__MAIN_TEXT__

Page 1

Viron armeija Sosiaalityö auttaa vähävaraisia Tallinna ennen Railakasta ravintolaelämää Opi viroa Suomessa

Matka 2003 -erikoisnumero Koko vuoden tapahtumat Pärnussa ja Tartossa Tallinnan virolaiset ja historialliset ravintolat

H I N T A S U O M A L A I S I S S A M Y Y N T I P I S T E I S S Ä 1,70 € (sis.alv.)

Muotia pohjoismaisille naisille

70 000 K P L .

2 0 03

PA I N O S

T A M M I K U U

Ka eesti keeles, pööra lehte!

/ laivat / hotellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / liikenne / kaupat / PORTTI VIROON www.balticguide.ee TUORETTA TIETOA VIROSTA YHDESTÄ OSOITTEESTA


Kokoperheenmarket Ensimmäisenä huudahtaa äidin kädessä roikkuva lapsukainen “Kattokaa!”. Välittömästi jättimäisen myymäläsalin sisääntulon vieressä on lasten leikkinurkkaus. Seuraavaksi kajahtaa “Vau!”, kun kouluikäinen isoveli huomaa taaempana olevat mopot. Isoäiti kiirehtii puutarhaosastolle, äiti tutkii kodintarvikkeita ja isä autotarvikkeita. Niinpä löytää jokainen Ehitus Service markettiin tulija jotain mielenkiintoista nähtävää ja ostettavaa. Yrityksen kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana on tie Ehitus Serviceen tullut tutuksi erityisesti ammatikseen rakentaville ja remonttimiehille. Se on osoittautunut luotettavaksi rakennustarvikkeiden ja remonttimateriaalien toimittajaksi. Vuoden 2002 huhtikuusta alkaen on Ehitus Service ollut paikka, jonne voi tulla koko perheen kanssa. Lisäksi rakennusmateriaaleille on valikoimaan lisääntyneet myös puutarha- ja kodintarvikkeet. Tallinnassa Peterburi tee 64 sijaitseva, 10.600 neliöinen kokoperheenmarket on tällä hetkellä Viron suurin kodin-, puutarhan- ja rakennustarvikkeiden myymälä. “Meiltä saa kaiken kotona tarvittavan, lukuun ottamatta elintarvikkeita,” kertoo yrityksen markkinointi- ja myyntijohtaja Priit Jamnes. Elokuusta alkaen on avoinna uusi samaan ketjuun kuuluva myymälä myös Rakveressa, osoitteessa Ringtee 2. Virumaan suurimman kokoperheenmarketin myyntipinta-ala on yli 5.000 neliötä. Viron tarjontaan tottuneille on kokoperheenmarketissa paljonkin uutta. Lähinnä on asikkaalle tärkeää se, että kaikkea mitä on hyllyssä nähtävillä, saa tavallisesti heti myös mukaansa, esimerkiksi kattoikkunat, ulko-ovet, desing-valaisimet. Tilattavia tuotteita on hyvin vähän. Ehitus Servicen tuoteryhmien määrä on suurempi kuin yhdessäkään tähän astisessa rakennustarvikkeiden myymälässä. Siellä on saman katon alla puutarha- ja kodintarvikkeet, leikkikalut, pesuaineet, eläintenruuat, autotarvikkeet, LVI-tekniikka, sähkö-, remontti- ja rakennustarvikkeet. Perheelle se tarkoittaa sitä, että yhdellä kauppareissulla ja kassalla seisomisella saa kerralla kaiken kotitaloudessa tarvittavan ja kaikille riittää myymälässä jotain kiinnostavaa.

Kesäisin houkuttaa asikkaita varmasti eniten Aiaparadiis, jonka tuhannella myyntineliöllä on puutarha- ja huonekasveja, koristeellisia betoniruukkuja, lannoitteita, multaa, puisia virolaisia puutarhakalusteita, lisäksi runsaasti ruohonleikkureita, kärryjä ja työkäluja. Mielenkiintoinen valikoima myös tekokasveja. Kodintarvikkeiden osastolla luovat kesäistä tunnelmaa laaja valikoima punostöitä, samoin saat sieltä myös kodinhoitovälineet silityslaudasta pesuaineisiin. Ostosten kotiin kuljettamiseksi on mahdollista vuokrata peräkärryä. Priit Jamnes huomauttaa, että Ehitus Service ei ota käyttöön kanta-asiakaskorttia. Näin ovat kaikki asiakkaat saman arvoisia, tuotteita ei ylihinnoitella ja säästäväisen ostajan on helppo havaita marketin edullisuus.

Ehitus Servicen myymälät ovat avoinna ma–pe 08.00 – 20.00, la 09.00–20.00, su 09.00–17.00 Peterburi tee 64, Tallinna; Turu 63, Tartto; Ringtee 2, Rakvere.


PRISMASTA OSTAT TAKUULLA EDULLISEMMIN!

Hinnat ovat voimassa ajalla 01.01.-31.01.2003

Huomioi pitkä aukioloaikamme

8-23 Satamasta aamusta alkaen bussikuljetus Prisma Rocca al Mareen ja Prisma Mustamäelle Citylink-busseilla.

Prisma Kristiine, Tallinn, Endla 45 Prisma Mustamäe, Tallinn, Tammsaare tee 116 Prisma Rocca al Mare, Tallinn, Paldiski mnt 102 Prisma Sikupilli, Tallinn, Tartu mnt 87

WWW.PRISMAMARKET.EE

Golden Cap SIIDERI

OLUT A.Le Coq Premium export

Barramundi Cabernet-Merlot australialainen PUNAVIINI

164.00

14.90

74.00

= noin

= noin

= noin

10.48

24x0,33 l €/laatikko

0,5 l €/tölkki

0.95

0,75 l

4.73

€/pullo

Paesaggi Cabernet Sauvignon BIOLOGINEN PUNAVIIVI italialainen

Trivento Syrah PUNAVIINI argentiinalainen

Saaremaa VODKA

Kiiu Torn MUNALIKÖÖRI

LIKÖÖRI Con Amore "Karpalo" Remedia

76.00

69.00

56.00

68.00

52.00

= noin

= noin

= noin

= noin

= noin

0,75 l

4.86 €/pullo

0,75 l

4.41

€/pullo

0,5 l

3.58 €/pullo

0,5 l

4.35

€/pullo

0,5 l

3.32

€/pullo

BRANDY Napoleon Dubaron

Kaikki Bond Street TUPAKKAKARTONGIT

Kaikki L&M TUPAKKAKARTONGIT

Kalevin KONVEHTIRASIA "Talvine Maiuspala"

Fazerin Dumle SNACK

89.00

143.00

169.00

36.00

23.90

= noin

= noin

= noin

= noin

= noin

0,7 l

5.69

€/pullo

Pim`s APPELSIINIKEKSIT

9.14

€/kartonki

Hollannin LEIPÄJUUSTO

10.80 €/kartonki

64.50

60.90

= noin

= noin

= noin

0.82

4.12

1 kg €/kg

€/ rasia

1.53

200 g €/pussi

KEITTOSALAMI Rakveren Liha

12.90

150 g €/rasia

2.30

200 g

3.89

1 kg €/kg

...ja lisäksi vielä bonus!!! Ravintolamaailma Sikupillissä avoinna 8-22!


4

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

pääkirjoitus

Talvi yllätti laivayhtiöt

T

alvi tuli taas yllättäen. Ennätyskylmä marraskuu ja kipakat pakkaset joulukuun alussa lopettivat nopeiden alusten liikennöinnin Helsingin ja Tallinnan välillä lyhyeen. Viimeiset pikavuorot ajettiin tuulessa ja tuiskussa joulukuun ensimmäisellä viikolla, sitten nopeasti kehittynyt jäätilanne esti matkanteon. Pillit oli pantava pussiin ja kantosiivet ja katamaraanit talviteloille. Koskaan ei liikennettä ole jouduttu lopettamaan näin aikaisin, vaan usein on ajeltu vielä joulun jälkeenkin. Monille matkailijoille tuli suunnitelmiin muutoksia, sillä varsinkin Suomen itsenäisyyspäivän pidentämän viikonlopun ajalle pikalaivoihin oli tehty tuhansia ennakkovarauksia. Tieto sääolojen nopeasta muuttumisesta tuli laivayhtiöille yllätykseksenä. Monet matkustajat saivat vaihdettua lippunsa hitaille laivoille, jotka nekin täyttyivät nopeasti. Esimerkiksi Tallinkilla reagoitiin tilanteeseen ajamalla hitaammalla kalustolla ylimääräisiä vuoroja jopa keskellä yötä. Monen turistin matka kuitenkin peruuntui, koska laivojen aikataulut poikkesivat alkuperäisesti suunnitelluista paljonkin. Tapahtumien kulku toi konkreettisesti esiin sen, mikä on nopeiden alusten merkitys Suomen ja Viron välisessä matkailussa. Vuosittaiset matkustajamääräthän ovat jatkuvasti lisääntyneet vastoin monia ennusteita. Kun matkaan kuluu aikaa vain puoli-

toistatuntia ja sekin mukavalla laivalla, on kynnys lähtöön todella matala. Näin tietenkin, jos sattuu asumaan riittävän lähellä satamaa. Vaikka talvella Virossa kävisi muutenkin paljon vähemmän suomalaisia kuin kesällä, on matkan suhteellinen hankaluus suuri osatekijä. Kaikki kun eivät viihdy laivojen karaokebaareissa ja risteilyhumussa. Varsinkin meille työkseen matkustaville talvi on pitkä. Onneksi laivoilta voi reittimatkallekin ottaa hytin, jolloin matkan voi hyödyntää työskentelemällä tai oikeasti lepäämällä. Suurin ongelma on laivojen aikataulut. Helsingistä Tallinnaan pääsee kyllä lähtemään aamuisin niin, että on vielä työajan puitteissa perillä. Toisinpäin tilanne on huonompi. Usein ainoa vaihtoehto on tulla tapaamisiin jo edellisenä iltana. Kiireisimmät matkustavat tietenkin helikopterilla, mutta vaikka Copterline lentääkin aamusta iltaan tunnin välein, on kapasiteetti pieni, eikä halutulle lennolle aina ole tilaa. The Baltic Guide -lehti haastaakin kaikki virolaiset ja suomalaiset keksijät suunnittelemaan talvioloissa toimivaa riittävästi matkustajia kerralla kuljettavaa välinettä, joka olisi lopullinen ratkaisu talven aiheuttamaan matkustusongelmaan. Maapallon ilmaston lämpeneminen kun tuntuu hieman hitaalta auttaakseen tähän nimenomaiseen ongelmaan.

TA M M I K U U 2 0 0 3

The Baltic Guide Vastaava kustantaja: Timo Huttunen Päätoimittaja: Jukka Arponen Ulkoasu: Eve Jaansoo, Märten Viik, Andres Rõhu Valokuvaajat: Jaak Kadarik, Andres Teiss Toimitussihteerit: Jane Konga, Pille Luik Avustajia: Leena Hietanen, Antti Sarasmo, Mats Õun, Rein Lauks, Mikko Savikko, Jussi Kurkinen, Sakari Neuvonen, Eeva Eklund, Auri Hakomaa, Margit Hakomaa, Ulla-Maija Määttänen, Jarmo Virmavirta, Juha-Matti Aronen, Marge Kato.

Yhteydet Suomi: Iso-Roobertinkatu 33, 00120 Helsinki, fax (09) 278 3036 Viro: L. Koidula 5, 10125 Tallinn, toimitus Virossa puh. +372 6 013 320, fax +372 6 013 324, e-mail: guidetoimetus@hotmail.com Ilmoitusmarkkinointi Virossa: puh. +372 6 013 326, 6 013 328, fax +372 6 013 324, e-mail: guidereklaam@hotmail.com Ilmoitusmarkkinointi Suomessa: Julkaisu Bookers OY, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Puh. + 358 9 773 821, fax + 358 9 737 318, e-mail: jb001@bookers.fi.

Ilmoitushinnat

kolumni

1/1-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen .......................... 3 160 € 1/2-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ......................... 1 680 € 1/3-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ......................... 1 280 € 1/4-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ............................ 890 € 1/8-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen............................. 490 € 1/16-sivu: nelivärinen tai mustavalkoinen ............................ 280 € Hinnat eivät sisällä ilmoituksen valmistamista, arvonlisävero lisätään hintoihin.

Kuumia perunoita

Virossa ravintola- ja suurkeittiötoiminnan tämän hetken kuuma peruna on viranomaismääräysten täyttäminen. Nimenomaan kuuma peruna. Ravintoloiden ja koulujen keittiöitä uhataan sulkea, koska näillä ei ole viranomaisten antamaa ”tunnustusta”. Terveysviranomaiset vaativat nähtäväkseen kaikkien ravintoloiden ja suurkeittiöiden omavalvontajärjestelmät, jotka koostuvat tavarantoimittajien ja tukkuliikkeitten kuljetuksista keskusliikkeiltä keittiöön sekä valmistusprosesseista ja niiden valvonnasta aina ruokailuhetkeen asti. Tämähän on tietysti hyvä asia ja kaikkien edun mukaista. No miten tämän ”tunnustuksen”sitten saa? Se vaatii yleensä satoja työtunteja. Esimerkiksi kouluissa emännän täytyisi jättää lapset ehkä useammaksi kuukaudeksi ruoatta ja käyttää aikansa tutkimalla ruoka-aineiden kylmä- ja kuumaketjuja, mittamaamalla lämpötiloja ja patobeenisten mikrobien kasvualustoja minimiarvoineen sekä valvomaan tavarantoimittajien kuljetusvälineiden siisteystasoja ja kirjoittamalla sitten tohtoristasoisen tieteellisen raportin viranomaisille. Kaikki tämä tietysti emäntäparan oman toimen ohella. Nälkäänhän siinä terveet lapset kuolee, ennekuin ”väitöskirja”leimoineen on valmis. Ravintoloissa taas asiakkaat eivät tule palvelluiksi, koska suurin osa henkilökunnasta istuu konttorissa tekemässä ohjeistuksia tai vaanii ruutuvihkojen kanssa jakeluautojen persuuksissa kirjaamassa autojen rekisterinumeroita, kuljetuskalustojen lämpötiloja sekä siisteystasoja välttääkseen sakot tarkastajien tullessa tivaamaan prosessien aurinkoakin tarkempia dokumentaatioita. Sakkohan on tunnetusti Viron viranomaisten keino kerätä lisää varoja. Sakko on kuitenkin epäoikeudenmukainen rangaistus niille ihmisille ja yrittäjille, jotka pyrkivät toimimaan järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen mukaisesti. Tämän yhteiskunnan lait ja määräykset nimittäin muuttuvat siihen tahtiin, että itse Erkki Esimerkkikin on tässä maassa jollain tapaa rikesakkonsa ansainnut.

Pikkuisen mietityttää, mitä tapahtuisi, jos tämä valvontakäytäntö laajenisi ravintoloista ja suurtalouskeittiöistä koskemaan koko yhteiskuntaa. Saisi siinä kohta tavallinen perheenemäntäkin olla varpaisillaan, ettei ”kylmäketju”vain katkeaisi hänen kantaessaan maitoa ja muita päivittäisiä ruokatarvikkeita kotiinsa.Vaarana olisi, että maidot myynyt tuttu nurkkakauppias saisi sakot tai joutuisi peräti lopettamaan toimiluvan lakkauttamisen takia koko liiketoimintansa. Kaikki tämä ravintoloihin ja suurkeittiöihin kohdistuva mittaa-väijy-kirjaa-raportoimapita-hanki leimat -hömpötys haiskahtaa paluulta neuvostoaikaiseen, oman ajattelun kieltävään keskitettyyn määräysvaltaan. Sakon uhallakin tekisi mieli ottaa ja kannustaa muitakin ottamaan oma ammattitaito, aivot ja ajattelu käyttöön ja vielä oma terve järki avuksi. Ainakin kaikkien ravintoloitsijoiden intressinä on nautinnollisen ruokailuhetken tuottaminen asiakkaalle tämän terveyttä vaarantamatta. Tavarantoimittajat ja tukkurit hoitavat tässä ketjussa mallikkaasti oman osuutensa, koska ravintola palauttaa armotta huonot tuotteet takaisin ketjun alkuun ilman virkamiesten ammattitaidottomia määräyksiä. Valvonta onkin sitten kokonaan toinen tarina ja osaltaan myös viranomaisten vastuulla. PS.Tässä prosessissa on myös selvinnyt miksi tästä maasta on niin vaikea saada uuniperunaa sellaisena kuin me sen miellämme. Täällä nimittäin viranomaiset neuvovat miten uuniperuna tehdään. Kas näin: Tuotteen nimi: uuniperuna Koostumus: peruna, frityyriöljy, mauste Teko-ohjeet: keitetään perunat, paistetaan frityyrissä ja maustetaan. No, määräysten mukaan tehtynä lopputuloksena on ainakin kuuma peruna. EEVA EKLUND

ravintoloitsija

Ilmoitusten koot 1/1-sivu (lev. x kork.) 1/2-sivu (vaaka) 1/2-sivu (pysty) 1/3-sivu (vaaka) 1/4-sivu (vaaka) 1/4-sivu (pysty) 1/8-sivu (lyhyt vaaka) 1/8-sivu (pitkä pysty) 1/16-sivu (pysty)

254 ✕ 375 254 ✕ 185 125 ✕ 375 254 ✕ 123 254 ✕ 91 125 ✕ 185 125 ✕ 91 61 ✕ 185 61 ✕ 91

mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Aineistovaatimukset: valmiit materiaalit faileina: Freehand, Photoshop, Illustrator, pdf (composite CMYK) tiedostojen tallentamiseksi : zip 100, CD, disketti Painosmäärä: 70 000 kpl Paino: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Kustantaja: The Baltic Guide Ltd. The Baltic Guidea saa maksutta satamista, laivoilta, Tallinnan suurimmista hotelleista ja kauppakeskuksista - tai kysy R-kioskista.

Kansi

Kuva: Jaak Kadarik Malli: Liis MakeUp: Laura Kõiv (Ilu Võlu)

Vastuu virheistä Kustantaja ei voi vastata lehdessä mahdollisesti olleiden virheiden aiheuttamista vahingoista. Mikäli ilmoituksia ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta johtuvista syistä voida julkaista sovitusti, lehti ei vastaa mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisemispäivästä.


• Suuri valikoima liharuokia • Pihvit 150–600 g • Nopea ja ystävällinen palvelu

Restoran Oliver Viru tn 3 Puh. +372 630 78 98 e-mail: restoran.oliver@mail.ee www.aktivist.ee/oliver

PARAS PAIKKA HYVÄN RUUAN YSTÄVILLE!

IN G N PU AT U A K OMM T IS HVI PI Sijaitsemme Tallinnan Pääpostitalossa, Narva mnt. 1, I krs. Avoinna joka päivä 11–23, puh. + 372 6 257 377, e–mail: info@steakhouse.ee www.steakhouse.ee


T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3

Ensiapu.....esmaabi

222 266 79 157 36 311 269 156 109 312 196 99

Võru

Viljandi

Valga

Tartto

Tallinn

Rapla

Rakvere

Põlva

Pärnu

Paide

Otepää

Narva

Kärdla

Kuressaare

Keila

Jõhvi

Jõgeva

Haapsalu

n n e ro ki t Vi un de y up sy ) ka täi km e (

Haapsalu

Näin soitat Virossa, Virosta, Viroon

onko teillä?…….. ................... kas teil on? on teil? missä on…………… .............. kus on… mikä se on?…….. .................. mis see on? mitä se tarkoittaa? ................ mida see tähendab? kuinka voitte? ........................ kuidas elate? miten menee?........................ kuidas käsi käib? .................................................kuidas läheb? ei se mitään, ei valittamista.... pole viga! hauska tavata ........................ rõõm teid näha, .................................................meeldiv kohtuda oli hauska tutustua ............... oli meeldiv tutvuda mitä kello on? ........................ palju kell on? en osaa viroa (venäjää)......... mina ei oska eesti (vene) keelt puhutteko suomea?.............. kas te räägite soome keelt? englantia/ruotsia/saksaa? ... inglise/rootsi/saksa keelt?

olkaa hyvä ....................palun kiitos .............................aitäh, tänan anteeksi........................palun vabandust, ...................................... vabandage hei .................................tere, tervist hyvää huomenta..........tere hommikust hyvää päivää ................tere päevast hyvää iltaa ....................tere õhtust hyvää yötä....................head ööd näkemiin.......................nägemist, head aega kaikkea hyvää..............kõike head, kõike paremat hyvää matkaa ..............head reisi hyvää ruokahalua........jätku leiba, head isu terveydeksi ..................terviseks paljonko se maksaa?...kui palju see maksab?

