The Baltic Guide FIN Tammikuu 2017

SUOMEKSI Jakelussa VIROSSA T A M M I K U U 2 0 17

Länsisataman uusi ilme Alkoholiverotus kiristyy Virossa

N O R I V O KOKet esittelyssä kohte

Haloo Helsinki! valtaa Tallinnan

www.balticguide.ee

The Baltic Guide mitä kertoo, mitä missä Virossa kannattaa milloin nähdä ja kokea

Hinnat villiintyivät Punaisilla laivoilla!

Nyt saat alkuvuoden risteilyt, reittimatkat ja hotellipaketit Tallinnaan jopa puoleen hintaan! Myös merimyymälässä on nyt ale – alennukset jopa –70 % maahinnoista! Toimi heti, sillä matkoja ja ale-tuotteita on reilu, mutta rajoitettu erä!

Myyntiaika 2.–17.1., matkustusaika 2.1.–30.3.

Hotellipaketti Tallinnaan: Radisson Blu Olümpia

Miniristeily Helsingistä alk.

14 €

Päiväristeily Tallinnaan

B2P-hytti

alk.

alk.

47 € hlö, 2 hh

9€ hlö

Varaa netissä, vikingline.fi/wild, tai soita myyntipalveluumme, puh. 0600 41577 (1,75 €/vastattu puhelu + pvm./mpm.).

Paikkoja on rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin.

Axel Beer 24 x 33 cl 5,0 %

20,99 €

Vain Callessa!

8,99 €

Vain Callessa!

+ pantti 2,40 (1,14 L)

Barska Classic Vodka 100cl 40 %

11,99 €

Jägermeister 100cl 35 % Chilandia Classic Red 300cl BIB 13 % (Chile)

South Cape -viinit 300 cl BIB, 13 % (3 erilaista) (Etelä-Afrikka)

Vain Callessa!

The Famous Grouse 100cl 40 %

Vain Callessa!

Ota 3 viiniä

26,99 €

zŚĚĞŶ ŚŝŶƚĂ ϵ͕ϵϵ ĞƵƌŽĂ ;ϯ͕ϯϯ >Ϳ

19,99 € dĂƌũŽƵŬƐĞƚ ŽǀĂƚ ǀŽŝŵĂƐƐĂ ϯϭ͘Ϭϭ͘ϮϬϭϳ ĂƐƟ͘

Aguila-viinit 300 cl BIB 12,5 – 14 % (4 erilaista) (Espanja)

,ƵŽŵŝŽ͊ dćŵć ŽŶ ĂůŬŽŚŽůŝƚƵŽƚĞ͘ ůŬŽŚŽůŝ ǀŽŝ ǀĂŚŝŶŐŽŝƩĂĂ ƚĞƌǀĞLJƩćƐŝ͘

Tervetuloa Tallinnan satama-alueen kauneimpaan myymälään!

A-terminaali B-terminaali D-terminaali

WĂƌŚĂĂƚ ƚĂƌũŽƵŬƐĞŵŵĞ ůƂLJĚćƩĞ͗ www.calle.ee

Paa

di

i

EŽƉĞĂŶ ũĂ ƚĞŚŽŬŬĂĂŶ ŽƐƚĂŵŝƐĞŬƐŝ ǀĂƌŵŝƐƚĂŵŝƐĞŬƐŝ ƚĞĞ ĞŶŶĂŬŬŽƟůĂƵƐ (pre-order) www.calle.ee ŬŽƟƐŝǀƵůůĂ ũĂ ƚƵůŽƐƚĂ ƟůĂƵŬƐĞŶ ǀĂŚǀŝƐƚƵƐ͕ ũŽŶŬĂ ƐĂĂƚ ƐćŚŬƂƉŽƐƟŝƐŝ͘ ^ĞŶ ĞƐŝƩćŵćůůć ƐĂĂƚ ŽƐƚŽŬƐĞƚ ŵLJLJŵćůćƐƚćŵŵĞ͘

nar

Śƚƌŝ ϵ͕ ϭϬϭϱϭ dĂůůŝŶŶĂ ͻ ŝŶĨŽΛĐĂůůĞ͘ĞĞ ͻ WƵŚ͘ нϯϳϮ ϲϲϵ ϴϴϱϬ

Kuu

Avoinna joka päivä 10 - 20

Norde Centrum

UusSadama 25

27.12.2016 - 12.02.2017

ALE Muotia.

Asusteita.

Kodin tavaraa.

LIIVALAIA 53 • AVOINNA MA–LA 9–21 • SU 10–21 • WWW.STOCKMANN.EE

Tarjoukset ovat voimassa 31.1.17 saakka

4

39

Saku Originaal

Olut 4,7% 6 x 0,5 l 3 l (1,46/l)

Chill Out Fresh & Fruity Chardonnay

Valkoviini 13,5%

+ pantti 0,60

3 l (5,33/l)

Moët & Chandon Nectar Imperial

15

99

Laatukuohuviini 12% 750 ml (53,32/l)

39

99

Huomio! Täma on alkoholi. Alkoholi voi vahingoittaa terveyttäsi.

Moselland Riesling

Valkoviinit

Riesling Kabinet 8%, Riesling Trocken 11,5% 750 ml (7,32/l)

Patriarche Heritage

Valkoviini 11% Punaviini 12% 750 ml (5.32/l)

5

3

Premium

Manteli

300 g (14,97/kg)

4

49

Kalev

Prismat ovat auki joka päivä 8–23 KRISTIINE Prisma Tallinn Endla 45

ROCCA AL MARE Prisma Tallinn Paldiski mnt 102

SIKUPILLI Prisma Tallinn Tartu mnt 87

LASNAMÄE Prisma Tallinn Mustakivi tee 17

SÕBRA Prisma Tartu Sõbra 58

ANNELINNA Prisma Tartu Nõlvaku 2

MUSTAMÄE Prisma Tallinn A.H. Tammsaare 116 NARVA Prisma Narva Kangelaste 29

Likööri 17%

5

1399

700 ml (19,99/l)

95

Mesikäpp makeisrasia 378 g (17,70/kg)

Kuohuviini 10% 1,5 l (3,97/l)

49

99

Amarula Cream

Sladkoe Igristoje

6

69

Lay’s

Perunalastut 150 g (7,53/kg)

Tee ennakkotilaus!

Säästät aikaa ja vaivaa www.prismamarket.ee

Tilausten noutopiste Sikupillin Prismassa

1

13

Veri Beri

Marjamakeiset 50 g (21,80/kg)

1

09

viru

olk

The Baltic Guide kotiinkannettuna! a a m a m e Te Suomi 17 20

a t u u k o l 11.-13.ÄeSMU K *FINNTROL *VÄRTT L INÄ *UNTSAK AD *BEATI MA *KIMMO PO NDOLINI HJONEN *TOPI SA *PA HA NTOKRAATOR *MARI K

ALKUN & RUNO RUN *KASSIAHASTU S *ANGUS *MA

RI JÜRJENS & BÄND *HERMANNI TU RKKI *LAURI SAATPALU *WHA LE & *INDIGOLAPSED THE VI *WIMME SAARI & TAPANI RINNELLAGE *HENRY LAKS & MARTEN KUNINGAS *JAAKKO LAITINEN *MICK PEDAJA *RÜÜT & VÄÄRÄ RAHA *JAHIMEHED *NAPSITRALLID *Antsud :L *PEKKO KÄPPI & K:H:L LA KSKÜ *KRISTJAN Ü ES T O N E *TH Pohjoismaisen musiikin festivaali www.virufolk.ee

36,euroa/vuosi (sis. alv)

Tilaa netistä www.balticguide.ee

ANDREW LLOYD WEBBER Laulujen sanoittaja CHARLES HART Lisälaulujen sanoittaja RICHARD STILGOE Ohjaus Georg Malvius Säveltäjä

ESITTELEE

VIIMEISET ESITYKSET TALLINNASSA NORDEAN KONSERTTITALOSSA

17.03, 18.03

KOIT TOOME, HANNA-LIINA VÕSA tai MARIA LISTRA, KALLE SEPP LIPUNMYYNTI: VANEMUINE.EE — PILETIMAAILM.COM — PILETILEVI.EE

Herkuttele ja hemmottele itseäsi

Park Inn by Radisson Meriton Conference & Spa Hotel Tallinn

WHYRPUU Ä OV[LS TLYP[VU [HSSPUU

Lasten kanssa Tallinnassa?

Tallinn Card on nyt perheystvävällisempi – aikuisen kortilla kulkee mukana myös kaksi 0–6-vuotiasta lasta, ja 7–17-vuotiaille on oma alennettu kortti.

Tallinnassa jo monetta kertaa?

Tallinn Card on kehittänyt uuden edullisemman kortin toistuvasti Tallinnassa vierailevalle – nyt voit valita myös kiertoajeluttoman Tallinn Cardin, jolla pääset mukavasti näyttelyihin, museoihin ja kohteisiin, joissa et edellisillä kerroilla ole vielä käynyt.

48 h:n esimerkkipäivä Tallinn Cardilla 1. PÄIVÄ

Norm.hinta

Tallinn Card 48h aikuinen Taidemuseo Kumu Kadriorgin palatsi – Kadriorgin taidemuseo Tallinnan TV-torni – Pikalippu

€ 37 €8

€0

€ 6,50

€0

€ 13

€0

2. PÄIVÄ Lentosatama

Museot & nähtävyydet Julkinen liikenne Kiertoajelu

tallinncard.ee

€ 14

€0

Bastionien tunnelit

€9

€0

Kiek in de Kök

€5

€0

Sähköinen bussilippu

€5

€0

€ 60,50

*€ 37

YHTEENSÄ Myyntipisteet: Tallinnan matkailuneuvonta, hotellit, lentokenttä, linja-autoasema, satama.

* Lisäksi lahjoja ja etuja retkistä, ajanvietekohteista, ravintoloista ja kaupoista

9

pääkirjoitus

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Haloo Talsinki!

S

uomen suosituin yhtye Haloo Helsinki! tekee comeback-keikan Tallinnassa maaliskuussa.

Puolentoista vuoden keikkatauon jälkeen moni bändin fani haluaa palavasti nähdä suosikkinsa taas lavalla. Niinpä ei olekaan ihme, että Saku Suurhall myytiin hetkessä loppuun, ja oli järjestettävä myös lisäkonsertti.

Haloo Helsingin keikka on hyvä esimerkki siitä, että yhä useampi suomalaisbändi tähyilee lahden eteläpuolelle. Niin kuin yhtyeen kitaristi Jere Marttila sanoi The Baltic Guiden haastattelussa idean jalostumisesta: ”Mitä jos lähdettäisiin vähän etelämpään, Tallinnaan toteuttamaan tällainen juttu.”

Samanlaisia esimerkkejä kulttuurin liikkumisesta yli rajojen on paljon muitakin. Muutama vuosi sitten Sofi Oksanen järjesti spektaakkelimaisen kirjan julkistamistilaisuuden Tallinnassa. Moni suomalaisyhtye aloittaa tai päättää kiertueensa Tallinnassa.

Samaan aikaan suomalaiset kulttuurinkuluttajat ovat oppineet matkustamaan Tallinnaan lempiartistiensa perässä. Moni on huomannut, että on edullisempaa matkustaa Helsingistä Tallinnaan konserttimatkalle kuin vaikkapa Tampereelle. Ja ainakin se on monin verroin jännittävämpää.

Kulttuuriturismi hakee selvästi uusia uomiaan, ja samalla kaksoispääkaupunki Talsinki muuttuu yhä todellisemmaksi.

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi, mikä näkyy monin tavoin myös Virossa.

Juhlavuoden tapahtumia on luvassa pitkin vuotta, huippuna suurkonsertti Tallinnan Vapaudenaukiolla 10. kesäkuuta. Siellä suomalaiset ja virolaiset artistit esittävät yhdessä suomalaisia klassikkokappaleita.

Alkanut vuosi on hyvä tilaisuus juhlia Suomen syntymäpäivää yhdessä virolaisten kanssa. The Baltic Guide on juhlavuoden humussa tiivisti mukana ja kertoo tapahtumista kuukausittain.

Tammikuun lehdessä on tuhti tietopaketti maakuntien matkakohteista. Hyviä syitä matkustaa eri puolille Viroa on taas kosolti. Uutena kolumnistina aloittaa tammikuussa suomenvirolainen toimittaja Rain Kooli.

sisältö Ostokset 46 Ostoskorivertailu 48–49 Helge Kodu, Natura Siberica 51 Testissä virolaiset käsivoiteet

Kauneus ja terveys 52 Hammasklinikka Albin, Revali Ilusalong 55 Pärnun kylpylät 56–57 International Cosmetic Center

Lapset ja nuoret

Hyviä kulttuurimatkoja ja Suomi 100 -juhlavuoden alkua!

Mikko Virta Päätoimittaja

59 Simple Session, Tallinnan eläintarha 60 Back to Our Roots -nuorisoohjelma

Ajankohtaista

Ravintolat

Historia

10 Top 5, Suomi 100, Suomalainen Virossa 13 Turisti rysässä, Talviliikuntapaikat Virossa, Keräilijöiden näyttely Pärnussa 15 Näistä puhutaan, Hüttünen, Samu opettaa viroa 18 Uudistuva Länsisatama, Tallink Megastar 28 Viron uusi alkoholiverotus 29 Kivi Larmolan kolumni 64 Palveluhenkilö, Viro pyrkii luomumaaksi

20–21 Ravintola V, Alter Ego 22 White Guide 24–25 Ravintolauutiset, Manun resepti

62–63 Viron kansallismuseo, Keila-Joan kartano

Viihde

65 Viron luonnon symbolit

Kulttuuri 17 NUKU-teatteri 68 Värien kapellimestarit -näyttely Kumussa

Luonto

27 Tallinnan LGBTQ-ravintolat

Matkaviihdettä

Erikoissivut: maakunnat

69 ViroVisa, ristikko, Rain Koolin kolumni

32 Pohjois-Viro 34, 36 Pärnu 38–39 Kevään ja kesän suurtapahtumat Virossa 40 Etelä-Viro 41 Haapsalu ja Viron saaret 42–43, 45 Tartto

Tietoa matkailijalle 66–67, 70–74 MITÄ, MISSÄ, MILLOIN: Kartat, tapahtumat ja palvelut

20 vuotta sitten

Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@balticguide.ee Tilaus Internetissä www.balticguide.ee

Vuoden 1997 tammikuun The Baltic Guidessa oli seuraavia uutisia ja mainoksia.

■ Runoilija Debora Vaarandin haastattelussa puhuttiin muun muassa Saarenmaan valssin sanoituksen synnystä.

Käännöstöitä tehnyt Vaarandi kertoi kääntäneensä muun muassa Laila Hirvisaaren historiallisia romaaneja.

■ Viron valtion budjetti oli 12,5 miljardia kruunua. Suurimmat menoerät ovat opetus- ja sosiaaliministeriöllä.

■ Loppuvuoden lumimyräkät sekoittivat liikennettä Tallinnassa, koska

aurauskalustoa ei ollut riittävästi. Matkailijoita varoitettiin liukkaista ja sohjoisista kaduista.

■ Antti Sarasmo kertoi historiajutussaan Tallinnan Toompean mäestä.

■ Keskibruttopalkka oli Virossa 3 020 kruunua eli 193 euroa kuukaudessa.

■ Fazerin suklaalevyt maksoivat Stockmannilla 13,90 kruunua (0,89 euroa). Saku Rock -oluttölkin (0,33 l) sai 5,90 kruunulla (0,38 euroa).

Päätoimittaja: Mikko Virta Toimituspäällikkö: Silja Hurskainen Toimittajat: Jukka Arponen, Antti Sarasmo, Timo Huttunen, Arja Korhonen, Mikko Savikko Ulkoasu: Evelin Linholm, Eve Jaansoo Valokuvaaja: Andrei Chertkov Piirrokset: Hannu Lukkarinen Yhteydet: Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Toimitus: e-mail: editorial@balticguide.ee puh. +372 6 117 760 Ilmoitusmarkkinointi: marketing@balticguide.ee Toimitusjohtaja: Jane Konga Vuositilaus (12 numeroa) 36 euroa.

Puh. +372 6 117 760,

Kuvassa: Haloo Helsinki!

Kuva: Marek Sabogal

Vastuu virheistä. Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.

ajankohtaista

10 TOP 5 Viron tapahtumat

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Satavuotias juhlii Virossa Suomen juhlavuosi näkyy lahden

Kuva: Malin Johansson

eteläpuolella monin tavoin.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA TIMO JUNTTILA / IITTALA

Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumis-

01 JOSÉ GONZÁLEZ KONSERTOI TALLINNASSA Indie-folkartisti José González pistäytyy Tallinnaan osana Euroopankiertuettaan. Nordea-konserttitalossa 3.2. pidettävässä konsertissa argentiinalaislähtöinen ruotsalaismuusikko esiintyy yhdessä The String Theory -orkesterin kanssa.

02 ELOKUVIA DOKUMENTTIEN YSTÄVILLE Helsingin DocPoint-festivaalin kanssa yhteistyössä järjestetyssä DocPoint Tallinnassa esitetään 25.–29.1. ajankohtaisia ja yhteiskuntakriittisiä dokumenttielokuvia. Elokuvia nähdään eri elokuvateattereissa ympäri Tallinnan.

03 OTEPÄÄN SAUNAMARATON Virolaiset ovat vähintään yhtä saunahulluja kuin suomalaiset.

Otepään saunamaratonissa joukkueiden tulee käydä kuuden tunnin aikana mahdollisimman monessa Otepään seudun saunassa.

Lisäpisteitä saa muun muassa avantouinnista. Saunamaraton hikoillaan 4.2.

04 LUONTOKUVAT ESILLÄ TELEVISIOTORNISSA Viron vuoden 2016 parhaimpia luontokuvia saa ihailla Tallinnan televisiotorniin joulukuussa avatussa näyttelyssä. Näyttely keskittyy maisemakuvien sijasta erilaisiin eläin- ja kasvilajeihin. Esillä on 50 parasta valokuvaa. Näyttely on auki huhtikuuhun.

05 NYKYMUSIIKKIPÄIVÄT PÄRNUSSA Nykymusiikin ystävät voivat suunnistaa 7.–15.1. Pärnuun.

Nykymusiikkipäivät esittelevät 1900-luvun musiikkihistorian tärkeimpiä suuntauksia. Luvassa on konsertteja, näyttelyjä sekä teosten yhteiskuunteluja ja -katseluja.

ta Virossa vastaa pääasiassa Suomen Viron-instituutti. Ohjelmapäällikkö Anna Laine kertoi The Baltic Guidelle tulevista tapahtumista. ”Tuotamme muun muassa 100 esinettä Suomesta -näyttelyn, joka kertoo Suomen tarinan esittelemällä yhden esineen kultakin itsenäisyyden vuodelta. Se kertoo suomalaisuudesta niin arkisin, teollisin, innovatiivisin kuin humoristisin esimerkein.

Näyttelyn kuratoivat kirjailija Anna Kortelainen ja designer Pekka Toivanen”, hän kertoo.

Tapahtumien tavoitteena on yhdistää suomalaisia ja virolaisia. Yksi sellainen on kesäkuussa alkava valokuvakilpailu. ”Toteutamme sen yhteistyössä Helsingin Sanomien ja Postimees-lehden kanssa. 100 hetkeä -valokuvakilpailussa naapurukset kuvaavat toisiaan – suomalaiset Viroa, virolaisia, tuntemuksiaan Viroa kohtaan ja toisinpäin.”

Marraskuussa voittajatöitä voi nähdä Helsingissä Sanomatalossa ja Tallinnassa Viru Keskuksessa.

Tulossa on myös musiikkia. Tal-

linnan Vapaudenaukiolla järjestetään 10. kesäkuuta Soome 100

100 esinettä Suomesta -näyttelyssä on esillä muun muassa Aaltomaljakon puinen muotti.

-suurkonsertti, jossa suomalaiset ja virolaiset artistit tekevät yhdessä musiikkihistoriaa. ”Julkistamme konsertin ohjelmiston ja esiintyjät huhtikuussa, mutta voimme jo luvata, että lavalla nähdään molempien maiden kirkkaimpia tähtiä. Konsertissa esiintyy yhdeksän suomalaista ja yhdeksän virolaista artistia, jotka tulkitsevat toistensa kappaleita yhdessä ja erikseen.

Ilmaisen konsertin ohjelmisto on sekoitus nostalgiaa sekä uusia, nousevia artisteja, jotka esittävät yhteisiä klassikoita, mutta myös omia uutuuksiaan.”

Anna Laineen mukaan suomalaisella musiikilla oli iso merkitys virolaisille uuden itsenäistymisen aikoihin 1990-luvun taitteessa.

Suomalainen Virossa TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA ANDREI CHERTKOV

Mirkka Maikola muutti puoliva-

hingossa Tallinnan kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 Viroon Kristian Smedsin teatteriprojektin mukana ja on asunut maassa pysyvästi vuodesta 2013. Hän on työskennellyt muun muassa Von Krahl -teatterissa tuottajana ja markkinointipäällikkönä, Kino Sõpruksessa ohjelmistopäällikkönä ja tiedotusvastaavana.

Mitä olet oppinut Virossa? ”Mikään ei ole Virossa niin mahdotonta tai liian suurta, etteikö sitä ehtisi toteuttaa vaikka parissa päi-

vässä. Eli ensin tehdään ja sitten vasta suunnitellaan.

Toisaalta tällaista ajoittain kaaosmaista aikataulutusta on hieman hankala sovittaa suomalaiseen rytmiin, jossa saatetaan projekteja suunnitella jopa vuosia. Turha stressaaminen ei kannata, kaikki aina järjestyy tavalla tai toisella. Erilaisia säädöksiä esimerkiksi tapahtumien järjestämisessä on huomattavasti vähemmän, joten sillä saralla tuottajan luovuus pääsee täällä valloilleen. Virossa kannattaa olla avoin osaamisestaan ja olla kiinnostunut kaikesta ympärillä tapahtuvasta.

Varsinkin kulttuurin alalla kaikki ovat jollain tapaa kytköksissä toisiinsa ja yhteistyö synnyttää yhteistyötä. Täällä myös ilmaistaan paljon herkemmin mielipiteitä ja kaikilla saa ja pitää olla ajatuksia niin päivän politiikasta kuin taiteesta. Kulttuurin harrastaminen ei ole täällä elitististä, vaan normaaliin yleissivistykseen kuuluvaa. Se näkyy esimerkiksi teatterien huimissa katsojamäärissä.”

Mitä muuttaisit Virossa? ”Vaikka ollaan jo menty kovasti parempaan suuntaan, tuntuu yhä siltä, että osa virolaisista ajatte-

lee ensin omaa hyvinvointiaan ja sitten vasta toisia. Empatia on heille lähinnä ylellisyystuote.

Ehkä juuri tähän liittyen seuraan hiukset kauhusta pystyssä korruptiouutisia, paikallista kiinteistörallia ja kaupunkisuunnittelun lyhytnäköisyyttä. Ja tietysti myös maahanmuuttopolitiikkaa.

Virolaiset ovat kyllä avoimia ja ystävällisiä, mutta neuvostoajan jäänteitä on vielä siinä, että vieraaseen ei oikein luoteta. Viron kielen opettelu (ja miksei myös venäjän!) ja kielen arvostaminen on erinomainen tapa ansaita luottamusta.”

■

”Nykyään suomalaiset ja virolaiset tuntevat toistensa musiikkia aika ohuesti, mutta olisi ihan mahtavaa, jos tulevaisuudessa artistit ja yleisöt voisivat kohdata toisensa Suomenlahden molemmin puolin. Sellaista liikehdintää näkyy jo, ja haluamme osaltamme olla tukemassa sitä”, Anna Laine sanoo.

The Baltic Guide kertoo juhlavuoden aikana kuukausittain Suomi 100 -tapahtumista. ■

Mistä löytää?

100 esinettä Suomesta -näyttely, avajaiset 23.3. Helsingissä ja 10.6.

Tallinnassa Maarjamäen linnassa.

Soome 100 -suurkonsertti, 10.6.

Tallinnan Vapaudenaukio.

Lisätietoa: www.finst.ee/fi/suomi-100

Kauppa- ja palvelukeskus LOOTSI 8, TALLINNA

PALJON UUSIA TUOTTEITA! • GERRY WEBER • RALPH LAUREN • TAIFUN • LERROS • TOMMY HILFIGER Lootsikeskus, II krs

KÄSINTEHDYT TEKSTIILIT LASTENVAUNUIHIN, LASTENHUONEISIIN, VAUVOILLE JNE.

Lootsi 8 III kerros

BOJAKIKA https://www.facebook.com/bojakika/

Kauppakeskus kaupungin sydämessä Vaatteet Sinulle Suoraan Italiasta Yksi koko sopii kaikille

Laatutuotteita joka makuun!

Avattu kauppa Tallinnassa!

silmälasiliike, muodikkaat vaateliikkeet, korut, ravintola ja baari.

Aia3 / Vana Viru 10, Tallinna, vanhakaupunkia Avoinna Ma-La 10-20, Su 10-17

info@tunika.fi • +372 526 6962 Sadama 6, Sadamarketin talossa, oma sisäänkäynti. A-terminaalista 200 m

Best pizza on saavuttanut suomalaisten keskuudessa suuren suosion!

SIKAREJA JA VISKEJĂ„ MAAILMALTA

SyÜ ja juo niin paljon kuin jaksat -buffet 9,90₏ ngilla kupo Tällä ajalle t-ost buffe

l

0.5l ero nk

Viru keskus

The Oak Lounge – Tallinna, Vanhakaupunki Dunkri 2, Tallinna, Viro Puhelin: +372 644 5647 www.theoaklounge.com SähkÜposti: info@theoaklounge.com

Gonsio

silla

Kivi

A. Laikmaa

i 0.5l Har iider twa ss ll l Kis o

www.pizzabuffet.ee

p

Kaubamaja

nia

to

Es

st

DOHQQXVWD NDLNLVWD YLVNHLVWl VLNDULHQ RVWDMLOOH .DWVR P\|V NXXNDXGHQ HULNRLVWDUMRXNVHW LQWHUQHWVLYXLOWDPPH

Maneezh i

â‚Ź 2.90 . hinta norm

A. Laikmaa

ek ilmais

Saku Origin al 0.

5

ma 1 juo si

0\\PlOlVVlPPH RQ ODDMDW YDOLNRLPDW YLVNHMl MD VLNDUHMD MRLWD YRL P\|V PDLVWHOOD SDLNDQ SllOOl EDDULVVDPPH MD VLNDUL ORXQJHVVDPPH

Talvisen buffetin hintaan sisältyy: verimakkarat, hapankaali, porsaanliha sekä rapeat perunat. Luonnollisesti valikoimassame ovat mehevät pizzat, aasialaisruoat, runsaasti salaatteja ja maistuvia kakkuja sekä rajattomasti virvoitusjuomia. Hintaan kuuluu nyt myÜs jälkiruokapÜytä.

ri

Avoinna joka päivä 11–21 Gonsiori 10, noin 150 metriä Viru Keskuksesta.

TAMMIKUUN TARJOUS: lasillinen hehkuviiniä!

UUSIN!

3

euroa

Veinipesa-viiniravintola on avattu Tallinnan vanhassakaupungissa Viru-kadulla.

Laaja valikoima viinejä ja käsityÜoluita!

Viru 18, 4. kerros, Tallinna • Avoinna to, pe ja la 14–02, ma–ke 18–02.

UUSI MENU!

Stadi Tallinnassa Suomalainen karaoke! Maaseudun tunnelmaa Tanssilattia. Suomen tv.

Tallinnassa Suomalaista musiikkia.

Avoinna su–to 12–01, pe–la 11–03.

Lokaal Helsinki, Viru 18, Vanhakaupunki, Tallinna.

Avoinna su-to 11-22, pe-la 11-23 TalukĂľrts, Viru 18 (3.krs), Tallinna Puh. +372 6 418 387, www.talukorts.ee

TAMMIKUUN TARJOUKSET: Ravintola Lusikas

10

EUR

Pääruuan tilaajalle viinasnapsi ilmaiseksi!

Aia 7, Tallinna Avoinna ma-la 12:00-23:00 / su 12:00-21:00 Puh +372 646 3030 • info@restoranlusikas.ee www.restoranlusikas.ee

UUS

AIA

INSENERI

EUR

VANAVIRU

3

Rosvonpaisti

VIRU

GlĂśgii GlĂś

�Mieleen jäävä hetki ystävän kanssa Lusikas-ravintolassa nauttien hyvästä seurasta sekä sopivan hintaisesta ruuasta ja juomasta.

Se oli lomamme kohokohta! Ravintola Lusikas Vanhankaupungin tuntumassa on asiakasystävällinen ja hinta-laatusuhteeltaan erinomainen. Listalta lÜysin niin kevyemmät vaihtoehdot kuin lihansyÜjien herkkupalatkin, kuten karitsan kyljykset.

Ja jälkiruoista jää suuhun hyvä maku.�

Ravintola Lusikas

Kalev SPA

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

13

ajankohtaista

Keräilijöiden aarteita näytillä Pärnussa voi ihastella jopa 150 vuotta vanhoja polkupyöriä.

The Baltic Guiden eläkkeelle siirtynyt päätoimittaja Mikko Savikko

on kerännyt virolaisia keittokirjoja jo viisitoista vuotta. Intohimoisen keräilijän kokoelmissa on muun muassa Viron kolmanneksi vanhin keittokirja vuodelta 1864.

Savikon keittokirjat ovat ensimmäistä kertaa näytillä perinteisessä keräilijöiden näyttelyssä, joka avattiin joulukuussa Pärnun nykytaiteen museossa.

Mittavassa näyttelyssä voi tutustua keittokirjojen lisäksi pohjoiskorealaiseen taiteeseen kansanedustaja Marianne Mikon

kokoelmista ja virolaiseen taiteeseen Margus Punabin kokoelmista. Näyttelyn näyttävintä antia ovat Toomas Pihtin polkupyörät vuosilta 1850–1930.

Lisäksi esillä on keraamisia ja lasisia hevosia, Pokémon-pehmoleluja, Muhun seinävaatteita, Kihnun lapasia, vanhoja valokuvia ja grafiikkaa. ■

Rakveren liikkuva joulukuusi 27.11. Rakveren kaupungin joulukuusesta on tullut jokavuotinen merkkitapaus. Tänä vuonna kuusi on hieman Eiffel-tornia muistuttava liikkuva taideteos.

13-metrisessä kuusessa pyörivät hammasrattaat.

Mistä löytää?

Kerää, hoida, jaa -näyttely, 12.2.2017 asti, Esplanaadi 10, Pärnu.

Ulos sukset survaiskaa TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Talvisäitä on hankala ennustaa,

mutta jos lunta ja kylmää riittää, talven ulkoiluriemuihin Virossa kyllä pääsee.

Tallinnassa voi luistella Vanhassakaupungissa Harju-kadun tunnelmallisella luistelukentällä. Piritan urheilukeskuksessa sijaitseva luistelurata on kaupungin suurin. Kauempana keskustasta sijaitsevassa Nõmmen urheilukeskuksessa pääsee myös jäälle. Kaikissa kolmessa paikassa on luistinvuokraamot.

Pulkkamäkeä etsivien kannattaa suunnata Tallinnan Laulukentälle, johon lumien tullen avataan talviurheilukeskus. Valaistut pulkkamäet ovat myös Piritan ja Nõmmen urheilukeskuksissa.

Tartossa pulkkailemaan pääsee esimerkiksi Tähtveren vapaaajan keskuksessa. Pärnun paras mäki on Munamäen puistossa kaupungin keskustassa. Viron talvipääkaupungista Otepäältä löytyy tietenkin runsaasti talviurheilumahdollisuuksia. ■

Viron kuukausi

Ilvekselle poika 28.11. Viron entinen presidentti Toomas Hendrik Ilves ilmoitti, että perheeseen syntyi Hans Hendrik Ilves. Hans nimi periytyy presidentin isoisän veljeltä.

Hans Rebane oli aikoinaan myös suurlähettiläänä Suomessa.

Kauniit kodit valittu 29.11. Tämän vuoden kaunein koti on Tallinnan Koplissa, TsaariVenäjän aikaisessa kerrostalossa ja vuoden piha Palamusella.

Kilpailuun osallistui lähes 100 kotia ja pihaa.

Eduskunnan kalusteet Virosta Mistä löytää?

Vanhankaupungin luistelurata, Harju 32, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki i1 Piritan urheilukeskus, Rummu tee 3, Tallinna.

Nõmmen urheilukeskus, Külmallika 15a, Tallinna.

Tähtveren vapaa-ajankeskus, Laulupeo pst. 25, Tartto.

Munamäen puisto, Lõuna tn 1, Pärnu.

Hyviä pulkkamäkiä löytyy ympäri Viroa, jos vain säiden haltiat suovat.

30.11. Suomen eduskunnan remontoitavan siiven sisustuksen tarjouskilpailun voitti virolainen Kitman Thulema. Tarjouksen summa 219 241 euroa oli noin 70 000 euroa edullisempi kuin suomalaisen kilpailijan tarjous.

Saarenmaalle suuri kunta 1.12. Kuressaaren kaupunki ja 10 kuntaa liittyivät Saarenmaan kunnaksi. Vuoden 2018 alussa toimintansa aloittavassa kunnassa on 31 300 asukasta ja sen pinta-ala on 2 589 neliökilometriä.

Jääkarhulle pennut 2.12. Tallinnan eläintarhan Friida-jääkarhu poiki kaksi pentua, josta toinen, pienempi ei jaksanut elää kuin kuusi päivää.

Alle puolikiloisina syntyville pennuille ensimmäiset viikot ovat hyvin kriittisiä, kerrotaan eläintarhasta.

Turisti rysässä TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Perinteinen joulunalusreissu Tallinnaan oli karjalohjalaisen Taina Lehtosen ja oululaisen Ulla Immosen ohjelmassa myös joulukuussa 2016.

“Tämä on ainakin neljäs kerta”, selvitti Lehtonen naisten perinnettä, johon kuuluu aina, että Lehtonen hakee Immosen Helsinki-Vantaan lentokentältä, josta matka jatkuu yhdessä kohti etelää.

Kampaajalla käynti on erottamaton osa Immosen joulumatkaa.

“Suomessa ei ole niin hyviä paikkoja kuin täällä. Täällä kampaajat vain osaavat leikata hiukset jotenkin paremmin”, Immonen kuvaili.

Lehtosella puolestaan oli selkeät ostossuunnitelmat.

“Kengät ja laukut ovat intohimo! Lapselle tietysti aina viedään jotakin.”

Lehtosen ostoksiin kuului myös hieman epätavallisempi tuttavuus.

“Auton perä on otettava täyteen tattaria”, hän selvitti. Tattarin

Elinikä alle EU:n keskiarvon Lehtonen vie kanoille, jotka nauttivat virolaisherkkua sen jälkeen, kun se on keitetty pehmeäksi.

Naiset ovat matkustelleet Virossa 1990-luvulta alkaen.

“Silloin Suomi näytti paremmalle kuin Viro. Nyt Viro on pal-

jon edellä Suomea”, naiset pohtivat.

Viro kutsuu matkalaisia jatkossakin. Lehtonen suunnittelee jo kesäkuuta.

“Odotetaan, että Rammstein tulee!” ■

3.12. EU-valtioiden naisten odotettu elinikä on 83,6 vuotta ja miehillä 78,1 vuotta. Virolaiset naiset jäävät siitä 1,7 vuotta ja miehet 5,7 vuotta. Vuodesta 1990 lähtien tilanne on parantunut Virossa hyvää tahtia, keskimääräinen elinikä on pidentynyt 7,5 vuotta.

Näistä puhutaan

15

ajankohtaista Piirros: Eve Jaansoo

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

■ SUOMALAISTEN MATKAILU VIROON KASVAA EDELLEEN Suomalaismatkailu jatkaa vakaata kasvuaan, selviää Viron keskuspankin tilastosta. Vaikka suomalaisten matkat Viroon kasvoivat vain 1,2 prosenttia, niin maassa vietettyjen päivien määrä lisääntyi 2,6 prosenttia. Yhdeksän kuukauden aikana suomalaiset viettivät Virossa noin 125 000 päivää enemmän kuin edellisvuonna. Hotelliöiden kasvua siitä oli lähes 69 000, kertoi Viron tilastokeskus (Eesti Statistikaamet).

Viron keskuspankin mukaan suomalaiset matkustivat tammikuusta syyskuuhun noin 1 700 000 kertaa Viroon ja viettivät noin 4 800 000 päivää maassa. Samaan aikaan esimerkiksi ruotsalaiset tekivät Viroon noin 168 000 matkaa ja viipyivät maassa noin 485 000 päivää. Eli jokaista ruotsalaista kohden Virossa oli kymmenen suomalaista.

Tallinnan satama rikkoi joulukuun lopussa kävijäennätyksen.

Vuoden 2016 aikana sataman kautta kulki yli kymmenen miljoonaa matkustajaa.

HÜT TÜNEN

Ministerin viinaristiretki

■ LINNAHALLISTA KONFERENSSIKESKUS Tallinnan sataman naapurissa vuosia tyhjillään seisonut Linnahall aiotaan remontoida perusteellisesti. Kolossaaliseen rakennukseen on tarkoitus tehdä kansainvälinen matkailu- ja konferenssikeskus.

Tallinnan kaupungin ja valtion suunnittelema keskus tulee maksamaan noin sata miljoonaa euroa. Sen on tarkoitus valmistua jo vuonna 2019.

Vuonna 1980 valmistuneessa Linnahallissa on 4 200 katsojan konserttisali. Rakennuksen yhteydessä on myös jäähalli.

■ VIROLAISKOULULAISET MENESTYIVÄT PISA-TESTEISSÄ 15-vuotiaiden oppilaiden koulumenestystä mittaavissa kansainvälisissä PISA-testeissä Viro pärjäsi jälleen erinomaisesti.

Vuoden 2015 testien tulokset julkaistiin joulukuussa 2016. Niistä selvisi, että virolaiskoululaisten luonnontiedeaineiden (biologia, maantiede, fysiikka ja kemia) taidot ovat Euroopan parhaimmat. Maailman tilastossa sijoitus oli Singaporen ja Japanin jälkeen kolmas.

Vuoden 2015 PISA-testeihin osallistui yli miljoona oppilasta 72 eri maasta. Suomi oli Euroopan tuloksissa Viron jälkeen toisella sijalla.

Viron uusi hallitus aloitti viime marraskuussa. Alku on ollut vauhdikas. Talous- ja alkoholipolitiikkaan liittyviä suuria päätöksiä ja linjauksia tehtiin kovalla kiireellä jo joulukuun alussa.

Viron veropolitiikka muuttuu radikaalisti. Tähän asti maassa on ollut tasaveromalli. Hallituksen esitys tuo Viroon progressiivisen tuloverotuksen.

Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja, terveys- ja työvoimaministeri Jevgeni Ossinovski on aloittanut ristiretken viinaa vastaan. Hänen missionaan on vähentää alkoholin terveyshaittoja. Hallitus esittääkin mietojen alkoholijuomien verotuksen rajua korotusta, alkoholin myyntipaikkojen vähentämistä ja ainakin osittaista mainostuskieltoa alkoholijuomille.

Ehkäpä kovan kiireen vuoksi Ossinovski ei ole selvittänyt, mitä muita asioita alkoholin kallistuminen tuo mukanaan.

Veronkorotuksen jälkeen Virossa on Euroopan kallein alkoholi, kun hintaa verrataan kansalaisten keskipalkkaan. Lisäksi alkoholin hintaero Viron ja Latvi-

an välillä on veronkorotuksen jälkeen suurin rajanaapureilla oleva ero koko EU:n alueella. Tämä lisää niin tavallisten virolaisten kuin trokarienkin viinaturismia Latviaan.

Kotipoltto lisääntyy. Valtion saa-

mat tulot alkoholiverosta tulevat pikemminkin vähenemään kuin kasvamaan. Alkoholin myyntikielto aiheuttaa kyläkauppojen kuolemia. Kukaan ei myöskään tiedä, miten kiristynyt alkoholipolitiikka vaikuttaa matkailuun.

Veronkorotus ja mainoskielto voivat aiheuttaa sen, että pienet virolaiset alkoholituotemerkit kuihtuvat kansainvälisten brändien puristuksessa. Tämä taas tulee lisäämään työttömyyttä.

Kummallista on myös se, että veronkorotus kohdistuu mietoihin alkoholijuomiin. Esimerkiksi Suomessa on toimittu toisin.

Uudella pääministerillä ei ole ollut helppoa. Keskustalainen Jüri Ratas ryhtyi johtamaan hallitusta heti sen jälkeen, kun hänet oli valittu puolueensa tuoreeksi puheenjohtajaksi. Puoluejohtajakampanja Edgar Savisaar-

Kieli poskessa ■ Viron kielessä on vokaali õ, jota suomen kielessä ei ole. Õ:ta äännettäessä ovat huulet e-asennossa ja kieli u-asennossa. Harjoittele näin: sanomalla u vie huulet leveään hymyyn, eli laia naeratusse.

ta vastaan oli erittäin likainen ja

väsyttävä.

Keskustapuolueella on myös suuria taloudellisia vaikeuksia.

Puolueen keskeisiä vaikuttajia on ollut pidätettynä korruptioepäilyjen takia. Keskustalainen maatalousministeri Martin Repinski joutui eromaan talousepäselvyyksien vuoksi jo joulukuun alussa. Sisäiset riidat repivät puoluetta hajalle. Rattaan pitäisi samaan aikaan johtaa hallitusta ja tehdä omassa puolueessaan suursiivous savisaarelaisista.

Kolmas hallituspuolue, konservatiivinen IRL, on ollut yllättävän hiljainen. Näyttääkin siltä, että hallitusta johtavat sosiaalidemokraatit.

