Talkootluotsi - ominaisuudet ja koulutus by Tietotaitotalkoot

TALKOOLUOTSI Ominaisuudet ja koulutus Marja-Liisa Viher채

Kyriiri Oy

MOTOT: Voltairea mukaillen Ajattele omalla tavallasi ja anna muidenkin nauttia samasta oikeudesta. Vaikka en hyväksy mielipidettänne, puolustan oikeuttanne ilmaista se. Erich Fromm Luovuuden edellytyksiä ovat ymmällään oleminen, keskittyminen, ristiriidan ja jännitteen hyväksyminen, päivittäinen syntymä, itsetuntemus. Alfred Whitney Griswold: Paras lääke huonoon ideaan on parempi idea. David Ben-Gurion: Vapaus/oikeus kritiikkiin on demokratian koetinkivi Noam Chomsky: Jos emme usko karsastamiemme ihmisten ilmaisunvapauteen, emme usko siihen ollenkaan. Norton, Eleanor Holmes: Ainoa tapa varmistaa, että samanmieliset saavat ilmaista itseään, on kannustaa/puolustaa myös niiden oikeuksia joiden kanssa on eri mieltä. Sophia Loren: Nuoruudenlähde on olemassa: se on mielesi, taitosi/kykysi, luovuus jonka tuot elämääsi ja jonka jaat. ----

SISÄLTÖ JOHDANTO SIVISTYS JA TAITO OPPIMINEN LUOTSI OHJAAJANA Luotsin rooli ja toiminta - merimerkkejä 1. merimerkki: Luotsi on ammatillisesti neutraali 2. merimerkki: Luotsi on avulias ja napakka 3. merimerkki: Luotsi on sovitteleva ja innostava 4. merimerkki: Luotsi toimii esikuvana 5. merimerkki: Luotsi arvostaa kaikkia 6. merimerkki: Luotsi herättää ajattelua 7. merimerkki: Luotsi purkaa konfliktit 8. merimerkki: Luotsi jakaa tietoa 9. merimerkki: Luotsi provosoi muutokseen 10. merimerkki: Luotsi linkittää 11. merimerkki: Luotsi resurssoi 12. merimerkki: Luotsi ohjaa luovasti 13. merimerkki: Luotsi on valppaana opastaessaan 14. merimerkki: Luotsi on läsnä 15. merimerkki: Luotsi tunnistaa tavoitteet ja arvot 16. merimerkki: Luotsi yhdistää erilaisia osaamisia ja ihmisiä 17. merimerkki: Luotsi kannustaa muuttamaan tapoja 18. merimerkki: Luotsi kantaa vastuun 19. merimerkki: Luotsi tarjoaa tietämyksensä ja osaamisensa 20. merimerkki: Luotsi pitää tavoitteet realistisina 21. merimerkki: Luotsi luo energiaa 22. merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin 23. merimerkki: Luotsi on periksi antamaton 24. merimerkki: Luotsi luottaa AJATTELUN TUNNISTAMINEN JA ANSAT Ajattelun ja toiminnan hallinta Ajattelun ja keskustelun ansoja AVOIMELLA PÄÄTÖKSENTEOLLA TOIMINNAN MUUTOKSEEN Uskallammeko työskennellä todella avoimesti?

Kenen ääni kuuluu, ketä kuunnellaan? Avuksi luova ongelmanratkaisumenetelmä, pisteytys Unelmani LUOTSIKOULUTUS LUOTSIKOULUTUSTA LUOVALLA LEIRILLÄ Päiväohjelma Ryhmäjako Osallistujan kokemaa LUOTSIKOULUTUSTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA (5 OP) Tavoitteeksi asetettiin: Opintojakso Kokemuksia Laurean amk:n kursseista TUNTEMUKSIA LUOTSIKOULUTUKSEN AIKANA TALKOOTAPAHTUMIEN REFLEKTOINTIA Talkoomalli Porukka Paikka Valmistelu Tekniikka Ruoka Nettitalkoissa Lehtitalkoot Videotalkoot YHTEENVETO LUOTSIEN AVUKSI Luotseille muistilista ja neuvoja talkoisiin Talkoosalkku TODISTUS SARJAKUVA LUOTSINA OLEMISESTA TULEVAISUUSTALKOISSA LÄHTEET

JOHDANTO Tietotaitotalkoot tarjoaa yhteisölle 12 tunnin ajaksi 2 talkooluotsia, laitteita, ilmaisohjelmia ja ruoan raaka-aineet viestintätuotoksen (video, lehti, kuunnelma, nettisivut jne.) yhdessä tekemiseksi ja valmiiksi saamiseksi.

Talkooluotsi ohjaa ja neuvoo, on apuna tarvittaessa. Talkooluotsi ei opeta eikä sano, mitä pitää tehdä. Talkooluotsin tehtävät ja ominaisuudet ovat erityisen vaativat. Tässä kirjasessa käsitellään talkooluotsina olemista ja talkooluotsikoulutusta. Mikä on luotsi? Millaiset ovat luotsin ominaisuudet? Millaisia menetelmiä talkooluotsilla on käytössä? Millaiseen arvopohjaan ja ajatteluun tietotaitotalkoot 10

ja luotsin työ perustuu? Kirja aloitetaan sivistyksen ja taitojen tarkastelulla tietotaitotalkoiden näkökulmasta. Tämän jälkeen edetään oppimisen pohtimiseen sekä talkoiden että talkooluotsien toimintaa ajatellen. Luotsi joutuu usein selvittämään väärinkäsityksiä ja ymmärtämään talkoolaisten ajattelua. Tässä on hyvänä apuna, jos tunnistaa itsessään ja muissa ajattelun ansoja, joista myös on yksi luku.

Yksi luotsin työvälineistä on aivoriihi yhdistettynä vaihtoehtojen pisteytykseen. Menetelmä edesauttaa päätöksen teon avoimuutta ja yhteisen tavoitteen asettamista, siksi sillekin on tässä kirjassa annettu oma lukunsa. Luotsikoulutusta on järjestetty sekä luovan leirin avulla että ammattikorkeakoulun valinnaisena kurssina. Molemmista näistä on kuvaukset tässä kirjassa. Tietotaitotalkoita on pidetty yhteensä 180. Niistä kaikista on kirjoitettu talkoiden jälkeen talkookertomus, jossa on myös kirjattu talkoiden opetukset seuraavia talkoita varten – ne on koottu kirjan loppuun samoin kuin Tietotaitotalkoothankkeen aikana päiväkirjaan kirjoitetut talkoiden onnistumista edistävät ideat ja ajatukset. Mukaan on liitetty myös luot-

sien avuksi tehdyt luotsin pikaopas ja talkoosalkun sisällysluettelo. Kirja sisältää sarjakuvia, jotka kertovat luotsien ja talkoiden tähtihetkistä! Kirja on syntynyt Tietotaitotalkoiden aikana saatujen kokemusten ja teoriapohdintojen perusteella. Tästä syystä kirjoituksen tyyli vaihtelee omakohtaisista ajatuksista yleisempiin tarkasteluihin. Kirjan toteutus noudattelee deweyläistä ajattelua, jonka mukaan uudet tilanteet virittävät aiemmin opittuun perustuvia odotuksia ja olettamuksia, joita testataan. Omaa toimintaa ja sen tuloksia koskevan itse arvioinnin pohjalta oppija (kirjoittaja) uudelleen määrittelee aikaisempia tietojaan; prosessi on oppimisen ydin. Toivottavasti tämä toteutus ei häiritse liikaa lukijaa.

SIVISTYS JA TAITO Eero Ojanen on pohtinut useissa kirjoissaan sivistystä monesta eri näkökulmasta. Kirjassaan Sivistyksen filosofia hän suhteuttaa sivistyksen tietoyhteiskuntaan: ”Sivistyksen tulee suhtautua myös tietoyhteiskuntaan arvojen ja hengen näkökulmasta, tietoyhteiskunnan tulee olla ihmisyyden palvelija.” Ojasen mielestä ei saa keskittyä ainoastaan tekniikkaan ja latistaa tietoa vain välineeksi. Tieto on hyvä nähdä tienä, niin kuin sivistyskin, ja sivistyksen tie on ”koko yhteiskunnan asioihin osallistumista”. Tietotaitotalkoot on tapa edistää koko yhteiskunnan asioihin osallistumista ja talkooluotsit toimivat oppaina tällä tiellä. Professori emerita Pirkko Anttila on tutkinut, opettanut ja kirjoittanut taidosta vuosikymmenien ajan ja hän kiteytti aja12

tuksiaan artikkelissa Sivistys ja taidon kulttuuri, Futura 1/2008, oivallisesti. Olen alla olevaan tekstiin poiminut tietotaitotalkoiden ja niiden tarvitsevan luotsitoiminnan kannalta merkittävimmät kiteytykset. Kun Ojanen liittää yleissivistyksen käsitteeseen voimakkaan omakohtaisuuden, sisäisyyden ja ainutlaatuisen luovuuden korostamisen, ja kun hän toteaa, miten moni ihminen, osallistuessaan johonkin pieneen, konkreettiseen ja vähäpätöiseltäkin tuntuvaan kulttuurityöhön, kokee siinä olevansa mukana myös jossakin isommassa, hän tulee samalla todenneeksi taitavan, luovan toiminnan periaatteet. Ei suinkaan voi olla vähäpätöistä ja merkityksetöntä, että jokainen,

joka on sydämestään ja omasta halustaan voinut olla mukana jossakin pienessäkin hankkeessa, jonka on saanut onnistumaan ja hyvin sujumaan, on voinut kokea satumaisen onnen ja ilon tunteen.

Hanke voi olla myyjäisiin tehdyt sukat tai leivonnaiset, tai se voi olla katon paikkaustalkoot tai kerrostaloasukkaiden pihan siivoustalkoot. Tai isompaakin ja luovempaakin, jos kyvyt ja taidot riittävät. Hanke voi olla myös Tietotaitotalkoot, jossa jokainen talkoolainen on mukaan luomassa viestintätuotetta, ruokaa ja yhdessäolon hienoja hetkiä. Ojanen toteaa näistä asioista, että yleissivistyksen näkökulmasta ne suorastaan kannattelevat jotakin isompaa asiaa. Se kokemus, joka oman osaamisen ja toiminnan käyttämisestä syntyy, on itse asiassa se, joka motivoi ihmisen ja antaa hänelle voimaa jatkaa", (Anttila, 2008).

Tämä on kuin suoraan Tietotaitotalkoiden ytimestä! Ja talkooluotsien taitoihin kuuluu luoda mahdollisuuksia näille kokemuksille. Taidon käsitettä on kuvattu ja jäsennetty monin eri tavoin. Ritva-Sini Merilampi esittää muutaman mediataitojäsennyksen kirjassaan Mediasivistystä vahvistamassa. Pirkko Anttila jakaa taidot abstraktisiin ja konkreettisiin taitoihin (henkisiin ja fyysisiin). Tämän jaottelun perusteena on, että konkreettisten taitojen avulla saadaan aikaan jokin konkreettinen, fyysinen tuotos, esine tai muu artefakti. Tietotaitotalkoissa nämä taidot ovat ohjelmien käyttötaidot tai ruoanvalmistustaidot. Sen

sijaan abstraktien, henkisten taitojen avulla saadaan aikaan oivalluksia, päätöksiä tai suunnitelmia. Tietotaitotalkoissa näitä edustavat juuri oivallukset, päätösten valmistelutaidot ja suunnitelmien ja visioinnin taidot. Taidot eivät tietenkään reaalimaailmassa, ei edes Tietotaitotalkoissa, esiinny ”puhtaina”, vaan ne toteutuvat aina monimutkaisina taitokimppuina. Taitoja kuvataan silloin erilaisina havaintomotorisina, manuaalisina, älyllisinä, sosiaalisina yms. taitoina, kulloinkin kyseessä olevan toiminnan sisällön ja kontekstin edellyttämän taitomallin mukaan. Tätä logiikkaa noudattaen taidot jaotellaan esimerkiksi ryhmiin luku- ja kirjoitustaito, uimataito, johtamistaito, käden taidot jne. Tällaisia taitoja talkoissa ovat juuri luku- ja kirjoitustaidot, editointitaidot, kuvankäsittelytaidot jne. Eräs tapa on jakaa taidot kolmeen lohkoon, vuorovaikutustaidot, tiedonkäsittelytaidot ja fyysiset eli käytännön taidot. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat muun muassa kuuntelutaidot, taito työskennellä ryhmässä, taito työskennellä yksin ja taito päästä sopimukseen. Näitä taitoja tarvitaan talkoissa. Tiedonhankinta- ja tiedonkäsittelytaitoja ovat muun muassa taito hankkia ja etsiä tietoa, taito arvioida ja vertailla tietoa ja taito ratkaista ongelmia. Näitäkin taitoja tarvitaan talkoissa. Käytännön taitoja ovat taito suunnitella ja organisoida työtä, taito käyttää välineitä ja koneita, taito tehdä käsillä ja taito yllä pitää järjestystä sekä taito ottaa huomioon esteettisiä seikkoja. Niitä tarvitaan arjen käytännöllisistä tehtävistä selviytymiseksi, elämän omatoimista hallintaa varten, käytännöllisiin ongelmanratkaisutilanteisiin, kätevyyttä 13

edellyttäviin tehtäviin, työn huolelliseen Nämä puolet taidonhallinnasta korosja tarkkaan suorittamiseen yms. Nämä tuvat Tietotaitotalkoissakin enemmän taidot ovat talkooluotsien perustaitoja. kuin tietoteknisten taitojen osaaminen. Vielä lainaus Pirkko Anttilalta: Taitoa ja sen oppimista voidaan luonnehtia myös seuraavilla tavoilla:

* Taitava henkilö on varma itsestään, hän on sanoissaan ja teoissaan tarkka ja täsmällinen, osaa toimia nopeasti ja helposti sekä osaa toistaa tehtävän yhä uudelleen. * Taitoa arvioidaan joko toimintaa seuraamalla tai sen tulosten perusteella (prosessi ja produkti). * Taidot eivät synny toisten ihmisten kokemuksista – taidon voi hankkia vain itse tekemällä. * Taidon hankkiminen edellyttää keskittymistä, harjoittelua sekä halua parantaa suoritusta kerta kerralta. Taidon hankkiminen vaatii aikaa. ”

Hyväksi talkooluotsiksi kasvaa vain luotsaamalla!

Hyvään taitosuoritukseen liitetään myös luova komponentti. Luovuus osoittaa usein rationaalista, työssä esille kohoavien ongelmien ratkaisutaitoa, mutta se voi tulla näkyviin myös innovaatioina, jolloin uusi idea kytketään olemassa olevaan osaamiseen ja syntyy jotakin uutta.

Näin käy usein talkoissa. Eräs taitoon liittyvä tekijä on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle: sillä on vahva sosiaalinen ulottuvuus. Ihmiset haluavat, että heidän taitavalle suoritukselleen annetaan arvoa ja että se huomataan", toteaa Pirkko Anttila.

Tämän asian ymmärtäminen on talkooluotseille sydämenasia.

OPPIMINEN Monissa talkoissa luotsina ja kolmilla luotsikursseilla ollut Aulis lähetti kommentin päiväkirjaan. Hän sanoi havainneensa, että ”totta on, että opettamista esimerkiksi luotsikoulutuksessa tai talkoissa ei pidä lähteä liian ammattimaisesti vetämään. Ei ainakaan pidä lähteä sillä mielellä, että näytän, että minä osaan”. Ohjaamisella/luotsaamisella ja opettamisella on paljon eroa. On varma, että on ihmisiä, jotka ensin haluavat oppia kaiken teoreettisen perustan ja vasta siten tehdä. Mutta on myös ihmisiä, jotka haluavat ruveta tekemään ja sitten tekemisen yhteydessä kysellä teoriaa tai käyttöohjeita. Tietotaitotalkoot ovat tarkoitettu jälkimmäisille oppijoille. Niille, jotka ovat aina pelänneet tekniikka tai

ajatelleet, että kone menee rikki, viruksia kuitenkin tulee, jotain lakia ei tule noudatettua ja niinpä he eivät edes koske koko rakkineeseen. Ja jos tälle henkilölle aloitetaan neuvomalla tietosuojasta, tietoturvasta puhumisella sekä kertomalla ensin, esimerkiksi, miten asennetaan taitto-ohjelman asetukset, niin hänpä lähtee pois, sulkee mielensä ja toteaa, en minä koskaan opi. Se on sama kuin, että autoa ei saisi ajaa ennen kuin tiedät, mikä mäntä on. (Mikä se muuten on?) Talkoissa opitaan tekemällä hiukan samaan tapaa kuin lapsi oppii: ruvetaan tekemään! Otetaan kamera käteen ja kuvataan. Avataan Scribus ja kirjoitetaan . Luotsi voi sitten taustalta sanoa, että katso, että valo ei tule ihan kuvattavan selän 15

takaa tai että otapa tuo työkalu tuolta napsauttaen hiirtä jne. Kun talkoolainen sitten kysyy, että saisinkohan minä etukäteen asennettua nämä fontit, niin sitten neuvotaan tyylit jne. Mutta vasta sitten. Ensin tulee herättää motiivi! Samoin nettitalkoissa ei kerrota kaikkea mahdollista mitä voi tehdä, vaan esimerkiksi avataan galleria- sivu ja ruvetaan siirtämään kuvia ja kirjoittamaan kuvatekstejä, mikäli talkoolainen on kiinnostunut juuri kuvista. Kun sivu sitten on netissä ihailtavana, voidaan avata vaikkapa ilmoittautumislomake, mikäli juuri tämä talkoolainen on siitä kiinnostunut. Onkin hyvä talkoiden alussa kerätä keltaisille lapuille kiinnostuksen kohteet, niin ne voidaan yhdessä ryhmitellä ja jokainen voi aloittaa omasta lempiaiheesta. Sosiaalisen median kannattaja luo blogin ja jäsenrekisterin ylläpitäjä jäseneksi ilmoittautumislomakkeen jne. Jos ja kun saamme kaikkien koneet videotykillä heijastettua isommaksi, on luotsin helppo neuvoa montaa samaan aikaan ja siinä sivussa jokainen saattaa oppia jokaiselta jotain! Itse olen saanut öljyvärimaalausoppia tällä tavalla kohta 10 vuoden ajan. Jollen heti alussa olisi saanut ruveta maalaamaan järvimaisemaa, vaan olisi pitänyt kuunnella luentoja väriopista ja kankaan pohjustamisesta maalauskuntoon, en varmaan olisi ollut kahta opetuskertaa pidempää työväenopistossa ja olisin jäänyt paljosta paitsi. Nyt olen jo kuunnellut useita luentojakin mm. sommittelusta, struktuurista, väreistä, symboliikasta jne. En kuitenkaan osaa vieläkään teoriaa soveltaa maalaamisessani, en tiedä onko tämä nyt kylmä vai lämmin väri tässä 16

edessä ja pitäisikö minun muistaa kultainen leikkaus useammin. Mutta vähitellen opin teoriaa. Se ei kuitenkaan ole tärkeää, vaan itse maalaamisen prosessi. Talkoissakin on tärkeää itse tuottaminen ja yhdessä tekeminen, se prosessi, jonka tuloksesta voimme kaikki olla iloisia. Valmiiksi saaminen on yksi elämän onnen lähteistä. Vaalikaamme sitä parhaan mahdollisen lopputuloksen sijaan. Paras on tällöin hyvän lopputuloksen vihollinen. Oppimista on tutkittu ja teoretisoitu maailmansivu. Kullakin on lisäksi vielä omaan kokemukseensa perustuva käsitys siitä miten opitaan, miksi opitaan, mitä tulisi oppia jne. Mielessäni on kaksi erilaista pääasiaa, jotka ohjaavat oppimisilmiötä: sisäinen motivaatio tehdä tai osata jotain ja esimerkin voima. No tuo ensimmäinen asia, sisäinen motivaatio, onkin sitten taas vaikea asia. Mikä on sisäistä ja minkä vain luulen olevan sitä? Ulkoisen pakon kyllä ymmärrän, silloin kun se selvimmin on näkyvillä. On esimerkiksi pakko maksaa laskut ja opetella taas kerran pankin muuttama ohjelma uudelleen tms. Tai on tehtävä ruokaa niistä raakaaineista, joita on saatavilla kun ei ehdi/viitsi mennä kauppaan. Kieliä pitäisi osata, miksi? Koska muut sanovat, että et selviä ilman useamman kielen osaamista. Miksi opettelin maalaamaan öljyväreillä? Ei kukaan käskenyt, kukaan ei ehdottanut, eikä ollut esimerkkiäkään. Ja ainakin yhden vuoden ajan opiskelin liki itku kurkussa, niin vaikeaa se oli. Mutta sen jälkeen on ollut todella hienoa, maalatessa unohtaa muut asiat. Hyvät opettajat tukevat oppimista, palaute palkitsee ja ohjaa. Välillä kuullut teoriatunnit tuntu-

vat joskus tylsiltä, mutta jos saa samalla maalata, niin ne ovat aika kivoja ja opettavia. Mutta osaanko maalata? En varmasti suhteessa muihin ihmisiin, mutta suhteessa siihen, mitä osasin 10 vuotta sitten, aika kivasti. Miten lapsi oppii maalaamaan? Hän kokeilee ja katsoo hiukan vierestä, miten toinen tekee, pyytää maalaamaan samaa kuvaa, sotkee ja aloittaa uuden paperin. Vähitellen kuva saa jo ominaispiirteitä. Pitäisikö lapsen kokeilunhalua hillitä opastuksella vesivärienkäytössä? Olen huomannut, että se, että ottaa esiin useamman vesikupin ja pensselin auttaa aika paljon, ei tarvitse kieltää eikä käskeä. Eikä asettaa tavoitteita. Voiko lapselle liikaa teoretisoida asioita ja siten tappaa hänen halunsa tehdä? Tämänkin olen kokenut, kun muutama vuosi sitten maalasin kahden pikkupojan kanssa ja vanhemman kanssa juttelimme samalla vastaväreistä ja valooreista. Pienempi rupesi kiukuttelemaan ja itkemään ja potkimaan kuvaa. Onneksi huomasin, että kyse oli puheesta ja rupesimme keskustelemaan häntä kiinnostavista asioista. Ja hän maalasikin meidän kanssa tosi kivan kuvan tämän jälkeen rauhallisesti. Miten nämä maalauspohdinnat liittyvät talkoisiin? Aika paljon. Voimme talkoissa tappaa joidenkin innostuksen liioilla teorioilla ja kertomalla, mitä kaikkea esimerkiksi taitto-ohjelmalla voi tehdä, ennen kuin on edes taitettavaa. Mutta voimme myös olla ylimielisen tuntuisia, jos emme kerro asioista silloinkaan, kun niitä kysytään. Voimme editoida hienojakin juttuja esimerkiksi ja sitten neuvoa niitä, jotka haluavat saman oppia

jne. Lukemattomia erilaisia tapoja, yksilöitä, osaamisia, tavoitteita tulee jotenkin osata havainnoida ja ymmärtää ja sopeutua kuhunkin tilanteeseen. Asioita ei voi katsoa vain oman oppimisen kautta. Mutta pelkästään didaktiikkaakaan lukemalla ei selviä. Varsinkaan, jos kyse on sosiaalisesta tapahtumasta ja tekemisestä ja oppiminen on vain hieno lisä tapahtumaan.

