Page 1

Helsingin kaupungin tilastokeskuksen Helsingfors stads statistikcentrals

Tutkimuksia ja selvityksiä ¡ UndersÜkningar och utredningar

flDfL[% .

1984:1


Helsingin kaupungin tilastokeskus . Helsingfors stads statistikcentral Osoite . Ad ress

Töölöntorinkatu 2 B, 00260 Helsinki 26 . Tölötorggatan 2 B, 00260 Helsingfors 26

Puhelin· Telefon

40291

Tilaukset, jakelu Beställningar, distribution

puh. 4029262, 4029276 tel.

Julkaisujen myynti Försäljning av publikationer

puh. 4029263 tel.

Kansikuva . Pärmbild

Roy Koto/Kaivopuiston konsertti 1980 . Koncerten i Brunnsparken 1980


Tutkimuksia ja selvityksiä Undersökningar och utredningar

1984:1

LANKINEN MARKKU

Nuorten harrastukset ja vapaa-aika, Helsingissä 1982 Ungdomarnas intressen och fritid . i Helsingfors 1982

Helsinki 1984 Helsingfors


3

Esipuhe - Förord

Lukuisien hallinnonalojen toiminta koskettaa enemmän tai vähemmän kiinteästi väestön vapaa-aikaa; luo sen vietolle edellytyksiä, tarjoaa pUitteita ja palveluja harrastustoiminnalle. Näiden hallintokuntien toiminnan suunnittelu ja suuntaaminen tarvitsee pohjakseen tietoja. Jo vanhastaan on kerätty käyttäjäkunnasta tietoja yksinkertaisimmalla tekniikalla, laskemalla myydyt pääsyliput vuoden aikana. Palvelulaitoksen toiminnan volyymin mittarina tämä toimiikin. Kun aletaan miettiä toiminnan vaikuttavuutta ja kohtaantoa, on päästävä lähemmäksi palvelusten käyttäjiä, kysyttävä heiltä itseltään ja koko väestöitä. Tällaisen, Helsinkiä koskevan tiedon tarve synnytti tutkimushankkeen, johon yhdistettiin useiden hallinnonalojen intressit. Käsillä oleva tutkimusraportti on ensimmäinen osa sitä harrastuspalvelujen käyttötutklmusta, jonka tilastokeskus on tehnyt johtajistotoimikunnan myöntämän määrärahan turvin. Päätavoitteena oli vastata kysymyksiin: millä tavoin alueelliset palvelutaso- ja saavutettavuuserot vaikuttavat vapaa-ajan käyttäytymiseen? Vastauksia etsittiin kohdistamalla tutkimus kymmenelle asuinalueelle, jotka poikkesivat sijainniltaan, palvelutasoltaan, fyysiseltä ja sosiaaliselta rakenteeltaan toisistaan. Tämä raportti käsittelee 10-15 -vuotiaiden nuorten vapaa-ajan käyttöä ja harrastustoimintaa. Raportissa on alueellisten ja sosiaalisten erojen lisäksi keskeisinä näkökulmina nuorten kehitykseen liittyvien kysymysten tarkastelu sekä sen harrastustoimintaan liittyvien kytkentöjen erittely. Tutkimusta ohjasi tukiryhmä, johon kuuluivat: Liisa-Päivikki Ailio kulttuuriasiainkeskuksesta, Matti Eronen ja Pekka Vehviläinen kaupunkisuunnitteluvirastosta, Kaija Forsblom kaupunginkansliasta, Pentti Lagus ulkoilu- ja urheiluvirastosta, Aila Lehtinen kouluvirastosta, Eila Lindqvist kaupunginkirjastosta, Maj-Lis Pohjola nuorisoasiainkeskuksesta, Aino Rytkönen suomenkielisestä ja Seija Nummelin ruotsin'kielisestä työväenopistosta. Vastaavana tutkijana tilastokeskuksessa oli Markku Lankinen. Lomakkeen suunnitt~luun osallistuivat lisäksi Eija Nurminen sekä Sari Vesi kansa nuorisoasiainkeskuksesta, jotka myös huolehtivat kouluissa tehdystä kyselystä. Virva Kuparinen avusti aineiston tulostuksessa ja raportoinnissa. Helsingissä, joulukuussa 1983

Verksamheten inom Atskilliga förvaltningsgrenar kommer mer eiler mindre i beräring med invAnarnas fritid. Samtidigt skapar denna verksamhet förutsättningar för invAnarna att tillbringa fritiden och erbjuder dem en lämplig ram och tjänster för fritidssysselsättning. Tili underlag för planering och styrning av sin verksamhet behöver förvaltningarna information. Sedan gammalt har uppgifter om konsumenterna insamlats med enklast möjliga teknik, genom att räkna de inträdesbiljetter som sAlts under Arets lopp. Som mAtt pA verksamhetsvolymen för en serviceinrättning fungerar detta väl. DA man emellertid börjar fundera över hur effektiv verksamheten är " och hut den bemöter konsumenterna bör man. närma sig dem som utnyttjar tjänsterna, utfrAga dem samt befolkningen i övrigt. Behovet av sAdan information för Helsingfors del gav upphov tili ett undersökningsprojekt där intressena för ett flertal förvaltningsgrenar kopplades ihop. Föreliggande undersökningsrapport är den första delen av en konsumentundersökning för vII ken direktörkommitt~n beviljat statistikcentralen anslag. I rapporten behandlas 10-15 -åringar och deras sätt att tillbringa fritiden och deras fritidssysselsättning. FrAgor i anknytning tili de ungas utveckling samt koppiingar tili deras fritidsverksamhet utgör vid sidan av geografiska skillnader centrala aspekter i rapporten.


4 Huvudändamålet var att ge ett svar på frågan: På vllket sätt påverkar skillnader i nivån och åtkomligheten av tjänsterna de ungas geteende under fritiden? För att besvara frågan koncentrerade vi undersökningen tili tio bostadsområden som skilde sig från varandra med avseende på geografiskt läge, servicenivå, fysisk och social struktur. UndersOkningen leddes av en stOdgrupp med fOljande sammansättning: LiisaPäivikki Ailio frAn kulturcentralen, Matti Eronen och Pekka Vehviläinen stadsplaneringskontoret, Kaija Forsblom stadskansliet, Pentti Lagus idrotts- och friluftsverket, Aila Lehtinen skolverket, Eila Lindqvist stadsbiblioteket, Maj-Lls Pohjola ungdomscentralen, Aino Rytkönen Finska arbetarlnstitutet och Seija Nummelin Svenska arbetarinstitutet. . Ansvarit utredare vid statistikcentralen var Markku Lankinen, Eija Nurminen och Sari Vesi kansa från ungdomscentralen medverkade i planeringen av blanketten och svarade fOr enkäten i skolorna. Virva Kuparinen bistod vid utmatnii'lgen och rapporteringen av materialet. Helsingfors i december 1983

Eero Heikkonen


5

Sisällysluettelo sivu

Esipuhe Taulukkoluettelo KuvIoluettelo TllvIstelmä

1 1.1 1.2

Johdanto

2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5

Luovat harrasteet

Raportin sl8lltö ja tavoite Tutkimuksen suorittamisesta

Harrastustiheys Harrastusten kasaantuminen Harrastusaktllvlsuus Iän ja sukupuolen mukaan Alueelliset erot harrastustoiminnassa Harrastusten keskinäiset ja taustarIIppuvuudet

3

Nuorten lukemisharrastus

3.1 3.2 3.3 3.4 3.5

Lehtien ja kirjojen lukeminen Lukemistottumusten alueellisista eroista Lukemlsharrastuksen keskinäiset korrelaatiot ja taustarIIppuvuudet Mistä lukemista hankitaan? KIrjastonkäytön alueelliset erot

4

Nuorison liikuntaharrastus

4.1 4.2 4.3 4.4

Eri lIIkuntamuotojen suosio LIIkuntaharrastuksen kasaantuminen Lllkuntaharrastuk8en alueellisista eroista LIIkuntaharrastuksen taustatekijöistä

5

HarrastetIlaisuudet

5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6

Osallistuminen eri tilaisuuksIIn Alueelliset erot harrastetilaisuuksIIn osallistumisesta Kenen seurassa eri harrastetIlaisuuksIIn mennään? HarrastetIlaisuuksIIn osallistumisen tyypit TilaisuuksIIn osallistumisen taustekljät TilaisuuksIIn osallistumisen kasaantuminen

6

Yhdistys- Ja kerhotoiminta

6.1 6.2 6.3

Yhdistystoimintaan osallistuminen Nuoret järjestöjen Jäseninä Kerhotoiminnan alueellisista eroista

7

Nuorten vapaa-ajan käyttö

7.1 7.2 7.3

Ajankäytön jakauma Ajankäyttömuotojen keskinäiset rllppuvuudet Koululaisten loma..jan vietto

3 9 13 15 21 21 21 22 22 23 24 28 29 30 30 36 37 38 41 43 43 44

46 48 51 51 51 54 55 56 57 60 60 62 63 66 66 67 69


6

8

Yleinen harrastesuuntautuminen ja sen taustatekijät 70

8.1 8.2

LIIkunta, harrasteet ja ajanldlyttö Yleisen harr&stesuuntautumlsen taustatekijöitä

9

Vapaa-ajan käytössä ja harrastuksissa koetut esteet 73

9.1 9.2 9.3

Subjektiivisten esteiden yleisyys 73 Esteiden kokeminen eri asuinalueIlla 74 SubjektIIvisten esteiden kasaantuminen ja kytkentä tosiasialliseen vapaa-ajan käyttöön 75

10

Nuorten sosiaalisista suhteista

10.1 10.2 10.3

YstäväpIIrin laajuus ja merkitys vapaa-ajan suuntautumisesta Nuorten kokoontumlspalkat Kokoontumlspalkkojen ryhmlttymlnen ja taustatekijöiden vaikutus Nuorten suhde kotIIn ja vanhempIIn Nuorten suhde kouluun Nuoret "ja alkoholin käyttö

10.4 10.5 10.6

70 71

76 76 79 81 83 86 90


7

Innehållsförtecknlng

sida

3 9 13 15

Förord Tabellförtecknlng Flgurförtecknlng SammanfaHnlng

1 1.1 1.2 2 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5

Inlednlng

21 21 21

Rapportens InnehAII och syfte Hur undersöknlngen utfördes

Skapande sysselsättnlng Intressefrekvens Kumulerande Intressen Aktlvltet efter Alder och kön Reglonala sklllnader I Intressevanorna Intressenas Inbördes korrelatlon och samband med bakgrunden

3

Ungdomars läslntresse

3.1 3.2 3.3 3.4 3.5

Tldnlngar och IIHeratur Reglonala sklllnader I Ilsvanorna Llslntressets Inbördes korrelatlon och samband med bakgrunden Var anskaffas lektyren? Reglonala sklllnader I anvlndnlngen av blblloteket

4

Ungdomars motlonslntresse

4.1 4.2 4.3 4.4

Ollka motlonslntressens popularltet Kumulerande motlonslntressen Reglonala sklllnader I motlonslntresset Bakgrundsfaktorer tili motlonslntresset

5

Evenemang

5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6

AH delta I ollka evenemang Reglonala sklllnader I aktlvltet I vems slllskap besöks evenemang? Typer som deltar I evenemang Bakgrundsfaktorer tili besöken Kumulerande besök pA ollka evenemang

6 6.1 6.2 6.3

AH delta I förenlngsverksamhet Ungdomar som medlemmar I organlsatloner Reglonala sklllnader I klubbverksamheten

~-

Förenlngs- och klubbverksamhet .

7

Ungdomars sätt att dlsponera tlden

7.1 7.2 7.3

Fördelnlngen av tldsdlsposltlonen SIHens Inbördes beroende Skolelevers slH aH flra semester

-----

22 22 23 24 28 29 30 30 36 37 38 41 43 43 44 46 48 51 51 51 54 55 56 57 60 60 62 63 66 66 67 69


8

8 8.1 8.2

Allmln Intresselnrlktnlng och dess bakgrundstaktorer

70 Motlon, hobby och sltt att dlsponera tlden 70 Om bakgrundsfaktorema tili den ailminna Intresselnrlktnlngen 71

9

Subjektlva hlnder tรถr Intressena och tรถr att dlsponera tlden

9.1 9.2 9.3

F6rekomsten av subJektlva hlnder . Hlnder pA ollka bostadsomrAden Kumulerande subJektlva hlnder och koppllng tili det verkllga slttet att dlsponera tlden

10

Om ungdomars soclala kontakter .

10.1 10.2 10.3

Vlnkretsens storlek och betydelse f6r frltldens Ungdomara m6tesplatser Grupperlng av m6tesplatsema och bakgrundsfaktoremas betydelse Ungdomars f6rhAllande tili hem och f6rlldrar Ungdomara f6rhAllande tili skolan Ungdomar och alkoholvanor

10.4 10.5 10.6

In~ktnlng

73 73 74 75 76 76 79 81 83 86 90


9

Taulukkoluettelo sivu

1. Tutklmu88lnelato, otoaauhde Ja vastausprosentti alueittain 21 2. Luovat harrasteet harrastustlheyden mukaan 10-15-vuotlalden keskuudessa 23 3. Harrasteiden lukumäärä 23 4. Luovien harrasteiden keskinäiset korrelaatiot 29 5. Luovien harrasteiden korrelaatiot eräiden taustamuuttujien kansaa 29 6. Lehtien Ja kirjojen lukutiheys 30 7. Lukemlsharrastuksen suuntautumisen keskinäiset korrelaatiot 37 8. Lukemlsharrastuksen suuntautuminen taustan mukaan (korrelaatiot) 37 9. Lukemisen hankintatapojen yleisyys 38 10. Lukemisen hankintatapojen keskinäiset korrelaatiot sekä korrelaatiot taustaan 39 11. Lukuharrastuksen suuntautuminen 39 12. Kirjastossa kiyntl Isän koulutuksen Ja keskiarvon mukaan 41 13. Nuorten lIIkuntaharrastukset talvella Ja kesällä 44 14. Kesäisin tapahtuvan liikunnan keskinäiset korrelaatiot 45 15. Talvisen lIIkuntaharrastuksen keskinäiset korrelaatiot 46 16. AktIIviharrastajien osuus kaupunginosittain eri lIIkuntalajeissa talvisin (aktIIvit = vähintään kerran vIIkossa) 47 17. AktIIviharrastajien osuus kaupunginosittain %:na eri kesälllkuntamuodolaaa sekä näihin pohjautuvat "aktllvlsuusplsteet' , (vähintään kerran vllkoaaa harrastaneet) 47 18. Kesälllkunnan korrelaatiot taustaan 48 19. Talvisen lIIkuntaharrastuksen korrelaatiot taustaan 48 20. 10-15-v. nuorison oaalllstumlnen eri tilaisuuksIIn vIImeisen 088111atumlskerran mukaan. Kaikki vastaajat 51 21. Nuorison osallistuminen eri harrastetIlaisuuksiin seuran mukaan· 54 22. Vanhempien seurasaa tapahtuva o88l11stumlnen eräisIIn harrastetilaisuuksIIn alueittain (% kaikista käyneistä) 55 23 Harrastetllalsuukslaaa käyntien keskinäiset korrelaatiot 55 24. Harrastetllalsuukslasa käynnin korrelaatiot nuorison Ikään, Isän koulutukseen Ja sukupuoleen 55 25. Yhdistystoimintaan o88l11stumlstlheys 56 26. Kenen kansaa yhdistystoimintaan tavallisimmin osallistutaan? 60 27. Kerhotoimintaan osalllstumlstlheys 60 28. Kenen kanaaa käynyt (vain osallistuneista) 61 29. Nuoret Järjestöjen Jäseninä 62 30. Järjestöihin kuuluvien nuorten osuus (%) Iän Ja sukupuolen mukaan , tärkelmmlaaä JärJestötyypelaaä 62 31. KerhoaktIIvisuuden Ja Järjestöihin kuulumisen keskinäiset korrelaatiot 62 32. Alle 2 vuotta sitten kerholaaa käyneiden nuorten osuudet alueittain 64 33. KerhotIlaisuuksIIn alle 2 vuotta sitten osallistuneet nuoret kerhojen lukumäärän mukaan 65 34. Alle 2 vuotta sitten kaupungin tai muls88 kerhoissa käyneiden osuus sukupuolen, Iän Ja Isän koulutuksen mukaan 65 35. Nuorten arvio päivittäisestä aJan käytöstään vapaa-aikanaan 66 36. AJankäyttömuotojen korrelaatiot keskenään 67 . 37. AJankäyttömuotojen korrelaatiot taustaan 68 38. Kesäloman vietto vuonna 1981 68 39. Kesämökin omistus Ja kesämökillä olo eri tutklmU88luellla 69 40. LIIkunta- Ja harrasteaktIIvisuuden sekä ajankäyttömuotojen keskinäiset korrelaatiot 70


10

41. 42. 43. 44. 45. 46. 47. 48. 49. 50. 51. 52. 53. 54. 55. 56. 57. 58. 59. 60. 61. 62. 63. 64. 65. 66. 67. 68.

69.

AktIIvisuuden korrelaatiot tytöillä ja pojilla 70 Talvisten lIIkuntalajien lukumäärä harrasteiden luvun mukaan 71 Harrastesuuntautuminen sukupuolen ja luokka-asteen mukaan 71 Harrastesuuntautuminen sukupuolen ja koulumenestyksen mukaan 72 Vapaa-ajan harrastuksissa koetut esteet 73 Eräiden vapaa-ajan esteiden kokeminen alueittain 74 Harrastusesteiden keskinäiset korrelaatiot 75 Luovien harrasteiden ja lIIkuntalajien lukumäärä koettujen esteiden luvun mukaan 75 Hyvien ystävien määrä sakkIIn kuulumisen mukaan 77 Luovien harrasteiden ja lIIkuntalajien määrä sakkljäsenyyden mukaan 78 Nuorten kaveruusauhtelden korrelaatiot taustaan 78 Hyvät ystävät ja sakkIIn kuuluminen kaupunginosassa asumisajan '79 mukaan Eri ystävien tapauspalkkoja maininneet vastaajat, % kaikista 79 Nuorten keskinäiset kokoontumlspalkat sisätiloissa; ,tiloja malnlnnelden nuorten %-osuus kaikista 81 Ystävien tapaamlspalkkojen keskinäiset korrelaatiot 82 Tapaamlspalkkojen korrelaatiot taustaan 83 Keskustelut vanhempien kanssa 84 Eräiden ongelmalllslmplen keskustelunalueiden keskinäinen yhteisesiintyminen 85 Keskusteluaiheiden esIIntymisen korrelaatiot erälsUn taustamuuttujlln 86 Tärkeimmät keskustelunaiheiden erot poikien ja tyttöjen välillä 86 Jatkoajatukaet sukupuolen mukaan 87 Jatkoajatukset perhetaustan mukaan 87 Koulunkäyntiä koskevat arviot koulumenestykaen ja sukupuolen mukaan, % 89 Kouluun suhtautuminen harrastusaktlvlteetln mukaan 89 Kokonaan raittIIden helslnkllälspolklen osuus 1960, 1973 ja 1982 91 RaittIIden nuorten osuus Iän ja sukupuolen mukaan koko maassa 1973-79 ja Helsingissä 1982 91 Vähintään kerran kuukaudessa ja vähintään kerran vIIkossa alkoholia käyttävien nuorten osuus koko maassa 1973-79 ..ja Helsingissä 1982 91 Alkoholia vähintään kerran vIIkossa käyttävät Ja täysin ralttllt nuoret peruskoulun yläasteella Isän koulutustason ja koulumen~stykaen mukaan, % . 92 Alkoholin käyttö Ja sakkljäsenyys neljällä tutklmuaalueella (yläaste), % 94


11

Tabellförtecknlng sida

1 Undersöknlngsmaterlal, sampelförh611ande och svarsprocent omr6desvls 2 Skapande sysselsittnlng efter Intresaefrekvena för 10-15 .6rlngar 3 Intressekvantltet 4 Skapande aysselalttnlngars Inbördea korrelatloner 5 Korrelatloner för skapande sysselslttnlngar tili vlssa bakgrundavarlabler 6 Läafrekvena för tldnlngar och böcker 7 Inbördea korrelatloner för Inrlktnlng av Ilslntreaaet 8 Inrlktnlng av Ilalntresaet efter bakgrund (korrelatloner) 9 Förekomat av sltt att akaffa lektyr 10 Inbördes korrelatloner för sitten att skaffa lektyr samt korrelatloner och korrelatloner tili bakgrunden 11 Inrlktnlng av Ilslntresset 12 Blblloteksbesök efter fars utblldnlng och medeltal 13 Ungdomars motlonalntresse somrar och vlntrar 14 Inbördes korrelatloner för motlonalntresset aommartld 15 Inbördea korrelatloner för motlonslntresset vlntertld 16 Andel aktlvt Intresaerade I ollka motlonagrenar atadsdelsvla (aktlva mlnat en g6ng I veckan) 17 Andel aktlvt Intresserade stadadelavla I % av ollka motlonsgrenar samt "aktlvltetspolng" aom bygger p6 dessa (mlnst en g6ng I veckan) 18 Korrelatloner för aommarmotlon tili bakgrunden 19 Korrelatloner för vlnter motlon tili bakgrunden 20 10-15 .6rlga ungdomars deltagande I ollka evenemang efter aenaate g6ng. Alla avar 21 Ungdomara deltagande I ollka evenemang efter alllskap 22 Deltagande I vlssa evenemang I alllskap med förlldrar omrAdeavla (% av alla beaök) 23 Inbördes korrelatloner för besök av evenemang 24 Korrelatloner för besök tili ungdomarnaa 6lder, kön och fars utblldnlng 25 Deltagarfrekvens för förenlngsverkaamhet 26 Med' vem deltar man oftast I förenlngsverkaamhet? 27 Deltagarfrekvens för klubbverkaamhet 28 I vems sällskap (endast de som deltaglt) 29 Ungdomar 10m medlemmar I organlsatloner 30 Andel (%) unga medlemmar I organlsatloner efter 61der och kön I de vlktlgaate organlsatlonstypema 31 Inbördea korrelatloner för klubbaktlvltet och organlaatlonamedlemskap 32 Andel ungdomar 10m besökt klubbar för mlndre In 2 6r aedan omr6deavls 33 Ungdomar 10m deltaglt I klubbevenemang för mlndre In 2 Ar sedan efter klubbamas antal 34 Andel besökare aom besökt stadena eiler andra klubbar för mlndre In 2 6r sedan efter 61der och fars utblldnlng 35 Ungdomars bedömnlng av sltt sitt att dlsponera frltlden under

=

36 37 38 39

~~

Tldsdlsposltlonssättens korrelatloner Inbördes Tldsdlsposltlonssättens korrelatloner med bakgrunden Semeatervlatelae 6r 1981 Sommarstugelgande och stugvlstelse p6 ollka undersöknlngsomrAden

21 23 23 29 29 30 37 37 38 39 39 41 44 45 46 47

47 48 48 51 54 55 5'5

58 60 60 80 61 62 62 82 84

65 65

"

67 68 68 69


12

40 Inbördes korrelatloner för motlons- oeh hobbyaktlvltet tili tldsdlsposltlonssltten 41 Aktlvltetskorrelatloner för fllekor oeh pojkar 42 Antal vlntersportgrenar efter antal Intressen 43 Intresselnrlktnlng efter kön oeh klassnlvl 44 Intresselnrlktnlng efter kön oeh framglng I skolan 45 Subjektlva hlnder för frltldslntressen 46 Visa subjektlva hlnder för frltlden omrldesvls 47 Inbördes korrelatloner för Intressehlnder 48 .Antal skapande Intressen oeh motlonsgrenar efter antal hlnder 49 Antal goda vlnner efter kamratskrets 50 Antal skapande Intressen oeh motlonsgrenar efter kamratskrets 51 Korrelatloner för ungdomars vlnförhlllanden tili bakgrunden 52 Goda vlnner oeh kamratkrets efter boendetld I stadsdel 53 Svar som uppgett ollka mötesplatser för vlnner, % av alla 54 Ungdomamas mötesplatser Inomhus, %-andel för dem som uppgett lokaler av alla 55 Inbördes korrelatloner för vlnners mötesplatser 56 Mötesplatsers korrelatloner tili bakgrunden 57 Dlskussloner med föräldrar 58 Inbördes kumulatlv förekomst av vlssa av de mest problematlska samtalslmnena 59 Korrelatloner för förekomst av samtalslmnen tili vlssa bakgrundsvarlabler 60 Sklllnaderna för de vlktlgaste samtalsimnena mellan fllekor oeh pojkar 61 Tankar pl fortsittnlng efter kön 62 Tankar pl fortsittnlng efter famlljebakgrund 63 Bedömnlngar om skolglng efter framglng I skolan och kön 64 Instlllnlng tili skolan efter Intresseaktlvltet 65 Andel helnyktra helslngforspojkar 1960, 1973 oeh 1982 66 Andel nyktra ungdomar efter Ilder oeh kön I hela landet 1973-79 oeh Helsingfors 1982 67 Andel ungdomar som anvlnder aikohoi mlnst en glng Imlnaden oeh mlnst en glng I veekan I hela landet 1973-79 oeh I Helsingfors 1982 68 Ungdomar som mlnst en glng I veckan anvlnder aikohoi och helnyktra ungdomar I grundskolans högstadlum efter fars utblldnlng oeh framglng I skolan, % 69 Alkoholvanor oeh kamratkrets pl fyra under&öknlng80mrlden (högstadlet), %

70 70 71 71 72 73 74 75 75

n 78 78 79 79 81 82 83 84 85 86 86 87 87 89 89 91 91

91

92 94


13

Kuvioluettelo 1. 2. 3. 4. 5. 6.

7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20. 21. 22. 23. 24. 25. 28. 27. 28. 29. 30. 31. 32. 33. 34. 35. ,38. 37. 388. 38b. 39. 40.

sivu Luovat harrasteet harrastustlheyden mukaan 10-15-v. 22 keskuudeaaa Harrastusten lukumäärän jakauma sukupuolen mukaan 24 Soittoharrastus Iän ja sukupuolen mukaan 25 Lauluharrastus Iän ja sukupuolen mukaan 25 Klrjolttamlsharrastus 26 Aakarteluharrastus Iän ja sukupuolen mukaan 26 Moottorien ja teknIIkan harrastajat 27 Keräilyharrastus 27 Eräiden harrastefrekvenaalen alueelliset vaihtelut 28 VIIkkolehtien lukeminen 31 Harrastelehtien lukeminen 31 32 Nuortenlehtien lukeminen Sarjakuvalehtien lukeminen 33 VIIhdelukemistojen lukutiheys 33 Romaanien lukijat 34 Runojen ja näytelmien lukeminen 35 Tietokirjallisuuden lukeminen 35 Lukemisen suuntautuminen alueittain , 36 Kaupungin klrjastoaaa käyntitiheys sukupuolen ja lain koulutuksen mukaan 40 Kaupungin klrjastoaaa käynti (aktIIvinen %-osuus) sukupuolen, Iän ja lain koulutuksen mukaan 40 42 Kirjaston käyttäjät Nuorison jakauma lIIkuntalajien lukumäärän mukaan talvella ja kealllä 45 LIIkuntalajien lukumäärän jakauma talvisin sukupuolen ja Iän mukaan 49 Keallllkuntalajlt talvllllkuntalajlen lukumäärän mukaan 50 Tllalsuukalaaa käyntien frekvenaalt alueittain 52 Erälsal tllalsuukalaaa käynti Iän mukaan 57 Tllalsuukalaaa käynti sukupuolen ja lain koulutustason mukaan 58 Nuorten jakauma harrastetllalsuukalen lukumäärän mukaan 59 Yleinen kerhoaktiivisuus Iän, sukupuolen sekä Iän ja lain koulutustason mukaan 81 '83 Yhdistystoimintaan osallistuminen alueittain Kerhotoimintaan sekä eri kerhotyyppelhln osallistuneiden 85 osuus 10-15-vuotlalsta alueittain 87 Vastausten jakauma ajankäyt6n summan mukaan Omalla kealm6klllä vietetty kealloma-alka lain koulutustason ja perhemuodon mukaan 69 Ajanvietto ystävien kanaaa kontaktien määrän mukaan 77 Nuorten tärkeimmät tapaamlspalkat alueittain 80 Nuorten tapaamlspalkkojen yleisyys Iän (luokka-aste) mukaan 82 Keakuatelunalheet vanhempien kanaaa yleisen perhel1maston mukaan 85 Koulumeneatys (keskiarvo) sukupuolen ja lain koulutustason mukaan sekä lukioon pyrklmlshalukkuus 88 Koulumeneatys (keskiarvo) sukupuolen ja lain koulutustason ja perhetyypln mukaan 88 Alkoholin klytt6 Iän ja sukupuolen mukaan 90 Alkoholin käyt6n tiheys tutkimusalueittain 10-18-vuotlalden 93 keskuudeaaa


14

Blldförtecknlng sida

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20

Skapande Intresaen efter Intresaelrekvens bland 10-15-4r1ngar Fördelnlng av Intresaeantal efter 61der och kön Spellntresae efter 61der och kön S6nglntresae efter 61der och kö~ Skrlvlntresae Hobbyer efter 61der och kön Motor- och teknlklntresserade Samlarlntresae Reglonala varlanser lör VIS88 Intresaelrekvenser . Veckotldnlngarna som lektyr Hobbytldnlngar som lektyr Ungdomstldnlngar som lektyr Serletldnlngar som lektyr LIslrekvensen lör underh611nlngslektyr Romanllsare LIsnlng av dlkter och pJIsei' Facklltteratur som lektyr LIsnlngens Inrlktnlng omr6desvls Besökslrekvensen p6 stadsblblloteket efter kön och lars utblldnlng Besök p6 stadsblbllotek (%-andel aktlva) efter kön, 61der och lars utblldnlng 21 Blblloteksbesökare 22 Fördelnlng av ungdomar efter motlonsgren vlntertld och sommartld 23 Fördelnlng av antal motlonsgrenar vlntertld efter kön och 61der 24 Sommarmotlonsgrenar efter vlntermotlonsgrenamas antal 25 Frekvenser lör besök av evenemang omr6desvls 26 Besök av vlssa evenemang efter 61der 27 Besök efter kön och lars utblldnlng 28 Fördelnlng av ungdomar efter antal evenemang 29 Allmln klubbaktlvltet efter 6lder, kön samt 61der och lars utblldnlng 30 Deltagande I lörenlngsverk88mhet omr6desvls 31 AndeI14-15-6rlga deltagare I klubbverk88mheten och ollka typer av klubbar 32 Svarens lördelnlng efter summan av tldsdlsposltlonen 33 Semestervlstelse p6 sommarstugan efter lars utblldnlng och lamllJetyp 34 Tld I samvaro med vlnner efter kontakternas antal 35 Ungdomars vlktlgaste mötesplatser omr6desvls 36 Förekomst av mötesplatser lör ungdomar efter 61der (klasanlv6) 37 Samtalsämnen med lörlldrar efter allmln lamllJeatmosllr 38a Framg6ng I skolan (madeltal) efter kön och lars utblldnlng 88mt Intresaet bör att komma In I gymnaslet 38b Framg6ng I skolan (medeitai) efter kön, lars utblldnlng och lamllJetyp 39 Alkoholvanor efter 61der och kön 40 Alkoholvanor lör 10-16-6rlngar efter unders6knlngsområde

22 24 25 25 26 26 27 27 28 31 31 32 33 33 34 35 35 36 40 40 42 45 49 50 52 57 58 59 61 63 65 67 69 77 "80 82 85 88

88 90 93


15

Tllvlstelmä -Sammanfattnlng Tavoitteista Oheisen raportin tavoitteena on tuottaa perustietoa vapaa-ajan palvelujen tuottavien hallintokuntien suunnittelukäyttöön. Tästä seuraa, että yhden näkökohdan sijasta raportoinnissa on pidetty kiinni monesta tarkastelukulmasta. Jo vapaa-aikaan liittyvien toimintojen moninaisuuskin on edellyttänyt tällaista monialaisuutta ja -tasoisuutta. Tutkimuksessa otetaan käsiteltäväksi seuraavat osakokonaisuudet 1 Nuorten harrastetoiminta ryhmiteltynä luoviin ja Iiikuntaharrastuksiin sekä erikseen lukemiseen. 2 Erilaisissa tilaisuuksissa käyminen, kun niitä ryhmiteltiin viihde- ja kulttuuritilaisuuksiksi sekä yhdistysja kerhotoimintaan osallistumiseksi. 3 Nuorten vapaa-ajan käyttö tarkasteltuna päivittäin ja loma-ajan näkökulmasta. 4 Vapaa-ajan käytön ja harrastetoiminnan suhteen koetut esteet. 5 Lisäksi taustaa äsken mainituissa jaksoissa tehdyilIe havainnoille haettiin suuntaamalla tutkimus myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Tällöin olivat selvitettävinä suhteet samanikäisiin, eli ystäviin ja tovereihin, suhteet kotiin ja vanhempiin sekä suhteet kouluun. Lisäksi hankittiin ajankohtaista tietoa nuorten alkoholin käytöstä ja sen yhteyksistä edellä mainittuihin sosiaalisiin suhteisiin. Aineiston laajuudesta johtuen voidaan tässä tiivistelmässä ottaa esille vain muutamia keskeisiä havaintoja.

Syftet Syftet med denna rapport är att ge primärdata åt de förvaltgrenar som planerar fritidsaktiviteter. Rapporten omfattar därtör flera än en aspekt på frågan. Redan fritidsaktiviteternas mängd förutsätter mångsidighet och ett fletral nivåer. I undersökningen behandlas följande delar av helheten

1. Ungdomarnas fritidsintressen indelade i kreativa sysselsättningar och motionsintressen samt läsintresse som en skild gruppo 2. Evenemang indelade i underhållnings- och kulturevenemang samt förenings- och klubbverksamhet. 3. Hur fritiden används dels under en dag och dels under semestern. 4. Hinder för att använda fritiden och idka fritidsintressen. 5. Bakgrund tili iakttagelserna ovan söktes genom att inrikta undersökningen också på ungdomens sociala förhållanden. Förhållandet tili jämnåriga, d.v.s. vänner och kamrater, tili föräldrar, hemförhållandena och förhållandet tili skolan utreddes. Samtidigt utreddes ungdomarnas alkoholvanor i dag och sambandet tili de sociala förhållandena. I denna sammanfattning kan endast några centrala aspekter presenteras ur det mångomfattande materialet.

Luovat harrastukset Luoviksi harrasteiksi määriteltiin sellaiset harrasteet, jotka toteutuvat itse tekemisen kautta. Niiden asema on erittäin tärkeä nuorten elämässä, sillä aktiiviharrasteita nuorilla on 10-15 vuoden iässä keskimäärin kolme. Tytöillä tämä luku on olennaisesti poikia suurempi. Luovien harrasteiden määrä vähenee iän myötä lähes kaikkien lajien kohdalla. Selvä toiminnallinen huippukausi sattuu 12. ikävuoden paikkeille, jonka jälkeen aikaa passivoitumlnen. Kasaantumisen tendenssi on luovien harrastuksien osalta vahva. Joka kahdeksas nuori on täysin ulkOpuolella, joka kahdeksannella on yli 6 säännöllistä aktiiviharrastetta.

Kreatlva sY88elsättnlngar Tili kreativa sysselsättningar räknas sådana hobbyer som förverkligas som en sysselsättning. De är synnerligen viktiga i ungdomarnas liv, för i åldern 10-15 år är de aktiva hobbyernas antal i genomsnitt tre. För flickorna är antalet betydligt högre än för pojkarna. Antalet sjunker med stigande ålder för nästan alla slag av kreativa sysselsättningar. En tydlig topperiod infaller i 12-årsåldern, därefter går det mot en passivering. Att det ena drar tili sig det andra är uppenbart, då det gäller kreativa sysselsättningar. Var åttonde ungdom står helt utanför alla sysselsättningar och var åttonde har återkommande mera än 6 regelbundet aktiva sysselsättningar.

Lukemisharrastus Lukemisharrastuksen osalta voi vain todeta, että 10-15-vuoden iässä on paljon "ahmattilukijoita". Kevyenpuoleinen lukemisto on pääosallisena kiinnostuksen kohteena. Iän mukaan tapahtuu kuitenkin tässä suhteessa nopeasti mielenkiinnon siirtyrnää, tytöillä nopeammin kuin pojilla. Sarjakuvalehtien ehdoton valta-asema ei murru kuitenkaan vielä 15 vuoden iässä.län ja sukupuolen mukaisten erojen lisäksi perheen koulutustausta ja n.uoren oma koulumenestys edistä-

Läsnlng som hobby Vad läsning beträffar kan blott konstaterar att det i 10-15 års åldern finns många "bokslukare". Underhållande lektyr är det huvudsakliga intresset. Med stigande ålder inträffar en snabb förskjutning av intresset, för flickorna snabbare än hos pojkarna. Den sirställning serietidningarna innehar består ännu i 15-årsåldern. Inte bara ålder och kön utan också familjens utbildningsnivå och ungdomarnas framgångar i skolan hjälper tili att förskjuta intresset från lättare läsn~ng tili


16 vät lukuharrastuksen siirtymistä kevyimmästä lukemisesta enemmän keskittymistä vaativiin romaaneihin, runoihin ja tietokirjoihin.

litteratur som kräver koncentration, som romaner, dikter och faktalitteratur.

Kirjaston käyttö Lukemisen hankintapaikoista on kodin kirjahylly yleisin, mutta ei kaikkia kattava kirjavarasto. Tuttavilta lainaaminen ja lukemisen ostaminen ovat myös sangen levinneitä hankintatapoja, mutta eivät yhtä merkittäviä määrällisesti kuin kaupunginkirjaston käyttö. Nuorten kirjastonkäyttöä koskeva erittely osoitti, että kirjaston aktiivikäyttö lukemisen hankintapaikkana liittyy kiinteästi nuorten koulumenestykseen ja että tämä tapahtuu nuorten sosiaalisesta taustasta riippumatta. Kirjastonkäytön alueellisissa eroissa näkyvät paikalliset palvelutasoerot sangen selvästi, mutta ne eivät pelkästään riitä selvittämään kaikke~ käyttötiheyden alueellista vaihtelua.

Användnlng av blbllotek Källan för litteratur är främst bokhyllan därhemma, men det är inte allt den har i lager. Därför är det rätt vanligt att låna av bekanta och att köpa litteratur, men kvantitativt sett är dessa sätt inte lika betydelsefulla som stadsbiblioteket är som en källa för litteratur. En specifikation som gjordes om ungdomens biblioteksvanor visade att ett aktivt bruk av bibliotek sammanhänger med ungdomarnas skolframgångar och att detta gäller oavsett social bakgrund. De regionala skillnaderna i användningen av biblioteken återspeglar klart lokala skillnader i servicenivå, men det är inte den enda orsaken tili varianser i användningen av bibliotek på olika håll.

Liikuntaharrastus Jos luovien harrasteiden merkitys on nuorten vapaa-ajan vietossa tärkeällä sijalla, voi sitä samaa sanoa vielä suuremmalla syyllä liikuntaharrastuksesta. Osa liikuntamuodoista on niin yleisiä, että käytännöllisesti katsoen koko nuoriso harrastaa niitä ainakin toisinaan. Koululiikunnan vaikutus näkyy tässä. Aktiivisten, vähintään muutaman kerran kuukaudessa harrastettujen lajien lukumäärä on kesäaikaan keskimäärin 5 ja talviaikaan 4 lajia. Nuoret jakautuvat liikuntaharrastuksen suhteenkin "normaalisti": vähän ja paljon harrastavat ovat vähemmistöinä valtaosa nuorista ollessa keskiarvon lähettyvillä. Lajeittain tarkasteltuna tulee nuortenkin kohdalla jo näkyville jako laajapohjaiseen kuntoliikuntaan ja kapeampaan kilpaurheiluun. Aikuisväestöön verrattuja 10-15-vuotiailla harrastustiheys on lähes kaikissa lajeissa tuntuvasti suurempi, urheilulajeissa jopa moninkertainen. Nuorten keskuudessa kuntoilun ja kilpailun perustyypit eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, vaan taustalla voidaan nähdä yleinen, aktiivinen liikuntaharrastus, joka on lähes koko tämänikäisen nuorison ominaisuutta. LIikuntaharrastuksen suuntautuminen eri lajeihin on osittain riippuvaista perhetaustasta ja asuinalueen ominaisuuksista, mutta ei mitenkään jyrkästi. Useimpien lajien kohdalla aktiviteetti vähenee jo lähestyttäessä 16. ikävuotta. Lähes kaikkien lajien harrastuksessa näkyy lievä positiivinen riippuvuus perheen koulutustasosta ja sosiaalisesta asemasta. Eniten tätä riippuvuutta esiintyy niiden lajien kohdalla, joita auton, veneen tai kesämökin omistus edistää. Vuodenaikojen vaihtelu tasoittaa nuorten liikunnallisla eroja. Talviaikaan vähän liikkuvat lisäävät aktiivilajlen lukumäärää kesän tullessa, kun taas merkittävä osa talvisin aktiiveista supistaa kesän tultua lajivalikolmaansa. Alueittaiset erot nuorten liIkuntaharrastuksessa ovat melko suuria, katseltiinpa asiaa lajikohtaisestl tai kokonalsharrastuksen näkökulmasta. Kovin selkeää, yhte-

Motlonslntressen Om skapande sysselsättning är ett framträdande drag, så är motionsintressen det i ännu högre grad. En del av dem är så allmänna att generellt sett utövar alla ungdomar det åtminstone då och då. Här märks skolidrottens inflytande. Antalet aktivt utövade grenar d.v.s. sådana grenar som utövas åtminstone några gånger i månaden, är sommartid i genomsnitt 5 och vintertid 4. Ungdomarnas fördelning i fråga om motionsintressen är "normal": de lågaktiva och de högaktiva är i minoritet, medan majoriteten av ungdomarna ligger nära medeltalet. Indelningen in bred motionssport och smalara tävlingsidrott syns också när man granskar motionsintres-· sena gren för gren. Jämfört med den fullvuxna befolkningens aktivitet är frekvensen föi' 10-15-åringar rentav mångfaldig i alla idrottsgrenar. Bland ungdomarna utesluter inte grundtyperna för motion och tävling varandra, utan i bakgrunden finns ett allmänt, aktivt moti.onsintresse som är som en egenskap hos ungdomen i denna ålder. Motionsintressets fördelning i grenar beror delvis på familjeförhållandena och bostadsområdet, men beroendet är inte markant. I de tlesta grenar sjunker aktiviteten när man närmar s~g 16-årsåldern. I närapå alla grenar kan märkas ett lindrigt positivt beroende tili familjens bildningsnivå och sociala ställning. Tydligast ~an man skönja beroendet i grenar som gynnas av familjen äger bil, båt eiler sommarstuga. Arstlderna utjämnar skillnaderna i ungdomarnas idrottsaktivlteter. För dem som vintertid Idkar litet motion ökar de aktiva grenarnas antal sommartid, då däremot en betydande andel av dem som vintertid är aktiva på sommaren idkar ett färre antal grenar. De regionala skillnaderna i motionslntresse för ungdomar är rätt stora, sett såväl efter gren som efter kvantitet. Särskilt klara eiler enhetliga orsaker tili skillnaderna finns inte. Vad de nya grenarna beträffar förefaller det som om ungdomens gruppkänsla, vänkretsen, vid sidan av möjligheterna tili motion är en bety-


17 näistä selvitysperustaa näiden erojen synnylle ei löydy. Useiden lajien kohdalla näyttää siltä, että liikuntamahdollisuuksien ohella nuorten ryhmävaikutus, ystäväpiiri, on keskeinen tekijä käyttäytymisen ohjautumisessa. Eräiden välinesidonnaisten lajien alueellisessa vaihtelussa näkyy myös perhetaustan erojen vaikutus, mutta muutoin perhetaustalla eri ole erityisen vahvaa yhteyttä nuorten liIkuntaharrastuksen suuntaan.

delsefull faktor för hur intresset inriktas. I de regionala skillnaderna för vissa grenar som är knutna tili utrustning. syns också inverkan av skillnaderna i familjebakgrund, men annars har inte familjebakgrunden någon särskilt starkt samband med de ungas motionsintresse.

Harraatetllalsuukslsaa käyminen Harrastetilaisuuksilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pääasiassa niitä vapaa-ajan tilaisuuksia, joissa ollaan yleisönä, siis katsojana tai kuulijana. Tilaisuudet painottuvat joko kulttuurin tai viihteen puolelle. Nuorten harrastustoiminta suuntautuu hyvin selväpiirteisesti jälkimmäiseen, ja siitä nimenomaan elokuviin. Museot, teatterit ja taidenäyttelyt ovat tavallisimpia nuorten käyttämiä kulttuuripalveluja. Noin 50 % on ollut niiden yleisönä. Vastaajien nuori ikä huomioonottaen eri tilaisuuksissa käyneiden osuutta voi pitää varsin korkeanakln. Tilaisuuksissa käynneissä havaitaan eroavuuksia tutkimusalueiden välillä, mutta erot eivät ole kovin suuria. Erot selittyvät enimmäkseen perheen sosiaalisen aseman kautta, mutta osittain myös palvelujen saavutettavuus on estämAssä nimenomaan usein toistuvia käyntejä. Kulttuuritilaisuuksien yleisö painottuu ylemmissä s0siaaliryhmissä oleviin perheisIIn, kun taas viihteellisten tilaisuuksien yleisössä ei tällaista riippuvuutta esiinny. Tilaisuuksissa käyminen kasaantuu ~angen voimakkaasti. Tyypillisin tapaus on 2-3 tilaisuuslajia 1/2 vuoden aikana, mutta hajonta on suuri. Kasaantuminen ei riipu iästä eikä sukupUOlesta, vaikkakin tilaisuuksien laatu muuntuu nopeasti iän lisääntyessä. Sen sijaan sosiaalinen tausta vaikuttaa kasaantumiseen näkyvästi. Talouc:telllset edellytykset lisääntyvät sosiaalisen aseman kohotessa, mutta tärkeämpi merkitys on sillä, että harvinaisemmat kulttuuritilaisuudet ovat sellaisia, joihin nuoret menevät pääasiallisesti vanhempiensa seurassa.

Att besöka evenemang Med evenemang avses i denna undersökning i huvudsak fritidsevenemang för publik d.v.s. tittare eiler åhörare. Evenemang är antingen kulturevenemang eiler underhållning. De ungas intresse inriktas mycket entydigt på det senare slaget och mest då film. Museer, teater och konstutställningar är detvaligaste kulturutbudet som ungdomarna föredrar. Ca 50 % har varit med som publik. Med beaktande av dessa ungdomars låga ålder är andelen för dem som besqkt olika evenemang utomordentligt hög. Vad gäller besök av evenemang kan skillnader i undersökningsområdena konstateras, men de är inte stora. De 'kan i stort sett förklaras med att de har ett samband med familjens sociala ställning. Också utbudets tillgänglighet kan särskilt ställa hinder för ofta återkommande besök. Publiken vid kulturella tillställningar består huvudsakligen av familjer i de högre socialgrupperna, medan publiken vid underhållningsevenemang inte. uppvisar detta samband. Besöken kumulerar synnerligen kraftigt. Det mest typiska fallet är 2-3 slag av evenemang under '12 år, men spridningen är stor. Kumulationen beror inte på ålder eiler kön, fastän kvaliteten på evenemangen förändras med stigande ålder. Däremot inverkar den sociala bakgrunden på kumulationen uppenbart. De ekonomiska förutsättningarna ökar med den sociala ställningen, men en viktigare faktor är det att ovanligare kulturtillställningarna är sådan dit ungdomarna huvudsakligen går i sällskap med sina föräldrar.

