__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020 15–19-vuotiaita on noin

83

8 000

henkilöä enemmän vuonna 2030

%

15–19-vuotiaista asuu lapsuudenkodissa

25

%

20–29-vuotiaista tienaa yli 30 000 € vuodessa ja 15 % alle 5 000 € vuodessa

34

%

20–29-vuotiaista asuu yksin

18

%

20–29-vuotiaista oli muuttanut Helsinkiin muualta vuoden 2018 aikana

www.nuortenhyvinvointikertomus.fi www.hyvinvointitilastot.fi www.facebook.com/nuortenhyvinvointikertomus


Joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias 15–29-vuotiaita on

135 343 Kuvio 1. 15–29-vuotiaiden osuus väestöstä Helsingissä ja kuutoskaupungeissa Helsinki

21

Espoo

19

Helsinkiläisten nuorten osuus koko maan nuorista

Vantaa 10

14

Tampere 25 Oulu 23 Turku 25 0

5

10

15

Yleisimmät ammattinimikkeet 20–29-vuotiailla miehillä ovat myyjä, rahdinkäsittelijä ja varastotyöntekijä. Naisilla yleisimmät ovat toimistoja laitossiivooja, lähihoitaja, tarjoilija ja sairaanhoitaja

20

%

25 %

Työllisyysaste (20–29-vuotiaat) Naiset

70

Miehet

%

66

%

20–29-vuotiaista

52 31 17

%

%

%

on suorittanut toisen asteen tutkinnon on suorittanut korkeaasteen tutkinnon on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa Lähteet: Tilastokeskus ja Helsingin kaupunki.


Koulutuspolkujen erkaantumista ● Seitsemällä prosentilla 8. ja 9.-luokkalaisista ei ole opintosuunnitelmia peruskoulun jälkeen. ● Runsas viisi prosenttia 9. luokan päättäneistä jäi ilman koulutuspaikkaa perusasteen jälkeisissä hauissa vuonna 2019. Suurin osa siksi, etteivät he ottaneet vastaan tarjottua koulutuspaikkaa. ● Nuoret miehet ovat naisia useammin ilman opintosuunnitelmia ja jäävät ilman koulutuspaikkaa. ● 87 prosenttia 16–18-vuotiaista miehistä ja 89 prosenttia naisista on toisen asteen koulutuksessa. 70 prosenttia naisista ja 56 prosenttia miehistä on lukiossa. ● Kotimaankielisistä 20–29-vuotiaista naisista 37 prosenttia on korkeasti koulutettuja ja miehistä 26 prosenttia. Kuvio 2. Kotimaankielisten helsinkiläisnuorten koulutusrakenne sukupuolittain korkeimman suoritetun tutkinnon mukaan Lukumäärä

Lukumäärä

6000

6000

Naiset 5000

Miehet 5000

4000

4000

3000

3000

Tutkijakoulutusaste Ylempi korkea-aste Alempi korkea-aste Opistoaste

2000

Ammatillinen koulutus

2000

Lukiokoulutus Perusaste tai tuntematon

1000

0

1000

15 16 17 18 19 20 21 22 23 2425 26 27 28 29

Ikä, vuotta

0

15 16 17 18 19 20 21 22 23 2425 26 27 28 29

Ikä, vuotta


Työtä ja toimeentulon haasteita ● Nuorten työllisyysaste Helsingissä on selkeästi parempi kuin muissa kuutoskaupungeissa tai koko maassa. ● Nuorten työttömien määrä on vähentynyt Helsingissä. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 6,6 prosenttia, mikä on huomattavasti vähemmän kuin muissa kuutoskaupungeissa tai koko maassa. ● Työttömyys huolestutti 23 prosenttia nuorista vuonna 2018. Osuus on huomattavasti vähemmän kuin vuonna 2015. ● Nuoret miehet ovat naisia useammin koulutuksen ja työn ulkopuolella. ● Työn ja koulutuksen ulkopuolisten osuus on laskenut etenkin alle 20-vuotiailla. ● 53 % Helsingin perustoimeentulotukea saaneista alle 25-vuotiaiden kotitalouksista kuuluu tulottomiin tai verottomia tuloja saaneisiin. Tämä osuus on suurempi kuin muissa kuutoskaupungeissa.

