The Baltic Guide FIN Maaliskuu 2004 by The Baltic Guide

M A A L I S K U U 2 0 04 MYYNTIPISTEISSÄ

S U O M E K S I

Kodittomien koirien turvapaikka Kuukauden henkilö: Siim Kallas

SUOMALAISISSA

Lasten kanssa ravintolaan Taageperan kartano Hyviä sijoituskohteita ja loma-asuntoja Virosta Pärnuun uusi lomaparatiisi

P A I N O S 40 000 K P L .

H I N TA

Valgjärv – Viron pieni Atlantis

Talousextra:

1 , 7 0 € ( s i s . a l v. )

Ka eesti keeles, pööra lehte!

Suomalaisyritykset Viron elintarvikemarkkinoilla • Estonian Air – pienikin pärjää kansainvälisessä kilpailussa • Tallinnan pörssi. / laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat / PORT TI VIROON

www.balticguide.ee

TUORET TA TIETOA VIROSTA YHDESTÄ OSOIT TEESTA

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004

pääkirjoitus

Virolaiset ja suomalaiset, veljiä vai ystäviä? uomalaiset ja virolaiset ovat veljeskansoja. Veljeydellä on tässä yhteydessä kielisukulaisuuteen perustuva merkitys. Ugrilaiseen sukupuuhun kuuluu lisäksi myös kaukaisempia serkkuja kuten unkarilaiset sekä Venäjän alueella asuvia muutamia pienehköjä sukulaiskansoja. Suuressa maailmassa ugrilaisia kielijä puhuu häviävän pieni vähemmistö. Suomi ja Viro muodostavat tulevaisuuden Euroopassa erikoisen kielialueen. EU:n koilliskulmalla puhutaan erikoista mongerrusta, jota kukaan ei ymmärrä eikä opi. Suomen- ja viron kieli tullaan niputtamaan yhdessä käsittämättömien kielien joukkoon. Siihen sarjaan johon meikäläisittäin kuuluvat hindi, mandariinikiina ja sanskriitti. Viron ja suomen taidolla yhdessä muiden kielien osaamisen kanssa tulee olemaan suuri markkina-arvo kansainvälisen kaupan ja kanssakäymisen edelleen lisääntyessä. Toisaalta pitkällä tähtäimellä pelkona on, että monissa maiden rajojen yli toimivissa yrityksissä työkieleksi muotoutuu jokin kolmas kieli, todennäköisimmin englanti, ja ”kotimaiset kielet” jäävät kotimarkkinakäyttöön. Jo nykyisin virolaisen ja suomalaisen välisessä liikeneuvottelussa tai haastattelussa puhutaan usein englantia. Sikäli tämä on

reilua, että vaikka toinen osapuoli puhuisikin kohtuullisen hyvin toisen äidinkieltä, olisi omaa kieltään käyttävällä jonkinlainen kielellinen etulyöntiasema. Ainakin näin tunnutaan ajateltavan. Etu poistuu, kun kumpikin puhuu vierasta kieltä. Loogista ja toisaalta taas ei. Pitäisikö meidän käydä englantilaisten kanssa neuvottelut ranskaksi, saksalaisten kanssa venäjäksi jne. Yleensä käytäntö lienee, että puhutaan vastapuolen äidinkieltä aina kun mahdollista ja niin paljon kuin osataan. Tarvittaessa yleiskielen asemaan nousseeseen englantiin vaihdetaan kyllä jouhevasti, mikäli keskustelun sujuvuus sitä edellyttää. Toivon, mutta en lujasti usko, että suomalaiset ja virolaiset jaksaisivat tulevaisuudessa suhtautuvat toistensa kielien opiskeluun ja käyttöön vakavasti. Myös kouluissa pitäisi olla nykyistä paremmat mahdollisuudet valita naapurimaan kieli oppiaineeksi. Viro ja suomi ovat niin läheisiä sukulaiskieliä, että kielitaidon, jolla naapuria ymmärtää ja pystyy käymään peruskeskustelua, oppii suhteellisen helposti. Toivottavasti jatkossa veljeskansat puhuvat toisilleen sujuvasti toistensa kielillä - ja ystävinä.

MAALISKUU 2004

The Baltic Guide Toimitusjohtaja: Jane Konga Päätoimittaja: Jukka Arponen Kehityspäälikkö: Marge Kato Ulkoasu: Eve Jaansoo, Rudolf Linnaste, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteeri: Pille Luik Avustajia: Leena Hietanen, Antti Sarasmo, Mats Õun, Rein Lauks, Mikko Savikko, Jussi Kurkinen, Sakari Neuvonen, Eeva Eklund, Auri Hakomaa, Ulla-Maija Määttänen, Petteri Leinonen, Jarmo Virmavirta, JuhaMatti Aronen, Joanna Aapro-Korhonen, Helinä Avikainen, Kari Toivonen, Jorma Moll, Lea Adrikorn, Kai Juvakka.

Yhteydet Viro: Koidula 5, 10125 Tallinn Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 013 335, fax +372 6 013 324 Ilmoitusmarkkinointi: fax +372 6 013 324 e-mail: marketing@balticguide.ee Markkinointipäällikkö Marko Remes +372 6 013 169 Projektipäällikköt Kirli Lembinen +372 6 013 326 Helen Laidma +372 6 013 146 Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki

Ilmoitushinnat 1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 48 900 EEK/3160 € 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ..... 25 900 EEK/1680 € 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ...... 19 900 EEK/1280 € 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ....... 13 900 EEK/890 € 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ........... 7600 EEK/490 € 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen .......... 4300 EEK/280 € Hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista, hintoihin lisätään arvonlisävero.

Ilmoitusten koot

kolumni

1/1-sivu (lev. x kork.) 1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

Ruma pärstä

soisämme syntyi Vormsin saarella kesällä 1878. Olemme arkistoista saaneet selville tietoja esi- isistä alkaen vuodesta 1732.Vormsille he olivat tulleet 1800- luvun alussa. Vormsi, ruotsalaisittain Ormsö tai Vormsö, on Viron kolmanneksi suurin saari. Se sijaitsee noin 100 km Hankoniemestä etelään. Isoisä oli lähtenyt saarelta v. 1906, jolloin hän 22- vuotiaana tuli jaalalla Helsinkiin. Hän vietti railakasta nuoren miehen elämää Helsingissä ja avioitui isoäitimme kanssa. Vuodet 1921–1932 Suomessa oli kieltolaki. Alkoholia ei saanut valmistaa eikä myydä. Virossa oli toisin. Isoisämme kulki jaalalla Helsingin ja Vormsin väliä. Miehet toivat Helsingin kauppatorille myytäväksi omenaa, sianlihaa ja perunaa. On siinä varmaan kulkenut jokunen pullo pirtuakin. Vuonna 1933 syysmyrskyssä kolme miestä oli tullut veneellä Suomesta Narva-Joesuuhun. Lehtitietojen mukaan he olivat pirtumatkalla. Suvun piirissä asiasta ei olla yhtä mieltä. Matkan tarkoitus on jäänyt hämäräksi. Veneessä oli isoisämme, isämme nuorin veli ja kolmas tuntemattomaksi jäänyt mies. Sain hankituksi Tallinnan arkistoista lehtileikkeen asiasta. Siinä puhutaan pirtusta, mutta toisaalta kieltolaki oli jo loppunut.

Vene haaksirikkoutui ja vain yksi miehistä, isämme veli, saatiin pelastetuksi. Isoäitimme jäi Suomeen kolmine poikineen.Yksi pojista oli isämme. Emme ole saaneet ainakaan vielä selville minkälaisella passilla isoisämme liikkui. Sen aikaisten lakien mukaan pojista tuli kansalaisuudettomia. Meidän isämme pysyi kansalaisuudettomana aina kuolemaansa, vuoteen 1973 asti. Hän joutui anomaan oleskelulupaa Suomessa koko elämänsä, aina viiden vuoden välein. – Verot kelpaa, mutta äänestää ei saa, pilaili isä joskus. Sodan jälkeen oli pelättävissä, että Neuvostoliitto vaatii kansalaisensa. Perheemme oli vaarassa. Muistan äidin pohtineen, miten meidän käy? Lähteekö vain isä, vai lähteekö koko perhe, jos vaatimus tulee? Onneksi asia jäi silleen. Isoisä oli ollut tarkkaan ottaen venäläinen, koska hän oli syntynyt venäjän vallan aikana Viron ruotsalaisalueella. Hankittuani Virosta asunnon koin juhlallisen hetken. Kiinnitin sukunimen kilven rapun oveen. Tuli tunne, että taitaa olla oikeassa ovessa. Tosin nimemme kanssa on saanut usein myös nauraa. Kuulema jonkin viron murresanaston mukaan ”moll”tarkoittaa ”sian purtilo”tai ”ruma pärstä”. JORMA MOLL

254 ✕ 375 254 ✕ 185 125 ✕ 375 254 ✕ 123 254 ✕ 91 125 ✕ 185 125 ✕ 91 61 ✕ 185 61 ✕ 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset: valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK). Tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti. Painosmäärä: 40 000 kpl Paino: AS Kroonpress The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista. Kansi Kuva: Jaak Kadarik Malli: Marilin MakeUp: Margit (Gersi Stiilistuudio) Vaatteet: HOOP Inerior: Woodstock

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004 TEKSTI JOANNA AAPRO-KORHONEN, KUVAT JAAK KADARIK

yhteiskunta

Lyhytuutiset Amerikan ääni lopetti vironkieliset lähetyksensä Helmikuussa lopetti Voice of America -radioasema vironkieliset lähetyksensä. Yhdysvaltojen hallituksen omistama Voice of America kertoi 53 vuoden ajan virolaisille mitä vapaassa maailmassa tapahtuu. Amerikan ääni lopettaa myös latvian-, liettuan-, slovakkian-, romanian- ja bulgariankieliset lähetyksensä.

Huhtikuussa saa kaikista takseista tulostetun kuitin Huhtikuun alusta voimaan tulevan lain mukaan täytyy jokaisessa virolaistaksissa olla printteri, jolla voidaan tulostaa asiakkaalle kuitti. Kuitista pitää käydä ilmi taksiyhtiön ja kuljettajan nimi, yhtiön rekisterinumero, auton rekisterinumero, ajon päivämäärä, kellonajat ajon alusta ja päättymisestä, hinnat, ajetun matkan pituus, lisämaksut ja kokonaissumma. Tallinnassa on tällä hetkellä noin 1 700 taksiautoa.

Grease-musikaaliin vain muutamia lippuja jäljellä

Kodittoman koiran taivas ja helvetti Haluatko sinä antaa koiralle oman kodin? Onko sinusta kodittoman koiran pelastajaksi? Tallinnan Koerte Varjupaikasta löytyy kotia tarvitsevia uskollisia ystäviä aivan liikaa. Sinulleko ystävä tarhalta?

Tallinnan kodittomien koirien tarha, Tallinna Kodutute Koerte Varjupaik, on rähjäinen ja surullinen paikka. Mutta elämä kadulla ei ole helppoa, ja monelle koiralle Varjupaik on kuitenkin nälkäisen pelastus ja köyhän taivas. Koiria tarhalla on kuutisenkymmentä, kissojakin useita kymmeniä.

Kurjat olot, paljon töitä Tarhalla koirat saavat säännöllisesti ruokaa ja vettä, pääsevät koppiin suojaan sateelta ja tuulelta, saavat hoidon vaivoihinsa ja silloin tällöin jopa pään silityksen. Kuitenkaan henkilökunnan rahkeet eivät riitä juuri muuhun. Alipalkattu ja ylityöllistetty henkilökunta tekee parhaansa koirien ja kissojen hyväksi, mutta aina ei sekään näytä riittävän. Eläimiä kuolee käsiin tai ne on inhimillisyyden nimissä lopetettava ja päästettävä lepäämään ilman kipuja ja kylmää oikeaan eläinten taivaaseen. Erityisesti pentujen ennuste on huono. Ne eivät useinkaan pärjää tarhalla kuukautta kauempaa, jolleivät pääse lämpimiin kotioloihin ajoissa. Alkeelliset tilatkaan eivät juuri edesauta helpottamaan raskasta työtä. Koirat on kytketty parin metrin ketjuin koppeihinsa vieri viereen ja muutamat onnelliset useimmiten pennut ja tiineet nartut - ovat saaneet käyttöönsä pienen ulkoaitauksen, jossa pääsevät jaloittelemaan. Kissojen tilat eivät ole sen ihmeellisemmät: pienet häkit pinoissa eivät juuri houkuttele kehräämään. Ainoa lohtu on se, että kissoja on niin paljon, että suuri osa niistä lopetetaan, jollei kotia löydy nopeasti. Näin kurja häkkielämäkin jää lyhyeksi.

Kadulta ja kodeista Suurimmaksi osaksi eläimet on tuotu tarhalle kadulta, mutta valitettavan paljon eläimiä tulee myös kodeista. Löytökoiran tai kulkukissan kohtalon voi vielä jotenkin ymmärtää, mutta mikä saa omistajan jättämään useita vuosia luotettavana ja uskollisena vahtina palvelleen

Tallinnan Linnahallissa tulee ensiiltaan 24. maaliskuuta maailmankuulu Grease-musikaali, jonka pääosissa ovat Liisi Koikson ja Priit Võigemast. Esiintyjiä on kaikkiaan yli 60. John Travoltan läpimurto tapahtui juuri tämän musikaalin filmiversion avulla. Lippuja on saatavana tämän lehden painoon mennessä enää vain 26.3 klo 13.00 lisäesitykseen. Lippuja myydään mm. Statoilin huoltoasemilla, Nukuteaterin ja Linnahallin kassoissa. www.nukuteater.ee/grease

tai tiineen narttukoiransa tarhalle? Koira ja kissa kiintyvät ja luottavat omistajaansa. Koiraa tai kissaa ei ikinä pidä ottaa vain hetken mielijohteesta tai säälistä. Se pitää aina olla tarkoin harkittu teko.

Ne ovat täysin riippuvaisia ihmisestä. Näiden kotoa tuotujen lemmikkien hylkääminen tuntuu ehkä siksikin niin käsittämättömältä. Ja silti kaikkien tarhan eläinten katseessa voi vieläkin löytää hivenen luottamusta ja paljon rakkauden ja hellyyden kaipuuta.

Tallinna Kodutute Koerte Varjupaik sijaitsee helpon automatkan päässä Tallinnan keskustasta, aivan Tallinnan rajan ulkopuolella, lähellä Nõmmen kaupunginosaa. Helpoiten tarhalle pääsee ajamalla Pärnu maantietä aivan Tallinnan rajalle saakka, jonka jälkeen käännytään vasemmalle U-käännös merkin kohdalta. Tarkemmat ajo-ohjeet löytyvät sekä tarhan omilta että Pelastetaan Koirat ry:n internet-sivuilta osoitteista w ja w. Molemmilta sivuilta saa lisäksi paljon hyvää ja tarpeellista asiatietoa koirista, tarhan toiminnasta ja koiran hausta tarhalta. Lisäksi sivuilla on muutamia kuvia tarhan koirista. Koiran voi hakea joko yksityisesti suoraan tarhalta tai tarhan kanssa yhteistyötä tekevän suomalaisen Pelastetaan Koirat ry: kautta. Koiraa Suomeen tuotaessa on ehdottoman tärkeää tarkastaa tullin ja käytettävän laivayhtiön määräykset. Eläinlääkäri vierailee tarhalla säännöllisesti viikoittain ja kaikki tarhan eläimet on rokotettu, madotettu ja eläinlääkärin tarkastamia. Koiralla on oltava voimassaoleva rokotustodistus, jossa on eläinlääkärin merkintä vähintään 30 päivää, enintään 12 kuukautta vanhasta rabiesrokotteesta sekä vähintään yhden, enintään 30 päivää vanhasta heisimadotuksesta. Usein laivamatkalle koira tarvitsee kuonokopan tai oman lipun. Koiraa tai kissaa ei ikinä pidä ottaa vain hetken mielijohteesta tai säälistä. Se pitää aina olla tarkoin harkittu teko. Lemmikki tarvitsee paljon aikaa, virikkeitä ja hellyyttä. Otat suuren vastuun, kun päätät antaa eläimelle kodin. Mikäli kykenet tähän, saat vastalahjaksi eläinystävältäsi vähintään yhtä paljon ystävyyttä, luottamusta, turvaa, hellyyttä ja rakkautta. Koira on ihmisen paras ystävä. Mutta miksei ihminen voisi olla sitä myös koiralle? ■

Olympiavoittaja Andrus Veerpalu osti Hotelli Karupesan ”Sain mielenkiintoisen tarjouksen”, tuumasi hiihtäjä Andrus Veerpalu, joka osti Otepäässä sijaitsevan hotelli Karupesan. Myyntihinta oli 7 miljoonaa kruunua eli noin 500 000 euroa. Tavallisestikin hiljaisen oloinen mestari ei paljoa ostoaan kommentoinut. Samalla kadulla asuva Kristina Smigun sai näin naapurikseen toisen kovan luokan hiihtäjän.

Matkailijat ostavat vuosittain 400 miljoonan kruunulla alkoholia Eesti Konjuktuuri-instituutin (EKI) mukaan kuluttivat matkailijat vuonna 2003 alkoholiin 400—415 miljoonaa kruunua (noin 25,5–26,5 miljoonaa euroa), puolet siitä väkeviin. Matkailijoiden ostot muodostavat maan koko kulutuksesta 15–16 prosenttia. Litroina se merkitsee 1,3 miljoonaa litraa 100-prosentista alkoholia. Keskimäärin yksi turisti osti 15,6 litraa alkoholijuomia, niistä 12,6 l olutta ja 1,2 litraa väkeviä. Eniten ostetut olivat Viru Valge, Saaremaa Viin ja Koskenkorva. Oluista suosituimmat olivat Saku Originaal, A.Le Coq Premium ja Koff.

Viro huonossa seurassa YK:n raportin mukaan leviää HIV kaikista nopeimmin Venäjällä, Ukrainassa ja Virossa. Virossa oli helmikuussa virallisen tilaston mukaan 3 792 HIV-positiivista. Etenkin Venäjällä on vaara, että HIV:n leviäminen hidastaa maan talouskehitystä.

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004 TEKSTI ANTTI SARASMO

Siim Kallas

Suomalaiset värväävät virolaislääkäreitä

Eurolaulu jakaa mielipiteitä

Viron EU-komissaariksi on esitetty Siim Kallasia. Sopivampaa miestä maasta saa hakea. Reformipuolueen 56-vuotias johtaja on ollut monessa mukana, muun muassa Viron pääministerinä 2002-2003. Kielitaitoinen Kallas osaa suomea, englantia, venäjää, saksaa ja EU-työssä tärkeää ranskaa. Yleissivistyksessäkään ei liene moittimista, sillä aikoinaan Kallas veti Viron radiossa paikallista ”Viisasten kerhoa”. Tunnetuin rooli Kallasin laajalla uralla on Viron pankin pääjohtajuus. Niihin vuosiin mahtuivat niin Viron radikaali rahauudistus kuin maan pankkilaitosta ravistelleet rajut kriisit. Kun rahamaailma alkoi olla mallillaan, Kallas siirtyi politiikkaan. Hän oli perustamassa liberaalia Reformi-puoluetta, jonka johtajan hän on koko ajan toiminut. Kallas on ollut mukana useammassa hallituksessa, muun muassa ulkoministerinä, valtionvarainministerinä ja viimeksi pääministerinä. Tällä hetkellä Siim Kallas on kansanedustaja.

Eesti päevaleht kirjoitti helmikuussa pariin otteeseen suomalaiskuntien halusta palkata virolaislääkäreitä avoimiksi jääneisiin virkoihin. Artikkeleissa kerrottiin Kotkan kaupungin järjestämästä värväystilaisuudesta Tallinnassa ja Tartossa sekä Lappeenrannan, Mäntsälän, Keravan, Tuusulan ja Nurmijärven suunnitelmista palkata lähes 20 lääkäriä terveyskeskuksiinsa. Kuntien tarkoituksena on myös avata kesällä Tallinnaan värväystoimisto. Lehden mukaan ansaitsee lääkäri Suomessa noin kymmenen kertaa enemmän kuin Virossa. Eesti Päevalehden mukaan virolaislääkäri hankkii noin 7 000 kruunua (noin 450 euroa) kuukaudessa. Suomessa työskentelee vuosittain useita kymmeniä virolaislääkäreitä. Esimerkiksi vuonna 2002 sai 71 lääkäriä työluvan Suomesta. Lääkäreiden lähtö pelottaa myös virolaispäättäjiä. Apulaisministeri Külvar Mand lupasikin, että lääkärien palkat tulevat Virossa nousemaan.

Viro on menestynyt viime vuosina Eurovision laulukilpailuissa erinomaisesti. Kaikki huipentui Tanel Padarin ja Dave Bentonin voittoon vuonna 2001. Hyvä menestys on nostanut virolaisten kansallista itsetuntoa ja euroviisut tuntuvat olevan tärkeä asia lähes jokaiselle virolaiselle. Tänä vuonna vuonna Viron edustajaksi valittiin yhtye nimeltä Neiokõsõ. Tällä kertaa edustuslaulun valitsi kansa puhelinäänestyksellä. Ei raati, kuten aiemmin. Voittokappale on võrunkielinen ja kansanlaulun oloinen. Võrunkieltä on tavallisen virolaisen vaikea ymmärtää. Joidenkin mielestä moisella esityksellä ei Turkissa menestystä tule. Lisäksi virolaisilla internet-keskustelupalstoilla on ollut lukuisia vihaisia kirjoituksia, joiden mukaan äänestyslinjat olivat niin ylikuormitettuja, että kaikki halukkaat eivät päässeet äänestämään omaa suosikkiaan.

Viron tunnetuin retiisi on maan komissaariehdokas

Virossa kutsutaan retiisiksi ihmistä, joka otti kommunistisen puolueen jäsenkirjan päästäkseen eteenpäin neuvostoyhteiskunnassa. Retiisihän on päältä punainen, mutta sisältä valkoinen. Viron entisellä pääministerillä ja oikeistoliberaalisen Reformipuolueen puheenjohtajalla Siim Kallasilla voi olla ongelmia edetä urallaan Euroopan unionissa kommunistitaustansa takia. Kallas on Viron hallituksen ehdokas eurokomissaariksi. Kallasin historia tuntuu häiritsevän erityisesti latvialaisia. Latvian suurin sanomalehti Diena kirjoitti, että Kallas oli Neuvostoliittolaisen sanomalehden apulaispäätoimittaja ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäsen vuoteen 1990 asti. Suurilevikkisen virolaisen viikkolehden Eesti Ekspressin mukaan on Kallas syytösten takia muuttunut Euroopan ykköskommunistiksi. Myös Viron johtava talouslehti Äripäev kertoi, että joidenkin eurooppalaisarvioiden mukaan voi Kallasin EU-uran kompastuskiveksi nousta hänen punamenneisyytensä. Eesti Ekspressin mukaan puolusti Kallas menneisyyttään latvialaisille toimittajille sanomalla, ”minä en ollut ainoa.” Kallas lopetti taloustieteen opintonsa Tarton yliopistossa vuonna 1972. Samana vuonna hän liittyi Neuvostoliiton kommunistisen puolueen jäseneksi. 1970-luvulla Kallas toimi talousministeriön asiantuntijana ja 1980-luvulla maan säästökassojen johtajana. Vuosina 1986–1989 oli Kallas Viron kommunistisen puolueen äänenkannattajan, Rahva Hääl -lehden päätoimittajan sijainen. Siim Kallas erosi kommunistisesta puolueesta vuonna 1990. Viron uuden itsenäisyyden alkuvuosina Kallas toimi maan keskuspankin johtajana. Siim Kallasin menneisyydessä on samoja elementtejä kuin eräällä tunnetulla suomalaispankkiirilla: taloustieteiden opiskelu, liittyminen kommunistiseen liikkeeseen ja lopuksi takinkääntäminen ja ryhtyminen markkinatalouden äänitorveksi. Oleellisin ero lienee se, että Kallas ei varmaankaan koskaan uskonut itse kommunistiseen aatteeseen.

KUUKAUDEN KASVO

Virossa kävi viime vuonna 3 380 000 ulkomaalaista

Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi Virossa vuonna 2003 verrattuna edellisvuoteen noin 4 prosenttia. 42 prosenttia matkailijoista myös yöpyi maassa. Ylivoimaisesti ahkerimpia Viron kävijöitä olivat suomalaisturistit. Vuoden 2003 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Virossa vieraili peräti 1 340 000 suomalaista. Suomalaisten osuus kaikista Virossa käyneistä matkailijoita oli noin 51 prosenttia. Toiseksi eniten turisteja Viroon tuli naapurimaasta Latviasta. Latvialaisia kävi Virossa vuoden 2003 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 332 000 kappaletta. Kolmanneksi eniten oli venäläisturisteja, 220 000 kappaletta. Suomalaisten jälkeen innokkaimmat lännestä tulevat matkailijat olivat ruotsalaiset, joita kävi vuoden 2003 9 ensimmäisen kuukauden aikana 119 000. Ruotsalaisten osuus oli alle kymmenesosa suomalaisten määrästä. Vuonna 2003 suomalaisten Viron kävijöiden määrä laski noin 2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Syy suomalaisten pienempään määrään olivat vuoden 2003 vaikeat jääolosuhteet. Esimerkiksi pikalaivaliikenne Helsingin ja Tallinnan välillä alkoi noin puolitoista kuukautta normaalia myöhemmin. Eniten viime vuonna kasvoivat saksalais-, britti-, norjalais-, puolalais- ja italialaismatkailijoiden määrät. 97 000 saksalaisturistia kävi Virossa vuoden 2003 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana.

Suomi vapisee pelosta uomalaisessa Viro-keskustelussa on tyyli on muuttunut. Enää ei naapurista puhuta suojelevasti, vaan torjuvasti. Nykyään vain harvoin löytyy veljeskansalle tukea. Kirjoittelusta ja puheista paistaa pelko. Viron koetaan uhkaavan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Viron liittyminen 1.5.2004 Euroopan unioniin on vain kasvattanut pelkoa. Tähän asti on Viro ja virolaiset pystytty pitämään poissa sekoittamasta suomalaisten asioita erilaisin lainsäädännöllisten keinoin. Suomessa on haluttu elää suojatussa lintukodossa, jonne ei vieraita lasketa. Rajojen aukeaminen tulee muuttamaan tämän. Suomi on ottanut ja yrittää vieläkin ottaa Euroopan unionista kaiken mahdollisen hyödyn, mutta saadun hyvän eteen ei oltaisi valmiita uhraamaan mitään. Esimerkiksi alkoholin tuontirajoituksissa EU antoi Suomelle lähes kymmenen vuoden siirtymäajan. Aika käytettiin kaikkeen muuhun paitsi siirtymiseen. Nyt viinan hintaa on sitten alennettava kerralla tai elettävä sen tosiasian kanssa, että kansalaiset tuovat alkoholinsa muualta. Voi olla, että nykyisen suhtautumisen taustalla on myös perussuomalainen kateus. Kukaan ei vielä kymmenen vuotta sitten uskonut, että Virosta voi tulla Suomelle kilpailija. Nyt pelätään, että Viro menee pian taloudellisesti ohi. Viinaralli on ollut median lempiaihe. Traumaattisesta alkoholisuhteesta kärsiville suomalaisille on Virosta tehty viinan avulla peikko, jonka syyksi voidaan panna paljon muutakin pahaa. Viinan seuranahan tulevat huonot naiset. Uskomattomimpia suomalaismediassa olleita väitteitä oli, että suomalaisyhtiöt kustantaisivat asiakkailleen seksimatkoja Viroon. Viranomaiset ryhtyivät oikein tutkimaan asiaa. Suomessa ravintolat pelkäävät menettävänsä asiakkaansa Viroon. Vähittäiskauppa pelkää, että niiden

myynti pienenee, suomalaisten ostaessa oluensa ja jopa ruokansa Suomenlahden eteläpuolelta. Valtio pelkää alkoholista ja tupakasta tulevien verotulojen vähenemistä. Työntekijäjärjestöt pelkäävät halpatyömaa ja poliisi pelkää rikollisten maihinnousua. Suomessa ei viime vuosina ole löytynyt suurempaa kansallisen konsensuksen aihetta kuin se, että Virosta on EU-jäsenyyden myötä tulossa uhka koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Viron väitetään olevan veroparatiisi. Sehän ei sovi pohjoismaiseen tasa-arvoistavaan ajattelutapaan. Kuitenkin Euroopan unioni hyväksyi Viron verojärjestelmän maan jäsenneuvottelujen yhteydessä. Väitteen taustalla onkin pelko, että yliverotetut suomalaisyhtiöt muuttavat lahden eteläpuolelle. 1990-luvun alkuvuosina Suomessa puhuttiin Viron köyhyydestä ja väkivallasta. Nyt viinasta, AIDSista ja yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta. Mutta harvoin on Viroon suomalaismediassa suhtauduttu positiivisesti. Erityisen voimakas ennakkoluulojen ja negatiivisten asenteiden vahvistaja on ollut suomalainen iltapäivälehdistö. Suomessa kannattaisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja elää reaalimaailmassa. Enää ei voi leikkiä olevansa maailmassa yksin. Halu opettaa muille oikeaa ja väärää on ollut aina pohjoismainen tapa, mutta yhdentyvässä Euroopassa on myös hyväksyttävä se, että kaikki eivät ole aina samaa mieltä ja myös toisilla valtioilla on keinonsa hoitaa omat asiansa, Virollakin. Outoa nykyisessä suhtautumisessa on myös se, että nythän suomalaisten pitäisi olla onnellisia siitä, että heillä on mahdollisuus tehdä yhteistyötä eteläisen veljeskansansa kanssa. Yhdessä Suomella ja Virolla on paljon hyvää annettavaa niin toisilleen kuin koko Euroopalle. HÜTTÜNEN

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004

Ensiapu.....esmaabi

222 266 79 157 36 311 269 156 109 312 196 99

Võru

Viljandi

Valga

Tartto

Tallinn

Rapla

Rakvere

Põlva

Pärnu

Paide

Otepää

Narva

Kärdla

Kuressaare

Keila

Jõhvi

Jõgeva

n en ro ki t Vi un de y up sy ) ka täi km e (

Haapsalu

Virossa, Virosta, Viroon

onko teillä?…….. ................... kas teil on? on teil? missä on…………… .............. kus on… mikä se on?…….. .................. mis see on? mitä se tarkoittaa? ................ mida see tähendab? kuinka voitte? ........................ kuidas elate? miten menee? ........................ kuidas käsi käib? ................................................. kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista .... pole viga! hauska tavata ........................ rõõm teid näha, ................................................. meeldiv kohtuda oli hauska tutustua ............... oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................ palju kell on? en osaa viroa (venäjää) ......... mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea? .............. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? ... inglise/rootsi/saksa keelt?

olkaa hyvä ....................palun kiitos .............................aitäh, tänan anteeksi ........................palun vabandust, .......................................vabandage hei .................................tere, tervist hyvää huomenta ..........tere hommikust hyvää päivää ................tere päevast hyvää iltaa ....................tere õhtust hyvää yötä ....................head ööd näkemiin.......................nägemist, head aega kaikkea hyvää ..............kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ..............head reisi hyvää ruokahalua ........jätku leiba, head isu terveydeksi ..................terviseks paljonko se maksaa?...kui palju see maksab?

