynnin johtamisen professori Suomessa. Parvinen näkee, että kuluttajien käyttäytyminen on ratkaisevasti muuttunut. Kuluttajista on tullut kärsimättömämpiä, heidän kertaostostensa määrä on pienentynyt, he kilpailuttavat ahkerasti toimittajia netissä ja ovat entistä tarkempia taloutensa suhteen. Perinteiset tuotteet tai palvelut eivät heille enää riitä. Asiakkaat tavoittelevat ratkaisuja ja maksaa halutaan vain hyödyistä ja tuloksista. Kuluttajan profiilin muuttumisen tulisi olla myynnin organisoinnin ja johtamisen lähtökohtana. Uusi kuluttaja vaatii kaupalta äärimmäistä ketteryyttä. Tarjonnan tulee olla yksilöllisesti räätälöityä ja myyntitapahtuman elämyksellinen ja osallistava. Aidoin elämys syntyy, kun asiakas osallistuu itse sen tuottamiseen, jopa kokonaan uuden tuotteen kehittämiseen. Ongelmana vain on, että elämysten uutuusarvo katoaa nopeasti. Kilpailija nappaa idean ja jalostaa siitä vielä paremman. On keksittävä uusia ilmiöitä – jotain henkilökohtaisempaa, kiinnostavampaa, räväkämpää ja uutuusarvoltaan ainutlaatuista. Evoluution on oltava jatkuvaa. Kun toimintaympäristön muutos on vaikeasti ennakoitavissa, kannattavan kasvun hakeminen edellyttää joustavia rakenteita ja formaliteettien purkua. Johdon ja henkilöstön täytyy olla entistä

Johdon ja henkilöstön täytyy olla entistä luovempia, ja heillä pitää olla monikanavaosaamista ja -ajattelua. luovempia, ja heillä pitää olla monikanavaosaamista ja -ajattelua. Parvinen näkeekin asiakaspalvelupäällikön roolin monikanavakokemuksen koordinaattorina. Mahdollisuuksiin pitäisi suhtautua intohimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Konseptiyrittäjyys ja tiukat brändit eivät saisi asettaa rajoituksia luovuudelle ja uusiutumiskyvylle.

Markkinoinnista vetoapua koko köyden mitalta Kun markkinat eivät kasva, Parvinen tunnistaa oivan tilaisuuden markkinoinnin hyödyntämiseen. Kun talous on tiukalla, vanha temppu on ensimmäiseksi leikata kustannuksia markkinoinnista juuri silloin, kun siihen pitäisi panostaa. Jos markkinointiin uskalletaan panostaa, toimenpiteet lopetetaan Suomessa yleensä heti, kun ensimmäiset merkit tehon vähenemisestä alkavat näkyä, vaikka ammennettavaa riittäisi vielä hyvän aikaa. Parvinen peräänkuuluttaakin markkinoinnin riskinottokykyä ja kehottaa jatkamaan markkinointitoimenpiteitä, kunnes kaikki hyöty on saatu niistä irti.

Asiakkaan kohtaaminen tärkeä Myyntitapahtumassa asiakaspalvelijalla on keskeinen rooli. Parvisen mukaan jokainen asiakaspalvelutilanne on kokonaisvaltainen yhden miehen show, jossa asiakaspalvelija piirtää yrityksen sielun ja antaa yritykselle kasvot. Sopivan ratkaisun tarjoaminen yhä monikulttuurisemmaksi muuttuvalle asiakaskunnalle edellyttää asiakastarpeen oikeanlaista analyysiä. Monikanavaisessa ympäristössä myyjän pitää kyetä liikkumaan kanavalta toiselle. Kun myymälässä ei

ole asiakkaita, hänen pitää pystyä palvelemaan asiakkaita verkkokaupassa ja sosiaalisessa mediassa. Työehtosopimuksissa tulisi ottaa huomioon työnkuvan, työaikojen ja osaamistarpeiden muutos. Parhaan työsuoritteen antavat motivoituneet, tyytyväiset työntekijät.

Kuinka kaupan ala saadaan kasvu-uralle? VIIME VUONNA YTN teki kyselytutkimuksen kaupan alalla

asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä työskenteleville henkilöille tarkoituksena etsiä keinoja alan saattamiseksi kasvu-uralle. Kysely oli ensimmäinen laatuaan, jossa kartoitettiin nimenomaan asiantuntijoiden näkemyksiä erilaisista toimenpiteistä ja strategisista valinnoista. Kyselyn tulokset osoittivat, että alalla olisi tarve keventää organisaatioita vähentämällä johdon väliportaita, parantaa yritysten ennakointi- ja reagointikykyä etsimällä uusia toimintamalleja, ja lisätä digitalisoitumista hyödyntämällä tehokkaammin nettikauppaa ja sovelluksia. Keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin kuitenkin johtamisen parantaminen ja työsuhteiden kuntoon laittaminen. Johdon vuoropuhelu henkilöstön kanssa koettiin riittämättömäksi. Paremmat tulokset uskottiin saavutettavan käyttämällä paremmin hyödyksi työhönsä sitoutuneiden ammattilaisten kokonaisosaamista. Tuloksista koottiin niin sanottu kaupan alan pelastuslista, ja se on luettavissa kaupan alan kampanjasivuilla kaupansopimus.fi. Ylemmät Toimihenkilöt YTN on Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestö, jonka jäseninä on 22 akavalaista liittoa. YTN vastaa Akavan kentässä ylempien toimihenkilöiden sopimus- ja neuvottelutoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. TRAL on YTN:n neljänneksi suurin jäsenjärjestö. YTN:n tavoitteena on saada kaupan alalle ylemmille toimihenkilöille oma hyvinvointia ja tuottavuutta lisäävä sopimus.

Tradenomi 23


Tarkkana johtajasopimuksen kanssa Johtavassa asemassa olevaa henkilöä koskee työlainsäädäntö. Hänellä on kuitenkin tiettyjä rajauksia lainsäädännössä, ja ne kannattaa ottaa huomioon sopimuksessa. TEKSTI Katariina Tirri KUVA iStockphoto

J

ohtajasopimuksella voidaan tarkoittaa johtavassa asemassa olevan työntekijän työsopimusta tai toimitusjohtajasopimusta. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta lähtökohtaisesti kaikki johtajat ovat työsuhteessa, ja heihin on sovellettava pakottavaa työlainsäädäntöä. Sillä ei ole merkitystä, jos sopimus olisi nimetty johtajasopimukseksi. Johtajien osalta on tiettyjä rajauksia lainsäädännössä esimerkiksi työaikalain soveltamisen ja kilpailukiellon pituuden osalta. Näihin asioihin on syytä kiinnittää huomiota sopimusta tehdessä.

tystoiminnan kautta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työsopimuslain mukaan kilpailukiellolle tulee olla erityisen painava syy. Erityisen painavana syynä on pidetty esimerkiksi työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksien suojan tarvetta, työnantajan kustantamaa erityiskoulutusta tai asiakaskunnan säilyttämisintressiä. Yleensä mitä korkeammassa asemassa työntekijä on, sitä perustellumpi kilpailukielto on. Lähtökohta on, että kilpailukielto voi rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus kuuden kuukauden ajan. Jos työntekijän voidaan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen kiellosta aiheutuvasta haitasta, kilpailun rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi. Kilpailukiellon rikkomisen seuraamuksena voi olla vahingonkorvausvelvollisuus tai sopimussakko, joka vastaa työntekijän kuuden kuukauden palkkaa. Pääsääntöisesti edellä mainittu koskee myös johtavassa asemassa olevia työntekijöitä. Vain jos työntekijä voidaan työtehtäviensä ja asemansa perusteella katsoa tekevän yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä, työsopimuslain rajoitukset kilpailukiellon kestosta tai sopimussakon suuruudesta eivät päde. Jos johtajasopimuksessa sovitaan pidemmästä kilpailukiellosta, on syytä sopia samalla asianmukaisesta korvauksesta.

ja liikesalaisuuksia. Jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Johtajien kanssa solmitaan yleensä myös erillinen salassapitosopimus, jossa salassapitovelvollisuutta täsmennetään ja pidennetään jatkumaan myös palvelussuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan.

Millainen salassapitovelvollisuus johtavassa asemassa olevalla on?

à Lisätiedot

Millainen kilpailukielto johtajalla voi olla? Kilpailukieltosopimus rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uutta työsopimusta tai harjoittaa kilpailevaa toimintaa oman yri-

Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti-

Onko johtaja työaikalain alainen? Työaikalakia sovelletaan myös johtavassa asemassa oleviin työntekijöihin. Lähtökohtaisesti ylemmät toimihenkilöt ja keskijohto kuuluvat työaikalain soveltamisalan piiriin. Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Esimerkiksi johtoryhmän jäsenet ovat yleensä työaikalain soveltamispiirin ulkopuolella. Jos johtaja ei kuulu työaikalain piiriin, työaikaa ei seurata eikä hän ole oikeutettu ylityökorvauksiin.

24 Tradenomi

Maksetaanko johtajalle aina erokorvaus? Johtajasopimuksissa on yleensä sovittu erokorvauksesta, joka oikeuttaa johtajan saamaan tietyn erorahan, jos yhtiö irtisanoo hänet. Jos erillisestä erokorvauksesta ei ole sopimuksessa sovittu, korvausta ei makseta.