Yhdistys- Ja kerhotoiminta Varsinaiseen yhdistystoimintaan osallistuu 12-15 % 10-15 vuoden ikäisistä nuorista. Kysymys ei ainakaan tällä iällä vielä ole nuorten omasta toiminta-alueesta, sillä noin puolet osallistumisesta tapahtuu vanhempien seurassa. JärJestökllnnittyminen ei kuitenkaan ole niin vähäistä kuin edellä oleva, kokoustoimintaa kuvaava luku osoittaa. Järjestöjäsenyys osoittaa selvästi korkeampia lukuja. Urheiluseuroihin kuuluu 41 %, pojista 48 %. Harrastejärjestöt sekä varhaisnuorisonjärjestöt tavoittavat kumpikin 18 % nuorista. Päällekkäisyyttä esiintyy siinä määrin, että nuorten yhdistystoimintaan osallistuminen ei pääsääntöisesti riipu asuinalueen rakennepiirteistä, vaan enemmän perheen sosiaalisesta asemasta ja sen antamista käyttäytymismalleista. Erilainen kerhotoiminta, niiden joukossa kaupungin

FÖrenlngs- och hobbyverksamhet Av 10-15-åringar deltar 12-15 % i egentlig föreningsverksamhet. I den åldern år det ännu inte fråga om verksamhet på ungdomarnas egna villkor, för ca hälften av deltag!1ndet sker i sällskap med föräldrarna. Anslutningen tili organisationer är emellertid inte så ringa som föregående tai för mötesverksamhet visar. Medlemskap i organisationer representerar ett betydligt högre taI. Tili idrottsorganisationer hör 41 %, av pojkarna 48 %. Hobbyorganisationer och organisationer för yngre ungdomar når båda ca 18 % av ungdomarna. Överlappning förekommer tili de grad att ungdomarnas deltagande i föreningsverksamhet i regel inte beror på bostadsåmrådets struktur utan ihögre grad på familjens sociala ställning och beteendemodellerna hemma. .


18

nuorisaasiainkeskuksen järjestämä toiminta, tavoittaa keskimäärin 65 % nuorista. Pelkästään kaupungin kerhotoimintaan osallistuvien osuus jää noin 15 %:iin. Voitaneen sanoa, että nuorison keskuudessa vallitsee tietty "kerhosuuntautuneisuus", joka koskee noin 60 0Jb nuorista. Tämä tarve tyydyttyy joko kaupungin tai muiden organisaatioiden järjestämän kerhotoiminnan ansiosta. Mutta jos kaupungin oma tarjonta on korkeatasoista, pystyy se vetämään mukaan kerhotoimintaan tavallista suuremman osan alueen nuorista.

En annorlunda klubbverksamhet, bl.a. stadens ungdomscentrals versamhet, når i medeltal ca 65 % av ungdomarna. Andelen för dem som enbart deltar i stadens klubbverksamhet ligger ungefär vid 15 0Jb. Man kan säga att det bland ungdomarna finns en "klubbtrend" som gäller ungefär 60 0Jb av ungdomarna. Sehovet tillgodoses av stadens eiler andra organisationers klubbverksamhet. Då stadens utbud är av hög klass kan det dra" tili sig en större andel av områdets ungdomar.

Nuorten ajanklyttö Nuorten vapaa-ajan keskiarvo on hieman yli 8 tuntia. Tästä ajasta noin 20 0Jb menee sellaisiin välttlmättömyyksiin kuin koulun kotitehtävät ja kodinhoitotyöt. Loput 80 0Jb jakautuvat ystävien tapaamiseen, TV:n katseluun, musiikin kuunteluun, harrasteiden ja vapaan lukemisen kesken. Nuoret poikkeavat toisistaan suuresti suhteessa, miten he käyttävät aikaansa koulutehtäviin, kodinhoitoon ja muuhun lukemiseen. Ystävien tapaamiseen ja TV:n katseluun kuuluu yhtäläisesti lähes kaikilta melko paljon vapaa-aikaa. Ajankäyttötarkastelu erottelee melko selvästi kotiin ja koulunkäyntiin suuntautuneet, "tunnolliset" nuoret vapaa-aikaan suuntautuneista nuorista. Jälkimmäiselle ryhmälle ominaisia piirteitä ovat erityisesti musiikin kuunteluun ja ystävien tapaamiseen käytetyn ajan korkea osuus. Mitä suurempia ovat näihin sekä TV:n katseluun käytetyt ajat, sitä todennäköisempää on myös huono koulumenestys.

Ungdomarnas sltt att dlsponera tlden Fritiden för ungdomarna är i genomsnitt drygt 8 timmar. Av denna tid går ca 20 % tili nödvändiga uppgifter som läxor och hushållsarbete. Resten, 80 %, fördelas på samvaro med vänner, TV-tittande, att Iyssna på musik, hobbyer och valfri läsning. Ungdomarna har väldigt olika sätt att disponera tiden, hur de fördelar den mellan läxor, hushållsarbete och annan läsning. För nästan alla går det rätt mycket tid tili samvaro med vänner och TV-tittande. ÖVersikten över hur tiden utnyttjas skiljer ganska klart dt;t ungdomar sam är inriktade på hem och skola, de ordentliga, från dem sam är inriktade på fritid. Ett karakteristikt drag i den senare gruppen är den stora andel av tiden som används särskilt för att Iyssna på musik och träffa vänner. Ju längre tid som används tili det och tili TV-tittande dess sannolikare är ringa " framgång i skolan.

"Harrastelden yhtelsesllntymlsestl Harrastetoiminnan erittelyssä paljastuu useita peruserotteluja. Ensimmäinen niistä kulkee ulottuvuudella yleinen aktiivisuus - yleinen passiivisuus. Siinäkonkretisoituu harrastetutkimuksista entuudestaan tunnettu osallistumisen kasaantumisen hypoteesi. Toinen peruserottelu kulkee kotisuuntautumisen - kaverisuuntautumisen välillä. Edellisessä tyypissä vapaaajan toiminnan ohjautuminen tapahtuu paljolti vanhempien myötävaikutuksella tai hyväksymänä, jälkimmäisessä samanikäinen ystäväpiiri on ratkaiseva. Vanhempien merkitys välittömänä käyttäytymisen ohjaajana tosin heikkenee iän myötä, mutta peruserottelu näyttää silti pysyVän voimassa. Kolmas harrastustoiminnan luonnetta kuvaava erottelu koskee jakoa liikuntaan ja luoviin harrastuksiin. Aika pitkälti nämä molemmat linjat esiintyvät yhtäaikaisesti ja siis kuvastavat osallistumisen yleistä kasaantumistendenssiä. Poikkeuksena tästä pääsäännöstä ovat ne ryhmät, joilla vain toinen suunta pääsee voitolle. Noin 1/4-1/3 vähän harrastavista nuorista on aktiiviliikkujia - samansuuruinen on monia luovia harrasteita omaavasta on liikunnan suhteen passiivisia." Näiden suhteellisen pienten nuorisaryhmien kohdalla voitaisiin puhua liikunnan ja muiden harrasteiden keskinäisestä substituutiosta.

Samförekomst av aktlvlteter När aktiviteterna specificeras märks f1era primärdifferenser. Den första har dimensionen allmän aktivitet allmän passivitet. Den konkretiserar den redan kända hypotesen om att deltagande tenderar att kumulera. Den andra gäller linjen heminriktad - väninriktad. I den föregående gruppen styrs inriktningen av frltidsaktiviteter i hög grad av föräldrarnas medverkan eiler godkännande, i den senare är de jämnårlga vännerna avgörande. Föräldrarnas betydelse sam direkt styrande faktor för beteendet minskar dock med åldern men° primärdifferensen tycks i alla fall finnas kvar. Den tredje differensen som karakteriserar fritidsverksamheten gäller indelnlngen i motlonsintresse och skapande sysselsättning. Rätt ofta förekommer dessa båda linjer samtidigt och återspeglar den allmänna tendensen av kumulativt deltagande. Undantagen från denna huvudregel är de grupper där endast den ena inriktningen är förhärskande. Ca V4-1!3 av de ungdomar som inte har många fritidsintressen är är aktivt intresserade av idrott, och motion - lika stor är gruppen sam har många kreativa intressen och som är är passiva i fråga om idrott och motion. I dessa relativt små ungdomsgrupper kan man tala om inbördes substitution av motionsintresse och andra hobbyn.


19

Nuorten ryhmlnmuodostus

Gruppblldnlngen bland ungdomar

Vain pari prosenttia nuorista ilmoitti, että heillä ei ole lainkaan hyviä ystäviä. Tätä kautta ilmenevä sosiaalisuuden tarve on varsin yleinen nuorten elämässä ja se leimaa monella tavalla vapaa-ajan käyttäytymistä. Noin 40 % ilmoittaa kuuluvansa johonkin nuorisosakkiin tai vastaavaan säännöllisesti kokoontuvaan porukkaan. Useimmiten nämä ovat alle 10 hengen suuruisia, mutta esim. yli 20 hengen jengeihin lukeutuu noin 9 % nuorista. Sakkeihin kuuluvat nuoret eivät pOikkea niihin kuulumattomista nuorista kovinkaan paljon harrasterakenteensa puolesta. Liikunta kuuluu vapaa-ajan toimintoihin jonkin verran useammin, luovat harrasteet jonkin verran vähemmän kuin sakkeihin kuulumattomilla nuorilla, mutta erot ovat vähäiset. Ystävyyssuhteiden määrä ja sakkeihin kuuluminen riippuu vain hyvin vähäisessä määrissä siitä, kuinka pitkään nuori on asunut nykyisellä alueella. Seurahakuisuus on niin suurta, että muuttoliike ei näytä sittenkään paljon häiritsevän kontaktien syntymistä. Myös voidaan tehdä sellainen havainto, että laajan ystäväpiirin ylläpito vaatii siinä määrin aikaa, että koulunkäynti siitä kärsii.

Endast ett par procent av ungdomarna uppgav, att de inte har några goda vänner. Behovet av att vara social, vilket kommer fram på detta sätt, är rätt vanligt i fOr ungdomarna och det präglar på många sätt fritidsbeteendet. Ca 40 % uppger att de hör tili något ungdomsgäng eiler någon motsvarande grupp som regelbundet träffas. De flesta av dessa grupper har färre medlemmar än 10, men t.ex. ca 9 % av ungdomarna räknar sig tili gäng på över 20 personer. De ungdomar som hör tiH en kamratkrets skiljer sig inte mycket från dem som inte hör tili en kamratkrets i fråga om strukturen för fritidsintressen. Motion hör i någon mån oftare tili fritidsaktiviteterna, de kreativa intressena i någon mån mindre ofta än för dem som inte hör tili en kamratkrets. Skillnaderna är emellertid små. Kvantiteten av vänskapsförhållanden och medlemskap i gäng beror i ytterst ringa grad på hur länge ungdomarna har bott på området. Behovet av sällskap är så stort att flyttningsrörelsen inte i nämnvärd grad ställer hinder för nya kontakter. Samtidigt kan man konstatera att en stor vänkrets kräver så mycket tid att skolgången blir lidande.

Tapaamlspalkat

Mötesplatser

Nuorten keskinäiset tapaamispaikat ryhmittyvät selviksi vyöhykkeiksi, joista keskeisenä on koti ja uloimpana Helsingin keskusta, asemanseutu. Nämä reviirivyöhykkeet muuntuvat nopeasti juuri välillä 10-16 vuotta. Koti säilyy yleisimpänä tapaamispaikkana, mutta porraskäytävä ja piha menettää nopeasti merkityksensä. Tilalle nousee Helsingin keskusta erityisesti 14-15 vuoden iässä. Kirjastojen käyttö tapaamispaikkoina vähenee samoin iän mukana, ja tilalle nousevat baarit ja dicot. Näiden sisätilojen kokonaismerkitys on kuitenkin vähäinen verrattuna vapaisiin, ulkona oleviin vyöhykkeisiin.

Ungdomarnas gemensamma mötesplatser grupperas i tydliga zoner, där den centralaste är hemmet och den yttersta är Helsingfors centrum, i trakten av stationen. Dessa revir byts snabbt just i 10-16 årsåldern. Hemmet förblir den allmännaste mötesplatsen, men trappuppgångar och gårdar förlorar snabbt sin betydelse. Särskilt i 14-15 årsåldern träder Helsingfors centrum i ställer. Biblioteken som mötesplats mister också sin betydelse med stigande ålder, och i ställer kommer barer och diskoklubbar. Dessa inomhuslokaler har emellertid en ringa betydelse i jämfOrelse med fria utomhuszoner.

Suhde kotIIn Ja vanhempIIn

Förhållande tili hem och förlldrar Endast 3 oJi) av ungdomarna ansåg att förhållandet tili

Vain 3 % nuorista katsoi, että välit omiin vanhempiin ovat erittäin tai melko huonot. Lähes 60 % oli sitä mieltä, että välit ovat jopa erittäin hyvät. Keskustelunaiheet vanhempien kanssa rajautuvat melko selvästi kahteen ryhmään. Jokapäiväiset tekemiset ja tapahtumiset ovat useimmilla puheenaiheena, mutta noin 10 % nuorista ei ilmoita puhuvansa mistään aihepiiristä vanhempiensa kanssa. Laajemmat ja aremmat asiat kuten politiikka, uskonto ja maailmankatsomus, alkoholinkäyttö ja huumeet ovat suurimmalle osalle koululaisista aiheita, joista ei vanhempien kanssa puhuta. Mikäli yleinen perheilmasto, suhteet vanhempiin, on koettu jossakin määrin ongelmalliseksi, on keskustelualttius vanhempien kanssa muita hieman vähäisempi mutta ennen kaikkea riitaisampi kuin ongelmattomammissa perhesuhteissa. Iän ja sukupuolen mukaiset erittelyt osoittavat perinteisten roolikuvien edelleen välittyvän mm. siinä, mitä aiheita käsitellään ja mitä ei.

föräldrarna var synnerligen eiler rätt dåligt. Närapå

60 % ansåg att förhållandet var mycket gott rentav. Samtalsämnena begränsade sig ganska klart tili två grupper. Dagens uppgifter och händelser var samtalsämnena för de flesta, men ungefär 10 % av ungdomarna uppger att de inte talar om några samtalsämnen alls med föräldrarna. Mera omfattande och känsligare saker såsom pOlitik, religion och livsåskodning, alkoholvanor och droger är för största delen av skoleleverna saker som de inte talar om med föräldrarna. Om den allmänna familjeatmosfären, förhållandet tili fOräldrarna, upplevs som problematisk på något sätt, är behovet att tala med fOräldrarna något mindre, men framförallt grälen vanligare än i de mindre problematiska familjeförhållandena. Specifikationerna efter ålder och kön visar att de traditionella rollbilderna fortfarande förmedlar vad man talar om och vad man inte talar om.


20

Suhde koulunkäyntiin Koulunkäynti ja koulumenestys on monessa suhteessa myös harrastus ja vapaa-ajan toiminnan tärkeä, usein tärkein taustatekijä. Koulumenestyksen ja koulunkäynnin jatkamiseen kohdistuvien odotusten erittely osoittaa, kuinka voimakkaasti tähän asiaan vaikuttaa ensinnäkin perheen sosiaalinen asema ja toiseksi koululaisen sukupuoli. Perhetaustassa ratkaiseva tekijä on isin koulutustausta, minkä lisäksi perheen rikkinäisyys heikentää edellytyksiä pärjätä koulussa. Kovia suorituspaineita kouluun liittyy, vaikka saavutettu menestys ei aina suOsikaan. Vain noin joka kahdeksas koululainen tuntui suhtautuvan kOlJlunkäyntiin piittaamattomasti tai vihamielisesti. Koulutuksesta luopumisen ajatus on pojilla kaksi kertaa tyttöjä yleisempi, ja niin on riippumatta koulumenestyksestä. LuopujalIe on ominaista, että sekä harrastetoiminnan että liikunnan asema vapaa-ajan vietossa on vähäinen. Alkoholin käyttö Vähän yli puolet tutkituista nuorista ilmoitti käyttävänsä alkoholia toistuvasti tai satunnaisesti. Raittiiden ja useasti juovien osuus riippuu kuitenkin erittäin jyrkästi iästä. 16-vuotiaista tytöistä täysin raittiita ilmoittaa olevansa 5 % ja pojista 20 %. Viikottain tai useammin juovien osuus on molemmilla 30 %. Verrattuna aikaisempia vuosia koskeviin tutkimustuloksiin näyttää kuitenkin siltä, että nuorten alkoholinkäyttö olisi selvästi vähentynyt verratt'una 10 vuoden takaiseen aikaan. Muun maan tasoon verrattuna se on kuitenkin selvästi korkeampi, ja vastaa suunnilleen sitä tasoa, joka muualla maassa oli noin 10 vuotta sitten. Voidaan todeta, että jos Helsingin nuori tottuu käyttämään alkoholia, hän todennäköisesti myös käyttää sitä merkittävästi tiheämmin kuin muualla maassa. Isän koulutustausta ei toimi alkoholinkäytön erottelijana, mutta perhetaustan rikkonaisuus lisiä jonkin verran lasten juomista. Sen sijaan koulumenestys on tärkeä erottelija. Erityisesti jos perheen sosiaalinen asema on korkea, mutta lap$8n koulumenestys huono, on toistuva alkoholinkäytön todennäköisyys suuri. Kääntäen taas, jos perhetausta on matala tai rikkinäinen, mutta koulumenestys hyvä, on täysraittiuden todennä. köisyys tällöin hyvin suuri. Tulokset koroStavat alkoholinkäytön roolia odotusten ja mahdollisuuksien ristipaineessa. Nuorten alkoholinkäytössä on todettavissa aluelttalsia eroja myös Helsingin sisillä. Erot eivät noudattele mitään sosioekonomisen rakenteen linjaa, vaan kysymyksessä näyttävät olevan nuorten ryhmävaikutuksen . paikallisten erityispIIrteiden seuraus. Erityisesti sakkien ja jengien käyttäytymisnormlt näyttävät poikkeavan toisistaan eri puolella kaupunkia siten,. että eräin paikolnsakit edistävät alkoholinkäyttöä, toisin paikoin ei tätä kovin selvästi tapahdu.

Förhållandet tili akolgången Skolgång och framgång i skolan är ofta också en hobby och en viktig bakgrundsfaktor, ofta den viktigaste, för fritidsintressena. Speclfikationen av förväntningarna på framgång i skolan och fortsatt skolgång visar hur kraftigt i första hand familjens sociala ställning och i andra hand skolelevens kön inverkar på denna sak. Den avgörande faktorn i familjebakgrunden är faderns utbildning, dessutom inverkas skilsmässa i fa. miljen på förutsittningarna att klara sig i skolan. Hårda prestationskrav Mr I hop med skolan, även om en framgång Inte alltid gynnar. Endast ca var åttonde skolelev tycks förhålla sig likglltigteller avogt tili skolgången. Tanken på att lämna skolan är hos pojkarna dubbelt så vanlig som hos flickorna, och detta oberoende av framgångarna i skolan. För dem som tänker så är det typiskt att hobbyerna är få och motlonsintresset ringa på frltlden.

Alkoholvanor Drygt hälften av ungdomarna uppgav att de dricker alkohol återkommande eiler tillfälligt. Andelen av de nyktra och de som ofta dricker beror emellertid i synnerligen hög grad av åldern. Av de 16-åriga flickorna uppger 5 % att de är helt nyktra och av pojkarna 20 %. Den andel som dricker varje vecka eiler oftare är för båda 30 %. I jämförelse med undersökningsresultat från tidigare år verkar det som om bruket av aikohoi bland ungdomar sjunkit under de senaste 10 åren. I jämförelse med resten av landet är det betydligt högre, och motsvarar . ungefär nivån iresten av landet för.ca 10 år sedan. Det kan konstateras att om en ung mänska I Helsingfors som vänjer sig vid att använda aikohoi, använder han det sannolikt betydligt oftare än det används iresten avlandet. .. Faderns bildningsgrund är inte specifikationen för alkoholvanorna, men en söndrig famllj ökar i viss mån barnens drickande. Särskilt om familjens sociala ställning är hög, men barnets framgångar i skolan ringa, är sannolikheten 16r återkommande bruk av aikohoi mycket stor. Och omvänt, om familjebakgrunden är lågstatus eiler söndrig, men framgången I skolan god, är sannolikheten 16r helnykterhet mycket stor. Resultaten markerar alkoholvanornas betydelse i konfllkten mellan 16rväntningar och möjligheter. Det finns också regionala skillnader i ungdomarnaS alkoholvanor inom Helsingfors. Skillnaderna följer ingen IInje för socioekonomisk struktur, utan det gäller en följd av lokala karakteristika ft)r ungdomarnas gruppinverkan. 1synnerhet gängens och gruppernas beteendenormer tycks skilja sig från varandra i olika delar av staden, på det sittet att i vissa grupper påverkas alkoholvanorna och landra grupper gör det det inte särdkilt tydllgt.


21

1 Johdanto 1.1 Raportin slstllt6 Ja tavoite Useat hallintokunnat Helsingin kaupungissa suuntaavat toimintansa kaupunkilaisten vapaa-ajan toimintatarpeen tyydyttämiseen kulttuurin, harrastuksen ja liikunnan aloilla. Toimintojen kohdistuminen sisällöllisesti ja alueellisesti oikein suunnattuna on tässä työssä alati esille tuleva kysymys. Tätä varten Helsinki päätti tehdä perusteellisen harrastuspalvelujen käyttöä ja vapaa-aikaa koskevan tutkimuksen. Sen tavoitteena on tuoda perustutkimuksenomaisesti tietoa palvelujen käyttäjistä ja käytöstä, siinä havaittavista eroista ja ongelmista, mm. asuinalueiden erilaisuuden vaikutuksista. Näiden osatavoitteiden lisäksi on pyrkimyksenä välittää kokonaiskuvaa vapaa-ajan vieton muodoista ja asemasta helsinkiläisessä elämäntavassa. Tutkimuksen laaja-alaisuus ei koske vain aihepiiriä, vaan myös kohdentumista eri väestöryhmiin. Aikuisväestöä tavoitettiin laajalla, kymmenelle asuinalueelle kohdennetulla postikyselyllä. Samassa yhteydessä kartoitettiin 6-9-vuotiaiden lasten harrastustoimintaa heidän vanhemmilleen osoitetulla tiedustelulla. 10-15-vuotiaiden tutkimuksessa päätettiin turvautua samoilla asuinalueilla toimivien peruskoulujen piirissä suoritettavaan koulukyselyyn. Ratkaisuun vaikutti mm. se, että menetelmillä voidaan helposti saavuttaa kyseisen ikäiset nuoret ja että muutoin vaikeuksia muodos. tavan kato-ongelman riskiä saadaan pienennetyksi. Tässä osaraportissa keskitytään siis helsinkiläisten 10-15-vuotiaiden harrastuksiin ja vapaa-ajan viettoon. Näiden aiheiden lisäksi on pureuduttu nuorten sosiaalisiin suhteisiin; suhteet tovereihin, perheeseen ja kouluun on otettu tutkittavaksi, jotta nähtäisiin, mikä yhteys näillä on vapaa-ajan toimintarakenteiden suuntautumiseen.

Raportti on laaja, mutta silti on nähtävissä, että useita osa-alueita on voitu kosketella vain pinnallisesti. Tutkimusaineisto on kuitenkin tilastokeskuksessa käytettävissä atk-muodossa, joka tarjoaa helpon pääsyn tarpeelliseksi katsottaviin jatkoanalyyseihln. 1.2 Tutkimuksen suorittamisesta Koululaisia koskeva aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 1982 24:ssä helsinkiläisessä koulussa. Menetelmänä oli informoitu luokkakysely, joka kohdistettiin peruskoulun 4-9-luokalla oleville oppilaille. Otantateknisesti kysymyksessä on ositettu otanta: Tutkimusalueet valittiin koululaiskyselyssä samoiksi kuin samaan aikaan tehdyssä 16-69 v. aikuisväestöön kohdistetussa posti kyselyssä. Nämä 10 kaupunginosaa pUOlestaan valittiin ennakolta siten, että ne edustavat - keskustaetäisyydeltään ja palvelutasoltaan - väestön demografiselta rakenteeltaan - väestön sosioekonomiselta rakenteeltaan - rakennustavaltaan toisistaan poikkeavia aluetyyppejä Samalla alueiden valinnassa tähdättiin siihen, että niiden summa lähestyy keskeisiItä piirteiltään koko kaupungin keskitasoa. Tavoitteena siis oli koota sellainen tutkimusaineisto, josta alueellisten ominaisuuksien vaikutusta harrastuspalvelujen käyttöön voitaisiin tarkkailla, mutta josta myös voitaisiin tehdä päätelmiä koko Helsingin osalta. Koululaiskyselyn suoritus toteutettiin siten, että kultakin alueelta valittiin yksi ala- ja yksi yläasteen koulu. Jokaiselta alueelta tutkittiin yksi perusopetusryhmä luokka-~teelta 4-9. Milloin kouluissa esiintyi rinnak-

Taulukko 1. Tutkimusaineisto, otoaauhde Ja vastausprosentti alueittain Alue

6-9v. la~set

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Kallio Taka~Töölö

vast. 11 18 32 25 25 26 34 46 23 33

Itä-Pasila Käpylä P-Haaga Lauttasaari Pakila Tapaninkylä Puotinharju Vuosaari ruotsink.koulut Yht. 273 Ositteiden perusjoukko 4 067 1.1.1982 Perusjoukko (H:ki) 18074

otoss. 6,5 4,6 11,0 9,7 7,3 3,6 8,1 9,7 6,8 5,1 6,7

22,5

10-15 v. nuoret vast. otoss. 144 41,5 170 26,2 141 37,9 151 32,4 165 27,0 161 15,7 156 20,5 175 24,5 149 31,4 168 13,0 272 51,9 1852 25,6 7237 30936

23,4

16-69 v. aikuiset

Vastaus~rosentti

otoss. 5,8 4,9 14,9 10,7 7,2 3,5 7,8 7,6 8,8 5,0

6-9v. 35,6 54,6 47,1 55,6 61,0 62,0 59,7 63,9 51,1 62,3

16-69 v. 60,8 66,6 60,7 67,1 68,4 64,8 63,6 65,8 63,1. 66,2

5437 83391

6,5

56,1

64,9

356429

23,4

vast. 490 568 512 601 576 529 516 576 514

546

~701P(, 8383 (alkup. otos)


22

Alueiden kokoeroista johtuu, että otossuhteet vaihtelevat suuresti eri alueilla. tällä ei sinänsä ole vaikutusta tulosten tilastolliseen merkittävyyteen, koska se määräytyy yksinomaan otoskoon perusteella. Tutkimusaineiston muodostamistavasta johtuu, että täyttä vår-. muutta joidenkin tulosten yleistettävyydestä koko asuinalueen samanikäistä nuorisoa koskevaksi ei kaikissa tapauksissa ole. On nimittäin mahdollista, että jos asuinalueella on useampia rinnakkaiskouluja, saattaa koulupiirin raja leikata aluetta sosiaalisesti erottelevalla tavalla. Tosin koulupiirien tarkastelu suhteessa tutkimusalueisiin osoitti, että tämä riski on suhteellisen pieni. Käytettävissä on siten poikkeuksellisen laaja ja perusjoukkoa hyvin edustava tutkimusaineisto, jonka avulla tutkimukselle asetettuja tavoitteita voi lähteä toteuttamaan.

kaisia luokkia, arvottiin niistä tutkittavaksi otettava opetusryhmä. Lisäksi ruotsinkieliset peruskoululaiset otettiin tutkimuksen piiriin omissa kouluissaan. Näin menetellen saatiin kultakin tutkimusalueelta samanlaiset otokset, joissa ikäjakauma on etukäteen vakioitu. Koska vastausprosentti oli käytännössä 100 %, toteutuu otoksien edustavuusvaatimus myös sukupuolen ja sosiaalisten taustakeijöiden suhteen. Lisäksi otoksen suhde tutkimusalueiden perusjoukkoihin on erittäin korkea (keskimäärin 25,6 %). Tämä lisää edelleen tilastollisen päättelyn mahdollisuuksia pienempienkin frekvenssierojen kohdalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty tämän koululaistutkimuksen otoksen muodostaminen eri tutkimusalueilla. Samassa yhteydessä on esitetty myös koko Harpa-tutkimuksen otosmäärät, erikseen 6-9 v. lasten ja 16-69 v. aikuisväestön osalta.

2 Luovat harrasteet Yksilön kannalta merkityksellinen osa vapaa-ajan vietosta tapahtuu sellaisten harrasteiden parissa, joissa harrastamisen sisältönä on tekeminen itse. Eräänlaisena vastakohtana tälle on seuraaminel'!, katseleminen, yleisönä oleminen. Omakohtaisen tekemisen kautta syntyvä harrastetoiminta voidaan ryhmitellä, niin kuin tässä on tehty, luoviin harrasteisiin, lukemisharrastukseen ja liikuntaan. Tässä ensimmäisessä jaksossa käsitellään luovien harrastusten asemaa helsinkiläisten nuorten elämässä. Nimitystä "luova harraste" voidaan tietysti kritisoida ja antaa sille arkipäiväisempiä nimikkeitä, esim. hob-

by-toiminta. Olennainen sisältö kuitenkin jäljempänä käsitellyissä tekemisen lajeissa on, että niiden harjoittamiseen liittyy pä~n Ja käden taitojen harjaannuttaminen. Tästä nimiws "luova". 2.1 Harrastustiheys Seuraavassa on esitetty kyselyyn otettujen harrasteiden tiheysfrekvenssit. Lomake oli valmiiksi strukturoitu sekä harrasteiden että keskimääräisten harrastekertojen suhteen. Tällöin avoin luokka "muu harrastus" jäi varsin vähäiseksi. Voidaan kuitenkin olettaa, että esitetty luettelo kattaa suhteellisen peittävästi tarkoitetun harrastamisen alan.

Kuvio 1. Luovat harrasteet harrastustlheyden mukaan 10-15-vuotlalden keskuudessa

NälltAlmä1toiminta

7TIm7ITmrrmrrm]TI0f-------------r---KGrirr.i~~minen ~L-

maalaaminen +-__Pii''tiirninen, __

__________

askartelu Moottori.!n, tekniikan harrastus ~~~~----------------------------r-~IInr,ttV,n liittvvät harrastukset ________________________ _____

~~~~~L-

~~

aIDI!I;UVi~U5.

E+~~~wrr----------r-~

Lähes päivittäin

Viikottain

2-3 kertaa

kuukaudessa

Harvemmin

Ei lainkaan

kaitafilmaus


23 Taulukko 2. Luovat harrasteet harrastustlheyden mukaan 10-15-vuotlalden keskuudeaaa Harrasteet

Soittaminen Laulaminen Näytelmätoiminta Kirjoittaminen Piirtäminen, maalaaminen Käsityö, askartelu Moottorien, tekniikan harrastus Luontoon liittyvät harrastukset Valokuvaus, kaitafilmaus Keräily Muu harrastus

Lähes päivittäin

Viikottain

19 12 0 13

12 12 5 15

12 5

2-3 kertaa kuukaudessa

Harvemmin

.5 4 2 13

19 24 18 29

18 19

16 16

6

7

4 1 10 1

Ei lainkaan 46

Tuntematon

Summa

74 30

0 1 1 1

100 100 100 100

28 33

25 28

0 1

100 100

7

18

62

1

100

10

13

37

35

1

100

3 14 0

12 16

29 29 0

55 31 99

1 1 0

100 100 100

-

Harrastefrekvenssejä tarkasteltaessa erottuu kolme ryhmää: a aktiivi harrastajat, joilla frekvenssit vaihtelevat lähes päivittäisestä muutamaan kertaan kuukaudessa tapahtuvaan toimintaan b passiiviharrastajat, joilla on kosketusta tiettyyn harrasteeseen vain silloin tällöin c ei-harrastajat. Kieltämättä rajanveto aktiivin ja passiivin harrastuksen välillä on liukuva, samoin passiivin ja ei-harrastamisen välillä. Esimerkiksi soittoharrastuksen kohdalla voidaan kysyä, onko sitä lainkaan, jos soitto harjoittelua on vain 'muutaman kerran vuodessa. Taas eslm. valokuvauksen ja luontoon liittyvien harrastusten kohdalla rajanveto saattaisi olla väljempi. Aktiiviharrasteista soittaminen on 10-15 v. nuorison keskuudessa yleisintä. Heti tämän jälkeen tulevat kirjoittaminen, kuvanteko, käsityöt ja askartelu. Mikään harrastQmisen laji ei ylety koko nuorisoon, sillä eiharrastajien osuudet ovat kaikissa kohdin melko suuria. S.amoin itsensä passiiviharrastajiksi ilmoittaa huomattavan suuri osa vastaajista.

48

tään ja kuinka suuri osa ilmoittaa tekevänsä useita asioita? Kysymykseen etsittiin vastausta lukemalla jonkin asian harrastajiksi ne nuoret, jotka ilmoittivat tekevänsä sitä ainakin 2-3 kertaa kuukaudessa tai useammin. Tällöin passiiviharrastajat luettiin ulkopuolelle, samaan ryhmään ei-harrastajien kanssa. Tulosta voi nimittää yleisen harrastusaktiivisuuden jakaumaksi. Se on sangen lavea: yleisin tapaus on 2 aktiiviharrastusta, mutta tämä moodi ei erotu kovin paljon ympäristöstä. Keskimääräinen harrasteiden lukumäärä on 3,0. Kuitenkin 13 0Al vastaajista ei ilmoita olevansa aktiiviharrastaja millään alalla, ja saman suuruinen osuus ilmoittaa harrastavansa aktiivisesti kuutta luovaa toimintaa. Oheiseen kuvioon on piirretty ainakin tyttöjen ja poikien jakauma tässä suhteessa. Aktiiviharrastajien osuus on 10-15-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa selvästi suurempi kuin poikien keskuudessa. Tämä yleistä aktiivisuus-passiivisuus-ulottuvuutta mittaava summamuuttuja on siinä määrin kiinnostava, että jatkotutkimuksessa on syytä selvittää enemmänkin sen yhteyksiä nuorten taustaominaisuuksiin ja muuhun vapaa-ajan viettoon.

2.2 Harrastusten kaaaantumlnen Missä määrin puheena olevat harrasteet kasaantuvat nuorison keskuudessa? Kuinka suuri osa ei ilmoita mi-

Taulukko

3.

Harrasteiden lukumäärä

o

1

12,5

16,7

2. 17,2

3

4

5

6

7

8+

Yht.

Keskim.

16,1

14,1

9,2

7,4

4,2

2,6

100

3,0


24 Kuvio 2. Harrastusten lukumäärän Jakauma sukupuolen mukaan

........

20 18

16

--....

...-.

-Tytöt

.......

• •••••• Pojat

... ••••

••

14 12

10

8

•••• •••• ••

6

•••• ••

4

•• ••• •••••••

2

o

~~

o

__

~

__

~~~~

2

3

__-+__-+__

4

2.3 Harrastusaktllvlsuus Iin Ja sukupuolen mukaan Tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan harrastusaktiivisuuden vaihteluja tarkemmin sekä keskinäisten korrelaatioiden näkökulmasta että keskeisten taustamuuttujien mukaan. Nyt käsiteltyjen taustamuuttujien valinnasta voi mainita seuraavaa. Sukupuoli on mukana "luonnollisena" erottelijana, onhan tutkimuksen aihepiiri sellainen, jossa tyttöjen ja poikien suuntautumiserot nousevat keskeisesti esille. Samoin ikä on "luonnollinen" taustatekijä, sillä 10-16 vuoden ikä on monessa mielessä vaihtumisvyöhykettä kypsyyden ja murrosiän välillä. Tämän kytkennät harrastusten suuntautumiseen ovat kiinnostavia. Ikää kuvaamaan on käytetty ikävuosien sijasta luokka-astetta, koska tämä on käytännössä lähes sama asia iän kanssa. Luokitusta voitiin kuitenkin hieman supistaa. Tulosten esittämisessä on pyritty havainnollisuuteen, jonka vuoksi on käytetty etupäässä kuvioita moniulotteisten ristiintaulukointien esittämisen sijasta. Soitto- Ja lauluharrastus korreloi voimakkaasti kes, kenään. Jos harrastetaan usein soittamista, harrastetaan silloin myös usein laulamista ja päinvastoin. Molempia harrastavat tytöt huomattavasti poikia enemmän. Lisäksi on havaittavissa, että tytöt soittavat ala-asteella aktiivisemmin kuin yläasteella. Pojilla trendi taas

6

6

~

_____

7 Harrastulten Ikm.

on päinvastainen. Heidän kohdallaan on havaittavissa lievää kohoamista luokka-asteen myötä. Seuraavissa kuvioissa on esitetty soittamis- ja laulamisharrastuksen tiheydet luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tiheysluokkia on yhdistelty niin, että lähes päivittäin ja vIIkoittain harrastajat on yhdistetty vähintään kerran viikossa harrastajiksi ja 2-3 kertaa kuukaudessa ja harvemmin harrastajat yhdistetty silloin tällöin harrast,ajiksi. Ei lainkaan -harrastajat on pidetty omana ryhmänään. Laulaminen alkaa kiinnostaa molempia sukupuolia uudelleen yläasteen viimeisillä luokilla: Silloin aktiivilaulajien osuus kääntyy kasvuun. Jostain syystä 8. luokkalaisia tyttöjä laulaminen kiinnostaa kovasti. Tätä olisi jatkossa syytä tutkia lisiä. Pöytälaatikkokirjoittelu on nuorten suosiossa. Kyseessä eivät liene vain erilaiset kaunokirjalliset yrltelmät, vaan vastaajat ovat oletettavasti lukeneet kirjoittamisharrastukseen kuuluvaksi myös pälvÅkirjat ja aktiivin kirjeenvaihdon. Tytöt harrastavat tätäkin lajia huomattavasti useammin kuin pojat. Sekä pojilla että tytöillä kirjoittamisharrastus vähenee lievästi iän myötä. Kirjoittaminen on siinä suhtee'ssa kiinnostava laji, että siinä satunnaisten harrastajien osuus on suuri verrattuna aktIIvi harrastajiin.


25 Kuvio 3. Solttoharrastu81än Ja 8ukupuolen mukaan

Soittoharrastus iän ja sukupuolen mukaan %

100 ,....----.;......-----....., Ei lainkaan Ei lainkaan

4

5

Luokka·aste

6

7

8

9

4

5

6

7

8

9

7

8

9

Kuvio 4. Lauluharra8tu8 Iän Ja 8ukupuolen mukaan

Lauluharrastus iän ja sukupuolen mukaan

%

100

Tytöt

90 80

Ei lainkaan

70 Ei lainkaan

60 50

40 30

20 10 4 5 6 Luokka-aste

7

8

9

4

5

6


26 Kuvio 5. KlrJolttamlsharrastus

% % ~~ 100 r-------=:...-------,100 r----------.---, Ei lainkaan Ei lainkaan

50

4

5

6

7

8

9

4

5

Käsityö, askartelu ja veisto ovat harrastuksia, joita vain muutamat nuoret harrastavat lähes päivittäin, viikottain harrastajia on jo huomattavasti enemmän. Askartelua harrastetaan eniten ala-asteella; yläasteelle siirryttäessä harrastusmuoto selvästi vähenee. Sukupuolen mukaan ei ole havaittavissa mainittavia eroja. Ala-asteella tytöt askartelevat hieman poikia

6

7 8 9 Luokka-aste

enemmän, mutta aktiivisuus laskee yläasteelle tultaessa poikia nopeammin. Ei lainkaan askartelua harrastavia oli poikien joukossa enemmän. Seuraavassa kuviossa on esitetty askartelijat sukupuolen ja luokka-asteen mukaan. Tiheysluokkien yhdistely on tapahtunut samalla lailla kuin aiemmin.

Kuvio 6. Askarteluharrastus Iin Ja sukupuolen mukaan

% 100

%

100 Ei lainkaan

90

90 Ei lainkaan

80

80

70

70

60

60

50

50

40

40

30

30

20

20

10

10 4

5

6

7

8

9

4

5

6

7 8 9 Luokka-ast.


27 Moottorien ja tekniikan aktiiviharrastajia ei tutkittavassa ikäryhmässä ole kovin paljon. Yhtenä selittävänä tekijänä on alhainen Ikä: ajokorttiin on monilla vielä pitkä matka. Toinen tärkeä selittäjä on jyrkkä ero tyttöjen ja poikien välillä. Tyttöjen joukossa tekniset harrastukset

saavat vain poikkeuksellisesti vastakaikua, kun taas pojista ne koskettavat hyvin suurta osaa. Lisäksi osuus vielä kasvaa iän myötä, mutta vain noin 13-14 vuoden ikään asti (7. luokka-aste).

Kuvio 7. 'Moottorien Ja teknIIkan harraataJat

"

"

100 r----.....;..:~---........,100r-----..;.:.;..~--__, Ei lainkaan

Ei lainkaan

'4

5

6

Aktiiviset

Keräily on aina kiinnostanut lapsia ja nuoria, keräilyjen kohteet vain muuttuvat. Tämänkin tutkimuksen nuorista lähes neljännes harrasti keräilyä ja toimi harrasteensa parissa viikottain tai useammin.

7

8

9

Luokka·aste

Keräilyharrastus kuitenkin laskee jyrkästi iän lisääntyessä, tytöillä aikaisemmin ja nopeammin kuin pojilla. Tässä suhteessa keräily on hyvin lähellä askarteluharrastusta.

Kuvio 8. Kerlllyharraatua

"

"100

100

90

Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

4

5

6

7

8

9

Luokka"aste


28

2.4 Alueelliset erot harrastuatolmlnna888

hes kaikilla aloilla, Samoin Taka-Töölössä ja lauttasaaressa asuvilla nuorilla on keskimääräistä enemmän aktiivisuutta esim, soittoharrastuksen kohdalla, Aktiivija passiiviharrastajien frekvenssit· seurailevat melko tarkoin toisiaan, Käsitellyt harrasteet, luovat, omien käsien toimintaa vaativat, eivät kuitenkaan ole sellaisia, joissa kaupun-

Eri harrasteiden suosiossa havaittiin joitakin alueellisia eroja, joita ei voi pitää ainoastaan satunnaisvaihtelun aiheuttamana, Eri harrasteiden levinneisyyttä ja suosiota on havainnollistettu kuviossa 9, käytetyn frekvenssijaottelun mukaisesti. Ruotsinkielinen nuoriso näyttäytyy suhteellisen aktiivisena harrastajajoukkona lä-

Kuvio 9. Eräiden harrastefrekven88len alueelliset vaihtelut "

Soittoharrlltus

"

Lauluharrastus

100 , . . . - - - - - - - - - - - - - , 100 F=,;,;;.;..;...;;.;,,;.;;.;...,.---------,

Ei lainkaan

Ei lainkaan

50

o

Alueet

~oo Kirjoitusharrastus

Ei lainkaan

"

Moottorien ja tekn, harrastus

1oo,...---~---------,

"

1oo~~~--------~

Ei lainkaan Ei lainkaan

0 '0

1

,_

..

"II

>-

::::1 ';:'

c .! ''::: Ji c c '2 .!!! ~ '~ ~ ! i& 111 "II !J ~~ ~ ~~~Q. i. > a:: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

~~:!l!fl .i .

~

I ';

:g'0 ~

i&

~

11

~ 1 2

~

:!l!

'':::

.!!!

1 ~ ::z:f '111

~

111

'111 ~

I

~ ~

..

::::1 > ,'ii c .! ''::: ~ c '2 C 'ij; ~

!111

'~

i

::::1

0

::::1

cL !J 8! ~ Q.::::1 > a:: 3 4 5 6 7 8 9 10 11


29 gin alueellisten erojen voisi sellaisenaan olettaa vaikuttavan näkyvästi. Varsinaisia palveluja ko. harrasteet eivät välttämättä kovin paljon vaadi. Alueen"palvelutason sijasta voi sen sijaan perheen sosio-ekonomlsen ja kulttuuritaustan vaikuttavan, mutta sangen suuri merkitys näyttää olevan kouluilla, niiden välisillä eroilla. Jos koulussa on näytelmäpiirejä, laulukuoroja ja orkestereita, niin nämä vetävät koulun oppilaita vaikutuspiiriinsä helpommin ja vaikuttavat aktivoivastl näihin harrasteisiin. Samoin vanhempien korkea sosio-ekonominen asema antaa taloudelliset mahdollisuudet pianojen ja muiden instrumenttien hankintaan ja soittotuntien kustantamiseen. Vanhempien korkealla koulutusasteelIa on taas se vaikutus, että sen myötä vanhemmat ohjaavat lapsiaan luovien, hyvinä pidettyjen harrasteiden pariin.

Taulukko 5. Luovien harrasteiden korrelaatiot eräIden taustamuuttujien kanssa

2.5 Harrastusten keskinäiset Ja taustarIIppuvuudet Edellä mainittujen harrasteiden keskinäistä riippuvuutta selvitettiin korrelaatiomatriisin avulla taulukossa 4.

Useimpien harrasteiden kohdalla havaitaan iän ja sukupuolen vaikutuksen aktiviteettiin olevan voimakkaampaa kuin sosiaalisen aseman vaikutuksen. Kuitenkin on nähtävissä, enimmäkseen lievää, harrastustoiminnan vilkastumista sosiaalisen aseman noustessa. Soittamisen, harrastajateatteritoiminnan ja valokuvauksen kohdalla tämä riippuvuus on selvintä. Mlelen- \ kiintoista on, että myös koulumenestys korreloi moottoriharrastusta lukuunottamatta lievän poSitiivisesti lähes kaikkiin harrastuksiin. Keskiarvo ja isän koulutustason vaikutus eri aktiviteetteihin on lisäksi hyvin 88-

Edellä käsiteltiin harrastelajeittaisessa tarkastelussa iän ja sukupuolen vaikutusta eri aktiviteetteihin. Seuraavassa tarka,tellaan nuorison harrastustoiminnan korrelaatioita niihin sekä perheen sosiaaliseen asemaan ja koulumenestykseen. Sosiaalista asemaa kuvaa tässä isän koulutustaso ja koulumenestystä"vilmeisen todistuksen keskiarvo.

