__MAIN_TEXT__

Page 1

Käsityön taitajat Martin markkinoilla Tallinnan sisustusliikkeistä uusia ideoita Suomen Talvisota oli Virolle hankala Oopperakausi alkoi tenniskeskuksessa Tosi-TV suosikkiravintolassa Otepää on talvimatkailun keskus Smigunin hiihtävät sisarukset Halpalentoyhtiöiden kilpailu kiihtyy

Suomalaiset kansoittavat Viron kylpylät

1 , 7 0 € ( s i s . a l v. ) SUOMALAISISSA

Monipuolisten hoitojen Toila

H I N TA

M A R R A S K U U 2 0 04

P A I N O S 40 000 K P L .

S U O M E K S I

MYYNTIPISTEISSÄ

Ka eesti keeles, pööra lehte!

/ laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat / PORT TI VIROON

www.balticguide.ee

TUORET TA TIETOA VIROSTA YHDESTÄ OSOIT TEESTA


PRISMA-HINNAT OVAT TALLINNAN ILO Tarjoukset voimassa 1.11.–30.11.2004

KUOHUVIINI Freixenet Carta Nevada semi-seco

83,00 75 cl

110,67/l

(5,30 €)

VALKOVIINI Carmen Chardonnay PUNAVIINI Carmen Merlot

108,00 75 cl 148.00/l

199,00 792 cl

GINI Long Drink 5,5%

25,13/l

(6,90 €)

(12,72 €)

SUOMENLAHDEN TAKANA MERKKITUOTTEETKIN OVAT MERKILLISEN EDULLISIA Prisma-bussi ajaa reittiä BRÄNDI Metaxa 5*

VISKI J. W. Red Label rasiassa

Sataman A-terminaali D-terminaali Sokos Hotel Viru

116,00 50 cl 232.00/l

(7,41 €)

169,00 70 cl 241,43/l

(10,80 €)

Prisma Sikupilli Sokos Hotel Viru D-terminaali A-terminaali.

VISKI Jameson

214,00 70 cl 305,71/l

(13,68 €)

VISKI The Famous Grouse 40%

139,00 50 cl 278.00/l

(8,88 €)

VOTKA Eesti Standard Karpalo 37,5%

GINI Beefeater 40%

56,00 50 cl

159,00 70 cl

112.00/l

227,14/l

(3,58 €)

(10,16 €)

OMENA GRAPPA LIKÖÖRI Marcati Mela Verde

ROMMI Old Captain Caribbean White

119,00 70 cl 170.00/l

(7,61 €)

92,00 70 cl

131,43/l

(5,88 €)

Prisma-bussin tunnistat tekstistä "KOSKENKORVA BUSS". Bussi on liikenteessä joka päivä kello 9-16. Matka on Prisman asiakkaille ilmainen.

PRISMASSA ASIOINTI ON HELPPOA JA TURVALLISTA - meillä voit maksaa turvallisesti myös S-etukorttilla - kaikista ostoksista myös bonus - Prisman tuotteiden laatuun voit aina luottaa

TALLINNASSA SINUA PALVELEVAT SEURAAVAT PRISMAT: Kristiine, Endla 45 Mustamäe, Tammsaare tee 116 Rocca al Mare, Paldiski mnt 102 Sikupilli, Tartu mnt 87

AUKIOLOAJAT

8–23 www.prismamarket.ee SIKUPILLIN RAVINTOLAT AVOINNA KLO 8–22! ROSSO AVOINNA KLO 11-22

Prismassa käyvät maksuvälineenä Viron kruunut, virolaiset pankkikortit, Visa, Visa Electron, Eurocard, Maestro, Mastercard, Amex, Diners, S-tili ja S-luotto.

PRISMASSA ET MAKSA SENTTIÄKÄÄN LIIKAA. JA BONUKSET PÄÄLLE!

ENEMMÄN PERHEMARKET


4

T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

pääkirjoitus

Kuinkas sitten kävikään? iime kevään kuluessa keskusteltiin matkailualan vaikuttajien piirissä siitä, miten Viron liittyminen Euroopan unioniin tulee vaikuttamaan Suomen ja Viron väliseen matkailuun. Näkemyksiä ja odotuksia oli monenlaisia. Taxfreekaupan loppumisen pelättiin vähentävän matkailua ja leikkaavan laivayhtiöiden tuloksia. Monet ennakoivat, että matkalippujen hinnat tulevat nousemaan rajusti. Toisaalta uskottiin matkustajamäärien lisääntyvän muun muassa alkavan viinarallin myötä. Huikean viinarallin alkamista pidettiin epävarmana, mutta esimerkiksi laivayhtiöt varautuivat siihen matkatavaroiden painorajoituksin. Majoitussektorilla ennakoitiin yöpymisten vähenevän, koska tuontirajoitusten poistuessa ei matkan tarvitsisi enää kestää yön yli, jotta alkoholia saisi tuoda rajan yli. Samasta syystä arveltiin risteilymatkailun vähenevän. Automatkailun jo muutamia vuosia jatkuneen kasvavan trendin uskottiin yleisesti edelleen kiihtyvän muun muassa koska autolla tultaisiin tekemään aiempaa enemmän ostosmatkoja. Monia muitakin epävarmuustekijöitä tuli esiin liittyen EU-jäsenyyden tuomiin muutoksiin. Olivatpa odotukset sitten optimistisia tai pessimistisiä, yleensä todettiin, että kesän jälkeen ollaan viisaampia. Kuinka viisaita nyt sitten ollaan? Kesän matkailutilastoja on tihkunut julkisuuteen viime päivinä niin Virosta kuin Suomesta. Helsingin sataman lahjomaton tilasto sen kautta kulkeneesta

V

matkustajamääristä kertoo esimerkiksi elokuun 2004 osalta Tallinnan-Helsingin liikenteen osalta lähes 15-prosentin kasvusta. Koko kesän tilasto on saman suuntainen. Autojen määrä on laivoilla lisääntynyt odotetusti. Kasvanut volyymi näyttäisi paikanneen laivayhtiöille taxfreen loppumisen kustannukset, sillä matkalippujen hintoja ei ole nostettu. Erilaiset tarjoukset ja nettimyynti ovat jopa mahdollistaneet matkustamisen aiempaa edullisemmin. Yllättävin tilasto koskee Viron majoitussektoria. Suomalaisturistien hotelliyöpymisten määrä on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna lähes kolmanneksen. Kesällä Tallinnan hotellien käyttöaste kohosi kasvaneesta kapasiteetista huolimatta yli 95 prosentin. Matkailun kehityssuunta näyttääkin olevan päiväturismista pitempiaikaiseen kaupunki- ja kylpylälomailuun. Sitä vastoin viinarallia ei ole suuressa mittakaavassa näkynyt, vaikka alkoholia onkin epäilemättä tuotu etenkin päivämatkoilta aiempaa enemmän. Tilastojen valossa Viron EU-jäsenyydellä on ollut positiivinen vaikutus Suomen ja Viron väliseen matkailuun. Jopa positiivisempi kuin optimistisimmatkaan alan toimijat osasivat ennustaa. Toivottavasti kehitys jatkuu saman suuntaisena, ja miksi ei jatkuisi? EU-Viro tarjoaa matkailijoille jatkuvasti parempia palveluja, kiinnostavaa kulttuuria ja edullisia elämyksiä.

MARRASKUU 2004

The Baltic Guide Toimitusjohtaja: Jane Konga Päätoimittaja: Jukka Arponen Kehityspäällikkö: Marge Kato-Rattur Ulkoasu: Eve Jaansoo, Rudolf Linnaste, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteeri: Pille Luik Avustajia: Leena Hietanen, Antti Sarasmo, Mats Õun, Rein Lauks, Mikko Savikko, Jussi Kurkinen, Sakari Neuvonen, Eeva Eklund, Auri Hakomaa, Ulla-Maija Määttänen, Petteri Leinonen, Jarmo Virmavirta, JuhaMatti Aronen, Joanna Aapro-Korhonen, Helinä Avikainen, Kari Toivonen, Jorma Moll, Lea Adrikorn, Kai Juvakka.

Yhteydet Viro: Koidula 5, 10125 Tallinn Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 013 335, fax +372 6 013 324 Ilmoitusmarkkinointi: fax +372 6 013 324 e-mail: marketing@balticguide.ee Markkinointipäällikkö Marko Remes +372 6 013 169 Projektipäällikköt Kirli Lembinen +372 6 013 326 Helen Laidma +372 6 013 146 Elvira Küün, +372 6 013 328 Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki

Ilmoitushinnat 1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 48 900 EEK/3160 € 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ..... 25 900 EEK/1680 € 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 19 900 EEK/1280 € 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ....... 13 900 EEK/890 € 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ........... 7600 EEK/490 € 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen .......... 4300 EEK/280 € Hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista, hintoihin lisätään arvonlisävero.

kolumni

Ilmoitusten koot

Muuttolintujen aika

Tässä eräänä päivänä eräs työntekijäni tuli pyytämään vapaapäivää matkustaakseen Helsinkiin ”arsti juurde” eli lääkärin vastaanotolle. Ihmetellessäni syytä moiseen, hän kertoi virolaisten lääkäreiden siirtymisestä leveämmän leivän ääreen Suomeen. Samanaikaisesti turkulainen sairaanhoitajaystävättäreni lensi Tukholmasta viikkovapaalleen Suomeen.Tämä entinen TYKS:in erikoissairaanhoitaja tekee nykyisin paremmalla palkalla töitä tukholmalaisessa sairaalassa. Hän on viikon töissä ja viikon vapaalla perheensä parissa. Yleisin syy vaihtaa maata on raha. Kotimaa ei pysty tarjoamaan sellaista syytä, että haluaisi jäädä.Yhteiskunnan pitäisi sellainen tarjota. Mikä se olisi ja miten se rakennettaisiin? Sitä pohditaan globaalitasolla, EU:ssa, Virossa, Suomessa ja Suomen kunnissa. Linnut tekevät parhaillaan muuttoa etelään. Nehän muuttavat aina keväisin Suomeen. Onko lintujen kotimaa sitten etelä vai pohjola? Nehän syntyvät pohjolassa. Pohjolassa on hyvin intensiivinen kesä. On tuoretta ruokaa: miljoonittain itikoita, mureita hyönteisiä, pulskeita matoja etelän kilpailtujen, kovakuoristen ötököiden sijaan. On valoa ahertaa poikasille ruokaa läpi yön ja neitseellistä tilaa vaikka useammalle tulokkaalle Afrikasta, Euroopasta ja jopa Thaimaasta asti.

Talven kylmyyttä ei kestä linnut eikä edes naapurin Erkki.Talveksi vaihdetaan maisemaa. Uusien tutkimusten mukaan linnut muuttavat nukkumatta ja jopa sisäelimiään kutistaen. Tarve päästä etelään elämän mahdollistavan lämmön äärelle on niin suuri. Erkilläkin on etelässä edullista elämää neljän seinän ulkopuolella. Ei ole lämmityskuluja ja eläminen on halpaa. Näinkö se on hoitajilla ja lääkäreilläkin? Aherretaan kutsumusammatissa, kunnes voimavarat loppuvat ja lennetään saamaan sekä rahallista että henkistä arvostusta ulkomaille tai vaihdetaan ammattia. Ihmisten mielestä terveys on kaikkein tärkeintä elämässä, mutta siitä ei haluta maksaa. Ihmiset elävät kauemmin, terveydenhoito on parempaa ja erikoissairaanhoito tehokkaampaa, mutta yhteiskunnan tulisi maksaa kaikki terveydenhoidon kustannukset. Suomessa ketjutetaan pätkätöitä ja kinastellaan terveyskeskusmaksuista. Virossa lääkärit ja hoitajat uhkasivat lakolla. Neuvotteluiden tuloksena peruspalkka nousi noin 5 000 kruunusta (noin 300 euroa) 9 000 kruunuun (noin 560 euroon). Virossa pääsee perhelääkärille ilmaiseksi ja erikoislääkärille maksetaan 50 kruunua eli hieman yli 3 euroa. Tämä yksi maksu on voimassa kolme kuukautta. Kissa kiitoksella elää, muttei lääkärit. Tallinnan lääkäreistä noin puolet on lentänyt tiehensä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Hei me lennetään! Eeva Eklund, ravintoloitsija

1/1-sivu (lev. x kork.) 1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

254 ✕ 375 254 ✕ 185 125 ✕ 375 254 ✕ 123 254 ✕ 91 125 ✕ 185 125 ✕ 91 61 ✕ 185 61 ✕ 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset: valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK). Tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti. Painosmäärä: 40 000 kpl Paino: AS Kroonpress The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista.

Kansi Kuva: Jaak Kadarik Malli: Daili Meikkaus: Gail (GERSI Stiilistuudio)

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.


6

T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

ajankohtaista

1.

Vallanvaihto Tallinnassa

Kiistelty virolaispoliitikko Edgar Savisaar erotettiin Tallinnan kaupunginjohtajan virasta, kun hänen johtamansa Keskerakond eli keskustapuolue joutui kaupunginvaltuustossa oppositioon. Aikaisemmin reformipuolueen kanssa yhteistyötä tehneestä keskustan valtuustoryhmästä on viime kuukausien aikana loikannut viisi edustajaa muihin ryhmiin. Reformipuolue näki mahdollisuutensa ja päätti muodostaa kaupungin johtoon samanlaisen koalition kuin maan hallituksessa on. Reformipuolueen lisäksi koalitioon kuuluvat Res Publica ja rahvaliit eli kansanliitto. Savisaaren putoamista on Virossa odotettu jo kauan. Niin omien kuin vastustajienkin keskuudessa Savisaarta on syytetty itsevaltaiseksi ja epäluotettavaksi yhteistyökumppaniksi. Keskustassa sisäinen kritiikki kasvoi niin suureksi, että puolueen parlamenttiryhmä hajosi, kun kahdeksan edustajaa perusti puolueen varapuheenjohtaja Peeter Kreizbergin johdolla oman ryhmän. Uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin Tõnis Palts, joka ehti jo vuonna 2001 olla puoli vuotta samassa virassa. Palts edustaa Res Publicaa ja tuli tunnetuksi suurelle yleisölle, kun hän myi perustamansa puhelinoperaattorifirman Tele2:lle. Saarenmaalta kotoisin oleva liikemies on tunnettu suorasanaisuudestaan. Palts on muun muassa väittänyt, että Tallinnan katujen kuopat on Savisaaren politiikan syytä.

HENKILÖ

Hiihtoperheen tyttäret Suomen hiihdon alamäkeen liittyvä ”se kuuluisa laukku” käväisi Otepäällä Maailman Cupin kilpailuissa juuri ennen Lahden MM-kisoja. Aivan Otepään hiihtostadionin vieressä asuvat Smigunit, joiden perhe elää hiihdolle. Äiti Rutt on entinen hiihtäjä mutta vaikuttaa nykyään enemmän taustajoukoissa, isä Anatoli on ollut vuosia valmentaja. Molemmat vanhemmat ovat olleet junioreiden Euroopan mestareita. Perintötekijöistä seurannee, että perheen molemmat tyttäret, pian 28-vuotias Kristina eli Kiku ja 25-vuotias Katrin, ovat viimeiset vuodet olleet maan parhaita naishiihtäjiä. Katrin oli jonkin aikaa opiskelemassa USA:ssa, mutta tänä vuonna hänen tavoitteenaan on jälleen nousta maajoukkueeseen. Sisarusten managerin, Kristjan-Thor Vähin, mukaan Kristina Smigunin talven ehdoton päätavoite on MM-kisois-

2.

Säännöllinen laivaliikenne alkaa KaakkoisSuomesta Viron Sillamäelle

Viron pohjoisrannikon itäosaan Sillamäelle satamaa rakentavan yhtiön johtaja, maan entinen pääministeri Tiit Vähi, haluaa avata säännöllisen laivalinjan Sillamäeltä Suomeen. Vaikka satama tulisikin palvelemaan ensisijaisesti Venäjälle suuntautuvaa rahtiliikennettä, kulkisi reitti Venäjälle kuuluvan Suursaaren kautta. Näin väliä liikennöivillä aluksilla voitaisiin myydä esimerkiksi alkoholia ja tupakkaa verovapaasti. Vähin mukaan liikennöinti aloitetaan jo ensi vuonna. Hanke sai välillistä tukea myös Suomesta. Pääministeri Matti Vanhasen sanoi syyskuisella Viron vierailullaan, että laivayhteys Kaakkois-Suomen ja Itä-Viron välillä on vain ajan kysymys.

4.

Asuinpaikan rekisteröiminen muuttuu pakolliseksi

Viron hallitus esittää maan parlamentille lakiehdotuksen, joka velvoittaisi jokaisen virolaisen rekisteröimään asuinpaikkansa viranomaisille. Tällä hetkellä Virossa asuinpaikan rekisteröiminen on vapaaehtoista. Maan tiedotusvälineissä suunnitelmaa on kritisoitu voimakkaasti. On väitetty, että kyseessä on paluu neuvostoaikaisiin valvontamenetelmiin. Samanlainen järjestelmä on ollut kuitenkin esimerkiksi Suomessa ja useissa muissa Euroopan unionin maissa käytössä jo vuosikymmeniä.

5.

sa Obersdorfissa 16.–17.2.2005. ”Maailman Cupissa menestyksen tavoittelu on toissijainen asia”, hän totesi. Sisarusten harjoittelusta hän lisäsi: ”He harjoittelivat yhdessä jo edellisen kesän ja yhteisharjoittelu jatkuu. Katrinille on tärkeää päästä maajoukkueeseen, sen jälkeen tulevat muut tavoitteet.” Katse on jo myös seuraavassa eli olympiavuodessa, jolloin virolaisilta odotetaan samanlaisia elämyksiä kuin Salt Lake Cityssä, josta Andrus Veerpalu toi kultaa. Maailman parhaaksi klassisen tyylin hiihtäjäksi mainittu Veerpalu jatkaa uraansa muiden mieshiihtäjien kanssa. Tällä hetkellä on Suomen hiihdon taso alhaalla mutta onneksi alan ystävät voivat nauttia sukulaiskansan menestyksestä. Vähi lupasikin, että Kristina Smigun tekee kaikkensa ollakseen tälläkin kaudella maailman paras suomea puhuva naishiihtäjä. ■

Maanjäristykset säikäyttivät

Syyskuun 21. päivänä maa värisi niin, että se tuntui Virossa ja Etelä-Suomessa. Kaksi peräkkäistä maanjäristystä olivat vahvuudeltaan 4,4 ja 5 mitattuna Richterin asteikolla. Järistysten keskus oli Kalingradin kaupungin lähettyvillä. Vaikka maanjäristykset puhuttivatkin virolaisia, ne eivät aiheuttaneet vahinkoja.

3.

TEKSTI: MIKKO SAVIKKO KUVA: TOOMAS HUIK, PM/SCANPIX

Tallinnan ruuhkat pahenevat

Tallinnan pääväylien liikennemäärät ovat kasvaneet niin, että yksi kolari ruuhka-aikana sekoittaa koko kaupungin liikenteen pahasti. Syy ruuhkiin on yksityisautokannan räjähdysmäinen kasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana. Lisäksi yhä suurempi osa Tallinnassa työskentelevistä ihmisistä asuu kaupungin ulkopuolella ja käyttää työmatkoihinsa omaa autoa. Yksityisautoilun lisääntymisen syyksi on usein mainittu huonosti toimiva julkinen liikenne. Tehokkaan joukkoliikenteen avulla voitaisiin Tallinnan yhä kasvava työmatkaliikenne hoitaa nopeammin ja taloudellisemmin. Tilannetta ei myöskään paranna kehittymätön liikennekulttuuri. Usein risteykset tukkeutuvat joka suuntaan, koska niihin ajetaan ”vanhoilla vihreillä valoilla”. Monella autoilijalla on lisäksi tapana pysäköidä autonsa paikkoihin, joissa se haittaa muuta liikennettä tai on ainakin jalankulkijoiden esteenä. Tallinnan liikenneongelmat ratkennevat vasta sitten, kun jo suunnitellut uudet kehätiet rakennetaan ja samaan aikaan kehitetään kaupungin ja sen lähiympäristön joukkoliikennettä.

Maassa maan tavalla ekä Latvia että Viro ovat julkaisseet suunnitelmat koulutuksen uudistamisesta siten, että tulevaisuudessa valtaosa lukio-opetuksesta tapahtuisi maiden virallisilla kielillä eli latviaksi ja viroksi. Tähän asti venäjää äidinkielenään puhuvien oppilaiden opetus on ollut venäjäksi. Latviassa asiasta on noussut suuri kohu. Osa maassa asuvista venäläisistä vastustaa koulutusuudistusta kiivaasti. Virossakin koululaitoksen ”virolaistaminen” on synnyttänyt paljon keskustelua puolesta ja vastaan. Tuntuu kuitenkin siltä, että uudistus ei kosketa useimpia venäläisnuoria, koska he ymmärtävät, että menestyäkseen yhteiskunnassa on osattava valtakieltä. Tätä tukee hiljattain Virossa julkistettu tutkimus, jonka mukaan maassa asuvat nuoret venäläiset tuntevat itsensä virolaisiksi, mutta heidän vanhempansa samaistuvat Venäjän venäläisiin. Pahimpia koulutusuudistuksen vastustajia Latviassa ovatkin olleet ne venäläiset, jotka syystä tai toisesta eivät ole oppineet 60 vuoden oleskelunkaan jälkeen puhumaan maan valtakieltä. Balttien oli kyllä neuvostoaikana osattava puhua venäjää. Jos valloittajien kieltä ei osannut tai halunnut puhua, seurasi siitä varmasti ongelmia. Koulutussuunnitelman kovimmat vastustajat väittävät, että venäläinen kulttuuri Baltiassa halutaan tuhota. Kukaan ei kuitenkaan halua viedä venäläisiltä heidän kulttuuriaan. Halutaan vain, että venäläisnuoret oppisivat puhumaan kotikielensä lisäksi yhtä vierasta kieltä, jota he vielä kuulevat koko ajan ympärillään. Se, että osaa latviaa tai viroa, ei tee venäläisestä yhtään vähempää venäläistä. Suomessakin suomenruotsalaisilla on oma, vahva kulttuurinsa, vaikka suurin osa heistä puhuu ruotsin lisäksi erinomaista suomea. Ruotsiin tulevat siirtolaiset koulutetaan heti puhumaan ruotsia. Näin heidän integroitumisensa uuteen yhteiskuntaan sujuu nopeammin ja pehmeämmin. Hyvä esimerkki venäläisten kyvystä oppia vieraita kieliä olivat Kadaka-torin myyjät. Umpivenäläiset kauppiaat

S

osasivat kyllä puhua suomea, mutta viron kieli ei jostain syystä heidän suuhunsa taipunut. Villapaidan tai laittoman videonauhan myyminen suomalaisturistille oli niin suuri tulonlähde, että monista myyjistä tuli erittäin hyviä suomen taitajia. Ehkä kielen opiskelussa on kyse enemmänkin halusta ja asenteesta kuin huonoista koulutusmahdollisuuksista, kuten jotkut venäläiset ovat väittäneet. Oppivathan Virossa asuvat suomalaisetkin maan kielen. Joku voisi väittää, että se on helppoa kielisukulaisuuden vuoksi, mutta kun saman tekevät Virossa asuvat ruotsalaisetkin... Aarno Laitinen kirjoitti Iltalehden kolumnissaan Venäjällä tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan 80 prosenttia venäläisistä inhoaa virolaisia. Suomalaisia inhosi vai 20 prosenttia. Laitinen totesi myös, että ”Venäjän on helppo kiusata Viroa kaikissa mahdollisissa asioissa, siinä hallituksella on kansansa syvä tuki takanaan.” Myös Suomen Tallinnan suurlähettiläs Jaakko Blomberg käsitteli Eesti Päevalehden haastattelussa Venäjän kampanjointia Latvian ja Viron vähemmistöpolitiikkaa vastaan. Suurlähettiläs korjasi venäläisen uutistoimiston väitteen, jonka mukaan Suomi olisi luvananut duuman puhemiehelle Boris Grozloville puuttua Viron ja Latvian vähemmistöpolitiikkaan. ”Suomi on täysin tyytyväinen Viron ihmisoikeuksien myönteiseen kehitykseen”, sanoi Blomberg Eesti Päevalehdessä. Yhteiskunnallisten päätösten ja yleisen mielipiteen ymmärtäminen on paljon helpompaa kun osaa valtakieltä. Nyt monet Baltian venäläiset ovat Moskovasta tulevan tiedonvälityksen varassa. Vapaa tiedonvälitys on Venäjällä vielä lapsen kengissä ja presidentti Putin haluaa, että valtio kontrolloisi tiedotusvälineitä vieläkin tiukemmin. Väärä tai väritetty informaatio voi pahimmassa tapauksessa pahentaa yksikielisten venäläisten syrjäytymistä Baltiassa. HÜTTÜNEN


Xanté Poire Au Cognac Liqueur, 38%, 50cl

195.-

ABSOLUT VODKA, MANDRIN, CITRON, KURANT, PEPPAR, VANILIA, RASPBERRI 40%,100cl

259.-- 168.-

Golden Hawk VSOP Brandy, 36%, 70cl

94.-

TAPIO VIINA, 40%, 10x50 cl 10-pack

Gammel Dansk, 38%, 35 cl

690.-

92.-

Chill Out BIB Cabernet Sauvignon 13%, 3L

La Chasse BIB Dry Red Vine 13%, 3L

169.-

219.-

Battery, 24-pack

Golden Cap MOVE, 4,7% 24-pack

430.-

O.P. Anderson Aquavit, 40%, 70cl

Santa Helena BIB Cabernet Sauvignon, Chardonnay 13%, 3L

189.Koff Export, 5,2% 24-pack

213.-

159.Lootsi 7 NORDE CENTRUM, Tallinn


8

T H E B A LT I C G U I D E

kulttuuri

MARRASKUU 2004 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA PÖFF

lyhytuutiset Vangeilta takavarikoidut kännykät annettiin lastenkoteihin Tallinnan vankilan ja oikeusministeriöin edustajat lahjoittivat 110 vangeilta takavarikoitua kännykkää kymmenelle lastenkodille. Lahjoitus sisälsi myös ilmaisen liittymän.

Venäläismiliisit ajelehtivat Viroon Virolaiset rajavartijat löysivät neljä venäläistä poliisia Peipsi-järven rannalta, läheltä Kallasten kaupunkia. Miliisit olivat olleet järven Venäjän puolella valvomassa laitonta kalastusta, kun heidän moottoriveneensä oli rikkoutunut. Avuttomat lainvalvojat ajelehtivat rajan yli Viron puoliselle rannalle.

Viron historian nopein maali Viron jalkapallon mestaruussarjassa tehtiin uusi ennätys, kun FC Floran hyökkääjä Aleksander Saharov teki maalin 12:ssa sekunnissa. Täysosuma syntyi ottelussa FC Lootusta vastaan. Entinen ennätys oli 17 sekuntia.

Syystalven filmifestivaaleilla esitetään yli 400 elokuvaa

”Fahrenheit 9/11” (USA 2004, ohjaaja Michael Moore).

Vuoden lopun merkittävin kansainvälinen tapahtuma Virossa on Pimeiden öiden filmifestivaali. Pimedate Ööde Filmifestival (PÖFF) järjestetään tänä vuonna jo kahdeksatta kertaa. 27.11.–12.12. nähdään Tallinnan, Tarton ja Viljandin teattereissa kattava otos maailman elokuvatarjonnasta. Ohjelmassa on pitkien teatterifilmien ohessa erillisiksi alafestivaaleiksi kootuissa osakokonaisuuksissa animaatiota (Animated Dreams), lasten- ja nuorten elokuvaa (Just film) sekä opiskelijoiden tuotoksia (Sleepwalkers). Pääfestivaalin ohjenuorana on tarjota yleisölle monipuolinen katsaus nykyelokuvan ulottuvuuksista. Mukana on valtavirtaan kuuluvia filmejä etupäässä Euroopasta sekä erikoisuuksia etenkin idästä. Ohjelma jul-

Vuoden 2003 PÖFF:

kistetaan 5. marraskuuta. Edellisen vuoden malliin mukana tulee olemaan yli 400 elokuvaa. Yhtenä festivaalin tarkoituksena on toimia virolaisten ja muun maalaisten filmialan ihmisten kohtaamisfoorumina. Suomifilmeille PÖFF on ollut tärkeä kansainvälinen estradi. Festivaaleilla on esitetty esimerkiksi Aki Kaurismäen Kauas pilvet karkaavat ja Juha, Olli Saarelan Rukajärven tie, Pirjo Honkasalon Tulennielijä sekä Kaisa Rastimon Heinähattu ja Vilttitossu. Suomalaiset ovat menestyneetkin hyvin festivaalien palkintosarjoissa. Yleisö äänesti viime vuoden festivaalien parhaaksi elokuvaksi Johanna Vuoksenmaan Nousukauden. ■ Lisätietoja: www.poff.ee

Kaikkiaan 433 elokuvaa, joista 165 täyspitkää teatterielokuvaa, joiden joukossa neljä pitkää animaatiota ja 14 dokumenttielokuvaa. Yhdessä alafestivaalien kanssa esitettiin myös 100 opiskelijaelokuvaa sekä 145 lyhyttä animaatiota. Esityskertoja oli kaikkiaan 451, mikä teki päivää kohden 28 esitystä. Festivaali keräsi ennätysmäärän yleisöä, 44 500 maksanutta katsojaa. Mukana oli 7 elokuvateatteria kolmessa kaupungissa, yhteensä 14 salia. Noin neljännes (100) esityksistä oli loppuunmyytyjä. Kaikkiaan tarjolla olleista lipuista myytiin 50 prosenttia. Elokuvia oli yli 50 eri maasta. Festivaaleilla palkittuja elokuvia: Paras elokuva, yleisön palkinto: Nousukausi (Suomi), ohjaus Johanna Vuoksenmaa. Paras elokuva, kriitikoiden valinta: Distant (”Uzak”), ohjaus Nuri Bilge Ceylon, Turkki

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

Leo Kunnaksen Sotilasjumalan palvelija kertoo kuinka nuoresta miehestä kasvaa sotilas Alex Lepajõe sai Viron kansalaisuuden Kiistelty julkkis Alex Lepajõe sai viimein Viron kansalaisuuden. Suomalaiset muistavat hänet parin kymmenen vuoden takaisen Tillanderin kultakaupan ryöstön toisena tekijänä. Nykyään Lepajõe on Virossa hyvin tunnettu ja hänellä oli jopa oma talk show televisiossa. Sisäministeriö on aiemmin kieltäytynyt antamasta Alex Lepajõelle maan kansalaisuutta viitaten hänen rikolliseen menneisyyteensä. Ukrainassa syntyneellä Lepajõella on ollut tähän saakka muukalaispassi.

Viivi ja Wagner viroksi Eesti Päevaleht aloitti Suomen ehkä tunnetuimman sarjakuvan, Viivin ja Wagnerin, julkaisemisen. Valloittaako suomalaishuumori nyt myös virolaislukijat?

Ivo Linna laihduttaa Tunnettu virolaislaulaja Ivo Linna on ottanut TV-ohjelman esittämän haasteen vastaan ja aikoo laihduttaa vuoden loppuun mennessä vähintään 10 kiloa.

Martat auttavat virolaisia orpoja Helsingin Sanomat kertoi lokakuussa Uudenmaan Marttojen yhteistyöstä Otepään naisyhdistyksen kanssa. Yhteistyössä on Kuigatsin lastenkotilapsia autettu elämässä eteenpäin jo vuodesta 1989 lähtien. Alusta saakka mukana ollut Kaija Kangasniemi kertoo olevansa 35 virolaisen nuoren mummi.

Tallinnan suojeluskunnan esikunta ei helmikuussa 1992 ollut mikään loistelias edustustila. Entinen Punaarmeijan kutsuntatoimisto Vanhassakaupungissa oli nähnyt parempiakin päiviä, ainakin 1800-luvulla. Kuluneen nuhjuisessa toimistohuoneessa tapasin kolme nuorukaista, jotka suostuivat esittelemään suojeluskuntaosaston uusinta hankintaa, venäläistä kevyttä konekivääriä. Sen he olivat ostaneet 200 dollarilla maassa vielä olevilta venäläisjoukoilta. Kyselin nuorukaisten siviiliammatteja ja yksi oli teatterikriitikko, toinen teatteriohjaaja ja kolmas kirjailija. Suomalaistoimittaja tietenkin vähän ihmetteli luovien ammattien näin edustavaa otosta ja sai oikeastaan itsestään selvän vastauksen. Ajat olivat niin sekavat, että ongelmien ratkaisemiseen ja asioiden järjestämiseen tarvittiin aitoa luovaa kyvykkyyttä. Teatteriohjaajan nykyään komentaman pataljoonan julkiset esiintymiset kuten paraatit ja valatilaisuudet toteutetaan varmasti taidolla ja näyttävästi. Kirjailija puolestaan päätyi esikuntaan ja kirjoitti jälleen kirjan.

Peeter Tergensin tarina Leo Kunnaksen kirjan päähenkilö Peeter Tergens ei ole mikään poikkeusihminen. Hän on aivan tavallinen nuorukainen, joka monien ikätoveriensa tavoin on kiinnos-

tunut pommeista ja pyssyistä ja aikuisten miesten maailmaan kuuluvista sotilasasioista. Tergens asuu pikkukaupungissa, käy lukiota, lukee paljon ja suunnittelee suorittavansa asevelvollisuutensa Punaarmeijan laskuvarjojoukoissa. Nuorukainen joutuu kuitenkin nuorisovankilaan koska hänellä on hallussaan sota-aikaisia saksalaisia aseita. Vankilaaikakin vielä sujuu, mutta vaikeudet alkavat vapautumisen jälkeen. ”Ikuisella”pakomatkalla oleva entinen nuorisovanki on yhteiskunnan ulkopuolella ja yhteiskuntaa Tergens pakenee puolestaan armeijaan. Ei laskuvarjojääkärien eliittiyksikköön vaan valtiollisen väkivaltakoneiston likaisesta työstä huolehtiviin erikoisjoukkoihin, joita myöhemmin kutsuttiin OMON:iksi. Nuorukainen oppii tappamaan. Samalla hän joutuu myös luomaan itselleen oman uskonnon, jota hän voi kunnioittaa, kun mitään muuta ei ole enää jäljellä. Niin Peeter Tergensistä tulee ”Sotilasjumalan palvelija”. Tergensin tarina päättyy elokuiseen Tallinnaan vuonna 1991. Samaan aikaan kun Boris Jeltsin puolusti Moskovassa ”Valkoista taloa” vallankaappaajia vas-

taan, Tallinnassa vapaaehtoiset suojeluskuntalaiset valmistautuivat vastarintaan suojellakseen virolaisia ja Viroa. Tergens oli yksi näistä nuorista, jotka valmistautuivat uuteen Vapaussotaan, sotaan jota ei onneksi tullutkaan.