Näihin huomio johtajasopimuksessa Irtisanomisaika Työaika Työmatkat ja niiden korvaaminen Palkkaukseen liittyvät ehdot (bonukset, tulospalkkiot) Kilpailukielto Salassapitosopimus Erokorvaus

Katariina Tirri työsuhdelakimies

Työsuhdeneuvonta jäsenille ma–to klo 9–16 ja perjantaisin 10–16, p. 020 155 8815 tai lakiasiat@tral.fi, tral.fi/tyosuhdeneuvonta. Jäsenenä saat myös maksutta neuvontaa yksityiselämän oikeudellisissa asioissa.


KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jos jäisit yksin?

Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi TRAL:n 44-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henki- ja -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta

Nyt älle ä kaupan p

2000 € TURVA SELVIYTYMIS

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA

henkivakuutuskuntoon.fi Primus on tutkitusti Suomen edullisin henkivakuutus (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 9/2016). Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.


Vi n k k i :

lvittää uksia voi se Omia vahvu Via-testillä, tunnetulla aracter.org www.viach eksi). m su s (myö o

On vain yksi sinä Kun tunnet omat vahvuutesi, teet parempia päätöksiä elämäsi ja urasi suhteen. Oman osaamisen tunnistaminen voi tuntua hankalalta, mutta näillä vinkeillä pääset pitkälle. TEKSTI Taru Virtanen KUVA iStockphoto

1 TUNNISTA intohimosi. Tee mindmap

kaikesta, mikä sinua aidosti kiinnostaa tai innostaa elämässä, mihin uppoudut, mistä saat flow-kokemuksia ja mitä haluaisit oppia. Ota mukaan sekä työelämä että vapaaaika; älä rajaa mitään pois. Mindmapin voit tehdä joko käsin paperille tai koneella (Googlesta ilmaisia ohjelmia: ”free mindmap tool” ). Intohimot ja kiinnostuksen kohteet ovat yleensä samalla myös vahvuuksiasi − tai asioita, joista olet niin kiinnostunut, että kehityt niissä nopeasti.

2 TUOTTEISTA osaamisesi. Tee osaa-

mis- ja vahvuuskartta. Kokoa yhteen kaikki osaamisesi, kokemuksesi ja hyvät ominaisuutesi, kuten ammatillinen ydin- ja erikoisosaaminen, koulutukset, käytännön taidot, luontaiset lahjakkuudet, persoonan vahvuudet ja metataidot, vaikkapa ajankäytöntaidot. Apuna voit käyttää edellisen kohdan mindmappia sekä cv:täsi, mutta lopputulos on paljon laajempi. Hahmottelun voi aloittaa käsin ja siirtyä sitten mindmapohjelmaan. Kartta toimii työkaluna, josta voit kulloinkin poimia oikeat myyntivaltit esimerkiksi kehityskeskusteluun tai työhaastatteluun. Kokeile – huomaat, että kartan tekeminen kohottaa itsetuntoa! 26 Tradenomi

3 ANALYSOI ammatillinen osaamisesi.

Kirjaa uuden Excel-tiedoston sarakkeisiin kaikki työpaikkasi ja työtehtäväsi ja riveille kysymykset: Mistä olin vastuussa? Mitä osaamista tarvittiin? Mitä opin, missä kehityin? Mitä sain aikaan? Missä onnistuin? Mitä palautetta sain? Täytetty tiedosto on järeä apuväline työnhakuun: saat yhdestä paikasta kerrattua, mitä kaikkea olet tehnyt ja mitä osaat. Älä unohda tiedostoa, vaan päivitä pieniä arjen onnistumisia siihen esimerkiksi kuukausittain. Tarinat kohokohdista ovat hyvä keino erottautua työnhaussa.

4 KYSY muilta. Tee näkyväksi, mitä et

itse ehkä näe, mutta minkä muut näkevät. Valitse lähipiiristäsi 5−10 ihmistä, jotka tuntevat sinut. Kysy heiltä vaikkapa Facebookin kautta, tekstiviestillä tai sähköpostilla, millainen sinä olet parhaimmillasi. Kun kokoat vastaukset yhteen, saat vahvistusta omille näkemyksillesi, mutta huomaat myös, että eri ihmiset näkevät sinussa eri puolia. Vastauksia voit hyödyntää työnhaussa, koska muiden kehujen kertominen tuntuu helpommalta ja on uskottavaa.

à Vinkit antoi Happy at Work -valmentaja ja

Montevista Oy:n toimitusjohtaja Riikka Pajunen.


Tarvitaan uusia ideoita ja keskustelun avauksia

TEKSTI Kirsi Ristaniemi KUVA Markus Pentikäinen

Edelläkävijyys on yksi TRAL:n keskeisimmistä arvoista. Liitto haluaa ennakoida, kehittää uusia toimintatapoja ja olla suunnannäyttäjä.