7

Kännykällä Virosta Suomeen: numeron eteen +358, alueen suuntanumerosta tai operaattorin numerosta ensimmäinen nolla pois. Eli esimerkiksi Helsinkiin +358 9 555 5555 tai Soneran liittymään +358 40 555 5555. Viroon tai virolaiseen matkapuhelimeen suomalaisella matkapuhelimella soitettaessa vastaavasti eteen +372 ja suuntanumeron ensimmäinen numero pois. Esimerkiksi Tallinnaan +372 6 666 6666 tai virolaiseen radiolinjan liittymään +372 56 666 6666. Virossa kännykällä voi soittaa kuten edellä neuvotaan. Lankapuhelimella soitettaessa aluesuunta kokonaan eli esimerkiksi Tarttoon 07 777 777. Suomeen suuntanumero on 00 358, Viroon 372.

Viron Tasavalta Pinta-ala: 45100 km2 Väkiluku: 1 447 000 Pääkaupunki: Tallinna, väkiluku 449 200 Uskonto: evankelisluterilainen, ortodoksinen Kieli: viro, (venäjä, ei virallinen kieli) Lukutaito: 99 % Keskimääräinen elinikä: 70 v Raha: 15,6466 EEK = 1 EURO

V I R O 50 KM TALLINNA

NARVA

99 265 249 187 303 JÕHVI

Jõgeva

222

Jõhvi

266 110

Keila

79 180 191

110 180 299 258 159 95 74 156 101 76 132 156 53 142 79 124

RAKVERE

191 285 301 50 173 154 253 178 69 220 165 131 219 198 201 202 119 239 242 116 111 261 125 58

Kuressaare 157 299 385 202

KÄRDLA

26 213 255 170 284

192 433 316 244 163 359 316 194 217 331 301 253 355 RAPLA

Kärdla

36 258 301 119 192

Narva

331 159 50 239 433 349

Otepää

269 95 173 242 316 305 221

Paide

156 74 154 116 244 199 201 134

Pärnu

109 156 253 111 163 146 296 159 95

PAIDE

HAAPSALU

349 305 199 146 349 235 134 134 305 281 229 344 221 201 196 235 118 168 212 182 268 233 251 134 159 43 167 189 212 42 95 151 83

65

49

81

JÕGEVA

48

92 102 152 71 171

201 183 91 129 183 144 98 198

PÄRNU KURESSAARE

Põlva

312 101 178 261 359 349 235 43 151 201

Rakvere

196 76

Rapla

99 132 220 58 194 134 168 189 65

Tallinn

99 156 165 26 217 134 212 212 92 129 233 98

Tartto

256 53 131 213 331 305 182 42 102 183 48 126 170 185

Valga

249 142 219 255 301 281 268 49 152 144 86 214 198 252 89

Viljandi

187 79 198 170 253 229 233 81 71

Võru

303 124 201 284 355 344 251 48 171 198 25 196 236 256 69

173 231 233 48

69 125 316 235 118 167 83 183 173

TARTTO

VILJANDI

86 124 25

150 98 126 214 142 196 54 170 198 116 236

91 231 150 54

PÕLVA

185 252 159 256

98 124 142 116 159 80

89

80 77

77 69 129

69 69 129

VALGA

VÕRU


8

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

1.

Mõõdukad kannattavat verotuksen muutosta

Ensi keväänä olevat parlamenttivaalit vaikuttavat jo puolueiden toimintaan. Tähän saakka on vain Keskerakond ajanut siirtymistä progressiiviseen tuloverotukseen. Tällä hetkellä kaikki virolaiset palkansaajat maksavat 26 prosenttia tuloveroa. Nyt myös Mõõdukad ovat sitä mieltä, että keskipalkka nousisi ja tulojen jakautuminen olisi oikeudenmukaisempaa, jos nykyisestä verotusmallista luovuttaisiin. Samassa puolue esittää myös tulopoliittisten ratkaisujen tekemistä. Mõõdukad kuuluu maan puoluekartassa lähinnä keskusta-vasemmistoon.

2.

3.

Suomen Työelämän Infopiste avattiin Tallinnassa

SAK:n ja Toimihenkilöunionin yhteinen 3-vuotinen projekti käynnistyi 12. joulukuuta, kun Tallinnaan avattiin tiedotuspiste, joka palvelee viron, venäjän, englannin ja suomen kielellä Suomen työoloista kiinnostuneita. Tiedotuspisteen rahoituksesta 70 prosenttia tulee EU:n sekä Uudenmaan TE-keskuksen varoista. Virallisiin avajaisiiin osallistuivat työministeri Tarja Filatov ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen sekä heidän virolaiset kolleegansa, EAKL:n Kadi Pärnits ja sosiaaliministeri Siiri Oviir. Vaikka monet virolaiset ovat niin luulleet, ei palveluun kuulu työnvälitys. Tavoitteena on, että suomalaisesta työelämästä annetaan realistinen kuva ja rajoitetaan harmaan virolaistyövoiman käyttöä Suomessa. Ammattiyhdistysliike, jota Virossa vierastetaan Neuvostoliiton jäänteenä, haluaa kertoa omista näkemyksistään jo ennen virolaistyöntekijän mahdollista Suomeen muuttoa. Avajaisissa Lauri Ihalaisen tervehdyksen alussa sanoma ”hyvät toverit” sai paikalla olevat nostamaan hieman kulmiaan. Järjestäytyneisyys

bussit Tallinn–Tartu 05.45…08.10 07.00…09.25 07.30…09.55 08.00…10.25 08.30…10.55 09.00…11.25 09.40…12.15 10.00…12.25 10.30…12.55 11.00…13.25 11.30…13.55 11.45…14.25 12.00…14.25 12.45…15.15 13.00…15.25 13.30…15.55 14.00…16.25 14.30…16.55 15.00…17.25 15.25…17.55 15.30…17.55 15.45…18.25 16.00…18.25 16.15…18.45 16.30…19.00 17.00…19.25 17.30…19.55 17.45...20.20 18.00…20.25

04.55…07.35 06.30…08.55 06.45…09.15 07.00…09.25 07.30…10.00 08.00…10.25 08.15…10.45 09.00…11.25 09.15…11.40 10.00…12.25 10.15…12.40 10.45…13.15 11.00…13.25 11.15…13.40 11.30…14.15 12.00…14.25 12.30…14.55 13.00…15.25 13.30…15.55 14.00…16.25

Greenpeace yritti estää vaarallisen tankkerin lähdön

satamasta. Tankkeri on vanha yksirunkoinen alus ja eikä sitä pidetä turvallisena. Viron ensimmäinen kansainvälinen ympäristötempaus herätti virolaisissa tiedotusvälineissä runsaasti huomiota. Muugan satamassa käy vuosittain monta sataa samanlaista tankkeria.

Ryhmä ympäristöaktivisteja yritti marraskuun viimeisenä päivänä estää Byzantio-tankkerin lähdön Tallinnan lähellä sijaitsevasta Muugan

14.15…16.40 14.30…16.55 15.00…17.25 15.30…17.55 15.45…18.30 16.00…18.25 16.15…18.40 16.30…19.05 17.00…19.25 17.30…19.55 18.00…20.25 18.30…20.55 19.00…21.25 20.00…22.25 21.00…23.30

Tallinn–Pärnu

06.25…08.20 07.15…09.20 07.45…09.40 08.00…09.50 08.10…11.25 08.45…10.45 09.30…11.20 10.00 (1)…12.10 10.15…13.05 11.00…12.50 11.30…13.50 11.45…13.35

Byzantio nousi puheenaiheeksi Ranskan lehdistön väittäessä, että laiva on yhtä vaarallinen kuin Espanjan rannikolla uponnut ja ympäristökatastrofin aiheuttanut Prestige. Vakuutusyhtiö Lloyd´sin arvion mukaan on tänä vuonna joka toinen venäläistä öljyä Itämerellä tai Mustallamerellä kuljettanut tankkeri ollut yksirunkoinen. Aluksista 65 prosenttia on yli 20 vuotta vanhoja. Kansainvälisten sopimusten mukaan voivat yksirunkotankkerit tankkerit liikennöidä vuoteen 2015 saakka.

4.

Nuori rattijuoppo yliajoi poliisin kuoliaaksi

Tallinnan kaupunkialueella 113 kilometrin tuntinopeudella ajanut 21-vuotias, 1,7 promillen humalassa ollut Jevgeni ajoi pysähtymismerkkejä näyttäneen poliisin päälle kohtalokkain seurauksin. Poliisi menehtyi saamiinsa vammoihin ja nuorukaista voi odottaa jopa 15 vuoden vankeustuomio. Hyvästä perheestä oleva syvästi katuva Jevgeni opiskeli Sisekaitse Akadeemiassa eli poliisikoulussa, mutta hänet erotetiin väittömästi tapahtuman jälkeen. Surmansa saanutta poliisia jäivät kaipaamaan alaikäinen poika ja raskaana oleva vaimo.

Lehti ei vastaa mahdollisista aikataulumuutoksista.

18.30…20.55 18.45…21.25 19.00…21.25 19.15…21.45 20.00…22.40 21.15…23.40 23.15…01.40 (ti-su)

Tartu–Tallinn

on Virossa matala ja se on alhainen virolaisilla työntekijöillä myös Suomen puolella. Viron EU-jäsenyys merkitsee työvoiman vapaata liikkumista ja muutoksesta johtuvat pelot ovat nostaneet päätään Suomessa. Pelkojen aiheellisuus selviää kaksivuotisen siirtymäajan aikana. Kyselyt, tutkimukset ja arviot antavat erilaisia lukuja mahdollisesta virolaistyövoiman siirtymisestä Suomeen. Todennäköisesti kyse on kuitenkin muutamasta tuhannesta ihmisestä. Vuonna 2001 virolaisille myönnettiin 4 507 työlupaa Suomeen. Pimeää työvoimaa arvioidaan olevan myös tuhansia.

372 6 800 900. Tallinnan linja-autoas. info puh. + +372 601 0700 info t, eyde Kansainväliset bussiyht 36 8433 Suomessa: Matkapyörä, puh (09)61

12.00…13.50 12.30…14.20 13.15(1)…15.25 13.30…15.25 13.50…15.40 14.30…16.20 15.00(2)…17.20 15.15…17.10 15.30…17.20 15.45…17.50 16.15…18.05 17.00…19.15 17.30…19.20 18.00…19.50 18.30…20.20 18.45…20.35 19.15…21.05 20.00…21.50 21.00…23.10 23.40(2)…01.55

Pärnu–Tallinn

03.05…05.10 (3) 05.25…07.30 (4) 06.00…07.50 06.00…08.20 (3) 07.00…08.50 07.15…09.10 07.30…09.20 07.50…10.05

08.30…10.20 09.00…10.50 09.15…11.20 09.30…11.20 10.15…12.05 10.45…12.55 11.05…13.20 (3) 11.10…13.00 12.00…14.00 12.30…14.20 13.30…15.20 14.15…16.05 14.35…16.50 (3) 14.45…17.10 15.00…16.55 15.30…17.20 16.00…17.50 16.45…18.35 17.15…19.05 17.40…20.05 18.00…19.55 18.15…20.05 19.00…20.50 21.25…23.30(3)

Tallinn–Haapsalu 08.00…09.40 09.30…11.15 10.30…12.15 11.15…13.20

Kansainväliset junayhteydet infopuh. +372 6 401 651. Nyt aikatauluja myös netista: www.bussireisid.ee ja ulkomaille www.eurolines.ee

12.50…14.40 13.30…15.15 14.45…16.35 16.00…17.55 16.35…18.15 17.20…19.10 17.50…19.40 18.30…20.15 19.00…20.50 20.00…21.50 21.00…23.00

Tallinn–Kuressaare Riga–Tallinn

Haapsalu–Tallinn

Kuressaare–Tallinn

06.30…08.15 07.20…09.25 08.00…09.45 10.15…11.50 11.20…13.10 12.00…13.45 13.00…14.45 14.00…15.50 14.40…16.30 15.40…17.45 17.00…18.50 17.30…19.15 18.50…20.30 20.50…22.45

07.45…11.45 09.30…13.55 11.45…15.45 11.50…15.35 (pe, su) 13.30…17.45 (la-su) 13.40…17.50 (ma–pe) 15.40…19.50 16.45…20.40 (ma–pe) 17.15…21.45 (ma-pe) 17.40…21.50 05.15…09.40 06.45…10.45 (ma-pe) 07.30…11.40 09.30…13.40 13.30…17.40 15.20…19.50 17.30…21.40

Tallinn–Riga

10.00 (1)…15.35 12.00 (5)…17.30 13.15 (1)…18.50 15.00 (2)… 21.05 18.00……23.10 23.40 (2)…05.40

02.55…08.20 05.15…10.35 07.20…13.20 (3) 10.50…16.50 (3) 12.00…17.15 (3) 18.00…23.30 (3) 23.40…05.10 (3)

Tallinn–Vilnius

12.00 (5),(6)…22.30 12.00(5),(7)…21.30 21.45(6)……08.30 22.45(7)……08.30

Vilnius–Tallinn

06.00(7)…17.15 (3) 07.00(6)…17.15(3) 20.45(7)…08.20 21.45(6)…08.20

Tallinn–Berlin

07.00 (A)…09.00

Berlin–Tallinn

19.10 (B)…22.00

1/03 A = lähdöt Tallinnasta… ma, ti, ke, pe, la ja su, …perillä seur. päivänä. Ti, ke ja la-lähdöt jatkavat Hannoveriin ja Kölniin, su -lähdöt Nürnbergiin ja Müncheniin, ma, pe-lähdöt Frankfurtiin ja Stuttgartiin, (paikanvaraus pakollinen) B = lähdöt Berliinistä … ma–la, perillä seur. päivänä. Ti, pe, la-lähdöt alkavat Kölnistä ja Hannoverista, kelähdöt Münchenistä ja Nürnbergistä, ma, to- lähdöt Stuttgartista ja Frankfurtista, (paikanvaraus pakollinen) (1) = Satamasta ……(A-terminaali) 15 min myöhemmin (2) = Satamasta ……(A-terminaali) 20 min …myöhemmin (3) = Ajaa sataman kautta linja-autoasemalle (4) = Ajaa suoraan satamaan. (5)= Satamasta (A-terminaalista) 30 min myöhemmin (6)=27.10.2002 alkaen (7)=26.10.2002 asti

Kaikki Virosta! w w w . v i r o i n f o . c o m

TAPAHTUMAT | VAPAA-AIKA | RUOKA & JUOMA | MAJOITUS & LIIKENNE | OSTOT & PALVELUT

Tilaus

Kyllä, haluan tuoretta tietoa Virosta. Tilaan The Baltic Guide -lehden vuodeksi itselleni hintaan 37 Euro.

nimi................................................................................................ yritys.............................................................................................. osoite............................................................................................. ...................................................................................................... puhelin........................................ fax .............................................

Tuoretta tietoa Virosta Sinulla on mahdollisuus tilata The Baltic Guide -lehti suoraan yritykseesi tai kotiisi. 12 numeroa vuodessa, hinta edelleen vain 37 Euro/vuosi. The Baltic Guide ilmestyy aina kuun alussa.

Faksaa tilauskuponki numeroon +372 6 013 324 tai lähetä osoitteeseen L. Koidula 5, 10125 Tallinn.


kauneudenhoito Helena kauneussalonki Lai 5 (sisäpihalla, vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 412 285, +372 6 412 231. Avoinna ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin. Parturi/kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsien-kulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: B.W -selluliittihoito, kehon vakuumi-hieronta, ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, typpihoidot, kertahoidot ja hoitokuurit 5–10 %, piercing. Hintamme ovat edulliset ja palvelumme korkeatasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

Helena 2 kauneussalonki Taas avattu Sadama 6, Sadamarke-tissa (aiemmin Sadama 11), puh. +372 6 614 685. Avoinna joka päivä 8–19. Parturi/ kampaamo, hiusten värjäys, permanentti, manikyyri, pedikyyri-jalkahieronta, ripsienkulmien värjäys, hieronta. Kosmetologi: ihonpuhdistus, kuorinta, naamiot, kasvojen ja kaulan hieronta, kasvolihasten stimulointi, solarium, make-up, piercing. Hintamme

ovat edulliset ja palvelumme korkea-tasoista. Wella-sarjan käyttö ja myynti.

CityMed Ahtri 8 (sataman lähellä), puh. +372 6 616 333, e–mail: info@citymed.ee. Avoinna ma–pe 8–20, la 10–14. Plastiikkakirurgia.

Paradise ilu & tervisekeskus Sadama 6 (Sadamarketin II krs.), puh. +372 52 219 02, +372 6 614 670, e-mail: hetvel@online.ee. Avoinna joka päivä 7.30–19. Parturi, kampaaja (värjäys, permanentti ym), kosmetologi (Germaine de Capuccini), kasvolifting, kasvolihasten stimulointi, vartalohoidot-hieronta, parafargoterapia-selluliittihoito (lämpimän vahan ja merimudan seosnaamio), käsien ja jalkojen hoito, tekokynnet (geeli, kangas), depilaatio, meikkaus, musiikkiterapia, helmiamme. Tuotteiden myynti mukaan.

Day Spa Vana-Posti 4, ravintola Pegasuksen ja Hollywoodin puolivälissä, puh. +372 6 418 701, e-mail: dayspa@hot.ee.

Avoinna ma–su 9–21. Uusi upea kauneushoitola ja kampaamo, vanhan kaupungin sydämessä, neljässä kerroksessa. Parturi, kampaamo, käsi- ja jalkahoidot, kasvohoidot (myös ultraääni), laserepilaatio, make up, hieronta, aromaterapia, rakennekynnet (geeli), Hiusten pidennykset, afropalmikot. Mikrohionta ja kestopigmentointi. Maksu myös pankkikortilla. Tule ja tutustu!

Pikk kadun kauneussalonki

Kauneussalonki Naimer Oü

Pikk 7, puh. +372 6 464 057. Avoinna ma– pe 9–20, la 9–18, su tilauksesta, puh. +372 56 500 100. Parturi/kampaamo (Schwarzkopf), kosmetiikka (Arnaud, Academie), käsi- ja jalkahoito (Opi). Tekokynsien laittaminen, hieronta, solarium, ihohoito kuumalla vahalla.

Pronksi 4, puh. +372 6 601 115. Avoinna ma–pe 7–20, la 8–16, su 10–16, naistensali avoinna ma–pe 8–20, la 8–16, su 10–16. Naisten ja miesten parturi-kampaamo, manikyyri, pedikyyri. Everline- ja Cuttrin tuotteet.

Dr. O. Puuste kosmeetika kauneussalonki Viru 3–2, varaukset hoitohin +372 6 307 863. Make-up Joe Blascon tuotteilla, kosmeettiset hoidot, CFIC kehonhieronta, pedikyyri, manikyyri. Maksu myös pankkikortilla. Sijaitsemme Tallinnan sydämessä.

Everline Center kauneussalonki Sadama 8, III krs, puh. +372 6 614 666. Avoinna ma–su 7.30–19. Kampaaja, parturi, manikyyri, pedikyyri, hieronta, tatuoinnit. Käytössä ja myynissä: Everline, Decleor, Darphin, Phytomer-tuotteet. Ryhmille alennus 5–15 %.