Haapsalu

Näin soitat Kännykällä Virosta Suomeen: numeron eteen +358, alueen suuntanumerosta tai operaattorin numerosta ensimmäinen nolla pois. Eli esimerkiksi Helsinkiin +358 9 555 5555 tai Soneran liittymään +358 40 555 5555. Viroon tai virolaiseen matkapuhelimeen suomalaisella matkapuhelimella soitettaessa vastaavasti eteen +372 ja suuntanumeron ensimmäinen numero pois. Esimerkiksi Tallinnaan +372 6 666 666 tai virolaiseen radiolinjan liittymään +372 56 666 6666. Virossa kännykällä voi soittaa kuten edellä neuvotaan. Lankapuhelimella soitettaessa esimerkiksi Tarttoon 777 7777. Suomeen suuntanumero on 00 358, Viroon 372.

Viron Tasavalta Pinta-ala: 45100 km2 Väkiluku: 1 447 000 Pääkaupunki: Tallinna, väkiluku 449 200 Uskonto: evankelisluterilainen, ortodoksinen Kieli: viro, (venäjä, ei virallinen kieli) Lukutaito: 99 % Keskimääräinen elinikä: 70 v Raha: 15,6466 EEK = 1 EURO

V I R O 50 KM TALLINNA

NARVA

99 265 249 187 303 JÕHVI

Jõgeva

222

Jõhvi

266 110

Keila

79 180 191

110 180 299 258 159 95 74 156 101 76 132 156 53 142 79 124

RAKVERE

191 285 301 50 173 154 253 178 69 220 165 131 219 198 201 202 119 239 242 116 111 261 125 58

Kuressaare 157 299 385 202

KÄRDLA

26 213 255 170 284

192 433 316 244 163 359 316 194 217 331 301 253 355 RAPLA

Kärdla

36 258 301 119 192

Narva

331 159 50 239 433 349

Otepää

269 95 173 242 316 305 221

Paide

156 74 154 116 244 199 201 134

Pärnu

109 156 253 111 163 146 296 159 95

Põlva

312 101 178 261 359 349 235 43 151 201

Rakvere

196 76

Rapla

99 132 220 58 194 134 168 189 65

Tallinn

99 156 165 26 217 134 212 212 92 129 233 98

Tartto

256 53 131 213 331 305 182 42 102 183 48 126 170 185

Valga

249 142 219 255 301 281 268 49 152 144 86 214 198 252 89

Viljandi

187 79 198 170 253 229 233 81 71

Võru

303 124 201 284 355 344 251 48 171 198 25 196 236 256 69

HAAPSALU

349 305 199 146 349 235 134 134 305 281 229 344

PAIDE

221 201 196 235 118 168 212 182 268 233 251 134 159 43 167 189 212 42 95 151 83

JÕGEVA

92 102 152 71 171

201 183 91 129 183 144 98 198

PÄRNU KURESSAARE

173 231 233 48

69 125 316 235 118 167 83 183 173

TARTTO

VILJANDI

86 124 25

150 98 126 214 142 196 54 170 198 116 236

91 231 150 54

PÕLVA

185 252 159 256

98 124 142 116 159 80

77 69 129

129

VALGA

VÕRU

bussit Tallinn–Tartu 05.45…08.10 06.45…09.10 07.00…09.25 07.30…09.55 07.45…10.10 08.00…10.25 08.30…10.55 09.00…11.25 09.40…12.30 10.00…12.25 10.30…12.55 11.00…13.25 11.30…14.10 11.45…14.25 12.00…14.25 12.45…15.15 13.00…15.25 13.30…15.55 14.00…16.25 14.30…16.55 15.00…17.25 15.30…17.55 15.45…18.25 16.00…18.25 16.15…19.00 16.30…19.00 17.00…19.25 17.30…19.55 17.45…20.30

Lehti ei vastaa mahdollisista aikataulumuutoksista.

18.00…20.25 18.30…20.55 18.45…21.30 19.00…21.25 19.15…21.50 20.00…22.40 21.15…23.40 23.15…01.40 (ti-su)

Tartu–Tallinn 05.30…07.55 06.30…08.55 06.45…09.15 07.00…09.25 07.30…10.10 07.45…10.20 08.00…10.25 08.15…10.45 09.00…11.25 09.15…11.40 10.00…12.25 10.15…12.40 10.45…13.15 11.00…13.25 11.15…13.40 11.30…14.15 12.00…14.25 12.30…14.55 13.00…15.25

13.30…15.55 14.00…16.25 14.15…16.40 14.30…16.55 15.00…17.25 15.30…17.55 15.45…18.30 16.00…18.25 16.15…18.40 16.30…19.05 17.00…19.25 17.30…19.55 18.00…20.25 18.30…20.55 19.00…21.25 20.00…22.25 21.00…23.30

Tallinn–Haapsalu 08.00…09.45 09.30…11.15 10.30…12.15 11.15…13.20 12.50…14.40 13.30…15.15 14.45…16.35 16.00…18.00 16.35…18.15 17.20…19.10

372 6 800 900. Tallinnan linja-autoas. info puh. + +372 6800 909 Kansainväliset bussiyhteydet, info )6136 8433 Suomessa: Matkapyörä, puh (09

17.50…19.40 18.30…20.15 19.00…20.50 20.00…21.50 21.00…23.00

Haapsalu–Tallinn 06.30…08.15 07.20…09.25 08.00…09.45 10.15…11.50 11.20…13.10 12.00…13.45 13.00…14.45 14.00…15.50 14.40…16.30 15.40…17.45 17.00…18.50 17.30…19.15 18.50…20.30 20.50…22.45

Tallinn–Pärnu 06.25…08.15 07.15…09.20 07.45…09.35 08.45…10.45

09.30…11.20 10.00 (1)…12.15 11.00…12.50 11.30…13.40 11.45…13.35 12.00…13.50 12.30…14.20 13.15 (1)…15.30 13.30…15.20 14.15…16.05 15.00 (2)…17.30 15.15…17.05 15.30…17.20 15.45…18.15 16.15…18.05 16.45…18.35 17.00…19.25 17.30…19.20 18.00…19.50 18.30…20.20 18.45…20.35 19.15…21.05 20.00…21.50 21.00…23.10 21.45…23.55 23.40 (2)…02.05

Pärnu–Tallinn

03.05…05.10 (3) 05.25…07.30 (4)

06.00…07.50 06.00…08.20 (3) 07.00…08.50 07.15…09.05 07.30…09.20 07.50…10.05 08.30…10.20 08.45 ... 10.35 09.00…10.50 09.15…11.30 09.45…11.35 10.15…12.05 10.45…12.55 11.05…13.20 (3) 12.00…14.00 12.30…14.20 13.30…15.20 14.15…16.05 14.35…16.50 (3) 14.45…17.00 15.00…16.50 15.30…17.20 16.00…17.50 16.45…18.35 17.15…19.05 17.40…19.50 18.00…19.50 19.00…20.50 21.25…23.30 (3)

Nyt aikatauluja myös netista: www.bussireisid.ee www.edel.ee, www.elektriraudtee.ee ja ulkomaille www.eurolines.ee

Tallinn–Kuressaare Riga–Tallinn 07.45…11.45 09.30…13.55 11.45…15.45 11.50…15.35 (pe, su) 13.30…17.45 (la-su) 13.40…17.50 (ma–pe) 15.40…19.50 16.45…20.40 (ma–pe) 17.15…21.45 (ma-pe) 17.40…21.50 19.15…23.35 (su)

Kuressaare–Tallinn 05.15…09.40 06.45…10.45 (ma-pe) 07.30…11.40 09.30…13.40 13.30…17.40 15.20…19.50 17.30…21.40

Tallinn–Riga

10.00 (1)…15.35 12.00 (5)…17.40 13.15 (1)…18.50 15.00 (2)… 21.05 18.00……23.20 21.45……03.10 23.40 (2)…05.40

02.55…08.20 (3) 05.15…10.35 07.20…13.20 (3) 10.50…16.50 (3) 12.00…17.15 (3) 18.00…23.30 (3) 23.40…05.10 (3)

Tallinn–Vilnius 12.00 (5)…22.30 21.45 ……08.30

Vilnius–Tallinn 07.00…17.15 (3) 21.45…08.20 (3)

Tallinn–Berlin

3/04 A = lähdöt Tallinnasta… ma, ti, ke, pe, la ja su, …perillä seur. päivänä. Ti, ke ja la-lähdöt jatkavat Hannoveriin ja Kölniin,su -lähdöt Nürnbergiin ja Müncheniin, ma, pe-lähdöt Frankfurtiin ja Stuttgartiin, (paikanvaraus pakollinen) B = lähdöt Berliinistä …ma–la, perillä seur. päivänä. Ti, pe, la-lähdöt alkavat Kölnistä ja Hannoverista, ke-lähdöt Münchenistä ja Nürnbergistä, ma, to- lähdöt Stuttgartista ja Frankfurtista, (paikanvaraus pakollinen) (1) = Satamasta ……(A-terminaali) 15 min myöhemmin

07.00 (A)…09.00

(2) = Satamasta ……(A-terminaali) 20 min …myöhemmin

Berlin–Tallinn

(3) = Ajaa sataman kautta linja-autoasemalle

19.10 (B)…22.00

(4) = Ajaa suoraan satamaan. (5)= Satamasta (A-terminaalista) 30 min myöhemmin

TAPAHTUMAT | VAPAA-AIKA | RUOKA & JUOMA | MAJOITUS & LIIKENNE | OSTOT & PALVELUT

Tilaus

Kyllä, haluan tuoretta tietoa Virosta. Tilaan The Baltic Guide -lehden vuodeksi itselleni hintaan 37 Euro.

nimi ................................................................................................ yritys .............................................................................................. osoite............................................................................................. ...................................................................................................... puhelin ........................................ fax .............................................

Tuoretta tietoa Virosta Sinulla on mahdollisuus tilata The Baltic Guide -lehti suoraan yritykseesi tai kotiisi. 12 numeroa vuodessa, hinta edelleen vain 37 Euro/vuosi. The Baltic Guide ilmestyy aina kuun alussa.

Faksaa tilauskuponki numeroon +372 6 013 324 tai lähetä osoitteeseen L. Koidula 5, 10125 Tallinn.

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004

TEKSTI JOANNA AAPRO-KORHONEN

Lasten kanssa ravintolaan? talousuutiset Pimeät palkat pienentävät valtion tuloja Eesti Konjuktuuri-instituutin (EKI) tekemän selvityksen mukaan noin 15 prosenttia Virossa maksetuista palkoista maksetaan pimeästi. Pimeiden palkkojen takia jäi valtiolta vuonna 2003 saamatta 1,6 miljardin kruunun (noin 1 miljardia euroa) verotulot. Vuotta aiemmin verotuloja jäi saamatta 1,2 miljardia kruunua (noin 767 miljoonaa euroa).

Pankit epäilivät viime vuonna 1 147 kertaa rahanpesua Vuonna 2003 virolaispankit ilmoittivat maan viranomaisille vuonna 1 147 kertaa epäilleensä rahanpesua. Syyt epäilyihin perustuivat epäilyttäviin tilitapahtumiin. Vuotta aiemmin pankit tekivät 925 rahanpesuilmoitusta.

Työonnettomuuksien määrä kasvoi Vuonna 2003 tapahtui Virossa 3 230 työonnettomuutta. Vuonna 2001 tapahtui 2 421 ja Vuonna 2002 3 115 työonnettomuutta. Virossa oli viime vuonna 5,5 työonnettomuutta 1 000 työntekijää kohden. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 0,5 1 000 työntekijää kohden. Suhteellisesti eniten onnettomuuksia tapahtui puu- ja huonekaluteollisuudessa, jossa 1 000 työntekijää kohden oli 27,4 työssä sattunutta onnettomuutta. Myös elintarvikeja kemianteollisuus olivat riskialttiita aloja.

Lapset asettavat omat vaatimuksensa ravintolaruokailuun. Mikä sitten tekee ravintolasta hyvän lapsiperheelle? Mihin lasten kanssa kannattaa Tallinnassa mennä ruokailemaan? Kysyin kuudelta äidiltä, mitä vaatimuksia he asettavat ravintolalle, jossa ruokailevat lastensa kanssa. Vastanneiden äitien lasten ikä vaihtelee muutamasta kuukaudesta aina teini-ikään saakka. Tärkeimmäksi kaikki asettivat hyvän ruoan sekä mahdollisuuden ruokailla savuttomassa, siistissä ja lapsiystävällisessä ympäristössä. Plussaa ravintola sai lisäksi lapsille sopivista useista erilaisista ruoka-annoksista, lasten leikkipaikasta, siisteistä vessoista ja vaipanvaihtotiloista sekä syöttötuolin käyttömahdollisuudesta. Hyvä ruoka tarkoitti vastanneille muutakin kuin nakkeja ja ranskalaisia tai lihapullia ja muusia. Näiden vastausten perusteella etsin Tallinnan keskusta-alueelta lapsille sopivan ravintolan, jossa koko perhe nauttii ruokailusta. Hakemani löysin Kauppakeskus Sikupillin Ravintola Rossosta.

Sikupilliin syömään Ravintola Rosso sijaitsee aivan keskustan tuntumassa Kauppakeskus Sikupillin ensimmäisen kerroksen päädyssä lähellä

Prismaa osoitteessa Tartu mnt. 87. Kauppakeskukseen pääsee busseilla 2, 15, 17 ja 54 sekä raitiovaunuilla 2 ja 4. Sikupillin edustalla on parkkialue 450 autolle ja lämmin maanalainen parkkihalli 350 autolle.

Monipuolinen ruokalista Ensimmäinen vaikutelma ravintolasta tuo mieleen tavallisen pizzerian, mutta Rosso on paljon muutakin. Ruokalistalla on aina tarjolla omia annoksia lapsille ja nuorille. Nuorten juniorlistalta löytyy nuorten suosikkeihin lukeutuva ”Fish & Chips”, joka tarjoillaan remoulade - kastikkeen kera. Vaihtoehtoisesti voi valita kanaa, possua tai lohta. Annosten hinnat vaihtelevat annoksesta riippuen 57 ja 79 kruunun välillä (noin 3,60 – 5 euroa). Lasten listalta löytyy hauskasti muun muassa Peikkometsän Broileria, Ritarin Grillipihvi sekä Velhon varras, joka sisäl-

TEKSTI JOANNA AAPRO-KORHONEN

tää nakkeja ja lihapullia. Lisäksi tarjolla on monen lapsen suosikkeihin lukeutuvat pasta jauhelihakastikkeella sekä pizza omavalintaisilla täytteillä.Annosten hinta vaihtelee 33 ja 55 kruunun välillä (noin 2–3,5 euroa). Tavalliselta listalta löytyy monipuolinen ja runsas valikoima erilaisia pizzoja, pastaruokia, keittoja, risottoja, salaatteja, grilliruokia ja paljon jälkiruokia. Vaihtoehtoja löytyy jokaiseen makuun ja jokaiselle kukkarolle. Annokset voi valita myös laktoosittomina tai gluteenittomina. Rossossa käytetään tavallisen suolan asemesta terveellisempää mineraalisuolaa.

Lapsiystävällinen ympäristö Lapsia on muistettu oman ruokalistan lisäksi siistillä leikkinurkkauksella. Houkutteleva leikkipaikka on sijoitettu niin, että vanhemmat voivat huoleti ruokailla samalla kun vahtivat leikkien tiimellyksessä telmivää jälkikasvuaan. Nurkkauk-

Rosson avarissa, valoisissa ja suureksi osaksi savuttomissa tiloissa ruokailee koko perhe mukavasti.

sesta löytyy erilaisia leluja, liukumäki ja kiipeilypaikka. Rossossa lapsiperhe ruokailee mukavasti erittäin siistissä, valoissa ja rauhallisessa ympäristössä. Rosson tilat ovat suurilta osin savuttomat. Ravintolan henkilökunta on nuorekasta, palvelualtista ja ystävällistä. WC-tilat ovat yhteiset muun kauppakeskuksen kanssa. Ne sijaitsevat aivan ravintolan läheisyydessä ja ovat moitteettoman siistit ja asialliset. Kauppakeskuksesta löytyy myös lastenhoitohuone. Ravintola Rosso täyttää kaikilta osin erinomaisesti kaikki lapsiperheelle soveltuvan ruokaravintolan vaatimukset. Rossossa ruokailu on varmasti kaiken ikäisten mieleen! ■

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVA JAAK KADARIK

Lounaalle kahvilaan Kahvilaruoka ei aina tarkoita lämmitettyjä, ravintoköyhiä ja rasvaisia valmisannoksia. Parhaimmillaan se on kauniisti katettua, maukasta ja ravitsevaa. Tallinnassa kahvilaruoan parhaimmistoa edustaa siisti, trendikäskin, Coffer. Kahvilaruoka harvoin vastaa tasoltaan ravintolaruokaa. Stereotyyppisesti ajateltuna kahviloissa tarjoillaan ainoastaan valmiita lämmitettyjä lihapulla-annoksia epämääräisesti lautaselle lätkäistynä ja maku yltää parhaimmillaankin korkeintaan välttävälle tasolle. Kahvila Coffer Tallinnan vanhassa kaupungissa tuo positiivisen poikkeuksen tähän mielikuvaan kahviloista ja kahvilaruoasta.

Keskeinen sijainti ja miellyttävä ilmapiiri Vuonna 1999 avattu Coffer sijaitsee aivan Vanhankaupungin sydämessä, Raatihuoneen torin vieressä, osoitteessa Vanaturu kael 8. Kahvilan sijainti keskeisellä paikalla antaa ihanteellisen mahdollisuuden rentoutua kesken shoppailu- tai nähtävyyskierrosta. Samalla voi seurata vanhankaupungin ihmisvilinää, ihailla keskiaikaisia rakennuksia tai vain nauttia rentouttavasta hetkestä, kesäisin terassilla tai talvisin viihtyisissä sisätiloissa. Sisältäkään Coffer ei ole vain tavallinen savuisa pikkukuppila, vaan viihtyisästi

Virolainen Ruokaisaa välipalaa Cofferin täytetty patonki on herkullinen ja tyylikäs välipala.

ja rennosti sisustettu, siisti ja rauhallinen levähdyspaikka, jossa voi mukavasti istuskella ja nauttia olostaan. 70-paikkaisessa kahvilassa on kaksi salia ja osa tiloista on varattu tupakoiville. WC-tilatkin ovat huomattavan siistit.

Kaunis kattaus on puoli ruokaa! Kahvilassa on tarjolla kahvia, pientä suolaista ja makeaa purtavaa, runsas aamiainen tai kokonaisia ruoka-annoksia suurempaan nälkään. Vaihtoehtoina on erilaisia omeletteja ja pitsapaloja pieneen nälkään. Nälkäisempi voi valita edullisen keiton, kevyen ja ruokaisan salaatin tai kunnon tuhdin pihviannoksen.

Annoksissa ja tarjoilutavassa näkyy persoonallisuus. Kuumalta rautapannulta tarjoiltu ruoka on aina lämmintä pöytään tuotaessa ja lankulta tarjoiltu annos näyttää hyvältä. Ja kaiken kruunaa totta kai maku. Pelkän lehtipihviannoksen hinta on 99 kruunua (noin 6,3 euroa) ja oluen ja snapsin kanssa tarjoiltuna hinta on 165 kruunua (noin 10,5 euroa). Salaatin saa 50 kruunulla (noin 3,2 euroa) ja pizzapalan tai keiton 25 kruunulla (noin 1,6 euroa).

Auki aamusta iltaan Cofferissa voi nauttia aikaisen aamiaisen tai iltakahvin. Kahvila on kesäisin avoinna aamukahdeksasta iltakymmeneen. Talvisesonkina ovet avataan yhdeksältä ja suljetaan illalla kahdeksalta. ■

Ainoastaan Baltian maista löytyy valkuaispitoisia välipaloja, joiden nimi on viroksi kohuke. Ne on valmistettu rahkasta. Siitä johtuu myös niiden nimi. Kohupiim tarkoittaa rahkaa. Erilaiset kuorrutteet ja muut makua antavat aineet tekevät valikoimasta runsaan. 40–50-grammaiset pikkupaketit löytyvät kaupan maitohyllystä ja mieleisen löytäminen voi kestää, onhan valmistajia ja makuja hyvin paljon. Perusmakuna on vanilja, mutta vadelma, karpalo, suklaa, omena ja rusina ovat myös suosittuja muutamia mainitakseni. Tuotteissa on sekä valkuaisaineita että rasvaa 15 – 20 prosenttia eli ne ovat myös pieniä kaloripommeja, 100g:ssa on yli 300 kaloria. Rahkaa on virolaisessa keittiössä käytetty pitkään. Sen mausteena on käytetty muun muassa luonnosta

keittiö löytyvää kuminaa. Rahka on monipuolista, sitä voi käyttää suolakalan lisäkkeenä tai kakun täytteenä. Kevytlevitettä voi tehdä mikserillä rahkasta ja raejuustosta (kodujuust) lisäten esimerkiksi yrttejä maun mukaan. Rasvapitoisuus jää kaikissa tapauksissa alle 10 prosentin, ellei sitten lisää öljyä lisämakua antamaan. Viili on virolaisille täysin tuntematon, sen korvaa erilaiset maustetut rahkat. Jotkut ovat makeampia, toisten lisäkkeenä on muun muassa mysliä. Kun nyt voi jonkun tie johtaa virolaiselle maitohyllylle, lienee syytä muistuttaa, että piim tarkoittaa maitoa, hapupiim ja kefiir on piimää, koor on kermaa ja pett on rasvatonta kirnupiimää. Lisäksi löytyy erilaisia maustettuja tuotteita niin happamia kuin makeitakin.

12 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ARCO VARA JA JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

MAALISKUU 2004

Kiinteistö tai asunto Virosta Kiinteistö- ja asuntokauppa Virossa on käytännössä hyvin samanlaista kuin Suomessa. Joitakin paikallisia erikoisuuksia tosin alalla on. Yleinen hintataso on Virossa verrattain edullinen, alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Toisin kuin Suomessa ei Virossa ole käytännössä eroa, hankkiiko maata, kiinteistöjä tai asunto-osakkeita. Asunto-osaakkeet rinnastetaan Virossa kiinteistöihin eikä suomalaista asuntoosekyhtiömuotoa käytänössä ole. Virossa kiinteistökaupan vahvistaa aina notaari ja omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta lainhuudon jälkeen. Prosessiin kuluu aikaa yleensä 2–5 kuukautta. Notaarin palkkio määräytyy kauppasumman mukaan ja on esimerkiksi 500 000 kruunun (noin 32 000 euron) kaupassa noin 2 000 kruunua (noin 130 euroa). Lainhuudatuksen kulut vastaavansuuruisessa kaupassa ovat vajaat 1 500 kruunua ( noin 100 euroa). Kiinteistövero koskee Virossa vain maaomaisuutta. Virossa ei ole kiinteistökauppaa ja kiinteistönvälitystä säätelevää erityistä lakia. Tämä mahdollistaa kenen tahansa ryhtymisen kiinteistönvälittäjäksi ja välitystoimistojen perustamisen helposti. Alalla toimiikin paljon monenlaisia yrityksiä ja yrittäjiä. Laillistettuja kiinteistönvälittäjiä ei maassa siis ole. Jotain kuitenkin kertoo toimiston tai välittäjän kuuluminen Viron Kiinteistöalan Yritysten Liitoon (EKFL), jonka hyvien tapojen sääntöjä jäsenet ovat sitoutuneet noudattamaan.

Luotettavaa välityspalvelua Suuri osa Viron kiinteistönvälitystoimistoista on luotettavia ja palvelu niissä on asiallista. Suurilla kiinteistönvälitysyrityksillä on toimipaikkoja eri puolilla Viroa ja ne välittävät niin kiinteistöjä, asuntoja kuin liiketiloja. Pienet välittäjät ovat taas erikoistuneet johonkin tiettyyn osa-alueeseen ja panostavat yksilölliseen palveluun. Monilla kiinteistönvälittäjillä on internetsivut, joilta löytyy tietoa yrityksistä sekä välitettävistä kohteista. Esimerkiksi Mauren Kinnisvaran (www. mauren.ee) sivuilla on tarjolla infoa myös suomenkielellä. Myytävistä kohteista on internetissä hyvät tiedot ja lähes kaikista myös kuvia. Yksi Maurenin tarjoama palvelu on sijoitusasunto avaimet käteen periaatteella. Palveluun kuuluu tällöin kohteen etsiminen, kunnostus ja vuokralaisen hankkiminen. Uus Maa -kiinteistövälitystoimisto on yksi Viron suurimmista ja vanhimmista. Uus Maa välittää asuntoja, taloja, kesä-

mökkejä, tontteja, liiketiloja jne. Toimistolla on jatkuvasti listoillaan 500–600 kohdetta. Erityisen vahva asema Uus Maalla on Tallinnan keskustan asuntomarkkinoilla. Tallinnan lisäksi yrityksellä on toimistot Pärnussa, Tartossa, Rakveressa, Jõhvissa ja Saarenmaalla. Simus Kinnisvara on perustettu vuonna 1992. Simuksen myyntilistoilla on useita kiinnostavia uusia kohteita esimerkiksi Rocca al Maren alueella. Nuorekas ja kehittyvä kiinteistönvälitystoimisto Eri Kinnisvara toimii Tallinnan ja Harjumaan alueilla. Keskittyminen tietyille seuduille takaa näiden alueiden markkinoiden parhaan tuntemuksen. Myyntilistoilla on huomattavan paljon Harjumaan kiinteistöjä, omakotitaloja lähellä Tallinnaa. Majaekspert on perinteinen ja laadukas täyden palvelun toimisto, jonka listoilla on useita arvoasuntoja sekä paljon tontteja eri puolilta Viroa. Marika Ränk Meklari Kinnisvarabüroosta on erikoistunut etsimään suomalaisille ostajille hyviä sijoituskohteita. Käytännössä asiakas ilmoittaa, miltä alueelta ja minkä hintaisesta, kokoisesta ja kuntoisesta kohteesta hän on kiinnostunut. Ränk etsii sitten ehtoihin istuvia vaihtoehtoja kiinteistömarkkinoilta. Tässä yhteistyö muiden kiinteistönvälittäjien kanssa on tärkeää. Kahdeksan vuotta alla toiminut Ränk sanookin, etteivät toiset välittäjät ole hänelle kilpailijoita vaan kollegoja. Tarvittaessa Meklari etsii sijoitusasuntoon myös vuokralaisen. Asuntojen lisäksi Meklari välittää myös tontteja sekä lomakiinteistöjä. Yksinmyyntisopimukset ovat Virossa harvinaisuuksia. Niinpä myytävä kohde voi olla usean välittäjän listoilla samanaikaisesti ja vieläpä vaihtelevilla hinnoilla.