L

iiton tekemä työaikalakiesitys asiantuntijatyötä tekeville on hyvä esimerkki edelläkävijyydestä. Asiantuntija- ja esimiestyötä tekeville esitetään 152 tunnin kiinteää kuukausityöaikaa, jonka työntekijä voisi sijoitella työrytmiinsä ja itselleen parhaiten sopivaksi mille tahansa viikonpäivälle tai kellonajalle. Puheenjohtaja Niko Aaltonen iloitsee liiton aktiivisesta otteesta ja uusista ideoista. – On tärkeää toimia aktiivisesti ja tuoda pöytään uusia vaihtoehtoja. Meidän täytyy tiedostaa, että maailma menee eteenpäin ja peilata sitä meidän jäsenten kokemuksiin sekä tarpeisiin, hän sanoo. Työaikalain lisäksi toinen syksyn tärkeistä keskustelun avauksista Aaltosen mukaan on hallituksen suunnitelmat pääomittaa eli lisärahoittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ensi kevään kehysriihen yhteydessä. Hallituksen suunnitelmissa on myydä valtion omaisuutta ja sijoittaa saatuja tuloja korkeakoulujen pääomiin. Pääomittamisen tarkat summat ja mallit ovat vielä avoimia kysymyksiä, mutta lisärahoituksen uskotaan olevan satojen miljoonien eurojen luokkaa. – Hienoa, että tällaista valmistellaan ja mielenkiinnolla seuraan, millaiseen malliin päädytään. On tärkeää, että suomalaista osaamista ja korkeakoulutusta vahvistetaan, Aaltonen sanoo. – Toivon, että lisärahoitus on tuntuva, jotta sillä on merkitystä ja että tässäkin ehdotuksessa ammattikorkeakouluja kohdeltaisiin tasapuolisesti, Aaltonen huomauttaa. TRAL seuraa aktiivisesti korkeakoulusektorin, työmarkkinoiden ja Suomen talouden ympärillä käytävää keskustelua ja odottaa mielenkiinnolla, mitä tuleva vuosi tuo tullessaan. – Ennen vuoden loppua on hyvä vetää yhteen kuluneen vuoden tapahtumia ja tehdä jo suunnitelmia seuraavalle vuodelle, Aaltonen kehottaa. Puheenjohtaja kiittää jäsenistöä kuluneesta vuodesta, toivottaa hyvää joulua ja aktiivista uutta vuotta 2017!

Asiantuntija- ja esimiestyötä tekeville esitetään 152 tunnin kiinteää kuukausityöaikaa.

Työaikalakiesitykseen voi tutustua osoitteessa tral.fi/työaikalaki

Tradenomi

27


28 Tradenomi


Talous tasapainoon Rahaa riittää säästöön vain päättämällä säästää. Tilillä rahaa ei kannata kuitenkaan säilöä, sillä voittoa voi saada myös hyvin pienellä vaivalla. TEKSTI: Selja Tiilikainen KUVA: iStockphoto

J

okaisella on mahdollisuus sijoittaa, Danske Bankin Sijoituslinjan johtaja, tradenomi Petri Alatalo aloittaa painokkaasti. Opiskelijana voi helposti tuntua, ettei ylimääräistä ole. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei mannaa ala sataa taivaasta opiskelujen päätyttyä. – Tulevaisuutta ei kannata rakentaa sen varaan, että heti valmistumisen jälkeen olisi töitä. Ja vaikka töitä olisikin, käteen jäävät tulot saattavat itse asiassa jopa laskea. Tällä Alatalo tarkoittaa esimerkiksi opintolainan poismaksua, kohtuuhintaisen opiskelija-asunnon vaihtamista toiseen, etuuksien loppumista ja veroprosentin nousua. Tulevaisuuteen on aina fiksua varautua. Ratkaisevaa on, että päättää vain ruveta säästämään, ja laittaa joka kuukausi pienen summan sivuun. – Ruoka on vaikea säästökohde, mutta omaa kulutusta kannattaa tarkkailla. Itse huomasin opiskeluaikana, että ostin lähes joka päivä kolme 50 sentin kahvia ja kun vaihdoin sen yhteen, säästin melkein 30 euroa kuussa, Alatalo muistelee. Toinen vinkki, jonka Alatalo antaa, on siirtää esimerkiksi 30 euroa joka kuun alussa käyttötililtä toiselle tilille ja katsoa, mitä tapahtuu. Tarkkaa päivä- tai viikkobudjettia Alatalo ei suosittele, koska liian tiukka linja saa innon loppumaan. – Kannattaa katsoa omista tilitiedoista pari kuukautta taaksepäin, mihin raha on mennyt. Jos ei ole