Viron politiikassa on tapahtunut myös suuri sukupolvenvaihdos. Aiemmin politiikassa vaikuttaneet Reformipuolueen Siim Kallas, Keskustapuolueen Edgar Savisaar ja Isämaanliiton Mart Laar ovat väistyneet tai joutuneet väistymään päivänpolitiikasta.

Vastuu on siirtynyt nuoremmille miehille.

Hüttünen

Samu opettaa SInulle Viroa on suosittu Facebook-sivusto, jota ylläpitää Samuel Sorainen.

Tässä muutamia Samun löytöjä kielimaailmasta.

■ Toissavuonna tapahtunut asia oli tunamullu.

■ Eesti ruulib, eli Viro jyrää Baltian ravintolalistauksessa. Hyvää ruokahalua, head isu!

Idyllinen SAARENMAA

Tuttu TALLINNA & monipuoliset hotellilomat

TALLINNAN risteilymatkat

Ihastuttava PÄRNU 0\\QWLSDOYHOX PD SH Ȃ OD MD VX Ȃ (ppm/mpm)

>> PDWNDYHNND È´ YLUR

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

kulttuuri

17 Uudistunut NUKUmuseo tarjoaa lapsille mahdollisuuden luoda ja esittää tarinoita.

Nukketeatterinukkejen kasvojen ilmeitä tulee korostaa, jotta ne erottuvat katsojille.

Kuin seikkailupuisto Tallinnan nukkemuseossa ei käy aika pitkäksi.

TEKSTI ARJA KORHONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

T

allinnan nukketeatteri on toiminut samassa talokompleksissa Nunne- ja Lai-katujen kulmassa Vanhassakaupungissa siitä lähtien, kun Ferdinant Veike perusti sen 65 vuotta sitten.

Nukkemuseo luotiin teatterin oheen vuonna 2010. Nyt sekä teatteri että museo ovat saaneet kaivattuja lisätiloja yli vuoden kestäneen rakennusurakan jälkeen.

Viestintäpäällikkö Hannele Känd on pelkkää hymyä kierrellessään keskiaikaisen talon sokkeloissa. Jännittävä uusi näyttely kertoo nukketeatterin tekemisestä monella tapaa. Muodikkaita interaktiivisia näyttöjä ei täällä juuri näy.

kuvituksen. Museossa piirretään hiekkaan ja tunnustellaan tuulta.

Vesinukketeatteri on saanut vaikutteita ikivanhasta vietnamilaisesta perinteestä.

Museon tähtiä ovat tietenkin erilaiset marionetit sekä käsi-, seiväs- ja pöytänuket, joiden toimintamekanismeja kuka tahansa voi tutkia. Nukkeja on saatu eri puolilta maailmaa, ja karttapallosta näkee, mistä kukin on kotoisin.

Tuttuihinkin hahmoihin voi törmätä, esimerkiksi erkiksi Virossa paremmin Buratinona uratinona tunnettuun Pinokkioon kioon tai lasten rakastaman koiratyttö oiratyttö Lotan esivanhempiin, jotka esiintyivät nukketeatterin näytelmässä jo 1994.

Museo esittelee ee myös nukketeatterin ammatteja. Kävijä saa käsiäsityksen mitä näyttetelijät, nukentekijätt ja tarpeistonvalmistajat, tajat, lavastajat, ääniteknieknikot ja meikkaajat ajat teatterissa tekevät. ät.

Täällä kuka vain voi esittää ja luoda tarinoita.

Toisen kerroksen pukuhuoneissa

on sallittua sovitella näyttelijöiden asuja ja peruukkeja. Viereisen huoneen upeat kermakakut, kurpitsat ja her herkullisen näköiset omenat ovat k kuitenkin silkkaa petosta. Tarpeistonvalmistajien Tarpe työtiloissa kaik kaikki herkut ja kukat ovat keinotekoi keinotekoisia, valitettavasti. ”Opiskeluaikoina Tartossa ”Opiskelua jjaoin ja oin huoneen artesaaniopiskelijan lli ija j n kanssa. kanss Yhtenä päivänä pöy pöydällä oli keksejä, mutta m mu tta onneksi tunsin liiman hajun ennen m kuin puraisin.”

Toisenkin kerran Känd meni lankaan. Synm tymäpäiville tuotiin ty marenkikakku, joka m

”Tärkeintä on, että lapset voivat itse tehdä ja kokea. Täällä kuka vain voi esittää ja luoda tarinoita.”

Känd näyttää, miten varjoteatteri syntyy tulen avulla. Aivan, kukapa meistä ei olisi kynttilänvalossa heijastanut seinälle koiran tai jäniksen käsillään.

osoittautui artesaanikurssilaisten taidonnäytteeksi.

Museossa voi viettää synttäreitäkin. Kakkoskerroksessa on lastenjuhlia varten erityinen huone.

Vessat on sisustettu Liisa Ihmemaassa -hengessä.

Museossa pääsee kävelemään sekä lasisella sillalla että lasilattialla, jonka alta paljastuu 1300luvun kivimuuri, perustuksia ja portaat. Teatterilla on myös oma toivomuskaivo. ”Kun meillä oli välillä rahavaikeuksia, vitsailimme, että teatterin talous on kaivon varassa.”

Nukkemuseossa käy pääasiassa virolaisia koululaisia ja päiväkotiryhmiä, mutta Kändin mukaan myös turistit ovat löytäneet paikan.

Opastetut kierrokset keskittyvät yleensä yhteen teemaan, vaikkapa varjoteatteriin, sillä kaikkea ei ehtisi parissa tunnissa nähdä kuitenkaan.

Kauhukellariin hiivitään taskulamppu kädessä. Raput ovat satoja vuosia vanhat ja sen tuntee, vaikkei näkisikään.

Tuli, vesi, ilma ja maa ovat niitä

Oudot äänet ja kolea nauru kaiku-

elementtejä, joita nukketeatteritaide on kautta historian käyttänyt ja lisännyt viidenneksi mieli-

vat holveissa ja seinillä roikkuu toinen toistaan karmaisevampia naamareita.

Kauhukellariin hiivitään taskulamppu kädessä.

Nukketeatteri ja -museo on ollut 65 vuotta samalla paikalla. Nyt teatteri on remontoitu.

”Moni lapsi pelkää enemmän ääntä kuin pimeyttä”, kertoo Känd.

Lähietäisyydeltä nuket näyttävät surullisilta ja pelottavilta. ”Nukketeatterissa ei todellisuudessa ole kaunista nukkea, sillä kasvojen ilmeitä on pakko korostaa, jotta ne erottuisivat takariviin asti.”

Kändin omia suosikkeja ovat hammaspeikot Sööbik ja Pisik.

Legendan mukaan näytelmän ensi-illasta poistui puoli salia, sillä nuket näyttivät niin hirmuisilta.

Museokierroksen voi yhdistää teatteriesitykseen. Alle kolmivuotiaiden esitykset sopivat viroa taitamattomillekin. Vähän isommille Känd suosittelee visuaalista Pikku prinssiä, jos tarina on tuttu. Myös museossa on esityksiä viikonloppuisin puoli kahdelta.

NUKUssa on nyt myös museokauppa, jonne tuotteet syntyvät talon omien nukkemestarien käsissä. ■

Mistä löytää?

Nukketeatteri ja -museo NUKU, Lai 1 / Nunne 4, Tallinna. Karttakoodi g1

liikenne

18

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Helsingin Länsisatama uudistuu TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT PES-ARKKITEHDIT OY (HAVAINNEKUVAT) JA HELSINGIN SATAMA OY

Länsiterminaali 2: ■ 12 700 m2

Uuden Länsiterminaali 2:n avaa-

minen tammikuun lopulla tekee laivamatkailusta entistä mukavampaa.

Pääkaupunkiseudun suurilla liikennehankkeilla, Länsisatamalla ja -metrolla, on yhteistä vain nimen etuosa. Länsiterminaalin rakentaminen on nimittäin sujunut aikataulussa eikä 45 miljoonan euron budjettia ole ylitetty.

Tätä kirjoittaessa uuden terminaalin rakentaminen etenee suunnitellusti. Jäljellä on enää sisätöitä sekä käyttöönotto- ja testausvaihe. Samaan aikaan parannetaan liikenneyhteyksiä ja rakennetaan ramppeja.

■ 80 000 m3 ■ 2 matkustajasiltaa laivoihin,

joista toinen kaksikerroksinen ■ Odotushalli laivaan 2 800 m2 ■ Kustannusarvio 45 miljoonaa

euroa

Kun terminaali avataan, Tallinkin uusi tammikuun lopussa liikennöintinsä aloittava Megastar-alus saadaan suoraan uudelle laivapaikalle.

Matkustajille uusi terminaali merkitsee entistä kätevämpää pääsyä laivaan ja pois sieltä.

Laivoille tulee olemaan paljon aiempaa lyhyempi kävelymatka (havainnekuva).

■

MoorMastereiden (laivojen automaattinen kiinnitysjärjestelmä) avulla alusten kiinnitys ja irrotus nopeutuu ja vähentää siten alusten polttoaineenkulutusta ja päästöjä.

Sisätiloista on tulossa avarat, valoisat ja viihtyisät.

Työmaa oli sisätöitä vaille valmis jo syyskuussa.

Terminaalille pääsee autolla suoraan ovelle ja julkisen liikenteen välineilläkin lähelle (havainnekuva).

Ympäristöystävällisyyttä tyylistä tinkimättä TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT AS TALLINK GRUPP

Megastar:

Tallinkin uusi Megastar aloittaa lii-

kennöinnin 29.1. Laivan suunnittelussa on huomioitu erityisesti ympäristötekijät sekä matkustusmukavuus.

Uudessa laivassa on panostettu myymälätiloihin, ravintolatarjontaan ja matkustajien viihtyvyyteen. Laivan suurimman myymäläalueen, Traveller Superstoren, konsepti on tuttu Ruotsin-laivoilta. 7. ja 8. kansien peräosaan sijoittuvalla myymälällä on pinta-alaa 2 800 m².

Myymälään pääsee myös suoraan autokannen ”autotallista”, jonne voi viedä ostokset kuten marketin parkkipaikalle.

Ravintolat ja baarit sijaitsevat pääasiassa kansilla 8 ja 9. Tarjontaa on itsepalvelukahvilasta tasokkaaseen à la carte -ravintolaan. Laivaan on lastattu myös pari pubia ja pikaruokapaikkaa.

Keulan buffettiin mahtuu 400 ruokailijaa.

■ Pituus 212 m ■ Matkustajia 2 800 ■ Bruttovetoisuus 49 000

Lentäen saarille

tonnia ■ Matkanopeus 27 solmua

Tallinnasta pääsee nopeimmin

■ Matka-aika Helsinki–Tallinna: 2 h

Saarenmaalle ja Hiidenmaalle lentäen. Liettualainen Transaviabaltika lentää reiteillä pari lentoa arkisin ja yhden suuntaansa viikonloppuisin. Lentojen hinnat ovat normaalisti noin 25 euroa/suunta, mutta alennuslippujakin on tarjolla. Lentoaika Hiidenmaalle Kärdlan kentälle on noin 30 ja Saarenmaalle Kuressaareen 40 minuuttia. Aikataulut ja lippukauppa löytyvät internetistä sivuilta saartelennuliinid.ee (viroksi ja englanniksi). ■

■ Hyttejä 47 ■ Polttoaine LNG

Myymälätilat ovat avarat.

Loungeja on kolmea tasoa: business, comfort ja sitting.

Lisäksi rekkakuskeille on oma Drivers loungensa. Lasten leikkihuone löytyy buffet-ravintolan vierestä.

Laivan polttoaineena käytetään LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua ja se noudattaa Itämeren uusia, tiukempia päästömääräyksiä.

■

Ravintola- ja baarialueen, sekä infopisteen on suunnitellut tunnustettu suomalainen suunnittelija Vertti Kivi.

20

ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Välimerellistä varmalla otteella Alter Egon sisustus on eleettömän tyylikäs.

Välimeri TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tallinnan Rotermannin kortteli

sataman D-terminaalin ja keskustan välissä on monelle matkaajalle tuttu läpikävelyreitti. Korttelin keskusaukion reunalla sijaitseva ravintola Alter Ego sopii siten mainiosti ruokailupaikaksi laivamatkustajalle.

Ravintolan välimerellisessä ruokalistassa on vaihtoehtoja niin pientä nälkää taltuttavalle, lounastajalle kuin pitkän illallisen nauttijalle. Tapas-valikoimassa on muun muassa kananmaksaa ja tonnikalakroketteja. Tapasten kanssa on luontevaa nauttia espanjalaisia viinejä, joita ravintolassa on tarjolla kaupungin kenties suurin valikoima.

Kokeilimme lounas- ja à la carte -listan yhdistelmää. Alkuruuaksi valikoitui lounaslistalta bataattisosekeitto. Täyteläinen, lämpimän oranssin värinen keitto

Alter Egon annokset ovat myös herkullista silmänruokaa.

oli sopiva valinta hyiseen talvipäivään. Alkukeiton ohessa tarjoiltiin vaaleaa leipää oliiviöljyn ja balsamicon kera.

Pääruuaksi valitsimme à la carte -listalta espanjalaista tonnikalaa. Kalan kruunasi hienoarominen karamellisoitu sipuli.

Annos tarjoiltiin artisokkasoseen ja rakuunakastikkeen kera kivilaatalle aseteltuna.

Jälkiruoka löytyi jälleen lounaslistalta. Suklaa-appelsiinikakku oli koristeltu Viron kansalliskukan ruiskukan terälehdin.

Tiivisrakenteisen kakun hennosti mausteinen maku muistutti kevyesti joulusta.

Palvelu oli kautta ruokailun miellyttävää. Englantia puhunut tarjoilija otti asiakkaan tyylikkäästi huomioon ruokailun alusta loppuun saakka ja kertoi asiallisesti muutoksista ruokalistassa. ■

Mistä löytää?

Alter Ego, Roseni 8, Tallinna.

Karttakoodi a2 --------------------Alkuruuat: 8,00–12,50 eu roa Pääruuat: 17 ,00–26,00 eu roa Jälkiruuat: 5,00–7,00 eu roa ---------------------

IIII I IIII I I IIIII I II I II I I

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

ravintolat

21

Vihreällä linjalla V-vegaaniravintola todistaa, ettei kasvisruoka ole tylsää.

Vegaani TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Ravintola V on tällä hetkellä yksi

Tallinnan suosituimmista paikoista, joten pöytävaraus sinne kannattaa tehdä ajoissa. Ei niin kovin kauan sitten Virossa kasvisruoka tarkoitti monissa kahviloissa ja ravintoloissa salaattia ja/ tai perunoita. V on toista maata.

Siellä luodaan monipuolisia ateriakokonaisuuksia ilman lihaa tai maitotuotteita.

Saimme V:stä mukavan nurkkapöydän testikäyntiämme varten. Tarjoilija kertoi aluksi ruokalistan sisällöstä ja esitteli myös päivän erikoisuudet, joita ei painetulla listalla ollut. Valitsimme alkuruuaksi valikoiman erilaisia alkupaloja, jotta saisimme maistella monenlaisia makuja. Lautaselta löytyi vegaanista juustoa,

Ravintola V:ssä on luonnetta sekä ruuassa että sisustuksessa.

nen ja erittäin täyttävä. Mausteinen tofu kvinoan, bataatin, tomaatin ja kookos-kastikkeen kera oli maukas annos, jossa tofun tulisuutta tasapainottivat makea tomaatti ja kookos.

V:hen kannattaa poiketa myös kahville, jonka ohessa voi nauttia upeita jälkiruokia. Vitriinissä on aina valikoima kakkuja ja kuppikakkuja, joista valita. Vegaaniset leivonnaiset ovat meheviä ja maukkaita ja taatusti maistamisen arvoisia. ■

Mistä löytää? grillattua tofua, sienipateeta ja cashew-kermaa. Elementit olivat sopivan eri makuisia ja täydensivät toisiaan niin hyvin, että kaikkea olisi saanut olla tarjolla enemmänkin.

Toiseksi pääruuaksi valikoitui punajuuri-seitan perunamuhennoksen ja sienikastikkeen kera.

Annos oli mauiltaan maanlähei-

V Vegan Restoran, Rataskaevu 12, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki h1 --------------------Alkuruuat: 3,90–8,50 eu roa Pääruuat: 6,50–10,30 eu roa Jälkiruuat: 2,00–4,60 eu roa ---------------------

IIII I IIII I I IIIII I II I II I I

Probably the best steaks in town!

Rakkaat Oliverin ystävät!

Ravintola Oliver sijaitsee Tallinnan ZĂĂƟŚƵŽŶĞĞŶ dŽƌŝŶ ůćŚĞŝƐLJLJĚĞƐƐć͕ ŽƐŽŝƩĞĞůůĂ Rataskaevu 22.

ZĂǀŝŶƚŽůĂŶ ůƂLJĚćƚ ŚĞůƉŽƐƟ ŬĂĚƵůůĂ ƐĞŝƐŽǀĂŶ ŵĂƐŬŽƫŵŵĞ ŬŽŚƚĂůƚĂ͕ ũŽŬĂ ŽŶ ĂŝŶĂ ŚLJǀćůůć ŵŝĞůĞůůć ũĂ ŽĚŽƩĂĂ ǀŝĞƌĂĂŬƐŝ ũƵƵƌŝ dĞŝƚć͊

Ystävällinen ja ƚĞŝůůĞ ũŽ ƚƵƩƵ henkilökuntamme sekä kaupungin parhaat pihvit ŽĚŽƩĂǀĂƚ ƚĞŝƚć͊

Tällä kupongilla 5 €:n etu vähintään 25 €:n laskusta.

Etua ei voi yhdistää muihin alennuksiin.

Etu voimassa vain ämällä. tarjouskuponkia näytt Tarjous voimassa .

31.12.2017 saakka

Omistajille Tallinnassa bonusta!

Paras mahdollinen sijainti Viru hotellin ravintolassa Amarillo

#amarillotallinn www.oliver.ee • Puh. + 372 6307898 • info@oliver.ee Avoinna: 10:00-23:00 • Rataskaevu 22, Tallinna, Viro

Ravintola Amarillo • Original Sokos Hotel Viru, Viru väljak 4, Tallinna, VIRO • Auki 11:00-24:00 • www.amarillo.ee

22

ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Ravintola Tchaikovsky Tallinnassa on vuosi toisensa jälkeen Viron parhaimpien ravintoloiden joukossa.

Virolaisravintoloiden taso ei kalpene enää muiden pohjoismaiden rinnalla.

White Guide listaa Baltian parhaat ravintolat Viron huippuravintolat päihittävät suomalaiset TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT ANDREI CHERTKOV, ART PRIORI, LAURI LAAN

Virolaisia ravintoloita esittelevä

opas Flavours of Estonia juhlii kymmenettä toimintavuottaan.

Samalla se on toista vuotta mukana ravintolaopas White Guidessa.

Tämän vuoden oppaassa on mukana 102 ravintolaa eri puolilta Viroa. Kuten oppaan julkaisseen organisaation johtaja Aivar Hanson toteaa: ”Viron huippuravintolat saivat korkeampia pisteitä kuin Suomen parhaat.”

Hän viittasi White Guide Nordicin (Skandinavian ja Baltian ravintoloita vertailevan oppaan) pisteisiin. Kyseinen opas on kuin Pohjolan Michelin-opas, ja virolaiset ravintolat pärjäsivät tällä kertaa kansainvälisessä vertailussa hyvin.

Hanson toi esiin, että tallinnalaisravintola NOA Peakoka Pool sai White Guidessa korkeammat pisteet kuin Suomen ykkönen Ask. Kaikkiaan Baltian maista oppaaseen kelpuutettiin 60 ravintolaa, joista puolet on Virosta. Korkeimmat pisteet sai latvialainen Vincents, mutta opas kuitenkin osoittaa, että Virossa ravintoloiden taso on korkea.

Kymmenen vuotta sitten julkaistiin

ensimmäinen maailman 50 parasta ravintolaa -lista. Suomi seurasi pian perässä omalla 50 parhaan listauksellaan. Hanson toi idean Viroon ja aloitti 50 parhaan virolaisen ravintolan hakemisen. ”Ravintolakriitikoiden piiri on melko pieni”, kertoo Hanson. ”Maailman 50 parasta ravintolaa yhdisti eri alueiden toimijoita. Pienten alueiden omia listoja ei oikein kannattanut tehdä.

Viro ja Suomikin ovat sellaiseen liian pieniä maita. Yksi hyvä

Tallinnalaisravintola Ö:n annosten esillepano on näyttävää.

Art Priori -ravintolan seinillä Tallinnassa on esillä paljon taidetta, ja kuin taidetta ovat ruokaannoksetkin.

opas, joka kattaa koko alueen, sopii tänne hyvin. Siksi aloitimme yhteistyön White Guiden kanssa.” ”Kymmenen vuotta sitten kukaan ei puhunut paikallisista raaka-aineista ja lähiruuasta.

Mitä kauempaa tuotuja ja mitä eksoottisempia makuja tarjottiin, sen hienompaa. Hanhenmaksa, oudon näköiset äyriäiset ja muut vastaavat raaka-aineet saivat keittiömestarit kuolaamaan.

Tänä päivänä saman tekevät laadukkaat paikallisten maatilojen tuotteet”, kuvailee Hanson viime vuosikymmenen aikana tapahtunutta kehitystä.

Viro on ollut mukana White Guidessa nyt kaksi vuotta. Näinkin lyhy-

essä ajassa voi Hansonin mukaan nähdä muutoksia ja tehdä johto-

päätelmiä. ”Ykkösija voi vaihtua helposti. Kahden ihmisen ravintolakokemus voi olla hyvin erilainen, vaikka he söisivät samaa ruokaa samassa pöydässä. Toiseksi tuntuu, että yksilöllisyydestä on puutetta. Turhan monissa paikoissa tarjotaan saman tyylisiä annoksia samoilla viinisuosituksilla.”

Joka vuosi oppaan sivuilta löytyy trendejä, jotka ovat testausaikana olleet pinnalla.

Tänä vuonna pelkkä lähiruoka on jäänyt paikallisten raaka-aineiden ja tuontimakujen fuusion jalkoihin. Pohjoisten makujen yhdistäminen aasialaiseen keittiöön on juuri nyt erittäin trendikästä.

Tällä kertaa White Guidessa ovat mukana myös Latvia ja Liettua.

Hansonin mukaan ravintolakulttuuri on jokaisessa Baltian maassa omassa kehitysvaiheessaan. Viro on tässä suhteessa kehityksen kärjessä, mikä näkyy Baltian top 30 -listalla. Latviassa ja Liettuassa tilanteeseen halutaan muutosta ja ne haluavat syrjäyttää Viron paalupaikalta, joten ravintola-alan kehitystä kannattaa seurata koko Baltiassa.

Kysymykseen omasta suosikkiravintolastaan Hanson vastaa harkitusti: ”Lähestyn ravintoloita omalla tavallani eikä minulla ole suosikkipaikkaa. Suosikkiannoksia, jotka ilmentävät ravintolakulttuurimme kehitystä, on joitakin ja erityisesti pidän maistelumenuista.” ■

Flavours of Estonia 2017.

Luettavissa internetissä osoitteessa www.flavoursofestonia.com Lisätietoa White Guide Nordicista: www.whiteguide-nordic.com

Uusi gourmet-ravintola Sardiinid Piritan satamassa!

Unohtumattomat merinäkymät!

Tyylikäs meksikolainen ravintola keskellä Kadriorgia, Taidemuseo KUMU:n ja Kadriorgin linnan lähellä. Listalla tulisia meksikolaisia ja perinteisia tex-mex -ruokia, meksikolaisia oluita, viinejä ja cocktaileja.

Tutustumistarjous

-10%

Weizenbergi 20a , Tallinna Puh. + 372 6 013 431 Fax + 372 6 013 432 e-mail: restoran@carramba.ee

MEKSIKOLAINEN KEITTIÖ Avoinna ma-la 12-23, su 12-20 www.carramba.ee

Regati pst 1, Tallinnan Olympiapurjehduskeskuksen purjehdusklubin talo (nro. 1), 3. krs.

Puh: +372 660 6960 restoran@sardiinid.ee www.sardiinid.ee

Fritto – uusinta uutta Tallinnan pikaruuissa!

Tarjoamme hollantilaiseen tapaan valmistettuja grilli- ja pikaruokia (kana, porsaanpotka, kala, peruna), laaja sia valikoima erilaisia kastikkeita.

Perunat teha dään tuoreesta perunasta ja ne uppopaistetaan luonnollisessa ruokaöljyssä.

Depoo turg, TTelliskivi lli ki i 62 ma–to 12–20, pe–la 12–21 tilaukset puhelimitse +372 553 1159 keskus, Pirita ke Merivälja tee 24 Merivälj 11-20 ma–su 1 tilaukset puhelimitse +372 5607 0700 +37 www.fritto.ee w

www.meatwine.ee

Sydney, Lontoo, Madrid, nyt Tallinnassa.

Fritto Tallinn

Avoinna: ma–to 12–23, pe–la 12–02, su 11–23

jjjjjjjjjjjjj

jjjjjjjjjj

jjjjjjjjjjjjj

Musketööriravintola Le Chateau tuo Ranskan keittiötaiteen Tallinnaan!

Tällä kupongilla!

Tunnelmallinen kellariravintola Le Chateau kutsuu makumatkalle 1600-luvun Ranskaan.

Tervetuloa kokemaan Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovikeittiön ruokaperinteitä!

Tammikuussa: Pääruoan tilaajalle Crème brûlée kaupan päälle!

Lai 19, Vanhakaupunki, Tallinna • Avoinna ma–la 12–24 • Puh. +372 6 650 928 E-mail: restoran@chateau.ee • www.chateau.ee

jjjjjjjjjj

VIROLAISTA RUOKAA TARJOAVA PERHERAVINTOLA RAATIHUONEENTORILLA.

24 ravintolat

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Liisun luona Tammikuun tarjous Tammikuun ajan tarjoamme kahden henkilön pääruokien oheen irlantilaisen juoman!

Ravintola Liisu Juures Avoinna joka päivä 10–23 Raekoja plats 13, Vanhakaupunki, Tallinna Puh. +372 6 441 983

Tervetuloa!

Wine not? -viinikaupassa saa maistella viinejä ennen ostopäätöstä.

RAVINTOLAUUTISIA

Viru 22, Tallinna, puh. +372 661 5518, www.steak.ee Eteläranta 14, Helsinki, puh. + 358 (0)504198000, www.steak.fi

Uusi italialainen ravintola Da Rocco avattiin Lai-kadulla. Paikka on erikoistunut italialaisiin klassikkoruokiin. Arkisin on tarjolla edullisia lounasannoksia. Kahden ruokalajin lounas maksaa 12 euroa.

Edellä mainitun naapurista löytyy Tallinnan uusin viinikauppa ja -baari Wine Not? Massasta paikan erottaa se, että kaikkia viinejä saa maistaa ennen ostopäätöksen tekoa. Tarjolla on pääasiassa vanhan mantereen viinejä. Baarin puolella on pieni valikoima tapaksia.

Tallinnan vanhiimpiin kiinalaisiin ravintoihin kuuluva Golden Dragon muutti Pühavaimu-kadulle. Ruokalista säilyi entisellään ja tarjolla on edelleen myös viiden euron kahden ruokalajin lounaita arkisin. Lapsille on oma listansa.

Golden Dragonin vanhoihin tiloihin Pikk-kadulle muutti suosittu saksalai-

nen ravintola Schnitzel Haus. Rapeita ja samalla meheviä schnitzeleitä huuhdotaan alas runsaan olutvalikoiman kera nyt viihtyisässä kellariravintolassa.

Kalamaja Pagarikoda avasi uuden myymälän Tallinnan Arsenal-ostoskeskuksessa kaupungin pohjoisosassa.

Paikan löytää helposti tuoreen leivän tuoksun perusteella, ja tarjolla on myös muita leipomoherkkuja.

Hampurilaisten ystävillekin on hyviä uutisia. Kvartal on uusi Tallinnan vanhankaupungin ravintola, josta kunnon burgerin saa keskeltä kaupunkia. Paikan ruokalista on simppeli, mutta tarkoin harkittu. Kaupan on myös tuoreita kakkuja jälkiruuaksi.

Tallinnan satamassa SuPerAlko avasi entistäkin suuremman myymälän.

3 000 neliömetrin laajuisessa kaupassa

Olde Hansan keittiömestari Emmanuel Wille:

Herkullista ankkasalaattia Miksipä et vaihtaisi tavallista kananlihaa

herkullisempaan ankanlihaan? Tämä ylellinen raaka-aine oli jo keskiajalla arvossaan. Erityisen tarpeellinen se oli paastonaikana, jolloin oli lupa syödä vain kasviksia ja kalaruokia.

Jotkut yrittivät huijata kirkkoa tekemällä lihasta kalan näköisiä ruokia tai selittämällä, että kyllähän ankatkin syövät kalojen tapaan vesikasveja. Tämänkertaisessa reseptissä on hyödynnetty niin ankkaa kuin kasviksiakin.

Aluksi ota riittävän suuri nippu vihreää salaattia. Pese ja kuivaa salaatti huolellisesti.

Sen jälkeen mausta salaatti keskiaikaisilla mauilla eli lisää mozzarellaa ja metsämarjoja.

Kruunaa annos kylmäsavustetulla ankanfileellä.

Salaattiin sopii mainiosti omenahunajaöljykastike ja ruokajuomaksi Olde Hansan talonviini. ■

Keittiömestari Emmanuel Wille.

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

ravintolat 25

ELEVANT E IIntialainen ravintola ma–su 12.00 – 23.00 m Vene 5, Tallinna V Puh. 6 31 31 32 P E Elevant Facebookissa

Tätä mainosta näyttämällä joka päivä kello 14.00 – 18.00

laskusta 10% alennus!

Da Rocco tarjoaa klassista italialaisruokaa.

RANSKALAINEN RAVINTOLA LYON AIVAN KAUPUNGIN SYDÄMESSÄ!

Tätä mainosta näyttämällä

RAVINTOLAUUTISIA

KOKO MENU -10% 1. maaliskuuta 2017 asti.

Sijaitsemme Viru Keskuksen puiston puoleisella sivulla.

on sulanut riittävä määrä öljyä. Kynttilän sammuttamisen jälkeen voi kaataa öljyn salaatin päälle. ■

Mistä löytää?

www.cafelyon.ee

OLETKO KOKEILLUT PARASTA WOK-RUOKAA KAUPUNGISSA?

Ankkasalaattiin sopivat esimerkiksi puolukat.

Kuva: Olde Hansa

on panostettu erityisesti viinivalikoimaan.

Ravintola Olde Hansa on luonut kynttilän, joka toimii myös salaatinkastikkeena. Kynttilä sopii mainioksi ohjelmanumeroksi illallisen yhteyteen. Öljypohjaista kynttilää poltetaan kymmenisen minuuttia niin, että kynttilästä

Wine Not?, Lai 6, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki g1 Da Rocco, Lai 6, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki g1 Kvartal, Kuninga 3, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki h2 Golden Dragon, Pühavaimu 7, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki g2 Schnitzel Haus, Pikk 37, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki g2 Kalamaja Pagarikoda, Erika 14, Tallinna.

SuPerAlko, Lootsi 6, Tallinna. Karttakoodi a3 Olde Hansa, Vana Turg 1, Tallinna.

Karttakoodi vanhakaupunki h2

WOK TO WALK TALLINNA: VANA-VIRU 14 sunnuntai-torstai 10:00-23:00 perjantai-lauantai 10:00-06:00 Pick up palvelu! Puh. +372 444 3320 www.woktowalk.com

MEREN KAUNEUS ON TARTTUVAA SORTTIA. Lähde merelle ja palaa maihin kauniimpana. Kauniisti laineilla -viikkojen torstain ja perjantain aamuristeilyillä saat kauneudenhoidon asiantuntijoilta vinkkejä juuri sinulle sopivien kauneus- ja kosmetiikkatuotteiden valitsemiseen.

Meikkaaja-bloggaaja Ida Jokikunnas auttaa ihonhoitotuotteiden ja meikkien valinnassa. Lähdöt 20.1., 27.1., 3.2. ja 10.2.

Tyylikonsultti Leena Sarvi neuvoo korujen ja asusteiden valinnassa. Lähdöt 19.1., 26.1., 2.2. ja 9.2.

Tutustu Kauniisti laineilla -viikkojen ohjelmaan ja tarjouksiin sekä varaa matka osoitteessa eckeroline.fi

MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm)

eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N

Bonusta matkoista ja laivaostoksista vain meiltä.

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

viihde

27 Viron kuukausi Kultamitali kehonrakennuksessa 4.12. 39-vuotias Ott Kiivikas voitti San Marinossa Mr. Olympia Amateur -tittelin. Hän on saavuttanut tänä vuonna aikaisemmin mm. EM-kultaa ja MM-kisojen neljännen sijan.

Perhematkailukohteille rahaa 5.12. Viron yritystoiminnan kehittämissäätiö EAS jakaa hakemuksien perusteella tukea 6–10 projektille. Maksimissaan kohde voi saada 2,75 miljoonaa euroa.

Tukea saavan kohteen pitää olla avoinna vähintään kuusi kuukautta vuodessa ja toisena toimintavuotena vieraita pitää olla vähintään 10 000.

Tallinnan yökerhoissa on nyt valinnanvaraa jokaiselle tyylille.

Sateenkaarien väreissä yöhön Tallinnan LGBTQ-bilepaikkoihin on tullut lisää tarjontaa.

TEKSTI STUART GARLICK, KUVAT PATT

L

GBTQ (Lesbo, Gay, Bi, Trans ja Queer)-yöelämästä tulee ensimmäiseksi mieleen Lontoo, Pariisi tai Berliini. Sohon tarjoamia mahdollisuuksia ei Tallinnan yöstä ehkä löydy, mutta takavuosista poiketen tarjontaa löytyy muillekin kuin umpiheteroille.

Tallinnan satama-alueelle avattiin hiljattain uusi gay-klubi.

Uuden gay-klubin avaaminen ei ole Tallinnassa jokapäiväistä, sillä Patt (Sadama 6, Tallinna. Kart-

Tallinnan uudet gay-klubit tuovat väriä ja vauhtia kaupungin yöelämään.

takoodi a2) on ensimmäinen uusi

alan paikka sitten jo edesmenneen Angelin. Juhlalliset avajaiset kokosivat Pattiin kuta kuinkin kaikki Viron näkyvimmät julkkikset ja median edustajat. Se ei tee vielä paikasta suosittua, mutta antaa hyvän kuvan siitä, kuinka paljon hyvää tahtoa ja suuria odotuksia uuteen klubiin liittyy.

Lähikuukausina nähdään, kuinka vauhdikkaaseen kiitoon Patt nousee, mutta lähtökohdat ainakin ovat suotuisat.

Vanhankaupungin yöelämästä ei ole Pattiin pitkä matka: Paks Margareeta -portilta Pattiin kuluu vain vaivaiset viisi minuuttia eikä Rotermannin korttelikaan ole sen kauempana. Toivoa sopii, että Patt toimii uuden trendin airuena ja houkuttelee bailaajia uudistuvan satama-alueen liepeille.

Sisustusratkaisuissa on huomioitu niin tanssijat kuin chillailijat. Paikassa on sopivassa suhteessa pitkiä penkkirivejä, muhkeita sohvia ja myös baaritiskikorkuisia pöytiä, joten drinkin nauttimiseen puitteet ovat kunnossa.

Tanssilavalla on sen verran tilaa, ettei sinne synny sietämätöntä tungosta aivan helposti.

Eräs klubivieras suositteli tsekkaamaan tupakointiterassin, vaikka vain näköalan vuoksi. Se

kannatti, sillä Vanhankaupungin valaistu silhuetti näkyi katetun terassin lasitusten läpi loistavasti.

Ainoa huono puoli oli, että terassi oli rajattu vain tupakointialueeksi, joten näköalasta pidempää nauttiakseen täytyisi olla tupakoitsija.

Joka tapauksessa Pattin kaltaista klubia terasseineen Tallinnan LGBTQ-genre on kaivannut pitkään.

Suomi juhli Virossa 6.12. Suomen 99. itsenäisyyspäivää juhlittiin monin eri tavoin ympäri Viroa. Tallinnassa ohjelmassa oli muun muassa kukkien lasku Suomen-poikien muistomerkille ja juhlajumalanpalvelus. Tarton Raatihuoneen kellot soittivat Finlandia-hymnin.

Tallinnan linnahallin remontti 7.12. Satama-alueelle vuoden 1980 olympialaisiin valmistunut kulttuurikeskus remontoidaan.

Todennäköisesti vuonna 2018 alkavan projektin budjetti on lähes 100 miljoonaa euroa.

X-Baar (Tatari 1, Tallinna. Karttakoodi b2) lienee Tallinnan gaypaikoista suosituin. Heteroystävällisenä homoravintolana tunnettu paikka tarjoaa jokaiselle jotakin monine eri tyylisine saleineen. Pääsylipun hintaan sisältyy drinkki baarissa, jossa kanta-asiakkaat tarkkailevat uusia tulokkaita. Yläkerrassa musiikki soi maltillisella volyymilla ja siellä voi keskustella mukavasti oman seurueen kesken.

Tanssilattia on kuitenkin paikan sydän. Musiikkina soivat ikivihreät pop-suosikit ja uusimmat listahitit sulassa sovussa. Sellainen musiikki pistää hymyilemään ja saa hyvälle mielelle. Tanssilattian laidalla on tanssitanko, jolla voi esittää omia muuvejaan, mikäli haluaa herättää ansaittua huomiota.

G-Punkt eli -piste (Pärnu Mnt 23, Tallinna. Karttakoodi b2) ei ehkä ole yhtä suosittu kuin X-Baar, mutta

Yökerhon nimi Patt tarkoittaa syntiä, mutta se ei silti estä iloista menoa.

se on takuuvarmasti tiivistunnelmainen loppuiltojen pelastaja vuoden ympäri. Paikka tunnetaan siitä, että ovet sulkeutuvat vasta kun viimeiset asiakkaat poistuvat vapaaehtoisesti. G-Punkt onkin oiva paikka päättää vähän pidempi ilta iloisissa merkeissä. ■

✏

STUART GARLICK on Tallinnassa asuva toimittaja ja englannin kielen opettaja.

Hän on kirjoittanut vuodesta 2012 blogia Charm Offensive, jonka aiheina ovat ruoka, musiikki ja muoti Virossa.

Maatalouden tuotannon arvo laski 8.12. Viron maatalouden tuotannon arvoksi arvioidaan tänä vuonna noin 815 miljoonaa euroa. Se on 120 miljoonaa vähemmän kuin viime vuonna.

Ministeri erosi 18 päivän jälkeen 9.12. Viro sai marraskuussa uuden hallituksen, joka päätyi heti alkuunsa skandaaliin: maatalousministeri Martin Repinski joutui eroamaan 18 virassaolopäivän jälkeen. Repinskin eroon johti kohu hänen vuohitilansa taloussotkuista.

Kelly Sildaru uusi voittonsa 10.12. Viron freestylehiihdon ylpeydenaihe, 14-vuotias Kelly Sildaru voitti Dew Tourin ski slopestylen jo toista kertaa.

28

ajankohtaista

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Viron kuukausi Virosta ostettu olut maistuu varmasti jatkossakin suomalaisille.

Laulukentällä yritettiin ennätystä 11.12. Tallinnan Laulukentälle yritettiin koota ennätysmäärä ihmisiä osallistumaan internetissä suosittuun mannequinhaasteeseen. Haasteessa joukko ihmisiä seisoo eri asennoissa liikkumatta paikoillaan ja tilanne kuvataan. Aiempi ennätys oli 10 000 ihmistä.

Tallinnan yrityksessä ei päästy ennätyslukemiin.

Viron hallitus nostaa olutveroa

Joulun hinnat maailmalla 11.12. Kiwi.com-portaali julkaisi kolmen päivän yöpymisen, ruokailun ja jouluostoksien hinnat eri pääkaupungeissa. Edullisuudessa Tallinna on sijalla 39 ja rahaa kuluu 677 euroa. Helsinki on 49:s summalla 709 euroa.

Verotus tuskin vaikuttaa suomalaisten matkailuun.

Ott Tänak ajaa M-Sportissa 12.12. Viron tämän hetken menestynein rallikuljettaja Ott Tänak ajaa ensi kauden M Sport Ford -tallissa. Tallikaverina hänellä on nelinkertainen rallin maailmanmestari Sebastien Ogier.

Edullisimmat hotellit Itä-Virumaalla 12.12. Statistikaamet (Tilastokeskus) julkisti lokakuun majoitustilastot. Edullisinta on yöpyä Itä-Virumaalla, jossa majoitusvuorokausi maksaa keskimäärin 29 euroa. Harjumaalla hinta on 40 euroa.

Presidentti maakunnissa 13.12. Viron presidentti Kersti Kaljulaid jatkaa maakuntakäyntejään. Aikaisemmin hän on käynyt Itä- ja Länsi-Virumaalla, Jõgevamaalla ja Tartumaalla.

Kolmantena vuorossa on Harjumaa.

Automaattinen Parkki-Pirkko 14.12. Tallinnassa otettiin käyttöön tarkastajien autojen katoilla olevat kamerat, jotka tarkistavat, onko kadun varrelle pysäköityjen autojen pysäköinti rekisteröity. Kamera tekee noin neljän henkilön työn.

Vilkutetaan Tiiulle!

15.12. Elronin junissa kuulutettiin Aegviidussa vilkuttamaan 74-vuotiaalle Tiiulle, joka elää radan varressa keltaisessa talossa heiluttaen junanmatkustajille.

Tiiu pitää junien lisäksi myös dekkareista.

