• Suomen Kultareservi Oy toimii sekä verkossa että kiertävissä pisteissä ympäri Suomen.
• Yritys ostaa kultaa kaikissa muodoissa ja pitoisuuksissa.
• Suomen Kultareservi on arvosteltu Suomen parhaaksi kullanmyyntipalveluksi Googlen palveluissa vuosina 2019–2024.
• Yrityksen palveluita on käyttänyt jo yli 20 000 asiakasta.
Jääkiekkoilijasta alan suunnannäyttäjäksi
Suomen Kultareservin toimitusjohtaja Sebastian Rasimus on oppinut jääkiekkoilijaurastaan tärkeitä asioita yrittäjyyteen: kilpailuhenkisyyttä, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja. Hän tietää, että joukkueessa ei kukaan menesty yksin.
Suomen Kultareservin myyntipiste sijaitsee Helsingin ydinkeskustassa Fredrikinkadulla. Lisäksi yritys kiertää yli 40 kaupungissa ympäri Suomen, tarjoten kullan arviointi- ja myyntipalveluja hotellien kokoustiloissa. -Kaikista parasta on tavata asiakkaat henkilökohtaisesti. Joskus olemme sanoneet asiakkaalle suoraan, että ehkä ei kannata myydä tiettyä korua, koska sillä näyttää olevan niin iso tunnearvo hänelle.
Viereinen sivu. Kullan hinta on noussut yli 700 prosenttia 2000-luvun alusta lähtien.
-Satojen eurojen arvoiset kultakorut voivat nykyään olla tuhansien eurojen arvoisia, Sebastian Rasimus kertoo.
LAPISSA varttunut Sebastian Rasimus, 35, pelasi nuorena miehenä jääkiekkoa Ruotsissa ja haaveili kansainvälisestä ammattilaisurasta, kunnes siirtyi liike-elämän puolelle. Suomen Kultareservi Oy:n hän perusti 2019.
Sinulla on taustaa muun muassa jääkiekosta ja saunalautan pyörittämisestä. Miten ne ovat vaikuttaneet uraasi?
-Jääkiekko on opettanut minulle tärkeitä arvoja, kuten yhteistyön merkityksen ja vastuun jakamisen samalla kun tekee parhaansa omassa roolissaan. Urheilussa ja liiketoiminnan johtamisessa on paljon samaa: on kyettävä sopeutumaan nopeasti, jatkettava eteenpäin tappioista huolimatta ja oltava valmis kantamaan vastuunsa joka päivä.
-Saunalauttaprojekti taas opetti minulle riskien hallintaa ja uuden liiketoimintamallin rakentamista täysin uuteen ympäristöön. Yrittäjyys on jatkuvaa haasteiden ratkaisua, ja siksi hyvä työilmapiiri on äärimmäisen tärkeä – se auttaa selviämään vaikeuksista ja varmistaa, että tiimi toimii tehokkaasti yhdessä.
Mitä jääkiekko opetti joukkuepelaamisesta ja johtajuudesta?
-Jääkiekko opetti minulle kilpailuhenkisyyttä, empatiaa ja vuorovaikutustaitoja. Joukkueessa ei menesty yksin – yhteishenki ja toisten tukeminen tekevät ryhmästä vahvemman kuin pelkkä yksilöiden summa on. Tämä ajattelutapa on siirtynyt myös liiketoimintaan.
Mikä sai lähtemään mukaan juuri kultabisnekseen?
-Minua kiinnosti ala, joka oli käytännössä vasta muotoutumassa Suomessa. Se tarjosi mahdollisuuden rakentaa jotain uutta ja ainutlaatuista ilman valmiita malleja tai esikuvia. Halusin myös työskennellä alalla, jossa on pitkäjänteisyyttä, kasvumahdollisuuksia ja kestävä perusta.
Uskon avoimeen viestintään
Ala on saanut myös negatiivista julkisuutta –mistä se johtuu?
-Halusin perustaa yhtiön, koska alalla oli liikaa harhaanjohtavaa viestintää ja liian vähän vastuullisia toimijoita. Halusin näyttää, että asiat voi tehdä avoimesti ja rehellisesti – ja samalla menestyä.
Mikä on vastuullisuuden merkitys yrityksenne toiminnassa?
-Vastuullisuus on yksi Suomen Kultareservin kulmakivistä. Se ei rajoitu vain yksittäisiin projekteihin, vaan näkyy jokapäiväisessä toiminnassamme, kuten hinnoittelussa, asiakaspalvelussa ja siinä, että toimimme aina avoimesti ja eettisesti, kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Pitkällä aikavälillä vastuullisuus ei ole vain oikein, vaan se rakentaa myös pysyvää luottamusta.
-Ympäristövastuu näkyy paitsi sulatusprosessin valinnoissa myös siinä, että tuemme Luonnonperintösäätiötä vanhojen metsien suojelussa.
Kuinka organisaationne on rakentunut?