sijoittajakokemusta, rahaa voi kerätä ensin erilliselle käyttötilille ja siirtää sieltä pikkuhiljaa, vaikka 50 euron kuukausierissä eteenpäin. Sijoitustarjonta on kuin marketti, jonka hyllystä ostaja voi valita mieleisensä tuotteet. Valikoimasta löytyy vaihtoehtoja riskinottajille, varovaisille, eettisiä valintoja suosiville ja tietysti maantieteellisestä alueesta kiinnostuneille. Alatalo suosittelee kaikille hajauttamista, sillä se pienentää riskiä. Pankin kanssa tehty kuukausisäästösopimus on esimerkki ajallisesta hajauttamisesta, jolla voi lähteä liikkeelle. Jos kuukausierän sijoittaa rahastoon, moni pankki vaatii minimissään 50 euron kuukausierää, jotta sijoituksen kulut eivät söisi tuottoa. Jos summa tuntuu suurelta, alkupääomaa voi kerätä ensin erilliselle tilille, jonne voi siirtää kerralla pienempiäkin rahasummia. Sijoituskohteita valittaessa voi kääntyä oman pankin puoleen. Alatalo neuvoo miettimään, mitä itse haluaa ja milloin rahan haluaa käyttöön. Rahastot ja osakkeet toimivat periaatteessa samalla tavalla, mutta rahastoon laitettu summa jaetaan useamman kohteen kesken, kun osakesumma menee yhteen yritykseen tai kohteeseen. Rahat voi laittaa myös eläkevakuutukseen tai pitkäaikaissäästötilille, joiden sisälle voi valita esimerkiksi osakkeita tai rahastoja, tai ASP-tilille, joka kerryttää nykypäivän korkotasoon nähden isoa, 4–5 prosentin koroa.

Petri Alatalon mukaan jokaisella on mahdollisuus sijoittaa.

Tradenomi 29


Hajauta ja hallitse

V

aikka opiskelijalla ei olisi paljoa ylimääräistä rahaa, pienillä summilla voi aloittaa vaikka kesätöistä saadulla palkalla. Omalla tilillä rahaa ei kannata makuuttaa, sillä inflaatio nakertaa säästöjä. – Aika on sijoittajan hyvä ystävä, Lapin ammattikorkeakoulussa opiskeleva Eetu Vähäsöyrinki kuvaa. Hän on harjoittanut sijoitustoimintaa nelisen vuotta, ja kokemusta on karttunut laajasti. Vähäsöyrinki on aina ollut kiinnostunut

taloudesta, ja intohimo on tuonut hänet liiketalouden ja taloushallinnon opintojen pariin. Voitot ja tappiot ovat tulleet entiselle olympiatason ammattiurheilijalle tutuksi myös yhdistetyn hiihdon suksien päältä. – Vaikka markkinat ovat aika myllerryksessä, realistista on odottaa viiden prosentin tuottoa. Sijoitusten hajauttaminen rahastoihin ja osakkeisiin sekä maantieteellisesti ja toimialallisesti pienentää riskiä. Hän suosittelee hajauttamista ajallisesti niin, että säännöllisin väliajoin rahaa siirtyy sama summa sijoitussalkkuun. – Ylivoimaisesti suurin oma virheeni ja harmillisen yleinen virhe sijoituksissa on, että lähtee arvon nousun perässä hakemaan kuuta taivaalta. Aloittelijana sijoitin aikanaan Talvivaaraan, kun sen osake oli halpa, enkä tutustunut yritykseen. Jos osake on halpa, kannattaa tutkia, miksi. Jos yrityksen liiketoiminta on pahasti tappiollista, liittyy

osakkeen ostamiseen järkyttävä riski. – Neuvoisin kokematonta aloittamaan tekemällä vaikka kuukausisäästösopimuksen kasvuosuusrahastoon. Näin ei tarvitse maksaa sisäänostopalkkiota. Sijoittaminen on Vähäsöyringistä paitsi tuottoisa, myös opettavainen harrastus. Ensimmäiset itsensä sijoittamat rahat ovat tulleet ennen tradenomiopintoja huippuurheilusta tienatuista voitoista, mutta taloushallinnon kurssit ovat olleet hyödyksi oman salkun hallinnassa. – Lisäähän se mielenkiintoa, kun on omaakin rahaa mukana, hän hymyilee.

Sijoittaminen on Vähäsöyringistä paitsi tuottoisa, myös opettavainen harrastus.

Tiesitkö, että opintotuki muuttuu? OPINTUKI MUUTTUU 1.8.2017 opintolainapainotteisemmaksi siten, että täysiikäinen Suomessa opiskeleva saa opintotukea 900,28 €/kk.

Summa koostuu opintorahasta (250,28 €/kk) ja opintolainasta (valtiontakaus 650 €/kk). Suomessa opiskelevat on tarkoitus siirtää opintotuen asumislisän piiristä yleiseen asumistukeen. Opintoraha laskee 1.8.2014 jälkeen opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla 336,76 eurosta kuukaudessa 250,28 euroon kuukaudessa. Korkeakouluopintoihin tarkoitettua enimmäisaikaa vähennetään 64 kuukaudesta 54 kuukauteen. Opiskelijan omat tulot on tarkoitus sitoa ansiotasoindeksiin. Liikaa maksettujen tukien takaisinperinnän korotus laskee 7,5 prosenttiin. Muutokset saattavat parantaa tai heikentää opiskelijan kokonaisansiota nykyiseen ansiotasoon nähden riippuen esimerkiksi opiskelijan lainanotosta, asumistavasta ja omista tuloista.