Tietotaitotalkoissa ja siihen liittyvässä luotsikoulutuksessa oppiminen on hyvin pitkälti perustunut Deweyläiseen oppimisnäkemykseen. Ritva-Sini Merilampi arvioidessaan Tietotaitotalkoita pedagogisena mallina kiteytti Dewey-ajattelun seuraavasti: Länsimaisen kasvatusajattelun piiristä löytyy ainakin kolme suurilinjaista kasvatuksen teoriaa: Platonista ja Aristoteleesta juontuva näkemys sekä sen kaksi antiteesiä, yhtäältä romanttinen Rousseau'n ja toisaalta Dewey’n pragmatistinen teoria. John Dewey (1859–1952) näkee ihmisen aktiivisena ja uteliaana toimijana ja oppimisen perusluonteeltaan ongelmanratkaisuna. Uudet tilanteet virittävät aiemmin opittuun perustuvia odotuksia ja olettamuksia, joita ”testataan”. Omaa toimintaa ja sen tuloksia 17

koskevan itsearvioinnin pohjalta oppija uudelleen määrittelee aikaisempia tietojaan; prosessi on oppimisen ydin. Dewey nostaa esiin kokemuksellisen oppimisen merkityksen. Hänen mukaansa opetus on ankkuroitava oppijan arkitodellisuuteen. Parhaiten opitaan ongelmista, jotka heräävät oppijalle itselleen ja jotka hän itse ratkaisee tutkivan oppimisen periaattein. Oppijan aktiivisuudella, etenkin aktiivisella tiedon haulla, on keskeinen merkitys. Olennaista kuitenkin on, mitä tehdään ja miten toiminta valjastetaan osaksi suunnitelmallista kokonaistapahtumaa.

LUOTSI OHJAAJANA Luotsia tarvitaan laivalla kun mennään tuntemattomille/karikkoisille vesille, mutta vastuu on aina kipparilla. Luotsi auttaa kipparia navigoimaan vaikeissa paikoissa ja auttaa kipparin 'avoimille vesille' ja myös avoimilta vesiltä satamaan.

Voiko luotsata videon, lehden tai äänen tekemistä, jollei itse osaa käyttää näitä työvälineitä? Perinteisen opettaja ja kouluttajakuvan mukaan tämä on mahdotonta. Tietotekniikan taitajia on nuoremmassa sukupolvessa runsaasti. Miten yhdistää nuorten tekninen osaaminen ja opettajien pedagoginen ja sisällöllinen taito? Entä miten ottaa käyttöön

uusia välineitä, ellei ole niiden käyttöä osaavia opettajia? Luotsauksen tavoitteena on ohjata ja opastaa käyttäjäyhteisöjä viestintä- ja tietotekniikan käyttöön heidän omien tavoitteidensa mukaan. Luotsauksen tavoitteena on neuvoa ja ohjata silloin, kun käyttäjä tarvitsee neuvoa. Luotsin ei tarvitse olla monitaitaja, joka on täydelli19

nen nörtti, täydellinen pedagogi ja täydellinen kokki. Luotsaamiseen tarvitaan ennen kaikkea motiivia opastaa ja neuvoa käyttäjän taitoihin soveltuvalla tavalla ja tietoa siitä, mitä kaikkea tietotekniikan avulla voi tehdä. Yhdessäkin voidaan etsiä ratkaisuja ongelmatilanteessa. Tietotekniikan perusosaaminen tulee toki olla hallussa. Mutta tätäkin tärkeämpää on empaattinen asenne ja innostava ote. Ulkoisten prosessien lisäksi kannattaa kuitenkin pitää kirkkaana johtotähtenä sisäisten prosessien hallinta. Luotsauksen tavoitteenahan on antaa yhteisöille viestintävalmiuksia, joiden avulla yhteisöt voivat luoda ja kehittää omia viestinnällisiä käytäntöjään. Tämä tavoite realisoituu käyttäytymisessä havaittavina pysyvinä muutoksina. Nyt puhutaankin opettamisen kääntöpuolesta, oppimisesta, ja nimenomaan "korkealaatuisesta" oppimisesta. Luotsi voidaankin tältä pohjalta nähdä muutoksen ja oppimisen mahdollistajana. Mitä sitten yhteisön toimintatapojen muutokseen tarvitaan? Luotsaajan tehtävänä on varmistaa, että osallistujilta löytyy motivoitumista, orientoitumista, sisäistämistä ja toimimista. Motivoituneella osallistujilla on mielenkiinto sisältöön, joka takaa hyvän alun luotsaukseen. Seuraavassa vaiheessa tuetaan osallistujan orientoitumista, eli autetaan osallistujia muodostamaan kokonaiskuva, jossa erotetaan oleelliset asiat ja pystytään kytkemään yksityiskohdat kokonaisuuksiksi. Tämän jälkeen päästään sisäistämisvaiheeseen, jossa aiempia ajattelu ja toimintamalleja muokataan uudeksi malliksi. Sisäistämisen jälkeen toimintamalli ymmärretään ja osataan ker20

toa muillekin, jolloin sitä voidaan soveltaa käytännössä. Kun tähän vielä yhdistetään talkooperinteen mukaisesti hyvä ruoka ja juoma, yhdessäolo ja toisten taitojen arvostaminen, niin saadaan jokaiseen luotsaukseen onnistumisen eväät.

Luotsin rooli ja toiminta - merimerkkejä Aika menee niin nopsaan, ettei perässä pysy - tämä lienee aika yleinen tunne nykyään. Tapahtuu niin paljon ja samanaikaisesti, että pysähtymään ei oikein ehdi. Ajattelu vaatii kuitenkin pysähtymistä, mietiskelyä, asioiden jäsentelyä. Jos tätä ei ehdi tehdä, vaan kuluttaa aikaansa, vaikkapa tietokoneita päivittämällä, on tunne, ettei mitään ole saanut aikaiseksi. Kuinka oikein oppisi hallitsemaan koneensa, päivittämään tietonsa, järjestämään arkistonsa, ottamaan käyttöön uudet, hyvät ominaisuudet, jättämällä huonot omaan arvoonsa, ilman, että koko ajan seuraa ja opiskelee tekniikkaa? Joku sanoikin, että on ihan mahdotonta tuntea sekä koneet että sisällöt, kehittää molempia. Mutta kai tällaisia ihmeihmisiäkin on? Luotsien tulisi olla! Vuoden 2010 alussa etsiessäni verkosta luotsin määrittelyjä ajauduin ”paaskyset.com” -sivuille ja huomasin, että onpa samankaltaista ajattelua kuin itsellänikin. Kirjoittelin vuoden aikana talkoopäiväkirjaan Kari Pääskysen periaatteita kommentoiden niitä omilla havainnoillani siitä, mitä periaatteet merkitsevät Tietotaitotalkoiden luotsaamisen näkökulmasta. Kutsun näitä periaatteita luotsin merimerkeiksi.

1. Merimerkki: Luotsi on ammatillisesti neutraali Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Vaikka on työtoveri, hoitaa luotsin tehtävän ammatillisesti neutraalilla tavalla. Ei esimerkiksi osallistu työpaikan asioiden päivittelyyn, kun toiset sellaista harrastavat vaan auttaa eteenpäin ajattelulla ja provokaatioilla ulos noidankehistä.

Menee mukaan osallistujien tunteita herättäviin tarinoihin. Yrittää tulla hyväksytyksi vertaisena, vaikka toiset nimenomaan toivovat ulkokohtaisuutta, etäältä ymmärtävää ja tilanteisiin sopivalla tavalla puuttuvaa luotsausta.

Se, että luotsi on luotsi - ei yksi talkoolainen - merkitsee, että luotsi ohjaa ja neuvoo, mutta ei päsmäröi, eikä mene mukaan keskinäisiin asioiden päivittelyihin, vaan yrittää viedä asioiden tekemistä eteenpäin tilanteisiin sopivalla tavalla, on vaikea mutta tärkeä asia. Tosi tärkeää on toimia neutraalisti ja nähdä hyviä puolia, kannustaa jokaisen osaamista ja arvostaa jokaista osallistujaa sellaisena kuin hän on, taitoineen ja tietoineen.

2. Merimerkki: Luotsi on avulias ja napakka Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Hankkii avuliaalla ja napakalla toimintatavallaan luottamuksen.

Asettaa vaatimuksia, syyllistää, ohjelmoi, puhuu luottamuksesta.

Luotsi siis näyttää esimerkkiä, toimii luottamuksellisesti, on avulias ja napakka. Hän ei puhu näistä asioista, saarnaa sosiaalisesta pääomasta jne.. Vaikka näinkin on tullut joskus tehtyä - tosin vasta pyynnön jälkeen. Mutta missään tapauksessa luotsi ei syyllistä: miksi painoit tuota nappia, mikset tehnyt aikaisemmin, mikset… Luotsi kiittää ja kehuu mieluummin: Olipa kiva, kun muistit, oh, näinkin opimme tuon asian, että kannattaa tallentaa. 21

3. Merimerkki: Luotsi on sovitteleva ja innostava Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Organisoi, sovittaa yhteen, hankkii tietoja, ohjaa käyttämään työvälineitä, pitää yllä korkeaa energiatasoa, huolehtii sidosryhmäyhteyksistä, provosoi oivalluksiin, analysoi tuotoksia ja auttaa palaamaan tarvittaessa takaisin edellisiin ajatuksiin, löytää ulospääsyn umpikujatilanteista.

Esiintyy asiantuntijana, joka delegoi käytännön järjestelyt muille. Esittää indikatiiveja: miten asiat ovat. Arvottaa mielipiteet hyviin ja huonoihin.

Tämä on mielestäni tosi naseva kohta luotsin tehtävistä. Luotsihan aloittaa talkootapahtuman organisoimalla alkukahvit ja heti niiden aikana tai jälkeen visiointipalaverin: mitä talkoissa tehdään. Keltaisten lappujen avulla luotsi sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä tuotoksen sisällöstä, hän tuo mukaan myös omia ajatuksia rohkaistakseen talkoolaiset oivalluksiin. Luotsi analysoi yhdessä talkoolaisten kanssa ehdotukset ja keksii ideoita, jos talkoolaisten näkemykset poikkeavat paljon toisistaan. Luotsi myös vetää: Mitä tänään syötäisiin? -istunnon aivoriihineen ja pisteytyksineen ohjaten samalla käyttämään tätä luovan ongelmanratkaisun työkalua muissakin päätöksentekotilanteissa. Luotsi arvostaa kaikkia ja kuuntelee jokaista. Hän ei esiinny ”besserwisserinä” eikä delegoi tehtäviä, vaan tekee yhdessä muiden kanssa mm. ruoan. Tarvittaessa hän aina auttaa ja neuvoo tekniikan käytössä ja keksii ratkaisuja ongelmiin.

4. Merimerkki: Luotsi toimii esikuvana Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Toimii esikuvana dialogissa.

Kertoo, miten tulisi keskustella ja toimia.

Itse asiassa tämä ohje on tosi vaikea. On vaikea nähdä, toimiiko esikuvana oleminen. Olen monesti esimerkiksi lasten kasvatuksessa miettinyt riittääkö esimerkki? Ja jollei riitä, niin mikä neuvoksi? Toisaalta se, että sanoo, että tee niin kuin sanon, eikä niin 22

kuin teen, ei varmasti toimi. Eikä taida toimia sekään, että sanoo: älä tee niin kuin minä, vaan ota minun kokemuksistani oppia? Ehkä esimerkki on sittenkin paras kasvattaja ja tämä jos mikä asettaa suuren vastuun omille teoille. Yleisemminkin yhteiskunnassa ja työelämässä tämä varmasti pätee. Johtaja, joka omilla toimillaan osoittaa olevansa esimerkillinen, näyttää esimerkkiä ja saa muut toimimaan samoin. Niin myös pahassa... Luotsina esikuvana dialogissa toimiminen tarkoittaa sitä, että on puheissaan kannustava, kuuntelee ja vastaa kysymyksiin, vie ajatuksia eteenpäin. Sanalaskuissa tämä on todettu hyvin: Kohtele ihmisiä siten kuin haluat tulla itse kohdelluksi, eli: niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Ja muista: kun olet auktoriteetti, sitä pienet perässä mitä isot edellä.

5. Merimerkki: Luotsi arvostaa kaikkia Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Puuttuu heti selän takana puhumiseen ja muihin vehkeilyihin.

Osallistuu ulkopuolisten parjaamiseen ja liittoutuu luottohenkilöidensä kanssa.

Tämä lienee itsestään selvää kaikille luotseille! Onkin hyvä aina etsiä jokaisesta hyvät puolet ja nostaa ne keskustelun keskiöön, jos kuulee toisten takana parjaavan.

6. Merimerkki: Luotsi herättää ajattelua Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Pakottaa omaan ajatteluun samalla kun tarjoaa siihen työkalut.

Tuo esille arvovaltaista tietoa ja koettaa sitouttaa toisia valmiisiin ajatuksiin.

Tässä on taas yksi kultajyvä toiminnan tavoitteeksi. Mielestäni mm. luova ongelmanratkaisu pisteytyksineen, erilaiset muut aivoriihet, keskustelut tekemisen yhteydessä, kaikki tähtäävät siihen, että luotsi tarjoaa työkaluja omaan ajatteluun, yrittämättä sitouttaa muita omiin "ehkä arvovaltaisiinkin" mielipiteisiinsä. Kuitenkin olen sitä miel23

tä, että jos jostakin asiasta on olemassa tutkittua tietoa, on se hyvä tuoda keskusteluissa mukaan argumenttina. Eihän luotsinkaan tarvitse ulkopuoliseksi heittäytyä, eikä ole hyvä, jos muista siltä tuntuu. Tämä on kuitenkin eri asia kuin ulkopuolinen arvovaltansa tiedostava ihminen - sitä luotsi ei ole!

7. Merimerkki: Luotsi purkaa konfliktit Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Vetää avaintoimijat pois uhrin osasta, kun ryhmä joutuu konfliktitilanteeseen.

Esiintyy uhrin ymmärtäjänä.

Tämäpä on vaikea ohje ymmärtää, mistä on kyse. Yhtään esimerkkiä ei tule mieleeni ei ole ollut konflikteja talkoissa ja toivottavasti ei tulekaan. Mutta jospa kuvittelisin: paikalle sattuu kaksi voimakasta avaintoimijaa ja talkoolaiset etsivät puoltaan ja syntyy konflikti. No nyt luotsi ei ainakaan voi mennä jommankumman avaintoimijan puolelle, vaan hänen täytyy etsiä ratkaisu, missä konflikti ikään kuin häviää savuna ilmaan. Jospa tehtävät jakaantuisivat selkeästi kahteen osaan ja kumpikin puoli tekisi omaansa? Ja luotsi kehuisi ja etsisi hyviä asioita molemmista? Näin talkoissa on tehtykin jo ennen konfliktin puhkeamista, mikäli etukäteisinformaation perusteella on näin voinut ajatella.

8. Merimerkki: Luotsi jakaa tietoa Luotsi toimii näin

Palvelee muuta organisaatiota tarjoamalla käyttöön tietämystä, jota avaintoimijoiden kanssa yhdessä luodaan.

Luotsi ei toimi näin

Eristää muun organisaation, koska kokee sen vastuksena ja uhkana.

Tämän nasevammin ei voi luotsin roolista sanoa. Tottahan toki luotsi tarjoaa kaiken osaamisensa muille. Ja erityisesti arvostaa muiden tietämistä ja jakaa nämäkin tiedot eteenpäin. Ketään ei eristetä tiedon ulkopuolelle. 24

9. Merimerkki: Luotsi provosoi muutokseen Luotsi toimii näin

Provosoi muuta organisaatiota muuttamaan toimintakulttuuriaan.

Luotsi ei toimi näin

Esiintyy kielteisen kriittisenä nykyisen toimintakulttuurin arvostelijana.

No tämäpä onkin vaikea kohta. Onko tuo alun kirjoitus kielteisen kriittinen nykyistä yleistä toimintakulttuuria kohtaan? Hiukan tuntuu siltä, ja tunsinkin piston sydämessä. Ehkä se, että enemmänkin kertoo talkoomallin hyvistä puolista ja siitä, kenelle se sopii, on provosoimista muuttaa toimintakulttuuria? Ja näinhän sitä on tullut tehdyksi, mutta sitten tulee vastaan kriittinen ajatus, eihän tämä nyt kaikille ja kaikkiin tilanteisiin käy. Pitäähän rehellinenkin olla. Mutta itse talkootapahtumassa ei enää tarvitse olla kielteisen kriittinen yhteisön olemassa olevaa toimintakulttuuria kohtaan!

10. Merimerkki: Luotsi linkittää Luotsi toimii näin

Auttaa kehityshanketta linkittymään houkuttavana solmuna verkkoihin.

Luotsi ei toimi näin

Vaatii avaintoimijoita panttaamaan tietoa ja pitämään kehityshanketta koskevat tiedot luottamuksellisina.

Luotsille kertyy ajan kanssa kokemusta erilaisista ryhmistä ja hänen on hyvä kertoa toisista toimijoista ja antaa yhteystietoja, järjestää yhteistapaamisia.

11. Merimerkki: Luotsi resurssoi Luotsi toimii näin

Huolehtii hankkeen resursoinnista.

Luotsi ei toimi näin

Edellyttää, että toiset huolehtivat resursoinnista (aika, raha, välineet). 25

Toki luotsi joutuu huolehtimaan aina talkoittain siitä, että resurssit ovat ok. Esimerkiksi kun maisemakalenteritalkoissa huomattiin, että ennakkoon arvioituja värejä printterissä ei olekaan, niin luotsi haki ne "kiven alta" eli juoksi Helsingin keskustan useat kaupat läpi. Mutta näin talkootuote valmistui eikä koko työ mitätöitynyt. Joku muu olisi voinut sanoa, että koska värimuste loppui ja se on kallista, niin ei osteta sitä nyt, vaan joku (kuka joku?) tehköön työn valmiiksi myöhemmin tai vielä pahemmassa tapauksessa: Olihan tämä kiva tapahtuma, ikävä, että ei saatu valmiiksi, mutta ainahan sitä näin sattuu... Näin ei siis luotsi toivottavasti joudu koskaan sanomaan! Tai ainakin hän on sitä ennen tehnyt kaikki mahdolliset temput resurssin saamiseksi. Toisten syyttelyyn ei pidä koskaan mennä ja ajatella, että miksi he eivät huolehtineet... Vain itsestään ja omista teoistaan voi vastata luotsinakin ollessa. Tämä ei suinkaan estä luottamusta toisiin ihmisiin.

12. Merimerkki: Luotsi ohjaa luovasti Luotsi toimii näin

Vastaa yhteisöllisen oppimisen periaatteiden toteutumisesta kurinalaisen ja luovan ohjausotteen avulla.

Luotsi ei toimi näin

Liittoutuu nopeasti omaksuvien kanssa, jättää hitaasti omaksuvat onnensa nojaan.

Tämä onkin vaikea ohje luotsille. Jo sana ”kurinalainen” on hankala, jotenkin negatiivinen. Jos sen korvaa sanalla ”määrätietoisen” ja luovan, niin tuntuu jo paremmalta. Eli luotsi ottaa huomioon aina kaikki, löytää hyviä puolia jokaisesta - niitä takuulla on. Nopeasti omaksuvat voi aina tarvittaessa luovasti ohjata opastamaan muita.

13. Merimerkki: Luotsi on valppaana opastaessaan Luotsi toimii näin

Tulee heti väliintulolla apuun, kun ryhmä pyytää tai näyttää tarvitsevan.

Luotsi ei toimi näin

Ohjaa tiukasti niin, että ryhmä pysyy koko ajan ruodussa, jota luotsi itse pitää oikeana.

Tämän kohdan ja edellisen määrätietoisen toiminnan ero on kuin veteen piirretty viiva. 26

Joskus nimittäin luotsin on oltava määrätietoinen siitä, että työ etenee ja tulee valmiiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ryhmän on oltava koko ajan ruodussa ja tehtävä, mitä luotsi ehdottaa. Kyllä ryhmä itse tietää mitä tekee, heillähän on motiivi tehdä tuote. Sen sijaan luotsi ei voi juurikaan lepäillä, vaan hänen tulee olla valppaana huomaamaan, koska apua tarvitaan!

14. Merimerkki: Luotsi on läsnä Luotsi toimii näin

Varaa luotsin tehtävälleen muuttamalla työnsä rakennetta.

ajan

Luotsi ei toimi näin

Tekee luotsin hommat silloin kun ehtii. Muistaa kertoa kiireistään.

Kun luotsiksi lähtee, niin luotsina on. Ei voi samanaikaisesti tehdä muita töitä. Jos näin luulee voivansa, jättää luotsattavat heitteille. Tosin poikkeus vahvistaa säännön, joskus vaan on joku työ tehtävä pois alta, mutta silloin pitää olla toinen luotsi, joka on täysaikaisesti läsnä. Omista kiireistään ei pidä muille kertoa, se ei edistä talkoolaisten töitä yhtään, tuo vaan mieleen jokaiselle omat kiireensä ja vie keskittymiskykyä olemassa olevaan asiaan.

15. Merimerkki: Luotsi tunnistaa tavoitteet ja arvot Luotsi toimii näin

Tutkii itseään ja arvojaan, etsii ylemmänasteisen päämäärän, jossa yhdistyvät omat intressit ja hankkeen tavoitteet.

Luotsi ei toimi näin

Luotsaa kiillottaakseen kilpeään ja edetäkseen urallaan.