-Yritystä perustaessani keskityin vahvojen yhteistyösuhteiden luomiseen, asiantuntevan asiakaspalvelun kehittämiseen ja kokeneiden ammattilaisten kokoamiseen. Näiden asioiden varaan rakentui toimiva organisaatio, joka kehittyy jatkuvasti.
Meillä ei ole perinteistä hierarkiaa, vaan selkeät roolit ja vastuualueet. Uskon avoimeen viestintään ja tiimityöhön – haluan olla aidosti mukana arjen tekemisessä ja kehittää toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa.
Yrityksen keskeiset arvot?
-Avoimuus, asiakaslähtöisyys ja kestävä kehitys. Uskomme, että liiketoiminta voi olla samanaikaisesti sekä kannattavaa että vastuullista. Yritys on kasvanut nopeasti: liikevaihdon ennuste kuluvalle vuodelle odotetaan nousevan yli 10 miljoonaan euroon, ja asiakkaita on jo yli 20 000 ympäri Suomen.
Tärkeimmät opit henkilöstön johtamisessa -Hyvä johtaja on läsnä ja kuuntelee. Kun työntekijät tuntevat tulleensa kuulluiksi ja arvostetuiksi, he tekevät työnsä paremmin. Johtaminen ei ole vain ohjeiden antamista, vaan myös valmiutta muuttua ja kehittyä tilanteen mukaan. Luottamus rakennetaan avoimuudella ja rehellisellä vuorovaikutuksella.
Varmistan aina, että perheelle jää tarpeeksi aikaa
Millainen johtaja olet työyhteisössä?
-En näe itseäni perinteisessä hierarkisessa roolissa, vaan osana tiimiä. Olen mukana arjessa tukemassa ja mahdollistamassa muiden onnistumista. Minulle on tärkeää luoda ympäristö, jossa työntekijät voivat kasvaa ja tuntea ylpeyttä siitä, mitä saamme yhdessä aikaan.
Miten olet kehittänyt omaa johtamistasi?
-Olen kehittynyt ennen kaikkea kuuntelemalla niin tiimiäni kuin oppimalla erilaisista yrittäjyyden tuomista tilanteista. Seuraan myös kokeneempia johtajia, luen ja ennen kaikkea opin omista virheistäni. Uskon jatkuvaan kehitykseen, enkä ajattele olevani koskaan täysin valmis johtajana.
Johtamisen suurimmat haasteet?
-Suurin haaste on tasapainon löytäminen luottamuksen ja ohjaamisen välillä. Liiallinen kontrolli tukahduttaa luovuuden ja vastuunoton, mutta liian vähäinen tuki voi johtaa kaaokseen. On tärkeää tunnistaa, milloin tiimi tarvitsee suuntaa ja milloin heitä kannustetaan ottamaan enemmän vastuuta itse.
Olet naimisissa ja sinulla on kaksi lasta. Miten vedät rajat perhe-elämän ja työn välille?
-Sekä perhe-elämä että yrittäjyys ovat valtavia osia elämässäni, eikä niiden välille voi vetää selkeää rajaa. Pyrin kuitenkin aina varmistamaan, että perheelle on tarpeeksi aikaa. Jos perheessä ei voi hyvin, on vaikea onnistua johtajana tai yrittäjänä. Tasapaino on jatkuva työ, jota pyrin kehittämään päivittäin. ❖ suomenkultareservi.fi
„
Käytössämme on alan parhaat työkalut vastuullisuuden toteuttamiseen, ja ne tekevätkin meistä koko alan vastuullisimman yhtiön.
Sverker Skogberg vastuullisuudesta:
”Yritysvastuu on tänä päivänä kilpailuetu.”
Suomen rahapelilainsäädännön muutos avaa ovet myös ulkomaiselle kilpailulle. Tämä merkitsee kilpailun voimakastakin kiristymistä, mutta ahvenanmaalaisen peliyhtiö PAFin johtaja Sverker Skogbergin johdolla muutosta on rakennettu jo vuosia.
- Talon sisällä muutos tulee vaikuttamaan ennen kaikkea markkinointiin, myyntiin ja asiakaspalveluun, mutta tarkkaan emme voi vielä ennustaa, mihin kaikkeen se tulee lopulta vaikuttamaan, toteaa yhteiskuntasuhteista vastaava Skogberg.
Parhaillaan lakimuutos on tulossa eduskunnan käsittelyyn. Uuden lain olisi tarkoitus tulla voimaan vuodenvaihteessa, ja markkinat avataan viimeistään tammikuussa 2027. - Lakia tullaan toki vielä tarkastelemaan eri suunnilta, mutta sisäministeriön mukaan tulemme pysymään aikataulussa, toteaa Skogberg.
Muutoksen ytimenä on siirtymä monopolipohjaisesta lisenssipohjaiseen toimintaan, joten uusi tilanne avaa ovet myös ulkomaalaisille pelialan yrityksille.
PAFissa ja Veikkaus Oy:ssa muutos tuntuu ennen kaikkea kilpailun kiristymisenä.