TROL valitsi uudet tekijät hallitukseensa Puheenjohtajana aloittaa Veera Koli Oulun Ultra ry:stä ja varapuheenjohtajana Tomi Kolu Metropolian Trombi ry:stä. Hallituksen jäseniksi valittiin Mauri Pekkala Haaga-Helian Talko ry:stä, Mia Rissanen Haaga-Helian Sture ry:stä, Reetta Pienimäki Tampereen TTO ry:stä, Heikki Lindroos Lapin AMK:n Rotta ry:stä, Oskari Viitaniemi Turun Trade ry:stä ja hallituksen varajäseneksi valittiin Timo Pölkki Jyväskylän Konkurssi ry:stä.


Talouden ajankohtaisin kurssi. Printtinä ja diginä 0 €.

TRAL:n opiskelijajäsen! Hyödynnä nyt opiskelijaetusi ja tilaa Kauppalehti maksutta. Saat painetun Kauppalehden joka arkipäivä ja kaikki digitaaliset uutissisällöt 24/7. Tilaa heti tänään, niin hyödyt edustasi eniten: kl.fi/tral


Digijuristi nopeuttaa asiointia TRAL:n uusi sähköinen palvelu, Digijuristi, otetaan käyttöön lähiaikoina. Palvelusta löytyy vastauksia moniin yleisiin työsuhdekysymyksiin. Monimutkaiset lakiasiat hoidetaan edelleen liiton työsuhdelakimiesten kanssa. TEKSTI Henna Tanskanen KUVA iStockphoto

T

RAL:n verkkosivustolle tuleva Digijuristi-palvelu on ainoa laatuaan Suomessa. – Sellaista ei ole tietääkseni muualla tarjolla. Kysymyksiä ja vastauksia on koottu palvelua varten liittoon tulleista kysymyksistä vuosien varrella. Niitä lisätään sitä mukaan, kun saamme palautetta jäseniltä, TRAL:n palvelupäällikkö Tomi Kouva kertoo. Digijuristi vastaa jäseniä askarruttaviin yleisimpiin työsuhdekysymyksiin. Kun jäsen tulee palveluun, hän voi valita etusivulla olevista monista aiheista. Kun jäsen on valinnut itseään askarruttavan kysymyksen, palvelu kysyy vielä muutamia tarkentavia tietoja ennen lopullisen vastauksen antamista. – Palveluun kirjaudutaan ennen loppuvastausta helposti omilla jäsentai Facebook-tunnuksilla. Tarvittaessa palvelussa voi lähettää helposti yhteydenottopyynnön työsuhdeneuvontaamme, Kouva kuvaa. Sähköisessä palvelussa voi myös 32 Tradenomi

täyttää mahdollista työsuhderiitaa koskevat esitiedot. Esitietojen avulla lakimies pystyy helpommin luomaan yleiskatsauksen asiaan ja näin antamaan jäsenelle aiempaa nopeammin arvionsa tapauksesta. – Kun jäsen täyttää esitiedot ja lähettää ne työsuhdeneuvontaamme, niin etukäteen annetut tiedot nopeuttavat asian käsittelyä, Kouva sanoo. Esitietoja voi antaa esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta, perusteettomasta määräaikaisuudesta sekä palkkasaatavista.

Tärkeimmät palvelut verkkoon Liitto haluaa palvella jäseniään hyvin. TRAL:n strategian mukaan vuoteen 2020 mennessä liiton keskeisimmät palvelut löytyvät verkosta. Digijuristi

on ensimmäinen askel tässä työssä. – Tämä on nykyaikainen tapa palvella. Jäsen saa oikeaa tietoa luotettavasta lähteestä, palvelupäällikkö painottaa. Kouva kannustaa tutustumaan palveluun. Vaikka tiedontarvetta ei juuri nyt olisi, niin palvelu lisää jäsenten yleistä tietoutta työsuhdeasioista. Digipalvelussa voi käydä itselleen sopivana aikana, koska palvelu on aina auki. – Palvelu avautuu joulukuun puolivälissä, ja se toimii myös mobiilisti kaikissa päätelaitteissa. Kouva sanoo.