Luokka- Isän Sukukoulu- puoli1 aste tus

Harraste

1 2 3 4 5 6 7 8 9

Soitto Laulu Teatteri Piirtäminen Askartelu Tekn. harrast. Luonto Valokuvaus Keräily

-.06 .01 -.12 -.21 -.16 .11 -.13 .07 -.30

'Positiivinen korrelaatio

.17 .07 .10 .06 .03 -.01 .07 .09

.30

.13 .20 .16 .12 .03 -.37 .08 -.00 -.05

Koulukeskiarvo .15 .09 .06 .05

.03 -.13 .06 .05 -.02

= tytöt enemmän kuin pojat

Taulukko 4. Luovien harrasteiden keskinäiset korrelaatiot' Harraste 1 2 3 4 5 6 7 8 "9 10

Soitto Laulu Teatteri Kirjoittaminen Piirtäminen Askartelu Tekniset harrasteet Luonto Valokuvaus Keräily

1

2

3

4

5

6

7

8

.17 .30 .21 .26

.09 .20 .12

.29

9

.43 .18 .21 .20 .19 -.03 .21 .14 .10

.29 .42 .27 .24 -.08 .28 .15 .10

.26 .18 .20 .02 .23 .11 .16

.40

.34

.44

-.09 .31 .19 .21

.00

.34 .18 .30

.32

.16

'Huom. otoksen suuresta koosta johtuen jo itseisarvoltaan 0.06 suuruiset korrelaatiot ovat tilastollisesti erittäin merkitseviä, eli sitä suurempia riippuvuuksia ei voi pitää satunnaisvaihtelun synnyttämänä 99 % merkitsevyystasolla (2-suuntainen t-testi). Matriisista havaitaan, että teknisiä harraSteita lukuunottamatta kaikkien harrasteiden välilli vallitsee voimakas keskinäi~en riippuvuus. Tämä viittaa selvästi harrastustoiminnan kasaantumiseen nuorison keskuudessa. Samaa osoitti aiempi harrastelajien lukumäärää kuvaava jakauma.


30

manlaista myös suuruusluokaltaan. Onkin paikallaan tarkastella taustamuuttujien keskinäisiä riippuvuuksia: Taustamuuttuja

1 1 2 3 4

luokka-aste isän koulutustaso sukupuoli keskiarvo

-.03 -.01 .01

2

.3

.00 .32

-.26

ovat keskenään riippumattomia. Näin pitääkin olla, koska aineiston keräysmenetelmällä on juuri pyritty hyvään edustavuuteen, jotta taustatekijöiden mahdolliset vinoutumat eivät pääsisi vaikuttamaan tuloksiin. Jatkoanalyysissä on tarpeen selvittää, mHräytyykö harrastusaktiivisuus nyt enemmän nuorten sosiaalisen taustan vai "persoonallisen taustan" perusteella. Koulumenestyksen vahva korrelaatio sukupUOleen ja isän koulutukseen aiheuttaa sen, että kysymykseen ei voida tässä vielä suoraan vastata.

Keskiarvo korreloi positiivisesti perhetaustaa. Lisäksi se on tytöillä korkeampi kuin pojilla. Muut taustatekijät

3 Nuorten lukemisharrastus Lukeminen on käsillä tapahtuvan tekemisen ohella keskeinen vapaa-ajan viettotapa, jota tässä ikäryhmässä voi kutsua täydellä syyllä harrastukseksi. Harvemmin on kuvassa mukana vielä opiskeluaikana liittyvää, "ammattimaista" lukemista. Tässä jaksossa tarkastellaan a mitä nuoret lukevat ja kuinka usein? b mistä he lukemista hankkivat? c mikä on kirjaston asema nuorten lukemisharrastuksessa ja muussa vapaa-ajan toimi~nassa? 3.1 Lehtien Ja kirjojen lukeminen Lehtien ja kirjojen lukutiheydet koko tutkimusjakson osalta on esitetty seuraavassa taulukossa. Aikaisemmissa lasten lukutottumuksia käsittelevissä tutkimuksissa on todettu, että tämän ikäiset nuoret kuuluvat "ahmattilukijoihin". Saman voi todeta tämänkin tutkimusjoukon nuorista.

Seuraavassa tarkastellaan erikseen kunkin lehti- ja kirjallisuusryhmän lukijoita. Vllkkolehtll tutkimusjakson nuoret lukivat hämmästyttävän paljon. 70 % tutkimukseen osallistuneista nuorista luki erilaisia viikkolehtiä ainakin viikoittain, 14 % lähes päivittäin. Viikkolehtiä ilmeisesti luetaan enimmäkseen kotona eli jos vanhemmat ovat tilanneet tai ostaneet viikkolehtiä, niin myös nuoret lukevat niitä. Tytöt lukevat viikkolehtiä hieman enemmän kuin p0jat. Kiinnostus viikkolehtiin kasvaa aivan selvästi iän myötä varsinkin tytöillä. Pojillakin on havaittavissa iän vaikutus viikkolehtien lukutiheyd~n kasvuun, muttei niin voimakkaasti kuin tytöillä. Tämän ikäisiä tyttöjä ilmeisesti kiinnostavat naistenlehtien tarjoamat uudet pukeutumis- ja meikkausvinkit jå erilaiset mallit siitä, mitä on olla nainen.

Taulukko 6. Lehtien ja kirjojen lukutiheys

Luettavana

VIikkolehdet Harrastelehdet Nuorten lehdet Sarjakuvalehdet Jännitys-, rakkaus- yms. lukemistot Romaanit Runot, näytelmät Tietokirjallisuus (el koulukirjat)

Päivittäin

Viikottain

·14 12 16

2-3 kert. Harvem- . Ei lain-

Tuntia

Yht. %

6 17 12 2

0 1 1 0

100 100 100 100

17 31 67 31

0 0 1 0

100 100 100 100

kuukaudessa

min

kaan

46

57 . 19 23 35

13 24 24 8

11 28 25 9

16 11 2 4

19 15 2 10

21 17 5 15

27 25 24 40


31 Seuraavassa kuviossa on esitetty viikkolehtien lukutiheydet luokka-asteen ja sukupuolen mukaan. Tiheysluokat on yhdistetty seuraavasti: vähintään kerran viikossa -lukijat = lähes päivittäin ja viikoittain -lukijat,

silloin tällöin -lukijat = 2-3 kertaa kuukaudessa ja harvemmin -lukijat, ei lainkaan -lukijoiden osuus on omana ryhmänään.

Kuvio 10. VIIkkolehtien lukeminen

4

5

6

7

8

9

Harraatelehtllluetaan tutkimuksessa mukana olleista lehtiryhmistä vähiten. Yksi painava syy lukemistiheyden mataluuteen on todennäköisesti se, että harrastelehtien ilmestysvälit ovat huomattavasti pitemmät kuin muilla lehtiryhmillä. Useimmat harrastelehdet ilmestyvät kerran kuussa, jotkut vieläkin harvemmin. Pojat ovat selvästi tyttöjä innokkaampia harrastelehtien lukijoita. Tytöillä harrastelehtien lukemistiheys ei

4

5

6

7

8

9

paljon vaihtele luokka-asteen myötä, hivenen aktiivisempia ovat ala-asteen tytöt yläasteeseen verrattuna, mutta tyttöjen ei-lainkaan -Iukevien ryhmä pysyy lähes vakiona luokka-asteesta riippumatta. Eli niitä harrastelehtiä, joista ollaan kiinnostuneita, seurataan jatkuvasti, lukutiheys vain hieman vaihtelee. Pojilla sen sijaan lukutiheys kasvaa selvästi luokkaasteen myötä tasoittuen 8:lIa ja 9:lIä luokalla. Pojat löy-

Kuvio 11. Harraatelehtien lukeminen %

100~------~~--------

Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

4

5

6

7

8

9

Luokka-aste


32 tävät ilmeisesti vasta näillä luokka-asteilla ne harrasteet, joista ollaan niin kiinnostuneita, että lehtien välityksellä seurataan niitä jatkuvasti. Poikien harrastelehtien voimakkaaseen lukutiheyden kasvuun saattaa olla yhtenä syynä se, että moott0riurheilu (mopot, moottoripyörät ja autot) alkavat yläasteella kiinnostaa poikia, vaikka itse ei vielä päistä al~ haisen Iän myötä näitä asioita varsinaisesti harrastamaan. Tytöillä ei taas vastaavanlaista "omaa" harrastusryhmää ole, joka vetoaisi näin laajaan joukkoon. Edellisessä kuviossa on esitetty harrastelehtiä 2-3 kertaa kuukaudessa lukevat omana ryhmänään, koska myös ne lukijat voidaan luokitella aktiivisiin lukijoihin ilmestyskertojen vähäisyyden vuoksi. Nuortenlehtien lukutiheys on alhaisempi kuin viikkolehtien lukutiheys luultavasti ilmestyskertojen takia. Nuortenlehdet koetaan ilmeisesti kuitenkin omiksi lehdiksi, koska vain 12 % koko tutkimusjoukosta ei lue niitä lainkaan. Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo todettu (mm. Mitchell), että tämän ikäiset nuoret lukevat nuortenlehtiä runsaasti ja suosituimplna ovat olleet nuorten musiikkilehdet. Mltchell'ln tutkimuksen mukaan pojat lukevat tyttöjä enemmän nuortenlehtiä. Tämäkin tutkimus tukee edellä m.ainittuja tuloksia. Pojat lukevat nuortenlehtiä tyttöjä enemmän jos tarkastellaan vähintään kerran viikossa lukijoita, mutta poikien lukutiheys harvenee Siirryttäessä ala-asteelta yläasteelle, mitä taas tyttöjen osalta ei ole havaittavissa.

Jos nuortenlehtien lukutiheyttä tarkastellaan harvemmalla luokituksella, mikä onkin relevanttia ajatellen ilmestymiskertoja, huomataan, että tytöt ovat aktiivisempia lukijoita. Ehkä on niin, että tytöt lukevat lehden kerralla saadessaan käsiinsä, pojat taas vähitellen. Molemmilla sukupuolilla aktiviteetti on suurinta 6-8 luokilla. Sarjakuvalehdet ovat ehdottomasti suosituinta lukemista tämänkin tutkimuksen nuorille. Sama asiahan on tullut esille jo monissa aiemmissa tutkimuksissa. Mitchell'in (1979) tekemän tutkimuksen nuorista 20 % 10ja 15-vuotiaista luki sarjakuvalehtiä joka päivä. Tässä tutkimuksessa lähes päivittäin lukevien osuus oli 46 % koko ikäryhmän osalta. Lukuja ei voi täysin verrata toisiinsa, koska on käytetty erilaista tiheysluokitusta ja ikäluokitusta, mutta osoittaa, että sarjakuvalehtien suosio on edelleen vankka. Pojat lukivat· sarjakuvalehtiä huomattavasti enemmän kuin tytöt, jos tarkastellaan lähes päivittäin lukijoita, ero pienenee, jos tarkastellaan vähintään kerran viikossa lukijoita. Sarjakuvalehtiä luetaan vähemmän mitä korkeammalle luokka-asteelle siirrytään. Tämä oli havaittavissa molempien sukupuolien osalta. Ei lainkaan lukijoiden osuus jäi tässä tutkimuksessa todella vähäiseksi, alle 2 %:n koko tutkimusjoukon osalta.

Kuvio 12. Nuortenlehtien lukeminen

" ,........-----''--------. Tytöt 100

4

6

6

7

8

9

"

~------~--------~100

Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

Luokka-aste


33

Kuvio 13. Sarjakuvalehtien lukeminen

4

5

6

7

8

9

Romanttlaten Ja Jännittävien vllhdelukemlatoJen suosio ei ole niin voimakasta kuin viikkolehtien, puhumattakaan sarjakuvalehtien suosiosta. Tytöt lukevat poikia enemmän lukemistoja. Romanttisista rakkauslukemistoista pojat eivät liiemmin välitä ja niiden tarjonta on jännityslukemistoja runsaampaa. Pojat löytävät sarjakuvalehdistä hakemaansa jännitystä, joita he lukevatkin tyttöjä enemmän. Toisena selityksenä tyttöjen runsaampaan lukemiseen saattaa olla kehitysaste. Tytöillä on ehkä tässä iässä pitkäjänteisempi ote lukemiseen ja tyttöjen kiinnostus toista sukupuolta kohtaan herää poikia aiem-

4

5

6

7

8 9 Luokka-aste

min ja romanttisista rakkauslukemistoista haetaan käyttäytymismalleja. Tätä väitettä tukisi sekin, että neljännellä luokalla tyttöjen ei lainkaan lukevien ryhmä on melko suuri, mutta vähenee voimakkaasti jo 5:lIä luokalla. Toinen suurempi hyppäys tapahtuu 6:lta 7:lIe luokalle tultaessa. Poikien vastaava ryhmä pienenee suhteellisen tasaisesti. Lievää kasvua lukemistiheydessä on havaittavissa sekä pojilla että tytöillä luokka-asteen noustessa 4-8 luokalle, mutta molempien sukupuolten kohdalla nousu kääntyy laskuun 9:111 luokalla.

Kuvio 14. VllhdelukemlatoJen lukutlheya Pojat Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

4

5

6

7

8 9 Luokka-aste


34

Aikaisempien tutkimusten (mm. Mitchell, Aalto, Minkkinen, Eskola) mukaan nuoret ikäryhmässä 10-14-vuotiaat lukevat kirjoja enemmän kuin aikuisväestö. Näissä tutkimuksissa oli kysytty montako kirjaa nuori luki viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Aallon ja Minkkisen (1971) tutkimuksen mukaan oli 10-14-vuotiaista tytöistä 69 % aktiivisia lukijoita ja 48 % samanikäisistä pojista. Aktiivisuus mitattiin vuodessa luettujen kirjojen määrän ja viimeksi luetusta kirjasta kuluneen aikamäärän mukaan. % Mitchell'in tutkimuksen (1978 ja 1979) mukaan 10-14-vuotiaista lukee muutaman kirjan kuukaudessa, joista 23 % lukee muutaman kirjan viikossa. Tytöt olivat aktiivisempia lukijoita molempien tutkimusten mukaan. Nämä mainitut tutkimukset eivät ole täysin vertailukelpoisia tämän tutkimuksen kanssa, mutta suuntaa antavaa tuloksien vertailua voi suorittaa.

n

Tässä tutkimuksessa ei kysytty luettujen kirjojen määrää, ainoastaan lukutiheyttä. Luokkaa "ei lainkaan lukijat" voi vertailla tarkemmin Mitchell'in tutkimuksen (1973) kanssa. Mitchell keskittyi Uudenmaan läihin perUSkoulun 8. luokkalaisiin ja sai tulokseksi, että 0,7 % ei lue kirjoja lainkaan (0,0 % tytöistä ja 1,3 % pojista). Vastaavan ryhmän osuus tässä tutkimuksessa oli 22 % (7 tytöistä ja 38 pojista). Mielenkiintoinen jatkoanalyysin kohde on, olisiko nuorten lukutottumuksissa havaittavissa selvää muutosta pois kirjojen lukemisesta yhä vähempään lukemiseen. Tytöt ovat poikia selvästi aktiivisempia romaanien lukijoita tämänkin tutkimuksen mukaan. Romaanien lukutiheys kasvaa luokka-asteen noustessa. Kahdeksannelle luokalle asti sekä tyttöjen että poikien kohdalla.

Kuvio 15. Romaanien lukijat

%

~----~~~----~100

90 80 Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

4

5

6

7

8

9

Luokka-aste

Kuviosta käy erittäin selvästi ilmi havainto jo aiemmin mainituista tyttöjen ja poikien eri kehitysvaiheesta ja keskittymiskyvystä pitempijännitteiseen toimintaan. Runojen Ja näytelmien lukeminen ei ole saavuttanut kovin laajaa lukijakuntaa. Tämän tutkimuksen tuloksista voidaan vetää samanlainen johtopäätös. Tosin 1O-l5-vuotiaat eivät ehkä ole vielä kiinnostuneetkaan

runoista ja näytelmistä, joista suurin osa on tarkoitettukin aikuisväestölle. Tytöt ovat runojen ja näytelmien, kuten romaanienkin luvussa innokkaampia. Ei lainkaan -lukijoiden ryhmä kertoo myös tyttöjen aktiivisemmasta roolista. Ero poikiin nähden oli melkein 30

%:


35

Kuvio 18. Runojen Ja nlytelmlen lukeminen

% Tytöt 100 ,..----....:....------.,

70

% ~------~--------~100

Ei lainkaan

80 Ei lainkaan

Luokka-aste

Väh. kerran viikossa

Tietokirjallisuus kiinnostaa enemmän tämän ikäistä joukkoa. Mitchell on jo tutkimuksissaan havainnut, että pojat lukevat tyttöjä enemmän ja samaan lopputulokseen tässäkin tutkimuksessa tullaan. Aktiivisia lukijoita oli pojissa kaksi kertaa tyttöjä useammin. Ala-asteella tytöt lukevat hieman enemmän tietoklr-

. jallisuutta kuin yläasteella. Poikien kohdalla tilanne näyttää päinvastaiselta. Ei lainkaan -Iukevien ryhmän osuus ei suuresti vaihtele, tytöillä hieman kasvaa yläasteella, pojilla ei sanottavasti. Eli ne, jotka eivät alaasteella ole kiinnostuneita tietokirjallisuudesta ei kiinnostus herää yläasteellakaan.

Kuvio 17. Tietokirjallisuuden lukeminen Tytöt

%

100r-------~--------~

Pojat

%

~------~--------~100

90

Ei lainkaan Ei lainkaan

4

5

6

7

8

9

4

5

6

7

8 9 Luokka-aste


36

3.2 Lukemlstottumusten alueellisista eroista Siihen, mitä lapset lukevat tai miten usein he lukevat ei alue itsessään pysty vaikuttamaan. Suurimpina vaikuttimina on todennäköisesti perheen sosio-ekonominen asema ja vanhempien koulutustausta. Kuten Mäkinen ja Paidan (1977) tutkimuksessaan totesivat, että viikkolehtien lukemiseen vähentävästi vaikuttavat koulutus ja yhteiskunnallinen asema, samanlaisista alueellisiin eroihin vaikuttavista tekijöistä voidaan tässäkin tuoda esiin.

Tässä tutkimuksessa ei tosin voi suoralta kädeltä yhtyä Mäkisen ja Paldanin tutkimuksen tuloksiin. Korkean sosio-ekonomisen aseman ja koulutuksen alueilla ei ainakaan nuorten kohdalla ollut havaittavissa alhalsempia viikkolehtien lukutiheyksiä. Ainoastaan ruotsinkielisten keskuudessa lukutiheys oli hieman muita alhaisempi; omakielisen tarjonnan suppeudesta johtuen. Kirjaston läheisyydellä saattaa olla mahdollisuus vaikuttaa kaunokirjallisuuden lukemisen kasvuun samoin koulun kYky ohjata lapsia paremman kirjallisuuden lukemiseen.

Kuvio 18. Lukemisen suuntautuminen alueittain % Viikkolehdet 100

50

2 3 4 5 6

1 %

2

7 8 9 10 11

8 9 10 11 Alueet

2

7 8 9 10 11 Alueet

1 2

3 4 5 6 7

3 4 5 6

7 8

9 10 11

3 4 5 6

7 8 9 10 11

Romaanit

100 Ei lainkaan

50

1 2

3 4 5 6


37 Ehkä ratkaisevin vaikutus on kuitenkin toveripiiri. Sarjakuvalehdet ja lukemistot kiertävät helposti kädestä käteen, jos toveripiiri on niistä kiinnostunut ja jollakin sen jäsenistä lehtiä on. Seuraavissa kuvioissa on esitetty joidenkin lehtien ja kirjojen alueellisia lukutiheyksiä. Lukutiheys luokkina on vertailun vuoksi käytetty samoja luokkia, vaikka joidenkin lehtien luonne vaatisi väljempää luokitusta. Luokat 1 ja 2 on yhdistetty, samoin 3 ja 4.

teluun päästään korrelaatiomatriisin avulla. Sitä tarkasteltaessa on muistettava, että luku harrastus varsinaisesti vasta muotoutuu 10-15 vuoden iässä, ja myös sukupuolella on vahva vaikutus lukemisen valintaan. Lukuharrastus näyttää kasautuvan intensiteetin suhteen enemmän kuin aiemmin käsitelty aktiivista tekemistä vaativa harrasteiden ryhmä. Eri lukemislajien keskinäiset korrelaatiot ovat huomattavan vahvoja muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Viikko-, harraste- ja nuortenlehden sekä jännitys- ja rakkauslukemistojen ja romaanien lukeminen muodostaa keskenään korreloivan ryhmän. Toisaalta löytyy sarjakuvien lukijoilla yhtymäkohtia tähän ryhmään, mutta ei kuitenkaan romaanien lukuun. Eri korrelaatioi-

3.3 Lukemlsharraatuksen keskinäiset korrelaatiot Js tauatarllppuvuudet Nuorison lukuharrastuksen todettiin siis olevan varsin laajaa, kun kalkki lukemisen lajit otetaan huomioon. On kiinnostavaa tarkastella lisäksi, mitkä eri lukemisen lajit liittyvät keskenään yhteen. Yleispiirteiseen tarkas-

Tsulukko 7. Lukemlshsrrastuksen suuntautumisen keskinäiset korrelaatiot Mitä luetaan?

1

1 2 3 4 5 6 7 8

.26 .29 .09 .22 .20 .13 .14

Viikkolehdet Harrastelehdet Nuortenlehdet Sarjakuvalehdet Jännitys-rakkaus-Iukemistot Romaanit Runot Tietokirjallisuus

2

.39 .16

.17 .01 .10 .29

3

4

5

6

7

.28 .32 .07 .12 .09

.16 .11 .02 .01

.38 .14 .11

.29 .09

.22

N= 1712

dEm ketJiJttam"inen Jo"ihinkin, mutta ei kaikkiin lukemisen lajeihin osoittaa, että nuorison keskuudessa ei erilaisia lukijatyyppejä voida yksilöidä ottamatta huomioon iän ja sukupuolen vaikutusta. Seuraavassa on selvitetty niiden sekä sosiaalisen taustan ja koulumenestyksen korrelaatioita eri lukemisen lajeihin.

Ikä vaikuttaa eniten viikkolehtien, romaanien ja sarjakuvalehtien lukufrekvensseihin. Sukupuolen vaikutus tuntuu eniten runojen ja romaanien, mutta myös harrastelehtien, tietokirjallisuuden ja sarjakuvien kohdalla. Iän ja sukupuolen yhteisvaikutusta selviteltiinkin lukemislajeittain jo aiemmin. Tällöin voitiin havaita, että pelkästään yksi muuttuja kerrallaan tapahtuva erittely ei voi kuvata riittävän hyvin tilannetta.

Tsulukko 8. L.ukemlsharrastukaen suuntautuminen tauslan mukaan (korrelaatiot) Mitä luetaan?

1 2 3 4 5

Viikkolehdet Harrastelehdet Nuortenlehdet Sarjakuvalehdet Jännitys-, rakkauslukemlstot 8 RomaanI! 7 Runot 8 Tietokirjallisuus

Luokkaaste

Isän koulutus

SukupuolP

Keskiarvo

.27 .06 .03 -.21

.05 .04 -.08 -.09

.07 -.15 -.03 -.17

.14 -.02 -.14 -.17

.08 .21 .01 -.06

-.03 .13 .06 .09

.11 .37 .29 -.16

.00" .32 .14 .11

'Positiivinen kerroin = tytöt enemmän kuin pojat N = 1712


38

Isän koulutustason kohoamisen vaikutus lasten lukemisharrastukseen näyttää suhteellisen vähäiseltä ikään ja sukupuoleen verrattuna. Vaikutus on kuitenkin selväpiirteinen: perheen koulutustaustan kohoaminen lisää lasten kiinnostusta romaaneihin, tietokirjallisuuteen, menoihin, mutta myös viikko- ja harrastelehtiin. Matalan koulutustaustan oloissa sarjakuva- ja nuortenlehdet ovat vahvemmin esillä lukemisvalikoimassa. Koulumenestys erottelee samalla tavalla lukemisen laatua, mutta astetta voimakkaammin. Nämä tulokset antavat aihetta syventävälIe jatkoanalyysille. Siinä olisi tarpeen selvittää mm. - nuorten lukemisharrastuksen määrän ja valikoiman kehitystä iän myötä erikseen tytöillä ja pojilla - sosiaalisen taustan itsenäistä vaikutusta lukemisen määrään ja suuntautumiseen - koulu menestyksen itsenäistä vaikutusta lukemisharrastukseen, kun myös sosiaalinen asema on vakioitu - alueellisten erityispiirteiden vaikutusta lukemiseen, kun muut asiaan vaikuttavat tekijät on vakioitu.

Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa todettiin, että kaupunginkirjasto voi olla muutakin kuin pelkkä "Iainasto". Sen vuoksi kartoitettiin myös kirjastossa käynnin motiiveja nuorisolle. Lukemisen hankintatapojen keskinäiset riippuvuudet ovat jossakin määrin moniselitteisiä. Kaupunginkirjaston käyttö korreloi vain kodin kirjatarjonnan käyttöön. Tämä kuitenkin korreloi positiivisesti kaikkiin muihin lukemisen hankintatapoihin. Tuttavilta tai koulun kirjastosta lainaaminen sekä ostaminen muodostavat lisäksi omat keskinäisriippuvuutensa. Näyttää ilmeiseltä, että lukemisen hankintatapojen vaihtelua ei voi selvittää ilman lukemisharrastuksen suuntautumisen huomioonottamista, eikä myöskään ilman taustatekijöiden vaikutuksen huomioonottamista. Jälkimmäisten kanssa syntyviä korrelaatioita tarkasteltaessa havaitaan ne useimmiten heikoiksi. Alemmilla luokka-asteilla olevat tytöt, joilla on hyvä koulumenestys ja joiden sosiaalinen tausta on korkea, näyttävät ahkerimmilta kirjastolainaajilta. Kirjastoauton käytössä ikäsidonnaisuus tulee yllättävän selvästi näkyville. Ala-asteen oppilaiden elämänpiirin rajoittuminen kodin ja koulun läheisyyteen yhdistyneenä innokkaaseen luku haluun tekee heistä ahkeria kirjastoauton käyttäjiä siellä missä tämä palvelu korvaa pysyvän kirjaston.

3.4 Mlatä lukemlata hankitaan? Lukuharrastuksen suuntautumiseen ja intensiteettiin vaikuttaa osaltaan, mistä ja millä ehdoilla lukemista on saatavilla. Lukemisen hankkimistapoja kartoitettiin nuorten osalla seuraavalla jaottelulla.

Taulukko 9. Lukemlaen hankintatapojen ylelayya

HANKKII LUKEMISTA Kaupunginkirjastosta Kirjastoautosta Koulun kirjastosta Tuttavilta lainaamalla Ostamalla Kodin kirjahyllystä KIRJASTOKÄYNNIN AIHE Lainaamassa Lukemassa Kuuntelemassa musiikkia Katsomassa näyttelyä tms. Tapaamassa kavereita

Päivittäin

Viikottain

Kuukausittain

Harvemmin

Ei lainkaan

Tuntematon

Summa

1 0 1 1 1 13

14 3 7 9 6 19

32 2 7 23 19 22

32 13 29 54 54 38

20 81 55 13 19 8

2 1 1 1 1 1

100 100 100 100 100 100

1 3 2 0 9

15 16 3 0 7

32 19 7 2 4

30 38 28 25

20 24 60 71 51

2 1 1 1 1

100 100 100 100 100

Koti toimii yleisimpänä lukemisen hankintapaikkana. Tässä o~ kuitenkin havaittavissa tietty kaksijakoisuus: kolmannes nuorisosta käyttää kodin kirjahyllyä tiheästi, mutta lähes puolet vain harvakseen tai ei lainkaan. Kirjaston käyttö tulee toiselle sijalle, kun tutkitaan kuukausittain tai tiheämmin tapahtuvia lukemisen hankintafrekvenssejä (47 %). Tuttavilta lainaaminen ja ostaminen ovat nekin sangen levinneitä tapoja, mutta intensiteetti on vähäisempi kuin kodin ja kirjaston käytöllä. Kirjastoautoa käyttäneitä on 19 % nuorista, mutta

29

aktiivikäyttäjiä on vain 5 %. Kirjastoauto onkin Helsingin oloissa toissijainen palvelu muoto ja se koskettaa vain tiettyjä perifeerisiä kaupunginosia. Koulujen kirjastoa käyttää 5 % nuorista aktiivisesti - yli puolet ei ole niihin tutustunut. Kaupunginkirjastossa käynneistä voidaan todeta, että teosten lainaaminen on tärkein käynnin aihe. Kuitenkin usein tapahtuvien kirjastokäyntien (viikoittain tai tiheämmin) motiivina on lainaamista enemmän kirjojen ja lehtien luku ja musiikin kuuntelu. Huomionarvoinen


39 motiivi on "tapaamassa kavereita". Tässä päivittäinen frekvenssi ylittää kaikki muut motiivit. Kirjastoon siis tullaan muutoin vain, ohitse kirjaston tarjonnasta lähte.vien funktioiden. Tämä kirjaston päivittäinen käyttö

nuorisotilan laajennuksena näyttää tulosten valossa koskevan n. 10 % 10-15 v. nuorista. Tällöin ilmiöön on syytä palata jatkossa tarkemmin .

Taulukko 10. Lukemisen hankintatapojen keskinäiset korrelaatiot sekä korrelaatiot taustaan Lukemisen hankintatapa ja -paikka

2

3

4

5

.05 .05 .12 .16

.19 .19 .19

.19 .08

.21

-.35 .06 .09 .03

.09 -.00 .10 .00

.00 -.03 -.19 -.15

.08 .11 -.04 .04

1

6

1 Kaupunginkirjasto

.05 .06 -.05 -.02 .28

2 Kirjastoauto 3 Koulun kirjasto 4 lainaa tuttavilta 5 Ostaa 6 Kodin kirjahyllystä TAUSTAMUUTTUJA: Luokka-aste Isän koulutus SukupuolP Koulumenestys 1Positiivinen

korrelaatio

-.13 .11

.21 .28

-.12 .07 .15 .11

=tytöt enemmän kuin pojat

Perheen koulutustaustan vaikutus lukemisen hankintatapoihin ei näytä kovin voimakkaalta. Kirjaston käytön ohella ostaminen ja kotona olevien kirjojen lukeminen korreloi lievän positiivisesti sosiaaliseen taustaan. Tuttavilta lainaaminen ei näytä juurikaan koskevan romaanikirjallisuutta, vaan ennemmin sarjakuvia ja har-

rastelehtiä yms. sillä pojat harrastavat sitä tyttöjä enemmän, ja lisäksi esiintyy negatiivinen korrelaatio koulumenestykseen. Päätelmä saa vahvistusta seuraavasta taulukosta, jossa lukemisen hankintatapojen riippuvuutta lukuharrastuksen suuntautumiseen on tutkittu korrelaatioiden valossa.

Taulukko 11. Lukuharrastukaen suuntautuminen Lukemisen hankintatapa ja -paikka

Viikkolehdet

1 Kaupunginkirjasto 2 Kirjastoauto 3 Koulun kirjasto 4 Lainaa tuttavilta 5 Ostaa 6 Kodin kirjahyllystä

.06 .01 .15 .10 .06 .06

Harrastelehdet

.09 .07 .14 .19 .16 .02

Nuorten lehdet

.04 .04 .19 .20 .14 .05

Tässäkin korrelaatiot ovat suurelta osaltaan merkityksettömiä tai ne kuvaavat vain heikkojen riippuvuuksien olemassaoloa. Merkillepantavaa kuitenkin on, että ne ovat lähes kauttaaltaan positiivisia merkiItään. Sen voi katsoa heijastavan yleisen lukuharrastuksen olemassaoloa. Kun lukuharrastus suuntautuu romaaneihin, runoihin ja tietokirjallisuuteen, ovat kaupunginkirjasto ja kodin kirjahylly luonnollisia hankintapaikkoja. Suuntauduttaessa harraste-, nuorten, sarjakuva- ja viihdelehtiin toimii ostaminen ja tuttavilta lainaaminen tärkeänä

Sarjakuvat

.01 .08 .05 .19 .08 .04

Viihdelukemistot

.18 .07 .19 .15 .12 .26

Romaanit

.31 .04 .18 -.03 .12 .32

Runot

TietokirjaII.

.17 .12 .17 .05 .14 .15

.19 .15 .11 .13 .25 .18

hankintaväylänä. Koulujen kirjastojen käyttö korreloi positiivisesti kaikkiin muihin lukemisen lajeihin paitsi sarjakuviin. Tuloksia tarkasteltaessa on muistettava, että korrelaatip kuvaa kerrallaan kahden· muuttujan keskinäistä riippuvuutta. Kun esim. halutaan jatkossa kartoittaa esim. kirjaston käytön määräytymistä, on analyysIIn otettava yhtäaikaisesti useampia taustaa ja lukemisharrastusta kuvaavia muuttujia. Seuraavassa on et;limerkki tällaisesta analyysitavasta. Ensimmäisessä kuviossa on kaupunginkirjastossa käyntiä esitetty sukupUOlen ja isän koulutustason mu-


40 tä sosiaalinen tausta vaikuttaa nuorten kirjastolainaukseen suhteellisen vähän vielä 10-12 vuoden iässä. Vaikutus voimistuu tätä vanhemmissa ikäluokissa, erityisesti 15-16 vuoden iässä. Mahdollinen selitys lienee siinä, että tähän ikään tultaessa harrastustoiminta alkaa eriytyä pois lukemisesta, mutta kuitenkin eri suuntiin riippuen sosiaalisen lähiympäristön antamista virikkeistä, malleista ja rajoituksista.

kaan. Molempien taustatekijöiden havaitaan vaikuttavan asiaan. Tytöt ovat poikia ahkerampia kirjastonkäyttäjiä. Kiinnostava piirre on, että sosiaalisen taustan kirjaston käyttöä aktivoiva vaikutus tuntuu enemmän tytöillä kuin pojilla. Korrelaatiomatriisissa todettiin kirjastonkäytön laskevan tässä ikäryhmässä vuosien lisääntyessä. Tätä vaikutusta on eritelty seuraavassa kuviossa, jossa aktiivikäyttäjien osuutta on tarkasteltu lisäksi kolmessa eri ikäryhmässä. Tulosta voi tulkita siten, et-

Kuvio 19. Kaupungin kirjastossa klyntltlheys sukupuolen ja Isän koulutuksen mukaan % 100

r----..;....;;.:~--.......,

Ei lainkaan+tunt.

o 2 3 4 Ei Kansa- Ak Yo Akat. isää koulu +op. lopput.

o 1 234 Ei Kansa- Ak Yo Akat. isää koulu +op. lopput.

Kuvio 20. Kaupungin kirjastossa käynti (aktIIvien %-Gsuus) sukupuolen, Iin ja Isän koulutuksen mukaan % 100

Tytöt

%

100

Pojat

Luokka-aste:

-4-5

.

,, I

~... , ," ','

,

- - -6-7 ---- 8-9

50

,•"

..

~ "'~.. ~-

--.' "

. o

2

3

4

0

4 2 3 Isän koulutus

Isän koulutus: 0= Ei isää 1 = Kansakoulu 2 = Amm.koulu 3=Yo 4 = Akat. lopput.


41 Analyysiä ei kuitenkaan pysäytetä tähän. Havaittlinhan koulumenestyksen (keskiarvon) korreloivan vahvasti kirjaston käytön kanssa. Koska koulumenestys sellai-

senaan korreloi voimakkaasti sosiaalisen taustan kanssa, on syytä vakioida tämä koulumenestyksen it· senäisen vaikutuksen selvillesaamiseksi.

Taulukko 12. Klrlastosaa käynti lain koulutuksen Ja keskiarvon mukaan Isän koulutus

arvo

Käyntitiheys -6,5 -7,5 -8,5 -9,5 9,5+ Yht.

EliSAA

AMMK+OP

KANSAK.

YO.

AKAT.

1-3

4

5

1-3

4

5

1-3

4

5

1-3

4

5

1-3

4

5

21 43 43 72

38

38 23

26 37 50

32 31 30 23 67 31

42 31 16 18

29

29

35

37 27 57

25 24 31

23 41

23 32

54

63

33

35 29

27 11 8

47

50 38

38 50 12 4 50 18

54

39 59

39 25 10 13 25 19

67 32

12

38

31

45

11 14 14 100 35 24

60 42

33 28

64 25 49

30 19 50 30

61

33 54

Käyntitiheys: 1-3 = kuukausittain tai useammin 4 = harvemmin 5 = ei lainkaan

Kirjaston aktIIvikäyttö yleistyy jyrkl$tl koulumenestyksen parantuessa nuorten sosiaalisesta taustasta riippumatta. Perhetaustaa ei siten voi pitää automaattisesti aktIIvisuutta lisäävinä tekijänä. Sen vaikutus on pikemminkin välIIlinen, koska ylemplln sosiaali ryhmiin kuuluvat nuoret suuntautuvat lukemiseen ja menestyvät koulussa useammin kuin matalan koulutustaustan perheistä lähtöisin olevat tai isättömät nuoret. Esitetty päättelyketju on varsin perusteellinen, eikä voida ajatella sen läpiviemistä kautta koko tutkimusaineiston, kun otetaan huomioon sen mlttavuus. Tilviimmissä muodossa johtopäätöksIIn voi pyrkiä regressioanalyysin avulla. Regressloanalyyslä varten pitäisi kuitenkin muuttujien olla vähintään intervalliasteikolla, mieluimmin kuitenkin suhdelukuasteikolla mitattuja. Sosiaalitutkimuksessa tämä vaatimus voi toteutua vain harvoin. Niinpä analyysin tulc;»ksesta ei voi lukea taustatekijän absoluuttista voimaa, vaan vain sen suhteellisen vaikutuksen suuruuden. Kaupunginkirjastossa käynnin tlheyttä selitettIIn sskeltavalla regressioanalyysIllä käyttäen sellttäjinä edellä mainittuja luokka-asteita, isän koulutustasoa, s\Jkupuolta ja keskiarvoa. Menetelmä Jaskee ensimmäisellä kierroksella vahvimman sellttäjän mukaisen regressioyhtälön. Seuraavilla kierroksilla se ottaa mukaan sellttäjlksl uusia taustamuuttujia kunnes asetettu merkitsevyystaso on alltettu (tässä 96 %). Analyysi hyväksyi kirjastoaktllvisuuden selittljlksl Iin, sukupuolen ja koulumenestyksen tuottaen seuraavan yhtälön. (mitä pienempi y on, sltl tiheimmin kirjastoa klyletlln).

=

y 4,67 x ,083 luokka-aste x .029 sukupUOli - .027 koulumenestys

Lopputuloksena Isän koulutustaso putOSi pois liian heikkona selittäjänä. Sen vaikutus Ilmenee nuorten koulumenestyksen kautta, mutta tällöinkin sukupuoli pitää ottaa huomioon koulumenestykseen vaikuttavana tekijänä. Tämä rinnakkainen analyysitapa esitetään tlssä sen vuoksi, että ristilntaulukointla suppeammari analyysin mahdollisuudet ja rajoitukset tulisivat esille. 3.5 KlrJaatohkäyt6n alueelliset erot Parhaiten kirjastonkäytön alueelliset erot eri toimintojen suhteen näkyvät seuraavassa kuviossa. Kirjastoauton aktiivisimmat käyttäjät olivat Itä-Pasilassa ja Puotinharjussa, joista kiinteä kirjasto puuttuu. Kaupungin kirjastossa käydään huomattavasti useammin jos suuri ja monipuolinen kirjasto sijaitsee asuinalueella tai koulun välittömässä Ilhelsyydessä, kuin jos sinne on matkaa. Tutkimusalueet 1 2 3 4 5

Kallio Taka-Töölö Itä-Pasila Käpylä P-Haaga

6 7 ·8 9 10 11

lauttasaari Pakila TapanlnkylA . Puotinharju Vuosaari ruotsinkieliset koulut

Kaupunginkirjaston rooli lukemisen hankintapaikkana on korkein KaUlossa ja sitten Taka-Töölössä ja Poh. jois-Haagassa. Itä-Pasilassa ja Puotinharjussa paikallisen sivu kirjaston puute näyttäytyy selvänä polkkeamana. Osittain pitkät etäisyydet saattavat selittää Tapa-.


42

ninkylän ja Pakilan matalia frekvenssejä. Sitä vastoin hyvin erikoislaatuiselta tuntuu Vuosaaren nuorten poikkeuksellisen vähäinen kirjaston käyttö. Alueella toimii hyvin varustettu kirjasto, joka nostaa alueen aikuisväestön kirjaston käytön huippuryhmiin koko kaupungin mitassa. Päinvastainen tilanne on taas Kalliossa, jossa aikuisväestön kirjastonkäyttö alittaa selvästi

etäisyyden ja palvelutason mukaan määräytyYän "odotusarvon" . Täällä nuoret sen sijaan ovat tehokkaasti omaksuneet tarjolla olevan palvelun käyttöönsä. Kirjastojen erilaisia tarjontatekijöitä ja niiden alueellisia vaikutuksia voi tarkastella eri käyttötapoja kuvaavien kuvioerittelyjen avulla.

Kuvio 21. Kirjaston käyttäjät

Alueet

%

1

2 3 4

5 6

7 8

Kuuntelemassa musiikkia

9 10 11

100~~~~=-------------~

Ei lainkaan

Alueet %

100

Kaverien tanaan,inlln Ei lainkaan

Ei lainkaan

Väh. kuukausittain


43

Kyseisten tulosten taustaksi luonnehdinta tutkimusalueiden kirjastopalveluista 1. Kallio: suuri ja monipuolinen kirjasto, joka sijaitsee tutkittavien koulujen välittömässä läheisyydessä, mahdollisuus kuunnella äänitteitä lasten lukusalissa.

6. Lauttasaari: kirjasto sijaitsee ala-asteen koulun välittömässä läheisyydessä eikä kovin kaukana yläasteen koulusta. 7. Pakila: samoin kuin Lauttasaaressa.

2. Taka-Töölö: suuri ja monipuolinen kirjasto, joka sijaitsee ala-asteen lähellä eikä yliasteeltakaan ole pitkä matka, paras musiikinkuuntelumahdollisuus.

8. Tapaninkylä: Tapanilan kirjasto sijaitsee melko lähellä ala-astetta, yläasteen koululta vähän pidempi matka; Puistolassa sijaitsee myös kirjasto, kirjastoauto käy Tapanilassa + Tapaninkylässä.

3. Itä-Pasila: kirjastoauto käy 2 kertaa viikossa, lähin kiinteä kirjasto Käpylässä ja Kalliossa.

9. Puotinharju: ei kirjastoa; kirjastoauto käy, lähin kiinteä kirjasto Vartioharjusta.

4. Käpylä: lähellä molempia kouluja, ala-asteen koulun 'silvessä, melko monipuolinen.

10. Vuosaari: ala-asteen koulun lähellä, yläasteen koulultakin melko lyhyt matka.

5. P-Haaga: kirjastot eivät sijaitse kovin lähellä'kouluja vaan EteläHaagassa ja Lassilassa, kirjastoauto käy alueella, mahdollisuus kuunnella äänitteitä.

11. ruotsink.: tutkitut koulut sijaitsevat Taka-Töölössä ja Puotinharjussa, mutta oppilaat niihin tulevat useista kaupunginosista.

4 Nuorison liikuntaharrastus 4_1 Eri IIIkuntamuoto).n suosio Tutkimuslomakkeella kartoitetaan urheilun ja liikunnan asemaa nuorison elämässä varsin perusteellisesti. Suunnitteluvaiheessa katsottiin tärkeiksi selvittää mm. vuodenaikojen vaihtelun vaikutusta liikuntaharrastukseen. Lomake strukturoitlln valmiiksi nimeämällä tietty joukko liikunnan muotoja. Eri harrasteiden yksilöinti on tässä tapauksessa aina kompromissi: väkisinkin joudutaan yhdistelemään joitakin liikuntamuotoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Vastaajille annettiin tilaisuus nimetä myös muita kuin lomakkeella, mainittuja liikunnan muotoja. Nämä keskittyivät lähes kokonaan ratsastukseen, joka sitten koodausvaiheessa muodostettiin omaksi muuttujakseen. Liikuntaharrastusten yleisyyttä ja intensiteettiä tiedusteltiin keskimääräisen aktiivisuuden mittauksella, kuten tehtiin edellä jo harrasteiden ja lukemisen kohdalla. Liikunnan suosiosta kertoo, että useimmissa liikuntalajeissa 1ähes päivittäinen harrastaminen saavuttaa merkittävät frekvenssit. Tätä täydentää 1-3 kertaa viikossa ja muutaman kerran kuukaudessa tapahtuvan liikuntaharrastuksen yleisyys. Mutta myös ei lainkaan liikuntaa harrastamattomia löytyy tarkasteltaessa tuloksia lajeittain.

Talviaikaisessa sisäliikunnassa ovat erilaiset pelit ensisijalla. Tutkimusta suoritettaessa korostettiin että koulutuntien yhteydessä tapahtuvaa liikuntaa ei oteta tässä yhteydessä huomioon. Uinti tulee yleisyydessä toiselle sijalle; harrastusfrekvenssi on tosin erilaisia pallopelejä harvempi. Myös voimistelu näyttää yleiseltä liikuntamuodolta, mutta edellisistä poiketen ei-harrastajien osuus on korkeahko. Sama koskee voimailulajeja, joiden suosiota voi pitää huomattavan korkeana kysymyksen ollessa 10-16-vuotiaista nuorista. Talvisin tapahtuvassa ulkoliikunnassa kävellen tai juosten tapahtuvan, lenkkeilyn asema on vahvin. Tosin saatuihin vastauksiin sisältynee muutakin kuin pelkästään liikuntatarpeen motivoimaa ulkonaoloa. Luistelun suosio ylittää hiihdon - molemmissa ei-harrastajien osuus on alle 20 %. Jääkiekossa erottuvat aktiiviharrastajat ja ei-harrastajat selvästi, sillä passiiviharrastajien osuus on vähäinen. Joukkuepelin asettamat vaatimukset ovat tämän eron taustana samoin kuin pallopeleissäkin. PUjottelu ja pilkkiminen ovat erikoislajeja, joissa aktiivi harrastajia on kummassakin noin 15 %. Ratsastukseen on 5 % nuorista innostunut.


44 Taulukko 13. Nuorten Illkuntaharraatuka8t talvella Ja keslllä Talvella

Lähes joka päivä

1-3 kertaa viikossa

Muutaman Harkerran vemmin kk:ssa

(SIsälIikunta) Pelit Voimailulajit Voimistelu Uinti Tanssiharjoitukset Muu

13 5 6 2 2 1

25 10 15 13 9 2

(Ulkoliikunta) Hiihto Pujottelu Luistelu Jääkiekko, jääpallo Kalastus, pllkkiminen Kävely, juoksu, lenkkelly Ratsastus Muu

6 1 13 12 2 17 1 0

23 7 29 19 4 24 4 0

29 9

22 46

21 16 27

29

29

13 4 6 5 13 3 3 2

17 10 13 12 17 10 6 2

Kesällä Kävelylenkkelly Juoksulenkkelly, suunnistus Vapaa-ajan pyöräily Uinti Jalka-, kori- tai lentopallo Tennis, squash Muu pallolIulaji Jokin yleisurheilulaji Veneily, kalastus Sienestys, marjastus Retkeily, vaeltelu Muu

7

EI lainkaan

Tuntamaton

Yht.