Ajattelisin pikemminkin niin päin, että hankkeelle on tavoitteet, jotka perustuvat arvoihin - kuten talkoilla on: Yhteisöillä on suuri merkitys ihmisen olemassaolon perustarpeiden tyydytykselle (jäsentyminen ajattelun avulla, liittyminen tunteen avulla, tekeminen, merkityksellisyyden kokeminen). Yhteisöt, joissa viesti ei kulje, ovat kuolleita yhteisöjä. Niinpä tietoyhteiskunnassa yhteisöjen viestintävalmiuksien parantami27

nen on tärkeä tehtävä, yhteisen tuotoksen tekeminen lisää yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Näiden asioiden puolesta toimii Tietotaitotalkoot-hanke. Jos luotsi huomaa olevansa näiden päämäärien kanssa sinut, niin hienoa! Sen sijaan jos hän tulee mukaan vain omaa kilpeään kiillottamaan, hän ei ehkä näe hankkeen tavoitteita eikä toimi niiden mukaan - se on huono juttu, se. Toisaalta ei haittaa vaikka luotsaus edistä myös uralla etenemistä.

16. Merimerkki: Luotsi yhdistää erilaisia osaamisia ja ihmisiä Luotsi toimii näin

Vaikuttaa avaintoimijoiden valintaan niin, että hyvin erilaiset persoonallisuudet ja kattava osaaminen saadaan ryhmään mukaan.

Luotsi ei toimi näin

Osallistuu avaintoimijoiden valintaan saadakseen omat luottohenkilönsä mukaan ryhmään.

Tätä ohjetta noudattaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että erilaisten persoonien tulee osata toimia yhdessä. Kattava osaaminen on talkoissakin hieno asia, mutta toisaalta on taas muistettava, että etukäteen emme odota talkoolaisilta emmekä edes avainhenkilöiltä osaamista, vaan työ tekijäänsä neuvoo. Ohje sopii tietysti loistavasti luotsien valintaan, mutta talkoolaisia ajatellen on oltava tyytyväinen jokaisesta mukaan tulevasta ja etsittävä hänen parhaat puolensa ja osaamisensa ja opeteltava yhdessä ne asiat joita ei osata.

17. Merimerkki: Luotsi kannustaa muuttamaan tapoja Luotsi toimii näin

Auttaa luopumaan itsenäisen harkinnan pohjalta heikosti toimivista työtavoista.

Luotsi ei toimi näin

Ilmaisee halveksuntansa joitakin työtapoja kohtaan, jotta avaintoimijat luopuisivat niistä.

Tässäpä nyt ollaankin aivan peruskysymyksen äärellä: Tietotaitotalkoothan pohjautuu nimenomaan erilaiseen tekemiseen kuin useimmiten on totuttu. Talkoissa ei luennoida, talkoissa ei ole hierarkioita, talkoissa ei jätetä töitä seuraavaan päivään, talkoissa ei 28

velvoiteta muita tekemään. Miten luotsi voi toimia niin, ettei hän osoita halveksuntaansa esimerkiksi sille, joka sanoo, että ei nyt enää jaksa, tehdään sitten ensi viikolla loput! Ehkä parasta on, jos luotsi nyt kysyy, että kuka jaksaa tehdä nyt loppuun asti, loppuun tekeminen on yksi talkoiden hyvistä käytänteistä ja uskokaa tai älkää: valmiiksi saaminen on hurjan palkitsevaa! Luotsin tulee myös ymmärtää, että aina on mukana ihmisiä, joilla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta olla pidempään paikalla. Näin vain on, mutta aina on myös niitä, jotka voivat olla pidempään. Luotsi jää sitten heidän kanssaan saattamaan työn loppuun. Esimerkki toimii omalta osaltaan toimintamallin puolesta.

18. Merimerkki: Luotsi kantaa vastuun Luotsi toimii näin

Kantaa täsmällisesti sovitun vastuunsa ja edellyttää samaa muilta. Puuttuu heti tilanteeseen, kun poikkeama tapahtuu.

Luotsi ei toimi näin

Antaa ymmärtää, että itselläkin on työ ja tuska huolehtia vastuista. Kertoo ymmärtävänsä hyvin, etteivät asiat hoidu aina ajallaan.

Näinhän se on. Aina on hyvä, että luotsi hoitaa vastuunsa. Mutta tuo, että edellyttää muilta samaa on hiukan vaikea hoitaa talkoissa. Talkoot ovat alkaneet ja paikalla ei olekaan kaikkia sovittuja resursseja. Nyt ei ole muuta keinoa kuin ottaa kikat avuksi, kun konstit puuttuvat ja etsiä ratkaisu puuttuvalle asialle. Ei ole tarkoituksenmukaista syyllistää muita, ei tosin hyväksyäkään tapahtunutta. Mutta mennään eteenpäin vain iloisella mielellä toisia innostaen.

19. Merimerkki: Luotsi tarjoaa tietämyksensä ja osaamisensa Luotsi toimii näin

Tarjoaa käyttöön oman toimialansa tietämyksen ja kehityshankkeen menetelmällisen osaamisen.

Luotsi ei toimi näin

Vaatii toisia opiskelemaan tietoja ja menetelmiä.

Luotsi tarjoaa oman tietämyksensä ja osaamisensa käyttöön silloin, kun toinen tarvit29

see, eli oikea aika ja paikka. Sen sijaan, jos hän pitäisi ensin luentoja tietämättä toisten osaamisesta ja motiiveista, hän vaatisi toisia opiskelemaan itselleen tärkeitä asioita. Ovat nämä asiat hienovaraisia ja joskus kuin veteen piirretty viiva, mutta aina miettimisen arvoisia näissä kehityshankkeissa.

20. Merimerkki: Luotsi pitää tavoitteet realistisina Luotsi toimii näin

Auttaa realisoimaan hankkeen alkuvaiheen ylisuuria odotuksia.

Luotsi ei toimi näin

Lähtee mukaan unelmoimaan alkuvaiheessa, vain taivas rajana.

Aika usein talkoissa talkoiden kokoonkutsujalla on ollut ylisuuria odotuksia, amatöörit tekevät 12 tunnissa täydellisen esitteen, ammattimaisen äänitteen, esittelyvideon laajaan jakeluun jne. Jos joukossa ei ole yhtään ammattilaista tai kokenutta tekijää, luotsi osaa asettaa tai ehdottaa asetettavaksi talkoiden tavoitteet sellaisiksi, että ne myös saavutetaan, saadaan valmiiksi. Luotsi ei lähde unelmoimaan koko maailmankattavia valloituksia yhdessä muiden kanssa, vaikka se joskus houkuttelisikin. Liian korkealle asetut tavoitteet saattavat ehkäistä koko tekemisen riman ylityksen tullessa liian haastavaksi.

21. Merimerkki: Luotsi luo energiaa Luotsi toimii näin

Pitää osaltaan jatkuvasti yllä korkeaa energiatasoa. Antaa tilaa ihmisille, joilla on taito vahvistaa keskinäistä yhteyttä.

Luotsi ei toimi näin

Tekee jaksamista koskevia huomautuksia, pyytää arvioimaan energiatasoa.

Taas on vaativia ohjeita luotseille! Jatkuvan korkean energiatason ylläpito ei ole mikään helppo asia. Auttaa paljon, jos on innostunut itse. Auttaa erittäin paljon, jos mukana talkoolaisissa ei ole hyperkriittisiä mukanaolijoita. Vaati opettelua olemaan välittämättä liikaa negatiivisista ajatuksista. Hyvä sääntö on muistaa, että moite on huonosti muotoiltu parannusehdotus. Kun tämän muistaa ja kääntää moitteen parannusehdotukseksi, onkin paljon pelastettu. Moittija huomaa, että häntä on kuunneltu ja 30

ehdotuksen toteuttaminen vie usein asioita eteenpäin. Sen sijaan se, että huomauttelee ihmisille heidän väsymyksestään, ei ole hyvä tie. Mutta jaksamista voi kyllä tarkkailla ja esimerkiksi aikaistaa välipalaa, tarjota hedelmiä tms. Kysehän voi olla vaikkapa verensokerin puutteesta!

22. Merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin Luotsi toimii näin

Vaikuttaa niin, että kaikki tuovat kokemuksensa ja tietonsa toisten käyttöön.

Luotsi ei toimi näin

Vaikuttaa niin, että luottoihmisten mielipiteet korostuvat

On hyvä muistaa, että luotsikin on vain ihminen, on huonoja päiviä ja hyviä päiviä. On väsynyttä oloa, mutta on myös innostusta. Hyvät menetelmät jonkin asian huomioimiseksi ovat tosi tarpeen huonoina päivinä. Talkoiden pisteytysmenetelmä on työkalu, jonka avulla on kohtuullisen helppo nostaa kaikkien ajatukset esiin, kuulla kaikkia. Monet talkootapahtumat ovat jo osoittaneet, että niinkin arkipäiväisessä asiassa kuin ruokalistan teossa korostuvat luottoihmisten tai äänekkäimpien ajatukset enemmän kuin muiden - jollei käytetä pisteytystä! Itse muistelen erästä tilaisuutta, missä yhteisesti piti päättää seminaariohjelmasta. Tilaisuuden jälkeen ainakin minä olin harmistunut - minusta tuntui, ettei yhtään ajatustani oltu noteerattu ja että kaikki ideat menivät luottoihmisen ideoiden mukaan. Nyt olisi harmillista, jos tämä luottoihminen ei saisi sanoa käsityksiään, useinhan hän on se, joka yleensä saa keskustelun syntymään. Pahinta olisi, jos hänkään ei sanoisi mitään. Eli kyse ei ole joko tai asiasta, vaan siitä, että otetaan käyttöön menetelmiä, jotka mahdollistavat kaikkien mielipiteiden ja tietojen tulevan esiin! Pisteytys on yksi tällainen menetelmä.

23. Merimerkki: Luotsi on periksi antamaton Luotsi toimii näin

Vie periksi antamatta, kurinalaisesti ja samalla joustavasti Talkoot prosessia etapilta toiselle.

Luotsi ei toimi näin

Joutuu helposti sekavuuden valtaan, kun erilaiset odotukset, vaatimukset ja käsitykset nousevat esille. 31

Onpa taas sattuvasti kirjoitettu. Jos nyt joutuu luotsaamaan porukkaa, jolle talkoot eivät ehkä sovellu lainkaan, joutuu kyllä helposti sekavuuden valtaan, kun erilaiset käsitykset nousevat esille. Miten siinä sitten periksi antamatta vie prosessia eteenpäin? Varsinkin, kun samalla haluaa olla demokraattinen ja kuulla kaikkia? Enpä keksi muuta ratkaisua kuin miettiä etukäteen tilanteita ja innostaa itseään periksi antamattomuuteen joustavasti! Eli olla ihme!

24. Merimerkki: Luotsi luottaa Luotsi toimii näin

Luotsi ei toimi näin

Antaa aikaa ideoiden syntyä, on kärsivällinen eikä hoputa silloin, kun toiset vasta miettivät. Luotsi ymmärtää ryhmän menettelytavat, kun poikkeavat omista tai ennakko-oletuksista ja uskaltaa luottaa muihin, kun vaikuttaa, ettei mitään tule.

Tuo kärsimättömästi heti omia sisällöllisiä ajatuksiaan muille toteutettavaksi.

Tämä 24. merimerkki syntyi yhden luotsin muistelusta: Tuli mieleen hieman poikkeava muisto: Itse olin videoluotsi jollain nuorten leirillä kauan sitten ja yritin ohjata heidät juonen tekoon - tuttuun tapaan, ja varoitin kun aikaa vain kului, ettei oikein mitään tule, jos juonta fiktioon ei tule. Kävi niin, että annoin periksi ja ryhmä lähinnä improvisoi ja teki postmodernin kollaasin. Lopputulos oli modernimpi kuin osasin ajatella, sillä paradigmani oli juoni. En myöskään tunnistanut, että johtohahmo ryhmässä ei johtanut, vaan oli valmis niinkin rohkeaan menetelmään kuin improvisaatio. En ymmärtänyt siis toimintatapaa, koska sitä ei tavallaan ollut. Annoin mennä ajatellen, ettei ehkä tule mitään, toisin kävi, se oli aivan taiteellinen pläjäys, tietynlainen postmoderni kollaasi improvisoiduista juonenpätkistä. Hämmästyin, että joku fiksu nuori toimi näin taiteelliselta pohjalta.

OLLI JA JOHANNA LUOTSAAVAT

AJATTELUN TUNNISTAMINEN JA ANSAT

Pohdin ajattelua, siis ajattelen. Mietin, miten tunnistaa ajattelunsa, miksi ajatteAjattelun ja toiminnan hallinta lee, mitä ajattelee? Kuinka hallitsisi ajatteluaan? Luin Filosofianakatemian Ajattelunhallinnan opasta 2.0. Löysin sen Ajattelunhallintaan on Ajattelunhallinnan googlaamalla. Syynä tälle ajattelun ajat- oppaassa ohjekartta, joka muistuttaa tatelemiselle ovat ajattelun ansat, joista kir- vattomasti talkoiden työskentelyä: joittelen ja puhun Mika Mannermaan kirjoitusten ja oman ajattelun perusteella 1) Visioi eli synnytä mielikuva päämäärästä. mm. luotseille. Onhan luotsien osattava Tämähän on tärkeä asia kaikissa talkoissa, ratkoa ristiriitatilanteita, löytää talkoolaisillä ei syntyisi valmista, ellei yhdessä jo sista hyvät ideat, tunnistaa heidän ajatteheti alussa päätettäisi ja visioitasi, mitä lunsa erilaisuus ja osata aikatauluttaa tehdään, nähtäisi lopputulosta mielikuvistyöskentelyä. Tähän viimeiseen erityisessamme! ti sain Ajattelunhallinnasta evästystä, sillä aikaa ei voi hallita, mutta ajattelua voi, 2) Kerää kaikki tehtävät! Hyvä ohje tämäkin talkoissa, listataan tehtävät taululle: jos harjoittelee. mitä lehti sisältää, videon juoni, mitä tänään syötäisiin, jne. 35

tehnyt edellä olevan, niin työ valmistuu ja kaikki tietävät, mitä ovat tekemässä. Näin työmuisti ei enää rasitu sillä, että pitää mielessä erilaisia asioita ja pääsee keskittymään tekemiseen. Loistava asia ja ihan oikeasti ilman teoriaakin talkoissa 4) Ryhdy töihin! Kukin keskittyy yksin tai todettu - ehkä ei aina ulkoistettu, toisen kanssa nyt yhteen asiaan kerrallaan hyväksi mutta luotsin hiljaisessa tiedossa kuitenja ruksaa taululle tai lapulle tehdyt tehtäkin ja osittain näkyvänä keltaisilla lapuilvät. la ja aikataulutuksissa. Ajattelunhallinta perustuu sille, että Kolmatta kohtaa eli toimilistaa voidaan ihmisen työmuisti on rajallinen, kerralvielä tarkastella erikseen: laan muistissa on seitsemän asiaa. Tämän a) Katsotaan, onko kaikki tehtävät tarpeelli- huomaa hyvin silloin, kun sattuu jotain yllättävää ja pitää tehdä monta asiaa kersia ja missä järjestyksessä. Talkoissa voi esimerkiksi tulla esiin tilanne, missä tode- rallaan. Tuntuu, että aika ei riitä. Kyse on taan, että jokin asia on ihan turha, kuten kuitenkin työmuistin kapasiteetin riittävaikka puheenjohtajan haastattelu lehteen, vyydestä. Oma konstini tällaisiin tilanteijos pj on matkoilla ja puhelimellakaan ei siin on juuri lappujen ja listojen teko ja tavoita. Osan tehtävistä voi delegoida: niiden laittaminen kiireellisyysjärjestykpyytää vaikkapa kotiin jääneen yhteisön seen. Kun tekee näin, jää muistille tilaa, jäsenen lähettämään kuvia, tai kirjoittakun osa asioista on siirretty myöhempään maan juttua jne. aikaan. Mutta nämä ajatteluseikkailut eivät b) Osa tehtävistä sisältää useita toimia, kukoske ajattelun tunnistamista. Joskus 80ten ruoanlaitto, josta tehdään oma lista ja luvulla olin Kari E. Turusen pitämässä jaetaan tehtäviin: kaupassa käynti, ruoan seminaarissa Ajattelun tunnistaminen. teko, kattaminen, tiskaus jne. Samoin voi tehdä kuunnelman kanssa: käsikirjoitus, Siitä asti olen aika tietoisesti yrittänyt aiäänitehosteet, editointi... na silloin tällöin ja useamminkin tunnistaa miksi ajattelen niin kuin ajattelen. Jos c) Tämän jälkeen katsotaan, milloin kunkin esimerkiksi sanon jollekin ehdotukselle asian tulee olla valmis: Milloin on kirjoiheti EI, niin jo pikkuhetken päästä mietin, tusten oltava valmiina, jotta lehti ehditään miksi sanoin niin? Oliko syynä laiskuutaittaa? Milloin taiton, että se ehditään tu- teni? Oliko syynä se, että olen kateellilostaa ja kopioida ja niitata? Tässä kohdin nen? Oliko syynä se, että olen tuota jo aikataulutuksen voi suunnitella takaperin: kuinka kauan menee niittaamiseen? Kuin- kokeillut? jne.... Ja jos huomaan syyksi ka paljon aikaa kuluu kopiointiin? Kuinka "alhaiset" asiat, yritän ainakin perua kiellon ja sanoa syynkin, miksi perun. Ja jos kauan kestää tulostaminen jne.. syynä on se, etten oikeastaan usko asiaan, Tämä kaikki jäsennys oli suoraan ajatte- yritän sitäkin argumentoida. Ehkä en nyt lunhallinnasta! Ideana on, että kun on ihan näin rationaalinen ole, mutta par3) Koosta toimilista tehtävistä, eli pilko tehtävät pienempiin osiin: pääkirjoitus, kansilehti, videon musiikki, äänitehosteet audioon, kaupassa käynti, porkkanoiden pienentäminen jne.

haani yritän kuitenkin. Aika monelle on luonnollista sanoa - varsinkin vanhemmilla lapsilleen (ja pomoilla alaisilleen)ensin EI ja vasta sitten miettiä. Jos nyt emme koskaan peruisi näitä EI-viestejä, niin eipä mitään maailmassa uutta tapahtuisikaan, olisimme pysähtyneessä EI-tilassa (ja kutsuisimme sitä lamaksi).

Ajattelun ja keskustelun ansoja Hedelmällinen vuorovaikutus edellyttää yhteistä orientaatioita keskusteluun, yhteisiä käsitteitä ja usein myös oman ajattelunsa tunnistamista. Jokin aika sitten olin tilaisuudessa kuuntelemassa aiheesta: Vuorovaikutteisten nettisivujen kehittäminen. Esitys oli kertomus siitä, miten syrjäalueilla asuvat ihmiset oli otettu mukaan kehittämään kunnan nettisivuja. Yhdessä heidän kanssaan oli pohdittu, mitä sivuilla tulisi olla, millaista tietoa he haluavat. Mukana esitelmää kuuntelemassa oli myös kaksi nettisivujen teknistä puolta kehittävää insinööriä. Molemmat sanoivat, että olipa tylsä luento, ei mitään uutta. He olivat orientoituneet kuulemaan aivan eri asiaa, kuin mitä esitys käsitteli. Ensimmäinen oli ajatellut, että esitys käsittelee sitä, miten vuorovaikutuksessa käyttäjien kanssa kehitettään avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Se oli juuri nyt hänen mielenkiintonsa kohde ja osittain työtehtävä. Hän ei todellakaan saanut vastauksia tähän kysymykseen ja niinpä esitys tuntui mitäänsanomattomalta ja tylsältä ajanhaaskuulta. Toinen taas oli

ajatellut, että esitys käsittelee hänen jostain aiemminkin kuulemaansa ideaa: miten sivuista saadaan sellaiset, että lukija voi helposti vaihtaa sivun kuvien pohjavärit ja muotoilla sivuistaan omannäköiset. No ei ihme, että hänestäkin esitys oli tylsä ja käsitteli vain itsestäänselvyyksiä, jo totuttuja asioita. Heidän molempien odotukset koskivat sivujen teknistä puolta, kun taas esitelmä käsitteli sisällön tuottamista. Itsestäni esitys oli mielenkiintoinen, oli hienoa, kuulla, miten lukijat otetaan mukaan, miten heidän toiveitaan kuullaan, jäsennetään ja toteutetaan. Meillä kaikilla oli erilainen paradigma, viitekehikko alustusta kuunnellessa. Tulevaisuuden tutkija Mika Mannermaa on listannut joukon asioita, jotka estävät meitä ajattelemasta ja näkemästä asioiden eri puolia. Ne estävät myös hedelmällisen vuorovaikutuksen ja yhdessä tekemisen. Hän kutsuu näitä asioita ajattelun ansoiksi. Niistä yleisimpiä ovat ”Tässä se nyt on” -ajattelu, paradigmasokeus, trendi-ajattelu, kulttuurinen ylimielisyys, yli-into ja uuden vähättely. Kaikilla ajattelun ansoilla on hyvät ja huonot puolensa, ääripäänsä. ”Tässä se nyt on” -ajattelu helpottaa jokapäiväistä elämää ja on joskus jopa tosi tarpeen: ollaan tyyty37

väisiä ja onnellisia siitä mitä on. Mutta jatkuessaan ja ollessaan ainoa tapa ajatella, syntyy pysähtyneisyyden ja muuttumattomuuden tila, missä luovuus katoaa ja ehkä mielenkiintokin elämään. On erittäin riemastuttavaa tässä tilanteessa kyseenalaistaa asioita, katsoa asioita uusin silmin, nähdä uusia asioita. Tehdä uusia asioita, elää täysillä. Kunnes huomaa, että eihän se nyt näinkään ole, on aika pysähtyä ja olla ainakin hetken tyytyväinen ja elää tavallista arkea. Kysymys onkin, miten tunnistaa ajattelunsa ja sen ansat? On varmaan hyvä pysähtyä ja kuulostella itseään... Usein ymmärtämättömyys johtuu myös erilaisesta näkökulmasta tarkastella kohteena olevaa asiaa. Tätä voi jopa kutsua paradigmaeroksi tai paradigmasokeudeksi (paradigma on ajatusmalli, lähestymistapa). Alun esimerkissä oli lähinnä tästä kyse. Esitelmän kuulijoilla oli erilainen ajattelumalli mielessään, kun he menivät kuuntelemaan luentoa. Jos tätä ei osaa tiedostaa eikä havaita, niin koko asia tuntuu väärältä, tyhjältä. Paradigma-ajatteluun liittyvät suuremmatkin yhteiskunnalliset asiat, sillä vallalla olevan ajattelumallin taustalla on suuri määrä valtaa ja yhteiskunnallisia suhteita. Erilaisten organisaatioiden olemassaolo voi olla kiinni tietystä ajattelutavasta eikä sen vaihta38

misen tunnustaminen ole aina helppo ja nopea tapahtuma. Vallitsevat ajatusmallit toimivat viitekehyksinä, joiden perusteella kerätään tietoa, järjestellään tietoa ja arvioidaan uusia ideoita. Tämä tapahtuu suurelta osin ilman, että tajuamme sitä. Kun yritämme tarkastella asioita, se tapahtuu vanhan ajattelutavan mukaan. Tai sitten yritämme väkisin asettaa uusia ideoita vanhoihin toimintamalleihin. Uuden näkökulman havaitseminen on meille jokaiselle usein vaikeaa. Esimerkkinä erilaisista paradigmoista on vaikkapa länsimainen lääketiede/kiinalainen lääketiede. Jos on omaksunut näistä jommankumman ajattelunsa lähtökohdaksi, on vaikea hyväksyä mitään toisesta ajattelumallista. Kuitenkin ajatteluamme rikastuttaisi ja toimiamme parantaisi se, että hyväksymme erilaiset näkökannat ja yritämme ymmärtää toisiamme ja ajattelumme eroja. On riemastuttavaa havaita ja ymmärtää jokin uusi asia. Ja kun on kerran oivaltanut jonkin asian ei voi enää palata entiseen ymmärtämättömyyden tilaan. Kokemus on vapauttava, joskin etukäteen ahdistava. Kolmas ajattelun ansa, trendiajattelu, on osaltaan myös kaventamassa ajatteluamme. Tänään ei voi lukea suunnitelmaa, kuulla alustusta tulevaisuudesta, nähdä toimenpide-ehdotusta, missä ei mainittaisi ikääntymistä, ilmastonmuutosta ja globaalia kilpailukykyä ja sen vaatimia toimia. Jo kirjoittaessani näitä trendi-ilmiöitä, ahdistuin. Ne ovat omiaan lamaannuttamaan kaiken luovuuden, uuden tekemisen ilon ja yleensä ilon. On vaikea nähdä ikääntymisen hienoja puolia, kun aina puhutaan ilmiön haitoista: kuka maksaa, kuka jaksaa hoitaa vanhuk-