Millaisiin kysymyksiin digijuristi vastaa? – Digijuristi vastaa muun muassa määräaikaisia työsopimuksia ja


TEKSTI: Anu Väätäjä

Valtuustovaalit keväällä 2017 – aika pohtia ehdokkuutta! KEVÄÄLLÄ KÄYDÄÄN valtuustovaalit, joissa sähköisellä vaalilla valitaan valtuuston jäsenet seuraavalle kolmivuotiselle kaudelle. Vaaleissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Valtuusto on liiton ylin päättävä elin, jossa on yhteensä 35 jäsentä. Vaaleilla valitaan valtuustoon 30 jäsentä. Viisi opiskelijajäsentä valtuustoon valitsee Tradenomiopiskelijaliiitto TROL.

Jos sinulla on näkemyksiä järjestötoiminnasta, halu kehittää liiton toimintaa ja omaat mielipiteitä työmarkkina-asioista sekä koulutuksen kehittämisestä, kannattaa miettiä ehdokkaaksi asettumista. Valtuustossa voi vaikuttaa liiton toimintaan kokonaisvaltaisesti.

Kuka voi asettua ehdolle? Jokainen vaalikelpoinen TRAL:n jäsen voi asettua valtuustovaaleissa ehdolle, toimia valitsijayhdistyksen jäsenenä ja äänestää. Kullakin vaalikelpoisella jäsenellä on käytössään vaaleissa yksi ääni. Vaalikelpoisia ovat 28.2.2017 mennessä liittyneet jäsenet ja kaikilla vaalikelpoisilla jäsenillä tulee olla jäsenmaksut maksettuna edellisiltä kalenterivuosilta.

Aikataulu

Digijuristi on tarkoitettu helpottamaan ja sujuvoittamaan asiointia, eikä korvaamaan henkilökohtaista palvelua.” työsuhteen päättämistä koskeviin kysymyksiin sekä palkkasaatava- ja perhevapaa-asioihin, johtava lakimies Esa Schön sanoo. Monimutkaisemmat kysymykset hoituvat samoin kuin tähänkin saakka eli ottamalla yhteyttä liiton työsuhdeneuvontaan puhelimitse tai sähköpostilla. Schön painottaa, että työsuhteen päättämisperusteen arviointiin, työsopimuksen tai työehtosopimuksen tulkintaan liittyvät asiat ovat yleensä sellaisia, jotka on helpompi hoitaa liiton työsuhdejuristin kanssa.

– Jäsenen kannattaa toimia esimerkiksi siten, että katsoo ensin palvelusta, löytyykö kysymykseen vastaus. Jos vastausta ei ole, niin silloin kannattaa olla yhteydessä juristeihimme. – Olennaista on muistaa, että työsuhdelakimiehemme ovat edelleenkin jäsenten käytettävissä samalla tavalla kuin ennenkin. Jäsen päättää itse, miten ottaa yhteyttä. Digijuristi on tarkoitettu helpottamaan ja sujuvoittamaan asiointia, eikä korvaamaan henkilökohtaista palvelua, Schön korostaa.

6.3. Vaalilautakunta laatii vaaliluettelon. 7.3. Vaaliluettelo on nähtävissä liiton toimistolla. 14.3. Vaaliluettelon nähtävilläoloaika päättyy ja ehdokasasettelu alkaa. 21.3. vaaliluettelon moiteaika päättyy. 22.3. vaaliluettelo lainvoimainen. [Vaalijärjestys 4 §] 27.3. klo 16 ehdokasasettelu päättyy. Ehdokasnumerot arvotaan. 28.3. klo 16 ehdokkaiden toimitettava tietonsa lehdessä julkaistaviksi verkkosivujen kautta. 24.4. klo 9 äänestysaika alkaa. 12.5. klo 16 äänestysaika päättyy. Äänten lasku alkaa ja tulos vahvistetaan. 13.5. tulos julkaistaan liiton verkkosivuilla.

Valtuusto Ylintä päätösvaltaa käyttävä elin 30 jäsentä ja 5 opiskelijajäsentä vahvistaa strategiset linjaukset, käsittelee talousarviot sekä toimintasuunnitelmat valitsee liitolle hallituksen valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitaan kolmen vuoden välein sähköisellä jäsenvaalilla valtuustovaalissa noudatetaan suhteellista vaalitapaa opiskelijajäsenet valitsee Tradenomiopiskelijaliitto TROL kausi kolmivuotinen, kokouksia pääsääntöisesti kaksi vuodessa à LISÄTI EDOT: TRAL.FI/VALTUUSTOVAALIT

Tradenomi 33


Anarkiaa bisneksessä Business for Punks – Riko sääntöjä ja menesty, Viisas elämä 2016