Oikeastaan dokumenttiromaani Kirjailija Leo Kunnas oli se kirjailija, joka esitteli tovereineen ulkomaalaiselle toimittajalle suojeluskuntayksikkönsä asehankintoja helmikuussa 1992. He olivat myös niitä nuorukaisia, jotka olivat puolta vuotta aikaisemmin eli elokuussa 1991 valmiita puolustamaan Viroa asekädessä. Sotilasjumalan palvelija ei kuitenkaan ole mikään Leo Kunnaksen omaelämänkerta. Päähenkilö ja hänen kohtalonsa käänteet ovat yhdistelmä useammasta ihmisestä.

Sen verran realismia on kuitenkin mukana, että miltei kaikki tapahtumat joista kirja kertoo ovat tapahtuneet jollekin kirjailijan tuntemalle henkilölle. Nekin tapahtumat, jotka on sepitetty, ovat luonteeltaan sellaisia, että niin olisi aivan hyvin voinut käydä. Sotilasjumalan palvelija antaakin osaltaan hyvän kuvan neuvostoyhteiskunnasta 1980-luvulla, mutta eri näkökulmasta kuin on totuttu. Neuvostoyhteiskunnan todellisista ”aktivisteista”ja vaihtoehtoihmisistä on kirjoitettu hyvin vähän. He olivat ihmisiä, joista ei koskaan olisi tullut radikaaleja ja vallankumouksellisia, jos he vain olisivat saaneet elää normaalissa yhteiskunnassa. Ja yhteiskunnan muututtua normaaliksi he ovatkin nopeasti kadonneet tavallisiin kunnollisiin arkipäiväisiin tehtäviin. Kuten vaikkapa esikuntaupseereiksi. Kunnaksen kirjan on virosta suomentanut Hannu Oittinen ja sen on kustantanut Nemo. ■ Leo Kunnas: Sotilasjumalan palvelija 259 sivua, ovh 26 euroa, kustantaja: Nemo


Edullisesti Baltian suurimmasta tavaratalosta!

Serious Shopping! Shoppailu on nyt entistä helpompaa ja edullisempaa! Lähde tyttöjen kanssa hotellilomalle Tallinnaan. Itämeren iloisin laivasto tarjoaa kaksi lähtöä päivässä Helsingin keskustasta Tallinnan keskustaan ja takaisin. Täysin uudistunut Sokos Hotel Viru on vertaansa vailla oleva huvikeskus, jossa kaikki palvelut ovat saman katon alla. Varaa pian paikkasi iloiseen tunnelmaan:

Hotellimatkatarjous

159.- (10.20 €)

Koff Export 5,2% 24x0,33 l salkku

alk.

55,-/hlö

Tarjous on voimassa su-ke lähdöillä 15.12.2004 asti. Hinta sisältää meno-paluu -liput Rosellalla, 1 vrk yöpymisen Sokos Hotel Virussa runsaine Buffet-aamiaisineen sekä vapaan sisäänpääsyn kaupungin suosituimpaan yökerhoon, Café Amigoon. Tuotekoodi: FRVIRU

TIESITKÖ, imassaolevaa että näyttämällä vo pua saat alip laiv en Lin Viking ptikassa Tallinnassa Säästuo talossa) stin po ä äät tap (Virua vas alennusta esim. ista, kehyksistä silmälääkäripalvelu eistä. nss oli piil ja

Helsinki (09) 123 577 • Turku (02) 333 1331 • Tampere (03) 249 0111 Varaukset joka päivä 7.30 - 21.30 • www.vikingline.fi

60.90 (3.90 €) Saare leet juusto 1 kg (Saaremaa)

7.50 (0.50 €)

Kalev Tõmmu 200 g suklaakonvehdit

Taksilla satamaan!

Yli 1000 kruunun saman päivän ostoksesta saat tavaratalon infosta tai kioskista taksisetelin keskustan matkustajasatamaan, Pirita satamaan tai lento-/helikopterikentälle esittämällä ostoskuittisi ja matkalippusi.

Tilikortilla maksuaikaa!

1020.- (65.20 €) Saaremaa 80% 10x0,5 l vodka

115.- (7.35 €)

Kaikki ostoksesi voit maksaa Stockmann-tilikortilla. Voit myös ostaa Eestin kanta-asiakkaille suunnattuja edullisia tarjoustuotteita. Etuvihkon löydät kantaasiakaspalvelusta tai kassalta.

Crystal Vodka 40% 1 l vodka

Tarjoukset voimassa siihen asti kuin tavaraa riittää

TAVARATALO AVATAAN JO KLO 9.00!

LIIVALAIA 53

AVOINNA MA-PE 9-21 (RUOKA- JA KOSMETIIKKAOSASTO 9-22) LA-SU 9-20 (RUOKA- JA KOSMETIIKKAOSASTO 9-21)


10 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA HARRY ROSPU

T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

kulttuuri

Estonian uudistetulla lavalla oopperaa, balettia ja musikaaleja Viron Kansallisoopperan, Estonian, remontin vuoksi tavallista lyhyemmän näytäntökauden ohjelmisto on tutun monipuolista.

Estonia teatterin remontti on edennyt loppusuoralle. Kesän aikana on kunnostettu etupäässä näyttämötiloja. Vielä lokakuun puolivälissä lavaremontti oli työvaiheessa, mutta kaiken pitäisi olla valmista kauden avaukseen 29. 10. mennessä. Tuolloin uusitulla estradilla esitetään Patarouva. Mittavassa lavaremontissa on purettu vanhoja seiniä siten, että näkyvyys lavalle on entistä parempi. Koko lava on saanut uuden pinnoitteen ja orkesterisyvennyksen lattia on muutettu nousevaksi. Koko talon käsittävässä ja jo vuosia kestäneessä kunnostustyössä on myös rakennettu uusia harjoitus- ja esitystiloja. Nyt Estoniassa toimiikin ”Kammersaal”, joka sopii näyttämöksi pienemmille musiikki- ja teatteriesityksille. Lokakuussa ”Kammersaalissa” on esitetty musiikkinäytelmää ”Teatriromanss”.

Monipuolinen ohjelmisto Suurella näyttämöllä on luvassa alkavalla kaudella monipuolinen ooppera- ja balettiohjelmisto. Marraskuun suuria oopperoita ovat Patarouvan lisäksi La Traviata, Taika-ampuja, Carmen ja Barbara von Tisenhusen. Balettiosasto on klassikkopainotteista, sieltä löytyy muun

muassa Romeo ja Julia, Pähkinänsärkijä ja Joutsenlampi. Perinteisesti Estoniassa ohjelmistoon kuuluu myös operetteja kuten 14. ja 24. marraskuuta esitettävä Iloinen leski. Estonian remontti ei vielä ole aivan valmis. Näyttämö ja harjoitussalit ovat nyt kunnossa, mutta yleisötilat vaativat vielä korjauksia. Remontin viimeinen vaihe on tarkoitus tehdä ensi kesänä. ■

Aida Rocca Al Maressa Remontin vuoksi Estonia oopperakausi avattiin tänä vuonna tenniskeskuksessa.

Aida Onistar-keskuksessa: Esityslava suurin, mitä Virossa on koskaan rakennettu: pinta-ala 500 neliömetriä. Istumapaikkoja 1 750. Valaistusta varten siltaa 130 metriä, jossa 350 valaisinta. Akustiikan parantamiseksi käytettiin 1 200 neliömetriä kangasta. Yhteensä 450 ihmistä osallistui oopperan tekemiseen. Estonian omaa väkeä oli solistien lisäksi mukana kuorossa, tanssiryhmässä ja orkesterissa noin 200 ihmistä. Musiikin johdosta vastasi Arvo Volmeri (paitsi 13.10. Aivo Välja), ohjauksesta Göran Arfs, lavastuksesta ja puvuista Ann-Mari Anttila, ja valaistuksesta Thorsten Dahn.

Rocca Al Maressa sijaitsevaan Onistar-keskukseen oli Aidaa varten rakennettu 500 neliön suuruinen lava ja 1 750-hengen katsomo. Suurprojekti toteutettiin yhdessä Malmön Ooppera- ja musiikkiteatterin kanssa. Tiheän esitystahdin (yhdeksän näytöstä peräkkäisinä päivinä) vuoksi päärooleissa oli kolmoismiehitys. Rooleissa vuorottelivat Aidana Cynthia Makris (USA), Marina Shagutsh (Venäjä), Pille Lill (Viro), Radameksena Roman Muravitski (Venäjä), Aleksander Gurets (Ukraina), Vello Jürna (Viro) sekä Amnerisena Angelina Shvatshka (Ukraina), Marianne Tarassova (Venäjä) sekä Riina Airenne (Viro). Me näimme esityksistä virolaisimman. Pille Lill oli Aidana vaikuttava niin äänellisesti kuin lavaesiintymisenkin puolesta. Etenkin toisen näytöksen herkkien aarioiden aikana Lillin sopraano soi intensiivisesti. Myös muut virolaissolistit hoitivat osuutensa moitteetta.

Onnistunut kokonaisuus Hyvin toiminut lavastus oli tyypillistä Egyptiä, sfinksiä ja obeliskeja. Lavasteet liikkuivat sujuvasti kohtauksesta toiseen eikä turhia kuolleita hetkiä syntynyt. Ohjaukseen olisi toivonut modernimpaa otetta. Toki tällaisessa projektissa, jossa solistit vaihtuvat joka päivä eikä harjoitus aikaa ole liiaksi, henkilöohjaus jää väkisin ohueksi. Kuoroa ja tanssijoita olisi kuitenkin ollut mahdollisuus käyttää enemmän hyödyksi kohtausten tunnelman luomiseen. Nyt tanssiryhmä juoksi pari kertaa lavan poikki liput liehuen ja kuoro mateli lavalle ponnettomasti. Estonia kuoro tarjosi kuitenkin vaikuttavaa kuultavaa. Orkesterin sijoittaminen lavan eteen yleisön kanssa samalle tasolle aiheutti ajoittain pienen ongelman: vaikka salin akustiikkaa oli parannettu ripustamalla seinille 1 200 neliötä kangasta, soi orkesteri välillä turhan voimakkaasti laulun päälle. Toisaalta joukkokohtauksissa ja marsseissa volyymista oli hyötyä. Kokonaisuutena Aida tennishallissa oli antoisa oopperaelämys. Tätä mieltä oli myös virolainen oopperayleisö, sillä kaikki esitykset olivat lähes loppuunmyytyjä. Toivottavasti onnistunut projekti poikii jatkossa lisää vastaavia, vaikka Estonian remontti valmistuukin eikä sen puolesta esityksiä tarvitse enää ulos talosta viedä. ■


12

T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI MIKKO KAUPPI, KUVA JAAK KADARIK

majoitus

Hääjuhlat Tallinnassa Romanttinen laivamatka Viroon, yö tasokkaassa Viru-hotellissa, sekä tutustuminen keskiaikaiseen Tallinnaan sopii mainiosti häämatkaksi tuoreelle avioparille. Myös hääjuhlien järjestämistä Virossa kannattaa harkita.

Majoitusta matkailijoille Vuokrataanpa kämppä

Mistä löytää: Internetistä kannattaa katsoa sopiva huoneisto ja kysellä sitten sitä. Huoneistoja on ympäri Tallinnan keskustaa. www.redgroup.ee www.ites.ee

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT JAAK KADARIK

Hotellilomalle on olemassa aivan kelvollisia vaihtoehtoja. Yksi on perhemajoitus, toinen on kokonaisen asunnon vuokraaminen. Virolaisittain yksiö on ”studio-huoneisto”, kaksio yhden makuuhuoneen huoneisto ja kolmio tietysti kahden makuuhuoneen huoneisto. Nämä ovatkin yleisimmät vuokrattavissa olevien asuntojen koot. Tallinnassa suosituimmat vuokrahuoneistot ovat tietysti Vanhassakaupungissa, mutta autoilijoille löytyy huoneistoja ydinkeskustan ulkopuolelta. Vuokrahuoneistoja on tarjolla myös esimerkiksi Pärnussa. Käytännössä asia on järjestetty siten, että välittäjä on itse vuokrannut huoneistoja ja sisustanut ne tarkoituksenmukaisesti. Molemmilla testatuilla välittäjillä oli myös omia huoneistoja. Siivouksesta huolehtii siivousfirma, huoltopalveluista talohuolto jne. Välittäjä valvoo, että kaikki sujuu, sekä auttaa asukasta pulmatilanteissa. Tavallaan siis hotelli, jossa ei ole ravintolapalveluita ja hotellin huoneet on siroteltu ympäri kaupunkia. Vuokrahuoneisto on edullinen vaihtoehto ja vuorokausihinta laskee sen mukaan,

miten pitkään vieras asuu huoneistossa. Hiemankin isommalle seurueelle, kuten lapsiperheelle, vuokrahuoneisto on tavallisesti hotellia edullisempi vaihtoehto. Suurin ero hotelliin on ateriapalveluiden puuttuminen. Tosin vaikkapa Vanhassakaupungissa on sen verran ravintoloita, ettei välitön nälkäkuolema uhkaa keittiölaiskaakaan matkailijaa. Baltic Guide katsasti vuokrahuoneistojen välittäjistä kaksi. Molemmat olivat puhtaasti virolaisia yrityksiä.

RedGroup toimii kiinteistöjen kehittämisen parissa, ja osa tätä kehittämistä on vuokrahuoneisto-toiminta. Yrityksen toimitilat ovat Vanhankaupungin laidalla ja sen palveluksessa on neljä henkilöä.

Mitä maksaa: Itesillä kaksio Vanhankaupungin ulkopuolella uudessa talossa maksaa 70 euroa vuorokausi jos öitä on useampia kuin yksi. Vanhassa kaupungissa isompi kaksio maksaa 100 euroa vuorokausi. RedGroupin kaikki kaksiot ovat Vanhassakaupungissa ja hinnat ovat kahden yön yöpymisessä 57-77 euroa vuorokausi.

Suomalaisille tutun Sokos Hotell Virun uutuutena on hääpaketti vastavihityille. Hääpareille on 2 250 kruunun (noin 145 euroa) hintaan tarjolla iso ja viihtyisä kahden hengen huone upealla kaupunkinäköalalla. Hotellihuone on hieman tavanomaista suurempi sisältäen muun muassa oman saunan, internetin, television, kahvinkeittimen sekä tietysti valtavan kokoisen sängyn. Parille tarjotaan myös kylpytakit, sampanjaa, suklaata sekä aamupalaa. Myös Hotellin yökerhoon on asiakkailla ilmainen sisäänpääsy. Hääpakettiin sopivia huoneita on hotellissa

yhteensä 13 kappaletta, joten huoneen saa varattua yleensä melko helposti. Tarjolla on myös mahdollisuus tuoda koko hääjuhlaseurue ruokailemaan hotellin viihtyisään ravintolaan. Mahdollisuutta kannattaa tosiaan harkita, sillä ravintolalaskun kokonaissumman ylittäessä 4 500 kruunua saa hääpari hääpaketin täysin ilmaiseksi. ■ Sokos Hotell Viru, Viru väljak 4, 10111 Tallinn. Lisätiedot ja varaukset: Puh. +372 6 809 300, +372 6 809 350 E-mail: viru.reservation@sok.fi, www.viru.ee

Viru-hotelli on suunnitellut hääpareille oman tarjouspaketin.

Hintaa kuuluu tavallisesti viikkosiivous, lisäsiivouksesta laskutetaan erikseen. Hotelleissa aamiainen kuuluu tavallisesti huoneen hintaa, vuokrahuoneistossa aamiainen pitää laittaa itse tai käydä nauttimassa jossain kahvilassa.

Ites Consult puolestaan on yhden naisen yritys. Vuokrahuoneisto-toiminnan lisäksi Ites Consult tarjoaa tukipalveluita muun muassa ulkomaisille liikemiehille ja yrityksille. Käytännössä Ites selvittää vaikkapa Saarenmaan autohuollot listaa tarvitsevalle myyntimiehelle. Ites Consult toimii Vapauden aukion laidalla. ■

Vuokrahuoneistoissa on tilaa enemmän kuin vastaavissa hotellihuoneissa.

Muuta: Lemmikkieläimiä voi ottaa mukaan, mutta ei kaikkiin huoneistoihin, eli asiasta pitää sopia etukäteen. Auton pysäköinti on tapauskohtaista, osassa vuokrahuoneistoja on autopaikkoja sisäpihoilla. Useimmissa vuokrahuoneistossa on internetyhteys. Televisio on tietenkin kaikissa. Tupakointi ei ole suositeltavaa, sillä Viron laki vaatii tällaisiin majoitustiloihin automaattiset palohälyttimet. Tupakan savu tuo helposti palokunnan paikalle.

PELLAVA

Miesten ja naisten PELLAVAKYLPYTAKKI ainoastaan

JOULUTARJOUKSET

19. euro90 a

Tule tutustumaan ja tekemään tosi edullisia ostoksia. Erilaisia pellavatuotteita, pöytäliinoja, vaatteita, lankoja, lakanoita, kankaita.

PÖYTÄLIINAT 40x140

9.90 euroa

Avoinna joka päivä 9.00 -19.00

SUUR-KARJA 5, Tallinn Tlf. +372 644 6359, www.hansa-lina.com, hansalina@luukku.com

SAU

NAP Y

14.90

YHE 1

euro

a

00x1

50

VUODEVAATESARJAT 2 tyynyliinaa 50x60 39.90 lakana 150x250 pussilakana 150x210

euroa


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

15

ravintolat

Tosielämän

BAARI

Baari-ohjelman kuvauksia voi seurata ravintola R.I.F.F:n yläkerrassa, jossa sarjan osallistujat työskentelevät päivittäin.

Virolainen keltainen lehdistö on kuumentanut lukijat ja television katsojat ottamaan kantaa Viru keskuksessa sijaitsevassa R.I.F.F.:ssä kuvattavaan Baar-ohjelmaan.

Baar-ohjelma on tyypillinen tosi-tv -sarja. Sarjan aluksi valittiin laajasta joukosta hakijoita kaksitoista nuorta. He työskentelevät baarissa ja elävät yhdessä 24 tuntia vuorokaudessa. Yhteisessä asunnossa sekä baarissa heitä seuraavat kamerat koko ajan. Joka arkipäivä esitetään kooste edellisen vuorokauden tapahtumista. Lau-

antaisin on Kanal 2:ssa suora lähetys, jossa yksi osallistuja äänestetään pois. Tunnepurkaukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, tuodaan katsojille kaunistelematta. Paikallinen DI-mies-

tenlehti onnistui saamaan tytöt kuvauksiin, joiden paljastavat asut saivat aikaan paljon kantaaottavaa kirjoittelua. Myös yhden tytön mielipaha johtuneesta nähtiin ohjelmassa.

TEKSTI JA KUVAT TIMO HUTTUNEN

Uskudar Kebabin pääkokilta Pekka Korakselta syntyvät nopeasti maukkaat kebab-annokset.

Oikeaa kebab-lihaa omilla mausteilla Uskudar Kebabissa on itse valmistetut maustekastikkeet, joita löytyy kolmea eri vahvuutta. ”Virolaisasiakkaidemme kebabannokset maustamme hieman miedommin. Suomessa pidetään vahvemmin maustetuista annoksista kuin täällä. Virolaiset kun eivät ole vielä niin tottuneita tulisiin makuihin kuin me suomalaiset”, kertoo Uskudar Kebabin pääkokki ja omistaja Pekka Koras. ”Tietenkin pyy-

dettäessä maustamme annoksen asiakkaan toiveiden mukaan.” Uskudarista saa pyörivässä vartaassa valmistettua kebab-lihaa. Sitä oikeaa. Paikan tavaramerkkinä ovat suuret annokset. Vaikka Uskudar on ollut avoinna vasta kuukauden, kanta-asiakaskuntaa on jo syntynyt. ”Tässä lähellä on paljon erilaisia yhtiöitä ja myymälöitä, joiden työntekijöistä on tullut lähes joka päiväisiä vieraita”, kertoo Koras. ”Suosituimmat annoksemme ovat olleet kebab-annos perunoilla ja kebab leivällä”, Koras jatkaa. Molemmat jättiannokset sammuttavat raavaammankin miehen nälän. Hintataso Uskudarissa on edullinen. Kebab-annokset maksavat 54–69 kruunua, eli aina alle 5 euroa. Kebabien ohella tarjolla on suuria ja runsastäytteisiä pizzoja. Niitä on kahta kokoa, joista pienempi on saman kokoinen kuin normaalin pizzerian perhepizza! Muutaman kilometrin päässäTallinnan keskustasta, Peterburi maantiellä sijaitseva Uskudar Kebab ei ole mikään hienosteleva gourmet-paikka. Eikä ole sellaiseksi tarOikeaoppisesti Kebab-liha valmistetaan naudanlihasta, joka kypsyy hitaasti vartaassa.

Baarityön tekemisen raskaus on tullut joillekin yllätyksenä. Kaikki ei olekaan ollut vain juhlaa ja juomista. Monesti töistä päästään vasta aamukahdeksalta, kun kassat on tilitetty ja tuotteet inventoitu. Jokainen voi mennä katsomaan sarjan tekemistä R.I.F.F.:iin ja päästä näin mahdollisesti jopa virolaiseen tv-lähetykseen. Joka ei halua tallentaa viipymistään Tallinnan yöelämässä, voi mennä rauhallisin mielin alakerran yökerhoon kameroiden ulottumattomiin. Se, joka haluaa tirkistellä baarilaisten elämää, niin sivuilla www. delfi.ee löytyy 24 tunnin online-kamerakuvaa. ■

lyhytuutiset Lääkärit muuttavat pois Vastavalmistuneista virolaislääkäreistä lähtee ulkomaille kaksikymmentä prosenttia. Tänä vuonna on Virosta lähtenyt ulkomaille töihin jo parisataa lääkäriä. Yhteensä heitä työskentelee ulkomailla jo reilut kolme tuhatta. Merkittävin syy on Suomen, Ruotsin, Norjan tai Britannian maksamat paremmat palkat. Lääkäripako on synnyttämässä Viroon lääkäripulan.

Lennart Meri osti veneen Suomesta Viron edellinen presidentti Lennart Meri osti vuonna 1978 valmistuneen yhdeksänmetrisen veneen. Tallinnan lähistöllä Viimsissä asuva Meri arvelee, että veneen nimeksi tulee Thule II. Vene on virolaisille vapauden symboli, kertoo presidentti Suomen Kuvalehden haastattelussa.

Suuri olutpurkkikokoelma myynnissä SL Õhtuleht kertoi virolaisen Ülo Maripuun murheesta. Mies on kerännyt kaksikymmentäviisi vuotta olutpurkkeja. Niitä on nyt yhteensä noin 700. Asunto on niin täynnä purkkeja, ettei sinne uusia enää mahdu. Tämän vuoksi mies on valmis myymään kokoelmansa. Maripuulla on vain kaksi ehtoa: Kaikki olutpurkit myydään kerralla ja ostajan on oltava ”kunnollinen ihminen”. Kokoelman hintakaan ei ole liian korkea. Maripuu luopuu purkeistaan ”muutamalla tuhannella” eli euroissa laskettuna parilla satasella.

Kuressaare sai vierailtaan parhaat pisteet koitettukaan. Asiakkaiden katseiden alla nopeasti valmistetut konstailemattomat kebab-annokset ja pizzat valmistetaan tavallisille nälkäisille ihmisille. Uskudar Kebabissa on alle kaksikymmentä asiakaspaikkaa, mutta annoksia myydään myös drive in -ikkunasta autoi-

leville asiakkaille. Tällä hetkellä paikka on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. Sydämellään työssään mukana oleva Koras uskoo Uskudarin menestykseen ja hänen suunnitelmissa on luoda tulevaisuudessa kebab-ketju, joka kattaisi koko Viron. ■

Turu-uuringute AS:n tekemän tutkimuksen mukaan pitävät vierailijat eniten Kuressaaren kaupungista. Tutkimuksen mukaan matkailijat antoivat Kuressaarelle keskimäärin 4,54 pistettä, kun toiseksi tullut Pärnu sai 4,52 pistettä. Maksimipistemäärä olisi ollut 5. Kyselyssä arvioitiin muun muassa kaupunkien ulkoista ilmettä, nähtävyyksiä ja liikkumismahdollisuuksia.


Yöihmisten You like it suosikki hot? Cityn suosituin yökerho

Chicken tortilla HAPPY HOUR Cafe Amigossa joka päivä 21.00-22.00, kaikista tuotteista -50%

Liput: su-ke 60 EEK/~3,85 € to-la 100 EEK/~6,40 € WITH COMPLIMENTS FROM BALLANTINES Marraskuussa naisille su-to klo 21-22 kaksi sisäänpääsylippua yhden hinnalla ja ensimmäinen drinkki ilmaiseksi.

+

89.-

Amarita

55.-

/~5.69 €

/~3.52 €

PERHESUNNUNTAI! 14. marraskuuta klo 12-16 perhebuffet! Hinta 175 EEK/11,2 €, alle 16-vuotiaille 85 EEK/5,4 € ja alle 3-vuotiaille MAKSUTONTA!

Tervetuloa!

Avoinna joka päivä! Sokos Hotel Viru, Viru Väljak 4, Tallinna Puh. +372 6 809 300, www.amigo.ee Avoinna su-to 21-04, pe-la 21-05

Viru Väljak 4, Tallinna, Puh. +372 6 809 280, www.amarillo.ee Avoinna su-to 12-24, pe-la 12-02


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI MARKO REMES, KUVAT JAAK KADARIK

17

ravintolat

Letkeitä rytmejä afrikkalaisin maustein Tallinnan Vanhankaupungin uusin ravintola African Kitchen on Viron ensimmäinen afrikkalaisravintola. Eksoottinen ja tyylikkäästi sisustettu ravintola on jo alkumetreillään suosittu.

Yksi ravintolan omistajista, Daryl Hydes, reissasi nuorena ympäri maailmaa tiskijukaten niin Goan rannoille kuin Ibizan jättiklubeissa. Monen mutkan jälkeen maailmanmatkaajabritin tie päätyi Tallinnaan, jonne hän parin kaverinsa kanssa perusti ultramodernin Cafe VSbaarin. Tallinnan in-porukka löysi VS:n nopeasti ja konseptin menestys rohkaisi miehiä kokeilemaan siipiään myös ravintola-alalla. Tallinnaan on viime vuosina avattu useita etnisiä ravintoloita, afrikkalaista ravintolaa lukuun ottamatta. Hydes kumppaneineen näkivät tässä selvän markkinaraon ja näin syntyi African Kitchen. African Kitchen sijaitsee hiljaisella Uus kadulla Vanhankaupungin sataman puoleisessa nurkassa. Viidakkorumpua on tosin paukuteltu tehokkaasti, sillä tarkastuskäynnillämme paikka oli täynnä, vain kaksi viikkoa avaamisen jälkeen. African Kitchen on sisustettu harkiten – seinät on

Maailmanmatkaajabritti Daryl Hydes on yksi uuden ravintolan ideanikkareista.

värikkäästi maalattu ja kuvat sekä musiikki eivät jätä arvailun varaan missä maanosassa ollaan. Yhden suuren salin sijasta ravintolassa on kolme osaa: tilkkutäkkimäisen

Afrikkalaista keittiöosaamista voi seurata lasiseinän läpi.

värikäs ”luola”, pääsali, jossa voi lasin takaa katsella afrikkalaisia kokkeja työn parissa sekä yläkerran mutkaton vintti. Ruokalista sisältää eksoottisia annoksia kuten moamba, mafe, eron yinion tai obe agron. Ummikoille nimet eivät paljoa kerro, mutta jokaisen ruokalajin ainek-

set on selitetty ja lisäksi chilipippurien määrä nimen vieressä kertoo kuinka paljon annoksessa on potkua. Alkupaloiksi talo tarjoaa maukasta hunajaleipää dippien kanssa. Pääruokien valinta oli vaikeaa, mutta ammattitaitoinen tarjoilija suositteli jaettavaksi kahta annosta: ”tiger prawn

pilipili”eli tiikerikatkarapuja tomaatti-chilikastikkeessa (125 kruunua, noin 8 euroa) sekä ”doro wat”kanankoipia mausteisessa kastikkeessa (85 kruunua, noin 5,4 euroa). Molemmat annokset tarjoiltiin riisin ja salaatin kanssa. Norsunluurannikolle tyypilliset tiikerikatkaravut olivat erinomaisia ja chilikastike toimi myös hyvänä dippinä hunajaleiville. Etiopialaisen Doro watin maut olivat hieman lempeämmät – mausteina oli käytetty muun muassa paprikaa ja kardemummaa. Molemmat annokset olivat tuhteja ja mausteisia, eivät kuitenkaan yhtä tulisia kuin esimerkiksi monet intialaiset ruuat. African Kitchenin annokset sopivat hyvin jaettaviksi ja eksoottisempiakin ruokia kannattaa rohkeasti kokeilla. Makumatka Afrikkaan oli onnistunut mutta juomapuoli saa pyyhkeitä – olutvalikoiman tuontioluista yksikään ei ollut Afrikasta. Olisi ollut mielenkiintoista kokeilla eksoottisen ruuan kyytipoikana jotain Sakua erikoisempaa. Hyvän ruuan ja rennon tunnelman African Kitchen on kuitenkin suositeltava vaihtoehto, kun haluaa kokeilla ”jotain erilaista”. ■ African Kitchen, Uus 34.

Uudessa kahvilassa tehdään suklaata käsityönä Tallinna sai oman ”Pienen suklaapuotinsa”, kun Anneli Viik avasi kahvilansa lokakuussa Pikk-kadulle. Muutaman pöydän kahvilan takahuoneessa Viik apureineen valmistaa suussa sulavia suklaamakeisia perinteisin menetelmin. Viik kertoo, että idea kahvilan perustamiseen syntyi hiljalleen nimen omaan kiinnostuksesta suklaaseen. Alkukipinän hän sai osallistuttuaan belgialaista suklaata maahantuovan Vilmixin suklaakursseille. Tallinasta oli vaikea löytää kunnollista suklaata, joten oman suklaakahvilan perustaminen tuntui luontevalta. Kaikki kahvilassa myytävät tuotteet ovat paikan päällä tehtyjä. Tryffelit ja konvehdit syntyvät kahdessa kattilassa erilaisia belgialaisia suklaamassoja sulattelemalla ja yhdistelemällä. Mausteina ja täytteinä käytetään muun muassa pähkinöitä, marsipaania, liköörejä ja viskejä. Kaikki ”reseptit” ovat Viikin omia ja hän lupaa kehitellä asiakkaidensa iloksi jatkuvasti uusia, entistä maistuvampia. Käsityönä syntyy kahden

ihmisen voimin 500–1 000 suklaamakeista päivässä. Paitsi maukkaita, tuoreita ja lisäaineettomia, ovat käsin tehdyt suklaat myös kauniita. Kappaleittain ostettaessa suklaat maksavat 15 kruunua (noin 1 euro), 30 konvehdin rasian saa 290 kruunulla (noin 20 euroa). Suklaisille nautinnoille sopivat juomat löytyvät erikoiskahvi- ja alkoholivalikoimista. Viik kertoo, että hänen kahvilansa perusajatuksena on olla kotoisa oleskelutila, jossa asiakkaille tarjoillaan pikkurahalla pieniä elämyksiä suklaan ja iloisen ilmapiirin muodossa. Hän sanookin tavoitteekseen, että jokainen asiakas astuu kahvilasta ulos hyvällä mielellä. ■ Anneli Viikin Sokolaadikohvik, Pikk 30.


Ravintola

du nord

Avoinna 11.00 - 23.00

Tervetuloa!

www.du-nord.ee / Restoran Du Nord / Rataskaevu 3/5 / P. +372 631 3017


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT KIRJASTA TALVESÕDA

19

historia

Talvisota oli Virossa virallisesti Suomen sisäinen valtataistelu Talvisodan aika oli Virolle hankalaa aikaa. Myötätunto oli suomalaisten puolella, mutta valittu poliittinen suunta pakotti diplomaattiseen akrobatiaan.

Viron valtion virallisen kannan mukaan mitään Talvisotaa ei edes ollut olemassa. Tuntuu tietysti oudolta, mutta juridisesti Viron valtion kanta oli aivan oikea ja perusteltu. Kansainvälisten sopimusten ja lakien mukaan sota piti julistaa. Neuvostoliitto puolestaan ei antanut Suomelle sodanjulistusta vaan sen sijaan teki yhteistyösopimuksen Terijoen hallituksen kanssa, jolle se antoi sotilaallista apua. Kysymys oli siis Suomen sisäisestä valtataistelusta, jossa naapuri vain tuki toista osapuolta. Kaiken lisäksi Suomi oli venäläisnäkemyksen mukaan itse hyökkääjä, kun se aloitti sotatoimet ampumalla Mainilan laukaukset. Selitys oli muodollisesti kansainvälisten lakien mukainen, kokonaan toinen asia oli kuka siihen uskoi. Viron valtion kannatti osoittaa uskovansa, sillä selitys pelasti Viron vaikeasta tilanteesta. Jos sota olisi ollut olemassa, niin puolueettomana valtiona Viron olisi pitänyt internoida eli ottaa alueellaan turvasäilöön sotivien osapuolten sotilashenkilöt siihen asti kunnes rauha olisi solmittu. Virossa oli Neuvostoliiton tukikohtia ja niissä aivan riittävästi Puna-armeijan sotilaita. Kansainvälisen oikeuden puolueettomuussääntöjen tiukka noudattaminen olisi tiennyt Virolle suuria murheita.

Kesäsotaa odoteltaessa Viron poliittinen johto oli pannut maansa kohtalon yhden kortin varaan. Virossa ja muissa Baltian maissa uskottiin Neuvostoliiton ja Saksan pian alkavaan sotaan. Samaa sotaa uumoiltiin kaikissa muissakin Euroopan maissa, baltit eivät odotuksineen olleet suinkaan yksin. Virossa laskettiin tämän sodan alkavan jo keväällä 1940, siihen asti olisi vain jotenkin kestettävä.

Veikkaus sodan alkamisesta ei ollut aivan tuulesta temmattu, Saksassahan oli suunnitelmia sotaretkestä Ranskaa vastaan jo talvella 1939–40, mutta muun muassa poikkeuksellisen sateiseksi sanottu sää lykkäsi sotaretken aloittamisen keväälle 1940. Viron johto pyrki pitämään maansa sotatoimien ulkopuolella kunnes suursodassa olisi tapahtunut ratkaisu. Tämä tavoite antoi moraalisen oikeutuksen kaikenlaisille myönnytyksille. Suostuttiin esimerkiksi Neuvostoliiton esittämään avunantosopimukseen ja tukikohtien vuokraukseen. Yksinkertaisesti pelattiin aikaa. Talvisodan aikana monet Viron poliittiset johtajat olivatkin tyytyväisiä tehtyihin ratkaisuihin, maa eli rauhassa vaikka lahden pohjoispuolella sodittiin.

tokonetta teki pakkolaskun muualle Viroon kuin tukikohtiinsa. Pakkolaskuissa kuoli 13 lentäjää.