Jos kieltäydyn ostamasta kauppaketjun kaupasta, miten käy kilpailukyvyn? Jos vaadin hoitohenkilökunnalle, linja- auton kuljettajille, siivoojille jne., kaikille hyvinvoinnistani huolta pitäjille kohtuullista palkkaa, vaarannanko kilpailukyvyn? Ja jos vaarannan, niin kuka oikeasti kärsii? Mitä voin tehdä trendien puristuksessa? Unohdan ne kokonaan ja toimin niin kuin hyväksi näen oikeudenmukaisen elämisen maailman puolesta! Ah kuinka helpottavaa, saan ajatella ihan itse – toivottavasti ilman ajattelun ansaa: kulttuurinen ylimielisyys! Kulttuurinen ylimielisyys näkyy minussa ainakin silloin, kun luulen tietäväni paremmin, mikä on hyväksi muille, kun luulen tietäväni paremmin kuin toisen set. Kuitenkin isovanhemmat ovat monen alan asiantuntija, paremmin kuin toisenlapsenlapsen ilo ja turva, suuret ikäluokat laisen kokemuksen omaava jne. Kulttuupyörittävät kolmatta sektoria, museoita, riseen ylimielisyyteen lääkkeenä on täyttävät teatterit, kirjastot, esitelmätilai- suvaitsevaisuus, toisten empaattinen suudet. Kuka haluaisi luopua omista ikääntyneistään? Ilmastonmuutos-trendi ahdistaa. Voinko enää pitää jouluvaloja? Onko kynttilätkin liikaa, miten käy ilman hiilidioksidipitoisuuden? Muistanko nämä asiat myös halpalennoilla? Voinko mitenkään vaikuttaa globaaleihin rakenteisiin, jotka ovat omiaan lisäämään ilmastonmuutosta? Globaali kilpailukyky se vasta ahdistava trendi onkin. Onko minun pienillä toimillani, neuletöilläni, maalauksillani oikeutta globaalissa maailmassa? Jollen kuluta tavaraa, osta uutta kännykkää, miten käy kilpailukykymme? Ellen alenna palkkaani, tee pidempää päivää, miten käy kilpailukyvyn? Ellen suosi rikkaiden pääomatuloja, miten käy kilpailukyvyn? 39

kuunteleminen, asioista selvän ottaminen, näkökulmien tunnistaminen, arvojen näkeminen asioiden taustalla, vain muutamia mainitakseni. Ja viimeisimpinä, muttei vähäisimpinä ajattelun ansoina ovat yli-into ja uuden vähättely. Tekniikasta puhuen: Joko sinulla on uusin älypuhelin? Ei? Ilman sitä et voi tulla toimeen!, sanoo toinen. Toinen taas vastaa siihen, että minulle käy tämä 10 vuotta vanha Nokia, en todellakaan tarvitse uutta puhelinta, puhumatta-

kaan että tarvitsisin sosiaalisen median palveluja, mitä ne oikein edes ovat? Kumpi on oikeassa, tekniikan yli-intoilija, aina uusimman laitteen käyttäjä ja ihannoija vai tekniikan vähättelijä, 10 vuotta perässä kulkija? Varmasti jälleen molemmat kohdallaan. Yli-intoilija vie tekniikka eteenpäin, vähättelijä käyttää sitä hyväkseen omiin tarpeisiin. Totuus lienee jossain keskivaiheilla. Erityisesti tulevaisuutta ajatellessa on hyvä nähdä myös ne mahdollisuudet, joita tekniikka suo. Tarvitaan sosiaalista ja teknistä mielikuvitusta - ajattelun ansojen ylittämistä! Hedelmällisintä onkin, jos yli-intoilija ja vähättelijä tutustuisivat toistensa ajatusmaailmoihin, silloin saattaisi syntyä jokin aivan uusi idea ja innovaatio! Muisti kohdistuu menneisyyteen, ymmärrys nykyhetkeen ja huolenpito tulevaisuuteen, totesi filosofian professori Mikael Wexionius vuonna 1640. (Niiniluoto, 2000) Muistimme ja kokemustemme avulla ymmärrämme nykyisyydessä tehdä oikeita tekoja tulevaisuudesta huolehtiessamme. Tätä työtä tehdessämme yhdessä muiden kanssa on hyvä tunnistaa ajattelun ansat, pitää mieli avoinna. Emme voi muuttaa menneisyyttä, mutta tulevaisuus on edessämme avoin, täynnä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia, joista osa toteutuu. Hyvä tulevaisuus rakennetaan tunnistamalla eri vaihtoehtoihin johtavat polut, ja sen jälkeen ymmärtämällä tehdä tänään sellaisia valintoja, jotka johtavat todennäköisimmin hyvään tulevaisuuteen myös tuleville sukupolville.

AVOIMELLA PÄÄTÖKSENTEOLLA TOIMINNAN MUUTOKSEEN Tietotaitotalkoiden tavoitteena on osoittaa käytännössä, kuinka yhteistoiminnalla, yhdessä tehden, saadaan paljon aikaan. Se vaatii perinteisestä, hierarkkisesta työnjaosta siirtymisen yhteisesti päätettävien asioiden hoitamiseen. Mutta kuinka vaikeata onkaan muuttaa tapaa toimia! Vaikka olisi kuinka hyvät kokemukset jostakin hyvästä käytännöstä, sen tavaksi muuttaminen vaatii vaivaa ja jokahetkistä tiedostamista - tai taas repsahtaa vanhoihin tapoihin. (Tavat ja tottumukset ovatkin toiminnan paras selittäjä.) Jos on vaikeata muuttaa omaa, yksilöllistä tapaa toimia, vielä vaikeampaa on muuttaa yhteisön tapaa toimia. Jos kyseessä on hierarkkinen yhteisö, pomon sana ja tahto voi muuttaa käytän-

töjä. Tasa-arvoisessa vapaaehtoisessa yhteisössä tapojen muuttaminen on vaikeaa, sillä useinkaan ei edes tiedetä, mitä muut oikeasti ajattelevat. Yksilötasolla tapojen muuttaminen näkyy arkisimmin ruokatottumuksissa: kun kerran lipsuu valitsemassaan dieetissä, niin sitä lipsuu sitten jo herkemmin uudestaan ja taas on vanhoissa tottumuksissa. Hyvä päätös muuttaa esimerkiksi työmatkaa, kävellä jotain toista reittiä, lipsahtaa muutaman kerran jälkeen samaan vanhaan rutiiniin. (Jollei olisi rutiineja, niin mikään ei pyörisi). Luovien ongelmanratkaisumenetelmien suhteen on sama juttu: vaikka hyvin tietää, että niitä käyttäen saa parempia päätöksiä ja luoviin menetelmiin kulutet41

tu aika- vaikka se tuntuu sillä hetkellä pitkältä - on itse asiassa aika lyhyt. Esimerkiksi talkoiden ruokapisteytysmenetelmä opastaa avoimeen päätöksentekoon, mahdollistaa hiljaistenkin äänen, poistaa nurinat, tutustuttaa toisten ajatteluun, luo avointa työskentely-ympäristöä. Millä muulla tavalla siihen käytetty puoli tuntia toisi saman tuloksen? Enemmän, paremmin? Kuitenkin aina on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että pisteytys on ajan haaskausta. Ja näin sitten luovutaan hyvästä käytänteestä.

sakin. Todella monta kertaa on havaittu, että tuotosten heijastaminen usealle samanaikaisesti nähtäväksi on hyvä idea. Joissakin paikoissa se onnistuu hyvin, mm. Evolla ei ole vaikeuksia asentaa valkokankaita tai ottaa ikkunoissa jo valmiina olevia valkoverhoja käyttöön. Mutta sitten on tiloja, joissa se on tosi vaikeaa, mm. atk-luokat! Jos näissä tiloissa vaatii heijastusta, saa vain sääliviä katseita - ja näin into asentaa valkokankaat katoaa. Ja kun juuri silloin pitäisi jaksaa ponnistella uuden toimintatavan käyttöönottamiseksi. Estävätkö rakenteet sittenkin uusien toimintamallien käytön? Jos näin on, on purettava rakenteet, on Uskallammeko työskennellä laitettava kouluissa oppilaat pyöreän todella avoimesti? pöydän ympärille, on heijastettava katOlemme talkootoimistossa useaan ottee- toon, on uskallettava olla erilainen, poiseen puhuneet siitä, että viritämme jokai- keta totutusta! Kyllä sen kaikki lopuksi sen koneen videotykkiin ja heijastamme hyväksyvät, jos kyse on paremmasta seinälle, mitä kukin on tekemässä. Näin mallista. Mutta kuinka pian? Kuitenkin työskentely olisi tosi avointa - pienessä tämä vaatii herkkyyttä nähdä, milloin tilassahan se on nytkin sitä, mutta sel- uusi malli toimii, onko muutosvastarinta keästi tykkien avulla vielä avoimempaa. liian suuri? Ja nöyryyttä tunnustaa olMutta miksi emme tee näin? Olemme leensa väärässä ja palata vanhaan tai toiLiisan kanssa sitä mieltä, että idea on hie- seen uuteen malliin. Joskus luotsilta vaaditaan jopa jääräno! Yksi syy on varmasti ihan konkreettinen, meillä ei oikein ole seinätilaa. Pitäisi päistä esimerkkinä oloa. ottaa luovuus käyttöön, miten toteuttaisimme idean. Miksi emme heijasta vaikKenen ääni kuuluu, ketä kapa kattoon? Eihän ole tarpeen koko ajan katsoa toisen tekemistä? Liisa juuri kuunnellaan? tuossa sanoi, että kokeillaanpa tuota! No katsotaan, miten pian. Emme kuitenkaan Merimerkki 22 kaivaa kaikkien mielipivielä ole varmoja siitä, että me kaikki pi- teet esiin. dämme tätä hyvänä ratkaisuna – emme Talkoiden pisteytysmenetelmä on työole vielä yhteisesti keskustelleet asiasta, kalu, jonka avulla on kohtuullisen helppo punninneet sen hyviä ja huonoja puolia – nostaa kaikkien ajatukset esiin, kuulla sitoutuneet ideaan. kaikkia. Monet talkootapahtumat ovat jo Tämä sama asia on ongelmana talkois- osoittaneet, että niinkin arkipäiväisessä 42

22. Merimerkki: Luotsi kaivaa kaikkien mielipiteet esiin Luotsi toimii näin

Vaikuttaa niin, että kaikki tuovat kokemuksensa ja tietonsa toisten käyttöön.

asiassa kuin ruokalistan teossa korostuu luottoihmisten tai äänekkäimpien ajatukset enemmän kuin muiden - jollei käytetä pisteytystä! Luotsikoulutuksessa Evolla elokuussa 2011 pisteytimme seuraavan luotsikoulutuspaikkakunnan ja tulokseksi tuli, että sama se, missä oma koulutus pidetään, tärkeämpää on viedä Tietotaitotalkoita muille ja valita paikkakunta tarvitsijoiden mukaan, esimerkiksi Sansibar! Pelkällä ohjaamattomalla keskustelulla emme olisi tätä niin selvästi nähneet yhteisenä ajatuksena. Kuka päättää, mitä syödään? Kuka päättää, minne mennään lomalla? Kuka päättää, mihin kouluun menen, mihin ammattiin valmistun? Entä kuka päättää muutammeko? Jokaisen arkeen liittyy paljon päätöksiä, isoja ja pieniä, rutiininomaisia ja kauaskantavia yksittäisiä päätöksiä. Ei ole yhdentekevää, kenen mielenmukaisia ne ovat. Eikä se, saako osallistua yhteiseen päätöksentekoon, tuoda oma käsityksensä mukaan suunnitelmiin.

Luotsi ei toimi näin

Vaikuttaa niin, että luottoihmisten mielipiteet korostuvat

Avuksi luova ongelmanratkaisumenetelmä, pisteytys Aina yhteisen tavoitteen luominen ei ole helppoa. Ehkä kaikki eivät haluakaan osallistua, ehkä aika on väärä, ehkä jollain on jo valmiina niin voimakas mielipide, että muita ei sitten kuunnellakaan. Itse asiassa tämä lienee tuttua kaikille. Mutta ei kannata ruikuttaa, jos haluaa, että osallistuva demokratia toimii, että päätöksenteko on avointa, vaan etsiä uusia tapoja toimia, uusia ongelmanratkaisutekniikoita. Ruokalistan laatiminen on oiva paikka opetella yhteistä päätöksentekoa. Kokeilimme sitä mm. Viestintäleirillä Vihdissä kesäkuussa 2011 iltapäivän ruokalistaa laadittaessa. Käytimme pisteytysmenetelmää – jo monella aikaisemmalla leirillä testattua ja Tietotaitotalkoissa noin 200 kertaa harjoiteltua menetelmää.

Pisteytys käytännössä

Päätöksenteko alkoi aivoriihellä. Jokainen esitti ainakin 5 erilaista ruokaa, mitä voitaisiin tehdä. Ehdotukset liikkuivat hernekeitosta strutsinmuniin ja kaikkea siltä väliltä. Aivoriihi on ratkaisun etsimisen luova vaihe eikä siinä saa arvostella toisten ideoita, vaan keksiä itse aina vaan mielestään parempia ehdotuksia. Muutaman erehdyksen jälkeen tämä onnistuikin hyvin. Tosin jotkut sitten heittäytyivät aika hulvattomiksi ideanikkareiksi, mutta se ei haittaa prosessin kulkua. Huonot ideat jäävät jo seuraavassa vaiheessa unohduksiin ja 44

hulvattomimmat saattavat johtaa uuteen ideaan. Aivoriihivaiheen jälkeen jokainen sai antaa ja antoi 5 pistettä mieluisille vaihtoehdoilleen, joko kaikki 5 yhdelle tai sitten ripotteli ne muutamille vaihtoehdoille. Eniten pisteitä saaneista vaihtoehdoista kerättiin sitten pari menyy vaihtoehtoa, niin että kukaan ei jäisi ihan unohduksiin, valittiin sitten kumpi tahansa vaihtoehdoista. Vaihtoehtoja olisi voinut olla enemmänkin. Nyt valitut olivat: Valkosipuliperunoita ja possunkyljyksiä paellapannulla sekä kasvisvaihtoehtona

ruokaisia salaatteja tai sitten poronkäristys, muusi ja kasvishernekeitto. Valinta näiden kahden välillä oli vielä oma prosessinsa: Laadittiin pisteytystaulukko, (https://sites.google.com/site/tietotaitotalkoot/pisteytys) ja listattiin erilaisia ominaisuuksia: maku, terveellisyys, lähiruoka ja helppous. Tyydyimme näihin neljään ominaisuuteen, sillä osa osallistujista rupesi jo hyytymään koko menetelmälle, nuoria kun olivat. Hintaa ei otetta tässä vaiheessa mukaan ominaisuuksiin, sillä se ei ole yhteismitallinen muiden kanssa. Hinaa käytetään vasta vaihtoehtojen löytämisen jälkeen, onko eniten pisteitä saaneen hinta liian korkea? Onko meillä varaa siihen, onko hintaero merkittävä seuraavaan nähden?. Annoimme 10 pistettä sille ominaisuudelle, jota arvostimme eniten. Maku sai tämän arvon viiden osallistujista pitäessä sitä tärkeimpänä asiana. Osa olisi valinnut helppouden ja osa lähiruoka/luomuruokaominaisuuden. Terveellisyyskin oli yhden mielestä tärkein. Jo keskustelu ominaisuuksien pistearvoista toi esiin osallistujien käsitykset siitä, mikä on tärkein asia päätöksenteossa. Muut ominaisuudet saivat arvot 5-9. Luvut olivat suhteutettu maun 10 pisteeseen. Tämän jälkeen tarkastelimme kumpi ruokalistavaihtoehdoista sai 10 pistettä kunkin ominaisuuden kohdalla ja mikä oli toisen vaihtoehdon arvo tähän suhteutettuna. Kiivaimman keskustelun aiheutti se, onko luomupossu kuuden kilometrin päästä paljon enemmän lähiruokaa kuin poro.

Lopullinen tulos saatiin kun laskettiin ominaisuuden ja vaihtoehdon saaman arvon painotettu keskiarvo. Poronkäristys voitti, vaikka kolme ohjaajaa antoi toiselle vaihtoehdolle 5 pistettä ja yrittivät joka kohdassa argumentoida ykkösvaihtoehdon puolesta. Tämä osoittaa, että menetelmä on demokraattisempi ja avoimempi kuin se, että ohjaaja olisi päättänyt ajaa possutilalle ostamaan possua ja kertonut muille, mitä tehdään ruoaksi.

Unelmani Aina on ihmisiä, jotka ovat sitä mieltä, että yhteinen avoin päätöksenteko on ajanhaaskausta. Ja näin sitten usein luovutaan hyvästä käytänteestä. Jospa nyt ottaisimme tavaksi pisteyttää erilaisissa päätöksentekotilanteissa, kuunnella toisten käsityksiä asioista ja kirjata ne saman tien näkyviksi? Unelmani avoimesta päätöksenteosta olisi silloin lähempänä toteutumista.

LUOTSIKOULUTUS Luotsikoulutus on tärkeä asia Tietotaitotalkoiden järjestämiseksi ja laajemmin tietotekniikan käytön opastamiseksi kaikille ihmisille. Ilman luotseja ei ole talkoita ja ilman talkoita ei tietotekniikka jalkaudu suunnitellulla tavalla, ei synny tuloksia eikä jatkuvuutta. Miten opettaa luotsin roolin ymmärtämistä tietotekniikan opastuksessa, sinnikkyyttä, loppuunsaattamista, toisten arvostusta? Luotsaamista tarvitaan ennen kaikkea silloin, kun tilanne on epävarma, jopa kaaosmainen. Tällöin ei suinkaan ole käytettävissä ennalta kerrottuja ohjeita, vaan on osattava tarttua tilanteeseen ja reagoitava. Ritva-Sini Merilampi kokosi seuraavan listan niistä ominaisuuksista, joita luotsit 46

ja talkoolaiset tarvitsevat – joita heidän siis tulee oppia. Epätavanomaisia oppimistavoitteita ja -toteutuksia Tietotaitotalkoissa ja luotsikoulutuksessa.

Tiedon rinnalle on nostettava taito tavoiteltavaksi asiaksi. Ja taito tarvitsee aina kokemusta ja käytäntöä, tekemistä ja toimintaa kasvaakseen. Päämäärätietoista toimintaa. "Ihmisellä on suuri tekemisen tarve kokeakseen sen avulla mielihyvää ja onnistumisen tunteita, saadakseen haasteita suoriutuakseen paremmin, taitavammin, nopeammin ja täsmällisemmin" toteaa Pirkko Anttila. Tätä henkeä me juuri tavoittelemme Tietotaitotalkoissa ja luotsikoulutuksessa. Yksi tietotaitotalkoiden hyvistä käytänteistä: toisen työn arvostus saa myös Pirkko Anttilan teksteistä "siunauksen": Ihmiset haluavat, että heidän taitavalle suoritukselleen annetaan arvoa ja että se huomataan! Pirkko Anttila jakaa taidot erityyppisiin taitoihin nelikentällä:

Selvästi kaikkiin kenttiin kuuluu luotsitaitoja. Luotsi tarvitsee tietotaitoja, mm. tiedonkäsittelytaitoja, ongelmanratkaisutaitoja. Luotsi tarvitsee psykofyysisiä taitoja, kuten luovuustaitoja, intuitiivista toimintaa, käytännön käden taitoja jne. sekä kokemuksellista taitopääomaa, joka kertyy talkoo talkoolta: ilmaisun taitoa, myötäelämisen taitoa, elämänhallintataitoa. Yhteisötasolla luotsit tarvitsevat työn suunnittelu- ja organisointitaitoja: mm teknisiä taitoja, työturvallisuustaitoja (kuuma hella, sähköt mm.) prosessijohtamisen taitoja. Ja luotsit tarvitsevat paljon sosiaalisia taitoja, kommunikointitaitoja, vuorovaikutustaitoja, johtamistaitoja (management). Näitä asioita voi opettaa ja opetella esimerkkien avulla. Kokemus tuo lisää osaamista ja varmuutta, jos perusasiat on sisäistetty.