Muutos tulee vapauttamaan myös markkinointiin liittyviä toimintoja, mm. urheilusponsorointia ja mainontaa. - Aiemman sopimuksemme mukaisesti emme esimerkiksi ole voineet mainostaa omia pelejämme Manner-Suomessa.
VASTUULLISTA PELAAMISTA
- Koko alaa kohtaan kohdistuu monenlaisia epäilyksiä, osin aiheellisestikin, mutta omalla toiminnallamme pyrimme minimoimaan kaikenlaiset pelaamisesta aiheutuvat haitat niin pitkälle kuin se keskusjohdetusti on mahdollista. Tekniikka antaa siihen nykyään monia mahdollisuuksia.
- Tappiorajat on konkreettisin toimi, jonka voimme pelaajakohtaisesti asettaa, Skogberg jatkaa. - Asettamamme rajat koskevat kuitenkin vain oman yrityksemme pelejä, jolloin netin kautta pelatessa tappiorajan kiertäminen on vaivatonta: yhteisen valvontamenetelmän puuttuessa ongelmapelaajalle ei ole temppu eikä mikään vaihtaa peliyhtiötä rajan täyttyessä.
„
Yhteisen valvontamenetelmän luomiseen olisi jo olemassa tekninen ratkaisu, jonka toteuttaminen ei ole edes monimutkaista.
Tämänhetkisessä lainsäädännössä Veikkauksen ja PAFin toiminta-alueet on jaettu juridisesti ja maantieteellisesti. Veikkauksen hoitaessa Manner-Suomen pelimarkkinat PAF on toiminut Ahvenanmaalla ja laivaliikenteessä. - Internet-pelaaminen oli eräs lähtölaukaus lainsäädännön muuttamiselle, sillä netin kautta pelatessa maantieteelliset alueet menettävät merkityksensä. Pelaaja voi olla missä päin maata tahansa, toteaa Skogberg.
Skogberg on enimmäkseen tyytyväinen eduskunnan uuteen lakiehdotukseen. - Joiltain osin se on nähdäkseni hyvin liberaali. PAFissa on aina painotettu pelaamisen vastuullisuutta, mikä on parhaimmillaan kilpailuetu tämän päivän yritykselle. Käytössämme on alan parhaat työkalut vastuullisuuden toteuttamiseen, ja ne tekevätkin meistä koko alan vastuullisimman yhtiön. Vaikka lakiehdotusta tultaisiin vielä eduskunnan käsittelyssä tiukentamaan, tämänhetkiset käytäntömme vastaisivat jo sellaisenaan myös tiukempia ehtoja.
Skogberg antaa myös kiitokset lainsäätäjän ja viranomaisten yhteistyöhalukkuudelle. - Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, sillä virkamiehemme ovat olleet avoimia sekä meidän että muiden osapuolien ajatuksille.
- Oma, säännöllisesti alentamamme tappioraja peleissämme on tällä hetkellä 16000 euroa vuodessa yli 24-vuotiaille, mutta tavoitteenamme on alentaa rajaa vielä 8000 euroon – kun pelaamiseen käytetty vuotuinen rahamäärä ylittää tämän, kyse ei enää ole viihteestä eikä harrastuksesta. Toivomme, että 8000 euroa olisi tulevaisuudessa koko alan standardi. Olemme päätyneet juuri tähän summaan, sillä osapuilleen sen verran ihminen käyttää kalliimpiin harrastuksiinsa, esim. omaan hevoseen, veneilyyn tai golfiin. - Yhteisen valvontamenetelmän luomiseen olisi jo olemassa tekninen ratkaisu, jonka toteuttaminen ei ole edes monimutkaista. Ehdotimme sitä lainlaatijoille, mutta sitä saanemme vielä jonkin aikaa odottaa.
Urapolustaan Skogberg toteaa, että PAF oli hänelle luonteva etappi. Jos kotipaikka löytyy Ahvenanmaan Getalta, siirtyminen kotimaakunnan yritykseen tuntui sujuvalta ja melkeinpä itsestäänselvältä valinnalta. Pohjakoulutuksensa Skogberg haki Åbo Akademissa valtio-oppi pääaineenaan. - Turun aika oli hyvin tärkeää: opin siellä esimerkiksi suomen kielen. Työskentelin opiskeluaikana Finnairin palveluksessa Turun lentokentällä, joten ensimmäinen vakituinen työpaikka valmistumiseni jälkeen olikin luontevasti yhteiskuntasuhteiden hoidossa Finnairilla. Kun PAF sitten kertoi etsivänsä sopivaa henkilöä myöskin yhteiskuntasuhteisiin, en epäröinyt vaihtoa.
Johtamistyössään Skogberg uskoo vastuun jakamiseen ja avoimuuteen. - Kollegani PAFissa ovat pitkälle erikoistuneita, modernisti ajattelevia ihmisiä, joita ei johdeta entisaikojen komentopolitiikalla. Kun ihminen saa itse vaikuttaa työnsä sisältöön ja ymmärtää, miten oma panos vaikuttaa koko tiimin ja yrityksen hyvinvointiin, tuloksia syntyy.