Kauneussalonki Gersi Pärnu mnt 22 (hotelli Palacesta 100 m eteenpäin), puh./fax +372 6 419 181, puh. +372 6 418 603, e-mail: gersi@online.ee. Avoinna ma–pe 9–20, la 10–17. Väri- ja tyylianalyysit, ihotestit, kampaustestit tietokoneella, kasvohoidot, make-up, miesten ja naisten parturi-kampaamo, manikyyri, kynsien pidennykset luonollisella geelillä, pedikyyri, kristallikoristeet hampaisiin, pikasolarium, ihokarvojen poisto, hieronta, selluliittihoito. Beauty For All Season - kosmetiikan myynti ja käyttö, hiusten pidennys, Henna tatuointi. Tigi, Australian Gold, Redken-sarjojen käyttö ja myynti.

Q


ViviscAL

®

Nourishment For Your Hair

Ratkaisee hiusongelmasi - luonnollisesti!

Kauniina joka iässä! "Ennen kuin aloitin käyttää Vivida Elle Kull (50), näyttelijä, tabletteja ja voiteita, oli minulla Viron Unicefin karun ilmaston takia tyypillinen puheenjohtaja, pohjoismainen iho: Ohut ja kuiva. 3 lapsen äiti: Vivida-tuotteiden säännöllisenä käyttäjänä olen pystynyt säilyttämään ihoni terveempänä ja nuorekkaampana. Kiitos Vivida tableteille olen voinut luopua plastillisista operaatioista ja sekin on yksi peruste, miksi olen noiden tuotteiden käyttäjä. Vivida on todella nykyaikainen ja perusteellisen lääketieteellisen tutkimuksen läpäissyt tuote. Vivida-Tuotteet ovat monissa maissa nousseet naisten suosikeiksi vanhenemista vastaan tarkoitettujen tuotteiden joukossa. Oman myönteisen kokemukseni vuoksi rohkenen suositella

ViviscAL

®

ehkäisee hiustenlähtöä

Vividaa myös Teille."

ViviscAL elvyttää uusien hiusten syntymistä ViviscAL ®

• ihon kuivaminen vähenee • kuperosa-ihon tila paranee • pigmenttiläikät vähenevät • iho muuttuu silkkiseksi ja joustavaksi

®

nopeuttaa hiusten kasvua

ViviscAL

Vivida tabletteja ja voidetta saa apteekeista.

tuotteet sopivat yhtä hyvin niin naisille kuin miehillekin. Nyt saatavana edullisesti kaikista hyvinvarustetuista apteekeista Virossa ja Tallinkin Romantika-laivalta. ®

www.medflight-finland.fi

SAIRAANKULJETUKSET ULKOMAILTA SUOMEEN ambulanssi laiva helikopteri lentokone ambulanssilentokone

Suomessa soitettaessa

0400 463 875 ulkomailla

+358 400 463 875

potilaan lääketieteellisen tilan selvittäminen kohdemaassa annettavan hoidon valvonta kotiinkuljetuksen tarpeen arviointi soveltuvan kuljetusvälineen valinta yhteydenotot vakuutusyhtiöön ja omaisiin

TALLETA NUMERO PUHELIMESI MUISTIIN

Palvelumme on käytettävissänne kaikkialla maailmassa ympäri vuorokauden


12

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3

uutta ja uudistettua

Viru ykkösenä

Scotland Yard syntyi uudelleen Mielenkiintoinen Scotland Yard -pubiravintola Mere puisteella on avattu uudelleen. Ravintola tuhoutui tulipalossa täydellisesti ja paikassa on tehty täysremontti.

Citymarket avasi marketin Haaberstiin Lähes sata miljoonaa kruunua (noin 6,4 miljoonaa euroa) Keskolle maksamaan tullut Tallinnan toinen Citymarket avasi ovensa Haaberstissa

29. marraskuuta. Paldiski maantien varrella olevassa marketissa on tilaa 12 000 neliömetriä ja se työllistää 120 ihmistä.

län Mustamäe Kaubanduskeskuseen eli Mustamäen kauppakeskukseen, jossa aiemmin oli Kadaka tori.

Lisää tornitaloja Tallinnaan Eurooptika aukesi Laajan valikoiman silmälasien kehyksiä omaava Eurooptika on avannut silmälasi- ja optiikkamyymälän Pärnu maantien alkuun.

Uusi Instrumentarium Suomalaisten hyvin tuntema Instrumentarium on avannut myymä-

Tallinnan kaupunginhallitus on saanut päätettäväkseen Hotell Olümpian vastapäisen alueen asemakaavan. Suunnitelman mukaan alueelle rakennetaan jopa 30-kerroksisia rakennuksia. Saman kokoisia rakennuksia on suunnitelmien mukaan tulossa myös SAS Radissonin ja Stockmannin väliin jäävälle alueelle.

Äripäev-lehden vuotuisessa tilastossa on majoitusalanyritysten ykköspaikalla Hotelli Viru, joka viime vuonna teki historiansa parhaan tuloksen, 66,5 miljoonaa kruunua (noin 4,3 miljoonaa euroa). Hotelli Virun myynti oli 190 miljoonaa kruunua (noin 12,1 miljoonaa euroa). Tulos oli miltei kaksi kertaa suurempi kuin koko Reval Hotelligrupilla, jonka myynti oli 262 miljoonaa kruunua (noin 16,7 miljoonaa euroa). Toimitusjohtaja Yrjö Vanhasen mukaan hyvän tuloksen sai aikaan oikein valittu kohderyhmä ja oikeat yhteistyökumppanit. Asiakkaista noin 80 prosenttia on suomalaisia ja tär-

VIROLAISEN KÄSITYÖN EDISTÄMISEN KESKUSJÄRJESTÖ Monipuolinen ja laadukas valikoima virolaisia käsitöitä a Hint Toivomuksesta järjestämme mestareiden työnäytöksiä EK E 1 6 Tilauksesta tutustumisretkiä puh. + 372 6 604 772 Tervetuloa liikkeisiimme: • Müürivahe 17 • Kuninga 1 • Demini ostoskeskus, Viru 1 • Viru keskus, Viru Väljak 4

fax + 372 6 314 076 www.folkart.ee

Jyrin päivän markkinat Tallinnan vanhassa kaupungissa 25.-26.04.2003 Lasten käsityömarkkinat Tallinnan vanhassa kaupungissa 1.06.2003 Keskiaikainen tori Tallinnan vanhassa kaupungissa 10.-13.06.2003 Martin Markkinat Tallinnan laululavalla 6.-9.11.2003

keimpiä yhteistyökumppaneita ovat laivayhtiöt. Kahdeksan vuotta sitten, kun Vanhanen aloitti Virussa, oli hotellissa henkilöstöä noin 700. Tällä hetkellä on Virussa työntekijöitä noin 200. 30 työntekijää on ollut yli Hotelli Virussa töissä yli kahdeksan vuotta. Vuoden 2003 syksyllä valmistuu ensimmäinen osa Viru Keskuksen laajennuksesta. Keskuksen laajennuksen myötä tulee hotelliin 92 huonetta lisää.

Taas uusi Rimi Rimi-ketju on avannut jälleen uuden myymälän Põhja puiesteelle.


14

Lyhyesti Pärnun metanolimyrkyttäjät oikeudessa Kaikkiaan 19 henkilöä on syytettynä, kun käsitellään vuoden 2001 syksyllä tapahtunutta metanoli-myrkkykatastrofia, jonka seurauksena kuoli 68 pimeää viinaa nauttinutta ihmistä. Syytteiden mukaan pääepäilty, 35-vuotias Sergei Maistrishin, oli tietoinen viinatynnyreiden myrkyllisestä sisällöstä, jakaessaan sitä jälleenmyyjilleen. Oikeussalissa ovat turvatoimet huipussaan, koska epäiltyjen henkeä on uhattu.

Ammattiyhdistysliikeen mielenosoitus 11. joulukuuta eli samaan aikaan kun Viron parlamentti käsitteli valtion ensi vuoden budjettia, järjesti Eesti Ametiühingute Keskliit (EAKL) eli Viron ammattiyhdistysten keskusliitto mielenosoituksen Toompealla Riigikogun edessä. Ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia ovat verovapaan kuukausiansion nostaminen 1 400 kruunuun (noin 90 euroa) ja työttömyysavustuksen korottaminen 700 kruunuun (noin 48 euroa) kuukaudessa.

Võru-Eesti sanakirja internetissä Hyvin lähellä viron kieltä oleva võrun kieli on saanut internettiin oman sanakirjansa. Se löytyy osoitteesta www.wi.ee. Sanoja on kaikkiaan yli 15 000. Sanakirjan on toimittanut Võru Instituutti tämän vuoden alussa ja nyt sen löytää myös netistä.

Syyttäjä ja puolustus tekivät sopimuksen Avo Viiolin petosasiassa Viroa kuohuttaneen kulttuuriskandaalin seurauksena entinen Eesti Kultuurkapitalin eli Viron kulttuurirahaston johtaja Avo Viiol saa kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeustuomion, koska kavalsi rahastolta noin 8,5 miljoonaa kruunua (noin 543 000 euroa). Näin sopivat jutun syyttäjä ja puolustus. Viiol joutuu palauttamaan summan valtiolle. Rahojen takaisin saaminen on kuitenkin epävarmaa, koska Avo Viiol tuhlasi varat kasinoiden uhkapeleihin.

Suuri matkailualan seminaari Tallinnassa tammikuussa 2004 The Baltic Guide -lehti ja suomalaisen ravintola- ja matkailuväen hyvin tuntema Studia Restanomia järjestävät merkittävimmän Suomen ja Viron välistä matkailua käsittelevän seminaarin Tallinnassa tammikuun lopussa 2004. Seminaari tulee olemaan osa The Baltic Guide -lehden kymmenvuotisjuhlaa.

Estonia-teatterissa kuohuu Estonia-teatterin tanssijat eivät ole samaa mieltä teatterin hallituksen tekemän päätöksen kanssa, joka vahvistaa pääbalettimestari Tiit Härman asemaa. ”Olemme lyötyjä”, totesivat luottamushenkilöt Dmitri Harchenko ja Ingrid Iter hallituksen kokouksen jälkeen. 54-jäsenisestä tanssiryhmästä noin 40 vastustaa Härmaa. Perusteluna tanssija Kaie Kõrb kertoo, että ”johtajan pitää tulla toimeen kaikkien kanssa, Härm on todistanut, ettei hän siihen pysty”.

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E TEKSTI ANTTI SARASMO, KUVAT JAAK KADARIK

yhteiskunta

Lokakuun kunnallisvaalit Tallinnassa taidettiin voittaa vaalilupauksella, jossa luvattiin 500 kruunua eli noin 32 euroa lisäavustusta jokaiselle eläkeläiselle, ei kuukaudessa vaan vuodessa. Summa tuntuu naurettavalta, mutta virolaisille eläkeläisille silläkin on merkitystä.

Virossa ei sosiaalisten ongelmien ratkaisemisesta puutu tahtoa vaan välineitä. Valtio ja yhteiskunta eivät ole kymmenessä vuodessa ehtineet vielä aidosti vaurastua, korea pinta on usein vain koreaa pintaa. Harva esimerkiksi omistaa hienon uuden autonsa, yleensä ne ovat työsuhdeautoja, leasing-firman omistamia ja työnantajan tarjoamia palkanlisiä. Sosiaalisektorin perus on Virossa jo kunnossa, sosiaalitukea saa, mutta varsinainen sosiaalityö onkin jo ongelmallisempaa. Onneksi Virossa julkinen valta on ymmärtänyt vapaaehtoisten järjestöjen merkityksen sosiaalityössä ja lähtenyt tukemaan niiden toimintaa. Esimerkiksi Tallinnassa sosiaalityö on vielä vasta perustasolla. Asosiaalisille ja muille moniongelmaisille pyritään takaamaan yösija, lämmin ateria ja tarvittaessa vaatteita. Tätä työtä Tallinnan kaupunki tekee yhdessä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Kaupunki joko tukee järjestöjen hankkeita tai ”ostaa”järjestöiltä palveluita. ”Ostopalvelut” ovat sellaisia vapaaehtoisjärjestöjen hankkeita, joita kaupunki pitää niin tärkeänä, että ne rahoitetaan kokonaan kaupungin varoista. Tallinnassa on runsaat 400 000 asukasta ja arviot kodittomista liikkuvat runUseimmilla illegaaleilla olisi oikeus eläkkeeseen, invalidieläkkeeseen tai sosiaalitukeen, mutta näitä ei voida maksaa koska papereiden mukaan näitä ihmisiä ei ole.

Sosiaalityössä tilaa vapaaehtoisille saassa tuhannessa hengessä. Näinkin suuri kodittomien joukko on ongelma, sillä kaupungin ja järjestöjen pitämissä yömajoissa on majoitustilaa vain noin kahdelle sadalle ihmiselle. Talven pakkasten tultua ovat yömajat jatkuvasti täynnä.

Pelastusarmeijan talossa on toivoa Viron pelastusarmeijan suuri hanke on juuri avattu Toivontalo. Siinä on nelisenkymmentä paikkaa kodittomille ja talon tarkoituksena on auttaa ihmiset takaisin jaloilleen. Toivontalossa pitää pysyä raittiina, nousta ajoissa ja osallistua aamupäivisin työterapiaan. Näin ihmisiä totutetaan taas säännöllisiin elämäntapoihin. Sitten, kun elämään löytyy raittius ja arkinen terve rytmi, katsotaan työpaikkoja ja mahdollisuutta omaan asuntoon. Toivontalossa annetaan asunnottomalle moniongelmaiselle ihmiselle tukea, autetaan häntä katkaisemaan se kierre, johon hän on ajautunut ja annetaan toivoa normaalista elämästä. Toivontalo on suuri hanke Viron pelastusarmeijalle, jolla on Tallinnassa kymmenkunta vakinaista työtekijää. Silti ehditään tehdä myös ehkäisevää sosiaalityötä, esimerkiksi Pelastusarmeijan puhallinorkesterissa soittavien nuorten kanssa.

Tallinnan kaupunki on perustamassa samanlaista tukikeskusta, mutta se valmistuu vasta ensi vuonna.

vähäosaisen itsetunnolle on parempi, jos hän saa maksaa ateriastaan sen sijaan, että se tarjotaan hänelle ”almuna”.

Täysin yhteiskunnan ulkopuolella

Eläkeläisiä on paljon

Suomessa ihmiset sentään ovat kirjoilla ja kaikilla on oma sosiaaliturvatunnuksensa. Tallinnan sosiaalityön yksi erityisongelma on, ettei kaikkia asiakkaita ole virallisesti edes olemassa. On merkittävä joukko ihmisiä, joita virallisesti kutsutaan illegaaleiksi eli laittomiksi. He eivät ole jostain syystä hoitaneet asioitaan viranomaisten kanssa kuntoon ja elävät täysin yhteiskunnan ulkopuolella. Yhteiskunnan ulkopuolella eläminen merkitsee myös yhteiskunnan tuen ulkopuolella elämistä. Useimmilla illegaaleilla olisi oikeus eläkkeeseen, invalidieläkkeeseen tai sosiaalitukeen, mutta näitä ei voida maksaa koska papereiden mukaan näitä ihmisiä ei ole. Monet illegaalit ovat aikoinaan muuttaneet Neuvosto-Eestiin ilman virallista lupaa, olleet sekalaisissa töissä ja asuneet itseään mihinkään kirjoihin panematta. Viron itsenäistyttyä kaikkien maassa oleskelevien piti uudelleen ilmoittautua viranomaisille ja illegaalit ovat sen yksinkertaisesti jättäneet tekemättä. Usein syynä passiivisuuteen on alkoholismi.

Kaikilla jonkinlainen perusturva Virossa valtio takaa kaikille maan asukkaille jonkinlaisen perusturvan. Perusturvasta voidaan perustellusti käyttää sanaa jonkinlainen, sillä virallisen ohjeen mukaan asumiskustannusten jälkeen jokaiselle pitää jäädä ainakin 500 kruunua (noin 32 euroa) kuukaudessa elämiseen. Jos ei jää, niin sosiaaliministeriö maksaa erotuksen. Samaan aikaan sosiaaliministeriön omien tilastojen mukaan elämiseen tarvittava minimi rahamäärä on 1 359 kruunua (noin 87 euroa) kuukaudessa, ja kuukauden minimiruokakori maksaa 675 kruunua (noin 43 euroa). Kuinka siis ihmiset selviytyvät 500 kruunulla kuukaudessa? Sitä ei tunnu oikein kukaan tietävän, mutta elinkustannustilastojen kiusaksi he vain selviytyvät. Soppakeittiöitä onkin perustanut moni vapaaehtoisjärjestö ja niistä vähävaraiset saavat edes lämpimän aterian. Viron punainen risti hoitaa myös kehittyneenpää sosiaalista ateriapalvelua, josta ruokaa saa sosiaaliviranomaisten jakamia lipukkeita vastaan. Pelastusarmeijan Toivontalossa ateria maksaa puolestaan yhden kruunun (noin 6 senttiä), sillä siellä ajatellaan, että

Virossa yli 15 prosenttia eli 225 000 henkeä väestöstä on yli 65-vuotiaita. Keskimääräinen eläke on 1 532 kruunua (noin 98 euroa). Viiteen sataan kruunuun verrattuna summa vaikuttaa suurelta, mutta esimerkiksi tallinnalaisen kerrostalo kaksion yhtiövastike on talvisin noin 1 200 kruunua kuussa. Huonosti tehtyjen talojen lämmittäminen kun on kallista. Yksinäinen eläkeläinen siis joutuu käyttämään suurimman osan eläkkeestään pelkästään talvisen yhtiövastikkeen maksamiseen ja hakemaan toimeentulotukea sosiaalitoimistosta. Kesällä yhtiövastike on puolet pienempi ja eläkeläinenkin pystyy elämään eläkkeensä varassa. Eläkkeitä on yritetty nostaa, mutta eläkeläisiä on yksinkertaisesti liian paljon. Nykyiset eläkkeet pitää maksaa suoraan valtion budjetista ja pienikin eläkkeiden nosto uhkaa kaataa koko budjetin. Eläkkeet on sentään saatu sidottua elinkustannusindeksiin, joten ne eivät enää ainakaan laske.

Yhteiskunnan kolme riskiryhmää Sosiaalityön kohteina on Tallinnassa kolme riskiryhmää. Yksi ryhmä on kaduilla aikaansa viettävät lapset ja nuoret. Heidät pitäisi saada kiinnostumaan koulusta ja heitä pitäisi auttaa saamaan ote elämään. Katulapsityötä tekee kaupungin tuella esimerkiksi Tallinnan Kaupunkilähetys. Toinen riskiryhmä on toimeentulon alarajoilla elävät eläkeläiset ja työttömät. Vielä he pystyvät elämään miltei normaalia elämää, mutta sosiaalinen turvamarginaali on hyvin kapea. Nämä ihmiset ovat soppakeittiöiden asiakaskuntaa. Kolmas riskiryhmä ei oikeastaan ole enää riskiryhmä vaan ongelmaryhmä. Kyseessä ovat kodittomat päihteiden väärinkäyttäjät. Useimmat ovat alkoholisteja, mutta viime vuoden aikana yömajoihin on tullut uutena ryhmänä 20–30 vuotiaat, lähinnä miespuoliset narkomaanit. Sosiaalityössä riittää Virossa vielä sarkaa. Sitä riittää vaikkapa niin Tallinnan kaupungin sosiaalitoimistolle kuin vapaaehtoisjärjestöille. Samoin Virossa riittää vielä työtä kunnollisen sosiaaliturvan rakentamiseksi. Hyvää tahtoa ei kummastakaan hankkeesta puutu, kyse on vain resursseista. ■


TA M M I K U U 2 0 0 3 TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVAT JAAK KADARIK

T H E B A LT I C G U I D E

15

henkilö

Lyhyesti

Suomalainen seurakunta toimii ympäri Viroa

Pankit mainostavat maksukorttejaan, kauppaliikkeet välttelevät niitä Virolaisilla pankeilla on meneillään voimakas kampanja, josta kansalaisille markkinoidaan maksukortteja. Kauppaliikkeet eivät ole pankkien toiminnasta kovin innoissaan. Liikkeet joutuvat Virossa maksamaan pankkikortilla suoritetusta maksusta 2–3 prosentin palkkion, sopimuksesta riippuen. Lisäksi tulevat vielä kuukausivuokrat kortinlukijasta. Liikkeenomistajissa herättääkin ihmetystä se, että käteisen rahan tallettamisesta yrityksen tilille ei peritä korvausta, mutta pankkien työtä helpottavista korttimaksuista joutuu maksamaan.

Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunta on Viron evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta, joka tekee suomenkielistä seurakuntatyötä kaikkialla Virossa. Vaikka jumalanpalveluksia ja muuta toimintaa järjestetään Tartossa, Pärnussa, Haapsalussa ja Kuresaaressa, pääosa toiminnasta on kuitenkin Tallinnassa. Seurakunta palvelee kaikkia Virossa asuvia tai siellä oleskelevia suomalaisia. Myös Virossa vierailevia suomalaisia matkailijoita. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus huolehtii papin lähettämisestä seurakuntaan tekemään työtä ulkosuomalaisten keskuudessa. Suomen kirkko myös maksaa papin toimintakulut. Viime keväästä asti on pappina toiminut kirk-

Kirkkoherra Tuomas Palola tuli Suomalainen Pyhän Pietarin seurakunnan papiksi keväällä 2002.

koherra Tuomas Palola. Näin Suomen kansankirkko pitää huolta Viroon muuttaneista jäsenistään. Suomalainen seurakunta toimii Tallinnassa Ruotsalaisessa Mikaelin kirkossa, joka on Vanhassakaupungissa aivan Nigulisten kirkon vieressä. Suomenkieliset jumalanpalvelukset ovat täman vuoden alusta olleet sunnuntaisin kello 10. Ruotsalainen seurakunta pitää ruotsinkielisen jumalanpalveluksensa samassa kirkossa myös sunnuntaisin kello 12. Vironkielinen iltajumalanpalvelus, joka on suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan yhteinen, pidetään keskiviikkoisin kello 18. Seurakunnalla on runsaasti myös muuta toimintaa, esimerkiksi joulun alla

se oli yksi yhteispohjoismaisten joulumyyjäisten järjestäjistä. Myyjäisten tuotto käytettiin joulupakettien valmistamiseen inkerinsuomalaisille vanhuksille. Myös hengellisiä laulutilaisuuksia ja vapaamuotoisempia tapahtumia kuten esimerkiksi saunailtoja Tartossa asuville opiskelijoille järjestetään aika ajoin. ”Yhtenä tärkeimpänä tehtävänämme on huolehtia ympäri Viroa levittäytyneiden suomalaisten hengellisestä hyvinvoinnista. Yhä suurempi osa heistä on eläkeläisiä, jotka ovat työuransa jälkeen muuttaneet pois Suomesta. Esimerkiksi Saarenmaalla asuu ympärivuotisesti noin 250 suomalaista. Kesäisin mökkiläisten ja turistien saapuessa määrä moninkertaistuu. Viime kesänä vihin Saarenmaalla kaksi täysin suomalaista paria avioliittoon”, sanoo seurakunnan nuori kirkkoherra Tuomas Palola hymyillen. Taustaltaan suomalainen seurakunta on inkerinsuomalainen. Se on perustettu vuonna 1989. Nykyisin painopiste on siirtymässä Virossa asuvien Suomen suomalaisten sielunhoitoon. Seurakunta on jäsenmäärältään pieni, vain noin 160 henkeä, joista Suomen kansalaisia vain 20, mutta tavoitteena on aktiivisella tiedotuksella ja toiminnalla saada Viroon muuttaneiden Suomen suomalaisten määrä kymmenkertaiseksi. ”Vuotuinen jäsenmaksu on 300 kruunua eli alle 20 euroa. Suomesta Viroon muuttanut henkilö ei automaattisesti siirry seurakuntamme jäseneksi, vaikka hän olisikin Suomessa kirkon jäsen. Jäseneksi täytyy siis liittyä. Seurakuntamme jäsenyys ei myöskään merkitse eroamista Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Mitä enemmän meillä on jäseniä, sitä enemmän voimme järjestää toimintaa. Toimintaamme voi kuitenkin osallistua olematta jäsen.”, Tuomas Palola kertoo. Pyhän Pietarin seurakunta tekee läheistä yhteistyötä Viron kirkon kanssa, koska on osa sitä. ”Virossa ei ole samanlaista luterialaista yhtenäiskulttuuria kuin Suomessa. Maan ensimmäisen itsenäisyyden aikana vain noin 17 prosenttia virolaisista kuului kirkkooon. Syynä saattoi olla se, että Viron kirkko oli vuosisatojen ajan sak-

Pääministeri Siim Kallas huolissaan HIVviruksen leviämisestä

salaisten hallitsema. Tästä kertoo hyvin se, että ensimmäinen virolainen pappi saatiin vasta 1820-luvulla ja jouduttiin odottamaan vielä sata vuotta ennen kuin Viroon tuli ensimmäinen virolainen piispa.”, sanoo Palola. Viron kirkon johto pakeni venäläisten vyöryessä maahan uudelleen vuonna 1944. Viron nykyinen kirkko on perustettu neuvostomiehityksen aikana vuonna 1949. Tuomas Palolan äiti on Oulun yliopistossa suomenkielen professorina. Äidin kiinnostus ugrilaisiin kieliin ja Suomen sukulaiskansoihin oli osasyynä siihen, että ennen siirtymistään kirkkoherraksi Tallinnaan Tuomas Palola vieraili turistina Virossa lähes 50 kertaa. ”Minullekin muutto Viroon oli kulttuurisokki. Moraalikäsitykset olivat niiin erilaiset kuin koti Suomessa. Meihin suomalaisiin on imeytynyt vuosisatojen aikana kristillinen arvomaailma ja vankka luottamus omaan kansankirkkoomme. Tällä hetkellä lähes 85 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon. Vaikka Viron toisen itsenäisyyden alussa, 1990-luvulla,

Suomalainen seurakunta toimii Tallinnassa Rüütli-kadulla Ruotsalaisessa Mikaelin kirkossa, joka on aivan Nigulisten kirkon vieressä.

kiinnostus hengellisiin asioihin kasvoi ja Viron luterialinen kirkko sai uusia jäseniä, kuuluu virolaisista tällä hetkellä kirkkoon vain 3,5 prosenttia. Voidaankin perustetusti väittää, että neuvostoaikana Viron kirkossa oli enemmän jäseniä kuin nyt”, jatkaa kirkkoherra. ”Virossa kirkon rooli yhteiskunnassa ei siis ole sama kuin Suomessa. Kirkon taloudellinen tilanne ei myöskään ole paras mahdollinen, vaikka kommunismin aikana takavarikoitua omaisuutta onkin palautettu. Lisäksi Viron valtio lopettaa kirkon erityisaseman vuonna 2004”, toteaa Tuomas Palola. ■ Lisätietoja Pyhän Pietarin seurakunnasta saa osoitteesta: www.eelk.ee/tallinna.soome

Pääministeri Siim Kallasen mukaan HIV-viruksen kantajia on Virossa huolestuttavan paljon ja jos viruksen leviämistä ei pysäytetä, voi tilanne muuttua katastrofaaliseksi. Vielä tällä hetkellä uusien tartuntojen määrä on ollut suurin suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa, mutta viruksen pelätään leviävän laajempiin kansalaisryhmiin. Kallas kertoi, että Itämeren alueen maat tekevät yhteistyötä taudin pysäyttämiseksi. 15. marraskuuta 2002 oli Virossa rekisteröity 2 690 HIV-positiivista taudinkantajaa. Asiantuntijoiden mukaan heitä on kuitenkin huomattavasti enemmän. Pelkästään vuoden 2002 aikana on tartunnan saanut 803 henkilöä eli keskimäärin 77 ihmistä kuukaudessa. Vuoden 2001 alussa oli 94 prosenttia tartunnan saaneista narkomaaneja. Viime vuoden loppuun mennessä oli heidän osuutensa pudonnut 73 prosenttiin. Samaan aikaan käydään keskustelua siitä, mikä olisi paras ratkaisu kasvavalle HIV- ongelmalle. Yleisönosastokirjoittelussa on jopa vaadittu Narvan alueen eristämistä. Kauhua on lisännyt se, että kaduilla on etenkin lapsilta ja nuorilta kiristetty rahaa sekä kännyköitä huumepiikillä uhaten.

Judoka Indrek Pertelson pidätti varkaan Juuri vankilasta vapautunut varas teki väärän valinnan, kun murtautui aamuyöllä erääseen omakotitaloon. Talon isäntä, olympialaisissa pronssia voittanut judoka Indrek Pertelson heräsi ääniin, soitti poliisille, mutta aloitti myös itse murtomiehen takaa-ajon. Lumeen tulleiden jälkien avalla sai Pertelson parin tunnin kuluttua kiinni 26-vuotiaan Valentinin, joka oli jo ehtinyt murtautua toiseenkin asuntoon. Kaksimetrinen Pertelson totesi, ettei noin 160-senttinen varas yrittänytkään vastustaa kiinniottoa.


16

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

business guide Kiinteistöt Virolais-suomalainen kiinteistönvälitys Puh. +372 51 144 08, fax +372 6 480 519, e–mail:marikarank@hot.ee. Asunnot, kesämökit, tontit, maatilat. Myös vuokra-asunnot.

Lakitoimistot, tilintarkastus, yrityskonsultointi, henkilöstö Advokaadibüroo Amos OÜ Rävala pst. 6, 10143 Tallinn, puh. +372 6 814 669, fax +372 6 814 661. e-mail: amos@amos.ee.

OÜ Erksaar Ahtri 8, 10151 Tallinn, puh. +372 6 411 343, fax +372 6 411 304, GSM +372 50 348 57, e-mail: erksaar@hot.ee. Liikekirjanpito, palkanlaskenta, verotus, käännöstyöt, lakiasiat, perintä, koulutus, konsultointi, kansainväliset operaatiot, valvonta.

Artus – laki- ja käännösyhtiö Naruskantie 270, 98960 Naruska, puh. +016 837 300, fax 016 837 338, GSM 040 821 6542, e–mail: juha.saari@artu s.inet.fi.

Fortecon OÜ

Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax +372 6 997 071, e-mail:hmdc@uninet.ee Neuvotteluhuone 14 hengelle, auditorio 50 hengelle. Käytettävässä piirtoheitin, video, TV, fläppitaulu. Sijaitsemme vanhassa kaupungissa 10 min kävelymatkan päässä matkustajasatamasta.

OKOBank

Hansapank Pääkonttori Liivalaia 8, puh. +372 6 310 310. Avoinna ma–pe 9–16.

Krediidipank Narva mnt. 4, puh. +372 6 690 940, +372 6 690 943, Sõle 60, Jaama 1A, Tammsaare tee 89, Mustamäe tee 5, P. Pinna 21.

Valuutanvaihto Tavid - valuutanvaihto

Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 020, fax +372 6 997 021. e-mail: etas@uni.fi. Suomen puh. +358 9 2414 277. Kirjanpito, yhtiöiden perustaminen, valmisyhtiöt, arvonlisäverojen takaisinperintä, edustus- ja alihankintatoimeksiannot.

Kokoustilat/koulutus

Krediidipank

Vana Posti 7, Tallinn, puh. +372 6 313 073, fax +372 6 313 075. ESKO Koulutuskeskuksessa on täydellisesti varustetut kokous- ja koulutustilat 12–50 hengelle, oma kahvila, ATK-studio, etäkokoustekniikka ja kopiokeskus. Laaja koulutustarjonta suomalaisille ja virolaisille.

Hotell Viru Viru väljak 4, Tallinn, puh. +372 6 301 390, fax +372 6 301 303. Kokoustilat 4–150 hengelle. Kattava varustus, mm. videotykki, kopio- ja faksipalvelut. Mahdollisuus simultaanitulkkaukseen. Työhuone, jossa tekstinkäsittelylaitteet, laserprinter, internet jne. Kokoustilojen hinnat alkaen 350 EEK/h.

Tallinna Linnahalli, Mere puiestee 20, Toompuiestee 3, Lastekodu 11, kauppa Hinnapomm, Mustamäe tee 45, kauppa Marja, Punane 50/52 Meka kauppakeskus, Lennujaama 2, Tallinnan lentokenttä.

H.T. Valuuta AS Tarjoamme nopeaa ja turvallista palvelua. Odotamme Teitä valuutanvaihtopisteissämme kaikilla Tallinkin laivoilla ja Tallinnan matkustajasataman A-terminaalissa.

Järjestöjä

Yritysrekisteri

Tuglas-seura ry

Endla 15, huone 306, Tallinna, puh. +372 6 103 130, fax +372 6 103 153

Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki puh. +358 9 681 1430, fax +358 9 681 14322. Baltia-kirjasto, avoinna ma–pe 10–17, puh. (0)9 681 14321.

Viro-instituutti Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. +358 (0)9 669 805

Suomen Viron-instituutti Harju 1, 2. kerros, puh. +372 6 313 917, 6 313 529, fax +372 6 313 952. Avoinna ma–pe 10–16. Vanemuise 19, 51014 Tartto, puh. +372 7 427 319, fax +372 7 427 097, gsm +372 51 427 31, e–mail: www.finst.ee. Avoinna ma–pe 10–16, ke 10–18. Pieni kirjasto, myös sanomalehtiä ja aikakauslehtiä, joita voi lukea paikan päällä. Instituutti järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, luentoja jne.

Viro-yhdistysten liitto ry Mariankatu 8 b C 12, 00101 Helsinki, puh. +358 (0)9 684 28 464, fax 684 28 465. e-mail: svyl@svyl.net, www.svyl.net.

Helsinki Talo

Kansainvälinen kuljetus

Uus 32, 10111 Tallinn, puh. +372 6 997 070, fax +372 6 997 071, e–mail: hmdc@uninet.ee. Tallinnan Helsinki Talon huone- ja kokousvarauksista vastaa HMDC Oy Eestin filiaali: Maie Sillamaa, Rein Sillamaa.

HRX

Viron Matkailutoimisto

Küti 2, Tallinn, puh. +372 6 277 800, fax +372 6 277 817. H. Fordinkatu 6, Helsinki, puh. (0)9 2535 0521, fax (0)9 2535 0555.

Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki Puh. +358 (0)9 278 4725, fax 09 278 210

hüttünen Tuhannen kapakan kautta

S

uomessa suuret ketjut hallitsevat ja pyörittävät isoa osaa ravintoloista. Usein ketjuravintolan idea on keinotekoinen ja jo alun alkaen kuolleena syntynyt. Asiakkaita ei ole ja takkiin tulee, mutta sillä ei ole mitään väliä, koska konserni maksaa viulut. Tappiota voidaan tehdä vuosikausia. Yksityisellä virolaisella ravintoloitsijalla ei moiseen ole varaa. Kapakan pitää löytää paikkansa ja asiakkaansa hyvin nopeasti. Muuten tulee noutaja. Tallinnassa on ravintoloiden välinen kilpailu kovaa. Asiakkaat äänestävät jaloillaan nopeasti huonoa ruokaa tai palvelua tarjoavan paikan konkurssiin. Virolaiset vaativat rahoilleen vastinetta ja turistit eivät tule uudestaan, jos homma mättää. Puskaradion merkitystä ei myöskään tule väheksyä. Virossa ravintolat tietävät asemansa. Hinnat ovat kohdallaan ja niistä voi nopeasti päätellä tason, kohderyhmän ja laadun. Edullisissakaan kievareissa ei ruoka ole huonoa. Tavallisesti se on erinomaisesti valmistettua yksinkertaista kotiruokaa. Huippupaikkoja eli gourmet-ravintolojakin löytyy Tallinnasta useita. Paikalliseen tasoon verrattuna ne ovat kalliita. Hinnat ovat kuitenkin samaa luokkaa kuin suomalaisen huoltoaseman baarissa, varsinkin jos aterian yhteydessä nautittujen juomien kustannukset lasketaan mukaan. Tallinnasta löytyy edustava valikoima itämaisia ravintoloita. Venäläisen kulttuurin olemassa olo näkyy myös kaupungin ravin-

tolaelämässä. Puhumattakaan keskiaikaisista ja muista historiallisista ravintoloista, jotka antavat asiakkailleen makunautintojen lisäksi elämyksiä. Ravintolamaailman kirjoa katsoessa näyttääkin siltä, että kaupunki on saamassa takaisin asemansa kansojen ja kulttuurien kohtauspaikkana. Myytti virolaisesta huonosta palvelusta on vanhentunut. Tässäkin asiassa on kilpailu tehnyt tehtävänsä. Pääsääntöisesti palvelu on erinomaista. Tarjoilijat tuntevat tuotteensa ja osaavat kokit tietävät arvonsa, eivätkä laske moskaa käsistään. Osaamattomat tai epäystävälliset ravintolatyöntekijät löytävät itsensä hyvin nopeasti kilometritehtaalta. Yhtenä syynä kehnolta tuntuvaan palveluun on kieliongelma. Nuoret virolaistyöntekijät kun eivät osaa kunnolla suomea. Huonosti hallitulla vieraalla kielellä annetut vastaukset voivat kuulostaa töykeiltä. Suomalaisethan ovat tottuneet ja usein jopa vaativat, että virolaiset puhuvat heille suomea. Euroopan unionin tiukat vaatimukset esimerkiksi ilmanvaihdon ja hygienian suhteen on Virossa otettu kirjaimellisesti. Tallinnan Vanhassakaupungissa on rakentaminen erittäin kallista. Moni ravintola on pitkään taloudellisesti tiukoilla kalliin remontin jälkeen. Kuitenkaan perusasioista eli hyvästä palvelusta ja kunnollisesta ruuasta ei ole tingitty. Jo neuvostoaikana sanottiin, että virolaiset toteuttavat typerät venäläiset määräykset preussilaisella tehokkuudella. Samaa ovat tehneet jo vuosia unionin mallilapsiksi kutsutut suomalaiset. Mitenkähän asian laita on esimerkiksi Italiassa? HÜTTÜNEN

FINPRO Baltian maissa

Vapity Oy, Haapsalu mnt. 57, 76770 Keila, puh. +372 56 468 550. Laadukasta varasto- ja logistiikkapalvelua Virossa. 7 vuoden kokemus Viron markkinnoinista. Tukkuvarastointi, liikejakelu. Postimyyntipakkaaminen, postimyynti ATK, suhteet Viron ja Latvian Postiin. Ihmistyövoimaa vaativat komplentointityöt, alihankintatyöt. Sopii hyvin esim. maahantuontiyrityksille.

Pankkitoiminnot

Aia 5, puh. +372 6 279 900. Valuutanvaihto, rahan pikasiirto Suomen ja Viron välillä. Lahden yli 5 minuutissa! Sikupilli Kauppakeskus, Tartu mnt. 87, Rocca al Mare Prismassa, Paldiski mnt. 102, Sadamarketissa, Sadama 6/8, Tartossa, Rüütli 2.

ESKO Koolitus

Mainosjakelut Vapiti Logistics

Helsinki Talo

Tallinnan edustusto, Pärnu mnt. 21, EE0001 Tallinn, puh. +372 2 6 266 490, fax +372 2 6 266 494.

Jos haluat saada yrityksesi tai muita tietoja palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324

Finpron vientikeskus (entinen Suomen Ulkomaankauppaliitto) Baltiassa tarjoaa palveluja kansainvälistyville suomalaisyrityksille. Yhdeydenotot: Kaupallinen sihteeri Jorma von Hertzen, puh. +358 20 469 5436.

Viro Finpro-Tallinn, Roosikrantsi 2, 10119 Tallinn, puh. +372 6 110 977, 6 110 975, fax 6 110 976, e-mail: tallinn@finpro.fi. Markkinointiassistentti Maie Virkus.

Latvia Finpro-Riga, Kronvalda Bulvaris 10, Riga LV-1010, puh. +371 7 216 429, +371 7 216 043, fax +371 7 820 340, e-mail: riga@finpro.lv. Kaupallinen avustaja Ilze Tijone.

Matkailunedistämiskeskus

Liettua Finpro-Vilnius, Dominikonu 5, 2601 Vilnius, puh. +370 2 223 221, 628 983, fax +370 2 224 288, e-mail: vilnius@ffta.ot.lt . Kaupallinen avustaja Jonas Cerneckis.