Loma-asunto, maatila tai sijoitusasunto. Koko Virossa kiinteistöjen ja asuntojen hintataso on noussut itsenäisyyden ajan tasaisesti. Nopeinta kehitys on ollut Tallinnan Vanhankaupungin ja keskustan alueilla, joissa asuntojen hinnat ovat moninkertaistuneet. Myös vuokrataso näillä alueilla on kohonnut huikeasti. Kysyntää hyväkuntoisille keskustaasunnoille riittää edelleen. Esimerkiksi

Saarenmaa

ASUNTOJEN JA KIINTEISTÖJEN HINTOJA: ASUNTOJEN HINTOJA HAAPSALUSSA asuntot hinta

yksiöt

kaksiot

isommat

140 000–180 000 kr 170 000–250 000 kr 200 000–350 000 kr KIINTEISTÖJEN HINTOJA HAAPSALUSSA

rakennettu/kunnostettu ennen v. 1950–1990 hinta

200 000–800 000 kr

1990–

Uusi

ASUNTOJEN HINTOJA PÄRNUSSA asuntot hinta

yksiöt

kaksiot

isommat

250 000–500 000 kr

350 000–800 000

380 000–1,1milj. kr

KIINTEISTÖJEN HINTOJA PÄRNUSSA rakennettu/kunnostettu ennen vuotta 1980 hinta

850 000–1 milj. kr

80–90 -luvuilla

uusi

1–1,3 miljoonaa kr

1,8–4,5 miljoonaa kr

ASUNTOJEN HINTOJA SAARENMAALLA asuntot hinta

yksiöt

kaksiot

180 000–200 000 kr 180 000–250 000 kr

isommat 250 00–400 000 kr

KIINTEISTÖJEN HINTOJA SAARENMAALLA rakennettu/kunnostettu ennen v.1970–1990 hinta

1990–95

400 000–800 000 kr 700 000–900 000 kr

uudemmat 1–1,5 miljoonaa kr

Markkinahinnat vuoden 2003 jälkimmäisellä puoliskolla, lähde Arco Vara. 100 000 kruunua on noin 6 410 euroa.

suomalasten ostajien määrä on Maakure-kiinteistönvälitystoimiston johtajan Kyösti Kuureen mukaan lisääntynyt viimeisen vuoden aikana edelleen. Tällä hetkellä halutuimpia ovat Tallinnan keskustan alueen pienehköt asunnot, etenkin kaksiot. Näissä hankintahinnan ja vuokratulon suhde on hyvä ja vuokralaisten löytäminen kohtuullisen helppoa, sanoo Kuure, joka tarvittaessa pyrkii myös järjestämään vuokralaisen välittämäänsä asuntoon. Kuure kertoo, että vuokramarkkinoilla olisi nyt kysyntää myös isommille asunnoille. Millainen hintakehitys on tulevaisuudessa on tietenkin epävarmaa. Yleinen usko tuntuu olevan, että EU-jäsenyyden myötä ja talouskasvun jatkuessa hintataso tulee edelleen nousemaan suhteellisen nopeaa tahtia. Luultavasti kuitenkin suurimmat voitot Viron kiinteistö ja asuntomarkkinoilla ovat historiaa, sillä markkinatilanne on jo vakiintunut ja suuret heilahtelut lienevät taakse jäänyttä elämää. Suomalaiset ovat hankkineet Virosta myös loma-asuntoja sekä toimivia maatiloja. Eniten huomiota on saanut ralliautoilun moninkertaisen maailmanmestarin Tommi Mäkisen ja kumppaneiden tilakauppa. Sijoittajaryhmä, jossa Mäkinen on mukana, hankki satojen hehtaarien laajuisen tilan Itä- Virunmaalta. Tarkoituksena sijoittajilla on kunnostaa tila ja

Haapsalo

Pärnu

800 000–1,2 milj. kr 1,5–2,0 miljoonaa kr

jatkaa viljelyä edelleen. Työvoima tilalla säilyy virolaisena.

Loma-asuntomarkkinat vilkastuvat Loma-asuntojen kysyntä on Virossa jatkuvasti lisääntynyt. Kiinteistömarkkinoilla tämä näkyy etenkin syksyisin ja keväisin. Nopea kehitys, jollaiseen on Virossa totuttu suurimmissa kaupungeissa on levinnyt myös lomakohteiden, kuten Pärnu, Saarenmaa ja Haapsalu, seuduille. Näistä kohteista ovat myös monet suomalaiset hankkineet loma-asuntoja, kerrotaan kiinteistönvälitystoimista Arco Varasta. Arco Vara on reagoinut kasvavaan kysyntään muun muassa avaamalla konttorin Haapsaluun, jonne on valmistumassa myös uusia kiinnostavia kohteita. Haapsalun seutu on loma kohteena jatkuvasti suositumpi niin virolaisten kuin ulkomaalaistenkin piirissä. Haapsalun vanha kaupunki sekä rantaalueet ovat nyt erinomaisia kohteita, mikäli etsii vapaa-ajan asuntoa Virosta.

Uusia asuntoja Pärnun parhaille paikoille Viron ykkös kesäkaupungin Pärnun asuntomarkkinoista Arco Varalla on pitkä kokemus. Keskikaupungin ja ranta-alueiden hyväkuntoiset asunnot ovat Pärnussa-

kin halutuimpia. Vuonna 2004 valmistuu Pärnussa useita uusia kohteita. Arco Varan myymistä uutuuskohteista yksi kiinnostavimmista on lomailijoiden suosimalle seudulle, Papli-kadun varrelle valmistuva, kahdeksan-huoneistoinen funkkistalo. Huoneistojen neliöhinnat uutukaisessa rakennuksessa ovat 18 000–20 000 kruunua (noin 1 150–1 280 euroa), mihin sisältyvät korkeatasoiset materiaalit sekä viimeistelty sisustus. Myös Saarenmaalta löytyy uusia vapaa-ajanasuntoja. Ninasen seudulle, aivan meren rantaan on valmistunut Saarenmaan ensimmäinen uusi loma-alue. Siellä Arco Varalla on myytävänä 90-neliöisiä hirsimökkejä, joissa on kolme makuuhuonetta, terassi, sauna ja parveke. Mökkien lisäksi myös Saarenmaalla on tarjolla lomakäyttöön sopivia kaupunkiasuntoja. Suomalaisten suosiossa ovat olleet myös vanhat maatilat hintaluokassa 200 000–300 000 kruunua (noin 12 800–19 000 euroa). Saarenmaan kiinteistömarkkinat ovat selkeästi piristyneet kahden viimeisen vuoden aikana ulkomaalaisten sekä virolaisten loma-asuntohankintojen ansiosta.

Maan ostoon oltava aluehallinnon lupa BPE Kinnisvaraekspert on julkaissut 12sivuisen suomenkielisen esitteen, jossa esitellään lyhyesti Viron lomakiinteistökauppaa koskevia perusasioita. Esitteen mukaan lomakohteet ovat Virossa suurempia kuin Suomessa, tyypillisesti 2–10 hehtaarin maapalstoja. Suosituimmat ja samalla kalleimmat alueet ovat pohjoisrannikolla, joka on erityisesti virolaisten suosiossa. Huomattavasti edullisemmin lomapalstan saa länsirannikolta tai saarilta. Rantatontista Tallinnan läheltä joutuu maksamaan jopa 70 euroa neliöltä, halvimmat tontit vaikkapa Saarenmaalla saattavat maksaa reilusti alle euron neliöltä. Rantatontista haaveilevan on hyvä muistaa rakentamista rajoittava laki. Kaikilla rannoilla Virossa on 50–200 metrin rakentamiskielto, sen lähemmäs rantaa siis ei saa mökkiä pystyttää. Maata sisältävien kiinteistöjen myymistä ulkomaalaisille rajoittaa Virossa lisäksi outo siirtymäajan laki. Ulkomaalaisella ostajalla tulee olla kohteen sijaintipaikan maakunnan- tai kunnanhallituksen suostumus maakauppaan. Käytännössä tämä lupa yleensä on muodollisuus, mutta aikaa sen hankkimiseen kuitenkin kuluu. BPE:llä on toimipisteitä Tallinnassa, Tartossa, Pärnussa ja Rakveressä sekä lisäksi Latviassa. ■

TEKSTI JUKKA ARPONEN KUVAT RESORT

Pärnuun rakenteilla korkeatasoinen lomanviettokeskus Uudenlaista resort-lomailua edustava eteläeurooppalaistyylinen lomanviettokeskus golfkenttineen on valmistumassa Pärnuun parin vuoden kuluessa.

Virolaissuomalaishankkeen Pärnu Beach & Golf Resortin kumppaneina ovat VTR-yhtiöt, hirsitalovalmistaja Rantasalmi Oy ja markkinointiyhtiö TFC Oy. Hankkeessa rakennetaan merenrantaan 60 ylellistä loma-asuntoa, tasokas 18-väyläinen golf-kenttä, klubirakennus ja tenniskenttiä. Toistaiseksi Virossa on toiminnassa vasta yksi golfkenttä. Rakenteilla tosin on pari muuta. Länsi-Virossa uskotaan pelaajia riittävän alueella lomailevista turisteista. Pärnussa on kova kysyntä korkealuokkaisista lomaasunnoista ja golfkentästä. Kattavat lomanviettopalvelut tarjoava Pärnu Beach & Golf Resort on ensimmäinen luksustasoinen lomanviettokeskus koko Baltiassa. Via Baltican ja Pärnunlahden välissä sijaitsevalla lomakeskuksella on yli kolme kilometriä rantaviivaa. Pärnun keskustaan on matkaa ainoastaan viisi kilometriä. ”Resort-lomailu on suosiossa Etelä-Euroopassa, erityisesti Espanjassa. Nyt tämä uudenlainen lomanviettotapa on lähellä Suomea, vain kolmen tunnin matkan päässä Helsingistä. Nopeilla aluksilla suomalaismatkailijat pääsevät puolessatoista tunnissa Tallinnaan, josta matka Pärnuun kestää saman verran”, kertoo Pärnu Beach & Golf Resortin toimitusjohtaja Kuno Teder. Viime vuonna Pärnussa vieraili 190 000 suomalaismatkailijaa, joiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 20 prosenttia. Suomalaiset ovat pitkään olleet kiinnostuneita ostamaan Pärnun alueelta loma-asun-

toja. Lomanviettokeskus onkin suunnattu pääasiassa suomalaismatkailijoille, koska suurin osa kaupungin ulkomaisista vieraista tulee Suomesta. ”Nyt on hyvä aika sijoittaa Viroon ja Pärnuun EUjäsenyyden myötä Viron talouden ja matkailun kasvunäkymät ovat hyvät. Loma-asuntojen hinnat ovat noususuunnassa. Pärnussa on suuren matkailijamäärän myötä runsaasti kysyntää golfille”, uskoo Teder.

Rakennustyöt täydessä käynnissä Rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa ja valmistuvat kokonaisuudessaan elokuussa 2005. Ensimmäiset loma-asunnot ovat käytössä jo tänä vuonna. Pärnu Beach & Golf Resort aloitti loma-asuntojen ja golfosakkeiden osakeannin tammikuussa ja tietojen mukaan osakkeiden kysyntä on ollut odotetun vilkasta. Markkinoinnista ja osakemyynnistä vastaa golfiin erikoistunut helsinkiläisyritys TFC Oy.

Loma-asunnot on suunnitellut arkkitehti Toomas Kivi yhteistyössä Rantasalmi Oy:n kanssa.

Loma-asunnot ovat nykyaikaisia ja kestäviä hirsitaloja, joissa on suuri olohuone, kaksi makuuhuonetta ja parvi, moderni keittiö, sauna ja terassi. Asunnoissa on tilaa vaikka kahdelle perheelle. Lähes kaikista lomaasunnoista on merinäköalat ilta-aurinkoon. Suomen hintoja edullisemman loma-asunnon voi ostaa kokonaan omakseen tai omistaa siitä vähintään kahden viikon osuuden.

Golfkentän on suunnitellut tunnettu ruotsalainen golfarkkitehti Björn Eriksson. Hän on suunnitellut kymmeniä golfkenttiä useisiin Euroopan maihin. ”Golfkentän alueen luonto on todella ainutlaatuinen ja kaunis: se on mielenkiintoinen yhdistelmä merenrantaa, hiekkadyynejä ja vanhaa mäntymetsää. Se on ehdottomasti yksi parhaista alueista, johon olen golfkenttää suunnitellut”, Eriksson sanoo. ■ Lisätietoja: Pärnu Beach & Golf RESORT, toimitusjohtaja Kuno Teder, gsm +372 5170 520, kteder@hot.ee VTR yhtiöt, toimitusjohtaja Veikko Raatikainen, gsm 0400 278 057, veikko.raatikainen@vesrak.fi TFC Oy, toimitusjohtaja Harri Jylhä, gsm 0500 911 848, harri@tfc.fi Björn Eriksson, gsm +46 70 667 8255, golfarchitect@telia.com www.parnu.fi

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

musiikkiterapia...), poreallas, helmikylvyt. Käytössä ja myynnissä tuotteet: Schwarzkopf, L’oreal, ZL, Academie, Decleor, Camillen, Australian Gold ja meikkaustuotteet. Ryhmille alkaen 4 henkilöä alennukset. Kysyy myös tarjouksia. Henkilökunta ystävällinen, puhumme suomea. Maksaa voi myös euroilla.

Kauneussalonki Naimer OÜ Pronksi 4, puh. +372 6 601 115. Avoinna ma–pe 7–20, la 8–16, su 10–16, naistensali avoinna ma–pe 8–20, la 8–16, su 10–16. Naisten ja miesten parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri. Everline- ja Cuttrin tuotteet.

Viru kadun kauneussalonki Viru 3–2, varaukset hoitohin +372 6 307 863. e-mail: puuste. cosmetics@mail.ee, www.puustekosmeetika.ee. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Make-up Joe Blascon tuotteilla, kosmeettiset hoidot, CFK vartalohieronta, pedikyyri, manikyyri. Maksu myös pankkikortilla. Sijaitsemme Tallinnan sydämessä.

Vana-Viru kauneussalonki

kauneudenhoito Tallinn

tokuurit 5–10 %, piercing. Hintamme ovat edulliset ja palvelumme korkeatasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Helena kauneussalonki

Taas avattu Sadama 6, Sadamarketissa (aiemmin Sadama 11), puh. +372 6 614 685. Avoinna joka päivä 8–19. Parturi/kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, solarium, make-up, piercing. Hintamme ovat edulliset ja palvelumme korkea-tasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Lai 5 (sisäpihalla, vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 412 285, +372 6 412 231. Avoinna ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin. Parturi/kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: B.W -selluliittihoito, kehon vakuumi-hieronta, ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, typpihoidot, kertahoidot ja hoi-

Helena 2 kauneussalonki

Paradise ilu & tervisekeskus Sadama 6 (Sadamarketin II krs), puh +372 52 21 902, +372 6 614 670, e-mail: tallinn@paradise.ee, www.paradise.ee. Avoinna joka päivä 8.00-19.00. Parturi/ kampaamo(hiusten värjäys, permanentti, kampaukset, rastaletit, hiusten tihennykset tai pidennykset...), kosmetologi (kasvo-lifting, tava- ja erikoishoidot, meikkaus, ripsien permanentti...), manikyyri (myös parafiinihoito, rakennekynnet (gel,kangas), kynsien koristelu...), jalkahoito (myös SPA hoito,depilaatio...), hieronta (niska tai koko hieronta, lynfahieronta, aromaterapia, selluliittihoito,

Vana-Viru 6, puh. +372 6 464 057, avoinna ma–pe 8.15–20, la 9–18, su 10–15. Entinen Pika-tänava kauneussalonki on muuttanut Vana-Viru -kadulle. Parturi, kampaamo, kosmettiikka (Maria Galland), käsi- ja jalkahoito, tekokynsien laittaminen, kokovartalohieronta, hiusten pidennykset.

Day Spa Vana-Posti 4, ravintola Pegasuksen ja Hollywoodin puolivälissä, puh. +372 6 418 701, e-mail: dayspa@hot.ee, www.dayspa.ee. Avoinna ma–su 9–21. Uusi upea kauneushoitola ja kampaamo, vanhan kaupungin sydämessä, neljässä kerroksessa. Parturi, kampaamo, käsi- ja jalkahoidot, kasvohoidot (myös ultraääni), make up, hieronta, aromaterapia, rakennekynnet (geeli), Hiusten pidennykset, afropalmikot, kasvo-lifting, vartalohoidot, mutahoidot ja kestopigmen-

tointi. Maksu myös luottokorteilla. Tule ja tutustu! Sebastian, Tigi, Fudge, Guinot, Matis, Schwarzkopfsarjojen käyttö ja myynti.

Viru Ilukeskus Kauneussalonki Viru väljak 4 (Sokos Hotel Viru, III krs.) puh. +372 6 820 990, e-mail: post@ilukeskus.ee, www.ilukeskus. ee. Avoinna: ma–pe 9–20, la10–20, su 10–18. Parturi, kampaamo, käsi-ja jalkahoidot, kasvohoidot, kokovartal ohoidot,hieronta, depilaatiot, makeup. Käytössä ja myynnissä tuotteet: Mila d`Opiz, Wella, Schwarzkopf, Sim. Kodikas salonki, ammattimainen ja suomenkielinen palvelu.

Gonsiori Ilusalong Gonsiori 12, puh. +372 6 612 859, avoinna ma–pe 10–20, la–su 10–17. Kasvohoidot, hoidot käsille, jaloille, päänahalle, tehokas ryppyjen vastainen hoito, kasvojen ihon ennenaikaisen vanhenemisvastainen hoito. Manikyyri, pedikyyri, depilaatio, hieronta, tekokynnet, make-up. Vartalokääreet: “Antistress”, parantavat oloa ja ihon väriä, alentavat painoa, selluliittiä vastaan.

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

business guide

Jos haluat saada yrityksesi tai muita tietoja palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324

Fortecon OÜ

Kiinteistöt

Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 020, fax +372 6 997 021. e-mail: etas@uni.fi. Suomen puh. +358 9 2414 277. Kirjanpito, yhtiöiden perustaminen, valmisyhtiöt, arvonlisäverojen takaisinperintä, edustus- ja alihankintatoimeksiannot.

Meklari Virolais-suomalainen kiinteistönvälitys Puh. +372 51 144 08, fax +372 6 480 519, e–mail:marikarank@hot.ee. Asunnot, kesämökit, tontit, maatilat. Myös vuokra-asunnot.

Arco Vara

Valuutanvaihto

Arco Vara on vanha Virossa toimiva kiinteistö välitysliike. Toimistomme ovat Tallinnassa, Pärnussa, Kuressaaressa, Tartossa, Rakveressa, Riikassa ja Vilnassa. Tarjoamme suomalaisille kiinteistöpalveluja kaikissa Baltian maissa. Tule ja kysy, autamme mielelläni.

Tavid - valuutanvaihto Aia 5, puh. +372 6 279 900. Valuutanvaihto, rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä. Lahden yli 5 minuutissa! Sikupilli Kauppakeskus, Tartu mnt. 87, Rocca al Mare Prismassa, Paldiski mnt. 102, Sadamarketissa, Sadama 6/8, Tartossa, Rüütli 2.

Arco Vara Tallinnan toimisto Jõe 2 b, Tallinna, puh. +372 6 144 600, fax +372 6 144 601, e–mail: tallinn@arcovara.ee, www.arcovara.ee.

Krediidipank Tallinna Linnahalli, Mere puiestee 20, Toompuiestee 3, Lastekodu 11, kauppa Hinnapomm, Mustamäe tee 45, kauppa Marja, Punane 50/52 Meka kauppakeskus, Lennujaama 2, Tallinnan lentokenttä.

Arco Vara Pärnun toimisto Aia 8, Pärnu, puh. +372 44 714 30, fax + 372 44 714 31, e–mail: parnu@arcovara.ee, www.arcovara.ee.

Arco Vara Saarenmaan toimisto

H.T. Valuuta AS

Tallinna 11, Kuressaare, puh. +372 45 334 24, fax +372 45 334 34, e–mail: saare@aaarcovara.ee, www.arcovara.ee.

Tarjoamme nopeaa ja turvallista palvelua. Odotamme Teitä valuutanvaihtopisteissämme kaikilla Tallinkin laivoilla ja Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa.

Reval Kinnisvara OÜ

Järjestöjä

Lembitu 14-37, Tallinna, Hotell Olümpian vieressa, puh.+372 50 328 21. Kiinteistöpalvelut, asunnot, kiinteistöt, kesämökit, maatalot, hirsitalot.

Tuglas-seura ry Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki , puh. +358 9 681 1430, fax +359 9 681 14322. Baltia-kirjasto avoinna ma 10–18 ja ti–pe 10–7.

Mauren Oü Puh. +372 55 646 474, lkv, ykv Seppo Maunula, fax +372 6 565 397, e–mail: seppo@mauren.ee, www.mauren.ee. Suomalais-virolainen kiinteistövälitystoimisto Mauren Oü tarjoaa kiinteistövälityspalveluja Virossa. Kautamme myynissä asunnot, kesämökit, maatilat ja tontit. Autamme Teitä löytämään haluamanne kohteen tai myymme kiinteistönne tai asuntonne koko Virossa. Lisäksi annamme ostamiseen ja myymiseen tarvittavia neuvoja.

OÜ Saarte Investeering

Viro-instituutti Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. +358 (0)9 669 805

Suomen Viron-instituutti

Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuin-toimistotalon asunnot Tallinna 19a, Kuressaare, Saarenmaa. Valittavana on kolme erilaista asuntovaihtoehtoa. Myydään Saarenmaan Kuressaaren keskustassa sijaitseva 3 huoneen asunto 90m2. Varastotila, 2 WC:tä, 1 suihkuhuone, sauna + poreallas, kaksi autotallinpaikkaa, oma SAT-TV:n vastaanotin. Asunto on toisessa kerroksessa. Hinta: 1 450 000 kruunua. Myydään asuintalotontti yhdessä metsämaan kanssa Asten kylässä, Saarenmaalla, 5,24 ha. Siitä metsää 2,68 ha. Hinta 250 000 kruunua. (5EEK/m2)

Uus Maa Pärnun konttori

Groosi Kinnisvara OÜ

Hommiku 1, Pärnu, puh. +372 44 203 80, fax +372 44 203 85, e–mail: parnu@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Jõe 3, Tallinn, puh. +372 6 106 060, e-mail: groosi@groosi.ee, www.groosi.ee. Kiinteistön välitys, -kehitys ja ilmainen konsultaatio.

Uus Maa Kinnisvara Büroo

Uus 8, Jõhvi, puh./fax +372 33 711 93, e–mail: johvi@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Jos olet ostamassa asuntoa, mökkiä tai taloa, etsit edullista vuokra-asuntoa tai yhtiöllesi toimitiloja, ammattitaitoinen henkilöstömme on valmis auttaamaan ja neuvomaan sinua siinä. Meillä on jatkuvasti välitettävännämme 800-900 kohdetta eripuolilla Tallinnaa ja Viroa. Erittäin hyvä tarjonta on Tallinnan keskutan ja Vanhankaupungin asunnoista. Hyviä tilaisuuksia juuri sinulle !

Uus Maa Kinnisvara Büroo Tallinnan konttori Rävala pst. 6, III krs., puh. +372 6 272 600, fax +372 6 272 601, e–mail: vahendus@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Uus Maa Tarton konttori Ülikooli 6a, Tartto, puh./fax +372 7 441 144, e–mail: tartu@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee

Uus Maa Kuressaaren konttori Tallinna mnt. 9, Kuressaare, puh. +372 45 368 63, fax +372 45 368 70, e–mail: anli.alliksoon@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

ERI Elamispindade Kinnisvara OÜ Pärnu mnt. 21, Tallinn, puh. +372 6 266 455, fax+372 6 266 456,e–mail: eri@eri.ee, www.eri.ee.

Uus Maa Rakveren konttori Tallinna mnt. 21, Rakvere, puh. +372 32 236 01, fax +372 32 235 59, e–mail: rakvere@uusmaa.ee, www.uusmaa.ee.

Lakitoimistot, tilintarkastus, yrityskonsultointi, henkilöstö

Uus Maa Jõhvin konttori

Ahtri 8, 10151 Tallinn, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 304, GSM +372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

SEKE Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta, Jukka Stenius, puh. +372 51 006 39, e–mail: jukka.stenius@dhl.com.

Kinnisvaraekspert – Baltic Property Expert Tallinnassa, Rävala pst 5, IV krs. puh. +372 6 309 440, fax +372 6 309 441, e–mail: bpe.tallinn@bpe.ee, www.bpe.ee. Pärnussa, Kuninga 36, puh. +372 44 20 700, fax+372 44 20 701, e–mail: parnu@bpe.ee, www.bpe.ee. Tartossa,Soola 8, puh. +372 7 371 112, fax +372 7 371 111, e–mail: bpe.tartu@bpe.ee, www.bpe.ee. Rakveressa, Lai tn 14/48, puh. +372 32 23 556, fax +372 32 23 410, e–mail: bpe.viru@bpe.ee, www.bpe.ee.

OÜ Erksaar

A ja T Õigusbüroo AS Lembitu 14-37, puh.+372 6 467 027, fax +372 6 467 029, GSM +372 50 32 821, www.atoigusabi.ee, e-mail: info@atoigusabi.ee. Tarjoamme apua yhtiöiden perustamisessa, valmiitten yhtiöiden ostamisessa, kirjanpidossa, pankkitilien avaamisessa ja kaikissa lakiasioissa. Huom. Veroprosentti 0%.

Artus – lakija käännösyhtiö Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. +016 837 300, fax 016 837 338, GSM 040 821 6542, e–mail: juha.saari@artus.inet.fi.

Kansainvälinen kuljetus HRX Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax +372 6 277 817. H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. (0)9 2535 0521, fax (0)9 2535 0555.

Mainosjakelut Matkailunedistämiskeskus Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 010, fax +372 6 997 011

FINPRO Porkkalankatu 1, FIN-00180 Helsinki

FINPRO Baltian maissa Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) Baltiassa tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Yhdeydenotot: Vice President Jorma von Hertzen, puh. +358 20 469 5436

Viro Finpro-Estonia, Roosikrantsi 2, 10119 Tallinn, puh. +372 6 110 977, 6 110 975, fax 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Senior Analyst Maie Virkus.

Latvia Finpro-Latvia, Kronvald Bulvaris 10, Riga LV-1010, puh. +371 7 216 429, +371 7 216 043, fax +371 7 820 340, e-mail: Ilze.Tijone@finpro.fi. Senior Analyst Ilze Tijone.

Liettua Finpro-Lithuania, Dominikonu 5, 2601 Vilnius, puh. +370 5 212 3221, 628 983, fax +370 5 212 4288, e-mail: Jonas Cerneckis@ffta.ot.lt. Kaupallinen avustaja Jonas Cerneckis.

SEKE

Harju 1, 2. kerros, puh. +372 6 313 917, 6 313 529, fax +372 6 313 952. Avoinna ma–pe 10–16. Vanemuise 19, 51014 Tartto, puh. +372 7 427 319, fax +372 7 427 097, gsm +372 51 427 31, e–mail: www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16, ke 10–18. Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä. Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

SEKE on suomalaisten yrittäjien klubi Virossa. Vuosimaksu 600 kr. Jäsenvaatimuksena on joko työpaikka tai yritys Virossa. Kokousten yhdeydessä tarjotaan esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta, Jukka Stenius, puh. +372 51 006 39, e–mail: jukka.stenius@dhl.com.

Viro-yhdistysten liitto ry

Rozentals-seura ry

Mariankatu 8 b C 12, 00101 Helsinki, puh. +358 (0)9 684 28 464, fax 684 28 465. e-mail: svyl@svyl.net, www.svyl.net.

(Suomi-Latvia Ystävyysseura) Suomen-Baltia keskus Mariankatu 8 B c 12, 00170 Helsinki, puh. (0)9 650 507, fax (0)9 676 016, www.rozentals-seura.fi, e-mail: info@rozentals-seura.fi.

Helsinki Talo Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax +372 6 997 071, e–mail: hmdc@uninet.ee. Tallinnan Helsinki Talon huone- ja kokousvarauksista vastaa HMDC Oy Eestin filiaali: Maie Sillamaa, Rein Sillamaa.

Viron Matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki Puh. +358 (0)9 278 4725, fax 09 278 210

Viron suurlähetystö Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki, puh. +358 (0)9 622 0260, fax 6220 2610.

Suomen suurlähetystö Kohtu 4, 15180 Tallinn, puh. +372 6 103 200. Suomen Suurlähetystö konsuliosasto Pikk jalg 14, puh. 6 103 300, fax 6 103 288. Asiakaspalvelu virka-aikana. Viisumiosasto on avoinna arkipäivisin 9–12. Muissa konsuliasioissa Suomen kansalaiset voivat asioida arkipäivisin 9–16.30. Konsulipäivystys. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat viikonloppuisin ja juhlapyhinä asioida konsuliosastolla klo 16–17.30 välisenä aikana. Päivystyspuhelin palvelee ko. päivinä 9–19. Arkipäivisin päivystyspuhelin palvelee 16.30–19, virka-aikana numero on 6 103 300.

Latvian matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. (0)9 278 4774, fax (0)9 687 42650, e-mail: latviatravel@kolumbus.fi.