- Muutosprosessi on meillä kestänyt jo jonkin aikaa, ja olemme etenemässä hyvässä myötätuulessa, toteaa Skogberg. - Olen tyytyväinen siitä, että saan itse nähdä ja vaikuttaa tähän pelialan suureen muutokseen. ❖
Vaativa työ edellyttää myös palautumista. Skogbergille palautuminen työn rasituksista onnistuu parhaiten saunan, veneilyn ja jalkapallon parissa.
Ison kansainvä lisen yhti ö n Suomen maajohtaja kuvaa itse ää n h ä m ä h äkiksi. H ä nen teht äv ä n ää n on sitoa yhteen ihmiset, heidän osaamisensa ja muut voimavarat. Yhdessäsaadaan aikaan tuloksia ja uudistutaan. Osuvaa ja tuoretta kielikuvaa yhteen liittäjästä käyttää lääke- ja terveysteknologiayhti ö Johnson & Johnsonin Suomen hallituksen puheenjohtaja ja maajohtaja Nina Ekholm-Wenberg.
MONEN RUUHKAVUOSIA elävän takaraivossa kolkuttelee ajatus siitä, että aina on väärässä paikassa. Ekholm-Wenberg on kunnianhimoinen johtaja, jolla on kaksi pientä lasta. Hän on kääntänyt ajatuksen väärässä paikassa olemisesta päälaelleen.
– Ajattelen, että olen aina oikeassa paikassa. Elän siinä hetkessä, jossa olen. Kun olen lasten kanssa, olen heidä n kanssaan t äysillä . Tö iss ä keskityn töihin.
Ekholm-Wenberg uskoo, ett ä läsn ä olon ja tasapainon äärelle voi löytää oppimalla. Häntä itseään ovat opettaneet muun muassa jooga ja avantouinti.
– Minulla on myös sukellusopettajan pätevyys. Sekin on laji, jossa pitää muistaa hengittää ja elää hetkessä
Oman tärkeän lisänsä pitkän linjan johtajan el ä m ää n tuo musiikki. Ekholm-Wenberg k äy viikoittain laulutunneilla kehittymässä niin klassisessa kuin pop-jazzlaulussa. Eikä kyseessä ole pelkkä harrastus, sillä hän myös esiintyy.
– Pidän musiikista paljon. Se on rakas harrastus. Ostan ulkomailta aina kyseisen maan perinteeseen liittyvä n instrumentin itselleni muistoksi. Sitä kautta ymmärrän myös paremmin kyseistä kulttuuria.
Ekholm-Wenbergillä on selvät sävelet myös sen suhteen, että lääkeyhtiön väen lisäksi omasta kehittymisestä tulee pitää huolta. Myös siinä tulee olla armollinen.
– Jos kokee painetta vaikkapa joka kolmas vuosi laittaa uransa uusiksi, niin kannattaa kysyä miksi. Kuka tuon tavoitteen on asettanut, ja miksi se on itselle tärkeää? kysyy eri puolilla maailmaa asuvia ihmisiä mentoroiva Ekholm-Wenberg.
Ekholm-Wenbergin omaan uraan on kuulunut useita toimitusjohtajuuksia. Ensimmäisen kerran hänet valittiin toimitusjohtajaksi jo ekonomiopintojen aikaan. L ää keteollisuuden pariin ohjasi sattuman myötä herännyt innostus.
– Minusta piti tulla diplomaatti. Ollessani harjoittelijana Suomen suurlähetystössä Thaimaassa päädyin seuraamaan EU-johtoista hiv-projektia. Siin ä innosti innovatiivisuuden lis äksi se, ett ä työllä on selkeä tarkoitus.
Suomeen palattuaan Ekholm-Wenberg työskenteli lääkealalla myynnin ja markkinoinnin parissa. Myö hemmin h ä n siirtyi viideksi vuodeksi Tukholmaan lää keyhti ön Pohjoismaiden alueelliseksi tuotelinjajohtajaksi. Nykyisess ä tehtävässään Suomessa hän aloitti kolme ja puoli vuotta sitten. Lisäksi hän toimii Lääketeollisuus ry:n hallituksen puheenjohtajana.
Johtajana häntä ovat ohjanneet yhteen nivomisen ajatuksen lisäksi tahto johtaa valmentaen ja luottamusta rakentaen. Ekholm-Wenberg kokee teht ävä kseen myö s oikeanlaisen ymp ä ristö n luomisen.
– Ihmisiä valmentamalla eteneminen voi ehkä joskus olla hitaampaa, mutta se tuo parhaimman tuloksen.
Lääkealan kehitys on huimaa. Sen lisäksi ala on hyvin tarkasti säänneltyä. Se näkyy myös johtajan työssä.
– Johtajan tulee olla todella innovatiivinen, jotta hän kykenee navigoimaan monimutkaisessa säätelykentässä
Ekholm-Wenberg mainitsee useasti sanan luottamus. L ää keyhti ö n on ansaittava niin viranomaisten kuin terveysalan ammattilaisten ja potilaiden luottamus. Johtajan on ansaittava myös työntekijöiden luottamus.