Kuvio 3. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat helsinkiläisnuoret ikäryhmittäin ja sukupuolittain vuosina 2011–2017 10 % 8 6 4

16–19-vuotiaat miehet 20–29-vuotiaat miehet 16–19-vuotiaat naiset 20–29-vuotiaat naiset

2

2012

2013

2014

2015

2016

Helsinki

53

47

Espoo

48

52

Vantaa

47

53

Turku

47

53

Tampere

44

56

Oulu

43

57

Kuusikko

48

52

0

0 2011

Kuvio 4. Perustoimeentulotukea saaneiden alle 25-vuotiaiden kotitalouksien tulottomuusluokitus vuonna 2018

2017

Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien työttömien ja työvoiman ulkopuolisten (muut kuin opiskelijat, eläkeläiset ja varusmiehet) osuus koko ikäluokasta. Lähteet: Tilastokeskus, TEM, turvallisuustutkimus 2018, KELA.

20

40

60

Tulottomat ja vain verottomia tuloja saavat

80

100 %

Veronalaisia tuloja saavat

Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki.


Nuoret liikkujina Kuvio 5. Kuinka monena päivänä viikossa liikkuu ainakin tunnin Alakoululaiset Yläkoululaiset Lukiolaiset Ammatillinen 0

10

20

Päivänä viikossa 0 1 2

30

3

● Aiempaa useampi nuori liikkuu vähintään tunnin päivässä. Silti aiempaa harvempi harrastaa hengästyttävää liikuntaa usein. ● Nuoret miehet liikkuvat enemmän kuin naiset. Helsinkiläisnuoret liikkuivat enemmän kuin muiden kuutoskaupunkien nuoret.

40

4

50

5

6

60

70

80

90

100 %

7

● 44 prosenttia toisen asteen opiskelijoista harrastaa liikuntaa ohjatusti viikoittain. ● 72 prosenttia toisen asteen opiskelijoista harrastaa liikuntaa omatoimisesti viikoittain. ● Helsinkiläisnuoret tekevät keskimäärin 0,3 päivittäistä matkaa polkupyörällä. ● 33 prosenttia helsinkiläisnuorista liikkuu kotikaupungin luonnossa päivittäin.

Nuoret digiympäristön toimijoina ● Nuoret käyttävät Internetiä muuta väestöä laajemmin. Yleisimmät käyttötavat ovat sähköpostin ja pikaviestipalveluiden käyttö. Harvinaista ovat yhteiskunnallisten tai poliittisten mielipiteiden kirjoittaminen ja rahapelien pelaaminen. ● 9 prosenttia nuorista kokee julkisten palveluiden käytön netin kautta vaikeana. Osuus on suurin piirtein sama kuin työikäisellä väestöllä. ● 44 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista on huomannut olevansa netissä, vaikka ei ole huvittanut. 31 prosenttia nuorista on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Pääsääntöisesti nuoret naiset tunnistavat useammin netin käytön haasteita kuin nuoret miehet.

Lähteet: Kouluterveyskysely, Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekysely, helsinkiläisten liikkumistottumukset 2018, Tilastokeskus, tieto- ja viestintätekniikan käyttökysely 2019.


Ympäristötietoisuutta ja huolta ilmastonmuutoksesta ● 67 prosenttia nuorista oli huolestunut ilmastonmuutoksesta vuonna 2018. Huolestuneita oli enemmän kuin vuonna 2015.

● Nuorilla on ympäristötietoisuus parempaa kuin vanhemmilla ikäryhmillä ja herkempi omatunto ympäristöasioissa vuoden 2017 Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekyselyn perusteella.