%

.19 19 22 36 8 0

27 56 47 17 76 97

0 0 1 1 0 0

100 100 100 100 100 100

1 71 15

11 8 22 0 0

19 11 20 15 22 25 0 0

1 1 0 1 1 0 0 0

100 100 100 100 100 100 100 100

18 18 11 21 15 14 15 15 17 19 15 1

22 25 9 15 18 17 20 22 25 39 33 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0

100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

16 11 10 33

4 0

22

43

65 11 95 99 18 34

7 6 38 55 45

46 28 29

44 94

N=1852 Kesällä liikuntamahdollIsuuksien valikoima laajenee ja samalla siihen käytettävissä oleva aika moninkertalstuu talveen verrattuna. Pyöräily ja uinti ovat lähes koko nuorison useasti harrastamla tapoja liikkua. Kävelylenkkeily on edelleen yleistä, mutta frekvensslltään se ei paljon poikkea talvesta. Juosten tapahtuvaa IIIkuntaa Ilmoittaa 41 % harrastavansa melko tiheästi. Pallopeleistä jalka-, käsl- tai lentopallo on 'yleisintä, mutta tennis, squash ja muut palloilulajit eivät ole kovin kaukana niiden jäljessä, etenkin jos tarkastelu suunnataan kokonaan p~lIopelejä harrastamattomiln. Jotakin yleisurheIlulajia harjoittaa noin 30 % nuorista ainakin muutaman kerran kuukaudessa, mutta päivlttAln harjolttelevien osuus on 5 %. Erlkolstunelsta lIIkuntalajeista nousevat· veneily ja kalastus vahvasti esille. SienestYs ja marjastus sekä varsinainen retkeily ovat nekih yleisiä, mutta ymmärrettävlstä syistä tlheät harrastusfrekvensslt eivät nIIden kohdalla voi olla tavallisia.

4.2 Lllkuntaharra&tusten kasaantuminen Käsitelty taulukko osoitti, että liikunnalla ja urheilulla on merkittävä asema nuorison päivittäisessä vapaaajan vletossa. Osa lIikuntamuodoista on niin yleisiä, että nIItä harrastaa käytännöllisesti katsoen koko nuoriso ainakin silloin tällöin. Osa lajeista keskittyy suppeampaan osaan nuorisOsta. Tuloksia tarkasteltaessa herää kysymys, missä määrin liikuntaharrastus keskittyy yksiin ja samoihin vastaajIIn, vai erlytyykö lajeittaln laajemmalti koko nuorisoon. Ensiksi on syytä katsoa erllilkuntalajlen lukumäärän jakautumista. Tätä varten erotettIIn aktIiviharrastajat muista käyttäen kriteerinä vähintään muutaman kerran kuukaudessa tapahtuvaa osallistumista. Tämä rajanveto ei välttämättä tee oikeutta kaikille lajeille, sillä jolssakln aktiiviharrastus voitaisiin ehkä määritellä tarkemmankln kriteerin mukaan. Keskimäärälsenä rajana aktllvl- ja passIlviharrastuksen välillä se lienee kultenkln palkallaan.


46 Kuvio 22. Nuorlaon jakauma lIIkuntalajien lukumllrln mukaan ta~ella ja kesIlII

% 18

;'r--~-- --~-

------.-----~-~--~~-~---

••••••••••••••••••••••

18i·~

.14

l-

12

1-

I I I I I I I

8

8 4

I I I

• ••••••

••••••

• ••• •• •••

10

.-•••••

I I I

•• ••••••• I I

1-

~

-

••••••• Talvella Kesällä

I I

•••••• ••• • ••

I I

• • •••••• I I I

1

= I I

•• •••••••• •

2

o

1

2

4

3

.

I I I

. . 6

8

7

••••••

8

1

9

1

1()

Liikuntalajien lukumäärä

Saatu jakauma muistuttaa suuresti normaalijakaumaa. Kesäisin ilmoitettujen lajien lukumäärä on jonkin verran suurempi (5,0 kpl) kuin talvella (4,3 kpl). Lukumääriä voi pitää varsin suurina. Tämän keskiarvon ylä- ja alapuolelta erottuvat liikunta-aktivistit ja -passllvlt.

Lajelttain tarl«lsteltuna voidaan liIkuntaharrastuksen k~tumia ja keskinäisiä rllppuvuuksia selvittää korrelaatloanalyysin avulla. Seuraavassa on esitetty kasäisin tapahtuvien liikuntamuotojen keskinäiset korralaatiot:

Taulukko 14. Keallaln tapahtuvan liikunnan keaklnllset korrelaatiot Liikuntalaji 1 2 3 4

S 6 7 8 9 10 11

Kävely Juoksu Pyöräily Uinti Jalka-, lentopallo Tennis, squash Muu pallopeli Yleisurheilu Veneily, kalastus Sienet, marjat Retkeily

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

.23 .18 .24

.41 .28

.42

.33 .17 .20

-.00 .06 .19 .21 .11 .27 .28

.19 .20 .31 .24

.20 .20 .10 .18

.43

.22

.16 .14 .25

.17 .17 .17

.22

.05 .13 .16 .15 .27 .28 .17

.28

.30 .35

.22

.19

.15

-.Q3 .04

.00 .04

.18 .39 .19 .17

.21

N=1805 Ensimmäinen havainto on, että korrelaatiot ovat muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta itseisarvol- . taan .06 korkeampia ja siis tilastollisesti merkitseviä. Lisäksi ne ovat suunnaltaan positiivisia, ja monin paikoin ne kuvaavat poikkeuksellisen vahvaa keskinäis-

riippuvuutta eri lIIkuntamuotojen .harrastuksen välillä. Tämä sopII hyvin yhteen lIIkuntalajien lukumääriä kuvaavan jakauman kanssa. Osolttlhan se, että monen· lalnen IIIkuntaharrastu~ on laajalle levinnyttä nuoriso" keskuudessa.


48 Korrelaatiomatrilsista voidaan kuitenkin havaita joitakin liikuntamuotojen eriytymlseen viittaavia piirteitä. Esimerkiksi sellaiset aktiivisuutta ja voimaa edellyttävät lajit kuten jalka-, lento- ja koripallo sekä tennis ja squash eivät liity erityisesti y.hteen rauhallista tahtia edellyttävien lajien, kävelyn, retkeilyn, sienestyksen ja marjastuksen kanssa. Tämä jälkimmäinen ryhmä muo- . dostaa keskenään melko vahvasti korreloivan rykel-

mln. Voimaa, nopeutta ja harjoitusta vaativat lajit muodostavat toisen tyypin. Pallopelien ohella siihen kuuluu juoksu sekä joidenkin yleisurheilulajien harjoittaminen. Tässä ryhmässä lajien keskinäiset korrelaatiot nousevat varsin korkeiksi.

Kolmantena tyyppinä voi mainita tietyt yleislajit, jotka saavat positiivisia ja suhteellisen korkeita korrelaatioita kaikkien muiden lajien kanssa. Niitä ovat pyöräily, uinti sekä muu vesillä oleminen. Ennen yksityiskohtaisempaa jatkoanalyysia voitaneen jo alustavasti sanoa, että näissä tuloksissa kuvastuu liikunnan jakautuminen kahteen päätyyppiin: kilpaurheiluun ja kuntoliikuntaan. Nuorten keskuudessa nämä tyypit eivät ole ehdottomasti toisiaan poissulkevia, vaan ~aiken taustalla on yleinen, aktiivinen liikuntaharrastus, joka on lähes koko tämänikäisen nuorison omaisuutta. . Eri liikuntamuodot esiintyvät talvella keskenään seuraavan korrelaatiomatriisin kuvaamalla tavalla.

Taulukko 15. Talvisen lIIkuntaharrastuksen keskinäiset korrelaatiot Liikuntamuoto

.1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Sisäpeli Voimailu Voimistelu Uinti Tansslharj. HIIhto Pujottelu Luistelu Jiiiklekko Kalastus Lenkkeily Ratsastus

1

.33 .21 .21 -.04 .19 .15 .23 .42 .25 .19 -.06

2

.27 .18 -.03 .03 .21 .14 .36 .25 .16 -.10

3

.16 .29 .14 .09 .17 -.01 .10 .30 .00

4

.09 .18 .14 .25 .15 .18 .18 -.00

Enlmmältä osaltaan korrelaatiot ovat suunnaltaan p0sitiivisia ja itseisarvoitaan melko korkeita. Tämä kuvastaa lIIkuntaharrastuksen yleistä kasaantumista samalla tavalla kuin kesäislnkin. Kesiän verrattuna on talviliikunta kuitenkin enemmän erikoistumatta. Esim. tanssiharjoitukset korreloi pOSitiivisesti vain voimisteluun, ulntiln ja lenkkeilyyn. Taas voimalIulajit, jääkiekko, luistelu ja hIIhto muodoståvat oman kiinteän ryhmittymänsä. Erityisesti tyttöjen ja erityisesti poikien liikuntaharrastuksen pIlkottavat esille näissä eroavaisuuksissa. Taulukossa esiintyy eräitä varsin matalia korrelaatioita, mm. ratsastuksen kohdalla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että. ratsastukseen innostuneet eivät olisi muusta lIIkuntaharrastuksesta kiinnostuneita. Kertoimlen alh,isiln arvoihin on enemmän syynä harvinaisten lIIkuntamuotojen eslintymlsfrekvensslen vlnous: kun vain 5 % harrastaa hevosia, ei korrelaatiokerroin mitenkään voi nousta kovin korkeaksi. Ristiintaulukointi on tällöin parempi harrastuksen levinneisyyden osoittaja.

5

-.01 .02 .04 -.21 -.10 .15 .02

6

-.01 .36 .13 .14 .23 .04

7

.04 .20 .13 .04 -.00

8

.34 .18 .23 -.02

9

.30 .07 -.14

10

.14 -.05

11

.01

4.3 Lllkuntaharraatuaten alueellisista eroista Tutkimuksen keskeinen ja kiinnostava kysymys on, missä määrin kaupunginosien rakenteellinen erilaisuus vaikuttaa harrastuksIIn ja vapaa-ajan viettoon tiettyjä toimintoja ehkäisevänä tai edlstävänä reunaeht0na. Rakenteellinen erilaisuus tarkoittaa tällöin ennen kaikkea kaupunginosan fyysisiä ominaisuuksia: etäisyyttä eri palveluihin, liittymistä luonnonympäristöön, kulkuyhteyksiä. Laajemmassa mielessä kaupunginosien rakenteelliset erot voivat viitata myös niiden soslo-ekonomislin eroihin. Voidaanhan ajatella, että eslm. toveripIirin synnyttämät esikuvat ja paineet vaikuttavat "omalla voimallaan" vapaa-ajan viettotapojen muotoutumiseen. ToveripIIrin luonne taas saattaa riippua alueen sosloekonomlsesta rakenteesta. Sama voi koskea koulujen välisiä eroja. Liikuntaharrastus talvisin on sIInä mielessä sopiva tutkimuskohde, että nuoret joutuvat toimimaan tällöin hyvin tiiviisti asuinalueensa puitteissa. Kesäisin useimmat menevät ainakin joksikin aikaa pois kaupungista, mikä saattaa vaikuttaa liIkuntaharrastusta koskeviin vastauksiin.


47 Taulukko 16. AktllvlharraataJlen osuus kaupunginosittain eri IIIkuntalaJelaaa talvisin (aktiivit = vähintään kerran vllkoaaa)

I

ii

'iC

U)

-c

.~

Alue

en

~

~

:5

~

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

29 41 32

15 11 15 17 13 10 12 22 16 8 17 14

19 24 19 27 16 20 22 26 15 10 27 21

17 11 21 12 10 31 9 20 8 17 9 15

13 13 15 8 10 17 10 10 6 8 10

Kallio Taka-Töölö Itä-Pasila Käpylä Pohjois-Haaga Lauttasaari Pakila Tapaninkylä Puotinharju Vuosaari ruotsinkiel. Yhteenal

45 32

40 35 52 43 33 34 38

::J

~

'e

E

0

as

!

::J

ota

.~

::J

9 :5 :f

24 33 28 29

11

liikunta-aktiivisuudesta on muodostettu summamuuttuja laskemalla yhteen aktiivien osuudet eri lajeissa. Tämän summan voi katsoa kuvaavan liikuntaharrastuksen yleistä vireyttä kaupunginosassa. Todettakoon kuitenkin, että summamuuttuja koostuu paljolti yksien ja samojen nuorten ilmoittamasta aktiivisuudesta, joten se ei välttämättä kuvaa liikuntaharrastuksen levinneisyyHä koko nuorison keskuudessa. Kolme aluetta, Tapaninkylä, Lauttasaari ja Käpylä, nousevat muusta joukosta selvästi esille. Muilla alueil-

::J

.lI:

::J

U)

:i2

Xi

~

:a;

.'!:: Q)

u;

!

'5

...J

.., ICIS

Ci

Q.

~

~

>

6 3 2 8 3 15 17 6 8 6 13 8

43

30 29 23 33 24 37 37 37 26 30 29 30

11 10 12 20 9 13 11 13 14 9 19 13

40

243 237 237 296 235 306 253 331 234 223 267 262

.S'

36

U)

! 0

22 28 18 35 31 28 33

..:.c

33 38 49 41

48 35 55 42 40 42 12

Q)

ota

.lI: .lI:

c

34 42 42 46 47 32 54 32 29 39 11

'0. ..:

~

la aktiivisuusmittari osoittaa huomattavasti pienempiä lukemia. Vuosaaressa liikuntaharrastusta esiintyy tutkituista alueista vähiten. Taulukosta voidaan todeta, että nämä "kärkialueet" osoittavat ylitse keskitason meneviä aktiivisuusfrekvenssejä sangen useissa liikuntalajeissa, ei kuitenkaan aivan kaikissa. Vastaavanlainen tarkastelutapa on myös seuraavassa, jossa esitetään alueittaiset tulokset kesäisen aktiiviliikunnan osalta.

Taulukko 17. AktllvlharraataJlen osuus kaupunglnoslnaln %:na eri keallllkuntamuodolaaa sekä näihin pohjautuvat "aktIIvisuuspisteet" (vähintään kerran vllkoaaa harrastaneet) Alue

KAvely- Juoksu- Vapaa- Uinti lenkajan lenkkelly kelly, pyöräily suunnlstus

1 Kallio 2 Taka-Töölö 3 Itä-Pasila 4 Käpylä 5 Pohjois-Haaga 6 Lauttasaari 7 Pakila 8 Tapaninkylä 9 Puotinharju 10 Vuosaari11 ruotsink. koulut

47 46 46

44 40 45 43 44 30 25 56

24 23 26 25 22 28 27 28 16 13 23

67 73 66 78 74 70 78

n 73 76 70

57 62

54 54 59 69 56 52 52

54 64

Jokin Veneily, 8lenes- RetMuu Jalka-, Tennis, Muu keily, kalastus tys, korIsquash pallolIu yleistallenurheiluma~as- vaeltelu tus topallo laJI

26 30 23

40 24 32

40 46 28 24 25

17 8 9 11 13 16 24 12 15 17 14

12 21 23 16 12 17 15 25 14 17 28

22 15 16 17 12 18 13 20 13 9 24

31 31 19 30 29

38 33 25 25 20 38

18 14 13 9 12 11 6 12 11 7 20

8 8 10 9 5 9 6 11 10 5 9

7 5 3 3 2 6 5 6 4 4 6

Pisteitä yht.

336 336 308 336 304 359

346 358 291 271

3n


48 Talveen verrattuna nousee liikuntavilkkaus kaikilla tutkimusalueilla. Keskimääräinen nousuprosentti on aktiivilajien lukumAArällä mitattuna 27 %, mutta se vaihtelee alueittain suuresti, 8-42 % välillä. Tistä epätasaisesta muutoksesta johtuen talvi- ja kesäliikunnan vilkkauden alueellinen korrelaatio on vain 69. Talviliikunnassa havaittavat kaupunginosittaiset erot siis ,toistuvat pAAplirteissAAn myös kesällä, mutta aivan täydellinen ei vastaavuus ole. Liikuntaharrastus kasvaa siirryttäessä talvesta kesään suhteellisesti vähiten niillä alueilla, joilla se jo talvella on muita alueita vilkkaampaa. Siis myös aluelttalsista tuloksista on nähtävissä, että kesä tuo tullessaan,liikuntatilaisuuksia ja -haluja nimenomaan nIIlle, joita talvi tAssA suhteessa passivoi. 4.4 Lllkuntaharrastukaen taustateklJ61at1 Missä mAArin liikuntaharrastus nlvoutuu yhteen nuorison kehitysvaiheen ja muiden taustatekijöiden kanssa? Tähän moniselkolseen kysymykseen etsltAAn ensimmäisiä vastauksia taustatekijöiden ja eri liikuntamuotojen välisten korrelaatioiden kautta. On huomattava, että kertoimet kuvaavat vain lineaarista rIIppuvuutta, joten koko totuus ei välttämättä paljastu nIIden kautta. Taulukko ,18. Keallllkunnan korrelaatiot taustaan Liikuntamuoto

1 Kävely 2 Juoksu 3 Pyöräily 4 Uinti 5 Jalka-, lentopallo 6 Tennis, squash 7Muu pallopeli 8 Yleisurh. 9 Veneily, kalastus 10 Sienet, marjat 11 Retkeily

Ikä

Todis- SukuIsän koulu- tuksen puoli' keskitus arvo

Kesämökin, veneen omistur'

.00 .07 .01

.09

.30 .11 .11 -.01 .03 -.12 .18 .15

.01

-.02

-.06 -.41

.05

.13

.10

.03 -.13

.08

-.11 -.12

.02 .04

.01

.00 -.08 -.10

.06 .06

-.04 .01 -.22

.01 .08 .00

-.03

.08

.00

.14

.04 -.19

.24

-.17 -.16

.,11 .08

.18 .07

.20

.14 .03

.09

'PositIIvinen kerroin = tytöt enemmän kuin pojat apositiivinen' kerroin = on kesämökki tai vene Toisin kuin edellä, lIIkuntamuotojen välisissä rlippuvuuksissa, havaitaan tAssA esitetyt korrelaatiot useimmissa tapauksissa Itseisarvoitaan varsin alhaisiksi. Esimerkiksi perheen sosiaalisen aseman (Isän koulutus), koulumenestyksen (keskiarvo) ja kaupungista poissaolomahdollIsuuden (kesämökin tai veneen omis-

tus) suhteen näin on enimmäkseen asian laita. Ikä ja etenkin sukupuoli näyttävät sen sijaan olevan keskeisiä liikuntafrekvensseihin vaikuttavia tekijöitä. Liikuntaharrastus vai menee monessa suhteessa iän lisääntyessä. Eniten tämä näkyy pyöräilyn, sienestyksen ja marjastuksen, retkeilyn sekä yleisurheilun ja eräiden pallopelien kohdalla. Vain tennis ja squash saavuttavat iän mukana suurempaa suosiota. Tyttöjen ja poikien erot ovat varsin selviä lihes 'ka'ikissa liIkuntamuodoissa. Tytöt voittavat pojat kävelyssä, uinnlssa, sienestyksessä ja muussa retkeilyssA. Juoksemisessa ei eroa ole, mutta muihin lajeihin pojat osallistuvat tyttöjä enemmän. Jalka-, lento- ja koripallon kohdalla ero on silmAAnpistävln, vähäisempi kuin muiden lajien kohdalla. Perheen sosiaalinen asema näkyy, tosin hyvin lievästi, vain tenniksenpeluun yhteydessä. Veneilyn sekä sienien ja marjojen poiminnån korrelaatio välittyy ilmeisesti kesämökin, asuntovaunun tai makuusljoilla varustetun veneen omistuksen kautta. Sama koskee lievästi myös uintia ja retkeilyä. Tarjoavathan nämä välineet kesäisin tilaisuuksia pAistä harrastamaan ko. asioita. Koulumenestyskin näyttAA korreloivan lievän positiivisesti eri liikuntaharrastuksIin lukuunottamatta pallopelejä ja yleisurheilua. On kuitenkin mahdollista, että kysymyksessä on näennäisriippuvuus. Keskiarvon ja liikunnan poSitIIvinen korrelaatio on vahvin "tyttöjen la- , jeissa". Tytöillä keski arvot koulutodistuksissa ovat selvästi korkeampia kuin pojilla, joten tämä saattaa sellttAA havaitut rilppuvuudet kokonaan. Asia on syytä tar'klstaa jatkoanalyysissa. Joka tapauksessa näyttAA ilmeiseltä, että liikuntaharrastus ja koulumenestys eivät keskimAArin ole ristiriidassa keskenAAn, mutta ne eivät vAlttämättä myöskAAn kulje käsi kädessä. Talvinen liikuntaharrastus korreloi keskeisiin taustatekijöihin seuraavasti: Taulukko 19. Talvisen lllkuntaharraatukaen korrelaatiot taustaan Liikuntamuoto Ikä

1 SlsApellt 2Volmallu 3 Voimistelu 4 Uinti 5 Tansslharj. 6 HIIhto 7 Pujottelu 8 Luistelu 9JAAklekko 10 Kalastus 11 Lenkkelly 12 Ratsastus

Isän Koulu- Suku- Uikunkoulu- menes-puoll' tahartus tys rastur

-.09 -.00 -.05 -.18 .14 -.01 -.07 .01 -.19 .02 .03 .05 -.30 .11 .07 .13

-.14 -.25 -.01 .11

-.04 -.04 .08 .28

.11 -.05 -.30 -.00 -.02 -.01 -.03 -.11 -.07 -.06 -.12 -.03 .02 .05

-.04

.04

.56 .49

.48 .50 .18

.45

-.02 -.11 -.01

.53

-.45

.47

-.25 .11 .04 .16

.47

'Positiivinen kerroin = tytöt enemmän kuin pojat aAktllvllajlen lukumAArä

.34

.40

.04


49

tarla, vlhlntlän muutaman kerran kuukaude~ har~ rastettujen lajien lukumlirli. Eri lajien frekvenssien korrelaatio tlhän summa-asteikkoon on suhteellisen korkea. Vain harvinaisten lajien kohdalla se on matala, edelII mainituista teknisistl sylstl johtuen. Tulosta voi tulkita siten, ettl nuorison liikunnalla on laaja perusta, jossa valtaosa on mukana. Talvisin täml perusta koostuu hIIhdosta, luistelusta, lenkkeIlysti, uinnista, voimistelusta ja pallopeleistl slsltiloissa. Koulun opetusohjelmat. mlirittelevlt aika pitkälti tämln perustan ~i­ s11lön ja laajuuden. Liikuntaharrastuksen lisääntyessä ja erikoistuessa tlml perusta edelleen useimmilla säilyy, jolloin aktIIvi harrastusten lukumlirlkln lisääntyy. Kysymys olisi siten nimenomaan harrastusten kasaantumisesta, ei nIIden korvaamisesta toisilla, kun liikuntaharrastus tietyn yksilön kohdalla kasvaa. Tilannetta pyrkii havainnollistamaan oheinen kuvio. Siinl talvisen lIikuntaharrastuksen aktiviteetti (lajien kokonaismllrl) on esitetty sukupuolen ja luokka-ssteen mukaan. Kuvioon on valittu selvyyden vuoksi vain 4.,6. ja 9. luokka-aste. Vaikka aktiivien IiIkuntaharrss.tuksen laajuudessa havaitaankin eroja sukupuolen ja iin mukaan, on peruskuvio kuitenkin samanlainen kaikissa osaryhmissä. Passiivisuus ja aktiivisuus nlyttll mlirlytyYln enemmän yksilön persoonallisten ominaisuuksien kuin taustatekijöiden vaikutuksen mukaan.

Samalla tavoin kuin kesäliikunnassa laskee myös talvisten liIkuntalajien suosio iän Ilhestyessä 16:a vuotta. Hiihto, luistelu ja uinti ovat tlstl selvlmpil'esimerkkejl. VoimalIu ja pujottelu kesklttyvlt tlmän nuorlsoryhmln vanhimpaan pllhln. Tyttöjen ja polkien lIikuntaharrastusten erot ovat talvisin vlhintlin yhtä selvil kuin kesälsinkln. Voimistelu, tanssi harjoitukset, lenkkelly ja ratsastus ovat tyttöjen lajeja, uinti, hIIhto ja luistelu Ilhinnl neutraaleja lajeja, ja muut erityisesti poikien suosiossa. Jliklekossa ero on -sIlmIinpistivi. On selvll, että koulun liikuntatuntien vaikutus nlkyy tlssä. Perheen sosiaalisen taustan vaikutus on enlmmlltl osaltaan heikko. Hiihdon ja pujottelun kohdalla taustan vaikutus nlkyy selvimmin, hyvin lIevlstl tanssiharjoitusten ja ratsastuksen kohdalla. HIIhtoa lukuunottamatta nimi ovat kuitenkin harvinaisia lajeja, joten'matalan korrelaatiokertoimen taakse saattaa kätkeytyi itse asiassa vahvempi sosiaalinen yhteys. Klinnostaval, ta nlyttlvl tulos on, ettlllikunnan harrastuksen aktiivisuus talvella korreloi enlmmlkseen lievin negatiivisesti koulumenestykseen, mutta kesällÅ taas positiivi- , sestl. Hiihto ja tanssiharjoitukset ovat tosin poikkeuksia tlstl yleishavainnosta. Onko niin, ettl talvella urheiluharrastus syö koulutehtivien tekemiseen tarvittavaa aikaa, mutta kesäisin ei t11laista kilpailuasetelmaa ole. Erlänl "taustamuuttujana" on tlssä pidetty' myös talvisen liIkuntaharrastuksen yleisen aktilvisuuden'mit- '

Kuvio 23. LIIkuntalajien lukumllrän Jakauma talvisin sukupuolen Ja Iin mukaan Tytöt

"

. 24

Pojat

"

24

20

1

4.ljOkka - - 6.1 okka ••••• 9.IJokka

20

I

"" l"" .....

16

10

\ \

, ** ,,,* , ,• ,,•

**

","~ ...

\

,, ,

\

\ \

,, \ ,, ,, ,

,, ,, , \

6

\

\ \\

...

\

0

0 0

2

4

6

6

10

0

2

4

6

6

.... -.; 10

\

.

,

\


60 Liikuntaharrastuksen pysyvyyttä vuodenaikojen vaihtuessa tutkittiin vertailemalla kesä- ja talviliikunnan aktiivilajien lukumääriä. Summa-asteikon välisiksi korrelaatioiksi tuli 0,62. Tässä tapauksessa sitä ei voi pitää

kovinkaan korkeana: talvi- ja kesäliikunnan välinen riippuvuus ei ole jyrkkä. Niinpä on aihetta tarkastella ko. riippuvuutta myös taulukoinnln avulla. Tulokset ovat oheisessa kuviossa:

Kuvio 24. Kesälllkuntala)lt talvllllkuntala)len lukumllrän mukaan

"

100T-------~~-----------------------------------_,

80

60

40 "20

0-1

2-3

4-5

6-8

9-11

TalviliI kuntalajeja

Tulokset ovat aika kiinnostavia. Kesä näyttää avaavan talviaikaan passiiviselle niin paljon mahdollisuuksia, että talvisin enintään yhden liIkuntamuodon harrastajista pysyy sellaisina kesän tultua vain 30 %. Samansuuruinen osuus heistä ryhtyy yli neljän liikuntamuodon harrastajaksi. Yhtä lailla nähdään, että melko vähän (2-3) liikkuvista suhteellisen suuri osa lisää IIIkkumistaan kesällä. Talvisin yli 9 lajin harrastajista vain puolet pysyy samassa tahdissa kesAllAkin, vaan merkittävä osa vähentää 'lajien lukumäärää jopa hyvinkin alas. Tulos viittaislllikunnalllsten lajien tasoittumiseen

kesällä, kun kuntolllkunnalla ja ulkopuolella avautuu enemmän mahdollisuuksia. On kuitenkin luultavaa, että käytännössä erot eIvät ole niin jyrkkiä. Aktilvilajien lukumäärä on vain yksi mahdollinen mittari, eikä se välttämättä kuvasta myös todellista harrastustiheyttä, käytettyä alkaa ja ruumiillisten ponnistusten määrää. Jos nämä otettaisiin kuvaan mukaan, olisi todennäköinen tulos, että kesäinen ja talvinen liikuntaharrastus korreloivat vahvemmin keskenään.


51

5 HarrastetIlaisuudet

5.1 Osallistuminen eri tilaisuuksIIn Vapaa-ajan harrastustoiminnan merkittävä ja usein merkityksellinen osa koostuu erilaisissa tilaisuuksissa käymisestä. Osa näistä tilaisuuksista on sellaisia, joihin osallistutaan yleisönä, siis katselijana, kuuntelijana. Osa tilaisuuksista on sellaisia, joissa osallistumisen sisältö muodostuu omasta tekemisestä. Ensinnä mainittua tyyppiä edustavat esim. elokuvissa tai konsertissa käynti, jälkimmäistä esim. tanssipaikoissa tai pelihallissa käynti.

Taulukossa on esitetty tutkimuslomakkeella mainittujen tilaisuuksien osallistumisfrekvenssit tutkitun nuorisoryhmän keskuudessa. Eri tilaisuudet on järjestetty sen mukaan, mitä useammin niissä on käyty viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Kyselylomakkeen luokat 1 ja 2 ("alle viikko sitten" ja "1-4 viikkoa sitten") katsottiin parhaaksi yhdistää ensimmäisen luokan matalien frekvenssien vuoksi. Sitä paitsi suhteelliset jakaumat ovat näissä kohdin hyvin lähellä toisiaan.

Taulukko 20. 10-15 v. nuorison osallistuminen eri tilaisuuksIIn vIImeisen osalllstumlskerran muksan. Kaikki vastaajat Milloin viimeksi kävit?

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15

Elokuvateatterissa Linnanmäellä Korkeasaaressa Jossakin museossa Urheilukilpailua katsomassa Teatterissa Tanssipaikassa, discossa Muussa elokuvaesityksessä Taidenäyttelyssä Muussa näyttelyssä Pelihallissa, bingossa Pop- tai jazz-konsertissa Muussa teatteri esityksessä Oopperassa, baletissa Klassisen musiikin konsertissa

Alle 1 kk sitten

1-6 kk

1/2-2 v.

sitten

sitten

54

34

2 4 13 22 10 23 13 14 11 13 5 3 2 3

14 19 21

8 78 59

Elokuvissa käynti nousee selvästi ylitse muiden vaihtoehtojen, tarkasteltiinpa sitten ei-käymistä tai alle kuukausi sitten olleita tapahtumia. Toiseksi erottuu sellaisten harrastusten ryhmä; joiden kohdalla nuoriso jakautuu toisaalta aktiiveihin, toisaalta passiiveihin. Näitä ovat urheilukilpailujen katsominen, tansseissa tai discossa käynti, peli hallissa tai bingossa käynti sekä myös taidenäyttelyihin tutustuminen. Niiden kohdalla käyntifrekvenssien jakauma ajan suhteen on kaksihuippuinen: aktiivi harrastajat ja ei-harrastajat erottuvat selvästi, kun taas satunnaisvierailijoiden osuus on suhteellisen vähäinen. Linnanmäki ja Korkeasaari ovat lähes kaikille helsinkiläisnuorille tuttuja paikkoja. Siinä suhteessa tuntuu lähes yllättävältä, että on sellaisiakin nuoria, jotka eivät lainkaan ole niissä käyneet (Korkeasaari 11 % ja linnanmäki 5 %). Museoissa, teattereissa ja näyttelyissä käyminen vaikuttaa aika yleiseltä, kun otetaan huomioon vastaajien osittain hyvinkin nuori ikä. Koulun yhteydessä tapahtuvat käynnit lienevät merkittävänä tekijänä tässä.

17

20 17 20 13 16 12 7 8 6 3

34

24 28 11 18 18 19 17 13 14 10 7

Yli 2 v. sitten/ei käynyt

4 6 17 32 36 43

49 49 55 55 58 75 75 82 87

Yhteensä

°lb

100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

Konserteissa käyminen sen sijaan kuuluu melko harvojen kokemuksiin. Pop- ja jazz-konserit ovat tällöin jonkin verran suositumpia kuin klassisen musiikin kon. sertit.

5.2 Alueelliset erot harrastetIlaisuuksIIn osalllstuml88888 Tarkasteltaessa tilaisuuksissa käymistä alueittain havaittiin suhteellisen merkittävääkin vaihtelua. Koska kullakin alueella nuorison ikä- ja sukupuolijakauma on likipitäen sama, voidaan näitä taustatekijöitä pitää vakioituina seuraavia tuloksia tarkasteltaessa. So. havaitut vaihtelut saavat selvityksensä itse alueiden ominaisuuksista tai sitten esim. nuorison perhetaustan erilai~uudesta eri kaupunginosissa. Oheisissa kuvioissa on otettu tutkittavaksi kahdeksan erilaista harrastetilaisuutta. Teatteri, museo, taidenäyttely ja muualla kuin elokuvateatterissa pidetty elokuvaesitys edustavat tällöin kulttuuripainotteisia harrastetilaisuuksia. Elokuvateatteri, urheilukilpailut, tans-


62 Kuvio 25. Tilaisuuksissa käyntien frekvensslt aluelHaln

Museossa

%

% Teatterissa 100

100

1 kk - 2 vuotta

viikkoa sitten tai alle

%

%

100 F=.;;;.:..;.;;,;;;.;..!,=-=..:.;.;;.;..----....., 100

Muussa Ei ole käynyt tai yli 2 vuotta sitten

50

viikkoa sitten alle

0 10

:g ~

.~

.!! .;;

IV

:IV

~ 8! >a. ii ~ :cå :ca ~

t!

1 2

1I & ca IV

~

%

:0

.:.1.

;C;

:J >.:a c ~ ca C

2:J :;:.!! 'c! .!3 8! t!

ei. 3 4 5 6 7

!:!

!!!!

.~

'0: 0

:J Q"

1I 0

:J

~ C

'g :J

> a::

8 9 10 11

si- ja disco sekä pelihilllit edustavat enemmin viihdepainotteisia tilaisuuksia. Kuviossa on nuoriso jaettu kolmeen ryhmään käyntifrekvenssien mukaan: aktiiviharrastajat, passiiviharrastajat ja ei-käyneet. Aktiiviharrastajat erottuvat silloin, jos tilaisuudessa on käyty alle 4 viikkoa sitten. Kulttuuritilaisuuksien käyntifrekvenssit ovat aktiiviharrastajien osalta melko matalia, joten prosenttiyksikköinä lasketut erot eivät näytä suurilta. Kun tarkasteluun liitetään myös passiivien harrastajien alueellinen vaihtelu, kasvavat alueelliset erot huomattavasti. Ruotsinkielinen nuoriso erottuu suomenkielisiä aktiivisempana kulttuuritilaisuuksien osanottajana. Alueen väestön sosioekonominen asema ja siis myös nuorten perhetausta on toinen vaihtelua selvittävä tekijä. Kolmas aktiivisuutta selittävä tekijä on kulttuuripalvelusten saavutettavuus eli alueen sijainti.

10

.2 ii ~

~

:IV

.!! .;; !!!!

~ 8! :cå

t!

1 2

>-

.~

> a. :IV

& IV IV

%

m

~

c

.!! 2:J .:;:

ei. .!3 3 4 5 6

!:!

.:.1.

'c !

8! t!

:J ';:'

ca

~

c

.~

ca

~

c

'=

.~

1I

:J Q"

> a::

0

:J

0

:J

7 8 9 10 11

Sosloekonomisen statuksen vaikutus tuntuu ennen kaikkea passiivin harrastuksen ja ei-harrastuksen rajamaastossa. Taka-Töölö, lauttasaari Ja Pakila erottuvat monissa suhteissa laajimman kulttuuripalvelusten yleisön rekrytointialueina. Saattaa olla, että myös ruotsinkielisten korkeat frekvenssit selittyvät paljolti perheen keskimääräistä korkeammasta sosiaalisesta asemasta. Itä-Pasila, Tapaninkylä, Puotinharju ja Vuosaari ja osaksi Käpylä ovat sitävastoin alueita, Joiden nuoriso on sangen vähän osailistunut kulttuuritilaisuuksIin. ilmiöitä ei voi kuitenkaan selittää näiden alueiden väestön matalalla sosiaalisella statuksella: sIInä suhteessa ne edustavat lähinnä koko kaupungin keskiarvoa. Mielenkiintoista onkin tarkastella Kallion kaupunginosan tilannetta. Väestön sosiaalinen status on melko matala, mutta alue sijaitsee keskeisesti. Hyvä saavutetta-


53

Ei ole käynyt tai yli 2 vuotta sitten 1kk • 2 vuotta sitten

4 viikkoa sitten tai alle

% 100

Ei ole käynyt tai yli 2 vuotta sitten

1kk • 2 vuotta sitten 4 viikkoa sitten tai alle

0

:g'0 ~

'. .!!

~ > ,-

!!!!

'0:::

ea

'ea

8, Iea

~

,:

...

~ c ,:

'0:::

ea

~

c

I 'ij ~ t. >Q, 0 ~ ~ ! ... 0 ~ ~ :cå ·ea ii Q. !I t. ~~ > a: ~ ~ !:: ~ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 ea ea %

=

.!!

vuus näyttää kumoavan matalan sosiaaliaseman vaikutuksen ainakin teattereiden ja museoiden suhteen. mutta ei kuitenkaan taidenäyttelyjen ja muiden elokuvaesitysten suhteen, ViIhdetilaisuuksien kävijäfrekvensslt ovat kulttuuritilaisuuksia korkeampia, Elokuvakäyntien suhteen havaitaan hyvin samankaltainen aluemalli kuin teatterin ja museon kohdalla, Korkean statuksen alueet erottuvat matalan statuksen alueista. keskeinen sijainti syrjäisestä sijainnista, Erot ovat lähinnä aktiivisen ja passiivisen käytön välillä, sillä elokuvissa käymättömien osuus kaikilla alueilla on vähäinen, Urheilukilpailujen yleisönä nuoriso käy ainakin joskus lähes yhtä usein kaikilla alueilla, Tansseissa tai discossa käynti ei, yllättävä kyllä, enää riipukaan edellä kuvatuista säännönmukaisuuksista,

'0 ;0 '0 .!! ~

...

:.

:ea

>-

'0:::

ea

1111

8, Iea

~

~

';:'

ea c .r.

'c !ea

C '0:;

'.

'0::: ~

ea

C

I :1 ~ ~ ~ >Q, 0 0~ 0~ :ea % ~ ~ ii ~ ~ ~ !:: ~ Q. !I t. ~ a.. > a: 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

=

.!!

Ruotsinkieliset ja Pohjois-Haagan nuoret erottuvat tosin muista ahkerina tanssijoina. mutta Vuosaari. Tapaninkylä ja Itä-Pasila ovat lähellä samoja lukemia, Myös pelihallit näyttävät olevan kahden viimeksimainitun alueen nuorten suosiossa, Muutoinhan näillä alueilla nuorison harrastustoiminta näyttää olevan poikkeuksellisen passiivista, ainakin kun sitä mitataan kulttuuritilaisuuksilla käynnillä, Korvaavatko näiden alueiden nuoret muutoin usein tyhjäksi jäävän harrastusten kentän mainituilla viihdetilaisuuksilla? Asiaa tutkitaan jatkossa lähemmin, kun nuo~ison eri tyyppisiä toimintamuotoja tarkastellaan laajempina kokonaisuuksina, Selitykset eivät ilmeisesti ole yksinkertaisia. sillä viihdetilaisuuksissakin havaitaan ruotsinkielisten olevan varsin usein osallistujina, Heidän kohdallaan kaikkinainen harrastustoiminta näyttää vireäitä,


54

5.3 Kenen seura88a eri harrastetllalauukslln mennään? Edellä käsiteltyjä harrastetilaisuuksia voidaan tarkastella ulottuvuudella, jonka toisessa ääripäässä on "viihde", toisessa "kulttuuri". On tosin heti todettava, että siirrytään epävarmalle pohjalle, jos jotakin tilaisuutta nimitetään pelkästään viihteeksi tai pelkästään kulttuuriksi. Mielenkiintoinen näkökulma tähän kysymykseen saadaan katsomalla, missä seurassa nuoriso erilaisiin tilaisuuksiin menee. Lomakkeella kysyttiin eri tilaisuuksien kohdalla: Kenen kanssa tavallisimmin? Vastausvaihtoehtoina olivat - yksin - ystävien, kavereiden kanssa - veljien, siskojen kanssa - vanhempien kanssa

Vaihtoehtojen voi ajatella muodostavan järjestysasteikon ulottuvuudella itsenäisyys - kotisidonnaisuus. "Itsenäisyys" tarkoittaa tällöin toiminnan riippumattomuutta vanhemmista, mutta ei välttämättä samanikäisestä toveripiiristä. "Kotisidonnaisuus" kuvastaa taas tilannetta, jossa tilaisuuksiin mennään joko sisarusten tai vanhempien ehdotuksesta tai heidän kanssaan. Oheisessa taulukossa eri harrastetilaisuudet on järjestetty sen mukaan, missä määrin niihin osallistutaan vanhempien kanssa. Tämän komplementtina on ystävien kanssa meneminen, sillä varsin harvoin nuoret menevät yksin ja vain sisarusten kanssa erilaisiin tilaisuuksiin.

Taulukko 21. Nuorison osallistuminen eri harraatetllalauukslln seuran mukaan' Kenen seurassa tavallisesti käyt?

Vanhempien

Sisarusten

Ystävien

Yksin

Yht. %

Alle 2 v. käyn. osuus

1 Tanssipaikoissa, discoissa 2 Elokuvateatterissa 3 Pop-, jazz-konsertissa 4 Peli hallissa, bingossa 5 Muussa elokuvaesityksessä 6 Urheilukilpailussa 7 Linnanmäellä 8 Muussa näyttelyssä 9 Museossa 10 Korkeasaaressa 11 Muussa teatteriesityksessä 12 Taidenäyttelyssä 13 Oopperassa, baletissa 14 Klassisessa konsertissa 15 Teatterissa

4 16 16 18 25 28

2 5 4 4 7 6 5 6 4 7 7 3 4 3 5

92 75 76 72 62

2 3 4 6 6 6 1 5 3 1 3 3 1 4 1

100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100

51 96 25 42 51

29

50 55 56 56 63 64

66 69

60 64

39 37 36 34

31 31 27 26

64

94 45 68

83

25 45

18 13 57

'Prosentit on laskettu vain niiden osalta, jotka ilmoittivat alle 2 v. sitten käyneensä luettelossa mainituissa tilaisuuksissa.

Tilaisuudet 1-7 erottuvat tämän mukaan melko selvästi nuorison itsenäisen osallistumisen alueiksi. Voidaan sanoa, että mitä useammin nuoret menevät jonnekin vain ystäviensä seurassa, sitä viihteellisempi sisältö näillä tilaisuuksilla on. Luettelon loppupäässä on ns. korkeakulttuurin muotoja edustavia tilaisuuksia. Pääsääntöinen osallistumismuoto on mennä vanhempien seurassa niiden yleisöksi. Voidaan kuitenkin panna merkille, että aikuissidonnaisuus ei niissä tilaisuuksissa ole yhtä jyrkkä kuin on nuorisosidonnaisuus esim. tanssien tai elokuvateattereiden kohdalla. Noin 30 % kulttuuri painotteisissa tilaisuuksissa käyvistä nuorista osallistuu niihin etupäässä ystäviensä kanssa.

Puheena olevissa harrastetilaisuuksissa käymisen vilkkaus saattaa riippua ei yksinomaan etäisyydestä, vaan myös vanhempien aktiviteetista ottaa lapsia mukaansa. Tämän voi olettaa vaihtelevan eri alueilla. Oheiseen asetelmaan on kirjattu alueittain niiden nuorten osuus, jotka käyvät tilaisuuksissa etupäässä vanhempien kanssa. Tarkasteltavaksi on otettu viisi erilaista tilaisuutta elokuvateattereista taidenäyttelyihin. Valinta on tehty siten, että mukaan on nuorison omaaloitteista osallistumista edustavia, vanhempien ohjaamaa osallistumista sekä välittäviä muotoja edustavia tilaisuuksia.


55 Taulukko 22. Vanhempien seura... tapahtuva osallistuminen erllslln harrastetIlaisuuksiin alueittain % kaikista käyneistä Elokuvat

% Kallio Taka·Töölö Itä·Pasila Käpylä Pohjois-Haaga Lauttasaari Pakila Tapaninkylä Puotinharju Vuosaari ruotsink. koulut Kaikki

8 12 17 19 12 18 24 19 23 19 14 16

Urheilukilp. katsomassa

Linnanmäki

Teatteri

68

22 "22 28 30 27 46 39 37 29 33 18

28 21 27 26 25 43

92 100

40

88

27 37

29

30

83 93 89 54 78

70

84

n

33 21

Alueittaiset erot ovat sangen selväpiirteisiä. Kantakaupungin eri alueilla muutoin kuin vanhempien seurassa meneminen on tavallisempaa kuin esikaupungeissa. Samoin ruotsinkieliset nuoret liikkuvat sangen usein etupäässä ystäviensä seurassa. Nuorten perhetaustan ja asuinalueen palvelutason yhteisvaikutusta on aiheellista selvittää jatkotutkimuksessa laajemmaltikin.

5.4 HarrastetIlaisuuksIIn osallistumisen tyypit Nuorison ja aikuisväestön elämää ja oloja käsittelevissä tutkimuksissa on useaan otteeseen todettu osallis-

Taidenäyttely 61 65 86 80 69

60 90 56 58 67

60 67

tumisen kasaantuvan. Tässä tutkimuksessa onkin tavoitteena selvittää aktiivisuuden mahdollisia tyyppejä sekä sosiaalisia riippuvuuksia. Kun on puhe varhaisnuorista on kiinnostavaa tarkastella myös sitä, missä ikävaiheessa osallistuminen yhteiskunnan tarjoamiin tilaisuuksiin alkaa viritä ja vakiintua. Osalllstumistyyppien etsintä aloitettiin laskemalla korrelaatiot eri tilaisuuksissa käyntien sekä eräiden taustamuuttujien välillä.

Taulukko 23. Harraatetllalsuuksl... käyntien keskInliset korrelaatiot Elokuva Teatteri Klassinen musiikki Pop-musiikki Taidenäyttely Korkeasaari Urheilu kilpailu Disco Bingo

Teatteri

Klassinen musiikki

Popmusiikki

Taidenäyttely

Korkeasaari

Urheilukilpailu

.12 .02 .18 .30 .17

.14 .07 .06 .05

.14 .02 .03

.12 .24

Disco

.17 .08 .24 .13 .12 .15 .22 .20

.21 .15 .27 .15 .11 .10 .01

.15

.29 .07

.04 .04 .04

.18

N=1825

Tuloksista voidaan tehdä seuraavat havainnot 1 Kaikkien osallistumismuotojen välillä vallitsee jonkinasteinen positiivinen korrelaatio. Tämä tukee osallistumisen kasautumishypoteesia. 2 Vain lievästi nollasta poikkeavia korrelaatioita on eri osallistumismuotojen välillä suhteellisen paljon. Tämä kuvastaa sitä, että eräät osallistumismuodot ovat suhteellisen riippumattomia toisistaan.