Ura on ollut t ä ynn ä innostavaa uuden oppimista. Vastavalmistunut ekonomi EkholmWenberg ajatteli, ett ä johtajalla tulee olla syvällinen ymmärrys kaikesta. Nyt hän myöntää, ettei se ole mahdollista.
– ”Let go” -ajattelun oppiminen on ollut tärkeää. Osaan delegoida ja luotan toisiin ihmisiin sekä heidän asiantuntijuuteensa. En voi olla joka asian paras tuntija.
Ekholm-Wenberg kokee oppivansa jatkuvasti paitsi organisaation muilta jäseniltä myös lapsiltaan ja vanhemmilta sukupolvilta.
– Iän myötä oppii keräämään relevantin informaation siitä, mitä on meneillään ja mistä minun tulee tietää. Kokemus kasvattaa ymmärtämään, että on fokusoitava.❖
CP-493787
Tapahtumat ja yhteisö liiketoimintasi kasvun
moottorina
Kasvu ei synny tyhjiössä. Se syntyy ihmisistä, kohtaamisista ja yhteisöistä, jotka ruokkivat uusia ideoita ja vievät liiketoimintaa eteenpäin.
Epicenter Helsinki on yli 100 yrityksen ja 1000 henkiln yhteisö, joka tuo yhteen startupit, kasvuyritykset ja suuryritykset luomaan uutta ja kehittämään liiketoimintaansa.
KASVUN YTIMESSÄ: YHTEISÖ
Epicenterin sydän on sen yhteisö. Täällä jokainen keskustelu voi muuttua yhteistyöksi ja jokainen kahvikupin ääressä jaettu idea voi käynnistää uuden projektin. Meillä voit valita työpisteesi joustavasti, oli mielessäsi sitten oma kiinteä työpöytä tai yksityinen toimisto tiimillesi. Tärkeintä on, että pääset osaksi innovatiivista yhteisöä, jossa ideat jalostuvat nopeammin, yhteistyö johtaa konkreettisiin tuloksiin ja verkostot auttavat viemään yrityksesi seuraavalle tasolle. Tuottamamme Future Work Space -tutkimuksen mukaan 81 % vastaajista ei ottaisi työtä vastaan jos toimistotila ei vastaa heidän odotuksia, kun taas 69 % koki tärkeäksi että toimisto sijaitsee kaupungin keskustassa. Epicenter on paikka, jossa liiketoiminta saa kasvualustan, joka on täynnä energiaa, inspiraatiota ja mahdollisuuksia Helsingin sydämessä.
Yksi Epicenterin suurimmista voimavaroista on sen tapahtumakulttuuri. Meillä ei järjestetä tapahtumia vain kalenterin täytteeksi – ne ovat strateginen työkalu liiketoiminnan kasvattamiseen. Vuosittain järjestämme satoja tapahtumia, jotka tuovat yhteen osaajat, päättäjät ja visionäärit eri toimialoilta.
Olipa kyseessä lanseeraustilaisuus, asiantuntijapaneeli, webinaari tai iltajuhla – jokainen tapahtuma on mahdollisuus tehdä vaikutus, kohdata potentiaalisia asiakkaita ja sijoittajia sekä oppia jotain, mikä vie sinua ja yritystäsi eteenpäin.
Yrityksen kasvu ei ole vain tuotteista ja palveluista kiinni, vaan oikeiden ihmisten tapaamisesta, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan. Juuri tätä Epicenter Pohjoismaiden ensimmäinen innovaatiokeskus tarjoaa – paikan, jossa innovaatioista tulee totta, ja jossa yhteisön voima nostaa yrityksesi uudelle tasolle. Liity mukaan ja koe itse, miten tapahtumat ja yhteisö voivat vauhdittaa liiketoimintasi kasvua!
Mikonkatu 9 epicenterhelsinki.fi hello@epicenterhelsinki.com
KUN ASTUT Ravintola Nokkaan Helsingin Katajanokalla, tuoksu kertoo sinulle heti, että täällä on kyse jostain aidosta. Pöytiin ei kanneta trendejä – tänne tuodaan metsä, meri ja niitty. Täällä keittiötä johtaa Ari Ruoho, mies, joka ei seuraa ruokamaailman aaltoja, vaan tekee niitä itse – savustetuilla hauenmädeillä, rakkoleväpölyllä ja vuosikymmenten syvällä ymmärryksellä suomalaisesta luonnosta.
JUURET SAVUSSA JA PERUNOISSA
Ari Ruoho kasvoi suomalaisen kotiruoan keskellä. ”Äiti teki aina hyvää ruokaa, ja jossain vaiheessa sitä alkoi itsekin opetella. Yläasteella kokkaaminen alkoi vetää puoleensa.” Kokkikoulussa luovuustehtävät tuntuivat naurettavan helpoilta. ”Huomasin, että mulla on makuaisti kohdillaan – ja että tätä jaksaa tehdä vain, jos siihen suhtautuu intohimolla. Tämä on fyysistä duunia, joka vaatii luovuutta.”