Messut

Huom. t tiedot saatta. va muuttua

Eesti Näitused

Messukeskus, Pirita tee 28 4.–5.3. Hambaravimess (hammashoitomessut) 10.–12.3. Enerex 23.–28.3. Motorex 14.– 17.4. Eesti Ehitab (rakennusmessut) 22.4. Võti tulevikku (avain tulevaisuuden) 6.–9.5. Ideaalkodu (koti- ja sisustusmessut) 6.–9.5. Aiandus (puutarhamessut)

Tartu Näitused Messukeskus. Kreutzwaldi 60, Tartu 12.–13.3. Suvi 2004 (kesä 2004) 12.–13.3 MotoeXotika 14.4. Metsatehnika demonstratsioon (metsätekniikan esittely) 15.–17.4. Maamess (maatalousmessut) 14.–15.5. Õllelager (olutjuhla)

TEKSTI JA KUVAT KARI TOIVONEN

Taageperan linna – jugendpalatsi kongressihotellina Yksi Viron upeimmista kartanokokonaisuuksista tarjoaa kokous- ja lomamatkoille mahtavat puitteet. Jugendlinnan satumaisessa ympäristössä voi myös metsästää. Kun puhutaan kartanoista mitaten etäisyyttä Tallinnasta, sanotaan Taageperaa Viron viimeiseksi. Tallinnasta 230 kilometriä etelään ja Karksi-Nuiasta 15 kilometriä Törveä kohti on Alan kylässä viitta oikealle: Taagepera. Tie seurailee Ohnejoen vartta, jonka rannalla on vanhaa alustalaisten asutusta. Kolme kilometriä ja vastassa on patolampi, vesimylly ja ilmeisesti vanha viinapolttimo. Tässä kohtaa Taageperan linna hallitsee jo maisemaa. Harmaa jugendmassiivi, jonka koristeena on käytetty graniittilohkareita, tuo mieleen satukirja-ajan peikkojen ja menninkäisten palatsin. Taageperan kartanon rakennutti Hugo von Stryk vuosina 1907–12. On ihmetelty, miksi 50-vuotias mies ryhtyi

valtavaan urakkaan? Perillisiäkään ei ollut. Rakennuksen syntyyn vaikutti varmaan Dora-rouvan halu saada rakennus, jota ei tuli polta. Näin tapahtui kahdelle puiselle edeltäjälle. Rakennuksen suunnittelijana pidetään Riiassa syntynyttä Otto Wildauta. Wildau oli opiskellut Berliinissä ja tutustunut varmaan Saksassa ja Virossa samaan aikaan töitä tehneisiin suomalaisiin jugendmestareihin Saariseen, Lind-

Takkahuone.

greniin ja Geselliukseen. Käsiala on kuin ”veljesten” kynästä lähtöisin. Rakennuksessa on von Strykien yksityistiMäellä kohoaa Taagepera.

Ruokasalin erkkeri ja kokoussali.

lat, mutta suurin osa rakennusta on ollut valmis ottamaan runsaan määrän vieraita. Se tekee rakennuksesta tämän päivän museaalisen jugendhotellin. Rakenteita ei ole tarvinnut muuttaa. Pieteetillä entisöidyn rakennuksen avajaiset kongressihotelliksi olivat 23.5.2003. Jugendin peruselementit; selväpiirteisyys ilman krumeluureja, puu- ja metallityöntaidon korostaminen on säilytetty. Uudet valaisimet, verhot ja tapetit ovat oikeaoppiset, ammattilaisen valitsemat. Huoneet on käsitelty, entisöity yksilöllisesti historiansa tai teeman mukaan. Tämän päivän ihmiselle on harvinainen kokemus se luonnon hiljaisuus mikä Taageperassa ”kuuluu”. Linnassa on 30 kahden hengen huonetta, yhden hengen huoneita ja erilaisia sviittejä. Myös muista rakennuksista löytyy majoitustilaa. Seminaarisaliin mahtuu sata päivävierasta samoin kuin ruokailemaankin. Eteishallissa ja takkahuoneessa on useita seurusteluryhmiä pienempiä palavereja varten. Kokouksen päälle voi saunoa tai tilata erilaisia hierontoja. Pihaalueella on mahdollisuus monipuolisiin ulkoilma-aktiviteetteihin. Kartanon puistoon on kunnostettu reittejä, joissa voi

tutustua puuharvinaisuuksiin. Hivenen sivuun poikkeamalla joutuu ikimetsään, jossa on mahdollista marjastaa ja sienestää, ellei pelkää hirviä, villisikoja tai majavia. Kartanon vierailla on mahdollisuus metsästää hirviä, villisikoja ja fasaaneja metsästyskauden aikana. Erikoisuutena on palvelu, jossa päivällä ammuttu fasaani on Taageperan lippu.

illan juhlavieraana – herkullisena pöydässä. Kokous- tai metsästysvierailujärjestelyissä kannattaa olla ajoissa liikkeellä, jotta tilaa löytyy. Taageperan lähiseudulla on runsaasti kiinnostavia luonto-, muinais-, historia- ja kartanokohteita, joihin on helppo tutustua. ■

T H E B A LT I C G U I D E

HELMIKUU 2004

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT JAAK KADARIK

Matkailuseminaari yhdisti virolaiset ja suomalaiset Moni suomalainen yrittäjä kokee Viron uhaksi suomalaiselle ravintola- ja hotellitoiminnalle. Virolaiset taas odottavat turistivirtauksen kiihtymistä entisestään. Lieveilmiöiden odotetaan kuitenkin tasaantuvan ja Viron ja Suomen yhteistyömahdollisuuksiin Euroopan unionissa suhtaudutaan positiivisen odottavasti. The Baltic Guide Hospitality Forum 29.–30.1.2004 -seminaari kokosi noin 250 virolaista ja suomalaista matkailuammattilaista Sokos Hotel Virun vasta-avattuun kongressikeskukseen Tallinnaan. The Baltic Guide -lehden järjestämän seminaarin oli tuottanut Actival Oy. Tapahtuma oli osa The Baltic Guide -lehden 10-vuotisjuhlaa. Seminaarissa pohdittiin maiden välisen matkailun tulevaisuutta tilanteessa, jossa Virosta tulee Euroopan unionin jäsenvaltio vappuna 2004. Forumissa puhuivat muun muassa suurlähettiläät Matti Maasikas ja Jaakko Blomberg. Seminaari oli Viron ja Suomen hotelli-, ravintola- ja matkailuamIltatilaisuudessa nautittiin tasokasta buffet-ruokaa.

mattilaisten ensimmäinen yhteinen tapaamistilaisuus ja samalla Viron merkittävin matkailualan seminaari tänä vuonna. Tapahtuma alkoi torstaina 29.1. Romantika-laivalla ja jatkui perjantaina 30.1.2004 koko päivän Congress Center Virussa. Kiinnostus Forumia kohtaan oli Virossa ja Suomessa suuri. Se noteerattiin Viron television ETV:n pääuutislähetyksissä. Seminaarissa julkaistiin Haaga Research Centerin koostama, suomalaisen Viron matkailijan profiilia esittelevä raportti ”Tuttunakin tuntematon. Suomalainen matkailija Virossa nyt ja tulevaisuudessa”. Raportti aiheutti heti ilmestyttyään melkoisen keskustelun etenkin Suomen lehdistössä, olihan sen yksi aihe seksiturismi. Seminaarin puheenjohtajina toimivat Viron matkatoimistoliiton puheenjohtaja Anne Samlik ja Pontos Oy:n toimitusjohtaja Yrjö Vanhanen. Seminaarissa esiintyivät lisäksi muun muassa. Eesti Hotelli- ja Turismimajanduse Erakoolin johtaja Toomas Undusk, Tallinnassa keväällä 2004

Matkailun tulevaisuudennäkymistä keskusteltiin vilkkaasti seminaripäivän päätöspaneelissa.

aloittava suomalainen ravintoloitsija Sedu Koskinen, Estonia Airin toimitusjohtaja Erki Urva, Haaga Instituutin tutkimuspäällikkö Vesa Heikkinen, Hotel Reval Olümpian toimitusjohtaja Kari O. Hiltunen ja McCannin toimitusjohtaja Mikko Leisti. Tallinnan kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi apulaiskaupunginjohtaja Margus Allikmaa. Ajankohtaisena näkökulmana foorumissa olivat Viron EU-jäsenyys ja sen aiheuttamat muutokset Tallinnan ja Helsingin sekä lähialueiden välisessä matkailussa. Keskustelua eri aihepiireistä käytiin vilkkaana etenkin päivän päätteeksi järjestetyssä paneelissa. Suomessa pelätään viina-

rallin alkamista maiden välillä 1.5.2004 ja moni suomalainen yrittäjä kokee edullisten hintojen Viron uhkana suomalaiselle ravintola- ja hotellitoiminnalle. Virolaiset taas odottavat turistivirtauksen kiihtymistä entisestään. Negatiivisten lieveilmiöiden odotetaan kuitenkin tasaantuvan ja Viron ja Suomen yhteistyömahdollisuuksiin Euroopan unionissa suhtaudutaan positiivisen odottavasti.

Matalat arvosanat matkailun tasolle Virolaisille osallistujille suunnattu kysely toi esiin Viron matkailun ongelmia. Yhteenvetona voidaan sanoa, että vastanneiden mielestä Virolta puuttuu matkailustrategia ja valtion tuki matkailuun sekä kehittämiseen kaivataan yhteistyötä. Kyselyn tulokset ovat nähtävissä www. balticstudia.com-sivulla, jonne on avattu myös keskustelupalsta.

Iltatilaisuus sai kiitosta Foorumin tunnuksena oli ”kohtaaminen – koulutus – kehitys”. Siksi seminaaripäivä loppuikin ohjelmalliseen get-together -tilaisuuteen, jonka ohjelmasta vastasi Elamus OÜ. Kiitosta saaneesta buffet -

Seminaari kokosi yli 200 osallistujaa Virosta ja Suomesta.

illallisesta vastasivat keittiömestarit Olli Vuori Metokselta ja Margus Tammpere Sokos Hotels Virusta. Esiintyjinä olivat tunnustettu kvartetti Noorkuu ja musiikista vastasi jazztrio, jossa oli mukana myös maan tunnetuin pianisti Tõnu Naissoo. Maxxium puolestaan vastasi juomatarjoilusta. Viinit ja muut juomat oli valinnut ammattitaitoisesti Seppo Skippari.

Seminaari saa jatkoa Seminaarin tavoitteena oli kirvoittaa keskustelua Viron turismista, alan koulutuksesta ja luoda suhteita yli lahden. Tässä onnistuttiin hyvin. Saatu palaute otetaan varmasti huomioon ja tulevaisuudessa tehdään vieläkin parempia tapahtumia, kertoivat tapahtuman järjestäjät. Etenkin valtiovallan ääntä ja edustajaa kaivataan paikalle. Muutakin seminaarista seurasi. Ainakin Mikko Leistin Art Goes Kapakka -alustus aiheutti sen, että tällä hetkellä tehdään jo vakavia suunnitelmia vastaavan kulttuuritapahtuman järjestämisestä Tallinnassa jo lähitulevaisuudessa. ■

T H E B A LT I C G U I D E

HELMIKUU 2004

uutta ja uudistettua

TALOUS

19 TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

suuremmat tilat, jotka mahdollistavat entistä paremman asiakaspalvelun. Ritseld Ilusalong, Vana-Viru 11, Tallinna.

Everline Centerin tuotevalikoima laajenee P Å

S V E N S K A

Ruotsalaisille oma The Baltic Guide -lehti 19. maaliskuuta ilmestyy The Baltic Guide på svenska -lehden ensimmäinen numero. Lehden kohderyhmänä ovat Viroon tulevat ruotsalaisturistit, jotka saavat lehden avulla tuoretta tietoa Virosta omalla äidinkielellään. Ruotsalaiset ovat heti suomalaisten jälkeen toiseksi suurin lännestä tuleva turistiryhmä Virossa. Tallinkin uuden Victoria-loistoristeilijän myötä ruotsalaisten matkailijoiden määrän arvellaan kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti. Lehti on ilmainen ja se on jaossa lehtikoreissa Tallinnan ja Tukholman välillä liikennöivillä Tallinkin laivoilla ja Tallinnan satamaterminaaleissa. The Baltic Guide på svenska -lehti ilmestyy kerran kuukaudessa ja sen painos on aluksi 15 000–25 000 kappaletta. Ulkonäöltään ja kooltaan lehti on samanlainen, kuin sen suomenkielinen sisarlehti.

Kaljaa ja karaokekilpailuja Tallinnan keskikaupunkiin, lähelle Viru-hotellia on tullut uusi pubi nimeltään Reval. Lauantai-iltaisin pubissa järjestetään kaikille avoimet karaokekilpailut. Reval Pubi, Tartu mnt 6, Tallinna.

Ritseld Ilusalong muutti Ritseld Ilusalong muutti osoitteesta Aia tn 7, osoitteeseen Vana-Viru 11. Kauneussalongilla on nyt uudet,

Everline Centerin uutuustuotteita ovat muun muassa mesoterapia, stonehieronta, yhdistetty vartalohoito ja selluliittihoitomenetelmät sekä kestomeikkaus. Lisäksi kauneussalonki tarjoaa uusimmat ihon nuorennusmenetelmät ilman leikkauksia. Everline Centeri, Sadama 6, Sadamarket III krs, Tallinna.

Restonia – rekrytointipäivä Suomalaislehdissä on ollut artikkeleita Sedu Koskisen imperiumin laajentumisesta Tallinnaan. Helsingin yöelämään uutta puhtia tuonut ravintoloitsija avaa Riff-nimisen yksikön uudistettuun ja laajennettuun Viru Keskukseen. Avajaiset on suunniteltu toukokuun alkuun ja henkilöstön etsiminen on alkanut. Maanantaina 15.3. järjestetään Sokos Hotel Virussa kokopäiväinen tapahtuma, jossa etsitään työntekijöitä. Mukana ovat myös SOK:n paikalliset ravintolayksiköt eli Viru ja Prisman ravintolamaailma. Paikalla ovat lisäksi Viroon laajentunut henkilöstövuokrauksen markkinajohtaja Extra sekä Haaga Instituutti. Tilaisuudessa jaetaan tietoa työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksista Suomessa.

Huoneistohotelli Tallinnan keskikaupunkiin Uusi mukava ja edullinen huoneistohotelli on avattu Tallinnan keskikaupunkiin. Paikan nimi on Alexandra Apartments. Hotellissa on kahdeksan kahden hengen huonetta. Alexandra Apartments, Telliskivi 8, Tallinna.

Pörssin aika ei ole vielä tullut Viron arvopaperipörssi kuuluu samaan konserniin kuin Helsingin, Riian ja Tukholman pörssit. Kansainvälisyys kauppapaikkana on tuonut Viron pörssille uutta eloa, mutta vielä saadaan odottaa Viron arvopaperimarkkinoiden todellista käynnistymistä. Viro on pieni eikä erityisen rikas maa. Virossa talouselämä ei ole myöskään pörssivetoista. Jo pelkästään tämä riittää selittämään Viron pörssivaihtojen alhaisen tason. Viron suurimmat yritykset eivät ole pörssiyhtiöitä ja pörssiin on listautunut vain 17 yritystä. Viron pörssi on lisäksi pikemminkin supistumassa kuin laajentumassa, sillä miltei säännönmukaisesti ulkomainen investoija vetää ostamansa yrityksen pörssistä. Näin on käynyt muun muassa Finnwearin ostamalle trikootehdas Maratille ja SEB pankin ostamalle Ühispankille. Uusia pörssiin listaantujia ei taas ole näköpiirissä. Useimmat menestyksekkäät virolaisyritykset ovat vielä perustajiensa omistuksessa. He tuntuvat ajattelevan, että miksi mennä pörssiin ja myydä tuottavaa omaisuutta, kun yrityksen rahoituksen voi hoitaa pankin kautta. Ja kun perustajalle työn tekeminen alkaa riittää, niin yksityinen yhtiö on helpompi myydä kuin pörssiyhtiö ja hintakin on usein parempi. Monet Tallinnan arvopaperipörssin yrityksistä ovat tulleet pörssiin pakosta, eivät omasta halustaan. Viron teollisuutta yksityistettäessä monien yritysten osakkeita myytiin hallituksen päätöksellä myös tavallisille ihmisille. Tällaisia ”perinteen velvoittamia” pörssiyhtiöitä ovat esimerkiksi Eesti Telekom, Tallinnan Kaubamaja ja Saku Õlletehas. Toiset yritykset ovat taas saaneet suuromistajan mutta jääneet roikkumaan pörssiin koska vähemmistöosakkeiden osakkeiden lunastuspakkoa ei Virossa tunneta. Tällaisia on esimerkiksi HK-lihatalon ostama Rakveren lihakombinaat. ”Oikeita”pörssiyhtiöitä Tallinnan pörssissä on ehkä puolisen tusinaa.

Uutta eloa Tallinnan pörssiin tuovat eläkerahastot. Viron eläkejärjestelmä perustuu kolmeen osaan. Valtio maksaa ”kansaneläkkeen”ja valtio tukee palkasta säästettävää pakollista rahastoeläkettä, eli laittaa toisen mokoman lisää kansalaisen eläketilille. Lisäksi suositellaan yksityisen eläkevakuutuksen ottamista. Eläkerahastot ovat Viron mittakaavassa mahtava institutionaalinen sijoittaja, ainakin muutaman vuoden kuluttua kun ne ovat koonneet enemmän pääomaa. Niistä huolehtivat pankit ja luvan saaneet investointiammattilaiset. Rahastoja on monenlaisia, valtiollisiin velkakirjoihin sijoittavista ”turvallisista”rahastoista aina puhtaisiin pörssirahastoihin. Pörssirahastot eivät sijoita koko pääomaansa Viron pörssiin, kansalliset riskit olisivat liian suuret, mutta joka tapauksessa ne tulevat tuomaan aivan uutta eloa ja pääomaa virolaiseen arvopaperisijoittamiseen. Tavalliset kansalaiset ovat jo kertaalleen polttaneet näppinsä pörssissä eikä arvopapereihin sijoittaminen ole suosiossa.Aikoinaan Virossakin elettiin pörssibuumia, ja miltei jokainen seurasi jatkuvasti nousevien kurssien maagisia numeroita. Kansalaissijoittaminen romahti vuoden 1997 syyskuun pörssiromahdukseen. Kupla puhkesi ja moni velkarahaa pörssiin sijoittanut huomasi olevansa vakavissa vaikeuksissa. Pörssi ja arvopaperisijoittaminen oli ollut hienoa ja muodikasta mutta itsestään syntynyt pyramidirakennelma romahti, kun usko pörssin ikuiseen kasvuun katosi Venäjän silloisen talouskriisin myötä. Pörssiindeksi romahti noin 500 pisteestä vajaassa vuodessa 100 pisteeseen. Nyt Tallinnan pörssi-indeksi Talse on 311 pistettä. Viron arvopaperipörssillä on varmasti edessään nykyistä eloisampia aikoja.

Virolaiset yritykset ovat syntyneet lähinnä 90-luvulla ja ne ovat vielä vasta kasvamassa oikeisiin mittoihinsa. Perustajien sukupolvenvaihdokset, yrityskaupat ja laajentuminen ulkomaille ovat kaikki vasta edessä ja kaikissa näissä ongelmatilanteissa juuri arvopaperipörssi voi tarjota yrityksille toimivia ratkaisuja. Eläkerahastot kasvavat tasaisen varmaa tahtiaan ja niistä löytyy tulevaisuudessa se pääoma, joka merkitsee osakeanteja tai ostaa listautuvien yritysten osakkeita. Tallinnan arvopaperipörssin tulevaisuus on väistämättä valoisa, mutta sen kukoistuksen aika on vielä edessä. ■ Yritykset Tallinnan arvopaperi pörssissä: Hansa Capital on Hansapankin leasingvakuutus ja muita ei-pankkitoimintoja harjoittava yleisbalttilainen yritys. Eesti Post on Viron postilaitos Baltika on Viron suurin vaatteiden valmistaja Eesti Telekom on Viron puhelinlaitos ja suurimman matkapuhelinverkon omistaja Estiko on merkittävä pakkausmateriaalien valmistaja Hansapank on Baltian suurin liikepankki Harju Elekter valmistaa sähkötarvikkeita mm voimansiirtoon Kalev on Viron suurin makeistenvalmistaja Klementi on johtava naisten vaatteiden valmistaja Merko Ehitus on rakennusfirma Norma valmistaa turvavöitä ja muita autojen osia Rakveren Lihakombinaat tuottaa lihajalosteita Saku Õlletehas on panimo Tallinna Farmaatsiatehas tuottaa lääkkeitä Tallinna Kaubamaja tavarataloja ja marketketju Selver Tallinna Sadam on Viron suurin satamayhtiö Viisnurk tekee puulevyjä, suksia, jääkiekkomailoja jne...

20 TEKSTI JOANNA AAPRO-KORHONEN, KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

HELMIKUU 2004

TALOUS

Suomalaisen ruoan maihinnousu Viroon Suomalaiset elintarvikealan yritykset ovat ankkuroituneet vahvasti Viron markkinoille. Mutta onko Virosta ostettu suomalainen tuote todellakin suomalaista? Suosi suomalaista, osta kotimaista… Näin mainostetaan monia suomalaisia elintarvikkeita. Suomessa asetetaan huomattavasti painoa elintarvikkeiden kotimaisuudelle, korkealle laadulle ja kilpailukykyiselle hinnalle. Tunnettuja ja korkealle arvostettuja Valiota, HK: ta, Hartwallia, Fazeria ja montaa muuta yritysjättiä kehutaan suomalaisen elintarviketuotannon huippuosaajiksi. Sitä ne myös eittämättä ovat. Jättiyritykset tekevät myös tiivistä yhteistyötä Viroon ja osa tuotannostakin tapahtuu Virossa. Näistä Virossa tuotetuista tuotteista suuri osa jääkin Viroon, loput menevät vientiin, harvoin kuitenkaan Suomeen.

Johtava maitotuotejätti Valio Valio hallitsee noin kolmannesta Viron maitotuotemarkkinoista. Tuotteiden markkinoinnista ja myynnistä vastaa Virossa Valion virolainen, vuonna 1993 perustettu tytäryhtiö, Valio Eesti AS. Alma- ja Gefilus -tuotemerkkien alle kuuluu yli 50 erilaista maitotuotetta ja ne valmistetaan Tarton lähellä sijaitsevassa Laeva Meierei - meijerissä. Tuotteisiin kuuluu maitoa, piimää, jogurtteja, kermaa, smetanaa, rahkaa ja raejuustoa. Raaka-aineiltaan Valion Suomessa tuotetut tuotteet ovat suomalaisia ja Virossa tuotetut virolaisia. Erinomaisesta laadusta ja mausta huolimatta Virossa valmistetuissa tuotteissa ei siis ole juuri mitään suomalaista ja Virossa valmistettuja tuotteita ei Suomeen viedä.

Vientijohtaja Timo Malmi kertoo, että osa tuotteista, kuten jogurtit, ovat omien tuoteryhmiensä markkinajohtajia. Jogurteissa on laaja valikoima erilaisia jogurtteja ja eri makuja. Tavallisten lisäksi tarjolla on bio-jogurttia, jogurttijuomia ja dieettijogurtteja. Suomesta Viron markkinoille tuodaan Gefilus -mehuja, useita juustoja ja Tutteli -lastentuotteita. Voimakkaan makuista emmental – tyyppistä juustoa ei valmisteta Virossa lainkaan ja Valio tuokin Viron markkinoille kaikkia erilaisia emmentaljuustoja. Muita tuontijuustoja ovat Valion Mozzarella- ja Pizza- juustoraasteet sekä Edam-, Polar-, Aura-, Hovi-, Feta- ja Oltermannijuustot. Marraskuussa 2003Valio osti virolaisen ASVõru Juust -juustolan osake-enemmistön. Tulevaisuuden suunnitelmia ei Valion vientijohtaja Malmi ala spekuloimaan: ”Vaikka Viron siirtyminen EU:hun avaakin rajoja myös elintarvikkeiden viennille Suomeen, ei tällä hetkellä vielä ole tehty päätöstä juustojen tuonnista Suomeen.”Viron johtavan juustonvalmistajan päätuotteita ovat Atleetjuusto sekä italialaisella menetelmällä valmistettu kova parmesan-tyyppinen juusto.

Tiivistä yhteistyötä Monilla muillakin suurilla suomalaisilla elintarvikealan yrityksillä on tuotantoa ja toimintaa Virossa. Fazer Leipomot on yksi Pohjoismaiden johtavista leipomoalan yrityksistä ja sillä on toimintaa Suomessa, Ruotsissa,Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä. Kansainväli-

sesti arvostetulla Fazerilla on ollut Virossa leipomo vuodesta 1994 lähtien. Leipomon tuotteita ei viedä Suomeen vaan ne myös myydään Virossa. Fazer-konserniin kuuluvalla Amicalla on yhteensä noin 1400 ravintolaa, kolmekymmentä näistä sijaitsee Virossa. Olvi-konserniin kuuluvia virolaisia yhtiöitä ovat vuonna 1997 perustettu AS A. Le Coq, 1993 perustettu AS Ösel Foods sekä 1997 Olvi konsernin omistukseen siirtynyt, 1826 perustettu, AS Tartu Õlletehas. Vuonna 2002 Tartu Õlletehas kasvatti kokonaismyyntiään yli 11 prosenttia ja saavutti näin Viron suurimman juomien myyjän aseman. Pelkän oluen osuus kasvoi yli 14 prosenttia nousten reippaasti yli 35 miljoonaan litraan. Pääasiassa vientiä on Latviaan ja Liettuaan, mutta vähäisessä määrin myös Suomeen. Pauligin tuotteiden tuotannosta, myynnistä ja markkinoinnista vastaa Virossa AS Paulig Baltic. Paulig laajentaa Tallinnan lähellä Sauessa sijaitsevaa maustetehdastaan kasvavan teollisuusmaustetuotannon tarpeisiin ja tehtaassa valmistetaan enemmän tuotantotilaa vaativia massatuotteita. Myös Saarioinen on saavuttanut jalansijan Viron markkinoilla. Saarioinen-konserniin kuuluva Saarioinen Eesti OÜ osti vuoden 2002 syyskuussa osake-enemmistön virolaisesta, tuoreita valmisruokia valmistavasta AS Melecosta. Suomesta tuotuja Saarioisten tuotteita löytyy Viron kaupois-

ta suuri valikoima. Silmiinpistävintä on kuitenkin Suomessa suositun maksalaatikon puuttuminen kaupoista kokonaan. Vaasan & Vaasan -konserni on suurin yksi maailman suurimmista näkkileivän valmistajista. Yrityskokonaisuuteen kuuluu Virossa AS Leibur. Tuotevalikoimaan kuuluu kattava valikoima erilaisia leipiä ja suomalaisillekin tutut Vaasan Kotiuunin raakapakasteet.

HK – aidosti suomalainen HK Ruokatalokonserniin kuuluu Virossa AS Rakvere Lihakombinaat sekä Viron suurin siipikarjayhtiö AS Tallegg. HK:n tuotteita ei kuitenkaan Virossa valmisteta, vaan kaikki Virossa myytävät HK: n tuotteet ovat valmistettu Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista. Vastaavasti Rakvere sekä Tallegg ovat keskittyneet yksinomaan Baltian markkinoihin ja vientiä ei Suomeen ole. Monesta muusta poiketen, HK:n tuotteet ovat siis aidosti suomalaisia aina raaka-

aineista lähtien, myös silloin, kun niitä myydään Viron elintarvikekaupoista. Herkkumaksamakkara löytyykin suurimmista kaupoista vielä helposti. Sen sijaan HK:n metvursti on jo hankalampi etsittävä ja HK:n menestystuotetta, Sinistä Lenkkiä, ei löydy ollenkaan.

Mausta kansa maksaa Maku elintarvikkeissa on kuluttajalle kuitenkin tärkeintä. Maidon on maistuttava maidolle ja Valion jogurtin hyvälle, oli se sitten Suomessa tai Virossa valmistettua. Ja harva ostettaessa tutkii missä Paulig kahvinsa ja mausteensa on sekoitellut. Virossa on paljon laadullisesti ja maultaan erinomaisia elintarvikkeita. Silti itse tuon vieläkin aitoa suomalaista HK:n sinistä lenkkiä ja Saarioisten maksalaatikkoa perheelle Suomesta ja virolaisen kaupan leipähyllystä kaivan esiin Fazerin ruisleivän. Jotain erikoista on siinä suomalaisessa ruoassa siis sittenkin oltava. ■

Ruokaostoksilla Tallinnassa Virossa monet elintarvikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin Suomessa. Kaupoista löytyy helposti myös hyviä ja edullisia paikallisia erikoisuuksia! teisiin ja Oltermanni - juusto maksaakin Tallinnan ruokakaupassa noin 7–8 euroa / kilo. Vastaavan tyyppinen virolainen tuote, Vene Juust, maksaa vain noin 5 euroa / kilo. Puolen litran Lapin Kulta tölkistä joutuu maksamaan 0,80 euroa, kun vastaavan laadukkaan virolaisen Saku - oluttölkin saa noin 0.60 eurolla. Asuminen Tallinnassa tulee kalliiksi, jos vertaa muun Viron elinkustannuksiin. Mutta Suomen hintoihin verrattuna Tallinnankin hinnat vaikuttavat huomattavan edullisilta. Kun 5-henkisen perheen kuukauden ruokaostokset kipuavat helposti Suomessa yli 500 euron, pärjää Virossa sama perhe helposti jopa 250–300 eurolla. Toki kaikki riippuu siitä mitä ostaa.