Suomea kohtaan oli myötätuntoa Tavallinen kansa ei oikein ymmärtänyt hallituksen politiikkaa, mutta tavalliselle

Kansainvälinen maine meni

Ongelmalliset tukikohdat Viron ja Neuvostoliiton välisissä sopimuksissa tukikohta-alueita oli vuokrattu Neuvostoliiton puolustamiseksi jonkin suurvallan hyökkäystä vastaan. Nyt niitä käytettiin sotatoimiin Suomea vastaan. Erityisesti Viron vuokraamat lentokentät olivat ahkerassa käytössä ja niiltä käytiin pommittamassa Etelä-Suomen kohteita kuten Helsinkiä. Samoin sotalaivat lähtivät virolaisista satamista taistelemaan Suomen rannikkovesille ja palasivat takaisin virolaisiin satamiin. Virallisesti Viro ei tietenkään itsenäisenä valtiona voinut sallia, että sen aluetta käytetään sotatoimissa kolmatta valtiota vastaan. Ei ollut oikein muuta keinoa kuin sulkea silmänsä ja yrittää olla niin kuin pommikoneet eivät lähtisi pommituslennoille Viron alueella olevista tukikohdista. Virallisesti ne kävivät vain harjoituslennoilla Suomenlahden yläpuolella. Virallisen selityksen uskottavuutta nakersi se, että oli noin tusinan verran tapauksia, joissa punakotkat vahingossa pommittivat Viroa. Vaurioituneita neuvostopommittajia tipahteli myös eripuolille maata. Talvisodan aikana kaikkiaan 87 neuvos-

Suomen Talvisodan Pikkujättiläinen viroksi Jari Leskisen ja Antti Juutilaisen toimittama Talvisota - 105 kunniamme päivää on kattava tietopaketti vuosien 1939–40 tapahtumista. Virolaisten kiinnostusta Suomen Talvisodan käänteisiin kuvaa, että teos on käännetty viroksi. Antti Tuurin kirjaan perustuva ja Pekka Parikan ohjaama Talvisotaelokuva on niin ikään esitetty muutamia kertoja Viron TV-kanavilla.

radioviestejä. Avattuja viestejä välitettiin sitten suomalaisille. Olipa Läänemaan paikallinen suojeluskuntapäällikkö sen verran aktiivinen, että Haapsalun lentokentän lentoliikennettä seurattiin ja kun pommikoneet suuntasivat pohjoiseen niin siitä ilmoitettiin radiolla Suomeen. Pienehkö joukko tavallisia virolaisia halusi tehdä vielä jotain konkreettisempaa ja lähtivät salaa vapaaehtoisina Talvisotaan. Rintamalle eivät kaikki taistelijat kerinneet, mutta tästä ydinjoukosta muodostettiin sittemmin kuuluisa ERNA-ryhmä, joka osallistui Viron vapauttamiseen kesällä 1941.

kansalle hallitus ei voinut oikein kertoa, että tässä nyt tapetaan aikaa ja odotetaan seuraavaa suursotaa. Suomen yleisradion vironkielisiä lähetyksiä kuunneltiin ja sanomalehdet julkaisivat myös läntisten uutistoimistojen Talvisotaa koskevia uutisia. Julkaistiin tietysti myös TASS:in uutiset, jotka erosivat länsimaisista melko lailla. Myötätunnon lisäksi oli myös konkreettista apua. Viron sotilastiedustelu ja myös Latvian sotilastiedustelu pystyi jossain määrin avaamaan Puna-armeijan

Pieni joukko virolaisia osallistui ”salaa” Talvisodan taisteluihin.

Viron diplomaattisesta ja juridisesta akrobatiasta oli se seuraus, että maan kansainvälinen maine kärsi pahasti. Kun Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen ja erotti Neuvostoliiton Kansainliitosta, äänestivät baltit tyhjää. Virallisena perusteluna oli se, etteivät maat olleet osallistuneet päätöslauselman muotoiluun. Vielä enemmän Viron maine kärsi selityksistä, joiden mukaan Viron Neuvostoliitolle vuokraamia tukikohtia ei käytetty sotatoimiin. Virallista valhetta ei uskottu ja myötätunto Viroa kohtaan väheni. Juuri kansainvälinen myötätunto olisi ollut niitä viimeisiä oljenkorsia, joihin ahtaaseen pakkorakoon joutuneet baltit olisivat voineet poliittisissa vaikeuksissaan vedota alkukesän 1940 neuvostopainostuksessa. Oli selityksissä jotain myönteistäkin. Kaksi suomalaiskonetta pommitti 27.12.1939 Vaidlon tärkeää majakkasaarta. Yhdeksän pommia osui saarelle, majakka ja majakanvartijan talo vaurioituivat. Viron hallituksen virallisen kannan mukaan saarta oli pommittanut suomalaisin tunnusmerkein varustetut tunnistamattomat lentokoneet.

Talvisodan tapahtumia seurattiin Virossa muun muassa Suomen Yleisradion vironkielisistä lähetyksistä.

Viimeinen tilaisuus Virossa ja muissa Baltian maissa oli hyvin tiedostettu Neuvostoliiton tukikohtien maiden turvallisuudelle aiheuttama uhka. Oli tukikohtien valvontaa, tiedustelutoimintaa ja suunnitelmia niiden eliminoimiseksi. Tilaisuus näytti tuleen helmikuun Kannaksen suurhyökkäyksen aikaan. Baltian maiden rajoilla, Neuvostoliiton puolella olevia yksiköitä oli siirretty Kannakselle ja sotilaallinen tilanne olisi antanut mahdollisuuden neuvostotukikohtien valtaukseen ja sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan. Suunnitelmiakin oli ja niistä keskusteltiin epävirallisesti muun muassa Viron ja Latvian sotilashenkilöiden kesken. Poliittiset johtajat halusivat kuitenkin välttää riskiä, sillä kukapa olisi Itämerelle tullut balttien avuksi, kun Suomenkin avustaminen länsiliittoutuneiden taholta oli niin heikkoa ja kangertelevaa. Talvisota päättyi, Saksa hyökkäsi lännessä ja Neuvostoliitto alkoi painostaa Baltian maita. Viimeinen mahdollisuus oli mennyt.

Talvisota tänään Viron kansallinen trauma on kesän 1940 ”Äänetön alistuminen” Neuvostoliiton vaatimuksiin. Talvisodalla on virolaisille suuri symbolinen arvo ja jälkiviisaasti nähdään, että myös balttien olisi pitänyt ryhtyä omaan talvisotaansa, silloin maiden kohtalo ja historia olisi voinut olla toisenlainen. Talvisodan historiaa kohtaan tunnetaan suurta mielenkiintoa muun muassa ”Talvisodan Pikkujättiläinen” on ilmestynyt Virossa ja televisiossa on useampaan kertaan näytetty Pekka Parikan Talvisotaelokuva. Suomalaisia ja heidän Talvisotaansa arvostetaan tosin osittain kansallisen trauman kautta, siksi ettei itse tehty samalla tavalla. ■


Vanhassa kaupungissa Lai 5 sisäpihalla Puh. +372 6412285 Avoinna 9.00–18.00

Sadamarketissa I kerros Puh. +372 6614685 Avoinna 7.00–19.00 Kaikki kauneuspalvelut Wella hiushoitosarjan myynti Kauneudenhoitaja Tekokynnet tilauksesta Solarium

Ryhmille (4–10 hlöä) alennus 10% Hintamme ovat edullisia ja palvelumme korkeatasoista!


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

21

kauneus&terveys

TEKSTI MIKKO KAUPPI, KUVAT JAAK KADARIK

Selvää säästöä silmälaseista Virolaisissa optikkoliikkeissä on laajat valikoimat erilaisia laseja, joita myös suomalaiset turistit ahkerasti ostavat. Tallinnan kaduilla käveleviä ihmisiä katsellessa on kaksi erityisesti merkille pantavaa asiaa. Huoliteltu pukeutuminen sekä silmälasien puuttuminen. Onko erityisesti virolaisilla naisilla suomalaisia parempi näkökyky? Tuskinpa vaan, sillä erityisesti etenkin nuorten keskuudessa silmälasien ostamista viivytellään usein viimeiseen asti. Laseja myös käytetään yleensä vain tarvittaessa. Silmälasimuodin kehittyessä Neuvosto-Viron aikaisista pullonpohjalaseista nykyaikaisiin muotipokiin ovat myös virolaiset alkaneet pitää enemmän silmälaseja. Suomalaisetkin ovat löytäneet Tallinnan optikkoliikkeet. Esimerkiksi Narva maantee 11D osoitteessa sijaitsevassa + - Optikassa noin puolet asiakaskunnasta on suomalaisia. Toinen omistajista, Galina Belousova, sekä Karin Põldoja ovat palvelleet asiakkaitaan samassa paikassa jo kolmen vuoden ajan. Selvää eroa kahden eri maan asiakaskunnan mieltymysten välillä ei Näöntarkastuksessa hyödynnetään nykytekniikkaa.

Galinan mielestä ole, etenkin kun suuri osa myymälässä olevista tuotteista tulee juuri Suomesta. Joitain pieniä eroja kuitenkin toki löytyy. Suomalaiset asiakkaat ostavat usein kalliimpia titaani – ja moniteholaseja, sekä suosivat hieman erikoisemman näköisiä malleja, virolaisten hankkiessa perinteisempiä laseja. + - Optikassa voi tehdä näöntarkastuksen paikan päällä, mutta myös Suomesta saadulla reseptillä saa helposti ja varmasti oikeanlaiset lasit. Kuten useimpien Tallinnan optikkoliikkeen, myös + - Optikan asiakkaista etenkin kesällä iso osa on suomalaisia. ”Huomattavasti Suomea edullisemmat hinnat, kotimaassa valmistetut tuotteet, suomenkielinen ammattimainen ja ystävällinen palvelu ovat perusteita sille, miksi suomalaiset käyttävät niin paljon Tallinnan optikkoliikkeiden palveluita,”Galina kertoo. ■

Virolaiset suosivat klassisia malleja Stock Optikan myyjä Helen kertoo, että suomalaisten ja virolaisten silmälasimaussa on eroja. Virolaisten Helen sanoo suosivan ”tavallisempia” malleja kun taas suomalaisille myydään enemmän värikkäitä ja näyttävämpiä kehyksiä. Tämän syksyn värejä ovat olleet punaisen tummemmat sävyt sekä sininen. Myös lasien koossa on havaittavissa selkeä ero. Suomalaismakuun sopivat pienemmät lasit, kun virolaiset käyttävät mieluummin klassisempia ja suurempia malleja. Stock Optikan laajoista valikoimista löytyy vaihtoehtoja jokaiseen makuun ja hintaluokkaan. Halvimmat kehykset maksavat 200 kruunua (noin 13 euroa) ja kalleimmat 5 000 kruunua (noin 320 euroa). Yksi syy virolaisten optikkoliikkeiden laajoihin valikoimiin onkin, että asiakaskunta on suomalaisvirolaista. Mieltymykset ja silmälasien hankintaan käytettävissä oleva rahamäärä vaihtelee enemmän kuin Suomen optikkoliikkeiden asiakkailla. Kaikille on kuitenkin myymälöistä löydyttävä sopivan näköiset ja hintaiset lasit. Stock Optika, Tartu mnt 18.

Valittuihin kehyksiin etsitään sopivat linssit huolella.

virolaisten välillä lasien valinnassa on sielläkin pantu merkille. Linssien suhteen suomalaiset suosivat kalliimpia kaksitehoja ja kehyksien valinnassa rohkeampia värejä ja pienempiä malleja. Tämän syksyn muoti-ilmiöitä on, että aiemmin suomalaisten paljon hankkimien kehyksettömien lasien kysyntä on selvästi vähentynyt. Tilalle ovat tulleet kevyet mutta näkySuomalaisille silmälasit vät metallisangat. Miksi suomalaiset ja virolaiset sitten ostavat erilaisia silovat enemmänkin ulkonäköasia mälaseja? Yhdeksi syyksi Reval Optikan optikot epäilevät, Narva maantiellä sijaitsevassa Reval Optikassa suomalaisettä monet virolaiset ovat hankkimassa ensimmäisiä laseasiakkaita käy päivittäin. Revalissa pyritään etsimään yhdesjaan kun taas suomalaisasiakkailla saattaa piirongin laatisä asiakkaan kanssa juuri tälle sopivat lasit kansallisuuteen kossa olla kymmeniä vanhoja rillejä. Monille onkin lasien katsomatta. Kuitenkin joitakin peruseroja suomalaisten ja ostaminen enemmän muodin seuraamista tai halua muuten vain muuttaa tyyliään kuin pelkästään näköasia. Raha eli lasien hinta on myös yksi jakava tekijä. Esimerkiksi kalliiden merkkikehyksien kyselijät tulevat useimmin Suomesta. Merkkivalikoima onkin Revalissa vaikuttava: Chanel, Mont Blanc, Versace, jne. Hintahaitari on Revalissa leveä, 150 kruunun ”mummon laseista” 30 000 kruunun kultasankoihin (noin 10–2 000 euroa). Monilla tunnetuilla merkeillä on Virossa eri maahantuoja kuin Suomessa, joten merkkikohtaiset valikoimat poikkeavat maittain. Jos haluaa persoonalliset lasit, jollaisia ei joka toisella Suomalaiset ostavat viro- vastaantulijalla ole, kannattaa laisia enemmän kevyitä ja käydä ostoksilla Virossa. värikkäitä silmälaseja. Reval Optika, Narva mnt. 2.


tyylikäs valikoima virolaisia pellava-kodintekstiilejä keittiöön, olohuoneeseen ja makuuhuoneeseen 40°

vene 12

avoinna ma - la 10 -18 su 10 - 16 puh +372 644 1222; +372 644 1155

Partner

Apteek kaubamaja

Palvelemme ma-su 9.00-21.00

Tallinna Kaubamaja Galeriist Gonsiori 2, 10143 Tallinn Tel. 669 1362, Faks. 669 1363 LÖYDÄT APTEEKIN UUDISTETUN KAUBAMAJAN GALLERIA -KÄYTÄVÄLTÄ

MIKsi juuri PARTNER APTEEK? - uusi suomalainen apteekki Tallinnassa - edulliset hinnat - monipuolinen valikoima hintavertailu Suomi - Viro Eur

Digitaalinen kuumemittari Voltaren emulgel 50 ml Nizoral shampoo 100 ml Burana 400 mg 10 tabl.

9,60 10,91 18,48 3,75

Partner apteekissa

5,80 4,47 10,17 2,69

Tallinnan Kaubamajan kanta-asikaskortti Partnerkaart

PARTNERKAARTILLA OSTOHYVITYS KAIKISTA APTEEKISSA MYYTÄVISTÄ TUOTTEISTA, MYÖS LÄÄKKEISTÄ

- tarjouksia joka päivä - palvelu suomen kielellä

Ice Power kylmägeeli 400 mg

Eur

tarjoushintaan 14,90,(hinta suomessa 19.40 Eur)


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT JAAK KADARIK

23

ostokset

Sisutukseen virolaista laatua ja itämaista eksotiikkaa Syksy on hyvää aikaa kodin sisustuksen uusimiseen. Tallinnassa on useita hyviä sisustusliikkeitä, joiden valikoimista löytyy piristystä suomalaisiin koteihin. Intia ja itämaat ovat Länsi-Euroopassa nyt muodissa. Virukeskuksessa sijaitseva Silk myy tekstiilejä, huonekaluja, lahjatavaroita ja muuta itämaista rekvisiittaa. Kaikki tuotteet ovat omaa maahantuontia pääasiassa Intiasta ja Thaimaasta. Hyvä lahjavinkki on 400 kruunua (noin 25 euroa) maksava piknikmatto, jonka voi myös ripustaa seinälle koristeeksi tai levittää lattialle tuomaan sisustukseen itämaista väriä. Johtaja Maris Männik kertoo, että huhtikuussa avatun Silkin asiakkaista noin puolet on ollut suomalaisia. Suomalaisten kiinnostus Silkin tuotteita kohtaan on ollut niin suurta, että Männik sanoo liikkeen etsivän yhteistyökumppania Suomesta. Tarkoituksena olisi avata lähitulevaisuudessa myymälä Helsinkiin. Universaal Universumin eksotiikka tulee idästä ja Egyptistä. Vanhassakaupungissa sijaitsevassa myymälässä on kahdessa kerroksessa myynnissä kaikkea vaatteista vesipiippuihin, jykevistä huonekaluista silkkilyhtyihin ja suitsukkeista soittimiin. Liikkeessä kannattaa poiketa, sillä valikoimasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Vilkkaalla Viru-kadulla sijaitseva Rest Art on tyylikäs sisustusmyymälä, jonka hyllyillä on niin virolaista kuin tuontitavaraa. Thaimaalaiset luonnonmateriaaleista valmistetut hedelmäkorit ja vaasit ovat

TE

hauskoja koriste-esineitä. Lasia ja kynttilöitä kannattaa myös käydä hakemassa Rest Artista. Trendikkäille erikoiskahveille löytyy jokaiselle laadulle omat kuppinsa espressosta latteen.

NuNordik

Virolaisia tuotteita Virosta kannattaa luonnollisesti hankkia myös virolaisia tuotteitta. Nu Nordik on pieni myymälä Vabaduse-aukion laidalla taidegallerian vieressä. Sieltä voi ostaa nuorten virolaisten suunnittelijoiden viimeisimpiä tuotteita. Osa esineistä on uniikkeja käsitöitä, osa taas jo tehdasvalmistukseen päässeitä tuotteita. Myymälässä on näkyvimmin esillä lasiesineitä, astioita ja muuta keramiikkaa. Huonekalujakin valikoimiin kuuluu: esimerkiksi käytännöllinen ja kevyt Jüri Kermikin suunnittelemat tuolit sekä jättityynyt, jotka sopivat

vaikka istuimiksi. Sisustustarvikkeiden lisäksi Nu Nordikissa myydään vaatteita, asusteita, koruja ja laukkuja. Marraskuun puolivälistä alkaen myymälä täyttyy jouluisista tuotteista, jotka ovat myös viro-

Sisustusliikkeitä: Nu Nordik, Vabaduse Väljak 8. ZiZi Design, Vene 12. Kiika Kööki, Pikk 1. Universaal Universum , Olevimägi 16. Silk House, Viru Keskus. 1. krs. Rest Art, Viru 7. Lina, Classic, Pikk 5 ja Dunkri 6. Katarina Käik, Vene 12. (Vene- ja Müürivahe-katujen välissä)

laissuunnittelijoiden tuotantoa. Pellava on materiaalina tutumpi Virossa kuin Suomessa. Virolaisten pellavatuotteiden Silk House erikoisliike ZiZi tarjoaa laadukasta pellavaa kodin kaikkiin tiloihin: kauniita ja käytännöllisiä tekstiilejä keittiöön, makuuhuoneeseen, oleskelutiloihin ja kylppäriin. Esimerkiksi suuret pellavafroteepyyhkeet ovat samalla ylellisen pehmeitä ja tehokkaan karheita. ZiZi Classic -ketjulla on Tallinnassa useampi myymälä. Niissä kaikissa on erittäin laajat valikoimat pellavatuotteita kankaista koriste-esineisiin. Pikk-kadun Lina Classicissa myydään esimerkiksi pellavaisia pehmoeläi-

Rest Art

miä sekä Tallinna-aiheisia koristekankaita, jotka sopivat taulujen tapaan seinälle ripustettaviksi. Virolaista käsityötaitoa pääsee ihailemaan Katarina Käik -kujan liikkeissä. Kapean keskiaikaisen kujan varrella on toiminut jo yhdeksän vuotta käsityöläisten ”Kilta”. Kujan liikkeissä valmistetaan nahasta, kankaasta, lasista ja savesta käyttö- sekä taide-esineitä. Mikäli myymälöiden valikoimista ei mieleistään tuotetta löydä, voi sellaisen teettää mittatilaustyönä.

Keittiöön laatutarvikkeita Keittiö on monessa kodissa se tila, jossa vietetään eniten yhteistä aikaa. Keittiöön sisustuksen piristystä sekä laadukkaita työvälineitä saa Kiika Kööki -nimisestä kaupasta, joka sijaitsee lähellä Raatihuoneen toria Pikk-kadun alkupäässä. Hedelmäisen värikkäät koristepurnukat virkistävät kotikeittiötä, jos niille vaan tilaa löytyy. Käytännöllisempiä hankintoja ovat esimerkiksi viinipullotelineet, laatuveitset, rauta- ja savipadat sekä pippuri- ja suolamyllyt. ■

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT JAAK KADARIK

Ulla-Maijan sisustusvinkit Television katsojien hyvin tuntema Yleisradion kirjeenvaihtaja Ulla-Maija Määttänen on asunut Virossa vuosia. Tallinnalaiset sisustusliikkeet ovat tulleet tutuksi kodin isommissa ja pienimmissä remonteissa.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA JAAK KADARIK

Uusia ideoita sisustukseen klinkkereitä, joita käytin asuntooni”, hän jatkaa. Kyseiset liikkeet ovat entisen Kalevin suklaatehtaan alueen lähettyvillä. Viitteellinen osoite on Pärnu mnt 139, josta löytyy monta myymälää. Samaa Pärnu maanteeta jatkettaessa tulee vastaan Järven kaubanduskeskus, jonka maamerkkinä on Selver. Sieltä löytyy kolmisenkymmentä sisustusliikettä, joista saa hankituksi tarpeet vaikka saunan rakentamiseen. ■ ”Virolaiset sisustusliikkeet tarjoavat tyyliltään hieman suomalaisesta poikkeavia ratkaisuja kodin sisustukseen ja remontteihin. Muualta tuotuja materiaaleja ja virolaista designia löytyy keskustakin. Omalla autolla matkaavat voivat lähteä hieman kauemmaksi etsimään ratkaisuja oman kodin viihtyvyyden parantamiseksi”, toteaa Ulla-Maija aluksi. ”Virolaista designia myyvä Mang ja sen vieressä oleva Inspira sijaitsevat Maakri-kadulla. Etenkin viimeksi mainitussa käyn vähän väliä”, hän kertoo. Läheisyydessä on muitakin alan liikkeitä. Stockmannia vastapäätä olevasta Arens-nimisestä myymälästä Ulla-Maija osti keittiökalusteet, joiden laatua ja edullisuutta hän kehuu. ”Pärnu maanteen varrella, hieman keskikaupungista poispäin on useita sisustusliikkeitä. Sieltä löytyy huonekaluja ja italialaisia

Inspira

Muster sisustussalonki on ehdottomasti yksi Tallinnan kiinnostavimmista sisustusliikkeistä. Salongin ideana on tarjota kaikki kodin elementit yhdenmukaiseen tyylin.

Muster sijaitsee Pärnu maantien varrella reilun kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Autolla sinne hurauttaa satamasta vajaassa kymmenessä minuutissa. Sisustussalongin tuotevalikoimassa on kaikkea pienistä yksittäisistä koriste-esineistä, aterimista ja kynttilöistä aina tapetteihin ja massiivisiin sohvaryhmiin asti. Käytännössä kaikki tuotteet ovat tuontitavaraa eri puolilta Eurooppaa. Myytävänä on myös maailman toreilta ja messuilta hankittuja uniikkikappaleita, espanjalaisia käsintehtyjä huonekaluja, upeita kattokruunuja sekä muita valaisimia. Musterissa kannattaa käydä, vaikka ei olisikaan pistämässä kotiaan uuteen uskoon. Kaupan monipuolisesta koriste- ja käyttöesinevalikoimasta voi löytyä pieniä mukavia viemisiä kotimaahan. Myymälä on sisustettu mielikuvitusta käyttäen ja sieltä saattaa hyvinkin saada sisustusideoita, joita voi myöhemmin soveltaa omassa asunnossaan. Esimerkiksi divaani-tyyppisen sohvan päälle viritellyllä harsolla voi karumpaakin kotiin luoda pienellä vaivalla ja rahalla romanttista tunnelmaa. ■ Muster Sisustussalong, Pärnu mnt. 139


Tuotteita ja palveluja koko perheelle Vartioitu, mutta maksuton matkatavarasäilytys.

Sadamarketissa, I kerros Ruokapaikka lähellä Suomea - ensimmäinen paikka Viroon tultaessa ja viimeinen Virosta lähdettäessä. LAAJA JA EDULLINEN VALIKOIMA RUOKALISTALTAMME Joka päivä elävää musiikkia.

Sadamarketissa I kerros Puh. +372 6614685 Kaikki kauneuspalvelut Wella hiushoitosarjan myynti • Kauneudenhoitaja Tekokynnet tilauksesta Ryhmille (4–10 hlöä) alennus 10% Hintamme ovat edullisia ja palvelumme korkeatasoista!

Tallinnan matkustajasatamassa A, B, C-terminaalin vieressä on avattu koko perheen ostoskeskus, josta löydätte kaiken kulutustavaroista elintarvikkeisiin. Voitte viettää aikaa viihtyisissä kahviloissa, ravintoloissa, pubeissa tai

nauttia kauneushoito- ja hierontapalveluista. Tule tutustumaan myymälöihimme ja tekemään todella edullisia ostoksia. Keskus avoinna joka päivä 8.00-19.00

Tervetuloa!


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI MARJA KARJALAINEN, KUVA TARVO ALEV

25

Ratsastusvinkkejä: Tietoa Viron monista ratsutiloista ja ratsastusmatkakohteista löytää helposti internetistä suomenkielelläkin esimerkiksi sivuilta: www.viroinfo. com, www.viroweb.com, www. ratsastusmatkat.fi

Ratsuväki Laukkaa Tallinnaan Hevosmatkailu Suomesta lahden yli Viroon on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Ensikertalaiset suuntaavat kulkunsa yleensä Tallinnan ympäristöön. Tieto ratsastustalleista kulkee pitkälti puskaradion kautta. Erittäin helppo tapa ottaa ensimmäinen askel virolaiseen hevosmaailmaan on lähteä katsomaan kansainvälisiä ratsastuskilpailuja, joita Tallinnassa järjestetään muutamia joka vuosi. Lokakuun puolessa välissä Tallinnassa järjestettiin kolmannen kerran Tallinn International Horse Show, jota voi pitää kahdenkymmenen vuoden ikään ehtineen Helsinki International Horse Shown pikkuveljenä. Kilpailu käynnistettiin alussa suomalaisten avustuksella ja vaikka itse tapahtuma organisoidaan nykyään virolaisin voimin löytyy sekä katsomosta että kentältä vahva suomalaispanos.

Hevosharrastus Virossa yhdistää Tämän vuoden tapahtuma oli minulle ensimmäinen kurkistus virolaiseen ratsastusurheiluun, kun pakkasin laivakammoisen itseni kymmenen muun naisen ja kahden henkilöauton kanssa laivaan. Matkan alku ei todellakaan ollut tyyntä myrskyn edellä, sillä syksyinen tuuli keinutti laivaa iloisesti, mutta myöhäistä katua, kun ankkurit oli jo nostettu. Olin seurueen ainoa ensikertalainen, sillä muilla oli jo runsaasti kokemusta ratsastusmatkailusta Viroon. Itseasiassa hevosharrastus Virossa oli juuri se tekijä, joka oli tutustuttanut nämä hyvinkin eriikäiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat naiset toisiinsa. Parin tunnin lahden ylitys sujui, aalloista huolimatta, joutuisasti, sillä olihan meillä yhteinen puheenaihe, hevoset, joista tarinat eivät lopu koskaan.

Ratsastusmatkoja Suomesta Viroon järjestää muun muassa Paavo Vaarela +358 50 552 0635. Ratsastusurheilutarjonnasta Virossa suomeksi myös www.horse-men.com ja http://kuusekannu.maaturism.ee/fin. php

Tallin Ratsasboordipaasin mökin ikkunasta valot loistivat majakan lailla kun iloiset matkalaiset, ja vähemmän iloiset autokuskit, parkkeerasivat pihaan. Edellisenä päivänä paikalle saapuneet ryhmämme vahvistukset, joista yksi muuten on jo hankkinut talon Saarenmaalta, olivat laittaneet takkaan tulen ja pöydällä odottivat kutsuvasti punaviinipullot ja pikkusuolaiset. Lisää herkkuja kaivoimme kasseistamme, koska senkin ihmeen olin jo kokenut, että Tallinnassa supermarketeissa voi asioida ilta yhteentoista saakka. Matkan rasituksista toivuinkin sitten antaumuksella kukon lauluun asti...

Onnistunut kilpailutapahtuma Saku Suurhalli, jossa kilpailu vuosittain käydään viehätti pienimuotoisuudellaan. Tai jos rehellisiä ollaan, viehätti vasta siinä vaiheessa, kun noin puolen kilometrin ovelta - ovelle - hölkän jälkeen pääsin sisälle, mutta ehkäpä järjestäjät suuressa viisaudessaan ajattelivat, että tuon pyöreän täti-ihmisen kannattaa hieman kuntoilla, ennen kuin istahtaa katsomoon koko päiväksi ranskalaisia ja ölua nauttimaan. Ja tietysti nauttimaan niistä suorituksista, joita yhdestätoista eri maasta tulleet ratsukot hallissa tarjoilivat. Vaikka kansainväliset huipputähdet vielä toistaiseksi jättävät Viron kilpailuohjelmansa ulkopuolelle, ei viikonlopusta puuttunut hienoja ratsastussuorituksia eikä jännittäviä voittokamppailuja. Ehdottomasti ikimuistoisin oli pukuratsastusluokka, jossa huippuratsastajat osoittivat olevansa myös armoitettuja performance-taiteilijoita.

Horse Show oli Tallinnassa hevosurheilun juhlaa.

Edullisempaa kuin Suomessa Illanistujaisten aikana minulle selvisi, että Viroon on ratsastusmatkoja tehty jo Neuvostoliiton aikoihin, mutta viime vuosina matkojen suosio on kasvanut valtavasti rajamuodollisuuksien helpotuttua. Ratsaspoordipaasin mökissä viikonloppua viettäneistä monet saapuvat Tallinnaan useita kertoja vuodessa, joko pitkiksi viikonlopuiksi tai lomaviikkoja viettämään nimenomaan ratsastaen. Ja onpa niitäkin,

jotka eivät ratsasta Suomessa ollenkaan, vaan piipahtavat ratsastustunneilla Tallinnassa muutaman viikon välein. Ainakin toistaiseksi Suomen hintataso on hevosharrastuksessakin paljon Viroa korkeampi, joten matkoineen päivineenkään homma ei käy pahasti kukkarolle. Puhumattakaan siitä tunnelmasta, mikä kuulemma löytyy virolaisilta ratsastustalleilta, joissa aikuinen hevosen selkään ensikertaa kipuava ei joudu kuuntelemaan teini-ikäisten tallityttöjen naurunkiherrystä kun se hevosen

Ratsastusmatkailua vuoden ympäri Ratsastus on Virossa suosittu harrastus talvellakin. Ratsutiloilla voi lainahevosilla laukata maneeseissa sekä ulkona.

KUVA: KOHALAN KARTANO

Laatubrändi CD-R thermo printable CD-R InkJet printable CD-RW DVD+R DVD+RW DVD-R DVD-RW Disks deskbox Cases

TARJOUS Itämeren edullisimmat ”ROM:it” CDR ja DVDR levyjen kaikki formaatit löytyvät DEXA shopista Merekeskuksesta

TARJOUS

Nashua DVD-R/+R Cakebox 10 kpl EEK EUROA

73 4,90 NTCV AS

CD/DVD kotelot CD/DVD muovitaskut kirjekuoret VHS Video kotelot

Talvisia hevosretkiä järjestetään niin ratsain kuin rattailla ja kelkoilla. Myös monien matkailukartanoiden talleissa pidetään harrastushevosia. Tallinnasta noin 20 kilometriä Narvan suuntaan sijaitsevat Jägala Tallit tarjoavat ratsastusmatkoja vuoden ympäri. Jägala on täyden palvelun keskus, jossa järjestetään opetusta aloittelijoille ja kokeneemmillekin ratsastajille. Myös opastetut ratsastusretket kuuluvat palveluvalikoimaan. Tunnin retkelle pääsee mukaan alle 200 kruunulla (noin 13 euroa).