Arin nimi nousi esiin vuonna 2003, kun hän voitti Vuoden Kokki -tittelin. Se oli hetki, joka valoi itseluottamusta ja antoi luvan unelmoida suuresti. ”Se voitto opetti mulle, että pystyn mihin tahansa. Olen siitä asti tiennyt, että tämä on se mun juttu.”
NOKAN SYDÄN:
SUOMALAINEN LUONTO
Nokka on enemmän kuin ravintola – se on Arin ajatus siitä, mitä suomalainen ruokakulttuuri voi parhaimmillaan olla. ”Me tehdään täällä suomalaisesta luonnosta lautasellinen taidetta. Se on riistaa, kalaa, kasviksia, mutta aina eettisesti ja vastuullisesti.”
Arin intohimo vastuullisuuteen ei rajoitu keittiön oven sisäpuolelle. Hän tekee yhteistyötä kotimaisten pientuottajien kanssa, käyttää hävikkiä ennakkoluulottomasti ja huolehtii tiiminsä monimuotoisuudesta. ”Meillä on eri-ikäisiä, eri taustaisia, eri sukupuolisia ihmisiä töissä – ja se näkyy fiiliksessä ja ruoan tekemisen hengessä.”
Yksi annos tiivistää kaiken. Se on amuse bouche, pieni suupala, johon Ari on yhdistänyt puikulaperunapyrettä, savustettua hävikkikalaa, kylmäsavustettua hauenmätiä ja rakkoleväpölyä. Keraaminen pieni astia on tehty yhteistyössä
suomalaisen taiteilijan kanssa. ”Se on pieni, mutta siinä on kaikki: hävikki, suomalaisuus, käsityö ja maku, joka pysäyttää.”
YLLÄTYKSIÄ JA IHMISIÄ
Nokan pöytien ääressä on koettu kosintoja ja kyyneliä. Ari kertoo, että yksi asiakas sanoi kerran: ”Haluisin olla sinä.” Ehkä siksi, että Arin intohimo on tarttuvaa – ja ehkä siksi, että hänen ruokansa ei ole vain ruokaa. Se on kokemus, joka jää mieleen.
”Mä haluan, että ihmiset yllättyy. Että ne miettii, miten tällaisista raaka-aineista voi syntyä tällaista ruokaa. Että ne maistaa kuhan poskea ja tajuaa, että tämä on taidetta, vaikka se kasvoi tuossa meidän rannan liepeillä.”
RAUHANPÖYTÄ
Ari ei kaihda suuria ajatuksia eikä vahvoja näkemyksiä. Kun häneltä kysytään, ketä hän kutsuisi unelmiensa illalliselle, vastaus on selvä: Donald Trump, Vladimir Putin ja Volodymyr Zelenskyi – mutta ei ilman isäntää.
”Haluan, että Alexander Stubb on mukana. Hän ei pelkästään saa tulla – hänen pitää tulla. Hän olisi täydellinen isäntä, joka saa tämän illan toimimaan.” Terveiset on lähetetty, Alexander. Pöytä on katettu. ❖
Ravintola nokka
Ravintola Nokka on suomalaisen lähiruoan pyhättö Helsingin Katajanokalla. Keittiömestari Ari Ruohon johtama ravintola on tunnettu siitä, että se ei tee kompromisseja – ei maun, ei vastuullisuuden, eikä aitouden suhteen. Nokassa nautitaan suomalaista riistaa, kaloja ja kasviksia, jotka saapuvat pöytään suoraan metsästä, järvestä ja pellolta – usein myös Arin itse pyytäminä. Jokainen annos kertoo tarinaa suomalaisesta luonnosta ja keittiöstä, jossa jokaisella yksityiskohdalla on merkityksensä. Nokassa voit valita klassisen Nokka Menun tai laajempaan elämykseen johdattavan Taste of Nokka -menun, johon kuuluu kahdeksan ruokalajia ja unohtumaton suomalainen makumatka.
Osoite: Kanavaranta 7 F, 00160 Helsinki nokkahelsinki.fi
FREJAN keittiöpäällikkö Konsta Elomaa on mies, jonka ruoka puhuu puolestaan –rehellisesti, kausien rytmissä ja suomalaisia raaka-aineita kunnioittaen. Hänen intohimonsa ruokaan syttyi jo yläasteella, kun valinta sähkölinjan ja ravintolakoulun välillä päättyi Espoon Omniaan. ”Pidin kotitaloudesta ja serkku oli kokki – päätin kokeilla, ja sillä tiellä ollaan.”
Lapsuuden ruokamuistot liittyvät mökkiin, mustikkapiirakkaan ja uusiin perunoihin. Ammattikeittiöissä Konstan suuntaa muovasi erityisesti keittiömestari Pauli Novitsky, jonka opetuksista kumpuaa myös Konstan oma ruokafilosofia: konstailematonta ja kotimaista.
Freja on paikka, jossa kiire unohtuu. Aamuisin runsas buffet, päivällä ravitseva lounas ja illalla tunnelmallinen illallinen tarjoavat rauhaa ja hyvää ruokaa, sesongin mukaan. “Me ollaan keidas kauppakeskuksen laidalla – meillä saa olla rauhassa.”