Edullista paikallista perusruokaa Virossa suurenkin perheen ruokakustannukset jäävät siis vielä kohtuullisiksi. Tavalliset päivittäiselintarvikkeet ovat Tallinnan alueen suurissa ruokamarketeissa, Selverissä, Citymarketissa tai Prismassa, karkeasti laskettuna noin 30–50

prosenttia edullisempia kuin Suomessa. Maitolitran, joka Suomessa maksaa noin 0,75 euroa, saa Tallinnasta 0.5 eurolla ja kilo naudan jauhelihaa, joka Helsingissä maksaa tarjouksessa 5 euroa, maksaakin Tallinnassa vain 2,50 euroa. 4,50 euron kilohinta paikallisesta Edam-juustosta ei sekään ole paljoa kun vertaa Suomen seitsemään euroon. Suomessakin edulliset perunat saa Tallinnasta helposti jopa puoleen hintaan. Saman voi todeta kaikkien peruselintarvikkeiden kohdalla. Kalliimpiin tuotteisiin lukeutuvat ne, jotka eivät ole aivan perusruokaa tai välttämättömyyksiä. Näihin sisältyy myös kahvi, joka onkin lähes Suomen hinnoissa. Suuren eron voi havaita myös paikallisten ja tuontituotteiden hinnoissa. Esimerkiksi Valion juustot kuuluvat tuontituot-

Herkkuja ja erikoisuuksia Ruokakaupoista löytyy myös monia herkkuja, joita ei Suomen kaupoista helpolla löydy. Näihin lukeutuvat esimerkiksi ruokaisat salaatit, ACE - mehujuomat kuin monet lihatuotteet ja juustotkin. Valmiita erilaisia ruokasalaatteja löytyy kaupoista uskomattoman montaa lajia. Osa salaateista on majoneesipohjaisia, osa tuoresalaatteja. Salaatteja eivät ole säilöntäaineilla pilattu, joten pakkauksen viimeinen myyntipäivä on syytä tarkastaa huolellisesti. Turhien lisäaineiden puuttumisen huomaa toki myös syödessä, sillä paikallinen ruoka on monesti maukkaampaa kuin suomalainen. Tunnettu virolainen juomajätti AS Ösel Foods valmistaa erittäin suosittua ACE-juo-

maa. Markkinoille tultuaan, vitaminoitu mehujuoma kohosi hetkessä paikallisten suosikiksi, ja valtasi reippaasti alaa jopa markkinoiden vahvoilta suosikkilimuilta. Mehujuoman etuna on ennen kaikkea terveellisyys ja hyvä maku. Juomaa saa viitenä eri makuna: porkkana-appelsiini-ananas, appelsiinimeloni, appelsiini-nektariini, kaktus-sitrus ja mansikka-guava.ACE-juoman lisäksi Ösel Foods valmistaa myös mehuja, limuja, vesiä, teejuomia ja siidereitä. Maittavat paikalliset juustot ja lihatuotteet kannattaa myös testata. Monet suomalaiset tuntevat jo savunmakuisen sulatejuustomaisen Suitsujuuston sekä saman valmistajan, Tallinna Piimatöötstuksen, naposteltavat Suitsusigarid. Muita paikallisia juustoja ovat Võru Juuston Atleet Originaal ja Campanello sekä EPiimin valmistamat Eesti Juust ja Saaremaa Valss. Laadukkaita Rakveren lihatuotteita löytyy monipuolinen valikoima aina tavallisista nakeista erilaisiin leikkeleisiin. Pelkästään nakkeja Rakverelta löytyy yhtätoista eri makua. Kokeilemisen arvoisia ovat myös pelmenit, pienet lihalla täytetyt korvan muotoiset taikinanyytit.

Lapsille maistuvat erilaiset ”glasuurkohukesed”, jotka muistuttavat suklaapäällysteistä rahkapatukkaa. Kaupoissa ne löytyvät yleensä maitotuotteiden kanssa samasta paikasta. Tunnettu laajan valikoiman Kalev-suklaa kelpaa varmasti herkkusuille. Tuotteita löytyy tavallisten kauppojen lisäksi Pärnu maantien varrella sijaitsevasta tehtaanmyymälästä.

Tuontimääräykset tullista Elintarvikkeiden maahantuonnista tullilla on omat määräykset, joihin kannattaa tutustua huolella ennen kuin alkaa rahtaamaan suuria määriä ruokaa Virosta. Matkustaja saa tuoda omaan käyttöönsä ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta maitoja lihatuotteita ja muita kuin määrällisesti rajoitettuja tuotteita yhteensä 175 euron arvosta, mikäli tuotteiden alkuperämaa ja -laitos ovat EU:n hyväksymiä. Viroa koskevat tuontimääräykset muuttuvat 1.5.2004 alkaen Viron liittyessä EU:n. Tarkemmat tiedot voi tarkastaa tullin internet-sivuilta osoitteesta www.tulli.fi. ■

T H E B A LT I C G U I D E

HELMIKUU 2004

TALOUS

21 TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT JAAK KADARIK

Suomalaiset menestyvät vähittäiskaupassa Kesko ja SOK ovat lähteneet tosissaan laajenemaan Baltian markkinoille ja menestystä on tullut. Suomalaiset keskusliikkeet ovat menestyneet ja ovat valitsemillaan sektoreilla markkinajohtajia.

TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVA JAAK KADARIK

Kansallisen ylpeyden

siivet kantavat Estonian Air, Viron kansallinen ylpeys, kuuluu menestyviin lentoyhtiöihin. Viime vuonna se lähes kaksinkertaisti voittonsa ja avaa tänä vuonna uusia linjoja. Viime vuodet ovat olleet monelle lentoyhtiölle vaikeita ja raskaita. Yhtenä poikkeuksena joukossa on virolainen Estonian Air, jonka siivet kantavat hyvin. Estonian Air on tänä keväänä hankkinut uuden koneen ja on avaamassa ainakin yhden uuden lentolinjan. Estonia Airin menestyksen salaisuus on Viron pienuudessa. Matkustajamäärät Tallinnasta eivät ole sellaisia, että ainakaan vielä sinne olisi tulossa suuria halpalentoyhtiöitä, eivätkä suuret kansainväliset yhtiöt lennä Tallinnaan, poikkeuksena vain SAS. Tallinnan lentoasemalta lentävät muun muassa Tshekinmaan, Puolan, Latvian ja Liettuan lentoyhtiöt. Lisäksi SAS ja Finnairin virolainen tytäryhtiö Aero. Suurin lentoyhtiö Tallinnassa onkin Estonian Air. Virolaisten pitää kuitenkin päästä ulkomaille ja ulkomaalaisten, esimerkiksi liikemiesten, Viroon. Tässä onkin virolaisyhtiön menestyksen salaisuus. Se lentää säännöllisesti yli kymmeneen eri Euroopan kohteeseen kuten Skandinavian pääkaupunkeihin, Berliiniin, Pariisin, Lontooseen ja myös Kiovaan ja Moskovaan. Viron vaurastuessa myös lentomatkustuksen tarve kasvaa, eikä jäsenyys EU:ssa ainakaan vähennä matkustajamääriä, vaikka suora yhteys Brysseliin vielä puuttuukin Estonian Airin valikoimista. Viime vuonna Estonian Air kuljetti reittilennoilla 388 700 matkustajaa, mikä on kansainvälisesti aika pieni luku. Sen sijaan koneiden täyttyvyysaste oli 62,1 prosenttia, mikä puolestaan on kansainvälisesti hyvä saavutus. Estonian Arin konekalusto muodostuu viidestä Boeing 737-500 koneesta, joihin mahtuu 113 matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi vuonna 2003 verrattuna edelliseen vuoteen 30,5 prosenttia ja voitto vuoden 2002 2,5 miljoonasta eurosta viime vuoden 5,2 miljoonaan euroon.

Valtio ja SAS pääomistajat Estonian Air on perustettu 1.12.1991, vain kolmisen kuukautta Viron uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1995 Viron valtio yksityisti osan omistamastaan lentoyhtiöstä. Tanskalaisyhtiö Maersk Air osti 49 prosenttia ja virolainen sijoitusyritys AS Cresco 17 prosenttia. Viime syyskuussa Maersk Air myi osuutensa SAS:lle. Estonian Airin omistavat siis sijoittaja Cresco 17

prosenttia, SAS 49 prosenttia ja valtio 34 prosenttia. Uuden lentoyhtiön alkutaival oli raskas, kalusto oli neuvostoliiton peruja, meluisaa ja epätaloudellista. Kaluston vaihtamiseen ryhdyttiin heti kun taloudelliset voimavarat antoivat siihen mahdollisuuden ja 1996 päästiin siihen, että Estonian Airilla on pelkästään länsimaista konekalustoa. Vaikka Estonian Air ei ole enää yksin Viron valtion omistama lentoyhtiö niin virolaiset pitävät sitä kansallisena lentoyhtiönä, josta ollaan ylpeitä. Yhtiön tekemiset kiinnostavat myös niitä, jotka eivät paljon lentomatkustusta harrasta. Viimeksi Virossa on julkisuudessa keskusteltu kohtuullisen vilkkaasti lennoilla tarjottavien aterioiden tasosta ja runsaudesta.

Lentäminen ei ole enää kansanhuvia Neuvostoliitossa lentoliikenne oli osa joukkoliikennettä ja lentolippujen hinnoilla ei ollut mitään tekemistä kustannusten kanssa. Niinpä esim. Tarton lentokentältä oli useita päivittäisiä lentoja eri puolille suurta ja mahtavaa, Tallinnan lentokentästä nyt puhumattakaan. Neuvostoliiton romahtaminen lopetti tuettujen ja halpojen lentojen tarjonnan ja niinpä virolaiset turistit ovatkin valloittaneet Eurooppaa lähinnä turistibussien kyydissä. Pikkuhiljaa on elintaso noussut niin, että etelän lomat charter-lentoineen ovat lähes kaiken kansan ulottuvilla ja mieluiten lennetään tietenkin kotimaisin siivin. Vielä ei olla kuitenkaan sillä tasolla, että reittikoneissa olisi kaupunkilomalaisia tungokseksi asti. Todella edullisestikin voi lentokoneella Virossa matkustaa. Viron valtio tukee talven kelirikkoaikoina lentoyhteyksiä Saarenmaalle ja Hiidenmaalle. Näitä reittejä lennetään lähinnä taksikoneen kokoluokan pienkoneilla, mutta talvisaikaan aikataulun mukaan. Yksi pieni yhtiö suunnittelee jopa kesäksi lentoyhteyttä Saarenmaan ja Gotlannin välille. Säännöllinen, Viron oloissa ”kaukoreittien”, lentäminen on kuitenkin tukevasti Estonia Airin käsissä. Hintataso on mitoitettu virolaisen maksukyvyn mukaan, esimerkiksi edullisin yhdensuuntainen reittilento Lontooseen maksaa 81 euroa. Estonia Airilla on Tallinnassa selkeä kotikenttäetu, sen matkustajamäärät eivät ehkä ole suuren suuret, mutta kasvavat hiljalleen ja mikä tärkeintä, se on Viron ovi ulkomaailmaan, Eurooppaan. ■

Suomalaiset keskusliikkeet ovat valinneet erilaiset taktiikat Baltian operaatioihinsa. Aluksi molemmat toki tyytyivät vain tiedustelemaan ja seuraamaan markkinoiden kehittymistä. Keskolla on ollut pikatukku Tallinnassa jo vuosia ja SOK tutustui markkinoihin muun muassa Viru-hotellin yhteydessä olleen Sokos-tavaratalon avulla. SOK harjoitti myös ja harjoittaa osin vieläkin yhteistyötä virolaisen osuuskaupan ETK:n kanssa. Sitten kun kotiläksyt oli tehty alkoi tapahtua. Kesko meni ja osti Viron nopeimmin laajenevan kauppaketjun, Säästumarketin. Sillä se nousi kerralla Viron suurimmaksi vähittäiskauppiaaksi. Citymarketteja Kesko on rakentanut koko Baltian alueelle, ketju on kattava, mutta vielä harva. SOK taas on lähtenyt nousemaan tyvestä puuhun. Prismoja on hiljalleen noussut Tallinnan hyville liikepaikoille ja markkinaosuudeltaan Prismat ovat kakkosina heti Säästumarketien jälkeen. Nyt kun Tallinnan kauppa toimii kunnolla on alettu laajentumaan muualle Viroon ja ajan myötä Prismat varmasti levittäytyvät koko Baltiaan. Sokos-tavaratalo suljettiin, sillä tavaratalon käytössä olleille tiloille on Viru-korttelin laajennuksessa muuta tarvetta.

Toreilta kauppaan Virolaisten ostoskäyttäytyminen on muuttunut kovasti Viron itsenäistymisen jälkeen. Viimeiset neuvostovuodet olivat pulaaikaa, vaikka ruplia oli, ei kaupoissa ollut tavaraa. Ihmisten oli pakko huolehti itse ruuastaan, esimerkiksi vihannekset yleensä kasvatettiin itse. Peruna ja muut juurikasvit olivatkin viimeisten neuvostovuosien ravintoaineet. Kerrostalojen parvekkeilla oli usein myös kanihäkkejä, näin saatiin myös lihaa omasta takaa ruokapöytään. Vasta valuuttauudistus kesäkuussa 1992 toi helpotuksen. Nyt kaupoissa oli tavaraa, ihmisillä ei vain ollut rahaa. Ennen kauppamatkalle lähtevällä tavallisella virolaisella oli yleensä mukana kuukauden tai kahden palkka, sillä ei koskaan voinut tietää milloin esimerkiksi kahvia tai ketsuppia sattui tulemaan myyntiin. Ja sitten kun jotain oli saatavissa, sitä piti hamstrata sillä koskaan ei voinut tietää milloin tavaraa on seuraavan kerran tarjolla. Rahauudistuksen jälkeen ihmisillä oli mukanaan ostoslista, ostamista piti rajoittaa, jotta rahat riittäisivät seuraavaan palkkapäivään.

Tavalliset ihmiset ostivat ruokansa toreilta ja pienistä kivijalkamyymälöistä. Halpaa oli, laadusta ehkä tingittiin. Oikeastaan vasta saksalaisen Lidlin esikuvan mukaan perustettu Säästumarket ketju toi ihmiset kauppoihin. Sen ja torituotteiden hintaero oli vähäinen, mutta kaupan siisteissä sisätiloissa ostaminen oli miellyttävämpää kuin ulkona toreilla. Säästumarketeista ihmiset ovat sitten siirtyneet myös muiden, normaalien markettien asiakkaaksi. Ostoskäyttäytyminen on myös erilaista. Kun Suomessa laatuleipä on sitä mikä on pakkaamatta marketin leipäkorissa, niin Virossa laatuleipä on hygieenisessä muovipussissa. Neuvostoaikoina kun oli vain irtoleipää myynnissä. Pakkauskoot ovat Virossa myös pienempiä, ihmiset eivät enää hamstraa vaan ostavat vain sen verran kuin tarvitsevat. Pienet pakkauskoot ja laaja tavaravalikoima ovatkin virolaisten markettien ominaispiirre. Valikoiman on oltava laaja, sillä vahvoja tuotemerkkejä ei synny hetkessä, todellisen ”brandin”syntyminen kestää tavallisesti vuosia. Suurten tavaravirtojen ohjailu on asia, jonka suomalaiset keskusliikkeet todella hallitsevat ja tässä lienee yksi niiden nopean menestyksen salaisuuksista. Suomalaiset marketit ovat jatkuvasti virolaisia kilpailijoitaan edullisempia ja se miellyttää hintatietoista virolaista ostajaa.

EU laajentaa valikoimia entisestään Viron liittyminen EU:n jäseneksi poistaa elintarvikkeiden tuontirajoitukset ja vähentää byrokratiaa. Vapun jälkeen Helsingin seudun keskusvarastoista voivat suomalaiset keskusliikkeet kuljettaa tavaraa virolaisiin marketteihinsa suunnilleen yhtä helposti kuin Suomessakin. Tämä vain lisää niiden hintakilpailukykyä ja auttaa tuotevalikoiman hallinnassa. Toiseenkin suuntaa tavaraa alkaa varmasti kulkea. Baltiassa on laadukasta elintarviketeollisuutta ja erityisesti kauppojen omia merkkejä varmaankin aletaan valmistaa myös Baltiassa. Kummallista olisi, jos joku keskusliikkeisiin kuulumaton kauppias ei esimerkiksi pääkaupunkiseudulla alkaisi myydä halvempaa virolaista maitoa ja halvempia virolaisia lihatuotteita. Tuonti kun vaatisi lähinnä kylmäauton

käynnin virolaisessa meijerissä tai lihajalostustehtaassa. EU:n määräykset ovat jo nyt Virossa voimassa ja kaikkien elintarvikkeiden valmistajien on noudatettava samoja hygieniamääräyksiä kuin muuallakin EU: n alueella. Virossa ja Baltiassa on vielä vähittäiskaupalle kasvunvaraa, marketteja ei ole vielä joka risteyksessä todellinen kilpailu on vasta alkamassa. Yksi kiristyvän kilpailun airut on saksalainen halpaketju Lidl, joka mitä ilmeisemmin on tulossa ainakin Viroon. Tämän voi päätellä Lidlin työpaikkailmoittelusta virolaisissa lehdissä.

Postimeehen ostokori Virolaisesta hintatasosta saa hyvän käsityksen maan suurimman sanomalehden, Postimeehen tekemästä ostoskorivertailusta. Postimeehen ostoskoriin kuului: Vehnäjauhoja .................................. 0,5 kg Makaroneja ...................................... 0,5 kg Tummaa leipää ................................. 3 kg Vaaleaa leipää .................................. 2 kg Sianlihaa .......................................... 2 kg Jauhelihaa ........................................ 0,25 kg Lenkkimakkaraa ............................... 1 kg Voileipämakkaraa ............................. 0,2 kg Maitoa .............................................. 6 l Maitorahkaa ..................................... 0,5 kg Juustoa ............................................ 0,4 kg Voita................................................. 0,4 kg Hapankermaa ................................... 1,5 l Kananmunia ..................................... 10 kpl Kirjolohta ......................................... 0,7 kg Margariinia ...................................... 0,25 Sokeria ............................................. 1 kg Kahvia .............................................. 0,1 kg Teetä................................................. 0,05 kg Keksejä ............................................ 1,3 kg Porkkanoita ...................................... 1 kg Perunoita ......................................... 4 kg Omenoita ......................................... 2 kg Pullovettä ......................................... 2 l Kaalia ............................................... 1 kg Postimeehen ostoskori maksoi: Keskon Säästumarketit ..................... 35,21 € Keskon Citymarketissa ..................... 35,27 € SOK:n Prismassa ............................. 36,72 € Tallinnan Kaubamajan Selverissä ..... 37,93 € Virolaisen osuusliike ETK:n Maksimarketissa .................... 38,35 €

■

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTI JUKKA HILDEN, KUVA JK

MAALISKUU 2004

Viro tutuksi

talousuutiset Matkailun merkitys Virolle on pysynyt suurena Vuosina 1997–2000 pysyi matkailun merkitys Viron taloudelle samalla tasolla, ilmenee Viron tilastokeskuksen ja Tallinnan teknisen yliopiston tekemästä tutkimuksesta. Koko kyseisen ajanjakson on turismin osuus ollut maan bruttokansantuotteesta noin 8 prosenttia. Vuonna 2000 matkailu toi Viron elinkeinoelämälle noin 7,1 miljardia kruunua (noin 454 miljoonaa euroa) suoraa tuloa.

Maailman suurin investointirahasto omistaa yli 5 prosenttia Hansapankista Valtava yhdysvaltalainen investointirahasto Fidelity Investments ilmoitti Viron arvopaperikeskukselle omistavansa yli 5 prosenttia Viron ja Baltian suurimmasta liikepankista Hansapankista.

Rahvas on Etelä-Viron Valgamaalla kertonut seuraavanlaista tarinaa. Ennen sillä paikalla, missä nyt on Valgjärv, oli upea kartano. Siellä elettiin ylellisesti ja tuhlailevaisesti. Yli muiden ylsi mässäilyillään rikas kartanonherra...

Asuntojen hinnat ovat nousseet huimasti

Valgjärv - Viron pikku Atlantis

Seitsemässä vuodessa ovat asuntojen hinnat kolminkertaistuneet Tallinnan Mustamäen-kaupunginosassa. Kun vuonna 1997 maksoi neliö hyväkuntoisesta, kolmen huoneen asuntoosakkeesta 2 800 kruunua (noin 180 euroa), joutuu neliöstä nyt pulittamaan 9 500 kruunua (noin 607 euroa). Myös muualla Tallinnassa on asuntojen hinnannousu ollut viime vuosina kiivasta. Mustamäellä, Õismäellä ja Lasnamäellä on yksiöiden neliöhinta noin 10 000 kruunua (noin 639 euroa). Tallinnan vanhassakaupungissa on pyydetty joistakin huippuasunnoista jopa 50 000 kruunun (noin 3 195 euroa) neliöhintaa.

Tallinnassa myytiin ennätyksellisen paljon uusia asuntoja Viime vuonna myytiin Tallinnassa 1 750 uutta kerrostaloasuntoa. Vuotta aiemmin määrä oli 1 362. Pientalojen osalta halutuimpia olivat 2–2,5 miljoonaa kruunua (noin 128 000–160 000 euroa) maksavat talot.

Palkat nousevat tänä vuonna noin 6 prosenttia Vuonna 2003 nousivat yksityissektorilla maksetut palkat Virossa 6,4 prosenttia. Tänä vuonna palkkojen nousun arvellaan olevan samaa luokkaa. Virolaisarvioiden mukaan eniten tulotasoaan parantavat spesialistit, joiden palkkojen uskotaan kasvavan 7,2 prosenttia. Suurimmat palkat maksetaan Tallinnan ympärillä olevassa Harjumaan maakunnassa, jossa keskipalkat ovat noin 30 prosenttia suuremmat kuin muualla Virossa.

Ei tässä olisi ollut mitään erikoista, ellei elostelija olisi rakastunut lihalliseen siskoonsa ja tahtonut kanssaan naimisiin. Ei löytynyt koko maasta kirkkoa, jossa moinen vihkimys olisi suostuttu toimittamaan. Kuten vanhastaan tiedetään, raha saa rattaat pyörimään. Meni saksa Roomaan ja hankki suurella lahjuksellaan paavilta luvan kielletyn avioliiton solmimiseen. Kotona paroni heitti paavin luvan papin nenän alle. Vieläkään ei Helmen pappi ollut suostuvainen. Taas täytyi kartanonherran käydä rahakirstullaan - jälleen kerran saivat kolikot ihmeitä aikaan. Ruvettiin valmistelemaan suureellisia häitä. Niihin kutsuttiin niin aateliset kuin köyhätkin. Saapui hääpäivän aamupuolisko. Paikalle vierivät vihreät, mustat ja ruskeat rattaat; kullanväriset, punaiset ja hopeaiset vaunut. Tavallinen kansa tuli jalan. Tiellä köyhää kansaa pidätteli harmaa vanhus. Hän huusi: ”Takaisin, miehet ja naiset! Tuho odottaa teitä. Älkää etsikö kuolemaa tyhjän suupalan vuoksi!” Rattailla ja vaunuilla jyrääville vanhus ei sanonut sanaakaan.

Tarton takaa. Vartaissa paistuivat vasikat ja nuoret siat; viina virtasi. Juhlat jatkuivat iloisissa tunnelmissa. Pian alkoi kuitenkin salamointi ja ukkosen jyrähtely. Kirkkain vasama iski kartanon tornihuippuun sytyttäen talon palamaan. Sen huomattuaan patruuna vannoi tuhannen tulimmaista kutsuen kaikki helvetinpalokunnan vuorot apuun komentaen kiivaasti vettä. Tulikin vettä: alkoi kaatosade. Vesivirta vyöryi huoneesta toiseen hukuttaen hurnuttelijat. Se, joka yritti paeta, vajosi liejuun. Parissa tunnissa oli koko kartano juhlijoineen jäänyt veden alle. Vanhan Viron aikaiset lehdet kirjoittivat kirkasvetisen Valgjärven pohjassa näkyvistä hirsistä raportteja tyyliin: ”Kaupunki järvessä”, ”Onko järvessä kaupunki?”, ”Vielä kaupungista järvessä”. Kansan korvasyyhystä vähemmän riippuvaiset jutuntekijät esittivät muunlaisia selityksiä. Vuonna 1925 ”Postimees”-lehdessä ilmestyi artikkeli: ”Kertomus järven pohjaan vajonneesta saarikartanosta”, jossa suhtauduttiin epäilevästi ”kartanoteoriaan”ja sanottiin, että kansa tuntee kymmenittäin kertomuksia veteen vajonneista kartanoista.

Tarinan mukaan kartano upposi kesken hääpitojen

Tieteellinen tutkimus 1950-luvulla

Varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Siskosta ja veljestä tuli aviopari. Nyt alkoi kartanossa ennennäkemätön öykkäröinti. Häämestari oli hankittu Ranskasta, narrit

Järjestelmä vaihtui, mutta tapaus kiinnosti edelleen. Olihan Valgjärv Viron pikku Atlantis. 1950-luvun lopulla ilmestyi artikkeleita aiheesta ja nyt asian tieteel-

linen tutkiminen sai todenteolla vauhtia. Toteutettiin Viron ensimmäinen vedenalaisen arkeologian työnäyte. Järveä tutkivat myös geologit. Olihan se jännittävääkin, kun ensimmäinen paikalle laskettu sukeltaja lähetti radiopuhelimella veden alta viestin: ”Laajalla alueella hirsiä, palkkeja, kiviä....”. Eräässä vironkielisessä kirjassa sanotaan: ”Sitten paikalle tulee Tiedeakatemian geologialaitoksen tutkija -- Ympäriinsä järven reunoilla voi nähdä paikallisia asukkaita. Kaukana järvenlahdella uiskentelee vesilintupari -- Tulee mieleen kansantarina: paikallisten asukkaiden mukaan ne ovat kartanonherra ja hänen sisarensa. Todellakin, järvellä on näitä lintuja aina vain kaksi”. Tutkimustyön tulokset olivat seuraavat: havupuusta tehdyt, yleensä hyväkuntoiset hirret, yhteensä 74 kappaletta, sijaitsevat vedessä 1-2 metrin syvyydellä. Kokonaiset hirret olivat 9 metriä pitkiä ja 30 senttiä leveitä. Niissä oli koloja liitoksia varten. Hirret kattoivat noin 700 neliömetrin suuruisen suorakaiteen muotoisen alan. Rakennelma on hävinnyt tulipalossa ja sen jälkeen jäänyt veden alle... Mitä, oliko kansantarina sittenkin totta? Hirsirakennelman sisältä löydettiin metrin läpimittainen, ympyränmuotoinen, palaneista kivistä muodostunut ladelma. Löydettiin myös saviesineiden palasia ja saviastian puolikas. Nämä löydöt olivat

kuin kellon viisarit, jotka siirtyivät osoittamaan aikaa, jolloin rakennuksessa oli eletty.

Yli tuhat vuotta vanhaa esineistöä Järven pohjassa olevan asumuksen esineistö kuului samaan ajanjaksoon kuin monien Etelä-Viron iältään tunnettujen muinaislinnoituksen esineet (esimerkiksi Rouge ja Peedu) eli ensimmäisen vuosituhannen jälkimmäiseen puoliskoon nykyistä ajanlaskua. Tästä ajasta oli kartanoihin vielä satoja vuosia. Valgjärven muinaislinnoitus sijaitsi järven niemellä tai saarella. Rakennuksen palamisen jälkeen järven pinta on noussut ja haudannut hirret alleen. Tällaisia kosteikkolinnoituksia on Virossa rakennettu myös suosaareen sekä järven ja suon väliin. Kaikissa näissä tapauksissa kosteikko on tarjonnut suurimman osan vuodesta suojaa vainolaista ja ryöstäjää vastaan. Viron sana ”mõis” (kartano, moisio) sai nykyaikaisen merkityksensä vasta 1200luvulla saksalaisten maahantunkeutumisen jälkeen. Ennen sitä sana on tarkoittanut kyläyhteisöstä erkaantunutta rikkaan taloutta. Eräänlainen kartanon esiaste Valgjärv on siis hyvinkin voinut olla. ■

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK.

mitä missä milloin

hotellit ja kokoustilat Tallinna ja Pohjois-Viro Academic Hostel Akadeemia tee 11, puh. +372 6 202 275, fax +372 6 202 276, e-mail: info@academichostel.com, www.academichostel.com. 180 huonetta, 216 paikkaa. Kahden hengen huone 486 kruunua. Huoneissa TV, internetyhteys. Huoneet ovat äskettäin valmistuneita, hiljaisia ja puhtaita. Hotelli on Tehnikaülikoolin yliopiston kylässä 15 minuutin matkan päässä keskikaupungista.

OldHouse apartments/guesthouse Uus 22 (vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 411 464, e-mail: info@oldhouse. ee, www.oldhouse.ee. Pieni kotoisa paikka Tallinnan keskustassa, satamaan vain 300 metriä. Edulliset hinnat, alk. 290 kr.

Hostelli Beata Tallinnan Vanhassakaupungissa, osoitteessa Uus-katu 26 sijainnut hostelli on muuttanut uusiin tyylikkäisiin tiloihin! Uus 35, puh. +372 6 411 171, 15 paikkaa, Viru 4, puh. +372 6 209 223, 20 paikkaa. Yövy edullisesti Tallinnan Vanhassakaupungissa!

Saku kartano Juubelitammede tee 4, 75501 Saku, Harjumaa, puh. +372 6 728 540, e-mail: mois@sakumaja.ee,www.sakumaja.ee/ sakumois.html. Loma- ja seminaarikeskus. Pitopalvelu, majoitus, tilojen vuokraus, ruokailut, kahvila, pubi, kaksi suomalaista saunaa, tutustumiskäynti kartanossa, Urheilu- ja ajanvietemahdollisuuksia Sakussa, valmiita paketteja: Uinti, kuntosali, jousiammunta, ratsastus, ATV-ajo, tutustumiskäynnit Saku oluttehtaaseen.

GSM +372 51 593 07, e-mail: info@cassandra-apartments.com, www.cassandra-apartments.com. Tyylikäs huoneistohotelli Tallinnan keskustassa Stockmannin vieressä. Yhden, kahden ja kolmen makuuhuoneen huoneistoja, lyhyt ja pitkäaikaiset vuokraukset. Kaikissa huoneistoissa täysinvarustetut keittiöt, kaapelitelevisiot. Osassa oma sauna ja internetyhteys. Talossa näköalahissit, parkkihallipaikat ja vartionti. Luksushuoneistoissa isot terassit ja kauniit näköalat. Kokoushuoneisto 20 -hengelle (76 neliötä). Tarvittaessa mahdollisuus tilata aamiaiset.