VERON OSUUS OLUEN HINNASTA VIROSSA 5,0 % OLUT Pvm

€/0,33 l

€/24x0,33 l

1.2.2016

0,16

3,96

1.2.2017

0,18

4,34

1.7.2017

0,27

6,51

0,36

8,68

1.2.2018

LÄHDE: HALLITUSOHJELMA, LASKELMA PEKKA LINNAINEN

Olutlaatikko maksaa Virossa lähivuosinakin selvästi vähemmän kuin Suomessa.

TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Virossa kiristetään oluiden ja vii-

nien verotusta. Veronkorotukset ovat kuitenkin niin maltillisia, että niillä tuskin on vaikutusta suomalaisten Viron-matkailuun.

Heinäkuusta 2017 eteenpäin puolen litran pullosta joutuu maksamaan 16 senttiä enemmän kuin nyt. 24 tölkin olutlaatikko maksaa siten 2,60 euroa nykyistä enemmän. Korotuksia jatketaan vuoteen 2020 saakka, jolloin laatikko maksaa verojen takia 6,55 euroa enemmän. Luonnollisesti hintaan voivat vaikuttaa myös arvonlisävero sekä kauppojen oma hinnoittelu. 5,2-prosenttisen oluen laatikko on Virossa on vuonna 2018 edelleen noin kolmekymmentä euroa edullisempi kuin Suomessa (Virossa noin 13–15 euroa ja Suomessa 46 euroa).

Virossa uusi laki on aiheuttanut kohua ja oluentuottajat pelkäävät suomalaisten matkalijoiden määrän roimaa putoamista. A.Le Coq -oluttehtaan johtaja Tarmo Noop kommentoi virolaisissa tiedotusvälineissä, että veronkorotukset aiheuttavat heille erittäin raskaan vuoden 2017. Noop laski, että vero nousee 2,2-kertaiseksi vuoden 2018 helmikuuhun mennessä. Se pitää paikkansa: nykyisin verot ovat noin 50 senttiä litralta ja vuonna 2018 suunnitellusti 1,098 euroa.

Olvi-konserniin kuuluvan olutteh-

taan johtaja ennusti myös tulevaa suomalaisten matkailijoiden mää-

rää. Noopin mukaan ”matkailijoiden määrä Suomesta vähenee minimissään puoleen, joka tuo mukanaan liikevaihdon vähenemisen hotelleissa, ravintoloissa, kampaajilla ja kosmetologeilla.

Sitä seuraa työpaikkojen ja verojen vähentyminen.”

The Baltic Guide kysyi Viron suurimpia oluttuottajia yhdistävän Eesti Õlletootjate Liit -yhdistyksen toimitusjohtaja Peeter Võrkiltä, mihin perustuvat ennustukset matkailun laskusta. Võrkin mukaan suomalaiset tutkimukset osoittavat, että Virossa käynnin yksi pääsyistä on edullisempi alkoholi.

Suomalaisissa matkailututkimuksissa asia nähdään kuitenkin toi-

sin. Tutkimuksista voi päätellä, että alkoholin merkitystä suomalaisten Viron-matkailussa liioitellaan. Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tekee vuosittain laajan tutkimuksen suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Sen viime vuonna ilmestyneen tutkimuksen mukaan 5 prosenttia suomalaista tuo noin puolet alkoholista ja noin viidennes ei tuo alkoholia ollenkaan. Karkeasti voidaan arvioida, että puolet alkoholiostoksien summasta kohdistuu mietoihin juomiin.

Vaikka matkailijoista 80 prosenttia ostaa TAK:in tutkimuksen mukaan Viron-matkallaan alkoholia, se ei välttämättä tarkoita, että heidän matkansa ainoana syynä on alkoholin osto. ■

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

ajankohtaista

29

Kivi Larmola on helsinkiläissyntyinen kirjailija, soittaja ja sarjakuvantekijä, joka lähti Helsingistä 17 ja Suomesta 10 vuotta sitten. Kaksi vuotta sitten matka toi Englannin Manchesterista Ranskan kautta Tallinnaan.

Päätös pakata pieni luoteisenglantilainen talo, Kiven ja hänen valokuvaajavaimonsa Sannan seitsenvuotinen koti konttiin, ja jäädä pysyvästi Viroon oli helppo,kun jo ensimmäisenä Tallinnan-iltana monet vanhat ystävät olivat tulleet toivottamaan tervetulleeksi ja vaihtamaan uusimmat kuulumiset. Suomen iltapäivälehtien mainostamaa halpaa kulutusta pariskunta ei hae: ”Elinkustannukset täällä ovat samat kuin Englannissa, ja hinnat tavallista eurooppalaista tasoa, mutta vastineeksi luovaa intoa ja yhteistyöprojekteja löytyy selvästi enemmän”, toteavat Kivi ja Sanna.

Lokki Kivi L AR M O L A Toompeanmäellä, Kohtuotsan

The Baltic Guide kotiin kannettuna!

Tilaa netistä www.balticguide.ee

Se syö kuten kaupungin virkamies ainakin.

Kuva: © Sanna Larmola

näköalapaikalla, johon joka päivä kerääntyy turisteja katsomaan Tallinnan vanhankaupungin yli, päivystää lokki. Se on ylpeä arvostaan ja poseeraa väsymättä sadoille ja tuhansille kameroille, askeltaa muuria edestakaisin ja esittelee profiiliaan, komeaa nokkaansa, jonka sierainaukoista valo paistaa läpi ja kohentaa siipisulkiaan.

Kauan sitten, kun turistit eivät vielä käyneet Kohtuotsan näköalatasanteella, eikä Patkulin portaitakaan ollut kunnostettu, ei lokkiakaan näkynyt. Kuka sitä olisi käynyt katsomassa? Siihen aikaan se asui sisäpihalla Vapaudenaukion ja Müürivahe-kadun välissä, kuunteli konservatorion soittooppilaita ja poseerasi Taiteilijoiden Liiton ateljeiden ikkunalau-

dalla satunnaisia ruuantähteitä vastaan.

Siellä minäkin sen tapasin. Se ei ollut samanlainen “lentävä rotta” kuin synnyinkaupunkini Helsingin Kauppatorin ahneet rosvot, jotka ääneti syöksyvät kohti ja varastavat matkailijoiden kädestä lihapiirakat, munkkipossut ja jäätelöt.

Se ei myöskään ollut samanlainen kuin lapsuuteni saariston pikkulokit, joille kannoimme uloimmalle rantakivelle aamupuuron tähteet ja jotka sitten huusivat kaikki siivekkäät koolle, ennen kuin alkoivat

tasavertaisuuden nimissä taistella ruuasta. Se oli kohtelias mutta kriittinen, arvonsa tunteva herraslintu, joka katseli olkani yli kun piirsin ja tuhahteli taitojeni vajavaisuudelle.

Sinne se edelleenkin palaa suoritettuaan työpäivänsä Tallinnan kaupungin virallisena, itse kruunattuna valvojana. Aina joskus joku taiteilijoista laittaa avatun säilykepurkin ikkunalaudalle ja se syö kuten kaupungin virkamies ainakin – kiirehtimättä, hotkimatta ja sotkematta. Sitten se loksauttaa nokkaansa pari kertaa ja levittää siipensä noustakseen taivaalle kuin kotka, tunnustelemaan, miten kaupungin piipuista nyt nousee lämmintä ilmaa.

Tervehtikää sitä kun tapaatte.

Se tuntee kaikki merkkihenkilöt ja on itsekin yksi heistä. ■

36,euroa/vuosi (sis. alv)

Pakrin majakka O V On Viron kkorkein k majakka – korkeus 52 metriä!

TULE RETKEILEMÄÄN! RMK vaellusreitti, Matkatee, vie sinut halki Viron.

Oandu-Aegviidu-Ikla 375 km Peraküla-Aegviidu-Ähijärve 826 km

Manner-Viron ainoa avoinnaa oleva majakka. Rakennettu vuonna 1889 ja avoinna vierailijoille vuoden 2015 kesästä lähtien.

Majakassa Teitä odottavat kaunis merinäköala, maalauksellinen rantajyrkänne ja 275 porrasaskelmaa.

TALLINNA

Pakri

Kahvila Pakri Parun toimii historiallisen Pakrin niemen kärjessä.

Tule ja maista maukasta ruokaa ja nauti upeasta merimaisemasta 25 metriä korkealta rantajyrkänteeltä.

Kahvilan merenpuoleinen terassi on viihtyisä paikka, jossa voit nauttia niin aamuauringosta kuin auringonlaskustakin.

Puh. +372 55 538 880 www.fb.com/pakriparun info@pakri.eu www.pakri.eu

UUSI REITTI! Penijõe-Aegviidu-Kauksi AVATAAN 2018

PENIJÕE

ÄHIJÄRVE

IKLA

Valtion metsän viisas isäntä www.loodusegakoos.ee

0%

KAUKSI

12 kuud (12 kuukautta) on Rakveren keskustassa sijaitseva slaavilainen ravintola, jonka viihtyisässä ympäristössä, venäläisen musiikin soidessa voitte nauttia niin maukkaita venäläisen keittiön herkkuja kuin myös eurooppalaisen keittiön tuttavia makuja.

-1

Slaavilainen keittiö ‒ 12 kuud

AEGVIIDU

a st no lä ai äl m m tä ttä Tä äy n

PERAKÜLA

OANDU

Täytämme Teidän erikoistoivomuksenne syntymäpäivien ja muiden juhlien järjestämiseksi. Tule yksin tai seurassa, tapaamiselle tai yksinkertaisesti viettämään aikaa, valinta on Sinun ja menu on laaja.

Lai tänav 11, Rakvere, ma–to 11.30–20.00, pe–la 11.30–22.00, Sunnuntaisin suljettu

ma–pe 11.30–14.00 edulliset päivän tarjoukset!

Viro 2017 Koko maan matkailuvinkit ja tapahtumat

Maakuntamatkailu avartaa TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

M

ielenkiintoisia matkailu-uutisia kantautuu Viron joka kolkasta. Tartossa avattiin joulukuussa uusi V Spa kylpylähotelli, joka tuo kaupunkiin taatusti uusia vieraita. Tartosta puhuttaessa ei sovi unohtaa syksyllä avattua Viron kansallismuseota,

jonka kiertämiseen kannattaa varata riittävästi aikaa. Suomalaisten suosikki Telliskivi Loomelinnak ei ole Viron ainoa entisessä teollisuuskiinteistössä toimiva kulttuurikeskus, vaan sellainen on myös Tartossa toimiva Aparaaditehas.

Pärnun ydinkeskusta muuttaa muotoaan, kun bussiaseman naapuriin nousee ensi keväänä uusi liikerakennus. Maaliskuussa järjes-

tettävä kylpyläviikko ja huhtikuussa järjestettävä ravintolaviikko ovat hyviä syitä tutustua Pärnuun myös muulloin kuin kesällä. Monia viehättääkin juuri Pärnun alkukevään rauha, kun turistimassat eivät vielä ole saapuneet.

Uutta etsivän Viron-matkailijan kannattaa suunnata myös ItäViroon, joka kehittyy jatkuvasti. Narvan hieno promenadi on

vasta alkusoittoa suurille suunnitelmille, joita kaupungissa on vireillä. Niin ikään Itä-Virumaalla sijaitsevassa Kiviõlin laskettelukeskuksessa on toimintaa koko perheelle vuoden ympäri.

Uusi Leiger-alus aloitti liikennöinnin joulukuun lopussa, mikä on ilouutinen kaikille Hiidenmaalle matkaaville. Uusi lautta on tulossa myös Virtsu–Kuivastu-

reitille, mutta sen liikennöinnin alkamisen aikataulusta ei ole vielä tarkkaa tietoa.

Uusia kohteita ja vanhoja suosikkeja riittää koko maassa.

Uuden elämyksen saa menemällä vanhaan tuttuun paikkaan toisena vuodenaikana, esimerkiksi talvella. The Baltic Guiden maakuntaliitteestä saa ajankohtaista tietoa ja hyviä lomavinkkejä. ■

KOHTLA-JÄRVE

32 Pohjois-Viro

PALDISKI

NARVA TALLINNA JÕHVi

RAKVERE

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

MUSTVEE

Top 5 Pohjois-Viro 01 PAKRIN MAJAKKA Viron korkein majakka, johon pääsee kiipeämään. Askelmat ovat miellyttävän korkuiset, joten kiipeäminen ei ole kovin raskasta.

Kalkkikivitörmiä ja kilometreittäin hiekkarantaa TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Suomenlahden etelärannikolta löytyy vain

02 SINIMÄKIEN MUSEO Sinimäkien taisteluita pidetään Suomen kannalta toisen maailmansodan käännekohtana. Alueen sotahistoria ulottuu kuitenkin jo vuoden 1700 Narvan taisteluihin.

03 NARVAN PROMENADI Narvan kaupungin joenranta on muuttunut viihtyisäksi kävelyalueeksi. Vastarannalla näkyy venäläisen rajakaupungin, Ivangorodin, samoin uusittu promenadi.

04 LAHEMAAN RANTAKYLÄT Tallinnasta vain noin 70 kilometrin päässä on elävä Lahemaan kansallispuisto rantakylineen ja kartanoineen. Elokuussa Käsmun kylässä vietetään Viru Folk -festivaalia Suomen 100-vuotisjuhlan merkeissä.

vähän graniittia. Kalkkikivitörmät (viroksi pank) nousevat jopa yli 50 metrin korkeuteen. Niille tuovat vaihtelua useat hiekkarannat.

Monet virolaiset ovat vasta löytämässä Itä-Viron viehättävyyden ja lähellä Tallinnaa sijaitsevan Paldiskin mielenkiintoisuuden. Viron pääkaupungista länteen tai itään on maisemallisesti ja historiallisesti kiinnostavia kohteita.

Paldiskin viime vuosikymmenien historia tuntuu ja näkyy vieläkin. Neuvostoaikainen sotilastukikohta merkitsi virolaisille ennen toista maailmansotaa lomakohteena olleen kaupungin lähes täydellistä sulkeutumista. Kaupunki on avautumisensa jälkeen muuttunut, eikä vain satamien kehittymisen myötä.

Paldiskin merkittävin matkailukohde on Viron korkein majakka. Pakrin niemellä sijaitsevan 52-metrisen majakan huippuun vie 275 askelmaa. Meren pinnasta tulen korkeus on 73 metriä. Majakan vierelle on avattu uusi kahvila Pakri Parun, joka tarjoaa hienon merinäköalan lisäksi ruokaa sekä harvinaisen hyvää suomenkielistä palvelua.

Rantatörmän alla pesivät mustavalkoiset, kyyhkysiä muistuttavat riskilät.

Virosta ei löydy kilpailijaa NarvaJõesuun merenrannan hietikoille. Hiekkarannan pituus on mahtavat 12 kilometriä, josta Narva-Jõesuun alueella on nykyisin 7,5 kilometriä. Tulevaisuudessa loppukin osa kuuluu samaan kuntaan, kun liitos Vaivaran kanssa tapahtuu.

Suomalaiset kylpylämatkailijat ovat löytäneet Narva-Jõesuun, joka on hyvä tukikohta

05 KIVIÕLIN SEIKKAILUKESKUS (KIVIÕLI SEIKLUSKESKUS) 90 metriä korkea palavan kiven tuottamisjätteistä tehty keinomäki, jossa on talvisin laskettelukeskus ja lumettomana aikana erilaisia koko perheelle sopivia elämyksiä vaijerin varassa laskemisesta alkaen.

Spa Hotel Noorus on NarvaJõesuun ykköskohteita.

Välimatkat maanteitse: ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

Tallinna–Rakvere 99 km Tallinna–Jõhvi 165 km Tallinna–Narva 211 km Tallinna–Mustvee 173 km Narva–Mustvee 119 km Tallinna–Paldiski 49 km Tallinna–Rapla 54 km

Itä-Viroon tutustuttaessa. Uusimman kylpylähotellin, Spa Hotel Noorusen, spa-keskus on yksi Viron suurimmista. Nimen mukaisesti siellä vaalitaan nuoruutta, mutta myös terveyttä ja kauneutta. Hieman vanhempi kylpylä, Meresuu, sai uuden omistajan. Se kuuluu nyt samaan ketjuun Viimsi SPA:n ja Kuressaaressa sijaitsevan Grand Rose SPA:n kanssa. ■

Mistä löytää: Pakrin majakka, Majaka tee 39, Paldiski.

Kahvila Pakri Parun, Majaka tee 43, Paldiski.

Spa Hotel Noorus, L. Koidula 19 d, Narva-Jõesuu.

Meresuu SPA&Hotel, Aia 48a, Narva-Jõesuu.

Miten pääsee: Tallinnasta on junayhteys kolme kertaa päivässä Jõhviin ja Narvaan sekä neljästi Rakvereen. Matkaaika Narvaan on noin kaksi ja puoli tuntia ja lippu maksaa 11,40 euroa. Tapan kaupungissa rata haarautuu Tarttoon. Tallinnasta länteen, Paldiskiin, ajaa paikallisjuna viisitoista kertaa päivässä ja Raplaan useamminkin. Noin tunnin kestävien matkojen lipun hinta on 3,00 euroa.

Palmsen kartano Lahemaan kansallispuiston vierailijakeskuksessa - museo - ravintola, kapakka, viinikellari - hotelli ja vierastalo - konferenssien ja yritystapahtumien järjestäminen www.palmse.ee www.facebook.com/palmse

Rakveren linnoitus – keskiaikainen seikkailu!

Kun tulet linnoitukseen, pääset 1500-luvun teemapuistoon, jossa pienet ja suuret voivat viettää jännittävän ja virkistävän päivän, muuttua ritareiksi ja oppia monenlaista keskiajan ihmisten elämästä.

Kuusi syytä, miksi vierailla Rakveren linnoituksessa:

- Pääset kokeilemaan miekkoja näyttelyssä "Miekat läpi vuosisatojen" - Voit laittaa itsesi koetukselle kidutuskammiossa, kuoleman huoneessa ja helvetissä - Saat tutustua kotieläimiin ja lintuihin historiallisessa ympäristössä - Näet kesäkaudella päivittäin miekkataisteluita ja nukketeatteriesityksiä - Tutustut 1500-luvun sotilasjoukon elämään tykkien ja muskettien pauhussa - Nälän tullen saat ruuaksi keskiaikaisten reseptien mukaan tehtyjä ruokia ja juomia

Löydät linnoituksen myös facebookista ja instagramista.

Tilaukset ja lisätiedot: linnus@svm.ee rakverelinnus.ee www.instagram.com/rakverelinnus www.facebook.com/Rakvere linnus

Pärnu

34

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Arkkitehtuurin uusia helmiä TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA TERJE UGANDI

Pärnun rantastadion on kaupungin

uusin vetonaula. Samassa paikassa aikaisemmin sijainnut stadion purettiin ja paikalle rakennettiin moderni ja näyttävä stadion. Kulmikkaita muotoja ja puuta yhdistelevä stadion sai viime kuussa Viron Arkkitehtiliiton vuosipalkinnon. Stadionin arkkitehteja olivat Jan Skolimowski ja Peeter Loo, oman panoksensa antoi myös Anton Andres.

Rannassa sijaitsevalla urheilun pyhätöllä järjestetään kovan luokan urheilutapahtumia jalkapallosta yleisurheiluun. Viime kesänä stadikalla nähtiin muun muassa Viron jalkapallomaajoukkueen ottelu Maltaa vastaan. Stadionin tiloissa toimii myös hostelli.

Pärnuun tupsahti toinenkin arkkitehtuuripalkinto, kun Kaupunkilehmät-projekti sai Viron Maisema-arkkitehtien liiton palkinnon julkisen tilan hyödyntämisestä. Lehmien parturoimat rantaniityt sijaitsevat aivan uimarannan lähituntumassa ja niihin voi tutustua lintutorneista ja ruovikon yllä kulkevalta puusillalta.

Arkkitehti Olev Siinmaa sai syksyllä patsaan 135-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi. Funkis-Pärnun luojan kynästä ovat syntyneet useat kaupungin symboleista mutakylpylästä Rannahotelliin. Siinmaa toimi Pärnun kaupunginarkkitehtina vuosina 1925–1944. Uusi patsas sijaitsee Siinmaan kotitalon lähellä osoitteessa Rüütli 1a. ■

Pärnun uusi stadion sai Viron Arkkitehtiliiton vuosipalkinnon.

Komea urheilun pyhättö sijaitsee aivan uimarannan tuntumassa.

Kylpyläviikko hemmottelee kaikenikäisiä TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA INDREK AIJA

Pärnua voisi hyvällä syyllä kutsua

Viron kylpyläpääkaupungiksi, niin nopeasti ja voimakkaasti kaupungin kylpylät ovat viime vuosina kehittyneet. Pelkästään vuonna 2015 avattiin Pärnun kylpylöihin 21 uutta saunaa.

Kylpyläviikko järjestetään 4.–12. maaliskuuta ja tarkoituksena on houkutella kaupunkiin kylpyläturisteja muuten hiljaisena aikana. Ensimmäistä kertaa

Pärnun kylpyläviikko houkuttelee 4.–12.3. nauttimaan kylpylöiden hoidoista ja lämmöstä.

viime vuonna järjestetty tapahtuma keräsi 10 000 kylpylävierasta. Tänä vuonna tavoitteena on houkutella vieläkin enemmän kävijöitä. Tapahtumaan osallistuu parikymmentä paikallista yritystä. Mukana on myös ravintoloita ja kahviloita.

Tämän vuoden teemoina ovat terveellinen elämäntapa ja itsestä huolehtiminen. Niinpä ohjelmassa on runsaasti erilaisten jooga-, aerobic- ja jumppatreenien esittelyjä. Aktiivista toimin-

taa on luvassa koko perheelle vauvasta vaariin. Unohdettu ei ole pariskuntiakaan, jotka haluavat nauttivat kylpylöiden hoidoista kaikessa rauhassa. Viikon aikana kylpylöissä, kuntoklubeilla ja ravintoloissa on erikoistarjouksia. ■

Mistä löytää?

Pärnun Kylpyläviikko, 4.–12.3.2017. Eri puolilla Pärnua. www.visitparnu.com/talvespaa

Makujen paraati 1.–9.4.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA SILVER GUTMANN

Pärnun ravintolakulttuuri on kohentanut ilmettään nopeasti viime vuosina. Moni kaupungin ravintoloista on kivunnut Viron parhaimpien ravintoloiden listalle vuosi toisensa jälkeen. Tason nousu on houkutellut kaupunkiin myös huippukokkeja muualta. Yksi sellainen on Herkki Ruubel Rannahotellin ravintolasta.

White Guide -opukseen yltäneen ravintolan keittiömestari on tyytyväinen tilanteeseen. ”Pärnun ravintolakulttuuri on viime vuosina liikkunut

Lisätietoa Pärnusta ■ www.visitparnu.com/fi ■ www.facebook.com/visitparnuFI

parempaan suuntaan. Minusta tuntuu, että pärnulaiset ovat alkaneet arvostaa tuoretta ruokaa ja alkaneet käydä enemmän ravintoloissa syömässä”, Ruubel sanoo.

Hänen mukaansa Rannahotellin lisäksi myös Villa Wesset

ja Mon Ami ovat tuoneet oman lisänsä ravintolakulttuurin nousuun. ”Myös Pärnun ravintolaviikon järjestäminen on vienyt ravintolakulttuuria huimasti eteenpäin”, hän lisää.

Ravintolaviikko järjestetään tänäkin keväänä, 1.–9. huhtikuuta. Tapahtuman tavoitteena on houkutella ihmisiä nauttimaan kaupungin tasokkaasta ravintolatarjonnasta ja esitellä paikallisia keittiömestareita.

Kolmatta kertaa järjestettävään tapahtumaan osallistuu tällä

kertaa noin 20 ravintolaa, jotka tarjoavat kahden ruokalajin lounaita 10 eurolla ja kolmen ruokalajin illallisia 15 eurolla. Lounaita tarjoillaan kello 12 alkaen ja illallisia kello 18 alkaen. Ravintolaviikon erikoistarjouksia varten on tehtävä online-varaus internetissä ja maksettava lasku etukäteen. ■

Mistä löytää?

Pärnun Ravintolaviikko, 1.–9.4.2017. Eri puolilla Pärnua. www.parnurestaurantweek.ee

Ravintolaviikon aikana on hyvä tilaisuus tutustua Pärnun ravintoloiden herkkuihin.

Lue älypuhelimestasi tai tabletiltasi tuoretta tietoa Virosta!

Talviloma Virossa!

Majoitus Kylpylä Ravintola

Konferenssi Wellness Minigolf

Talvipaketti majoitus, hieronta kahdelle, kylpylä

84€ 2 hlöä Romantiikkapaketti majoitus, hieronta kahdelle, illallinen, kylpylä

212€ 2 hlöä

www.balticguide.ee

A.H. Tammsaare pst.35, 80010 Pärnu, Viro

www.strand.ee

36 Pärnu

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

36 LIHULA

Kihnu Ruhnu

Top 5 Pärnu

Monipuolinen lomakaupunki – vuoden ympäri Mikä tekee Pärnusta lomakohteen vailla vertaa?

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT MIKKO VIRTA, INDREK AIJA, AIVAR RUUKEL, ELEN JUURMA, KAIRI TÄHE

Välimatkat maanteitse: ■ Tallinna–Pärnu 135 km

Onko se kilometrien pituinen hiekkaranta

01 RANNALLE ULKOILEMAAN Pärnun biitsi on huikean kaunis mihin vuodenaikaan tahansa. Moni on käynyt rannalla kesällä, mutta kannattaa kokeilla kävelyretkeä myös paukkupakkasilla.

02 KYLPYLÖIDEN LÄMPÖÄ JA VESILEIKKEJÄ Lapsille vesiliukumäkiä ja kiipeilyseiniä, pariskunnille rauhallista hemmottelua ja iäkkäämmille hoitopaketteja – Pärnun kylpylöissä ei ole unohdettu ketään.

03 HISTORIAN HAVINAA JA TAIDETTA Pärnun historiallisessa museossa voi tutustua kaupungin ja maakunnan historiaan aina 11 000 vuoden päähän. Nykytaiteen museossa on talvellakin mielenkiintoisia taidenäyttelyitä.

04 PIRUETTEJA ULKOILMASSA Pakkasten paukkuessa paras paikka ulkoilun ystäville on Munamäen luistinrata.

Luistimet voi vuokrata paikan päältä sopuhintaan.

05 LUONTORETKELLE RMK:lla eli Viron metsähallituksella on Pärnun seudulla useita retkeilyalueita, joissa on huollettuja nuotiopaikkoja ja luontopolkuja. Hyviä retkikohteita ovat muun muassa Kabli ja Soomaa.

Asukkaita ■ Pärnu: 40 000

vai joka puolella levittäytyvät puistot ja lehmuskujat – vai Pärnun kylpylät, joita on jo seitsemän erilaista?

Hyviä syitä Pärnussa lomailuun on monia. Monipuoliset shoppailumahdollisuudet, tasokkaat ravintolat ja kahvilat, seikkailupuistot, skeittiparkit ja moottorirata pitävät koko perheen tyytyväisenä lomareissulla.

Pärnu myös tiedostaa asemansa yhtenä Viron ykköskohteista, niinpä se ei ole jäänyt junnaamaan paikalleen. Palveluita kehitetään jatkuvasti ja uusia luodaan samaan tahtiin. Jos Pärnun käynnistäsi on vierähtänyt jo vuosi, niin on varmaa, että paljon on muuttunut viime kerrasta.

Rannahotellin ravintola pääsi arvostettuun White Guide -opukseen. Se on yksi maan parhaimmista ravintoloista.

Pärnun ydinkeskusta muuttaa muotoaan. Bussiasemaa vastapäätä sijaitsevan vanhan rautatieaseman tilalle rakennetaan viisikerroksinen liike- ja asuinrakennus.

Keväällä valmistuvaan Martensin talo nimiseen rakennukseen tulee muun muassa Rimi.

Tuleva kevät tuo uusia tuulia. Monen suo-

Talviloman vietto Pärnussa on täysin varteen-

malaisvieraan lempikohde, Pärnun tori, avataan melkein vuoden kestäneen remontin jälkeen keväällä täysin uudistuneena.

Uuden torirakennuksen tiloissa avataan Rimi, apteekki ja käsityöliike. Rihkamaja vaatekauppiaat ovat saaneet muuttaa muualle. Suosittu Kalamajakas-ravintola jatkaa torirakennuksen tiloissa ja ulkotori entisellä paikallaan.

Uusia ruokapaikkoja kaupunkiin nousee etenkin keväällä kuin sieniä sateella.

Ravintolauutisiin kuuluu muun muassa Alex Majassa avattu Black Bull -ravintola, joka tarjoaa saarenmaalla kasvatettua ylämaankarjan lihaa. Pärnulaiset voivat jälleen olla ylpeitä ravintoloidensa tasosta, sillä

otettava vaihtoehto. Kaupungissa vierähtää helposti monta päivää kylpylöiden lämmöstä ja hemmotteluhoidoista nauttiessa.

Talvisella Pärnun biitsillä jaloittelu on mieleenpainuva kokemus ja lumiset puistot ovat satumaisen kauniita. Puuhaa koko perheelle löytyy museoista ja kauppakeskuksista, joista yhdessä toimii moderni elokuvateatteri.

Keskustan luistinrata toimii sään salliessa Munamäen pulkkamäen naapurissa.

Hiihtämään pääsee Raekülan laduilla ja Jõulumäen urheilukeskuksessa, jossa voi myös pelata frisbeegolfia. Soomaan kansallispuistossa, 45 kilometrin päässä Pärnusta, järjestetään lumikenkä- ja potkukelkkaretkiä. ■

Kilometrien pituinen hiekkaranta on Pärnun tärkein vetonaula.

Lisätietoa: www.visitparnu.com

Parhaisiin hetkiin Viiking kylpylässä Pärnussa!

Viiking-kylpylä, Sadama 15, Pärnu

Katso sijainti lehden lopussa olevasta Pärnun kartasta (A = Alex Maja)!

Hotelli Ravintola Terassi Karaoke Kauneushoitola Sauna Pärnun SuomiSeuran kerhotila

Viiking kylpylä osallistuu Matkamessuilla Helsingissä 19.-22.01.2017. Olette tervetulleita tutustumaan!

Messuosasto on nro 6g70.

Messun erikoistarjoukset: Paketti „Talven Magia“ (1 yö)

- Nykyaikaiset huoneet - Huoneistot ranta-alueella - Embecke a’la carte -ravintola - Kauneuspalvelut

PARAS PYSÄHDYSPAIKKASI PÄRNUN KESKUSTASSA Rüütli 44, 80010 Pärnu Puh: +372 447 8911 info@hotelparnu.com www.hotelparnu.com

Uusi ravintola Pärnussa!

Amerikkalainen keittiö virolaiseen tyyliin. Joka viikko on elävää musiikkia – tule katsomaan kuka ja milloin! Mahdollista katsoa myös urheilulähetyksiä.

Rüütli 14, Pärnu + 372 445 6555 broneering@restobison.ee info@restobison.ee

Paketti „Kylpylänautinto“ (2 yötä) hoidoilla

hinta alk. 59€

hinta alk. 99€

/ kahdelle

/ hlö/ kahden hengen huonessa

• Erinomainen sijainti • Majoitus • Rentoutus- ja hoitopaketit • Sydämen ja terveyden tutkimukset • Rentoutus- ja kauneuspalvelut • Suomalaisille suomenkielistä kulttuuriohjelmaa VESI- JA SAUNAKESKUS VIIKING SAAGA • 6 erilaista saunaa • iso uima-allas erilaisilla rentouttavilla vesihierontapisteillä, noin 250 m2 • vastavirtajoki • porealtaat • japanilainen allas • lastenallas Yhteystiedot e-mail: info@viiking.ee • Puh. +372 44 90 505, +372 44 90 500 Tutustu tarjouksiimme kotisivuilla: www.viiking.ee

38

kulttuuri ja t

Kulttuuritapahtumia kesällä 2017 Toukokuu 20.5.

Museoiden yö, eri puolilla Viroa 18.–20.5. Kirjallisuusfestivaali Head Read, Tallinna 19.–21.5. Türin kukkamarkkinat SEB Maijooks, suuri nais20.5. ten juoksutapahtuma, Tallinna 31.5.–4.6. Tallinnan vanhankaupungin päivät, Tallinna Kesäkuu 1.–4.6. Tallinn Treff -teatterifestivaali, Tallinna 2.–8.6. Kauniit konsertit Käsmussa, Käsmu 2.–4.6. Viljandin Hansapäivät 9.–10.6. Grillfest, Pärnu 15.–18.6. Sõru Jazz, Sõrun satama, Hiidenmaa 17.–23.6. Suure-Jaanin musiikkifestivaali Avinurmen tynnyrimark23.6. kinat 28.6.–1.7. Tulevaisuuden musiikin festivaali Juu jääb, Muhu 29.6.–1.7. Hansapäivät, Pärnu 30.6.–1.7. Hard Rock Laager, VanaVigala Heinäkuu 5.–8.7. Õllesummer, Tallinna 5.–9.7. Haapsalun vanhan musiikin festivaali, Haapsalu 5.–9.7. Võru Folklore, Võru 6.–9.7. Keskiaikapäivät, Tallinna 6.–11.7. Lasihelmipeli-festivaali, Tartto 7.–9.7. Hansapäivät, Tartto 3.–16.7. Pärnun elokuvafestivaali, Pärnu 15.–16.7. American Beauty Car Show, Haapsalu 15.–18.7. Tallinnan meripäivät 21.–23.7. Joogafestivaali, Haapsalu 28.–29.7. Rock in Haapsalu, Haapsalu 14.–22.7. Saarenmaan oopperapäivät 27.–30.7. Viljandin perinnemusiikkifestivaali 27.–30.7. Jõgevatreff, Jõgeva 29.7.

Sotahistoriafestivaali, Valga Elokuu 7.–13.8. Rakkauselokuvafestivaali, Tartto 3.–6.8. Kahviloiden päivät, Kärdla 3.–5.8. Weekend Festival Baltic, Pärnu 4.–5.8. Augustibluus, Haapsalu 4.–5.8. Leigon järvimusiikkipäivät, Valgamaa 4.–13.8. Birgitta-festivaali, Piritan luostarin rauniot, Tallinna 18.–20.8. Kiviõlin motofestivaalit, Kiviõli 10.–17.8. Pärnun musiikkipäivät ja Järvi-akatemia, Pärnu 10.–12.8. Kuressaaren meripäivät, Kuressaare 11.–13.8. Viru Folk -festivaali, Käsmu 11.–13.8. Narvan taistelu -historiafestivaali, Narva 11.–13.8. Valkoisen daamin päivät, Haapsalu 11.–12.8. Arvamusfestival, Paide 12.–13.8. Haukan markkinat, Antsla Elokuun unettomuus, 12.8.

Pärnu Muinaistulien yö, koko Viro 26.8.

26–27.8. Sipuli- ja kalafestivaali, Lüübnitsa, Põlvamaa

Kitaristi Jere Marttila (vasemmalla) lupaa, että yhtye järjestää Tallinnassa unohtumattoman Haloo Helsinki!

-viikonlopun. Kuvassa bändi poseeraa legendaarisella Berliinin Hansa-studiolla.

Haloo Tallinna – tä

Suomen suosituin bändi Haloo Helsinki! tekee näyttävän pa Teksti Mikko Virta, Kuva Markus Henttonen

Suomen tämän hetken suosituin

poprock-yhtye Haloo Helsinki! palasi yli vuoden kestäneen keikkatauon jälkeen julkisuuteen joulukuun alussa julkaisemalla jymyuutisen: yhtyeen comebackkeikka järjestetään 25. maaliskuuta Saku Suurhallissa Tallinnassa.

Keikka myytiin päivässä loppuun, joten lisäkonsertti järjestetään 24. maaliskuuta. Yhtyeen perustajajäsen ja toinen kitaristi Jere Marttila, 25, on Tallinnan keikoista innoissaan. ”Ihan huikea fiilis. Vuoden päivät meni, ennen kun aktivoiduttiin ja julkaistiin uusi single Rakas. Ja maaliskuun loppupuolella päästään starttaamaan Tallinnassa paluukeikat. Silloin on vierähtänyt jo puolitoista vuotta siitä, kun Hartwall-areenalla viime vuoden lokakuussa päätettiin. Kyllä on jo moneen kertaan ehtinyt fiilistellä, että olisi kiva päästä jo lavoille ja soittaa uusia biisejä”, hän hehkuttaa.

Marttilan mukaan alusta asti oli selvää, että keikkatauko kes-

tää vuoden ja paluukeikka tulee olemaan jotain uutta ja unohtumatonta. Mutta mistä tuli idea järjestää comeback-keikka nimenomaan Tallinnassa? ”Mietittiin, mikä olisi sellainen uusi juttu meille bändinä, että pääsisimme haastamaan itseämme ja toteuttamaan itseämme uudella tavalla. Ja miten voimme tarjota faneillemme uudenlaista livekokemusta.

Saku-areenalla kuullaan ekaa kertaa livenä uuden levyn biisejä.

Tallink Siljan kanssa oli tehty yhteistyötä jo Hartwall-areenan keikkojen tiimoilta, niin siitä se aika nopeasti sitten tuli. Että mitä jos lähdettäisiin vähän etelämpään, Tallinnaan, toteuttamaan tällainen juttu. Kun kävimme paikan päällä Saku-areenalla, niin tajusimme, että olisimme ihan

tyhmiä, jos emme käyttäisi tällaista mahdollisuutta.”

Paluukeikan yksityiskohdista Jere Marttila ei vielä suostu kertomaan sen tarkemmin, mutta lupaa, että tulossa on jotain todella ainutlaatuista. ”Puitteet ja viikonloppu mahdollistavat ainutlaatuiset show’t, jollaisia ei ole nähty suomalaisen artistin tai bändin toteuttamina koskaan aikaisemmin.”

Viro on Jere Marttilalle tuttu monen suomalaisen tavoin. ”Tallinna on tuttu, siellä on tullut pienestä pitäen käytyä perheen kanssa. Keikkojen tiimoilta on tullut käytyä vieläkin tiiviimmin. Ja jos keneltä tahansa suomalaiselta turistilta Tallinnasta kysyy, niin kyllähän se varmaan hyvin pitkälti kiteytyy Vanhaankaupunkiin ja fiilikseen.

Se on se ykkösjuttu.”

Konserttiviikonlopusta pyritään rakentamaan kokonaisvaltainen kokemus, eikä Tallinnan kohteitakaan ole unohdettu. ”Olemme yrittäneet aikatauluttaa niin, että ihmisillä jäisi hyvin aikaa päivällä, että he pää-

sisivät tutustumaan Tallinnaan, syömään hyvin ja viettämään alkuiltaa. Ja sen jälkeen sitten bilettämään meidän kanssa.”

Onko Haloo Helsingillä faneja myös Suomenlahden eteläpuolella? ”Paha sanoa, onko virolaisia faneja. Tallinnassa on jonkin verran meidän diggailijoita. Mutta Tallinnassa on tosi paljon suomalaisia opiskelijoita. Toivotaan, että he tulevat mestoille.”

Tuleeko mieleen yhtään virolaista artistia tai bändiä?

Marttila vastaa nauraen. ”Toi on hyvä kysymys. Pakko myöntää, että virolainen musakulttuuri on meille vielä sen verran uusi asia, että meidän täytyy ottaa se selkeästi paremmin haltuun.”

Haloo Helsingin uusi albumi jul-

kaistaan keväällä. Enempää Marttila ei halua vielä paljastaa, mutta vinkkaa uuden Rakas-singlen antavan osviittaa siitä, minkälainen levyn tyyli on. ”Saku-areenalla kuullaan ekaa kertaa livenä uuden levyn biisejä.”

tapahtumat

t h e b a lt i c g u i d e ™ ta m m i k u u 2 0 1 7

39

Kuva: Carsten Goke

Kesän Top 5

01 Tulta ja tappuraa saksalaiseen tyyliin

Kuva: Kaarel Mikkin

Kesäkuun 11. päivänä Tallinnan Laulukentällä jyrähtää, kun lavalle astuu saksalainen metallilegenda Rammstein. Virossa suuressa suosiossa oleva bändi vetänee Laulukentän ääriään myöten täyteen, varsinkin kun kyseessä on yhtyeen ainoa keikka Baltiassa.

Rammstein on tunnettu näyttävistä tuli- ja valoefekteistä, joten luvassa on mieleenpainuva live-elämys.

02 Laulun ja tanssit juhlat

äältä tullaan!

Nuorten Laulu- ja tanssijuhlat järjestetään 30.6.–2.7. Tallinnan Laulukentällä ja Kalevi-stadionilla. Satatuhatta virolaista laulamassa yhdessä on elämys, joka kannattaa kokea yhä uudestaan. Juhlien teemana on tällä kertaa Minä jään. Sen kerrotaan kuvastavan nuorten suhdetta omiin juuriin.

03 Suomalainen etno soi Käsmussa

aluun Tallinnassa maaliskuun lopussa.

Haloo Helsinki! n Jäsenet: Elli Haloo (Laulaja, basisti), Jere Marttila (Kitara, taustalaulu), Leo Hakanen (Kitara, taustalaulu), Jukka Soldan (Rummut). n Kymmenen vuotta toiminut yhtye on julkaissut viisi albumia, joista kolme on myynyt platinalevyn verran. n Yhtye on palkittu useaan otteeseen. Se sai vuonna 2014 Emmapalkinnot kolmessa sarjassa. n Yhtyeellä on Facebookissa yli 100 000 fania. Youtubessa sen videoita on katseltu miljoonia kertoja.