Nashua CD Cakebox 50kpl

139 EEK 9,30 EUROA

Merekeskus 2. kerros Puh. +372-6313644 e-mail shop@ntcv.ee (uusi puoli, keskikahvilan merenpuolisella käytävällä)

ohjaaminen ei olekaan ihan yhtä helppoa kuin pyörällä ajo. Niin hevosten lumoissa emme kuitenkaan olleet, että pakollinen ostoskierros Tallinnassa olisi jäänyt tekemättä. Hevostelun lisäksi sain aimo tietopaketin siitä, mitä virolaisesta supermarketista oikeasti kannattaa ostaa. Eli ostoskoriini kertyi lähes vuoden tarpeiksi terveyssiteitä, pyykinpesuainetta ja ilmastointiteippiä (erinomainen muun muassa hevosten kaviohauteiden teippaamiseen). Ja ihania piiraita ja leipiä (järkeviä ostoksia ihmiseltä, jolla ei ole kuin pikkuriikkinen pakastelokero jääkaapin yläosassa), tietysti myös juustoja ja se pakollinen Sakulaatikko sekä Saarenmaa votka. Taisin jäädä koukkuun, sillä ajatus kesäkisojen seuraamisesta Tallinnassa tuntuu houkuttelevalta. Rehellisyyden nimissä on myös tunnustettava että kroonisesta hartioiden ja niskan jumiutumisesta kärsivänä sain lisäkimmokkeen Viron matkailuun myös Arne Vagulasta, joka on ”mukavan miehekäs”(suora lainaus erään retkeläisemme suusta) hieroja Amblan kylästä. Tämä herra on kuulemani mukaan ylimaallisen osaava, muun muassa shin don, thai hieronnan ja aku hieronnan, taitaja. Joten ehkäpä seuraava kohteeni onkin tuo noin 90 kilometrin päässä Tallinnasta sijaitseva Ambla, jonne myös järjestetään ratsastusmatkoja. ■

TEKSTI JUKKA ARPONEN

Ratsastusretki kartanon mailla Hienostunut Kohalan kartano sijaitsee upean englantilais-tyylisen puiston keskellä, Kunda joen varrella. Matkaa Tallinnasta Kohalaan on matkaa noin 110 kilometriä. Hevosilla on aina ollut tärkeä asema Kohalan historiassa. Tänä päivänä kartanon talleissa hirnuvat Viron ainoat harrastuskäytössä olevat islanninhevoset. ”Issikat”sopivatkin lajiominaisuuksiltaan mainiosti kaikentasoisille ratsastajille. Ne ovat myös hyvin talvisiin oloihin sopeutuneita, joten lumisetkin ratsastusretket ovat niillä mahdollisia. ■ Jägala Tallid, puh. +372 6 033 006, +372 56 563 006, jagala.tall@mail.ee Kohalan kartano/Kreenika OÜ, Kohalan kylä, puh. +372 32 577 96, www.kohalamois.ee


26 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA TOILAN KYLPYLÄ

T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

kylpylat

Suomalaiset siirtyvät Viroon täyshoitoon Viron tuoreimmat matkailutilastot kertovat, että maan kylpylöissä käy yhä enemmän suomalaisia. Vertailu edellisvuoteen osoittaa lähes viidenkymmenen prosentin nousua! Suomalaisten osuus Virossa kylpylöitä käyttävistä on yli puolet ja paikallisten noin kolmannes. Yöpymisistä suomalaisten osuus on vieläkin suurempi, 67 prosenttia, mikä selittyy pitempinä viipymisinä. Suomen väestökehitys ennustaa tämän trendin kasvua. Edullisimmillaan kylpylävuorokausi hoitoineen ja ruokailuineen maksaa noin 300 kruunua eli 20 euroa. Se tarkoittaa, että kuukauden täysihoidon maksettuaankin jää esimerkiksi 1 000 euroa kuukaudessa saavalle suomalaiselle vielä käteen noin 350 euroa, mikä vastaa virolaisten keskipalkkaa. Siirtyvätkö suuret ikäluokat tulevina vuosina virolaisten hoitoon, näyttää aika. Resurssit eivät ole vielä loppuun käytetty. Entiset neuvostoajan parantolat odottavat kehittäjiä ja osaajia. Suomalaiset ovat löytäneet Tallinnan jälkeen vasta Länsi-Viron,

mutta palveluja löytyy Itä-Virosta ja myös etelämmästä, kuten Värskasta, Võrusta ja Pyhäjärveltä. Itä-Viron kehittäminen on nykyhallituksen ohjelmassa ja turismi olisi merkittävä työllistäjä. Narvan ja Narva-Jõesuun alueille voi matkailijoita odottaa myös Pietarista, joten niiden ei tarvitse nojautua vain suomalaisten varaan. Itäisen laivaliikenteen avaaminen Kotkan ja Sillamäen välillä on ollut myös Viron hallituksen suunnitelmissa. Uusi reitti toisi Itä-Viron palvelut entistä paremmin suomalaisten ulottuville. Monet merkit osoittavat, että huimalta tuntuva kasvu ei pysähdy. Eräs asiaa pohtinut onkin lausunut, että Etelä-Suomen vauraus siirtyy Suomenlahden yli. Siinä osansa on kasvavalla ja kehittyvällä kylpylätoiminnalla. Vuoden 2003 lopulla oli Virossa 19 kylpylää ja tänä vuonna on tullut ainakin kaksi suurempaa lisää. Vuodepaikkoja niissä on yhteensä noin 4 000. Suurin tiheys on Pärnun, Haapsalun ja Saarenmaan alueilla, josta löytyy yli puolet koko maan kylpylöistä. Sielläkin on suunnitelmissa vanhojen laajennuksia ja uusien perustamisia, joten uskoa kylpylämatkailun lisääntymiseen tuntuu riittävän. ■

Kuremäen nunnaluostari on Itä-Vironmaan kuuluisimpia nähtävyyksiä.

Itäinen Viro on eri maata Toila on saanut nimensä suomenkielisestä Toivola-nimestä, joka ajan myötä on lyhentynyt nykymuotoonsa. Seutu oli suosittua kesänviettoaluetta ennen sotia. Viron entinen presidenttikin vietti alueella kesiään ja olipa hänen vieraanaan kerran Suomen silloinen presidentti Svinhufvudkin. Sodan aikana aluetta tuhottiin pahasti ja kesäasuntokin on kadonnut. Alue on Viron palavan kiven eli ruskokiven louhinta-aluetta. Paikka paikoin kerrostumat ovat olleet aivan maan pinnassa ja vanha lystikäs tarina kertookin, miten kiven ominaisuudet havaittiin. Nimittäin paikallinen mies päätti tehdä tukevan saunan kivestä ja tekipä vielä siitä kiukaankin. Kiukaan lämmittämisellä oli kohtalokkaat seuraukset. Koko sauna paloi, mutta uusi energianlähde, ruskokivi, oli löydetty! Energiatuotannossa ruskokivi saa rinnalleen lähitulevaisuudessa tuulivoimalat. Alueelle on tulossa suuri tuulipuisto. Korkealla rannikolla puhaltelevat ilmavirrat valjastetaan tuottamaan sähköä. Tarton yliopiston tutkijoiden mukaan ilma on alueella erityisen terveellistä.

Ei ostosmatkailijalle?

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA JAAK KADARIK

Talvi-ilottelua Otepään maisemissa Viron talvimatkailun keskus on Otepää. Parhaat mahdollisuudet talvisten aktiviteettien harrastukseen löytyvät sen ympäristöstä. Tarjonta ei juuri poikkea suomalaisista hiihtokeskuksista tutuista harrasteista: moottorikelkkailua, safareja, laskettelua, hiihtoa, jne. Yksi Otepään seudun monipuolisimmista palveluiden tarjoajista on Kuutsemäen lomakeskus. Noin 15 kilometrin päässä Otepäästä sijaitseva Kuutse mägi tunnetaan suosituista laskettelurinteistään. Luonnol-

lisesti korkeuseroiltaan ja pituuksiltaan rinteet ovat melko vaatimattomia, mutta ainakin lautailijoille ja aloittelijoille ne tarjoavat mukavasti haastetta. Suksien ja lumilautojen lisäksi voi mäenlaskun hurmasta nauttia Snow Tubella. Snow tubing on pulkkamäen moderni versio. Siinä mäkeä tullaan alas lumikourussa lujaa mutta turvallisesti. Mäelle noustaan hissin voimalla renkaassa istuen. Laji ei vaadi erityistaitoja ja sopii koko perheelle. Tunti tubingia maksaa 50 kruunua (noin 3,2 euroa), koko päiväksi mäkeen pääsee 200 kruunulla (noin 13 euroa). Murtomaaladut ovat hiihtäjille avoinna Otepäälle saakka. Kuutsmäen maisemissa hiihdetään vuosittain suosittu suurtapahtuma Tarton hiihtomaraton.

Mereltä tuleva ilma sekoittuu otsonipitoiseen ilmaan ja tuloksena on kuiva, mutta terveellinen ilma. Tutkijat kutsuvatkin aluetta ilmaparantolaksi. Kivinen merenranta poikkeaa muista Viron rannikoista. Sileät, meren huuhtomat kivet peittyvät silloin tällöin hiekkaankin, kun meri niin päättää. Rannikon jyrkänteistä voi lukea vuosituhansien historiaa. Johtuen kaivostoiminnasta löytyy Kiviölin kaupungista myös Baltian korkein tekomäki, jonka korkeus on 115 metriä merenpinnasta. Kuremäen luostariin matkustaminen vaatii hieman aikaa. Paikan arkkitehtuurin ja luonnon harmonia ovat kuitenkin näkemisen arvoisia. Luostarin vieressä on pyhä lähde, jonka vettä vierailijat ja paikalliset hakevat mukaansa jopa kanisterein. Sieltä löytyy myös Kuremäen kohvik, jonka seljanka ei ole pikkulautasellinen, vaan kahdellakymmenellä kruunulla saa eteensä lähes litran keittoa. ■

Lomakeskuksessa toimii moottorikelkkojen vuokraamo, joka järjestää myös ohjattuja safareita lähiympäristössä. Kelkkavuokra on 800 kruunua tunnilta (noin 52 euroa). Majoitusvaihtoehtoina Kuutsemäellä ovat erilaiset mökit sekä Külalistemaja, jossa on 2–4-hengen huoneita. Varustellun mökin, johon mahtuu jopa kahdeksan yöpyjää, maksaa vain 2 000 kruunua/yö (noin 128 euroa). Ruokahuollosta vastaa Kuutse Tõnni trahteri, jossa on tarjolla muun muassa ammiainen seisovasta pöydästä. ■

Toila ei ihan ensimmäiseksi tule matkaa varaavan suomalaisturistin mieleen. Vuosia matkoja organisoinut Eläkeliiton Nummen yhdistyksen Kaisa Mäensyrjä oli ollut viime vuonna matkatoimisto Astorin tiedotustilaisuudessa ja napannut idean sieltä. Aikaisemmin hän on käynyt Pärnussa ja Haapsalussa.

E

nsimmäisenä seikkana hän mainitsi, että matka Toilaan poikkeaa muista Viron matkoista siten, ettei reissulla tarvitse käydä kaupoissa! Se ei tarkoita, etteikö ostoksia voi matkan aikana tehdä. Ympäristöön suuntautuvat retket on suunniteltu niin, että Jõhvissa ja Narvassa voi piipahtaa niin tavarataloissa kuin apteekeissakin. Etukäteen valmistellut retket saivatkin kiitosta. Niillä käytiin tutustumassa Kuremäen luostariin, Narvaan ja alueen kaivoksiin sekä luonnonpuistoon. ”Vähän olivat ajatukset aluksi sellaiset, että mikähän paikka se on. Matkan varrella tuli ensilumikin, mutta matka sujui yllättävän jouhevasti”, ker-

too Mäensyrjä. ”Uskon, että en saa ryhmältä piiskaa kotimatkalla, koska hoidot ovat olleet hyvin järjestettyjä ja osastot ovat hyvin siistejä”, hän jatkoi. Ympäristökin vaikuttaa jopa vauraammalta kuin Länsi-Virossa. Mäensyrjän johtamassa ryhmässä oli 28 henkeä Nummelta, Pusulasta ja muista lähikunnista Helsinkiä myöten. Heidän mielestään hinta-laatusuhde on hyvä ja erityisesti kiitosta sai oman illanvieton järjestelyt. Aluksi sisääntulon korkeat portaat hätkähdyttivät, mutta sisällä kaikki olikin yllättävän hyvin. Portaatkin poistuvat tulevan remontin myötä.


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

kylpylat

27 TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT TOILAN KYLPYLÄ

Hierontaa vedellä ja kivillä Toilassa on mahdollisuus yli 40 erilaiseen hoitoon, joiden tavoitteena on lieventää etenkin hengityselinten, hermoston ja verenkierron vaivoja.

Toilan kylpylä-hotellissa on yli 150 huonetta. TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT TOILAN KYLPYLÄ

Parantolasta kylpyläksi

Lisäksi kosmetologi tekee muun muassa nuorentavia kasvohoitoja ja akupunktiota. Spa Marine -hoidossa voi ottaa vaikkapa Kleopatran maitokylvyn. Tietokonepäätteen edessä jäykistyneet lihakseni saivat kyytiä vedenalaisessa hieronnassa. Voimakkaalla vesisuihkulla käytiin läpi lihakset varpaista niskaan. Ainoa epämiellyttävyys oli jalkapohjien hieronta, jota en oikein kestä kutisematta. Veden lämpötila oli 37 astetta ja puolisen tuntia meni kuin siivillä. Kivihieronta oli minulle täysin uusi kokemus. Rauhallinen musiikki ja palavat kynttilät hoitohuoneessa tekivät ympäristön rentouttavaksi. Hoidon aikana selkäni alle laitettiin lähes 50-asteisia kiviä, joiden kuumuus tuntui aluksi lähes polttavalta, mutta muuttui nopeasti pehmeäksi lämmöksi. Kiviä laitettiin myös kämmeniini ja

varpaiden väliin. Hieronta suoritettiin sekä lämpimillä että kylmillä kivillä. Kahden kiven lämpötilan kontrasti tuntui oudolta, mutta vain hetken. Kun tunnin kuluttua nousin raukeana ylös, olivat lihakseni rentoutuneet. Ennen hoitoa olin kysynyt osastonhoitajalta verenpaineongelmiin sopivaa hoitoa ja hän oli suositellut tätä. Hoidon jälkeen oloni oli niin hyvä, etten ajatellutkaan vaivojani. Yleishieronnan tehnyt Valentina Beregovaja oli työssään niin hyvä, että hänen hoidossaan ollut vaimoni haluaa ehdottomasti palata hänen käsiinsä uudestaan. Toilan suolakammio on Viron ensimmäinen ja vuorattu suolakaivoksesta tuoduilla suolakiviharkoilla. Suolakammiohoito yleistyi maailmassa, kun huomattiin, että suolakaivoksissa työskentelevät eivät sairastu keuhkosairauksiin. ■

Tallinnasta 175 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Toilan kylpylä perustettiin 1989 hoitamaan alueen kaivosmiehien terveyttä. Nykyisinkin asiakkaista pääosa on virolaisia, mutta ulkomaisten ryhmien osuus on nousussa. Noin 15 prosenttia kylpylävieraista on suomalaisia. AS Eesti Põlevkivi omisti Sanatoriumin vuoteen 2000 asti, jolloin se siirtyi pääosin saksalaiseen omistukseen. Sen jälkeen on tehty runsaasti muutostöitä ja ensi vuonna avautuu laajennusosa, jota kutsutaan saunamaailmaksi. Nykyinen uima-allasosasto saa viereensä vesiputouksia ja liukuratoja, jolloin palvelut kehittyvät enemmän koko perheen kylpylän suuntaan. EU:n jäsenyys on merkinnyt Toilalle lisää eurooppalaisia turisteja. Vieressä oleva leirintäalue, josta löytyy kaikki tarvittavat palvelut, otti viime kesänä yhä enemmän keski-eurooppalaisia vastaan. Merkittävä nousu on havaittu myös norjalaisten majoittumisissa.

Suojainen alue Omalla autolla tulija voi jättää autonsa rauhallisin mielin hotellin edessä olevalle kameravalvotulle parkkipaikalle. Leirintäalue on aidattu ja koko ajan valvottu. Paikan hieman syrjäinen sijainti suurista asutuskeskuksista ei vedä paikalle rikollisia ja iltaisin kävelytiet on valaistu.

Palveluja kapakasta kappeliin Hotellin 158 huoneeseen voi majoittautua 285 ihmistä. Heitä palvelee 105 työntekijää, joiden joukossa on kaksi lääkäriä. Henkilökunnan koulutus on jatkuvaa, tällä hetkellä on meneillään ruotsin kielen kurssit. ”Olemme tyytyväisiä palvelumme tasoon,”

toteaa myyntijohtaja Villu Pung. ”Viime vuonna koko henkilökunta kävi läpi palvelukoulutusohjelman”, hän jatkaa. Kauneushoitolasta löytyy kampaamo, parturi ja niin manikuin pedikyyritkin. Optikko ja hammaslääkäri tarjoavat myös palvelujaan. Hotellin vastaanoton vieressä olevassa pienessä kaupassa myydään tuotteita matkamuistoista jäätelöihin. Sieltä saa myös suomenkielisiä lehtiä. Uutisnälkää voi sammuttaa aulassa sijaitsevassa internet-pisteessä, joka on maksutta vieraiden käytössä. Ravintola Mio Maressa on lähes joka ilta elävää musiikkia ja perjantaisin siellä esiintyy tanssiryhmä. Ravintolan hinnat ovat suomalaisittain hyvin edulliset. Hoitojen ja ravintolapalveluiden lisäksi on Toilassa mahdollisuuksia moniin harrasteisiin: voi pelata biljardia tai pöytätennistä, vuokrata sekä polkupyöriä että sauvoja sauvakävelyyn, pelata tennistä, kori- ja lentopalloa ulkokentillä ja tehdä kävelyretkiä meren rannassa. Rannan meren muovaamien kivien keräily on suosittua puuhastelua. Onnen takaa kivi, johon meri on porannut aukon! Merta voi myös katsella kuntosalin pyörällä polkiessa. Aamupäivisin on kuntosali majoittuville ilmainen. Kokousvieraille on tarjolla erilaisia tiloja, joista suurimpaan mahtuu 120 osallistujaa. Viidennestä kerroksesta löytyy kappelinimeä kantava hiljentymishuone sitä kaipaaville. ■

Toilailijat kiittävät: Tänne tultiin hiukan ”toilailemaan” tai toisin sanoen huilailemaan on liotettu, suolattu, muokattu ja hyvillä ruuilla ruokittu...

Vastaanoton ilmoitustaululla on pitkä runo suomalaisilta, jotka ovat nimenneet itsensä Toilailijoiksi. Oppaana toimiva Elfi Pung saa siinä omat kiitoksensa.

www.toilasanatoorium.ee

Viron ensimmäinen suolakammio rakennettiin Toilaan.

Esimerkkejä Toilan sanatooriumin hinnoista ■ Torstaista sunnuntaihin tarjottava paketti maksaa edullisimmillaan 1 200 kruunua eli alle 80 euroa. Siihen sisältyy torstain illallinen, perjantaina ja lauantaina kolme ruokailua ja sunnuntaina aamiainen sekä lounas. Lisäksi hintaan kuuluu kuusi hoitoa ja uimahallin, saunan sekä kuntosalin käyttö aamuisin.

■ Yleishieronta maksaa 200 kruunua eli alle 13 euroa, kivihieronta 300 kruunua eli 19 euroa. Kleopatran maitokylvyn saa 200 kruunulla. Ennen hoitoja kannattaa käydä lääkärin vastaanotolla, josta veloitetaan 70 kruunua eli noin 5 euroa. ■ Lisää tietoja löytyy www.toilasanatoorium.ee


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

29

Viikonlopuksi Berliiniin Finnair vs. easyJet Mitä maksaa pitkä viikonloppu Berliinissä itsenäisyyspäivän aikaan? Alla vertailu Finnairin ja easyJetin hinnoista sekä muista lentoon liittyvistä kuluista. Finnair: ■ HKL:n bussi Rautatientorilta HelsinkiVantaan lentoasemalle 7,40 euroa. ■ Suora lento Helsinki-Vantaa – Berliini Tegel 330 euroa. ■ Bussi Berliini Tegelin lentokentältä Berliiniin keskustaan 4,80 euroa. ■ YHTEENSÄ: 342,20 euroa.

Halpalentojen ja polttariporukoiden

■ Kommentti: Sinivalkoinen Finnair tarjoaa nopean ja vaivattoman yhteyden Helsingistä. Hintaan sisältyy ruoka, juomat, sanomalehdet ja muut peruspalvelut. Lennot ovat melko kalliita, mutta Berliiniin jää enemmän aikaa.

maihinnousu Baltiaan TEKSTI MARKO REMES, KUVAT EASYJET JA BERLIN TOURISMUS MARKETING

2000-luvun alku on ollut Euroopan taivailla melkoista turbulenssia. Kansalliset lentoyhtiöt ovat saaneet siivilleen kilpailijoita aggressiivisista kampanjoistaan tunnetuista halpalentoyhtiöistä. Nyt myös Tallinna ja Riika ovat halpalentoyhtiöiden kohdekartoissa. Kymmenistä Euroopan taivailla lentävistä halpalentoyhtiöistä tunnetuimpia ovat irlantilainen Ryanair ja brittiläinen easyJet. Mikäli markkinajohtajaksi nousseen Ryanairin voimakas kasvu jatkuu, tulee yhtiöstä parissa vuodessa Euroopan suurin lentoyhtiö. Suomalaiset halpalentoyhtiöt eivät kuitenkaan ole olleet vastaavia menestystarinoita. Sinivalkoisen halpalentoyhtiön Flying Finnin lento päätyi lyhyeen, kun yhtiö jätti keväällä konkurssihakemuksen. Tampereelta muun muassa Tallinnaan lentänyt Soder Airlines on keskeyttänyt lentonsa toistaiseksi, mutta jatkaa viimeisimpien tietojen mukaan toimintaansa kotimaassa joulukuun alusta alkaen.

Kädenvääntö Ryanairista Tänä vuonna Baltian maat liittyivät Euroopan Unionin lisäksi myös halpalentoyhtiöiden reittikartoille. Tallinnalaiset ovat nauttineet halpalennoista jo maaliskuusta alkaen, kun italialaisfirma Volareweb aloitti lennot Tallinnasta Orio al Serioon, noin 50 kilometrin päähän Milanosta. Lentojen suosion myötä yhtiö on lisännyt viikoittaisten lentojen määrää kahdesta neljään. Volarewebin laskeutuminen Tallinnaan oli kuitenkin vain tyyntä myrskyn edellä. Elokuun alussa Ryanair ilmoitti aloittavansa lennot

Riiasta Tampereelle, Tukholmaan, Lontooseen ja Frankfurtiin. Ryanair kävi neuvotteluja myös Tallinnan ja Pärnun lentokenttien edustajien kanssa, mutta vaaka kallistui Riian puolelle latvialaisten tarjottua Ryanairille ennätysmäisen alhaiset lentokenttämaksut. Viron lehdistö antoi karvasta kritiikkiä paikallisille viranomaisille Ryanairin ”menettämisestä”. Virolaisten jäädessä nuolemaan näppejään latvialaisille tarjoutui tilaisuus ostaa ennennäkemättömän edullisia lentoja Eurooppaan.

easyJet Tallinnaan Tallinnan lentokenttä vastasi kilpailuun alentamalla lentokenttämaksuja samaan aikaan kun Ryanairin kovin kilpailija easyJet ilmoitti uusista reiteistä Tallinnasta Lontooseen ja Berliiniin. Menopaluulentojen hinnat molempiin kohteisiin alkavat reilusta neljästäkymmenestä eurosta. Kauppa on ollut vilkasta ja alle kuukaudessa lippuja on myyty jo yli 20 000 kappaletta. Pari viikkoa easyJetin ilmoituksesta Viron kansallinen ylpeys Estonian Air aloitti internetkampanjan tarjoten edullisia lentoja Lontooseen ja Berliiniin. Eniten kiristyneestä kilpailusta hyötyy kuluttaja. Lennot Tallinnasta Eurooppaan ovat nyt edullisempia kuin koskaan.

Ongelmia polttariporukoista Halpalentoyhtiöiden lennot ovat paikallisille matkailuyrityksille jättipotti. Kaikkia halpalentomatkustajia ei kuitenkaan oteta monissa Euroopan kaupungeissa avosylin vastaan. Britanniassa polttarit eli miesten ”stag night” ja naisten ”hen night” ovat suosittu ja viinanhuuruinen perinne. Usein nämä ”lager louts”(suom.”olutörveltäjät”) suuntaavat Euroopan kaupunkeihin, kuten Prahaan tai Barcelonaan. Etenkin Praha on joutunut kärsimään polttariturismin negatiivisista puolista. Änkyräkänniset, kovaääniset ja kaduille kuseksivat britit ovat näkyvä osa Prahan katukuvaa ja viikonloppuisin joka viides väkivaltarikos on britin aiheuttama. Polttarimatkoja myyvän matkatoimisto Piss-Up Toursin uusin kohde on Tallinna. Nettisivuillaan yhtiö tarjoaa poikaporukoille aktiviteetteja pubikahluuilloista keskiaikaisiin lesbo-esityksiin. Vuonna 2003 Tallinnassa vieraili 60 000 brittiä, joiden joukkoon jo tuolloin mahtui runsaasti polttariporukoita. Jää nähtäväksi, tuleeko Tallinnasta halpalentobuumin siivittämänä ”uusi praha”. ■ Linkkejä: www.ryanair.com, www.easyjet.com, www.volareweb.com www.estonian-air.ee, www.tallinnpissup.com

VARASTOLaatuTILAA brändi VIIMSISSÄ

n. 500m

2

+372 50 19603 VÄINÖ TAMM

easyJet: ■ Tallinkin laiva Helsingin Länsisatamasta Tallinnaan 35 euroa. ■ Taksi Tallinnan satamasta lentokentälle noin 8 euroa. ■ Suora lento Tallinna-Berliini Schönefeld 40,90 euroa.

■ Bussi Berliini Schönefeldin lentokentältä Berliinin keskustaan 4,80 euroa. ■ Yhden hengen huone Reval Hotel Expressissä Tallinnan satamassa 65 euroa. ■ YHTEENSÄ: 153,70 euroa. ■ Kommentti: Brittiläisen easyJetin lennot maksavat vain murto-osan Finnairin hinnasta. Laivamatkat Tallinnaan vaativat kuitenkin aikaa ja vaivaa. Paluulento Tallinnaan on myöhään illalla, eli laivaan ei enää samana päivänä ehdi. Ruoka ja juomat ovat lennoilla maksullisia. Lentojen, lentokenttäbussien, taksien ja Tallinkin hinnat ovat meno-paluuhintoja. Lennot Helsingistä/Tallinnasta 03.12.2004, takaisin Berliinistä 06.12.2004. Hinnat otettu internetistä 13.10.2004. Hinnat perustuvat yksin matkustavan kuluihin. ■

Miksi halpalennot ovat niin edullisia? Halpalentoyhtiöiden toiminnan avainsääntö on koneiden maksimaalinen käyttö minimikustannuksilla. Tässä 4 tyypillistä keinoa, joilla kulut pidetään kurissa. Turn-around aika. Lentokentällä kulutettu aika ennen seuraavaa lentoa on huomattavasti keskiarvoaikaa lyhyempi. Syrjäisempien ja edullisempia lentokenttämaksuja tarjoavien lentokenttien käyttö, etenkin suurkaupungeissa. Ryanairin ”Tukholman” kenttä sijaitsee Skavstassa, noin sata kilometriä Tukholmasta. Suomessa Ryanairin kotikenttä on Tampere. Internet. Valtaosa lipuista varataan suoraan internetistä. Näin varaushenkilökunnan määrä ja matkatoimistoille maksettavat provisiot ovat minimaalisia. Palvelut. Ruoka ja juomat ovat kaikilla lennoilla maksullisia. Ei kanta-asiakasohjelmia. Siten myös henkilökuntaa tarvitaan vähemmän.


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004 TEKSTI JA KUVAT MERJA AHO

ostokset

Martin Markkinoilla esitellään perinteisiä virolaisia käsityöläistaitoja

Pitsiä Piispanlinnan katveessa

Mardi Laat, eli Martin Markkinat on kansanperinteisiin perustuva tapahtuma, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1997.

Haapsalussa valmistetaan ainutlaatuisia huiveja perinteisin menetelmin.

Pieni länsivirolainen Haapsalun kaupunki juhlii tänä vuonna 725-vuotiasta historiaansa. Varsinkin kesäkausi oli kulttuuritarjonnaltaan runsas ja monipuolinen. Piispanlinna, jonka vartiotornia pidetään Haapsalun maamerkkinä, on ollut niin konserttien kuin keskiaikaisten ritarijuhlien näyttämönä. Haapsalu tunnetaan myös kylpyläkaupunkina. 1800-luvun puolivälistä lähtien Haapsalussa viettivät usein kesää tsaari perheineen sekä joukko Pietarin ja Moskovan aatelisia. Korkea-arvoiset vieraat toivat arvokkuutta myös kaupunkikuvaan, ja tavallista olikin, että meren rantaa myötäilevällä Promenadilla nähtiin hienostorouvia päivänvarjoineen. Rantapromenadin kaunistuksena on vieläkin pitsimäisin puuleikkauksin koristeltu paviljonki Kuursaal, joka kesäisin on erinomainen konserttipaikka. Rantapromenadille kokoontuivat myös kaupungin käsityöläisnaiset. Heidän taitavissa käsissään syntyivät Haapsalun huivit. Aatelisrouvat ihastuivat kauniisiin pitsisiin huiveihin ja kesänviettäjien mukana huivit levisivät myös naapurimaihin: Venäjälle, Suomeen, Ruotsiin ja Latviaan

Haapsalun huivimuseon kokoelmaa

31 TEKSTI MIKKO KAUPPI, KUVA JAAK KADARIK

Alkuvuosina Martin markkinat järjestettiin käsitöiden näyttely- ja myyntitarkoituksessa, mutta vuosien saatossa se on kehittynyt kansanperinteiden suurtapahtumaksi. Markkinoilla toimivat erilaiset työpajat sekä lapsille omat puuhaverstaat. Martin markkinoilla on vuodesta vuoteen pysyvät perinteet, mutta joka vuosi on aina myös jotain uutta tarjolla. Esimerkiksi vuonna 2000 teemana oli virolainen lapanen ja 2001 keskityttiin tarkastelemaan perinteisen villasukan valmistusta. Tänä vuonna Martin markkinat järjestetään 11.–14.

Martin Markkinat: Aikataulu: 11.11. klo 13.00–19.00 12.–13.11. klo 10.00–19.00 14.11. klo 10.00–17.00 Pääsymaksut: Aikuiset: 20 kruunua (noin 1,3 euroa) Perhelippu: 35 kruunua (noin 2,3 euroa) Opiskelijat, eläkeläiset ja muut alennusryhmät: 15 kruunua (noin 1 euro)

marraskuuta Tallinnan laululavalla ja tällä kertaa teemana on virolaiseen kansallispukuun kuuluvat jalkineet, eli pastlad. ■

Haapsalun Käsityöseuran naisia valmistautumassa juhlakulkueeseen 19.6.2004, edessä huivimestari Linda Elgas.

Isonkin huivin voi vetää sormuksen läpi Haapsalun huivi, Haapsalu sall, on paikallisen käsityötaidon mestarinäyte. Perinteinen Haapsalun huivi kudotaan ohuesta, vaaleasta villalangasta puisilla neulepuikoilla. Aito Haapsalun huivi on niin ohut, että sen voi vetää naisen sormuksesta läpi. Huivimestari Linda Elgas on kutonut yli tuhat huivia. Hänen suunnittelemiaan

malleja on koottu vuonna 2001 ilmestyneeseen kirjaseen Haapsalu rätikud. Kirjasessa on kaksikymmentä huivimallia tekoohjeineen. Käsityötaidon säilyttämiseksi perustettiin vuonna 1992 Haapsalun Käsityöseura, Haapsalu Käsitöö selts. Seura kokoontuu nykyäänkin, talviaikaan kerran viikossa, kesäisin joka toinen viikko. Suuri osa jäsenistä on eläkeikäisiä, joten yhteinen tapaaminen on myös tärkeä sosiaalisten kontaktien vuoksi. Huivien kutomisen ja muiden kädentöiden ohessa vaihdetaan kuulumisia. Joka kuukauden viimeisessä tapaamisessa juodaan kakkukahvit kuluneen kuukauden päivänsankareiden kunniaksi. Vuodesta 1997 alkaen on Kuursaalissa järjestetty Huivipäivä, Sallipäev, jonka aikana tutustutaan huivien historiaan, kudotaan huiveja ja pidetään huivihuutokauppa. Tänä vuonna tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös ensimmäinen kansainvälinen Haapsalun huivin kutomiskilpailu. Haapsalun huivia, kuten myös muita Käsityöseuran tekemiä käsitöitä on myytävänä Ehte-kadulla sijaitsevassa Käsityö- ja Taidekeskuksessa (Ehte Käsitöö- ja Kunstikoda, Ehte 4, Haapsalu). Käsityöseuran tuotteiden lisäksi tarjolla on paikallista lasitaidetta sekä tilkkutöitä ja lahjatava-

roita. Tiloissa on myös pieni taidegalleria, jonka vaihtuvissa näyttelyissä esitellään eri tekniikkoja käyttävien paikallisten taiteilijoiden töitä. Ehtekadun käsityökeskukseen perustettiin vuonna 2003 Haapsalun huivimuseo, Haapsalu Salli Muuseum. Museossa voi tutustua tämän ihmeen kauniin huivin yli puolentoista vuosisadan aikaiseen historiaan. Esillä on myös runsaasti erilaisia malleja. Pirteät käsityöseuran puuhanaiset osallistuvat vuosittain moniin näyttelyihin ja käyvät myös messuilla esittelemässä kädentuotteitaan. Käsityöseura osallistuu vuosittain myös Martin markkinoille niin Tallinnan Laululavalla (to – la 11. – 14.11.) kuin myös Helsingin Wanhassa Satamassa (la 30.10.2004).

Garbolle ja kuningatar Silvialle Haapsalun huivi on arvostettu lahja. Elokuvanäyttelijä Greta Garbolle suunniteltiin sydänkuvioinen huivi, joka lähetettiin hänelle lahjaksi New Yorkiin vuonna 1936. Kun Ruotsin kuningaspari vieraili Haapsalussa vuonna 1992, lahjoitettiin kuningatar Silvialle kaunis kielokuvioinen huivi. Joitakin vuosia sitten vieraili Haapsalussa amerikkalainen taidehistorioitsija ja käsityönopettaja Nancy Bush. Hän ihastui huiveihin, ja julkaisee nyt kotimaassaan kirjan Haapsalun huiveista. Haapsalun huivia voi käyttää monella tapaa: se sopii hartialiinaksi vaikkapa teatteriin tai sen voi kietaista nykyaikaisesti kaulaliinaksi. Aidosta villasta valmistettu huivi on kaunis ja lämmin. ■


32

MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO ma

Pronksi

i wald

Manee zi

F.R. K

reut z

e

äe am

D

äe rim ld

M ar di

Ke

rdi

Li

Liiv

Sakala

Paa di

Tor n

Vall i

la

ka

Sa

Kauppakeskus Viru Keskus, 1. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 280, fax +372 6 809 236, e–mail: amarillo@amarillo.ee, www.amarillo.ee. Avoinna su–to 12–24, pe–la 12–02. Tuhteja ja halukkaille myös tulisia Southwestern-keittiön herkkuja. Asiantunteva palvelu, rento meininki sekä monipuolinen ruokalista. Talon omia Amaritoja kannattaa kokeilla. Suora sisäänkäynti Cafe Amigo-yökerhoon.

e Ve n

Raekoja plats 8, Tallinna, puh. +372 6 314 227, fax +372 6 314 228, e–mail: reserve@maikrahv.ee, www.maikrahv.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Yhdistäen pitkäaikaisia perinteitä ja tämän päivän trendejä, ravintola Maikrahv tarjoaa niin eurooppalaisen keittiön parhaita herkkuja kuin virolaisia perinneruokia. Elävää klassista musiikkia viikonloppuisin.

13

Viru 1

na Sa u

Kullassepa

Kiv isill a

Müürivahe

Sa u

na

Pärnu mnt.

Laikmaa

i

Pik k ev im äg i S ule vim Vene äg Ol

Ve ne

Harju

u aev

V.R eim an i

Pikk

i

Lai

to or iu m or a

i La Kullasssepa

aja Vana-Kalam

La b

La i

Pik kJ alg Rat ask aev u

Rüütli

g

ask Rat

õik

imä

Põh ja p

koh tu Ra hu

di wal utz

p Raua

Toompuistee 27, Tallinna, puh. +372 6 677 000, fax +372 6 677 001, e-mail: grandhotel@meritonhotels.com, www.meriton.ee. Korkeatasoinen hotelli Tallinnan keskustassa, kävelymatkan päässä Toompean mäestä ja Vanhastakaupungista. 164 huonetta. Monipuoliset ravintola-, kokous- ja oheispalvelut.