34 Tradenomi

HITTOON STRATEGIAT ja liiketoimintasuunnitel-

mat, ole itsekäs paskiainen. Tee asioita perstuntumaasi ja ideaasi luottaen. Siinä on tiivistettynä James Wattin BrewDog-panimoimperiumin peruskivi. Wattin mukaan järkevyys on kunnianhimottomille nössöille: älä etsi markkinarakoja, vaan luo uusi markkina. BrewDogin menestysreseptiä voi särpiä asia kerrallaan. Ihan silkkaa anarkiaa bisnes ei voi olla, joten kirjasta löytyy yritystoiminnan kovaa ydintä rahoituksesta alkaen. Wattin sana on asiaankuuluvasti elävää: bisnespunkkarin sanastossa hän muistuttaa, että velallisia pitää

hiostaa kuten halpa puku päällä, ja kate ei ole suinkaan vain Beckinsale. Wattin opeilla varmasti pärjää – mutta vain, jos on poikkeusyksilö ja tietää, mitä tahtoo, kuten Watt itse tai hänelle henkistä sukua ollut Steve Jobs. Watt muistuttaakin että ”punk on pohjimmiltaan sitä, että opettelee tarvittavat taidot, jotta voi toimia toimia omien ehtojensa mukaan.” Watt ei tarjoa oikotietä onneen, päinvastoin. Hän alleviivaa, että menestys vaatii aina valtavasti töitä – oli bisneksessä punkkia tai ei.

TEKSTI Sami Turunen KUVA Jani Söderlund

à James Watt:


Yleisjohto Mika Varjonen Toiminnanjohtaja puh. 040 001 69 00 mika.varjonen@tral.fi Suvi Kautto Johdon assistentti puh. 020 155 8805 suvi.kautto@tral.fi

Edunvalvontayksikkö Ville-Veikko Rantamaula Yksikönjohtaja puh. 020 155 8804 ville-veikko.rantamaula@tral.fi Elin Blomqvist Asiamies perhevapaalla Elena Gorschkow-Salonranta Asiamies puh. 050 571 5655 elena.gorschkow-salonranta@tral.fi Anna Hautala-Sirviö Asiamies puh. 050 466 7917 anna.hautala-sirvio@tral.fi Maija Lindeman Asiamies puh. 050 308 9419 maija.lindeman@tral.fi Aleksi Rankka Opiskelija- ja nuorisoasiamies puh. 045 651 3026 aleksi.rankka@tral.fi

Lakiyksikkö Esa Schön Johtava lakimies puh. 020 155 8808 esa.schon@tral.fi Viivi Osala Työsuhdelakimies puh. 020 155 8811 viivi.osala@tral.fi Katariina Tirri Työsuhdelakimies puh. 020 155 8810 katariina.tirri@tral.fi

Tomàs O´Shaughnessy Työsuhdeneuvoja puh. 020 155 8815 tomas.oshaughnessy@tral.fi Niina Riipinen Työsuhdelakimies perhevapaalla

Palveluyksikkö Tomi Kouva Palvelupäällikkö puh. 020 155 8813 tomi.kouva@tral.fi Katri Hyvärinen Ura-asiantuntija Perhevapaalla Katriina Matinhelmi Tiiminvetäjä puh. 020 155 8807 katriina.matinhelmi@tral.fi Päivi Pekkala Markkinoinnin suunnittelija puh. 045 888 6577 paivi.pekkala@tral.fi Päivi Tenhunen Toimistoassistentti puh. 020 155 8812 paivi.tenhunen@tral.fi

Viestintä- ja yhteiskuntayksikkö Anu Väätäjä Viestintäpäällikkö, päätoimittaja puh. 020 155 8802 anu.vaataja@tral.fi Mari Lohisalo Viestinnän suunnittelija puh. 040 767 9925 mari.lohisalo@tral.fi Mikko Vieltojärvi Asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka puh. 044 534 5294 mikko.vieltojarvi@tral.fi

Tradenomiliitto TRAL RY www.tral.fi Löydät meidät myös Facebookista, Twitteristä, Instagramista ja LinkedInistä. TRAL:n toimisto Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki puh. 020 155 8800 (vaihde) Avoinna ma–to klo 9–16, pe 10–16 Jäsenpalvelut ja -edut: toimisto@tral.fi Jäsenmaksut, liittymiset, jäsentietojen muutokset, alennushakemukset: jasenasiat@tral.fi Palkkaneuvonta: palkkaneuvonta@tral.fi Työsuhde- ja työttömyysturvaneuvonta: lakiasiat@tral.fi Työttömyyskassa IAET-kassa: Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinpalvelu: (09) 4763 7600, ma–to klo 10–15, pe 10–13 Asiakaspalvelupiste: Ratavartijankatu 2 B, palvelee ma–ke klo 10–15 ja pe klo 10–13, ti ja to suljettu. Faksi (09) 4763 7690

Tradenomi

35


Suosittu

JOULULAHJA

nen i ö k Säh mitus toi n tien! a sam

Helppoa ja nopeaa

Satoja vaihtoehtoja

Ilmainen joulutervehdys

www.gogift.fi • 020 752 8020 • myynti@gogift.fi

Tradenomi 4/2016  
Tradenomi 4/2016  
Advertisement