Isoin ero edelliseen albumiin on, että uutta levyä tehtiin Berliinissä Hansa-studiossa, jossa ovat tehneet levyjä monet legendat kuten U2, David Bowie ja Iggy Pop. Jere Marttila kertoo työskentelyn legendaarisella studiolla olleen upeaa. ”Se oli huikea kokemus. Jos mietitään bändin näkökulmasta, niin oli tosi iso juttu, että päästiin sinne tekemään. Kun astui ensimmäistä kertaa sisään, niin kyllä siinä kylmät väreet tuli. Oli mahtavaa kuulla studion omistajan tarinoita staroista.

Sitä fiilistä halusimme vangita levylle.”

Haloo Helsinki! on kiistatta tämän

hetken suosituin suomalainen yhtye. Edellinen levy Kiitos ei ole kirosana palkittiin vuoden 2014 Emma-gaalassa vuoden albumina, vuoden popalbumina ja Haloo Helsinki! vuoden yhtyeenä.

Samainen levy nousi myös Spotifyssa maailman sadan kuunnelluimman levyn joukkoon ja teki samalla suomalaista musiikkihistoriaa. Uusi Rakas-sinkku keräsi Spotifyssa yli miljoona kuuntelukertaa parissa viikossa. Mikä on yhtyeen menestyksen salaisuus? ”Kyllä varmasti osaltaan rehellisesti meidän musiikki. Se miten me tehdään sävellyksiä ja miten

me saadaan yhdistettyä koskettavat ja hienot melodiakulut Ellin teksteihin ja siihen, mistä Ellin tekstit kertovat. Ne on aika universaaleja aiheita, joista ihmiset iästä ja elämäntilanteesta riippumatta löytävät omia juttuja, joihin tarttua kiinni.

Myös tietyllä tapaa se, että me pyrimme olemaan freesi bändi.

Me panostetaan kokonaisuuteen, myös tyyliin ja livepuoleen.

Tässä maassa ei vaan ole toista tämänkaltaista bändiä. Ollaan saatu temmeltää suomalaisella musiikkikentällä tosi vapaasti.”

Mitä Jere Marttila haluaa sanoa Tallinnan-keikalle tulijoille? ”Ehdottomasti toivotan tervetulleeksi. Aiotaan järjestää sellainen viikonloppu, että se varmasti jää ihmisten ja bändin mieleen.

Biletetään kimpassa ja tehdään huikea viikonloppu! ” n

Mistä löytää?

Haloo Helsinki!, 24. ja 25.3.

Saku Suurhall, Tallinna.

Lippuja Ticketmasterista.

Viru Folk pyhittää Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi festivaalinsa Suomelle. Suositulla etnofestivaalilla esiintyvät muun muassa Värttinä, Kimmo Pohjonen, Finntroll, Wimme Saari & Tapani Rinne sekä koko joukko virolaisia artisteja. Viru Folk järjestetään 11.–13.8.

Käsmun kylässä, noin tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta.

01 Oopperan ja baletin ystäville

Piritan luostarinrauniot täyttyvät 4.–13. elokuuta laadukkaasta oopperasta ja baletista. Birgitta Festival tuo lavalle muun muassa Verdin Traviatan, Puccinin Toscan ja M. Ravelin Boleron. Festivaalin oma produktio on tällä kertaa J. Haydnin Vuodenajat. Ohjaajana on Ran Arthur Braun ja kapellimestarina Risto Joost. Latvian kansallisbaletti esittää koko perheen baletin Karlsson, jonka pääosassa on tietenkin Katto-Kassinen.

5. Huippusuosittu meritapahtuma

Viime vuonna Tallinnan Meripäivillä vieraili lähes 120 000 ihmistä, mikä tekee siitä yhden kaupungin suosituimmista tapahtumista.

Meripäivien ohjelmassa on perinteisesti markkinoita, konsertteja, työpajoja ja meriajeluita. Tapahtuma-alueena on merenranta Noblessnerista matkustajasatamaan. 15.–18. heinäkuuta järjestettävä tapahtuma kantaa nimeä Tuhatkasvoinen meri.

40 Etelä-Viro

TALLINNA

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

VILJANDI PÕLVA

VALGA

Top 5 Etelä-Viro

Rajoja ja rajatonta kulttuuria TEKSTI MIKKO SAVIKKO, KUVAT ANDREI CHERTKOV, JAAK NILSON, MIKKO SAVIKKO, MARTIN MARK

Viron ja Latvian rajalla on kaksoiskaupunki Valga-Valka. Viimeksi mainittu on eteläisem-

01 PESAPUU Teräsrakenteinen ja hauskan näköinen näkötorni Rõugessa. Torni on näyttävä myös pimeällä.

02 OTEPÄÄN TALVI Kumpuilevan maaston keskellä oleva Otepää on talvipäivän seisauksesta kevätpäivän tasaukseen Viron talvipääkaupunki.

18.–19. helmikuuta siellä järjestetään maastohiihdon maailmancupin osakilpailu. Maaliskuun 12. päivä on vuorossa Kekkosen hiihto.

03 SOTAHISTORIAN VALGA Suomi ja Viro 100 -juhlien aikoihin suunnataan katse myös raskaisiin vuosiin.

04 KULTTUURIKAUPUNKI VILJANDI Perinnemusiikin aitassa on joka viikko konsertteja. Tunnustetun ruokapaikan, Fellin-kahvilan tiistai-illat on katettu jazzilla ja perjantait musiikkiopiskelijoiden duo-konserteilla. Heinäkuun lopun XXV Viljandin perinnemusiikkifestivaalin liput ovat jo myynnissä.

05 SETOMAA Kaakkois-Viron settojen kieli ja kulttuuri elää voimakkaana. Pääsiäistä edeltävä paasto loppuu pääsiäisyön jumalanpalvelukseen, jonka aika määräytyy juliaanisen kalenterin mukaan. Kesällä on monia juhlia, ensimmäisten joukossa Seto Folk 16.–18.6.

Värskassa.

VÄRSKA VÕRU OBINITSA

pi. EU:n myötä rajatarkastukset hävisivät ja nykyään matkailija voi täysin huomaamattaan ylittää valtion rajan. Viime aikojen alkoholikeskustelun arkipäivä näkyy Valkan puolella. Viron puolella olevasta marketista on alle 200 metrin matka naapurimaan edullisempaan alkoholikauppaan.

Valgaan kannattaa kuitenkin mennä muista syistä. Suomalaisten Pohjan Poikien muistotaulu Valgan Johanneksen (Jaani) kirkon seinällä muistuttaa 113 kaatuneesta suomalaisesta. He osallistuivat Viron vapaussotaan vuonna 1919. Kirkko on Virossa muutenkin ainoalaatuinen, sen sali on rakennettu ovaalin muotoiseksi tasan 200 vuotta sitten.

Valgassa on myös suuri sotahistoriallinen teemapuisto ja museo keskellä kaupunkia. Vuosittain elokuussa siellä järjestetään MILFEST-festivaali, johon sotahistoriasta kiinnostuneet tuhannet harrastajat kokoontuvat. Paraatissa voi nähdä rinnakkain entisten vihollisten univormuja.

Jos sotahistoria ei kiinnosta, niin Võrumaalla, tunnin ajomatkan päässä Valgasta, voi ihailla Viron korkeimman mäen, Suuren Munamäen tornista hienoja maisemia.

Noin 10 kilometrin päässä, Rõugessa, on uusi, innovatiivinen näkötorni Satakielilaakson eli Ööbikuorun vierellä. Uusi näkötorni on nimeltään Pesapuu, jossa suuret

Välimatkat maanteitse: ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■

Tallinna–Viljandi 154 km Tartto–Viljandi 78 km Pärnu–Viljandi 86 km Tallinna–Võru 257 km Tallinna–Valga 246 km Võru–Valga 68 km Võru–Viljandi 120 km Viljandi–Valga 80 km

”linnunpesät” ovat lähes 30 metrin korkeudessa. Innokkaasti laulavat satakielet konsertoivat siellä alkukesästä ja laaksossa voi tutustua virtaavasta vedestä käyttövoimansa saavaan vesipumppuun eli vesioinaaseen. ”Kulttuuripääkaupunki” Viljandin musiikkitapahtumat ovat maankuuluja. Kun niitä ei ole, niin vuonna 1283 kaupunginoikeudet saaneessa pikkukaupungissa on näkemistä kaikkina aikoina. Yksi mukava kohde on naivistiseen taiteeseen paneutuva Kondase Keskus. Taiteilija Paul Kondasen maalauksen innoittamana on kaupungilla kahdeksan suurta punaista betonimansikkaa. ■

Mistä löytää: Johanneksen kirkko, Kesk 23, Valga Valgan Isänmaallinen museo, Pikk 16A, Valga Suuri Munamägi, Haanja Pesapuu, Tindi küla, Rõuge Kondase Keskus, Pikk 8, Viljandi

Sipulimarkkinat ovat tyypillinen osa Peipsi-järven rantojen kulttuuria.

41 Länsi-Viro

TALLINNA

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7 KÄRDLA

Vormsi

HAAPSALU

Hiidenmaa Muhu Saarenmaa

PÄRNU

KURESSAARI Kihnu Ruhnu

Lännen lomakohteet

Top 5 Länsi-Viro 01 LINTUBONGARIN PARATIISI

Länsi-Viro on virolaisten suosikkilomaseutua.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta

hienoja, vähän pienempiä lomakaupunkeja löytyy Viron länsiosista muitakin.

Haapsalu on perinteinen kylpyläkaupunki, joka on tunnettu niin mutahoidoistaan kuin hienosta vanhasta piispanlinnastaan ja erikoisesta rautatieasemastaan, jonne junaa ei ole tullut enää kymmeniin vuosiin. Korea asema ja katettu laituri rakennettiin aikoinaan tsaarin vierailua varten.

Saarenmaan Kuressaari tarjoaa paljon samaa kuin Haapsalu. Jo mainittujen hoitojen ja linnan lisäksi molemmista löytyy runsaasti kahvilakulttuuria, mukavia ruokapaikkoja, golfkenttä ja viehättävä vanhakaupunki.

Kuressaaren monista tapahtumista ehkä merkittävin on Oopperapäivät, jotka järjestetään tänä kesänä kymmenettä kertaa. Piispanlinnan 2 000 katsojaa vetävällä pihalavalla vierailee heinäkuussa Mönchengladbachin oopperateatteri, jonka ohjelmistossa on Verdin Naamiohuvit, Wagnerin Lohenring, Mascanin Cavalleria Rusticana, Puccinin Gianni Schicchi ja Carl Orffin Carmina burana.

Kesän kohokohta on kuitenkin Rein Rannapin uuden Nurjatu saar (Paha saari) -oopperan kantaesitys. Paljon muutakin ohjelmaa ja oheistapahtumia sisältävät Oopperapäivät järjestetään 14.–22.7.

Myös muut Länsi-Viron saaret ovat erinomaisia matkakohteita. Hiidenmaan ainutlaatuinen luonto ja koko saarella vallitseva rauhallinen tunnelma lumoavat yhä

Etenkin muuttoaikana Länsi-Viro tarjoaa lintubongareille ainutlaatuisia elämyksiä, kun merenlahdet ja rantaniityt täyttyvät hanhista, kurjista, joutsenista ja muista muuttolinnuista. Saarenmaan länsikärjessä, Sõrvenniemellä, on Viron Lintuseuran asema, jonka bongauslistalla on yli 300 lajia.

Välimatkat: ■ ■ ■ ■ ■

Tallinna–Haapsalu 100 km Tallinna–Kuressaare 218 km Tallinna–Virtsu 135 km Tallinna–Rohuküla 110 km Tallinna–Munalaiu 165 km

Suurimmat kaupungit (asukkaita): ■ Kuressaare 14 000 ■ Haapsalu 11 000 ■ Kärdla 3 000

02 KYLPYLÄT JA KAHVILAT Haapsalussa, Kuressaaressa ja hieman pienemmässä mittakaavassa myös Kärdlassa on upeaa vanhan lomakaupungin rauhaisaa hohdokkuutta. Se syntyy kylpylöiden kiireettömyydestä, kahviloiden tunnelmasta ja kaupunkien yleisestä ilmeestä.

enemmän turisteja, jotka palaavat saarelle aina uudestaan kerran siellä käytyään.

03 OMALEIMAISET SAARET Neuvostoaikoina Viron saaret olivat käytännössä eristettyjä alueita, joille ei saanut matkustaa ja joilta käytiin mantereella pääasiassa suorittamassa asevelvollisuus.

Saaret ikään kuin museoituivat eristyksissä automaattisesti eikä uusi itsenäisyys ole niitä paljoakaan muuttanut. Saarelaiset tuntuvat olevan tilanteeseen tyytyväisiä ja ylpeitä omasta kansanperinteestään.

Muhulta löytyy paljon kiinnostavia matkailu-

palveluja huippuravintolasta (Pädasten Alexander) viinitilaan (Muhu Veinitalu). Koguvan kylä on museoineen paikka, jossa saarelaisten elämäntyyli on säilynyt lähes ennallaan maailman mullistuksista huolimatta.

Vielä paremmin on säilynyt Kihnun kansanperinne, joka on listattu UNESCO:n aineettoman maailmanperinnön luetteloonkin.

Saarista kiinnostuneille on hyviä uutisia, sillä

viime kesästä tuttujen ruuhkien laivoille pitäisi olla historiaa. Liikennöinnistä vastaava TS Laevad on hankkinut neljä uutta, virolaisten taruolentojen mukaan nimettyä alusta. Tõll ja Piret tulevat Kuivastu–Virtsu-linjalle ja Leiger ja Tiiu Rohuküla–Heltermaa-linjalle. Lippukaupan osoite internetissä on praamid.ee ja mobiililaitteille löytyy saman niminen sovellus. ■

04 GOLFISTA KALASTUKSEEN Aktiivilomailuun Viron länsiosissa paljon mahdollisuuksia. Golfia pääsee pelaamaan Kuressaaressa ja Haapsalussa, ratsastusta on tarjolla Saarenmaalla ja Muhulla ja erilaisia seikkailupuistoja ja liikuntapaikkoja löytyy joka puolelta. Metsästykseen ja kalastukseen puitteet ovat kunnossa.

Saaliiksi saattaa saada villisikoja tai peuroja ja kalareissulta vähän eksoottisempia nokkahaukia.

Miten pääsee: Saarenmaalle ja Muhulle pääsee laivalla Virtsun satamasta Kuivastuun (matka-aika 30 min).

Muhulta Saarenmaalle kulkee pengertie.

Hiidenmaalle laivat lähtevät Rohukülan satamasta Heltermaalle (matka-aika 90 min).

Hiidenmaan ja Saarenmaan välillä kulkee säännöllisesti lauttoja välillä Triigi–Sõru (matka-aika 75 min).

Kihnuun liikennöi Pärnusta matkustajalaiva 2,5 tunnissa. Munalaiun satamasta pääsee Kihnuun ja Ruhnuun, jonne liikennöi laiva myös Saarenmaan Roomasaaren satamasta.

05 MAJAKOITA, TUULIMYLLYJÄ JA RUOKOKATTOJA Viron saarten majakat ovat upeita historiallisia nähtävyyksiä, kruununa Kõpun 1500-luvulla rakennettu ”tuletorn” Hiidenmaalla.

Saarenmaalla on puolestaan tuulimyllyjä vanhaan malliin Anglan tuulimyllykylässä.

Ruokokattoisia taloja näkee saarilla siellä täällä.

Etelä-Viron suurin ostosja viihdekeskus!

42–43 Tartto

t h e b a lt i c g u i d e ™ ta m m i k u u 2 0 1 7

Ilmainen bussikuljetus keskustasta ostoskeskukseen!

Yli 160 myymälää, luistinrata, 4D-elokuvateatteri, sisäseikkailupuisto, kahviloita ja ravintoloita, lasten leikkikenttä.

Emajoen Ateena on raikas yhdistelmä vanhaa ja uutta Välimatkat maanteitse:

Teksti Silja Hurskainen, kuvat Andrei Chertkov, tiit grihin

n Tallinna–Tartto 185 km

Viron toiseksi suurin kaupunki Tartto

Ringtee 75, Tartto, info +372 7315500, astri.ee/lounakeskus

EDULLINEN TERVEYSPAKETTI

4 YÖTÄ

Pakettiin kuuluu:

t Majoitus kahden hengen huoneessa t Uimahallin ja kuntosalin vapaa käyttö t Täyshoito (aamiainen, lounas ja illallinen) t 8 hoitoa ja haluttaessa lääkärin vastaanotto

185

Hinta

Tervetuloa Pyhäjärven kartanokylpylään!

Meille voitte tulla yksin, perheen, ystävien tai työtovereiden kanssa lomailemaan, terveyttä hoitamaan tai seminaari- ja kokousmatkalle.

Pyhäjärven kylpylähotelli

Pühajärve, Otepää, Valgamaa Puh. +372 76 65 500, fax +372 76 65 501 www.pyhajarve.com

EUR/henkilö

Kahden hengen huoneessa yksinasuvalle ei lisämaksua!

Varausnumero +372 7 665 500 tai sähköposti sales@pjpk.ee

ei ole pääkaupunki, mutta omanarvontuntoinen yliopistokaupunki pitää itseään maan henkisenä keskuksena.

Perusteita sille riittää. Vireä eteläisen Viron keskus viehättää yhdistelmällä arvokasta akateemisuutta ja nuorekasta henkeä.

Tarton ykköskohteeksi nousi lokakuussa 2016 avattu Viron kansallismuseo, Eesti Rahva Muuseum. Muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta oleva nähtävyys esittelee Viroa, virolaisuutta ja suomalais-ugrilaista kulttuuria ainutlaatuisen hienolla tavalla. Jos ehtii Tarton-matkalla vain yhden kohteen, olkoon se tämä.

Tiedekeskus Ahhaa Tarton keskustassa

on monelle matkailijalle tuttu, mutta keskus tarjoaa jatkuvasti uutta nähtävää.

Lapsiperheille Ahhaa on kaupungin parhaita kohteita – tosin aikuinenkin innostuu keskuksessa kokeilemaan ja opettelemaan monenlaista uutta. Toukokuun 2017 loppuun Ahhaassa on esillä elokuvan tekemistä esittelevä näyttelyosio, jossa jo pelkästään voisi viettää tunteja, puhumattakaan muusta keskuksesta.

Tarton naapurikunnan Ülenurmen puolella sijaitseva Viron maanviljelysmuseo viehättää sekä sijaintinsa että sisältönsä puolesta. Ülenurmen kartanon rakennuksiin koottu museo antaa aavistuksen siitä, millaisia kartanoiden piha-alueet ovat voineet loistonsa päivinä olla. 15 museorakennusta pitävät sisällään asiaa maanviljelyn eri vaiheista. Tekniikasta kiinnostuneet innostuvat varmasti eri aikakausien traktoreista ja höyrykoneista.

Urheilufanit voivat Tarton keskustassa

kävellessään piipahtaa Viron urheilumuseossa. Maaliskuussa 2017 museoon avataan sen historian suurin uusi näyttely, joka esittelee erilaisia palloilulajeja. Penkkiurheiluintoiset voivat ihailla virolaisten olympiamitalistien palkintoja.

Asukkaita n Tartto: noin 99 000 Lisätietoa: www.visittartu.com

Shoppailijalle Tartto on tarjonnut vuo-

den lopusta alkaen uutta, kun keskustaan avattiin ostoskeskus Kvartal.

Kaikki kaupungin keskustan suurimmat ostoskeskukset sijaitsevat nyt käytännössä samassa tienristeyksessä.

Keskustasta etäämpänä oleva EteläViron suurin ostoskeskus, Lõunakeskus, uudistaa sekin kasvojaan. Keskukseen valmistuu keväällä uusi osa, jossa on muun muassa elokuvateatteri ja hotelli.

Tartossa liikkuessa kannattaa ehdottomasti silmäillä kaikkialla näkyvää katutaidetta. Monissa muissa paikoissa kaupungin johto taistelee sotkuja vastaan.

Tartossa ajatus on käännetty päin vastoin ja johtoportaassakin ymmärretään, että katutaide on osa Tarton henkeä. Katutaiteelle on omistettu myös oma festivaali kesäkuussa. n

Mistä löytää?

Viron kansallismuseo, Muuseumi 2, Tartto.

Tiedekeskus Ahhaa, Sadama 1, Tartto.

Viron maanviljelysmuseo, Pargi 4, Ülenurme, Tarton maakunta.

Viron urheilumuseo, Rüütli 15, Tartto.

Ostoskeskus Kvartal, Riia 2, Tartto.

Miten pääsee?

Tarttoon pääsee Tallinnasta junalla tai bussilla. Junavuoroja on päivittäin lähemmäs kymmenen. Nopein vuoro on jo alle tunnin.

Bussimatka kestää tavallisesti noin 2,5 tuntia.

Bussivuoroja lähtee Tallinnasta useita kymmeniä päivässä.

TALLINNA

TARTTO

Tartossa ja Etelä-Virossa on enemmän… Ͳ ŬŝŝŶŶŽƐƚĂǀŝĂ ŬƵůƩƵƵƌŝƚĂƉĂŚƚƵŵŝĂ ũĂ ŬŽŶƐĞƌƩĞũĂ Ͳ ƵƵƐŝĂ ŬLJůƉLJůƂŝƚć ũĂ ƚĞƌǀĞLJƐƉĂůǀĞůƵŬĞƐŬƵŬƐŝĂ Ͳ ĂŝƚŽũĂ͕ ĞƌŝŶŽŵĂŝƐŝĂ ƌĂǀŝŶƚŽůŽŝƚĂ Ͳ ƉĂůũŽŶ ƚĞĞŵĂƉƵŝƐƚŽũĂ ũĂ ůĞŝŬŬŝƉĂŝŬŬŽũĂ ůĂƉƐŝůůĞ

Top 5 Tartto

<ĂƚƐŽ ůŝƐćƟĞƚŽĂ͗ www.visitestonia.com 01 Viron kansallismuseo

Viron syksyllä 2016 avattu kansallismuseo Eesti Rahva Muuseum tarjoaa vau-efektiä ulkoovelta alkaen. Rakennus itsessään on näyttävä, ja näyttelyt loputtoman monipuoliset ja tyylikkäät. Pölyisestä puukippojen esittelystä ollaan hyvin kaukana. ERM on Viron-kävijälle tänä vuonna ehdoton valinta.

02 Raatihuoneentori

Tarton sydän on Raatihuoneentori.

Raatihuoneen edustan suihkulähteessä opiskelijat suutelevat ikuisesti. Kesällä torille levittäytyvät kahvilat, ja talvella torin valtaa kuusimetsä. Tori on luonnollisesti lukuisien Tarton tapahtumien keskipiste.

TERVEYTTÄ PUHTAASTA LUONNOSTA

03 Yliopiston päärakennus

Tarton yliopiston 1800-luvun alkuvuosina rakennettu päärakennus on kaupungin tärkeimpiä maamerkkejä. Pääovesta kannattaa astua sisälle ja tutustua museoon tai rakennuksen ullakolla sijaitsevaan karsseriin, johon saateltiin huonosti käyttäytyneet ylioppilaat.

04 Kasvitieteellinen puutarha

Kasvitieteellisen puutarhan portista astuessa humahtaa toiseen maailmaan.

Ota mukaan eväät, istu penkille, ihaile alkukesästä pionien loistoa tai syksyllä värien kirjoja. Kävele mutkikkailla poluilla ja nauti rauhallisesta elämyksestä aivan kaupungin keskellä.

05 Graffitit

Tartto ei olisi Tartto ilman katutaidetta.

Siinä missä graffiteja muuten kauhistellaan, Tartto on ottanut ne omakseen.

Pienemmät graffitit ja suuria seiniä peittävät taidokkaat muraalit tuovat väriä ja ilmettä katukuvaan.

Unohda arjen huolet ja kohenna terveyttäsi Etelä-Virossa!

• Hotelli • Spa- ja saunakeskus • Hoidot • Ravintola • Kokoukset • Uniklinikka

Lomapaketti alkaen

45€

Täysi pakettien valikoima sekä tarjoukset www.kubija.ee

Männiku 43A, Võru • Puh. + 372 50 45 745 5 info@kubija.ee • www.kubija.ee

11 tuhatta vuotta Viron elämää ja Viron asioita Nyt uudistuneessa Viron kansallismuseossa Tartossa, Muuseumi tee 2

Pysyvät näyttelyt: Tapaamiset (Tarina virolaisesta kulttuurista) Uralin kaiku (suomalais-ugrilaiset kansat) Avoinna tiâ&#x20AC;&#x201C;su 10â&#x20AC;&#x201C;19, ke 10-21 www.erm.ee

/01 233 3415 25 61

The Baltic Guide kotiinkannettuna!

!" !# !$ % & ' ( '! "!'

% ) *+", "+$ +$!# *+", -+"+ "!,' . )

36,euroa/vuosi (sis. alv)

Hotelli Lydia on neljän superior-tähden ehdot täyttävä hotelli, jossa on yhteensä 70 huonetta, erilaisia sauna- ja rentoutumismahdollisuuksia tarjoava spa lounge, ďŹ tness club, ravintola HĂľlm ja huipputason äänentoisto-, valaistus- ja videoratkaisuja hyĂśdyntävä tapahtumakeskus.

www.lydia.ee P: (+372) 733 0377 E: info@lydia.ee A: Ă&#x153;likooli 14, 51003 Tartu, Viro

Historiallinen nimi Dorpat yhdistää Tarton suurimman, 205-huoneisen hotellin ja tilavan à la carte-ravintolan sekä hyvinvointikylpylän ja ajantasaisilla laitteilla varustetut Etelä-Viron suurimmat kokoustilat. Nykyaikainen sisustus, ammattitaitoinen palvelu ja kätevä sijainti tekevät Dorpatista houkuttelevan kohteen sekä läheltä että kaukaa tuleville vieraille.

___ www.dorpat.ee P: (+372) 733 7180 E: info@dorpat.ee A: Soola 6, Tartu 51013, Viro

Tilaa netistä www.balticguide.ee

Tartto

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

45 TARTON HUIPPUTAPAHTUMIA vuonna 2017

Aparaaditehas on Tarton oma luovien alojen keskus

■ Maitsev Tartu – Maistuva

Tartto -ravintolakuukausi 1.–28. helmikuuta www.maitsevtartu.ee

■ XVI Supilinnan

kaupunginosapäivät 17.–23. huhtikuuta www.supilinn.ee

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Monille Tallinnan-kävijöille Tellis-

kiven alueen luovien alojen korttelit ovat jo tuttuja. Kun ne on kaluttu, kannattaa siirtää katse etelään ja matkata tutustumaan Tarton Aparaaditehas-kortteliin.

Tarton kaupungin markkinointijohtaja Helen Kalberg kertoo, että korttelissa on tällä hetkellä eri kauppoja, useampi ravintola sekä painoja paperimuseo, jossa voi valmistaa itse paperia ja kokeilla 150 vuotta vanhaa painokonetta. Elokuun lopulla Aparaaditehasessa järjestetään korttelin oma festivaali.

Kuten Tallinnan Telliskiven aluekin, Aparaaditehas kasvaa ja kehittyy Virolle tyypillisesti kovaa vauhtia ja alueen ilme voi muuttua nopeastikin.

Tarton-kävijän kannattaa huomioida, että Aparaaditehas ei ole aivan Tarton ydinkeskustan nurkilla, vaan noin 3,5 kilometrin päässä Raatihuoneen torilta. Jos kävely tuntuu työläältä, paikalle pääsee tietenkin kaupunkiliikenteen busseilla.

Korttelin historiasta ja tiloista kiinnostuneille järjestetään myös ohjattuja kiertokäyntejä. ■

■ Maamess-

maatalousnäyttely 20.–22. huhtikuuta maamess.ee

■ Karlovan

kaupunginosapäivät 8.–15. toukokuuta www.karlova.ee/ karlova-paevad ■ Ilmailupäivät 3.–4. kesäkuuta www.lennundusmuuseum. ee/lennupaevad ■ Katutaiteen festivaali

Stencibility 12.–18. kesäkuuta www.stencibility.ee

Neuvostoaikana Aparaaditehasen tiloissa valmistettiin sukellusveneiden osia.

■ Inkerinsuomalaisten

laulu- ja tanssijuhlat 16.–18. kesäkuuta www.inkeri.ee

■ Tarton päivä

29. kesäkuuta www.tartulinnapaev.ee ■ Suunnistuksen maailman-

mestaruuskilpailut 30. kesäkuuta–8. heinäkuuta www.woc2017.ee

Aparaaditehasessa on monia kiinnostavia pieniä kauppoja.

Mistä löytää?

Tarton majoitusvalikoima laajentuu

■ Hansapäivät

7.–9. heinäkuuta www.hansapaevad.ee

Tarttoon matkustaminen ei ole

enää ainakaan siitä kiinni, etteikö kaupungista löytyisi omaan makuun ja matkakassaan sopivaa majoituspaikkaa.

Ostoskeskus Kvartal toi kaupunkiin mukanaan kauan kaivatun uuden kylpylän ja sen yhteydessä olevan hotellin. Kvartal-keskuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsevan V Span ikkunoista voi ihailla maisemia yli Tarton keskustan.

Kylpylässä on useita rentoutumiseen sopivia altaita sekä 11 erilaista saunaa. V Hotellija konferenssikeskus puolestaan lisäävät Tarton majoitusja kokouspalvelutarjontaa 79 huoneen ja lukuisien kokoustilojen verran.

Tasokasta majoitusta myös keskustassa tarjoaa viime kesänä avatta hotelli Lydia, jonka ikkunoista avautuvat maisemat Tarton Toomemäelle.

Kuva: Anton Klink

Aparaaditehas, Kastani 42, Tartto.

■ Ruokafestivaali

12. elokuuta ■ Tartuff-

rakkauselokuvafestivaali 7.–12. elokuuta

V Span altaiden reunoilla voi rentoutua mukavilla sohvilla.

■ UIT-kaupunkifestivaali

16.–19. elokuuta www.uit.ee ■ Aparaaditehas-korttelin

festivaali 24.–26. elokuuta www.aparaaditehas.ee

■ Draama-teatterifestivaali

4.–10. lokakuuta www.draama.ee ■ IDee-jazzfestivaali

Kvartal-ostoskeskus tuo modernia ilmettä Tarton katukuvaan.

Hieman pienempään budjettiin sopii Hektor Design Hostel, joka pääsi otsikoihin, kun Viron presidentti yöpyi syksyllä hostellissa maakuntakierroksellaan. Trendikäs majapaikka sijaitsee hieman etäämpänä keskustasta, Aparaaditehas-korttelin vieressä. ■

9.–12. marraskuuta ideejazz.ee ■ Startup-day

8. joulukuuta www.startupday.ee ■ Sipuli- ja kalafestivaali,

27.–28.8. joulukuuta Lüübnitsa, Põlvamaa

46

ostokset

Ruokakorien hinnat lähes ennallaan The Baltic Guiden vertailun perusteella ruoka on kallistunut sekä Virossa että Suomessa kesäkuusta vain vähän.

TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Olemme vertailleet ruokakoreja Suomen ja Viron ruokakau-

poissa samalla tuotevalikoimalla kesäisin ja talvisin. Hinnat on molemmissa maissa kerätty pääkaupunkiseudun Prismoista, joten tuotevalikoimat vastaavat hyvin toisiaan.

Vuosien varrella ovat Prismojenkin valikoimat muuttuneet, joten täsmälleen sama kori ei ole kuin ensimmäisten vertailujen aikaan yli viisi vuotta sitten.

Etenkin edullisten vaihtoehtojen kuten Rainbow- ja X-tra-tuottei-

den määrä on lisääntynyt ja niitä on otettu mukaan vertailuunkin (esim. riisi).

Lähes poikkeuksetta talvella ruokakorien hinnat ovat olleet korkeammat kuin kesällä. Niin tälläkin kerralla. Joidenkin tuotteiden, kuten vihannesten, hinnat vaihtelevat luonnostaan kausittain, mikä suurelta osaltaan selittää kesän ja talven hintasuhteen. Tällä kerralla ero edelliseen kesään oli kuitenkin hyvin pieni.

Virossa korin hinta oli vain alle euron enemmän kuin kesäkuussa ja Suomessakin hintaero oli vajaat 2,5 euroa

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Tuote Kananmuna (halvin 10 kpl)

Kesäkuu 2016, Viro

Joulukuu 2016, Viro

Kesäkuu 2016, Suomi

Joulukuu 2016, Suomi

0,81

0,82

1,39

1,35

Maito (2,5 %), edullisin litra

0,35

0,42

0,89

0,89

Voi (kilo)

4,33

5,95

3,98

4,58

Ruispalat, leipä (6 kpl)

0,64

0,67

0,94

0,97

Riisi (pitkäjyv./kilo)

0,54

0,69

0,78

0,75

Porsaan kassler

5,79

5,79

7,90

7,44

Broileri (kokonainen/kilo)

1,55

1,87

5,70

5,70

Sokeri (hieno/kilo)

0,56

0,85

0,69

0,69

Peruna (irto, halvin/kilo)

0,17

0,19

0,79

0,75

Kurkku (kotimainen/kilo)

1,28

4,49

2,25

4,29

Juusto (Edam/Oltermanni/kilo)

9,70

4,98

5,32

5,39

Kahvi (Presidentti, Paulig/500 g)

4,59

4,39

4,30

4,49

Olut (kotimainen 1/2 l, tölkki)

0,99

0,90

1,95

1,99

Coca Cola (pullo: 2 l ja 1,5 l)

1,25

1,39

2,39

2,39

32,55

33,40

39,27

41,67

Yhteensä:

Suurta muutosta ei ole tapahtunut vuoden 2015 joulukuustakaan, sillä silloin tuotekorin sai Virosta 33,16 eurolla ja Suomesta 43,34 eurolla. Tänä vuonna (2016) kori maksoi joulukuun puolivälissä Virossa 33,40 ja Suomessa 41,67 euroa. Prosenteiksi muutettuna ruoka on Virossa siis lähes tarkalleen 20 prosenttia halvempaa kuin Suomessa.

■

Seinä- ja lattialaatat suoraan eurooppalaisilta ja aasialaisilta tuottajilta!

Nyt avattu! Tule ja tutustu uuteen myymäläämme!

Cottage 16.90 eur/m2

Casablanca 19.90 eur/m2

Beton 29.90 eur/m2

Erikoistarjousten hinnat alkaen li Kuu

ne Puna

Peterburi tee 81 ee uli t mu J. S

Orion 16.90 eur/m2

TV3

3,95 eur/m2 Avoinna: ma–pe 9.00–19.00 la 10.00–17.00 Peterburi mnt 81, Tallinna

Ota tämä mainos mukaasi myymäläämme – saat 20% alennuksen! Ja tuotteet saat heti mukaan!

Sisustussalonki Avoinna: Ma-Pe 9:00 - 18:00, La 10:00 - 16:00

Laadukkaat sisustusmateriaalit Teidän kotiinne, maailman johtavilta kauppamerkeiltä.

Toimitamme tuotteet suoraan Suomeen!

Pärnu mnt 160, Tallinna Puh. +372 651 83 16, werm@wermstock.ee www.wermstock.ee

Ra

€/pakkaus

-23%

Norm. hinta 15,39 €

14

-25%

49

€/purkki

Norm. hinta 19,39 €

l ai a

11

89

Pestävä seinämaali Vivacolor Interior Kitchen 2,7L

ee

Viimeistelylaasti Weber LR+ 25kg

10 min.

at

Tavallista parempi rakennuskauppa!

vanha kaupunki

mnt Li i va

n va

rve Ülemiste järv

6

MUSTAMÄE DECORA

21

Laki 36

VIIMSI DECORA

Randvere tee 9

€/kpl

-20%

Norm. hinta 7,99 €

TAVALLISTA PAREMPI RAKENNUSKAUPPA

www.decora.ee

Tarjoukset ovat voimassa 1.-31.01.2017

Avaamme pian Viron suurimman, monipuolisemman tuotevalikoiman ja edullisempien hintojen rakennustarvikekeskuksen Tallinnassa.

Seuratkaa mainoksia kotisivuilla: www.espak.ee

Viadukti 42, Tallinna www.espak.ee info@espak.ee +372 651 2301 Ma-pe: 8.00-19.00 La: 9.00-18.00 Avoinna myös sunnuntaisin!

9.00-16.00

Kiitos kaikille asiakkaille ja yhteistyökumppaneille antoisasta vuodesta!

TILAUSLOMAKE

TILAAJA Etunimi*........................................................................................................................

Sukunimi*.....................................................................................................................

Yritys*.............................................................................................................................

Osoite*.......................................................................................................................... ........................................................................................................................................

Puhelin*........................................................................................................................

The Baltic Guide Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Puh. +372 6 117 760 editorial@balticguide.ee Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee

satama

Tällä kupongilla kaikki normaalihintaiset tuotteet

Asennusvaahto Flexifoam gun Soudal 750ml

39

tee äe am nn

Jä

Pärnu

Sähköposti*.................................................................................................................

Lehden vuosikerta 36,00€ (sis. alv), 12 nroa Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.

LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja) Etunimi*........................................................................................................................

Sukunimi*.....................................................................................................................

Osoite*..........................................................................................................................

Haluan laskun postitse

* Pakolliset kentät

48 kauneus

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Helge Kodu on ensimmäinen virolainen huonetuoksujen sarja.

:\\YP ]HSPRVPTH RpZPSH\RR\QH SVTWHRRVQH QH RpZPULP[p Uutta! Sijaitsemme uudessa osoitteessa: Ahtri 8, WTC-talo. Liikkeen lähellä on D-terminaali ja Norde Centrumista tarvitsee vain tulla tien yli.

A-TERMINAALI

K TALLIN

Tunnetta ja tuoksua

B-TERMINAALI

SPA

D-TERMINAALI MERE KESKUS

AHT

RI

HO BUJ AAM A

MERE PST. NU

R PÄ

Helge Kodu -huonetuoksut raikastavat kodin.

NORDE CENTRUM

T MN VIRU

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

NARVA MNT

OY Tunor tukku- ja vähittäismyynti

KESKUS

Ahtri 8, Tallinna, puh. +372 6 313 337, avoinna ma-pe 10–18

Virolaisen käsityön koti

www.folkart.ee

Eesti Käsitöö Kodu Kansallisen käsityön myynti Alueellisten käsityömyymälöiden esittely Vene 12/Katariina käik, Tallinna

Elena Volk oli kyllästynyt päänsärkyä

aiheuttaviin tunkkaisiin huonetuoksuihin. Syksyllä 2015 hän alkoi kehitellä ystävättärensä kanssa tuoksureseptejä, joista syntyi huonetuoksujen sarja Helge Kodu, suomeksi valoisa koti.

Nyt raikkautta ja valoisuutta hehkuvassa tuotesarjassa on kahdeksan eri huonetuoksua. Eri tuoksuyhdistelmissä on mukana muun muassa valkoista narsissia, inkivääriä, santelipuuta, jasmiinia, vihreää appelsiinia ja korianteria.

Keväällä ja kesällä tuoksut ovat hieman keveämpiä, kun taas syksyllä ja talvella pulloihin purkitetaan aromikkaampia tuoksuja.

Tuoksut ja niiden pakkausten eleetön design ovat huolellisesti mietittyjä.

Jokaisella tuoksulla on oma numero ja nimi. Nimet antavat hauskan lisän lahjan

antamiseen: tuoksulahjan saajalle voi toivoa esimerkiksi tasapainoa, luovuutta, seikkailua tai täydellisyyttä.

Huonetuoksujen käyttäjälle Volk vinkkaa, että tuoksut rakastavat puhtautta. Jos huone on kovin pölyinen tai likainen tai huoneessa on jokin muu vahva tuoksu, raikkainkaan huonetuoksu ei pääse esille. Samoin tulee huolehtia, että tuoksupulloon laitettavat puutikut pysyvät pölyttöminä.

Helge Kodu -tuoksuja myydään Volkin perustamassa Les Petites -myymälässä, jossa on tällä hetkellä kaupan yli 60 virolaisen, latvialaisen ja liettualaisen suunnittelijan tuotteita. ■

Mistä löytää?

Les Petites, Telliskivi 60a, Tallinna.

Karttakoodi a1

Eesti Käsitöö Maja Kansallisen käsityön myynti Kansantaidegalleria Pikk 22, Tallinna Allikamajan käsityö Kansallisen käsityön myynti Lühike Jalg 6a, Tallinna

Keskiajan päivät Tallinnan Vanhassakaupungissa 6. – 9. heinäkuuta 2017

Martin markkinat Saku Suurhallissa 16. – 19. marraskuuta 2017 Les Petites -myymälän valikoimaan tulee jatkuvasti uutta ja kiinnostavaa.

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

kauneus 49

Natura Siberican myymälässä on myös oma kauneushoitola.

Siperian luonnon aarteita kauneudenhoitoon TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

KANGASKAUPPA Laaja valikoima designkankaita, ompelutarvikkeita ja hopeakoruja!

Venäläinen kosmetiikka on ollut euroopPärnu mnt 21, Tallinna Avoinna: ma-pe: 10.00-18.00, la: 10.00-16.00 • Puh. +372 660 5168 Saana Kangad • saana@saana.ee

VG NEW LIFE ON UUSIEN JA KÄYTETTYJEN LAADUKKAIDEN DESIGNVAATTEIDEN

sanottu fresh spa, jossa hoidossa käytettävät aineet sekoitetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti tuoreista ainesosista.

Kolme kertaa päivässä käynnistyy myymälän öljypuristin, jolla puristetaan öljyä sembramännyn siemenistä. Öljyä on suuressa osassa Natura Siberican tuotteita, ja sitä voi käyttää ihonhoitoon sellaisenaan. ■

(mm. Armani, Tommy Hilfiger, Guess, jne) sekä erilaisten lahjatavaroiden

Mistä löytää?

Natura Siberica, Viru Keskus, Viru väljak 4, Tallinna. Karttakoodi a2

-10%

MYYMÄLÄ

Olemme avoinna ma–pe 10–18, la 11–16 Sijaitsemme Stockmannin lähellä osoitteessa Tartu mnt 25, 1. kerroksessa, Novira Plaza -talossa. Sisäänpääsy on raitiovaunupysäkin puolelta.

