storia
T H E B A LT I C G U I D E ™ S Y Y S K U U 2 0 1 8
45
Kilpakeinuminen alkaa lajin harrastajien mukaan siitä, kun jalat ovat korkeammalla kuin pää.
Kiiking on kyläkeinuperinteistä ammentava hurja virolaislaji Tunne naapurisi TBG esittelee virolaisia tapoja, jotka voivat olla suomalaiselle vieraita. TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA EESTI KIIKINGU LIIT
Hiki tulee jo katsellessa: suurella keinulla
Huhtikuussa 1938 Viron presidentiksi valittu Konstantin Päts saapui saman vuoden elokuun lopulla vierailulle Kehraan.
puolueiden toiminta. Huhtikuun vaaleja tietenkin lykättiin. Vanha parlamentti tuli vielä kokoon syyskuussa, mutta sen kiivaasti arvostellessa pääministeriä presidentin tehtävissä, Päts keskeytti presidentin valtuuksin valtiopäivät eikä kutsunut niitä enää koolle. Tästä tuli Pätsin valtakauden epävirallinen nimi ”vaikenemisen aika”. Päts uudisti poikkeustilan aina kuuden kuukauden välein ja hallitsi siis ilman parlamenttia, poikkeustilasäädöksin. Viro oli autoritäärinen valtio, puolueet ja poliittiset yhdistykset oli kielletty, sanomalehdistöä sensuroitiin ja politiikasta keskusteltiin vain poikkeustila-presidentin haluamalla tavalla. Viro ei ollut diktatuuri, oikeusjärjestelmä ja lait olivat voimassa ja tavallisia ihmisiä ei ahdisteltu lippuja kadunvarsille
heiluttamaan. Politiikka vain oli poissa, poliittinen yhteiskunta oli vaiennut. Talouslama oli vaihtunut nousukauteen, ensimmäiseen sellaiseen, jossa nykyaika tuli tavallisen ihmisen kotiin asti. Maaseutua myöten ostettiin radioita, polkupyöriä, poljettavia ompelukoneita ja moni koti sai jopa sähköt. Elämä oli vakaata, rauhallista ja vauraus kasvoi, ihmiset olivat tyytyväisiä. Hallinto tuki kaikkea kansallista, olipa se sitten kilpailu kunnan tai maakunnan kauneimmasta kotipihasta tai kansallispukujen mallista. Päts teetätti uuden, vähemmän vallankaappausaukkoja sisältävän perustuslain, ja hänet valittiin laillisesti presidentiksi 24.4.1938. Viro ei ollut enää parlamentaarinen tasavalta vaan presidenttivetoinen tasavalta, demokratia toki, mutta paljon vähemmän demokraattinen kuin 1920. ■
keinuvat urheilijat pinnistävät hurjasti saadakseen huiman korkean keinun pyörähtämään täyden ympyrän. Vatsaavääntävä laji on nimeltään kiiking, keinuminen. Se on Virossa kehittynyt parin vuosikymmenen aikana kilpailulajiksi. Kiikingissä tavoitteena on keinua täysi ympyrä mahdollisimman pitkillä keinun aisoilla. Mitä pidemmät aisat, sitä parempi sijoitus. Kilpailija kiinnitetään erilaisilla remmeillä käsistään ja jaloistaan tiukasti keinuun.
Lajin kehitti 1990-luvun alussa Ado Kosk, joka myös rakensi ensimmäisen
kiiking-keinun. Ensimmäinen nykyaikainen keinu, jossa on aisojen pituutta voidaan säätää, pystytettiin vuonna 1996 Pärnussa. Johanna Sooba Viron kiiking-liitosta kertoo,
että keinuja on kolmea eri kokoa. Suurimmassa aisojen pituus voi olla 4–8 metriä. Lajin maailmanennätys, joka on samalla myös Viron ennätys, onkin suurella keinulla tehty: Sven Saarperen nimissä oleva ennätys on tehty 7 metriä ja 35 senttimetriä pitkillä aisoilla. Naisten ennätys on Helga Ehrenbuschin 5,95 metriä. Keinuminen voi tuntua helpolta hommalta, mutta kilpa-kiiking on totista työtä. “Tärkeintä tekniikassa ovat vartalon asennot ja se, miten kyykistyä ja nousta pystyyn oikeaan aikaan. Voima ei auta, jos tekniikkaa ei ole. Tosin suuremmissa korkeuksissa voimalla ja kestävyydellä on merkitystä”, Sooba sanoo. ■
20 vuotta sitten Syyskuussa 1998 The Baltic Guidessa oli seuraavia uutisia: ■ Pääkirjoituksessa käsiteltiin virolaista liikennekulttuuria ja sen ongelmia. ■ Kuukauden kasvona oli runoilija Doris Kareva, joka kertoi runouden asemasta Virossa. ■ Laajassa jutussa kerrottiin Viron rajavartioston toiminnasta. ■ Antti Sarasmo kertoi tallinnalaisista toreista ja niiden historiasta.