3 Korrelaatiokertoimen arvot ovat suhteellisen matalia, enimmillään .30 tasolla. Tämä ei välttämättä kuvasta heikkoa riippuvuutta, vaan johtuu osittain aineistosta. Jakaumat ovat eräissä tapauksissa hyvin vinoja, ja mittaustaso on lisäksi lähempänä järjestyskuin suhdelukuasteikkoa. Tällöin korrelaatio ei ole paras riippuvuuden osoittaja. Korrelaatiomatriisia voi kuitenkin käyttää yleissilmäykseIliseen riippuvuuksien suunnan ja suuruuden tarkasteluun.


56 Matrilslsta voidaan erottaa kaksi pääryhmää: Teatteri Teatteri Klassinen musIIkki .21 . Taidenäyttelyt .27 . Elokuvat .17 Popmusiikki Pop-musilkki Disco Bingo Elokuvat

Klassinen musIIkki

.

Taidenäyttely

~29

.08

.13

Dlsco

Bingo

.30 .17 .24

.18

.22

.20

Tulos on aika lailla odotettu: nuorison keskuudessa. erottuvat suuntaukset toisaalta kulttuurin, toisaalta vIIhdeharrastuksIIn samalla tavalla kuin muuallakin yhteiskunnassa. On kuitenkin puhuttava vain suuntauksista eikä jyrklstä raja-aldolsta eri harrastus muotojen . välillä.· Eräänlaisina vällttävlnä osallistumisen m.uotoina edellä mainittujen välillä näyttävät nimittäin olevan elo.kl,Jvat ja u~hellu~lIpallulden katsomo~ käynti. Nämähän ovat tapahtumia, joihin nuoriso osallistuu sangen aktiivisesti.

5.5 TilaisuuksIIn osallistumisen tauatateklJIt Millä tavoin nuorison ikä, sukupuoli ja .sosiaalinen tausta vaikuttaa harrastustoimintaan . silloin, kun se ilmenee erilaisissa tilaisuuksissa käymisenä? Tätä kysymystä lähestyttIIn alustavasti korrelaatiotarkastelun muodossa. Tilaisuuksissa käymisen frekven.sselstä laskettIIn korrelaatiot iän (luokka-aste), isin koulutustason ja sukupuolen mukaan:

Taulukko 24. Harrastustllalsuukslaaa ldIynnln korrelaatiot nuorison Iklln, lain koulutukseen Ja sukupuoleen Ikä

Elokuvat .18 .01 Teatteri Klass.muslil<kl -.01 .25 Pop-musllkkl Taidenäyttelyt -.08 -.21 KorkeasaarI UrheIlukIlpaIlut .07 .27 Dlsco Bingo .07

Isin koulutus

.07 .15 .17 .05 .21

-.00 .05

-.03 .01

SUkupuoli (- = enemmän pojat kuin tytöt)

-.02 .19 .08 -.01

.11 .06 -.16 .17 -.20

Iän lisääntyessä yleistyy elokuvissa, pop- ja jazzkonserteissa sekä discossa käynti, mitä ei voi pitää yllättävänä. Onhan näihin tilaisuuksIIn usein ikärajoituksiakin. Vastaavasti Korkeasaaressa käynti vähenee. Mielenkiintoiselta sen sijaan näyttää, että muihin mainittuihin ·tilalsuukslin osallistuminen on likipitäen riippumaton IistA. Kulttuuripainotteisten tilaisuuksien nuorisoyleisö valikoituu perheen sosiaalisen aseman mukaan Oota isin koulutustaso kuvastaa), kun taas viihteellisten tilaisuuksien yleisössä ei tällaista riippuvuutta esllnny.Pol-· kien ja tyttöjen välillä näkyy eräitä suuntautumiseroja. Tyttöjen alaa ovat poikia enemmän teatterissa, taidenäyttelyissä ja discossa käynti, kun taas poikia kiinnostaa tyttöjä useammin urheill.,lkilpallujen katsominen ja bingon ja muiden vastaavien pelien harrastaminen. Korrelaatiokertolmlen arvot ovat tissikin suhteelli~n matall~. Onkin syyti tarkast~lIa esimerkinomaisesti taustan vaikutusta silloin, kun useampia taustatekijöitä on analyyslssä yhtä alkaa mukana. Kuviossa on tutkittu nuorison Iän ja sukupUOlen yhtäaikaista vaikutusta elokuvissa, teatterissa ja dlscossa sekä tansseissa käynnin yleisyyteen. Käyntikerrat on ryhmitetty kolmeen osaan siten, että alle kuukausi sitten käyneet, yli kk - alle 2 vuotta sitten käyneet ja yli 2 vuott~ sitten tai ei ollenk~n .käyneet erottuvat toisistaan. Elokuvissa käynti kasvaa näkyvästi iän mukaan, tytöillä vielä selkeämmin kuin pojilla, mutta harvinaista se ei ole 10-11-vuotlaillakaan .. Teatterikäyntien suhteen ei voida havaita llsäänwmlstä iän mukaan. Tyttöjen suurempi kiinnostus poikIIn verrattuna kyllä erottuu. Discossa ja tansseissa käyntien suhteen tytöt ovat 5. luokalta lähtien selvästi poikia aktiivisempia. Erot ovat yläasteella jo kaksinkertaisia, verrattiinpa sitten ahkeria tanssijoita tai nlltA, jotka eivät ole lalnkaa:n tansseissa käyneet. Edelleenkin näyttää pitävän paikkansa se väite, että tanssiminen ei ole suomalaisten ·mlesten leipälaji myöskään tulevaisuudessa. Nuorten perhetausta Isän koulutuksen mukaan tarkasteltuna korreloi merkittävästi osaan tilaisuuksista. Kuviossa seur. sivu on selvitetty tarkemmin tätä sosiaalista riippuvuutta eri harrasteiden suhteen vakloimalla samalla sukupuoli. Teatteri: Tytöt ovat poikia yleisemmin teatterlssakävijöitA kaikilla sosloekonomlsllla tasoilla. Isän ylioppilastutkinto on tärkein teatteriharrastuksen erottelija, etenkin kun tarkastellaan teattereissa käymättömien osuutta. AktiIviharrastusta ei perhetausta määrää yhtä paljon kuin passIIvista harrastusta. Taidenäyttelyt: Tyttöjen aktIIvisuus polkiin nähden on tissikln ilmeistä, vaikka Isin koulutus on vakloltu. Samalla kui- tenkln harrastus riippuu voimakkaasti perhetaustasta.

/


. 57

Kuvio 28. Erllsal tllalsuukslaaa käynti Iin mukaan Elokuvat

CJ6

Teatteri

CJ6

Disco

CJ6

100 r----::::;iP.!.;;..~..~ 100r--------...,00r--------~}

> 2v. litten

60

.',............... 60

60

o '---+_+--+_+---'

.......... .

'. 0

". ••••••

.................... lf

Urheilukilpailujen katsominen: Polkien aktiivisuus ylittAä tytöt etenkin ylemmissä sosiaaliryhmissä. Perhetausta ei kuitenkaan ole yksi· selitteinen taustatekijä. Voidaan todeta, että urheilun seuraaminen on sangen laajalti levinnyt harrastus nuorison keskuudessa. . Disco ja tanssit: Matalan koulutustaustan tai yksinhuoltajien perhel· den tytöt ovat ahkerimpia tanssijoita, mutta poikien kohdalla tällaista taustariippuvuutta ei lainkaan esIIn· ny. Muistettakoon myös edellä esitetty vahva tanssi- ja dlscoharrastuksen kasvu iän mukaan .apahtuu nimenomaan tyttöjen kohdalla. Bingo ja muut pelit: . Kysymyksessä on harrastuslaji, jossa muut taustat kuin sukupuoli eivät näytä vaikuttavan merkittävästi harrastuksen vilkkauteen. Kuitenkin alueittain todettIIn melkoisia vaihteluita.

1 kk sitten

0 '---+-+--+--t-.......

4587894587894 •••••• Pojat -Tytöt

Klassisen musiikin konsertit: Pojilla aktIIvi harrastus on satunnaista kaikissa sosi· aallryhmlssä, kun taas tytöillä vanhempien korkeampi koulutustaso vaikuttaa aika selvästi kiinnostusta lisää· västl.

<

5

8 - 7 8 9 Luokka-aste

Käsiteltäväksi otetut harrastusten muodot ovat siis esimerkkejä varsin erilaisista nuorisokulttuurin muodoista. Osa harrasteista on yhteistä aikulskulttuurille, joi· loin perheen sosiaalinen tausta vaikuttaa voimakkaasti nuorison rekrytolntiin kyseisten tilaisuuksien yleisöksi. Ns. kulttuuri painotteiset tilaisuudet ovat pAlosaitaan tällaisia. Tyttöjen aktiivisuus poikiin verrattuna on näissä tapauksissa silmiinpistävä, samoin se, että ko. tilaisuuksiin mennAln yleensä vanhempien seurassa. Varsinaiselle nuorisokulttuurille on sen sijaan ominaista "omissa porukoissa" liikkuminen, harrastusfrekvenssien kasvu iän IisAlntyessä ja niiden osittain kAlnteinen riippuvuus perheen sosiaalisesta taustasta.

5.6 Tilaisuuksiin osallistumisen kasautuminen Myös erilaisissa tilaisuuksissa käymisen kasautumista voidaan tarkastella yleisen summa·asteikon avulla sa· moin kuin harrasteiden ja liikuntalajien määrää. Osal· listumisen ja ei-osallistumisen raja asetettiin tAssA yhteydessä puoleen vuoteen. Seuraava asteikon luokka on nimittäin "1/2-2 vuotta sitten", johon vastanneet voidaan lukea satunnaiskävijOiksi. Tutkimusajankohdasta johtuen mainintojen joukossa on tällä jaotuksella suhteellisen vähän Korkeasaa· ressa ja Linnanmäellä kävijöitä. Mukana on niin ollen käytännössä 13 eri tilaisuutta tarkasteltavana. Vastaa· jien jakauma niiden tilaisuuksien lukumAArän mukaan, joihin on osallistuttu enintään puoli vuotta sitten esitetään seuraavassa kuviossa. Erittely on tehty sukupuolen ja luokka-asteen mukaan.


58 Kuvio 27. Tilaisuuksissa käynti sukupuolen ja isän koulutustason mukaan

1. Teatterissa käynti

3. Klassisen musiikin konsertti

2. Taidenäyttelyssä käynti

>2v.

<6kk

o

O~~~~~~~~O

9

2 3 1234091234091 Isän koulutustaso 6. Bingossa käynti

5. Discossa tai tansseissa käynti

4. Urheilukilpailuissa käynti

>2v. >2v.

0

0 2 9 0 Isän koulutustaso: o Ei isää 9 Tuntematon 1 Kansakoulu

3

4

0

9

2 Amm.koulu 3 Ylioppilas 4 Akat. lopput.

1

2

3

D

4

0 Tytöt

9

1

2

~

3 Pojat

4


59 Kuvio 28. Nuorten Jakauma harraatetilaisuuksien lukumäärän mukaan

Luokka·alta

Sukupuoli

4-5

4

2 O~~~~~-,--~~--~~

o

2

3 4 5 6 7+ Harrastetilaisuuklia, kpl

Kysymyksessä on nuorten aktiviteetin erään tunnusluvun jakauma. Se on itse asiassa melkoisen laaja, mikä osaltaan kuvastaa osallistumisen kasaantumisen voimakkuutta. Erot tyttöjen ja poikien välillä ovat vähäiset. Kuitenkin voidaan sanoa, että hajonta poikien keskuudessa on vielä suurempi kuin tytöillä. Esimerkiksi käyntikertojen täydellinen puuttuminen on pojilla yleisempää kuin tytöillä. MyöskAAn ikä ei tällä ikävälillä paljon vaikuta aktiviteetin kasaantumiseen. Vain aivan nuorimpien keskuudessa on harrastetIlaisuuksissa kokonaan käymättömien osuus noin 18 %, kun muilla luokka-asteilla se on noin 12 %. Perhetaustan vaikutus on näkyvämpi, mikä havaitaan isän koulutustason mukaisesta erittelystä: isän koulutustaso

Ei isää Kansakoulu Ammattikoulu, -opisto Ylioppilastutkinto Akat. loppututkinto Tuntematon

harrastetilaisuuksia 6 kk aikana, % 0-1

6-11

16,8

26,2

17,0

19,7

15,2

22,7

7,6 7,0 19,0

36,9 38,5 19,7

Tuloksen voi olettaa heijastavan sitä tosiasiaa, että useimmat puheena olevista tilaisuuksista ovat maksuIlisia. Koska kysymyksessä on tAssä kohdin kuitenkin enemmän "lajivalikoiman" kuin lajikohtaisen intensi-

o

1

2

3

4

5

6

7+

teetin erittely, voitaneen näissä perhetaustan mukaisissa eroissa nähdä rahan lisäksi myös yleisempi kodin antama tuki kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin osallistumiselle. Koska kysymyksessä ovat sekä kulttuurl- että viihdetilaisuudet, ei tuloksessa ole kysymys vain taideharrastusten keskinäisen korreloitumisen IImauksesta. Tulos henkii enemmän yleistä aktiivisuuden - passiivisuuden jakaumaa, joka muutoinkin on tullut näkyville tämän tutkimuksen eri tarkasteluissa. Liikuntaharrastusta tutkittaessa pAAdyttiln liikuntaharrastuksen summa-asteikkoihin, joissa vastaavalla tavalla kuin tAssä laskettiin useasti harjoitettavien lajien lukumäärä. Näiden astelkkojen keskinäiset korrelaatiot ovat seuraavassa: . 1 1 kesäliikunta 2 talviliikunta 3 harrastetilaisuudet

2

3

.62

.36

.39

Liikunta ja harrastetilaisuuksissa käyminen saavat siis kohtalaisen korkean positiivisen korrelaation keskenään. Tämäkin kuvastaa osallistumisen yleistä kasautumistendenssiä. Jos on yhdellä osa-alueella aktiivisesti mukana, on todennäköistä, että aktiviteetti on korkea myös muulla vapaa-ajan vieton osa-alueella. Vastaavasti passiivisuus pyrkii keskittymAAn.


60

6 Yhdistys- Ja kerhotoiminta

8.1 Yhdlatystolmlntaan osallistuminen

ensinnäkin osalllstumlstlheytti koskevalla kysymyksellä:

Nuorison yhdistystoimintaan osallistumista mitattIIn Taulukko 25. Yhdlatystolmlntaan osallIstumistiheys . Milloin viimeksi kävlt

1 Yhdistyksen juhlassa tai tilaisuudessa 2 Kuuntelemassa yleisöesiteimU tai keskusteluja

3 Järjestön tai yhdistyksen kokouksessa 4 Uskonnollisessa tilaisuudessa

1-4 vko

1-6 kk

1/2-2 v. 2 v.

sitten

sitten

sitten

sitten/ei

Yht. %

4

11

17

14

54

100

2 2 5

3 5 7

6 7 9

8 8 10

81

100 100 100

Viikko sitten

n

69

uskonnolliseen tilaisuuteen vIImeisen puolen vuoden aikana. Ehkä noin 1~15 %:Ia voi pitää uskontoon aktiivisesti suuntautuvina. Yhdistysten tilaisuuksIIn osallistuminen poikkeaa edellä kuvatuista harrastetIlaisuuksista sIInä suhteessa, että nIIhin nuoret menevät hieman useammin yksin.

Yhdistysten järjestämissä juhlissa tai vastaavissa tilaisuuksissa käynti on tuttua lähes puolelle tutkitun Ikälsistä nuorista. Paljon harvinaisempaa on varsinaiseen yhdistystoimintaan osallistuminen, mikäli osallistumlsmuotona on esiteimien kuuntelu tai kokouksissa Istuminen. 12-15 % nuorista voidaan lukea tällä tavalla aktilveiksi. Noin 20 % nuorista on osallistunut johonkin

Taulukko 28. Kenen kanaaa yhdlatyatolmlntaan tavalllalmmln osallistutaan?

1 Yhdistysten juhla tms.

2 Yleisöesitelmä tai keskustelu 3 Yhdistyksen kokous 4 Uskonnollinen tilaisuus

Yksin

Ystävien kanssa

Sisarusten Vanhemp. Yht. kanssa kanssa

Osallistuneita, %

5 10 10 6

44 40

5 3 4 2

46

51 40

46

47 35 52

100 100 100 100

19 23 31

nen tarkastelu tuonee uusia näkökulmia esille. Edellä mainittu yhdistystoiminta ei ole luonteeltaan välttämättä nuorisospesiflä, mitä myös osoittaa vanhempiensa seurassa osallistuvien suuri osuus. Kerhotoiminta, jonka laajuutta seuraavassa selvitetUn, on enemmän nuorisoon suuntautunutta.

Pääsääntönä kuitenkin on, että yhdistysten tilaisuuksiin mennään seurassa, joko ystävien tai vanhempien kanssa. Tällöin yhdistysten kokoukset ovat lähinnä nuorten omaa aluetta, uskonnolliset tilaisuudet taas lähempänä vanhempien vaikutuspIiriä. Erot näiden välillä ovat kuitenkin melko vähäisiä koko tutkitun nuorisoryhmän osalta; iän ja muiden taustatekijöiden mukaiTaulukko 27. Kerhotoimintaan osalllstumlstlheya Kerhotoiminta

Kaupungin avointen ovien kerho Kaupungin kerhokeskus Kaupungin askartelupaja tai moottorihalli Seurakunnan kerho Oman talon kerho Koulun kerho Muu harrastuspiiri tai -kerho

Käynyt viimeksi vko

kk

1-6 kk

1 5 2 6 6 8 3

2 4 2 6 4 7 1

3 5 4 4 4 4 0

f/2-2 v. ei käynyt Yht. % 4 100 89 7 100 80 7 100 85 76 100 8 100 5 80 7 100 73 0 95 100

I


61 Erilainen järjestetty kerhotoiminta koskettaa 15-25 % 10-16-vuotialsta nuorista osuuden riippuessa kerhomuodosta. Koulun ja seurakunnan kerhot ovat tutumpia kuin kaupungin tuottamat palvelut. Varsinaisia aktiiviharrastajla kerhotoimintaan .ylipäätään osallistuneista on keskimäärin vajaa puolet. Aktiiviharrastajien osuus seurailee yleistä osalllstumisfrekvenssiä.

Taulukko 28. Kenen kanasa käynyt (vain osallistuneista) Kerho

Yksin

Ystävien VanYht. kanssa hempien % kanssa

Kaupungin avoin11 ten ovien kerho Kaupungin 9 kerhokeskus Askartelupaja tai 13 moottorihalli Seurakunnan kerh012 Oman talon kerho 11 17 Koulun kerho Muu harrastuspIIri 26 tai kerho

79

10

100

86

5

100

77 83 85 82

10 5 3 1

100 100 100 100

72

1

100

Nuoriso menee kerhotilaisuuksiin valtaosaltaan ystä· vien kanssa. Koulun tai muun harrastekerhon tilaisuuksiin mennään kuitenkin tavallista useammin myös yksin: ovathan nämä kerhot nimenomaan suuntautuneet jonkin määrätyn harrasteen pariin. Täytyy kuitenkin todeta. että kerhotoiminta on siihen osallistuvan nuorison keskuudessa sangen suuressa määrin sosiaalisten kontaktien kenttää. Verrattuna muiden harrasteiden ja osallistumismuotojen laajuuteen näyttää eri tahojen järjestämällä kerhotoiminnalla olevan suhteellisen vaatimaton asema. Kuva muuttuu kuitenkin toiseksi. kun lasketaan yhteen eri kerhotyypeissä käyneet:. Nuorten ikä. sukupuoli ja perhetausta isän koulutustasolla mitattuna ei vaikuta kovin systemaattisesti kerhoaktivlteettiin. kun sen kuvaajana käytetään kerholhin osallistumisen summa-asteikkoa. Joitakin taustan mukaisia eroja on havaittavissa. Alaasteella olev~t nuoret ovat ahkerimpia kerhoissa kävijöitä. Sosiaalinen tausta ei näytä selväpIIrteisesti vaikuttavan tämän tyypplseen aktiivisuuteen.

Kuvio 29. Yleinen kerhoaktiivisuus Iin, sukupuolen sakä Iin la Isin koulutustason mukaan

0

0 5 6 Luokka-aste

4

D

Tytöt

7

8

9

Ei Tunt.Kanl8- A. Vo koulu koulu

isää

~

Pojat

Akat. lopput.


62 8.2 Nuoret JlrJestöJen Jlsenlnl Järjestöjen jäsenyys kuvaa nuorten harrastusten suuntautumista, mutta myös heidän alkavaa klinnittymistUn alkulsyhteiskunta"an. Tutkimuksessa tähdättiin vain eri järjestöjen pliityypplen selvIllesaamiseen seu· raavasti. Taulukko 29. Nuoret JlrJestöJen Jlsenlnl On jäsen

Tytöt

Pojat

41 18

34

48

17

19

18 6 2 2

21

15

Taulukko 31. KerhoaktIIvisuuden Ja Jlrjestölhln kuulumisen keskinliset korrelaatiot

1 2 3 4 5

% UrheIluseura Harrastejärjestö Varhalsnuoriso;. järjestö Uskonn. yhdistys Raittiusyhdistys Jokin muu

Taulukko 30. Jlrjestölhln kuuluvien nuorten osuus (1M») Iin Ja sukupuolen mukaan tlrkelmmlaal Jlrjeatötyypelaal

4 5 6 7 8 9 Yhteenal

T 33 39 33 38 32

28 34

P 46

57 57 51 38 43 48

Harrastejlrjestö

NuorisOjärjestöt

T

P

16 18 19 16 21 13

14 20 21 19 22 19

T 29

17

19 "

P

15

16 21 10 15 13 13

21

15

26 24 10

22

2

1 .08 .16 .16

1 .01 .00

.08

.00 -.00 .03

3

4

1 .07 1

Ainoastaan harrastejärjestöjen ja nuorisojärjestöjen jäsenyys korreloi lievästi yleiseen kerhoaktiivisuuteen. Eri järjestötyyppeihln kuuluminen ei korreloi lainkaan keskenUn. Tulos on aika mielenkiintoinen. Se kuvastaa sitä, että järjestöosallistuminen ei varsinaisesti kasaannu samoihin yksilöihin. Samaa kuvastaa järjestöjäsenyyksien lukumärä:

Urheiluseuroihin kuuluu jäseninä varsin suuri osa nuorista - pojista lähes puolet ja tytöistä joka kolmas. Erilaisiin harrastejärjestöihin tai varhaisnuorisojärjestöihin on nuorista liittynyt 18 % kumpaankin. Varhaisnuorisojärjestöt kAslttävät sekä poliittiset että epäpoliittiset järjestöt. Tytöt ovat niissä jossain mUrin poikia enemmän mukana. Iän ja sukupuolen mukaista järjestöihin kuulumista on tarkennettu kolmen tärkeimmän järjestötyypin osalta.

Luokka-aste Urheiluseurat

KerhoaktiIvisuus Urheilujärjestöjen jäsen Harrastejärjestön jäsen Nuorisojärjestön jäsen Uskonnollisen järjestön jäsen

1

Havaitaan, että nuoriso kuuluu erilalslil' järjestöihin, eniten 11-13 vuoden 11issIi. TAmän jAlkeen järjestöharrastus laskee melko selvlisti etenkin urheilujärjestöihin kuulumisen osalta. Eri järjestöjen jäsenyyden ja yleisen kerhoaktiivisuuden keskinäistä riippuvuutta selvitettiin korrelaatioiden avulla:

Jäsenyyksiä %

0 1 2 3 4 Yhteen"

37,6 45,6 13,8 3,0 0,0 100

Vrt. Tukholma 1979 (13-15 v.)

45,8 28,4 15,5 8,0 2,3 100

Kokonaan järjestötoiminnan ulkopuolella on siis 38 % nuorista. 59 % nuorista on tärkeimmän järjestötyypin, urheiluseurojen ulkopuolella. Kahteen tai useampaan järjestötyyppiin kuuluminen on melko harvinaista, jolloin .vain kerhojen harvojen varhaisnuorten kohdalla voidaan puhua osallistumisen kasaantumisesta tAssä suhteessa. Eri järjestötyypit eivät kuitenkaan sulje toi~ siaan pois, negatiivisia korrelaatioita ei jäsenyyksien välillä esiinny. " Vertailun vuoksi asetelmaan on liitetty tietoja Tukholmän vastaavantyyp~isestä nuo,rlsotutklmuksesta. Järjestöihin kuulumattomuus toisaalta, useaan järjestöön kuuluminen toisaalta näyttää olevan naapurimaan pUkaupungln nuorison keskuudessa ylelsempU kuin Helsi"gissA. Perusmuodoltaan jakaumat eivät kuitenkaan patjon' eroa toisistaan. (USK 1980:4, Stockholms, . ungdomarnas frltidsv~nor, Delrapport nr 2). Yhdistysten tms. tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuminen vaihtelee jonkin verran alueittain nuorison keskuudessa. Kuviossa 30 on esitetty näitä alueellisia eroja kolmen tärkeimmän osallistumistavan suhteen. Tarkasteltavaksi otettiin vain alle kuukausi ja alle 112 vuotta käyneiden osuudet. Näiden voi katsoa varsin hyvin kuvaavan aktIIvisuuden vaihteluja. Koska otokset ovat kultakin alueelta keskimäärin 16/0 vastaajan suuruisia, on erojen tilastollisen merkitsevyyden rajat pIIrretty kuvioihin. Näiden rajojen yli tai all nousevat arvot osoittavat 95 %" todennäköisyydellä tilastollisesti merkittävää poikkeamaa koko aineiston keskitasosta.


63

Kuvio 30. Yhdistystoimintaan osallistuminen alueittain

Alue:

Yhd. tilaisuuksill8 tai juhlissa käynti alueittain Järjestöjen kokouksessa Uskonn. tilaisuudessa 0 10 % 0 10 20 30% 0 10 20

30%

1 Kallio 2 Taka-Töölö 3 ltä-Pasila 4 Käpylä

6 P-Haaga 6 Lauttasaari 7 Pakila 8 Tapaninkylä 9 Puotinharju 10 Vuosaari 11 Ruotsink. Kaikki Tilastollisesti merkitsevän eron raja

Yhdistysten tilaisuuksissa ja juhlissa käyvät suomenkieliset nuoret alueittain melko tasaisesti. Keskiarvon selvästi alittavia lukuja on Pohjols-Haagassa, Tapaninkylässä ja Vuosaaressa. Ruotsinkielisten kohdalla osuus on tuntuvasti suomenkielisiä korkeampi. Melko vähäisistä alueiden välisistä eroista huolimatta voidaan kuviosta lukea tendenssi, että tämän tyyppinen toiminta olisi korkean statuksen alueilla vilkkaampaa kuin matalan statuksen alueilla. Järjestöjen kokouksissa käynnissä ovat alueelliset erot sangen pieniä, lukuunottamatta jälleen ruotsinkielisiä koulunuoria. Suomenkielisten piirissä kiinnittää huomiota Vuosaaren muuhun kaupunkiin verrattuna alhainen luku. Useassa kohdin nimenomaan Vuosaari on muutoinkin näyttäytynyt aineiston passiivisimpana alueena. Uskonnollisten tilaisuuksissa käymisen vaihtelu alueittain on sekin pääsääntöisesti pientä. Kuitenkin Kallio, Itä-Pasila ja Käpylä esiintyvät matalan aktiivisuuden alueina, Taka-Töölö vilkkaamman aktiivisuuden alueena. Tässäkin on vlitteellisesti havaittavissa alueiden yleisen sosiaalisen statuksen vaikutus taustalla. Sen lisäksi voisi ajatella uskonnollisten yhteisöjen alueellisen toiminnan vireyden osaksi vaikuttavan näihin lukuihin.

-

-

Alustavana hypoteesina voisi sanoa, että nuorison kohdalla yhdistystoimintaan osallistumistiheys ei Helsingissä pääsääntöisesti riipu asuinalueen ominaisuuksista, vaan perheen sosiaalisesta asemasta ja sen antamista käyttäytymismalleista. Alueittain tarkasteltuna vaihtelee melko suurissa rajoissa se, missä seurassa mainittuihin tilaisuuksiin yleisimmin osallistutaan. Koska osallistuneiden määrä on melko pieni, ei tuloksista voi vetää selkeitä jOhtopäätöksiä. Huomionarvoista kuitenkin on, että ruotsinkieliset nuoret, jotka ottavat sangen vilkkaasti osaa yhdistystoimlntaan, menevät näihin tilaisuuksiin hyvin usein ikäistensä seurassa. Suomenkielisten puolella on vanhempien seurassa kulkeminen tavallisempaa. Ruotsinkielisellä koulunuorisolla näyttää siten olevan halua ja myös edellytyksiä järjestäytyneeseen kanssakäymiseen oman kieliryhmänsä puitteissa enemmän kuin samanikäisillä suomenkielisillä nuorilla. Tämä tuntuu aika kiinnostavalta, kun ajatellaan esim. ruotsinkielisen väestön alueellista hajanaisuutta ja nuorten vähäistä lukumäärää.

6.3 Kerhotoiminnan alueellisista eroista Kerhotoiminnan vilkkaus vaihtelee melko paljon eri tutkimusalueiden välillä. Seuraavassa taulukossa on esitetty alueelliset tulokset alle 2 vuotta sitten eri kerhoissa käyneiden osuuksista.


84 Taulukko 32. Alle 2 wotta sitten kerholaaa käyneiden nuorten osuudet alueittain Alue

Avointen ovien kerho

Kerhokeskus

Askartelupaja, moottorihalli

Srk:n kerho

Talon kerho

Koulun kerho

Muu kerho

Kallio Taka-Töölö Itä-Pasila Käpylä Pohjois-Haaga Lauttasaari Pakila Tapanlnkylä Puotinharju Vuosaari ruotslnklel.

9 18 11 14 15 11 . 4 10 6 9 12

19 10 28

11

6 20 13 17 24 11 11 16 13 22 14 15

13 36 33 20 26

Kaikki

13 32 39 21 30 15 8 18 11 26 14 20

23 32 29 19 12 34 31 33 29 10 36 27

1 7 4 4 6 6 11 3 3 4 5 5

Suhteellisen matalista frekvensselstA johtuen katsottiin tarkoituksenmukaiseksi esittää tieto kerhoissa käyneistä tässä yhteydessä vain summattulna. Äskettäin käyneiden osuudet vaihtelivat suunnilleen samassa suhteessa kuin esitetyt luvutkln, joten ne eivät olisi tuoneet oleellista uutta informaatiota. . Kolme ensimmäistä kerhotyyppiä ovat kaupungin nuorisoasiainkeskuksen tarjoamia tiloja ja toimintoja nuorille. Niissä kussakin havaitaan selviä alueellisia vaihteluja. Kerhokeskusten osalta frekvensslvalhtelut ovat suurimmat. Varsinaisia avoimien ovien kerhoja ovat tutkimusalueista vain Pohjols-Haagassa ja Lauttasaaressa. TakaTöölö, Itä-Pasila ja Käpylä nousevat kuitenkin mainittujen kahden alueen rinnalle ja ylikin kävljäfrekvensseillä mitattuna. Näyttääkin ilmeiseltä, että muutkin kaupungin nuorisotalot on useasti mlelletty avoimien ovien kerholksl. Nuorisotilojen, kerhokeskusten käytössä nousevat Itä-Pasila, Taka-Töölö, Pohjols-Haaga ja Vuosaari selvästi yli muiden alueiden. Pohdittavaksi jää, mitkä ominaisuudet näiden alueiden nuorisotilojen tarjonnassa poikkeavat muiden tutkimusalueiden tarjonnasta, ja aiheutuvatko ko. frekvensslerot mahdollisista tarjontaerolata. Mahdollista on nimittäin myös, että nuorisotilojen käyttö ei rIIpu yksinomaan alueen tarjonnasta, vaan asiaan vaikuttaa myös vaihtoehtoinen tekeminen, muut harrasteet ja vapaa-ajanvlettotavat. Tutkimusalueista Pohjols-Haagassa, Taka-Töölössä ja Vuosaaressa on moottori halleja tai askartelupajoja. Näillä alueilla käyttöfrekvensslt ovatkin selvästi multa alueita korkeampia. Kohtalaisen korkeita lukuja on kuitenkin myös alueilla, joilla näitä tiloja ei ole. Kiinnostus näitä harrasteita kohtaan on kuitenkin osalla nuorisoa niin suuri, että askartelemaan hakeudutaan kauempanakin sijaitsevIIn tiloihin. Taulukosta voidaan todeta edelleen, että myös muun kuin kaupungin järjestämän kerhotoiminnan

22 28 19 8 19 24 16 20 20

22 29 14 24 15 31 24

Yht.

%

94 155 157 117 141 118 104 113 110 104 132 122

suhteen esIIntyy suuria alueellisia vaihteluja. Todennäköisenä selItysperustana näille vaihteluIlIe ovat erot kerhotoimintaa järjestävien organisaatioiden aktlviteetissa. Seurakuntien ja koulun kerhojen suhteen tämä on IImelsintä; talon kerhojen suhteen rakennuskannassa olevat erot vaikuttavat asiaan. Eslm. Pakilassa rakennuskanta koostuu lähes kokonaan plen- ja rivitaloista, jolloin talon kerho-instituutlolla ei ole samanlaisia syntyedellytyksiä kuin suurissa kerrostaloyhtiölssl. Yleisen kerhoaktiviteetin vaihtelua alueittain osoittaa seuraava kuvio, jossa on esitetty johonkin kerhotoimintaan osallistuneiden osuus. Lisäksi tämä joukko on jaoteltu pelkAstään kaupungin kerhotoimintaan (A), sekä kaupungin että muiden järjestämään (8), ja vain muiden järjestämään kerhotoimintaan osallIstuneisIin (e). Yleinen kerhoaktiivisuus ei vaihtele kovin suuresti eri alueiden välillä, lukuunottamatta Kallion matalaa osuutta. Taka-Töölö, Itä-Pasila ja Pohjols-Haaga edustavat vilkkaimpla alueita. Yleinen aktIIvisuuden vaihtelu seurailee useimmilla alueilla nuorIsoasIainkeskuksen järjestämään toimintaan osalll'stumlsen vaihtelua. PelkAstAän kaupungin kerhoissa käyneiden osuus ei kuitenkaan ole suuri millään alueella. Kaupungin toiminnan ollessa vilkasta myös muuhun kerhotoimintaan osallistutaan useastI. Tällaisilla alueilla "päällekkAisosallIstujien" osuus on selvästi korkeampi kuin alueilla, jolla kaupungin kerhotoiminta on vähäisempää. Voidaan sIIs sanoa, että kerhotoiminnan takana olevat organisaatiot eivät välttämättä kilpaile keskenään nuorison kerhosuuntautuneesta osasta. Tuloksista voitaneen myös tehdä päätelmä, että kaupungin järjestämä nuorisotoiminta pystyy aktivoimaan sellaisia nuoria, jotka muutoin saattaisivat jäädä koulun, seurakuntien tai taloyhtiöiden kerhotoiminnan ulkopuolelle. Aktlvolntl näyttää pAAsääntölsestl tapahtuvan siten, että kaupungin toiminnan IlsAAntyessä myös muun k~rhotolmlnnan vilkkaus IlsAAntyy.

\


65 Erilaisella kerhotoiminnalla näyttää siis olevan suhteellisen vähäinen asema nuorison vapaa-ajan toiminnan muotoutumisessa, jos tarkastelua tehdään kerholaji kerrallaan. Kun kuitenkin tutkitaan yleistä kerhotoImintaan osallistumista kerhomuodosta rIIppumatta, kasvaa aktiviteetti runsaasti: Taulukko 33. Kerhotllalsuukalln alle 2 vuotta sitten osallistuneet nuoret kerhojen lukumäärän mukaan Kerhoja

o

%

34,5 32,7 19,2 6,6

1

2. 3

.4 2,9

5

6

1,5

0,7

Kokonaan kerhoissa ja vastaavissa käymättömlen nuorten osuus laskee 35 %:iln. Tämä kuvastaa sitä, että eri nuoret suuntautuvat eri tyyppisiin kerhoihin. Tosin osa vastaajista on sellaisia, jotka ovat tutustuneet useamman tyyppisiin kerholhin ja jolta voi tässä suhteessa pitää kokeilljoina, päällekkälsosallistujina. Välttämättä ei kysymys kuitenkaan ole täsmälleen samanalkalsuudesta. Onhan kysymyksessä viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut toiminta. Taulukossa on tarkasteltu sukupuolen, luokkaasteen ja isän koulutustason mukaan kerhoaktIivisuutta, joka on esitelty kaupungin järjestämään ja muuhun kerhotoimintaan. Pojat suuntautuvat tyttöjä enemmän kaupungin kerhotoimintaan, tytöt etenkin 10-12 vuoden iässä taas poikia enemmän muuhun kerhotoimintaan. Yleinen piirre on, että kerhoaktIIvisuus laskee iän myötä.

Kiinnostava tulos on, että perheen sosiaalinen tausta ei mitenkään systemaattisesti valikoi kaupungin tai muissa kerhoissa kävijöitä. Tämän taustamuuttujan on todettu vaikuttavan hyvinkin voimakkaasti aina silloin, kun tässä tutkimuksessa on tarkasteltu aktilvipassiivl -ulottuvuudella erilaisen vapaa-ajan käytön muotoja. Nuorisolle järjestetty kerhotoiminta on nähtävästi sisällöltään sIInä määrin laaja-alaista, että sosiaalista valikoitumista ei tapahdu. Paljon suurempi merkitys on sillä, millä asuinalueella nuori satt~u asumaan. Taulukko 34. Alle 2 vuotta sitten kaupungin tai muissa kerhoissa käyneiden osuus sukupuolen, Iän Ja Isän koulutuksen mukaan, % Luokka-aste

4-5 6-7 8-9 Yhteenal Isän koulutus Ei isää Tunt. Kansakoulu Amm.koulu Ylioppilas Akat. loppututk. Yhteenal

Kaupungin kerhot Muut kerhot Tytöt

Pojat

Tytöt

Pojat

23 23 29 25

39 40 33 37

70 51 48 56

51 51 46

31 22

32 39 45 36 31 35 37

50 47 56 59 53 57 58

54 37 52 45 56 49

22 24 27 28 25

49

49

Kuvio 31. Kerhotoimintaan sakä eri kerhotyyppelhln osallistuneiden osuus 10-15-vuotlalsta alueittain

100 " Kallio Taka-Töölö

A '"

osallistunut vain kaupungin kerhotoimintaan

B '"

osallistunut kaupungin ja muuhun kerhotoimintaan

C '"

osalliltunut vain muuhun kerhotoimintaan

o '"

ei osalliltunut mihinkään kerhotoimintaan

Itä-Palila Käpylä P-Haaga Lauttasaari Pakila Tapaninkylä Puotinharju Vuosaari Ruotsink.


66

7 Nuorten vapaa-ajan käyttö

7.1 Ajankäytön jakauma

Alkabudjetin sijasta pyydettiin vastaajia esittämään oman arvionsa eräisiin keskeisiin toimiin ja tapahtumiin käyttämästään ajasta. Aikamäärät annettiin lisäksi valmiiksi luokiteltuina. Kysymyssarjan tavoitteena on siis lähinnä' keskeisten ajankäytön suuntien ja painotusten selvillesaaminen, ei niinkään eksaktlen tuntimäärien esittäminen. Tällöin ei pyritty koko vuorokauden tapahtumien selvittämiseen, vaan sen sijasta keskityttiin lähinnä kotona vietetyn ajankäytön tyyppien selvittämiseen osaan harrastetutkimusta.

Nuorten vapaa-ajan vieton sisältöä pyrittiin mittaamaan myös ajankäytön näkökulmasta. Varsinaista aikabudjettitutkimusta ei tässä yhteydessä lähdetty kuitenkaan suorittamaan. Aikabudjettitutkimus vaatii nimittäin varsin syvälle menevää ajankäytön luokistusta, jossa etenkin samanaikaisesti tapahtuvien toimintojen käsittely on ongelmallista. Käytetty tietojen keruu menetelmä ei sallinut niin syvälle menevää tutkimusotetta.

Taulukko 35. Nuorten arvio päivittäisestä ajankäytöstään vapaa-aikanaan Ajankäyttö

Päivittäin

3-4 t.

1-2 t.

alle 1t

vähemmän

50 38

7 28 46

3 12 14 18 31 7

% TV:n katselu Musiikin kuuntelu Koulun kotitehtävät Muu lukeminen Kodinhoitoon liittyvät tehtävät Ystävien tapaaminen Yhteensä

39 20 2 8 3 53

34

38 21 31

Ystävien tapaaminen eri yhteyksissä, TV:n katselu, musiikin kuuntelu ja muu kuin koulutehtäviin liittyvä lukeminen, siis varsinaiseen vapaa-aikaan kuuluvat ajankäyttömuodot nousevat tärkeimpinä esille. Kun luokitellusta aineistosta muunnettiin arvioitujen luokkakeskiarvojen avulla vastausjakaumat tunneiksl, tuli mainittujen ajankäyttömuotojen kokonaismääräksi 8,15 tuntia. Edellä mainittujen vapaa-ajan toimintojen ottama aika on tästä 80 % (6,5 tuntia) kun taas välttämättömyyksiin kuluva aika (kotitehtävät, kotityöt) vie 20 % (1,6 tuntia). Tuloksia voidaan verrata valtakunnallisen ajankäyttötutkimukseen (tilastokeskus: Suomalaisten ajankäyttö 1979, tutkimuksia nro 65).

34

39 7

ei lainkaan

1 3 4 2 5 1

Yht.

100 100 100 100 . 100 100

Keskim. tuntia

1,96 1,35 0,87 1,04 0,75 2,18 8,15

a ajankäytön jakauma lo-l4-vuotiailla koko maassa 1979 (tuntia/min) b tässä tutkimuksessa selvitetyt ajankäytömuodot

a Nukkuminen Syöminen, pukeutuminen Kotitaloustyöt Koulunkäynti Lukeminen TV, radio Seurustelu Liikunta, ulkoilu Harrastukset, huvit Muu vapaa-aika Vapaa-aika yhteensä

9,41 1,46 0,47 4,52 0,51 1,36 1,25 0,59 0,51 0,45 6,46

b

0,45 1,02 1,58 2,11


67 Nuorten omiin arvioihin perustuvat tulokset antavat vapaa-ajan määrästä jonkin verran korkeampia lukuja kuin vertailtavana oleva aikabudjettitutkimus. TV:n katselun ja ystävien tapaamisen kohdalla poikkeamat ovat suurimmat. Erääksi selitykseksi voidaan ajatella, että nämä ovat sellaisia ajankäyttömuotoja, jolloin "päällekkäistekemisen" mahdollisuus on suuri. Esim. harrastukset ja ulkoilu tapahtuvat monilla yleisimmin ystävien kanssa, ja erinäisiin tilaisuuksiin ehkä mennäinkin juuri ystävien vuoksi. Päivittäisen ajankäytön jakaumaa tutkittaessa on syytä kiinnittää huomiota vastausten hajontaan. TV:n katselu ja ystävien tapaaminen ovat toimintoja, joissa vastaukset keskittyvät hyvin selvästi kahteen ensimmäiseen luokkaan. Vain pOikkeuksellisesti esiintyy nuoria, jotka ilmoittavat uhraavansa aikaa näihin vähemmän kuin tunnin päivässä. Myös koulun kotitehtävien viemä aika keskittyy valtaosalla lähelle keskiarvona olevaa yhtä tuntia. Musiikin kuuntelussa, muussa lukemisessa ja kodinhoidossa hajonta sen sijaan on varsin suurta: keskiarvo ei kuvaa kovin hyvin tyypillistä käyttäytymistä. Ilmeisesti juuri näissä kohdin nuorten suuntautumiserot suhteessa kouluun, kotiin ja itsemääräytyvään vapaa-ajan viettoon näyttäytyvät selvimmin. Laskettaessa yhteen ajankäyttöjen summat vastauksittain voidaan tarkastella syntyvää jakaumaa. Summauksessa on käytetty seuraavia painoja: Luokkaväli 3-4 Paino (tuntia) 3,4

Kuvio

1-2

1

väh.

1,3

0,7

0,3

32. Vastausten Jakauma ajankäytön summan mukaan

"30

20

16

61 0Al vastauksista keskittyy 6-10 tunnin välille (keskiarvo 8,5 Olo). Tätä voi pitää varsin hyvänä keskimääräisen ajankäytön kuvaajana. Jatkossa lienee aiheellista suunnata erityistarkastelu niihin vastaajiin, joiden iImoittama kokonaistuntimäärä ylittää tai alittaa huomattavasti saadun keskiarvon. Voidaanhan olettaa, että alitustapauksissa esiintyy juuri niitä nuoria, joiden päivittäinen kalenteri täyttyy emo luetteloon sisältymättömillä toimilla, esim. erilaisilla harrasteilla. 7.2 AJankäyttömuotojen keskinäiset rllppuvuudet Nuorten pääasiassa kotioloissa tapahtuvat ajan käyttömuodot korreloivat keskenään seuraavasti: Taulukko 36. AJan käyttö muotoJen korrelaatiot keskenään Ajankäyttö

2

3

4

1 Televisio 2 Musiikin kuuntelu .06 3 Koulun kotitehtävät .03 -.12 4 Muu lukeminen -.01 .06 .15 5 Kodinhoitoteht. .03 .03 .30 .23 6 Ystävien .10 .14 -.08 -.02 tapaaminen

5

.06

Riippuvuuksien taustalla voidaan nähdä kaksi ajankäytön päätyyppiä: 1 Ne, jotka kuluttavat paljon aikaa koulun kotitehtävien suorittamiseen, osallistuvat paljon myös kodinhoitotehtäviin ja harrastavat muuta kuin kouluun liittyvää lukemista. Ystävien tapaamiseen ja musiikin kuunteluun ei tällöin mene paljon aikaa. Ryhmää voisi nimittää kotiin ja kouluun suuntautuneiksi nuoriksi. 2 Television katseluun, musiikin kuunteluun ja ystävien tapaamiseen suuntautuneet nuoret. Tämä ryhmä erottuu sangen heikosti. Ovathan TV ja ystävien tapaaminen lähes koko tutkituIle nuorisolle yhteisiä ajankäytön muotoja, joten ne sellaisenaan eivät toimi erottelevina tekijöinä. Taustalla voidaan kuitenkin aavistella kiinteämmän toimintamallin, nuorisokulttuurin suuntautumisen. Eri ajankäyttömuotojen riippuvuutta taustatekijöistä tarkasteltiin samoin korrelaatioanalyysin keinoin.

o

2

4

8

8

10

12

14 Tuntia

Luokka-asteen eli iän kasvaessa lisääntyy vain musiikin kuunteluun käytetty aika. Mm. kotitehtäviin ja muuhun kotona tapahtuvaan kuluva aika supistuu. Tulosta ei voi tulkita yksinomaan siten, että musiikki syrjäyttäisi kaikki muut kotona tapahtuvat tekemisen lajit. Mukaan kuvaan tulevat myös kodin ulkopuolella tapahtuvat harrasteet.