Suur-

P

Meriton Grand Hotel Tallinn

1

4 odu

Amarillo ■ 2 C3

48 51

Kre

ik Kiriku põ

ja

45

A3

Ma

Las

mnt25 .

Maikrahv ■ 6 B2 5

72 na 30 Va urg 31 T 8

uninga

Aedvil

Toom-Kooli

tsi

T Ku oom nin ga

Loo

Jõe

a

ai

l iva

Katariina kä

45

turu k 70 ael

K

Va na

u

B3

bit

Apteegi

44

tek

Turu

Le

he

ni

Du

Niguliste

85

Van a

56

36

57

Raati- 45 huoneen 58 tori

i nkr 11

m

11

i

Tart u

42

55

he

40 49

i

kr

aa

M

Olümpia hotelli

me

10

6

22 28 43

62

1

m Va

up an

me

ri

J.Ku

nder

1

Mung

ang

ori

40

49

56

56

. nt m

KaLembitu ute

tu

i

La

r Ta

akr

u

a uk

Ka m

49

A2 Vo

Ma

bit

m

mu

k Pi50k

i

A.

iori

Politseiaed

E

C

ai hav

di

Tallinna 25, Rakvere, puh. +372 3 223 480, fax +372 3 223 524, e-mail: wesmo@hot.ee, www.wesenbergh.ee. Viihtyisä ja nykyaikainen hotelli Rakveren keskustassa. 37 huonetta, a la carteravintola, kahvila, kokoustiloja, sauna ja kuntosali.

i

B2 81

uk

Gons

lti

a

iir .V

3

20

iak

Wesenbergh

e

tt Lä

ar

Sa

Saka kartano, Kohtla vald, Ida-Virumaa, puh. +372 33 64 900, fax +372 33 64 901, e-mail: saka@saka.ee, www.saka.ee. Saka Cliff sijaitsee Pohjois-Viron rannikolla, 148 kilometriä Tallinnasta. Hotelli on osa matkailukeskukseksi kunnostettua uusrenessanssista Sakan kartanokokonaisuutta. 33 huonetta, kokoustilat, ravintola ja spa.

3

nt

da

Mün

Saka Cliff Hotel & SPA

nn

Le

Ta t

Ke

A

7

Le

b

P.S ü

61 30

23

SAS Hotelli

park la o

a

a King

Sadama 25a, Tallinna, puh.+372 6 806 600, fax +372 6 806 600, e-mail: sales@sakurockhotel.ee, www.sakurockhotel.ee. Uusi, rokkaava hotelli Tallinnan satamassa, D-terminaalin vieressä. 113 huonetta, 80-paikkainen pizzaravintola sekä Saku-myymälä. Ryhmille myös ennakkovarauksella tutustumisvierailuja Sakun panimoon.

va

B

reservations@viru.ee, www.viru.ee. Uusittu ja monipuolistettu Sokos Hotel Viru tarjoaa erinomaiset puitteet niin loma kuin työmatkailijalle. 561 huonetta, 5 laaturavintolaa sekä Tallinnan uusin ja nykyaikaisin kokouskeskus.

Saku Rock Hotel ■ 8 D1

v Rä

llik

A

20

Islandi väljak

t ps

Ra

41

t. 58 ps Radisson la

ala

23

27

TEATTERI AUKIO

.

Tatari

E

ntsi

Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, fax +372 6 809 236, e-mail:

nd

Nunne

Sokos Hotel Viru ■ 4 C3

Roosikra

Lembitu 3, Tallinna, puh. +372 6 976 801, fax +372 6 455 037, e-mail: viljam. lembinen@vm.ee, www.lembituhotell.ee. Kotoisa ja edullinen hotelli Tallinnan keskustassa, viiden minuutin kävelymatkan päässä Vanhastakaupungista tai Stockmannilta. Viihtyisät huoneet, lobby-baari sekä sauna ja takka-huone.

Kansallisla kirjasto

83

e

Hotelli Lembitu ■ 3 C4

e

is Lu

s

p nia

Es

21

us

Lai 49, Tallinna, puh. +372 6 677 007, fax +372 6 141 311, e-mail: oldtown@meritonhotels.com, www.meriton.ee. Vanhankaupungin laidalla, sataman lähellä sijaitseva viihtyisä ja pieni hotelli. Rauhallinen tunnelma ja henkilökohtainen palvelu. Lähistöllä paljon gallerioita ja putiikkeja.

K

51

ägi

Meriton Old Town Hotel ■ 2 B2

r aa

t.

a

Rau

ua

park

59

Venäläinen

st. teatteri li p

rid

Suur-Karja 7, Tallinna, puh. +372 6 999 700, fax +372 6 999 710, e-mail: barons@baronshotel.ee, www.baronshotel.ee. Korkeatasoinen hotelli erinomaisella paikalla Tallinnan Vanhassakaupungissa. Vanhassa pankkirakennuksessa sijaitseva Barons tarjoaa pienen hotellin tunnelman, mutta suuren hotellin palvelut.

Ka

4

Palace hotelli

Ha

Barons ■ 1 B3

st.

ip arl

ism

Hotellit

ari

Tõn

majoitus

Wism

41 45 42 50

Laikmaa

VAPAUDEN AUKIO

A

sa

Viru keskus

84

90

to

.Ot

am Narv

26

29

Narva mnt. 4

Karu

nt.

2 32

24

2

50

JAAM

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Pikk jalg 14, puh. +372 6 103 300, fax +372 6 103 288. Viisumiosasto on avoinna arkipäivisin 9–12. Muissa konsuliasioissa Suomen kansalaiset voivat asioida arkipäivisin 9–16.30. Konsulipäivystys. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat viikonloppuisin ja juhlapyhinä asioida konsuliosastolla klo 16–17.30 välisenä aikana. Päivystyspuhelin palvelee ko. päivinä 9–19. Arkipäivisin päivystyspuhelin palvelee 16.30–19.

m

Draama Estonia teatteri teatteri G

51

Kino Coca-Cola Plaza

71

Viru2 14 hotelli91 80

82

34 5

. ntTammsaare

u rn

25

33

VIRUAUKIO

Viru

a

e Toomp

tee

45

Tuukri HOBU

Viru

ik eKa rja

ri

22

Vana 3 47 -Viru 23 64

35

20

Aht

Kaubamaja

ndi

Mere pst.

nda

ri

86

Va na -P o 6 sti h va e Müüri

35

Inseneri

23

53

li Rüüt

Aia

ma

Uus

Ko

Falgi tee

40

Kata Katariina atariina ariina ii kä käik ä

na Va urg T

- rja rr-Ka urSuu

7

ang iak Sa di Mün

Lossi 3 Pitkän plats Hermannin torni

Van aturu ka ae ell

Aht

Kanuti

52

a Kuning

Niguliste Nigulis Ni N gulis liste

Jal

Munga

Apteegi p egi

Raatihuoneen h tori

kri Dun

g

k Pik

a King

ü -R

k

katamaraanit Autoexpress Autoexpress II

32

Pik

Vo ori me he

li üt

imu

ava

Silja Line Tallink 8

4

Uimahalli ”Kalev”

Püh

D-terminaali

Nordic Jet Line

tee

Aia

Uus

Nun Nunne

Toompea

C-terminaali

äe

ga

ri

1

6 63

am

i

te

Hobusepea

Piiskopi

Valuutanvaihtopisteet kaikilla Tallinkin laivoilla sekä Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa.

vis

1

Kiriku oom T u ht Ko

H.T. Valuuta AS

Aia 5, Tallinna, puh. +372 6 279 900. Avoinna 24h. Sivuliikkkeet: Tartu mnt 87, Sikupillin kauppakeskus, puh. +372 6 001 444 Paldiski mnt. 102, Rocca Al Maren kauppakeskus puh. +372 6 659 049 Sadama 6/8, Sadamarket puh. +372 6 614 550. Hyvät kurssit. Myös rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä.

da Ai

e

VALUUTANVAIHTO

Ole

u

tri

nn

Kartat sivulla 33

2

Va im

Suur-Kloos

pi li lam

Tallinnan yleinen liikenne

Tavid

oli

Ko

l

Sne

Aikataulut sivulla 40

Tolli

Pa

n Ra

Nu

p

To

k tü ur

m na

ee

om

Laivat ja lennot

te

äe

st

e ui

a

e

Balti Jaam rautatieasema

nn Ra

am

MATKUSTAJASATAMA

Eckerö Line

KAI

al

Tallink B-terminaali

Paksun Margareetan torni

-K

A-terminaali

AMA SAD 4 2 3 52 40

st.

sk

aj

D

RUMBI

Põhja p

Su

Ko pli

2

ada

la s

Ka

Niine

Ke

K

50 M Linnahallin satama, Copterline

23

Kotzebue

b

ze ot

Tallinnan linja-autoasema Lastekodu 46, Tallinna puh. +372 6 800 900, www.bussireisid.ee www.eurolines.ee. Raitiovaunut 2 ja 4 pysähtyvät linja-autoaseman lähellä. Pysäkki “bussijaam”. Säännöllisiä yhteksiä ympäri Viroa sekä Riikaan, Vilnaan ja Pietariin. Lisätietoja internetistä tai linja-autoaseman infonumerosta.

Vabriku

1 ue

C

st

tuse

INFOA MATKAILIJALLE Niguliste 2/Kullasepa 4, Tallinna, puh. +372 6 457 777, fax +372 6 457 778, e–mail: turismiinfo@tallinnlv.ee, www.tourism.tallinn.ee. Avoinna ma–pe 9–17, la 10–15, su suljettu. Kattavaa infoa matkailijalle Tallinnasta ja muualta Virosta. Keskeinen sijainti 50 metriä Raatihuoneentorilta.

o

Vana-K alama ja

Töös

ei ar at -P ur Su

mitä missä milloin

Tallinnan matkailuneuvonta

B So

LOGI

mmm

A

ik

e-

H.H. Rüütel ■ 7 A3

Ka rja

terassit ja kauniit näköalat. 24 huoneistoa, kokoushuoneisto 20-hengelle (76 neliötä). Tarvittaessa mahdollisuus tilata aamiaiset.

Tallinn Apartments

Huoneistohotellit, hostellit, kotimajoitus

Tatari 27-14, Tallinna, puh. +372 58 092 597, e-mail: tallinnapartments@hotmail.com, www.tallinnapartments.co.uk. Korkeatasoisia vuokrahuoneistoja yhdestä yöstä kuukauteen. Kaikki huoneistot sijaitsevat lähellä Vanhaakaupunkia. Uudet huoneistot, tyylikäs sisustus, viikoittainen siivous.

Casandra Huoneistohotelli ■ 20 D4

Helke Hostel ■ 23 B4

Tartu mnt 18, Tallinna, puh. +372 6 309 820, GSM. +372 51 593 07, e-mail: info@cassandra–apartments.com, www.cassandra–apartments.com. Tyylikäs huoneistohotelli Tallinnan keskustassa Stockmannin vieressä. Yhden, kahden ja kolmen makuuhuoneen huoneistoja, lyhyt ja pitkäaikaiset vuokraukset. Kaikissa huoneistoissa täysinvarustetut keittiöt, kaapelitelevisiot. Osassa oma sauna ja internetyhteys. Talossa näköalahissit, parkkihalli–paikat ja vartionti. Luksushuoneistoissa isot

Sakala 14, Tallinna, puh. +372 6 445 802, fax +372 6 445 792. Edullinen ja turvallinen majoitus keskikaupungissa. Teatteri, ravintolat sekä kaikki päänähtävyydet lyhyen kävelymatkan etäisyydellä.

ZZ huoneistohotelli puh. +358 500 110 110, +372 51 88 110, e-mail: hotell@zz.fi, www.zz.fi. Tasokasta majoitusta uusissa ja moderneissa huoneistoissa Tallinnan keskustassa. Sopii hyvin niin loma- kuin liikematkaajalle.

ruoka&juoma Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Ruokaravintolat Arizona Saloon ■ 1 B3 Viru 6, Tallinna, puh. +372 6 272 987, e–mail: restoran@arizonasaloon.ee, www.arizonasaloon.ee. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento tunnelma. Tunnettu tuhdeista ruoka-annoksista. Keskeinen sijainti Vanhassakaupungissa.

Rüütli 4, Tallinna, puh./fax +372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee, www.hhruutel.ee. Avoinna joka päivä 11–. Sisustukseltaan varhaiskeskiaikainen ravintola H.H.Rüütel tarjoaa hyvän ympäristön miellyttävälle ruokailuhetkelle. Edulliset arkilounaat alk. 35 kr.

Kolme Konna Grill ■ 8 B3 Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 900. Avoinna joka päivä 12–23. Ravintola Peppersackin yhteydessä sijaitseva “Kolmen Sammakon Grilli” tarjoaa maukasta liharuokaa. Lapsille oma ruokalista.

Stoori Õle 33, Tallinna, puh. +372 6 738 841, e-mail: restoran@stoori.ee, www.stoori.ee. Avoinna joka päivä 09–06. Aito lähiökapakka ja ruokaravintola 2 kilometriä satamasta. Annokset XXL – kokoa! Suomalaista karaokea viikonloppuisin.

Du Nord ■ 10 A3 Rataskaevu 5, Tallinna, puh. +372 6 313 017, www.dunord.ee. Avoinna joka päivä 11–23. Hyvää ruokaa ja juomaa lähellä Raatihuoneen toria. Edullinen lounas klo 16 asti. Viikonloppuisin elävää musiikkia klo 19 alkaen.


MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

33

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Rosso

lentokentän lähellä, noin kolme kilometriä keskustasta. Ilmainen bussiyhteys sataman A-terminaalista klo 10–21 tasatunnein.

Tartu mnt. 87, Kauppakeskus Sikupilli, Tallinna, puh. +372 6 059 580, www.prismamarket.ee Avoinna ma–su 8–22. Viihtyisä perheravintola, laaja ruokalista.

WW Passaaz ■ 3 B3 Aia 3/Vana–Viru 10, Tallinna, puh. +372 6 271 200, fax +372 6 271 202, Avoinna ma–la 10–20, su 10–17. Ostoskeskus Vanhankaupungin keskustassa. 33 liikettä, kahvila, internetyhteys, kauneussalonki, kukkakauppa, lahjojen paketointi, suutari, optiikkamyymälä ja silmälääkärin vastaanotto.

Panimoravintola Beer House ■ 11 B3 Dunkri 5, Tallinna, puh. +372 6 276 520, www.beerhouse.ee. Avoinna su–to 10–24, pe–la 10–02. Ainutlaatuinen ravintola Virossa, jossa olut valmistetaan omassa panimossa paikan päällä! Tunnelmalliseen saliin mahtuu 300 oluen ja hyvän ruuan ystävää. Mahdollisuus vuokrata sauna.

SadaMarket ■ 4 C1 Sadama 6/8, Tallinna, puh. +372 6 614 550, www.sadamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–19. Sijaitsee satamassa, A, B ja C-terminaalien vieressä. Yli 70 myymälää; edullisesti muun muassa vaatteita, matkamuistoja, päivittäistavaroita ja alkoholia.

Oliver ■ 13 B3 Viru 3, Tallinna, puh. +372 6 307 898, e-mail: viru3oliver@hot.ee, www.oliver.ee. Laadukas ja monikansallinen pihvi- ja seurusteluravintola vilkkaalla Viru-kadulla. Paikan erikoisuutena on annos, jonka asiakas voi itse koota haluamistaan aineksista.

Rotermanni Keskus ■ 5 C2 Mere pst. 4, Tallinna, puh. +372 6 141 000. Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Kauppakeskus sataman ja Vanhankaupungin välillä. Tarjolla mm. vaatteita, kristallia, elintarvikkeita sekä elektroniikkaa. Myös kahvila ja kauneushoitola.

Merineitsi ■ 14 C3 Sokos Hotel Viru, 2. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 271, www.viru.ee. Avoinna ma–su 18–24. A la carte-ravintola, eurooppalaisen keittiön laadukasta ja innovatiivista ruokaa. Tasokas ja asiantunteva palvelu. Elävää pianomusiikkia. Suositeltava valinta rauhalliselle illalliselle. Sopii hyvin myös juhlatapahtumille.

Virolaiset ravintolat Kuldse Notsu Kõrts ■ 40 A3 Dunkri 8, Tallinna, puh. +372 6 286 567, e-mail: stpetersbourg@schossle-hotels.com. Avoinna joka päivä 12–24. Virolaisen keittiön herkkuja maalaismaisessa ympäristössä. Keskeinen sijainti vain 50 metriä Raatihuoneentorilta.

Venäläiset ravintolat Troika ■ 45 B3 Raekoja Plats 15, Tallinna, puh. +372 6 276 245, e-mail: restoran@troika.ee, www.troika.ee. Avoinna joka päivä 11–24. Tunnelmallinen kellariravintola Raatihuoneentorilla. Elegantti sisustus ja valaistus luovat viihtyisän ilmapiirin. Ruokalistalla laaja valikoima venäläisen keittiön tarjontaa. Usein myös elävää musiikkia.

Etniset ravintolat Ravintola Royal Siam ■ 50 B2 Mündi 3, Tallinna, puh. +372 6 412 456, fax +372 6 314 228, e-mail: reserve@siam.ee, www.siam.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Perinteiseen thaimaalaiseen keittiöön pohjautuva Royal Siam-ravintola tarjoaa monipuolisen valikoiman thaimaalaisia annoksia, joista osa on voimakkaasti maustettuja ja osa miellyttävästi miedon makuisia.

Merekeskus ■ 6 C1 Mere pst. 10, Tallinna, puh. +372 6 443 612, e-mail: merekeskus@talrand.ee. Avoinna ma–su 8–18. Kaikki yhdestä paikasta. 250 m satamasta. Kauneussalonki, apteekki, alkoholimyymälä ja paljon erikoisliikkeitä.

Keskiaikaiset ravintolat

Kahvilat

Olde Hansa ■ 30 B3

Coffer ■ 70 B3

Vana Turg 1, Tallinna, puh. +372 6 279 020, e-mail: reserve@oldehansa.ee, www.oldehansa.ee. Avoinna joka päivä 11–24. Tallinnan aito ja alkuperäinen keskiaikainen ravintola. Tunnelmallinen sisustus: kynttilät, seinämaalaukset sekä jykevät kalusteet. Taustalla keskiaikaista musiikkia. Ruokalistalta myös erikoisempaa metsänriistaa kuten villisikaa ja karhua. Ryhmille myös “Rahwaan Iloiset Syömingit”.

Vanaturu Kael 8, Tallinna, puh. +372 6 464 265, www.americana.ee/coffer. Avoinna joka päivä 8.30–. Coffer on yhdistelmä itsepalvelukahvilaa ja ruokaravintolaa. Coffer tunnetaan parhaiten Lankkuaamiaisesta ja snapsilla ja oluella varustetusta Pihvilankusta! Täydet anniskeluoikeudet. Sijaitsee Vanhassakaupungissa, Raatihuoneen takana.

Ravintola Peppersack ■ 31 B3

Rotermannin Kauppakeskus, 3. kerros, Mere pst 4, Tallinna, puh. +372 6 141 000. Avoinna ma–la 8.30–19, su 8.30–17. Edullinen kahvila 100 metriä Sokos Hotel Virusta. Tunnettu edullisista pippuripihveistä.

Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 800, fax +372 6 440 947, e-mail: peppersack@peppersack.ee, www.peppersack.ee. Avoinna joka päivä 11–24. Keskiaikainen ravintola Vanhankaupungin sydämessä. Historiallinen ympäristö illalliselle. Laaja ja houkutteleva ruokalista – ryhmille erikoisruokalista. Viikonloppuisin keskiaikainen miekkataistelu-esitys.

Pizzaa Rosso Express Tartu mnt. 87, Kauppakeskus Sikupilli, Tallinna, puh. +372 6 059 581, www.prismamarket.ee. Avoinna ma–su 8–22. Ravintola Rosson yhteydessä. Pannupizzoja nopeasti, myös mukaan.

China White ■ 51 B3

PIZZA Americana® ■ 35 B3

Suur-Karja 20, 2 krs, Tallinna, puh. +372 6 403 606, e-mail: china.white@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna ma–to, su 12– 23, pe–la 12–00.30. Tunnettu ja erittäin suosittu ravintola Vanhassakaupungissa. Moderni sisustus ja erinomaista, laadukasta kiinalaista ruokaa.

Müürivahe 2, Tallinna, puh. +372 6 448 837, e-mail: pizza@americana.ee, www.americana.ee. Avoinna joka päivä 11.30 –. Kaupungin laajin pannupizzavalikoima. Normaali pizza sopii yhdelle tai kahdelle, suuri pizza jopa kuudelle hengelle! Pizzoja myös mukaan. Täydet anniskeluoikeudet.

Peking ■ 52 B2 Müürivahe 52, Tallinna, puh. +372 6 440 571, www.peking.ee. Avoinna su–to 12–24, pe–la 12–01. Kiinalainen ravintola Tallinnan Vanhassakaupungissa.

Pizzataksi puh. +372 6 448 837, www.americana.ee. Tilaukset 11.30–22.30. Pizza Americanan suosittu pizzataksi tuo pizzat kätevästi hotelliin.

Rotermannin Kahvila ■ 71 C2

Kahvila Elsebet ■ 72 B3 Viru 2/Vanaturu 6, Tallinna, puh. +372 6 466 998. Avoinna joka päivä 8–20. Kahvila Elsebet sijaitsee keskeisellä paikalla, ravintola Peppersackin vieressä. Viihtyisä kahvila jossa koko päivän houkutteleva valikoima tuoretta pullaa ja leivoksia.

Baarit ja pubit Bar Bogart ■ 80 C3 Sokos Hotel Viru, 2. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, www.viru.ee. Avoinna su–ma 11–23, ti–la 11–03. Viihtyisä ja tyylikäs retrohenkinen baari. Tallinnan laajin viskivalikoima. Tiistaista lauantaisin suositut karaoke-illat alkaen kello 20. Iltaa voi kätevästi jatkaa alakerran Cafe Amigossa.

Club Havana ■ 81 B2 Pikk 11, Tallinna, puh. +372 6 406 630, e-mail: club.havana@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 10–01, pe–la 10–04. Latinalaistyylinen baari/klubi. Viikonloppuisin Salsa-DJ:t. Kaksi yhden hinnalla juomia joka päivä.

McCools ■ 82 B3

Seitsemän juhlapäivää viikossa mukavassa, viihtyisässä ympäristössä! Elävää musiikkia (ti, ke, pe, la) ja karaoke (ma, to, su).Herkullisia ruokia sekä keskiajan että nykyajan tyyliin.

Päivittäistavarakaupat

Suur-Karja 20, 2 krs, Tallinna, puh. +372 6 406 548, e-mail: mccools@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 12–24, pe–la 12–03. Tyylikäs ja moderni drinkkibaari. Joka ilta happy hour. Viikonloppuisin karaokea ja disco sekä bändejä.

Menopaikat

Lootsi 7, Tallinna, puh. +372 6 698 900. Avoinna joka päivä 9–23. Sijaitsee satamassa, D-terminaalin vieressä.

Café VS ■ 83 B4

R.I.F.F. ■ 90 C3

Prisma

Pärnu mnt 28, Tallinna, puh. +372 6 272 627, info@cafevs.ee, www.cafevs.ee. Avoinna ma–to 10–01, pe 10–03, la 12–03, su 13–01. Menevä kahvilan, baarin, ravintolan ja klubin yhdistelmä. Erinomaista intialaista ruokaa. Tyylikkäästi sisustettu paikka tyylikkäille ihmisille. DJ iltaisin.

Bar Marco Polo ■ 84 C3 Sokos Hotel Viru, 1. kerros, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 300, www.viru.ee. Sokos Hotel Virun aulabaarista on muodostunut yksi Tallinnan suosituimmista kohtaus-paikoista.Tarjolla myös pikkupurtavaa kuten maukkaita croissanteja ja leivoksia.

Molly Malones ■ 85 B2 Raatihuoneentori, Tallinna, puh. +372 6 313 016, e-mail: molly.malones@jjj-bars. com, www.jjj-bars.com. Avoinna su–to 10–01, pe–la 10–04. Tallinnan suosituin irlantilainen pubi. Vihreän saaren mallasherkkuja kuten Guinnesiä ja Kilkennyä, myös paikallisia olutmerkkejä. Hyvä viskivalikoima. Englantilainen aamiainen joka päivä. Viikonloppuisin bändejä.

Kauppakeskus Viru Keskus, 1. kerros, Viru Väljak 6, Tallinn, puh. +372 6 101 430, e-mail: riff@riff.ee, www.riff.ee. Ravintola/ baari avoinna su–to 11–22, pe–la 11–23. Yökerho avoinna ke–la 22–aikaiseen aamuun. Suosittu ravintola– ja viihdekeskus Tallinnan sydämessä, jossa yhdistyy rento baari, italialaistyylinen kanaruokiin erikoistunut ravintola sekä tyylikäs kansainvälinen yökerho.

Cafe Amigo ■ 91 C3 Sokos Hotel Viru, Viru Väljak 4, Tallinna, puh. +372 6 809 280, www.amigo.ee. Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Yksi Tallinnan suosituimmista yökerhoista. Listahittejä ja vauhdikasta menoa viikon jokaisena iltana! Joka ilta lavalle astuu suosittuja rock- ja bluesyhtyeitä. Liput su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK. Happy Hour joka päivä 21–22 – kaikki tuotteet –50%.

ostokset Tavaratalot ja kauppakeskukset Stockmann ■ 1 D4

Viru 24, Tallinna, puh. +372 6 313 136, e-mail: omalleys@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com. Avoinna joka päivä 8– yömyöhään. Irlantilainen pubi Viru-kadulla. Laaja olutvalikoima. Suuria urheilutapahtumia voi seurata suurelta screeniltä. Karaokea iltaisin, viikonloppuisin bändejä.

Liivalaia 53, Tallinna, puh. +372 6 339 500, www.stockmann.ee. Avoinna: ma–pe 9–21, ruoka-ja kosmetiikkaosasto 9–22, la–su 9–20 ruoka-ja kosmetiikkaosasto 9–21. Baltian suurin tavaratalo. Monipuoliset ja laadukkaat valikoimat. Ostokset voi maksaa Suomen Stockmannin tilikorttilla. Kanta-asiakastarjouksia.

Kannu Kõrts

Ülemiste keskus

Kadaka tee 183, Tallinna, puh. +372 6 508 688, www.restoranid.ee. Avoinna ma–to 8–02, pe 8–03, la 11–03, su 11–02. Suuri keskiaikainen kapakka.

Suur–Sõjamäe 4, Tallinna, puh. +372 6 034 999, www.ulemiste.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Baltian suurin ja monipuolisin kauppakeskus Tallinnan

O´Malleys Irish Pub ■ 86 B3

Citymarket ■ 20 D2

Endla 45, Kristiine Keskus, Tallinna, puh. +372 6 809 800, e-mail: kristiine@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23. Tammsaare tee 116, Mustamäen kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 809 700, e-mail:mustamae@prisma market.ee. Avoinna joka päivä 8–23. Paldiski mnt 102, Rocca al Mare Kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 659 000, e-mail: roccaalmare@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23. Tartu mnt 87, Sikupilli Kauppakeskus, Tallinna, puh. +372 6 809 500, e-mail: sikupilli@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23. Suomalaisten tuntemasta Prismasta edullisia ostoksia. Kaikki saman katon alta. Monipuoliset alkoholivalikoimat, esim. satoja viinimerkkejä. Prisman asiakkaille ilmaiskuljetus satamasta tai Hotelli Virun edestä Prisman “Koskenkorva-bussilla” .

SuperNetto Tammsaare tee 55, Tallinna, puh. +372 6 771 400. Avoinna ma–pe 8–20, la 9–18, su 10–15. Edullinen päivittäistavaroiden ja alkoholin tukkumyymälä. Sijaitsee Mustamäen kaupunginosassa.

Rimi ■ 23 B2, A1 Kaubahall, Aia 2, Tallinna, puh. +372 6 443 855. Avoinna joka päivä 8–22. Põhja pst 17, Tallinna, puh. +372 6 412 000. Avoinna joka päivä 9–22. Ülemiste Rimi Hypermarketti, Suur-Sõjamäe 4, Ülemiste Keskus, Tallinna, puh. +372 6 811 360. Avoinna joka päivä 9–23. Kaikista Rimi–marketeista päivittäistarvikkeita ja alkoholia. Ülemisten Rimissä myös vaatteita ja kodintarpeita.


34

MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Helena 2 kauneussalonki ■ 2 C1

Alkoholikaupat

SadaMarket 1.krs, Sadama 6, Tallinna (aiemmin Sadama 11), puh. +372 6 614 685. Avoinna joka päivä 8–19. Parturi/kampaamo, manikyyri, pedikyyri, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, hieronta, kasvolihasten stimulointi, solarium, make-up, tekokynnet tilauksesta. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Feenoks ■ 30 D3 Kesklinna Feenoks, Gonsiori 12, Tallinna, puh. +372 6 612 785, fax +372 6 612 786, e-mail: gonsiori@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Mustamäe Feenoks, Mustamäe tee 43, Tallinna, puh./fax +372 6 525 535, e-mail: mustamae@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Järve Feenoks, Pärnu mnt 240, Tallinna, puh. +372 6 529 213, fax +372 6 523 647, e-mail: jarve@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 9–23. Kaikissa Feenoks-myymälöissä erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Erikoistarjouksia joka päivä. Kesklinna Feenoks sijaitsee ydinkeskustassa Viru Keskuksen ja Kaubamajan lähellä.

Paradise kauneusja terveyskeskus ■ 3 C1 SadaMarket, 2. krs, Sadama 6, Tallinna, puh. +372 52 21 902, +372 6 614 670, e-mail: tallinn@paradise.ee, www.paradise.ee. Avoinna joka päivä 7–19. Kosmetologi, meikkaus, ripsien permanentti. Manikyyri, rakennekynnet. Jalkahoidot, hieronta, aromaterapia, selluliittihoito. Parturi-kampaamo (myös rastaletit, hiustentihennykset tai pidennykset). Schwarzkopf, Loreal, ZL, Academie, Decleor, Camillen ja Australian Gold tuotteiden myynti ja käyttö.

Alkomeeter Pärnu mnt 238, Tallinna, puh. +372 6 140 336, fax +372 6 140 336, e-mail: sales@alkomeeter.ee, www.alkomeeter.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Hyvän valikoiman alkoholimyymälä Järve Keskusostoskeskuksen takana. Myös ostosten kuljetusapu satamaan (7 euroa/kuljetus).

Liviko ■ 32 C2; C3 Mere pst. 6, Tallinna, puh. +372 6 837 745, Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Narva mnt. 7, Tallinna, puh. +372 6 837 740. Avoinna ma–su 8.30–22. e-mail: kauplus@liviko.ee, www.liviko.ee. Livikon alkoholimyymälät sijaitsevat kätevästi Sokos Hotel Virun, sataman ja Vanhankaupungin lähellä. Laaja valikoima tunnettuja alkoholimerkkejä.

Liiwi alkoholikauppa ■ 33 C2 Mere pst 8, Tallinna, puh. +372 6 130 602. Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Alkoholimyymälä matkalla Vanhastakaupungista satamaan. Maistajaisia päivittäin.

Rotermanni keskuksen alkoholimyymälä ■ 34 C2 Mere pst 4, Tallinna, puh. +372 6 141 152. Avoinna ma–la 8.30–19, su 8.30–17. Kauppakeskus Rotermannin yhteydessä.

SuPerAlko Viinarannasta ■ 35 D2 Lootsi 4, Tallinna, (100 m. D-terminalista), puh. +372 6 530 005, on-line kauppa: www.viinarannasta.ee, avoinna joka päivä 9–20 .

SuPerAlko Liivalaia ■ 36 C4 Liivalaia 40, Tallinna, puh. +372 6 614 126, avoinna joka päivä 9–23.

SuPerAlko Lõuna Vana-Lõuna 4, Tallinna, (Lõunakeskuksessa), puh. +372 55 567 335, www.superalko.ee, avoinna joka päivä 10–21.

SuPerAlko Krooni Laada põik (Kroonikeskuksessa), Rakvere, puh. +372 55 567 341, avoinna joka päivä 6–23.

Mayer kauneussalonki ■ 4 C2

Naisten, miesten ja lasten vaatteita sekä kodinsisustusta todella edullisesti.

Kodukäsitöö–myymälät ■ 45 B3; C3 Kuninga 1, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–18. Müürivahe 17, Tallinna. Avoinna ma–la 9–17. Kauppakeskus Demini, Viru 1, Tallinna. Avoinna ma–la 10–19, su 11–17. Kauppakeskus Viru Keskus, Viru väljak 4/6. Avoinna joka päivä 9–21. puh. +372 6 314 076 (yleisinfo). Virolaisen käsityön edistämiskeskuksen ylläpitämät myymälät tarjoavat laadukasta virolaista käsityötä: vaatteita, matkamuistoja sekä koriste–esineitä.

Abakhan Fabrics Tartu mnt. 58, Tallinna, puh. +372 6 376 140. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Raitiovaunut 2, 4, pysäkki ”Bussijaam”. Pärnu mnt. 69, Tallinna, puh. +372 6 461 146. Avoinna ma–pe 9.30–18.30, la 10–16. Raitiovaunut 3, 4, pysäkki ”Vineeri”. Abakhan Fabrics-myymälät tarjoavat monipuolisen valikoiman kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

WW Passaaz ■ 47 B3 Aia 3, Tallinna, puh. +372 6 271 200, fax +372 6 271 202, e-mail: info@wwpassaaz.ee, www.wwpassaaz.ee. Avoinna ma–la 10–20, su 10–17. Ostoskeskus Tallinnan Vanhankaupungin sydämessä. Paljon erilaisia liikkeitä.

Hansa Lina ■ 48 B3 Suur–Karja 5, Tallinna, puh. +372 6 446 359. Avoinna joka päivä 9–19. Laaja valikoima erilaisia pellavatuotteita: pöytäliinat, vaatteet, verhot, lakanat ja kankaat. Keskeinen sijainti anhassakaupungissa.

Muut ostospaikat

Lina Classic ■ 49 B2; B3

Bata

Dunkri 6, Tallinna, puh. +372 6 286 584. Avoinna ma–su 9–19. Pikk 10, Tallinna, puh. +372 6 464 205. Avoinna ma–su 9–19. Pikk 5, Tallinna (Lina Classic/Salvator), puh. +372 6 464 119, e-mail: linakaubandus@mail.ru, www.flax.ee. Avoinna ma su 9–19. Vanhankaupungin Lina Classic myymälöistä laaja valikoima pellavasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kankaita. Korkeatasoisia pellavatuotteita, jotka säilyttävät kuosinsa jopa kymmenien pesukertojen jälkeen.