Luonnollisen terveytesi puolesta!

• Terapeuttiset hieronnat: perinteinen virolainen hieronta, hunaja- ja imukuppihieronta • Virolainen sauna, verikuppaus • Saunaterapia: vihtominen, kuoriminen, hieronta • Eko-kylpylä • Luonnonmukaiset vartalo-, kasvo-, jalka- ja käsihoidot ÖKO-SPA

Siperialaiset sembramännyn siemenet ovat olennainen osa Natura Siberican tuotteita.

ORGANIC-SPA

Niguliste 8, Tallinna, puh. +372 6006651, info@maavagised.ee www.maavagised.ee • www.harmoonikum.ee

Tällä kupongilla myymälän valikoimasta

Marjoja täynnä olevat kuorinta-aineet näyttävät herkullisilta.

Tällä kupongilla saat alennusta 20%

palaisille kuluttajille melko vierasta.

Natura Siberica -luonnonkosmetiikkamerkki on kuitenkin vähitellen alkanut löytää tiensä yhä useampiin meikkipusseihin myös Venäjän ulkopuolella.

Natura Siberica avasi lokakuussa oman tyylikkään myymälä-kauneushoitolansa Tallinnan Viru Keskuksen ensimmäiseen kerrokseen. Tuotemerkillä on Virossa oma tehtaansa, jossa lähes kaikki Virossa myytävät tuotteet valmistetaan.

Natura Siberican tuotteista suurin osa on sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Tuotevalikoimassa on omat sarjansa naisille, miehille ja lapsille. Tarjolla on muun muassa voiteita, kuorinta-aineita, sampoita, hoitoaineita sekä suihkusaippuoita. Nimensä mukaisesti tuotteissa käytetään siperialaisen luonnon raakaaineita kuten sembramännyn siemeniä, tyrniä ja monia erilaisia Siperiassa kasvavia yrttejä.

Viru Keskuksen myymälän ohessa olevassa kauneushoitolassa tehdään käsi- ja jalkahoitoja. Kyseessä on niin

NATURA SIBERICAN LIIKE

VIRU KESKUKSESSA, VIRU VÄLJAK 4/6, TALLINNA, VIRO

Palkitut ja laadukkaat luonnonmukaiset kosmetiikkatuotteet löytyvät nyt Viru Keskuksen ensimmäisestä kerroksesta. Suurin osa raaka-aineista on kerätty Siperian koskemattomasta luonnosta.

Karuissa sääolosuhteissa kasvaessaan kasvit ovat kehittyneet erityisen vahvoiksi ja ne sisältävät paljon antioksidantteja. Samat ominaisuudet ovat myös Natura Siberican tuotteissa.

Tarjoamme ainutlaatuisen mahdollisuuden spa-palveluihin paikan päällä!

Hoitoa varten asiantuntijamme valmistaa ihollesi sopivat hoitotuotteet tuoreista raaka-aineista.

Kasvo- ja käsihoitoja tehdään liikkeen viihtyisässä ja yksityisessä spa-nurkkauksessa. Käsihoitojen hinnat alkavat 15 eurosta ja kasvohoitojen hinnat 25 eurosta.

TÄLLÄ KUPONGILLA MIESTEN- JA LASTENSARJOISTA 20% ALENNUSTA

testi

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

51

Pehmein käsin talveen – TESTISSÄ VIROLAISET KÄSIVOITEET TEKSTI JANIKA POOLA, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Kädet kertovat ajan kulusta enem-

män kuin osaamme ehkä aavistaakaan. Juuri käsistä voi usein päätellä naisen iän. Sama väite pätee miehiinkin. Kenties juuri siksi ovat yhä useammat miehet alkaneet kiinnittää huomiota kauppojen kosmetiikkahyllyihin

tai puolison voidepurnukoihin kotona kylpyhuoneen hyllyllä.

Käsien iho on herkkä ja altistuu jatkuvasti ulkoisille tekijöille.

Käsien iholla ei ole juuri rasvaa ja verenkierto voi olla käsissä heikko. Huolellinen käsien rasvaaminen pitää kädet kauniina ja auttaa ehkäisemään vanhenemisen vaikutuksia. Erityisen oleellista

käsien rasvaaminen on kylmään talviaikaan.

Kaupat tarjoavat joka vuosi yhä enemmän uusia tuotteita, joiden joukosta voi olla vaikea valita sopivaa. Viiden henkilön testiryhmämme koostui tällä kertaa vain naisista, joista jokainen testasi yksitellen jokaisen voiteen. Testasimme vain virolaisten valmistaji-

en käsivoiteita, joista suuri osa oli luonnonkosmetiikkaa. Arvioimme niin voiteiden sisältöä, ulkomuotoa kuin voiteen tuottamaa tunnetta.

Testiryhmän arvion mukaan kaikki käsivoiteet olivat varsin hyviä ja monia tuotteita ryhmäläiset olisivat valmiita hankkimaan itselleen. Signe Seebid -

merkin hoitava käsivoide todettiin yhdeksi kaikkein toimivimmista. Tosin sen imeytymiseen täytyy varata aikaa. Puhas Loodus -merkin kosteuttava ja hoitava käsivoide yllätti hyvällä hintalaatu-suhteellaan. Sohvy-merkin granaattiomenarasva tuoksui todella tuoreelle granaattiomenalle. ■

Pu Puhas Loodus kosteuttava ja hoitava oliivikäsivoide

Signe Seebid hoitava käsivoide

Joik nopeasti imeytyvä käsivoide

Sohvy granaattiomenakäsivoide

ct Cosmetics OÜ Perfect

Orto

Signe Seebid OÜ

Joik OÜ

Body Sohvy OÜ

Tilavuus

100 ml

75 ml

120 ml

100 ml

100 ml

Hinta Virossa

15,99

3,10

11,49

6,30

7,10

86

73

71

70

68

Imeytyy todella nopeasti, loistava koostumus.

Todella hyvä tuoksu, yksinkertainen pakkaus.

Todella rasvainen, mutta tehokas.

Raikas tuoksu, mutta liian nestemäinen koostumus.

Erittäin miellyttävä tuoksu, mutta jättää kädet tahmaisiksi.

2016 The Baltic Guide KÄSIVOITEET

Lumi mi käsivoide

Valmistaja

Pisteet Kommentit

PA R A

S!

kauneus&terveys

52

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Purukalusto kuntoon pikkurahalla Virossa tehdystä hammashoidosta saa Kela-korvauksen.

TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Hammaslääkäri Satu Aalto (vas.) ja hammashoitaja Kristiina Lindström palvelevat asiakkaita hammaslääkäriasema Albinissa.

VERTAILU: HAMMASHOIDON HINNAT SUOMESSA JA VIROSSA Hinta Suomessa

Hinta Virossa

Hampaiden perustarkastus

alkaen noin 65 euroa

alkaen noin 25 euroa

Hampaan poisto

alkaen noin 80 euroa

alkaen noin 20 euroa

Posliinikruunu

alkaen noin 800 euroa

alkaen noin 450 euroa

Implanttihammas

alkaen noin 2 500

alkaen noin 1 500 euroa

Kynsilakka pois kevyesti kuorimalla TEKSTI KRISTINA LUPP, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Jos haluaa geelilakkauksen pit-

käkestoisuuden, mutta ei halua nähdä sen poistamisen vaivaa, niin ratkaisu on Striplac. Tätä lakkausta tekee muun muassa Revali-kauneushoitola Tallinnan vanhassakaupungissa.

Kynsihuolto etenee kuten perinteinenkin: kynnet puhdistetaan ja muotoillaan, kynsinauhoista poistetaan kuivuneet kohdat, kynsille levitetään aluslakka ja päälle väri. Ainutlaatuista Stripla-

cissa on, että se kestää pidempään eikä lohkeile kovassakaan kulutuksessa eikä sen poistamiseen tarvita liuottimia. Lakka kestää jopa kymmenen päivää ja säilyttää kiiltonsa viimeiseen asti. Kuten geelilakka, se kuivuu LED-valaistuksessa käytännössä välittömästi.

Kun lakan haluaa poistaa, se tapahtuu vetämällä sivuista alkaen. Lakka alkaa irrota vähitellen ja sen voi kuoria kynnen päältä vaivatta. Kynteen ei jää mitään jälkiä tai vaurioita. Jos on joskus käyttänyt geelilakkaa, tietää, että

Miten Kela korvaa?

Lähemmäksi satamaa ei juuri voi

■ Jos asiakas on hakeutunut omatoimisesti hoitoon EU- tai Eta-maahan

päästä: hammaslääkäriasema Albinin tilat ovat aivan D-terminaalin kupeessa.

“Tuolta ne hipsii”, viittaa hammaslääkäri Satu Aalto ikkunan suuntaan, josta näkyvät laivasta tulevat matkustajat.

Albiniin onkin löytänyt tiensä klinikan kahden toimintavuoden aikana yhä enemmän suomalaisia. Kolme päivää viikossa auki olevan hammaslääkäriklinikan asiakkaista jo 90 prosenttia on suomalaisia. Asiakkaita palvelee kolme suomalaista hammaslääkäriä sekä erikoishammasteknikko ja hammashoitaja, jotka myös puhuvat suomea.

Hinnat ovat selvästi Suomen hintoja edullisemmat. Yksi posliinikruunu hampaaseen voi maksaa Suomessa 1 000 euroa, mutta Albinissa sen hinta on 450 euroa. Implanttihampaan hinta lahden pohjoispuolella on usein reilusti yli 2 000 euroa, kun Virossa hinnat alkavat noin 1 500 eurosta. Lisäksi asiakas saa Virossa tehdyistä hammashoidoista

tai Sveitsiin tai sairastunut äkillisesti muualla kuin EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisesti. Maksu on samansuuruinen kuin jos vastaava hoito olisi annettu Suomessa yksityisessä terveydenhuollossa.

■ Tilaa Kelasta ilmaiseksi eurooppalainen sairaanhoitokortti ennen matkaasi. Sen toimittaminen kestää noin pari viikkoa. Tilauksen voit suorittaa esimerkiksi puhelimitse 020 692 203 (arkisin 8–18).

■ Korttia voit tarvita Virossa, jossa saat korttia näyttämällä sairaanhoidon samoin ehdoin kuin paikallisetkin. Mikäli korttia ei ole tai joudut muuten maksamaan hoidoista Virossa, voit hakea korvauksia Kelasta jälkikäteen lomakkeella SV 128. Tämä koskee etenkin yksityisten lääkäreiden tai sairaaloiden antamia hoitoja.

Lähde: Kela.fi

samat Kela-korvaukset kuin Suomessa. Albinista saa käydessään mukaansa kaikki tarvittavat lomakkeet, jotka on toimitettava Kelalle.

Satu Aallon mukaan Tallinnaan tullaan tyypillisesti tekemään kerralla isoja hammasremontteja. Asiakas voi käydä Albinin Helsingin-klinikalla alkutarkastuksessa, jossa otetaan röntgenkuvat, annetaan hintaarvio sekä suunnitelma siitä, miten kauan hoito kestää. Tar-

Striplac-lakka kestää kovaakin kulutusta.

sen poistamisessa täytyy nähdä paljon vaivaa tai käydä poistattamassa lakka kynsihoitolassa.

Striplacia käyttämällä säästyy tältä vaivannäöltä.

Kynsihoito Striplacilla maksaa Revalissa 22 euroa ja kestää 75 minuuttia sisältäen miellyttävän käsihieronnan. ■

Mistä löytää?

Revali Ilusalong, Rüütli 28/30, Tallinna. Karttakoodi vanhakaupunki j1

Striplac-lakkaus tehdään samalla tavoin kuin muutkin kynsien geelilakkaukset.

kalla etukäteissuunnittelulla vältetään turhat Tallinnan-käynnit.

Parhaassa tapauksessa Vironmatkalle tullaan huonot hampaat suussa, mutta monituntisen, nukutuksessa tehdyn hoidon jälkeen suussa on hyväkuntoinen hammasrivistö. ■

Mistä löytää?

Hambakliinik Albin, Lootsi 11, Tallinna. Karttakoodi a3

Laadukasta ja edullista hammashoitoa.

Tällä kupongilla alennus hieronnoista!

Salonki avoinna: ma–la 10.00–21.00, su 10.00–18.00 Puh. +372 51 997 707, +372 6 003 029

Keraamiset paikat ja kruunut valmiiksi jopa yhdellä käynnillä!

VIRU NT. UM RN PÄ

VIRU HOTELLI

Postimaja Hammasklinikka SADAMA MEDICUM

Uus-Sadama 21, 1.krs sataman D-terminaalia vastapäätä!

Baltic Guiden lukijat saavat

• Iho- ja sukupuolitautien lääkäri • Perhelääkäri • Naistenlääkäri • Hammaslääkäri • Plastiikkakirurgi • Urologit • Verisuonilääkäri • Rokotukset • Korva-, nenä-, ja kurkkutautien erikoislääkäri • UUTUUS! Kirurgi

Happy Smile Hambaravi

ai

ai Re esh Re esh hiero hierontasalonki

Hiusten värjäys + keratiinihoito + leikkaus + föönikampaus

Kokeile thaimaalaista jalkahierontaa tai thaimaalaista .. .. .. paa-, har a- ja selkahierontaa

Kauneus pelastaa a ut maailman!

+ parafiinihoito + kynsien lakkaus

Müürivahe

Inseneri

Aia

Kreutzwaldin salonki Kreutzwaldi 5-4, Tallinna Vanhankaupungin salonki Suur-Karja 2, Tallinna.

seni Rose

u Uus

puh. +372 5558 8309 admin@thairefresh.ee www.thairefresh.ee

Jalkahoito

ik ni käik ni eni men eem reme

..

Avoinna ma–pe 10–20 la 11–18 su sopimuksen mukaan

KAUNEUSSALONKI

Rote r

erikoishintaan 22 €/ 30 min!

Mere M ere pst psstt

• Th Thai-öljyhieronta hai a -ö -öljljyyh yhieeronta • Th TThaimaalainen aimaalainen pää-, hartiaai aim jaa sselkähieronta ellkähieronta • Perinteinen thaihieronta • Thaimaalainen aromihieronta aro • Parihieronta ((2 hierojaa parille) • 4 käden hieronta (2 hierojaa) hi • Thaimaalainen Thaimaalain jalkahieronta

alennuksen esteettisistä hoidoista ja implanttihoidoista esittämällä salasanan Baltic Guide.

Ahtri 6a, Tallinna.

Admiralin talo, B-sisäänpääsy, 4. kerros. info@hshambaravi.ee +372 56 487 249

Avoinna ma–pe 8–20 • Info ja varaukset: Puh. +372 8 811 300, +372 8 811 301, medicum@medicum.ee • www.medicum.ee

P l l t Palvelut

10 %

Valmistamme hampaiden korjaamiseen monenlaisia proteeseja ja kruunuja, asennamme myös implantteja, joiden avulla on mahdollista kunnostaa puuttuvia hampaita. Implantit ovatkin nykyaikaisin keino korjata hampaita ja saavuttaa esteettinen tulos.

na

lotus@thailotus.ee www.thailotus.ee

MER E PS T.

Avoinna: ma-pe: 9.30-17.30, la: sopimuksen mukaan Ajanvaraus: Puh. +372 6 610 442, enar.pajula@gmail.com

Aia 3 / Vana-Viru 10, WW Passaaz, 3.kerros

AIA

Thai-hieronta ja spa-ohjelmat!

puie

nt

Toom

m Paldiski

s te e

Suun terveys on tärkeä osa hyvinvointiamme.

Kokenut henkilökuntamme tarjoaa Teille asiantuntevaa palvelua.

Täyden palvelun hammashoito, kruunut, sillat, proteesit ja keinojuuret sekä p.o. esteettinen Tehnika hammashoito ja implantit.

KELA-korvaus ja suomenkielinen palvelu

20%

www.pajula.ee Paldiski mnt 29, Tallinna

Vana-Viru Viru

Viru hotelli

Avoinna ma–pe 9.00–20.00 Sopimuksella olemme avoinna myös viikonloppuisin ja ilta-aikaan.

50 euroa

30 euroa Sijaitsemme Tallinnan vanhassakaupungissa: Inseneri 1/Aia 10. Puh. +372 610 3120 I Kotisivu: baleno.ee

VERISUONIEN HOIDOT JA DIAGNOOSIT

VAPAUDU SUONIKOHJUISTA JA HAITTAAVISTA KAPILLAAREISTA AINOA KLINIKKA

TALLINNASSA, JOSSA TARJOTAAN

UUSIMPIEN

METODIEN YHDISTELMIÄ.

TILAA AIKA PUHELIMITSE

+372 619 0020

Konsultaatio ja ultraäänitutkimus

VAIN 69 €

BRÄNDIKEHYKSET

-80% jopa

Tarjous voimassa 26.02.2017 asti. Tarkat säännöt Instrun myymälöissä.

Paras tulos, nopea kuntoutuminen!

Estonian Vein Clinic / www.evc.ee / info@evc.ee

TALLINN: Viru Keskus tel 610 1361, Ülemiste Center tel 603 4727, Stockmanni kaubamaja V korrus tel 668 0460, Kristiine kaubanduskeskus tel 665 0317, Magistrali Keskus tel 677 4190, Mustamäe Keskus, tel 660 3700, Lasnamäe Centrum tel 600 8923, Sikupilli Keskus tel 600 6775, Haabersti 1 tel 603 4340, Arsenal, Erika 14, tel 644 0044. TARTU: Tartu Kaubamaja tel 731 4849, Eeden, Kalda tee 1c tel 740 4025, Lõunakeskus tel 730 3818, Kvartal, Riia mnt 2 tel 744 2133. PÄRNU: Rüütli 24, tel 445 3111. HAAPSALU: Rannarootsi tee 1, Uuemõisa küla, tel 473 3899.

VILJANDI: Centrum, tel 435 1163. NARVA: Tallinna mnt 19c, tel 356 6466. RAKVERE: Vilde 14, tel 322 3830. KOHTLA-JÄRVE: Vironia Keskus, Järveküla tee 50c, tel 335 0086. RAPLA: Rappeli Keskus, Tallinna mnt 4, tel 486 4533. KURESSAARE: Kohtu 1a, tel 339 8584 www.instru.ee

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

kauneus&terveys

Suosikkikylpylöiden uudet tuulet

55

Tervise Paradiisin vuoristojoki kunnostettiin syksyllä. Se on vesipuiston suosituimpia kohteita.

Pärnun suosituimpiin kylpylöihin kuuluvat Tervise Paradiis ja Tervis uudistuvat.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT TERVISE PARADIIS

Tervise Paradiisin suurimmat muutokset tehtiin reilu vuosi sitten,

kun uusi saunaosasto Paratiisin saunat ja Pärnun suurin kuntosalikeskus avattiin. ”Molemmat on otettu todella hyvin vastaan”, kertoo yrityksen hallituksen jäsen Jaan Ratnik.

Paljon uutta on ehditty tehdä viimeisen vuodenkin aikana. ”Aikaisemmin kauneussalonki oli muusta spa-osastosta erillään, mikä aiheutti välillä sen, että asiakkaat joutuivat etsimään sitä.

Nyt kauneussalonki on parhaassa paikassa eli välittömästi spapalveluiden tiskin luona.” ”Ravintolapuolella olemme remontoineet täysin kahdeksannessa kerroksessa sijaitsevan Romantic Barin. Sieltä avautuu Pärnun todennäköisesti kaunein merinäköala.”

Lapsiperheiden suosikki Neptun Grill remontoitiin viime syksynä perusteellisesti ja nyt siellä on todellista vedenalaista tunnelmaa.

Myös ruokalista pantiin uusiksi.

Legendaariset täytetyt ohukaiset ovat luonnollisesti vielä listalla.

Kahdeksannen kerroksen Romantic Barin parvekkeelta avautuu Pärnun hienoin merinäköala.

Tervise Paradiisin vesipuisto kuu-

Tervise Paradiis ■ Neljän tähden hotelli, jossa

on 244 vuodepaikkaa.

Kaikissa huoneissa on merinäköala.

■ Vesipuistossa on neljä erilaista liukuputkea, joista pisin 85-metrinen. Lisäksi vesipuistossa on muun muassa ulkoallas, vuoristojoki, porealtaita, kiipeilyseinä, hyppypaikka ja lastenallas.

Paratiisin saunat -osastolla on useita erilaisia saunoja.

■ Kylpylähotellissa on monipuoliset ravintolapalvelut.

Kellarikerroksessa toimii kuusiratainen keilahalli.

Tervise Paradiis, Side 14, Pärnu.

Tervis ■ Viron suurin terveyskylpylä.

Yhteensä 500 vuodepaikkaa, 266 huonetta.

■ Spa- ja saunaosastolla 25 metrin uima-allas, pore- ja lastenallas, japanilainen kylpy ja erilaisia saunoja. Reilu vuosi sitten avatussa kuntokeskuksessa on moderni kuntosali ja liikuntasali.

Tervis, Seedri 6, Pärnu.

luu Viron suurimpiin ja suosituimpiin, joten sitäkin on uudistettu tasaiseen tahtiin. Syksyllä vesipuiston vetonaula vuoristojoki sai uuden pinnoitteen, jotta vesiseikkailu olisi vieläkin mukavampi kokemus.

Tervise Paradiisin pääkohderyhmänä ovat etenkin lapsiperheet. Jaan Ratnik muistuttaa, että palveluita tarjotaan kuitenkin myös muille ryhmille, kuten terveyspalveluista kiinnostuneille.

Suomalaiset ovat hänen mukaansa tärkeä asiakasryhmä, vaikka viime vuosina suomalaisten matkailukäyttäytyminen onkin hieman muuttunut. ”On kiinnostavaa, että vuonna 2015 suomalaisia asiakkaita oli ennätyksellisesti, mutta vietettyjen öiden määrä hieman laski.

Se tarkoittaa sitä, että loman pituus hieman lyheni. Vuonna 2016 ollaan kävijämäärissä samalla tasolla.”

Suomalaisia käy vuosittain Tervise Paradiisissa ja Tervisessa yhteensä noin 25 000–30 000.

Kaikista asiakkaista noin 60 prosenttia on suomalaisia.

Terveyskylpyläpalveluita pyritään

tarjoamaan etenkin hiljaiseen vuodenaikaan. Samaan konserniin kuuluva Tervis helpottaa terveyspalveluiden tarjoamista. ”Tervisessä meillä on kaikki tarvittava, niin lääkärit kuin osaaminenkin, joten voimme tarjota palveluita myös Tervise Paradiisin asiakkaille.”

Hänen mukaansa kaikki käy nopeasti ja helposti. ”Teemme yhteistyötä Synlabin ja Pärnun sairaalan kanssa, joten

Tervis-kylpylän uudessa Purje-kahvilassa on runsas valikoima suomenkielisiä kirjoja.

pystymme tarjoamaan nopeita ja tasokkaita laboratoriotutkimuksia.

Tarjolla on esimerkiksi röntgen- ja magneettikuvauspalveluita.”

Tutkimuksiin pääsee useimmiten parissa päivässä ja tuloksetkin saa nopeasti. Englanninkielisen laboratoriotuloksen kanssa voi mennä Suomessa oman lääkärin luokse.

Uusia tuulia on myös Tervisessä,

jonne rakennetaan täysin uusi à la carte -ravintola ja hotellin vastaanottosali uudistetaan.

”Tulossa on viime vuosien suurin remontti. Hotellin vastaanottosaliin tulee lobby-baari, joka sieltä on tähän asti puuttunut. Lisäksi sauna- ja vesikeskus remontoidaan kokonaan.”

Ratnikin mukaan remonttityöt tehdään kesän aikana, eivätkä ne häiritse hotellin asiakkaita.

Tervisen viimeaikaisia uutisia on uuden Purje-kahvilan avaaminen kuudenteen kerrokseen.

Näköalojen ja kahvilaherkkujen lisäksi tarjolla on laaja valikoima kirjoja eri kielillä, myös suomeksi.

Kylpylän käytävillä kulkevalla sisäkävelyreitillä on mittaa 1 045 metriä. Sitä pitkin on mukava ja turvallinen kävellä myös talven liukkailla keleillä. Reitin varrella on venyttelypisteitä ja mielenkiintoisia infopisteitä, joissa kerrotaan kylpylän historiasta.

Oranssit nuolet näyttävät, mihin suuntaan reitti kulkee. Tarpeen vaatiessa voi seuraavaan kerrokseen mennä hissillä. ■

Täyden palvelun kauneushoitola Vanhassakaupungissa

56

t h e b a lt i c g u i d e ™ ta m m i k u u 2 0 1 7

Manikyyri Alessandro Striplac -kestolakan kanssa

19.E

RIVAH

MÜÜ

• Kasvohoidot • Ultraääni • Manikyyri • Vartalonhieronta • Parturi-kampaaja • Depilaatio NU PÄR

VAPAUDEN AUKIO

MN T

HARJU

RÜÜTLI

Rüütli 28/30 Tallinnan vanhakaupunki.

Ovipuhelin sisäpihan ovessa. Avoinna ma–pe 10–20, la 10–17.

Puh. +372 6 427 048 www.revaliilusalong.ee

SUOMALAINEN HAMMASKLINIKKA TALLINNASSA

Triniti-hoito siloittaa kasvojen ihoa välittömästi.

hinnat jopa puolet Suomen hinnoista

Aikaa pysä

Katso www.hambaarst.com tai www.albin.fi Lootsi 11, D-terminaalin vieressä Tallinnassa Varaa aika: +372 5897 8350 tai +358 405 105 009 albinhambakliinik@gmail.com tai toimisto@dentalservices.fi

Esteettinen kauneudenhoito tulee Teksti Janika Poola, kuvat Andrei Chertkov

Jokaisen naisen haaveena on virheetön nuorekas iho. The Baltic Guide halu-

19 EUR 25 EUR 29 EUR 35 EUR 49 EUR 30 EUR

SUOMALAINEN HAMMASLÄÄKÄRI

Ilkka Kaartinen

si selvittää, ovatko tarinat uusimpien esteettisten kauneudenhoitokeinojen tehokkuudesta totta. Tutustuimme Tallinnassa International Cosmetic Centerin palveluihin.

International Cosmetic Center on monipuolinen kauneushoitola, jossa työskentelee kosmetologeja, hierojia ja lääkäri-estenomeja. Kauneushoitola tarjoaa paljon erilaisia hoitoja, joista kokeilimme Surgiderm 30xp -täyteruiskeita ja Triniti-ihonhoitoa.

International Cosmetic Centerin säteilevä omistaja Anžela Chesnikova kertoi, että hoitoja ennen selvitetään aina huolellisesti asiakkaan ihotyyppi ja mahdolliset tekijät, jotka voisivat estää jonkin hoidon teon. Triniti-hoitoa ei voi tehdä esimerkiksi raskaana olevalle, imettävälle tai diabeetikolle.

Surgiderm 30xp -täytepistoksien tapauksessa tulee ottaa huomioon muun muassa se, onko asiakas yliherk-

kä lidokaiinille. Hoidon jälkeen ei ole hyvä harrastaa liikuntaa viiteen päivään.

Myyntipäällikkö Ilonalle valittiin hoidoksi

täytepistokset. Niiden tarkoitus on yhtenäistää huulten muotoa ja lisätä niiden volyymia. Anžela Chesnikovan kanssa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja ja hänen ammattitaitonsa ansiosta sopiva ratkaisu löytyi nopeasti. Huuliin ruiskutettiin ensin puuduttavaa lidokaiini-geeliä, jonka vaikutus kestää noin 20 minuuttia.

Ylähuuliin tehdään hoidossa noin 12 pistosta ja alahuuleen kuusi. Toimenpide on hyvin nopea, vaikkakin hieman kivulias.

Pistoksien jälkeen huulia hierotaan, jotta lopputulos olisi tasainen.

Toimenpiteen jälkeen peiliin katsoessaan Ilona oli hyvin tyytyväinen. Huulet näyttivät kauniilta, tasaisilta ja luonnollisilta, vaikka hieman punoittivat ja kirvelivät. Anžela Chesnikova selvitti, että tarpeen tullen lopputulosta voi parin viikon kuluessa vielä korjata, jotta lopputulos olisi varmasti asiakkaan toiveiden mukainen.

Ajanvaraukset sopimuksen mukaan: Puh. +372 50 76 942, ilkka@dentalkaartinen.com Narva mnt.4, Tallinna, sisäänpääsy Krediidipankin ovesta, II krs.

Laserajanvarus online!

Kruunut, sillat, keinojuuret n. 50% Suomen hinnoista!

Tehokas Saphir-laservalkaisu vain 150 eur! www.dentalkaartinen.com

Ps. Katso uudistuneet kotisivumme!

International Cosmetic Center sijaitsee Tallinnan keskustassa.

kauneus&terveys 57 K A U NEU S S A LON K I

EXILIS ELITE (RF LIFTING)

115 € norm. hinta

129 €

Virossa ainoastaan meillä!

Uusin menetelmä kasvojen ihon nuorentamiseksi ja kiinteyttämiseksi.

MESOTERAPIA

75 €

Tasoitamme kasvonne ja norm. kaulanne rypyt sekä hinta stimuloimme ihoa kaikkein tehokkaammalla ja neulattomalla menetelmällä.

199 €

Nuorentava KASVOHOITO + + lahjaksi laserhoito! ultraääni-kasvojenpuhdistus + lahjaksi kulmien muotoilu nyt

Surgidermpistokset antavat huulille luonnollisen muodon.

äyttämässä

vauhdilla kosmetiikkamaailmaan.

49 €

0€

Vana-Viru 13, II kerros, Tallinnan vanhakaupunki Avoinna ma–pe 10–19, la 10–14, su suljettu Puh: +372 5558 3500 Online-varaukset: info@freyaestetica.com Kaikki muut hoitomme : www.freyaestetica.com

TAMMIKUUN TARJOUKSET! KLASSINEN PEDIKYYRI ~1h 31,00 Sisältää kuorinnan ja lakkauksen (normaalihinta 36,00)

DR. IRENA ERIS KASVOHOITO ~1h 42,00 Ĵ ȱ (normaalihinta 60,00)

ORIGINAL SOKOS HOTEL VIRU 2. KERROKSESSA Varaukset: puhelinnumerosta +372 6 606 881 Sähköposti: info@sistyle.ee www.sistyle.ee

Triniti-hoidossa käytetään siihen suunniteltuja laitteita.

Toinen kokeilemamme hoito, Triniti, lupaa

täydellistä ihon uudistamista ja näkyviä tuloksia heti hoidon jälkeen. Hoito on tarkoitettu ikääntymisen merkkien vähentämiseen ja se tehdään hoitoa varta vasten suunnitellulla laitteella. 1–3 hoitokerran jälkeen iho alkaa uudistua ja vaikutus kestää viisi kuukautta hoitotoimenpiteen jälkeen. Hoitokertojen määrä riippuu asiakkaan ihon kunnosta. Yksi hoitokerta kestää 1–1,5 tuntia ja hoito toistetaan 4–8 viikon välein. Hoitojen myötä laajentuneet verisuonet, couperosa, pigmenttilaikut, pisamat, maksaläiskät ja muut iho-ongelmat alkavat vähitellen kadota. Toimenpide myös vähentää ryppyjä huomattavasti, silottaa arpia ja kiinteyttää ihoa.

Hoitotoimenpiteen aluksi selvitetään, kuinka herkkä asiakas on kivulle. Allekirjoittanut valitsi puudutuksen. Iho puh-

distettiin ja sille levitettiin puuduttava geeli, jota pidettiin iholla noin 15 minuuttia. Koska hoidossa käytetään laseria, silmille asetetaan suojalasit. Hoito ei ole täysin kivuton, mutta kivun tunne luonnollisesti riippuu asiakkaan kipukynnyksestä. Laite nipistelee ihoa. Tuolista noustessa ja peiliin katsoessa ei kuitenkaan ollut uskoa omia silmiään: iho kyllä punoitti, mutta näytti huomattavasti sileämmältä ja käytännössä rypyttömältä.

Triniti-hoidon lopputuloksesta sai vahvistuksen seuraavana päivänä, kun vanha kollega ihaili ihmeellisesti tasoittunutta kasvojen ihoa. n

Mistä löytää?

International Cosmetic Center, Tartu mnt 32, 1. kerros, Tallinna. Karttakoodi b3

UPEAT TARJOUKSET TÄLLÄ KUPONGILLA! Kirkastava BDR kasvohoito 60 min

39.-

Suomessa 100.(puhdistus, biologinen kuorinta, hionta, innovatiivinen geelinaamio sinisellä LED valolla)

Ripsipidennykset-klassiset 35.- Suomessa 65.volyymit 45.- Suomessa 95.-

43.- Suomessa 85.Alessandro jalkahoito 29.- Suomessa 80.Geelikynnet

(jalkakylpy, kuorinta, kovettumien poisto, kynsien ja kynsinauhojen hoito, naamio, lakkaus)

Klassinen hieronta 60 min 29.- Suomessa 80.Värjäys+leikkaus+kampaus lyhyet 40.- keskipitkät 48.- pitkät 60.Korkealaatuiset slaavilaiset Belli Capelli -hiuspidennykset suoraan maahantuojalta alk. 1,85 sinetti!

Beauty Studio Varaa aikasi puh. +372 502 0708 tai kirjoita info@metropolisalong.ee www.metropolisalong.ee Sijaitsemme Metropol-hotellissa, Roseni 13, Rotermannin alueella Lyhyt matka satamasta

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

lapset

59

Skeittauksen ja BMX-pyöräilyn huiput taas Tallinnassa TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVAT ANDREI CHERTKOV

Tallinnan Saku Suurhallin suojissa

kokoontuvat Simple Session -kilpailussa 4.–5.2.2017 jälleen maailman parhaimmat rullalautailijat ja BMX-pyöräilijät. Kisa on yksi rullalautailun maailmancup-osakilpailuista. BMX-pyöräilyssä tätä arvoa ei ole, mutta paikalla ovat silti lajin huippunimet.

Kisoihin osallistuu tänä vuonna 140 oman alansa parasta noin 30 eri maasta, mikä tekee Simple Sessionista maailman kansainvälisimmän action-urheilutapahtuman.

Saku Suurhalliin rakennettava rata on ratasuunnittelija Nate Wesselin kädenjälkeä. Radalla kisataan ensin lauantaina karsinnat ja sunnuntaina kummankin lajin finaalit.

Tallinnan Simple Sessionissa kilpaillaan rullalautailun maailmancup-osakilpailu.

Simple Sessionissa on kilpailijoita noin 30 eri maasta.

Ensimmäinen Simple Session järjestettiin Tallinnassa vuonna 2001. Pikkuhiljaa kilpailusta on kasvanut suurtapahtuma, joka Virossakin luetaan maan kansainvälisesti merkittävimpien tapahtumien joukkoon.

Simple Sessioniin myydään

tänä vuonna ensimmäistä kertaa päivä- ja perhelippuja. ■

Mistä löytää?

Simple Session, Saku Suurhall, Paldiski mnt 104B, Tallinna.

Eläintarhan jääkarhut saavat uuden kodin TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Tallinnan eläintarhan jääkarhut Nord, Friida ja Nora voivat

iloita: ne pääsevät ensi syksynä lopultakin muuttamaan uuteen kotiin. Uusi jääkarhutalo tulee eläintarhan pohjoisen puoleisen pääsisäänkäynnin lähettyville. Syy siihen on lämpötila: eläintarhan merenpuoleisella osalla on alueen viilein ilma.

Jääkarhujen uusi majapaikka on aivan muuta kuin nykyinen, kovasti aikaa nähnyt asumus.

Jääkarhutaloon tulevat vesialtaat mahdollistavat jääkarhujen tekemisten seurailun myös veden pinnan alta. Erilaisia katselutasanteita on monissa eri kerroksissa, ja jääkarhujen elämää pääsee tarkkailemaan niin sisällä kuin ulkona.

Eläintarhan tämän vuoden ylivoimainen vetonaula on marraskuussa 2016 Frida-jääkarhulle syntynyt poikanen, joka päästetään ulos loppukeväästä. Eläin-

tarhassa on vuoden mittaan luvassa myös monia muita iloisia perhetapahtumia.

Tallinnan eläintarha on matkailijalle varma kohde ympäri vuoden. Tapahtumia riittää kaikkina vuodenaikoina. Eläintarha onkin jatkuvasti yhä suositumpi kohde. Joulukuussa rikkoutui eläintarhan kuluvan vuosituhannen kävijäennätys. Päättyneen vuoden aikana eläintarhassa kävi jo yli 400 000 vierailijaa.

Suomalaisen vierailijan on aina mahdollista saada eläintarhaan suomenkielinen opas, kun muistaa tehdä tilauksen ajoissa.

Jos eläintarhan asukkaat ovat jo tuttuja, eläintarhan alueella sijaitsevassa seikkailupuistossa voi kokeilla rohkeuttaan puissa kiipeilemällä. ■

Mistä löytää?

Tallinnan eläintarha, Ehitajate tee 150 / Paldiski mnt. 145, Tallinna.

Tallinnan eläintarha kehittyy jatkuvasti.

Uusi jääkarhutalo valmistuu syksyllä.

nuoret

60 Viron kuukausi

Paluu sukujuurille

Itä-Virumaalla halvimmat asunnot 16.12. Ensimmäisen vuosipuoliskon Maa-ametin (kiinteistövirasto) tilaston mukaan edullisimmat asunnot ovat Itä-Virumaalla Püssin kaupungissa. Mediaanihinta siellä on 25 euroa/neliömetri. Tallinnassa neliö maksaa 2 057 euroa.

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Parikymmentä nuorta matkusti syksyllä tutustumaan virolaisiin juuriinsa.

TEKSTI REETTA LIEKOVUORI JA KAISA LIEKOVUORI, KUVAT DEVIN HARM, REETTA LIEKOVUORI

Back to Our Roots! -ohjelma kokosi

Autojen myynti kasvussa 17.12. Marraskuussa Viron uusien autojen myynti kasvoi 18,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. EU-maissa nousu oli 5,8 prosenttia.

Joulukuusi valtion metsästä 18.12. RMK (Valtion metsähallitus) tarjosi mahdollisuuden hakea joulukuusi itse metsästä laillisesti. Alle metrin kuusi valtion metsästä maksoi 3 euroa ja 4–5-metrinen 30 euroa.

HKScan erotti johtajia 19.12. HKScanin Baltian yksikön johtoon nimitettiin yrityksen markkinointijohtaja Anne Mere.

Erotetun Teet Soormin lisäksi lopetettiin myös kolmen muun johtajan työsuhteet. Syynä oli lähipiirien kanssa tehdyt ostot.

Ruoka-annos robotilla 20.12. Tallinnan Mustamäellä toimitettiin Starship-pakettirobotin avulla ruoka-annos ravintola Umamista yli vilkkaan risteyksen asiakkaalle. Kuusipyöräinen laite teki yhteistyötä suomalaisen Wolt-sovelluksen kanssa.

Satanen joululahjoihin 21.12. Swedbankin tutkimuksen mukaan virolaiset käyttävät joululahjoihin keskimäärin 100 euroa. Lahjoja annetaan 3–4 henkilölle. Viime hetken ostoja tekevät muista enemmän 16–29-vuotiaat ja suuremman tuloryhmän edustajat.

Igor Mang ennustaa 22.12. Maaleht julkaisee vuodenvaihteen numeroissaan maan kuuluisamman astrologin, Chevalier Igor Mangin ennustuksia. Alkavalle kukon vuodelle hän suosittelee, ettei tehtäisi pitempiä suunnitelmia, koska ajasta tulee pula. Vuosi on täynnä paraateja.

Joulukuusia Tanskaan 23.12. Statistikaamet (Tilastokeskus) on laskenut, että vuonna 2015 Virosta vietiin Eurooppaan noin 130 000 joulukuusta, joista yli puolet vietiin Tanskaan. Suomeen vietiin yli 4 000 joulupuuta.

lokakuussa yhteen 20 ulkomailla asuvaa virolaistaustaista nuorta sekä kymmenen Virossa asuvaa nuorta. Me osallistujat tulimme ohjelmaan eri puolilta maailmaa: Australiasta, Egyptistä, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Liettuasta, Meksikosta, Saksasta, Yhdysvalloista ja Suomesta.

Ohjelma koostui erilaisista aktiviteeteista ja vierailuista eri puolilla Viroa. Ohjelma mahdollisti tiedonkeruun työ- ja opiskelumahdollisuuksista Virossa sekä verkoston luomisen tulevaisuuden varalle. Lisäksi ohjelman aikana pääsimme harjoittelemaan viron kielen puhumista paikallisten nuorten kanssa.

Ohjelman parasta antia oli autent-

tisen virolaisen kulttuuriperinnön kokeminen. Pääsimme muun muassa patikoimaan Lahemaan kauniissa kansallispuistossa ja etenkin kauempaa tulleille nuorille saunominen puusaunassa Käsmussa oli eksoottinen elämys.

Kokeilimme myös virolaisia kansantansseja Põlvassa paikallisen opettajan johdolla ja nautimme puhtaasta luonnosta 10 kilometrin kanoottiretkellä Ahja-joen varrella Taevaskoja-nimisessä kylässä. Meistä sisaruksista vanhempi Kaisa oli kerran aikaisemminkin ollut kanootin kyydissä, mutta nuoremmalle Reetalle kanoottiseikkailu oli ensimmäinen kerta. Reetta tuskailikin, että matka päättyisi kanootin jumittuessa kivien väliin tai kääntyessä väärään suuntaan. Kaisa kuitenkin tiesi isosiskona, että eteenpäin pääsee aina – oli kyse sitten elämänmatkasta tai vain kanoottimatkasta. Erityisesti meille sisaruksille kanoottiretki oli mieleen jäävä elämys, sillä matkan aikana opimme soutamaan paremmin ja hallitsemaan kanoottia. Tästähän seikkailussa oli kyse, omien rajojen ylittämisestä uusien kokemuksien kautta.