68 Taulukko 37. Ajanklyttömuotojen korrelaatiot taustaan Ajankäyttömuoto

Televisio Musiikin kuuntelu Koulutehtävät Muu lukeminen Kodinhoito Ystävien tapaaminen

Taulukko 38. Kealloman vietto vuonna 1981

< 1-4 1 vko vko

Taustamuuttuja Luokka- Isän aste koulutustaso

SukupuolP

-.14

-.15

-.16

-.25

.34 -.29 -.13 .....;.15

-.05 -.02 .09 -.03

.13 .15 .16 .26

-.10 .11 .13 .06

-.06

-.00

-.17

-.04

Todi8tuksen keskiarvo

'Negatiivinen korrelaatio: pojat enemmän kuin tytöt. Perhetaustan vaikutus nuorison ajankäyttömuotoihin on suhteellisen vähäinen ikään verrattuna. Television katselu vähenee ja muu lukeminen lisääntyy isän koulutustason noustessa. Pojat katselevat televisiota tyttöjä enemmän. Muutoin tytöt käyttävät poikia enemmän aikaa koulutehtäviin, kodinhoitoon, musiikkiin ja lukemiseen. Perinteisen roolijaon heijastukset ovat jo tässä kohdin aistittavissa. Koulumenestystä kuvaavan todistuksen keskiarvon muotoutumisen tausta on nähtävissä nuorten ajankäytön painottumisessa. TV:n katselun, ystävien tapaamisen ja osittain myös musiikin kuuntelun vähäisyys yhdistyy koulun kotitehtävien suoritukseen ja muuhun lukemiseen käytetyn ajan runsauteen. Kuitenkin nämä korrelaatiot eivät ole kovin vahvoja. Tässä läpikäyty karkeapiirteinen ajankäytön tyyppien erittely osoittaa, että aineisto tarjoaa runsaasti jatkoanalyysin mahdollisuuksia pyrittäessä löytämään helsinkiläisen varhaisnuorison tunnusomaisimpia toimintarakenteita kodin, koulun ja vapaa-ajan muodostamassa kentässä. Tämä siitä huolimatta, että ajankäytön mittaustekniikka on sangen karkeataaoinen tavanomaiseen aikabudjettitutkimukseen verrattuna. 7.3 Koululaisten loma-ajan vietto Huomiota on syytä kiinnittää myös siihen kahden ja puolen kuukauden mittaiseen ajanjakaoon, joka koululaisilla on kesälomaa. Paikka, jossa loma vietetään ja tapa, jolla sitä vietetään, ovat harrastuspalvelujen suunnittelun kannalta kiinnostavia. Kesätöissä olevien osuus sekä kokonaan tai osittain Helsingissä vietetyn ajan pituus ovat tällöin kiinnostavia näkökohtia. Kesätöissä olemista kysyttiin vain yläasteen oppilailta.

Omalla kesämökillään 6,9 Sukulaisten, tuttavien luona 27,9 Leirillä, kesäsiirtolassa 6,9 Matkalla Suomessa 11,2 Ulkomailla 11,9 Kesätöisaä (vain yläaste) 4,2

> 1 kk

Ei Yht. lalnk. %

29,6

29,4

34,1

100

34,8 19,3 15,0 22,5

11,2 1,8 2,3 2,7

26,2 72,0 70,0 63,2

100 100 100 100

12,3

9,8

73,7

100

N=1852 Kesätöissä olo ei vielä peruskoulun yläasteella ole kovin tavallista. Luokka-asteen mukainen erittely kuitenkin osoittaa, että se yleistyy nopeasti iän mukana. Viikon - 4 viikon kesätyöjakaoja on noin 15 %:lIa koululaisista riippumatta luokka-asteesta. Sen sijaan yli kuukauden kestävää kesätyötä oli 3 %:lIa 7-luokkalalsista. Peruskoulun päättymisen näköala tuo siis jo useammalle työnteon lähemmäksi omaa elämää. Ehdoton enemmistö kuitenkin on tässä vaiheessa vielä vailla mitään työkokemusta. Lomanvietto maalla ainakin jonkin aikaa kuuluu helsinkiläisten koulunuorten kesään itse asiassa erittäin usein. Omalla kesämökillä Ilmoittaa olleensa 2/3 vastaajista. Luku on 10 %-yksikköä korkeampi kuin kesämökin, matkailuvaunun tai matkaveneen omistavien perheiden osuus. Tutkittaessa ristiin kesämökillä olon ja mökin omistusta voitiin todeta, että nämä "ristiriitaiset" vastaukset keskittyivät Iyhyisiin oleskeluihln. Havaittu vastausten epäjohdonmukaisuus saanee osan selityksestä kesäasuntojen vuokraamisesta. Sukulaisten tai tuttavien luona maalla olo on suhteellisesti vielä yleisempää kuin perheen omalla mökillä olo. Oleskelut ovat kuitenkin edellisiä lyhyempiä. Jos tarkastellaan näitä kahta maalla olon muotoa yhdessä, jää vain 8 % koululaisista koko kesäksi Helsinkiin ja 10 % on sellaisia, jotka ovat vain muutaman päivän kaupungin ulkopuolella. 48 % viettää yli pUOlet kesälomastaan maaseudulla. Merkillepantavaa on, että sukulaisten tai tuttavien luona oleskelu ei kokonaisuudessa suuressa määrin ole nuorille oman kesämökin puutteen korvike, vaan vähintään yhtä paljon se näyttää olevan täydentävä keaänviettotapa, vaihtelun tuoja. Ulkomaan matkailu on, yllättävää kyllä, suhteellisesti yleisempää kuin kotimaan matkailu. Myös kesälelreillä on ollut lähes kolmannes nuorista. Maalle meno, matkustelu, monen.yypplnen tekeminen näyttää siis olennaisesti kuuluvan helsinkiläisten nuorten kesään. Koko kesäloman kestävä poissaolo kaupungista ei ole kovin tavallista, jo vanhempien Iyhyemmistä lomistakin johtuen.


69 Alueittaiset erot johtuvat siis väestön sosiaalisista eroista. Niiden suuntaa ja suuruutta selvitetään seuraavassa kuviossa, jossa on esitetty koulunuorten omalla kesämökillä viettämän ajan jakauma isän koulutustason ja perhetyypin (molemmat vanhemmatlyksinhuoltajaperhe) mukaan.

Kesänviettomahdollisuudet ovat kuitenkin eri asuinalueilla hieman erilaisia riippuen etupäässä vanhempien varallisuudesta: Taulukko 39. Kealmökln omistus Ja kealmökllll olo eri tutkImusalueIlla Perheellä kesämökki Omalla mökillä olleiden nuorten matkaIluvaunu tai %-osuus -vene 1 Kallio 2 Taka-Töölö 3 Itä-Pasila 4 Käpylä 5 Pohjola-Haaga 6 lauttasaari 7 Pakila 8 Tapaninkylä 9 Puotinharju 10 Vuosaari 11 ruotsink. Kaikki

56 62 57

64

60

66

58 68 70 58 59 62 82 64

65 68 65 58 61 71 79 67

Perheen sosiaalisen aseman vaikutus lasten kesänviettomahdollIsuuksien muotoutumiseen on siten odotusten mukainen, mutta itse asiassa yllättävän vähäinen. Kesämökin tai vastaavan omistus yleistyy vanhempien koulutustason kasvaessa, koska käytettävissä olevat tulot kasvavat. Yksinhuoltajaperheillä olevat vähäisemmät resurssit näkyvät myös kuviossa, erityisesti kun vanhempien koulutustaso on matala. On selvää, että kesämökillä oleskelu ei sellaisenaan täydellisesti kuvaa nuorten kesäisten harrastusmahdollisuuksien runsautta, mutta eräänä indikaattorina sitä voi pitää. Kysymyksessä on merkittävän yleinen käyttäytymisen laji, johon yleisyytensä vuoksi liittynee monia sosiaalisia odotuksia ja vertailuja. Samansuuntaisia sosiaalisia eroja oli havaittavissa myös tutkittaessa ulkomailla sekä kesäleireillä oleskelun yleisyyttä. Kotimaan matkailua esiintyi tasaisemmin eri väestöryhmissä. Näissä eroissa perheiden resurssien vaihtelu on ilmeisenä selittäjänä. Yhteenvetona helsinkiläisten koulunuorten kesäloman vietosta voidaan todeta, että jonkinasteinen jako kaupungista kuuluu asiaan. Noin 10-20 % nuorista

65 62

"Lomanviettovälineen" omistus vaihtelee alueittain yksiselitteisesti mutta suhteellisen lievästi alueenkeakivarallisuuden mukaan. Mökkien vuokraus kuitenkin tasoittaa näitä omistuksessa olevia eroja, joten alueittaiset keskiluvut eivät paljon poikkea toisistaan.

Kuvio 33. Omalla kealmökllll vietetty kealloma-alka lain koulutustason Ja perhemuodon mukaan

"

Perheelsä molemJY'8t vanhemmat

100

"Yksinhuoltajaperhe

100 Ei lainkaan

Ei lainkaan

Kansa- Amm.- Yliopp. Akat. koulu koulu lopput.

Ei isää

Kansa- Amm.- Yliopp. Akat. koulu koulu lopput.


70 on vain satunnaisesti tai ei ollenkaan poissa kaupungista, ja noin 50 % on yli puolet loma-ajastaan. Kesätöissä aletaan käydä vasta peruskoulun viimeisellä luokalla, mutta silloinkin vaJn viidenneksellä on yli kuukauden kestävää työtä. Maalle meno on niin yleinen kulttuuri piirre, että muutoin vahvanakin havaitut sosi-

aaliset ja taloudelliset erot perheiden välillä eivät näyttäydy tässä kaikessa voimassaan. Kuitenkin kaupunkiin jääminen kesäksi keskittyy edelleen pienituloisten perheiden lapsiin ja erityisesti yksinäisten äitien lapsiin.

8. Yleinen harrastussuuntautumlnen Ja sen taustatekijät

8.1 LIIkunta, harrasteet ja ajankäytt6 Olemme tutkimuksen kuluessa nähneet, että "luovien" harrasteiden aktiviteetti vaihtelee melko paljon. Tämä havainto koski sekä yksittäisiä ~arrasteita että muodostettua yleismittaria, aktiiviharrasteiden lukumäärää. Samoin olemme nyt nähneet, että liikunnan ja urheilun kohdalla tilanne on samankaltainen. Osa nuorista tuntee eri Iiiku!1tamuotoja kohtaan vain vähän kiinnostusta, osa harjoittaa aktiivisesti hyvinkin monia liikuntalajeja. Tässä tilanteessa syntyy kiinnostava kysymys: ovatko harrastetoiminta ja liikunta toisiaan korvaavia vai täydentäviä toiminnan muotoja? Jakautuuko nuoriso toisaalta "kulttuurin" ja toisaalta urheilun kannattajiin, vai jakautuuko se ylipäätään passiiveihin ja aktiiveihin? Asetettuun kysymykseen voidaan alustavasti vastata muodostettujen summa-asteikkojen' avulla. Tällöin ei kiinnitetä huomiota yksittäisten harrasteiden ja yksittäisten liikuntamuotojen yhteisesiintymisiin, vaan pelkästään harrastus- ja liikunta-aktiivisuuden yl~isyy­ teen. Harrastusaktiivisuutta mitataan tällöin vähintään muutamia kertoja kuukaudessa harjoitettujen lajien lukumäärällä kesäisin ja talvisin. Niin muodostettujen muuttujien keskinäiset k()rrelaatiot on esitetty seuraavassa. Analyysiin liitettiin myös nuorten ajan,käyttöä kuvaavia tietoja.

Taulukko 40. Lllkunt. ja harraatuaaktllvlsuuden seka ajarikäytt6muotojen keskinäiset korrelaatiot Muuttuja 1 Talviliikunta 2 Kesäliikunta 3 Harrasteiden lukumäärä 4 TV:n katsOminen 5 Musiikin kuuntelu 6 Koulun kotitehtävät 7 Ystävien tapaaminen N-1826

1

2

3

4

5

6

.62 .36

.40

.03 -.05 -.10

.04

.04

.07

.06

.11

.09

.15

.01 -.10

.17

.11

.04

.12

.16 -.10

Kesäisin ja talvisin tapahtuvan liikuntaharrastuksen todetaan korreloivan vahvasti keskenään, mikä ei ole mitenkään yllättävää. Korrelaatiokertoimen arvo .62 osoittaa kuitenkin, että liikuntaharrastuksessa on joitakin eroja kesällä ja talvella. Liikunnan harrastustoiminnan keskinäistä riippuvuutta voi pitää samoin varsin vahvana. Tämä antaa aihetta hypoteesille, että pääsääntöisesti liikunta ja muu harrastustoiminta ovat yleisen aktiivisuuden ilmaisuja, eivät toistensa korvaajia. Tytöillä on enemmän harrasteita kuin pojilla. Tämän vaikutuksen selvittämiseksi laskettiin korrelaatiot erikseen molemmille sukupuolille:

Taulukko 41. AktIIvisuuden korrelaatiot tyt6111ä ja pojilla Pojat Tytöt Talviliikunta TalvilIikunta Kesäliikunta

x x x

.62 Kesäliikunta Harrasteiden luku .44 Harrasteiden luku .44 N=947

.62 .36 .39

898

Itse liIkuntaharrastuksen sisällä ei mitään eroa havaita Sen sijaan harrastus- ja liikunta-aktiivisuuden keskinäinen riippuvuus on tytöillä vahvempi kuin pojilla erityisesti talvisin. Poikien keskuudessa voidaan siten puhua substituutiovaikutukaesta hieman enemmän kuin tytöillä. Aktiivisuus tai passiivisuus harrasteissa ja llikunnasss vaatii oman aikansa. Korrelaatiomatriisissa tutkittiin myös, millä tavalla tämä näyttäytyy ajankäytön suuntautumisessa. Tarkasteltavaksi otettiin TV:n katselu, musiikin kuuntelu, koulutehtävien suorittaminen ja ystävien tapaaminen. Nämä neljä valittiin siksi, että voitäisiin katsoa, syrjäytyykö niiden asema muun toiminnan lisääntyessä. Kiinnostava havainto on, että harrasteiden ja liikunnan runsaus tai vähäisyys ei itse asiassa näytä paljonkaan vaikuttavan ajankäytön jakautumiseen. Korrelaatiot ovat pääsääntöisesti heikkoja ja lisäksi positiivisia. Vain TV:n katselu vähenee harrasteiden lukumäärän kasvaessa. HarrastusaktIivisuus ei näytä syrjäyttävän koulun kotitehtävien suorittamista, ei myöskään vilkas liikunnan harrastus. Ystävien tapaaminen ja liikunnan harrastus kuuluvat usein yhteen. Voidaankin todeta, että lIikuntaharrastukset ovat nuorille usein myös sosi-


71 aalisen kanssakäymisen muotoja, ei sen kilpailijoita. Jotta voitaisiin havainnollistaa harraste- ja liikuntaaktiivisuuden keskinäisiä suhteita, on taulukossa esitetty liikuntalajien määrä eriteltynä aktiiviharrasteiden määrän mukaan.

että aktiivisuus osittain kasaantuu näillä kummallakin päAsektorilla. Nyt voidaan kysyä: mitkä ominaisuudet erottavat harrastustoiminnassaan aktiivit nuoret passiivisista nuorista? Tätä tarkastelua varten vastaajat ryhmiteltiin harrastussuuntautumisen mukaan seuraavasti:

Taulukko 42. Talvisten lIIkuntalajien lukumäärä harrastelden luvun mukaan Liikuntaiajien lukum. talvella

Luovien harrasteiden lukumäärä 0 1-2 3-6 7-15 Yht. %

0-1 2-4 5-7 8+ Yht.% N

23 51 25 2 100 231

14 52 29 5 100 628

7 39 43 11 100 867

1 27 48 24 100 126

10-15 v. nuorison Jakautuminen harrastesuuntautumisen mukaan Liikuntalajeja talvella

11 44 36 9 100 1852

Luovia harrasteita Vähän (~2)

Vähän (~2) Keskim. (3-6) Paljon (~7)

15% 31 GIb

Keskim. (3-5)

(~6)

8% 25% 9%

7% 5%

Paljon

Aktiiviharrasteiksi on tässäkin luettu ne lajit, joita harjoitetaan 2-3 kertaa kuukaudessa tai useammin. Harrastustoiminnaltaan passiiveja on noin 15 % tutkituista nuorista. Sekä liikunta että muu harrastustoiminta JAA heillä vähäiseksi. Erittäin aktiivien osuus on puolestaan 5 % ja keskimääräisesti aktiivien osuus 25 %. Tämän "kasaantumisdiagonaalin" sivuilla on 55 % nuorista, jotka eri tavoin suuntaavat vapaa-aikansa liikuntaan ja luoviin harrasteisiin. Merkillepantava ryhmä lienee se 31 %:n suuruinen ryhmä, joka tuntee kiinnostusta vain liikuntaa, mutta ei luovia harrasteita kohtaan. Näin muodostuvaa harrastesuuntautuneisuuden jakaumaa tarkastellaan taulukossa 44 sukupUOlen ja luokka-asteen (iän) mukaan. Siten käy selville, missä aktiivisuus, passiivisuus sekä muut tyypit "sijaitsevat". Näkyvin ero sukupUOlten välillä on, että pojilla liikuntaan, vaan ei luoviin harrastuksiin painottuva vapaaajan viettotyyppi on hyvin yleinen, tytöillä puolestaan keskimääräistä toimeliaisuutta kummallakin sektorilla osoittava tyyppi. Passiivien osuus tytöistä on hieman suurempi kuin pojista. Harrastesuuntautumisen rakenne muuttuu melko nopeasti iän noustessa. Lähinnä kysymys on eriytymisestä, toimintapiirin supistumisesta. Kun 4-5-luokkalaisilla on vielä tyypillistä sangen moninainen harrastustoiminta (tyypit 2 ja 6), supistuu tämänkaltaisen akti-

Mitä vähemmän nuorilla on harrasteita, sitä todennäköisempää on myös, että liikuntaa harrastetaan vähän. Tästä pääsäännöstä on kuitenkin poikkeuksia. Noin 1/4 - 1/3 vähän harrastavista nuorista on aktiiviliikkujia - samansuuruinen osa paljon harrastustoimintaan osallistuvista on passliviliikkujia. Näiden, suhteellisen pienten nuorisoryhmien osalta voidaan puhua liikunnan ja harrasteiden substituutio-vaikutuksesta. Muutoin on kysymys osallistumisen ja toisaalta passiivisuuden kasaantumisesta. 8.2 Yleisen harrastesuuntautumisen taustatekijöistä Edellä esitettyä analyysia voidaan jatkaa määrittele-· mällä nuorison vapaa-ajan toiminnan kaksi pääulottuvuutta: toisaalta luovat harrasteet ja toisaalta liikunta ja urheilu. Nämä kaksi ulottuvuutta eivät kokonaan peitä vapaa-ajan harrastekenttää; kolmantena voisi mainita esim. lukemisharrastuksen kokonaisuuden. Ne kuvaavat kuitenkin nuorten päivittäistä suuntautumista aika pitkälle, onhan kysymys usein tapahtuvista tekemisen lajeista. Olemme edellä nähneet nuorison jakautuvan passliveihin, keskivertoihin ja aktiiveihin sekä liikunnan että luovien harrasteiden suhteen. Olemme myös nähneet,

Taulukko 43. Harrastesuuntautuminen sukupuolen ja luokka-asteen mukaan

1 Passiivi 2 Keskimääräinen 3 Aktiivi 4 Harrastepainott. 5 Liikuntapainott. 6 Muu tyyppi Yhteensä %

Tytöt

luokka-aste

Pojat

luokka-aste

Yht.

4-5

6-7

8-9

Yht.

4-5

6-7

8-9

17 29 5 11 22 17 100

12 32 8 11 18 20 100

16 31 3 10 23 18 100

22 23 5 11 24 15 100

14 21 5 5 41 15 100

11 20 10 5 39 16 100

10 25 3 4 40 19 100

19 18 3 6 45 9 100


72 vlteetin aSema iän kasvaessa. Samoin aktiivien ryhmä supistuu, ja sijalle yleistyy passIIvlen tyyppi tai liikuntaan keskittynyt vapaa-ajan viettotapa. Tämä prosessi tapahtuu tyttöjen keskuudessa ehkä vielä selvemmin kuin pojilla. Koska kysymyksessä on poikittaistutkimus, ei voida mennä sanomaan, mistä alkuperäisestä suuntautumismallista eslm. passiivisuuden kasvu saa lisäyksensä. Todennäköisenä kuitenkin voidaan pitää kehitystä, . jossa yli korkea aktiviteetti alenee keskimääräksi ja keskimääräinen puolestaan passlivlseksl. LIIkuntapainotteinen suuntautumistyyppl lisääntynee lähinnä siten, että aktiivisuus luovien harrasteiden suhteen vähenee, mutta liikunnan suosio pysyy entisen kaltalsena. Harrastesuuntautumisen ja koulumenestyksen välinen yhteys on kIInnostava. Voidaan olettaa, että hyvä koulumenestys kilpailee kovin. vilkkaan vapaa-ajan toiminnan vaatiman ajan kanssa. Toisaalta voidaan myös olettaa, että harrastusten kasaantuminen korreloi positiivisesti myös koulumenestyksen kanssa. Koulumenestys toimii suhteellisen vahvana suuntautumistyyppien erottelljana. Nimenomaan tyttöjen keskuudessa huonoon koulu menestykseen liittyy usein passiivinen suhtautumlne.n liikuntaan ja luovlin harrasteisiin. Erittäin korkea vapaa-ajan aktIIvisuuden taso ei rIIpu koulumenestyksestä, ei myöskään suuntautuminen yksinomaan luoviin harrastuksIIn. lähinnä voidaån sanoa, että koulussa hYvin inenestYvllle· nuorille· on ominaista keskimääräinen tai hieman sen ylittävä' kiinnostus sekä luovia harrasteita että liikuntaa kohtaan. Ero poikien ja tyttöjen välillä on mielenkiintoinen passIivlen ryhmää tarkasteltaessa. Huono koulumenestys ei lainkaan liity samalla voimakkuudella harrastustoimlntaan kuin tytöillä. Olisiko nIIn, että koulumenestyksen merkitys on poikien elämän pIIrissä paljon vähäisempi. kuin tytöillä? Ainakin koulutodistuksen keskiarvojen jakauma vIIttaa tähän suuntaan. Hyviä todistuksia kantavat tytöt kotiin nähtäväksi kaksi kertaa usemmin kuin pojat, mutta pojat puolestaan huonoja todistuksia yli kolme kertaa tyttöjä useammin.

Koulumenestystä tarkastellaan lähemmin luvussa

10.5. Koulumenestykset! ja harrastusten suuntautumisen välinen yhteys todettIIn aiemmin sangen vahvaksI. Sen jälkeen todettIIn yhteys koulumenestyksen ja Isän koulutustason välillä erittäin voimakkaaksi. Kuvaa täydentää tulos, että hajanaisella perheellä on selvästi koulumenestystä heikentävä vaikutus rIIppumatta perheen sosiaalisesta asemasta. Mikä yhteys tällä kompleksllla on nyt erittelyn pääkohteeseen, harrastusrakenteiden muotoutumiseen nuorison keskuudessa? Onko harrastussuuntautumlstyyppien ja sIInä havaittujen erojen taustalla, samoin kuin koulumenestyksen taustalla ensisijaisesti lasten kasvuympäristön, ts. vanhempien vaikutus? Vai onko nIIn, että koulussa hyvin menestyvillä lapsilla on huonosti m~nestyviä runsaammin luovia harrastelta? Rlstilntaulukolnnlssa havaittiin, että perhetausta vaikuttaa kahdella tavalla lasten harrasteåuuntautuml~ seen. Isän koulutustaustan noustessa vähenee passIIvlen ja pelkästään liikuntaan suuntautuneiden osuus, kun taas monipuolisen harrastesuuntautumisen osuus kasvaa. Näin tapahtuu rIIppumatta sIItä, onko kysymyksessä ehjä vai täydellinen perhetyyppI. Lisäksi havaitaan ykslnhuoltajuudella olevan jonkin verran Itsenäistä vaikutusta harrasterakenteiden . määräytymiseen. Passllvien osuus on jonkin verran korkeampi, samoin luovlin harrasteisIin suuntautuvien osuus. Kuitenkin on todettava, että perhetaustan kyky ero. tells harrastajatyyppejä toisistaan on merkittävästi heikompi kuin koulumenestyksen erottel u kyky. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että nuorison suuntautuminen vapaa-ajan harrastetoimintaan, ja nimenomaan tämän toiminnan aktIIvisuus, määräytyy ensisijaisesti nuoren koulumenestyksen perusteella. Nuorten sosiaalinen ja perhetausta .vaikuttaa kuitenkin väliintulevana tekijänä, koska koulumenestys riippuu niin vahvasti juuri 80-. slaallsesta ja perhetaustasta. Vieläkin ylelstäen voidaan lausua, että nuorten oma aktiivisuus määrittää harrastustoiminnan vllkkauden ja suunnan, mutta nuorten virike- ja kasvuympäristö k.otona edistää tai rajoittaa tätä aktiivisuuden esIlletuloa.

Taulukko 44. Harraatesuuntautuminen sukupuolen Ja koulumenestyksen mukaan Suuntautuminen

Tytöt

Todistuksen keskiarvo

-6,5

-7,5

-8,5

8,6+

Yht.

-6,5

-7,5

-8,5

8,6+

Yht.

1 2 3 4 5

28 21 6 11 28 100 47 5,2

21 25 1 11 27 100 228 ·25,1

17 31 5 9 21 100 408 44,8

10 32 8 14 17 100 227 24,9

17 29 5 11 22 100 910 100

16 15 5 3 49 100 152 18,3

15 16 7 3 40 100 292 35,0

10 27 7 7 37 100 285 34,2

14 26 0 5

14 21 5 4 41 100 834 100

Passiivi Keskimääräinen Aktiivi Harrastepainott. Liikuntapainott. Yht., % N %

Pojat

43

100 105 12,6


73

9 Vapaa-ajan käytössä Ja harrastuksl888 koetut esteet

9.1 SubJektllvlaten eatelden ylelayya Vaikka tutkimuksen kuluessa onkin nähty, että nuorison vapaa-aika on pAAoslltaan täynnä toimintaa, palkkapalkoin jopa yllvlrlttyne~n tuntui,estl, on myös nähty, että tämä aktiviteetti vaihtelee toisinaan varsin suuresti ja usein nuorisoryhmien väliset erot määräytyvät sosiaalisesta taustasta kAsln. Myös kaupunklympärlstön asettamat erilaiset ehdot, etäisyydet ja palvelurakenne-erot mAArlttelevät nuorten vapaa-ajan suuntau-

tumlsta osaltaan. Tämä vaikutus on kuitenkin salvästl vähäisempi kuin eslm. Iän ja perhetaustan vaikutus. Näiden ulkoisten havaintojen ohella on aiheellista tarkastella, miltä oma vapaa-aika näyttAA ·"slsältäpäin", nuorten itsensä IImalsamana. Asiaa tutkittIIn asettamalla arvioitavaksi Joitakin vapaa-ajan harrastuksla koskevia vAItteitA. Väitteet olivat tyypiltään pAAasiassa esteväittämiä. Näiden kokeminen eri vastaajllla esltatAAn seuraavassa:

Taulukko 45. Vapaa-a)an hal!'881ukalaaa koetut eateet Olen täysin samaa mieltä 1

Olen jokseenkln samaa mieltä 2

Valkea sanoa 3

Olen jokseenkin eri mieltä 4

Olen täysin eri mieltä 5

Yht.

%

Keski· arvo

8

16

21

23

31

100

3,50

Harrastukset, jotka kilnnostavat, ovat vanhempieni mielestä Illan kalliita

10

12

16

16

43

100

3,67

Vanhempani ovat kieltäneet minulta haluamlanl harrastuksia

4

4

8

9

74

100

4,42

Haluamlanl harrastuksia ei . ole tarpeeksi lähellä

12

15

19

16

38

100

3,53

En tarkalleen tiedä, mitä harrastusmahdollisuuksia on tarjolla

8

14

21

18

38

100

.3,61

En oikein ole löytänyt sellalsia harrastuksia, JOista olisin kiinnostunut

8

13

12

12

54

100

3,88

Minulla ei ole sellaisia kaverelta, Joiden kanssa voisin harrastaa minua kiinnostavia asioita

8

8

9

13

60

100

4,03

En ole tyytyväinen nykyisiin harrastuksllnl ja vapaa-ajan riittävyyteen

6

5

14

14

61

100

4,19

Terveydentilani tai vammani rajoittaa harrastuksia

3

3

4

3

87

100

4,68

Minulle ei jää rIIttävästi alkaa koulun ja läksyjen teon jälkeen, että ehtlsln harrastaa oikein mltAAn

N=1852

I


74 Päällisin puolin katsottuna näyttää siltä, että valtaenemmistö nuorista ei henkilökohtaisesti koe mitään erityisiä harrastustoiminnan esteitä. Kaikilla asioilla painotettu keskiarvo ylittää asteikkokeskiarvon (3,00). Vastausjakaumia on kuitenkin syytä tarkastella lähemmin, koska ei voidakaan olettaa, että olisi olemassa joitakin yleisiä, totaalisia esteitä haittaamassa vapaaajan toimintaa. Suhteellisesti harvinaisempana esteenä on vammaisuus tai muu terveydentilan heikkous. 6-10 % vastaajista tuntee jonkinasteisia ongelmia tässä suhteessa. Ei kuitenkaan voida päätellä, missä määrin nyt·on kysymyksessä yleiseste (esim. rajoittunut liikuntakyky), missä mä~rin erityiseste (esim. allergia, heikko näkökyky). Suhteellisesti eniten näyttää ajan puute estävän vapaata harrastustoiminnan suuntautumista ja määrää. Kysymyksessä on kuitenkin tyypillisesti subjektiivinen yleiskokemus jo siitäkin päätellen, että vastaukset keskittyvät "jokseenkin-alueelle". Esteprofiili on astetta terävämpi, kun puheena on kiinnostavien harrastusten kalleus tai pitkä matka niiden luo. Kolme neljännestä nuorista ei ole kokenut vanhempiensa taholta selviä rajoituksia vapaa-ajan harrastustoiminnan suuntaamisessa, mutta noin 10 % näyttää kokevan koti-ilmastonsa tässä suhteessa kohtuuttomaksi. Myös yleinen passlivisuustekijä ("ei tiedä", "ei ole löytänyt kiinnostavia", "ei välitä") esiintyy suhteellisen harvoin, mutta silti siihen on reagoinut 10-20 % nuorista. Voisi olettaa, että kysymys on yleisen passiivisuuden ohella "kasvukivuista", vaikeuksista asettua uuden ikäkauden rooleihin ja odotuksiin. Nuorten, ja miksei aikuistenkin, vapaa-ajan toiminnan sosiaalista luonnetta kuvaa aika hyvin seuran puutetta koskeva vastausjakauma. Selvällä enemmistöllä ei tässä suhteessa ole ongelmia, mutta 10-20 % nuorista kokee seuran puutteen hyvinkin voimakkaasti esteenä. Tyytyväisyyttä nykyiseen vapaa-ajan toimintaan mittaava kysymys tuo esille lähinnä ehk" nuorten muuttuviin elinvaiheisiin liittyvän tekijän. Iän kasvaessa vanha alkaa muuttua "lapselliseksi" , mieli janoaa jotakin uutta, jonka hahmosta ei ole vielä selvyyttä. Osittain ilmaistu tyytymättömyys voidaan kyllä myös nähdä heijastumana objektlivisemmista esteistä, ajan, rahan, tilaisuuksien puutteesta. 9.2 Esteiden kokeminen eri asuinalueIlla Osa subjektiivisista esteistä on sellaisia, ~ttä niillä ei voida olettaa olevan välittömiä kytkentöjä asuinalueen sijaintiin, .sen sosiaaliseen tai palvelurakenteeseen. Ajan ja rahan puutetta sekä pitkiä etäisyyksiä koskevissa kysymyksissä näiden kytkentöjen voisi ajatella olevan kilnteimpiä. Seuraavassa taulukossa on emo esteiden kokemista tarkasteltu alueellisestI. Mukaan otettiin vanhempien taholta koskevia kieltoja kokeneiden osuus alueellisesti esimerkkinä muuntyyppisistä esteistä. Prosenttiluvut kuvaavat niiden vastaajien osuut-

ta, jotka olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä esitetyn väitelauseen kanssa. Taulukko 46. Eräiden vapaa-ajan esteiden kokeminen alueittain

Kallio Taka-Töölö Itä-Pasila Käpylä Pohj.-Haaga Lauttasaari Pakila Tapaninkylä Puotinharju Vuosaari ruotsink. Kaikki

Aika

Raha

Vanh. kielto

Pitkä matka

25 24 14 34 29 20 19

27 21 26 25 28 27 12 23 24 20 21 23

8 9 8 6 11 8 8 8 11 10 7

29 21 18 28 27 27 24

22 25 23 26 24

8

33 29 28 29 27

Aika-esteen suhteen esiintyy suurinta alueellista vaihtelua. Mitään alueellista systematiikkaa ei tuloksista voida havaita suhteessa esim. tulotssoon tai keskustaetäisyyteen. Minkäänlaista yhteisvaihtelua ei myöskään esiinny luovien harrasteiden tai liikuntalajien lukumäärän kanssa. Ilmeisesti ajanpuute-este toimii varsin subjektiivisella tasolla ilman erityistä kytkentää asuinalueen rakenteellisiin ominaisuuksiin. Harrastusten kalleus on koettu esteenä paljon tasaisemmin alueittain. Selvää käänteistä riippuvuutta alueen keskimääräiseen tulotasoon ei näy. Tosin Pakilassaja Taka-Töölössä rahaesteen kokijoita on keskimääräistä vähemmän, mutta Lauttasaaressa taas enemmän. Harrasteiden kalleus on epäilemättä suhteellinen käsite; se riippuu sangen yksiselitteisesti tavoitetasosta. Tavoitetaso puolestaan riippunee nuorten viiteryhmien suuntautumisesta, etenkin kun harrastustoimintaan liittyy nuorilla,sosiaalinen kanssakäyminen kiinteästi. Myös on mahdollista, että kokemukset harrastusten kalleudesta eivät korreloi yleisen tulotason vaihtelun kanssa siksi, että vain suhteellis~n pieni vähemmistö on ilmaissut tätä kullakin tutkimusalueella. Tämä vähemmistö ei välttämättä edusta asuinalueen keskimääräisintä, vaan nimenomaan pienituloisista lapsi~erheistä tulevia nuoria. Näiden osuus ei taasen välttämättä aina korreloi alueen keskimääräisen tulotason kanssa. Tuntuisi kuitenkin siltä, että nuorten viiteryhmistä lähtevä tavoitetasojen vaihtelu antaisi todennäköisimmin selityksen havaittaville tuloksille. Etäisyyden kokemisen harrastusesteenä luulisi riippuvan vahvemmin alueen keskustaetäisyydestä. Näin ei kuitenkaan suoranaisesti ole. Vain Tapanilassa asuvat tuntevat olevansa periferiassa keskimääräistä useammin, Taka-Töölössl ja Itä-Pasilassa harvemmin. Kallion osuus on sangen korkea vastoin ennakko-odotuksia. Olisiko niin, että nuorten harrastustoiminnan ja


75·

tavoitteiden kannalta "aikuisten maailmaan" kuuluva keskustan ja palvelujen saavutettavuustarkastelu on merkityksetön? Että ne palvelut ja ympäristöt, joissa nuorten vapaa-ajan toiminta pyrkii tapahtumaan, eivät sijoitukaan samalla tavalla keskushierarkkisesti järjestyneesti kuin aikuisten elämänpiirissä? Kaikilta osin, esim. elokuvateattereiden suhteen, tämä ei tosin pidä paikkaansa. Liikuntamahdollisuuksien osalta taas esikaupungit ovat usein kantakaupunkia paremmassa asemassa. Esimerkiksiyksilökohtaisista subjektiivisista esteistä on otettu vanhempien taholta tulevat kiellot. Niitä kokeneiden osuus ei sanottavasti vaihtele alueittain. Perheilmasto ei tämän, erästä ääripäätä kuvaa-

van mittarin mukaan siten näytä noudattelevan esim. joitakin sosioekonomisia rajoja, jotka näkyisivät alueittaisissa tuloksissa. ' 9.3 SubjektIIvisten esteiden kasaantuminen Ja kytkentä tosiasialliseen vapaa-ajan käyttöön Vähemmistö nuorista siis ilmaisee kokevansa ulkoisia tai sisäisiä rajoituksia harrastustoiminnassaan. Voidaan kuitenkin kysyä, missä määrin eri tyyppiset esteet keskittyvät samoihin yksilöihin, missä määrin ne taas hajaantuvat eri vastaajille. Tätä kysymystä tarkastellaan seuraavassa ensinnäkin korrelaatiomatriisin valossa:

Taulukko 47. HarrastuMstelden keskinäiset korrelaatiot 1

Este 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Aikapula Kallista Kieltoja Matkat Ei tietoa Ei sopivia Ei seuraa Ei tyytyY. Passiivi Terveydentila

.23 .09 .18 .20

.17 .12 .25 .07 .08

2

3

4

5

6

7

8

9

10

.32 .20 .40 .06

.18 .18 .07

.02 .03

.10

.43 .31 .18 .12 .16 .22 .05 .08

.19 .12 .08 .13 .17 .07 .13

Kaikki korrelaatiokertoimet ovat samansuuntaisia. Esteiden kokeminen ja ilmaiseminen voidaan siten alustavasti tulkita eräänlaiseksi negatiivisten tunnelmien korosteeksi. Kun rajoituksia tunnetaan, niitä koetaan tulevan usealta taholta. Tarkempi analyysi tuo tämän ohella esille joitakin tiivistymiä. Kiinnostava piirre on, että koettuun ajan puutteeseen korreloivat positiivisesti kaikki muutkin käsitellyt esteet. Voisi nimittäin ajatella, että ajan puute on erityisesti sellaisten ongelma, joilla jo on paljon tekemistä. Vanhempien asettamat rajoitukset sekä toivottujen harrasteiden kalleus ovat ymmärrettävästi hyvin samansuuntaisia, yhtä .aikaa esiintyviä esteitä. Myös etäisyydet koetaan pitkiksi silloin, kun harrasteet tuntuvat kalliilta. Passiivista asennetta mittaavat asiat ryhmittyvät tietyksi kokonaisuudeksi. Siihen kuuluvat tiedon, sopivien harrasteiden, seuran puute sekä yleinen

.28

.17 .18 .20 .01 .05

.36 .24 . .16 .21 .11

välinpitämättömyys harrastus-toimintaa kohtaan. Itse asiassa asioiden väliset korrelaatiot eivät tässäkään ryhmässä nouse kovin korkeiksi. Subjektiivisesti koettujen vapaa-ajan esteiden kasaantumista m!ttaa myös se, kuinka monta estettä vastaaja on maininnut: Koettuja harrastustoiminnan esteitä: kpl

0-1

2-3

4-5

6+

Yht.

%

56,7

31,6

9,7

1,9

100

N=1852

Jokin maininta luettiin koetuksi esteeksi jos oli väitelauseen kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Noin joka kymmenes nuori on tuntenut pyrkimystensä ja elämäntilanteensa ristiriidan niin suureksi, että on kirjannut yli 4 vakavasti koettua estettä. Yli puolet on kuitenkin tässä suhteessa ongelmattomia.

Taulukko 48. Luovien harrasteiden Ja lIIkuntalajien lukumäärä koettujen esteiden luvun mukaan Koettuja esteitä

Luovia harrasteita, kpl 0-2

3-5

6-8

9-10

Yht. %

0-2

3-5

6-8

9-11

Yht. 0,-i, N

0-1 2-3 4-5 6+ Yht.

48 44 43 41 46

38 42

13 13 13 21 14

1 1 0 3 1

100 100 100 100 100

51 55 61 71 53

40 35 28 18 37

9 10 11 12 9

1 0 1 0 0

100 100 100 100 100

43 35 40

Liikuntalajeja talviaikaan, kpl

1051 586 180 35 1852


76 Tietenkin voidaan kysyä, toimiiko tällainen asenne'mittari yhtä lailla herkästi kaikkien vastaajien kohdalla; onko neutraali nollapiste kaikilla samalla kohdalla. Kysymys on testattavissa kun katsotaan, miten subjektiivinen esteympäristö on suhteessa tosiasialliseen vapaa-ajan toimintaa. , Koettujen esteiden lukumäärä taulukoitiin ristiin luovien harrasteiden sekä talvisin harjoitettujen liikuntalajien lukumäärästä muodostettujen summa-asteikkojen kanssa. Aktiivitoiminnaksi katsottiin tällöin ne lajit, joita harrastetaan päivittäin tai useamman kerran viikossa. Kummankin harrastesuunnan suhteen esiintyy esteiden kokemisen kanssa lievä riippuvuus. Tarkastelta~s­ sa luovien harrasteiden suhdetta esteiden kokemiseen on kuitenkin todettava, että se on sangen heikko ja suunnaltaan käänteinen. Vähän esteitä kokevilla on suhteellisesti vähemmän luovia harrasteita kuin paljon esteitä kokevilla. Liikunnan kohdalla riippuvuus on hieman voimakkaampi, mutta osittain toisen suuntainen. Mitä useampia subjektiivisia esteitä on Ilmaistu, sitä todennäköisemmin vastaaja kuuluu vähän liikuntaa harrastavaan ryhmään.

Liikunta tapahtuu kodin ulkopuolella ja vaatii ajan lisäksi usein välineitä. Se näyttää siten kilpailevan talvisaikaan enemmän koulunkäynnin ja perheiden taloudellisten mahdollisuuksien kanssa kuin luovat harrasteet. Jälkimmäiset voinevat tapahtua enemmän kotiympyröissä. Tulokset ovat kuitenkin varsin viitteellisiä. Näyttää siltä, että subjektiivisten esteiden kokeminen on todellakin vain subjektiivista - sen yhtymäkohdat vapaaajan toiminnan luonteeseen ovat varsin vähäiset. Niinpä voitiin havaita, että erilaisia esteitä kokivat yhtä usein ne, jotka eivät olleet käytännöllisesti katsoen lainkaan kiinnostuneet luovista harrasteista ja liikunnasta kuin nekin, joilla sekä liikunnan että muiden aktiivisten harrasteiden lukumäärä oli korkea. Perusongelmana näyttää siten olevan vaikeus mitata subjektiivisten käsitysten todenperäisyyttä yhdenmukaisella tavalla. Toiselle sama este saattaa olla ylivoimainen kun toiselle se on helposti ylitettävissä. Selvä enemmistö helsinkilälslstä nuorista kuuluu ryhmään, jolle vapaa-ajan harrastustoiminnan tielle ei näytä mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia nousevan.

10 Nuorten sosiaalisista suhteista

Eräänä läplkäyvänä piirteenä tutkimuksessa on ollut havainto nuorten vapaa-ajan harrastustoiminnan seurallisuudesta. Eslm. erilaisissa tilaisuuksissa k~ynnlt tapahtuivat lähes poikkeuksetta muiden ihmisten seurassa. Sopiva seuran puute näyttäytyi eräänä harrastustoiminnan subjektlivisena esteenä, vaikkakaan se ei välttämättä ole tosiasiallisen käyttäytymisen rajoittaja kuin poikkeustapauksissa. On tässä yhteydessä paikallaan tarkastella, millaiselta koulunuorten sosiaalinen ympäristö näyttää suhteessa samanikäisiin sekä . suhteessa perheeseen että kouluun. 10.1 YstäväpIIrin, laajuus ja merkitys vapa.ajan suuntautuml88888 "Todella hyvät ystävät" ovat kouluissa varsin tärkeitä lähimmän samanikäisten vliteryhmän muodostajana. Kysyttäessä näiden lukumäärää jakautuivat vastaukset seuraavasti:

vä" on vaativa määritelmä, jota voidaan arvioida keveästi tai syvällisesti. Pohdintaa kysymys onkin aiheuttanut lähes joka viidennellä vastaajalla. Hyvin pieni osa tuntee itsensä täysin eristetyksi tai eristäytyneeksi samanikäisistä, kun taas noin 60 % on melko laajan ystäväpiirin keskellä. Alueittain tarkasteltuna esiintyi ystäväpIirien koossa tosin vaihteluja, mutta ei millään systemaattisella tai merkittävällä tavalla. Psykologisesti ehkä vähemmän vaativaa mutta sosiaalisesti merkittävää on johonkin säännöllisesti kokoontuvaan porUkkaan tai sakkiin kuuluminen. Ns. jengi on nähtävissä tästä erikoistapauksena, jossa on lukuisia nuoria, alueellinen reviiri ja nimike sekä joskus häiriökäyttäytymisen piirteitä vastakohtana aikuisten maailman normeille. Tutkimuksessa tiedusteltiin: "Kuulutko johonkin säännöllisesti kokoontuvaan p0rukkaan tai sakkiin?" Vastausjakauma on seuraavanlainen:

Todella hyvien 'ystävlen lukumäärä

o

1-2

3-5

6+

vaikea sanoa Yht. %

Porukkaan tai sakkiin kuuluminen

1,8

21,7

31,2

27,5

17,2

ei kuulu

kuuluu sakkiin, jossa jäseniä 3-5 5-10 10-20 yli 20 tunt.

yht.

59,3

13,8

100%

100

N=1852 Huomiota kiinnittää "vaikea sanoa" -reaktioiden korkea osuus tässä kysymyksessä. "Todella hyvä ystä-

N= 1852

9,6

7,6

8,7

1,0


77 tomilla hieman vähäisempi kuin niihin kuuluvilla. Kiinteimmin näyttävät jäsentyvän sellaiset ryhmät, joissa on 3-10 jäsentä. Merkillepantavaa on, että suuriin jengeihin kuuluvien on usein vaikea sanoa mitään todella hyvien ystävien määrästä, kun taas pienryhmiin kuuluvilla on selkeämmät käsitykset asiasta. Loppujen lopuksi sakkeihin kuuluvien ja kuulumattomien välillä ei ole kovin suuria eroja ystävyyssuhteiden muodostumisessa. Nuorten vapaa-ajan vietosta todettiin aiemmin varsin suuren osan kuluvan ystävien ja tovereiden kanssa seurusteluun. Seuraavassa tarkastellaan, millä tavoin tämä ajan käyttö vaihtelee ystävyyssuhteiden ja johonkin laajempaan sakkiin kuulumisen kanssa.