Viestintäleirien varhaisohjaajilla, kultseilla (14–20-vuotiaita, monella leirillä olleita nuoria) on hyvä kokemus yhdessä oppimisesta ja ohjaamisesta. Kultsit ovat oppineet luotsaamaan leireillä toisia nuorempia ohjaten. Viestintäleirimallia voi siis soveltaa myös luotsikoulutukseen, onhan siitä jo niin paljon näyttöä ja kokemusta. Olemmekin toteuttaneet luotsikoulutusta leirimäisesti Otavan Opistolla ja Evon Rahtijärven kämpällä yhteensä neljä kertaa. Kaikista kursseista on tullut tietotaitotalkoihin mukaan osaavia luotseja, joten se ainakin osoittaa mallin toimivuuden. Seuraavassa luvussa esittelenkin luotsikoulutuksen luovalla leirillä. Tämän jälkeen esittelen, miten luotsikoulutus on toteutettu Laurean ammattikorkeakoulussa tietotekniikan opiskelijoille kolme kertaa. 47

LUOTSIKOULUTUSTA LUOVALLA LEIRILLÄ Luova leiri on tarkoitettu kaikille yhteisöille videoiden, äänituotoksien ja julkaisujen tekemiseksi. Useampipäiväisellä leirillä päivät ovat pitkiä - vähintään 12tuntisia, pois lukien aloitus- ja lopetuspäivä, jotka ovat puolikkaita. Leirillä ehtii tehdä hyvää ruokaa, saunoa ja nukkua hyvät yöunet, eikä valmiiksi saamisen periaatteesta tingitä. Leirillä käytetään – kuten Tietotaitotalkoissakin – mahdollisuuksien mukaan ilmaisohjelmia ja -pohjia, jotta kaikki voivat hyödyntää leirillä kuultua, nähtyä ja tehtyä jatkossakin, joko sellaisenaan tai pohjana uuden tiedon oppimiselle. Luova leiri sopii hyvin luotsikoulutukseen. Leiripäivät eivät sisällä pitkiä opetusluentoja tai ole yksinopettelua. Leiri 48

on yhteistä oppimista ohjaajaluotsien tuella. Useimmiten tuotokset tarvitsevat yhteistyötä toteutuakseen: harva pystyy videota yksin tekemään, kuunnelmasta tai lehdestä puhumattakaan. Pieni määrä osallistujia tekee kurssista kotoisan ja mukavan, joten suosittelemamme osallistujamäärä on 8–16.

Päiväohjelma Päivät aloitetaan aamupalan jälkeen virityspohdinnoilla, jotka auttavat orientoitumaan uuteen päivään rauhallisesti sekä virittävät ajatukset yhteisen sisällön tuottamiseen: Pohdintojen aiheet ovat:

- Tietotaitotalkoot, mitä ja miten? - avointa päätöksentekoa luovan ongelmaratkaisumenetelmän avulla - tulevaisuuden tietoyhteiskunta ja viestintävalmiudet (vuorovaikutusvisio) - sosiaalisen median käyttö tilastoinnin ja arvioinnin avulla - tietotekniikan käytön vajeet - tulevaisuusajattelu ja tulevaisuuden tutkimus - tietotekniikan käytön seitsemän osa-aluetta ja tulevaisuustaulukko

Näitä aiheita on käsitelty myös talkoosalkun kirjoissa: M-L Viherä: Digitaalisen arjen viestintä, miksi, mitä ja milloin ja M-L Viherä: Viestintäleiri ja Tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä. Talkoosalkussa on alustusten kalvosarjat selitysteksteineen. Talkoosalkusta on kuvaus kirjan lopussa. Päivät jatkuvat pienryhmätyöskentelyllä ja loppuvat illalla, kun kaikki tuotokset on saatu valmiiksi, ja ne on katsottu, kuunneltu tai luettu yhdessä.

Ryhmäjako Osallistujat jaetaan ryhmiin, 12–16 hengen leirillä ryhmä vaihtuu joka päivä ja joka kerta on eri tehtävät. 8–11 hengen leireillä ryhmiä pystytään vain vähän sekoittamaan, mutta jokaisen osallistujan tehtävät vaihtuvat päivittäin. Ryhmien itseohjautuvuus on tärkeä asia ja ryhmien sekoittaminen päivittäin luo koko kurssille yhtenäisyyttä ja poistaa turhaa kilpailua, koska vältytään asettelusta "me ja noi muut". Yhdessä ruoan tekeminen on välttämätöntä yhteisöllisyyden ja yhteishengen

kasvattamiseksi. Näin ruoka on myös paljon edullisempaa. Ruokaa valmistettaessa ja syötäessä käydään usein parhaimmat keskustelut! Ruokailusta tuleekin luoda keskustelua virittävä yhteinen tapahtuma, joten ruoka tarjoillaan pöydässä – ei noutopöytiä. Näin keskustelu virittyy eikä katkea edestakaisin hyppelyssä.

Osallistujan kokemaa Tuotoksia syntyi suunnitellusti, jokainen ryhmä sai tehtävänsä valmiiksi, useimmat 12 tunnin kuluessa, lehteä jouduttiin taittamaan ja tulostamaan usein pikkutunneille asti. Aiheensa ryhmät saivat aamun viritysalustuksesta. Ikimuistoinen on kuunnelma Sonniyhdistyksen siirtymisestä digiaikaan. Siihen idea tuli alustuksesta: Miten poistaa tietotekniikan käytön vajetta.

Kuunnelma: Heinärikkilän Sonniyhdistys siirtyy digitaaliaikaan: www.tietotaitotalkoot.fi/luotsit/luotsi kurssien_tuotoksia/audio_432010/

LUOTSIKOULUTUSTA AMMATTIKORKEAKOULUSSA (5 OP) Tietotaitotalkoiden aikana piettiin kolme kertaa luotsikoulutusta Laurea AMK:ssa: Kurssin nimi 2009: Monimediakurssi, Kurssin nimi 2010: Viestintä- ja tiimityöskentelytaitojen kehittäminen, Kurssin nimi 2011: E 0028 Tietotekniset ratkaisut yhteisöviestinnän kehittämisessä. Luotsikurssi toteutettiin valinnaisena 5 opintopisteen kurssina. Kurssi suunniteltiin yhdessä tietotekniikan opettajan Eeva Haikosen kanssa.

Tavoitteeksi asetettiin: Koulutuksen jälkeen:

Luotsi osaa luoda innostavan yhteistyöilmapiirin (oppimisen ilo, saavuttamisen riemu, 50

innostus oppimiseen, näkee jokaisessa hyviä puolia, osaamista, pienetkin kehitysaskeleet, ja osaa tuoda ne kannustavasti esiin, huumoria).

Miten:

sosiodraama, keskustelut, tarinoiden purku – tekemällä oppiminen ja reflektointi Luotsi työskentelee toisen luotsin kanssa saumattomasti (työnjako, yhteistyö, ei kumoa toisen oppeja, on ryhmän kanssa, ei kaksistaan, osaa tehdä itsestä vitsin = on hyvä itsetunto)

Miten:

parityöskentely kaikessa oppimisessa. Luotsi osaa luotsata: olla vieressä, tueta,

huomaamaton opettamisessa (ei opettaja, ei auktoriteetti)

Miten:

sosiodraama, keskustelut, harjoittelu. Luotsi osaa talkoissa käytettävät ohjelmat (ei kuitenkaan tee toisten puolesta, ainoastaan neuvoo tarvittaessa, etsii viat yhdessä, asentaa koneet yhdessä)

Miten:

harjoitustyöt kaikista moduuleista käytettävillä ohjelmilla, Luotsi osaa aikatauluttaa työt ja pitää huomaamattomasti aikataulusta kiinni, katsoo, että takuulla saadaan valmista

Miten:

aikataulu suunnilleen omassa päässä. Luotsi osaa jäsentää, rajata ja rikastuttaa sisällöt.

Miten:

perehdys eri mediamuotojen rakenteisiin ja tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin yhteisön näkökulmasta ja yhteisöjen tarpeista lähtien. Yhdistystoiminnan muotojen ymmärrys.

Lyhyemmin tavoitteet määriteltiin: Tietotaitotalkoot sopivat aikuisten viestintäja tiimityöskentelytaitojen koulutukseen. Tietotaitotalkoot perustuvat tiimityöskentelyyn, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn, työnjaon sopimiseen, työskentelyn aikatauluttamiseen ja yhteistyöhön ongelmien ratkaisemisessa. Toimintatapaa on mahdollista muuntaa myös systemaattisesti tiimiytymisen tukemiseen ohjaamalla työskentelyä so-

pivalla tavalla. Tietotaitotalkoiden perusajatuksena on tiimien itseohjautuvuus ja vastuu omasta työskentelystä, mutta työskentelyä voidaan tukea myös ohjauksen keinoin. Tietotaitotalkoot tukevat tiimin jäsenten yhteistyön kehittymistä ja myös luottamuksen syntymistä tiimin jäsenten välille. Tietotaitotalkoot tukevat "iloista, tavoitteellista yhteistyötä", jossa syntyy tiimin oma henki ja yhteinen tapa kommunikoida.

Kurssi markkinoitiin koulutusohjelmassa vuonna 2010 virallisesti seuraavasti:

Opintojakso Viestintä ja tiimityöskentelytaitojen kehittäminen ja kouluttajuus 5 OP

Opiskelija osaa

* luoda innostavan yhteistyöilmapiirin * ohjata yhteistyötilanteissa ryhmää kohti yhteistä tavoitetta * hyödyntää yhteisöviestinnän toteuttamisessa tarvittavia tietoteknisiä välineitä * aikatauluttaa työt ja pitää huomaamattomasti koko ryhmän aikataulusta huolen * työskennellä yhdessä saumattomasti toisen opiskelijan kanssa * jäsentää, rajata ja rikastuttaa yhteisöviestinnän sisältöjä

Opintojakson sisältö

* keinoja oppimisen ilon, saavuttamisen riemun, oppimisen innostuksen luomiseen, pienten kehitysaskelien kannustava, ja osaa tuoda ne kannustavasti esiin, huumoria * saumaton yhteistyö, työnjako ja parityös51

kentely kaikessa oppimisessa * yhteisöviestinnän toteuttamisessa tarvittavat välineet ja ohjelmat * perehtyminen eri mediamuotojen rakenteisiin, tavoitteisiin ja mahdollisuuksiin yhteisön näkökulmasta ja yhteisön tarpeista lähtien

Opintojakson kuvaus

vut Verkkoviestimellä, tehdään nettisivut GoogleSitesin avulla.

Luotsikoulutuksen ohjelma: * Avajaisluento (talkooidea, hyvät käytänteet, Tietotaitotalkoot -hanke, tiimityön merkitys) 3 tuntia * Ensimmäisellä tapaamisella käsiteltiin ja keskusteltiin Tietotaitotalkoot - ideasta ja -konseptista ja sen taustalla olevista asioista. Opettaja esitteli opintojakson kokonaisuuden ja siihen liittyvät tapahtumat. Hän kertoi, mitä oppilailta odotetaan että opintojakson tavoitteet täyttyvät. * Ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestettiin 1–2-päiväiset talkoot, joissa ryhmissä kukin ryhmä teki videon, lehden, kuunnelman, nettisivut ja luotsioppilaat harjoittelivat luotsaamista - saivat tuntumaa työhön. Tilaisuudet olivat koulun ulkopuolella. * 1. koko päivä: Aluksi pidettiin noin tunnin alustus tietoyhteiskunnasta ja kansalaisen viestintävalmiuksista. Alustuksen/keskustelun perusteella ryhmät tekivät joko videon, audion tai lehden. * 2. koko päivä: Alkualustus käsitti tietotekniikan käytön vajeita. Sen perusteella ryhmät tekivät joko videon, audion tai lehden. * 3. koko päivä: Alkualustus sisälsi elämänhallinan vaatimat tietotekniikan seitsemän eri käyttöaluetta. Sen perusteella ryhmät tekivät joko videon, audion tai lehden.

Opintojakso on käytännön toteutus Tietotaitotalkoot-hankkeen jalkauttamisesta erilaisten yhteisöjen pariin. Tietotaitotalkoot perustuvat tiimityöskentelyyn, yhteisten tavoitteiden määrittelyyn, työnjaon sopimiseen, työskentelyn aikatauluttamiseen ja yhteistyöhön ongelmien ratkaisemisessa. Opintojakso valmentaa toimimaan ns. luotsina eli aikuisten viestintä- ja tiimityöskentelytaitojen kouluttajana yhteisöviestinnän parantamiseksi. Perusajatuksena on tiimien itseohjautuvuus ja vastuu omasta työskentelystä, jossa työskentelyä voidaan kuitenkin tukea myös ohjauksen keinoin. Tietotaitotalkoot tukevat tiimin jäsenten yhteistyön kehittymistä ja myös luottamuksen syntymistä tiimin jäsenten välille. Kurssi nimeksi tuli ensimmäisenä vuotena Monimediakurssi, toisena Viestintä- ja tiimityöskentelytaitojen kehittäminen ja kolmantena vuotena Tietotekniset ratkaisut yhteisöviestinnän kehittämisessä. Nimen muuttuminen kertoo kurssin sisällön täsmentymisestä. Luotsioppilaille jaettiin kaikille kirja: Yksilötehtävä kotona: Esseiden kirjoitus Digitaalisen arjen viestintä, miksi, miten, annetun sisällysluettelon mukaan. millä? ja eri ohjelmien käyttöoppaat (mikäli olivat jo valmiita): * 4. koko päivä, ensin alustus tulevaisuuden Tehdään lehti, tehdään video, käytetään ääntä, tehdään liikkuvaa kuvaa, tehdään nettisi52

ajattelusta ja tulevaisuustaulukon käytöstä. Täytettiin yhdessä tietotekniikan tule-

vaisuustaulukko. Keskustelua ja palautetta esseistä. Yhteinen ruoan laitto ja syönti. Tilaisuus pidettiin koulun ulkopuolella.

Kokemuksia Laurean amk:n kursseista Vuoden 2009 ja 2010 ensimmäisen vuoden tikolaisten (tietotekniikan opiskelijoiden) talkoopäivät olivat kaksipäiväiset ja ne pidettiin Viertolassa. Osallistujia oli molemmilla kerroilla noin 40. Osallistujat jakaantuivat neljään ryhmään ja kukin ryhmä teki videon, audion, lehden ja nettisivut. Ruokailu oli Viertolan järjestämä, välipalaa oli normaaliruoan lisäksi. Päivät olivat pitkiä kello 9-21. Ensimmäisten vuosien tikolaisten palaute oli hyvää, ryhmäytymistä tapahtui ja lähes kaikilla oli hauskaa. Vuonna 2011 talkoopäivä oli vain pitkän päivän mittainen. Niinpä neljästä ryhmästä kaikki eivät kaikkia ehtineet tehdä, mutta videoita, audiota ja lehtiä syntyi. Nettisivut oli jätetty pois, sillä aiemmat päivät osoittivat ne motivoimattomiksi. Ei ollut oikein järkeä tehdä omia nettisivuja, eikä miettiä mitä niillä olisi voinut olla. Eikä ollut vielä rohkeutta lähteä yhdessä kehittämään talkoiden varsinaisia sivuja. Tuotosten laitto nettiin kangerteli nettiryhmän olemassaolosta huolimatta. Vuoden 2011 tikopäivä onnistui parhaiten. Syynä oli ehkä paikka, Metsäpirtti, missä pääsi irtautumaan koulumaisesta olosta paremmin kuin Viertolassa. Syynä oli varmasti myös yhteinen ruoka, joka tehtiin yhdessä - tosin etupäässä opettaja ja luotsit. Ruoka kuitenkin valittiin yhdessä pisteytyksellä, joka 40 hengen ryh-

mässä on vaativa tehtävä. Tekniikan mukaanotto pisteiden antamiseen helpottaa tehtävää kuitenkin, sen huomasimme Opetushallituksen virtuaaliopetus-päivillä messukeskuksessa 7.12 - olimme oppineet Metsäpirtillä sen. Muutama opiskelija piti pisteytystä aikaa vievänä, muutama taas kehui tosi paljon. Avointa päätöksentekoa ja toisiin opiskelijoihin tutustumista se kyllä edisti. Luotsiopiskelijat olivat innostuneita ohjaajia ja Metsäpirtiltä saatiin vain kehumisia opiskelijoiden taholta: “parempaa päivää ei olisi voinut enää keksiä, mitään ei voi muuttaa”. Syynä onnistumiseen oli varmasti myös idealapuilla, niiden avulla talkoolaiset saivat luovuuden ajattelussa käyntiin. Tuotokset laitettiin nettiin Tietotaitotalkoiden omille sivuille joko paikan päällä tai myöhemmin luotsien toimesta. Vuoden 2011 luotsikoulutuksessa netin osuus jäi pienemmäksi kuin aikaisemmilla kursseilla johtuen samasta syystä kuin tiko-päivien netin poisjääminen: ei ollut mielekästä tarvetta. Oikeastaan on jännä juttu, että netti-aikakaudellakin lehti, video, kuunnelma (ne netissä) on paljon motivoivampaa kuin nettijulkaisu. Tosin kaikki tuotokset laitettiin nettiin. Luotsikoulutuksen pitkistä päivistä kolme toteutettiin koululla aloittaen päivä joko keskustelulla tai alustuksella. Ruokailu tapahtui yhdessä noutopitsan ääressä. Kunakin päivänä tehtiin ryhmässä valmiiksi joku tuotoksista siten että kaikki tekivät videon, audion ja lehden. Ryhmät toimivat itse ohjautuneesti ja tarvitsivat vain vähän apua laitteiden löytämiseksi tms. Kaikkien kurssien viimeinen päivä oli 53

Keudan rantasaunalla. Vuosina 2009 ja 2010 oli tavoitteena keskustella palautetuista esseistä, laittaa tuotokset nettiin, tehdä ruokaa ja syödä. Vuonna 2011 oli tavoitteena tulevaisuuskeskustelu, tulevaisuustaulukko ja palautekeskustelu. Ruoka pisteytettiin ennen tulevaisuustaulukon laadintaa ja saatiin näin kuva morfologisen analyysin samankaltaisuudesta lyhyen ajan (mitä tänään syötäisiin) ja pitkän aikavälin (millainen on tietotekniikan käyttö tulevaisuudessa) tarkastelusta. Tämäkin sessio onnistui hyvin, pystyimme sitomaan yhteen aikaisempia keskusteluja ja tulevaisuustarkasteluja. Vuonna 2011 otettiin käyttöön roolihahmot. Roolihahmot vedetään korteilta, missä on eri korttipakoilla ammatit, ominaisuudet ja luonne. Ne toimivat hyvin. On helpompi miettiä ohjaustilannetta, jos asettuu kuvitellun ihmisen tilanteeseen. Tästä on hyvä video, jossa luotsi ohjaa yrmeää, kuuroa taiteilijaa! Oppilaiden arvioita kurssista: Oppilaiden tuli kirjoittaa essee luotsikoulutuksen kokemuksista. Heille annettiin etukäteen esseen sisällysluettelo: 1 Johdanto 2 Lähtökohdat 2.1 Miksi Tietotaitotalkoot? Selvitä, miksi Tietotaitotalkoot-hanke on päätetty toteuttaa. 2.2 Miksi Luotsi? Mikä on luotsin merkitys ja rooli talkootapahtumassa Tehtävät Asenne Osaaminen 3 Luotsi-koulutuksen tavoitteet? 54

Kerro oma käsityksesi siitä, mitä ovat luotsikoulutuksen tavoitteet opiskelijan(siis itsesi) JA TTThankkeen kannalta. 4 Luotsikoulutusprosessi Kuvaa opintojakson kaikki vaiheet ja niiden merkitys kokonaisuuden kannalta. 5 Omat kokemukset ja johtopäätökset Kerro monipuolisesti omista kokemuksistasi tämän koulutuksen aikana. Huomioi ainakin seuraavat näkökulmat: · Tekniikka · Tilat · Henki/fiilis · Ohjaaminen · Oman asenteesi vaikutus päivien onnistumiseen · Pohdi myös, miten luotsikouluksessa syntynyttä osaamista voidaan soveltaa it-alan töissä yleisesti 6 Tulevaisuus Millaisena näet tietotekniikan käytön tulevaisuuden yhteisöviestinnän välineenä? Mitkä ovat kansalaisten viestintä- ja tietotekniikan käyttövalmiudet tulevina vuosina? Mitä toimenpiteitä ideoisit tulevaisuuden taitojen turvaamiseksi? Voisitko itse osallistua TTT-toimintaan opintojakson jälkeenkin?

Ritva-Sini Merilampi on kirjassaan, Mediasivistystä vahvistamassa – Tietotaitalkoot pedagogisena mallina, tarkastellut sisällönanalyyttisesti opiskelijoiden arvioita luotsikoulutuksesta ja toteaa yhteenvetona, että koulutus näyttää toteutuneen erityisen hyvin, palaute on kokonaisuudessaan myönteistä, vaikka arvioijina ovat olleet tarkkasilmäiset ja –korvaiset nuoret.

TUNTEMUKSIA LUOTSIKOULUTUKSEN AIKANA Luotsikoulutuksen aikanakin on pidetty talkoopäiväkirjaa. Tähän on kerätty muutamia autenttisia ajatuksia koulutuksesta ennen, aikana ja jälkeen koulutustapahtumaa. Keskiviikko 11.11.2009 Luotsikoulutus on tosi tärkeä juttu koko hankkeen onnistumisen kannalta. Ilman luotseja ei ole talkoita ja ilman talkoita ei tietotekniikka jalkaudu suunnitellulla tavalla eikä tuloksia synny eikä jatkuvuutta. Huomenna on ensimmäinen koulutusjakso ohi. Monta asiaa on syntynyt mietintään, mitä voisi tehdä toisin, mitkä tavoitteet on saatu onnistumaan, missä kivi kengässä. Oppilaiden loppuesseet antavat varmasti lisävalaistusta.