Konstan lempiannos nykyiseltä listalta on arancini kotimaisista herkkutateista, ja jälkiruoista yllättää yuzu, basilika ja veriappelsiini. “Siinä on herkkyyttä ja ilotulitusta samassa.”
Keittiössä Konsta johtaa esimerkillä. “Me ei vaadita mitään, mitä ei olla valmiita tekemään itse. Ja tärkeintä, mitä voin opettaa nuoremmille: pitäkää työ ja vapaa tasapainossa.”
UNELMIEN ILLALLINEN? ITALIASSA
Vapaalla Konsta haaveilee Italiasta – pastasta, viinistä ja ajasta rakkaan kanssa. “Unelmien illallisen tarjoaisin vaimolleni jollain viinitilalla. Hyvää ruokaa, viiniä – ja ei aikatauluja.” ❖
Ravintola Freja – pohjoisen makuja Espoon sydämessä
Ravintola Freja on Matinkylässä, aivan metroaseman vieressä sijaitseva kulinaristinen helmi, jossa sesongin parhaat raaka-aineet ja pohjoisen keittiön perinteet kohtaavat modernin otteen.
Osoite: Suomenlahdentie 7, 02230 Espoo ravintolafreja.fi
KRISTJAN PEÄSKEN matka ravintolamaailmaan ei alkanut valkoisista pöytäliinoista tai fiineistä keittiöistä – vaan maaseudun keittiönpöydästä, jossa syötiin hyvin vain juhlapäivinä. ”Kun perhe kokoontui yhteen, ruoka oli runsasta ja tunnelma lämmin. Se tunne jäi minuun – se, että ruokailu on ennen kaikkea yhteys ihmisten välillä.”
UNELMANA OLLA JOULUPUKKI
Kolmivuotiaana Kristjan halusi ryhtyä joulupukiksi – ilahduttaminen on siis ollut mukana alusta asti. Ravintola-ala tuli kuvioihin opiskelujen ja harjoittelujen kautta, ja jo ensimmäinen työpaikka viiden tähden hotellin uima-allasbaarissa opetti elintärkeän asian: aidolla palvelulla voi muuttaa koko kokemuksen. ”Siellä minulla oli nuori esimies, joka teki altaasta hotellin arvostetuimman osaston. Siinä näkyi intohimo ja sydän – ja siitä syttyi liekki, joka palaa edelleen.”
Kristjanin intohimo viineihin kasvoi toden teolla Pädasten kartanossa Muhun saarella. Siellä hän halusi vain ymmärtää vieraita paremmin, mutta uteliaisuus vei pidemmälle. Lopulta hän kilpaili sekä Virossa että kansainvälisesti – ja voitti jopa Suomen avoimen sommelier-mestaruuden 15 vuotta sitten.
Nykyään Kristjan pyörittää neljää ravintolaa Tallinnassa – jokaisessa on oma identiteettinsä, mutta yksi filosofia yhdistää: viini ei ole vain juoma, vaan osa kokemusta. ”Hyvä viinilista ei ole laaja, vaan fiksu. Se kertoo tarinoita. Se tukee ruokaa, avaa ovia ja luo hetkiä.”
Hän puhuu suurella intohimolla myös alkoholittomien juomien noususta. ”Rakastan sitä, että tarjonta on nykyään näin monipuolista – sparkling tea, kotimaiset alkoholittomat cocktailit… Tärkeintä on ajatus ja tunne, ei promillet.”
IHMISET ENSIN – AINA
Kristjanin ydinajatus on selkeä: ihmiset ensin. Se koskee niin tiimiä kuin asiakkaita. ”Kun tiimi voi hyvin, sen tuntee jokainen asiakas. Palvelu on tunnetta. Me emme halua vakuuttaa, vaan koskettaa.”
Sama ajattelu ulottuu kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Kaikki Kristjanin ravintolat ovat Green Key -sertifioituja, käytössä on vain eettisesti hankitut raaka-aineet – ja esimerkiksi tonnikala on jätetty kokonaan pois valikoimasta. ”Valinnat merkitsevät. Haluamme tehdä valintoja tietoisesti ja tukea kestävyyttä arvojemme mukaisesti – ja uskomme, että yhä useampi asiakas arvostaa tätä.”
TULEVAISUUS – RENNOMPAA FINE DININGIA, ENEMMÄN TUNNETTA
Kristjan uskoo, että fine dining on muuttumassa. ”Fine dining ei ole enää valkoisia pöytäliinoja ja jäykkiä eleitä. Se on tarinoita, aitoutta, ja ihmisiä. Laatu ei katoa, mutta tunnelma kevenee.