Tallinnan Olevisten kirkon torni oli yksi tutustumiskohteista.

vanhemmat tai isovanhemmat ovat jaksaneet opettaa kieltä lapsilleen.

Voimme kokemuksemme perus-

teella suositella tähän tai muuhun samankaltaiseen ohjelmaan osallistumista kaikille seikkailunhaluisille nuorille, jotka haluavat

Yhteinen aspekti osallistujien

välillä oli Viroon liittyvät juuret. Useimmat meistä puhuivat yhteistä salaista kieltä, nimittäin viroa. Kadulla vastaan tullessa ei toisista ihmisistä tiedä paljoa, mutta yhteinen tekijä voi löytyä yllättävällä tavalla, sillä kieli yhdistää paljon. On hienoa, että

Lahemaan kansallispuistossa patikoiminen oli unohtumaton elämys.

tutustua omiin juuriinsa kansainvälisessä ympäristössä. Yhdessä muiden ulkomaalaisten nuorten kanssa eläminen ja tutustuminen yhteiseen kotimaahan oli kiehtova elämys. Omien juurien tutkiminen kannattaa aina ja niille juurille voi joskus palata vaikkapa tällaisesta kokemuksesta esiin

tulleiden uusien ideoiden ja mahdollisuuksien kautta. ■ Kirjoittajat ovat Back to Our Roots! -ohjelmaan osallistuneita nuoria.

Lisää tunnelmia Youth Exchange ”Back to Our Roots!” blogissa: https://rahvuskaaslased.wordpress.com/

Lämmityslaitemerkit:

LIGHTHOUSE APARTMENTS – TYYLIKKÄÄT JA KODIKKAAT ASUNNOT TALLINNAN YDINKESKUSTASSA.

Eberspächer, Calix ja Webasto Avoinna: Ma–la 9.00–20.00 Su 11.00–18.00

• Autojen lämmityslaitteiden asennus, remontti ja huolto.

Puhelin: +372 5667 5050 Sähköposti: lighthouseapartments@gmail.com

• Autojen huolto ja remontti.

www.lighthousetallinn.com

Töiden ajaksi on mahdollisuus vuokrata auto!

Työtunnin hinta alk. 33 euroa

Käytä alennuskoodia “LIGHTHOUSE” ja saat 10 % alennusta.

BCS Autoteenindus OÜ • Türi 6, Tallinna Avoinna: ma–pe 8.30–18.00 Puh. +372 6844 800, +372 5161 600 www.bcsauto.ee/fi/

(sis. alv.)

Huoltokeskus Tallinn

Huoltokeskus Peetri

25 vuoden kokemus!

Ajat jälleen hymyillen Aki Heinonen: Aamulla laivaan ja illalla huollettuna takaisin Helsinkiin!

Hinta-arvio ja huoltoaikataulu pitivät erittäin hyvin paikkansa. Vahva suositus!

Mooni 30, Tallinna

Allika tee 12, Peetri

Huoltotyö alkaen 35,00 €/tunti

45 000 varaosaa heti varastossa

Puh: +372 665 1001 • tookoda@forss.ee

Puh: +372 665 1097 • peetritookoda@forss.ee

VW-AUDI-ŠKODA-SEAT

VW-AUDI-ŠKODA-SEAT

Tiesitkö, että

68 prosenttia virolaisista asuu kaupungeissa?

Lue The Baltic Guidea, niin tiedät enemmän Virosta.

TYÖNHAKUILMOITUS: (ETSITÄÄN)

Kipsiseinien ja -alakattojen asentaja Työtehtävät: • Kipsiseinien ja -alakattojen asentaminen.

• Edellytämme aiempaa kokemusta • Työnantaja tarjoaa työvaatteet, kipsitöistä sekä suomen ja/tai työvälineet ja asuinpaikan. viron kielen osaamista.

• Sopimus solmitaan toistaiseksi ja • Työssä on hyödyksi B-ajokortti. täysiaikaisena.

www.balticguide.ee

Yhteystiedot: Isokaari 4, 00200 Helsinki, Suomi Tarmo Käi, sähköposti: tarmo@windrox.ee

62

Sarasmo

histo Viron kansallismuseo Tartossa sai kauan kaivatut uudet tilat lopultakin viime syksynä. Museon omakin historia on mielenkiintoinen.

tarinoi

Värikkäiden vaiheiden kansallismuseo Teksti Antti Sarasmo, kuva Hannu Lukkarinen

Museoesineetkään eivät ole poliittisesti vaa-

rattomia, sillä toisilla esineillä on enemmän symboliarvoa kuin toisilla. Viron valtiollisen olemassaolon yksi symboleista on Viron lipun alkuperäiskappale.

Vuonna 1884 ensimmäinen virolainen ja vironkielinen ylioppilasyhdistys, Viron ylioppilaiden seura, vihki lippunsa Otepään kirkossa. Kansallismieliset Tarton ylioppilaat kulkivat tietenkin kansallisen heräämisen kärjessä ja olivat monessa mukana. Niin monessa tapahtumassa ja tempauksessa, että ylioppilaiden lipusta tuli kuin itsestään kansallisen itsenäisyyspyrkimyksen symboli ja sitä kautta luonnollisesti uuden valtion valtiolippu.

Viron itsenäistyttyä tämä ensimmäinen lippu laitettiin näytteille Viron kansallismuseoon, joka silloin sijaitsi Tartossa Raadin kartanon rakennuksissa. Kun Viro miehitettiin ja muutettiin neuvostotasavallaksi 1940, pari toimeliasta ja epäluuloista miestä päätti viedä lipun talteen. Museon vitriiniin laitettiin samankokoinen käytetty lippu ja aito lippu taiteltiin huolellisesti kuparirasiaan, joka vielä juotettiin kiinni.

Toinen puuhamies oli parhaillaan rakentamassa taloa ja uudisrakennuksen savupiipun tyveen muurattiin lipun sisältävä kuparirasia. Kun kummankin miehen pojat varttuivat nuoriksi miehiksi, heille paljastettiin salaisuus, jotta se ei vaipuisi unholaan alkuperäisten tekijöiden mukana. Poikien piti vuorostaan siirtää salaisuus eteenpäin, jos Viro ei olisi vielä heidän aikanaan itsenäinen. Asia oli kuin jonkin romaanin tai filmin suuri sukusalaisuus, joka siirretään sukupolvelta toiselle ja jota koskaan ei paljasteta ulkopuolisille.

Sitten vuonna 1991 Viro uudelleenitsenäistyi, savupiipun tyvi oli paikallaan ja rasia kaivettiin esiin. Lippu oli hieman kärsinyt, mutta muuten hyvässä kunnossa.

Salaisuuden varjelijat eli Korkin perhe antoi lipun takaisin uudelleen toimintansa aloittaneelle Viron ylioppilaiden seuralle, joka kunnosti lipun ja luovutti sen jälleen kerran säilytettäväksi Viron kansallismuseoon.

Museon vitriiniin 1940 jätetty ”varalippu” katosi jäljettömiin.

Kansallisen heräämisen museo

Viron kansallismuseo perustettiin 1909.

(Suomen kansallismuseo oli perustettu 1893, rakennus valmistui 1910 ja museo avattiin 1916.) Virolaiset aloittivat museoesineiden

keräämisen ja suuri kansallinen keräyskampanja oli käynnissä 1911–1913. Keräyskampanjan tulos oli niin hyvä, että Tarton kaupunki antoi museon käyttöön rakennuksen Gildi-kadulta 1913. Pian rakennus kävi liian pieneksi ja vuonna 1922 jo itsenäisen Viron kansallismuseo pääsi muuttamaan Raadin kartanon rakennuksiin, parin kilometrin päähän Tarton Raatihuoneelta.

Museon kokoelmien luominen tyhjästä ei ole pikkujuttu. Vaikka innokkaita kerääjiä oli paljon, oli jo esineiden kuljettaminen fyysisesti jostain päin Viroa Tarttoon oma urakkansa. Koottiin kansatieteellistä kokoelmaa, siis sellaisia esineitä, joita tavallinen virolainen on aikoinaan arkisissa askareissaan käyttänyt. Työkaluja, huonekaluja, taloustavaroita ja vaatteita kertyi kokoelmiin ja niistä pystyttiin rakentamaan näyttelyitä. Ensimmäinen suurempi näyttely avattiin 1923 Raadin tiloissa ja siinä tavaroita oli esillä jopa seitsemässä huoneessa.

Pelkästään esineet eivät tee museota. Niillä pitää olla jokin järjestys ja jokin syy, miksi juuri jokin esine on katsottu esillepanon arvoiseksi. Museo tarvitsee henkilökuntaa.

Vapaaehtoisesta harrastuksesta siirryttiin ammattimaiseen museotoimintaan jo vuonna 1922. Museotoiminnan asiantuntijana ensimmäiseksi museon johtajaksi valittiin suomalainen Ilmari Manninen. Hän toimi Viron kansallismuseon johtajana vuoteen 1929, jolloin hänet valittiin Suomen kansallismuseon kansatieteen osaston johtajaksi.

Toinen maailmansota miltei tuhosi Viron kansallismuseon. Taisteluissa Tarton ja Emajoen linjalla syyskuussa 1944 tuhoutui Raadin kartano. Museo siirrettiin pois alueelta, jonne neuvostoaikana rakennettiin sotilaslentokenttä.

Museon kokoelmat käytiin läpi 1950– 1951 eli stalinismin ajalla ja ”tarpeeton” materiaali hävitettiin. Varastoiksi Eestin neuvostotasavallan valtiollinen etnografinen museo sai kaksi käytöstä poistettua eli takavarikoitua kirkkoa ja pienet näyttelytilat Tarton keskikaupungilta.

Neuvostovuosien suurin saavutus oli kansatieteellisen virolaismuseon säilyminen. Samalla kartutettiin kokoelmia ja tehtiin tieteellistä tutkimustyötä.

Laulavan vallankumouksen aikana museolle palautettiin sen oma nimi, Viron kansan museo, eli kansallismuseo. Tilanpuute oli jatkuva ja näyttelyitä järjestettiin myös muissa kuin museon omissa tiloissa.

Raadille palattiin osin jo 2000, jolloin aloitettiin ensimmäisen varaston raken-

Asia oli kuin jonkin romaanin tai filmin suuri sukusalaisuus, joka siirretään sukupolvelta toiselle.

Uudisrakennuksen savupiipun tyveen muurattiin lipun sisältävä kuparirasia.

oria

t h e b a lt i c g u i d e ™ ta m m i k u u 2 0 1 7

tamista. Uuden kansallismuseon rakennuksen arkkitehtikilpailu päättyi 2006, rakennustyö alkoi 2013 ja 1.10.2016 avattiin ERM:n eli Viron kansallismuseon uusi rakennus näyttelyineen.

Pelkästään uusi rakennus on käymisen arvoinen. Perusnäyttely puolestaan kertoo virolaisten tarinaa.

63

Keila-Joan vesiputousta voi tarkastella helposti niin yläkuin alajuoksultakin.

Kansalliset kulttuurirakennukset

Viron hintataso/palkkataso ja Viron vauraus ovat vielä paljon jäljessä muista Pohjoismaista. Silti Virossa pystytään tekemään kansallisia kulttuurirakennuksia, joista naapurimaissa vain haaveillaan. Menestykseen on kaksi syytä: kulttuurin arvostus ja poliittinen yksimielisyys.

Pienenä kansana virolaiset mieltävät itsensä kielen ja kulttuurin kautta. Vaikkapa ohjelmointi on opittu ja taloudellisesti hyödyllinen taito, se ei silti ole erityisesti virolaista, mutta esimerkiksi virolainen kirjallisuus on juuri erityisesti virolaista.

Jos ihmiset, myös poliitikot, määrittelevät itsensä kansallisen kulttuurin kautta, on mahdollista päästä yhteisymmärrykseen kulttuuria tukevien rakennusten merkityksestä.

Virossa ymmärrettiin, että Viron kulttuuri tarvitsee seiniä, tarvitaan rakennuksia määrättyihin kulttuuritarkoituksiin. Kun asiasta puhuttiin riittävän perusteellisesti, niin saavutettiin myös poliittinen yksimielisyys.

Virossa ovat hallitukset vaihtuneet ja talouspolitiikan painopisteet muuttuneet, on ollut lamaa ja nousukautta, mutta koko ajan kulttuurirakennusten rakentaminen on edennyt.

Ensimmäinen kulttuurirakennus oli kansalliskirjasto. Se onnistuttiin toteuttamaan viimeisinä neuvostovuosina, viimeistely tosin jäi uudelleen itsenäistyneen Viron aikaan. Seuraavana rakennettiin uusi musiikkiakatemia, jolle todella oli tarvetta. Kolmas hanke oli kansallinen taidemuseo, KuMu, joka esittelee virolaista taidetta. Ulkomaisen taiteen kokoelmat ovat viereisessä Kadriorgin keisarillisessa kesälinnassa. Neljäs hanke oli Viron kansallismuseo, jonka rakennus vuosikymmenen projektin jälkeen valmistui lokakuussa. Viides tulee olemaan uusi kansallisooppera, sillä Estonia-teatteri on alun perin rakennettu puheteatteriksi ja akustiikka on sen mukainen. Tarvitaan isompi ja parempi ooppera- ja konserttitalo.

Suurhankkeiden ohessa on toteutettu pienempiä kulttuurirakennuksia. Tallinnassa on rakennettu Merimuseolle uudet näyttelytilat ja aloitettu museolaivojen kunnostus. Viron kansallisarkisto on saanut uuden päärakennuksen ja samalla kaikki maakunta- ja erikoisarkistot ovat sijaintipaikoillaan saaneet nykyaikaiset arkistorakennukset.

Maakunnissa on rakennettu konserttitiloja.

Muun muassa Länsi-Virumaan Jôhvissa on yksi Viron parhaista konserttisaleista.

Viron kansallismuseon uusi rakennus on loistava esimerkki tästä oman kansallisen kulttuurin arvostuksesta. Se on arkkitehtuuriltaan kansainvälistä tasoa, jotain sellaista, jonka tasoista Helsinkiinkin on taidemuseoksi haikailtu.

Uuden rakennuksen näyttely on rakennettu vaivaa säästelemättä ja se on ensimmäinen kunnolliseen tilaan ja siis haluttuun laajuuteen rakennettu Viron kansallismuseon näyttely sitten 1930-luvun. Museo on palannut tavallaan juurilleen ja siellä on nyt kuten ennenkin tallessa se Viron Ensimmäinen Lippu. n

Kosken kuohuja ja kartanoelämää Keila-Joalla Teksti Annika Viirma, kuvat Andrei Chertkov

Keila-Joan kylässä, noin 30 kilometriä Tal-

linnasta, sijaitsee Viron yksi isoimmista vesiputouksista. Kiinnostavaa tässä putouksessa on se, että veden lähelle pääsee sekä ylä- että alapuolelta. Putouksen yläpuolella pystyy kävelemään rannalta toiselle, jos haluaa kokeilla veden virtaa jaloillaan. Alhaalla pääsee suoraan putouksen alle, siis veden taakse, jos on riittävän rohkea kiipeilemään vähän kivillä.

Kesäisin on melko yleistä törmätä hääporukoihin, sillä paikka on erittäin suosittu hääkuvien ottamiseksi. Myös “rakkauslukkoja” kiinnitetään rippusiltoihin, jotka vievät vesiputouksen yli.

Ehdottomasti Keila-Joan putoukselle kannattaa mennä myös talven aikana, jolloin näkymä on taianomainen. Minä käynkin siellä eniten juuri talvisin, kun etsin vähän rauhaa kaupungin melusta. Talvisin pystyy myös välttämään isot ihmisryhmät, joita siellä on kesäisin.

Paikan ihanuutta lisää myös ympäröivä metsä ja Schloss Fallin kartano, joka on vesiputouksen vieressä. Suosittelen varaamaan pari tuntia aikaa, kävelemään vesiputouksen ympäristössä ja nauttimaan luonnosta. Jos kävelymatkan jälkeen on nälkä, sitä voi lieventää upeassa kartanoravintolassa. Kartanossa, jossa Venäjän keisarikunnan hymni sai ensiesityksensä vuonna 1833, sijaitsee nyt muun muassa museo, jossa pystyy kuuntelemaan eri maiden kansallislauluja. Museossa on esillä vielä kartanon omistajien sukupuut ja historia sekä muita taideteoksia.

Keila-Joan kartano Schloss Fall sijaitsee kauniilla paikalla putouksen äärellä.

Kartanossa on mahdollista myös yöpyä, sillä siellä on viisi sviittiä. Kartanossa ja sen pihalla järjestetään ympäri vuoden erilaisia konsertteja ja näyttelyitä.

Keilan vesiputous, Schloss Fallin kartano ja niitä ympäröivä luonto on ehdottomasti Viron helmi, joka on pakko nähdä. n

Tallinnan yliopiston suomen kielen opiskelijat tekevät yhteistyötä The Baltic Guiden kanssa.

Juttusarjassa opiskelijat kirjoittavat heille tärkeistä paikoista eri puolilla Viroa.

64

ajankohtaista

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

”Luomu on ennen kaikkea tapa ajatella”, sanoo Organic Estonia -projektin vetäjä Krista Kulderknup.

Kohti Luomu-Viroa Luomumaa-hanke etenee tasaisen varmasti.

Luontotuote TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVA ARNO MIKKOR

Krista Kulderknup iloitsee myös siitä, että suuren työn tuloksena luomumaa-hanke otettiin hallitusohjelmaan. ”Nyt sitä voidaan viedä eteenpäin ministeriöiden kanssa yhdessä.”

The Baltic Guide kirjoitti vuosi sitten

Viron suunnitelmista pyrkiä maailman ensimmäiseksi luomumaaksi.

Tavoitteena oli sertifioida yli puolet Viron pinta-alasta luomumaaksi.

Projektin vetäjä Krista Kulderknup, mitä hankkeelle kuuluu nyt? ”Olemme ehtineet vuoden aikana tehdä paljon töitä hankkeen eteen. Syyskuun alussa järjestimme seminaarin, johon osallistui valtavasti aiheesta kiinnostuneita tahoja.”

Viron metsistä on tällä hetkellä 30

prosenttia virallista luomumaata, sisältäen muun muassa kaikki valtion metsät. Kulderknupin mukaan nyt onkin tehtävä töitä yksityisten metsänomistajien saamiseksi mukaan. Tänä vuonna valmistuu karttasovellus, jonka avulla metsänomistajien on helppo osallistua hankkeeseen.

Krista Kulderknup painottaa, että tarkoitus ei ole väheksyä toi-

senlaisia toimintatapoja, vaan tuoda esiin vihreä ajattelu yhtenä mahdollisuutena. ”Luomu on ennen kaikkea tapa ajatella”, hän tiivistää ja iloitsee, että myös maan presidentti on ilmaissut tukensa asialle.

Miten virolaiset suhtautuvat luomuun? ”Yhä positiivisemmin. Luomun kuluttajat eivät ole enää pelkästään Kalamajan hipstereitä, vaan yhä useammat virolaiset ymmärtävät, että torjunta-aineet ja kemikaalit ovat haitallisia elimistölle.” ”On ymmärretty, että ihmisten täytyy kantaa vastuu omasta terveydestään”, hän lisää.

Luomumaa-projektin keskeisenä tavoitteena on kasvattaa viro-

laisten luomutuotteiden vientiä ulkomaille. ”Tärkeimpiä vientimaita ovat Saksa ja Ranska, mutta myös Ruotsi, Tanska ja Itävalta. Ja totta kai myös Suomi”, hän luettelee.

Viennin suurimpia haasteita on riittävän suurien tuotantomäärien saaminen. ”Kiinnostusta ulkomailla on, mutta tuotanto jää usein liian pieneksi”, hän harmittelee.

Onneksi on jo paljon esimerkkejä myös onnistuneesta ulkomaan markkinoille pääsystä. Viime syksynä vietiin esimerkiksi virolaisia luomuomenoita Puolaan ja Saksaan.

Toinen ongelma on ollut luomuraaka-aineiden jatkojalostus.

Virolaisten kauppojen hyllyiltä ei esimerkiksi löydy luomumaitoa. ”Ehkä meillä ei ole riittävästi arvostettu luomumaitoa tai tuottajilla ei ole ollut kiinnostusta.”

Maitorintamaltakin kuuluu kuitenkin hyviä uutisia. Saaremaa Piimatööstus on ensimmäinen virolainen meijeri, joka erittelee luomumaidon ja tavallisen maidon. Luomumaidosta se valmistaa juustoa ja rahkaa. ”Yritys on myynyt luomujuustoa menestyksekkäästi muun muassa Italiaan ja luomujuustoa on myynnissä Virossakin.” ■ Lisätietoa: www.organicestonia.ee

Juttusarjassa haastattelemme ihmisiä, jotka kohtaavat työssään paljon matkailijoita.

”Tervetuloa Viroon!”

– palvelualan ammattilainen lähikuvassa Henkilö TEKSTI SILJA HURSKAINEN, KUVA ANDREI CHERTKOV

Jaanika Kullerkupp on toiminut

oppaana suomalaisille matkailijaryhmille jo 1970-luvun puolivälistä saakka. Paljasjalkainen tallinnalainen opiskeli tuolloin Tartossa viron kieltä ja kirjallisuutta. Edessä siintäviin Moskovan olympialaisiin etsittiin suomen kieltä taitavia nuoria oppaita ja Kullerkupp pääsi opastyöhön.

“Ensimmäiset opastettavani olivat savolaisia. En ymmärtänyt yhtään mitään!” Kullerkupp nauraa vuosikymmenien takaisille muistoilleen.

Oppaan työ oli neuvostoajalla kiinnostavaa: opasmatkat veivät

Jaanika Kullerkupp jaksaa vuodesta toiseen innostua oppaan työstä.

nuorta naista ympäri maata ja avasivat mahdollisuuden kohdata kiinnostavia ihmisiä.

Vuosikymmenien aikana Kullerkupp on nähnyt, millaisiin asioihin suomalaiset turistit kiinnittävät huomiota ja miten mielenkiinnon kohteet vaihtuvat.

“Monet ovat käyneet Virossa hyvin paljon ja etsivät koko ajan uutta. Nyt on pop Tallinnan Kalamajan alue ja Lentosatama.

Viime aikoina on alettu kysellä myös neuvostoaikaa esitteleviä kierroksia. Kun taidemuseo Kumu oli uusi, me oppaat lähestulkoon asuimme siellä”, Kullekupp kertoo.

Kullerkupp kehuu suomalaisia turisteja. Hänen mukaansa suomalaiset tietävät paljon Virosta, mikä vaatii oppaalta erityi-

Opastettavani olivat savolaisia. En ymmärtänyt mitään! sen huolellista valmistautumista, sillä kaikenlaisiin kysymyksiin on varauduttava. Tosin yksi seikka on muuttunut: kukaan ei enää kysy, onko Kullerkupp virolainen vai neuvostoliittolainen.

Viron läpikotaisin tuntevan oppaan oma suosikkikohde on Hiidenmaa.

“Hiidenmaa on aito. Se ei ole niin kaupallinen kuin Saarenmaa, ja hiidenmaalaiset ovat mahtavia ihmisiä.”

■

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

65

luonto

Viron luonnon symbolit Kansalliseläimet, -kivet ja -kasvit opastavat virolaiseen luontoon.

Niiden avulla saa vihiä myös virolaisuuden olemuksesta.

Sinisenä lainehtivia ruiskaunokkipeltoja ei enää näe juuri Virossakaan.

Tehomaatalous torjunta-aineineen on ollut kuolinisku kauniille kasville.

TEKSTI MIKKO VIRTA, KUVAT ARNE ADER, SVEN ZACEK, EAS

Kansalliseläin – mäyrä, siili, susi? (Mäger, siil, hunt) Kansalliseläimen valitsemisesta Virolle on keskusteltu jo monta vuotta. Ehdokkaita on vilissyt yhtä paljon kuin on ehdottajiakin. Ehkä hieman yllättäen kärkikahinoissa on pyörinyt myös susi. Monen mielestä juuri susi olisi sopiva eläin edustamaan virolaisia nisäkkäitä.

Suhtautuminen suteen on Virossa neutraalimpi kuin Suomessa, vaikka seitsemän kertaa pienemmässä Virossa hukkia elää lähes yhtä paljon kuin pohjoisnaapurissa. Suden kanssa vahvoina ehdokkaina ovat olleet myös mäyrä ja siili.

Kansallislintu – haarapääsky (Suitsupääsuke) Sinivalkoisella kesätaivaalla lentelevä haarapääsky on ollut virolaisten kansallislintu vuodesta 1962.

Taivaan korkeuksissa kiitävä lintu edustaa virolaisille vapautta ja sitä pidetään yhtenä virolaisuuden symboleista. Haarapääsky on myös kesän tuoja. Ihan niin kuin Suomessakin joutsen palaa uskollisesti joka kevät takaisin pohjoiseen maahan, niin tekee pääskynenkin – tosin sen taival Afrikasta on paljon pidempi.

Haarapääsky on Virossa myös onnen lintu. Kansanuskomuksen mukaan pihapiirissä pesivä pääskynen tuo isäntäperheelle onnea.

Jotain pääskysen tärkeydestä kertoo myös, että sen kuva oli 500 kruunun setelissä.

Kansalliskala – silakka (Räim) Kun silakka muutama vuosi sitten valittiin Viron kansalliskalaksi, aiheutti valinta pahaa mieltä.

Monen mielestä parempi valinta olisi ollut hauki. Niin tai näin, silakka on Viron kansalliskala ja yksi suosituimmista ruokakaloista.

Silakkaa pyydetään Suomenlahden lisäksi erityisesti Liivinlahdella, jossa ahkerimmat kalastajat ovat perinteisesti tulleet Ruhnun ja Kihnun saarilta.

Silakkamarkkinoita järjestetään toukokuussa muun muassa Laon satamassa Pärnumaalla.

Kansalliskukka – ruiskaunokki (Rukkilill) Ruiskaunokin kauneus ei ole jäänyt huomaamatta Suomessakaan, jossa se hävisi niukasti kansalliskukkaäänestyksen kielolle. Virossa ruiskaunokki on ollut kansalliskukka vuodesta 1968. Ruiskukan siniset silmät sopivat hyvin kansallistunteen nostattamiseen, joten ei olekaan ihme, että porvarilliset puolueet käyttävät sitä tunnuksenaan. Se on muun muassa Viron konservatiivisen kansanpuolueen tunnus. Ruiskaunokkeja voi löytää myös vaatteista, astioista ja erilaisista logoista. Ruiskaunokki on myös Saksan kansalliskukka.

Haarapääsky symboloi virolaisille vapautta. Se valittiin Viron kansallislinnuksi vuonna 1962.

Kansallismaisemat pihalaatoissa, portaissa, kivijaloissa, savupiipuissa ja kiviaidoissa. Siitä on rakennettu melkein mitä tahansa.

L änsi-Virossa kalkkikivi paljastuu heti, kun vähänkin kuopaisee multakerrosta.

Komeimpana kalkkikivi näyt-

Mikä on Viron kansallismaisema? Vastaus riippuu siitä, kysytäänkö asiaa rannikon vai sisämaan asukkaalta. Yhdelle se on Ontikan rantajyrkänne, toiselle taas mäkien ja järvien kirjavoima Etelä-Viro tai hiljalleen hiekkakivitörmien välissä virtaava Ahjajoki Taevaskojalla. Maan kauneimpana järvenä pidetään Otepään Pyhäjärveä. Suosittuja luonnonnähtävyyksiä ovat myös putoukset, kuten Jägala Tallinnan itäpuolella.

Kansallishyönteinen

Kansalliskivi – kalkkikivi (Paekivi) Kalkkikivi on Virossa läsnä joka puolella: talojen seinissä,

täytyy kuitenkin rantajyrkänteillä Saarenmaan pohjoisrannikolla ja Suomenlahden etelärannikolla. Baltian klintti kulkee itse asiassa Öölannista Laatokalle asti, välillä merenpohjassa.

Korkein rantajyrkänne sijaitsee Itä-Virumaan Ontikalla, jossa törmä kohoaa 55 metriä merenpinnasta.

Luonnossa kalkkikiven merkitys näkyy kasvillisuuden monimuotoisuutena. Kalkkipitoista maaperää rakastavat etenkin luonnon orkideat eli kämmekät, joita Virossa kasvaa 36 eri lajia.

Susi ei herätä Virossa yhtä kuumia tunteita kuin Suomessa. Sitä on ehdotettu jopa maan kansalliseläimeksi.

Viime aikoina on käyty keskustelua Viron kansallishyönteisestä.

Valinta on vielä tekemättä, mutta kansan syvistä riveistä on ehdotettu niin mehiläistä, muurahaista, punkkia kuin vesikirppuakin.

Mikäköhän niistä kuvaisi parhaiten virolaista? ■

66

mmm kulttuuri

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

M I TÄ M I S S Ä M I L LO I N

Viron tapahtumien opas culture.ee suosittelee:

Ooppera ja teatteri

IV Tarton talvimusiikin festivaali

Estonia pst. 4, Tallinna, puh. +372 6 831 214, www.opera.ee. Karttakoodi j3 Eläkeläisalennuksen saa vain virolaisella eläkeläiskortilla.

kontratenoreita kuin sopraanoitakin. Mukana on nuoria kykyjä ja vanhoja konkareita. ■

Ö K T I S E TI TÄMÄN ?

A T S O R I V

Mistä löytää?

1.–8.1.2017, Tarton Johanneksen kirkko, Jaani 5, Tartto.

Virossa on pitkät perinteet

Kuva: Kaupo Kikkas

Kulttimaineessa oleva festivaali

Keymono, venäläinen Oligarkh ja latvialainen Triana Park. ■

Mistä löytää?

21.1.2017, teatteri NO99, Sakala 3, Tallinna.

kalusteiden valmistuksessa. Viron kalustetehtaat olivat hyvässä maineessa Euroopassa jo 1900-luvun alussa. Vanhaan kauppiassukuun kuuluva Alexander Martin Luther perusti Tallinnan keskustan lähelle oman tehtaansa vuonna 1880.

Vuonna 1897 Lutheri Vabrik avasi Lontoossa Venesta-nimisen yhtiön, jolla oli yksinoikeus myydä Lutherin tuotantoa Britanniassa. Yrityksessä tehtiin erilaisia tieteellisiä kokeita ja etsittiin uusia vanerin käyttömahdollisuuksia huonekalujen valmistamisessa.

Punaisia takkeja ja tekstiilejä näytteillä

Elävää musiikkia Rock Cafe Tartu mnt. 80D, Tallinna. www.rockcafe.ee, puh. +372 681 0878. Karttakoodi c3

Cubanita Narva mnt. 5, Tallinna. www.cubanita.ee, puh. +372 664 0422. Karttakoodi b2

Restoran Clazz Vana turg 2, Tallinna, www.clazz.ee, puh. +372 627 9022. Karttakoodi Vanhakaupunki h2

Kuva: Kondase Keskus

Näyttelyssä on esillä Riina Tombergin takkeja ja Viorica Kuusi-

kun sekä Christi Kütin mattoja.

Punaisella värillä on virolaisessa kansanperinteessä ja kansallispuvussa keskeinen rooli. Sitä on usein käytetty myös häätekstiileissä. Punaisen merkitys on virolaisessa kansanperinteessä positiivinen ja sillä uskotaan olevan suojeleva vaikutus.

Vanhoissa kansanlauluissa punainen tarkoittaa kaunista. Näyttelyn taiteilijat haluavat teoksillaan vaalia virolaista

Lai 1, Tallinna, puh. +372 6 679 550, www.nukuteater.ee. Karttakoodi g1

Draamateater

Vene Draamateater

Pärnu mnt. 5, Tallinna, puh. +372 6 805 555, www.draamateater.ee. Karttakoodi i2

Vabaduse väljak 5, Tallinna, puh. +372 6 114 962, www.veneteater.ee.

Karttakoodi b2

On tuhansia syitä vierailla Virossa.

Satoja niistä löytyy tarinahotelli Solo Sokos Hotel Estorian huoneista ja Yli 100 ainutlaatuista syytä tulla Viroon -kirjasta.

The Baltic Guide esittelee niitä tässä juttusarjassa.

Huonekalujen designia ja kauneutta

Intsikurmun talvifestivaali muuttaa talvella Põlvan metsistä Tallinaan. Intsikurmun talvifestivaali koostuu muhevasta musiikista, yhdessäolosta ja mukavista ihmisistä. Tavoitteena on järjestää lämminhenkinen talvi-ilta, jossa voi ystävien kanssa nauttia hyvästä musiikista. Festarilla esiintyvät virolaiset bändit Go Away Bird, Maarja Nuut feat. Hendrik Kaljujärv ja Kali Briis Band sekä liettualainen

Nukuteater

Lai 21, Tallinna, puh. 372 6 650 800, www.linnateater.ee. Karttakoodi g1

käsityöperinnettä ja yhdistää sitä nykyaikaiseen kulttuuriin. ■

Mistä löytää?

Näyttely on avattu 25.2.2017 asti, Kondasen Keskus, Pikk 8, Viljandi.

EESTI MAJA – VIRO-KESKUS SUOSITTELEE

VIROLAISTA KULTTUURIA SUOMESSA

Eesti Maja – Viro-keskus sijaitsee Suvilahdessa Helsingissä. Talossa toimivat Viron ja Suomen välisiä kulttuuri-, matkailu ja taloussuhteita edistävät organisaatioita. Lisätietoa on osoitteessa eestimaja.fi VIRON KIELEN KURSSIT JA KULTTURIMATKOJA VIROON Tammikuussa alkavat Viro-keskuksessa uudet viron kielen kurssit. Kieltä voi opiskella myös verkkokursseilla ja kesäkursseilla Virossa. Kesäisin Tuglasseura järjestää jäsenilleen kulttuurimatkoja Viroon.

Lisätietoja: tuglas.fi

Ainoa Neuvostoliitossa julkaistu sisustuslehti Kunst ja Kodu (Taide ja koti) alkoi ilmestyä vuonna 1958. Lehdessä julkaistiin neuvosto-olosuhteista johtuen runsaasti käytännönläheisiä tee se itse -artikkeleita yksityiskohtaisine piirustuksineen.

Nykyään Virossa on sekä hyviä muotoilijoita että valmistajia. Hieno valikoima designhuonekaluja on muun muassa Estoria-hotellissa. Taideteollisuuden historiaan voi tutustua Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseossa (Lai 17, Tallinna). ■

VIROLAISTAIDETTA HELSINGISSÄ Helsinkiläisessä Galleria Saimassa on 11.–29.1.2017 esillä virolaisen maalarin Ewa-Kaisa Plakkin näyttely Minä ja Modigliani. Plakkilla on ollut useita näyttelyitä Virossa. Saiman näyttely on hänen ensimmäisensä ulkomailla.

VIROLAISTA KIRJALLISUUTTA SUOMESSA TUGLAS-SEURAN BALTIAKIRJASTO Viro-keskuksessa on maailman suurin Viron ulkopuolinen virolaiseen kirjallisuuteen keskittynyt kirjasto. Kirjasto kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokantaan, johon pääsee osoitteessa http://helka.linneanet.fi VIRO-YHDISTYSTEN LIITON VERKKOKIRJAKAUPPA Verkkopuodissa myydään niin kirjoja, karttoja, matkaoppaita, cd:itä kuin dvd-levyjäkin. Ostokset voi tehdä Eesti Majassa paikan päällä, verkkopuodin

Chicago 1933

Pärnun konserttitalo

Jazzkaar

Aia tn. 3, Tallinna. www.chicago.ee, puh. +372 627 266.

Karttakoodi Vanhakaupunki h1

Aida 4, Pärnu. www.concert.ee/parnu, puh. +372 445 5810

Pärnu mnt. 30-5, Tallinna. www.jazzkaar.ee/et/, puh.+372 666 0030

Jõhvin konserttitalo

Klassisen musiikin keskiviikot

Pargi 40, Jõhvi. www.concert.ee/johvi, puh. +372 334 2003

Café Wabadus, Vabaduse väljak 10.

Konsertit

Vanemuisen konserttitalo

(www.jazz.ee)

Estonian konserttisali Estonia pst 4, Tallinna. www.concert.ee/tallinn, puh.+372 6147 771. Karttakoodi i/j3

Nordean konserttisali (Solaris Keskuksessa) Estonia pst. 9, Tallinna. www.tallinnconcerthall.com, puh. +372 61 55 111. Karttakoodi j3

Vanemuise 6, Tartto. www.concert.ee/tartu, puh. +372 737 7537

Pille Lillen musiikkisäätiön konsertteja www.plmf.ee

Kuva: Viron taideteollisuus- ja muotoilumuseo (Tarbekunsti- ja disainimuuseum)

Jo neljättä kertaa voi Tarton Johanneksen kirkossa seurata (Jaani kirik) klassisen musiikin konsertteja. Päivällä ja illalla järjestettävissä konserteissa voi kuulla muun muassa harppua, urkuja, trumpettia, kielisoittimia, pianoa ja klarinettia.

Laulajat ovat niin tenoreita ja

Rahvusooper Estonia

Linnateater

Jazzkonsertit kaikkialla Virossa Tallinna: Teatteri NO99:n Jazzklubi (Sakala 3, Tallinna), perjantaisin klo 22, lauantaisin klo 16 Tartto: Genialistide Klubi (Lai 37, Tartto), kerran kuukaudessa torstaisin Rakvere: Rakveren teatterin Jazzkahvila (Kreutzwaldi 2A, Rakvere), kerran kuukaudessa perjantaisin

Ewa-Kaisa Plakkin taidenäyttely avataan Helsingissä. kautta, puhelimitse tai sähköpostilla.

Verkkopuodin osoite on verkkopuoti. svyl.fi VIRO-INSTITUUTIN NIPPERNAATI-JULKAISU Nippernaati on kerran vuodessa julkaistava tuoretta virolaista kirjallisuutta esittelevä käännöskokoelma.

Nipperaatia voi lukea ja sen voi tilata osoitteessa viro-instituutti.fi/nippernaati/

Pärnu: Endla-teatterin Jazzklubi (Keskväljak 1, Pärnu), kerran kuukaudessa perjantaisin Viljandi: Rock-klubi Puhas Kuld (Lossi 15, Viljandi), kerran kuukaudessa keskiviikkoisin Kuressaari: Jazzklubi Jazz del Mar, Kuressaare (Tallinna 6, Kuressaari), kerran kuukaudessa eri päivinä

Lippuja tapahtumiin Lippuja teattereihin, tapahtumiin ja konsertteihin voi ostaa netistä: ■ Piletilevi, www.piletilevi.ee ■ Piletimaailm, www.piletimaailm.com

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

67

mmm kulttuuri M I TÄ M I S S Ä M I L LO I N

Näyttelyt & museot Kumu taidemuseo (Kumu Kunstimuuseum) Weizenbergi 34/ Valge 1, Tallinna.

Puh. +372 602 60 01.

Avoinna: lokakuu–huhtikuu ke 11–20, to–su 11–18; toukokuu–syyskuu ti 11–18, ke 11–20, to–su 11–18

Rotermannin suolavarasto (Arkkitehtuurimuseo) Ahtri 2, Tallinna. Karttakoodi a2.

Avoinna: ke 12–18, to 12–20, pe–su 11–18

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha

Bastionin tunnelit

Raadinvankilan valokuvamuseo

Kommandandi tee 2. www.linnamuuseum.ee/kok/bastionidekaigud/, Puh. +372 644 6686.

Avoinna: 1.03–1.10, ti–su 10.30–18., 1.11–1.2, 10–17.30. Suljettu: ma.

Karttakoodi Vanhakaupunki j1

Raekoja 4, Tallinna. linnamuuseum.ee/fotomuuseum/en/, puh. +372 6448 767.

Avoinna: 1.03–31.10 to–ti 10.30–18; 1.11–28.02 to-ti 10–17.30.

Suljettu: ke.

Karttakoodi Vanhakaupunki h2.

Kiek in de Kök

Viron teatteri- ja musiikkimuseo

Komandandi tee 2. www.linnamuuseum.ee/kok/ Puh: (+372) 644 6686.

Avoinna: 1.03-1.10 ti–su 10.30–18, 1.11–1.2, 10–17.30. Suljettu: ma.

Karttakoodi Vanhakaupunki j1

(Tallinna Botaanikaaed) Kloostrimetsa tee 52, Tallinna, puh +372 606 2666, www.tba.ee.

Avoinna: 1.01.–30.04 ma–su 11–16; 1.05.–31.08 ma–su 11–18; 1.09–31.12 ma–su 11–16

Dominikaaniluostari

Miehitysmuseo

Hotelli Viru ja KGB museo

(Okupatsioonide Muuseum) Toompea 8, Tallinna.

Puh,. +372 6 680 250.Karttakoodi b1.

Avoinna: ti–su 11–18. Suljettu: ma

Viru väljak 4. Karttakoodi b2.

Neuvostoajan hotellielämää ja kontrollitoimintaa esittelevä museo.

Adamson–Ericin museo

Viron ulkomuseo

Lühike jalg 3, Tallinna. Puh. +372 644 5838 Karttakoodi b1. Avoinna ke–su 11–18

Nigulisten museo Niguliste 3, Tallinna. Puh. +372 6314 330 Karttakoodi b2. Avoinna ke–su 10–17

Mikkelin museo Weizenbergi 28, Tallinna.

Puh. +372 606 6400. Karttakoodi a4.

Avoinna 2012: tammikuu–kesäkuu ke 10–20 , to–su 10–17; heinäkuu–joulukuu ti 10–17 , ke 10–20 , to–su 10–17

Müürivahe 33. Karttakoodi Vanhakaupunki g3 Keskiajalta säilynyt luostarirakennus, jossa on munkkien mueso.