Uus 32, Tallinn, puh. +372 6 997 010, fax +372 6 997 011

Viron suurlähetystö Itäinen Puistotie 10, 00140 Helsinki, puh. +358 (0)9 622 0260, fax 6220 2610.

SEKE

Suomen suurlähetystö Kohtu 4, 15180 Tallinn, puh. +372 6 103 200. Suomen Suurlähetystö konsuliosasto Pikk jalg 14, puh. 6 103 300, fax 6 103 288. Asiakaspalvelu virka-aikana. Viisumiosasto on avoinna arkipäivisin 9–12. Muissa konsuliasioissa Suomen kansalaiset voivat asioida arkipäivisin 9–16.30. Konsulipäivystys. Hädänalaiseen tilaan joutuneet Suomen kansalaiset voivat viikonloppuisin ja juhlapyhinä asioida konsuliosastolla klo 16–17.30 välisenä aikana. Päivystyspuhelin palvelee ko. päivinä 9–19. Arkipäivisin päivystyspuhelin palvelee 16.30– 19, virka-aikana numero on 6 103 300.

FINPRO

SEKE on suomalaisten yrittäjien klubi Virossa. Vuosimaksu 600 EEK. Jäsenvaatimuksena on joko työpaikka tai yritys Virossa. Kokousten yhdeydessä tarjotaan esitelmiä ajankohtaisista aiheista. Lisätietoja SEKE:n puheenjohtajalta Erkki Kaijanen, puh. +372 50 423 56 ja sihteeri Eija Saarenma, puh. +372 51 633 83.

Rozentals-seura ry (Suomi-Latvia Ystävyysseura) Suomen-Baltia keskus Mariankatu 8 B c 12, 00170 Helsinki, puh. (0)9 650 507, fax (0)9 676 016, www.rozentals-seura.fi, e-mail: info@rozentals-seura.fi.

Latvian matkailutoimisto Mariankatu 8 B, 00170 Helsinki, puh. (0)9 278 4774, fax (0)9 687 42650, e-mail: latviatravel@kolumbus.fi.

Huom. t tiedot saatta. va muuttua

Porkkalankatu 1, FIN-00180 Helsinki

talousuutisia Viron vuoden 2003 budjetti Joulukuun 11. päivänä Riigikogussa eli Viron eduskunnassa päätetyn valtion vuoden 2003 budjetin loppusumma on noin 38,7 miljardia kruunua (noin 2,47 miljardia euroa). Viron vuoden 2003 budjetin suurimmat tuloerät ovat verotuloja, joiden osuus budjetista on 33,4 miljardia kruunua (noin 2,13 miljoonaan euroa). Suurin summa tulee valtion keräämistä sosiaalimaksuista, 13,9 miljardia kruunua (noin 888 miljoonaa euroa). Liikevaihtoveron osuus on 10,5 miljardia kruunua (noin 671 miljoonaa euroa) ja tuloverosta valtion kassaan kilahtaa 3, 7 miljardia kruunua (noin 236 mijoonaa euroa). Vuonna 2002 keräsi Viron valtio verotuloja 29,4 miljardia kruunua (noin 1,88 miljardia euroa). Viroon tulossa progressiivinen tulojen verotus? Eräiden virolaisarvioiden mukaan valtion budjetin tulojen suuri kasvu ennakoisi, että hallituksessa oleva Keskerakond saa tahtonsa läpi ja tulojen progressiivinen verotus pantaisiin ensi vuonna toimeen. Keskerakond on maan suurin puolue ja voitti lokakuussa pidetyt kunnallisvaalit. Laskelmien mukaan on Viron valtion vuoden 2003 verokertymä suurempi kuin ennustettu talouskasvu ja inflaatio yhteensä. Viina virtaa Virosta Suomeen Viron EU-jäsenyys vuonna 2004 mahdollistaa suomalaismatkailijoille lähes rajoittamattoman oikeuden tuoda alkoholia Suomeen. Kotimaassa puolen litran pullo viinaa maksaa keskimäärin 14,2 ja Virossa vain 8,6 euroa. Suomalaistutkimusten mukaan tulevaisuudessa jopa 60 prosenttia Suomessa käytettävästä alkoholista olisi tuliaisina tuotua. Jos alkoholin hinta ei Suomessa laske ja arvio tuliaisviinojen tuonnista toteutuu, pienenevät Suomen

valtion verotulot vuosittain 300–800 miljoonaa euroa. Nykyään 4,4 prosenttia valtion tuloista tulee alkoholiverosta. EU:n uudet jäsenvaltiot ovat liiton vähäosaisia EU:n uusiksi jäsenikseen ottamat kahdeksan entistä Itä-Euroopan maata ja Malta sekä Kypros ovat keskimäärin selvästi köyhempiä, kuin liiton nykyiset jäsenmaat. Tulevissa jäsenmaissa asuu yhteensä 74 miljoonaa ihmistä ja maiden yhteenlaskettu bruttokansantuote on noin 335 miljardia euroa eli noin 10 500 euroa ihmistä kohden. Nykyisissä 15: sta jäsenmaan bruttokansantuote on 8 379 miljardia euroa eli noin 23 300 euroa asukasta kohden. Nykyisissa jäsenmaissa asuu yhteensä 376 miljoonaa ihmistä. Rikkaimman uuden jäsenmaan Kyproksen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on noin 20 600 euroa. Virolaisten bruttokansantuote ihmistä kohden on 9 250 euroa. Tulevan, laajentuneen EU:n asukkaiden keskimääräinen bruttokansantuote asukasta kohden tulee olemaan 21 200 euroa. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että 282 miljoonaisessa Yhdysvalloissa on asukasta kohden laskettu bruttokansantuote noin 33 750 euroa. Vuoden 2003 alusta on minimipalkka 2 160 kruunua Hallituksen päätöksen mukaan on vuoden 2003 alusta lähtien alhaisin Virossa maksettava tuntipalkka 12 kruunua 90 senttiä (noin 0,85 euroa) ja kuukausipalkka 2 160 kruunua (noin 138 euroa). Päätöksen seurauksena minimikuukausipalkka kasvoi edellisvuodesta 310 kruunua (noin 20 euroa). ■


ja a n u salu , i r a Ba li! a s a k ruo

loa u t e v r Te dyt a l i k k Kai yt! o b w o ja c


18

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3 TEKSTI JUKKA ARPONEN

Matkalla mukana m+Card – Tallinna, Wien, Budapest Plusdial tarjoaa turisteille Tallinnassa kymmeniä etuja kätevästi kännykkään tekstiviestinä tilattavalla etukortilla.

Viime vuoden lopulta lähtien on lento helikopterilla Helsingistä Tallinnaan ollut todella edullinen. Copterlinen Äkkilähtö-lipun hinta on vain 49 euroa!

TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVA JAAK KADARIK

Äkkilähdollä edullisesti Tallinnaan alle 20:ssä minuutissa Äkkilähtö-varauksen voi tehdä vain internetin kautta. Halvat matkat ovat näkyvissä netissä kolme vuorokautta ennen lentoa. Suurin osa lähdöistä on keskellä päivää, jolloin työnsä takia matkustavat eivät tavallisesti lennä, mutta hajapaikkoja löytyy myös aamuista ja illoista. Vaikka paikkoja on rajoitetusti, on Copterlinella tarjota Äkkilähtö-lippuja lähes jokaiselle päivälle. Helsingin ja Tallinnan väliä lentävä Copterlinen helikopteri on nopein säännöllisesti kulkeva liikenneväline kahden maan pääkaupunkien välillä. Lento kestää vain18 minuuttia. Kopteri lähtee Helsingin keskustan tuntumasta olevalta Hernesaaren helikopterikentältä. Tallinnassa kenttä on Linnahallin satamassa. Tallinnaan lentävässä helikopterissa on 12 matkustajapaikkaa ja kahden hengen miehistö. Lennot lähtevät arkipäivisin Helsingistä tasatunnein alkaen aamulla kello 7

ja loppuen kello 20.Tallinnasta ensimmäinen lento Helsinkiin on kello 7.30 ja viimeinen kello 20.30. Kesällä lennetään tunti pidempään. Lauantaisin vuoroja on vähemmän ja sunnuntaisin kopteri ei toistaiseksi lennä.

Lipun ostaminen on helppoa Lipun ostaminen verkon kautta on helppoa. Ensin pitää mennä Copterlinen internetsivuille osoitteeseen www.copterline.com ja valita vasemmalta ONLINE. Avautuvan sivun alaosassa on linkki ONLINElipunmyyntiin. Kun varausta tehdään ensimmäistä kertaa, on rekisteröidyttävä. Rekisteröitymisen jälkeen annetun salasanan avulla tulevat varaukset hoituvat nopeammin. Lisäksi on valittava reitti, matkustuspäivämäärä ja lähtöaika sekä matkustajien lukumäärä. Kaikkien matkustajien henkilötiedot pitää myös kirjoittaa. Edullisen äkkilähtölipun

lisäksi netistä voi ostaa myös muiden hintaluokkien lippuja. Niitä on viisi. Kallein Prime-matkalippu maksaa 194 euroa. Matkan voi maksaa Nordean Solomaksulla, OKO:n Kultarahalla, Sammon Verkkomaksulla tai VISA- ja Eurocardluottokorteilla. Kun varaus on hyväksytty, siirrytään maksupalvelun kautta vahvistussivulle, josta saadaan varausnumero. Varausvahvistuksen voi myös tulostaa. Varausnumero lähetetään myös tekstiviestinä käsipuhelimeen sekä sähköpostiviestinä. Ohjeet ONLINE-lipunmyynnissä ovat selkeät. Se on myös nopea. Varauksen voi tehdä jopa seuraavalle tunnille. Jo tehtyjen varausten muuttaminen ei ole mahdollista ONLINE-lipunmyynnissä. Tälläisissa tapauksissa pitää ottaa yhteyttä Copterlinen palvelunumeroon 0200-18181. ■

M+Card vastaa aktiivisen matkailijan tarpeisiin tarjoamalla etuja ja alennuksia matkalipuista, takseista, ravintoloista, hotelleista, kiertoajeluista, palveluista, huvipuistoista, eläintarhoista, ostoksista ja lähes tulkoon kaikista niistä palveluista, joita matkalla tarvitaan. Kaupunkeja, joissa m+Card toimii, ovat tällä hetkellä Tallinna, Wien ja Budapest. Kortin tilaaminen on tehty todella helpoksi. Riittää, kun lähettää tekstiviestin Tallinna (Wien, Budapest) palvelunumeroon 16341, paluuviestinä lähetään mobii-

lietukortti, jota näyttämällä saa etuja ja tarjouksia m+Card tunnuksilla merkityistä paikoista. Kortin voimassaoloaika on 48 tuntia ja sen voi tilata matkakohteessa vaikkapa juuri ennen ensimmäisen edun käyttämistä sillä toimitus kestää vain muutamia sekunteja. Kortti on edullinen, 1,66 euroa, joka laskutetaan puhelinlaskun yhteydessä. Parhaimmillaan rahan säästää takaisin jo yhdellä käyttökerralla. Palvelu toimii suomalaisten operaattoreiden Soneran, Radiolinjan ja Telian liittymissä.

Esimerkkejä tarjouksista M+Card-yhteistyöyritysten joukko laajenee vauhdilla. Jo nyt on mukana esimerkiksi Viru-hotellin ravintolat, Tallinnan Infopiste/Tallinna Card, Kauneussalonki Ilukeskus, Biljardiklubi Pool 8, Lea parturi-kampaamo, Olde Estonia vinoteek ja bistrò, Oru hotelli ja ravintoloista mm. H.H. Rüütel, Peppersack, Revalia, Byblos, Nettikahvila Escape ja Maiasmokk. Yleisin tarjousmuoto on 10 prosentin alennus normaalihintaisesta ostosta, mutta poikkeuksiakin on. Virun Amigo-yökerhon pääsylipun saa m+Cardin haltija puoleen hintaan. Lisätietoja ja ohjeita löytyy internetistä sivuilta www.plusdial.info. ■


TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

talous

19 TEKSTI TIMO HUTTUNEN, KUVAT JAAK KADARIK JA KLEMENTI

Viime vuoden heinäkuussa uusille omistajille siirtynyt Klementi on yksi Viron ja koko Baltian suurimpia naisten vaatteiden tuottajia. Baltiassa vahvasti toimiva yhtiö pyrkii uudistetun PTA-tuotemerkkinsä vauhdittamana Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinoille.

Merkkivaatteita pohjoismaisille naisille koko ja ulkonäkö tullaan yhtenäistämään ja myymälät sijoitetaan parhaille mahdollisille kauppapaikoille”, kertoo Klementin johtaja Toomas Leis. Klementin vuoden 2002 yhdeksän ensimmäisen kuukauden liikevaihto oli 95,5 miljoonaa kruunua eli noin 6,1 miljoonaa euroa. Tänä vuonna odotamme, että liikevaihtomme tulee nousemaan lähes kaksinkertaiseksi”, jatkaa Leis. Yhtiöllä on Tallinnassa 17 500 neliömetrin suuruinen tehdas, jossa on tällä hetkellä 600 työntekijää. ”Koska toimialamme ei ole omistaa kiinteistöjä, on suunnitelmissamme myydä tehdasrakennus ja olla itse siinä vuokralaisena. Saneerauksilla ja toiminnan rationalisoinnilla yhtiön Klementissä panostetaan laatuun ja suunnitteluun. Yhtiössä työskentelee kaksi suomalaista ja neljä virolaista suunnittelijaa.

kuluja tullaan karsimaan 10–15 prosenttia”, sanoo Leis. Klementin tuotemerkkien valmistus ei ole sidottu omaan tehtaaseen. ”Yhtiön toiminta on jaettu kahteen osaan

PTA-tuotteiden myyntiverkosto laajenee Skandinavissa.

siten, että tulevaisuudessa valmistamme mallistomme siellä, missä se on taloudellisesti kannattavinta ja muodin kannalta järkevintä. Toisaalta tehtaamme voi tehdä töitä myös muille tilaajille. Tuotantoajat tulevat nopeutumaan ja toimitusaika ideasta valmiiksi tuotteeksi tulee lyhyemmäksi. Se saa olla maksimissaan 10–12 viikkoa. Tämä mahdollistaa sen, että tänä vuonna voimme tehdä jopa kuusi eri mallistoa”, kertoo johtaja Toomas Leis. Klementissä panostetaan laatuun ja suunnitteluun. Yhtiössä työskentelee kaksi suomalaista ja neljä virolaista suunnittelijaa. Jokaiselle tuotemerkille on myös luotu kohderyhmästä lähtöisin olevat raamit, joiden puitteissa myös suunnittelijat toimivat.

Johtaja Toomas Leis uskoo kansainvälistymiseen.

lässä, mutta vuoden 2003 aikana pitäisi myyntipisteiden määrän kasvaa Pohjoismaissa kahteen sataan. ”Myös Virossa oleva Klementi-kauppaketju tulee kokemaan täydellisen uudistumisen. Kauppaliikkeiden

Valikoimissamme mm. vaatteita koko perheelle, kodintarvikkeita ja urheiluasuja postimyyntijättiläisten varastosta.

Ma–Pe 10–19 La 10–17 Su 10–15

GON

SIOR

I

KREU TZW ALDI

LIIVA LAIA

I

T. N M

Tule tekemään löytöjä!

Osoitteemme on Tartu mnt. 35

SIOR

U RT TA

Huippuedullisille ostoksille Tallinnan CATALOG-myymälään!

UA RA

GON

J.KUN DERI

STOCKMANN

HOTELL OLÜMPIA

LI IV A LA IA

AINA 20-70% ALENNUS

KAUBAMAJA A.LAIKMAA

■ VIRU HOTELL

Klementi on perustettu vuonna 1944 ja pörssiyhtiö siitä tuli vuonna 1997. Nykyään yhtiötä hallitsee riskirahoitusyhtiö AS Alta Capital. Klementi toimi pitkään suomalaisen PTA:n alihankkijana. PTA:n konkurssin jälkeen osti Klementi pesän. PTA-tuotemerkin lisäksi siirtyi yhtiön haltuun myös muita tunnettuja brändejä, kuten Avenue, Mallimari, Piretta ja Mastercoat. Kahdessakymmenessä Viron myymälässä olevat vaatteet myydään Klementi-tuotemerkillä. Vanha ja suomalaisten hyvin tuntema PTA-tuotemerkki on käynyt läpi nuorennusleikkauksen. Uusitut tuotteet ovat suunnattu muotitietoisille ja trendikkäille, mieleltään 20–39 vuotiaille pohjoismaisille naisille. Merkki on jaettu kolmeen tuoteryhmään, jotka ovat PTA Signed, PTA ja PTA Outdoor. Tällä hetkellä Klementin tuotteita myydään Suomessa noin 40:ssä myymä-

LA STE KO DU

TARTU MN T.

RG KTU KES

TÄLLÄ KUPONGILLA

10%

LISÄALENNUS


20

T H E B A LT I C G U I D E

Arizonan talvi on herkullinen

Tartu maantien alussa sijaitsevassa Pizza Americanassa on tavallisen pizzalistan lisäksi uusi ruokalista, joka sisältää klassisia amerikkalaisia herkkuja.

Jo yli kaksi vuotta Viru-kadulla toiminut Arizona Saloon tarjoaa kylmään talveen terveiset kuumilta aavikoilta.

Pizzeria goes to America Tarjotaan hampurilaisia, ohukaisia vaahterasiirapilla ja perinteisen muna-pekoniaamiaisen paahtoleivän ja marmelaadin kera. Erilliseltä listalta löytyvät vielä amerikkalaiset jälkiruuat; pirtelöt, jäätelöannokset ja -soodat sekä omenapiirakka. Kaikki hampurilaiset ovat kooltaan todella suuria. Pihvit ovat valmistettu ensiluokkaisesta lihasta ja kerrosten välisssä on runsaasti tuoretta salaattia. Itse valmistetut, maukkaat kastikkeet ovat kuitenkin hampurilaisten maittavuuden suurin salaisuus. Pizza Americanan hampurilaisten lippulaiva on Tallinnan suurin , 98 kruunua (noin 6,3 euroa) maksava kilon painoinen jättihampurilainen, joka vie varmasti suurimmankin nälän. Vahvempien makujen ystäville voi suositella esimerkiksi 45

TA M M I K U U 2 0 0 3

kruunun (noin 2,9 euroa) sinihomejuustopurilaista. Jättihampurilaisateriaan kuuluu hampurilaisen lisäksi ämpärillinen ranskalaisia perunoita ja litra olutta tai limonadia! Hintaa ateriakokonaisuudella on 170 kruunua (noin 11 euroa). Jälkiruuan voi nauttia espresson, cappuccinon, latten tai ihan tavallisen kahvin kanssa. Pizza Americanassa on täydet anniskeluoikeudet ja esimerkiksi mansikkainen Margrita-cocktail maksaa 50 kruunua (noin 3,2 euroa). Viihtyisässä ja lapsiystävällisessä pizzeriassa on perheen pienimmille oma ruokalistansa. ■ Pizza Americana, Tartu mnt. 28 (lähellä Stockmannin tavarataloa)

Kesällä supersuositusta terassistaan tunnettu Saloon ottaa talvella pari askelta ruokaravintolan tyylisuuntaan. Arizona Saloon ei ole tex-mex -ravintola eikä sellaiseksi halua tullakaan. Arizonassa tehdään ruokaa omalla tyylillä, jossa toki on vaikutteita amerikkalaisesta sekä meksikolaisesta keittiöstä. Annokset ovat kuitenkin itse ideoituja ja uusia kehitellään jatkuvasti asiakkaiden toivomuksia kuunnellen. Ruokalistaa Arizonassa on muutettu 5–6 kertaa siten, että suosituimmat annokset on säilytetty ja uusia lisätty. Valinnanvaraa on aina ollut todella runsaasti ja hinnat on pidetty erittäin kohtuullisina. Arizonan kesäkaudella ruokalistalla on paljon terassille sopivaa, nopeasti valmistuvaa pientä purtavaa. Talvella ravintolan keittiö ottaa askelen gourmetravintolan suuntaan ja listalle lisätään mutkikkaampia aterioita. Juuri uusitulla listalla on esimerkiksi Fiesta alkupalalajitelma, joka sisältää nachot, hot wingsejä, quesadillaa, kana-burritoja, tacoja, paistettuja perunankuoria, jalopenoja, marinoituja vihanneksia ja dippikastiketta (85 kruunua/noin 6 euroa).

