t h e b a lt i c g u i d e ™ m a a l i s k u u 2 0 1 8
17
talous
Junalla Tallinnaan 2040?
Tunneli maksaisi uuden selvityksen mukaan 16 miljardia euroa ja valmistuisi vuonna 2040. Seminaarin aikana painotettiin
Teksti Mikko Virta, kuva FinEst Link / Muotoilutoimisto Kairo Oy
FinEst Link -tunneliselvityksen
tulokset julkistettiin helmikuussa Tallinnassa pidetyssä seminaarissa. FinEst Link on julkinen hanke, jossa ovat mukana Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron ja Suomen liikenneministeriöt sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat. 103 kilometriä pitkä tunneli kulkisi Tallinnan ja Helsingin välillä. Toteutuessaan se olisi maailman pisin merenalainen rautatietunneli. Tallinnassa tunneli alkaisi Ülemistestä. Helsingissä asemia olisi lentoaseman lisäksi keskustassa ja Pasilassa. Tallinnan Ülemiste on myös tulevan Rail Baltican pääteasema. Arvioiden mukaan tunnelin kautta kulkisi vuorokaudessa 40 henkilöjunaa ja 30 autoja sekä rahtia kuljettavaa junaa. Henkilöjunat
Tunnelin kautta Helsingistä hurauttaisi Tallinnaan puolessa tunnissa.
kulkisivat 200 kilometrin tuntinopeudella, jolloin matka aika olisi noin puoli tuntia. Yhdensuuntai-
nen lippu maksaisi 18 euroa. Selvityksen mukaan tunneli kasvattaisi Helsingin ja Tallinnan
välisiä matkustajamääriä jopa 23 miljoonaan vuodessa. Mukana arviossa ovat myös laivamatkustajat.
tunnelin vaikutuksia metropolialueen kehitykseen. Sen kerrottiin mullistavan työskentely-, opiskelu- ja matkailumahdollisuudet. Helsingin ja Tallinnan alueelle muodostuisi kolmen miljoonan ihmisen metropoli. Viron pääministeri Jüri Ratas painotti puheessaan, että tunneli loisi uusia mahdollisuuksia asumiseen, opiskeluun ja matkailuun. ”Lahden takana voisi käydä vaikka lääkärissä tai kampaajalla”, Ratas sanoi. Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren mukaan kyseessä on jo nyt kaksoiskaupunki, sillä Helsingin ja Tallinnan välillä matkustajaa 9 miljoonaa ihmistä vuodessa. ”Tallinnan vanhakaupunki on Helsingin tunnetuin nähtävyys”, Vapaavuori sanoi. n
Ministeri Berner: valtioiden otettava vahvempi rooli tunnelisuunnittelussa Teksti Silja Hurskainen, kuva Raigo Pajula
Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner arvioi haastatte-
lussa The Baltic Guidelle, että valtioiden on nyt otettava tunnelin rakennussuunnitelmissa vahvempi rooli. ”Ennen kuin rakentamiseen lähdetään, tarvitaan myös toimeenpanokykyä, joka on realistinen. Nyt pallo on ollut maakunnilla, mutta kyllä valtioiden on yhdessä kaupunkien kanssa otettava koppi asiasta”, Berner kertoi. Bernerin mukaan Suomi ja Hel-
singin kaupunki ovat toistaiseksi olleet tunnelin suunnittelussa tarkkailijoita eivätkä ole osallistuneet asiaan aktiivisesti. ”Aavistan, että Suomelta odotetaan vahvaa kantaa ja mitkä
oikeasti ovat reunaehtojamme. Valtion kanta on, että rahti ja henkilöliikenne tarvitaan samaan tunneliin”, Berner sanoo. Berner painottaa, että tunnelin rakentamisessa on lakisääteisiä ehtoja, joita on pakko noudattaa. Tunnelin rakentaminen vaatii ministerin mukaan suostumuksen kaikilta Itämeren mailta eikä ympäristö- ja muita lupamenettelyjä voi sivuuttaa. ”Se ei toimi, se ei olisi vastuullista. Se, että tunnelia alettaisiin tänä tai ensi vuonna rakentaa, ei ole mahdollista”, Berner sanoo. Bernerin viittaus reunaehtoihin ja
rakentamisaikatauluun liittyy toiseen tunnelisuunnitelmaan, jonka keulakuvana on suomalaisyrittäjä Peter Vesterbacka. Hänen suunnitelmassaan tunnelin rakentami-
Tallinnassa tunneliprojektista olivat keskustelemassa Suomen ja Viron liikenneministerit Anne Berner (2. vas.) ja Kadri Simson sekä Helsingin ja Tallinnan pormestarit Jan Vapaavuori (oik.) ja Taavi Aas.
nen aloitettaisiin tänä vuonna ja tunneli valmistuisi 2024. Toisin kuin FinEst Link -suunnitelmassa, Vesterbackan hanke rahoitettaisiin täysin yksityisvaroin. ”Vesterbackan tunnelissa ei tietääkseni vielä kulje rahtiliikenne eikä se kytkeydy meidän liikennejärjestelmään. Infraa ei voi rakentaa niin, että siinä ei ole fundamenttia järjestelmää.” Berner sanoo Vesterbackan suunnitelman olevan yltiöoptimistinen, kun taas FinEst Link -suunnitelma on ministerin mukaan hyvin konservatiivinen. ”Totuus on varmaan jossain siellä välissä”, Berner sanoo. Seuraava askel valtioiden tunnelisuunnitelmassa on Viron ja Suomen hallitusten tapaaminen toukokuussa, jossa asia jälleen otetaan esille. n