Noin 60 % ei siis katsonut ystäväpIirinsä muodostavan kysymyksessä tarkoitettua porukkaa. Kysymyksessä tähdennettiin, että siinä tarkoitetaan koulun ja sAAnnöllisten harrastusten (esim. urheiluseurat) ulkopuolella kokoontuvaa sakkia. Tulkinnasta riippuen 10-25 % koulunuorista kuuluisi tavanomaista ystävien lähipiiriä suurempaan sakkiin, osa näistä varsinaisiin jengeihin. Hyviä ystäviä on lähes kaikilla nuorilla ainakin muutama, mutta varsinaisiin sakkeihin ja jengeihin katsoo vähemmistö nuorista kuuluvansa. Missä määrin ystävyyssuhteita esUntyy sakkeihin kuuluvien ja niihin kuulumattomien keskuudessa? Tätä tutkittiin taulukoimaIla ristiin nämä kaksi sidonnaisuusmittaria. Ystävyyssuhteiden lukumäärä on sakkeihin kuulumat-

Taulukko 49. Hyvien ystävien määrä sakkIIn kuulumlaen mukaan Hyviä ystäviä

Ei kuulu sakkiin

alle 2 3-5 6 tai enemmän ei osaa sanoa Yhl. % N

Kuuluu porukkaan, jossa jäseniä 5-10 10-20 3-5

yli 20

28 31 23 17

21 38 29 12

14 28 39 18

14 30 38 18

15 28 36 23

100

100

100

100

100

176

141

1095

255

180

Kuvio 34. AJanvietto yalävlen kanaaa kontaktien määrän mukaan Hyviä ystäviä

Ystävien kanssa vietetty keskim. aika. tuntia 3-4

1-2

"",=_<;:.,..;1:.,.,.,.,.,=,.,...::.:..:::.:.:.;.;;=.;.;...

0 1-2

3-5 6+ Eos.

0

50

100%

o

50

100%

Ei

3-5

kaikki 24 31 28 17

100 "

1827


78.

Ystävyys- ja toveruussuhteiden runsaus näkyy myös ajan käytössä. Eniten kuluu seurusteluun ja yhdessäoloon aikaa niiltä, joilla on näitä kiinteitä kontakteja. Suurempiin porukoihin lukeutuvilla tämänkaltainen yhdessäolo jää keskimäärin vähän matalammaksi. Ryhmän kiinteys on nähtävästi suurimmillaan juuri viiden ja kymmenen hengen välillä. Vähän tai ei ollenkaan hyviä ystäviä omaavilla nuorilla kuluu itse asiassa yllättävän usein pitkiäkin aikoja yhdessäoloon tovereiden kanssa vapaa-aikana. Tämä vain vahvistaa sitä edellä esitettyä käsitystä, että "todella hyvä ystävä" on psykologisesti ottaen sangen vaativa käsite. Vaikka näitä

olisikin niukalti, ei se merkitse, että muita vähemmän merkittäviä toveruussuhteita ei tämän ikäisillä nuorilla olisi. Vain hyvin pieni osa nuorista ei asennetasolla eikä arkipäivässään hae kontakteja muihin. Myöskään ei laaja ystäväpiiri tai vielä suurempaan porukkaan kuuluminen välttämättä johda siihen, että sen kanssa vietetty aika voittaisi kaikki muut vapaa-ajanviettomuodot. Tendenssi tosin on tämän suuntainen. Sakkeihin kuulumisen vaikutuksia muuhun vapaaajan vieton suuntautumiseen tarkasteltiin yleispiirteisesti tutkimalla, miten se vaikuttaa luovien harrasteiden ja liikuntaharrastusten määrään:

Taulukko 50. Luovien harrasteiden Ja lIIkuntalajien määrä sakklJäsenyyden mukaan Sakkijäsenyys ei kuulu

3-5 5-10 10-20 yli 20 • Kaikki

Luovia harrasteita

Liikuntalajeja talvella

0-2

3-4

5+

Yht. %

0-2

46 44 45 46 53 46

40 40 38 43 35 39

14 16 16 11 12 14

100 100 100 100 100 100

56 55

Päällimmäisin havainto on, että erot harrasterakenteissa ovat melko vähäisiä, kun vertaillaan sakkeihin kuuluvia ja kuulumattomia keskenään. Lähinnä vain osa yli 20 hengen nuorisoporukoihin lukeutuvista erottuu muista siinä, että liikuntaa harrastetaan keskimääräistä useammin ja muita vapaa-ajan harrasteita vastaavasti vähemmän. Mikään erityisen vahva erottelija ei tämäkään seikka ole. Nuorten sakin muodostuksen taustaa valaisee osaltaan vertailu tiettyihin taustatekijöihin. Taulukko 51. Nuorten toveruusauhtelden korrelaatiot taustaan Hyvien ystävien Sakkiin määrä kuuluminen Ikä Isän koulutustaso Koulumenestys Sukupuoli

.04

.18

-.04

-.04

-.14 .18

-.13

.04

48 56 38 53

3-4 28 30 27 23 42 ·29

Yht. %

16 16 25 21 20 18

100 100 100 100 100 100

käyttäytymisen laajuus ei korreloi juuri lainkaan parheen sosiaaliseen taustaan mitattuna isän koulutustasolla. Sen sijaan koulumenestys on usein parempi toveriseurasta vetäytyneillä kuin niihin vahvasti kiinnittyneillä nuorilla. Todettakoon kuitenkin, että tämä tekijä on koulumenestyksen selittäjänä olennaisesti vähäisempi kuin sukupUOli ja perhetausta. Lähinnä vaikutuksen voisi ajatella syntyvän siitä, että laajemman ystäväverkon olemassaolo vie sitä aikaa, jota koulussa hyvin menestyvät käyttävät kotitehtäviin ja muuhun lukemiseen. Nuorten kiinteiden ystävyyssuhteiden ja löyhempien sakkien muodostumisessa voisi ajatella asumisajan olevan tärkeä tekijä. Muuttoliike Helsingissä on yleistä, . ja varsin usein siitä seuraa siirtyminen kokonaan uuteen kaupunginosaan. Tutkimuksessa kysyttiin myös asumisaikaa nykyisessä kaupunginosassa, jolloin tulos oli seuraava: Asumisaika nykyisessä kaupunginosassa koko ikä 5-10v. 2-4v. alle

Hyviä ystäviä esiintyy yhtäläisesti lähes kaikissa nuorten ikäryhmissä, mutta sakkikäyttäytymisen piirteet alkavat vahvistua vasta ylemmillä luokka-asteilla. Pojat tunnustavat hyvien ystävien piirin laajemmaksi kuin tytöt, mutta sakkien ja vastaavien löyhempien porukoiden muodostuksessa ei sukupUOlen välillä ole varsinaista eroa. Ystävyyssuhteiden lukumäärä ja sakki-

5+

36,7

32,2

17,2

2 v.

tunt.

yht. %

12,8 1,1

100

N=1852

Lähes kaksi kolmannesta oli muuttanut kaupunginosaa jossakin vaiheessa, 30 % on asunut nykyisessä paikassa alle 4 vuotta.


79 Taulukko 52. Hyvät ystävät )a sakkIIn kuuluminen kaupunglnosa88a asumlsa)an mukaan Sakkiin kuuluminen, jäseniä

Asumisaika

Hyviä ystäviä 0-2

3-5

6+

Eos.

yht. %

ei

3-5

5-10

10-20 yli 20

koko iän 5-10 2-4 alle 2 v. Kaikki

24 21 24 26 23

28 36 31 30 31

30 27 27 25 28

18 15 18 19 17

100 100 100 100 100

58 59 61 65 100

14 15 14 13 14

10 10 10 7 10

9 8 7 6 7

Ennakko-odotusten suuntaista on, että ystävyyssuhteiden määrä kasvaa, mitä pitempään on asuttu samalla paikalla. Tämä tendenssi koskee kuitenkin varsinaisesti vain sitä osaa, joka ylipäätään on muuttanut. Olisiko niin, että muutto kaupungin sisällä ei vain passivoi, vaan pitemmällä tähtäyksellä myös aktivoi, kun muuttuneet olosuhteet totuttavat hakeutumaan uusiin kontakteihin? Sakkien muodostus tapahtuu sitä helpommin, mitä pidemmän ajan kaupunginosa on käynyt tutuksi. Kuitenkin erot tässä, niinkuin ystävyyssuhteiden määrässäkin, ovat hyvin vähäisiä, joten vain kuvatunlainen suunta on tuloksista luettavissa. Seurahakuisuus on nuorten keskuudessa niin suurta, että muutto ei näytä sittenkään kovin paljon kontaktien syntymistä häiritse-

vän. Tämä nuorten ystävyyssuhteiden laatua ja sakkikäyttäytymistä koskeva jakso on lähinnä osoittanut, että kiinteät ystävyyssuhteet, pienryhmien muodostaminen on varsin tärkeätä nuorten elämässä. Ryhmien ko. ko tosin vaihtelee laajoissa rajoissa, ja osa niistä esiintyy muodossa, jota voi nimittää jonkinlaiseksi porukaksi tai sakiksi. Varsinaisia kiinteitä nuorisojengejä näistä on vain pieni osa. Ystäväpiirillä on jossakin määrin harrastustoimintaa aktivoiva vaikutus etenkin liikunnan alalla. Aikaa kyllä kuluu tähän vapaa-ajan viettoon, jolloin koulumenestyskin jää vähän vaatimattomammaksi kuin omiin oloihinsa vetäytyvillä, koulunkäyntiin suuntautuneilla nuorilla. 10.2 Nuorten kokoontumlspalkat Ajan ja seuran lisäksi paikka, missä tavataan ja kokoonnutaan, on merkittävä asia sekä nuorten itsensä kannalta että nuorisotoiminnan tilasuunnittelun näkökulmasta. Oppilaita pyydettiin mainitsemaan enintään kolme paikkaa, jossa tavallisimmin ystäviä tavataan. Ei katsottu mahdolliseksi pyytää luetteloa paikkojen tärkeysjärjestyksestä, koska se saattaa vaihdella jo vuodenajoistakin johtuen suuresti. Oheisesta asetelmasta

10 9 9 9

9

yht. % 100 100 100 100 100

käy selville, kuinka suuri osa vastaajista on maininnut eri vaihtoehtoja: Taulukko 53. Eri ystävien tapauspalkko)a maininneet vastaajat, % kaikista Tapaamispaikka

%

Kotona Ulkona omassa kaupunginosassa Porraskäytävässä tai pihalla Keskustassa ja rautatieasemalla Tansseissa tai discoissa Kirjastossa Muualla: harrastusten parissa Kahvilassa tai baarissa Seurakunnan tai yhdistysten tiloissa Kaupungin nuorisotiloissa Muualla: koulussa Pelihallissa tai bingossa Muualla

86 50 42 13 12 11

9 7 7 5 3 3 1

11-16-vuotiailla koulunuorilla koti ja sen lähiympäristO on ehdottomasti yleisin ystävien kohtaamispaikka. Tästä erOttuvana ympäristönä ovat yleistä tapaamista varten rakennetut ja muut julkiset tilat: discot, baarit, pelihallit, sekä erityisesti nuorisotoimintaa varten tarjotut tilat. Huomiota on syytä kiinnittää keskustassa tai rautatieaseman tienoilla oleskelevien osuuteen sekä kirjastoja tapaamispaikkoina pitävien osuuteen. Näissä tapauksissa voidaan nimittäin sanoa, että nuoret ovat ikäänkuin "omineet" kokoontumispaikoikseen tiloja, jotka kaikkien mielestä eivät ole sellaisiksi tarkoitettuja. Samaa voidaan sanoa myös talojen porraskäytävistä, kun ne siirtyvät nuorten yhdessäolopaikoiksi. Tietenkin asiaa voidaan katsoa myös päinvastaiselta kannalta. Nuorten vapaa-aikaan kuuluu seuran kokeminen ja siinä näyttäytyminen hyvin tärkeänä osana. (Mikä ei ole outoa vähän vanhemmilIekaan ihmisille, vaikkakin näyttäytyminen tapahtuu eri tiloissa ja saa erilaisia muotoja). Kun tämä sosiaalisuuden tarve on olemassa, se etsii tapahtumapaikakseen ne mahdolliset paikat, joita on tiedossa ja olemassa. Paikkojen luonne on useimmiten julkinen tai puolijulkinen.


80

Voidaan olettaa, ettA tAlIainen sosiaalisen nAyttAytymisen ja esittämisen rooli kasvaa IAn mukaan ja että se hakeutuu erilaisiin tiloihin myös asuinympAristön omi-

naisuuksien ja tilatarjonnan mAArittelemAnä. Seuraa- . vassa tutkitaan ensiksi asuinalueiden vAllilA havalttuja eroja:

Kuvio 35. Nuorten tärkelmmlt tapaamlapalkat alueittain

"100~------------------------------------------~ ,...----t Kotona

80

.............. •

80

• ••••••

••••••

•••

40

•••••

• •••••

1•••••

••••• • ••••••••

•••••••• •••••••••••• • • •••............ :•• •••••• •••••••• •• ••••••••••••••

Pihalla, portaaaa

i ....... ·····~·····

0 1

.2

~

Muualli kaupunglnOl8ll8

2

3

!2

.!I

:8

j

~

4

6

JJ f ~

å.

8

I !J

Kuviossa esille otetut tapaamispaikat kuvaavat IAhinnA erilaisia reviirejA, JOIS88 nuoret saattavat esiintyi. Koti tai kavereiden koti, on ehdottomasti tArkein nAistl revllrlvyöhykkeistl. Alueiden vAllilA havalttavista eroista voidaan lukea viItteenomaIsesti, että korkean sosiaalisen statuksen alueilla se on tavallIsempi kuin mataiam. man statuksen alueilla. VAljemmAt asunnot ja omat huoneet lapsille ovat luonnollisena taust8na havaltullle erollle. PorraskäytAvA ja IAhiplha muodostaa seuraavan revIirIvyöhykkeen. Sen käyttö ystIvlen tapaamiseen valhtalee suuresti. Alueittaisten erojen taustalla voidaan nähdA fyysislA, sosiaalisia ja kulttuurisia eroja. Yleisimmin tämA revllrlvyOhyke on käytössA kerrostalolählöissA, joiden sosiaalinen status ei ole kovin korkea. (Puotinharju, Vuosaarl, Pohjols-Haaga). Omakotl- ja rIvltaloaluelden yksityispihat elvAt luo tAllalsla puolijulkisia oleskelualueita (Pakila, TapanlnkylA). Ruotsinkielisten slrottumlnen ~uomenklellsten sekaan alheuttanee san, että jokapiivAlset kaverit elvAt useinkaan löy-

7

8

9

!:c

~

.!I

·c

~

~

:ii

B.

1

10

11

·C

.!c g

i I >

Keskusta...

Alue

~

a:

dyaivan naapurustosta, jolloin IAhlplhollla oleskelevlen osuus JAA matalaksi. Vastaavasti kuitenkin ystlviA tavataan suhteellisesti enemmin muualla asuinkaupunginosissa. Sama koskee pientalotyypplsiA asuinalueita. Neljäs kohtausvyOhyke on Helsingin keskusta, siinA joukossa asemanseutu. SIellA käyvien ja ystävien tapaamispalkkana pitävien osuus on melko vakaa 12 % ikAluo~ riippumatta asuinalueen sijainnista. Kuitenkin P~hjols-Haagassa ja TapaninkylAssA tämA osuus on IA~es kaksinkertainen. Junayhteys nAlltA alueilta on eräs mahdollinen taustatekijA tAlle poikkeamalle. Kuitenkin tarvittaneen myös Jotakin muuta, joka voisi olla esim. Joidenkin eslmerkkiA antavlen pienryhmien käyttlytymisperinne. Joka tapauksessa on saivAA, että keskustaan vapaa-aikoinaan tulevat ovat pAAosiltaan perAlsin Helsingin asumalAhiölstl.


81 Nuorten keskinäisten tapaamlspaikkojen toinen aste koostuu erilaisista, käyttötarkoitukseltaan enemmän

tai vähemmän eriytyneistä sisätIloista. Näiden alueeilista yleisyyttä selvitetään seuraavan taulukon avulla:

Taulukko 54. Nuorten keaklnälset kokoontumlapalkat aI8ltllol888; tiloja malnlnnelden %-oauua kalklata Alue

1 Kallio 2 Taka-Töölö 3 Itä-Pasila 4 Käpylä 5 Pohjois-Haaga 6 Lauttasaari 7 Pakila 8 Tapaninkylä 9 Puotinharju 10 Vuosaari 11 ruotsink. Kaikki

baari

5 5 7 . 13 9 12 3 4 3 4 14 7

Mahdollisten paikkojen luettelo on aika laaja. Siitä puuttuvat vielä bingo ym. pelipaikat sekä koulu, joita mainittIIn noin 2 %:n vastauksissa. Yllättävältä tuntuu, että koulu on jäänyt niinkin matalalle. Nuorten ystävyyssuhteet tapahtunevatkin koulun ohella ja lisäksi nimenomaan koulupäivän ulkopuolella, vaikka ne usein olivatkin peräisin yhteisestä koulunkäynnistä. . Suhteellisesti yleisin tapaamispaikka tästä tilojen joukosta on dlsco, mutta alueelliset vaihtelut ovat erittäin suuret. Muistettaneen, että vastaajien Ikäjakauma on kaikilla tutkimusalueilla täsmälleen sama. Discossa käynnin yleisyys ei mitenkään riipu eslm. alueen sosiaalisesta rakenteesta eikä keskustaetäisyydestä. Kirjasto tapaamispalkkana kilpailee tiukasti edellisen kanssa, mutta alueellinen vaihtelu ei ole yhtä suurta. Tietty tarjonnan vaikutus tosin on havaittavissa: ItäPasilan ja Taka-Töölön vertailussa se näyttäytyy selkeästi. Jälkimmäisen korkean tason palvelut houkuttelevat, kun taas Itä-Pasila on vielä kirjastoauton varassa. Mielenkiintoista on, että Kalliön nuoret eivät pidä paikallista kirjastoa erityisesti kOkoontumispaikkana, vaikka muutoin ovatkin kaikkein ahkerimpia kirjaston käyttäjlä~ Nuorisoasiainkeskuksesta saadun tiedon mukaan vielä noin 5 vuotta sitten Kallion kirjasto toimi siinä määrin nuorten kokoontumistilana, että se lähes haittasi kirjaston muuta toimintaa. Tämäkin vahvistaa sitä käsitystä, että nuorisokulttuurin paikalliset piirteet voivat olla ajallisesti hyvin epäjatkuvia, samalla tavalla kuin epäjatkuvuus, jo ohitetun tuomitseminen on sille muutoinkin tunnusomaista - mitä yleistystä voi soveltaa muihinkin muotelhin. Musiikin kuuntelumahdollisuus selittää osan vaihteluista, muttei mitenkään yleisesti. Vuosaaren nuoret käyttävät kirjastoa vähiten tapaamispalkkana ja muutoinkin, mutta discoharrastus on sitäkin tavallIsempi. Kirjaston maininta kolmen tärkeimmän kavereiden tapaamispaikan joukossa vaihtelee erittäin kiinteästi niiden vastausten mukaisesti, joi-

srk:n, yhd. tila

kaup. nuorisotila

kirjasto

disco

harrasteet

3 11 9 9 9 8 7 1 5 6 12 7

2 9 8 5 7 4 2 1 1 11 2

9 22 6 14 14 14 13 13 12 6 10

8 11 16 7 17 5 15 9 8 19 18

9 13 8 11 9 10 7 5 7 10 9

5

12

13

9

ta saatiin kysyttäessä kirjaston eri käyttömuotojen yleisyyttä. Siinäkin kohdin esiintyi tämä sosiaalinen funktio eräänä mahdollisuutena. . "Baarikulttuuri" on pääosiltaan suhteellisen harvinaista, mutta muutamissa tapauksissa se nousee sangen tärkeälle sijalle. Erityisesti kiinnittyy huomio ruotsinkieliseen nuorisoon. Kun alueellisesta hajaantumisesta johtuen ei kavereita useinkaan voi tavata kodin ulkopuolella vapaa-aikana, esiintyvät baarit luonnollisina kohtaus- ja yhdessäolopaikkoina. Kaupungin avointen ovien kerhot ja kerhokeskukset ovat varsin harvoin malnlttuina tavalllsimpina kavereiden kohtaamlspaikkolna. Vain noin 20 % kaupungin nuorisotIloissa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana käyneistä on todennut tällä tavalla. Alueellinen vaihtelu on Samantapainen kuin nuorisotiloissa käyttöfrekvensselssäkln havaittiin. Kuitenkin voidaan todeta tietty keskittymispiirre. Kaupungin nuorisotilat esiintyvät melko tärkeinä tapaamlspaikkoina nimenomaan siellä, missä vain kaupungin kerhotoimintaan osallistuneiden osuus on suurin. Kaupungin tilojen merkitys on vähäisempää ja käyttö satunnalsempaa, jos muiden yhteisöjen kerhotoiminta on alueella runsasta. Näin tarjonta tai sen puute muovailee vapaa-ajan käyttäytymistä, kun valtaosa nuorista on kuitenkin asuinalueensa reviiriin sidottu.

10.3 KokoontumlapalkkoJen ryhmlttymlnen ja tauatateklJ61den valkutua Nuorten vapaa-ajan elämänpiirin muodostumista valottaa edellisen tilakohtaisen, alueellisen· tarkastelun lisäksi silmäys kysymykseen, miten erilaiset tilat esiintyvät keskenään ja mitkä taustatekijät vaikuttavat reviirien muodostumiseen ja niiden alueelliseen laajenemiseen. Ensimmäistä kohtaa lähestytään korrelaatiomatriisin avulla.


82

Taulukko 55. Ystlvlen tapaamlspalkkoJen keskInliset korrelaatiot

1

Tapaamispaikka

1 2 3 4 5 6 7

8 9 10

kotona pihalla muu lähiymp. baarissa srk.yhd. nuorisotila kirjasto disco keskusta harrastetila

-.08 -.02 -.09 -.03 -.12 .02 -.09 -.12 -.01

2

-.10 -.14 -.10 -.06 -.06 -.18 -.20 -.10

3

-.11 -.08 -.09 -.10 -.11 -.09 -.12

Korrelaatiokertoimien arvot ovat hyvin matalia. Tässä tapauksessa sitä ei kuitenkaan voida ehdottomasti pitää olemattoman yhteisvaihtelun merkkinä. Jakaumat ovat nimittäin tavattoman vinoja, jolloin vahvakaan riippuvuus ei voi nousta korkeaksi korrelaatiokertoimeksi. Siksi eräitä ryhmittymiä kannattaa tutkia pienistä itsearvoista huolimatta. Negatiiviset kertoimet ovat vallitsevia. Esimerkiksi kotonaan tapaavista suuri osa on sellaisia, jotka ovat iI-

4

5

-.05 .02 -.06 .02 -.13 -.06

-.02 -.01 -.04 -.10 -.03

-.04 .02 .03 -.03

8

7

6

-.09 -.10 -.04

-.11 -.06

100~----------------~

"

~----------------~100

1~ 80

80

60

2

Muu lähiymp.

6= Baari 6= Srk tai yhdistYI 7= Nuorisotila

60

B= Kirjasto 9= DilCO

40

40

9 6

••••• ••

20 4 •••••••

•• •• Keskusta ••••••

OL...,;-+---t__+--+__-+--+........ 4 5 6 7 8 9

10

-.08

moittaneet vain tämän reviirin. Vain kirjasto näyttää näillä toimivan toisena vaihtoehtona muita selvemmin. Piha- ja porraskäytävissä oleilu korreloi eniten negatiivisesti baareissa, discoissa ja Helsingin keskustassa oleiluun. Nämä kolme kaukana kotoa olevaa kohtaamispaikkaa sen sijaan korreloivat keskenään positiivisesti, mikä onkin aika luonnollista. On ilmeistä, että Iän ja muiden taustatekijöiden tarkastelu tuo lisäinformaatiota edellä havaittuihin rilppuvuuksiin.

Kuvio 36. Nuorten tapaamlspalkkoJen yleisyys Iin (luokka-aste) mukaan

%

9

20

0 4

6

6

7

B 9 Luokka..sie


83 Iän yhteys nuorten tapaamis- ja seurusteluvyöhykkeiden laajenemiseen näkyykin kuviosta selvästi. Kodit tosin pysyvät koko ajan tärkeinä paikkoina. Sen sijaan oman talon piha-alue vähenee merkitykseltään nopeasti iän lisääntyessä ja keskustassa oleskelu vastaavastllisAAntyy. Näyttää myös siltä, että muu asuinalue alkaa varttuneemmilla nuorilla menettää merkitystään "tärkeänä alueena", vaikka sen asema vielä 13. ikävuoteen asti vahvistuukin. Yksittäisiä kokoontumistiloja tarkasteltaessa. nähdään, miten iän karttuessa baarien ja discojen suosio tapaamispaikkoina kasvaa. Itse asiassa tämä lisäys ei ole yhtä voimakasta kuin keskustaan hakeutumisen suosio. Voidaan sanoa, että Helsingin ydinkeskustalla on osalle nuorista sellaista itseisarvoa, joka ei selity yksinomaan siellä olevilla palveluilla.

Iän lisääntyminen kasvattaa osittain myös varsinaisen nuorille järjestettyjen tilojen ja tilaisuuksien suosiota, mutta ei yhtä vahvasti kuin emo viihdepalvelut. Täysin päinvastoin käy kirjastojen käytön oleskelupaikkoina: vanhimmat peruskoululaiset oleilevat niiden tiloissa "muuten vain" aniharvoin, kun taas 10-12-vuotiaat ovat niissä sangen usein - ainakin niillä asuinalueilla, joilla kirjaston käytön tämä sivumerkitys on tavallinen. Näin kouluiässä olevien nuorten elämänpiiri laajenee kohti aikuisen maailmaa. Mutta ikä ei luonnollisestikaan ole ainoa asiaan vaikuttava tekijä, vaikkakin sen m~trkitys on kiistaton jo biologisistakin syistä. Eräiden muiden taustatekijöiden vaikutusta tarkasteltavaan paikkakäyttäytymiseen selvitettiin myös. Seuraava korrelaatiotaulukko kuvaa havaittuja yhteyksiä:

Taulukko 56. TapaamlspalkkoJen korrelaatiot taustaan ystävien tapaamispaikka 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

koti piha muu lähiympäristö keskusta baari srk, yhdistys nuorisotila kirjasto disco harrastetUals.

1. sukupuoli -,08 ,06

,04 -,05

,04 -,03 ,04 ,03 -,15 -,01

2. isän koulutustaso

3. perheen kiinteys

,08 -,10 ,02 -,03 -,03 ,08 -,01 ,01 -,00 ,05

-,04

Korrelaatlokertoimen suunta: positiivinen kerroin kun: 1. pojat useammin kuin tytöt 2. isän koulutustaso on korkea 3. nuori asuu vain toisen vanhemman kanssa 4. "nuori kuuluu johonkin nuorisosakkiin 5. vanhat enemmän kuin nuoret Vertailtaessa kertoimien Itseisarvoja havaitaan iän vaikuttavan suhteellisesti eniten nuorten tapaamlspaikkojen laatuun. Itse asiassa tyttöjen ja poikien väliset erotkln ovat pääOSiltaan tästä ikäriIppuvaisia: tyttöjen on todetty poikia nopeammin siirtyvän varhaisnuoruudesta varsinaiseen nuorisoikään. Tällöin myös harrastuarakenne muuttuu ja esim. discoissa ja keskustassa käynti alkaa poikia aikaisemmin. Perheen korkea koulutustausta ikäänkuin "jarruttaa" tätä keakuatasuuntautumlsta ja edistää kotona, harrastetIlaisuuksissa vietettyä aikaa. Perheen rikkonalsuus toimii lievästi vastakkaiseen suuntaan. Kau- • pungln nuorisotilat toimivat yksinhuoltajien lasten tapaamlspalkkolna useammin kuin kokonaisten perheiden lapsilla. SakkIIn kuuluminen korreloi iän kanssa samaan suuntaan, mutta lievemmin. Paljolti tämä yh-

-,03 -,01 ,07

,04 -,06 ,08 -,00 -,04 -,02

4. sakkiin kuuluminen -,12 -,04 ,02 ,17 ,09 ,00 ,11 -,05 ,10 ,09

5. ikä

-,04 -,22 -,02 ,26 ,20 ,06 ,06 -,21 ,15 ,02

denmukaisuus onkin peräisin siitä, että sakkeihin kuuluvat aineiston vanhimmat useammin kuin nuoremmat (korrelaatio, 18). Sakkien itsenäinen vaikutus ystävien tapaamispaikkoihin onkin lähinnä siinä, että suurempiin sakkeihln kuuluvat nuoret tapaavat ystäviään tavallista harvemmin kotioloissaan. Tiettyä ristiriitaa sakkikäyttäytymisen ja perheen odotusten välillä on tästä luettavissa. 10.4 Nuorten suhde kotiin Ja vanhempIIn Varhaisnuoriso, johon pääosa tästä tutkimusaineistosta voidaan lukea, edustaa ikäkautta, jossa pyrkimykset vanhemmilta saatavan tuen ja oman itsenäistymisen välillä alkavat leikata toisiaan, usein ristiriitoja tuottavalla tavalla. Nuorten ja vanhempien väliset suhteet ovat pysyvästi olleet keskustelun polttopisteessä etenkin aikoina, jolloin elämän arvopAämääristä vallitsee toisilleen vastakkaisia käsityksiä. Tutkimuksessa peilattiin tätä ongelmakimppua lähinnä siltä osin, kuin vanhempien ja lasten suhteet liittyvät harrastustoimintaan ja vapaa-ajan käyttöön. Tulokset ovat luonnollisesti lasten näkökulmia tilanteesta.


84 Perheilmastoa tutkittiin ensinnäkin hyvin yleisestä näkökulmasta: millaiset ovat välit vanhempien kanssa? -

erittäin hyvät välit 57,6 melko hyvät 38,9 melko huonot 2,3 erittäin huonot 0,7 Yht. % 100, N = 1852

Aivan ehdoton valtaosa ilmaisee joko täydellistä ongelmattomuutta tai näkee siinä vain joitakin pienehköjä säröjä. Alueittain vastauksissa kyllä havaittiin vaihteluja, mutta nekin liikkuivat vaihtoehtojen "erittäin" ja "melko hyvä" välillä. Jos tyydyttäisiin vain tähän yleisluonteiseen kysymykseen, voitaisiin todeta, että helsinkiläisten alle 16-vuotiaiden nuorten suhde vanhempiin on itse asiassa lähes ongelmatonta. Aivan näin yksioikoinen ei tilanne kuitenkaan liene. On aihetta edetä tarkastelussa suuntaan, jossa katsotaan, mikä tämän ongelmattomuuden sisältö on. Eräs tapa on selvitellä, mitä aihepiirejä nuorten ja vanhempien väliset keskustelut koskevat ja missä sävyssä näitä keskusteluja käydään. Kysymys asetettiin siten, että annettiin 16 erilaista aihepiiriä. Niistä kustakin piti arvioida, käydäänkö siitä vanhempien kanssa keskustelua, ja jos käydään, onko sisältö yleensä myönteinen vai tuleeko siitä usein riitaa. Taulukko 57. Keskustelut vanhempien kanaaa, % Keskustel- Tulee Ei keslaan myön- usein kustella teisesti riitaa 1 Koulunkäynti 2 Työ ja ammatti 3 Kotitöihin osallistuminen 4 Rahan käyttö 5 Perheen jäsenten väliset suhteet 6 Kotiintuloajat 7 Kaverit 8 Harrastukset 9 Seurustelu- ja sukupuoliasiat 10 Politiikka ja muut yhteiskunnalliset asiat 11 Uskonto ja maailmankatsomus 12 Alkoholinkäyttö 13 Huumeet 14 Ulkonäkö (vaatteet, hiukset, siisteys) 15 Päivän tapahtumat 16 Muut asiat

73 60 46 59

18 5 41 29

9 34 12 10

61 56 72 78

17 8 8 6

21 15 19 14

40

4

55

28

6

64

24 46 30

'5 8 2

45

59 76 70

19 5 6

21 18 24

70 67

Puheenaiheista rajautuu selvästi kaksi yleisyydeltään eritasoista ryhmää. Jokapäiväiseen kanssakäymiseen, tekemisiin ja tapahtumiin liittyvät ajat ovat useimmilla puheenaiheena. Laajemmat ja aremmat asiat, kuten politiikka, uskonnon ja maailmankatsomuksen kysymykset, huumeet ja osaksi myös alkoholinkäyttö, ovat suurelle osalle koulunuorista aiheita, joista vanhempien kanssa. ei juuri puhuta. Työ ja ammatti ovat vielä kolmannekselle oppilaita perhekeskustelun ulkopuolella olevia asioita. Onhan melkoinen osa vastaajistakin vielä tyypillisesti varhaisnuoria, joille ammatinvalinta vakavassa mielessä ei yleensä ole noussut pinnalle. Varsin kuvaavaa on niiden aihepiirien luettelo, jotka usein nostattavat riitaa. Kotitöihin osallistuminen vanhempien haluamassa laajuudessa on yleisin niistä. Rahan käyttö, kotiintuloajat, ulkonäkö ja perhesuhteet aiheuttavat myös usein hankausta. Tarkemmin ajatellen luettelo ei välttämättä paljon poikenne sellaisesta, joka saataisiin kysyttäessä samoja asioita esim. näiden lasten vanhemmilta koskien heidän keskinäisiä suhteitaan. Yleisen perhei1maston yhteys puheenaiheiden laatuun ja keskustelun luonteeseen on kiinnostava lisänäkökulma. Miten keskustelun intensiteetti poikkeaa niillä, joiden mielestä perhesuhteet ovat "erittäin hyvät", niistä joiden suhteet vanhempiin ovat vain "melko hyvät" tai tätäkin huonommat? Perhei1maston laatu nuorten tulkitsemana todellakin heijastuu keskusteluaiheiden kartoituksessa. Eroa ei niinkään ole siinä, puhutaanko vai jätetäänkö puhumatta jostakin aihepiiristä. Tosin puhumattomuus on hieman yleisempää "melko hyvän" kuin "erittäin hyvän" perhei1maston alaisuudessa. Mutta tärkein ero on kuitenkin on siinä, että riitelystä alkavat tai siihen päättyvät keskustelut ovat runsaasti yleisempiä ongelmalliseksi koetussa suhteessa vanhempiin kuin välien ollessa erittäin hyvät. Suhteellisesti suurimmat erot esiintyvät silloin kun puheenaiheeksi tulevat koulunkäynti, perheen sisäiset suhteet, työ ja ammatti, rahankäyttö ja ulkonäkö. Huomionarvol~a on, että työ ja ammatti sekä myös alkoholinkäyttö ovat ainoita kohtia, joista ristiriitl!llsissa perhesuhteissa pUhutaan selvästi useammin - ja riitaan päättyen - kuin "ongelmattomissa perheissä". Tämä viittaa selvään IkäriIppuvuuteen. Syytä ja seurausta on tässä vaikea erottaa toisistaa. Riidat voivat syntyä juuri näiden hankauskohtien usein toistuvista esiintymisistä ja sitä kautta sävyttää perheilmastoa. Voi myös olla, että muutoin kireät suhteet lasten ja vanhempien välillä saavat usein ilmaisunsa näissä riitoja aiheuttavlssa normi keskusteluissa. Puhumattomuus, joidenkin aihepiirien syrjään jääminen näyttäisi alustavasti puuteeIlisten alkuis-Iapsisuhteiden ilmaukselta. Kuitenkin se on eri asioiden kohdalla lähes yhtä tavallista riippumatta perheilmaston yleislaadusta. Niinpä sitä voidaan tulkita myös merkiksi siitä, että erityisiä ongelmakohtia ei ole tietyissä


85

Kuvio 37. Keskuatelunalheet vanhempien kan888 yleisen perhel1maaton mukaan

o

4~

20

60

80

.

1 A; IrErittäin hyvät ilälitll" B; II Melko hyvät viilit"

Harrastukset ~

2 3 4

100"

~ Päivän tapahtumat

+t:========:::E~2~s~rr~ ~ f:a

""t:=======l§:~~~I:~~~~i~ ~ ~~

5i

__~

~ ~ ~!J--

6

.

Koulunkäynti Kaverit Perhesuhteet Työ ja ammatti

7 t:======::1~§S~~~~~[iI~~ Rahan käyttö ""

J.

8

~

>öc ~

Ulkonäkö

>-

I}'~~~~~;~~~ii;;;~3 ~ 1: ~ ~

Kotiintuloajat Kotitöihin osaII.

H

Alkoholin käyttö

9

10

:::;!

11

~

i:'.I

12

+-------a~ IOIL....__ _ _ _ _ _ ___t

Seurustelu ja sukupuoliasiat

13

C II

Huumeet

14

~~

Politiikka

E

Uskonto ja +-:::---_........ ~L..--------_or_-___t maailmankatsomus ~~ Muut asiat 16 ~ B

16

0

20

40

60

80

tapauksissa tullut esille, joten niitä ei ole noteerattu varsinaisiksi keskustelunaiheiksi. Voisi kuitenkin ajatella, että perheilmapiIri on sitä avoimempi, mitä usemmat aihepiirit tulevat vanhempien kanssa puheeksi. Jos asetutaan tälle näkökannalle, voidaan tutkia keskustelunaiheiden keskinäisiä ja taustariippuvuuksia. Analyysi on tehty siten, että puhuminen on merkitty ykköseksi, olkoon se laadultaan myönteistä tai kielteistä, ja puhumattomuus nollaksi.

100 "

Keskeisin havainto on, että kaikki korrelaatiokertoimet ovat suunnaltaan positiivisia. Puhuminen ja puhumattomuus siis kasaantuvat. Tiettyjä ryhmittymiä voidaan kertoimien joukosta todeta. Tärkein niistä on kasauma, johon kuuluvat politiikasta, uskonnosta, seurustelusta, työstä ja ammatista sekä alkoholinkäytöstä keskustelu vanhempien kanssa. Toiseen ryhmittymiän voidaan lukea aihepiirit: kotiintuloajat, kaverit, harrastukset, rahan käyttö, perheen sisäiset suhteet. Kummankin ry-

Taulukko 58. Eräiden ongelmalllslmplen keskusteluaiheiden keskinäinen yhteisesiintyminen Aihepiiri 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Työ ja ammatti Rahan käyttö Perheen jäs. väl. suhteet Kotiintuloajat Kaverit Harrastukset Seurustelu ja sukup. asiat Politiikka ja yht.kunn. asiat Uskonto ja maailmankats. Alkoholinkäyttö Ulkonäkö, siisteys

1 1.00 .20 .17 .17 .20 .15 .27 .27 .27 .29 .19

234 1.00 .30 .24 .25 .22 .16 .10 .13 .17 .22

1.00 .25 .32 .19 .24 .15 .19 .22 .21

1.00 .30 .24 .16 .06 .13 .18 .24

5

6

7

8

9

10

11

1.00 .33 .23 .17 .21 .18 .25

1.00 .15 .14 .17 .13 .22

1.00 .29 .34 .41 .23

1.00 .52 .25 .15

1.00 .30 .19

1.00 .23

1.00


86

kelmän taustalla voidaan nähdä ikä; siirtyminen varhaisnuoruudesta varsinaiseen nuorisoikään. Alkuvaiheessa keskustelu sivuaa usein kotielämää koskevia normeja Ooista usein tulee riita). Lasten varttuessa puheenaiheiden piiriin siirtyvät laajemmat arvo- ja normikysymykset. Tätä laajennusta näyttää kuitenkin tapahtuvan suhteellisen harvoilla, koska puhuminen vaikeista asioista onnistuu vain vähemmistössä perheitä. Korrelaatioanalyysi taustatekijöihin nähden varmentaa äskeisiä päätelmiä.

Kaikissa aihepiireissä pojat jäävät tai jättäytyvät hieman useammin perhekeskustelun ulkopUOlelle. Puheen siirtyessä kotitöihin, ulkonäkökysymyksiin tai seurustelu- ja sukupuoliasioihin ero tyttöihin nähden on kuitenkin selvä. Ulkonäöstä ja koulunkäynnistä puhuttaessa kaiken lisäksi tulee vielä usein pojilla riita. Tytöiltäkin kotitöiden tekeminen ei aivan riidatta suju. Nämä näkyvimmät erot tyttöjen ja poikien välillä liittyvät lähinnä kotinormikeskusteluihin. Vaikka erot itse asiassa ovatkin melko vähäisiä, on niiden taustalla aistittavissa ohjausta perinteiseen rooli käyttäytymisen suuntaan.

Taulukko 59. Keskustelunaiheiden esIIntymisen korrelaatiot eräisIIn taustamuuttuJlln aihepiiri

1 työ ja ammatti 2 rahan käyttö 3 perhesuhteet 4 kotiintuloajat 5 kaverit 6 harrastukset 7 seurustelu 8 politiikka 9 uskonto 10 alkoholinkäyttö 11 ulkonäkö

ikä

.29 .07 -.02 -.08 -.03 -.05 .19 .18 .08 .21 .03

10.5 Nuorten suhde koulunkäyntIIn 10-16-vuotiaiden nuorten vapaa-aika sijoittuu kodin ja koulun vaatiman ajan väliin:

sukupUOli (posit.: pojat useammin kuin tytöt) -.05 -.11 -.07 -.11 -.06 -.07 .08 .01 .07 -.08 -.13

Tämä välimaastoon sijoittuminen ei koske vain tunneissa mitattavaa aikaa, vaan sillä voidaan nähdä myös tietty vaikutusyhteyksien välittäjän asema. Kotiympäristö, perhetausta laajassa mielessä muotoilee lasten vapaa-ajan sisältöä, seuraa, paikkQja, harrastuksia. Tällä voisi ajatella olevan joitakin vaikutuksia koulunkäyntiin, joko sitä edistäviä tai jarruttavia. Mutta koulu sellaisenaan ei voi olla vain vaikutuksille alttiina osapuolena tässä vaikutussuhdekolmiossa. Siellä saavutetut menestykset, pettymykset, tiedot ja taidot sekä ystävyyssuhteet osaltaan muotoilevat vapaa-ajan toimintaa ja tätä kautta vaikuttavat lasten kotisuhteeseen. Mistään yksiselitteisistä vaikutussuhteista ei voi olla kysymys, mutta koulun tärkeys lasten elämässä

Taustariippuvuudet ovat itseisarvoltaan matalampia kuin eri aiheiden esiintymisen väliset riippuvuudet. Tämä osoittaa, että esim. iän lisääntyminen laajentaa vain osassa perheitä keskustelua yleisempiin arvokysymyksiin. Kotinormeista puhuminen vähenee sekin vain hyvin lievästi. Poikien ja tyttöjen kasvatusympäristÖjä kuvaavat vielä seuraavat erot keskusteluaiheiden jakaumassa:

Taulukko 60. Tärkeimmät keskustelunaiheiden erot poikien Ja tyttöjen välillä, % aihepiiri

koulunkäynti työ ja ammatti kotityöt rahankäyttö perhesuhteet kotiintuloajat ulkonäkö seurustelu

keskustellaan myönteisesti tytöt pojat 76

63 49 62 61 60 68

45

71 59

keskustellaan riidellen tytöt pojat 17 4

45

45

59 62 53 50 36

29 20 28 17 4

20 5 37

29 15

29 23 4

ei keskustella pojat tytöt 8 33 7 9 20 12 15 51

10 35 18 12 23 15 27 61


87 välillä ero on lähinnä siinä, mennäkö lukioon vai ammatilliseen koulutukseen; tytöillä lukioon suuntautuminen ylittää selvästi pojat. Helsingissä oli syksyllä 1981 lukion aloituspaikkoja suhteessa 16-vuotiaaseen väestöön 68,6 %. Tässä suhteessa peruskoululaisten pyrkimykset vastaisivat hyvin olevaa tarjontaa. Kuitenkin huomattava osa (10,9 %) Helsingin lukiossa opiskelevista oli ulkopaikkakuntalaisia, mikä on peräisin pääosin erikoiskoulujen suuresta määrästä täällä. Niinpä lukuvuonna 1981/82 oli 62,4 % Helsingin 16-vuotlaista aloittanut .opiskelun lukiossa (Tilk:· Koulutus Helsingissä 1980-1981. Tilastoja 1982, E: 1, s. 14-17). Tiettyä ristiriitaa on siis kuitenkin olemassa lukioon pyrkimisen ja sinne pääsymahdollisuuksien välillä, vaikkakaan prosentteina laskettu ero ei olisikaan kovin suuri.

lienee lähellä sitä asemaa, jossa työ on aikuisten elämässä. Oppilaiden suhdetta kouluun mitattiin kolmella kysymyksellä: - Mihin aikoo pyrkiä peruskoulun suoritettuaan? - Mitä ajattelee koulunkäyntinsä sujumisesta? - Mikä oli viimeisen todistuksen kaikkien aineiden keskiarvo? Kaksi ensimmäistä kysymystä kohdistettiin vain peruskoulun 7-9-luokkalaisille eli ylä-asteelle. Peruskoulun suorittamisen jälkeistä aikaa koskevat jatkoajatukset jakautuivat yläasteen oppilaiden keskuudessa seuraavasti: Taulukko 61. Jatkoalatukset aukupuolen mukaan Aikoo pyrkiä.

yht.

lukioon 67,8 19,0 ammattikouluun muuhun amm.koulutukseen 4,8 pysyvästi työhön 2,1 2,5 työharjoitteluun 1,6 jää kotiin yht. % '00

tytöt

pojat

75,6 13,6 5,7 0,9 2,9 1,3

62,0 26,1 4,2 3,5 2,3 1,9

100

100

Kiinnostava havainto on, että lukioon pyrkimishalukkuus hieman alenee siirryttäessä seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle. Vastaavasti halukkuus ammatilliseen koulutukseen hieman lisääntyy. Tämä tendenssi ei tosin ole kovin vahva, ja se on selvimmin näkyvissä tyttöjen keskuudessa. Havainnon voi tulkita joko kokemuksen tuomana mielteenä "koulu maistuu puulle", tai sitten satunnaisena ilmiönä, jolloin tutkitut nuorten vuosiluokat poikkeaisivat ajatusmaai1maltaan toisistaan tässä suhteessa. Peruskoulun jälkeistä aikaa koskevat jatkoajatukset vaihtelevat suuresti perheen sosiaalisen taustan mukaan:

Jatkokoulutukseen suuntautuminen on hyvin selvänä ajatuksena jo peruskoulun yläasteella. Vain hyvin pieni osa nuorista ajattelee tässä vaiheessa menevänsä suoraan työhön tai jäävänsä kotiin. Tyttöjen ja poikien

Taulukko 62. Jatkoalatukset perhetauatan mukaan, % isän koulutus

tytöt lukio

ei isää tuntematon kansakoulu ammattikoulu ylioppilas akateeminen loppututkinto yhteensä

pojat amm.koulu ei koul.