Alexandra Apartments Telliskivi 8, puh. +372 6 720 144, fax +372 6 720 110, e-mail: info@alexandra. ee, www.alexandra.ee. Uusi viihtyisä huoneistohotelli Tallinnan keskikaupungissa. Kahdeksan kahden hengen huonetta. Olet lämpimästi tervetullut vieraaksemme!

Tartto ja Etelä-Viro Tampere Maja Jaani 4, Tartto, puh +372 7 386 300, e-mail: maja@tamperemaja.ee, www. tamperemaja.ee. Viihtyisä majapaikka on aivan Tarton keskustassa. 12 vuodepaikkaa. Sauna, kokoustiloja, valvottu sisäpiha autolle. Suomenkielinen palvelu.

Kure Turismitalu Tallinna–Tartto maantieltä 200 m, Tartosta 7 km. puh./fax +372 7 494 705, GSM +372 50 474 12, +372 55 996 456, e–mail: kuretalu@kuretalu.ee, www.kuretalu.ee. Tilauksesta ryhmille nopea ruokailu. 30 henkilölle huoneet, joissa WC ja suihku. Huone ja aamiainen yhdelle ihmiselle maksaa 300 kr, kahdelle 500–600 kr, ryhmille (alk. 15 ihmistä) 220 kr. Hintoihin lisätään alv. Meillä on 26 -paikkainen kokoushuone, 50- paikkainen sali, baari, sauna, autokaravaanien paikat. Tarvitaessa kuljetus paikan päälle Tartosta tai Tallinnasta, myös kiertoajellut pieniryhmille ympäri Viroa (8 henkeä). Esim. haku Tallinnasta 800 kr.

Marjan Maja

Hotelli Skåne Kopli 2c, puh. +372 6 678 300, fax +372 6 678 301, e-mail: skane@nordichotels.ee, www.nordichotels.ee. Hotelli Skåne sijaitsee Tallinnan Vanhankaupungin välittömässä läheisyydessä. Suotuisa sijaintipaikka mahdollistaa nopean pääsemisen sekä Vanhankaupunkiin että satamaan. Ensimmäisessä kerroksessa vastaanotto ja ravintola, hotellihuoneet sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Hotellissa on 38 huonetta, joista 10 on yhden hengen huoneita, 17 kahdella sängyllä kahden hengen huoneita ja 11 parisängyllä kahden hengen huoneita. Tarvittaessa saa huoneeseen sijoittaa lisävuoteen. Hotellissa on huoneet tupakoimattomille ja allergikoille. Jokaisessa huonessa on WC, suihku, suoravalintapuhelin ja TV.

Tatari 53 Hotelli Tatari 53, Tallinn, puh. +372 6 405 150, fax +372 6 405 151, e-mail: info@tatari53.ee, www.tatari53.ee. Tatari 53 Hotelli on upouusi, keskustan rauhallisessa osassa sijaitseva turistiluokan hotelli, joka on tarkoitettu ensisijaisesti asiakkaille, jotka arvostavat ystävällistä, ammattitaitoista ja yksilöllistä palvelua sekä edullisia hintoja. Hotelli sijaitsee kävelymatkan etäisyydellä kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, mukaan lukien Vanhakaupunki. Hotellissa on 36 valoisaa huonetta, joista 25 kahden hengen huoneita ja 11 ekstra leveällä vuoteella, yhden hengen huoneita. Hotellissa on myös huoneet tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntavammaisille. Kaikissa huoneissa on kirjoituspöytä, kaapeli-TV, puhelin sekä kylpyhuone jossa lattialämmitys.

Casandra Huoneistohotelli Tartu mnt 18, puh. +372 6 309 820,

Ranna kylä, Palan kunta, Jõgevan maakunta, puh/fax +372 77 65 366, GSM +372 52 85 943, e-mail: marja@marjanmaja.com, www.marjanmaja.com. Suomalainen B&B Majatalo Peipsin äärellä. 6 huonetta, 14 vuodepaikkaa. Tervetuloa!

Pärnu ja Pärnumaa Maritime Hotelli Seedri 4, 80010, Pärnu, puh. +372 44 789 10, fax +372 44 789 04, e-mail: maritime@www.ee, www.pergohotels.ee. Viihtyisä 70-paikkainen hotelli Pärnun keskustan tuntumassa, lyhyen matkan päässä rannalta. Hotellissa on ravintola, kokoustilat 40:lle hengelle sekä maksuton pysäköinti hotellin asiakaille. Hinnat 790–990 kr./huone.

Best Western Hotel Pärnu Rüütli 44, 80010, Pärnu, puh. +372 44 789 11, fax +372 44 789 05, e-mail: hotparnu@www. ee, www.pergohotels.ee. Nykyaikainen

kolmen tähden hotelli aivain kaupungin keskustassa. 80 huonetta. Huoneissa puhelin, TV, minibaari, hiusten-kuivaaja, korttilukko ja mahdollisuus kytkeä modeemi. Embecke a’la carte ravintola ja pianobaari palvelevat joka päivä 12–24. Huoneet tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntarajotteisille. Kokoustiloja 4–70 hengelle, 2 saunaa porealtaineen, kuntosali, hieroja, kosmetologi, parturi-kampaamo, solarium, jalkahoito ja matkatoimisto. Hinnat alk. 1100 kr./huone.

Strand SPA & Conference Hotel A.H. Tammsaare 35, Pärnu, puh. +372 44 753 70, fax +372 44 753 71, e–mail: sales@strand.ee Hotellissa 187 huonetta, normaalit ja businessluokan huoneet yhdelle tai kahdelle henkilölle, junior- Marine de Lux -ja Admiral -sviitit. Huoneissa puhelin, tv, suihku, wc. Huoneet tupakoimattomille ja allergikoille asiakkaille. Brasserie ja lobby-baari avoinna 12–24. Seitsemän erikokoista konferenssisalia

5–500 henkilölle, kauneushoitola, kampaamo, kosmetologi, manikyyri, pedikyyri, solarium, hieroja ja yrttikylvyt. Hotellin 5. kerroksessa sijaitsevasta yökerhosta Cafe Marina avatuu lumoava näköala Pärnun lahdelle. StrandSpa - saunat, hierontaallas, lastenallas ja 16 metrinen uima-allas. Yksityissaunassa helmiallas. Lisäksi autotalli, pysäköintipaikka, kassakaapit, valuutanvaihto, biljardi, kuntosali, hissit. Huoneiden hinnat kesäkausina alkaen 990.kruunnua ja syksystä lähtien 690.- kruunua.

Hotelli Victoria Kuninga 25, Pärnu, puh +372 44 43 412, e-mail: victoria@hot.ee, www.hot.ee/victoria. Täydelliset mukavuudet ja asiakaskeskeinen palvelu. Victoria, hotelliloman ja liikeelämän sydän Pärnussa.

Viiking Hotelli Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www. viiking.ee. Nykyaikainen hotelli-terveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 80 huonetta, joissa 160 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot. Kauneushoitola, saunat, neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvila-baari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- kr/vrk/henk. Sis. majoitus, täysihoito, aamusauna, 3 hoitoa päivässä (ma–pe), lääkärin vastaanotto.

Metsa-Kodu majoitus P. Kerese 5, Pärnu, puh. +372 44 718 60, e-mail: metsakodu1@hot.ee. Majoitus ranta-alueella, keskikaupungin lähellä. Edullinen ja hiljainen paikka perheille.

Villa Katariina Hotelli Mere pst 14, Pärnu, puh. +372 44 64 999. 13 kahden hengen huonetta. Hotellissa ravintola, kokoustilat 20 henkilölle.

Lepanina Hotelli Kablin kylä, 86002, Pärnumaa, puh. +372 44 373 68, 65 161, puh./fax +372 44 650 24, e-mail: lepanina@lepanina.ee, www.lepanina.ee. Hotellissa 99 paikkaa, kesämökeissä 100 paikkaa, ravintola, baari, saunatilat, seminaaritilat, hieronta, hoitokylvyt, minigolf, biljardi, lentopallokentät, lohenpyynti.

Varbla Puhkeküla– Ranna Motell Varblan kunta, Rannaküla, Pärnunmaa, puh. +372 44 966 82, +372 44 581 49, GSM +372 50 618 79, e–mail: info@varblapuhkekyla.ee. Majoitus 50 vieraalle, 1–4 hengen huoneet kaikilla mukavuuksilla, seminaarihuone. Mini-golf radat, veneen vuokraus, ratsastus, vierailut luodoilla. Vieressä on hiekkaranta. Eläinrikkaat metsät, joissa voi metsästää.

huoltoasemat Saarenmaa Saare Kütus, Roonimäen huoltoasema Kuressaare, (Kuivastun maantien ja kiertotien läheisyydessä). Avoinna 24 h. Autojen pesu, huoltamo, myymälä ja kahvio. Nesteen bensat ja dieselpolttoaineet. Suuri öljyvalikoima.

Saare Kütus Pihtla tee 24, Kuressaare, avoinna 24 h

Hotelli Bristol

Saare Kütus

Rüütli 45, Pärnu, puh +372 44 31 450. Täydelliset mukavuudet ja asiakaskeskeinen palvelu. Bristol, hotelliloman ja liike-elämän sydän Pärnussa.

Aia 59, Kuressaare, avoinna 24 h

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

kauppakeskukset Tallinn Stockmann Liivalaia 53, puh. +372 6 339 500, avoinna ma–pe 9–21, elintarvikeja alkoholiosasto 9–22, la–su 9–20.

Citymarket Lootsi 7, avoinna joka päivä 9–23.

Rotermanni Keskus (kauppakeskus) Mere pst. 4, puh. +372 6 141 000. Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Matkustajasataman, Viru hotellin ja vanhan kaupungin lähellä, 10 min. kävelymatka satamasta keskustan suuntaan.

Kristiine Prisma Endla 45 (Kristiine Kauppakeskus), puh. +372 6 809 800, fax +372 6 809 809, e-post: kristiine@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Mustamäe Prisma Tammsaare tee 116 (Mustamäe Kauppakeskus), puh. +372 6 809 700, fax +372 6 809 709, e-mail: mustamae@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Rocca al Mare Prisma Paldiski mnt 102 (Rocca al Mare Kauppakeskus), puh. +372 6 659 000, fax +372 6 659 040, e-post: roccaalmare@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Sikupilli Prisma Tartu mnt 87 (Sikupilli Kauppakeskus), puh. +372 6 809 500, fax +372 6 809 609, e-mail: sikupilli@prismamarket.ee. Avoinna joka päivä 8–23.

Sadamarket Sadama 6/8, puh. +372 6 614 550

Pärnu ja Länsi-Viro Halinga keskus Via Balticaa myöten Tallinnasta 100 km Pärnun suuntaan, puh +372 44 97 199, fax +372 44 97 198, numerosta +372 56 266 166 suomenkielinen palvelu. Kauppakeskuksessa on seuraavat kaupat: Alkoholimyymälä, missä suuri valikoima Livikon tuotteita sekä olutta, makeisia ym. Kristallimyymälä, matkamuistomyymälä, pellavamyymälä. Naisten muotiliikkeitä. Saunatarvikkeiden myymälä. Halinga keskuksesta voit tilata myös majoitusta. Tervetuloa Halingaan!

käsityöt Kodukäsitöö – Virolaisen käsityön edistämiskeskus Kuninga 1, avoinna ma–la 9–18, su 9–16, Müürivahe 17, avoinna ma–la 9–17, Demini Kaubamaja, Viru 1, avoinna ma–la 10–19, su 11–17, puh. +372 6 314 076.

kaupat Abakhan Fabrics Tallinnassa: Tartu mnt. 58, puh. +372 6 376 140. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, raitiovaunut 2, 4, pysäkki ”Bussijaam”, Pärnu mnt. 69, puh. +372 6 461 146. Avoinna ma–pe 9.30–18.30, la 10–16, raitiovaunut 3, 4, 5, pysäkki ”Vineeri”. Tammsaare tee 116, Mustamäe Kaubanduskeskus, avoinna joka päivä 9–21. Tartossa: Rüütli 11, puh. +372 7 441 563. Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–16, Riia 9, puh. +372 7 427 559. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Pärnussa, Hospidali 3, avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, Narvassa, Energia 2, avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–15. Kankaat, lyhyttavara, langat ja käsityötarvikkeet – joka lähtöön kukkarolle sopivat hinnat!. Valitse tuhansista mahdollisuuksistamme. Tule ja tutustu!

Catalog myymälä Tartu mnt. 35, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15.

Continental Moda Merekeskus Mere pst.10, puh. +372 6 443 612, fax +372 6 449 138. Avoinna ma–su 8–18. Kaikki yhdestä paikasta. 250 m satamasta. Alkoholimyymälä avoinna 24 h. Kauneussalonki, apteekki ja paljon erikoismyymälöitä.

Tartu mnt. 24, (Stockmannin vastapäätä), puh. +372 6 620 232. Elegantit jakkupuvut ja leningit, hääpuvut, laukut ja käsineet.

Lina Classic Dunkri 6, Tallinna, puh. +372 6 286 584, fax +372 6 286 583. Pikk 10, Tallinna, puh. +372 6 464 205, avoinna 9–19. Rüütli 31, Pärnu, avoinna ma–su 10–19.

Salvator, Lina Classic Pikk 5, Tallinna, avoinna ma–su 9–19, puh. +372 6 464 119, e–mail: linakaubandus@mail.ru. Laaja valikoima pellavasta valmistettuja vaatteita, kodintekstiilejä ja kankaita. Meidän tuotteemme ovat korkeatasoisia ja ilmavia. Ne säilyttävät kuosinsa jopa kymmenien pesukertojen jälkeen.

Pärnu ja Länsi-Viro Saaremaa Tarbijate Ühistu Teitä odottavat nykyaikaisella tekniikalla varustetut myymälämme. Hyvätasoisen palvelumme ja tuotevalikoimamme löydätte seuraavista paikoista: Cash & Carry, Tehnika 5, Kuressaare, Edusta, Toomasta, Rehemäeltä, Rannasta, Kuresaaren tavaratalosta, Liivalta, Orissaaresta, Valjalasta ja monista muista paikoista Saarenmaalta ja Muhun saarelta. Pärnussa: Port Artur 2, Riia mnt. 1 a. Tervetuloa tekemään ostoselämyksiä ja löytöjä myymälöistämme!

Pärnu ja Länsi-Viro Puhhi Pood – lastentarvikkeet Karja 1, Pärnu, puh. + 372 56 692 194. Avoinna ma–pe 9.30–17, la 9.30–14. Suuri valikoima turvakehtoja, vaunuja, turvaistuimia Maxi-Cosi, Graco, Emmaljunga, CAM, Marco, ABC-Design. Vauvojen tarvikkeet, lasten vaatteet, lelut, rantavaatteet lapsille. Maxi Cosi turvahäkki noin 76 euroa, CAM turvatuoli noin 80 euroa, Maxi Cosi turvatuoli n 124 euroa, Tech Riders lastenvaunu n 156 euroa, CAM rattaat noin 57 euroa. Edulliset hinnat ja hyvä tarjonta. Kaikkea Teidän pienille vauvoille ja esikoululaisille. Tule ja tutustu!

sikarikaupat ja -salongit Tallinn La Casa Del Habano

ostospaikat Tallinn Hansa Lina Suur-Karja 5, puh +372 6 446 359, avoinna joka päivä 9–19. Sijaitsemme Vanhassakaupungissa. Pellava, pöytäliinat, vaatteet, verhot, lakanat, kankaat. Tervetuloa edullisille ostoksille. Laajasta valikoimastamme erilaisia pellavatuotteita.

Reeda kamber, itämaiset matot ja antiikki Rataskaevu 20, puh. +372 6 464 233, e-mail: maridiks@hotmail.com, avoinna joka päivä 10–18. Idyllisessä ympäristössä keskellä Vanhaakaupunkia. Yksilöllisen kauniit käsinsolmitut itämaiset matot Iranista, Afganistanista, Pakistanista ja Kiinasta. Tervetuloa!

Dunkri 2, puh. +372 6 445 647, e–mail: lcdh@havanas.ee, www-havanas.ee. Avoinna ma–la 10–24, su 10–16. Sikarin ystäville aitoja kuubalaisia sikareja ja kaikki sikarin poltoon liittyvät tarvikkeet, lahjapakkauksia yrityslahjoiksi tai vaikkapa tuliaisiksi. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteyttä puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

The Havanas Humidor Lentokentällä Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorissa, valuutanvaihtopisteen vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä. Avoinna joka päivä niin pitkään kuin koneita lentää. Hinnat 50% halvemmat. Jos ostatte vähintään 25 käsinvalmistettua sikaria saatte 5% alennuksen Dunhill tarvikkeista. Ostettaessanne 5 käsin tehtyä sikaria saatte 5% alennuksen tarvikkeista. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa Rävala pst. 3, hotellin lobbybaarissa, avoinna ma–la 8–20, su 10–16. Parhaat Kuubalaiset sikarit ja elegantit Dunhill-tarvikkeet. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

alkoholikaupat Kauplus Liviko Mere pst. 6. Avoinna ma–la 9–20, su 9–17. Narva mnt. 7. Avoinna ma–su 8.30–24. Laajin alkoholivalikoima.

Araxes Vana-Viru 14, avoinna 24 h, Narva mnt. 19/23, Vana-Kalamaja 7 a, avoinna 7–23, Kopli 4, avoinna 7–23.30, Kopli 16, avoinna 7–23.30, Pae 74, avoinna 7–23.30. Edulliset alkoholituotteet. Puh. +372 6 623 648, e–mail: naltu@hot.ee.

Feenoks Alkoholikaupat Kesklinna Feenoks, Gonsiori 12, puh. +372 6 612 785, faks +372 6 612 786, e-mail: gonsiori@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 7–23. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Mustamäe Feenoks, Mustamäe tee 43, puh./faks +372 6 525 535, e-mail: mustamae@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 8–24. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita. Järve Feenoks, Pärnu mnt 240, puh. +372 6 529 213, faks +372 6 523 647, e-mail: jarve@feenoks.ee. Avoinna joka päivä 8–24. Erittäin suuri valikoima alkoholi- ja tupakkatuotteita.

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMMpalstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

mitä missä milloin

optikot Norman Optikan silmälasiliikkeet Tallinnassa, Tõnismägi 16 A, puh. +372 6 460 128, avoinna ma–pe 10–18, la 10–15. Rävala 6 (Kaubamajan takana), puh. +372 6 467 123. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Pärnussa, Rüütli 14, puh. +372 44 701 20. Kuressaaressa, Kohtu 1, puh. +372 45 331 50. Tartossa, Ülikooli 6 A, puh. +372 7 309 777. Laaja valikoima kehyksiä & aurinkolaseja – Lacoste, Kenzo, Zeiss, Bvlgari. Essilor:n laatulinssit. Näöntarkastus ostajalle ilmainen. Kysy lisää: info@normanoptika.ee.

Eurooptika Pärnu mnt 17, puh. +372 6 615 740, Narva mnt 9, puh +372 6 109 350.

Silmajaam Optika Vana-Viru 11, puh. +372 6 485 424, avoinna 10–18. Tartu mnt. 24, puh./fax +372 6 607 152. Tervetuloa optikkoliikkeeseen Stockmannin vastapäätä. Täydellinen linssivalikoima. Hyvin edulliset hinnat ja suomenkielinen palvelu.

Tallinna Optika Tallinnassa: Tartu mnt. 6, puh. +372 6 612 102, 6 612 106, e-mail: t.optika@opti.ee, www. opti.ee. WW Passaazhissa, Aia 3/Vana–Viru 10, puh. +372 6 271 209, Lasnamäe Polikliinik, Punane 61, puh. +372 6 352 547, Pärnussa: Hommiku 13, puh. +372 44 313 69, Estonia sanatoorium (kylpylä), Tammsaare 6, puh. +372 44 264 70, Tartossa: Rüütli 1, puh. +372 7 400 900, Viljandissa: Viljandi Maakonnahaigla (sairaala), puh. +372 43 454 80, Terveyskeskus, Turu 8/10, puh. +372 43 335 93, Valgassa: Vabaduse 35, puh. +372 76 617 50.

+- Optika Narva mnt. 11 D (WTC: talo), puh. +372 6 261 336. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. Uusi optiikkakauppa, satamasta 10 minuutin kävelymatka, Viru-hotellista 5 minuutin kävelymatka. Edulliset hinnat!

Reval Optika Narva mnt. 2, puh. +372 6 601 679. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälääkärin näöntarkastus, kunnon kehysvalikoima. Edulliset hinnat!

Optiikkakauppa Viru Prill Sadamarketissa, Sadama 8, puh. +372 6 614 608.

Säästuoptika Narva mnt. 1, sijaitsee Postitalossa, I krs., puh. +372 6 616 007. Optiikka Pirita TOP SPA hotellissa Regati pst. 1, puh. +372 6 396 600. Optiikka Viimsi Tervisekeskuksessa Randvere tee 11, puh. +372 6 061 031. Silmälääkäri. Säästuoptikassa säästät aina!

Eesti Optik Tallinnassa: Väike-Karja 1, Pärnu mnt 68, Järve Selver, Tartu mnt 45, Pärnu mnt 238A, Sõpruse pst 213, Vabaduse pst 181. Pärnussa: Hospidali 14. Tartossa: Rüütli 10. Kuressaaressa: Turu 2. Rakveressa: Tallinna mnt 18A. Kärdlassa: Uus 3. Raplassa: Tallinna mnt 14. Viljandissa: Turu 6. Paidessa: Vee 3. Kohtla-Järvellä: Keskallee 29. Jõhvissa: Narva mnt 5.

Pro Optika Tallinna: Kaubamaja 4, puh +372 6 440 055 Võru: Jüri 19 A, puh +372 78 21 886 Valga: Vabaduse 6, puh +372 76 61 411 Põlva: Võru 2, puh +372 79 95 543 E-mail: info@prooptika.ee, www.prooptika.ee. Silmälasit, aurinkolasit, piilolinssit, näöntarkastus.

lääkäripalvelut CityMed Ahtri 8, puh. +372 6 616 333, fax +372 6 616 999, e-mail: info@citymed.ee, www.citymed.ee. Avoinna ma-pe 8-20, la ajanvarauksella. CityMed on nykyaikainen hammaslääkäriasema joka tarjoaa asiakkaille korkealaatuista palvelua heidän tarpeidensa mukaan. CityMed on palvellut suomalaisia jo 8 vuoden ajan. CityMedissä työskentelevat Suomessa koulutetut lääkärit. Voit maksaa myös Suomessa. Kaikissa töissä takuu. Kansainvälinen ISO 9002 -laatutodistus.

Villa Medica Tammsaare 39, Pärnu 80010, puh. +372 44 27 121, +372 55 27 131, faksi +372 44 27 121.

Sairaankuljetukset ulkomailta Suomeen. Ilmainen neuvontapalvelu. KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY MEDFLIGHT FINLAND

PUH +358 400 463 875

Erikoishoitopaketit (selkä-, niskakivut; nivel-, lonkka tai polvikulumat; lihasvaivat-fibromyalgia; ääreisverenkierron ongelmat). Erikoislääkärit, päiväkirurgia (ortopediset ja yleiskirurgiset leikkaukset). Kauneushoidot - plastiikkakirurgia. Hierontahoidot. Majoitus 15 paikkaa.

Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen Weizenbergi 4, puh. +372 6 215 225, GSM +372 50 76 942, e-mail: ilkka.kaartinen@kadriorg.com, www.kadriorg.com Luotettavaa hammashoitopalvelua 25 vuoden kokemuksella. Kruunut, sillat, irtoproteesit ja keinojuuret. Erikoisalana esteettinen hammashoito. Hinnat n. puolet Suomea edullisemmat. Ajanvaraukset sopimuksen mukaan. Lisätietoja kotisivuilta.

apteekit Koduapteek Aia 7, Tallinnan Kauppahallissa, puh. +372 6 484 199. Avoinna joka päivä 9–21, Rataskaevu 2, puh. +372 6 464 107. Avoinna ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17. Tartu mnt. 87, Sikupillin ostoskeskuksessa, puh. +372 6 381 065, +372 6 381 210. Avoinna joka päivä 9–22. Lootsi 7, Norde Centrumissa, puh. +372 6 698 812, avoinna joka päivä 10–21. Reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet, vitamiinit, lääkekasvit, aromiöljyt, luonnon kosmetiikka.

kylpylät Sanatoorium Tervis Seedri 6, 80012 Pärnu, puh. +372 44 50 310, +372 44 50 111 24 h, fax +372 44 50 307. e-mail: sanatoorium.tervis@neti.ee, www.sanatooriumtervis.com. Majoitus, 525 paikkaa, kuntoutushoidot, luuston, nivelten, sydämen verenkierron ja hermostosairauksien hoito, hammashoito. Kokoustilojen vuokraus, 286 paikkaa, seminaarisalit 15, 28 ja 40 paikkaa. Osanottajilla mahdollisuus

aterioida. Kulttuurikeskus (tanssi-illat, konsertit, näyttelyt). Baarit, myymälät.

Viiking Hotelli Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online. ee, www.viiking.ee. Nykyaikainen hotelliterveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 120 huonetta, joissa 240 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot, vesijumppa, terveyskapseli, infrapunasauna. Kauneushoitola, saunat, neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvila-baari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- kr/vrk/henk. Sis. majoituksen, kolme ruokailua, aamusaunan ja -uinnin, lääkärin vastaanoton, kolme hoitoa arkipäivisin, kaksi hoitoa lauantaisin, klo 14–15 saunan ja uima – altaan käytön.

Pärnu mutakylpylä, hoitotalo Ranna pst. 1, Pärnu. Yhdeydet: myynti, puh. +372 44 59 023, vastaanotto +372 44 59 020, faksi +372 44 59 021.

Pärnu mutakylpylä, hotelli Sääse 7, Pärnu, puh. +372 44 255 25 (24h), e–mail: info@mudaravila.ee, www.mudaravila.ee. Hoidot, majoitus, ruokailu.

Kylpylähotelli Pühajärve Pühajärve, Valgamaa. Info ja varaukset: puh. +372 76 65 500, fax +372 76 65 501. Uudistetun lomakeskuksen tiloissa on avattu myös kuntoutuskeskus. Hotelli, kokoustilat, ravintola ja pubi, uimahalli, saunat, kuntosali ja keilarata.

Loksan hoitokeskus Loksa Ravikeskus, Posti 29, 74805 Loksa, Harjumaa, puh. +372 603 1245, puh/fax +372 6 031 302, www.loksark.ee,

loksark@loksark.ee. Loksan Hoitokeskus sijaitsee kauniissa mäntymetsässä Loksalla, meren tuntumassa, noin 65 km Tallinnasta. Käytössänne ovat viihtyisät kahden hengen huoneet tai loistokaksiot. Tarjoamme 6 tai 12 päiväisiä peruspaketteja sekä 2-4 päiväisiä viikonloppupaketteja. Kuuden päivän pakettiin sisältyy 6 yöpymistä, 3 ateriaa päivässä, lääkintävoimistelu, 20 minuuttia hierontaa, helmi-yrttikylpy. Hoitomenetelmät suosittelee lääkäri. Hoidot: hieronta, akupunktiohoito, mutakäärehoito, paksusuolen vesipesu (hydroterapia), höyrysauna, infrapunasauna, suolakammari, solaarium, kasvohieronta, terveyskapseli (DermaLife), SPA hoidot. Salaattidieetti, vesipaasto.

SPA Estonia Tammsaare 4 a, Pärnu, puh. +372 44 76 905, faksi +372 44 76 901, e-mail: estonia@spaestonia.ee, www.spaestonia. ee. Olette aina tervetulleita! Uudet mahdollisuudet, uusi hyvä laatu.

Kylpylä Sõprus Eha 2, Pärnu, puh. +372 445 0750, faksi +372 445 0770, e-mail: soprus@soprus. ee, www.spahotelsoprus.com. Majoitus, catering-palvelu, rentouttavat kylpylähoidot, sydäntarkastukset, seminaaripalvelu.

Tervise Paradiis (Terveys Paratiisi) Side 14, 80010 Pärnu, puh. +372 445 0107, 01.03.2004 alk. +372 445 1600, email: sales@spa.ee, www.terviseparadiis. ee. Pärnussa, merenrannalla, vuoden 2004 maaliskuussa avattava monitoimikeskus, jonka muodostaa kahdeksankerroksinen kylpylähotelli ja kaksikerroksinen vesipuisto. Hotellin kahdessa alimmassa kerroksessa sijaitsevat hoito-osastot. Käytössänne on myös keila-, pöytätennis-, aerobic- ja kuntosali sekä konferenssisali, VIP-tilat, kauneushoitola, solarium, kasino, ravintolat ja baarit, myymälä sekä valuutanvaihto. Tervetuloa terveys paratiisiin!

terveyskaupat Jansuki Shop Estonia pst 17, puh +372 6 604 449, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Suola- ja kivilamput, suihkulähteet, mutakosmetiikka, aromiöljyt ja -lamput, puolijalokivet, hieronta- ja jalkahoitovälineet, laihdutushousut, tukisiteitä nivelille.

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

ravintolat Tallinn Arizona Saloon Viru 6, (ohittamaton sijanti Virukadulla, Raatihuoneen torin vieressä), puh. +372 6 272 987. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento palvelu. Baari, saluuna ja ruokasali. Tervetuloa kaikki ladyt ja cowboyt!