Mainiot mausteet Arizonan perustyyli säilyy kuitenkin kesät talvet eli tavaramerkkinä ovat mutkaton palvelu ja reilut annokset suhteellisen nopeasti valmistuvaa ruokaa. Viimeksi Arizona Saloonissa käydessäni söin Juustokana-annoksen (108 kruunua/noin 7 euroa), johon lisäkkeenä kuului kroketti-perunat sekä marinoituja vihanneksia. Annos oli juuri sitä, mitä Arizona tyypillisimmillään tarjoaa; ruoka tulee vartissa tilauksesta ja kokoa sekä näköä riittää.

Makukaan ei jätä kylmäksi vaan rapean kuoren alta paljastuu mehukas kananrinta. Erityiskiitoksen Arizona Saloon ansaitsee pöytämausteistaan. Vakiokorista löytyy mm. valikoima pirullisen tulisia pippurikastikkeita ja tietenkin kaikkien pöytämausteiden esikuva HP-kastike. ■ Arizona Saloon, Viru tn. 6. Puh./fax +372 6 272 987.


messuextra Tammikuussa 16.–19.1. 2003 kansainvälinen

matkamessu Helsinkin Messukeskuksessa

Tartu Neliküritus – monenlaista urheilua Suomalainen Tartto Neuvostoajan kauheuksia Tarton KGB-museo Kylpylä- ja kesäkaupunki Pärnu kutsuu Pärnun uusi, uljas konserttitalo

Tallinnan historialliset ravintolat Pärnu ja Tartto Koko vuoden tapahtumakalenterit

/ hotellit / motellit / ravintolat / teatterit / näyttelyt / tapahtumat /


22

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3

The Baltic Guide on jakanut jo lähes kymmenen vuotta matkailutietoa Virosta suomalaisille ja Suomesta virolaisille kertova The Baltic Guide -lehti on ollut Suomenlahden johtava matkailumedia jo lähes kymmenen vuoden ajan. Lehti pyrkii välittämään kaiken tarpeellisen tiedon, jota matkailija vierailullaan naapurimaahan tarvitsee.

Osastomme on 6e46– tervetuloa hakemaan oma lehtenne, kertomaan mielipiteenne tai toivomuksenne.

Merekeskus Kaikki tavarat yhdestä paikasta! Laaja valikoima tehdastuotteita. 250 m satamasta. •Apteekki •Kauneushoitola •Baari •Kristalli •Cd:t, DVD:t, videot •Tekstiilituotteet •Meripihkatuotteet

•Tehdasvalmisteet •Rahanvaihto •Uheilu- ja vapaaajanvaatteet •Kalastustarvikkeet •Kukat

•Kansallisin kuvioin

Alkoholimyymälä kuvioidut neuletuotteet avoinna 24 h. 80% vodka 97 EEK Oluttölkkilaatikko 163 EEK Likööri Vana Tallinn 0,5 l 78 EEK

Avoinna ma-la 8–18, la–su 8–19. Mere pst. 10, 10111 Tallinn, puh. + 372 6 441 188, fax + 372 6 440 887

The Baltic Guide -lehti kertoo kulttuurista ja tavoista, maiden historiasta, liike-elämästä ja taloudesta, yhteiskunnallisista ja ajankohtaisista asioista sekä vapaa-ajanvietosta, tapahtumista ja ruokapaikoista. Lehden sisällössä ja artikkeleissa pyritään huomioimaan erilaiset kohderyhmät. Lehti ei keskity pelkästään Tallinnaan tai Helsinkiin, vaan vuosien mittaan on yhteistyötä tehty molempien maiden maakuntien ja kaupunkien kanssa. The Baltic Guiden toimittajat käyvät tänäkin vuonna katsomassa, mita esimerkiksi Etelä- ja Länsi-Viro sekä saaret tarjoavat matkailijoille. Vuosittain Virossa käy noin kolme miljoonaa turistia. Heistä valtaosa on suomalaisia. Matkailijoiden määrä on kasvanut joka vuosi koko lehden historian ajan. Myös matkailutarjonta on laajentunut ja monipuolistunut. Virolle matkailu on tärkeä elinkeino, koska noin kymmenen

prosenttia maan bruttokansantuotteesta tulee turismista. Suomalaisvieraat ovat löytäneet myös Tallinnan ulkopuolisen Viron. Tästä kertoo sekin, että suomalaisten tekemien hotelliyöpymisten määrä on ollut viime vuodet rajussa kasvussa. The Baltic Guide -lehti etsii ympäri Viroa uudet kiinnostavat matkailuaktiviteetit ja kertoo niistä ensimmäisenä lukijoilleen. Virolaisten matkailjoiden määrä Suomeen kasvaa myös jatkuvasti. Virolaisvieraita käy Suomessa vuosittain lähes puoli miljoonaa. The Baltic Guide -lehden vironkieliset sivut on tarkoitettu heille. Vironkielisessä osassa kerrotaan kiinnostavista matkailukohteista, palveluista ja tapahtumista sekä majoituksesta Suomessa. The Baltic Guide on ilmainen, kerran kuussa ilmestyvä sitoutumaton julkaisu, jolla on suomalais-virolainen toimituskunta. Jakelupisteitä lehdellä on useita kymmeniä laivoilla, satamissa, ostokeskuksissa, hotelleissa, ravintoloissa ja matkatoimistoissa. The Baltic Guide on myös myynnissä suomalaisissa R-kioskeissa 1,7 euron hintaan. Lehteen voi tutustua myös verkossa osoitteessa www.balticguide.ee. Tavallinen painos on 40–50 000 kuukaudessa, mutta tämänkertaista messunumeroa on painettu peräti 70 000 kappaletta. Tervetuloa tutustumaan osastollemme 6e46 Matka 2003 -messuille Helsingissä 16.–19.1.2003. ■


Tuotteita ja palveluja koko perheelle

HOTELL

Voitte järjestää juhlanne Grill 89 –grilliravintolassamme !

Huoneiden hinnat alk. 450 EEK/vrk. Huone kahdelle 650 EEK/vrk . Kaikki mukavuudet. Hintaan sisältyy aamiainen noutopöydästä ja sauna. Saunat, kahvila, baari, vartioitu pysäköintialue, kokoussalit 20:lle, 50:lle, 70:lle ja100:lle henkilölle.

Männiku tee 89, 11213 Tallinna, puh. +372 6105 201, fax +372 6105 245 e-mail: hotell@dzingel.ee, www.dzingel.ee Bussit 5, 32, 57 Pysäkki "Kerese"

Tallinnan matkustajasatamassa A, B, C-terminaalin vieressä on avattu uusi koko perheen ostoskeskus, josta löydätte kaiken kulutustavaroista elintarvikkeisiin. Voitte viettää aikaa viihtyisissä kahviloissa, ravintoloissa, pubeissa tai nauttia kauneushoitoja hierontapalveluista. Tule tutustumaan myymälöihimme ja tekemään todella edullisia ostoksia.

Keskus avoinna joka päivä 8.00-19.00

Tervetuloa!


FO

RM

ATI O

N


TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

Tervetuloa perinnevuonna Pärnuun! Emme tule joka päivä ajatelleeksi sitä, että olemme kaikki perijöitä. Me olemme perineet oman kielemme ja kulttuurimme sekä tapamme ja annamme ne perinnöksi edelleen omille lapsillemme. Näytämme myös mielellämme osaa perinnöstämme kaikille niille, jotka haluavat nähdä ja kuulla. Niille, jotka uteliaina sitä peräävät tai kysyvät... (taiteilija Signe Kivi Pärnun Perinnekonferenssissa 4. joulukuuta 2002) Pärnussa on paljon uutta ja kiinnostavaa myös niille, jotka tulevat tähän kauniiseen kylpyläkaupunkiin, ties monennettako kertaa. Pärnussa on upouusi konserttitalo ja perinteikäs ”kuursaal”eli rantapaviljonki, taidesalongit sekä museot, joissa tapahtuu aina jotain mielenkiintoista. Illalla voi vierailla esimerkiksi Endla-teatterissa. Kulttuuriohjelmaa on tarjolla myös eri konserttisaleissa, majoitusyrityksissä sekä ravintoloissa. Jos tunnet itsesi tarpeeksi nuoreksi, voit vierailla yökerhoissa. Jos et ole enää niin nuori, tarjoavat terveys- ja hoitokeskukset lyhempää tai vähän pidempää terveyden vahvistamismahdollisuutta. Majoituspaikan voi valita kylpyläkaupungin lukuisista hotelleista, vierastaloista tai huviloista. Mikäli tulet työmatkalle, voi

ohjelmaan lisätä aivoriihen jossakin Pärnun monista konferenssisaleista. Loma on velvollisuus, jota ei voi rangaistuksetta jättää väliin! Pärnun kylpylöissä on asiakkaiden palveluksessa kymmeniä erikoislääkäreitä. Kaikki oman alansa ammattilaisia. Tarjottavien hoitopalveluiden luettelo on pitkä, suosituimpia niistä ovat mutahoidot, erilaiset hieronnat, kylvyt, laser- ja parafiinihoidot. Koska hoidot, majoituspaikat ja ruuat ovat laadukkaita ja hinnaltaan edullisia, ovat Pärnun kylpyläkaupungin löytäneet myös tuhannet suomalaisvieraat. Sinne minne aurinko ei paista tulee ainakin lääkäri! Pärnu henkii positiivisuutta. Kaupungin kiireetön ilmapiiri poistaa stressin. Kävely merenrannalla tai puistossa virkistää. Terveellinen ruoka vahvistaa. Tanssi-illat ilostuttavat. Edulliset kauneuspalvelut aromiterapiasta selluliittihoitoon tai plastiikkakirurgiaan muuttavat kauniin vieläkin kauniimmaksi. Hieronnat ja kylvyt rauhoittavat. Sauna ja uima-allas rentouttavat. Aurinko lataa akut. Kotona ystävät toteavat, että näytätpä hyvältä! Lahjoita itsellesi loma Pärnun romanttisessa kylpyläkaupungissa!

6.–8. maaliskuu VIII rahvusvaheline kandlefestival (kansainvälinen kannelfestivaali) Ammattimaista kanteleen soittoa ja musiikkia tutustuttavat konsertit ja seminaarit. info: Kunstide Maja +372 44 45 850, opmaja@parnu.ee 19.–22. maaliskuu Laste ja noorte muusikafestival (lasten ja nuorten musiikkifestivaali) Info: Pärnu Konserdibüroo +372 44 31 338 15.–25. toukokuu Eesti-Läti-Leedu maalikunsti sümpoosium (Viron, Latvian ja Liettuan maalaustaide symposiumi). Info: +372 56 460 983 17. toukokuu Pärnu supelhooaja avamine (uimakauden avajaisjuhlat) Info Pärnu Linnavalitsus +372 44 31497, www.parnu.ee

Joulukuun alussa valmistunut Pärnun uusi konserttitalo on Viron modernein monitoimitalo.

musiikkia. Maailmankuulut solistit, kuorot ja orkesterit. Neeme Järven kesäakatemia. Info: Allar Kaasik +372 51 15 172

1. kesäkuu – 30. elokuu Rannavolle hooaeg Pärnu rannassa (Beachvolley-kausi Pärnun rannassa) FALCK / MINU VARA beachvolley-cup harrastajille joka maanantai. EVF järjestää Pärnussa neljä cup-turnausta ja kolme satelliittisarjan osakilpailua. Info: 052 43 075, www.kaisid.ee

22.–26. tammikuu Pärnu nüüdismuusika Päevad (nykymusiikkipäivät). Info: Arnold Schönbergi Ühing +372 7 485 512

TEKSTI JUKKA ARPONEN

26.–30. toukokuu III Klaudia Taevi (kansainvälinen laulukilpailu) Info: XXI Sajandi Orkester, +372 44 20 765

1. kesäkuu – 31. elokuu X Mees ja Naine (kansainvälinen alastonkuvanäyttely ALASTI JUMALAN EDESSÄ Uue Kunsti Muuseumissa. Näyttelyn kuraattori Edward Lucie-Smith (London)) Info: Mark Soosaar +372 44 772, docfest@chaplin.ee, www.chaplin.ee

12. tammikuu – 2. helmikuu Pärnu IN Graafika Festival (grafiikkafestivaali). Info: Academia Gustaviana Selts +372 44 20 765

Konserttimatkailusta piristystä Pärnun talveen

kesä–elokuu Pärnu Orelifestival (Perjantaiset orelikonsertit Eliisabetin kirkossa) Info: EELK Pärnu Eliisabeti Kogudus, +372 44 31 381

2003 kulttuurikalenteri

Pärnu

Nykyaikaisen näyttämötekniikan sekä helposti muunneltavien katsomorakenteiden ansiosta tilat muuttuvat helposti konserttikäytöstä baletille ja oopperalle sopiviksi. Talossa tullaan järjestämään myös suuria konferensseja ja pidetäänpä uudessa talossa jopa autonäyttelyjä. Pärnu-joen varteen nopeassa tahdissa noussut kuusikerroksinen talo palvelee lisäksi jatkuvasti Kaupunginorkesterin, Pärnun Musiikkikoulun ja Linnagaleriin (Kaupungingalleria) tarpeita. 95 miljoonaa kruunua (lähes 7 miljoonaa euroa) maksamaan tulleen talon suureen konserttisaliin mahtuu yli 800 ihmistä, kamarisalissa on tilaa 160 kuulijalle. Lisäksi talossa toimii musiikkikauppa ja kahvila. Mielenkiinto uutta taloa kohtaan on ollut melkoinen, sillä ensimmäisen

kesäkuu Kunstifestival Igavane Suvi (Ikuinen kesä– taidenäyttely)

7.–8. kesäkuu IV kantritantsu festival (Kantritanssifestivaali). Kantrijuhla ja Viron pisin line-tanssi rivi Rüütli kadulla. Info: Kaie Seger +372 51 79 066, info@noorusemaja.ee, www.noorusemaja.ee 21. kesäkuu SUVEPEALINN PÄRNU (Kesäpääkaupunki Pärnu) Tapahtumia puistoissa, kaduilla ja rannassa. Info: Pärnu Linnavalitsus +372 44 31 497, www.parnu.ee 21. kesäkuu Ehast koiduni (Kansainvälinen musiikkikilpailu). Lyhimmän kesäyön improvisaatio. Info: Mark Soosaar +372 44 30 772, docfest@chaplin.ee, www.chaplin.ee 19.–23. kesäkuu Jaanisimman ja Eesti seppade päevad (Juhannustanssit ja Viron seppäpäivät) Kansallinen juhannusjuhla ja nuorten näytelmä “Kivine armastus” Vallikäärun rantaniityllä. Info: Bermuda Management OÜ +372 44 26 403 26. kesäkuu – 1. heinäkuu Pärnu II linnamaalijate sümpoosion (kaupunkimaalareiden symposio) Taiteilijoiden työhuoneet avoinna. Info: Pärnu Kunstiklubi +372 55 12 969

25

toimintakuukauden 14 konserttia olivat lähes loppuunmyytyjä jo hyvissä ajoin ennen avajaisia. Avajaiskonsertissa toinen joulukuuta täydelle katsomolle esiintyivät Riian tuomiokirkon poikakuoro, ERSO, sekä Pärnun Kaupunginorkesteri. Ennen vuodenvaihdetta ehditään Konserttitalossa järjestämään 28 tapahtumaa, joista 18 suuressa salissa. Kaikkiaan näissä tilaisuuksissa arvioitiin ennakkoon käyvän jopa 26 000 ihmistä. Suurin osa lipuista on ostettu Tallinnassa, mutta suomalaisten osuutta ei vielä olla selvitetty tai ainakaan julkistettu. Joka tapauksessa Pärnussa puhutaan tulevasta konserttiturismista innostuneeseen sävyyn. Kesällähän kaupunki täyttyy muutoinkin matkailijoista. Konserttitalo tuo pientä tasoitusta kausivaihteluun. Ainakin se tarjoaa kylpylävie-

16.–20. heinäkuu Pärnu Pirand (kansainvälinen folklore-festivaali). Vuoden suurin kansanperinnejuhla. Info: Pärnumaa Rahvakultuuri Keskselts +372 44 79 768 14.–16. heinäkuu Rahvusvaheline niplispitsi valmistamise seminar ja näitus. (Kansainvälinen pitsinnypläysnäytös ja seminaari ) Info: Eeva Talts, +372 44 76 356, eeva.talts@mail.ee 18.–20. heinäkuu Gildipäevad (Kiltapäivät) Käsityöläisten työhuoneet ja markkinat Rüütli kadulla. Info: Eddi Leet +372 56 488 714 19. heinäkuu – 23. elokuu Muusikafestival “Klaaspärlmäng” (Lasihelmipeli musiikkifestivaali) Maailman arvomusiikin konsertteja. Info: Peeter Vähi +372 614 77 33 24.–27. heinäkuu Rahvusvaheline Pärnu Suupillifestival Baltic - Nordic. Kansainvälinen huuliharppu-festivaali ja kilpailu. Info: Elmar Trink +372 56 643 401, parpiccolo@hot.ee, www.piccolo.ee 24. heinäkuu – 31. elokuu IX Pärnu kunstisuvi (9. Pärnun taidekesä) Viron veistosnäyttely Pärnun konserttitalossa. Info: Ühendus Kunstisuvi +372 51 21 121

■ Perinteinen hanuristien kokoontuminen. Info: Klubi Simmani Mehed +372 50 41 292 27. lokakuu – 2. marraskuu Hansa-Estonia pianistide konkurss (pianokilpailu). 1. kansainvälinen nuorten pianistien kilpailu Pärnussa. Info: Pärnu Kontserdibüroo +372 44 31 338 kontsert@lv.parnu.ee

6.–13. heinäkuu XVII Pärnu filmifestival Info: Mark Soosaar +372 44 30 772, docfest@chaplin.ee, www.chaplin.ee 10.–12. heinäkuu Veefestival Watergate 2003 (Viron suurin vesi-festivaali. Musiikkia, urheilua ja ajanvietettä). Info: Priit Valkna +372 50 91 966

raille entistä paremmat puitteet ja mahdollisuudet myös henkiseen virkistäytymiseen. Näin saadaan vieraat viihtymään kaupungissa paremmin ja pitempiä aikoja. Kevään aikana konserttitalon kalenterissa on tällä hetkellä 100 tapahtumaa. Kun monet konserttisalit maailmalla suljetaan kesälomien ajaksi, alkaa Pärnussa vilkkain aika. Kesäkuukausina onkin ohjelmaa luvassa joka päivä. Tulevia tapahtumia ovat muun muassa 12 suurta konferenssia, neljä autonäyttelyä, oopperavierailu Latviasta ja Moskovan Suuren Teatterin esiintyminen. Neuvotteluja on käyty myös Covent Gardenin baletin kanssa, joten ohjelmistotavoitteet ovat kunnianhimoisia. Konserttitaloon pääsevät kaikki tutustumaan helposti, sillä ovet ovat yleisölle avoimina päivittäin kello kymmenestä iltaseitsemään.