Vabaõhumuuseumi tee 12.

Rocca al mare kaupungiosassa, Länsi- Tallinnassa oleva museo.

Eesti taideteollisuus- ja designmuseo Lai 17, Tallinna, www.etdm.ee, puh. +372 627 46 00. Karttakoodi a2 Avoinna: ke–su 11–18. Suljettu: ma, ti

Merimuseo Paks Margareeta Pikk 70, Tallinna. Karttakoodi Vanhakaupunki e3 Avoinna: ma–su 10–18.

Kadriorgin palatsi (Kadrioru loss) Weizenbergi 37, Tallinna, puh. +372 6 066 400. Karttakoodi a4.

Avoinna: tammikuu–huhtikuu ke 10–20, to–su 10–17; toukokuu–kesäkuu ti 10–17, ke 10–20, to–su 10–17.

Viron historiallinen museo – Maarjamäen palatsi (Eesti Ajaloomuuseum – Maarjamäe loss) Pirita tee 56, Tallinna. Avoinna ke–su 10–17 Karttakoodi a5.

Viron Historiallinen museo – Suurkillan talo

Tallinnan kaupunginmuseo (Tallinna Linnamuuseum) Vene 17, Tallinna www.linnamuuseum.ee, puh. +372 615 51 83 Karttakoodi Vanhakaupunki g3.

Avoinna ke-ma 10.30–18

Lastenmuseo Kotzebue 15, Tallinna. www.linnamuuseum.ee/ lastemuuseum/info/ Avoinna: ke–su 10–17.30. Suljettu: ma-ti.

Karttakoodi a1. Leluja vuosien varrelta

(Eesti ajaloomuuseum- Suurkildi maja) Pikk 17, Tallinna. Karttakoodi g2.

Avoinna: 1.05–31.08 joka päivä 10–18, 1.09-30.04 ma, ti, to, pe, la, su 10-18, suljettu: ke

Museo MiiaMilla

Luonnontieteellinen museo

Nukkemuseo NUKU

(Eesti Loodusmuuseum) Lai 29a, Tallinna. Karttakoodi a2.

Avoinna: ke–su 10–17. Suljettu: ma–ti

Lai 1, Tallinna. www.nuku.ee/muuseum/, puh. +372 6679 555.

Karttakoodi Vanhakaupunki g1.

Avoinna: ti–pe 10–19.

Nukketeatterin maailmaan tutustuttava koko perheen kohde.

L.Koidula 21C, Tallinna. www.linnamuuseum.ee/miiamillamanda/ en/ Avoinna: ti–su 12–18.

Karttakoodi b4. Interaktiivinen lastenmuseo

Müürivahe 12, Tallinna, www.tmm.ee/, puh. +372 6446407.

Avoinna: ke–la 10–18.

Suljettu: su–ti.

Karttakoodi Vanhakaupunki i2.

Tarton leikkikalumuseo (Tartu mänguasjamuuseum) Lutsu 8, Tartto. Avoinna: ke–su 11–18.

Suljettu: ma–ti

Galleriat Arhitehtuuri- ja Disainigalerii Pärnu mnt 6, Tallinna. Avoinna ma–la 12–18

Vaal Galerii Tartu mnt 80D, Tallinna.

Avoinna ti–pe 12–18, la 12–16

Galerii Aatrium Harju 6, Tallinna. Karttakoodi b2 Avoinna ma–pe 8–20

A–Galerii Hobusepea 2, Tallinna.

Karttakoodi a2 Avoinna ma–pe 10–18, la 11–16

Deco Galerii Koidula 12A, Tallinna. Karttakoodi b4

Draakoni Galerii Pikk 18, Tallinna. Karttakoodi a2 Avoinna ma–pe 11–18, la 11–17

Galerii–G

■ Seurakunnan toimintaa Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta Tallinnassa kuuluu Viron evankelis–luterilaiseen kirkkoon ja palvelee Virossa asuvia suomalaisia. Sen jäsenistä on Suomen kansalaisia hieman yli puolet.

EELK Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan vuosimaksu on 30 euroa / aikuinen (Virossa ei ole kirkollisveroa). Lapsilta ei peritä jäsenmaksua.

Suomalaisen Pyhän Pietarin seurakunnan tammikuun ohjelmaa.

8.1. klo 10.00. Messu 1. sunnuntaina loppiaisesta (Pyhän Mikaelin kirkko). Aiheena Kasteen lahja. Pastori Peeter Paenurm ja urkuri Ulla Krigul.

10.1. klo 13.00. Tiistaitupa (Seurakuntakoti). Yhteislaulua, raamattuhetki, kahvit ja syntymäpäiväsankareiden muistaminen. Laulut säestää Jan Kankaanpää.

11.1. klo 10.30. Kirkkomuskari (Seurakuntakoti). Ohjelmassa pyhäkouluhetki, kirkkomuskari, kahvistelua ja vapaata leikkiä. Lapsille omat eväät. Mukana musiikkipedagogi Arto Moisala.

15.1. klo 10.00. Jumalanpalvelus 2. sunnuntaina loppiaisesta (Pyhän Mikaelin kirkko). Aiheena Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa. Teol.opisk. Tomi Pirskanen ja urkuri Ulla Krigul.

17.1. klo 13.00. Tiistaitupa (Seurakuntakoti). Yhteislaulua, kahvit ja syntymäpäiväsankareiden muistaminen. Jan Kankaanpää.

18.1. klo 10.30. Kirkkomuskari (Seurakuntakoti). Muskarin johtaa Arto Moisala.

22.1. klo 10.00. Konfirmaatiomessu 3. sunnuntaina loppiaisesta (Pyhän Mikaelin kirkko). Aiheena Jeesus herättää uskon. Hannele ja Markku Päiviö, Ulla Krigul.

24.1. klo 13.00. Tiistaitupa (Seurakuntakoti). Yhteislaulua, raamattuhetki, kahvit ja syntymäpäiväsankareitten muistaminen. Hannele ja Markku Päiviö, Jan Kankaanpää.

25.1. klo 10.30. Kirkkomuskari (Seurakuntakoti). Mukana Toto, Markku ja Arto.

Vabaduse väljak 6, Tallinna Karttakoodi b2 Avoinna ma–pe 10–18

29.1. klo 10.00. 120-vuotisjuhlamessu 4. sunnuntaina loppiaisesta. (Pyhän Mikaelin kirkko). Aiheena Jeesus auttaa hädässä. Saarnaa Suomen kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko. Messun jälkeen Hannelen ja Markun juhlakahvit Pyhän Olavin salissa.

Kunstipood Fe

31.1. klo 13.00. Tiistaitupa (Seurakuntakoti).

Suur- Karja 1, Tallinna.

Avoinna Ma–La 11–18, Su 11–16

Haus Galerii Uus 17, Tallinna. Karttakoodi b2.

Avoinna ma–pe 10–18, la 11–16

ArtDepoo Jahu 12, Talli,nna.

Avoinna ti–pe 10–18, la 11–16

Hobusepea galerii Hobusepea 2, Tallinna.

Karttakoodi b2 Avoinna ke–ma 11–18

Kastellaanimaja galerii Roheline aas 3, Tallinna.

Karttakoodi b4

Kunstihoone galerii Vabaduse väljak 6, Tallinna.

Karttakoodi b2.

Avoinna ke–su 12–18

Linnagalerii Harju 13, Tallinna. Karttakoodi b2 Avoinna ke–su 12–18

Lühikese Jala Galerii Lühike jalg 6, Tallinna.

Karttakoodi b1 Avoinna ma–pe 10–18, la–su 10–17

Müürigalerii Müürivahe 20, Tallinna.

Karttakoodi b2

Myy Art Galerii Müürivahe 36, Tallinna.

Karttakoodi b2

Galerii Kaks Lühike Jalg 1, Tallinna.

Karttakoodi b1 Avoinna ma–la 10–18, su 10–17

SooSoo Telliskivi 60A, Tallinna Avoinna ma–pe 10–18, la 10–15

Yhteystiedot Ruotsalainen Pyhän Mikaelin kirkko, Rüütli 9 Vanhassa kaupungissa www.soome.eelk.ee Seurakuntakoti Pärnu mnt 8 (5.kerros) Kirkkoherra Hannele Päiviö +372 5625 0930 Turistipappi Markku Päiviö +372 5693 1123 Urkuri Ulla Krigul +372 520 0975 Kuoronjohtaja Karmen Kelk Seurakuntakodin emäntä Signe Küttim +372 5566 1331

68

kulttuuri

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

Värien kapellimestarit -näyttely tarjoaa uusia näkökulmia virolaisten taideilmaisumuotojen kehitykseen.

Kulttuurihistorian metsämansikka Amerikkalainen Bart Pushaw tuo ulkopuolista näkemystä taidemuseo Kumun taidemuotojen vuorovaikutusta kuvaavaan näyttelyyn.

Pushaw’n kasvot kirkastuvat, kun

TEKSTI STUART GARLICK, KUVAT ANDREI CHERTKOV

”J

oskus aamulla herätessäni ajattelen ihmeissäni, että minähän osaan puhua viroa”, kertoo Bart Pushaw, 26-vuotias taidehistorian tohtoriopiskelija, joka on kuratoinut Viron taidemuseo Kumun näyttelyn Värien kapellimestarit. Suurimman osan akateemista uraansa hän on tutkinut Viron kulttuuri- ja taidehistoriaa.

Samalla hän on opetellut viron kielen ja osaakin sitä vaikuttavan hyvin.

Pushaw’lta on usein kysytty, mistä hänen innostuksensa juuri Viroa kohtaan on lähtöisin. ”En koskaan ajatellut joskus päätyväni tänne. Toki tiesin perusasioita Virosta, mutta kulttuurista en mitään. Tuntuukin, että täällä kulttuurissa on paljon kätkettyjä piirteitä. Toomas Hendrik Ilves on sanonut, että Viro on kuin metsämansikka. Jos ei osaa sellaista etsiä, kulkee helposti onnensa ohi, mutta sellaisen löytäessään se tarjoaa upean elämyksen.”

Helposti lähestyttävän olemuksensa ja vaikuttavan kielitaitonsa

ansiosta Pushaw’n näyttelykierrokset ovat olleet hyvin suosittuja. Hän on myös huomannut itse muuttuneensa Virossa ollessaan. ”Kyse on ennemminkin erilaisten tapojen omaksumisesta, joita en edes ajattele enää. Esimerkiksi

Bart Pushaw opastaa itse kuratoimansa näyttelynsä kierroksilla.

tänään huomasin, että minusta oli outoa puhua näyttelystä englanniksi, koska teen sitä niin paljon viroksi. Vaikka osaan tietysti puhua samat asiat molemmilla kielillä, niin viroksi olen harjoitellut.”

Kuten näyttelyn nimestä Värien kapellimestarit voi päätellä, tutkitaan näyttelyssä kuvataiteen ja musiikin kehityksen yhteisiä rajapintoja. Ei-virolaisena kuraattorina Pushaw on valinnut näyttelyyn taiteilijoita, joita virolainen ei välttämättä olisi mukaan huolinut. Tunnettujen virolaisten nimien lisäksi

Pushaw on halunnut nostaa esille usein unohdettuja baltiansaksalaisia taiteilijoita. ”Minulle se on perustavaa laatua oleva välttämättömyys.

Tässä kontekstissa ei voi keskittyä pelkästään Viroon. Baltiansaksalaiseen aikaan Viro ja Latvia olivat tiiviissä suhteessa.

Siltä kannalta ajateltuna etnisiin identiteetteihin voi suhtautua joustavammin.”

Yksi syy, miksi baltiansaksalaista historiaa ei juuri arvosteta Virossa

tai Latviassa on Pushaw’n mielestä se tosiasia, että suurin osa

alueelle vielä jääneistä baltiansaksalaisista häipyi maisemista viimeistään vuonna 1940.

Pashaw vertaa baltiansaksalaisten ja etnisten virolaisten erilaisia identiteettejä Suomeen ja suomenruotsalaisiin. ”Suomessa ruotsinkielinen eliitti alkoi suomalaistua 1800-luvulla. He opettelivat kieltä ja vaihtoivat nimiänsä suomalaisiksi. Vastaavaa eivät saksalaiset olisi tehneet koskaan Virossa. Joku estofiili saattoi opiskella kieltä ja kulttuuria, mutta yksikään saksalainen ei olisi halunnut itseään kutsuttavan virolaiseksi.”

puhe siirtyy virolaisen taiteen kultakauteen 1900-luvun taitteeseen. ”Yleisesti pitäisin kultakautena vuosia 1850–1950, mutta Baltian ollessa kyseessä voidaan aikakausi tiivistää vuosiin 1890–1915. Noiden 25 vuoden aikana uudet aallot valtasivat alaa ja syntyi kulttuuriboomi lähes tyhjästä. 1903 saattoi jonkun kuulla sanovan: ´Voitko kuvitella, kävin oikean virolaisen taiteilijan studiolla?´ Muutamaa vuotta myöhemmin järjestettiin näyttelyjä, ja vuosien 1909–1910 paikkeilla taiteilijat puhuivat viroksi työstään ja määrittelivät virolaisen taiteen identiteettiä.

Muutamien vuosien aikana tapahtui suuri kulttuurillinen muodonmuutos. Vastaavaa on tapahtunut monissa paikoissa. Sitä eivät aikalaiset välttämättä huomaa, mutta historiallisesta perspektiivistä se on upeaa ja uskomatonta.”

Näyttely on Kumussa avoinna elokuuhun 2017 asti. Se tarjoaa uusia, kiinnostavia näkökulmia musiikin, tanssin ja muiden taideilmaisumuotojen kehityksestä ja siitä, kuinka kehitys näkyi virolaisten taiteilijoiden töissä väreinä kankaalla. ■

Mistä löytää?

Taidemuseo Kumu, Weizenbergi 34 / Valge 1, Tallinna. Karttakoodi a4

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

69

viihde

ViroVisa

Testaa tietosi Virosta!

Uutena kolumnistina The Baltic Guidessa aloittaa Rain Kooli, joka työskentelee Viron yleisradiossa toimittajana. Hänen erikoisalaansa on politiikka ja erityisesti kaikki Suomeen liittyvä. Rain Kooli on asunut Suomessa vuosina 1991–2007. rain@kooli.eu.

1. Missä sijaitsee Pädasten kartano?

A. Muhumaalla B. Hiidenmaalla C. Pärnumaalla

Tällä palstalla vuorottelevat jatkossa kirjoittajina Koolin kanssa Kristiina Kass ja Pentti Nokelin.

2. Minä vuonna Virosta tuli NATO:n jäsen?

A. 1999 B. 2004 C. 2011

Rain

KOOLI Viron suurlähetystö Helsingissä

on keksinyt mielenkiintoisen kampanjan. Suomi ja Viro viettävät itsenäisyytensä 100-vuotisjuhliaan peräjälkeen. Kahden sukulaiskansan läheistä taivalta korostaakseen suurlähetystö on kehitellyt FinEst 200 -idean.

Eli sen sijaan että juhlittaisiin kumpaakin itsenäisyyttä erikseen, voidaan juhlia myös molempia yhdessä.

Mõttel on jumet, kuten virolaiset sanoisivat. Eli ajatus on kannatettava.

Vaikka 50 vuotta neuvostomiehitystä katkaisikin kahden maan luontevan kanssakäymisen, kyseessä on melko pieni siivu suomalaisten ja virolaisten yhteisestä historiasta. Laajemmassa mittakaavassa kansojen suhde on aina ollut poikkeuksellisen tiivis.

Kansojen suhde on ollut aina poikkeuksellisen tiivis.

Sekä suomi että viro ovat peräisin samasta kantakielestä.

Lahden yli on muutettu, käyty kauppaa ja naitu puolin ja toisin.

Vaikka poliitikot olisivat kuinka olleet ohjailemassa.

Suomen ja Viron läheisyys on ver-

rattavissa Pohjoismaiden erityissuhteeseen. Siispä tässä muutama ehdotus tämän suhteen tiivistämiseksi entisestään.

Vaikka moni aikuinen suomalainen ja virolainen väittää toisin, viro on suomalaiselle ja suomi

✘ MATKARISTIKKO ■

virolaiselle aika helposti opittavissa. Kummankin kielioppi noudattaa melko lailla samaa kaavaa ja sanastot aukeavat loppujen lopuksi aika pienellä logiikkaan perustuvalla vaivannäöllä. Varmasti ainakin helpommin kuin ruotsin.

Tiedän, että tämä kuulostaa aika vallankumouksellista, mutta jos suomalaisissa peruskouluissa ryhdyttäisiin opettamaan viroa ja virolaisissa peruskouluissa suomea osana äidinkielen opetusta, koululaiset oppisivat ne leikiten. Muutamassa vuosikymmenessä meillä olisi sukupolvia, jotka eivät tarvitsisi englantia naapurin kanssa keskustellakseen.

Toinen ajatus liittyy Pohjoismai-

den kansalaisten erityiskohteluun Suomen lainsäädännössä,

lähinnä muutto- ja kansalaisuusasioissa. Itsenäisyyden 100-vuotisjuhliensa kunniaksi Suomi ja Viro voisivat hyvin solmia samanlaisen kahdenkeskisen sopimuksen.

On vaikea nähdä, miksi esimerkiksi tanskalaisten olisi virolaisia perustellumpaa saada Suomen kansalaisuus yksinkertaistetulla menettelyllä. Ja Viro voisi yhtä lailla kunnioittaa maidemme poikkeuksellista läheisyyttä höllentämällä melko tiukkoja säädöksiään suomalaisten kohdalla – sallimalla heille muun muassa kaksoiskansalaisuuden.

Onhan 7 miljoonaa suovilaista (Suo(mi)+Vi(ro)) globalisaation puristuksissa aina parempi juttu kuin 5,4 ja 1,3 miljoonaa erikseen.

■

Hannu Niittymäen laatiman ristikon ratkaisu julkaistaan tammikuun lopussa lehtemme kotisivuilla www.balticguide.ee

3. Mikä on Viron yleisin sukunimi?

A. Kask B. Tamm C. Ivanov 4. Minä niminen on suomalainen TV-formaatti ”Putous” Virossa?

A. Comedy Combat B. Suur Komöödiaõhtu C. Kukkumine 5. Mikä on tammikuun vanha kansanomainen nimi viroksi?

A. Näärikuu B. Lumekuu C. Külmakuu 6. Mikä puolue ei ole edustettuna Viron hallituksessa?

A. Keskustapuolue B. Sosiaalidemokraattinen puolue C. Reformipuolue 7. Minä vuonna Tallinnan nykyinen raatihuone valmistui?

A. 1404 B. 1604 C. 1804 8. Kuinka suuri oli Viron väkiluku 1.1.2016?

A. 815 944 B. 1 315 944 C. 2 315 944 9. Mikä kissaeläin elää Viron luonnossa?

A. Oselotti B. Servaali C. Ilves 10. Minä vuonna solmittiin Viron ja Neuvosto-Venäjän välillä Tarton rauhansopimus?

A. 1918 B. 1920 C. 1922 11. Kuka on Suomen Vironsuurlähettiläs?

A. Jaakko Kalela B. Paavo Väyrynen C. Kirsti Narinen 12. Minä vuonna Virosta tuli YK:n jäsen?

A. 1991 B. 2001 C. 2011 Vastaukset: 1. A, 2. B, 3. C, 4. B, 5. A, 6. C, 7. A, 8. B, 9. C, 10. B, 11. C, 12. A

SuoVi 200

mmm liikenne

70

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

M I TÄ M I S S Ä M I L LO I N

RATIKKALINJA 2 PALASI LIIKENTEESEEN! Syyskuun alusta raitiovaunulinja 2 liikennöi Ülemistestä rautatieasemalle, jonne on tehty uusi kääntöpaikka. Linjalla on myös uusi pysäkki Merekeskuksen luona. Asemalta jatkaa Koplin suuntaan bussi numero 52. Linja numero 1 palaa liikenteeseen vuoden 2017 syksyllä, jolloin uudet raiteet Kopliin valmistuvat.

MATKALIPUT JA -REITIT Tallinnan julkisen liikenteen vihreä, kaksi euroa maksava Ühiskaart-kortti pitää ladata etukäteen esimerkiksi kioskeissa. Siihen voi ladata aikaa tai rahaa. Myynnissä on tunnin sekä yhden, kolmen, viiden MERIMETSA ja 30 päivän lippuja. Päivälippujen voimassaoloaika alkaa ostohetkestä tai määrätystä päivästä.

Tunnin kertalippuja voi ostaa myös kuljettajalta. Normaalihintainen kertalippu maksaa 2 euroa.

Alennuslipun hinta on 1 euro.

Lipun voi ostaa vain käteisellä.

Ilman lippua matkustavan tarkastusmaksu on 40 euroa.

Laivat Laivat

Kortti pitää rekisteröidä lukijassa joka kerta noustessa kulkuneuvoon heilauttamalla sitä laitteen alaosan edessä.

Laite laskee aina edullisimman hinnan.

Systeemi ei ota päivässä enempää rahaa kuin kolme euroa (tunnin lippu 1,10 €), joka on samalla päivälipun hinta. Samalla kortilla voi maksaa jopa

Tammikuun laivamatkoja suunnitellessa kannattaa huomioida, että Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä on kuun aikana runsaasti muutoksia Tallinkin ja Viking Linen alusten telakointien takia.

Tutustu Tallinnaan Tallinn City Tourin punaisten kaksikerrosbussien kyydissä. Ääniopastus 10:llä kielellä. Hop On Hop

Tallink ajaa 12.–26.1. vain neljä matkaa molempiin suuntiin päivittäin. Tallink Star on telakalla 11.1.–27.1.

reitille.

Viking Linen XPRS:n tilalla liikennöi 16.–30.1. M/S Rosella, minkä takia matkustusaika pitenee puolisen tuntia.

Aikataulut kannattaa tarkistaa laivayhtiöiden sivustoilta www.tallinksilja.fi sekä www.vikingline.fi

rautatieasema

D terminaali

2 VIRU

VANHAKAUPUNKI

3 KADRIORG SIKUPILLI

linjaautoasema

ÜLEMISTE

2 4 ÜLEMISTE JAAM LENTOKENTTÄ

3 4 raitiovaunureitti

kuusi matkaa. Ensimmäinen matkustaja kirjautuu vain korttia heilauttamalla. Jos haluaa ostaa useammalle henkilölle lipun, pitää kortin heilauttamisen jälkeen lisätä nuolen avulla korkeintaan 5 matkustajaa, painaa OK-

nappia ja vielä kerran heilauttaa korttia lukijan edessä. Alle kouluikäiset ja alle 3-vuotiaiden lasten kanssa matkustavat aikuiset saavat matkustaa ilmaiseksi Tallinnan julkisessa liikenteessä.

Reittiopas netissä: soiduplaan.tallinn.ee

PIRITA

LASNAMÄE

satama

KALAMAJA PELGULINN

VANHAKAUPUNKI

KADRIORG

MERIMETSA SIKUPILLI

VEERENNI

Punainen reitti - Keskusta Vihreä reitti - Pirita Sininen reitti - Rocca al Mare Kierros yhdellä reitillä kestää noin tunnin.

Kaikki reitit alkavat Viru-aukiolta.

Liput 19 euroa www.citytour.ee

Eckerö Linen Finlandia liikennöi normaalisti. Lähdöt Helsingistä ovat joka päivä 8.30 ja 15.30 sekä Tallinnasta 12.00 ja 18.45.

Viru Keskukselta satamaan on taksilla noin 1 km. Bussi nro 2 menee satamaan. Se kulkee myös lentoasemalle. Bussilinja Mõigu-Reisisadam poikkeaa satamissa. Lisatietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b. Viru Keskuksen pysäkin nimi on A. Laikmaa. Lippuja saa bussista.

Ilmaisbussi satamasta Viking Linen ilmaisbussi satama – Original Sokos Hotel Viru 1.1.–17.6. klo 14.20 ja 14.40.

HUOM! Viru-hotellilta ei ole paluukuljetusta satamaan.

Miten lentokentälle Viru Keskukselta kentälle on taksilla noin 4 km. Bussi nro 2 menee lentokentälle. Lisätietoa aikataulusta http://soiduplaan.tallinn.ee/#bus/2/a-b.

Viru Keskuksen pysäkin nimi on A. Laikmaa ja lentokentän pysäkki on Lennujaam. Lippuja saa bussista.

Varaukset 06000 4300 (1,75€/ vastattu puhelu + pvm/mpm).

Tallinnassa puh. +372 6646 006 Tallinnassa: Reisisadam A-terminaali Helsingissä: Länsiterminaali

Varaukset puh. +358 60 0066 8970, (1.66 eur/vastattu puhelu+pvm).

Tallinnassa, puh. +372 16100. www.lindaliini.ee Tallinnassa: Linnahallin satama Helsingissä: Makasiiniterminaali

Tallink Varaukset puh. +358 600 157 00 (1,75 eur/puh.+ pvm), Tallinnassa info ja varaukset puh. +372 640 9808. www.tallink.ee. Lipunmyynti myös kaikissa matkatoimistoissa.

Tallinnassa: Reisisadam D-terminaali, Helsingissä: Länsiterminaali.

Viking Line Varaukset Helsinki puh. +358 6 004 1577 (1,75 eur/ vastattu puhelu+pvm), Tallinnassa puh. +372 6 663 966 Tallinnassa A-terminaali, Helsingissä Katajanokka

Finnair

Linda Line ei liikennöi talvella.

Miten satamaan

Eckerö Line

LindaLine

TONDI

KOPLI

ROCCA AL MARE

satama

Lisätietoä: www.visittallinn.ee/fin/matkailija/suunnittele/liikkuminen/julkinen-liikenne

TALLINN CITY TOUR

Uusi Tallink Megastar aloittaa liikennöinnin 29.1. Tallink Superstar poistuu Helsingin ja Tallinnan liikenteestä ja ajaa viimeisen vuoronsa 28.1.

KALAMAJA

A, B terminaalit

Finnairin asiakaspalvelu Virossa +372 684 0536 ma–pe 9–17 Finnairin asiakaspalvelu Suomessa +368 9 818 0800 (3,04 eur/pvm/mpm) 24h/7

Pysäköinti Tallinnassa samatta jääneet sakot laitetaan perintään myös Suomessa, jolloin summat voivat nousta jopa kolminkertaisiksi.

Tallinnan maksullisilla pysäköintialueilla ensimmäiset 15 minuuttia on ilmaista, kun autossa on käytetty pysäköintikiekkoa Tämä ei ole voimassa yksityisillä parkkipaikoilla. Pysäköintilippuja voi ostaa automaateista tai kioskeista.

Parkkisakot riippuvat tilanteesta. Maksamatta jättäminen merkitsee vähintään 20 euron sakkoa. Mikäli auto on pysäköity muuta liikennettä häiritsevästi, on sakko 64 euroa ja auto voidaan myös siirtää muualle.

Siinä tapauksessa autoa voi kysyä kaupunkipoliisin puhelinnumerosta 14410. Mak-

■ Tallinnan Taksit

Pysäköintihinnat ja maksulliset ajat ■ Keskustan maksullinen pysäköintialue 15 min / 0,375 eur Pysäköinti maksullista ma–pe 7–19, la 8–15.

Sunnuntaisin ilmainen.

■ Ydinkeskusta 15 min / 1,20 eur Pysäköinti maksullista vuorokauden ympäri.

■ Vanhakaupunki 15 min / 1,50 eur Pysäköinti maksullista vuorokauden ympäri.

HUOM!

Tallinnan linja-autoasema Lastekodu 46, 10144, Tallinna Asema avoinna klo 5.00–01.00, lipunmyynti 7.00–20.00.

Puh. +372 12 550 Aikataulut www.tpilet.ee

Tallinnan rautatieasema Toompuiestee 37, Tallinna Puh. +372 1447 Aikataulut elron.ee

1.11.2015 lähtien Tallinnassa korkeimmat luvatut taksien hinnat ovat: aloitusmaksu 5,50 €, kilometrihinta 1,10 ja odotusmaksu 24,20 €/t.

■ Taksien kilometrihinta voi olla eri suuruinen päivällä ja yöllä (23.00–6.00). Jokainen taksiyhtiö määrittelee omat hintansa. Kaikilla takseilla pitää olla näkyvillä taksinkuljettajan kuvallinen kortti.

■ Nykyisten normaalitaksojen mukaan maksaa kartalla olevan ympyrän sisällä yhdensuuntainen Viru hotellilta aloitettu matka normaaliolosuhteissa 6 euroa. Ympyrän säde on 1,5 kilometriä. Mikäli jostain syystä liikenteessä on ruuhkaa ja taksi joutuu odottamaan matkan aikana, voi summa olla suurempikin.

jokaisen auton oikeanpuoleisesta takaikkunasta sekä kojelaudasta. Hinnastosta pitää näkyä aloitusmaksu, kilometrihinta ja odotusmaksu.

Matkan hinta näkyy aina taksamittarista eli “sopimushintoihin” ei pidä suostua. Taksin kuljettajan on pyydettäessä annettava J8K8D8 matkasta printterillä tulostettu kuitti. Jos taksinkuljettaja IXlkXk`\Xj\dX ei syystä tai toisesta anna matkasta printattua kuittia, ei I8EE8Dv< tarvitse maksaa! Jos sinusta tuntuu, että hinta on ollut M@IL 8?KI@ K<< liian korkea, kirjoita lisäksi muistiin auton rekisterinuE8IM8 DEK% 8LB@F M8E?8$ mero, tapahtuman ajankohta ja taksifirman nimi.

M`il _fk\cc` B8LGLEB@ <JKFE@8 JkfZbdXee >FEJ@FI@ GJK% K8IKL DEK% C@@M8C8@8

■ Matkailijan kannattaa olla huolellinen valitessaan taksia, koska joidenkin firmojen hinnat ovat moninkertaiset verrattuina kilpailijoihin. Taksihinnasto löytyy

GvIEL DEK%

AL?B<EK8C@

■ Mikäli epäilet joutuneesi taksipetoksen uhriksi, lähetä valitus osoitteeseen: tta@tallinnlv.ee ja/tai The Baltic Guide -lehteen osoitteeseen: editorial@balticguide. ee. Tai soita Tallinnan kaupungin palvelevaan puhelimeen 1345.

TALLINN

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

mmm ensiapu…esmaabi

Tartu

71

M I TÄ M I S S Ä M I L LO I N

TURISTI-INFOPISTEET www.visitestonia.com Tallinna: Niguliste 2/Kullasepa 4 Puh. +372 6 457 777 Pärnu: Uus 4.

Puh. +372 44 73 000 Saarenmaa: Tallinna 2, Kuressaare Puh. +372 45 33 120 Hiidenmaa: Hiiu tn 1, Kärdla Puh. +372 46 22 232 Haapsalu: Karja 15.

Puh. +372 47 33 248 Jõhvi: Rakvere 13A. Puh. +372 337 05 68 Narva: Narva Külastuskeskus, Peetri Plats 3.

Puh. +372 35 99137 Otepää: Tartu mnt 1.

Puh. +372 766 12 00 Valga: Kesk 11.

Puh. +372 766 16 99 Viljandi: Vabaduse pl. 6.

Puh. +372 43 30 442 Võru: Jüri 12. Puh. +372 782 1881 Rakvere: Laada 14. Puh. +372 324 27 34 Rapla: Viljandi mnt. 4.

Puh. +372 489 43 59 Jõgevamaa: Suur 3, Jõgeva.

Puh. +372 776 8520

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ Kohtu 4, puh. +372 6103 200, fax +372 6103 281, e-mail: sanomat.tal@formin.fi.

Konsuliosaston asiakaspalvelu, os. Pikk jalg 14, on avoinna ma ja pe 9–12 sekä ti–to 9–12 ja 13–15.

Viikonloppuisin ja juhlapyhinä Suomen kansalaisille +358 9 160 55555.

RUOTSIN SUURLÄHETYSTÖ Pikk 28, 15055 Tallinna Puh. +372 640 56 00.

■ Apteekit ja ensiapu 24 h apteekit Tõnismäe südameapteek Tõnismäe 5 Puh. +372 644 2285 Vikerlase südameapteek Vikerlase 19 Puh. +372 638 4338 24 h ensiapu Itä-Tallinnan keskussairaala Ravi 18, Tallinna Puh. +372 620 7040 (ensiavun vastaanotto) Pohjois-Viron aluesairaala J. Sütiste tee 19 Puh. +372 617 1369

■ Posti

■ Tullimääräykset

Passi tai henkilökortti mukaan!

Suomalaisella matkailijalla pitää olla mukanaan Viroon tullessaan passi tai Suomen poliisin myöntämä henkilökortti. Viron ID-kortti ei ole Suomen kansalaisen matkustusasiakirja.

Ilman matkustusasiakirjaa matkustava henkilö syyllistyy Virossa valtionrajarikkomukseen, josta voi olla seurauksena enintään 800 euron sakko.

EU-maista tuotavissa tupakkatuotteissa pitää olla painettuna suomen- ja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät.

Niiden puuttuessa ovat voimassa seuraavat rajoitukset: 200 KPL SAVUKKEITA TAI 250 G PIIPPU- JA SAVUKETUPAKKAA

Virossa langatonta wlan-yhteyttä kutsutaan nimellä Wifi.

Lähes jokaisessa ostoskeskuksessa, hotellissa ja ravintolassa on asiakkaiden käyttöön tarkoitettu ilmainen yhteys. Joissakin paikoissa pitää kysyä henkilökunnalta salasana. Monissa kaupungeissa on myös ilmaisia yhteyksiä. Virossa on myös myynnissä matkapuhelinyhtiöiden pre-paid-yhteyksiä nettiyhteyksiin.

Henkilöautossa tai moottoripyörässä olevien kannettavien säiliöiden sisältämä polttoaine on tullitonta ja verotonta 10 litraan saakka, jos se on samaa kuin kyseisessä ajoneuvossa käytetään.

Huumausaineita ei saa tuoda ilman lupaa. Myös mm. elävien eläinten ja kasvien, uhanalaisten eläin- ja kasvilajien sekä niistä saatavien tuotteiden, ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden sekä vaarallisten teräaseiden tuontia on rajoitettu.

Piraattituotteiden tuonti on kielletty.

Katso myös www.tulli.fi Tullineuvonta puh. +358 20 690 600

■ Sanasto olkaa hyvä .................. palun kiitos ............................. aitäh, tänan anteeksi ....................... vabandage hei ................................. tere, tervist hyvää huomenta ...... tere hommikust hyvää päivää .............. tere päevast hyvää iltaa .................. tere õhtust hyvää yötä .................. head ööd näkemiin ..................... nägemist, head aega kaikkea hyvää ............ kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ............ head reisi hyvää ruokahalua ..... jätku leiba, head isu terveydeksi ................. terviseks paljonko se maksaa?.. kui palju see maksab? onko teillä? ................. kas teil on? on teil? missä on ...................... kus on… mikä se on .................. mis see on? mitä se tarkoittaa? ... mida see tähendab? kuinka voitte? ............ kuidas elate?

1. tammikuu uusi vuosi 24. helmikuu itsenäisyyspäivä Pääsiäisenä pitkäperjantai pääsiäissunnuntai 1. toukokuu – vappu, helluntai 23. kesäkuu – voitonpäivä; 24. kesäkuu – juhannus; 20. elokuu – uudelleenitsenäistymisen vuosipäivä; 24. joulukuu – jouluaatto; 25. joulukuu – ensimmäinen joulupäivä; 26. joulukuu – toinen joulupäivä.

Uudenvuoden, itsenäisyyspäivän, voitonpäivän aattoina sekä jouluaattona on työpäivä kolme tuntia normaalia lyhyempi.

TILAUSLOMAKE

miten menee? ........................ kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista ... pole viga! hauska tavata ......................... rõõm teid näha, meeldiv kohtuda oli hauska tutustua............... oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................ palju kell on? en osaa viroa (venäjää) ....... mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea? ............. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? .... inglise/rootsi/ saksa keelt?

Auto hajosi .............................. Auto läks katki Bensa on loppunut ............... Bensiin sai otsa Täällä on onnettomuus ....... Siin on avarii Tiellä on ruuhkaa .................. Teel on ummik Missä on autokorjaamo/ rengashuolto? ........................ Kus on autoremonditöökoda/kummiparandus?

Etunimi*........................................................................................................................

Yritys*.............................................................................................................................

Osoite*.......................................................................................................................... ........................................................................................................................................

Puhelin*........................................................................................................................

The Baltic Guide Põhja pst. 25, 10415 Tallinna Puh. +372 6 117 760 editorial@balticguide.ee Tilaukset kätevästi: www.balticguide.ee

Rocca Al Mare kauppakeskus Keskus avoinna 10–21 Prisma avoinna 8–23 Kristiine kauppakeskus Keskus avoinna 10–21 Prisma avoinna 8–23 Stockmann Avoinna ma–la klo 9–21, su 10–21 Tallinnan Kaubamaja Avoinna joka päivä 9–21, ruokakauppa avoinna 9–22 Viru Keskus Avoinna joka päivä 9–21, ruokamaailma avoinna 9–22 Mustikan ostoskeskus Avoinna ma–la 10–20, su 10–18 Prisma avoinna 8–23 Ülemiste Keskus Avoinna 10–21, ruokakauppa avoinna 8–22 Norde Centrum Avoinna 9–20, ruokakauppa avoinna 8–23 SadaMarket Avoinna 8–19 Foorum Kauppakeskus Avoinna ma–la 10–20, su 10–19 Solaris Avoinna 9–23 Lootsi Keskus Avoinna 8–20 Postimajan kauppakeskus Avoinna 9–22

TILAAJA Sukunimi*.....................................................................................................................

Helsingin Länsiterminaalissa ja Katajanokan terminaalissa on automatkustajia varten The Baltic Guiden jakelupisteet lähtöselvityksen jälkeen odotusalueilla.

■ Kauppojen aukioloajat

Matkustaja saa polttoainetta lukuun ottamatta tuoda rajoituksetta toisesta EU-maasta hankkimiaan tuotteita omaan käyttöönsä.

Langattomat yhteydet

Pyhäpäivät ja loma-ajat

Lehti automatkustajille!

Tallinnan postitoimipaikka Narva mnt 1, 10111, Tallinna Avoinna ma–pe 9–20, la 10–17 Puh. +372 661 6616

Sähköposti*.................................................................................................................

Lehden vuosikerta 36,00€ (sis. alv), 12 nroa Lehden tilaus jatkuu kestotilauksena ensimmäisen tilausjakson jälkeen voimassa olevan hinnaston mukaan, ellei tilausta peruuteta ennen jakson päättymistä. Myöhemmin peruutettu tilaus päättyy maksetun jakson jälkeen.

LEHDEN SAAJA (täytä vain kun saaja on eri henkilö kuin tilaaja) Etunimi*........................................................................................................................

Sukunimi*.....................................................................................................................

Osoite*..........................................................................................................................

Haluan laskun postitse

* Pakolliset kentät

TALLINN

72

mmm Viro ja Tallinna

Tartu

T H E B A LT I C G U I D E ™ TA M M I K U U 2 0 1 7

M I TÄ M I S S Ä M I L LO I N

PERUSTIETOA VIROSTA Pinta-ala: 45 227 km2.

Asukasluku: noin 1 315 900.

Pääkaupunki: Tallinna, asukasluku 444 085 (1.12.2016).

Itsenäistymien: 24. helmikuuta 1918, itsenäisyyden palauttaminen 20. elokuuta 1991.

Ilmasto: Keskilämpötila heinäkuussa 16°C, helmikuussa -9°C. Aika: GMT +2.

Kielet: Virallinen kieli on viro. Venäjää äidinkielenään puhuvia on yli 300 000.

Uskontokunnat: Kansainvälisten tutkimusten mukaan Viroa pidetään yhdeksi maailman uskonnottomammaksi maaksi.

Eri kirkkokunnissa on alle puoli miljoonaa jäsentä. Eniten on luterilaisia, n. 180 000 eli alle 15 % väestöstä.

Valuutta ja korttimaksu: Viron valuutta on euro. Luottokortit Visa, MasterCard, Eurocard, Diner’s Club ja American Express käyvät lähes kaikissa hotelleissa, kaupoissa ja ravintoloissa.

Sähkö: Verkkovirta 230 V / 50 Hz, Pistoketyyppi on ”eurooppalainen” (Type C) pistoke, kahdella pyöreällä pinnillä.

Tallinnan vanhakaupunki on vuodesta 1997 kuulunut Unescon maailmanperintöluetteloon.

■ Tallinnan teletorni. Kloostrimetsa tee 58 A, Tallinn, puh. +372 57 503 650, sähköposti info@teletorn.ee, www. teletorn.ee. Avoinna toukokuu–syyskuu joka päivä 10–19, lokakuu–huhtikuu avoinna ke–ma 11–18, ti suljettu.

Ravintola avoinna lokakuu–huhtikuu keskiviikosta maanantaihin 11–23, tiistaisin 18–23. Ravintolaan suositellaan tekemään pöytävaraus etukäteen.

HUOM! Tornissa voi olla samanaikaisesti korkeintaan sata henkeä. Näin ollen kannattaa varautua jonoihin.

VANHASSAKAUPUNGISSA: ■ Kaupunginmuuri puolustustorneineen Suur-Kloostri- ja Väike-Kloostrikatujen kulmasta pääsee Nunnatorniin ja sieltä puolustuskäytävää pitkin Saunatorniin ja Kultajalan torniin.

■ Raatihuone. Pohjois-Euroopan parhaiten säilynyt keskiaikainen raatihuone sai nykyisen muotonsa 1400-luvun alussa.

■ Vuonna 1246 perustettu Pyhän Katariinan luostari on Tallinnan vanhin säilynyt rakennus.