Molly Malones Irish Pub Raatihuoneen torilla, avoinna joka päivä 10–03. Elävää musiikkia joka viikonloppu. Aamiainen joka päivä. Kaupungin paras irlantilainen pubi.

Rosso Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/Prisma), puh. +372 6 059 580. Avoinna ma–su 8–22. Mukava perheravintola, laajat valikoimat, myös mukaan.

O´Malleys Irish Pub Viru 24. Urheilutapahtumien seuraamiseksi 4 neliön suuruinen TV. Kaupungin paras Guinness!

Wellington Pub Maakri 19/21 (Kaubamajan ja Stockmannin välillä), puh. +372 6 612 612. Viihtyisä pub keskellä kaupunkia.

Liivi Steak House Narva mnt. 1, puh. +372 6 257 377, fax +372 6 616 279, e-mail: info@steakhouse.ee, www.steakhouse.ee. Avoinna joka päivä 11–23. Ravintola Liivi Steak House on toiminut vuodesta 1995. Miksi juuri me? Sijaitsemme aivan Tallinnan keskustassa, Pääpostin ensimmäisessä kerroksessa. Ravintolassa on ilmanpuhdistus- ja ilmastointilaitteet. Nopea ja ystävällinen palvelu, iso valikoima liharuokia. Steake-annokset ovat 150 grammasta 600 grammaan. Tarjoillaan myös lammasta, kanaa, kalaa, kalkkunaa ja kasvisruokaa.

Olde Hansa

Club Havana

Tallinnan keskiaikainen ravintola Vana Turg 1, pöytävaraukset puh. +372 6 279 020. Avoinna joka päivä 11–24. 500-vuoden takuinen Rickan Hansakauppamiehen Koto eli Tallinnan Keskiaikainen Ravintola Olde Hansa tarjoilee Rahwaan iloksi mahtawia lounaswadillisia. Metsänriista, pihvit sekä kalat ja linnut saavat vierelleen keskiaikasia vihannesherkkuja ja kastikkeita, jossa maistuvat silkkitien mausteet. Herkuttelijoille Wabahärran savusisäfilettä tai Kullattuja saframiviiriäisiä. Ryhmille unohtumaton elämys Rahwaan Iloisissa Syömingeissä. Eineen päälle Talon omia juomia, Mausteviiniä, Munkin Morsianta ja Kiewarin hunajaolutta 1400-luvun savituopista. Eestiläisten historioitsijoiden luotsaama sisustus, jossa Hansa-aikaan vievät kynttiläkruunut, seinämaalaukset, jykevät huonekalut, henkilökunnan asusteet ja keskiaikainen musiikki.

Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Enemmän kuin ruokapaikka. Cool Drinks. Enemmän rytmejä neliötä kohtaan kuin missään muualla kaupungissa. Joka viikonloppu parhaat salsa-DJ:t.

Ravintolamaailma Tartu mnt 87 (Sikupilli Kauppakeskus), puh. +372 6 809 500, fax +372 6 809 609. Avoinna joka päivä: Rosso ravintola 11–22, Rosso Express 11–22, Coffee House 8–22, Hesburger 8–22.

China White Suur-Karja 20, 2 krs. Avoinna ke–su 12–23. Kiinalainen ravintola. Baltian maiden paras kiinalainen ravintola. Kysy tarjoilijoiltamme päivän tarjouksia.

H.H. Rüütel Rüütli 4, Puh./fax + 372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee, www.hhruutel.ee. Avoinna ma–su 11–. Edulliset arkilounaat alk. 35 kr., Happy hour 15–17 A. Le Coq 15 kr.

McCools Suur-Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548, e-mail: mccools@jjj-bars.com, www.jjj-bars.com.

Kolmen Sammakon Grilli Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 900, avoinna 12–23. Tallinnan Vanhankaupungin sydämessä paikka, jossa silmiesi edessä valmistuvat herkulliset ruuat.

Ravintola Peppersack Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 800, fax +372 6 440 947, e-mail: peppersack@peppersack. ee, www.peppersack.ee. Avoinna 12–24. Tallinnan Vanhankaupungin sydämessä, historiallisessa ympäristössä voi nauttia hyvää ruokaa kohtuullisella hinnalla sekä perjantaisin ja lauantaisin katsoa aitoa miekkataistelua!

Jahimees ravintola-baari Mere pst 6 A, puh. +372 6 535 445

Ravintola Stoori Õle 33, puh +3726 738 841, e-mail: restoran@stoori.ee, www.stoori.ee. Avoinna 21 h, 09–06. Suomalainen ruokaravintola. Annokset XXL – kokoa! Karaoke!

Tartto ja Etelä-Viro Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24, e–mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 40 kr. litra. Joka ilta elävää

musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista. Lämpimällä säällä on avoinna kesäisiä grilliherkkuja tarjoava ulkoilmaravintola.

mat. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa. Nyt myös avattu internetpiste.

Püssirohu Veini Kelder (viinikellari)

Soola 5b, Tartto (Sadamateatterin talossa), puh +372 7 344 348, avoinna joka päivä 12–18. Emajõen vieressa viihtyisässä joen mutkassa voi nauttia hyvästä grilliruuasta ja juomasta. Ulkoterassilta kaunis näköala Emajoelle ja sadamaan. Grillissä on 70 paikkaa.

Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti– la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, katalogissa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista. Hyvä konjakkija sikarivalikoima.

ZumZum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee. Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen viini- ja olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheilutapahtu-

Sadamagrill Paadi All

Pärnu ja Länsi-Viro Halinga ravintola, pubi ja kahvila Via Balticaa myöten Tallinnasta Pärnun suuntaan 100 km, puh +372 44 97 199, fax +37 244 97198, +372 56 266 166, e-mail:baltic.crs@mail.ee. Ravintolassa 100 paikkaa, avoinna

8–22. Pubissa 100 paikkaa avoinna 8–22. Villisika viron tapaan 110 kr (7 EUR). Kahvilassa 100 paikkaa avoinna 8–22. Ryhmien ateriaplvelu. Ulkoterasssilla 100 paikkaa. Teitä palvellaan myös suomen kielellä! Ravintolan vieressä sijaitsee Halinga kauppakeskus. Tervetuloa Halingaan!

venäläiset ravintolat Troika – venäläinen ravintola ja kievari Raekoja plats 15, puh. +372 6 276 245, e–mail: restoran@troika.ee, www.troika.ee. Avoinna 11–24. Romanttinen, melkein mystinen ilmapiiri kellariravintolassamme täytyy kokea. Elegantti sisustus ja kynttilän valo saavat sinut tuntemaan olosi kuin Tolstoin novellissa. Laaja valikoima, miellyttävä palvelu ja yllättävän edulliset hinnat!

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Pille Luik puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

kahvilat Coffer Puh. +372 6 464 265. Vanaturu Kael 8, Viru-kadun jatkeena Raatihuoneen vieressä. Avoinna joka päivä 9.00-. Coffer on yhdistelmä itsepalvelukahvilaa ja ruokaravintolaa. Coffer tunnetaan parhaiten Lankkuaamiaisesta ja snapsilla ja oluella varustetusta Pihvilankusta! Täydet anniskeluoikeudet.

Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 583. Avoinna 8–22. Moderni kahvila, sata istumapaikkaa. Paljon erilaisia kahvilaatuja, myös mukaan.

Rotermannin Kahvila Mere pst 4 (Rotermannin kauppakeskus 3 krs). Turistibussien parkkipaikka Viru hotellista 100 m. Keskustan isoimmat pippuripihvit uskomattomaan hintaan!

Kahvila Elsebet Viru 2/Vanaturu 6, puh +372 6 466 998, fax 6 440 947, avoinna 8–20, e-mail: peppersack@pepp-ersack.ee, www.peppersack.ee. Varhain aamulla odottavat teitä uunilämpimät pullat ja piiraat.

pizzaa Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 581. Avoinna 8–22. Pannupizzat, myös mukaan.

PIZZA Americana® Müürivahe 2 (vanhassa kaupungissa). Avoinna 11.30– . Pizza – joka ei enää ole pizzaa vaan gourmet elämys. Americana pizzoja on kahta kokoa, normaali, jonka syöt yksin tai kaksin ja suuri, josta riittää vatsan täytettä jopa kuudelle.

Syö viihtyisässä ravintolassamme tai nouda/tilaa pizzat mukaasi tai suuremmalle porukalle töihin, kotiin, hotelliin, matkalle ja vaikkapa piknikille puhelinnumerosta: +372 6 448 837. Täydet anniskeluoikeudet.

pubit ja baarit Lasso baar Mere pst 6 a, www.lassobaar.ee. Avoinna joka päivä 10–06. 100 metriä Viru hotellista.

menopaikat Tartto ja Etelä-Viro Püssirohu Veini Kelder (viinikellari) Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti–la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, luettelossa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista. Hyvä konjakkija sikarivalikoima.

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su12–24. e–mail: pyss@pyss. ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoid ut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 40 kr. litra. Joka ilta elävää musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista. Lämpimällä säällä on avoinna kesäisiä grilliherkkuja tarjoava ulkoilmaravintola.

Zum Zum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee.

Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen viini- ja olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheiluottelut. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa. Nyt myös avattu internetpiste.

vapaa–aika Tallinn Tallinnan Eläintarha Paldiski mnt 145, puh. +372 6 943 300, avoinna marras- – helmikuu 9–15, maalis-, huhti-, syys- ja lokakuu 9–17, touko- – elokuu 9–19. Koko perheen kanssa eläintarhaan! Pohjoismaiden jännitävimmät kokoelmat! Yhteydet: johdinautot 6 ja 7, bussit 21 ja 22. Pysäkki Zoo.

matkatoimistot Matkatoimisto Restling Gonsiori 21, Tallinna, puh. +372 6 114 416, fax +372 6 421 864, e-mail: info@restling.ee, www.restling.ee. Järjestämme: lomamatkoja, konferensseja, spa- paketteja ja aktiiviloma-paketteja.

Matkatoimisto Lomapallo Hämeentie 40, Helsinki, puh. +358 9 586 8570, fax +358 9 586 85 757, www.kolumbus.fi/lomapallo. Hemmottelulomat, kylpylälomat jne.

Tallinnan Turisti-info Niguliste 2 / Kullasepa 4, puh. +372 6 457 777, fax 6 457 778, avoinna ma–pe 9–17, la 10–15, su suljettu.

bussimatkat ja bussien vuokraus Bussireisid OÜ Lastekodu 46, puh. +372 6 813 403, fax +372 6 813 424, www.bussireisid.ee. Tarjoamme mukavia busseja Viron matkoihin tai ulkomaille. Palvelemme matkustajia säännöllisillä linjolla. Odotamme tilauksia yrityksiltä tai yksityisiltä.

linja-autoasema Lastekodu 46, puh. +372 6 800 900. Raitiovaunut 2 ja 4. Tallinnan raitiovaununeuvonta puh. +372 6 269 333, johdinautoneuvonta puh. +372 6 269 222

myydään tontti Myydään rakennustontti Tallinnasta n. 80 km 2800 m² (merestä 300 m) rauhallisessa vanhassa kapteenien kylässä. Idyllinen miljöö. Info puh. +372 56 462 334.

OÜ Saarte Investeering Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuintalotontti yhdessä metsämaan kanssa Asten kylässä, Saarenmaalla, 5,24 ha. Siitä metsää 2,68 ha. Hinta 250 000 kruunua. (5 EEK/m²)

myydään asunto Myydään kalustettuina vierekkäin sijaitsevat yksiö ja kolmen huoneen asunto Tallinnan Lasnamäen kaupunginosan alusta, Paekaarekadulta. Matkaa satamasta on noin 5 kilometriä. Kaunis merinäköala. Asuntojen hinnat: 20 000 euroa ja 35 000 euroa. Kuvat löytyvät osoitteesta: www.zone.ee/majad. Yhteydenotot: puh. +372 (0)56 565 667, mauri.abner@radiolinja.ee.

OÜ Saarte Investeering Rootsi 7, Kuressaare, Saarenmaa. Puh. +372 45 33 144, faksi +372 45 33 122, e-mail: tullio.liblik@tt.ee, www.saarteinvesteering.ee. Myydään asuin-toimistotalon asunnot Tallinna 19a, Kuressaare, Saarenmaa. Valittavana on kolme erilaista asuntovaihtoehtoa. Myydään Saarenmaan Kures-

saaren keskustassa sijaitseva 3 huoneen asunto 90m². Varastotila, 2 WC:tä, 1 suihkuhuone, sauna + poreallas, kaksi autotallinpaikkaa, oma SAT-TV:n vastaanotin. Asunto on toisessa kerroksessa. Hinta: 1 450 000 kruunua

annetaan vuokralle Huoneisto Vanhassakaupungissa OldHouse apartments/guesthouse Uus 22, puh +372 6 411 464, e-mail: info@oldhouse.ee, www.oldhouse.ee. Annamme lyhyeksi tai pitkäksi aikaa vuokralle huoneistoja kaikilla mukavuuksilla Tallinnan Vanhastakaupungista. Su–to -25%. Huoneisto 48 m² Tallinnan ydinkeskustasta. Puh. +372 51 5344 Harri Toivonen.

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

kulttuuri kulttuuri

teatteria Kansallisooppera Estonia Estonia pst. 5, kassa avoinna 12–19, päiväesityksissä tunti ennen esitystä. (o=ooppera, ot=operetti, b=balletti, m=musikaali). 1.3. 2.3. 3.3. 4.3. 5.3. 6.3. 7.3. 8.3.

10.3. 11.3.

12.3. 13.3.

14.3. 17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 21.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 28.3. 31.3.

19 Viiuldaja katusel (Viulunsoittaja katolta, Teatteri Vanemuinen esitys) m 19 Viiuldaja katusel (Teatteri Vanemuinen esitys) 19 Lõbus lesk (Iloinen leski) ot 19 La traviata o 19 Luikede järv (Joutsenlampi) b 12 Viini veri (Wieniläisverta) ot 19 Don Giovanni o 12 Uinuv kaunitar (Prinsessa Ruusunen) b 14 Karlsson katuselt (Katto-Kassinen, Pärnun Endla teatterin esitys) 18 Karlsson katuselt (Pärnun Endla teatterin esitys) 19 Vahuvein ja paprika! (Samppnja ja paprikaa) ot 18 Vanatüdruk ja varas (Vanhapiika ja varas, Talvipuutarhassa) 19 Coppélia b 19 Carmen o 12 Väike korstnapühkija (Pieni nokipoka) o 19 Romeo ja Julia (S. Prokofjevin balletti) 12 Tark naine (Die kluge) o 19 Vargamäe tõde ja õigus (Vargamäen totuus ja oikeus) 19 Ernani o 18 Vanatüdruk ja varas, Talvipuutarhassa 19 Luikede järv 19 Ernani 12 Coppélia 19 Viini veri 19 Nõidkütt (Taika-ampuja) o 19 Romeo ja Julia 19 Tark naine 12 Väike korstnapühkija 19 Coppélia 12 Vargamäe tõde ja õigus 19 Cassandra b

Tallinna Linnateater (Tallinnan kaupunginteatteri) Lai 23. Kassa Lai 21, puh. +372 6 650 800. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18. 1.3. 2.3. 3.3. 4.3. 5.3.

18 18 18 18 18 18 18

Inishmaani igerik Boob teab (Boob tietää) Inishmaani igerik Boob teab Tshapajev ja Pustota Võlumägi (Taikavuori) Võlumägi

6.3.

18 Öö on päeva ema (Yö on päivän äiti) 18 Boob teab 8.3. 18 Boob teab 20 Laulud sõpradele (Laulut ystäville) 9.3. 18 Boob teab 20 Laulud sõpradele 10.3. 19 Palju õnne argipäevaks (Paljon onnea arkipäiväksi) 19 Et keegi mind valvaks (Vartioisipa joku minua) 11.3. 19 Palju õnne argipäevaks 18 Pühapäev (Sunnuntai) 12.3. 18 Boob teab 20 Laulud sõpradele 13.3. 16 Veider pidu (Kummallinen juhla) 18 Boob teab 20 Laulud sõpradele 15.3. 18 Proovid (Kokeet) 19 Et keegi mind valvaks 16.3. 19 Et keegi mind valvaks 18 Kaasavaratu 17.3. 18 Öö on päeva ema 19.3. 18 Kuritöö ja karistus (Rikos ja rangaistus) 20.3. 14 Mandragora 18 Oodates Godot’d (Godotaa odottaessa) 20.3. 19.49 Mandragora 22.3. 18 Pühapäev 23.3. 18 Isad ja pojad (Isät ja pojat) 24.3. 18 Oodates Godot’d 19 Mandragora 25.3. 18 Isad ja pojad 18 Kalevipoeg (Kalevipoika) 26.3. 18 Isad ja pojad 18 Kalevipoeg 19 Veider pidu 29.3. 18 Boob teab 18 Oodates Godot’d 30.3. 18 Tshapajev ja Pustota 31.3. 18 Vaene kunstnik! (Köyhä taitelija!) 19 Et keegi mind valvaks

Vanalinnastuudio

20.3. 21.3. 23.3. 25.3. 26.3. 31.3.

Pärnu mnt. 5, puh. +372 6 805 555. (ps=pieni sali) 2.3.

3.3. 4.3.

5.3. 6.3. 7.3.

9.3.

10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3.

16.3. 17.3.

3.3. 4.3.

18.3.

5.3. 6.3. 7.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 16.3. 17.3. 18.3. 19.3.

Vaikse Hääle tõus ja langus Tipsutajad Õhtusöök lollidega Mänguplaan (Pelisuunitelma) Mänguplaan Vaikse Hääle tõus ja langus

Draamateater

Sakala 3, kassa avoinna ma–la 11–19, su tunti ennen esitystä. 19 Hotell California 19 Vaikse Hääle tõus ja langus (Hiljaisen äänen nousu ja lasku) 19 Vaikse Hääle tõus ja langus 19 Mis liig, see liig (Mikä liika, se liikaa) 12 Tipsutajad 19 Tipsutajad 19 Linnud (Linnut) 19 Linnud 19 Mis liig, see liig 19 Hotell California 19 Õhtusöök lollidega (Illallinen hölmöjen kanssa) 19 Hotell California 19 Õhtusöök lollidega 19 Tipsutajad 19 Tipsutajad

19 19 19 19 19 19

19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3.

24.3.

25.3. 26.3. 28.3. 30.3.

19 Asjade seis (Asioiden tila, Rävala pst. 8 sali) Kokkade öö (Kokkien yö) ps Rahauputus (Rahatulva) Testament (Testamentti) ps Elluastuja (Elämän astuja) Eesti matus (Vironhautajaiset) Kopenhaagen (Kööpenhamina, Vanhankaupungin musiikkitalossa, Uus 16) 19 Asjade seis (Rävala pst. 8 sali) 19 Polkovnik lendab õhku (Everesti räjähtää) ps 19 Asjade seis (Rävala pst. 8 sali) 19 Rehepapp (Riihivaari) 19 Kokkade öö ps 19 Polkovnik lendab õhku ps 12 Taksitrallitajad (Koirarallattetelijat) ps 12 Kunksmoor ja kapten Trumm (Kunksmoori ja kapteeni Trumm) 19 Suured tüdrukud ei nuta (Isot tytöt eivat itke) 19 Inishmoreí leitnant (Inishmoren luutnantti) ps 19 Polkovnik lendab õhku ps 1 Kajakamägi (Lokkimäki) 19 Rahauputus 19 Kokkade öö ps 19 Finis nihili (ensi-ilta) ps 19 Polkovnik lendab õhku ps 19 Testament ps 19 Elluastuja 12 Kunksmoor ja kapten Trumm 12 Taksitrallitajad ps 19 Kummitused (Kummitukset) 19 Õhtusöök sõpradega (Illallinen ystävien kanssa) ps 19 Rehepapp 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Rahauputus 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Asjade seis (Rävala pst. 8 sali) 19 Finis nihili 19 Polkovnik lendab õhku ps 19 Eesti matus 19 Inishmoreí leitnant ps 12 Kunksmoor ja kapten Trumm 19 Eesti matus 19 Inishmoreí leitnant ps 12 IV valtakunnallinen lastenja nuorten musiikkiteatterifestivaali ps 12 Kunksmoor ja kapten Trumm 18 Kunksmoor ja kapten Trumm 12 IV valtakunnallinen lastenja nuorten musiikkiteatterifestivaali ps 19 Testament ps 12 IV valtakunnallinen lastenja nuorten musiikkiteatterifestivaali 19 Musketärid (Muskettisotilaat) 19 Kummitused 19 Rahauputus 19 Õhtusöök sõpradega ps 19 Asjade seis (Rävala pst. 8 sali) 12 Kunksmoor ja kapten Trumm 19 Finis nihili 19 Suured tüdrukud ei nuta 19 Inishmoreí leitnant ps 19 Finis nihili 19 Polkovnik lendab õhku ps 19 19 19 19 19 19

Vene Draamateater (Venäläinen draamateatteri) Vabaduse Väljak 5, puh. +372 6 443 716, e–mail:info@grdt.ee 3.3. 4.3.

5.3.

18 Äbarik (Sänkiäinen) 19 Prantsuse kired Moskva lähedases suvilas (Ranskalainen kiihko Moskovan lähellä olevassa huvilassa) 19 Kaasavaratu peig (Rahaton sulhainen)

6.3. 7.3. 9.3. 12.3. 13.3. 14.3. 16.3. 17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 25.3. 26.3. 28.3.

18 Revident (Tarkastaja) 18 Armastus ja kuld (Rakkaus ja kulta) 18 Äbarik 19 Ivanov 12 Klounidel külas (Klovneilla kylässä) 18 Ivanov 18 Äike (Ukkonen) 12 Äbarik 19 Liblikad on vabad (Pehoset ovat vapaat) 19 Toibel ja tema deemon (Toibel ja hänen demoninsa) 19 Ivanov 12 Karjatüdruk ja korstnapühkija (Karjapiika ja nokkipoika) 15 Klounidel külas 12 Saabastega kass (Saapasjalkakissa) 15 Klounidel külas 12 Hiirte Vembud (Hiirien kujeet) 15 Klounidel külas 19 Armu viirastus (Rakkauden 19 Idioot (Idiootti) 12 Punamütsike (Punahilkka) 18 Alasti tõde (Alaston totuus)

23.3. 19 L´Amour 19 This is a small step for a man... 24.3. 19 Utoopia 25.3. 19 Krahvinna Mariza 26.3. 19 Krahvinna Mariza 27.3. 14 Kardemoni linna rahvas ja röövlid (Kardemonin kaupungin kansa ja rosvot) 28.3. 16 Sevilla habemeajaja 29.3. 12 Smaragdlinna võlur (Smaragdikaupungin taikuri, Rakveren teatterin esitys) 19 Ellumõistetud (Rakveren teatterin esitys) 30.3. 19 Mesimees 31.3. 19 Viiuldaja katusel

Endla teater Keskväljak 1, Pärnu, liput, puh. +372 44 206 66, e–mail: teater@endla.ee. 1.3. 2.3 3.3. 4.3. 5.3.

Vanemuine Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 434 059, kassa avoinna ma–la 10–19, tunti ennen esitystä, puh. +372 7 440 165. (ps=pieni sali, ST= Sadama Teater) 19 Lendas üle käopesa (Yksi lensi yli käenpeän) 19 L´Amour 19 This is a small step for a man... 5.3. 14 Chopiniana. Quiteria pulm 6.3. 19 Armastuse tango (Rakkauden tango) 7.3. 14 Alice imedemaal (Liisa ihmemaassa) 19 Lendas üle käopesa 9.3. 19 Viiuldaja katusel (Viulunsoittaja katolta) 10.3. 19 Sevilla habemeajaja (Sevillan parturi) 11.3.19 Mesimees (Hunajamies) 12.3. 18 Meister ja Margarita (Mestari ja Margarita) 19 Outbound 13.3.19 Maskiball (Naamiojuhla) 14.3. 14 Lendas üle käopesa 16.3. 19 Utoopia 17.3. 19 Viiuldaja katusel 12 Utoopia 18.3. 18 Alice imedemaal 19.3. 19 Mitte praegu, kallis! (Ei nyt, rakas!) 19 Outbound 20.3. 12 Mesimees 21.3. 19 Lendas üle käopesa 22.3. 19 Tumedad hirved (Tummat hirvet, Endla teatterin esitys)

6.3. 8.3

3.3.

9.3.

4.3.

10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 22.3.

24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 30.3. 31.3.

18 Elokuva-ilta 1. 18 Elokuva-ilta 2. 19 Tumedad hirved (Tummat hirvet) 19 Kaasavaratu 19 Kilk koldel (Sirkka pesässään) 18 Elokuva-ilta 3. 19 Raimund 19 Blue room 12 Vahtramäe Emil (Rakveren teatterin esitys) 19 Täismäng (Rakveren teatterin esitys) 19 Taksojuhid (Taksikuskit) 19 Põrgupõhja uus vanapagan (Manalan uusi paholainen) 19 Ekke moor 19 Kordusabielu (Uusinta avioliitto) 19 Tumedad hirved 19 Meie linnake (Meidän kaupunki) 19 Raimund 19 Blue room 19 Kilk koldel 12 Karlsson katuselt (Katto-kassinen) 12 Karlsson katuselt 19 Kordusabielu 19 Proovid 19 Palju õnne argipäevaks! (Paljon onnea arkipäiväksi, Tallinnan kaupunginteatterin esitys) 19 Tumedad hirved 19 Kolm versiooni elust 19 Raimund 14 Kordusabielu 19 Taksojuhid 12 Smaragdlinna võlur (Rakveren teatterin esitys) 19 Ellumõistetud (Rakveren teatterin esitys)

ui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.

MAALISKUU 2004

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

kulttuuri

Ugala teater Vaksali 7, Viljandi, puh. +372 43 33 876, e–mail:teater@ugala.ee 1.3. 2.3. 3.3. 4.3.

5.3. 6.3. 8.3. 9.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 15.3.

16.3.

17.3. 18.3. 19.3. 20.3. 22.3. 23.3. 24.3. 27.3.

13 Tuhkatriinu (Tuhkimo) 18 Onu Vanja (Vanja-eno, Olustveren kartanossa) 18 Onu Vanja (Olustveren kartanossa) 19 Helesinine vagun (Vaaleasininen vaunu) 19 Triumfikaar 18 80 päevaga ümber maailma (80 päivässä maailman ympäri) 19 Jalta-mäng (Jaltan peli, Kondasen keskuksessa) 19 Thijl Ulenspiegel 18 Dekameron ehk Mea culpa... (Dekameron) 18 Onu Vanja (Olustveren kartanossa) 19 Täismäng (Täyspeli, Rakveren teatterin esitys) 19 Koturnijad ehk Kui nalja ei saa siis meie ei mängi 18 80 päevaga ümber maailma 19 Thijl Ulenspiegel 19 Triumfikaar 18 Minu pere ja muud loomad (Minun perheeni ja muut eläimet) 19 Jalta-mäng (Kondasen keskuksessa) 19 Rongid siin enam ei... (Junat ei enää siinä ...) 19 Jalta-mäng (Kondasen keskuksessa) 19 Lõika maha ja lase jalga (Leikkä pois ja mene ) 19 Mesimees (Hunajamies, Teatteri Vanemuisen esitys) 19 Niskamäe kired (Niskamäen intohimot) 19 Koturnijad ehk Kui nalja ei saa siis meie ei mängi 17 Tuhkatriinu 18 Onu Vanja (Olustveren kartanossa) 19 Helesinine vagun 19 Dekameron ehk Mea culpa 17 Viron tetterin juhla

elävää musiikkia McCools Suur-Karja 20, 2 krs., puh. +372 6 406 548 Ohjelma osoiteesta: www.jjj-bars.com. 4.3. 21 G.Otsan musiikkikoulun jazzmuusikot 5.3. 23 DJ Sunny Dee 6.3. 23 House DJ 11.3. 22 Carmen 12.3. 23 House DJ

13.3. 23 House DJ 18.3. 22 Salongin musiikki-ilta, solisti Kaljo Juhanson 19.3. 23 House DJ 20.3. 23 House DJ 25.3. 22 Novella Hanson ja Mart Soo 26.3. 23. DJ Sunny Dee 27.3. 23 House DJ

18.3. 19.3. 20.3. 21.3. 22.3. 23.3. 24.3. 25.3. 26.3. 27.3. 28.3. 29.3. 30.3. 31.3.

O’Malleys Viru 24, Tallinn. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. Joka päivä karaoke. 5.3. 6.3. 8.3. 12.3. 17.3. 19.3. 20.3. 26.3. 27.3.

kirkko

Wild Ones Tricky Jay Naistenpäivän happy hour: 18–21 kaikki viinit 2 yhdellä hinnalla Kikas & Rebane St. Patrick’s Day: Kate, Kikas ja Rebane BBX Superdogs Green Spirit Wild Ones

Jumalanpalvelukset Tallinnassa Rootsi-Mihkli kirik, Rüütli 9, Haapsalussa Toomkirik, Piiskopilinnus, Kuressaaressa Laurentiuse kirik, Tallinna 2, Pärnussa Eliisabeti kirik, Nikolai 22, Tartossa Pauluse kirik, Riia 27. Toiminnan muista paikoista saa tiedon numerosta +372 56 459 191. 1.3.

Club Havana Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. 5.3. 6.3. 12.3. 13.3. 19.3. 20.3. 26.3. 27.3.