Suur–Sõjamäe 4, Ülemisten Kauppakeskus, 2. kerros, Tallinna, puh. +372 6 034 602, Avoinna joka päivä 10–22. Endla 45, Kristiine keskus, 2. kerros, Tallinna, puh. +372 6 650 529. Avoinna joka päivä 10–21. www.batabaltic.com. Maailmankuulun jalkineyhtiön trendikkäitä italialaisia kenkiä ja nahkatuotteita. Batan kengät tunnetaan korkeasta laadusta, mukavuudesta ja ennen kaikkea yksilöllisyydestä.

Your Face ja P.T.X myymälät ■ 41 C3 Viru Keskus, 2.krs, Viru väljak 4/6, Tallinna, puh. +372 6 101 544, +372 6 101 545. Avoinna joka päivä 9–21. Suomalaisten Your Face ja Petrifun P.T.X.-tuotemerkkien myymälät.

Pierre Cavallo ■ 42 C3 Viru Keskus, 1. kerros, Viru väljak 4/6, Tallinna, puh. +372 6 101 420, www.pierrecavallo.fi. Avoinna joka päivä 9– 21. Laadukkaita naistenvaatteita, erityisesti laaja valikoima neuleita. Ilmoituksen esittäjälle 10% alennus.

Continental Moda ■ 43 D4 Tartu mnt 18, Tallinna, puh. +372 6 620 232, www.contmoda.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Naisten juhlavaatteita (koot 35– 54) Pariisin, Milanon ja New Yorkin muotinäytöksistä. Continental Moda sijaitsee Stockmannin vastapäätä.

Catalog myymälä ■ 44 D4 Tartu mnt. 35, Tallinna, puh. +372 6 200 550. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10– 15. Suuri ja tilava Ellos ja Josefssons-postimyyntijättiläisten varastomyymälä.

Silk House ■ 50 C3 Viru Keskus, Viru Väljak 4/6, Tallinna, puh. +372 6 101 580, e-mail: silkhouse@infonet.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Aasiasta tuotuja eksoottisia vaatteita, silkkikankaita, tyynyjä ja vuodevaatteita. Myös messingistä, bambusta ja rottinkipuusta valmistettuja sisustustarvikkeita ja huonekaluja.

Galerii G ■ 51 B3 Vabaduse väljak 6, Tallinna, puh. +372 6 459 299, +372 6 449 620, fax +372 6 314 553, e-mail: info@galeriig.ee, www.galeriig.ee. Taidegalleria Tallinnan keskustassa. Taideteosten ja -materiaalien myynti. Kehysten valmistaminen. Maalattua posliinia.

Claire Crystal ■ 52 C1 Sadamarket, 1. ja 2. kerros, Sadama 8, Tallinna. Avoinna joka päivä 8–19 Endla 45, Kristiine Keskus, 1. kerros, Tallinna. Avoinna joka päivä 10–21 e-mail: info@kristall.ee, www.kristall.ee. Viron suurimman kristallin maahantuojan omat myymälät. Laaja valikoima laadukasta kristallia.

ZiZi ■ 55 B2 Vene 12, Tallinna, puh. +372 6 441 222. Avoinna ma–la 10–18, su 10–16. Suosittu virolainen pellava-kodintekstiilien sisustusliike. Laaja valikoima ajattoman tyylikkäitä sänkyvaatteita, keittiö-, kattausja kylpytekstiilejä.

VeTa ■ 56 B2; B3 Pikk 6, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19. Pikk 8, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19. Kullassepa 4, Tallinna. Avoinna joka päivä 9–19. Sõle 42, Tallinna (tehtaanmyymälä). Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. puh. (yleisinfo) +372 6 464 140, e-mail: veta@veta.ee, www.veta.ee. Vaatteita, neuleita, kankaita ja kodintekstiilejä. Pikk 6, Pikk 8 ja Kullassepa 4 myymälät sijaitsevat Vanhassakaupungissa. Sõle– kadun tehtaanmyymälä sijaitsee Hotelli Stroomin lähellä.

Eesti Mündiäri ■ 57 B2 Mündi 3, Tallinna, puh. +372 6 466 133, e-mail: info@myndiari.ee. Avoinna ma–la 10–18. Raatihuoneentorin laidalla: Keräilyrahoja kaikkialta maailmasta, Eesti Pankin julkaisemia virallisia juhla-

rahoja sekä mielenkiintoisia keräilyharvinaisuuksia. Myynnissä myös keräilyyn liittyviä tarvikkeita sekä rahaluetteloita.

La Casa Del Habano ■ 58 B3; C3 Dunkri 2, Tallinna, puh. +372 6 445 647. Avoinna ma–la 10–24, su 10–16. Rävala pst. 3, Radisson SAS Hotelli, Tallinna. Avoinna ma–la 8–20, su 10–16. Tallinnan lentokenttä. Avoinna joka päivä. e-mail: info@havanas.ee, www.havanas.ee. Sikarin ystäville aitoja kuubalaisia sikareja ja kaikki sikarin polttoon liittyvät tarvikkeet.

Jansuki ■ 59 B4 Estonia pst.17, Tallinna, puh. +372 6 442 000, e-mail: jansuki@hotmail.com. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 11–16. Terveys- ja luonnontuotteiden erikoisliike, valikoimissa mm. suola- ja kivilamput, aromiöljyt, hieronta- ja jalkojenhoitovälineet sekä mutakosmetiikkaa.

Clipson Pärnu mnt 238, Kauppakeskus Järve Keskus, Tallinna, e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson.ee. Avoinna joka päivä 10–21. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

Hevostarvikkeiden erikoisliike Paldiski mnt 50 B, Tallinna, puh. +372 50 79 252, +372 53 410 006. Avoinna ma–pe 10–18, la 11–15. Hevosten ja ratsastajien varusteet, ravi- ja ratsuhevosten välineet sekä tarvikkeet (vähittäis- ja tukkumyynti). Myymälä sijaitsee Tallinnan Hipodroomin portin vieressä.

Maxi Lemmikkieläinkauppa ■ 61 D3 Gonsiori 12, Tallinna, puh. +372 6 612 660, e-mail:maxi@optimer.ee, www.optimer.ee. Avoinna ma–pe 10–20, la 10–17. Myynnissä lemmikkieläintarvikkeita ja laadukasta ruokaa (Hill’s) koirille ja kissoille. Hyvä sijainti keskikaupungissa Kaubamajan ja Viru Keskuksen lähellä. Myös lemmikkieläinklinikka osoitteessa Pärnu mnt 463a.

GolfLife Shop ■ 62 C4 Maakri 23, 2. kerros, Tallinna, puh. +372 6 626 216, fax +372 6 626 276, e-mail: info@spoleman.ee, www.spoleman.ee.

Avoinna ma–pe 10–19, la–su 11–16. Golfmyymälä Tallinnan keskikaupungissa. Myymälässä on suuri valikoima golfvälineitä niin aloittelijoille kuin pidemmälle edistyneille pelaajille. Asiantunteva palvelu ja edulliset hinnat.

NTCV ■ 63 C1 Merekeskus 2. kerros, Mere pst 10, Tallinna, puh. +372 6 393 644, e-mail: info@ntvv.ee, www.ntcv.ee. Avoinna joka päivä 8–18. Kaikki tallennustuotteet- ja laitteet (disketit, kasetit, kelanauhat) sekä kotelot ja muut pakkaukset. mm: CD-R/RW, DVD-R/+ R/ RW, kasetit, kamerakasetit, prof-kasetit ym. Merkkituotteet kuten Nashua, Maxell ja Panasonic. Hinnat jopa –50% –70% Suomen hinnoista.

City Sex Shop ■ 64 C3 Vana-Viru 14, Tallinna, e-mail: info@sexshop.ee, www.sexshop.ee. Avoinna joka päivä 10–22. Viru Hotellin ja Viru kadun läheisyydessä: Edullinen valikoima DVD- ja VHS uutuuksia, leikkikaluja ja -välineitä. Lisäksi striptease- ja transseksuaalinen show.

Time Square myymälät Tammsaare tee 116, Kauppakeskus Mustikas, I kerros, Tallinna, puh. +372 6 979 827. Avoinna joka päivä 9–21. Suur-Sõjamäe 4, Ülemisten kauppakeskus, I kerros, Tallinna, puh. +372 6 034 955. Avoinna joka päivä 10–21. Yksi suurimmista kellojen sekä kulta- ja hopeakorujen valikoimista Virossa. Ilmainen bussikuljetus satamasta.

kauneus&terveys Kauneussalongit Helena kauneussalonki ■ 1 B2 Lai 5 (sisäpihalla), Tallinna, puh. +372 6 412 285, +372 6 412 231. Avoinna ma–pe 9–19, la–su 9–18 (tilauksesta aikaisemmin). Parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri, ripsien-kulmien värjäys,hieronta.Kosmetologi: B.W selluliittihoito,kehon vakuumihieronta, ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvolihasten stimulointi, typpihoidot, kertahoidot ja hoitokuurit 5–10 %, tekokynnet tilauksesta. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Kuva: Toilan kylpylä

Paadi 14a, Tallinna, puh. +372 6 335 216. Avoinna ma–pe 8.30–20, la 9–18, su 9–17. Täyden palvelun kauneushoitola: parturikampaamo, manikyyri, pedikyyri,solarium). Hyvä sijainti Tallinnan sataman D-terminaalin lähellä, Citymarketin vieressä.

Viru kadun kauneussalonki ■ 5 B3 Viru 3-2, Tallinna, puh. +372 6 307 863, e-mail: puuste.cosmetics@mail.ee, www.puustekosmeetika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Joe Blascon meikkituotteita, kosmeettiset hoidot,CFK vartalohieronta, pedikyyri, manikyyri. Nyt myös rakennekynnet. Kaikki kosmeettiset toimenpiteet tehdään Sothys-sarjan tuotteilla.

Day Spa ■ 6 B3 Vana-Posti 4, Tallinna, puh. +372 6 418 701, e-mail:dayspa@hot.ee, www.dayspa.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Uusi upea kauneushoitola ja kampaamo Vanhassakaupungissa, neljässä kerroksessa. Käsi- ja jalkahoidot, kasvohoidot (myös ultraääni), vartalohoidot, mutahoidot, kestopigmentointi, hieronta, aromaterapia. Tekokynnet tilauksesta, rakennekynnet. Meikkaus. Hiuspidennykset, afropalmikot. Sebastian, Tigi, Fudge, Guinot, Matis, Schwarzkopf-sarjojen käyttö ja myynti.

Abigail kauneussalonki ■ 7 C3 Radisson SAS Hotel, Rävala pst 3, Tallinna, puh. +372 6 998 007, e-mail: info@abigail.ee, www.abigail.ee. Avoinna joka päivä 9–21. Parturi-kampaamo (myös hiusten pidennykset ja tihennykset tunnetulla Great Lenghts laadulla, afroletit). Pedikyyri, manikyyri, rakennekynnet. Kosmetologipalvelut, vartalohoito, selluloosahoidot, hieronta. Useamman palvelun ostajalle alennuksia.

Optikkoliikkeitä Norman Optika ■ 20 C3 Rävala 6, Tallinna, puh. +372 6 467 123. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Tõnismägi 16, Tallinna, puh. +372 6 460 128. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja: Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit. Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Eurooptika ■ 21 B4 Pärnu mnt 17, Tallinna, puh. +372 6 615 740. Avoinna ma–pe 9–19, la 10–16. Optikkosalonki Vanhankaupungin laidalla. Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmaiseksi.

Silmajaam Optika ■ 22 C3; D4 Vana–Viru 11, Tallinna, puh. +372 6 485 424. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16 Tartu mnt.24, Tallinna, puh./fax +372 6 607 152. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. www.silmajaam.ee. Monipuolinen optiikkoliike. Nopea lasien valmistus.

Tallinna Optika ■ 23 B3; C3 Tartu mnt. 6, Tallinna, puh. +372 6 612 102, 6 612 106. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Aia 3/Vana-Viru 10, WW Passaaz, Tallinna, puh. +372 6 271 209. Avoinna ma–la 10–20, su 10–17. Punane 61, Lasnamäen Poliklinikka, Tallinna, puh. +372 6 352 547. Avoinna ma–pe 10–17. e-mail: t.optika@opti.ee, www.opti.ee. Silmälääkärin näöntarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet ja erikoislinssit sekä piilolinssit.

Säästuoptika ■ 24 C3 Postitalo 1. krs, Narva mnt.1, Tallinna, puh. +372 6 616 007. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Sivuliikkeet: Pirita TOP SPA Hotel, Regati pst.1, Tallinna, puh. +372 6 396 600. Viimsin kylpylä, Randvere tee 11, Tallinna, puh. +372 6 061 031. www.optiline.ee. Silmälääkärin vastaanotto. Postitalon Säästuoptika sijaitsee Sokos Hotel Virua vastapäätä.


MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

35

TALLINNA JA POHJOIS-VIRO

mmm

TALLINN

mitä missä milloin

Tartu

Eesti Optik ■ 25 B3; D3 Väike-Karja 1, Tallinna, puh. +372 6 443 121. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Pärnu mnt 68, Tallinna, puh. +372 6 453 941. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Tartu mnt 45, Tallinna, puh. +372 6 484 874. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

+–Optika ■ 26 D2 World Trade Center, Narva mnt.11, Tallinna, puh.+372 6 261 336. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Hyvän valikoiman optikkoliike lähellä sataman Citymarkettia.

Pro Optika ■ 27 C3 Kaubamaja 4, Tallinna puh. +372 6 440 055. Avoinna ma–pe 9–19, la 10–17, su 10–16. Kaubamajan kauneusosasto, Viru Keskus, puh. +372 6 673 378. Avoinna: ma–su 9–21. e-mail: info@prooptika.ee, www.prooptika.ee. Silmälasit, aurinkolasit, piilolinssit, näöntarkastus.

taloja koko Virossa) sekä taloja ja asuntoja Tallinnassa ja sen ympäristössä. Meidät löytää hotelli Olümpian vierestä. Neuvomme kiinteistöjen ja asuntojen ostoon liittyvissä asioissa maksutta. Suomenkielinen palvelu.

SEKE

Palveluja yrityksille

Vapaa-aika

OÜ Erksaar

Tallinnan Eläintarha

Ahtri 8, Tallinna, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 304, GSM +372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

Paldiski mnt 145, Tallinna, puh. +372 6 943 300, www.tallinnzoo.ee. Avoinna: marras-helmikuu 9–15, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuu 9–17, touko-elokuu 9–19. Yksi Pohjoismaiden parhaimpia kokoelmia. Yhteydet: johdinautot 6 ja 7, bussit 21 ja 22. Pysäkki Zoo.

www.seke.ee. Suomalaisten yrittäjien klubi Virossa. Jäsenvaatimuksena joko työpaikka tai yritys Virossa. Kontakti: Eija Saarenmaa, +372 51 64 383.

A ja T Õigusbüroo AS Lembitu 14–37, puh. +372 6 467 027, fax +372 6 467 029, GSM +372 50 32 821, e-mail: info@atoigusabi.ee, www.atoigusabi.ee. Konsultointia yhtiöiden perustamisessa, kirjanpidossa ja kaikissa veroasioissa.

Artus – laki- ja käännösyhtiö

Stockoptika ■ 28 D4 Tartu mnt 18, Tallinna, puh. +372 6 620 240. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Optikkotarvikkeiden tukkukaupan edustusmyymälä. Näön tarkastus, silmälääkäri sekä silmälasien nopea valmistus. Sijaitsee Stockmannia vastapäätä.

Central Optika ■ 29 D3

Partner Apteek ■ 41 C3 Kaubamaja Galleria, Gonsiori 2, puh. +372 6 691 362. Avoinna joka päivä 9–21. Uusi suomalainen apteekki Tallinnassa. Edulliset hinnat. Monipuolinen valikoima. Palvelu suomen kielellä.

Keldrimäe Apteek ■ 42 D4

Narva mnt. 7c. Hotelli Centralin yhteydessä, 1. krs, puh. +372 6 339 908. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Uusi optikkoliike avattu! Silmälasien tilaajalle ilmainen lääkärin näöntarkastus.

Lastekodu 6, Tallinna, tel: +372 6 607 100, faks: +372 6 607 813, e-mail: keldrima@estpak.ee. Laaja valikoima edullisia luontaistuotteita, lääkkeitä, lääkekasveja ja apteekkikosmetiikkaa. Sijaitsemme Stockmannin läheisyydessä. Suomenkielinen palvelu.

Apteekit

Lääkäripalvelut

Koduapteek ■ 40 B2; A3; C1 Aia 7, Tallinna, puh. +372 6 484 199. Avoinna joka päivä 9–21. Rataskaevu 2, Tallinna, puh. +372 6 464 107. Avoinna ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17. SadaMarket, Sadama 6/8, puh. +372 6 614 650. Avoinna joka päivä 8–19. Kauppakeskus Sikupilli, Tartu mnt 87 puh. +372 6 381 065. Avoinna joka päivä 9–22. www.koduapteek.ee. Reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet, vitamiinit, lääkekasvit, aromiöljyt sekä luonnon kosmetiikka.

CityMed ■ 50 C2 Ahtri 8, Tallinna, puh. +372 6 616 333, e-mail: info@citymed.ee, www.citymed.ee. Avoinna ma–pe 8–20, la ajanvarauksella.

Hammasproteesien ja keinojuurien erikoisklinikka Tallinnassa. CityMedissä työskentelevat Suomessa koulutetut lääkärit. Kaikissa töissä takuu. Kansainvälinen ISO 9002 -laatutodistus.

Kiinteistöjä

Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen

Meklari

Weizenbergi 4, Tallinna, puh. +372 6 215 225, GSM +372 50 76 942, e-mail:ilkka.kaartinen@kadriorg.com, www.kadriorg.com. Luotettavaa hammashoitopalvelua 25 vuoden kokemuksella. Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito.Hinnat n.puolet Suomea edullisemmat. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan.

puh. +372 51 144 08, fax +372 6 480 519, e-mail: marikarank@hot.ee. Virolais-suomalainen kiinteistönvälitys: asunnot, kesämökit, tontit ja maatilat. Myös vuokra-asuntoja.

Kaarli Hammaslääkäriasema ■ 51 A4

Reval Kinnisvara OÜ

Toompuiestee 4, Tallinna, puh. +372 6 119 119, fax +372 6 609 809, e-mail: info@khp.ee, www.khp.ee. Avoinna mape 820, la 1015. Laadukasta hammashoitoa kohtuulliseen hintaan, ilman pitkiä jonoja. Palvelut: perushammashoito, keraamiset täytteet ja kruunut, kultavalutäytteet ja -kruunut, implanttiprotetiikka sekä sillat ja irtoproteesit.

Sairaankuljetukset ulkomailta Suomeen. Ilmainen neuvontapalvelu. KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY MEDFLIGHT FINLAND

PUH +358 400 463 875

muut palvelut

Mauren OÜ puh. +372 55 646 474, fax +372 6 565 397, e-mail: seppo@mauren.ee, www.mauren.ee. Suomalais-virolainen kiinteistövälitystoimisto tarjoaa kiinteistövälityspalveluja Virossa: asunnot, kesämökit, maatilat, tontit. Lembitu 14-37, Tallinna, puh. +372 50 328 21, e-mail: alvar@revalkv.ee, www.revalkv.ee. Kiinteistöpalvelut, asunnot, kiinteistöt, kesämökit, maatalot, hirsitalot.

R.Rahuoja Kinnisvara OÜ ■ 1 C4 Lauteri 7–12, Tallinna, puh. +372 6 607 078, gsm +372 5 082 322, e-mail: evelin@rahuoja.ee, www.rahuoja.ee. Myymme kiinteistöjä (maata, metsää ja

Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. +358 16 837 300, fax +358 16 837 338, GSM. +358 40 821 6542, e-mail: juha.saari@artus.inet.fi.

Matkatoimistot Restling Gonsiori 21, Tallinna, puh. +372 6 114 416, fax +372 6 421 864, e-mail: info@restling.ee, www.restling.ee. Lomamatkoja, konferensseja, spa-paketteja ja aktiiviloma-paketteja.

Lomapallo Hämeentie 40, Helsinki, puh. +358 9 586 8570, fax +358 9 586 85 757, www.kolumbus.fi/lomapallo. Viron spesialisti, joka järjestää niin kaupunkilomia kuin kylpyläpaketteja.

HRX Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax +372 6 277 817. H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. +358 9 2535 0521, fax +358 9 2535 0555, www.hrx.fi. Kansainvälisen kuljetuksen spesialisti.

Tallinnan Turisti-info

Järjestöjä

Bussien vuokrausinja-autoasema bussimatkat ja bussien vuokraus

Suomen Viron Instituutti

AAA Autorent ■ 2 C3 Narva mnt 7, Tallinna, puh. +372 5 091 129, e-mail: info@autorent.ee, www.autorent.ee. Vuokraamme autoja vaativalle asiakkaalle järkevään hintaan. Monipuolinen valikoima autoja ja pikkubusseja.

Harju 1, 2. krs, Tallinna, puh. +372 6 313 917, fax +372 6 313 952, www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16. Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä. Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

FINPRO Roosikrantsi 2, Tallinna, puh. +372 6 110 977, fax +372 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Kontakti: Senior Analyst Maie Virkus.

ENSIAPU...ESMAABI

TALLINN

Tartu

222 266 79 157 36 314 269 156 109 312 196 99

Haapsalu Jõgeva

222

Jõhvi

266 110

Keila

79 180 191

Võru

Viljandi

Valga

Tartto

Tallinn

Rapla

Rakvere

Pärnu

Paide

Otepää

Narva

Kärdla

Kuressaare

Keila

Jõhvi

Jõgeva

n en ro ki t Vi un de y up sy ) ka täi km e (

Haapsalu

olkaa hyvä ...................... palun kiitos ............................... aitäh, tänan anteeksi .......................... vabandage hei ................................... tere, tervist hyvää huomenta ............ tere hommikust hyvää päivää .................. tere päevast hyvää iltaa ...................... tere õhtust hyvää yötä ...................... head ööd näkemiin......................... nägemist, head aega kaikkea hyvää ................ kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ................ head reisi hyvää ruokahalua .......... jätku leiba, head isu terveydeksi .................... terviseks

Põlva

paljonko se maksaa?..... ...........kui palju see maksab? onko teillä? ............................... kas teil on? on teil? missä on…………… ................. kus on… mikä se on?…….. ..................... mis see on? mitä se tarkoittaa? ................... mida see tähendab? kuinka voitte? ........................... kuidas elate? miten menee? ........................... kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista ....... pole viga! hauska tavata ........................... rõõm teid näha, .................................................... meeldiv kohtuda oli hauska tutustua .................. oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................... palju kell on? en osaa viroa (venäjää)............ mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea? ................. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? ...... inglise/rootsi/saksa keelt?

Näin soitat

Viron Tasavalta

Virossa, Virosta, Viroon Pinta-ala: 45100 km2 Väkiluku: 1 356 000 Pääkaupunki: Tallinna, väkiluku 397 000 Uskonto: evankelisluterilainen, ortodoksinen Kieli: viro, (venäjä, ei virallinen kieli) Lukutaito: 99 % Keskimääräinen elinikä: 70 v Raha: 15,6466 EEK = 1 EURO

Kännykällä Virosta Suomeen: numeron eteen +358, alueen suuntanumerosta tai operaattorin numerosta ensimmäinen nolla pois. Eli esimerkiksi Helsinkiin +358 9 555 5555 tai Soneran liittymään +358 40 555 5555. Viroon tai virolaiseen matkapuhelimeen suomalaisella matkapuhelimella soitettaessa vastaavasti eteen +372 ja suuntanumeron ensimmäinen numero pois. Esimerkiksi Tallinnaan +372 6 666 666 tai virolaiseen radiolinjan liittymään +372 56 666 6666. Virossa kännykällä voi soittaa kuten edellä neuvotaan. Lankapuhelimella soitettaessa esimerkiksi Tarttoon 777 7777. Suomeen suuntanumero on 00 358, Viroon 372.

V I R O 50 KM TALLINNA

NARVA

99 265 249 187 303 JÕHVI

110 180 299 258 159 95 74 156 101 76 132 156 53 142 79 124

RAKVERE

191 381 301 50 173 154 253 178 69 220 165 131 219 198 201 202 119 239 242 116 111 261 125 58

Kuressaare 157 299 381 202

26 213 255 170 284

KÄRDLA

192 433 316 244 163 359 316 194 217 331 301 253 355 RAPLA

Kärdla

36 258 301 119 192

Narva

314 159 50 239 433 349

Otepää

269 95 173 242 316 305 221

Paide

156 74 154 116 244 199 201 134

Pärnu

109 156 253 111 163 146 299 159 95

HAAPSALU

349 305 199 146 349 235 134 134 305 281 229 344

PAIDE

221 201 299 235 118 168 212 182 268 233 251 134 159 43 167 189 212 42 95 151 83

65

49

81

JÕGEVA

48

92 102 152 71 171

201 183 91 129 183 144 98 198

Põlva

312 101 178 261 359 349 235 43 151 201

Rakvere

196 76

Rapla

99 132 220 58 194 134 168 189 65

Tallinn

99 156 165 26 217 134 212 212 92 129 233 98

Tartto

256 53 131 213 331 305 182 42 102 183 48 126 170 185

Valga

249 142 219 255 301 281 268 49 152 144 86 214 198 252 89

Viljandi

187 79 198 170 253 229 233 81 71

Võru

303 124 201 284 355 344 251 48 171 198 25 196 236 256 69

173 231 233 48

69 125 316 235 118 167 83 183 173

86 124 25

PÄRNU KURESSAARE

TARTTO

VILJANDI

150 98 126 214 142 196 54 170 198 116 236

91 231 150 54

PÕLVA

185 252 159 256

98 124 142 116 159 80

89

80 77

77 69 129

69 69 129

VALGA

VÕRU


36

MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

PÄRNU JA LÄNSI-VIRO

i

i

Strand SPA & Conference Hotel ■ 5 C2 A.H. Tammsaare 35, Pärnu, puh. +372 44 753 70, fax +372 44 753 71, e-mail: sales@strand.ee, www.strand.ee. Tyylikäs ja palveluiltaan monipuolinen hotelli.187 huonetta, myös tupakoimattomille ja allergikoille. Ravintola, lobby-baari sekä suosittu yökerho. Kokoustiloja. Kauneushoitola, kampaamo, kuntosali ja solarium. StrandSpa – saunat,16 metrinen uima-allas sekä lastenallas.

Viiking Hotelli ■ 6 A1 Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www.viiking.ee. Hotelli-terveyskeskus lyhyen kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 120 huonetta, ravintola, lobbybaari, kauneushoitola, sauna, uima-allas, kokoustiloja sekä luontaistuotemyymälä.

Koidulapark Hotelli ■ 7 B1 Kuninga 38, Pärnu, puh. +372 44 770 30, fax +372 44 770 33, e-mail: info@koidulaparkhotell.ee, www.koidulaparkhotell.ee. Koidulapark Hotell sijaitsee Pärnun keskustassa, tyylikkäästi restauroidussa vanhassa puutalossa. 39 huonetta, aulabaari, neuvotteluhuone, turvallinen pysäköinti. Hotelli on avattu 01.04.–31.12.2004.

Villa Katariina Hotelli ■ 8 A2 Mere pst 14, Pärnu, puh. +372 44 64 999, e-mail: villakatariina@hot.ee. Pieni ja tunnelmallinen hotelli lähellä Pärnun rantaa. 13 kahden hengen huonetta, ravintola, sauna, uima-allas ja kokoustiloja.

Kotimajoitus, leirintä, B&B Konse Puhkeküla ■ 9 C1 Suur-Jõe 44a, Pärnu, GSM +372 53 435 092, fax +372 44 75 561, e-mail: info@konse.ee, www.konse.ee. Lomakylä caravaanareille

i

Jazz Cafe ■ 12 B1

Pärnumaa majoitus Villa Andropoff ja White Beach Golf Valgeranna küla, Audru Vald, Pärnumaa, puh. +372 44 434 53, fax. +372 44 420 04, e-mail: villap@estpak.ee, www.villaandropoff.fi. Villa Andropoff sijaitsee aivan Pärnun keskustan kupeessa Valgerannassa, kauniilla valkohiekkaisella rannalla. Hotelli-, ravintola- ja kokouspalvelujen lisäksi myös White Beach Golfin kenttä.

Varbla Puhkeküla – Ranna Motell Varblan kunta, Rannaküla, Pärnumaa, puh. +372 44 966 82, +372 44 581 49, GSM +372 50 618 79, e-mail: info@varblapuhkekyla.ee. Majoitus 50 vieraalle, 1–4 hengen huoneet kaikilla mukavuuksilla, seminaarihuone. Minigolf radat, veneen vuokraus, ratsastus, vierailut luodoilla. Vieressä on hiekkaranta. Eläinrikkaat metsät, joissa voi metsästää.

Lepanina Hotelli Kablin kylä, 86002, Pärnumaa, puh. +372 44 373 68, fax +372 44 650 24, e-mail: lepanina@lepanina.ee, www.lepanina.ee. Hotelli kauniilla paikalla Pärnun eteläpuolella. 34 huonetta, ravintola, baari, saunatilat, seminaaritilat, hieronta, hoitokylvyt, minigolf, biljardi, lentopallokentät, lohenpyynti. Kesäisin myös karavaanipaikkoja.

Saarenmaa majoitus Terveyssalonki-pensionaatti Karmen Transvaali 43, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 536, GSM +372 56 692 090, e-mail: karmensalon@hot.ee Neljä kahden hengen huonetta mukavuuksilla. Sauna takkatuvalla max 16:lle henkilölle. Myös monipuoliset kauneussalonkipalvelut.

Kadri Hotelli Upa kylä, Kaarman kunta, Saarenmaa, puh. +372 45 246 33, fax +372 45 246 36, e-mail: kadri@ameti-kool.ee. www.saaremaa.ee/mardi. Hotellissa on interiööriltään 37 samanlaista kahden hengen huonetta, sauna, lobby-baari ja kokoustilat. Sijaitsee 5 kilometriä Kuressaaren keskustasta.

Hiidenmaa majoitus Vierasmaja ja Ravintola Viinaköök Sadama 2, Kõrgessaare, Hiidenmaa, puh. +372 46 93 337, fax +372 46 93 172, e-mail: exotrade@hot.ee, www.haapsaluhotel.ee. Viinaköök on ainoa alkuperäisessä muodossaan säilynyt rakennus Kõrgessaaren kartanosta. Vierastalossa on yhdeksän kahden hengen huonetta. Ravintolassa on hyvä keittiö ja 70 istumapaikkaa. Neuvottelutila 20 henkilölle.

Haapsalu majoitus Haapsalu Hotelli Posti 43, Haapsalu, puh. +372 47 33 347, fax +372 47 33 191, e-mail: exotrade@hot.ee, www.haapsaluhotel.ee. Erinomainen sijainti keskikaupungissa, pääkadun varrella. Hotellissa on 38 huonetta, lobby-baari, kokoushuone ja konferenssisali.

Lii va

tan

Munga 9, Pärnu, puh. +372 44 31 099. Avoinna joka päivä 11–23.30. Herkullista ruokaa Pärnun keskustassa historiallisessa ympäristössä. Tarjolla muun muassa pannukakkuja. Ringi 11, Pärnu, puh. +372 44 275 46, e-mail: jazzcafe@hot.ee, www.hot.ee/jazzcafe. Avoinna ma–ke 10–22, to–la 10–24, su 10–20. 50 asiakaspaikkaa, vaihtuvia taidenäyttelyä ja livemusiikkia viikonloppuisin. Monipuoliselta ruokalistalta annoksia voileivistä tuhteihin pihviannoksiin. Hyvä valikoima erikoiskahveja.

Pärnumaa Halinga ravintola, pubi ja kahvila Via Balticaa Tallinnasta 100 km Pärnun suuntaan, puh. +372 44 97 199, e-mail: baltic.crs@mail.ee. Avoinna joka päivä 8–22. Hyvä pysähdyspaikka Tallinnan ja Pärnun välimaastossa.

Saarenmaa Ravintola Kass

li aa

Mai apteekki Metsa 28, Pärnu, puh. +372 44 76 266, e-mail: mapteek@estpak.ee, www.hot.ee/mapteek. Avoinna ma–pe 8–20, la–su 9–18. Käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet ja vitamiinit.

Lepa apteekki ■ 19 B1

are msa

5

La

C

Kahvila-ravintola Munga ■ 11 A1

Vallimaa 5a, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 246 33, fax +372 45 246 36, e-mail: mardi@ametikool.ee, www.saaremaa.ee/mardi. Edullisessa vierastalo Kuressaaren keskustassa. 26 huonetta, kokoustilat 70 henkilölle. Suihku ja WC on yhteinen kahta huonetta kohti. Sisäpihalla on pysäköintialue.

a

20

Rüütli 51 a, Pärnu, puh. +372 44 29 488. Avoinna joka päivä 11–24. Aito aasialainen ravintola. Intialainen, thaimaalainen ja kiinalainen keittiö. 30 asiakaspaikkaa.

Best Western Hotel Pärnu ■ 4 B1 Rüütli 44, Pärnu, puh. +372 44 789 11, fax +372 44 789 05, e-mail: hotparnu@pergohotels.ee, www.pergohotels.ee. Kolmen tähden hotelli Pärnun keskustassa. 80 hyvinvarusteltua huonetta, myös tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntarajotteisille. A’la carte ravintola, pianobaari, kokoustiloja, 2 saunaa pore-altaineen, kuntosali, hieroja, kosmetologi, parturi-kampaamo ja matkatoimisto.

Ais

Tam A.H.

Asian Village ■ 10 B1

Vierastalo Mardi

2

ke

na li Ka

ell

Hotelli Victoria ■ 1 B1

Maritime Hotelli ■ 3 A1

Apteekit

rja

rd i

rus

m

Riika

Ka

a

Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Pärnun keskustassa, Pärnujoen rannalla. 45 leiripaikkaa. Vierastalossa 2,3 ja 4 hengen huoneita. Soutuveneiden, polkupyörien ja telttojen vuokrausta.

i

Ka s

Ais

Hotellit

Rüütli 45, Pärnu, puh. +372 44 314 50, fax +372 44 434 15, e-mail: info@victoriahotel.ee, www.victoriahotel.ee. Hotelli Victorian pieni ja tunnelmallinen sisarhotelli Pärnun Vanhankaupungin ytimessä.

Hospidali 14, Pärnu, puh. +372 44 403 45. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

Ku

ti

ruoka&juoma

Hotelli Bristol ■ 2 B1

Eesti Optik ■ 18 B1

i

ur-

os

B

Kuninga 25, Pärnu, puh. +372 44 434 12, fax +372 44 434 15, e-mail: info@victoriahotel.ee, www.victoriahotel.ee. Pärnun Vanhassakaupungissa, kauniissa rakennuksessa, sijaitseva viihtyisä hotelli. 23 hyvinvarusteltua huonetta, ravintola, baari ja sauna.