46 65 68 73 86 99 76

Mitä korkeampi koulutustaso lasten isillä on, sitä vahvempi on ajatus lukioon suuntautumisesta. Tämä sosiaalinen ero koskee nimenomaan poikia: ratkaiseva rajaviiva kulkee isän koulutuksessa ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon välillä. Samoin halukkuus vetäytyä koulutuksesta kokonaan pois keskittyy pojilla matalan koulutustason perhetaustaan. Tulosta voi tarkastella kahdelta kannalta~ Toisaalta siinä voidaan nähdä jyrkkä sosiaalinen ero, ilmauksena kodin ja koulun tavoitteistojen ja arvojen eroista. Mutta toisaalta siinä voidaan nähdä myös selvä pyrkimys sosiaaliseen nousuun koulutuksen kautta.

46 31 23 23 8 1

8 4 9 4 6 0

19

5

lukio 59

44 45 55 88 92 62

amm.koulu ei koul. 31 41 45 39 13 4

9 15 11 7 0 5

30

8

Tämä sosiaalisen valikoitumisen, mutta myös tasoittumisen tendenssi toteutuu itsensä koulun kautta, jolloin kotiympäristö toimii koulutussuuntautuneisuutta esittävänä tai jarruttavana tekijänä. Tällaisen päätelmän voi tehdä seuraavasta, ~ossa koulumenestystä tutkitaan eriteltynä sukupuolen ja perhetaustan mukaan. Todistuksen keskiarvo mittaa menestymistä koulussa, perhetaustaa eritellään isän koulutustason sekä perheen eheyden mukaan.


88 Kuvio 38. a' Koulumenestyslekä lukioon pyrkimishalukkuUl (keskiarvo' sukupuolen ja isän koulutustason mukaan

Tytöt

Tytöt

0

b' Koulumenestys (keskiarvo' sukupuolen ja isän koulutustason ja perhetyypin mukaan

60

100· "

Ehjä perhe

0

Isän koulutustaso 100% Akat. lopput.

----- Yksinhuoltajaperhe

60

8.6-

-- .... -.

•• • ,.' •• •• •• •• •• •

7.6-8.5

..

'• •• •---, ••

•• •• -6.5

-,

I

Yo Amm. koulu ym. Kansakoulu Tunt. Ei isää

Akat. lopput. Yo

-6.5

0

I C::::::;J-

60

100 "

0

•••

._---,•

'-• •• •• ••• -' •••

_____ '••

..

•• 60

Amm. koulu ym. Kansakoulu

••

_---••

Ei isää

100"

Lukioon haluavien osuus

Kodin sosiaalisen taustan ja perherakenteen vaikutus koulumenestykseen on erittäin selväpiirteinen nimenomaan tyttöjen keskuudessa. Polklenkln joukossa kodin vaikutus koulunkäyntiin ilmenee, mutta astetta heikommin. Vasta kun Isän koulutuspohjana on vähintään ylioppilastutkinto, alkaa perhetausta vaikuttaa tuntuvasti koulumenestystä, kohottavasti. Tämä tulos vahvistaa näkemystä että poikien sitoutuminen koulumenestykseen on selvästi vähäisempää kuin tytöillä, ja erityisesti silloin, kun Isän koulutausta ei ole kovin korkea. On aiheellista kiinnittää erltylshuomlota siihen ryhmään, jolla ei oman ilmoituksensa mukaan ole tiedossa olevaa Isää lainkaan. Tällä ryhmäII. koulutodistusten keskiarvot ovat kaikkein matalImpia etenkin kun kysymyksessä ovat tytöt. Nousee esille kysymys perhesuhtelden merkityksestä lasten kasvatuksessa. "Isättömlen" lasten joukko kattaa kuitenkin vain 23 % aineiston ,yksinhuoltajaperhelssä olevista lapsista. Suoritettaessa sama, sukupuolen ja isän koulutusta· son mukainen, analyysi koulumenestyksestä erikseen

molempien vanhempien kanssa asuvien, erikseen äi· din tai Isän kanssa asuvien koululaisten keskuudessa, käy perherakenteen yleinen vaikutus paremmin esille. Lasten koulumenestys on yksinhuoltajaperheissä selvästi huonompi kuin vastaavilla ehjissä perheissä asuvilla nuorilla, kun isän koulutustaso on vakloltu. Mainittakoon, että 26 % koululaisista asuu muulla tavoin kuin molempien vanhempiensa kanssa. Edellisen kuvion a-osaan on piirretty myös nIIden oppilaiden osuus, jotka Ilmoittivat pyrkivänsä jatkamaan opiskelua lukiossa peruskoulun jälkeen. Tämän osuu· den havaitaan seurallevan melko uskollisesti koulumenestyksen jakaumaa. Sosiaalinen tausta ja sukupuoli ennustaa koulumenestyksen - koulumenestys puolestaan ennustaa myöhemmin koulutushalukkuuden. Perhetaustan Itsenäinen vaikutus näyttäytyy lähinnä sIInä, että korkeammin koulutetuista perheistä lähtöi· sln olevat pojat ilmoittavat pyrkivänsä lukioon suhteellisen useasti silloinkin, kun koulumenestys on heikko.


89 Tulosten taustalta on aavisteltavissa kovia suorituspaineita, joita nuorten elämässä liittyy kouluun ja joita perheen odotukset osaltaan lisäävät. Tämä suorituspaine saa ilmauksensa myös, kun tarkastellaan oppilaiden arvioita nykyisestä koulunkäynnistään. Kysymys asetettiin vastattavaksi seuraavalla tavalla: Haluaisimme myös tietää, mitä ajattelet koulunkäynnlstbl. laita yksi rasti lähimmin omaa tilannettasi kuvaavan vaihtoehdon kohdalle. % 1 Minulla menee koulu hyvin ja aion jatkaa opin41,0 tojani niin pitkälle kuin vain kyvyt sallivat 2 Koulunkäyntini ei suju parhaalla mahdollisella tavalla, mutta yritän tehdä parhaani, jotta pääsisin jatko-opintoihin . 44,6

Taulukko 84. Kouluun suhtautuminen harrastusaktiviteetin mukaan

3 Minua ei koulunkäynti suuremmin kiinnosta ja s~ksi aion mennä käytännön työhön niin pian kuin saan peruskoulun suoritetuksi

7,3

4 Koulunkäynti on minusta vastenmielistä ja koko touhu omalta kannaltani aivan turhaa

4,6

Ei vastausta

varsin korkea tapauksissa, joissa todistuksen keskiarvo jää alle 8,5:n. Suorituspaine kasvaa, mitä huonompiin todistuksiin mennään, mutta koulutuksesta luopujien osuus kasvaa myös. Lopuksi tarkasteltiin vielä koulumenestyksen suh· detta vapaa-ajan harrastustoiminnan suuntautumiseen - liikunnan ja luovien harrasteiden määrään. Koska koulunkäyntiä koskevat arviot heijastavat paljolti myös tosiasiallista koulumenestystä, voitiin tätä käyttää vapaa-ajan aktiviteettia varten asetettavana muuttujana. Analyysin tuloksena oli, että koulunkäynnin helppauden todennäköisyys on suurin niillä, joilla on paljon sekä luovia harrasteita että kiinnostusta monipuoliseen liikuntatoimintaan. Koulusta luopujien osuus on suurir.e silloin, kun molemmat vapaa-ajan harrastukset ovat vähäisiä:

2,6

Koulunkäyritiin kielteisesti suhtautuvien osuus o.n noin 12 %. Osuus on kaksinkertainen verrattuna niiden osuuteen, jotka perUSkoulun suoritettuaan ajattelivat lopettaa koulunkäynnin. Koulumenestys luonnollisesti sanelee, millaisia koulunkäyntiä koskevat arviot ovat. Koulutuksesta luopumisen ajatus on pojilla tyttöjä yleisempi. Mielenkiintoista on, että näin on suunnilleen riippumatta tosiasiallisesta koulumenestyksestä. Ajatukset koulun sujumisesta heijastelevat sangen hyvin koulumenestystä. Ponnistelemaan joutuvien osuus on

arvio koulusta

sujuu hyvin ponnistelee luopuu Yht. %

luovia harrasteita

lIIkuntalajeja

0-1

2-4

5+

0-1 2-4

35 50 15 100

45 44 11 100

49 41 9 100

39 46 16 100

44

45 11 100

5+ 44 41 7 100

Tuloksista on siis luettavissa toiminnan ja vireyden kasaantumisen tendenssi. Samalla on kuitenkin huomattava, että harrastetoiminnan laatu on koulumenestyksen ennustajana paljon heikompi kuin perhetausta ja sukupuoli. Voisi sanoa, että vapaa-ajan aktiviteetti jakautuu nuorten keskuudessa sittenkin aika paljolti koulumenestyksestä riippumatta, vaikkakin tietty yhteisvaikutus on olemassa.

Taulukko 83. Koulunkäyntiä koskevat arviot koulumenestykaen Ja sukupuolen mukaan, % pojat

tytöt koulumenestys: keskiarvo

1 menee 2 pannis- 3 luopuu hyvin telee

N

1

17 3 42 95 47

46 86 53 4 45

3

N

46

103 109 123 95 430

%

% 6,49 6,50-7,49 7,50-8,49 8,50-9,9 Yhteen"

2

37 11 5 1

9

46 104 168 143 481

6 7 50 86 37

49 79 48 8 47

14 2 '5 18


90 10.6 Alkoholin käyttö nuorten keskuude888 Alkoholipoliittinen tutkimusperinne on Suomessa sangen laaja, ja ajankohtaista tutkimustietoa tuotetaan jatkuvasti. Tässä tutkimuksessakin otettiin alkoholin käyttöä koskeva kysymys esille. Onhan se monien aikuisten elämässä hyvinkin keskeinen vapaa-ajan sisällön ja muodon antaja. Nuorilla aikuisroolien kokeileminen tulee iän mittaan tärkeäksi, jolloin alkoholin merkitystä ei voi sivuuttaa. Tässä jaksossa pyritään vastaamaan kysymyksiin, kuinka yleistä ja tiheätä alkoholin käyttö on suomalaisen suurkaupungin varhalsnuorten keskuudessa, millä tavalla se kytkeytyy sosiaaliseen taustaan sekä vapaa-ajan harrastusrakenteisiin . Koko tutkimusaineisto jakautui alkoholin käyttötiheyden mukaan seuraavasti:

Kuviossa on erotettu useasti nauttijat, nauttimaan tottuneet, kokeilijat ja raittiit omiksi vyöhykkeikseen. Pojat kokeilevat alkoholia 10-12 vuoden iässä tyttöjä useammin, mutta tytöillä juomiin tutustuminen tapahtuu tämän iän jälkeen selvästi nopeammin. Niinpä kokonaan raittiiksi itsensä ilmoittavien poikien osuus on 15-16 vuoden iässä selvästi suurempi kuin tytöillä. Voidaan kysy~, ovatko nämä tulokset luotettavia. Alkoholia koskeva tiedustelu on epäilemättä arka asia iässä, jossa sen hankinta on voimakkaasti sanktioitu. Myös kerskailuun toisaalta, salailuun toisaalta voi olla aihetta. Vastaamatta jätti vain ani harva, joten suoranaisesta piilottelusta ei ole puhe. Ei löydy myöskään mitään syytä, miksi juuri pojat ensin liioittelisivat ja vähän vanhempina salailisivat alkoholi kokemuksiaan toisin kuin tytöt. Luonnollisin selitys havaituille kehityseroille lieneekin siinä, että valtaosa tytöistä siirtyy puberteettiin nopeammin kuin pojat. Aivan sama piirre on nähty discokäynneissä ja kaupungin keskustassa oleskelussa. Nuorten alkoholin käyttöön tutustumista ja käyttötiheyttä on Suomessa tutkittu jo pitkään. Vuosilta 1960, 73 ja n-79 on olemassa asiaa koskevia haastatteluja kyselytutkimusten tuloksia. Alkuvuosilta voidaan niistä verrata helsinkiläisten poikien alkoholin käyttöä, vuodesta 1973 eteenpäin vertailuja voidaan tehdä koko maahan tyttöjen ja poikien osalta. (Salme Ahlström: Trends in Drinking Habits among Finnish Youth ... , 1979).

% päivittäin pari kertaa viikossa kerran viikossa pari kertaa kuussa noin kerran kuussa harvemmin ei lainkaan tunt. Yht. (N = 1852)

0,9 3,5 4,8 .9,2 7,3 26,2 47,5 0,6 100

Prosenttiosuuksia tarkasteltaessa on muistettava, että aineiston ikäskaala ulottuu 10:stä 16:een ikävuoteen. Tässä iässä alkoholin käyttö vasta alkaa, joten on syytä edetä iän mukaiseen analyysiin:

Kuvio 39. Alkoholin käyttö Iän Ja sukupuolen mukaan 1 = Kerran viikoll8 tai useammin 2 = Kerran kuulI8 tai useammin 3 .. Harvemmin

"

Tytöt

100~~----------------~

4 .. Ei lainkaan

80

" ,.......~;;;.....------------~ Po·at 100

eo

eo

40

40

20

20

o L-iiiiiiiipiii....=::.+---+--+_+--..J 10

11

12

13

4 .. Ei lainkaan

80

14

16 18 Ikä

o L=;:::::+=-+--+---+--+-..J 10

11

12

13

14 15

18 Ikä


91 Taulukko 65. Kokonaan raittIIden helslnkllllspolklen osuus 1960, 1973 Ja 1982 14 1960 1973 1982

v.

Raittiiden nuorten osuus on Helsingissä alempi kuin koko maassa 197Q-luvun mittausten mukaan:

16 v.

Taulukko 66. RaittIIden nuorten osuus Iin Ja sukupuolen mukaan koko maaaaa 1974-79 Ja Helslnglasl1982

23 4 20

41 17 27

12-v. T

Kokonaan raittiiden poikien osuus väheni Helsingissä dramaattisesti 1960-73. Nyt on suunta kuitenkin kääntynyt. Erityisesti merkillepantavaa on, että 16-vuotiaiden keskuudessa on alkoholia kokonaan käyttämättömien poikien osuus jälleen lähes sama kuin vuonna 1960.

14-v.

p

T

P

T

P

28 82 76 76

44

13 24

12 25

46 50

27 47 53 51

20

29

51

31

27

3

20

Koko maa 1973

19n 80 1978 80 1979 85 Helsinki 1982 68

16-v.

Taulukko 67. Vlhlntlln kerran kuukaudeaaa Ja vlhlntäln kerran vllkoaaa alkoholia käyttivien nuorten osuus koko maaaaa 1973-79 Ja Helslnglasl 1982 Vähintään kerran viikossa

Vähintään kerran kuussa 16-v.

14-v.

Koko maa

Helsinki

14-v.

16-v.

T

P

T

P

T

P

T

P

1973

33 24 23 13

56 42

60

19n

31 18 18 17 _ 42

32 16

40

10 4 3 3 19

19 10

35 73

11 7 5 2 13

7 31

15 30

1978 1979 1982

38

Koko maasta on luettavissa selväpiirteinen raitistumisen trendi, jota voi pitää hyvin nopeana. Tähän nähden Helsingistä nyt saadut luvut vastaavat suunnilleen 197Q-luvun alun tasoa koko maassa. Kun kuitenkin poikien keskuudessa oli sama trendi nähtävissä, voidaan olettaa, että myös tyttöjen kohdalla olisi näin tapahtunut. Täyttä varmuutta tästä ei kuitenkaan ole, etenkään 16-vuotiaiden osalta. Kokonaan raittiiden osuus ei anna täyttä kuvaa nuorten alkoholinkäytön yleisyydestä, vaan on syytä vertailla myös juomafrekvenssejä. Vertailu voidaan tehdä koko maan aineistoon. Erot raittiiden määrässä heijastuvat myös alkoholia usea~ti käyttävien määriin. Vähintään kerran viikossa juovien osuudet ovat helsinkiläisen nuorison keskuudessa vielä olennaisesti korkeammat kuin koko maassa 1979. Sama koskee ainakin kerran kuussa alkoholia ottavia nuoria. Voidaan todeta, että jos Helsingissä nuori tottuu käyttämään alkoholia, hänen todennäköisyytensä käyttää sitä usein on merkittävästi suurempi kuin muualla Suomessa. Tottumisen todennäköisyys on myös suurempi. Eroa on myös siinä, että koko maassa tytöt ovat vähentäneet alkoholin käyttöä poikia

44

64

hieman enemmän, niin että pojat olivat v. 1979 suurempia kuluttajia. Helsingissä tytöt ovat 16 vuoden iAssä jo poikia useammin alkoholin käyttäjiä myös usein tapahtuvaa juomista tarkasteltaessa. Voidaan kuitenkin olettaa pidemmän aikavälin lukujen pohjalta, että Helsingin korkeat luvut ovat nekin laskusuunnassa ja että tilanne on ollut vaikeampi 10 vuotta sitten. Salme Ahlström toteaa raportissaan (mt. s. 13-15), että nuorten alkoholinkäytön väheneminen on tapahtunut kaikissa nuorisoryhmissä riippumatta isän ammattiasemasta tai asuinpaikasta eri puolilla Suomea. Jos kuitenkin muutoksen nopeus olisi ollut samaa luokkaa Helsingissä kuin muuallakin maassa 197Q-luvun alkupuolelta 198Q-luvun alkuun, merkitsisi se, että alkoholinkäyttö helsinkiläisnuorten keskuudessa olisi ollut todella runsasta 10 vuotta sitten. Luultavaa kuitenkin on, että tämä muutos olisi Helsingissä sittenkin muuta maata vähäisempi. Ikä ja sukupUOli ovat alkoholin käyttöfrekvenssejä nuorten keskuudessa tutkittaessa epäilemättä tärkeimpiä taustatekijöitä palkannettaessa nuorison sisäisiä eroja. Sosiaalisesti kiinnostavia näkökulmia ovat näiden ohella, miten alkoholin käytön yleisyys vaihtelee perhetaustan mukaan ja mitä yhteyksiä on havaittavissa eritoten koulunkäyntiin.


92 sä nuorimmassa ikäryhmässä. Perhetausta ja koulumenestyksen yhteisvaikutus tuottaa seuraavan tuloksen:

Seuraavassa on rajauduttu pelkAstään peruskoulun ylAasteeseen, koska 10-13-vuotiaiden pitäminen mukana tässä vaiheessa vaikuttaisi sekoittavasti. Ovathan käyttöfrekvenssit sittenkin melko alhaisia vielä täs-

Taulukko 68. Alkoholia vlhlntäln kerran vIIkossa käyttlvlt Ja tlysln ralttllt nuoret peruskoulun yllaateella lain koulutustason Ja koulumeneatykaen mukaan, % Ei käytä lainkaan

Käyttää alkoholia väh. kerran viikossa Todist. keskiarvo Isän koulutus: ei isää tunt. kansakoulu ammattikoulu ylioppilas akat. loppututkinto Yhteenal

-6,5

-7,5

-8,5

8,5+

25 55 27 31 40 43 35

33-

27 6 12 5 9 18 11

0

17 14 27 26 9 20

11 7 9 9 9 8

Summasarakkeet osoittavat, että isän koulutustaso ei toimi alkoholinkäytön ero~elijana. Perhetaustan rikkonaisuus sensijaan- näyttää lisäävän jonkin verran usein tapahtuvaa juomista. Kun analyysiin lisätään koulume-nestys, saadaan kiinnostava havainto. Koulutodistuksen keskiarvo on ensinnäkin sangen tärkeä alkoholinkäytön erottellja. Sen ja perhetaustan välinen yhteys paljastaa, että kun Isän koulutustausta on korke~ mutta oma koulumenestys huono, on alkoholin tiheän käytön todennäköisyys suuri. Vastaavasti voidaan todeta, että yksinhuoltajien tai matalan koulutuksen saaneiden Isien lapset ovat tavallista useammin raittiita silloin, kun he pärjäävät hyvin koulussa. Koska kuitenkin huono koulumenestys on yksinhuoltajaperheiden lapsilla _kovin yleistä, verrattuna ehelslin, korkean koulutustaustan perheiden lapsiin, näyttää perherakenne tolml_v~ sell~lsen~ Itsenäi~nä _seli~iänä.

Nuorten alkoholinkäyttö kytkeytyy siten heidän perheolosuhtelsllnsa, mutta ei välittömästi perheen Sasiokulttuurisen taustan kaUtta. Väliintulevana tekijänä näyttää olevan heidän koulumenestyksensä ja vanhempien Ilmaisemlen odotusten suhde sIIhen. Ylemmissä sosiaaliryhmissä odotukset ovat suuret; useimmat pärjäävätkin niiden mukaisesti, mutta huonosti pärjäävät joutuvat ristiriitoihin. Alkoholinkäytön useus täåaä joukossa voidaan tulkita Ilmaukseksi näistä perheristiriidoista. Jakauman toisen ääri pään voi taas tulkita päinvastaisesti. Yleiset edellytykset kouluSsa menestymiselle eivät ole rikkoutuneissa tai matalan koulutustason perheiden lapsilla kovin hyvät. Jos kuitenkin nuori pärjää hyvin koulussa, vaatii se häneltä enemmän keskittymistä, sidonnaisuutta kouluun ja kotIIn kuin ylempiln sosiaaliryhmIIn kuuluvien perheiden lapsilta. Alkohollnkäytöatä pldättymlnen olisi osoitus tällaiSesta korostetusta tavoltteellisuudesta.

Yht. 23 25 15 16 17 15 17

-6,5

-7,5

-8,5

19 15 15 19 10 21 17

22 17 28 17 17 36

60 39 31 31 23 21 30

'.J

22

8,5+ 82

33 45 25 22 35 35

Yht. 42 25 30 24 20

29 27

Ehkäpä juuri tässä näyttäytyy selvimmin 10. luvun alussa mainittu kodin, koulun ja vapaa-ajan vuorovaikutussuhde, jota siinä lähdettiin etsimään. Alueittalsåt havainnot alkoholinkäytön frekvensseistä on esitetty kuviossa 40. Erojen suuruuden tilastollinen testi osoitti, että Itä-Pasila, Pohjols-Haaga ja Tapaninkylä erottuvat muista alueista merkitsevästi, kun tarkastellaan vähintään viikoittain alkoholia käyttävien nuorten esIIntymistä. Pohjois-Haaga ja Tapaninkylä pysyvät näiden merkitsevästi keskitasosta poikkeavien aSuinalueiden joukossa, kun tarkastelussa edetään vähintäin kerran kuussa juovien sekä täysralttiiden alueittaisiin osuuksIin. Itä-Pasila kuitenkin putoaa joukosta pois, mutta ruotsinkieliset nuoret tulevat näkyvästi esille. Heidän keskuudessaan nimenomaan harvoin tapahtuva alkoholin käyttö, kokeilu, näyttää kuitenkin yleiseltä. Tällöin täysralttliden vähäinen osuus ei indikoi "suurkuluttajien" poikkeuksellisen korkeata osuutta. Keskitasosta alaspäin merkitsevästi poikkeavia alueita ei tutkimusalueiden joukossa ole. Tälläkin perusteella voidaan olettaa, että edellä tutkimusalueiden summasta las ketut luvut voidaan yleistää koko kaupungin keskiarvon kuvaajaksI. Nuorten alkoholikulttuurissa näyttää siten esIIntyvän alueellisia eroja. Ne eivät seuraa yleisiä sosioekonomisia tunnusmerkkejä. Se ei olisi luultavaakaan, koska alkoholinkäytön useus ei sanottavasti vaihtele perheen sosloekonomisen aseman mukaan. Pohjois-Haagan ja Tapai'linkylän poikkeamat ylöspäin kiinnittävät huomiota. Mihin paikalliseen erityisplirteeseen nämä kytkeytyvät? Pohjois-Haaga ja Tapaninkylä olivat alueita, joi-


93 den nuorista suhteellisesti suurin osa oli kaupungin keskustassa vapaa-aikaansa viettäviä. Sakkeihin kuuluminen oli näissä kaupunginosissa keskimääräistä hieman yleisempää, mutta ei mitenkään poikkeuksellisella tavalla. Olisiko niin, 'että nuorisosakklen luonne on erilainen eri puolilla kaupunkia, ja tämä aiheuttaisi eroja myös alkoholi käyttäytymisessä? Kysymystä selvitettiin tarkastelemalla alkoholin käytön ja sakkelhin kuulumisen keskinäistä yhteyttä. Tämä todettilnkln sangen vahvaksi ennakko-olettamus-

ten mukaisesti. Koska kuitenkin myös sakkien jäsenyys yleistyy iän mukana (korrelaatio .18), ei vaikutussuhde ole aivan yksiselitteinen. Seuraavaksi tarkasteltiin alkoholinkäyttöä sakkijäsenyyden mukaan neljässä kaupunginosassa: Pohjois-Haagassa, Tapaninkylässä, Käpylässä ja Vuosaaressa. Näissä sakkeihin kuului suunnilleen sama osuus nuorista. Alkoholinkäytössä Käpylä ja Vuosaari edustivat keskimääräistä, PohjoisHaaga ja Tapaninkylä korkeata tasoa. Aineistoon otettiin vain yläasteen oppilaat.

Kuvio 40. Alkoholinkäytön tiheys t.utklmusaluelttaln 10-16-vuotlalden keskuudessa Kerran viikossa tai useammin Vähintään kerran kuussa Harvemmin Ei lainkaan

Kallio Taka-Töölö Itä·Pasila Käpylä P-Haaga L-saari Pakila Tapanink. Puotinh. Vuosaari Ruotsink.


94 Taulukko 89. Alkoholin käyttö la aakklllsenyya nellllll tutklmuaalueella (yllaate), % , Alkoholia väh. kerran viikossa käyttäviä, % kaikista Sakissa jäseniä

0 Käpylä Pohjois-Haaga Tapaninkylä Vuosaari

6 16 5 8

3-5

5-10

10-20

yli 20

Yht.

N

0 12 18 0

38 28 0 0

15

25 56 65

14 22 22 13

70 85 92 85

35 54 52 42

70 85 92 85

Alkoholia väh. kerran kuukaudessa käyttäviä, % kaikista 75 Käpylä 20 50 72 41 47 Pohjois-Haaga 75 Tapaninkylä 32 46 Vuosaari 29 27 56

Olettamus sakkien ryhmävaikutuksen erilaisuudesta eri asuinalueilla näyttääkin pitävän paikkansa. Suuriin nuorisojengeihin kuulumiseen liittyy Pohjois-Haagassa ja Tapaninkylässä merkittävästi useammin alkoholin toistuvaa käyttöä kuin vertailualueilla. Hieman harvempi alkoholin käyttö on myös sakkisidonnaista, mutta kysymyksessä ovat tällöin pienemmät, 5-10 nuoren muodostamat porukat. Nuorten toveripiirin antamat käyttäytymismallit näyttävät siten olevan hyvin keskeisellä sijalla, kun mietitään alkoholin ongelmakäytön syy-yhteyksiä. Kodin suoranainen vaikutus ei saa samaa sijaa tässä yhteydessä. Jos ja kun kysymys on toveripiirin antamista käyttäytymismalleista, on myös hyvin ymmärrettävää, että alkoholin käyttöfrekvenssit

22 9 33

38

64

41 78 83

73

63

46 55

nuorten keskuudessa saattavat muuttua nopeasti ajassa ja alueellisesti. Niinpä ei voida olettaa, että ongelmakäytön esimerkeiksi nostetuilla asuinalueilla olisi pysyvästi sama asema. Nuorisoryhmät korvautuvat uusilla muutaman vuoden välein, eikä "kulttuuriperinne" välttämättä jatku nuorisosukupolvesta toiseen. Tietenkin yleisemmät syyt vaikuttavat taas siihen nuorisokulttuuriin, joka normittaa sakkikäyttäytymistä. Pelkästään pienryhmävaikutuksen avulla ei voi ymmärtää koko maassa tapahtunutta nuorten alkoholinkäytön alenemista, mutta poikkeamat yleisestä linjasta ovat sitä kautta kuiten~in ymmärrettävissä.


HELSINGIN KAUPUNKI TILASTOKESKUS

95

KOULULAISTEN VAPAA-AJAN JA HARRASTUSTEN TUTKIMUS 1882. Y

Nro

Töölöntorinkatu 2 B 00260 HELSINKI 26

22.3.1982

Tämän kyselylomakkeen avulla tutkitaan koululaisten vapaa-ajan viettoa ja harrastuksia. Vastaa kysymyksiin huolellisesti. Useimmat kysymykset on laadittu niin, että on useita eri v8ltausvaihtoehtoja. Valitse niistä sopivin vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa sinun tilannettasi ja pane rasti sen vaihtoehdon kohdalle. Merkitse vain yksi vaihtoehtol Joi_kln tapauksissa joudut vähän kirjoittamaan. Tiedot ovat luottamuksellisia, joten voit vastata täysin rehellisesti. Alä kirjoita sen vuoksi nimeäi minnekään. Älä laske mukaan sellaisia toimintoja, joita teet koulupäivän aikana, vain ne, joita teet vapaa-aikanasi.

Tlllllto-

""uI tlyttll

Kuln_ u.1n ........t . .,...,11 _lolta7 L.Ita pIIlIIttIIn

VIIkottain 2-3 kertaa kuukaud. . .

1

2

3

4

5

0 0 0 0 LJ 0

0 0 0

0

0 LJ

0 lJ

0 0 0 0

0 0

1.

Soittamista

0

0

2.

Laulamista

LJ,

LJ

3.

Nlytelmltolmlntaa

4.

Kirjoittamista

5.

Pllrtlmlstl, maalaamlltB, muovallua

8.

Klllty6t1, askartelua, wlstoa

7.

Moottorien, tekniikan har,.stuste

8.

Luontoon lIittyvII harrastuksia

9.

Valokuvausta, kaitafilmausta

LJ 0 0 i.J LJ 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0

0

0 0

15. Nuorten lehtil

0 0 0 0

16. Sarjakuvaiehtii

10. Kerlllyl

0

0 0 0

Harvam- En IIlnkaan mln

0 0

---

0

0'

0 0

0

0

0

0 0

0 0 0 0

0 0 0 0

0

0

0

0

0 0 0 0

0 0 '0 :=J

0 0 0

0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0

11. Jotakin muuta, mltll

Kuln_ u.1n luet:

12. Sanomaiehtii 13. Viikkolehtil 14. HarrasteIehtii

17. JlnnitYl-, rakkau.. ,yms. lukemistoja 18. Romaaneja 19. Runoja, näytelmil 20. TietOkirJallisuutta, muuta kuin Icouluklrjoja

0

0

F


2

98

Ml.......... lukeml" .. kulna ulllinl Harwmmin 4

Pilvltdln 1

Viikottaln

Kuukauslttain

2

3

0

0

0

LJ

22. KIrjaItoautosta

0 0

0

23- Koulun klrjaltosta

rJ

rJ

24. Tuttavilta lalnaamaila

n

0 0

0 0 0 LJ 0

0 0 0 0

0 0 0 .J

LJ

0

21. Kaupunglnklrfaltoata

0 _U

25. OIta"!ll"a kaupasta tai kioskista 28_ Kodin kirjahyllysti

LJ

En lainkaan 5

.IDI kIyt 1aIupu..... Id. .oaa tai klrjatHutoaa. niin kulnk8 UIeIn kIyt . . . Pilvltdln 1

Kuukauslt路 taln

2

3

:::J

0

0

0 :.J

0 LJ U

~

~

~

I I

0 0

0 0

r

27. Lalnaamaaa kirjoja, lehtli tai iinlttaldl

~

~

28. Lulcama. . lahtli tai klrjojal 29. Kuuntalemaaa mUllikklal

30. KatlOmaaa nlyttalyl tai jollakin ohjelrnatllalluudeaal

31. Kavereita t ....rna. .l

Harvemmln 4

Viikottaln

En lainkaan

6

:J

0

0

~

0 :J

0

0

! i I

rI

--

0

Kulnk8 PlllJon .....1...' kiydt alku . .raawlln IIIolhlnl

. 32. TV:n katlaluun 33- Musiikin kuunteluun :

34. Koulun kotitehtivlin .. 35. Muuhun lukemiseen

38. Kodinhoitoon liittyviin tahtiviln 11111111 ja ulkona'

37. Vlthien tapaamiseen

3-4 tuntia

1-2 tuntia

Alla tunti

pilvhsi

pilv1a1

pIlvIIIi

1

2

3

0 0 0 0

0 :.J 0 0

0 0 0 0

0 0 0

:J

LJ

0

0

0

0

~

-.J

LJ

:J

0

-

LJ 0

Viharnmln 4

En lainkaan

6

0 0

t----

~-

1--'- --


3

97

Kulnb u.1n tImIn talven ..a ................................, Pane raati enalkII harratukllen kohdilla Ja marteltle iin Jllkean kulkutavan kohdalle. valhtoehto.Joa yleisimmin pAt_.

x,

Tavallisin kulklltapa: 1 KIvetlen. he,...e kotona tai nUn IIheIII en_Joudu klyttlmlln kulkunewoa 2 a..... raitiovaunu. Jane 3 Henkll&lutollaJonkun vlemInI

1

Tavallisin kul1-3kart.. Muutamen Harwmmln En kut. kotoa talainkaan kemin kuuvlllcoIu pahtumepalk. x, kaud_ 4 6 3 2

0 0 0 0 0

0 0 0 0 0

0 0 0 0 0

0 0 0 0 0

0 0 0 0 0

0

0

0

0

0

64. Lulstelua

0 0 0

0 0 0

~

68. Kalastusta. pllkklmlstl

[]

[]

60. KlMlyI. Juou..lenkkellyl

0

0

0 0

0 0 0 0 0 0

0 0 0

66. JIIklekkoa. jllpallo.

0 0 0 0

0

0

0

0

0

LlMlJoka pilvi

. SlslllIkunta:

38. PeleJI

40. VolmeUula)eJa 42- Voimistelua

44. Uintia 48. Tanalharjoltulclla

I

I

I

I

48. Muuta. mdl 1

Ulkolllkunta:

60. Hlhto. 62. PuJottelua

0

~

0 0

62. Muuta. mltll

Entl oletko ollut tlmln

.eI_

a"" Iroulunlrlynnln o~ .11...'

84. En ola ollut

0

Olen ollut

0

66. Montako tuntia k.klmllrln vllkoaa'

.

tuntia

-


98

4

Enti mlti I8UnNlVlltII aloilta harr.ltlt "!me "lIIn .1"'017

I

Muista myös markltä kulkutapa, miten piIIsIt harraltuspalkallasl. . xl

I

Tavallisin kulkutapa: 1 KiIveIlen, harraste koto ne tai nIIn lähellä ettet joudu käyttämiin kulkuneulO8

2 BUIII, raltlo~unu, juna 3 HenkIlöautolla jonkun vieminä Uheljoka piiri

1-3 kertaa vilkoua

1

2

0 0 0 0 0

76. Tennistä, squashia

[]

78. Muute pallolIulajia

LJ

BO. Jotakin yleisurheIlulajIa

0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0

0

66. Khelylenkkellyä 68. Juoklulenkkellyä, lUunniltusta 70. VapalHijan py6rilllyä 72. UIntie 74. Jalka-, kori- tai lentopalloa

82. Vaneilyä, kalaItUlta 84. Sianllltyltä, marfutulta

86. Retkeilyä, vaeltelue

Muutaman HaMlmmln En Tavallisin kullainkaan kut. kotoa takerran kuutumapalk. xl kaud.... 4 6 3

0 0 0 0 CJ 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 :=J

0 0 0 0 0 0 0 0 0 LJ 0

0

0

0

0 0 0

r

...D:v

~.-

I

I

I

88. Muuta, mltä7

Kuinka pitkiin viime tedn aikani olit maali., lalntlDi, matkoilla tai t61... Laske ejat yhteen, joi olit maalla, leireillä, matkoilla tai t6i1111 ul8llmpaan kertaan.

90. Omalla kesämökillä maalla 91. Sukulalltan, tuttavien luona maalla

92. Jollakin leirillä, k8lililrtolalll 93. KIertomatkalIa ympäri Suomaa 94. Jossakin ulkomailla

9S. K8lit61ai

\

Alle vIIkko 1

1-4 viikkoa 2

P1temp1ln 3

En ollut lainkaan 4

0 0 0 0 0 0 .

0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0

~---


5

99

Milloin wllrnelullclwlt _ _1_ pIIlkolaal Allllalke mukaan koulun kanaa tehtyjll kIIyntejll. Muista myOs merkhll kenen kanaa tavallisimmin kllwit rnIaa11kln palkaua.

xl

Kanan kanaa tavalllllmmlnl Vellll8 vain ykllseuraavista vaihtoehdoista 3 Veljien. Iilkojen kanaa 1 Vksin 4 Vanhempien kanaa 2 Vstllvlen. kawrelden kanaa Alle vIIkko litten.

96. Elokuvateatter/aa 98. Muuaa elokuvaealtykaeall 100. Teatterlaa 102. Muuaa teatterleaitykleall 104. Oopperaaa. baletlaa 108. Klaalsen musiikin konsertlaa 108. Muuaa konaertlaaCpop. ja~1 110. Joaaln museoaa 112. Taldanllyttelyall 114. Muu... nllyttalyaall 116. Korkeasaaraaa 118. Llnnanmllellll 120. UrheIlukilpaIlua

katSOmalla

122. Tenaslpalkaaa. dllCOaa 124. PelIhallI .... bingo...

1/2-2 vuotte VII 2 vuotta Kenan kanaa 1-4 viikkoa 1-6 kuukautta sitten sitten littan tar an tavallisimmin litten ole klynyt xl 4 3 Ii 2

0 0 0

0 0 0

0 0 0

0 0 0

0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0

0 0 0 0 0 0 0

Milloin Yllmekallclwlt _rAY'" tll....uka....l Muilta myOs merkltll kenen kanaa tavallisimmin kllvlt mlaallkln tllalauud8118. Alle viikko litten

126. Jonkun yhdistyksen juhlal" tai tapahtumaaa

0

128. Kuuntelemalla ylellĂ&#x2013;81ltelmllll tai k.kustaluja

0

130. Jonkin jllrjaat6n tai yhdlltykaan kokoukl8ll8 ; 32. Ulkonnollll8ll8 tilallUud.se

0 0

1/2-2 vuotta VII 2 vuotta Kenen kanD8 1-4 viikkoa 1-6 kuuIltten tai en tavallisimmin kautta slttan litten ola klynyt .1 4 5 3 2

littan

0 0 0 0

[J

0 0 0

0

0

0 0

0 0 0 0


100

6

Oletlro lcIynyt ........_ ....Il0l_ ja milloin wllnwbIl

TIaIkin mul. . merkit. kenen ka,.. tevallllimmln kIwft. mutta meri"_ .In ykli vaihtoehto.


101

7

Seur_ _ kohde_ on esitetty JolUkln wilttettl

VII........ n

hamI.ukll ... Anrlolpe jokal. . Yih.nl olNlte bnn.....lbtlOttu... Je

PII'" raltl lilhen ruutuun, Job ........Iten ku.,.. 0 ..... tilannetteli. Olen tiyIin eri mleltl 5

Olen tly路 Iin umae mleltl 1

Olen Joklaen路 klnumea mieltl

Valkea unoa

Olen jokaeenkln eri mieltl

2

3

4

156. Minulle ei 111 rllttlvl.1 alkaa koulun ja Ilklyjen teon liikaan, ettI ehtiIin harrastea oikein mitlln

0

0

0

0

0

157. Harrastuklet, Jotka kllnftOltlMlt, ovat vanhempieni mlefllltllllan kallllte

0

0

0

0

0

159. Haluamlanl harrastuksia ei ole tarpeeksi Ilhelll

0 0

0 0

0 0

0 0

0 0

160. En tarkalleen tlldl, mltl harratuamahdolllluuklla on tarjolla

0

0

0

0

0

181. En oikein ole 16ytlnyt IIIlallla harrastuksia, joilta oliiin kllnnoltunut

0

0

0

0

0

182. Minulla ei ole IeIlallia kavereita, joiden kaMU voiIin harrastea minua kIInnostavia _oita

0

0

0

0

0

163. Olan tyytyvilnen nykylliln harrastukllinlla vepaa~jan rlittlvyyteen

0

0 0 0

0 0 0

0

0

0 0

0 0

158. Vanhempani ovat kleltlneet minulta haluamlanl harrastuksia

184. En vllitl miltlln arltylllltl harratuklllta 185. TerveydentIlanI tai vammani rajoittaa harratuklla

0 0

188. Kuinka monte tod..la hywll y ...... linuUa onl 1

ElyhtMn

2

1-2yltlvll

3

3-5y1t1vi1

4

8 tai ul88mpia yst盲vII

5

Valkea ..noe

0 0 0 0 0

L


102

8

187. Kuulutko Johonkin 1IIInn6111...1 kokoontuwun porukkAn tal.kkllnl TisIII tarkoitetaan koulun ja IiIInnรถllllten harrestUlten C..lm. urheiluseuratl ulkopuolella kokoontuvaa sekkla. En kuulu

2

Kuulun. poru"- on Jilanl. 3-6

3

-1-.

-1-

-1-

5-10

4

-1-,

-1-

-1-

10-20

6

-1-.

-1-

-1-

yli 20

0 0 0 0 0

188. MIId tBlllllllmmln tipUt ,.......17 Maln.... enIndln kolme palkku .........1.. ,..llOpl"en kohtlan ruutuihin. Kotona tai toisen kotona

2

Porrnklytlvilllli tai pihalla

3

Muualla ulkona omaaa kaupunglnOl8llll

4

KahvII. . . tai baarlaa

6

Seurakunnan tai yhdistYksen tllollll

6

Kaupungin nuorIsotII. . .

7

Klrjaltosa

8

Tanlllll.. tai dilcolll

9

PeIlhallIIII tai blngoaa

10

KakUlt. . . tai rautatleaemalla

11

Muualla. mlall

0 0 0 0 0 0 0 '0 0 0 0

171. Aiotko perulkoulun ..orftenUIII pyrldlJohonkln . .r...... mainittuihin )ltkolcoulutullftllhdolllaaulcslln ",1 dilhln: (Joi et ..eli ole tlysIn wnne ...... pane ,..1 ... walhtoehclon kohdalle. Job tiili Mtkelll on WhvimpaM mle......" Lukioon

2

Ammattikouluun

3

Johonkin muuhun ammatilliseen kouluun

4

Pysyviltl tyรถhรถn

6

Tyรถhรถn harjoittelamaan

6

~Jlln

tolltalsekli kotIIn

0 0 0 0 0

0

I


103

9

172. Haluallimme mylt tIetII, mltl 8IRtelet koulunklynnl"li. LaIta ykll rllltllihlmmln oma tllanMttllll ku_nn _lhtDlIhdon kohdaII•• 1

,2

Minulla manee koulu hyvin ja aion jatkaa opintojani niin pitkälle kuin vain kyvyt ullivat.

0

Koulunkäyntinl. eIlUju parhaalla mahdollilIlla tavalla, mutta yritän tehdi parhaani, jona pllilallin jatko-oplntolhln.

3

Minua ei koulunkäyntllUuremmln kIInnosta Ja .lkIi aion mennA käytännön työhön nIIn pian kun I88n peruskoulun lUorltetukli.

4

Koulunldlyntl on mlnuna Vllltenmleliltä Ja koko touhu omalta kannaltani aivan turhaa.

0 0 0

173. MlkI 011 .. bnal.n todiltuklell kaikkien elneill. . kedelanol

K.lkulteletko _,.......aIol. . nnhempleli lcanaal Merkltle myös kedeultaletko .1Io1Ita myint.............. _1 tuleeko .aIollt. kedeultell._ u.ln ri .....

174. Koulunkäynti 175. Työ Ja ammatti 176. Kotitöihin oulliltuminen 177. Rahan käyttö 178. Perheen jilllmen viIIllet .uhteet 179. KotIintuloajat 180. Kaverit 181. Harrastulcsat 182. SeurUltelu· ja .ukupuollllliet 183. Pollitlkka ja muut yhtei.kunnalliset aslet 184. Uskomo ja maailmankatsomus 185. Alkoholinkäyttö 186. Huumeet 187. Ulkonäkö (vaatteet, hiukset, .illteYI' 188. Päiviin tapahtumat 189. Muut asiat

i

Kaskunellaan myömellaltl 1

2

EI kaskunella 3

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Tulee usein riitaa

(


104

10

190. MInuII. on nnhemplen ken. . 1

Erittäin hyvät välit

2

Melko hyvät välit

3

Melko huonot välit

4

Erittäin huonot välit

0 0 0 0

191. Kulnke UMIn kelkenkelkklun kIytIt ..koholl.7 KON ottle mukean myÖl na kerrat, Jolloin nautit hyllln plenll mllrll alkoholia; vaikkapa vain puoli pulloa k.klolutta tai tilkan vIInii.

192. Olen

193. Olen

1

Pällllttlln

0

2

Pari kertaa vllkoaa

0

3

Kerran vllkoaa

4

Pari kertaa kuukaudessa

5

Noin kerran kuukaud...

6

Hervemmln

7

En lainkaan

1

Tyttö

1

Suomi

2

Ruotii

3

Muu kieli

1

Molempien vanhempien kanssa

2

Aldln tel IlIIn kanssa

3

Muun lukulaisen luona

4

Muulla tavalla

1

Ei 01.

2

On,

.0 0 0 0 0

0

2

Poika

0

vuoti.

194. Aldlnklelenl on

195. Awn

0 0 0

0 0 0 0

198. Onko linull. li.ruklla7

0 0

197. Montako7 mlnkilklllilll

vuotte,

vuotta,

vuotta


11

201. Alunnouamme on

105

huonet~a

202. Kuinka kauan olet asunut nykyi." kaupunglnosasl8li1 1

Koko ik채ni

2

5-10 vuotta

3

2-4 vuotta

4

Alle 2 vuotta

0 0 0 0

ZID3. Onko perheeDlnne klytilll kellm6kkl. 8lUntowaUnu tai mekuulijoHIII _ull ..... _ 1 On

0

1

Ei

0

2

On, mikA?

1

Kansakoulu (perUIkoulu'

2

Ammattikoulu tai oplno

3

Ylioppilanutklnio

4

Akateeminen loppututklmo

1

Kansakoulu (peruskoulu'

2

Ammattikoulu tai oplno

3

Ylioppilanutkinto

4

Akateeminen loppututkinto

1

2

Ei

0

204. Onko p........nne IImmikkieliinti1

205. MlkI on 1l1li emm...l?

206. MlkI koulutui 11111111 on1

0 0 0 0

207. MlkI on 111111 ammattl1

208. MIkI koulutullldilllsl on1

Tarklnatko viel채, ett채 olet Yanannut kaikkiin kysymyksiin. KIITOKSIA SINULLEI

0 0 0 0

"-

Profile for Kaupunkitutkimus ja -tilastot

Nuorten harrastukset ja vapaa aika Helsingissä 1982  

Nuorten harrastukset ja vapaa aika Helsingissä 1982 (Markku Lankinen)

Nuorten harrastukset ja vapaa aika Helsingissä 1982  

Nuorten harrastukset ja vapaa aika Helsingissä 1982 (Markku Lankinen)

Advertisement