Kuvio 6. 18–29-vuotiaiden helsinkiläisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta Arkielämässäni toimin nyt niin ympäristöystävällisesti kuin pystyn Tunnen syyllisyyttä siitä, etten elä tarpeeksi ympäristöystävällisesti Ilmastonmuutos johtuu pääosin ihmisen toiminnasta Ilmastonmuutoksen vaikutukset myönteisiä Omilla teoilla ei mitään merkitystä ilmastonmuutoksessa 0

Täysin samaa mieltä

20

Jokseenkin samaa mieltä

40

60

Ei samaa eikä eri mieltä

80

100 %

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

Helsinki – turvallinen ja toimiva asuinpaikka ● 82 prosenttia nuorista pitää omaa asuinaluetta turvallisena. ● 79 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista kokee voivansa vaikuttaa elinympäristönsä asioihin. ● 33 prosenttia toisen asteen opiskelijanuorista kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille. ● 5,8 prosenttia 20–29-vuotiaista ja 9,2 prosenttia 16–19-vuotiaista osallistui osallistuvaan budjetointiin vuonna 2019. Varsinkin 20–29-vuotiaiden äänestysprosentti oli alhaisempi kuin työikäisellä väestöllä.

Helsinki nuorten mielestä: Osuus vastaajista, jotka valinneet 8–10 skaalalla 1–10.

76 % 66 % 60 % 51 %

Lähteet: Helsingin ja Vantaan ympäristöasennekysely, Turvallisuustutkimus 2018, kouluterveyskysely, turvallisuustutkimus, Helsinki-Barometri, Helsingin kaupungin osallistuva budjetointi 2019.

pitää toimivana asuinpaikkana

mielestä kehittyy myönteiseen suuntaan pitää kansainvälisenä

on tasaarvoinen


Mielen hyvinvoinnin haasteita ja tyytyväisyyttä elämään Toisen asteen opiskelijanuoret, jotka tuntevat tai kokevat (%)

Naiset

Miehet

67 83 75 80 74

Pystyy tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita

80 85 79 88 86

75

Saavat apua silloin, kun sitä todella tarvitsee

84

Ovat tyytyväisiä elämäänsä Heihin luotetaan He kuuluvat itselle tärkeään yhteisöön tai ryhmään Pystyy vaikuttavansa oman elämänsä kulkuun

Tukea saadaan ystäviltä, muilta läheisiltä, omilta vanhemmilta ja koulusta

Toisen asteen opiskelijanuoret, jotka tuntevat tai kokevat (%)

Naiset

17 7 24 26 24

Miehet Yksinäisyys Ystävien puute Ahdistuneisuus Masennusoireilu Kouluuupumus

8 10 7 14 10

Lähteet: Kouluterveyskysely, turvallisuustutkimus.

● Yksinäisyyteen, koulu-uupumukseen ja mielialan ailahteluihin liittyvät tuntemukset ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla maassa. Nämä tuntemukset ovat yleistyneet viime vuosina sekä naisilla että miehillä. ● Yksinäisyys huolestuttaa nuoria (21 %) enemmän kuin muuta väestöä (30–60-vuotiaat 17 %, yli 60-vuotiaat 13 %). ● 53 prosenttia naisopiskelijoista ja 24 prosenttia miesopiskelijoista toisella asteella on ollut huolissaan omasta mielialastaan edeltävän vuoden aikana. Suurin osa heistä on kertonut huolestaan jollekin.


15–19-vuotias

4 10 8 19 5 19 75 16 2

%

helsinkiläisistä

%

on ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisia

%

on toisen polven ulkomaalaistaustaisia

%

on vieraskielisiä

%

asuu omistusasunnossa

%

on perustoimeentulotuen piirissä

%

on opiskelijoita

%

on työllisiä

%

on työttömiä

suurin Östersundom, Itä-Pakila, Tuomarinkylä

pienin Alppiharju, Kallio, Vallila

17 15 2 17 15 16 17 68 6

% % % % % % % % %

Nuorten osuus koko peruspiirin väestöstä on

suurin Alppiharju, Kallio, Vallila

pienin Tuomarinkylä, Itä- Pakila, Länsi-Pakila

ISTÖME

R

I

ISBN 978-952-331-750-5 (painettu) ISBN 978-952-331-751-2 (verkkoversio)

R PÄ

KK

YM

Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupunki.

20–29-vuotias

M

ILJ

ÖMÄRK

Painotuotteet 4041 0002

T

PEFC/02-31-135

Profile for Kaupunkitutkimus ja -tilastot

Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020  

Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020. Suvi määttä. Helsingin kaupunki.

Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020  

Nuorten hyvinvointi Helsingissä 2020. Suvi määttä. Helsingin kaupunki.

Advertisement