1.–3. elokuu V Vabariiglikud portselanipäevad (Posliinitöiden näyttely ja posliininmaalauskilpailu). Info: Mai Kolossova +372 44 26 240, mai@noorusemaja.ee, www.noorusemaja.ee 4.–15. elokuu Pärnu 3. rahvusvahelised skulptuuripäevad (Kansainväliset kuvanveistopäivät. Taiteilijoiden workshopit ) Info: Rait Pärg +372 55 26 016, rait.parg@mail.ee 8.–9. elokuu Innovatsioon (Konsentroitu nykytanssi ja jazzmusiikki) Info: Julm Productions +372 56 653 033 9. elokuu Pärandusaasta suur suvesündmus (Perinnevuoden historiallis-ajanvietteellinen koko perheen tapahtuma) Info: Pärnu Linnavalitsus +372 44 31 497, www.parnu.ee 10.–12. elokuu Eesti Meistrivõistlused rannavolles (Beachvolleyn Viron mestaruuskilpailut ) Info: +372 56 653 033 19.–29. elokuu Suveuni ( Kansainvälinen piano Professori Arbo Valdma mestariluokka Info: Pärnu Konserdibüroo +372 44 31 338, kontsert@lv.parnu.ee 22.–23. elokuu Rahvusvaheline ratsaspordivõistlus (Kansainväliset ratsastuskilpailut Kalevin stadionin harjoituskentällä) Info: Külli Lepind +372 52 78 326

28. kesäkuu Kummardus Valgrele (Kumarrus Valgrelle) Raimond Valgrelle ja hänen tuotannolleen omistettu gaala-konsertti. Info: Pärnu Kuursaal +372 44 20 368

30. elokuu Hüvasti suvi! (Hyvästi kesä!) Kesäpääkaupungin kauden päättäjäiset. Palkinto-gaala “Kuldne Oaas” (Kultainen Keidas) ja pyhien tulien yö. Info: Pärnu Linnavalitsus +372 44 31 497 www.parnu. ee

28. kesäkuu – 18. heinäkuu David Oistrahh Festivaali (Arvoteoksia menneiltä vuosisadoilta ja jännittävää nyky-

11.–12. lokakuu XXI akordionimuusika päevad (Harmonikkamusiikkipäivät)

6. marraskuu – 7. joulukuu Sügis 2003 (Syksy 2003) Pärnun taidekatselmus Info: Pärnu Linnagalerii +372 44 31 045, linna.galerii@mail.ee Joulukuu Jõulumuusika festivaal (Joulumusiikki– festivaali). Info: Pärnu Kontserdibüroo +372 44 31 338, kontsert@lv.parnu.ee 6.–7. jolukuu Jõuluvanade kongress (Joulupukkien kongressi) Työhuoneet, perheohjelmat, ajanvietettä Info: Mart Tõnismäe +372 52 245 92 12.– 14. joulukuu Jõululaat JÕULUOODE (JOULUNODOTUS joulumarkkinat) Käsityö- ja ruokamarkkinat. Viihdyttävää kulttuuriohjelmaa. Info: Pärnu Linnavalitsus +372 44 76 482, www.parnu.ee

kesän tapahtumasarjat kesäkuu – elokuu Pühapäevased promenaadikontserdid (Sunnuntain promenaadi-konsertit ) Info: Pärnu Kontsderdibüroo +372 44 31 338, kontsert@lv.parnu.ee 11. kesäkuu – 27. elokuu Kolmapäevased rahvalikud pargikontserdid (Keskiviikkoiset kansanmusiikkikonsertit Lastepargissa) Info: +372 44 76 472, alli@lv.parnu.ee 21. kesäkuu – 30. elokuu Laupäevased teatrietendused (Lauantaiset teatterinäytökset) Eksperimenttaaliteattereiden projektinäytökset. Info: +372 44 76 478, viivi@lv.parnu.ee kesäkuu – elokuu JazzKuur-kontserdid (Jazz-konsertit) Ilmaisten iltapäiväkonserttien sarja. Info: Pärnu Kuursaal, +372 44 20 368 kesäkuu – elokuu Ammende Aia Muusika Torstaiset kesämusiikkikonsertit Info: Ammende Catering OÜ, +372 44 73 888


Kadonnutta aikaa ja virolaista ruokaa etsimässä TEKSTI JUKKA ARPONEN JA TIMO HUTTUNEN, KUVAT JAAK KADARIK, PIIRROS REIN LAUKS

Tallinnan historiallisilla ravintoloilla on yhteistä se, etteivät ne ole kovin vanhoja. Niissä aika ei ole pysähtynyt, vaan kelloa on käännetty parhaimmillaan 500 vuotta taaksepäin. Perusteet ikivanhoille perinteille on haettava kaukaa menneisyydestä.

Renesanssimainen

Maikrahv

Muskettisoturien

LeCháteau

Vanhan Hansakauppiaan kuuluisat pidot

Tunnetuin Tallinnan keskiaikaisista ravintoloista on Olde Hansa, aivan Vanhankaupungin keskustassa sijaitseva Rickan Hansakauppamiehen Koto, jossa nautitaan 1400-luvun herkuista ja tunnelmasta. Ravintola on paneutunut tosissaan teeman autenttiseen toteutukseen sisustusta, astiastoja, kynttilävalaistusta ja ruokalistaa myöten historioitsija Jüri Kuuskemaan johdolla. Olde Hansassa on tiloja kolmessa kerroksessa, joiden kaikkien sisustus

poikkeaa hieman toisistaan. Tarjoilijat ovat pukeutuneet tyylin mukaisesti ja esittävät ”roolinsa” ammattitaitoisesti: ruuista, ja juomista kerrotaan pyytämättäkin ja annokset tuodaan pöytiin näyttävästi. Musikantit viihdyttävät vieraita vanhan ajan trubaduurien hengessä. Erittäin suosittuja ovat Olde Hansan legendaariset syömingit, joilla pöytiin kannetaan ruokia ja juomia lähes loputtomiin. Näin keskiaikainen porvaristo juhli ja samalla vieraille näytettiin talon vaurautta. Kauppiaan pitopöydästä ei pitänyt puuttua mitään.

villisikaa, hirveä, peuraa sekä viiriäisiä. Herkullisten ruokien päämausteina ovat pippurit ja yrtit sekä neilikka, inkivääri, kaneli, pomeranssi, anis, kumina ja sahrami, joita kulkeutui keskiaikaiseen Tallinnaan Intian kauppareiteiltä. Ruuissa on käytetty myös pähkinöitä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä, jotka tulivat maustekuljetusten mukaan Arabimaista. Olde Hansa on menestynyt Tallinnassa niin hyvin, että sen omistajat ovat lähteneet viemään konseptiaan maailmalle. Ensimmäinen askel on Norjan Bergeniin avattu Olde Hansa.

Mausteet maailmalta Ruokalistaansa Olde Hansa on uudistanut vuosien varrella maltillisesti eikä suuriin muutoksiin tarvetta ole ollutkaan. Monipuolisessa valikoimassa on tarjolla

Tallinna on vanha kaupunki, jossa on aikoinaan asustanut aatelisia, ritareita sekä porvareita. Taani-linna sai Lyypekin kaupunginoikeudet jo vuonna 1248. Vanhan kaupungin monien rakennusten historia ulottuu noihin aikoihin. Kansainväliset kauppareitit toivat kaupunkiin kaukomailta eksoottisia ruokia ja mausteita, joita sitten tarjoiltiin pidoissa niin tutille kuin vieraillekin.

■ Ravintola Olde Hansa, Vana Turg 1. Puh. +372 6 279 020.

Uusin tulokas historiallisten ravintoloiden joukkoon Tallinnassa on Linnateatterin kellariholveihin juuri ennen joulua avattu Le Cháteau. Se tuo muskettisoturien hengessä tuulahduksen Ranskasta, josta kulinaariset tuliaiset ovat tunnetusti olleet monien mieleen. Sisustuksessa on hyödynnetty paikan luontaisia holvikaaria ja kellarin sokkeloita, joihin on tehty erityylisiä ruokailuhuoneita. Ravintola tarjoaa teatteri-illan jälkeiselle illalliselle loistavat puitteet saman katon alla ja tuleekin saamaan paljon asiakkaitta suoraan näytöksistä. Etenkin kesällä Linnateatterin ulkonäyttämö sekä Le Cháteau tulevat olemaan ohittamaton yhdistelmä. Allekirjoittaneella oli ilo päästä nauttimaan Le Cháteaun antimista ennakkoon kutsutilaisuudessa, jossa tarjoiltiin muun muassa ankanmaksapateeta, bouillabaissea ja cour de fileetä. Näillä maistiaisilla voi odottaa uudelta ravintolalta paljon hyviä

asioita, ainakin jos sama taso saavutetaan myös lista-annoksissa. Ravintolan ovat perustaneet neljä kokenutta kokkia/keittiömestaria. Mukana porukassa ovat suosittu virolainen TVkokki Rainer ”Jazz” Härm ja suomalainen ”Rotissööri” Kenneth Lindberg. Heidän ohjenuoranaan on Le Cháteaun suunnittelussa ollut Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovi ja siellä 1600-luvulla alkunsa saanut Heute Cuisine. Kuninkaallisen runsaita ja maukkaita aterioita on tarkoitus tarjota nyt koko kansalle kohtuuhintaan. Ranskalaistyyliin myös juomapuoleen on kiinnitetty erityistä huomiota ja haluttaessa viinivalinnoissa asiakkaita opastaa asiantunteva sommelieri. ■ Le Cháteau, Lai 19. Puh. +372 6 650 928.

Raatihuoneen torin uusin kellariravintola on Maikrahv, jonka sisustuksessa sekä henkilökunnan pukeutumisessa on renessanssimaista runsautta ja värikkyyttä. Kaksi kuukautta toimineen ravintolan idea onkin tarjota modernia eurooppalaista ruokaa renessanssin hengessä. Maikrahvin suuressa salissa on tilaa jopa sadalle ruokailijalle, pienemmässä kabinetissa on 40 paikkaa ja muutama lisää pienessä baarissa. Suuri sali on kellaritilaksi korkea ja ilmava. Korkeaselkänojaiset tuolit jakavat tilan niin, että pöydissä on oman loosin tuntua. Taustalla soi 1700-luvun musiikki. Menimme Maikrahviin joulukuisena lauantai-iltapäivänä. Palvelu oli erittäin ystävällistä heti ulko-ovelta alkaen ja tunsimme itsemme todella tervetulleiksi. Jätettyämme päällysvaatteet vartioituun narikkaan tarjoilija johdatti meidät saliin, jossa oli parisenkymmentä, kielten sorinasta päätellen monesta eri maasta kotoisin olevaa ruokailijaa. Puisilla pöydillä oli kangasliinat sekä valmiiksi katettuna tyylikkäät aterimet, ruokaliinat ja viinilasit. Erilliselle tarjoilupöydälle tuotiin korillinen pieniä, maustettuja leipiä. Ruokalista oli harkitun suppea. Alkuruokien valikoima on paikan hengen mukaisesti italiaan viittaava eli crepejä ja pastaa löytyy. Beef

carpaccio (114 kruunua/noin 8 euroa) ankanmaksakiekolla terästettynä oli todella loistavista raaka-aineista koottu kokonaisuus, jossa marjaisa vinegret, pehmeä parmesan ja raikas salaatti korostivat paperinohuiksi leikatun naudanlihan hienoja aromeja. Naudanmaksapatee (59 kruunua/noin 4 euroa) uunisipulin ja paahtoleivän kanssa löytyi virolaisten ruokien listalta. Tässä annoksessa oli asiaan kuuluvaa talonpoikaishenkeä. Pääruokia listalla oli noin kymmenen lajia sekä muutama virolainen erikoisuus kuten perinteiset verimakkarat hapankaalin ja keitettyjen perunoiden kera (99 kruunua/ noin 7 euroa). Valitsimme grillattua nautaa ”foie gras” (229 kruunua/noin 16 euroa) sekä unkarilaistyylisen ankan jalan (139 kruunua/noin 9 euroa). Nauta oli oikeasti grillin makuinen ja sopivasti medium, hyvästä fileestä leikattu herkkupala. Lisäkkeenä tarjoiltujen sienien sekaan oli paistettu pekonia. Ankanjalka oli aseteltu kokonaisia valkosipulinkynsiä, perunaa ja juureksia sisältäneen ”pyttipannun” päälle. Keon ympärille valeltu kastike oli hivenen makeaa, mikä ankalle hyvin sopikin. Jälkiruuat maksavat 29-74 kruunua (noin 1,9–4,8 euroa). Tarjoilijan suosituksesta päädyimme creme bruleehen ja talon omenakakkuun. Jälleen tuli todistettua, että neuvoa kannattaa kysyä. Ruokajuomana nautimme pullon eteläafrikkalaista Cathedral Cellaria (550 kruunua/noin 35 euroa) vuosikertaa 1999. Tutun ja turvallisen KVW:n laatu ei pettänyt, vaan sametin pehmeä ja ryhdikäs viini täydensi lihapitoisen aterian makuja. Ensikosketuksen perusteella Maikrahv on mainio ruokaravintola. Keittiöllä on raakaaineisiin luottava varovaisella kädellä mietoja mausteita käyttävä linja, jollaiseen eurooppalainen nykygourmee pitkälti perustuu. Kaikki annokset kootaan näyttäviksi, mahdollisuuksien mukaan korkeiksi keoiksi ja koristellaan värikkäillä kastikkeilla ja yrteillä. ■ Maikrahv, Raekoja plats 8. Puh +372 6 314 227.

Historiallinen Peppersack Suuret ovet avaraan halliin ja näkyvä sijainti raatihuoneen aukion läheisyydessä tekevät Pippurisäkkiin sujahtamisen helpoksi. Peppersack on selkeästi historiallisen tyylin ravintola, minkä kertoo jo sisustus ja henkilökunnan pukeutuminen. Ravintolasali on iso ja korkea, niin korkea, että toisen pitkän sivuseinän parvellakin on muutama pieni pöytä. Värisävyinä on tyylikkäästi vaaleaa kiveä ja tummaa puuta. Kylminä päivinä salia lämmittää terasseilta tuttu kaasulämmitin. Täällä ei ainakaan tupakansavu muodostu ongelmaksi.

Peppersackiin kuuluu lisäksi alakerran holvikellarin grilliravintola, jonka avokeittiössä työskentelevien kokkien ammattitaitoista työskentelyä on ilo seurata. Samaan yhteyteen liittyy saumattomasti myös kahvila, joka myy korkealaatuisia konditoriatuotteita, esimerkiksi upeita leivoksia.

Talvella olut on tume Ruoka Peppersackissa ei käytetä aivan orjallisesti keskiaikaisia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä. Myönnytyksiä nykyaikaisen keittiön suomille mahdollisuuksille on tehty esimerkiksi ottamalla perunat

käyttöön. Hinnat ovat alkuruuissa 50–70 (noin 3–5 euroa), pääruuissa 95–160 (noin 7–11 euroa), keitot 30–35 (noin 2 euroa) ja jälkiruuissa 25–50 kruunua (noin 1,7–3,5 euroa).Alkuruokana siansylttyä piparjuuren ja tulisen sinapin kera oli hyvä. Keitoista tarjoilija suositteli sakeaa soppaa, jossa maistui reippaasti tilli ja paikan nimeen sopien pirteästi pippuri. Hyvä juomavalinta on aina talon omat oluet, joista talviseen makuun suosittelen suurta tummaa eli tumea. ■ Peppersack, Viru 2/Vanaturu 6, puh. +372 6 441 294.

H.H. Rüütel –

reilusti ruokaa ja juomaa Keskiajalla Rüüteliin olisivat ritarit tulleet rennosti arkihaarniskassa kypärät kainaloissaan. Peltisaappaat olisivat kolisseet kivilattiaa ja metallisia tuolinjalkoja vasten kotoisasti kilahtaen. Olutta olisi nautittu paljon ja ruokaa tarjoiltu kitsastelematta. H.H. Rüütelin Rüütli-kadulla sijaitsevan talon historia ulottuu 1300-luvulle, kellariholvit, joihin ravintolatilat on sijoitettu, ovat peräisin 1700-luvulta. Ulkoasultaan H.H. Rüütel on hieno vaan ei hienosteleva. Sisustuksessa on käytetty paljon taivutettua takorautaa ja seiniin on maalattu ritariaiheisia ”freskoja”. Tilaa on kymmenisen pöydän ja kabinetin verran, ja rauhalliseen aikaan yksi tarjoilija hoitaa näppärästi koko salin. Talvisena iltapäivänä 20 kruunun (noin 1,5 euroa) rommitee toivottaa nykypäivän ritarit lämpimästi tervetulleeksi.

Kuhaa omenakastikkeella Ruoka H.H. Rüütelissä tuo hyvällä tavalla mieleen Suomessa vielä 80-luvulla yleiset grillibaarit, joista sai erittäin edulliseen hintaan jättimäisiä annoksia. Ruoka ei ollut huippugourmeeta, mutta hyvää ja vei isonkin nälän takuuvarmasti. H.H. Rüü-

telissä näille linjoille lähdetään heti listan ensimmäisestä alkuruuasta. Mahtava keko tyypillisiä virolaisia tummia valkosipulileipiä maksaa 15 kruunua (noin 1 euro) ja annoksesta riittää hyvin syömistä kahdellekin ruokailijalle. Väli- tai jälkiruuaksikin sopiva neljän eri juuston valikoima oli sekin hyvä valinta. Hintaa annoksella on 45 kruunua (noin 3 euroa). Pääruuiksi on tarjolla lihaa, kanaa, kasviksia ja kalaa melko mielenkiintoisiksi annoksiksi kehiteltyinä. Kuhafilee omenakastikkeen kanssa oli 75 kruunun (noin 5 euroa) hintaisena tasoonsa ja kokoonsa

nähden erittäin edullinen. Annokseen kuului kahden paistetun fileen lisäksi runsaat lisukkeet. Lempeä omenakastike täydensi hienon kalan hienoa makua onnistuneesti. H.H. Rüütel sopii mainiosti yksityistilaisuuksien ja ryhmäruokailujen järjestämiseen. Ravintola onkin panostanut asiaan tarjoamalla erikoismenuita sekä sopimuksen mukaan myös muita palveluita, kuten elävää musiikkia ja viihdeohjelmaa. Ehdotuksia kannattaa pyytää hyvissä ajoin etukäteen. ■ H.H. Rüütel, Rüütli 4, puh. + 372 6 464 157.


Kadonnutta aikaa ja virolaista ruokaa etsimässä TEKSTI JUKKA ARPONEN JA TIMO HUTTUNEN, KUVAT JAAK KADARIK, PIIRROS REIN LAUKS

Tallinnan historiallisilla ravintoloilla on yhteistä se, etteivät ne ole kovin vanhoja. Niissä aika ei ole pysähtynyt, vaan kelloa on käännetty parhaimmillaan 500 vuotta taaksepäin. Perusteet ikivanhoille perinteille on haettava kaukaa menneisyydestä.

Renesanssimainen

Maikrahv

Muskettisoturien

LeCháteau

Vanhan Hansakauppiaan kuuluisat pidot

Tunnetuin Tallinnan keskiaikaisista ravintoloista on Olde Hansa, aivan Vanhankaupungin keskustassa sijaitseva Rickan Hansakauppamiehen Koto, jossa nautitaan 1400-luvun herkuista ja tunnelmasta. Ravintola on paneutunut tosissaan teeman autenttiseen toteutukseen sisustusta, astiastoja, kynttilävalaistusta ja ruokalistaa myöten historioitsija Jüri Kuuskemaan johdolla. Olde Hansassa on tiloja kolmessa kerroksessa, joiden kaikkien sisustus

poikkeaa hieman toisistaan. Tarjoilijat ovat pukeutuneet tyylin mukaisesti ja esittävät ”roolinsa” ammattitaitoisesti: ruuista, ja juomista kerrotaan pyytämättäkin ja annokset tuodaan pöytiin näyttävästi. Musikantit viihdyttävät vieraita vanhan ajan trubaduurien hengessä. Erittäin suosittuja ovat Olde Hansan legendaariset syömingit, joilla pöytiin kannetaan ruokia ja juomia lähes loputtomiin. Näin keskiaikainen porvaristo juhli ja samalla vieraille näytettiin talon vaurautta. Kauppiaan pitopöydästä ei pitänyt puuttua mitään.

villisikaa, hirveä, peuraa sekä viiriäisiä. Herkullisten ruokien päämausteina ovat pippurit ja yrtit sekä neilikka, inkivääri, kaneli, pomeranssi, anis, kumina ja sahrami, joita kulkeutui keskiaikaiseen Tallinnaan Intian kauppareiteiltä. Ruuissa on käytetty myös pähkinöitä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä, jotka tulivat maustekuljetusten mukaan Arabimaista. Olde Hansa on menestynyt Tallinnassa niin hyvin, että sen omistajat ovat lähteneet viemään konseptiaan maailmalle. Ensimmäinen askel on Norjan Bergeniin avattu Olde Hansa.