(kylpylä),Tammsaare 6, puh. +372 44 264 70, e-mail: toptika@opti.ee, www.opti.ee. Silmälääkärin näöntarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet ja erikoislinssit sekä piilolinssit.

nt

ol

Su

-P

re

Ko

Ka

ike

rli

majoitus

Rä hn

i hn

Ka

saa

ia

na

Sid e

mm

Ri

Ka rja m

Kaa

ki

rja

Sid

. Ta

li

A

Seedri 4, Pärnu, puh. +372 44 789 10, fax +372 44 789 04, e-mail: maritime@pergohotels.ee, www.pergohotels.ee. Viihtyisä hotelli rauhallisella paikalla keskustan tuntumassa. Hotellissa on ravintola, kokoustilat 40:lle hengelle sekä maksuton pysäköinti hotellin asiakkaille.

Pi l l

e Silluti s

-V es

Hommiku 13, Pärnu, puh. +372 44 313 69. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15.

Estonia sanatoorium

ke

Ka

Pa

e A.H Pap

1

Ku

e

Pa rdi

Tallinna Optika ■ 17 B1; B2

ki

u

ur-

e

ti

jo

Koid

sti

os

ni

Tu lbi

st

Kuu se

pli

ap

ike

Su Kiv i

Su

ur-

Po

e

-P

am

Pa

nn

Kalamehe areti

VHe Sep a nn o

pa Se ur-

Ad

K 19 uke

Sid

lus e

Hõ b

Su

Aia

P. Kerese

Su i

Su

Ra

ta

ike

Au Kar us l ell Ka i i jak a

pe

Eha nr an

e

Tulb i

a

Re mm elg

Munga

Vee

Õhtu

ma Sada

rnu

-

Va s

e

oli

ike

un

9

Suur-V eski

Ko

so

os

r-Jõ

rn

õe -J ur Su

ise

A.

Suu

rja

adi

Lehe

22 Pä

Ka

Liilia

Liiva

Mere pst

lem

nt m

im

i

ng

ia Ri

Haapsalu Posti 37, Haapsalu Puh. +372 47 33 248 E-mail: haapsalu@visitestonia.com www.haapsalu.ee

e

i

2

itus

ol

Suv

si

Ko

8

lana

Ro

21

1

Esp

rna Roo

ie

ka

Jala

n Va

Tu i

Kuninga

Ri

Esplanaadi

se

Hiiu tn 1, Kärdla, Hiidenmaa Puh. +372 46 22 232 Fax +372 46 22 232 E-mail: hiiumaa@visitestonia.com www.hiiumaa.ee

i

gi ar

ap

Rüütli

2 16 18 7 12

Sää

Hiidenmaa

Ringi

aad

Pargi

lan

4

Aia

Esp

Aia

ga

Tallinna 2, Kuressaare, Saarenmaa Puh. +372 45 33 120 Fax +372 45 33 120 E-mail: saaremaa@visitestonia.com www.saaremaa.ee

ru

Mu

Lõuna Nikolai

in

e 3 dri

Saarenmaa

gi

Kuninga

ia

Rin

om To

M Se

raav

Rüütli

10

miku

li

uu

Ringi

Va ll ik

15

imu Pühava

Rüütli

i ng

Rüütli 16, Pärnu Puh. +372 44 73 000 Fax +372 44 73 001 E-mail: tourism@parnu.info www.parnu.ee

11

23

Akadeem

Ri

6

Õhtu p

Hom

1

Pikk

Malmö Uus 13 17

Tartu

keskusta

Väike-Jõe Suur-Jõe

14

lus e

i

ots

Pärnu

Aida Põhja

Pärnu

Vingi

Lai tn

Lo

INFOA MATKAILIJALLE

C

Tallinna

i

pe

jok

Aia

un

Vee

rn Pä

Hommiku Hospidali

mitä missä milloin

B

Laats

A

Sid

mmm

TALLINN

kansainvälinen yökerho keskellä kaupunkia. Yökerhossa 500 asiakaspaikkaa, Viron suosituimpia tiskijukkia ja tunnettuja esiintyjiä.

Väike-Kuke 9, Kauppakeskus Lepa, Pärnu, puh. +372 44 592 28. e-mail: mapteek@estpak.ee, www.hot.ee/mapteek. Avoinna ma–pe 9 –20, la 9–16, su 9–15. Käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet ja vitamiinit.

Lääkäripalvelut

Pub Vaekoda

Villa Medica ■ 20 C2

Tallinna mnt 3, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 020, e-mail: pubvaekoda@hot.ee. Avoinna ma–to, su 11–24, pe–la 11–02 Suosittu ruokaravintola.

Tammsaare 39, Pärnu, puh. +372 44 27 121, +372 55 27 131, fax +372 44 27 121. Erikoishoitopaketit: selkä- ja niskakivut; nivel-, lonkka tai polvikulumat; lihasvaivat-fibromyalgia; ääreisverenkierron ongelmat. Erikoislääkärit, päiväkirurgia (ortopediset ja yleiskirurgiset leikkaukset). Kauneushoidot -plastiikkakirurgia. Hierontahoidot.

ostokset Abakhan Fabrics ■ 13 B1 Hospidali 3, Pärnu, puh. +372 44 26 06. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Monipuolinen valikoima kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

P&F POMARFIN tehtaanmyymälä Vana-Sauga 38, Pärnu, puh. +372 44 597 90, fax +372 44 597 97, e-mail: pires@uninet.ee, www.pomarfin.com, www.pfe.ee. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Naisten ja miesten kengät ja trikoo-vaatteet, nahkatuotteet, neulevaatteet.

Clipson ■ 14 B1 Yasmina Keskus, Aida 9, Pärnu, e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson.ee. Avoinna joka päivä 9–19. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

kauneus ja terveys Optikkoliikkeitä

Vallimaa 5a, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 246 40, fax +372 45 246 36, e-mail: hellek@ametikool.ee, www.saaremaa.ee/mardi. Herkullisia ruokia ja kauniita juhlapöytiä vaativampaankin makuun. Tilauksesta juhla-ateroita sekä vastaanottoja muita juhlallisia tilaisuuksia.

Norman Optika ■ 15 A1

Nightclub Diva

Eurooptika ■ 16 B1

Raekoja plats 8, Kuressaare, Saarenmaa puh. +372 45 36 913, www.nightclubdiva.com. Avoinna ke–la 22–05. Saarenmaan suurin ja suosituin

Rüütli 47, Pärnu, puh. +372 44 368 86. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Optikkoliike ydinkeskustassa. Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

Rüütli 14, Pärnu, puh. +372 44 701 20, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja: Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor-laatulinssit. Näöntarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

Kylpylät Kylpylähotellit - kts. majoitus.

Pärnun mutakylpylä ■ 21 A2 Hotelli: Sääse 7, Pärnu, puh. +372 44 255 25. Pärnun mutakylpylän Hoitotalo ■ 22 A2 Ranna pst. 1, Pärnu, puh. +372 44 59 023 e-mail: info@mudaravila.ee, www.mudaravila.ee. Runsaasti hoitoja, muun muassa vesihoitoja, mutahoitoa, otsokeriittihoitoa, hierontaa, laserhoitoa, sähköhoitoa, lymfaterapiaa ja aromiterapiaa.

Kauneussalongit Elia kauneussalonki ■ 23 A1 Rüütli 24, 2 krs., Pärnu, puh. +372 44 203 74. Avoinna ma ja la 8–16, ti–pe 8–19. Parturi, kampaamo, kosmetologi, manikyyri, pedikyyri. Wella ja Schwarzkopf sarjojen käyttö ja myynti.

Saarenmaa kauneussalongit Terveyssalonki-pensionaatti Karmen Transvaali 43, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 33 536, GSM +372 56 692 090, e-mail: karmensalon@hot.ee Manikyyri, pedikyyri, parturi-kampaamo, hieronta, vesihoito solarium. GEHWOLjalkahoitosarjan käyttö ja myynti. Myös majoituspalveluita.

Saarenmaa optikot Norman Optika Kohtu 1, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 331 50, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja. Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Eesti Optik Kohtu 1, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 556 01. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet.

huoltoasemat Saarenmaa Saare Kütus Roonimäe, Kuressaare, Saarenmaa (Kuivastun maantien ja kiertotien läheisyydessä), puh. +372 45 313 01. Avoinna 24h. Pihtla tee 26, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 364 88. Avoinna 24h. Aia 59, Kuressaare, Saarenmaa, puh. +372 45 383 18. Avoinna 24h. Täyden palvelun huoltoasemat. Auton pesu, myymälä ja kahvio. Nesteen bensat ja dieselpolttoaineet. Suuri öljyvalikoima.


MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

TARTTO JA ETELÄ-VIRO Ki vi

Mä e

Ki vi

ga Pu n

rn a Pä

Fortuuna

e Po

ol a So ol a

Va n

So

em

L

i

a Rii

l

Tu r

u

2

gi

i

na

ajõ

ov

ka

Em

an

Aleksandri 42, Tartto, puh. +372 7 344 766, fax +372 7 371 801, e-mail: info@olletare.ee, www.olletare.ee. Õlle Tare sijaitsee viiden minuutin kävelymatkan päässä Tarton keskustasta. 200-paikkainen ravintola tarjoaa saksalaishenkisiä ruoka-annoksia ja paljon erilaisia oluita. Elävää musiikkia ja tanssia.

ru

e

Lill

ne

u e-T

erj

Õlle Tare ■ 10 C2

ju

kk

Väik

11

ek 4 sa n ao dr

nauttia paikan päällä tai ostaa mukaan. Hyvä konjakki- ja sikarivalikoima.

Pattaya Klubi ■ 11 C2

1

Al

i

up

1

Pi

An

ev

ve

Turu 21, Tartto, puh. +372 7 303 400, fax +372 7 344 358, e-mail: pattaya@pattaya.ee, www.pattaya.ee. Avoinna ke 22–23, to–la 22–04. Bailaamista kolmessa kerroksessa! Lobby baari, Tirol Pubi, retrotyylinen risteilyklubi Yellow Submarine ja konjakkihuone. Kolmannessa kerroksessa on suosittu disko. Mahdollisuus myös vuokrata sauna.

ta

i

pe

Õ

Täh

e

ostokset

da

ui

J. K

ne

Pa

i

tru

ia

se

Hu rda

Ai

em

J.

erm an ni

ik

A. H

An Uu

s

. nt

K.

kk

m

ol

.S W

Al

ek

ina

i

ev

Väi

va

e Pä

l Ka

k

e-T

ähe

e

sviitti. Hotellin ravintolassa on tarjolla virolaista ruokaa. Hotellissa on myös savuhirsistä rakennettu sauna.

Täh

e

h Tä V-

Näyttelyssä esitellään Viron talonpoikaiskulttuuria 1800-luvun loppupuoliskolla. Huomiota on kiinnitetty myös virolaisten elämässä 1900-luvulla tapahtuneisiin muutoksiin ja Viron kansallisten vähemmistöjen (vironruotsalaisten ja Peipsin rantavenäläisten) kulttuurien erityispiirteisiin.

m

A

majoitus

Viro. Maa, kansa, kulttuuri

ee

i

T

ni sta Ka

i

Perusnäyttely:

ja

ig

Ti

iig

Viron kansallismuseon näyttelyt Tartossa syyskaudella 2004

ad

r ple

n

Ak

Pe

o iss

iko

l Ka

i

ni

J.

T

vi

er Kup

va

sk Ve

i

a

2

i

jano

J.

as

Kits

iig

s

Pi

na rtuu

6 üni

Ül

5

ra a v i

ll ik Va

J

ni sta Ka

l Koo

av Ha

Tartu 31, Võru Puh/fax +372 7 821 881 E-mail: voru@visitestonia.com www.visitvoru.ee

A.

Võru

i

ii .L

Uu

e

tus

a Ra

K.E. v. Baeri

vi

e tus

kk

r Na

N

oli iko Ül

t.

Lo

si

Pi

P

KO

ssi 9

Los

a

Tartu

keskusta

Fo

7

E RA

ng

Tartto

TS LA

JA

use

äit

nga Mu i Gild 3 8 tri Küü 5

ri

ps

st. ep

bi

Oru

i sk Ve

ra

ni

ko

e v. Ba K.E.

Ta a

Lu

Ja

Otepää Lipuväljak 13, Otepää Puh. +372 7 661 200 Fax +372 7 661 246 E-mail:turism@otepaa.ee www.otepaa.ee

u

ts

i

Veski

Vabaduse Plats 6, Viljandi Puh/fax +372 4 330 442 E-mail: viljandi@visitestonia.com www.viljandimaa.ee/turismiinfo

re

Jakob

are

Viljandi

ve

Jaa

Vik e

rka

Raekoja Plats 14, Tartto Puh/fax +372 7 442 111 E-mail: info@turism.tartumaa.ee www.tartu.ee

Lai

i

1

ht

ldi

s ii ad u pan Vab Kom sini Maga i tl Rü ü

tzwa

str

Kreu

st.

oo Kl

Tartto

u

se

pik

op

Pu

ui

Le

pe

Võru

ulu

e

Ro os i

rn

re

ia

La

He

Ri

ve

nu aia

ht

C

ete

Kr oo

Va n

mitä missä milloin

B

Oa

Ma rja

Me lon i

A

TALLINN

Le

a rv U

mmm INFOA MATKAILIJALLE

37

B

L

Tirsi Supermarket

sa

nd

ri

10

2

C

Otepäässä keskellä kaunista Etelä-Viron luontoa. Lomakeskuksessa on viihtyisä ravintola, terassi, kokoustilat ja saunoja sekä mahdollisuus harrastaa kalastusta.

Ravintolat, kahvilat, baarit ja menopaikat

Püssirohukelder ■ 9 B1

ruoka&juoma

Tartu Hotelli ■ 1 B2

Kure Turismitalu

Soola 3, Tartto, puh. +372 7 314 300, GSM +372 51 800 09, fax +372 7 314 301, e-mail: info@tartuhotell.ee, www.tartuhotell.ee. Sijaitsee parin minuutin kävelymatkan päässä Vanhastakaupungista. Hotellissa on yhden-, kahden- ja kolmen hengen huoneita, myös tupakoimattomille. Lisäksi kokoushuone, ravintola, terveys- ja kauneuskeskus sekä sauna.

Tallinna-Tartto maantieltä 200 m, Tartosta 7 km, puh./fax +372 7 494 705, GSM +372 50 474 12, +372 55 996 456, e-mail: kuretalu@kuretalu.ee, www.kuretalu.ee. Viihtyisää majoitusta luonnon keskellä. Huoneet 42:lle henkilölle. Jokaisessa huoneessa WC ja suihku. 26-paikkainen kokoushuone, baari, sauna, paikat karavaanareille. Runsaasti harrastusmahdollisuuksia.

Ilmatsalu Motelli

Hansahotell ■ 2 C2

Margusen Lomakeskus

Kylpylähotelli Pühajärve

Püssirohu Veini Kelder

Aleksandri 46, Tartto, puh. +372 7 371 800, fax +372 7 371 801, e-mail: info@hansahotell.ee, www.hansahotell.ee. 22 kaikin mukavuuksin varustettua huonetta, kuusi huoneistoa ja yksi saunallinen

Otepää vald, Valgamaa, puh. +372 767 9650, fax +372 767 9651, GSM +372 501 2282, e-mail: info@marguse.ee, www.marguse.ee. 140-paikkainen lomakeskus sijaitsee

Pühajarve, Valgamaa, puh. +372 7 665 500, fax +372 7 665 501. Uudistetun lomakeskuksen tiloissa on avattu myös kuntoutuskeskus. Hotelli, kokoustilat, ravintola, pubi, uimahalli, saunat, kuntosali ja keilarata.

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein. Avoinna ti–la 14–01. Ravintola Püssirohukelderin yhteydessä sijaitseva 35 paikkainen viinikellari, valikoimissa yli 500 erilaista viiniä. Viiniä voi

Ilmatsalu, Tarton maakunta, puh +372 7 499 135, fax +372 7 499 173, GSM +372 55 446 90, e–mail: ilmatsalu.motell@neti.ee, www.ilmatsalumotell.ee. Pieni motelli, jossa 10 kahden hengen huonetta. Karavaanareille pysäköintipaikka. Sauna. Ryhmille ruokailu tilauksesta.

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555, e-mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. Legendaarinen krouvi Vanhassakaupungissa. Tunnelmallinen paikka illalliselle. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane. Joka ilta elävää musiikkia.

Ringtee 78, Tartto (Lõunakeskuksen vieressä). Kalda tee 43, Tartto. Turu 37a, Tartto. e-mail: tirsi@tirsi.ee, www.tirsi.ee. Kaikki myymälät avoinna joka päivä 8–23. Monipuolinen päivittäistavarakauppa. Hyvä alkoholivalikoima.

Abakhan Fabrics ■ 3 B1 Rüütli 11, Tartto, puh. +372 7 441 563. Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–16. Riia 9, Tartto, puh. +372 7 427 559. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Monipuolinen valikoima kankaita, lyhyttavaraa, lankoja sekä muita käsityötarvikkeita.

Clipson ■ 4 C2 Kauppakeskus Passaaz, Aleksandri 8, Tartto. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. Kauppakeskus Eeden, Kalda tee 1, Tartto. Avoinna joka päivä 10–21. e-mail: clipson@clipson.ee, www.clipson. ee. Monipuolinen valikoima hiustenhoitotuotteita, hiuslisäkkeitä, manikyyrituotteita sekä muita kauneustarvikkeita.

SuPerAlko Rüütli ■ 5 B1 Rüütli 4, Tartto, puh. +372 55 567 343, avoinna joka päivä 9–23.

kauneus & terveys Optikot

Vaihtuvat näyttelyt:

Norman Optika ■ 5 B2

15.10.-04–9.1.-05 näyttely : ”Kapiot” (Pruudi Vara) Näyttelyssä esitellään suomalais-ugrilaisten kansojen häihin liittyvää esinemaailmaa. Hääesineistöllä on ollut tärkeä merkitys ja niihin on suhtauduttu kunnioittavasti. Esineet ovat Viron Kansallismuseon suomalais-ugrilaisesta kokoelmasta, joka täyttää syksyllä 90 vuotta. Esillä on myös valokuvia ja elokuvamateriaaleja. Käsikirjoitus: museon tutkija Svetlana Karm, visuaalinen suunnittelu: Jane Liiv. Näyttelyn aikana on tarjolla perinteisiä häitä ja suomalais-ugrilaisia häätapoja esittelevää ohjelmaa. Lapsille on pelejä sekä työvihko.

Ülikooli 6a, Tartto, puh.+372 7 309 777, e-mail: info@normanoptika.ee, www.normanoptika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–16. Laaja valikoima kehyksiä ja aurinkolaseja –Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit. Näöntarkastus ostajalle ilmainen.

Eurooptika ■ 6 B2 Küüni 5b, Tartto, puh. +372 740 4053. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Monipuolinen optikkosalonki. Näontarkastus silmälasien ostajalle ilmainen.

Tallinna Optika ■ 7 B1 Rüütli 1, Tartto, puh. +372 7 400 900, e-mail: t.optika@opti.ee, www.optika.ee. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälääkärin näontarkastus, hyvä kehysvalikoima, pinnoitteet, erikoislinssit ja piilolinssit.

Viron Kansallismuseo on avoinna keskiviikosta sunnuntaihin 11–18. Samaan aikaan on auki museon kahvila ja kauppa. Perjantaina vapaa pääsy. Lisätietoja Kansallismuseon ohjelmasta www.erm.ee tai agnes.aljas@erm.ee. Eesti Rahva Muuseum (Viron kansallismuseo), Kuperjanovi 9, Tartto.

Eesti Optik ■ 8 B1 Rüütli10, Tartto, puh. +372 7 423 659. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Silmälasien valmistus ja myynti, silmälääkäri, optikkotarvikkeet. TEKSTI: MIKKO SAVIKKO

Talvipääkaupungissa tapahtuu Murtomaahiihtäjien kauden aloitti Otepäässä rullahiihtokilpailut elokuussa. Lumilla hiihdetään kansainvälisellä tasolla Maailman Cupin osakilpailussa 8.–9. tammikuuta.

Otepään kilpailua seuraavat ylioppilaat kylpevät kovassakin pakkasessa

Järjestelyiltään ja tunnelmaltaan erinomaiset kilpailut eivät ole vielä löytäneet suurta suomalaisyleisöä. Syynä voi olla myös huonot suomalaismuistot eikä menestyskään ole maallamme ollut viime aikoina intoa herättävä. Otepää on niin lähellä Tarttoa, että majoittumalla Viron toiseksi suurimpaan kaupunkiin voi matkasta ottaa irti niin kaupunkilomailun kuin urheilun seuraamisenkin. Linja-autoliikenne on Tarton ja Otepään välillä vilkasta eikä taksimatkakaan maksa montaa kymmentä euroa. Osallistujien määrältä suurin Viron talvitapahtumista on Tartu Maraton. Se on kaikille hiihtohar-

rastajille suunnattu ja järjestetään ensi vuonna 13. helmikuuta. Muutamana vuotena on ollut ongelmana lumitilanne, jolloin osa matkasta on taitettu juosten suksia kantaen. Se, joka haluaa hiihtämisen lisäksi kokeilla kalaonneaan, niin tiedoksi, että Kuldkala 2005 järjestetään 19. helmikuuta. “Kultakala” on jo perinteeksi muodostunut koko perheen kalastustapahtuma, jossa pilkkikilpailujen ohessa on paljon muutakin ohjelmaa. Tapahtumapaikkana on Otepään Pühäjärvi. !


38

mmm mitä missä milloin

teatteria Kansallisooppera Estonia Estonia pst. 5, kassa avoinna 12–19, päiväesityksissä tunti ennen esitystä. (o=ooppera, ot=operetti, b=baletti, m=musikaali). 3.11. 4.11. 5.11. 6.11.

19 19 19 12

19 7.11. 18 9.11. 19 10.11. 19 11.11. 19 12.11. 19 13.11. 19 14.11. 12 18.11. 19 19.11. 19 20.11. 19 21.11. 18 24.11. 19 25.11. 19 27.11. 19 28.11. 12 19

Viini veri (Wieniläisverta) ot Romeo ja Julia b La Traviata o Väike korstnapühkija (Pieni nokipoika) Luikede järv ((Joutsenlampi) b La Traviata Viini veri Romeo ja Julia Nõidkütt Luikede järv Nõidkütt Lõbus lesk (Iloinen leski) Armastuse ja kirega Carmen Armastuse ja kirega Carmen Lõbus lesk Armastuse ja kirega Barbara von Tisenhusen Pähklipureja (Pähkinänsärkijä) La Traviata

Tallinna Linnateater (Tallinnan kaupunginteatteri) Lai 23. Kassa Lai 21, puh. +372 6 650 800. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18. 1.11. 2.11. 3.11. 4.11. 5.11. 6.11. 8.11.

MARRASKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

18 18 18 18 18 18 19 19 19 9.11. 18 18 10.11. 18

Sebastian Sebastian Isad ja pojad Isad ja pojad Isad ja pojad Tõestus Et keegi mind valvaks Vincent Laulud sõpradele Tõestus Isad ja pojad Inishmaani igerik

kulttuuri © The Baltic Guide

11.11. 18 12.11. 18 13.11. 18 15.11. 18 18 16.11. 18 18 17.11. 18 19 18.11. 18 19.11. 18 20.11. 18 19 19 22.11. 18 19 23.11. 18 24.11. 18 18 25.11. 18 18 26.11. 18 18 27.11. 18 18 29.11. 18 18

Tshapajev ja Pustota Sebastian Sebastian Metamorfoos Sebastian Metamorfoos Sebastian Tõestus Et keegi mind valvaks Pühapäev Kuritöö ja karistus (Rikos ja rangaistus) Äri Et keegi mind valvaks Vincent Äri Et keegi mind valvaks Kuritöö ja karistus Boob teab Oodates Godot’d Boob teab Tõestus Metamorfoos Sebastian Metamorfoos Sebastian Metamorfoos Sebastian

Draamateater Pärnu mnt. 5, puh. +372 6 85. 555, (ps=pieni sali). 2.11. 18 20 3.11. 19 19 4.11. 19 19 5.11. 19 19 6.11. 18 18 20 7.11. 12 18 18 20 9.11. 19

Aabitsa kukk Julia Õuedaam 1+1 Finis nihili Polkovnik lendab õhku Rahauputus Õhtusöök sõpradega Kits Aabitsa kukk Julia Kunksmoor ja kapten Trumm Aabitsa kukk Kits Julia Eesti matus

Vibe 19 10.11. 19 19 11.11. 19 19 12.11. 19 19 19 13.11. 19 19 14.11. 12 19 19 16.11. 12 19 19 17.11. 19 19 18.11. 18 18 20 19.11. 19 19 20.11. 19 19 21.11. 19 19 23.11. 19 19 24.11. 19 19 25.11. 19 19 26.11. 19 27.11. 19 28.11. 12 19 19 30.11. 19

Inishmore´i leitnant Rehepapp Kokkade öö Kummitused Õhtusöök sõpradega Rahauputus Kits Aabitsa kukk Õuedaam Polkovnik lendab õhku Lumekuninganna Kokkade öö Suured tüdrukud ei nuta Lumekuninganna Eesti matus Inishmore´i leitnant Finis nihili Polkovnik lendab õhku Kits Aabitsa kukk Julia Elluastuja Õhtusöök sõpradega Rahauputus Õhtusöök sõpradega Rahauputus Kits Õuedaam Polkovnik lendab õhku Rehepapp 1+1 Kummitused 1+1 Õuedaam Eesti matus Lumekuninganna Inishmore´i leitnant Suured tüdrukud ei nuta Eesti matus

Nukketeatteri Lai 1, puh. +372 6 679 555. 2.11. 11 3.11. 11 4.11. 11 5.11. 11 6.11. 12 7.11. 13 9.11. 11 10.11. 11 11.11. 11 13.11. 18 14.11. 12 15 16.11. 11 13 17.11. 11 18.11. 11

Vapper Keefir Isekas Hiiglane Vapper Keefir Isekas Hiiglane Vapper Keefir Kunksmoor Kunksmoor Isekas Hiiglane Isekas Hiiglane Nukitsamees Isekas Hiiglane Nukitsamees Nukitsamees Nukitsamees Herakles Tulipunane lilleke

elävää musiikkia McCools

Klubimusiikkijuhlat Sodoman ja Gomorran hengessä Viben kuudennet syntymäpäivät huipentuvat tänä vuonna Tallinnan Lillepaviljongissa, jossa avautuvat 13. marraskuuta ovet Sodoman ja Gomorran tunnelmiin.

Monet vastakohdat kuten tuli ja vesi, kylmä ja kuuma, paratiisi ja helvetti jne. kohtaavat Viben juhlissa, joiden järjestäjien tavoitteena on tarjota vieraille kurkistus paheellisuudestaan tunnettujen kaupunkien elämänmenoon. Juhlien teeman mukaisien pukubileiden musiikista vastaavat huippu dj: t sekä house-musiikin tähdet Virosta ja maailmalta. Musiikkitarjonnan laadusta esimerkkinä drum basen legendaarisen

Metalheadz-ryhmän 10-vuotisjuhlakiertue poikkeaa Viben bileisiin. Mukana ovat dj:t Doc Scott ja DJ Bailey. Housemusiikin nuori veteraani dj Junior Sanchez tuo Tallinnaan genren tuoreimmat tuulahdukset suoraan New Yorkin klubeilta. Lippuja Viben syntymäpäiväjuhlille saa Piletilevin myyntipisteistä ennakkoon hintaan 150 kruunua (noin 10 euroa). Marraskuun alusta alkaen lippujen hinta nousee 200 kruunuun ja ovelta ostettaessa hinta on 250 kruunua (noin 16 euroa). Järjestäjien kautta voi myös halutessaan ostaa 500 kruunun (noin 32 euroa) hintaisia VIP-lippuja. Teeman mukainen pukeutuminen on suotavaa. ! Lisätietoja: www.vibe.ee

Suur–Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548 Ohjelma osoitteesta: www.jjj–bars.com. Joka lauantai karaoke!

O’Malleys Viru 24, Tallinn. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. Joka päivä karaoke.

Molly Malones Mündi 2/Raekoja plats. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. 5.11. Tempera 6.11. Main Street Band 10.11. Folkmill 11.11. Kikas ja Rebane 12.11. Tricky Jay 13.11. Twice 19.11. Tempera 20.11. Kadi Toom, Kikas ja Rebane

Cafe Amigo Viru hotelli, Viru väljak 4, puh. +372 6 301 311. Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Sisäänpääsy su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK. Marraskuussa naisille su–to klo 21–22 kaksi sisäänpääsylippua yhden hinnalla ja Ballantines Mix ilmaiseksi. Joka torstai arvotaan palkintoja! Happy Hour joka päivä klo 21–22, kaikista tuotteista –50 %. 1.–2.11 3.11. 4.11.

Tricky Jay Rock Hotell Meie Mees

19.11. 11 20.11. 12 21.11. 11 12 23.11. 11 24.11. 11 25.11. 11 27.11. 12 28.11. 11 12 30.11. 11

Tulipunane lilleke Memme musi Isekas Hiiglane Memme musi Memme musi Herakles Herakles Natuke talve Isekas Hiiglane Natuke talve Natuke talve

Theatrum Vene 14, kassa avoinna ma–pe 10–17 ja tunti ennen esitystä. 9.11. 19 11.11. 19 12.11. 19 13.11. 19 18.11. 19 27.11. 19 28.11. 19 29.11. 19

Kiilaspäine lauljanna Kiilaspäine lauljanna Kiilaspäine lauljanna Kiilaspäine lauljanna Kiilaspäine lauljanna Miks mitte abielluda Miks mitte abielluda Kiilaspäine lauljanna

Vanemuine Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 440 165. Kassa avoinna ma–la 10–19, su tunti ennen esitystä. Pieni talo (PT) Vanemuise 45a, Tartto, puh. +372 440 160. Kassa avoinna ma–pe 12–19, la ja su tunti ennen esitystä. Sadamateater (ST), Soola 5b, Tartto, puh. +372 7 344 248. Kassa avoinna ma–la 12–17 ja tunti ennen esitystä. 1.11. 19 Pidžaama kuuele 2.11. 19 Romeo ja Julia (ST) 3.11. 19 Pulmareis 19 Madame Butterfly (PT) 4.11. 19 Pulmareis 11 Kratimäng (ST) 14 Kratimäng (ST) 5.11. 19 La Traviata (PT) 18 Salemi nõiad (ST) 7.11. 16 Viiuldaja katusel (Viulunsoittaja katolla) 8.11. 19 Teener 9.11. 18 Salemi nõiad (ST) 10.11. 18 Alice imedemaal (Liisa ihmemaalla) 11 Vahvad pritsumehed (ST) 19 Jevgeni Onegin (ST) 11.11. 19 Vigased pruudid 11 Kratimäng (ST) 14 Kratimäng (ST) 12.11. 19 Naise võtmine 19 Ehitusmeister Solness (PT) 5.11. Nancy 6.11. Topng + DJ Kristjan Hirmo 7.11. Toping 8.–9.11. Pickups 10.11. Genialistid 11.11. Hinkus feat. Maarja 12.11. Ultima Thule 13.11. Ka Funky 14.–15.11. Napkins 16.–17.11. Kolumbus Kris 18.11. Apelsin 19.11. Haydamaky (Ukr) 20.11. Compromise Blue 21.–22.11. Bbx 23.–24.11. Nine Lives 25.11. L’Dorado + DJ Arno Kukk 26.11. Avenüü 27.–28.11. Sulliwan Inplugged 29.–30.11. Mosquito

Beer House Dunkri 5, www.beerhouse.ee 5.11. 6.11. 12.11. 13.11. 19.11. 20.11. 26.11. 27.11.

Co.Erarõõm, Friday Feeling, DJ D.Karabljoff & DJ Melboom Six Sense, Saturday Groove, DJ D.Karabljoff & DJ Sunny Dee Vanaviisi, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom M.T.J, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee Colorado, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom The Pickups, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee Pets & Pojad, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom Special Project & Mary, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee

13.11. 19 19 14.11. 16 15.11. 19 16.11. 19 17.11. 12 19 11 18.11. 12 19 19.11. 19 11 20.11. 19 19 21.11. 16 19 22.11. 12 19 23.11. 19 24.11. 19 19 25.11. 19 26.11. 18 27.11. 18 18 28.11. 13 16 30.11. 19

Krahvinna Mariza (Kreivitar Mariza) Vladimiri väljak (PT) Romeo ja Julia (ST) Orkester Ehitusmeister Solness (PT) Vigased pruudid Viiuldaja katusel Kratimäng (ST) Alice imedemaal Lendas üle käopesa (Lensi yli käenpesan, PT) Madame Butterfly (PT) Kratimäng (ST) Vigased pruudid Vladimiri väljak (PT) Krahvinna Mariza Mesimees (PT) Mõmmi ja aabits Boob teab (ST) Roberto Zucco (ST) La Traviata Roberto Zucco (ST) Ehitusmeister Solness (PT) Pähklipureja (Pähkinänsärkijä) Pähklipureja Salemi nõiad (ST) Pähklipureja Lendas üle käopesa (PT) Krahvinna Mariza

Endla Teater Keskväljak 1, Pärnu, puh. +372 44 206 66. Kassa avoinna ma–la 11–19, su tunti ennen esitystä 1.11. 14 Kardemoni linna rahvas ja röövlid 4.11. 12 Karlsson katuselt (Katto Kassinen) 5.11. 19 Kordusabielu 6.11. 19 Pidzaama kuuele 7.11. 13 Klounidel külas 18 Ivanov 8.11. 19 Kes aevastas? 10.11. 19 Suudle mind, Kate! (Kuinka äkäpussi kesytetään) 11.11. 19 Suudle mind, Kate! 19 Agnes 17.11. 19 Tumedad hirved 18.11. 19 Suudle mind, Kate! 19.11. 19 Pidzaama kuuele 20.11. 12 Imepuu 19 Kordusabielu 21.11. 17 Täismäng 24.11. 19 Blue room 25.11. 19 Põrgupõhja uus vanapagan 26.11. 19 Suudle mind, Kate! 19 Agnes 27.11. 19 Diileri valik 19 Vee mälu

Club Havana Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com.