Itseäni askarruttaa eniten luotsin roolin ymmärtäminen tietotekniikan opastuksessa, sinnikkyys, loppuunsaattaminen, toisten arvostus, miten niitä opetetaan? Esimerkein, mutta riittääkö näin pieni aika esimerkiksi, onko ollut esimerkkiä? Jo se, että luotsioppilaat olisivat ennen koko koulutuksen alkua mukana "oikeissa" talkoissa ja yksin, korkeintaan kaksin, voisi antaa tietoa siitä, mihin pyritään ja sitten koulutuksessa kiriä näitä ominaisuuksia ja sitten koulutuksen loputtua vielä talkoissa toisena/kolmantena luotsina antaisi loppusilausta. Ehkä tämä auttaisi jonkin verran. Yhdessä tekeminen saattaisi onnistua paremmin, kun luotsit eka infossa jaettaisiin 55

ryhmiin ja ryhmät sitten tuottaisivat omin päin tuotokset ja arvioitaisiin tuotoksia. Tällöin syntyisi yhteisen tekemisen ja tuottamisen motiivi. Mutta miten arvioida, miten tuotos syntyi? Jotenkin kaipaan luotsioppilailta enemmän sitoutumista. Tosin toki myönnän, että tämä koulutus on yksi koulutus kaiken keskellä, 5 opintopistettä....Jos näin on, niin mistä sitten luotseja tehdään? Viestintäleirien kultseilla on hyvä kokemus yhdessä oppimisesta ja ohjaamisesta. Jos kultsi on 1-3 talkoissa mukana kolmantena luotsina, minusta hän silloin voi olla jo luotsi. Eli pitääkö nyt katse kääntää voimallisemmin Viekkaan puoleen? Mikä heille porkkanaksi? Entä miten toteutamme luotsikoulutuksen Otavan opistossa maaliskuun alussa viikon luotsileirillä? Jos mukana on vain luotsiksi pyrkiviä/koulutettavia/haluavia/ niin mistä ne luotsattavat? Voiko luotsiksi oppia ilman luotsikokemusta aidossa ympäristössä? Näiden ajatusten kanssa vietän vielä monta unetonta yötä. Teoriaakin voisi, kun tietäisi mistä sitä löytää tästä näkökulmasta? Sosiaalipedagogiikka? Konstruktiivinen oppiminen? Oppivat alueet? Oppiminen yleensä? Joka tapauksessa luotsikoulutuksen oppiminen on eri asia kuin yhteisöoppiminen eli talkoissa tapahtuva oppiminen... Maija Perjantai 26.2.2010 Luotsikoulutuksen tavaroiden pakkaamista ja ohjelman hiomista. Koulutukseen on tällä hetkellä tulossa 16 hlöä, katsotaan tuleeko viikonloppuna määrään muutoksia? 56

Iso matkalaukku on sulkemista vaille valmis. Tällä lumikelillä viemme sen taksilla asemalle, sillä mukana ovat painavat kirjat ja oppaat sekä tietenkin peruskalustoomme kuuluvat tykit ja tietokoneet. Otavaan ei onneksi tarvitse viedä papereita ja muita pikkutavaroita, ne saadaan paikan päältä. Lisävääntöä myös raporttia varten. Saimme ohjeita ja neuvoja, onneksi on vielä muutama päivä aikaa, joten eiköhän saada luvut täsmäämään... Maanantaiaamuna junalla Mikkeliin, toivottavasti aikataulu pitää! Liisa Maanantai 1.3. Luotsikoulutus on hyvässä vauhdissa Otavan Opistolla. Ensimmäisen päivän tuotoksia ollaan jo tekemässä, päiväkahvit on juotu ja kohta pisteytetään illan ruokalista. Kun oli tultu Otavan pikkubussilla Mikkelin asemalta ja noudettu uudet t-paidat Matkahuollosta, päästiin majoittumisen ja ruokailun jälkeen työtilaan, jossa käytiin esittelykierros läpi. Oli hienoa huomata, että moni oli tullut luotsikoulutukseen siksi, että piti talkoomallia kiinnostavana ja omaa ammattitaitoa avartavana. Hyvä pohja viikon työlle. Kun oli puhuttu välttämättömät alkupuheet kalustettiin tilaa uudelleen niin, että saatiin tykit käyttöön ja ryhmät toimimaan luontevasti yhdessä. Otavassa on rauhallista, kun lähes kaikki muut opiskelijat ovat hiihtolomalla. Minnalta Australiasta saatiin toivotukset viikon työputkelle. Päivän tuotokset katsottiin yhdessä klo

21.30, huomenna jatketaan! Liisa Tiistai 2.3.2010 Erittäin tuloksellinen päivä. Katsoimme ja kuuntelimme juuri päivän tuotokset, nettisivut, lehden, videon ja äänituotoksen, ja uskomattoman hienoja aikaansaannoksia on tehty tänään. Lisäksi on syöty herkulliset ateriat. Tosi hienoa nähdä, miten hyvin talkoomalli toimii ja miten nopeasti toisilleen oudot ihmiset ryhtyvät tekemään yhteistä tuotosta. Huomenna jatketaan! Liisa Torstai 4.3.2010 Päivät luotsikurssilla lentävät! Tuskin ehtii päiväkirjaan kirjoittamaan. Tänään kaikki lähti toimimaan niin sutjakkaasti, etten löytänyt edes yhtään juttukaveria, kun keksin idean: Jos tällä mallilla menisi johonkin yritykseen tai muuhun organisaatioon ja toimisi viiden päivän ajan, niin kyllä yhteisön sosiaalinen pääoma suorastaan räjähtäisi uudelle tasolle, ongelmiin löydettäisiin uusia näkökulmia, yhteinen päämäärätavoitteisuus kasvaisi. Nyt neljäntenä päivänä ryhmät (joissa jäsenet ovat eri kuin eilen) toimivat saumatta. Yritysten uudet toimintatavat vaatisivat juuri tällaista ravistusta: ongelmat olisivat yhteisiä ja ratkaisut löydetään ja tehtävät tehdään valmiiksi. Ei mitään pistäytymisyhteiskuntaa vaan todellisuutta! Voihan tietysti olla niinkin, että tänne Otavan Opistolle on tullut kaikkien loistavin joukko ihmisiä, mitä olla voi, mutta ehkä yhtä loistavia on muuallakin.

Tässä olisi yhteisen osuuskunnan tai yrityksen perustamisen paikka: viiden päivän talkoita yrityksille toimintatapojen muuttamiseksi ja luovien ratkaisujen= innovatiivisuuden kasvattamiseksi! maija Perjantai 5.3.2010 Olemme junassa matkalla Otavasta Helsinkiin. Käytimme viimeisen päivän tulevaisuutemme tarkasteluun niin, että Maija piti virityspuheenvuoron tulevaisuudentutkimukseen, minkä jälkeen keskustellen haarukoimme mahdollisuuksia talkoomallin markkinoimiseen ja itse kunkin halukkuutta toimia luotsina. Hyvältä näyttää, niin paljon ideoita heiteltiin ilmaan ja jäi kypsyteltäviksi, ja niin moni ilmoitti voivansa toimia luotsina. Vähän tarvitaan kuitenkin aikaa siihen, että luotseiksi valmistuneet sulattelevat asioita ja haarukoivat mahdollisia talkooryhmiä, ehkä kehittelevät omaa yrittäjyyttäänkin luotsaamisen alueella. Talkoista jäi meille itsellemme hyvä tunnelma, innokkuutta oli ilmassa paljon ja tuotokset olivat tosi hienoja. Moni kurssilainen sanoi myös yllättyneensä myönteisesti siitä, että lyhyessä ajassa saatiin niin paljon valmista. Yksi tärkeistä asioistahan on valmiiksi saamisen periaate! Kiitos luotsikurssilaiset ja kiitos Otavan Opisto, joka oli loistava paikka kurssin pitämiseen. Liisa

Tiistai 9.3.2010 Luotsikoulutus on onnellisesti takanapäin. Mielestäni se onnistui yli odotusten johtuen upeista kurssilaista. Tuotokset olivat hyviä, elämänkokemus ja tekniikan taito näkyvät niissä - kuten koko kurssissa. Palaute on ollut hyvää: "Soperran kiitoksia teille kaikille antoisasta viikosta! Vaikka meno oli paikoitellen fyysisesti tosi rankkaa ja aivorustinkikin kävi ajoittain äärirajoillaan, niin nyt on hyvä mieli. Tuli paljon uutta tietoa ja ennen kaikkea uusia ajatuksia. Luin tänään lehdet läpi oikein ajatuksella ja huomasin, että sieltähän löytyy luotsin käsikirja hyvin napakassa muodossa! Otavassa taisi olla silmälaput, kun näki vain typografiset seikat... vaikka olen olevinani myös toimittaja. Taitto-ohjelma saa näkemään asiat vain taiton kannalta, pitäisi siis osata yhdistää rooleja. Mietin nyt kuumeisesti yhteisöjä, joille voisin talkoita kaupata, että pääsisi tosi toimiin:-D Hauskaa ja rentouttavaa viikonloppua teille kaikille! -aulis-" On kiva saada tällaisia viestejä. Myös muitakin hyviä tuli, en nyt kaikkia laita tänne, sillä sehän tuntuisi jo nololta. Mietiskelin jopa sellaista, että voisi pitää myös toisen kurssin syksyllä, sillä luotsikurssien avulla saattaa talkoo-idea levitä jopa paremmin kuin itse talkoilla. Tosin talkoita tarvitaan osoittamaan konseptin toimivuus. Oikeastaan meillä on siis kaksi konseptia: Talkookonsepti ja luotsikoulutuskonsepti. Nyt pitää vaan molemmista saada aikaan käsikirja siitä, miten ne etenevät. Tyhjältä pöydältähän ei suinkaan tarvitse lähteä käsikirjaa tekemään, sillä talkookertomukset, joissa reflektoidaan kon58

septin toimivuutta, ovat kirjoitettu lähes kaikista tähän asti pidetyistä talkoista. Nyt on vuoro viimeisten talkoiden ja luotsikurssin kertomuksilla. Edelleen pyörii ajatuksissa tuo viime torstain päiväkirjassa esittämäni idea yritysten luovuuden ja luottamuksen kasvattamiseksi ja kehittämiseksi! Kyllä se varmaan vielä realisoituukin, kunhan tarpeeksi kauan ensin muhii ajatuksissa. Se olisi oikeastaan sitten kolmas hankkeen konsepti. Nettisivujen jatkuvuus hankkeen jälkeen askarruttaa mieltä. Pitää ottaa johtoryhmän agendalle, vai mitä Liisa? Maija Evolla 2010 tehyläisten leirillä tehtiin omat nettisivut (niin myös Otavan Opistolla). Evolla pidettiin myös päiväkirjaa, ja se kuvaa Tehyn luotsikoulutuksen luonnetta kivasti - ehkä liian pitkästi? Evolla aiheet ammennettiin aamuviritysten lisäksi tehyläisten omasta ympäristöstä, mm kuunnelma lähihoitajan työstä. Maanantai 16.8. Luotsioppilaat ja kurssin vetäjät kokoontuivat puolen päivän maissa hissun kissun Rahtijärven kämpälle. Toiset tulivat hyvissä ajoin, toiset lähes sovittuun aikaan ja jotkut myöhästyivät jonkin verran. Päivä aloitettiin kahvittelulla ja voileipätarpeet hävisivät pöydältä alta aikayksikön. Sitten koitti raaka totuus ja ryhdyttiin töihin. Oppilaat jaettiin kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle annettiin tehtäväksi kuunnelma ja toiselle lehti. Eikä mitään kiirettä, kun saman

päivän aikana olisi valmis tuotos. Kuunnelmaryhmä sai valmista kohtuullisessa ajassa, mutta lehtiryhmä repi hiuksia päästään vielä aamuyölläkin. Lopulta tuli valmista ja HP:n monitoimilaite sai uuden lempinimen. Ankarasta työnteosta huolimatta ehdittiin jossain välissä syödä kanttarellikastiketta ja illan pimetessä osa porukasta kävi saunassa ja istuttiin leirinuotiollakin. -aulisTiistai 17.8. Aamu valkeni aurinkoisena. Puuron kiehuessa reippaimmat kävivät pihamaalla aurinkotervehdyksellä ja uimassa Rahtijärvessä. Ja sitten alkoi taas totinen työnteko: toinen ryhmä teki omaa lehteä ja toinen videon. Tällä kertaa videoryhmä oli reipas ja nopea ja ehti viimeistelläkin työnsä. Lehtiryhmällä oli samanlaisia vaikeuksia, erityisesti tekniikan kanssa kuin maanantaisellakin ryhmällä ja valmistuminen venyi taas aamuyölle. Pienestä kiroilusta huolimatta päivä oli antoisa ja hauska. -aulisKeskiviikko 18.8. Vastoin sääennustuksia myös keskiviikko valkeni aurinkoisena ja pirteä joukkue oli aamiaisen jälkeen valmiina Maijan pitämään "aamuhartauteen" ja sen jälkeen ryhdyttiin taas hommiin. Toinen ryhmä ryntäsi videokameran kanssa metsäkonferenssiin ja toinen perehtymään nettisivujen ihmeelliseen maailmaan. -aulis-

Harmittaa, miksi en huomannut aamun alustuksessa , "aamuhartaudessa", ottaa esimerkiksi paradigman merkityksestä ajatteluumme länsimaista ja kiinalaista lääketiedettä! Jokainen kuulija olisi heti ymmärtänyt mistä on kyse. Itse paradigma viitekehys, ajattelumalli - on vaikea käsite, mutta tuo esimerkki on valaiseva. Tiedämme kaikki, kuinka valta ja rahat ohjautuvat tietyn paradigman mukaan. Ja että on hyvä silloin tällöin miettiä, onko ajattelun ansassa oman paradigmansa kanssa, oli sitten kumman paradigman kannattaja tahansa. Pohdimme tässä Sailan ja Liisan kanssa, kuinka vaikea on keksiä itsestään selvä asia oikealla hetkellä. Toisaalta, ehkä asia tuli näinkin esitettyä? Onhan se niin, että harmi tai ongelma on vain huonosti muotoiltu parannusehdotus. Kuten esimerkiksi se, että harmitti huono kuva lehdessä ja niinpä päätimme perustaa kuvapankin, joka onkin tekeillä täällä. maija Torstai 19.8. aamupäivä Aamu alkoi taivaan täydeltä. Mieleen iskeytyi tieto, että torstai aloittaa loppuviikon. Väki veti hirsiä vielä, kun päätin keittää kahvit ja puuroa. Joo kolme litraa vettä ja sitä rataa. Kaurahiutaleita, spelttiä ja muilta salaa saatan tuikata mukaan kainuulaista talkkunaa ja suolan sekaan hunajaa, Haa. Yksitoistapäinen raati istui pian voileipiään voidellen ja ihmetteli kolminkertaisen puuron määrää ja makua. Taas tulee lopuista iltalettuja.

Rahtijärvi odotteli pienessä tuulenvireessä uimareita ja laituri aurinkotervehdyksen tekijöitä. Oli ihana olla hetki humuspitoisessa pehmeässä vedessä ilman piuhoja. Iltasaunan uintipaikkana toimi matala jokiuoma, joka oli raikasta vaikka ruskeaa. Eilisen iltanuotion korvasi mäntyjen juureen perustettu ulkoilmateatteri, jossa ryhmämme dokumentaarinen Majavan metsästys >-leffa katsottiin. Sen jälkeen edellisten iltojen pitkät työrupeamavalvomiset ja keskustelut verottivat väkeä vaaka-asentoon. Muutamilla riitti syvällistä keskusteluyhteyttä aamupuolen tunneille. Meillehän oli luvattu pitkiä työpäiviä. Tänään istahdamme aamun avaukseen - sosiaalinen media ja tilastokeskuksen armottomat luvut viestintäteknologian ja nettipalvelujen käytöstä kertovat, että todellisuus laahaa luulojemme perässä. Viherän Maijan tilasoanalyysit paljastavat mm. että suomalaisista vain 12 % käyttää sosiaalista mediaa, mutta järjestötoimintaan osallistuu 35 % kansalaisista. Onko sosiaalinen media kupla, joka puhkeaa ennen kuin se saavuttaa enemmistön? Pohdintaa aiheuttaa myös sellainen havainto, että nimettömänä esiintyminen on omiaan nakertamaan luottamusta yhteisöissä. Kun kello on puoli päivässä, ovat ryhmät posket punaisina tekemisen parissa. Äänite syntyy - ties mistä, videokamera huilaa tänään, mutta nettisivuilla opitaan ottamaan työkaluja haltuun ja tekemään jotain itse ja omalla nimellä. Keittiöön on keritty tuotta60

maan lounaan tuoksuja ilmaan. Burgundin pataa, hernekeittoa ja salaatteja... Nettisivujen päivitystä tehdään monelta koneelta - tökkii vähän ja oman koneeni tanssiva hiiri tekin pitkän taiteellisen esityksen kuvaruudulla, kunnes väsähti. Riitta Torstai 19.8. iltapuolella Ilta hämärtää, konehuoneessa hurisee 5 tietokonetta ja kilometreittäin piuhaa. Jotkut suuntasivat saunalle pyyhe kainalossa. Maija ehtii olla hetken puhelimensa parissa, Merjalla on blogisivujen keskustelun avaus syntymässä, Outi jatkaa kyselyn parissa, Juho ja Jarkko matkustelevat kuvavirtuaalisesti Kreikassa ja Losissa. Minulla on käytössä miniläppäri, sillä oma työkone herjaa edelleen kursorin tanssilla. Ihmekin on tapahtunut, saimme tulostimen suusta ryhmän lehtituotoksen ulos. Taistelua olikin käyty varmaan yhteensä vuorokausi. Nyt on lehti jakelussa, Wau! Illan maustaa nuotiopaikalla katsottava päivän video ja kuunnelma. Huominen on lyhyempi päivä näissä merkeissä, Varmaan aika homma löytää omat työvälineensä piuhoineen ja paristoineen. Onneksi talkooruokaa on jäljellä eikä huomisen ruokalista ole ongelma. Puuroakin on jäljellä! Riitta Perjantai 20.8. aamusella Viimeinen päivä - kirpeän kaunista ja vähän

haikea tunnelma. Lopun alkua enteilee se, että aamupalaksi oli paistettua kaurapuuroa. Ihmeen pirteitä kaikki ovat ja pakkaavat innoissaan tavaravuorta. Päällimmäisenä mielessä ovat yölliset filosofiset keskustelut ja aamuinen uimaretki Eeron kanssa usvaiselle Rahtijärvelle. Ja nyt kuuntelemaan Maijan aamuhartautta... Onks pakko lähtee kotiin, jos ei taho? Mie en taho. -aulisLauantai 21.8. kotosalla Voi mistä jäimmekään paitsi, kun emme tienneet :-) Vierailin Lammilla asuvien ystävien luona ja kuulin mielenkiintoisia asioita. Isäntäperhe on nimittäin luontoystävällinen ja isäntä tekee Luontoliiton isännöimälle EU-projektille (Ahomansikka) maisemanhoitotöitä myös Evolla. Ensinnäkin Rahtijärvellä olisi ollut geokätkö, joka olisi ollut helppo löytää saunareissun yhteydessä. Keskustelimme muutenkin geokätkennästä ja innostuin kovasti. Tarkistin jo, että omassa lähiympäristössäni on montakin geokätköä, joihin voisin päästä käsiksi. Toiseksi Rahtijärven kämpän ja Evokeskuksen välillä sijaitseva Mustajärven pihapiiri on viehättävä, mutta kaiken lisäksi pihan toisella laidalla laiduntaa valkoisia lapinlehmiä. Ajatelkaas mikä videon aihe sekin olisi ollut! Ensi kerralla Evolla kannattaa pyytää joku Ahomansikka-projektissa mukana olevista pitämään pientä esitelmää.

Majavanmetsästäjille voin vielä kertoa urosja naarasmajavien älykkyyseroista: Kun perheeseen syntyy pikkumajavia (kolme lienee aika yleinen määrä), urosmajava stressaantuu siitä kovin. Naaras hoitelee lapset ihan itsekseen, sillä uros on niin hermostunut, ettei se pysty edes ruokaa hankkimaan perheelleen. Ja lopulta se lähtee ulos ja menee yläjuoksulle kaatamaan puita satunnaisiin suuntiin. Kun naaras lapsenhoidoltaan pääsee, se lähtee uroksen perään ja huomattuaan tyhmän puiden kaatelun se lätkii hännällään urosta päin näköä. -aulisMaanantaina 23.8. klo 22.44 jälkilämmössä Pitkin viikonloppua on pitänyt päiväkirjaan kirjoitella, mutta aina on tullut esteitä - perhettä, laiskuutta, televisio, pasianssia, taulujen kehystystä, nukkekodilla leikkimistä tai muuta kivaa - ja niinpä olen vain miettinyt, mitä kaikkea pitäisikään kirjoittaa Evon viikosta, jotta muistaisi sitten myöhemminkin. Viikko oli antoisa, onnistunut. Monia kiitoksia on tullut - kiitos niistä kaikista. Loppukeskustelun ajatukset hissipuheeksi olivat mieltä sykähdyttäviä. Eniten olen kuitenkin miettinyt sitä, miten paljon terveydenhoidon alueella voitaisiinkaan tehdä asioita joustavammin ja lämpöisemmin, jos tietotekniikan käyttöä ohjaisivat käyttäjien tarpeet. Ikimuistettavia ovat ne keskustelut, joita käytiin tekniikan mahdollisuuksista. Ehkä mieleenpainuvin oli keskustelu Outin kanssa viestinnästä lähihoitajan työssä. Jo nyt hän viestii omaisten kanssa sähköpostilla, tämä helpottaa 61

molempien osapuolien ajankäyttöä ja sanoman perillemenoa. Lähihoitajan oma blogi on oiva kanava kaikkien osapuolien tutustua sekä lähihoitajaan että hänen työhönsä. Moni asiakas kokee sen, että hekin ovat mukana nettimaailmassa myös oman elämänsä näkyväksi tulemisena. Onko niin, että sosiaali- ja terveysalaEvon 2011 elokuun kurssi kesti neljä päivää tiistaista perjantaihin. Nettiryhmä jäi pois, tällöin samaten kurssilaisten tunnelmat päiväkirjassa. Etukäteis- ja jälkitunnelmia kuitenkin saatiin: Maanantai 22.8.201 Lähdemme huomenna jälleen Evolle pitämään luotsikoulutusta. Olemme pakanneet, tehneet "opetussuunnitelmaa", miettineet käytännön ratkaisuja ja valmistelleet materiaalia. Samalla on käyty syvällisiä keskusteluja tärkeistä asioista, kuten motivaatiosta, hyvistä käytänteistä ja monista muista talkoisiin liittyvistä olennaisista asioista. Pisteytystä pohdittiin, ryhmäjakoja valmisteltiin ja mukaan otettavia varusteita mietittiin. Hyvin ajateltu on puoleksi tehty, ja nyt tuntuu siltä, että olemme ajatelleet ja suunnitelleet aika hyvin. Kun tunnemme paikan ja osan luotsattavista, on tosi mukava lähteä taas liikkeelle. Toivottavasti säät suosivat... Liisa Lauantai 27.8.2011 Evon luotsikoulutus on ohi ja paljon jäi taas ajateltavaa ja pohdittavaa. Kävimme hyviä keskusteluja Maijan aamunavausten pohjalta, mutta myös tuotosten tekemisen aikana, 62

niiden herättämistä ajatuksista ja myös ongelmista, joita tietotekniikka ja verkot jatkuvasti aiheuttavat. Erittäin avaava oli pisteytys luotsikoulutuksen paikasta, jossa vaihtoehtoina olivat Sansibar (luotsikoulutuksessa oli paikan asiantuntijoita), Marbella, Evo ja Lappeenranta. Syvällisissä keskusteluissa painotettiin matkustamista paikan päälle, kestävän kehityksen näkökulmaa, verkkojen toimivuutta, ruoan saatavuutta, majoitusmahdollisuuksia. Näiden kautta pisteytys avautui todella hyvin avoimen päätöksenteon menetelmäksi. Evo on luotsikoulutuksen ja talkoiden pitopaikkana viehättävä ja toimiva, mutta verkoissa on toivomisen varaa. Liisa Torstai 1.9.2011 Leena luotsikurssilta soitteli eilen ja kertoi olevansa oikein innostunut torstai-illan kuunnelmasta, missä lapinlehmät hoitivat maisemaa maisemanhoitajan kanssa. Kuunnelmassa kerrottiin millainen siemenpankki maa on, pitää luoda vain oikeat olosuhteet, niin satoja vuosia maassa olleet siemenet itävät ja hienot kukkaniityt nousevat esiin. Leena oli miettinyt analogiaa meihin ihmisiin, kulttuuriin: millaiset mahdollisuudet meissä piileekään, kun saadaan valoa ja tilaa hengittää. Tietotaitotalkoot luotsikursseineen pyrkii juuri tähän valon ja tilan antamiseen opetella omaan tahtiin yhdessä, tuoda luovat ideat päivänvaloon. Keskustelimme myös pisteytyksestä yhteisen tavoitteen löytämiseksi ja ohjaamisen, luot-

saamisen vaikeudesta. Miten innostaa tuomatta liikaa omia näkemyksiä? Miten huomata se, millaista ohjausta kukin tarvitsee? Toinen on ujo, eikä kehtaa pyytää, toinen taas kertoo muidenkin puolesta, mitä jokainen haluaa - tiedostamatta, että tuo vain omat halunsa esiin. Toiset ovat jo vuosia käyttäneet koneita ja lukeneet manuaaleja, toisille talkoot voivat olla lähes eka kerta. Leena ainakin kertoi Evolla oivaltaneensa luotsin työn monipuolisuuden. Hän muutenkin kiitteli viikkoa onnistuneeksi. Kiitos Leena soitostasi! Maija