DJ Rob Peterson, Latino house Downbar: DJ S.I.N., drum’n’bass DJ Antonio, Latino pop & salsa DJ Lorenzo, sexy house with Brazilian flavour DJ Jorge, Miami mix DJ Von Klemm, Latino house DJ Antonio, Latino pop & salsa DJ Lorenzo, sexy house with Brazilian flavour Downbar: DJ S.I.N., drum’n’bass DJ Damaso, Latino pop & Salsa

Molly Malones Mündi 2/Raekoja plats. Avoinna joka päivä 10–03. Ohjelma osoitteesta: www.jjj-bars.com. 5.3. 12.3. 13.3. 16.3. 17.3.

The Bluesyard B.B.X. Kate, Kikas & Rebane Avoca Iirimaalta St. Patricsin & Molly Malonesen syntymäpäivä. Kate, Kikas & Rebane, Twice

Houseband 2 Blacky MTJ Viva la Disco! Karaoke Houseband Houseband Houseband Jüri Homenja Nukker Kukeke Viva la Disco! Karaoke Houseband 2 Houseband 2

18.3. 19.3. 20.3. 26.3. 27.3.

Tempera Tricky Jay Twice Tempera Kadi Toom, Kikas & Rebane

Beer House Dunkri 5, www.beerhouse.ee 5.3.

Pets & Pojad, Friday Feeling, DJ D.Karabljoff & DJ Melboom 6.3. Colorado, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 12.3. Spämm, Latino & 90s Hit, DJ Ultra & DJ Tony Beatz 13.3. M.T.J., Club Attack , DJ Melboom & DJ Sunny Dee

19.3. Kannus, Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom 20.3. Special Fe, Saturday Groove, DJ D.Karabljoff & DJ Tony Beatz 26.3. Nine Lives, ‘Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom 27.3. Co.Erarõõm, Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee

Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. 1.3. 2.3. 3.3. 4.3. 5.3. 6.3. 7.3. 8.3. 9.3. 10.3. 11.3. 12.3. 13.3. 14.3. 15.3. 16.3. 17.3.

10 Muskari kodissa Tallinnassa 2.3. 16–18 Turistipapin vastaanotto Kuressaaressa 2.3. 18.30 Viikkomessu Kuressaaressa 7.3. 10 Sanajumalanpalvelus Tallinnassa 8.3. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 13.3. 18–19 Turistipapin vastaanotto Haapsalussa 13.3. 19 Viikkomessu Haapsalussa 14.3. 10 Messu Tallinnassa 15.3. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 18.3. 14–16 Turistipapin vastaanotto Pärnussa 18.3. 18.30 Viikkomessu Pärnussa 21.3. 10 Sanajumalanpalvelus Tallinnassa 22.3. 10 Muskari kodissa Tallinnassa 26.3. 18–21 Saunailta Tartossa 27.3. 18 Viikkomessu Tartossa 28.3. 10 Messu Tallinnassa 29.3. 10 Muskari kodissa Tallinnassa

Karaoke Houseband 2 Houseband 2 Houseband 2 Razor & Imre Mürk Alaska Viva la Disco! Karaoke Houseband Houseband Houseband Gunnar Graps Tricky Jay Viva la Disco! Karaoke Houseband 2 Houseband 2

Arkkitehtuuri- ja taidekeskus

Rotermannin Suolavarasto 5.3.–4.4. (Arkkitehtuurimuseon sali) Kansainvälinen akkitehtuurikilpailu Europen 7. 05.2004 asti (kellarisali) Arhitektuurijoonis 2 (Arkkitehtuurimuseon uusi vuosinäyttely). 21.3. asti (Taidemuseon sali) Roll Over Museum. Arturas Raila (Liettua), Hansapankin taidepalkinnon ehdokas.

lmainen vierailupäivä kuun viimeinen perjantai.

Ahtri 2. Avoinna 1.10.–18.5. ke–su 11–18, 19.5.–30.9. ke–pe 12–20, la–su 11–18.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA JAAK KADARIK

Giuseppe Verdin ooppera Aida täydessä loistossaan Kansallisooppera Estonia esittää yhteistyössä Malmön oopperan kanssa Giuseppe Verdin Aidan. Musiikinjohtajana toimii kapellimestari kansallisoopperan uusi taiteellinen johtaja Arvo Volmer ja teoksen ohjaa Marianne Mörck (Ruotsi). Kaikkiaan seitsemän esitystä järjestetään Rocca al Mare Onistar -tenniskeskuksessa 8. lokakuuta 2004 alkaen ( 8., 9., 10., 14., 15., 16.,17. lokakuuta). Esitykseen osallistuu 200 esiintyjää, joiden joukossa on vierailevia solisteja sekä lännestä että idästä. Tietenkin mukana ovat kansallisooppera Estonian solistit,

sinfoniaorkesteri, kuoro ja balettiryhmä. Liput maksavat 200 kruunusta 600 kruunuun (12–36 euroa, ennen 1. toukokuuta 2004 kuitenkin lippuja saa edullisemmin 150 kruunusta 500 kruunuun (10–32 euroa). Lipputilaukset osoitteeseen eve@opera.ee, lisätietoja: info@opera.ee, www.opera.ee ! EESTI RAHVUSRAAMATUKOGU Tonismagi 2.

näyttelyitä Galerii Magnon Vene 19, puh. +372 6 464 115, e–mail: magnongalerii@hot.ee. Avoinna ti–pe 11–18, la 11–16. Virolaisten, venäläisten ja ranskalaisten ammattitaiteilijoiden nykytaidetta. S. Semerikov, A. Lill, A. Strahhov, Makar. Näyttelyssä myytävät teokset vaihtuvat kuukausittain.

Rüütelkonna Hoone Kiriku plats 1, avoinna ke–si 11–18. 25.4. asti Eläimet ja ihmiset

Kristjan Raua Majamuuseum K. Raua 8, avoinna to–la 10–17. Kristjan Rauan teosten pysyvä näyttely. 21.3. asti Kristjan Raud ja kirje 26.3.–2.10. Äravalitu. Paul Rauan valitud teokset.

Tarbekunstimuuseum Lai 17, avoinna ke–su 11–18. Viron taideteollisuuden pysyvä näyttely.

Niguliste Muuseum, konserttisali

Mikkeli Muuseum

Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17.

Weizenbergi 28

Pysyvä näyttely: Keskiajan taide. Joka lauantai ja sunnuntai klo 16 urkumusiikin puolituntinen. 6.3.–15.6. Nigulisten kiron menneet taitekokoelmat

Johannes Mikkelin kokoelmat (1500–1700 -lukujen länsieuroopalainen, Venäjän ja kiinalainen taide 1300–1800 -luvuilta.) 9.5.2004 asti Taitelija ja hänen kotinsa. Carl Timoleon von Neffin teoksia.

Maarjamäe loss (Viron historiamuseon filiaali) Pirita tee 56, avoina ke–su 11–18. Pysyvä Viron 1800–luvun näyttely. 28.3. asti Friedrich Reinhold Kreutzwald 200.

Kadrioru loss, väliskunsti muuseum Weizenbergi 37, puh. +372 6 066 400. Pysyvä näyttely 1500–1800 lukujen maalaustaide. 1700–1900 lukujen länsieurooppalainen ja Venäjän taideteollisuus ja kuvanveisto. 28.3.2004 asti Taitelija ja hänen kotinsa. Carl Timoleon von Neffin taide.

Kiek in de Kök Komandandi 2, avoinna ti–pe 10.30–18, la–su 11.–16.30. Pysyvä näyttely: Johannes ja Peeter Parikaste: Tallinnan historialliset maisemakortit. Pysyvä näyttely: Tallinnan kaupungin linnoitusten historiasta ja tärkeimmistä sodista.

Nukumuuseum Kotzebue 16, avoinna ke–su 10.30–18. Pysyvä leluja nukkenäyttely.

Tallinna Linnamuuseum

Peeter I Maja

Vene 17, avoinna ke–ma 10.30–18. Pysyvä näyttely: Linn, mis kunagi valmis ei saa (Kaupunki, joka ei valmistu koskaan).

Pysyvä Pietari Suuren aikoja kuvaava näyttely.

Mäekalda 2, avoinna ke–pe 10.30–18, la–su 11.30–18.

mmm

EU-tullimääräykset

laivat / lennot 3/2004

Eckerö Line

07.00–07.20 Copterline (ma–pe)

(20 vuotta täyttänyt) YHDEN LITRAN VÄKEVIÄ JUOMIA (YLI 22 %) TAI KAKSI LITRAA APERITIIVEJÄ TAI KUOHUVIINEJÄ (MAKS. 22%) SEKÄ NÄIDEN LISÄKSI KAKSI LITRAA MIETOJA VIINEJÄ JA 16 LITRAA OLUTTA (18 VUOTTA TÄYTTÄNYT)

08.00–08.20 Copterline (ma–pe)

TUPAKKATUOTTEET (17 VUOTTA TÄYTTÄNYT)

Lennot

Helsinki– Tallinna

Tallinna– Helsinki

08.00–11.30 Nordlandia

08.15–11.15 Viking Line

LindaLine Express

09.30–13.00 Meloodia

12.30–16.15 Finnjet

Varaukset puh. +358 (0)9 668 9700, fax +358 (0)9 668 97070, Tallinnassa, puh. +372 6 999 333. http://www.lindaliini.ee

12.30–15.30 Viking Line

13.30–17.00 Romantika

18.00–21.45 Finnjet

15:30–19:00 Meloodia

18.45–22.15 Romantika

16.45–19.45 Viking Line

11.00–11.20 Copterline (ma–la)

Tallinnassa: Linnahalli sadam Helsingissä: Makasiiniterminaali

20.00–23.15 Meloodia*

18.00–21.30 Nordlandia

12.00–12.20 Copterline (ma–la)

21.00–00.00 Viking Line

23.55–08.10 Meloodia*

13.00–13.20 Copterline (ma–la)

Varaukset +358 9 228 8544, Tallinnassa puh. +372 6 318 606.

Laiva Nordlandia Tallinnassa: Reisisadam B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Tallink/Tallink Express

Helsinki–Tallinna

09.00–09.20 Copterline (ma–la) 10.00–10.20 Copterline (ma–la)

14.00–14.20 Copterline (ma–la)

Varaukset ma–pe 9.30 –19, la 10–14, su 10–15, +358 (0)9 228 311, Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 6 409 808. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.

15.00–15.20 Copterline (ma–la) 16.00–16.20 Copterline (ma–la) 17.00–17.20 Copterline (ma–pe)

Laivat Meloodia, Romantika

18.00–18.20 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam A/B-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

19.00–19.20 Copterline (ma–pe)

Katamaraanit Express I, Autoexpress

20.00–20.20 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

07.30–07.50 Copterline (ma–pe)

Varaukset +358 9 681 770, Tallinnassa +372 6 137 000

08.30–08.50 Copterline (ma–pe)

Tallinnassa: Reisisadam C–terminaali Helsingissä: Kanavaterminaali K5

09.30–09.50 Copterline (ma–la)

Silja Line

11.30–11.50 Copterline (ma–la)

Varaukset +358 9 1804 422, Tallinnassa +372 6 116 661

12.30–12.50 Copterline (ma–la)

SuperSeaCat Three & Four

13.30–13.50 Copterline (ma–la)

Viking Line Varaukset Helsinki +358 9 123 577, Tallinnassa +372 6 663 966 Aikataulujen tiedot perustuvat lehden tekohetkellä käytettävissä olleisiin tietoihin, eikä lehti voi vastata virheistä. Kannattaa tarkistaa mahdolliset muutokset lipun varauksen yhteydessä.

200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA TAI 100 PIKKUSIKARIA (ENINTÄÄN 3 G/KPL) TAI 50 SIKARIA Parfyymeja saa tuoda 50 g ja EDT:ta 250 ml. Teetä saa tuoda 100 g tai 40 g uutetta ja esanssia. 15 vuotta täyttänyt saa tuoda kahvia 500 g tai 200 g kahviuutetta ja esanssia. muita kuin rajoitettuja tuotteita saa tuoda 175 euron arvosta (vähennettynä tuodun oluen arvolla). EU:n ulkopuolella asuva henkilö saa tuoda alkoholia vain, jos matka kestää yli kolme vuorokautta (ei koske lentoja ja kauttakulkua). Matkustajan on varauduttava esittämään tarvittaessa selvitys matkansa kestosta.

Tallinna–Helsinki

Nordic Jet Line

Tallinnassa D-terminaali Helsingissa Makasiiniterminaali

Suomessa asuva matkailija saa tuoda maksuitta EU:n ulkopuolelta lahjaksi tai omaan tai perheensä käyttöön, verottomana tai verollisena ostettuna (muussa kuin lentoliikenteessä alkoholia saa tuoda vain, jos matka on kestänyt yli 20 tuntia):

10.30–10.50 Copterline (ma–la)

14.30–14.50 Copterline (ma–la) * 01.11–13.12 2003 joka päivä, 14.12–23.12 2003 su–pe

Copterline Mere pst. 20, Tallinna, +372 6 101 818, Hernesaari terminaali, Hernematalankatu 2, +358 9 6811 670, Helsinki.

Finnair Roosikrantsi 2, Tallinna,puh. +372

6 110 950, 6 110 949, 6 110 948, Helsingissa Helsinki-Vantaa Airport, puh. +358 203 140 160

ikenteen Helsinki-Vantaan lentoli 0 4636 tuloja lähtöajat 358 20 (EURO 0,57/min. +pvm)

15.30–15.50 Copterline (ma–la) 16.30–16.50 Copterline (ma–pe) 17.30–17.50 Copterline (ma–pe)

EU:N ULKOPUOLELTA saa tuoda maitoa, maitopohjaisia tuotteita, lihaa ja lihatuotteita seuraavasti: * Ryhmään B kuuluvista maista matkustaja saa tuoda omaan käyttöönsä ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta näitä tuotteita 175 euron arvosta, jos tuotteiden alkuperämaa ja -laitos ovat EU:n hyväksymiä. Viro kuuluu tähän ryhmään. EU:n hyväksymät alkuperämaat ja -laitokset voi tarkistaa Internet-osoitteista, - alkuperämaa: www.mmm.fi/el/laki/, - alkuperälaitos: www.mmm.fi/el/raj/listat/ Kalastustuotteita, munia ja munavalmisteita, hunajaa, sammakonreisiä ja etanoita voi ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta tuoda omaan käyttöönsä kutakin yhteensä enintään kilon, jos alkuperämaa on EU:n hyväksymä (ks. ryhmä B). Kaviaaria saa tuoda ilman EU:n CITES-tuontilupaa enintään 250 grammaa. Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

18.30–18.50 Copterline (ma–pe)

katso myös www.tulli.fi

19.30–19.50 Copterline (ma–pe)

Tullineuvonta puh. +358 (0)20 391 100

20.30–20.50 Copterline (ma–pe)

Tiedot päivittetty 24.02.2003

T H E B A LT I C G U I D E

a sad

R I VA

Suolavarasto C2 1 Rotermannin Ahtri 2 • ke–pe 12–20, la–su 11–18

Petrooleumi

di Paa

Pronksi

i ars hlb F.K u

ob so ni .Ja k C.R

500m

12 Norman Optika A4, C3 Tõnismägi 16 A • 6 460 128 • ma–pe 10–18, la 10–15 • Rävala 6 (Kaubamajan takana) • 6 467 123 • ma–pe 10–19, la 10–17

13 Jardin B2 Apteegi 3 • 6 314 625 • Voorimehe 4

14 Citymarket C2 Lootsi 7 • joka päivä 9–23

15 Silmajaam Optika C3 Tartu mnt. 24 • 6 607 152

16 Kodukäsitöö - Virolaisen käsityön edistämiskeskus B3, B2, C3, B2 • Kuninga 1 • ma–la 9–18, su 9–16, • Müürivahe 17 • ma–la 9–17 • Demini Kaubamaja, Viru 1 • ma–la 10–19, su 11–17 • 6 314 076

17 Lühikese Jala Galerii A3 Lühike Jalg 6 • puh./fax 6 314 720 • ma–pe 10–18, la–su 10–17.

18 Viron taideteollisuuden galleria B2 Vene 16 • 6 464 209 • ma–pe 10–18, la–su 10–17

19 Sikupilli Kauppakeskus D4 Tartu mnt. 87 • 6 008 700

20 La Casa Del Habano B3 Dunkri 2 • 6 445 647 • ma–la 10–24, su 10–16

21 The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa C3 Rävala pst. 3, hotellin lobbybaarissa • ma–la 8–20, su 10–16

22 The Havanas Humidor Lentokentällä D4 Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorilla, valuutanvaihdon vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä

23 Feenoks Alkoholikaupat C3, A4, B4 Gonsiori 12 • Mustamäe tee 43 • Pärnu mnt 240

6 Helena 2 kauneussalonki C1 Sadama 6 (Sadamarketissa) • 6 614 685 • joka päivä 8–20

7 Paradise ilu & tervisekeskus C1 Sadama 6 (Sadamarketin II krs.) • 6 614 670, 052 219 02 • joka päivä 07.30–19

8 Koduapteek B2; C2 Aia 7 • 6 484 199 • joka päivä 9–21, Rataskaevu 2 • 6 464 107 • ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17 Lootsi 7 • 6 698 812 • joka päivä 10–21

9 CityMed Tallinnassa C2 • Ahtri 8 (satamaan lähellä) • 372 6 616 333

10 Vana-Viru kauneussalonki B2 Vana-Viru 6 • 6 464 057 • ma-pe 8.15–20, la 9–18, su 10–15.0

ni an rm .He

. 5

22 19

1km

Juhkentali

rim

Kalevi keskstaadion

K.A

äe

ld Gi

ulu

äe Liiv am

400

ar di

Püssir ohu

rne

Magasini

F.R.K reut zwa ld

äe

Sakala ri

Liivam

Vall i

Tat a

Lai 5 (sisäpihalla) • 6 412 285 • ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin

eim

un a

ka la Sa

ju Ah

5 Helena kauneussalonki B2

Pärnu mnt.

Manee

Müürivahe

e Sa

Harju

rnu

A U

MÜÜ

illa

ule vim ägi

Vene

Pik k im äg i S Ol ev

Rüütli

Pä

E M Ü Ü R I VA H

Weizenbergi 4 • 6 215 225, 50 76 942

Pikk

i iu m or

Lai

to ra bo La

La i

Ve n

alg

Rata

ska

evu

huk Ra

ik Kiriku põ

oht u

Pik

Kullassepa

Toom-Kooli

ga nin Ku m-

To o

Toom-Kuninga

Kesk-Ameerika

E PA KULLASS

VU AE SK TA RA

HARJU

Viru 3–2 • 6 307 863.

4 Hammaslääkäri Ilkka Kaartinen D2

Ta r

linja-autoasema

Võis

tluse

3 Dr. O. Puuste kosmeetika kauneussalonki B2

J.K

odu

ÜÜ

mnt

va ära si ilm J.V

siv Ve

A IV

E-

Pronksi 4 • 6 601 115 • ma-pe 7–20, la 8–16, su 10–16 • naistensali ma-pe 8–20, la 8–16, su 10–16

ärn

-P

2 Kauneussalonki Naimer OÜ C3 HE

J.P

iori

SUUR-KARJA

VÄ

R.Tobiase Ko llan e

Gons

Aia 5 • 6 279 900

nni

1 Tavid valuutanvaihto B2

ehlma

Hõbed

muu palvelu

e Vas

NGA

• 6 601 679 • ma–pe 9–18, la 10–15

F.R.Fa

V I R U 16

300

ni an lm eh a .F F.R

VIRU 6 9 2 5 11

rdi

200

a Ter

KAEL

Im an ta

100

ldi

KUNI

NIGULISTE

TURU

11 Reval Optika C2 • Narva mnt. 2

ri Tuuk

VA N A

(Postitalossa II krs.) • 6 616 007 • Optiikka Pirita TOP SPA hotellissa D2 Regati pst 1 • 6 396 600 • Optiikka Viimsi Tervisekeskuksessa D2 Randvere tee 11 • 6 061 031

zwa

10 Säästuoptika C2 • Narva mnt. 1 K ATA R I I N A K Ä I K

Tina Tina

põik Raua

Mere pst. 4 • 6 141 000 • ma–la 8.30–20, su 8.30–17

APTEEGI

25 20

9 Rotermanni Keskus (kauppakeskus) C2

Raatihuoneen tori

ut Kre

Aedvilj

KIN

Jõe

UUS

KK MÜ

PÜ

7 Pro Optika C3 Kaubamaja 4 • 6 440 055 8 Continental Moda C3 • Tartu mnt. 24, (Stockmannin vastapäätä) • 6 620 232

MUNG

12 26

RÜÜTLI

tsi

Tartu mnt. 58 • 6 376 140 • ma–pe 9–18, la 10–16 • Pärnu mnt. 69 • 6 461 146 • ma–pe 9.30–18.30, la 10–16. • Tammsaare tee 116 • joka päivä 9–21 6 Optiikkakauppa Viru Prill C1 Sadama 8 (Sadamarket) • 6 614 608 • joka päivä 8–18

a ai

tek

Turu

5 Abakhan Fabrics D4, B4, A4

Suurennus vanhasta kaupungista (isossa kartassa punainen alue)

. nt m

• ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15

Tartu mnt 18 • 6 309 820, 051 59 307

4 Catalog myymälä C3 • Tartu mnt. 35

5 Casandra Huoneistohotelli C3

i akr Ma

Akadeemia tee 11 • 6 202 275, fax 6 202 276

Las

4 Academic Hostel A4

Olümpia hotelli

bit

Vana-Viru 14, 24 h • Narva mnt. 19/23 • Vana-Kalamaja 7a • 7–23 • Kopli 4 • 7–23.30 • Kopli 16 • 7–23.30 • Pae 74 • 7–23.30

Tart u

r ak

Naeri

3 Araxes alkoholikaupat B2, D2, A2, A4

Suur-Karja 7/Väike-Karja 2 • 6 999 700, 6 999 702

Invaliidi

ni 7

m Va

ari -Tat

Uus

ren

J.Ku

nder

Politseiaed

iori

Keskussairaala Ravi Ravi18

6 612 108, 6 612 102 • ma–pe 10–18, la 10–15 • WW Passaaž, Aia 3/Vana-Viru 10 • 6 271 209

Telliskivi 8 • 6 720 144, fax 6 720 110

Hospitali

2 Tallinna Optika C3, B2 Tartu mnt. 6 •

8 Alexandra Apartments A1

3 Barons hotelli ja ravintolaB3

RÜ

Sadama 6/8 • 6 614 550

Tatari 53 • 6 405 150, fax 6 405 151

Uus 35 • 6 411 171 • Viru 4 • 6 209 223

Gons

iir .V

ni Veeren

2 Hostelli Beata B2, C2

I ÜTL

1 Sadamarket C1

7 Tatari 53 Hotelli B4

a Lembitu uter park la i

h me up

Ta t

Kopli 2c • 6 678 300, fax 6 678 301

Uus 22 (vanhassa kaupungissa) • 6 411 464

tte

Uus-Tatari

6 Hotelli Skåne A2

ostospaikat

1 OldHouse apartments /guesthouse B2

K UN

li Al

erika

-Ame

Väike

a-V ee

majoitus

Rä ka

Va n

29 23 5

u bit

21 ps la Radisson a SAS Hotelli äv

Islandi väljak

ü P.S

erika

mnt

a Narv

Rau

TEATTERI AUKIO

n Ke

ägi

o st

Suur -Ame eed

nia

r Ta

.Ot

teatteri teatteri G

t ps

tsi Roosikran e

Tammsaare park

Lä

ism

Kom

P Draama Estonia

13 1

teatteri

Tõn

Lõ

2 Viru 13 hotelli

nt.

n är

rja 29

JA A M

rid Ha

d En

14 4 29

VIRU-

Karu

30 24

Narva mnt.

3 AUKIO

Palace

arl

Kansalliskirjasto

Raekoja plats 15 • 6 276 245 • joka päivä 11–24.

vahe

Müüri

hotelli st. i p Venäläinen

18 Troika – venäläinen ravintola ja trahteeri B3

HOBU

rli

a Ka

is Lu

sti

VAPAUDEN AUKIO

t. ps

Viru 24

Vä

kri Tuu

Viru

a Kuning

9 15 Kino 7 Coca-Cola Plaza

1 Vana-V iru

14 8 Tuukri

Laikmaa

tee

Inseneri

Kaubamaja

ndi

ari

Narva mnt 1 • 6 257 377 • fax 6 616 279

17 O’Malleys Irish Pub B3

Viru

Tatari

16 Liivi Steak House C2

Vana-T urg

Va n

Apteegi Katariina käik

Raatihuoneen tori

Rüütl

nda

Wism

Mere pst 6 a • 6 535 445

kri

Dun

Mere pst.

est

15 Jahimees ravintola-baari C2

eh e

pui

Mündi 2 (Raatihuoneen torilla) • 6 313 106 • joka päivä 10–03

tee

Ko Toomp

14 Molly Malone’s Irish Pub B2

rim

Falgi tee

m Too

Suur-Karja 20, 2 krs • 6 209 251 • joka päivä 12–23

Munga

Aia

13 China White B3

imu

Suur-Karja

Lossi Pitkän plats Hermannin torni

Vo o

Niguliste

Jalg

Uus

Toompea

Pikk 11 • 6 406 630 • joka päivä 10–03

k Pik

Aht ri Aht 1 ri

Kanuti

Uimahalli ”Kalev”

Püh

k Pik

12 Club Havana B2

Piiskopi

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 900 • avoinna 12–23

-R m

o Kiriku To

ava

King

Sne

11 Kolmen Sammakon Grilli B3

tli üü

Hobusepea

ang iak Sa di Mün

pi lli lam

Mere pst 6a • joka päivä 10–06.

5 Nunne

10 Lasso baar C2

tri

KESKUSTA

vis

Aia

Va im

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 998 • avoinna 8–20

Suur-Kloos

i pu

n Nu

Ole

o Ko

• 6 464 265 • joka päivä 9–

Tolli

Uus

8 Coffer B3 • Vanaturu Kael 8 9 Kahvila Elsebet B3

äe

Balti Jaam rautatieasema

Mere pst 4, Rotermannin kauppakeskus 3 krs

aj a

Vana-Kalama

am ad -S

katamaraanit Autoexpress Autoexpress II

s Uu

-K

Silja Line Tallink

Nordic Jet Line

L oo

pli

D-terminaali

C-terminaali

äe

7 Rotermannin Kahvila C2

7 6

Paksun Margareetan torni

ki tü ur Su

Viru 2/Vanaturu 6 • 6 466 800 • avoinna 12–24

Eckerö Line

6 Ravintola Peppersack B3

t Ko

8 riku

MATKUSTAJASATAMA

B-terminaali

Va b

Tallink

KAI

Kotzebue

Viru 6 • 6 272 987

A M A1

5 Arizona Saloon B3

SAD

st.

Põh

Õle 33 • 6 738 841 • joka päivä 09–06, 21 h

Ka la

Põhja p

ja p st

Niine

A-terminaali

Laikmaa

i ev

Va lge

l Ka

Vabriku

ydinkeskusta RUMBI

LOGI

tuse

4 Ravintola Stoori A2, A3

Vana-K

Kalj

alama

ei ar at

Töös

Rüütli 4 • 6 464 157 • ma–su 11–

-P ur

3 H.H. Rüütel A3

Linnahalli

Vana-Turg 1 • 6 279 020 • joka päivä 11–24

Tallinn

Copterline

Staadioni

Jah

Suur-Karja 20, 2 krs • 6 406 548

V.R

1 McCools B3 2 Olde Hansa B3

Linnahallin satama

ar ei

imä

-P

Kiv is

ei tar Pa

Vä ike

ja ma ala

Soo

Kö

-L ur

s-K

ruokapaikat

Tor n

MAALISIKUU 2004

24 +- Optika C2 Narva mnt. 11 D • 6 261 336 • ma–pe 10–18, la 10–16

25 Lina Classic B2 Dunkri 6 • 6 286 584, fax 6 286 583. Pikk 10 • 6 464 205, 9–19.

26 Salvator, Lina Classic B2 Pikk 5 • 6 464 119, ma–su 9–19.

27 Jansuki Shop B3 Estonia pst 17 • 6 604 449 • ma–pe 10–19, la 10–17.

28 Stockmann C3 Liivalaia 53 • ma–pe 9–21, elintarvikeja alkoholiosasto 9–22, la–su 9–20

29 Eesti Optik B3, B4, A4, D3 Väike-Karja 1 • Pärnu mnt 68 • Tartu mnt 45 • Pärnu mnt 238 A • Sõpruse pst 213 • Vabaduse pst 181

30 Eurooptika B3, C2 Pärnu mnt 17 • 6 615 740 • Narva mnt 9 • 6 109 350

31 Reeda kamber, itämaiset matot ja antiikki A3 Rataskaevu 20 • 6 464 233 • joka päivä 10–18

32 Hansa Lina B3 Suur-Karja 5 • 6 446 359 • joka päivä 9–19.

33 Livikon myymälä C2 Narva mnt 7 • ma–su 8.30–24 Mere pst 6 • ma–la 9–20, su 9–17.

11 Gonsiori kauneussalonki D3 Gonsiori 12 • 6 612 859 • ma–pe 10–20, la–su 10–17

12 DaySpa kauneussalonki B3 Vana-Posti 4 • 6 418 701 • ma–su 9–21

13 Viru ilukeskus C3 Viru väljak 4 • 6 820 990 • ma–pe 9–20, la 10–20, su 10–18

14 Tallinnan Eläintarha A4 Paldiski mnt 145 • 6 943 300 joka päivä 9–19