■ Mustapäiden talo. Vuonna 1399 perustetun veljeskunnan talo Tallinnan harvoja renessanssirakennuksia.

■ Raadin apteekki on yksi Euroopan vanhimmista apteekeista, joka yhä toimii samalla paikalla Raatihuoneen torin laidalla.

MUUALLA KAUPUNGISSA: ■ Vapaudenaukio. Suuren symbolisen arvon omaava Vabaduse väljak sijaitsee Vanhankaupungin eteläpuolella.

Aukion laidalla seisova valtava ristihuippuinen pylväs on vuosina 1918–1920 käydyn Viron vapaussodan muisto-

merkki. Toisella laidalla on itsenäistymistä symboloiva kahdesta pylväästä muodostuva muistomerkki, Vapauden kello (Vabaduse kell).

■ Kadriorgin puistoalue. Presidentin linna, Pietari Suuren rakennuttama palatsi, jossa on nykyään taidemuseo, KUMU-virolaisen taiteen museo ja paljon muuta upealla ja laajalla puistoalueella. Kadriorgin linnalta lähtee puistotie kohti Suomenlahden rantaa suoraan Rusalkan muistopatsaalle.

■ Tallinnan laululava. 1960-luvulla rakennetulle Laululavalle mahtuu kerralla yli 30 000 laulajaa. Laululavalla oli tärkeä osa Viron uudelleenitsenäistymiseen johtaneen prosessin, Laulavan vallankumouksen, alkuvaiheissa.

■ Lentosatama. 1900-luvun alussa rakennetussa teräsbetonihangaarissa on Viron merimuseon uusin yksikkö.

Mahdollisuus tutustua käsin kosketellen merenkulun historiaan.

Mere pst 6a. Karttakoodi a2 protest.ee

Baila Bar

Avoinna konserttipäivinä.

Tartu mnt 80D. Karttakoodi c4 www.rockcafe.ee

CatHouse Avoinna pe–la.

Tartu mnt 17. Karttakoodi b3

Cellar Avoinna pe–la.

Laikmaa 5, Tallink Hotel.

Karttakoodi b2 www.tallinkhotels.com

Chicago 1933 Avoinna joka päivä.

Aia 3.

Karttakoodi Vanhakaupunki h3 www.chicago.ee

Kuva: Jake Ferra / Club Hollywood

■ Eläintarha. Suuri, lähes 90 hehtaarin laajuinen eläintarha, jossa paljon harvinaisia lajeja sekä suuria nisäkkäitä norsuista jääkarhuihin ja simpansseista sarvikuonoihin. Sijaitsee Rocca al Maren kaupungiosassa.

Protest

Vana-Viru 13/Aia 4.

Karttakoodi a2 kokteilbaar.ee

Clazz Avoinna joka päivä.

Vana turg 2. Karttakoodi Vanhakaupunki h2 www.clazz.ee

Club Hollywood

Tallinnassa on vilkas yöelämä. Kaupungissa on monia toinen toistaan tyylikkäämpiä ja rennompia klubeja ja pubeja. Tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Keikka- ja tapahtumakalenterit löytyvät kunkin klubin omilta nettisivuilta.

■ Kasvitieteellinen puutarha. 4 500 lajin ja 123 hehtaarin Kasvitieteellinen puutarha on kasvihuoneineen ja puistoalueineen keidas kesällä ja talvella.

Avoinna joka päivä.

Viru väljak 4. Karttakoodi a2 www.amigo.ee

Butterfly Lounge

Tallinnan yöelämä

■ Pyhän Birgitan luostarin rauniot.

Piritajoen rantapenkereellä. 1407 Ruotsin vallan aikana perustettun luostarin tuhosi Iivana Julman joukot 1577.

Cafe Amigo

Avoinna pe–la Sauna 1. Karttakoodi Vanhakaupunki i2 bailabaila.ee

å Viron historia lyhyesti

Rock Cafe

Sossi Klubi Avoinna pe–la.

Tartu mnt 82. Karttakoodi c4 www.sossi.ee

Club Studio Avoinna pe–la.

Sauna 1. Karttakoodi Vanhakaupunki i2 clubstudio.ee

Tapper Avoinna konserttipäivinä.

Pärnu mnt 158g. www.tapper.ee

Vabank Avoinna pe–la.

Harju 13. Karttakoodi Vanhakaupunki j1 www.vabank.ee

Venus Club Avoinna ti–su.

Vana-Viru 14. Karttakoodi a2 www.venusclub.ee

Violet Lounge Roseni 9. Karttakoodi a2 www.facebook.com/vlounge.ee

Avoinna ke–la.

Vana-Posti 8. Karttakoodi Vanhakaupunki i1 clubhollywood.ee

Cubanita Live Cafe

Kohvik Sinilind Müürivahe 50. Karttakoodi Vanhakaupunki h3 www.facebook.com/KohvikSinilind

Avoinna pe–la.

Vabaduse väljak 5.

Karttakoodi b2. www.klubiteater.ee

Prive

Lounge Deja Vu

Avoinna ke, pe–la.

Harju 6. Karttakoodi Vanhakaupunki j1. www.clubprive.ee

Vana-Viru 8.

Karttakoodi Vanhakaupunki h3. www.dejavu.ee

Narva mnt. 5, Tallinna.

Karttakoodi a2

Night Club Teater

10 000 eKr. Jääkausi loppui ja ihmisasutusta alkoi virrata Viron alueelle.

1000-lukuun mennessä peltoviljelystä tuli pääelinkeino ja muodostui maakunnallinen hallinto.

1200-luvulla Kalpaveljesten ristiretki ulottui Etelä-Viroon ja tanskalaiset valloittivat pohjoisosan.

1343 Yrjönpäivän yön kapina (Jüriöö ülestõus). Virolaiset talonpojat nousivat valloittajia vastaan huonolla menestyksellä.

1346 Tanska myi maansa Virossa saksalaiselle ritarikunnalle.

Talonpojista tuli maaorjia.

1558 Venäjä aloitti Iivana Julman määräyksestä sodan Liivinmaasta, johon Viron lisäksi kuului Latvia. Kaikkiaan sotia alueista käytiin vuoteen 1853 ja niihin osallistuivat myös Tanska, Ruotsi ja Puola. Puola saa Latvian ja Etelä-Viron, Ruotsi Pohjois-Viron, Tanska saa Saarenmaan.

1600-luvulla perustettiin kouluja ja Tarton yliopisto (1632) oli Ruotsin vallan alla.

1700–1710 Suuri pohjan sota, katovuosia, nälänhätää, ruttoa.

Väestö väheni 350 000:sta 150 000:een.

1710 Tallinna siirtyi venäläisten käsiin ja 1721 Uudenkaupungin rauhassa koko Viro virallisesti Venäjälle.

1800-luvulla Tsaari kavensi aateliston valtaa ja talonpojat vapautettiin maaorjuudesta ja heille annettiin oikeus ostaa maata (1860-luvulla). Vielä 1914 lähes puolet viljelysmaasta oli kuitenkin saksalaisen aateliston omistuksessa. Myös poliittinen valta säilyi aatelistolla.

1917 Kun tsaarinvalta luhistui Venäjällä, Virolle myönnettiin autonomia. Virossa järjestettiin vaalit, joissa valittiin maapäivät. Hallituksen johtoon nousi Konstantin Päts.

1918 Saksa miehitti Viroa. Maapäivien edustajat julistivat Viron itsenäiseksi tasavallaksi 24.2.

Virossa taistelivat saksalaiset, venäläiset ja virolaiset joukot.

1919 Käytiin Viron vapaussotaa, joka päättyi Tarton rauhaan 2.2.1920.

1920 Säädettiin itsenäisen Viron ensimmäinen perustuslaki

tavoitteena laaja demokratia.

Syntyi paljon pieniä puolueita.

1929–35 Lama ja poliittinen kriisi, josta seurasi poikkeustila ja Valtiopäivien hajottaminen.

Päts sai laajat valtaoikeudet.

1937 uusi perustuslaki, 1938 Päts presidentiksi, paluu perustuslailliseen hallintotapaan, mutta täysdemokratiaa ei ehditä toteuttaa ennen neuvostomiehitystä.

1939 Neuvostoliiton kanssa solmittiin avunantosopimus 28.9.

Neuvostoarmeijalle tukikohtia Viroon.

1940 Järjestetään ”vaalit”, joiden jälkeen Virosta tulee neuvostotasavalta (27.7.) ja maa liitettiin Neuvostoliittoon.

1941–44 Saksalaiset miehittävät Viron. Saksan armeijaan liittyi noin 70 000 virolaista.

Syyskuussa 1944 puna-armeija valloitti Viron uudelleen.

1944–91 Viro on Neuvosto-Eesti.

Vuoden -44 lopulla maasta pakeni suuri määrä kansalaisia ulkomaille. Noin 10 000 miestä (metsäveljet) jatkoi taistelua.

Neuvostoliitto sovjetisoi Viroa rankalla kädellä. Suurkyydityksissä 1949 25 000 virolaista lähetetettiin leireille itään. Virolaisten määrä väheni vuoden 1940 1,1 miljoonasta noin 850 000:een vuoteen 1949 mennessä.

Viroon muutti vuoteen 1955 mennessä yli 200 000 eivirolaista. 1980-luvulla enää 60 prosenttia maan asukkaista oli virolaisia.

1987 Virossa alkoi näkyvät pyrkimykset irtautua Neuvostoliitosta.

Järjestettiin muun muassa mielenosoituksia ympäristön tuhoamista vastaan (fosforisota).

1988 Laulava vallankumous, Viro julisti alueensa suvereenisuuden ja lakiensa herruuden 16.11.1988.

1991 Viro itsenäistyi uudelleen Moskovassa tapahtuneen kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 20.8.

2004 Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton jäsen.

2011 Viron valuutaksi tuli euro vuodesta 1992 käytössä olleen kruunun tilalle.

Tallinnan kaupunki Nimi Tallinna lienee perua Tanskan vallan ajalta (1219–). Taani linn tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia.

1285 Tallinna liittyi Hansaliittoon.

1346 Tanskalaiset myivät kaupungin saksalaiselle ritarikunnalle.

Tapahtui jakautuminen Toompean feodaaliruhtinaiden yläkaupungiksi ja käsityöläisten ja porvarien alakaupungiksi.

1561 Tallinna siirtyi ruotsalaisille.

1721 Venäläiset valloittivat Viron ja samalla Tallinnan.

1918 Viron julistauduttua itsenäiseksi Tallinnasta tuli maan pääkaupunki.

1939–44 Venäläiset ja saksalaiset miehittäjät vuoron perään kaupungin isäntinä. 1944 maaliskuussa Neuvostoarmeija

pommitti Tallinnaa, mikä aiheutti laajoja tuhoja kaupungissa.

Pommituksissa kuoli 1 400 ihmistä.

1944–1991 Sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki, jossa järjestettiin 1980 Moskovan olympialaisten purjehduskilpailut.

1991– Viron pääkaupunki. Vanhakaupunki otettiin 1997 Unescon maailmanperintöluetteloon.

2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä Turun kanssa. Väkiluku noin 411 000, joista kansallisuudeltaan virolaisia 53%, venäläisiä 38% ja muita 9%.

(

)

I\^`f 8J )''/

'

*

(''

)''

=

=

>

>

e\

Ele

KATULUETTELO ?

?

@

@

A

A )

1

arsi

Lahe

Tormi

a ald ek Mä

sk a

ald a ek

anni F. R. Faeh lm

Mä

illi up

i

m

nt

jak

im

urr

a

mä

K iv

e

up

i

Ma

u

Tu ule

a

in

ap

Tuh a ust iku

as

tu

u

illi

La

in a as M

ep

Ta r

K ill

Pa lla st

Lu bja

urr

a

Sik

La

li pe ap

im

se

Sik

pu

ag na tee

nni rma

K. T ürn

. He K. A

Ma K iv

Paek iv i

pe La

ulu

J. K

sn am äe

J. Ku

o

K. Türnpu

i

hlb

F. R. K reutzw aldi

Jak äe im ldr Ke

Püssir o

J. P o

Jõe

a

aam

C. R .

la

ka

Sa

Invaliidi

du

2, 4

Ka tus

Linja-autoasema

B

jak

du

Veerenni

m

ti

as

ll Pa

M

Ah ju

ob son

ni

rman

buj

Ho

Mü M üü ürriv ivaah hee

Sau na

hu

nt um

Pär n

Liiv am äe

Harju H rjju u

Rote

Pikk

Ven e

i

La

i

-Rü ütl

jal g

tee buri Peter

Puhke

Tare

Kauna

a

2

tee buri Peter

Siselinna kalmistu

Vaikne

Sõjaväe kalmistu

i

asin

Mag

2 5 4 1 3

C

Ülemiste tee

evana tee Järv Järv evan a te e

tee na va e v Jär

Suur-Sõjamäe

ttä en nt ok u m nt Tart Le

Vineeri

Va n

a-L õ

un

a

e

Filtri tee

Rahu-

Pik k

KUMU

As un

ri

ko

3, 4

tu

nde

ste

Uue Maailma

J. K u

La

e

Virmalise

Paad i

La bo ra to or iu m i

i Malm

Too mp uie ste e

rgi

e te na ag a L

iori

O

Võistl u

nbe

Kadrioru staadion

dra

Filtri te

Planeedi

Juhkentali

A. W eize

lin ea a

Gons

bi

Toom-Ku ni n ga

u

Toom-Kuninga

ni

nt

ko

Kesk-Ameerika

m

Ja

re

an

rna

d ko

Kii

em

n ma

J. P ä

ste La

i Rav

ri

R. Tob a Kol iase lan osk e J. P

Ta r

Gi

öle

Wi ed

hl

nt

ldi

Luigetiik

J. Vilmsi

Turu

i

Ta rtu

Im an ta

idula

s

ri

er ut tu

Ma rdi

L. Ko

J. K

A

Kadriorgin puisto

he

iori

1 km

Ro

Kevade

va ära siv Ve si

ni

Vase

ase Ter

ak

La

a

ai

al iiv

iini

m J. Vil

Vase

Pronksi

Pro nks i

Ma

deri

Gons

800

Bens

ivi

a

isk

am

Te ll

ad

i Petrooleum

s-S

Jõe

Parda

A. Laikmaa

J. Ku n

2, 4

L

bi

Tehnika

Uu

tsi Loo

ari

ed

A.

m Le

1

Roseni

i ord

nik

Politseia

F. J .

Tina e . Fa

600

A. Alle A. Weizenbergi

F. R

Toonela tee Hern

Kodu

Sp

Teh

Hospidali

idu

A. Le Coq Arena

ak

Ko

Raua

a Rau Gons iori

lj vä

a

Mere pst

Luha u

Narva mnt

400

Tuukri Nafta

mnt Narva

i

Kalevi keskstaadion

i

vik

Tuuk r

200

1, 3

Karu

se

Tatari

Pärnu mnt

ika

tk

0

Tuukri

Ahtri

Ravi

n Veeren

Vid e

da

laia Liiva

tiina

Kris

e eh m up ni Ka an m nt Ke

Vid Te hn Ko

P. S ü

ika

u evik

C

a lik Al ätte L

Suur-A meer

a a eerik -Am e ik Vä

ri at Te

Saakkala

Lu h

i

us Uus

Saturn

u Koid

Aasa

K

iaa Aia

Tuvi

ri Tata

rni

Tuvi park

di omee

rjjaa rja arj Kar uur-Ka Su

i

e

s Lui

Veet o

e us rid ägi ism Tõn

d Villar

la

End

e

s Lui

si Roosikrant

e

Ha

To om pu ies te e

s Lui

Roopa

a ng

ea

Koidu

i A. Kap

Wismari

p Toom

s uie mp Too

Eha

Ao

i

mdson

A. Ada

Ki

B

Piiskopi

mnt

a Laev

Aht ri Kanuti Kan n V Ai aim da u Rautatieasema t loosstri Kloo uur--Kloo uur-K Suur i rem ni käik Bremen Nu Hobu nne sepea aimu Pühav tu Snelli In eneri Ins Koh tiik Apteegi 1, 2 teegi teeg eg m o Vana-Viru V Vanana Kiriku To tu Koh Dunkri Viru a g Kuning Rutu jalg ke jalg ke ike hike hik Lüh Vä ike t Van -Ka n a-P rj a um t ost rn ps i Pä ia n o Falgi tee t G. O Es tsa pst Hirvepark Rävala Vaba V ab a badu duse se väljak k lja ri vä Wisma di Le t n s nn a p rli Isl uk te st Kaa e i ka rli p Kaa Kau Ra

Toom-Kooli Lossi plats

Suve

i Paldisk

Su Ol pung Vanhankaupungin Va nha nh n hankaupungin an au gin n urt Paup e ük ag viste i ari kartta k kartt a ta a Koolil

nn

Reis

Sügise

e te

n Kuu

äe am

ijate

D-terminaali

Kai rdi Poo

ki

A

Tolli

tü

A

ur

pli

ee at rit Pi

Ranna

Kotzebue Su

Ko

5

4

A, B, Cterminaalit

Sadama

st e e p te er mäe

Vana-Kalamaja

pli

pst

3

Rumbi

Linda Linen K terminaali

e

u

Ko

2

Ka sadla ama

Niin

Rüütli ütli

Sa

Gra nii di

lm

i

Põhja

M

Vabr ik

se

1, 2

lev

Soo

Tööstu

Va lge va se

Ka

e

lu

i Log

Tõ l

B

*

K

(

Kopli A1 Kotka C1 Kotzebue A1 Kreutzwaldi B3 Kristiina C1 Kuhlbarsi B3 Kunderi B3 Kuninga A2 Laagna tee B4 Laboratoorimi A2 Lahe A4 Lai F2-G1 Laikmaa B2 Lasnamäe B4 Lastekodu B3 Laulupeo B3 Lauteri B2 Lembitu B2 Lennuki B2 Liivalaia B2 Liivamäe B3 Logi A2 Lootsi A3 Lossi plats B1 Lubja B4 Luha C1 Luise B1

Jakobi B3 Jakobsoni B3 Jõe A3 Juhkentali B3 Kaarli pst B1 Kai A2 Kalasadama A2 Kanuti A2 Kappeli C4 Karu A3 Katusepapi C4 Kauka B2 Kauna C2 Kaupmehe B2 Keldrimäe B3 Kentmanni B2 Kevade B1 Killustiku B5 Kivimurru A4-B4 Kodu C2 Kohtu A1 Koidu B1 Koidula A4 Köleri A4 Kollane B3 Komeedi C1 Kooli A2

A. Alle A4 Aasa C1 Adamsoni B1 Ahtri A2 Aia A2 Aida F1 A. KapiB1 Ao B1 Asunduse B4 Bensiini A4 Eha B1 Endla B1 Estonia pst B2 Faehlmanni B3-A4 Falgi tee B1 Filtri tee C3 Gildi B3 Graniidi A1 Hariduse B1 Harju I1-J1 Hermanni B3 Herne C2 Hobujaama A2 Imanta B3 Inseneri A2 Invaliidi C2

Tuvi B1 Ülemiste tee C4 Uue Maailma C1 Uus F3-H3 Vabriku A1 Väike-Ameerika C1 Väike-Karja I2 Vaikne C2 Vaimu F2 Valgevase A1 Vana-kalamaja A1 Vana-Lõuna C2 Vana-Posti I1-I2 Vana-Viru H3 Vase A3-B3 Veerenni C2 Veetorni B1 Vene F3-H2 Vesivärava A3 Videviku C1 Villardi B1 Vilmsi B4 Virmalise C1 Viru A2 Võistluse C3 Weizenbergi A4 Wiedemanni B4 Wismari B1

Sügise B1 Suur-Ameerika B1 Suur-Karja I2-J2 Suur-Kloostri G1 Suur-Sõjamäe C4 Suurtüki A2 Tare C2 Tartu mnt B3 Tatari C2 Tehnika C1 Telliskivi A1 Terase B3 Tina A3 Tobiase B3 Tolli A2 Tõllu A1 Tõnismägi B1 Toom-Kooli A1-B1 Toom-Kuninga B1 Toom-Rüütli A1 Toompea B1 Toompuiestee A1 Tööstuse A1 Tormi A4 Tuha B5 Türnpu B3 Turu B3 Tuukri A3 Tuulemäe C4

Planeedi C1 Põhja puiestee A2 Poska A4 Pronksi A3-B3 Pühavaimu G2 Puhke C2 Rahukohtu A1 Rannamäe tee A1 Rannamäe tee A2 Rataskaevu H1 Raua B3 Rävala pst B2 Ravi C2 Roheline aas A4-B4 Roopa B1 Roosikrantsi B1 Roseni A2 Rumbi A2 Rüütli I1 Sadama A2 Sakala B2 Salme A1 Saturni C1 Sauna B2 Sikupilli B4-C4 Soo A1 Spordi C1 Süda B2

Maakri B2 Mäekalda A5 Magasini C2 Majaka B4 Malmi A1 Mardi B3 Masina C3-C4 Mere pst A2 Müürivahe G3-I1 Nafta A3 Narva mnt A3 Niguliste B1 Niine A1 Nunne A1 Odra B3 Olevimägi F3 Oleviste F2 Otsa J3 Paadi A2 Pagari F2 Paldiski mnt B1 Pallasti B4 Pärna B3 Pärnu mnt B2 Peterburi tee C4 Piiskopi B1 Pikk G2 Pikk jalg A1 Pirita tee A4-A5

Tehnika

3

4

5

0 Kuu

Väike kaar

st ep m ip m Ta Rän

Klooga

Nõva

Vasalemma Padise

Harju-Risti

st ep

Hulja

59˚30'

50 km

Oru

Alavere

Noarootsi ps

urk

Kuusiku

.

.

Väätsa

Lelle

.

l i k ra avi

Sada

ma

Jõõpre

Valjala

Papsaare

VanaVõidu

Salme

VILJANDI

Suislepa

Kambja

RÄPINA OTEPÄÄ Saverna

Puka

Sihva

Tsirguliina

rve Sõ

AINA I

Kura kurk

HEINASTE

Ruhnu 22˚00'

STAICELE

Kolka

VALKA

ALOJA

SALACGRÎVA

23˚00'

VALGA Kaagjärve

Peri

k

v

Veriora

Värska

v

Vana-Antsla

Võõpsu

Himmaste

h

Parksepa

Sangaste

Õru Hummuli

RUHJA

i

r

I

Keeni

VÄIKE-SALATSI

P

PÕLVA

Põlgaste Tilsi

Kanepi

TÕRVA

RÛJIENA

Seredka

Mooste

ä

T

Ahja VastseKuuste

Pnevo

j

Ä

MAZSALACA

Samolva Mehikoorma

Nõo

ELVA

Helme Kabli

L

Melliste

Mammaste Krootuse

KARKSINUIA

ps

Tõravere

.

Piirissaar

Luunja

a

ABJAPALUOJA

Linna

.

Jamm

TARTU

Ülenurme Võnnu Roiu

Rõngu

Karksi

MÕISAKÜLA

Häädemeeste

Ilmatsalu Ulila Puhja Tõrvandi

Kureküla Rannu

Mustla

Õisu Halliste

Saarde Kihnu

Võrtsjärv

Ramsi

Tihemetsa Abruka

Varnja

A

Manilaid

Võiste

Viiratsi

Kõpu

KILINGINÕMME

.

Lähte

.

Päri

P ä r n u Uulu laht

Spitsõno

Koosa

Vara

Kõrveküla

SINDI

.

Kolkja Äksi

Vastemõisa

PÄRNU

Kudjape

Laeva

Paikuse

.

Tõstamaa

Puurmani Tabivere

A

Audru

Aste Kärla

Alatskivi

Sürgavere

Tori Sauga

.

Väike-Kamari

M

n

LAVASSAARE

KALLASTE

E

äi

Selja

OUDOVA

Lustivere

Kamari Kolga-Jaani

Olustvere

SUUREJAANI

N

TOOTSI

.

GDOV

.

Palamuse

PÕLTSAMAA

Võisiku

.

Are

Siimusti

Esku

VÕHMA

PÄRNUJAAGUPI

Virtsu

v

VÄNDRA

Libatse

Laiuse Kuremaa

JÕGEVA

r v j ä

e

Imavere Kabala Adavere

i

ik

Pisisaare

Eidapere

äin ur v

Vä

Vaimastvere

Särevere Oisu

TÜRI

JÄRVAKANDI

LIHULA

Su

MUHU

Orissaare

Valgu

Vana-Vigala Matsalu laht

Torma

s

I

MUSTVEE

Sadala Koigi Türi-Alliku

p

R

Lohusuu

i

E

Avinurme

e

MÄRJAMAA

Rakke

Peetri

PAIDE

SLANTSÕ

E

Keava

Kehtna

Laekvere

Koeru Tarbja

Orgita

Koluvere

Iisaku Tudulinna

P

Palivere

Simuna

JAANI

Kaiu

Valtu

Roela

Väike-Maarja

Vao

Kiltsi

RoosnaAlliku JÄRVA-

Kuimetsa

RAPLA

Risti

Paralepa

TAMSALU

Ardu

Juuru

Hagudi Alu

Tudu

Sääse

Vajangu

Linnamäe

Taebla

Albu

JAANILINN

V

VORMSI

Ambla

Aravete

Hageri

IVANGOROD

Mäetaguse

ViruJaagupi

Käravete

Ravila

NARVA

Sinimäe

Vinni Pajusti

TAPA

Lehtse Jäneda

Haiba

Turba

SILLAMÄE

JÕHVI

KOHTLANÕMME

RAKVERE Sonda

Lepna

AEGVIIDU

Kose

.

.

Voka

KIVIÕLI PÜSSI

Sõmeru

Kadrina

KEHRA

Käru

.

Väimela

Osula

Lasva

Sõmerpalu

ANTSLA Tsooru

SALATSI

VÕRU

Kose

PETSERI

Vastseliina Irboska

Rõuge

Matixi

TALLINN Pealinn

Alev-vald Alev

VILJANDI

Maakonna keskus

Haldusjaotus on seisuga 01.04. 2007

Varstu

Maakonna piir

Põhimaantee

Riigipiir, kontrolljoon

Tugimaantee

Tartu rahu piir

Kõvakattega maantee

Territoriaalmere piir

Kruuskattega maantee

L

57˚30'

Linn Vallasisene linn

m

Elv

re Kii a

ia

se t

a

Uhtna

Lehtmetsa

KoseUuemõisa Prillimäe

si k

E

40

NARVA-JÕESUU Toila

Kuusalu

Vaida

Kiisa

Ääsmäe

Riisipere

o Vo

I

Loo Kostivere Lagedi Raasiku Jüri

KOHILA

k

M

10

KOHTLAJÄRVE

Aseri

Haljala

.

ur ri k

R

Valkla Kiiu

Kiili

Saku

KUNDA

Kolga

MAARDU

Aruküla

SAUE

Lehola

Soela väin

E

l 30 20 a r v a N ©Regio 2008 KL-8-026

0

L

I A

I

V

H

I

STRENÈI

Misso Laura

Dikli

T

APE

24˚00'

HOPA

VALMIERA

LIMBA

59˚00'

Pakri s-d

Põõsaspea n

A M I N V Ä

KURESSAARE

10

.

58˚30'

Osmussaar

.

N

.

Assaku

KEILA

.

Kassari s

Vilsandi

T

58˚00'

Pakri ps

PALDISKI

.

Ä

Ri

de Sä

ita Eh

N

Õhtu

V al

LÄÄNEMAA

59˚30'

Tabasalu Harku KeilaLaagri Joa

.

Leisi

H

Võsu

LOKSA

Käina

Tagamõisa ps

.

A

EESTI HALDUSJAOTUS

Käsmu ps

Viimsi ps

Haabneeme Viimsi

Ha

59˚00'

Prangli

TALLINN

HAAPSALU

58˚30'

Pärispea ps Juminda ps

.

KÄRDLA

Ä

E

L

.

Kõrgessaare

L

26˚00'

Aegna

Naissaar

.

Mardihansu laht

M

O

O

Tahkuna ps

58˚00'

pra Va

h

25˚00'

S

HAAPSALU HARJUMAA IDALÄÄNEVIRUMAA VIRUMAA 175 IKLA 347 288 KOIDULA JÄRVAMAA HIIUMAA 84 148 335 KUIVASTU RAPLAMAA JÕGEVAMAA 158 221 408 73 KURESSAARE 56 228 403 121 106 PÄRNUMAA KÄRDLA VILJANDIMAA SAAREMAA TARTUMAA 312 349 267 357 431 368 NARVA 108 67 253 81 155 161 291 PÄRNU PÕLVAMAA 199 235 222 245 318 256 167 178 RAKVERE VALGAMAA 9 180 356 90 163 47 321 114 208 ROHUKÜLA VÕRUMAA 99 193 285 144 218 155 211 128 99 108 TALLINN 249 209 100 255 328 305 22˚00' 178 174 123 258 186 TARTU 204 131 173 177 250 25722˚00' 235 96 149 210 159 78 VILJANDI 300 227 62 274 347 353 248 192 194 306 253 71 124 VÕRU

Kihelkonna

de Kir

o Lo

de era Üm

e rus oo ja

Va

se pu u erk a ull Tulik

nt di m e an Ülas

As tri

i

lb Tu

Ke

Ust-Luga 24˚00'

Merkittävimmät Viron kaupungit ja rajanylityspaikat

Nootamaa

Ale vi Sid

Vaba Sõb ra

a Elv

mb

A R J A M Õ I S A

vis Ter

i

Nig Saekoja ula

Vaba

Kuu

e Õnn

ni sta Ka

Tamme staadion

m Ta

ia Ri

tu bi m e L ja

a

usep

nini

on

ka

V

N.Lu

Mo

ar

e äik

ola

r

aa

la

ng

Ku

m Le

u Tas

ek

K A R L O V A Sõbra

Rebase Õnne Eha p

©Regio 2008 KL-8-026

VÄLIMATKATAULUKKO MAAKONNAD

Kõpu ps

© REGIO 2008 KL-8-026

500m 250

Rebase

gi ajõ Em e

se

Ka

e te ud Ra itu

L.Pu

Sak

ala

u hoi

ik Vä

un Lõ

a

Nä

Vitamiini

K

b

s

k Va

Vab

e s itu

h Le

e

Kas

ni

ta as

m

Õp

V A K S A L I

ali

riku

sa li

Va k

J õe

ta M ar i to ls To L.

Eha

e tus

o Lo

i Parg

u Koid

e -Tä he

Vä ik

maja

em an VKunsti-

gi Tii

i

son nis

õ J.T

li Koo

N Vikerkaare

ola

are H Tammsa

e Täh

a Lin

da Ai a ev Pä

o La

Lille

se ui

anovi J.Kuperj

i aav

ja eta

s Kitsa

TÜ Kirjasto

Tähetorn vi raa k i l l Va ivi J.Li

ps t se äitu

ra Ta a

J.V.Jannseni

Aura keskus

Ahhaa

u ri

d Sa

lu

Ka

Tasku Keskus

u ur et Uu

P

si Los

Los si

toome

T Ä H T V E R E

Ta ara ps t

i

Tä

a Elv

e

ike a -Tu r am

Vä

Sadamateater

a Fortuun

Gildi tri Küü

su

t Lu

i er Ba Oru K.E.v.

Kassi- To om e m

Jakob i are

erk a

Vik

La ulu p

An n

ju Pa

P

Ra

se at u

Ü L E J Õ E

Lai

Kr

r Le vits pi a ku

Kõ

e

Tä S U ht ve re

e Fr.R .Kre o pst u tzw Tõ rvi ald ku i

Maaülikool

lats Em ap a koj Rae oe j õ g i

Le

Oa

PHeIrn L I N N

ri lle Se

Laululava

All ik

a

© REGIO 2008 KL-8-026

500m 250

R

A N N E L

R änn i ra ht e Va aar S

Jaam a M ina

Jaam a

He

na är

Pu ies tee e Pik te k

a Jaam e ajõ

ee

Em

i K aa rli

pst na

el m em

Ku Sarap

J A A M A M Õ

P A

P Pa pin

A.

pst

are msa . Tam

A. H Rannapark

Suv itus

An ne

Tüv e

TARTTO

N

I

et sa M ai

M

H.

a Ais

i Pa rd

sel li rus

Ka

Au K a li jak a

E ga splana adi

Ringi

iid u

Waldhofi park

Ri ia m nt oli

oli

He ina

Ko

ol i Ko

Ais a

Va se Esplanaadi A. A Vä da Ni ike m k ola s a o n P ni i os PäRr ti oo si

ise

lem

A

e

li

Ko

Ri ia

gi ar Rüütli ap laka Rüütli a n J Va Kuninga Vanapark Koidula Ka park Võ Lõuna rja im

Pikk

Malmö Uus

Su urKu ke

Vana kalmistu

Vä ike -Ku Su ke ur -K uk e Ka rja Vä ike -Po sti

Ko oli

Kö

m ie n o t

Tu i

Suur-Jõe

K E S K L I N N

are rk a Vik e

i Kastan

Suur-V eski Koi du -V es ki

Ve siro osi

Liilia

Vä ike

Mere pst

Õhtu p

Eha

Keskväljak

e

lus

pe

Su

õe 4.J

kalmistu

u n

r ä

P

Alevi

õ

Su ur -Jõ e Annemõisa park

j

u mõisa

Niidu

park

Ta mm ist et ee

Oja

PÄRNU

id

Aia

Vingi a

Pap l

e

Ni

i

Tu lb

Väike-Jõe

Tiir u

as

0

e

Hii

Ran

Fr .Tu g

Rä äm a

Ko

gla

Tu

Suu rbe Sepa

Hõ

ri

las e

Tu n

lbi

Pärnu laht

ri

e

Sid

Su ur -Po

ed

e

Hii

e

Õi

Ri T li oom ngi uu u in M Se ga Mur

ata

ri

Pii

sti Vä 1.Jõe ike 2.Jõe He Sepa nn 3.Jõe o Laat Kalamehe sare ti S

ni

Räh

tsi Loo ip ots

i

lon

Me

u

Kiv Sid S i e ide Sid e

Kuu se

arj a

sa rm

Ka

Lo

I lm

tuli

M

a

Ma rj

Ka

Pilli

illut ise

u

i

k

Kar

na li

Ru

ni

Räh

Lii va

i

oo

ud u

Lii va

La

ia

nu a

u

li

na

Ka

Aida Põhja

S

au

du

Ru

sta

Ka

Kald

i

tan

Kas

Salme Linda

Kesk

of

so

i

a

Ilm

Kesk

o Fil

Hommiku

e

er

so n

ob

.Ja

K

Ve n

r

Ka

lik

Lib

j õ

da

ur

Mä e

e

ma n

.H

Vii re

jam a

du

Nii

ni

Pa ju

a

Mä

ni

K.A

C.R

Ki

Lai

Veski

i

r ta

i

erg

a Er

J.Hurda

vi

Ur va Ro

Pu

st

re p

Tam

Ka os i

ng a

Or av a

Lu ule

Lai

ler

Salme Linda

e

itzb

a aav

A.H

J.H

e

La in

g

ia

m

ee

d ka

J.K up e r jan ov i

Ra vi

Kesklinna sild

e ruv

p Pe

ki Ves ni a t s Ka li Koo

e

Täh

A

Vallikr

K.E.v.Baeri

A.K

Raua

Kalevi

ni

St W.

S

alm

Nõva

Rä

i

i

lev

Võru

äg

i

i

i

Malm

Ka

a

Ki

pst

ek

lev

Ka

n sa

Al

Rii

er e

i

Sassi

dr

n ru sa Tu ek Al la

vi

a

idul

L.Ko

l

i dr

i l ün oo Kü Ülik

tli Rüü oli ko i l Ü ni i Jaa ob Jak

asini

na

Turu

So o

M

ms aa

h

A

la

e er tv

Tä

So o

mn

duse

ka

i

t

a Vab

A

e nn

alevi aua

k Põi

a arv

Mag

kk Pi

Fortuu na

rn a

Pä

kk Pi

N

u

s Uu

Siili

se

isa

mõ

Jaam a

gi

Pap li

P.Kerese

li

e

Sääs

Pa p

Rin

Lehe

Uu

ste

Sõp

Akadeemia

ne

Vee

Lää

Munga Vee

la

t

Nikolai

li Pap

s

Villa

ruse ps

o

La

mu Pühavai

I

Hos

I

li pida

a p u

Ringi miku Hom Hospidali

Vee

Liiva

Põh j

Pa pi

Aia

D

Pargi

iest ee

gi Vin

I

Ka

Lõhmuse

sta

Lu ha

i

g

p ni

e -Jõ ur u S

Iha

25˚00'

26˚00'

LEMSALU

SMILTENE

Pededze

Gaujena

VOLMARI

27˚00'

ALÛKSNE

©REGIO 2008 Riia 24, Tartu 51010 tel +372 738 7300

OPISKELIJAHOITOLA Sijaitsemme Kochi Aidan talossa (Superalko) 2. kerroksessa!

-lasien kanssa meikkaamiselle -allergiameikkien etsimiselle -pigmentointi kierteen rahoittamiselle

Suomen Kosmetologien Yhdistys – Kosmetologföreningen i Finland ry jäsen

Hiustenleikkuu + Alter Ego Spherique PRO -keratiinihoito Naisten, miesten ja lasten parturi-kampaajapalvelut

25 €

alk. 3 €

25 €

IHOA KIINTEYTTÄVÄ JA UUDISTAVA NANNIC RADIOFREKVENSSIHOITO

PAKETTI 1* Sis. pedikyyri + manikyyri

23 €

PAKETTI 2* Sis. kasvohoito + manikyyri

28 €

PAKETTI 3* Sis. kasvohoito + pedikyyri

35 €

NANNIC RADIOFREKVENSSIHOITO

45 €

(Rypyt, veltto iho, couperosa, rosacea akne, aknearvet, venymäjäljet, veltot “allit” Veltto ihokudos • Leikkausarvet • Paikalliset rasva-kertymät • Selluliitti • Lymfan aktivointi)

PAKETTI 4* Sis. kasvohoito + manikyyri + pedikyyri

*Tarkennus: paketit sisältävät pakettipohjaista kynsienlakkausta. Ongelmajalkojen kyseessä ollessa lisätään pedikyyriin 5 – 10 euron lisämaksu.

Ja eyelinerit/kulmakarvat/huulet on pysyvästi ja luonnollisesti aina kunnossa!

Yli 2000 tyytyväistä asiakasta 20 vuoden kokemuksella.

Ajanvaraus: +358 400 553 999 tai mailitse: wilma@inkyqueen.ee

ANESI ULTRAÄÄNIPUHDISTUS (Hoito sisältää alkupuhdistuksen, laitekäsittelyn, hoitoaineen imeytyksen ja naamion)

Nyt 180 € Inky

Queen

T a t t o o

T a l l i n n

Kopli 4, 10412 Tallinn

Tallinnan paras valikoima design-kehyksiä.

“Veitsetön kasvojen kohotus” Hoidossa käsitellään kasvot, kaula ja silmänympärysiho) Hoidon kesto 75 min.

50€

TUTUSTUMISHINTA ( norm. 80€)

NÄKYVIÄ HOITOTULOKSIA! Hoitoien hinnat

alk. 35 €

Kysy henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa!

*Oppilaat ovat töissä ma–pe kello 10.00–16.00 • Kochi Aidad, Lootsi 10, Tallinna, II krs. (D-terminaali), puh. +372 6 801 665 info@kursused.ee • www.kursused.ee

Silmälasikehyksien putiikki

+372 631 1871 viuu.ee

Kurkumiini kurkuma-hunaja

on uusi ja samalla hieman vierasperäinen!

Tavoitteenamme oli keskittää samaan purkkiin eri maiden tunnetuimpien ja tehokkaimpien luonnonantimien voimat yhdistämällä niiden ainesosat maukkaaksi seokseksi.

Viron luomualueilta kerätty hunaja, mustapippuri ja perinteisessä intialaisessa ayurveda-lääkinnässä erittäin arvostettua kurkumiinia sisältävä kurkuma ovat tänä päivänä

HYVINVOINTIMME TODELLISIA SUPERSANKAREITA! Käytämme CURCUME-tuotteissa runsaasti kurkumiinia sisältävää kurkumajauhetta (kurkumiinipitoisuus 10-45%), kaupoissa mausteena myytävä kurkumajauhe sisältää kurkumiinia vain 1-3%. Edistämme kurkumiinin imeytymistä sekoittamalla siihen jauhettua pippuria. Mustapippurin sisältämä alkaloidi piperiini lisää kurkumiinin hyötyosuutta jopa 2000%!

Lue lisää kurkumiinin ja kurkuman terveysvaikutuksista www.curcumin.life Tarkempaa tietoa ja jälleenmyyjät löydät kotisivulta www.flowene.com

TAMMIKUUSSA Tällä kupongilla kaikki kehykset

-40%

(tilatessasi myös linssit) Alennus ei koske Cartier-kehyksiä.

Jos tilaat lasit, on sinulle silmälääkärin tarkastus ilmaiseksi!

Lähetämme valmiit lasit kotiosoitteeseen!

TALLINNASSA: Tartu mnt. 6, Tallinna puh. +372 6 612 106 Avoinna ma-pe 10-18, la 10-16

TARTOSSA: Rüütli 1, puh. +372 7 400 900

PÄRNUSSA: Hommiku 13, puh. +372 44 313 69 www.opti.ee

Telliskivi 60, Tallinna Telliskiven luovien alojen keskus

Tosishoppailijan ihmemaa!

Tallinnan rakastetuimman muotikeskittymän löydät aivan kaupungin ytimestä: Viron trendikkäimmät muotivalikoimat / Baltian laajin valikoima kauneudenhoitotuotteita ja koruja / Viron suurin, maailman neljän parhaan joukkoon kuuluva kirjakauppa / 15 kahvilaa ja ravintolaa

Viru Keskus / Viru väljak 4/6, 10111 Tallinn