OLLI JA JOHANNA LUOTSAAVAT

TALKOOTAPAHTUMIEN REFLEKTOINTIA

Tietotaitotalkoita on pidetty yhteensä Talkoomalli 180. Niistä kaikista on kirjoitettu talkoiden jälkeen talkookertomus, missä on • Jokaisen talkoon jälkeen on lähetettävä uutiskirje talkoolaisille ja kerrottava uumyös kirjattu talkoiden opetukset seuraatiskirjeessä kuvagallerian ja talkootuovia talkoita varten – ne on koottu kirjan tosten osoitteet... loppuun samoin kuin Tietotaitotalkoothankkeen aikana päiväkirjaan kirjoitetut • Talkoissa on yhä enemmän etäosallistujia, talkoiden onnistumista edistävät ideat ja eli osallistujia, jotka kirjoittavat lehteen, ajatukset. Kaikki luotsit ovat osallistuneet mutta eivät juuri talkoopäivinä ehdi paitalkookertomusten kirjoittamiseen. Talkalle, heidätkin pitää kirjatakin etäosalliskoopäiväkirjan pääasialliset kirjoittajat tujina koulutukseen. Se olisi avoimen ovat Liisa Kirves ja Marja-Liisa Viherä oppimisympäristön mukaista. (Maija). Sekä talkootarinoista että päiväkirjoista kerätyt ohjeet ja niksit ovat siten • Pitääkö talkoiden tavoitteiden piilosuunnitelma kertoa etukäteen, kuten esim. toiautenttisia, että ne on koettu tapahtumameen tarttuminen, kaaoksesta hetkillä merkittäviksi asioiksi. Niistä voi selviäminen, epävarmuuden sieto - kaikki oppia jälkikäteenkin, löytää niksejä ja tulevaisuudessa tärkeitä taitoja? ideoita. 66

• Pitääkö talkoovaatimuksiin kirjata ehdoton vaatimus yhteisestä sisältötavoitteesta? Se motivoi tekijöitä, se auttaa arvostamaan kaikkien tekemistä ja kaikkea tekemistä, mitä valmiiksi saaminen edellyttää, sen avulla aloittelijakin osaa eli talkoiden hyvät käytänteet itse asiassa edellyttävät juuri sitä yhteistä visioita, yhteisesti haluttua sisältöä! Mieleen tuli kertomus kivenhakkaajasta, joka rakensi katedraalia. • Yhteisö oppijana on ihan eri asia kuin yhteisön eri jäsenet oppijoina. Kun yhdessä opitaan kokonaisuus ja nähdään jokainen työsuorite, opitaan myös arvostamaan toisten töitä ja se tuo tekemiseen iloa. Ja tämän jälkeen voi itse kukin erikoistua vaikkapa taittajaksi, kirjoittajaksi, autonkuljettajaksi, kurkkujen kuorijaksi tms. Kaikkia tarvitaan yhteisen tavoitteen valmiiksi saamiseksi.

• Oheisohjelmaa ei tarvita, jos sitoutuminen tuotokseen on tarpeeksi suuri. • Tavoitteiden pitää olla realistisia, jotta valmiiksi saaminen on mahdollista. • Talkoissa opitaan ainakin, mitä nettisivujen tekijältä voi odottaa, ymmärretään paremmin nettisivujen päivityksen ongelmat. • Talkoohenki syntyy tekemällä yhdessä yhteistä aihetta. Tämä yhteinen motiivi saattaa olla kuitenkin myös jokaisen oma motiivi. • Tavoitteen tulee olla yhteinen, se helpottaa tekemistä ja innostusta. • Hyvä idea on myös tehdä julkaisu aiheesta joka kiinnostaa, etsiä ensin tieto ja jakaa se muille. Näin opitaan monesta asiasta kerralla. • Valmiin materiaalin editointi ei talkoissa ole paras mahdollinen ratkaisu, mutta perusteltavissa, jos lopputulos on kaikille tärkeä.

• Talkoissa on aina mukana henkilöitä, jotka haluaisivat enemmän ennakkosuunnittelua ja heille pitää osata perustella, miksi talkoomalli toimii ilman isoa ennakkosuunnittelua: sisältöön ei sitouduta yhdessä, jos joku suunnittelee sen aiemmin. • Valmiiksi saaminen on talkoiden elinehto. Jokaisen pitää oppia rytmittämään työtään niin, että ehtii saamaan valmiiksi valitsemansa työn. • Paras on hyvän vihollinen. 67

• 4 tunnin talkoot toimivat. • Mikäli yhteinen tuotostavoite puuttuu on vaikea löytää talkoomaisesti tehtävä yhteinen työ. • Talkoissa täytyy pitää kiinni talkooajatuksesta ja pienilinjaisista tavoitteista, muuten eivät ole talkoot.

tuu, että juuri tämä olikin tärkeä asia? • Liian pitkä väli kahden talkootapahtuman välillä ei ole hyvä - valmiiksi saamisen näkökulma hämärtyy, sitoutuminen heikkenee. • Vallan mainio tapahtuma, joka sopii kaikille, lähentää nuoria ja vanhoja ja avaa tekniikan mahdollisuuksia.

• Yhteisen tuotoksen katsominen kahden päivän talkoissa (1. päivän päätteeksi) on tarpeen, samalla tehtävälista seuraavaksi päiväksi.

• Varsinkin paljon keskustelua vaativa tekeminen pitää suunnitella niin, että jotain saadaan aikaiseksi. Talkoot menevät helposti tekemisen sijasta puhumiseen.

• Aamulla kertaus on hyödyllinen, päästään heti vauhtiin.

• Tulevaisuustalkoot sopivat hyvin yrityksille, selvästi havaitsi että tulevaisuussuuntaunut ajattelu oli outoa.

• Muista tallentaa! • Luotsien on pidettävä huolta aikataulusta, muuten ei synny lainkaan valmista. • Asioiden ja tekemisen jäsennys on tarpeen. • Onnistuminen vaikeuksien jälkeen maistuu hyvältä. • On tärkeää luoda alussa sisällysluettelo ja jakaa tehtävät. Historia-aineiston ollessa suuri, ei jäsennys aina ole niin helppoa. Kaikki kuitenkin haluavat sanoa sanansa muiden töihin, joten esim. ennen ruokailua voi katsoa valitut kuvat ja sanoa sanottavansa, jos joku ei ole hyvä. • Jos ei tehdä omaa/yhteistä juttua, keskittyminen ei riitä ja motivaatio voi osittain puuttua. • Miten tietää, onko talkoolainen tosissaan, kun kieltää kuvansa laiton nettiin tai lehteen? Jos kuitenkin myöhemmin osoittau68

• Yhteinen tulevaisuustaulukon käyttö edisti toisiin tutustumista, avasi arvomaailmoja, loi visioita.

Porukka • Pienelläkin porukalla saa hyvää jälkeä. • Kaikki ilmoittautuneet eivät välttämättä saavukaan paikalle. • Ennakkoinfo helpottaa talkoolaisten sitoutumista, joka helpottaa työskentelyä. • Osallistujia pitää houkutella uskaltamaan! • Ennokkoluulot karsiutuvat: 60-vuotiaat armeija miehetkin ovat luovia ja sosiaalisia. • Milloinkaan ei voi tietää etukäteen talkoolaisten motivaatiota/sitoutumista. • Mikäli tapahtumalla on oma ohjaaja, tarvitaan hänen kanssa ennakkokeskustelua

siitä, miten talkoot poikkeavat normaalista opetustehtävästä ja mikä on talkoiden tavoite. • Jälleen kerran on muistettava, että puheliaiden ja seurallisten ihmisten kanssa työn yhdessä sopiminen ja työnjako ja aikataulutus on tärkeää. Muuten ei tule valmista. • Toinen opetus oli se, että varsinkin sellaisilla talkoolaisilla, joilla on jo tietotaitoa atk:n parista, on yleensä kova muutosvastarinta. Sitä on vaikea niin luotsien kuin muiden talkoolaistenkaan murtaa. • Talkooidea ei oikein sovi hierarkkiselle työryhmälle. Yhdessä visiointi ja tuotokseen sitoutuminen on vaikeaa, jos esimies on etukäteen jo ideoinut, mitä tehdään. Tällöin työ pitää tehdä vaan normaalina yhteisenä tiimityönä ilman talkoomainintaa. • Talkoothan perustuvat vapaaehtoisuuteen. Toiset talkoot voivat sujua aikaisempia jouhevammin, jos osallistujilta löytyy motivaatiota. • Talkoomenetelmä on aika vaikea porukalle, joka on tullut paikalle katsomaan ja kertomaan ¬ ei työskentelemään. • Etukäteen pitää muistaa kertoa, että teemme talkoilla yhteisen tuotoksen, sillä vaikka porukka olisi tuttu, ei yhteinen tuotos välttämättä ole niin itsestään selvä asia. • Tutkijoiden on vaikea tulla skenaarioissa arjen tasolle, suuret kuvioit ja ilmiöt kiehtovat enemmän. Tästäkin syystä esimerkiksi kuunnelma tulevaisuuden arkipäivästä on tarpeellinen. • Hyvinkin erilainen joukko voi toimia hy-

vin yhdessä, kun on yhteinen päämäärä. • Mielenterveyskuntoutujat osallistuvat vaihtelevasti talkoisiin: osa osallistuu, osa ei, osa esim. puolet ajasta. Yritä kuitenkin saada jokainen talkoolainen osallistumaan (tällä kertaa videoon) jollain tavalla.

Paikka • Alkeellisimmissakin paikoissa pärjää. • Pienessäkin tilassa voi toimia. • Eerikinkatu toimii oikein hyvin talkoopaikkana. • Jos keittiön ja työpisteen väliin saisi kuvallisen ja äänellisen yhteyden, olisi se hieno juttu. • Kun talkoot ovat pitkän matkan päässä, on syytä varautua myös yöpalaan. • Kun talkoopaikkaa harkitaan, pitää mahdolliset liikkumisvaikeudet ottaa huomioon. Nyt jouduttiin kikkailemaan ja korottamaan pöytää kaikin mahdollisin keinoin ja apuvälinein, että pyörätuolin käyttäjä sai jalkansa pöydän alle ja pääsi näpyttelemään. Onneksi oli luovaa porukkaa ja kikat auttoivat. • Kun yöpaikkaan on pitkä matka, ilta-aamu yhdistelmä on hankala. • Pitää olla tarkkana kysymässä, mitä talkoopaikalta löytyy. • Oma rauhallinen tila on kaksipäiväisissä talkoissa hyvä lisäbonus – auttaa kummasti säilyttämään keskittymisen asiaan ja sosiaalinen kanssakäyminen vielä tehostaa lopputulosta.

• Talkoopaikan löytäminen (osoite) voi joskus olla hankalaa (niin luotseille kuin talkoolaisillekin), tällä kertaa kierrettiin kaikki Tuusulanjärven rantasaunat yhden talkoolaisen löytämiseksi. • Kannattaa tarkistaa, onko talkoopaikan varustus muuttunut edellisestä kerrasta. • Jos talkoot ovat kaksipäiväiset ja ensimmäisenä iltana on mahdollisuus vapaan yhdessäolon lisäksi esim. saunomiseen, se antaa oman lisämausteensa ja monia hyviä ideoita lisää.

Valmistelu • Pakkaus tulee suorittaa huolella, pienenkin esineen puuttuminen haittaa toimintaa. • Keväällä on vaikea saada ihmisiä talkoisiin. • Akut pitää ladata etukäteen! • Käytettävä materiaali pitää ohjastaa ottamaan mukaan. • Ihmiset eivät ole kovin valmiita keskustelemaan ja tuottamaan tietoa internetiin, heitä pitää innostaa • Ennakkoon on aika vaikea tietää kuinka heterogeeninen joukko kuitenkin on, luotsien on aistittava tilanne ja hoidettava homma kotiin, yhdessä saa kuitenkin otteen asiasta paremmin kuin yksin, varsinkin kun sille voi omistaa koko päivän. • Jos talkoolaisia on 20, niin kaksi luotsia on liian vähän. • Jos on tarkoitus käsitellä valmiiksi kuvattua videomateriaalia, pitää kysyä ennak70

koon, paljonko sitä on. • Suuresta materiaalimäärästä pitäisi talkoolaisilla olla jonkinlainen ”sisällysluettelo”, ettei kaikkea tarvitse katsoa talkoissa, vaan tarvittavat pätkät löytyvät nopeasti. • Aikataulujen kanssa täytyy olla huolellinen. Myös muiden ennakkotietojen. • Tiukat etukäteiset tehtäväsidokset eivät ole omiaan sallimaan minkäänlaista luovuutta. Näissä oloissa esimiesten sitoutuminen ja innostuminen ja innostaminen tekemiseen on välttämätöntä. • Nopeampaa olisi, jos jo ennen talkoita tarvittavat logot ja kuvat olisi kerätty yhteen paikkaan.

Tekniikka • Kopio- ja tulostuslaitteiden toimivuus tulee testata heti kun ehtii, eli yksi luotseista voi ottaa sen tehtäväkseen jo talkoiden alussa. • Talkoolainen ei selviä toimimattomista laitteista tulevaisuudessa yksin, jos ei ymmärrä, että laitteet pitää asentaa. • Taitto pitää suorittaa monella koneella. • Tulostus pitää aloittaa heti, kun sivuja valmistuu. • Jokaisella ryhmällä pitää olla oma tykki, jotta kaikki voivat seurata kaikkien toimintaa. • Videon siirto nettiin pitää opetella etukäteen, jottei se jää luotseille jälkityöksi. • VHS-videoiden siirtoon pitää hankia lait-

teita, jotta talkoissa voidaan käyttää kaikki mahdollinen aineisto. • Kameroita pitää olla tarpeeksi, myös siksi ettei taitossa yksi joudu lisäämään kaikkia kuvia. • Varapiuhoja kaikkiin laitteisiin. • Omasta skannerista voisi olla hyötyä? Tosin kamerallakin saa hyvää jälkeä. • Taittaminen pitää aloittaa aikaisin. • Koneiden hiiret ei saa olla säädetty liian nopeiksi.

tuntuisi mielekkäältä, on se sittenkin hyvä ratkaisu.

• Olisi hyvä jos mukana olisi edes yksi windows-kone, jos mac-kone on tuntematon uusi tuttavuus.

• Jollei yhteinen tavoite luo yhteishenkeä, niin ruoka ainakin.

• Nettiyhteyden toimivuus parantaa myös tehosteiden laittamista.

• Ruoka onnistuu hankalasta alusta huolimatta.

• Videoiden siirto käsittelyyn opeteltava kunnolla.

• Reilusti aikaa pisteytyksen idean selittämiseen, kun mukana on ruoanteon ”ammattilaisia”.

• Scribus-ohjelma pitää olla monella tikulla ja eri käyttöjärjestelmille. • Vaikeuksista huolimatta tykit kannattaa laittaa. • Ohjelmatikut mukaan, ettei aikaa mene ohjelmienlataamiseen hitailla yhteyksillä.

Ruoka • Ruoan osuus lisää yhteishenkeä, antaa hengähdystaukoa ja yhdistää ryhmää. • Ruoan merkitys on valtava, sen avulla jaksaa ja päivä ei tunnu raskaalta. • Vaikka ruoan tekeminen ei ennakkoon

• Joskus ruoanpisteytyksellä saa hyvän tauon. • Hyvä ruoka rentouttaa kireänkin porukan. • Ruoasta pitävät mieskokit ovat saatujen kokemusten mukaan tosi hitaita ruoan laittajia, ja tähän tulee varautua. Nyt video ja hidas ruoanlaitto olivat ekstrahidas yhdistelmä. • Ruuan pisteytys on usein ongelmallinen juttu ja vaikea ymmärtää, vaikka selittäisi kuinka kansanomaisesti. Varsinkin vanhemmille yhdistysihmisille se on lähes mahdotonta.

• Pisteytysaika ei ole pois työajasta. • Ruoanlaittosessiota jää kaipaamaan, jos sen jättää väliin. • Kahden eri tuotoksen tekeminen samassa tilassa onnistuu mainiosti. • Ruoalla tosiaan on merkitys talkoiden alkuun panijana ja innostajana sekä kaikkien mielipiteen esille saamisena varsinkin ryhmässä, jossa ei välttämättä normaalisti tehdä juuri niin kuin itse haluaa. • Joillekin ruoan tekeminen oli hyvin arvokasta, jopa tiskikoneen täyttö koettiin hurjan tärkeäksi. Onkin hyvin tärkeää ottaa entistä enemmän huomioon talkoolaisten toiveet osallistua ruoanlaittoon. • Äänekäs saa helposti päättää muidenkin puolesta, erityisesti tämä on otettava huomioon ruoanlaitossa, sillä yhden allergiasta tulee helposti kaikkien allergia! • Avoin päätöksenteko mm. ruokapisteytyksessä esti “ei kannata tehdä uutta, aina on tehty näin” -ajattelun. • Isolla porukalla pisteytys on hidasta, ja voi tuntua turhalta. Jos toinen luotseista laskee pisteet ja toinen kirjaa ylös, on pisteytys nopeampaa ja näin myös motivoivampaa. • Pisteytys on tärkeää, sillä äänekkäin ei ole aina enemmistön asialla, pisteytyksestä voi keskustella, mutta luotsin tulee olla tarkkana, ettei lopputulos muutu vain yhden mielipiteen takia.

Nettitalkoissa • Nettisivut tulee lopuksi tarkistaa, jottei 72

jää tyhjiä sivuja. • Nettisivuilla pitää avata linkkien merkityksiä ja alasivujen sisältöä, varsinkin etusivulla. • Keskustelupalstalla ei saa olla rekisteröintiä. • Sivuja tehdään itseä varten ajatuksella, että itse niitä myös sitten päivitetään. • Nettisivuille pitää laittaa sisältöä samantien, ei pelkkää pohjaa. • Nettisivujen päivityksestä pitää sopia tarkasti, jottei homma kuole kasaan. • Ei sivuja joissa lukee, ”tänne tulee näkyviin...” • Sivuston rakenteen suunnittelussa voi käyttää hyödyksi keltaisia lappuja, joista voi sitten ryhmittäin ottaa oman osansa työskentelyn tueksi. • Uusia nettisivuja tehtäessä on hyvä vertailla muita vastaavaa sisältöä sisältäviä sivustoja. • Kuvagallerialla ja lomakkeella saa oikein hyvän nettikaupan. • Talkoiden tärkein opetus oli se, että jo etukäteen pitää olla tarkkana sivujen otsikon kanssa, pienikin kirjoitusvirhe harmittaa tilaajaa. Ja tällä kertaa vielä sivupohja oli tavallaan vääränvärinen, kun

se oli vihertävä ja OI:n kansainvälinen väri on vaaleansininen. Värille on looginen selitys: yleensä OI-ihmisten silmänvalkuaiset ovat sinertävät. • Jaottelin sivujen tekijät mielenkiinnon perusteella seuraaviin ryhmiin: 1. keskustelijat 2. vaikuttajat 3. tiedottajat 4. organisoijat 5. informaatikot 6. tiedon etsijät 7. kauppiaat

No mutta entä lukijat? 1. keskustelun seuraajat (blogeja lukee 34% 14–74-vuotiaista ja kirjoittaa 4%) 2. yhteiskunnallisen tiedon etsijät, mm. vaalikoneiden käyttäjät 3. tiedon etsijät, esimerkiksi tavaroista (86% internetin 14–7-v. käyttäjistä, tapahtuminen tietojen etsijät, yleistiedon etsijät (55% internetin käyttäjistä) 4. tavaroiden osto (käytettyjen tavaroiden osto 20%) 5. Sosiaalinen media on sitten vielä ihan oma juttunsa

Facebook toimii olemassa olevassa yhteisössä, jos kaikki jäsenet tulevat mukaan, nyt 30% 14–74-v. suomalaisista on käyttänyt Facebookia tai muuta pikaviestintä. Talkoissa on aika harvoin ollut mukana fb:n käyttäjiä, puhumattakaan valtaosasta yhteisöä. Eri ryhmien vaatimukset nettisivuille ovat erilaiset: 1. joku haluaa paljon lukijoita (vaikuttaja mm) 2. joku täsmällistä ajantasatietoa (organisoija) 3. joku aina uutta (keskustelija, blogien lukija),

4. joku yhteisöllisyyden lisäämistä 5. joku ulospäin näyttämistä jne.