”Vielä yksi asia, jonka koen todella tärkeäksi tuoda esiin – ja joka on olennainen osa tapaamme toimia – on uskomus siitä, että maailman muuttuessa myös ravintoloiden on kehityttävä. Esimerkiksi Vanhassakaupungissa sijaitseva ravintolamme, joka aloitti nimellä Leib, muuntautui viiden vuoden ajaksi fine dining -henkiseksi Leeksi, ja tänä keväänä loimme sen uudelleen Lee Brasseriena. Uusi konsepti on nopeasti noussut paikalliseksi suosikiksi. Tämä jatkuva uudistuminen on keskeinen osa identiteettiämme.”
Hänen vinkkinsä nuorille ravintola-alan osaajille kiteytyy kauniisti: ”Ole aito. Tutki maailmaa, mutta pysy uskollisena itsellesi. Tämä ala ei ole egoa varten – se on jakamista varten. Tee töitä, ole utelias ja kasva jatkuvasti.” ❖
Tallinnan cooleimmat terassit!
Noblessnerin ravintolat sijaitsevat kaupungin hienoimmilla merenrantapaikoilla, ja Lee Brasserie tarjoaa vehreän puutarhaterassin Vanhassakaupungissa!
Kristjan Peäsken ravintolat tallinnassa
Lore Bistroo
Välimerellinen bistro ja viinibaari Noblessnerin satamassa. Yhteisöllistä ruokaa, lämminhenkistä palvelua ja upea sijainti.
Lee Brasserie Modernia virolaista keittiötä keskellä vanhaa Tallinnaa. Tunnettu paikallisista raaka-aineista ja harkituista makupareista.
Uma
Tunnelmallinen, elegantti ravintola, jossa yhdistyvät moderni aasialainen keittiö ja luova viinifilosofia. Intiimiä tunnelmaa ja rohkeita makuja.
Lessner Bar Rennon tyylikäs cocktailbaari Tallinnan Peetrinrannassa. Huippudrinkit, rohkeat pikkuruoat ja merenrantaterassi kohtaavat.
Tutustu lisää
www.lorebistroo.ee | www.leerestoran.ee www.umaresto.ee | www.lessner.ee
MAKU ON Olde Hansassa lämpimän historiallisen kokemuksen yksi tärkeä osa. Kokonaisuuden tulee voimaannuttaa ja päästää arjen huolista, lupaa belgialaissyntyinen Grand Chef Emmanuel Wille.
Belgian klassinen keittiö on aina haastanut ykköspaikaa Ranskan kanssa. Olde Hansaan olen tuonut ennen kaikkea makujen harmonian. Maun pitää sisältää joku upea yllätys itselleni, Aurille ja asiakkaille. Maun eri vivahteiden, keston, alun ja lopun pitää soida sielussa. Taideteosta ei voi laskea käsistä ennenkuin siihen on täysin tyytyväinen meni siihen vaikka viikko tai kuukausia. Skotlantilaista keskiajan herkkua Hägissiä ja savuolut-viskikastiketta kehiteltiin gurmet kelpoiseksi puolisen vuotta.
LIHAPULLISTA KAIKKI ALKOI
Tiesin haluavani kokiksi jo kuusivuotiaana kun tein äitini kanssa lihapullia Belgiassa. Kokkauksen lisäksi intohimonani olivat keittokirjat ja ruokaohjelmat. Kokkikouluun pääsin jo 13 vuotiaana ja aloitin harjoittelijana ravintolassa. Oli suurta juhlaa kun pääsin tiskauksesta leipomaan ja kylmään keittiöön. Tuohon aikaan mahtuu kuninkaan entisen kokin ravintola ja kahden Michelin tähden Het Laurirblad, jossa viisi naista pitivät kovaa kuria.
Ankanfileen medium-kypsyys hirvitti kun vastasin ensimmäistä kertaa 16 vuotiaana yksin ison seurueen ruokailusta. Nyt pitkä kokemus ja moderni tekniikka antavat sielunrauhan kun samainen ankka kypsyy meillä yön yli aina tasalaatuisen pehmeäksi confit’ksi ja maustekauppiaiden kunniaksi saa vierelleen sahramikastikkeen.
ESIKUVA MAAILMAN
HUIPULTA PAUL BOCUSE
Suurin esikuvani on ollut ranskalaisen keittiön suurmies ja uuden rankalaisen keittiön luoja Paul Bocuse, jonka MM-kilpailuihin olen saanut Eestin nuoren joukkueen valmentajana taisteltua finaalipaikan kaksi kertaa. Olen ollut tekemässä myös Michelin tähden ravintoloita, mutta suurimpana ammatillisena savutuksenani pidän kuitenkin asiakkaiden ilahduttamista ja heidän keskenäistä ystävystymistään.
Ruuanlaitto on minulle suuri rakkaus ja elämäni intohimo, on upeaa, että saan tehdä sitä myös työkseni ja tartuttaa sitä intohimoa koko työtä tekevään perheeseen. Haluaisin jatkaa ruuan maailmassa ainakin vielä puolen vuosisataa.
Olde Hansan perustajan Aurin opin tuntemaan asiakkaana belgialaisen Caphaer Shantali perustamassa ravintolassa Roosikrantsissa. Suuritöiset täytetyt viiriäiset ja kastikkeeni taisivat tehdä