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. 1.11. Karaoke 2.11. Püssika Houseband ver2 3.11. Püssika Houseband ver2 4.11. Püssika Houseband ver2 5.11. Jääboiler 6.11. Kadi Toom 7.11. Viva La Disco 8.11. Karaoke 9.11. Püssika Houseband ver1 10.11. Püssika Houseband ver1 11.11. Püssikan syntymäpäivä! 12.11. Singer-Vinger 13.11. Live Maniacs 14.11. Viva La Disco 15.11. Karaoke 16.11. Püssika Houseband ver2 17.11. Püssika Houseband ver2 18.11. Haydamaky 19.11. Mati Bänd 20.11. Kaabu 21.11. Viva La Disco 22.11. Karaoke 23.11. Püssika Houseband ver1 24.11. Püssika Houseband ver1 25.11. Püssika Houseband ver1 26.11. The Bumbles 27.11. Jimmy Hendrixin syntymäpäivä! 28.11. Viva La Disco 29.11. Karaoke 30.11. Püssika Houseband ver2


MARRASKUU 2004

mmm mitä missä milloin

konsertteja Saku Suurhall Paldiski mnt. 104b, Tallinna. 5.11. 20 Whitesnake 12.11. 10 Festivaali Est–Tattoo 2004. (Kansainvälinen armeijaorkestereiden festivaali) 22.11. 20 Rammstein 15.–16.12. 16 ja 20 David Copperfield. 26.1.05 20 R.E.M.

Estonia kontserdisaal Estonia pst. 4, Tallinna 2.11. 19 Musiikkia pyhäinpäiväksi, Viron Filharmoonian kamarikuoro, Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, solistina Kaia Urb (sopraano), Stephan Loges (baritoni), johtajana Paul Hillier 3.11. 19 Schnittke 70. Aleksander Ivashkin (sello, Moskova/ London), Irina Schnittke (piano, Moskova) 5.11. 19.30 Mariza (Portugal) 6.11. 10 Con Brio ‘04 festivaali 7.11. 10 Con Brio ‘04 festivaali 8.11. 15 Con Brio ‘04 festivaali 11.11. 19 Hendriki Krummin muistokonsertti, laulaa Ison teatterin solisti Zurab Sotkilava (tenori) 12.11. 15 Isänpäivän konsertti, Pärnun kaupunginorkesteri, Wilhelm Schwaiger (käyrätorvi, alppitorvi, Itävalta), johtajana Jüri Alperten 14.11. 17 Con Brio ‘04 festivaali 17.11. 19 Stavangerin sinfoniaorkesteri (Norja), Solveig Kringelborn (sopraano, Norja), johtajana Susanna Mälkki 20.11. 17 Viron kansallinen mieskuoro 60, johtajana Ants Soots 21.11. 17 Tokyo String Quartet. Martin Beaver (viulu), Kikuei Ikeda (viulu), Kazuhide Isomura (vioola), Clive Greensmith (sello) 23.11. 19 Irina Zahharenkova (piano) 24.11. 19 Emil Zrihan Ensemble (Israel, Marokko, Ranska) 19 Dainius Pulauskas Jazz Sextet (Liettua) 27.11. 19 Kansallisooppera Estonian poikakuoro, Viron mieslaulajien liiton poikakuoro Kalev, kamarikuoro Voces Musicales naistenryhmä, Viron kansallinen mieskuoro, Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, Aile Asszonyi (sopraano), Teele Jõks (mezzosopraano), Mati Turi (tenori), Krisjanis Norveli

T H E B A LT I C G U I D E

39

kulttuuri © The Baltic Guide

Virolaisia DVD-elokuvia

Estonia Talveaed

Viimeinen pyhäinjäännös (Viimne reliikvia)

Lippujen varaus ma–pe 10–16, puh. +372 6 831 260, 050 68 361. Liput myynissä Kansallisoopera Estonian kassassa. 2.11. 18 Kansainvälisen Eduard Tubinan Liiton musiikki–ilta, soittaa ja kertoo Vardo Rumessen. 10.11. 18 Klassiset sonaatit huilulle ja pianolle. Tarmo Johannes (huilu) ja Ralf Taal (piano). 15.11. 18 Nadia Kuremin laululuokka, Angelika Mikk, Julia Botvina, Kädy Plaas, Maria Veretenina, Pirjo Püvi, Kristine Muldmaa, Veronika Portsmuth, Helen Hein, Risto Joost, Taavi Tampuu, Natalia Trushkina (piano) 17.11. 14 ja 16 Musiikkiteatterin näytelmän syntyminen II. Leikki musiikkiteatterissa. 20.11. 15 Estonia 100. Laulavat Voldemar Kuslap, Annika Tõnuri ja Ülla Millistfer. 22.11. 18 Toivo Unt esittää: Kello kuuden jazzia 24.11. 18 Urmas Vulp (viulu), Marje Lohuaru (piano), Tiia Kriisa teksti) 29.11. 18 Strauss svingin rytmissä. Tiiu Laur (sopraano), Risto Laur (piano), Tõnis Tüür (kontrabasso), Eno Kollom (lyömäsoittimet), Paul Ruudi (hanuri).

Pärnu Kontserdimaja Aida 4, Pärnu. 7.11. 17 Orkesteriharjoitus 11.11. 19 Apelsin- yhtyeen 30. syntymäpäiväshow 13.11. 14 Isän päivän konsertti, Pärnun kaupunginorkesteri, Wilhelm Schwaiger (käyrätorvi, alppitorvi, Itävalta), johtajana Jüri Alperten 18 Tapiolan lastenkuoron konsertti 18.11. 19 Stavangerin sinfoniaorkesteri (Norja), Solveig Kringelborn (sopraano, Norja), johtajana Susanna Mälkki 23.11. 19 Dainius Pulauskas Jazz Sextet (Liettua) 24.11. 19 Päikesepoisid, komedia 25.11. 19 Aare-Paul Lattik (urut), Sofia Rubina (laulu) 27.11. 17 Pärnun Poikalaulustudio esittää: Nuorten Mieskuorojen 5. syntymäpäiväkonsertti 28.11. 17 Kansallisooppera Estonian poikakuoro, Viron mieslaulajien liiton poikakuoro Kalev, kamarikuoro Voces Musicales naistenryhmä, Viron kan-

sallinen mieskuoro, Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, Aile Asszonyi (sopraano), Teele Jõks (mezzosopraano), Mati Turi (tenori), Krisjanis Norveli

Vanemuise Kontserdimaja Vanemuise 6, Tartto. 1.11. 19 Musiikkia pyhäinpäiväksi, Viron Filharmoonian kamarikuoro, Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, solistina Kaia Urb (sopraano), Stephan Loges (baritoni), johtajana Paul Hillier 10.11. 19 Apelsin- yhtyeen 30. syntymäpäiväshow 11.11. 15 Isän päivän konsertti, Pärnun kaupunginorkesteri, Wilhelm Schwaiger (käyrätorvi, alppitorvi, Itävalta), johtajana Jüri Alperten 16.11. 19 Stavangerin sinfoniaorkesteri (Norja), Solveig Kringelborn (sopraano, Norja), johtajana Susanna Mälkki 22.11. 19 Dainius Pulauskas Jazz Sextet (Liettua) 23.11. 19 Emil Zrihan Ensemble (Israel, Marokko, Ranska) 26.11. 19 Kansallisooppera Estonian poikakuoro, Viron mieslaulajien liiton poikakuoro Kalev, kamarikuoro Voces Musicales naistenryhmä, Viron kansallinen mieskuoro, Viron kansallinen sinfoniaorkesteri, Aile Asszonyi (sopraano), Teele Jõks (mezzosopraano), Mati Turi (tenori), Krisjanis Norveli

kirkko Jumalanpalvelukset Tallinnassa Rootsi–Mihkli kirik, Rüütli 9, Haapsalussa Toomkirik, Piiskopilinnus, Kuressaaressa Laurentiuse kirik, Tallinna 2, Pärnussa Eliisabeti kirik, Nikolai 22, Tartossa Pauluse kirik, Riia 27. Muiden paikojen toiminnasta saa tiedon numerosta +372 56 459 191.

Kulttielokuvien kulttielokuva, ainakin virolaisille, muut tuskin ovat tästä filmistä edes kuulleet. Viimeinen pyhäinjäännös on virolaisille vähän sama asia kuin Tuntematon sotilas suomalaisille – elokuva jonka kaikki tuntevat.

Viimeinen pyhäinjäännös on historiallinen seikkailuelokuva, joka sijoittuu 1500-luvun loppupuolelle, Liivinmaan sodan aikoihin. Hevosia ja ratsumiehiä, miekkailua ja romantiikkaa, komea sankari ja kaunis sankaritar, tosi katala konna ja hauska sankarin paras kaveri. Historiallisia seikkailuelokuvia on tehty samalla menestysreseptillä kautta aikojen, eikä Viimeinen pyhäinjäännös ole poikkeus. Se on puhdasverinen viihde-elokuva, sellainen seikkailufilmi, joita ei enää osata tehdä, valitettavasti. Hans von Risbieter perii arvokkaan pyhäinjäännöksen, Pyhän Birgitan sormen. Nuorukainen päättää vaihtaa sormen käteen eli hän luovuttaisi pyhäinjäännöksen Pyhän Birgitan Piritan luostarille, jos luostarin abbedissa puolestaan luovuttaisi hänelle luostarin holhouksessa olevan Agnes-neidon käden. Matkalla kihlajaisiin tavataan maantiellä ”kulkumies” Gabriel ja ajatus kihlauksesta ei tunnu Agnesista enää yhtä hyvältä kuin aikaisemmin.

Samaan aikaan alkaa talonpoikien kapina, kihlajaiskartano poltetaan, Gabriel pelastaa Agnesin, joka lähtee hänen kanssaan pakoretkelle. Pakomatka kuitenkin keskeytyy. Pyhäinjäännös ja neito ovat monen tahon mielenkiinnon kohteina, tarvitaan paljon hurjaa ratsastusta ja miekkojen mittelyä ennen kuin Agnes ja Gabriel lopuksi kohtaavat palavassa Piritan luostarissa. Viimeinen pyhäinjäännös on tunnettu myös niistä muutamasta laulusta, jotka kuuluvat sen ääniraitaan. Lauluista on vuosien varrella tullut virolaisten suosikkisävelmiä ja niitä lauletaan mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa. Viimeinen pyhäinjäännös on ehdottomasti vanhanaikainen elokuva, onhan sillä ikääkin jo 35-vuotta. Toisaalta vanhanaikaisuus on kai osa elokuvaa itseään, ei se tainnut edes valmistuessaan olla moderni. Omalla tavallaan se on mainio filmi ja toisaalta onhan se hyvä tietää mitä elokuvaa veljeskansa pitää sinä ainoana ja oikeana kulttifilminään. Oikeastaan tämä on niitä elokuvia, joista on vaikea olla pitämättä. ! Tallinfilm: Viimne reliikvia (1969, restauroitu 2002), kesto 86 min. Kieli: viro, tekstit mm. suomeksi.

Kui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.

Arkkitehtuuri- ja taidekeskus

Rotermannin Suolavarasto 11.11.–12.12. (Iso sali) Sveitsin nykyaikainen arkkitehtuuri 11. 2004–5. 2005 (Kellarisali) Arkkitehtuurissa heijastuva historia. Arkkitehtuurimuseon vuosinäyttely 13.11.–5.12. (Taidemuseon sali) Claudio Hils. Eurovaalien temaattinen näyttely

lmainen vierailupäivä kuun viimeinen perjantai.

Ahtri 2. Avoinna 1.10.–18.5. ke–su 11–18, 19.5.–30.9. ke–pe 12–20, la–su 11–18.

näyttelyitä Galerii Magnon

Kaj Franckin perintö ja perilliset esittäytyvät Tallinnassa Kaj Franck tänään -näyttelyssä Design Forum esittelee Viron taideteollisuusmuseossa joukon eturivin suomalaisia muotoilijoita taideteollisuuden ja teollisen muotoilun eri aloilta.

Näyttelyssä on esillä myös Kaj Franckin omaa tuotantoa sekä näyttelyyn osallistuvien muotoilijoiden valitsemana että läpileikkauksen omaisesti. Tänä päivänä ei voida puhua Franckin koulukunnasta tai ideologiasta, vaan pikemminkin lähestymistavasta.

”En halunnut muotoja muodon vuoksi, vaan tutkin niukan talonpoikaisesineistön perusfunktiota – tarkoitusta. Näin suunnitteluni lähtökohta oli perusidea eikä niinkään muotoilu”, sanoi Franck itse suunnittelutyöstään. Näyttelyssä on esillä sekä Kaj Franck -muotoilupalkinnon saaneiden muotoilijoiden ja taiteilijoiden töitä että nuorten muotoilijoiden tuotteita. Kukin heistä kertoo suhteestaan Kaj Franckin (1911– 1989) muotoilumaailmaan omien töidensä ja henkilökohtaisten ajatustensa kautta.

Mukana ovat: Anna Danielsson, Fujiwo Ishimoto, Harri Koskinen, Antti Kotilainen, Yrjö Kukkapuro, Jarmo Lehtonen, Eero Miettinen, Vuokko Nurmesniemi, Kerttu Nurminen, Heikki Orvola, Ritva Puotila, Anneli Sainio, Pirkko Stenros, Paola Suhonen, Oiva Toikka, Tonfisk Design, Jorma Vennola sekä Risto Väätänen. Kaj Franck tänään -näyttely on esillä 14.11.2004 saakka Eesti Tarbekunsti- ja Disainimuuseumissa eli Viron taideteollisuusmuseossa, Lai 17, Tallinna. !

Vene 19, puh. + 372 6 464 115, e–mail: magnongalerii@hot.ee. Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16. Virolaisten, venäläisten ja ranskalaisten taiteilijoiden nykytaidetta. S. Semerikov, A. Lill, A. Strahhov, Makar. Näyttelyssä myytävät teokset vaihtuvat kuukausittain.

Rüütelkonna Hoone Kiriku plats 1, avoinna ke–su 11–18. 8.5.–2005 Viron taiteen klassikoita.

Kristjan Raua Majamuuseum K. Raua 8, avoinna to–la 10–17. Kristjan Rauan teosten pysyvä näyttely.

Tarbekunstimuuseum Lai 17, avoinna ke–su 11–18. Viron taideteollisuuden pysyvä näyttely.

Niguliste Muuseum, konserttisali Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17. Pysyvä näyttely: Keskiajan taide. Joka lauantai ja sunnuntai kello 16 urkumusiikin puolituntinen.

Mikkeli Muuseum Weizenbergi 28 Johannes Mikkelin kokoelmat (1500–1700 –lukujen länsi–eurooppalainen, venäläinen ja kiinalainen taide 1300–1800 –luvuilta.)

Kadrioru loss, väliskunsti muuseum Weizenbergi 37, puh. +372 6 066 400. Pysyvä näyttely 1500–1800 lukujen maalaustaide. 1700–1900 lukujen länsi– eurooppalainen ja venäläinen taideteollisuus ja kuvanveisto.

Tallinna Linnamuuseum Vene 17, avoinna ke–ma 10.30–18. Pysyvä näyttely: Linn, mis kunagi valmis ei saa (Kaupunki, joka ei valmistu koskaan).

Kiek in de Kök Komandandi 2, avoinna ti–pe 10.30–18, la–su 11–16.30. Pysyvä näyttely: Johannes ja Peeter Parikaste: Tallinnan historialliset maisemakortit. Pysyvä näyttely: Tallinnan kaupungin linnoitusten historiasta ja tärkeimmistä sodista.

Nukumuuseum Kotzebue 16, avoinna ke–su 10.30–18. Pysyvä lelu– ja nukkenäyttely.

Peeter I Maja Mäekalda 2, avoinna ke–pe 10.30–18, la–su 11.30–18. Pysyvä Pietari Suuren aikaa kuvaava näyttely.

Maarjamäe loss (Viron historiamuseon filiaali) Pirita tee 56, avoina ke–su 11–18. Pysyvä Viron 1800–luvun näyttely.


mmm

laivat / lennot 11/2004

mitä missä milloin

EU-tullimääräykset

Laivat Eckerö Line Varaukset +358 9 228 8544, Tallinnassa puh. +372 6 318 606.

Laiva Nordlandia Tallinnassa: Reisisadam B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

LindaLine Express Varaukset puh. +358 (0)9 668 9700, fax +358 (0)9 668 97070, Tallinnassa, puh. +372 6 999 333. http://www.lindaliini.ee Tallinnassa: Linnahalli sadam Helsingissä: Makasiiniterminaali

Tallink/Tallink Express Varaukset ma–pe 9.30 –19, la 10–14, su 10–15, +358 (0)9 228 311, Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 6 409 808. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.

Laivat Meloodia, Romantika Tallinnassa: Reisisadam A/B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Katamaraanit Express I, Autoexpress Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Nordic Jet Line Varaukset +358 9 681 770, Tallinnassa +372 6 137 000 Tallinnassa: Reisisadam C–terminaali Helsingissä: Kanavaterminaali K5

Silja Line Varaukset +358 9 1804 422, Tallinnassa +372 6 116 661

SuperSeaCat Three & Four Tallinnassa D-terminaali Helsingissa Makasiiniterminaali

Viking Line Varaukset Helsinki +358 9 123 577, Tallinnassa +372 6 663 966 Aikataulujen tiedot perustuvat lehden tekohetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin, eikä lehti voi vastata virheistä. Kannattaa tarkistaa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.

Helsinki–Tallinna

Tallinna–Helsinki

07.30–09.10 08.00–09.30 08.00–09.40 08.00–09.40 08.00–11.30 09.00–12.15 10.00–11.40 10.00–11.30 10.00–13.30 10.05–11.45 10.30–12.10 12.00–13.40 12.00–13.30 12.25–14.05 12.30–14.10 12.30–15.30 14.00–15.30 15.00–16.40 15.00–16.45 16.00–17.30 16.00–19.15 15.30–17.10 17.00–18.40 17.10–18.55 18.00–19.30 18.30–22.00 17.20–19.00 19.30–21.10 20.00–21.30 20.00–21.40 20.15–23.30 21.00–00.00 21.35–23.05 22.00–23.40

08.00–09.30 08.00–09.40 08.00–09.40 08.15–11.15 09.50–11.30 10.00–11.30 10.15–11.55 10.15–11.55 12.00–13.30 12.55–14.35 13.00–14.40 13.30–16.45 14.00–15.30 14.30–16.10 13.00–14.40 15.00–16.40 16.00–17.30 16.00–19.15 16.00–19.45 14.50–16.30 16.45–19.45 17.25–19.05 17.50–20.00 18.00–19.40 18.00–19.30 18.00–21.30 19.30–21.10 19.30–21.10 20.00–21.30 20.00–21.40 21.35–23.05 22.15–23.55 23.55–08.15

AutoExpress (ma–la) LindaLine (ma–la) SuperSeaCat Nordic Jet Line Nordlandia (ma–la) Meloodia AutoExpress LindaLine Nordlandia (su) Nordic Jet Line SuperSeaCat AutoExpress LindaLine Nordic Jet Line (pe–su) SuperSeaCat Viking Line LindaLine (pe, su) AutoExpress Nordic Jet Line LindaLine Fantaasia SuperSeaCat AutoExpress Nordic Jet Line LindaLine Romantika SuperSeaCat Nordic Jet Line (pe–su) LindaLine (pe–su) AutoExpress Meloodia Viking Line Nordic Jet Line (su) AutoExpress (su)

Copterline Mere pst. 20, Tallinna, +372 6 101 818, Hernesaari terminaali, Hernematalankatu 2, +358 9 6811 670, Helsinki.

Finnair Roosikrantsi 2, Tallinna, puh. +372

LindaLine (ma–la) AutoExpress (ma–la) Nordic Jet Line (ma–la) Viking Line AutoExpress LindaLine Nordic Jet Line SuperSeaCat LindaLine (pe, su) Nordic Jet Line (pe–su) AutoExpress Romantika LindaLine AutoExpress SuperSeaCat Nordic Jet Line LindaLine Meloodia Nordlandia (su) SuperSeaCat Viking Line Nordic Jet Line SuperSeaCat AutoExpress LindaLine Nordlandia (ma–la) Nordic Jet Line (pe–su) SuperSeaCat LindaLine (pe–su) AutoExpress Nordic Jet Line (su) AutoExpress (su) Meloodia

Lennot Helsinki–Tallinna 07.00–07.20 Copterline (ma–pe) 08.00–08.20 Copterline (ma–pe) 09.00–09.20 Copterline (ma–la) 10.00–10.20 Copterline (ma–la) 11.00–11.20 Copterline (ma–la) 12.00–12.20 Copterline (ma–la)

ikenteen Helsinki-Vantaan lentoli 1 4636 200 8 +35 t öaja tulo- ja läht (EURO 0,57/min. +pvm)

1.5.2004 EU:HUN LIITTYVISTÄ MAISTA TUOTAVIEN TUPAKKATUOTTEIDEN VEROTONTA TUONTIA NS. SIIRTYMÄAIKANA ON KUITENKIN RAJOITETTU SEURAAVASTI: 200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU JA SAVUKETUPAKKAA

13.00–13.20 Copterline (ma–la) 14.00–14.20 Copterline (ma–la) 15.00–15.20 Copterline (ma–la) 16.00–16.20 Copterline (ma–la) 17.00–17.20 Copterline (ma–pe) 18.00–18.20 Copterline (ma–pe) 19.00–19.20 Copterline (ma–pe) 20.00–20.20 Copterline (ma–pe)

Tallinna–Helsinki 07.30–07.50 Copterline (ma–pe) 08.30–08.50 Copterline (ma–pe) 09.30–09.50 Copterline (ma–la) 10.30–10.50 Copterline (ma–la) 11.30–11.50 Copterline (ma–la) 12.30–12.50 Copterline (ma–la) 13.30–13.50 Copterline (ma–la) 14.30–14.50 Copterline (ma–la) 15.30–15.50 Copterline (ma–la)

6 110 950, 6 110 949, 6 110 948, Helsingissä Helsinki-Vantaa Airport, puh. +358 600 140 140

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

16.30–16.50 Copterline (ma–pe)

EU-MAASTA MATKUSTAJA saa tuoda omaan käyttöönsä rajoituksetta lihaa ja lihatuotteita, kalaa ja muita kalastustuotteita, maitoa ja maitotaloustuotteita sekä munavalmisteita. SEKÄ EU:N ULKOPUOLELTA että EU:sta tulevan moottoriajoneuvon tavanomaisen polttoainesäiliön polttoaine on tullitonta ja verotonta. Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään. Jos matkustajalla on maahan saapuessaan mukanaan tullin, valmiste- tai arvonlisäveron, muun veron tai maksun tai tuontirajoitusten alaisia tavaroita, hänen on ilmoitettava ne tulliviranomaiselle. Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampumaaseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu. Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

17.30–17.50 Copterline (ma–pe)

katso myös www.tulli.fi

18.30–18.50 Copterline (ma–pe)

Tullineuvonta puh. +358 (0)20 391 100

19.30–19.50 Copterline (ma–pe)

Tiedot päivittetty 26.04.2004

20.30–20.50 Copterline (ma–pe)


T H E B A LT I C G U I D E

MARRASKUU 2004

41

yhteiskunta

talousuutiset Merikaapeli Suomenlahteen Nordic Energy Link rakentaa Suomenlahteen Baltian ja Skandinavian sähkönmyyjiä yhdistävän kaapelin. Rakennustyöt kestävät kaksi vuotta. Yrityksen suurimmaksi osakkaaksi jää Eesti Energia. Muita osakkaita ovat Pohjolan Voiman ja Helsingin Energian tytäryhtiö sekä latvialaiset ja liettualaiset energiayhtiöt. Hankkeen kustannukset ovat noin 110 miljoonaa euroa.

Neljäs matkapuhelinoperaattori Viroon Viroon on rakennettu viime vuosien aikana kymmeniä kauppakeskuksia ja marketteja.

Kauppa elää murroksessa Virossa jos missä vähittäiskauppa elää jatkuvaa suurta murrosta. Kaupankäyntitavat ovat muuttuneet niin, etteivät hitaammat meinaa perässä pysyä. Voi hyvinkin sanoa, että Neuvostoliitossa kauppa oli tavaroiden jakeluverkon osa, ei kauppa siinä mielessä kuin me suomalaiset käsitteen ymmärrämme. Kauppaliikkeitä rakennettiin myös vähän, ei ollut liiketiloja katutasossa, koska niitä ei katsottu tarvittavan. Lähiöissäkin oli vain marketteja, Lasnamäelläkin kokonaista kolme kappaletta yli 100 000 hengen asujaimistolle.

Torien kulta-aika Viimeisten neuvostovuosien aikana ja heti Viron itsenäistyttyä elettiin torien kultaaikaa. Kuuluisaa Mustamäen toria edelsi Paldiski-maantien tori. Koska kauppahuoneistoja ei ollut, käytiin kauppaa taivasalla. Toreja oli kaikkialla ja niissä myytiin kaikkea. Autoista elintarvikkeisiin, vessanpytyistä elektroniikkaan, kaikkea myytiin vierivieressä. Toinen kauppapaikka pulaa poistava ratkaisu oli yleiskioski. Kioskeista kasvoi kellaripuotien verkko ja ne olivat kuin tavarataloja. Anttila viritteli tuohon aikaan postimyyntiään Virossa ja Anttilan postimyyntiluettelo oli arvostettu tuliaislahja. Etenkin Tallinnan ulkopuolella se oli tärkein tieto-

ta maailmasta, tai ainakin toiselta vuosikymmeneltä, jostain tulevaisuudesta.

Toreilta marketteihin

Marraskuisella torilla päivittäinen kauppankki siitä, mitä maailmalla on tarjolla pareissu ei ole mikään nautinto. Kun ja mitä kaikki oikein maksaa. virolaisten elintaso nousi, haluttiin myös nostaa elämisen laatua ja ostaa sisätiloissa. Suomalaiset toivat Nykyisin Keskolle kuuluva Säästümarketuuden asenteen ketju oli se kauppamalli, joka houkutteli Viron vähittäiskauppa alkoi kehittyä, kun virolaiset sisään kauppoihin. suomalaiset yrittäjät toivat uuden asenteen Todellinen market-aika alkoi kun Kesko ja SOK toiTorilta markettiin kehityksen huomaa vat Viroon Citymarketit ja Prismat. Ne parhaiten, kun vierailee nykyisellä Mustamäentorilla eli Kadaka turulla. Basaaritun- näyttivät ja näyttävät edelleen millainelma on kadonnut, Prisman kyljessä on erikoisliikkeiden rypäs ja itse torirakennus nen on nykyaikainen kauppaliike. on muutettu ostoskeskukseksi. Virolaiset ketjut kaupantekoon. Kaksi suomalaisyrittäjää ovat yrittäneet vastata suomalaisten haasperustivat 90-luvun alussa ensimmäisen teisiin enemmän ja vähemmän menestykkunnollisen marketin Tallinnaan, Õismäen sekkäästi. lähiöön. Se oli aluksi oikein matkailunähTorilta markettiin kehityksen huomaa tävyys, jota tultiin katsomaan kaikkialta. parhaiten, kun vierailee nykyisellä MustaLehdissä ihmeteltiin, että kuinka yrittäjät mäentorilla eli Kadaka turulla. Basaariuskaltavat pitää tuontielintarvikkeita itse- tunnelma on kadonnut, Prisman kyljessä palveluhyllyillä, eivätkö asiakkaat varasta on erikoisliikkeiden rypäs ja itse torirakenkauppaa tyhjäksi. nus on muutettu ostoskeskukseksi. Suomalaisten menestys ja esimerkki olivat vaikuttavia ja niin virolaisetkin Ostoskeskusten kulta-aika alkoivat perustaa normaaleja marketteja. Tallinnassa ja Virossa ylipäänsä eletään nyt Toinen haastaja oli Stockmann. Tallin- ostoskeskusten kulta-aikaa. Niitä on Talnan tavaratalo oli avautuessaan kuin toises- linnassakin jo ainakin tusinan verran. TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT TIMO HUTTUNEN

Virolainen sienitulva Virolaisia kanttarelleja on löytynyt jo pitkään Suomen toreilta. Väitetään, että ne ovat kemiallisesti puhtaampia kuin suomalaiset ja että niitä on virolaismetsissä tulvaksi asti. Kun tiesimme, että suppilovahvero on eteläisille heimoveljillemme tuntematon, niin lehtemme sieniryhmä teki tehoiskun Tallinnan lähistön metsään lokakuisena iltapäivänä. Suurista odotuksista huolimatta suppilovahveroita ei löytynyt ainuttakaan. Sen sijaan metsässä oli kymmenittäin keltahaarakkaita ja jonkun verran jo osittain vanhenneita voirouskuja, jotka ovat karvarouskun lähisukulaisia. Heti ei huomannutkaan, että ruohon ja osittain sammaleenkin sisällä kasvoi ruskealakkisia ja kauniin keltajalkaisia sieniä. Maahan langenneiden lehtien samanlainen ruskea väri hämäsi aluksi ensikertalaiset. Keräyskohteemme oli koko Suomesta löytyvä, mutta suhteellisen harvinainen kosteikkovahvero, jonka kauniin kel-

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

Ostoskeskus on luonnollinen ratkaisu tilanteessa, jossa ei edelleenkään ole riittävästi sopivia liikehuoneistoja erikoiskauppojen tarpeisiin. Uutta liiketilaa on järkevää rakentaa niin, että asiakkaat pystyvät asioimaan mahdollisimman monessa liikkeessä vähällä vaivalla. Virosta on hyvää vauhtia tulossa keskittyneen vähittäiskaupan maa. Ostokset pitää tehdä marketissa tai ostoskeskuksessa, koska vaihtoehtoja ei oikeastaan ole. Kauppaan pitää erikseen lähteä, aivan kuin neuvostoaikoina, nyt tosin tavaraa riittää eikä jonoista ole tietoakaan. Toistaiseksi ostoskeskusten kulta-aika jatkuu, mutta sekään ei voi kestää loputtomiin. Ostoskeskuksista ja hypermarketeista kaikki tuskin ovat elinkelpoisia, sillä ei niitä pieneen maahan määräänsä enempää mahdu. Tästä huolimatta niitä rakennetaan ja suunnitellaan jatkuvasti yhä useampia. Viron vähittäiskauppa on vajaassa kymmenessä vuodessa käynyt läpi kehityksen, joka Suomessa kesti miltei ihmisiän. Mikä on seuraava ”buumi”, millaiseksi markkinoiden jatkuva murros muuttaa virolaista vähittäiskauppaa?. Luultavaa on, että tulevaisuus on Virossa lähempänä kuin Suomessa ja tulevaisuudessa kaupan uudet ideat kulkevatkin Suomenlahden yli pohjoiseen eikä päinvastoin kuten tähän asti on tapahtunut. ■

taiset jalat loistavat kauaksi, jos nöyrästi kumartaa suunnaten katseensa puiden alle. Sienitieteilijöiden mukaan kosteikkovahvero elää kalkkipitoisessa, kosteassa metsässä. Viron pohjoisosa on hyvin kalkkipitoista, joten kyseistä sientä löytyy paikka paikoin hyvin runsaasti. Paikalliset eivät ole sitä oppineet keräämään, joten saimme kerätä noin parin kolmen hehtaarin alalta koko sadon. Sienireissu sopi hyvin urbaaneille toimistoelämää eläville: autoon oli matkaa korkeintaan kaksi sataa metriä ja maasto tasaista. Pieni vihma ei vauhtia haitannut. Illalla hiusten seasta löytyi pari hirvikärpästä – sopii suomalaisille, onhan niiden nimi viroksi põdrakärbes! Viivyimme metsässä tunnin ja kolmistaan keräsimme noin 70 litraa sieniä, joiden puhdistamiseen meni enemmän aikaa kuin keräämiseen. Koriin sieniä voi nostella kaksin käsin, mutta roskien poistaminen on huomattavasti työläämpää. Oli siis hyvä, että ilta pimeni nopeasti, sillä pitempi viipyminen olisi johtanut ahnehtimiseen. Sienet kasvakoon niin kauan kunnes lumi tulee! Kosteikkovahvero kuivuu hyvin ja säilyy kuivattuna vuosia. Ruuaksi sitä voi valmistaa kuten suppilovahveroakin.

Virossa vuoden 2005 aikana voimaan tuleva matkapuhelimen numeron siirron toiselle operaattorille mahdollistava laki on houkutellut markkinoille ainakin yhden uuden operaattorin. Bravocomin tavoitteena on saada noin 50 000 asiakasta. Yrityksen suurin omistaja on kustannustoiminnasta tuttu Ekspress Grupp.

Suomeen tulossa lisää virolaisia autonkuljettajia Postimees-lehden tietojen mukaan Suomessa vapautuu tulevan syksyn aikana jopa tuhansia linja- ja kuormaautonkuljettajan paikkoja eläkkeille siirtymisten vuoksi. Kun virolaiset yhtiöt maksavat kuljettajilleen noin 5 000 kruunua eli noin 320 euroa kuukaudessa, tarjoavat suomalaiset yhtiöt moninkertaista palkkaa. Virolaisten linja-autoyhtiöiden mukaan heilläkin on jo nyt työvoimapula.

Viron vuoden 2003 talousnumeroita: Vuonna 2003 kasvoi Virossa bruttokansantuote 5,1 prosenttia. Keskimääräinen bruttokuukausipalkka oli 6 723 kruunua (noin 430 euroa). Viron inflaatio oli 1,5 prosenttia ja valtion velan suuruus bruttokansantuotteesta 5,3 prosenttia.

Elokuussa yli 34 000 ihmistä etsi töitä Työvoimaviranomaisten mukaan 4,2 prosenttia Viron työikäisestä työvoimasta eli 34 270 kansalaista etsi elokuussa töitä työvoimatoimistojen kautta. Työttömyys on korkein Ida-Virumaalla, jossa 9,4 prosenttia työvoimasta on ilman töitä, ja matalin Pärnumaalla, jossa 2,7 prosenttia etsii työpaikkaa.

Linnahallin myynti peruttiin Viime huhtikuussa tarjosi OÜ Manutent Tallinnan kaupungille 150 miljoonaa kruunua (noin 9,6 miljoonaa euroa) matkustajasataman lähellä sijaitsevasta, suuresta Linnahallin rakennuksesta sekä sen ympärillä olevista kiinteistöistä. Kaupunki ei kuitenkaan hyväksynyt rahoittamissuunnitelmaa ja palauttaa OÜ Manutentille 15 miljoonan kruunun (noin 960 000 euroa) suuruisen käsirahan.

Virolaiset yhtiöt laajentuvat Latviaan Samaan aikaan kun suomalaisyhtiöt rantautuvat Viroon, laajenevat virolaisyhtiöt maan etelänaapuriin. Tällä hetkellä Latviassa on jo yli tuhat virolaisessa omistuksessa olevaa yritystä. Esimerkiksi Latvian toiseksi suurin pankki on virolainen Hansapank.

Vuonna 2 bruttok Keskim oli 6 72 inflaatio suuruu prosen

Profile for The Baltic Guide

The Baltic Guide FIN Marraskuu 2004  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

The Baltic Guide FIN Marraskuu 2004  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.