Melko varmaa on, että ainakaan vapaaehtoisesti ei juurikaan täytetä ja käytettä sivuja toisen mielenkiinnon mukaan, esimerkiksi bloggaajaa ei ehkä kiinnosta lainkaan myytävät tavarat ja tapahtumat ainakaan sivujen tekemisen mielessä. Eikä juuri kukaan ole kiinnostunut täyttämään sivuja muiden tarpeita ajatellen. Pohdiskelen näitä lähinnä talkoot mielessä: miten saamme yhdessä aikaan sivut, jotka elävät ja ovat ajan tasalla ja täyttävät yhteisön vaatimukset? On ehkä tyydyttävä aina siihen, mihin läsnä olevat talkoolaiset sitoutuvat: tehdään vaan tapahtumakalenteri ilmoituslomakkeineen, jos se on se innostuksen kohde, rakennetaan vaan blogiketjut, jos se taas kiinnostaa, esitellään yhteisö, mikäli se on juuri kiinnostuksen kohde. Ja jos näiden sivujen ylläpitäjä ilmoittautuu talkoissa! Tyhjiä sivuja se ajatus mielessä, että täytetään sitten myöhemmin, ei kannata tehdä. Eikä jakaa velvoitteita niille, jotka eivät edes talkoisiin ehdi. • Minusta aika kivasti Marja sanoi Hyvan sivuista puhuttaessa, että eikö riitä, että niille on koottu artikkeleita ja tietoja hyvinvointivaltiosta? Tällöin sivut ovat yhteisön yhteinen arkisto ja se on jo paljon enemmän kuin arkistot jokaisen jäsenen työpöydällä, läppärissä, muistissa jne. Ja jos asian näin näkee, niin silloin sivut täyttävät paikkansa, niiltä löytää tiedon, kun sitä hakee. Aiemmin ko. sivuja rakennettaessa ainakin minä haaveilin räiskyvästä keskustelusta, vuorovaikutuksesta, livenä kuunneltavista esityksistä, elävistä sivuista, joilla jopa viihtyisi. Mutta miksi näin? Ehkäpä mie73

lessä oli vaikuttajan rooli, joka näin kuvitteli keräävänsä isot joukot sivuille. Kuvitelmaa vaan. Ja kun kuvitelma ei onnistunut, niin ei jaksanut arkistoakaan ylläpitää. Eli parempi kunnolla vähän kuin rääpien paljon.

Lehtitalkoot • Oman jutun valmistuttua voisi esimerkiksi laittaa keltaisen lapun fläppitaululle • Monta taittoa oltava samanaikaisesti käynnissä, yksi taittokone on liian vähän • Kirjoitetut jutut tulostettuna piikkiin, joka on keskellä kaikkea • Samanlaiset taittopohjat ainakin kolmelle koneelle ja tykille yhtä aikaa ryhdikkäästi • Yksi ottaa vastuun oikolukemisesta koko ajan, hänen käsiensä kautta kulkee tulostettava sivu aina, hän voi oikolukea myös piikissä olevat jutut • Tulostusasetukset ja monistuskoneen käytön voi vastuuttaa jo alkuvaiheessa • Ei voi kuin toistaa: kansiot koneessa Scribusta varten ovat tarpeen! Kaikki kuvat ja tekstit samaan kansioon! • Pitää muistaa tallentaa alkuperäiset tekstit myös ilman muotoiluja, kun käyttää eri käyttöjärjestelmiä • Pdf:t pelastavat tulostuksessa eri järjestel74

mät, myös lehden kokoamisen yhdeksi • Jälkikäteen joutui jonkun jutun vielä paperilta skannamaan nettiversioon, se oli jäänyt jonkun omalle koneelle eikä ollut siirretyssä kansiossa. Eli juttujen kerääminen yhdelle tikulle on tosi tarpeen. Pitää nimittää tikku etukäteen myös fyysisesti päälle että digitaalisesti. Näin säästyy monta vaivaa • Kun on yhteinen motiivi- tarve tehdä oma lehti - niin kivut ja särytkin unohtuvat ja oppi syntyy innostuksen myötä yhdessä tehden! • Jos ulkoasutavoitteet ovat ammattilaistasoa, on hyvä ottaa talkoiden tavoitteeksi monistettu luonnos jälkitöiden pohjaksi ja kommentoitavaksi • On hyvä muistaa sanoa, että talkoiden tuotokset ovat avoimia ja laitetaan nettiin, jossa mainitaan tekijät ryhmänä ja version luonne • Luotsien pitää tiukasti sanoa aikaraja, jolloin on jo alettava taittamaan, muuten tulee kiire

Videotalkoot • Video vie aina aikaa, tehtiin mitä vaan, näytteleminen, rekvisiitan hakeminen jne. vie aikaa ja editoinnin kanssa tulee kiire. Ammattilaiset olisivat tehneet videota joukolla viikon • Jos luotsi editoi teknisesti, on tärkeää, että editointi tapahtuu tykin avulla ja kaikki pääsevät mukaan kokemaan ja sanomaan, mitä otetaan mukaan, mitä jätetään pois • Musiikilla on suuri merkitys videon onnistumiselle

OLLI JA JOHANNA LUOTSAAVAT

YHTEENVETO: Silloisten kollegoitteni kanssa teimme vuonna 2005 neljä videota parissa iltapäivässä kuvaamaan unelmaa, miten palvelujen tulisi toimia. Videoiden päähenkilö on Päivi tai Päivö, joka organisoi ja järjestää ja huolehtii. Päivö järjesti työttömälle töitä, sairaalle kotiapua, avuttomalle ikkunanpesua, ikäihmiselle päivällisentekoon apua jne. Hän saattoi työn ja työn tarvitsijat yhteen, maksoi laskut, rahasti ja tuotteisti ja opasti. Huomasin, että kyseessähän on hyvä luotsi! Vaikka luotsia ensimmäiseksi kuvittelee talkoiden vetäjäksi, jo hetken päästä huomaa, että luotsin ominaisuuksia vaaditaan monessa muussakin työssä, missä tarvitaan kokonaisnäkemystä, tilannetajua ja organisointikykyä! Edellä mainitut

videot ovat löydettävissä sivuiltamme kohdasta Hyvä tietää, Päivö järjestää ja hoitaa tai YouTubesta. Videoita tehdessämme opimme myös sen, että videon avulla voi saada ideansa kerrottua paremmin muille. Ja erityisesti videon tekemisen avulla. Kun näyttelee esimerkiksi Päivöä, niin samalla joutuu sisäistämään ne ominaisuudet, mitä Päivö tarvitsee ja ne tietotekniset palvelut mitä Päivö tarvitsee työnsä apuna. Talkoissa ei vielä ole tehtykään tämäntyyppisiä videoita (paitsi me itse pisteytyksestä, Audacitystä, jne. sekä tietysti luotsikoulutuksessa!). Toivottavasti nämä esimerkkivideot omata osaltaan toimivat mielikuvituksen apuna tehdä omalle yhteisölle omia unelma-visioita! 77

Tietotaitotalkoissa on kyse oppimistapahtumasta. Oppimistapahtuma on aika erilainen asia kuin koulutustapahtuma. Koulutuksessa on aina opettaja, joka kouluttaa, oppimisessa tilanne, jossa opitaan – yhdessä tai yksin. Yhteisöllisessä oppimisessa jokainen oppii jotain, joko tilanteesta tai toisiltaan tai kokemuksesta.

Nyt jos piirrämme nelikentän yhteisö – yksilö pystyakselilla ja vaaka-akselilla oppimistapahtuma – koulutustapahtuma, niin Tietotaitotalkoot asettuu selkeästi kenttään yhteisö – oppimistapahtuma. Yksilön oppimistapahtuma tapahtuu yksilön itsensä toimesta kokemuksen, lukemisen, opiskelun ja elämän avulla. Yksilön koulutustapahtuma lienee puhtaimmillaan yksityistunneissa ja on varmasti aika paljon myös koulussa, vaikka siellä istutaan vierekkäin, niin opitaan kuitenkin yksin. Etäopiskelu opettajan johdolla kuulunee myös yksilö - koulutus osaan nelikenttään, mutta sosiaalisen median avulla voinee siirtyä jonkin verran ylöspäin kohti yhteisöllisempää oppimista. Armeija kuluu yhteisölliseen koulutukseen, armeija olisi varmaan hyödytön, jos siellä olisi vain osaavia yksilöitä ilman yhteisöllisyyttä. Mutta missä muualla koulutus on yhteisöllistä? Puhumattakaan, missä luodaan yhteisölliselle oppimiselle mahdollisuuksia? Rooman klubille kirjoitettu raportti: Ennakoiva oppiminen peräänkuulutti uudenlaista oppimista, 78

enää ei ole varaa vain shokkioppimiseen. Enää ei ole vara odottaa ilmastonmuutoksen aiheuttamia ongelmia, ydinonnettomuuksia, terroritekoja vaan tarvitaan ennakoivaa oppimista, missä opitaan tulevaisuuden haasteita varten. Shokkioppiminenhan on yhteisöllistä oppimista ja sikäli tehokasta. Mutta emmekö voi ennakoiden oppia yhteisöllisesti ilman shokkia ? Yhteisöllisestä oppimisesta siteeraan vielä Ritva-Sini Merilampea (2012): Keskeistä yhteistoiminnallisessa oppimisessa on, että se kasvattaa ottamaan vastuuta muista ja samalla huolehtimaan oman oppimisen edistymisestä. Yhteistoiminnallisen oppimisen pyrkimyksenä on ohjata oppijat ymmärtämään, että ryhmän yhteinen menestyminen edellyttää jokaisen panosta ja että menestyminen koituu jokaisen jäsenen eduksi. Yhteistoiminnallisessa oppimisessa korostuvat tiedollisten oppimistulosten lisäksi itsetunnon, sosiaalisten ryhmätyötaitojen ja oppimisstrategioiden kehittyminen.

Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa uusien normien sisäistämistä, oppimisen näkemistä yhteisöllisenä ja aktiivisena prosessina. Yhdessä oppimisen tarkoituksena ei ole oppia enemmän ja nopeammin vaan paremmin ja mielekkäämmin.

Näin myös luotsikoulutuksessa.

LUOTSIEN AVUKSI Luotseille muistilista ja neuvoja talkoisiin Luotsien työn avuksi on kirjoitettu pikaopas: Muistilista ja neuvoja talkoisiin. On hyvä muistaa ainakin oppaassa kerrotut asiat.

Talkoosalkku Talkoosalkun on tarkoitus konkretisoida talkoomallia. Talkoosalkun avulla on helpompi esitellä talkoo-ideaa muille ja se toimii hyvänä apuna talkoissa. Talkoosalkun sisältöä päivitetään Tietotaitotalkoi80

den talkoosalkkusivulla.

Talkoosalkku sisältää: Kirjallisuus: M-L Viherä: Digitaalisen arjen viestintä M-L Viherä: Viestintäleirit ja tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä R-S Merilampi: Mediasivistystä vahvistamassa, Tietotaitotalkoot pedagogisena mallina M-L Viherä: Talkooluotsi – ominaisuudet ja koulutus Oppaat: Johanna Viherä, Virve Rissanen: Opas scribus-taitto-ohjelmalle: Tehdään lehti Tuomas Kuittinen, Johanna Viherä: Opas Audacity-ääneneditointi-ohjelmalle:

Käytetään ääntämme Olli Teräs, Johanna Viherä: Opas Googlen sivustot-palvelulle: Tehdään nettisivut Olli Teräs, Johanna Viherä, Juho Matilainen: Opas videon editoimiseen: Tehdään video Olli Teräs: Opas Bambuser-ohjelmalle: Lähetetään liikkuvaa kuvaa

Pikaoppaat: Johanna Viherä, Olli Teräs, Juho Matilainen: 1. Scribus-taitto-ohjelman starttiopas 2. Audacity-äänenkäsittelyohjelman starttiopas 3. Windows Liven elokuvatyökalu -editointiohjelman starttiopas 4. iMovie-editointiohjelman starttiopas 5. Google-sivustot -starttiopas

6. Bambuser – videon kuvaaminen suorana nettiin -starttiopas 7. Pisteytysmenetelmä -starttiopas 8. Talkoot ja tekijänoikeudet -starttiopas 9. Luotseille muistilista ja neuvoja talkoisiin –opas

Pika(startti)oppaiden tarkoitus on helpottaa työskentelyä talkoiden aikana. Roolikortit Yhteensä 95 korttia , joissa on määritelty roolihenkilön ammatti, luonne ja ominaisuus. Korttien tarkoituksena on auttaa asettumaan toisen ihmisen rooliin. Kortteja käytetään mietittäessä esimerkiksi kenelle 81

tuotos on tarkoitettu, millainen on ko. roolin arki tulevaisuudessa, miten ohjaan roolihenkilöä tekniikan käytössä. Roolikortit tulevat helpottamaan asian käsittelyä toisten näkökulmasta.

Ideakortit Yhteensä 50 ideakorttia. Korttien tarkoitus on helpottaa ideointia siitä, mistä kirjoittaisin, mitä laittaisin nettisivulle, mikä on videon aihe, mistä kuunnelma syntyisi.? Kun talkoolainen vetää kortin, hän saattaa ajatella, että onpa tylsä aihe! No ei mitään, hän vetää toisen kortin ja kolmannen ja neljännen ja lopuksi huomaa, mitä hän olisi todella halunnut tehdä!

Tietotaitotalkoiden esittelykortit: 11 postikorttia, joiden osoitesivulla on kullakin yksi asia, minkä luotsin on hyvä muistaa sanoa talkoiden alussa.

Tarroja Tarroja on tarkoitus käyttää pisteytyksessä. Jokainen talkoolainen saa 5 tarraa ja voi antaa ne mielivaihtoehdoilleen. Tarrojen on havaittu tekevän pisteiden annosta konkreettisemman ja elämyksellisemmän kuin vain ruksi kynällä. Pisteet ikään kuin omistaa ja sitten ne saa jakaa.

Tietotaitotalkoiden esittelyhaitari Haitarin tarkoituksena on helpottaa talkoiden esittelyä päätöksentekijöille. Haitari kertoo talkoiden tavoitteista ja tarpeesta. 82

Talkootuutti Talkootuutti kertoo talkoolaisille talkoomallista ja talkoiden etenemisestä.

Kirjanmerkki Kirjanmerkkien avulla on helppo laittaa merkki tarvittaviin kohtiin kirjallisuudessa ja oppaissa.

Mausteet ruoanlaittoa varten Mukana on 11 pientä maustepurkkia ja pieni oliiviöljypullo osoittamaan maukkaan ruoan arvostuksen talkoissa.

Lautasliinat ruokailua varten Lautasliinojen on tarkoitus kertoa yhteisen ruokahetken arvostamisesta. Silloin on mahdollisuus yhdessäoloon ja keskusteluun. Lautasliinojen tarkoitus on myös muistuttaa siitä, että ruoka katetaan kauniisti ja mahdollisuuksien mukaan tarjoillaan pöytiin (luotsit ovat tässä hyvä resurssi). Noutopöydästä haettaessa ruokaa keskustelu katkeaa ja kaikkien huomioiminen on vähäisempää.

Käsidesi ja tiskausaine Talkoissa huolehditaan myös ruokailun hygieniasta sekä aterian jälkeisestä siivouksesta.

Muistitikku, joka sisältää: Talkoissa tarvittavia ilmaisohjelmia:

1. Scribus – ohjelma julkaisun taittamiseen 2. Audacity – ohjelma äänen käsittelyyn 3. Vlc – ohjelma videon katseluun 4. Gimp – ohjelma kuvien käsittelyyn 5. uDrive – ohjelma tikun käynnistämiseen

Luotsikoulutuksen aloituskalvot: M-L Viherä:

1 t3mitätalkoot.ppt – kalvosarja siitä, mitä talkoot ovat 2 t3miksitalkoot.ppt – kalvosarja siitä, miksi talkoot ovat tärkeät 3 t3sosmedia.ppt – kalvosarja sosiaalisen median käytöstä tilastollisesti tarkasteltuna 4 t3vajeet.ppt – kalvosarja siitä, millä toimenpiteillä viestintävalmiudet

(liittymä, osaaminen, motivaatio) voivat parantua 5 t3tulevtalkoot.ppt –kalvosarja tulevaisuustalkoiden aloitukseksi 6 t3sosopääoma.ppt – kalvosarja sosiaalisen pääoman merkityksetä ja esimerkkejä siitä, miten sitä voi kasvattaa

Kaikkiin kalvoihin on kirjoitettu myös muistiinpanosivut. Oppaiden ja kirjojen pdf:t Kaikkien talkoosalkussa olevien oppaiden ja kirjojen pdf:t

Talkootuotoksia: Videot: 2 Puhumalla paras – video puhelinringistä ikä-ihmisten yksinäisyyden poistamiseksi (2009) 3 Tekniikkaskenaario: Mankkaan ylä-asteen oppilaiden sknenaario siitä, millaiseen tulevaisuuteen tekniikan yli-ihannointi johtaa (2009) 4 Porvoon klubitalon esittely (2011) 5 Lähiruokaa etsimässä, Evon luotsikoulutuksen korppivideo (2012) 6 Itä-Uudenmaan toiminnan esittely (2012) 7 Postiiviset ry toiminnan esittely (2012)

Äänituotoksia: 2 Heinärikkilän sonniyhdistys siirtyy nykyaikaan – kuunnelma kuinka Otaniemen konsultti esittelee tietotekniikkaa Sonniyhdistyksen sihteerille (2009) 3 Utopiadirektiivi – tulevaisuustalkoiden kuunnelma (2011) 4 Dystopia – tulevaisuustalkoiden kuunnelma (2011) 5 Kolme kuunnelmaa Evon luotsikurssilta 2011 6 Kaksi kuunnelmaa Metropolia AMK:n ensimmäisen vuoden opiskelijoiden tulevaisuustalkoista (2011) 7 Kolme kuunnelmaa Uudenmaan Munuaisyhdistyksen tulevaisuustalkoista:

toivottu, epätoivottu ja todennäköinen tulevaisuus (2012) 8 Omenahotelli – Heron kuunnelma vesivahingosta Omenahotellissa (2012)

Julkaisut: 2 Toivottu lähiyhteisötulevaisuus, Mankaan yläaste (2009) 3 Oikaraisten kyläyhdistyksen lehti (2010) 4 Maalauskurssin lehti omista maalauksista (2010)

5 Kevättuutti (2010)

Talkootarinat, pdf Talkoopäiväkirja, pdf Luotsi saattaa tarvita lisäksi mukaan koneen ja kameran, videokameran, videotykin ja valkokankaan, nettitikun etc.

TODISTUS Ammattikorkeakoulun luotsikoulutuksessa oppilaat ovat saaneet 5 opintopistett채 suorituksiinsa. Luovanleirin koulutuksissa oppilaille on kirjoitettu todistus, joka mukailee ensimm채isell채 luovalla leirill채 kirjoitettua todistusta

OLLI JA JOHANNA LUOTSAAVAT

LÄHTEET: Pirkko Anttila: Sivistys ja taidon kulttuuri, Futura 1/2008 James W. Botkin, Mahdi Elmandjra ja Mircea Malitza: Ennakoiva oppiminen. Raportti Rooman klubille (1981) Lauri Järvilehto: Ajattelunhallinan opas 2.0, Filosofian Akatemia, 2009 Mika Mannermaa: Heikoista signaaleista vahva tulevaisuus, WSOY, 2004 Ritva- Sini Merilampi: Mediasivistystä vahvistamassa, Tietotaitotalkoot, 2012 Niiniluoto, Ilkka: Huolenpito tulevaisuudesta , Futura 4/2000 Eero Ojanen: Sivistyksen filosofia, Kirjapaja 2008 Eero Ojanen: Onko meillä malttia sivistykseen? Helsinki: Kansanvalistusseura, 2000 Kari Pääskynen: Luotsin roolit ja vastuut, http://www.paaskyset.com/yhtjohtaminen/luotsin_vastuut.htm, 2010 Marja-Liisa Viherä: Digitaalisen arjen viestintä, miksi, mitä ja milloin, Tietotaitotalkoot, 2009 Marja-Liisa Viherä: Viestintäleirit ja tietotaitotalkoot tulevaisuuden tekijöinä. Tietotaitotalkoot, 2012

Tietotaitotalkoot-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnallista ESR-kehittämisohjelmaa 2007-2013, joka fokusoituu avoimissa oppimisympäristöissä kehittyvään aktiiviseen kansalaisuuteen. Tietotaitotalkoiden tavoitteena on parantaa yhteisöjen viestintävalmiuksia ja luoda yhteisöille viestinnälliset käytännöt, jotka jatkuvat hankkeen jälkeen. Toiminnan taustalla on ajatus siitä, että kaikilla on oikeus näkyä, tulla kuulluksi, ilmaista itseään ja osallistua. Tämä edellyttää pääsyä verkkoihin, tekniikan käytön osaamista sekä ymmärrystä ja motivaatiota Tietotaitotalkoissa talkooluotsi ohjaa ja neuvoo, on apuna tarvittaessa. Talkooluotsi ei opeta eikä sano, mitä pitää tehdä. Talkooluotsin tehtävät ja ominaisuudet ovat erityisen vaativat. Tässä kirjasessa käsitellään talkooluotsina olemista ja talkooluotsikoulutusta. Mikä on luotsi? Millaiset ovat luotsin ominaisuudet? Millaisia menetelmiä talkooluotsilla on käytössä? Millaiseen arvopohjaan ja ajatteluun tietotaitotalkoot ja luotsin työ perustuu? Kirja aloitetaan sivistyksen ja taitojen tarkastelulla tietotaitotalkoiden näkökulmasta. Tämän jälkeen edetään oppimisen pohtimiseen sekä talkoiden että talkooluotsien toimintaa ajatellen. Luotsikoulutusta on järjestetty sekä luovan leirin avulla että ammattikorkeakoulun valinnaisena kurssina. Molemmista näistä on kuvaukset tässä kirjassa. Kirja on syntynyt Tietotaitotalkoiden aikana saatujen kokemusten ja teoriapohdintojen perusteella. Tästä syystä kirjoituksen tyyli vaihtelee omakohtaisista ajatuksista yleisempiin tarkasteluihin. Kirjoittaja, filosofian tohtori Marja-Liisa Viherä on opastanut tietotekniikan käyttöä viestintäleireillä jo 25 vuoden ajan. Hänen kokemuksensa uudesta tekniikasta ja palvelujen käyttöönotosta ovat syntyneet sekä työssä operaatioyrityksessä että käytännössä viestintäleireillä ja tietotaitotalkoissa.