Mausteet maailmalta Ruokalistaansa Olde Hansa on uudistanut vuosien varrella maltillisesti eikä suuriin muutoksiin tarvetta ole ollutkaan. Monipuolisessa valikoimassa on tarjolla

Tallinna on vanha kaupunki, jossa on aikoinaan asustanut aatelisia, ritareita sekä porvareita. Taani-linna sai Lyypekin kaupunginoikeudet jo vuonna 1248. Vanhan kaupungin monien rakennusten historia ulottuu noihin aikoihin. Kansainväliset kauppareitit toivat kaupunkiin kaukomailta eksoottisia ruokia ja mausteita, joita sitten tarjoiltiin pidoissa niin tutille kuin vieraillekin.

■ Ravintola Olde Hansa, Vana Turg 1. Puh. +372 6 279 020.

Uusin tulokas historiallisten ravintoloiden joukkoon Tallinnassa on Linnateatterin kellariholveihin juuri ennen joulua avattu Le Cháteau. Se tuo muskettisoturien hengessä tuulahduksen Ranskasta, josta kulinaariset tuliaiset ovat tunnetusti olleet monien mieleen. Sisustuksessa on hyödynnetty paikan luontaisia holvikaaria ja kellarin sokkeloita, joihin on tehty erityylisiä ruokailuhuoneita. Ravintola tarjoaa teatteri-illan jälkeiselle illalliselle loistavat puitteet saman katon alla ja tuleekin saamaan paljon asiakkaitta suoraan näytöksistä. Etenkin kesällä Linnateatterin ulkonäyttämö sekä Le Cháteau tulevat olemaan ohittamaton yhdistelmä. Allekirjoittaneella oli ilo päästä nauttimaan Le Cháteaun antimista ennakkoon kutsutilaisuudessa, jossa tarjoiltiin muun muassa ankanmaksapateeta, bouillabaissea ja cour de fileetä. Näillä maistiaisilla voi odottaa uudelta ravintolalta paljon hyviä

asioita, ainakin jos sama taso saavutetaan myös lista-annoksissa. Ravintolan ovat perustaneet neljä kokenutta kokkia/keittiömestaria. Mukana porukassa ovat suosittu virolainen TVkokki Rainer ”Jazz” Härm ja suomalainen ”Rotissööri” Kenneth Lindberg. Heidän ohjenuoranaan on Le Cháteaun suunnittelussa ollut Aurinkokuningas Ludvig XIV:n hovi ja siellä 1600-luvulla alkunsa saanut Heute Cuisine. Kuninkaallisen runsaita ja maukkaita aterioita on tarkoitus tarjota nyt koko kansalle kohtuuhintaan. Ranskalaistyyliin myös juomapuoleen on kiinnitetty erityistä huomiota ja haluttaessa viinivalinnoissa asiakkaita opastaa asiantunteva sommelieri. ■ Le Cháteau, Lai 19. Puh. +372 6 650 928.

Raatihuoneen torin uusin kellariravintola on Maikrahv, jonka sisustuksessa sekä henkilökunnan pukeutumisessa on renessanssimaista runsautta ja värikkyyttä. Kaksi kuukautta toimineen ravintolan idea onkin tarjota modernia eurooppalaista ruokaa renessanssin hengessä. Maikrahvin suuressa salissa on tilaa jopa sadalle ruokailijalle, pienemmässä kabinetissa on 40 paikkaa ja muutama lisää pienessä baarissa. Suuri sali on kellaritilaksi korkea ja ilmava. Korkeaselkänojaiset tuolit jakavat tilan niin, että pöydissä on oman loosin tuntua. Taustalla soi 1700-luvun musiikki. Menimme Maikrahviin joulukuisena lauantai-iltapäivänä. Palvelu oli erittäin ystävällistä heti ulko-ovelta alkaen ja tunsimme itsemme todella tervetulleiksi. Jätettyämme päällysvaatteet vartioituun narikkaan tarjoilija johdatti meidät saliin, jossa oli parisenkymmentä, kielten sorinasta päätellen monesta eri maasta kotoisin olevaa ruokailijaa. Puisilla pöydillä oli kangasliinat sekä valmiiksi katettuna tyylikkäät aterimet, ruokaliinat ja viinilasit. Erilliselle tarjoilupöydälle tuotiin korillinen pieniä, maustettuja leipiä. Ruokalista oli harkitun suppea. Alkuruokien valikoima on paikan hengen mukaisesti italiaan viittaava eli crepejä ja pastaa löytyy. Beef

carpaccio (114 kruunua/noin 8 euroa) ankanmaksakiekolla terästettynä oli todella loistavista raaka-aineista koottu kokonaisuus, jossa marjaisa vinegret, pehmeä parmesan ja raikas salaatti korostivat paperinohuiksi leikatun naudanlihan hienoja aromeja. Naudanmaksapatee (59 kruunua/noin 4 euroa) uunisipulin ja paahtoleivän kanssa löytyi virolaisten ruokien listalta. Tässä annoksessa oli asiaan kuuluvaa talonpoikaishenkeä. Pääruokia listalla oli noin kymmenen lajia sekä muutama virolainen erikoisuus kuten perinteiset verimakkarat hapankaalin ja keitettyjen perunoiden kera (99 kruunua/ noin 7 euroa). Valitsimme grillattua nautaa ”foie gras” (229 kruunua/noin 16 euroa) sekä unkarilaistyylisen ankan jalan (139 kruunua/noin 9 euroa). Nauta oli oikeasti grillin makuinen ja sopivasti medium, hyvästä fileestä leikattu herkkupala. Lisäkkeenä tarjoiltujen sienien sekaan oli paistettu pekonia. Ankanjalka oli aseteltu kokonaisia valkosipulinkynsiä, perunaa ja juureksia sisältäneen ”pyttipannun” päälle. Keon ympärille valeltu kastike oli hivenen makeaa, mikä ankalle hyvin sopikin. Jälkiruuat maksavat 29-74 kruunua (noin 1,9–4,8 euroa). Tarjoilijan suosituksesta päädyimme creme bruleehen ja talon omenakakkuun. Jälleen tuli todistettua, että neuvoa kannattaa kysyä. Ruokajuomana nautimme pullon eteläafrikkalaista Cathedral Cellaria (550 kruunua/noin 35 euroa) vuosikertaa 1999. Tutun ja turvallisen KVW:n laatu ei pettänyt, vaan sametin pehmeä ja ryhdikäs viini täydensi lihapitoisen aterian makuja. Ensikosketuksen perusteella Maikrahv on mainio ruokaravintola. Keittiöllä on raakaaineisiin luottava varovaisella kädellä mietoja mausteita käyttävä linja, jollaiseen eurooppalainen nykygourmee pitkälti perustuu. Kaikki annokset kootaan näyttäviksi, mahdollisuuksien mukaan korkeiksi keoiksi ja koristellaan värikkäillä kastikkeilla ja yrteillä. ■ Maikrahv, Raekoja plats 8. Puh +372 6 314 227.

Historiallinen Peppersack Suuret ovet avaraan halliin ja näkyvä sijainti raatihuoneen aukion läheisyydessä tekevät Pippurisäkkiin sujahtamisen helpoksi. Peppersack on selkeästi historiallisen tyylin ravintola, minkä kertoo jo sisustus ja henkilökunnan pukeutuminen. Ravintolasali on iso ja korkea, niin korkea, että toisen pitkän sivuseinän parvellakin on muutama pieni pöytä. Värisävyinä on tyylikkäästi vaaleaa kiveä ja tummaa puuta. Kylminä päivinä salia lämmittää terasseilta tuttu kaasulämmitin. Täällä ei ainakaan tupakansavu muodostu ongelmaksi.

Peppersackiin kuuluu lisäksi alakerran holvikellarin grilliravintola, jonka avokeittiössä työskentelevien kokkien ammattitaitoista työskentelyä on ilo seurata. Samaan yhteyteen liittyy saumattomasti myös kahvila, joka myy korkealaatuisia konditoriatuotteita, esimerkiksi upeita leivoksia.

Talvella olut on tume Ruoka Peppersackissa ei käytetä aivan orjallisesti keskiaikaisia raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä. Myönnytyksiä nykyaikaisen keittiön suomille mahdollisuuksille on tehty esimerkiksi ottamalla perunat

käyttöön. Hinnat ovat alkuruuissa 50–70 (noin 3–5 euroa), pääruuissa 95–160 (noin 7–11 euroa), keitot 30–35 (noin 2 euroa) ja jälkiruuissa 25–50 kruunua (noin 1,7–3,5 euroa).Alkuruokana siansylttyä piparjuuren ja tulisen sinapin kera oli hyvä. Keitoista tarjoilija suositteli sakeaa soppaa, jossa maistui reippaasti tilli ja paikan nimeen sopien pirteästi pippuri. Hyvä juomavalinta on aina talon omat oluet, joista talviseen makuun suosittelen suurta tummaa eli tumea. ■ Peppersack, Viru 2/Vanaturu 6, puh. +372 6 441 294.

H.H. Rüütel –

reilusti ruokaa ja juomaa Keskiajalla Rüüteliin olisivat ritarit tulleet rennosti arkihaarniskassa kypärät kainaloissaan. Peltisaappaat olisivat kolisseet kivilattiaa ja metallisia tuolinjalkoja vasten kotoisasti kilahtaen. Olutta olisi nautittu paljon ja ruokaa tarjoiltu kitsastelematta. H.H. Rüütelin Rüütli-kadulla sijaitsevan talon historia ulottuu 1300-luvulle, kellariholvit, joihin ravintolatilat on sijoitettu, ovat peräisin 1700-luvulta. Ulkoasultaan H.H. Rüütel on hieno vaan ei hienosteleva. Sisustuksessa on käytetty paljon taivutettua takorautaa ja seiniin on maalattu ritariaiheisia ”freskoja”. Tilaa on kymmenisen pöydän ja kabinetin verran, ja rauhalliseen aikaan yksi tarjoilija hoitaa näppärästi koko salin. Talvisena iltapäivänä 20 kruunun (noin 1,5 euroa) rommitee toivottaa nykypäivän ritarit lämpimästi tervetulleeksi.

Kuhaa omenakastikkeella Ruoka H.H. Rüütelissä tuo hyvällä tavalla mieleen Suomessa vielä 80-luvulla yleiset grillibaarit, joista sai erittäin edulliseen hintaan jättimäisiä annoksia. Ruoka ei ollut huippugourmeeta, mutta hyvää ja vei isonkin nälän takuuvarmasti. H.H. Rüü-

telissä näille linjoille lähdetään heti listan ensimmäisestä alkuruuasta. Mahtava keko tyypillisiä virolaisia tummia valkosipulileipiä maksaa 15 kruunua (noin 1 euro) ja annoksesta riittää hyvin syömistä kahdellekin ruokailijalle. Väli- tai jälkiruuaksikin sopiva neljän eri juuston valikoima oli sekin hyvä valinta. Hintaa annoksella on 45 kruunua (noin 3 euroa). Pääruuiksi on tarjolla lihaa, kanaa, kasviksia ja kalaa melko mielenkiintoisiksi annoksiksi kehiteltyinä. Kuhafilee omenakastikkeen kanssa oli 75 kruunun (noin 5 euroa) hintaisena tasoonsa ja kokoonsa

nähden erittäin edullinen. Annokseen kuului kahden paistetun fileen lisäksi runsaat lisukkeet. Lempeä omenakastike täydensi hienon kalan hienoa makua onnistuneesti. H.H. Rüütel sopii mainiosti yksityistilaisuuksien ja ryhmäruokailujen järjestämiseen. Ravintola onkin panostanut asiaan tarjoamalla erikoismenuita sekä sopimuksen mukaan myös muita palveluita, kuten elävää musiikkia ja viihdeohjelmaa. Ehdotuksia kannattaa pyytää hyvissä ajoin etukäteen. ■ H.H. Rüütel, Rüütli 4, puh. + 372 6 464 157.


28

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

Viro tutuksi

TEKSTI ANTTI SARASMO KUVA JAAK KADARIK

Kynttilän valossa illallisella Viimeiset rauhan vuodet ennen toista maailmansotaa olivat Tallinnassa ravintolaelämän kukoistuksen vuosia. Paikallisia erikoisuuksia olivat suositut kynttiläillalliset. Ravintolasali oli valaistu vain kynttilöin ja hämärässä salonkiorkesteri soitti hiljaista tunnelmamusiikkia. kaita. Silloin syötiin, juotiin ja juhlittiin. Ensimmäiset ravintolashowtkin keksittiin. Hyvin suosittuja Tallinnassa olivat ravintoloissa pidetyt painiottelut, joissa suomalaiset mestarimiehet kävivät ottamassa mittaa paikallisista suuruuksista.

Klubeja ja kabinetteja

Kahvilat olivat Tallinnan käyntikortti viimeisinä sotaa edeltävinä vuosina. Harjukadulla, talossa jossa nykyään on irlantilaispubi, oli Feischer, Tallinnan kulttuurikahvila. Vapauden aukion toisella laidalla nykyisessä Tallinnan kaupunginhallituksen talossa oli Corso, siellä puhuttiin politiikkaa. Ja Vapauden aukion vastakkaisella puolella, siinä missä nykyään on ravintola Moskova, oli Kuldtas, Tallinnan ehdottomasti hienoin kahvila. Siellä kävivät yhteiskunnan ja talouselämän vaikuttajat. Kahvilat olivat tärkeitä, sillä 30-luvun lopussa elettiin vielä presidentti Pätsin tiukassa valvonnassa, eikä lehdistössä kirjoitettu muista kuin valtiovallan asiallisiksi katsomista aiheista. Kahviloissa tavattiin ihmisiä, kuultiin uutisia ja keskusteltiin. Tuolloin Tallinnassa vallitsi ”eurooppalainen kahvilakulttuuri”, ainakin virolaisten mielestä. Arvioitiin, että tuolloin Tallinnan lukuisissa kahviloissa juotiin päivittäin yhteensä jopa 10 000 kupillista kahvia. Hienoimmissa kahviloissa kahvi oli erityisen hyvää ja laadukasta. Laadun takeena oli tuotemerkki Paulig ja tuolloin Tallinnan laatukahvi tuli Suomesta. Samaan aikaan ravintoloiden taso parani paranemistaan. Oli hienoja yökerhoja, tai virolaisittain yöravintoloita, joissa tavallisesti oli ainakin tunnin kestävä kabaree-esitys. Oli hyviä ruokapaikkoja ja ihmiset olivat oppineet käyttäytymään, enää ei poliisilla ollut asiaa ravintoloihin entiseen malliin.

Hevosella hotellihuoneeseen Vuonna 1918 itsenäistyneen Viron ravintolaelämä oli tasavallan alkuaikoina vähintäänkin railakasta. Keväällä 1919, Viron Vapaussodan pyörteissä oli suomalaisia vapaaehtoisjoukkoja majoitettuna hotelli St. Petersburgiin, joka oli Rataskevu-kadun ja Dunkri-kadun kulmassa. Kerran eräs juhlatuulella iltalomaltaan palannut suomalaisupseeri ratsasti

Resepti Verimakkaran ainekset: 1 kg ohrasuurimoita 2,2 l vettä 3 ruokalusikallista suolaa 450 g silavaa vähän pippuria 1 ruokalusikallinen meiramia 2 sipulia 1 l tuoretta varta 7–8 suolta voita

Tallinnan ravintolaelämälle oli tyypillistä myös yksityisklubien runsaus. Erityisesti Ravintola Gloria on yksi Tallinnan Tallinnan saksalaiset viihtyivät keskenään vanhimmista ravintoloista. suljetuissa, paremman väen klubeissa, eivätkä käyneet niin paljon ravintoloissisään hotellin ovesta ja kannusti hevos- sa kuin virolaiset. Tämä oli kyllä aika taan suoraan hotellihuoneelleen. Upsee- ymmärrettävää, sillä saksalaisviha oli rin huone oli kolmannessa kerroksessa. vielä 20- ja 30-luvuilla hyvin vahva. No kyseisen hotellin portaikko on avara Mutta oli omat klubinsa itseään paremja perille päästiin. Hankalampaa vain oli pina pitävillä virolaisillakin. Tunnetuin ja saada hevonen takaisin kadulle. Lopulta suurin oli Aia-kadulla, siitä Kaubahallista järkyttyneelle hevoselle oli pantava säkki vähän uimahallin suuntaan oleva suuri kivipäähän ja varovasti ohjaten eläin saatiin talo. Se oli ”Seurahuone”. Tässä Seltskondperuuttamaan alas hotellin aulaan. lik Majassa toimi monia aatteellisia Rahaa ravintolat ilmeisesti yhdistyksiä laulukuoroliitoista tekivät Viron Vapaussodan heimoyhdistyksiin. Lisäksi Tämän levottomana vuonna 1919, talossa oli suuri ravintola jutun lähteenä on mutta meno ravintoloissa erilaisten tilaisuuksien käytetty Kullervo Hovin järjestämiseen. Ja kyloli luultavasti aika vilkaserinomaista kirjaa ”Viita. Alkoholin tarjoilu oli nasodasta kynttiläiltoihin”, lähän niitä tilaisuuksia väliin kiellettyäkin, mutta järjestettiin. joka perusteellisesti kertoo, se ei ravintolatoimintaa Raatihuoneen torin millaista oli Tallinnan tainnut paljoakaan haitata. laidalla olivat aliupseerien ravintolaelämä vuosina Vasta keväällä 1920 ja upseerien kasinot, suljettu1918–1940. kumottiin sodan ajan voimassa ja klubeja molemmat, ainakin g periaatteessa. ollut tanssikielto. Ravintolat alkoivat heti tarjota tanssimusiikkia, mutta Jokaisella itsenään kunnioittavalla tanssilattioita ei ravintoloissa ollut, kun ravintolalla oli kabinetteja. Toisinaan niitä ei ollut aikaisemmin tarvittu. Kekse- kabineteissa oli enemmän asiakaspaikkoliäisyys kuitenkin kovan onnen voittaa, ja ja kuin varsinaisessa ravintolassa. Kabiniinpä alati neuvokkaat virolaiset keksivät netteihin kun tilasi alkuillasta riittävästi markkinoida muotiuutuutena tanssimista ruokaa ja juomaa, niin suljetun oven takapöytien välissä. Tästä ei kuitenkaan tullut na saattoi sitten juhlia vaikka aamuun asti. mitään pysyvää menestystä, sillä se tuppa- Syyttä ei kai kabinettien kätköissä arveltu si häiritsemään ruokailevia asiakkaita ja tapahtuvan jos jonkinlaisia asioita ja niinaiheuttamaan muutenkin häiriötä. pä lopulta määrättiinkin, että ravintoloiMyöhempi muotivillitys oli pyörivä den on poistettava kabineteista ovet. tanssilattia, jota Tallinnassa kokeili parikin ravintolaa. Olihan se varmaan näyttävän Lounaspaikkoja näköistä, kun parit pyörivät parketilla ja ja venäläistä keittiötä parketti vielä pyöri ravintolayleisön edes- Tallinna oli nopeasti kasvava kaupunki sä. Pyörivän tanssilattian ongelmaksi kui- sotien välisenä aikana. Kaupunkia vaivasi tenkin koituivat vähemmän tarkkaavaisessa paha asuntopula, sillä uudisrakentaminen mielentilassa olleet tanssijat, sieltä tultiin ei pysynyt muuttoliikkeen vauhdissa. Useat joskus alas vauhdilla, aivan kuin karusel- tallinnalaiset asuivat alivuokralaisina ja lista, kun tasapaino petti ja tukijalka osui läheskään kaikilla ei ollut asunnollaan ”karusellin”ulkopuolelle. keittomahdollisuutta. Monet söivätkin Pirtukuninkaat ja keinottelijat olivat päivän ainoan lämpimän aterian lounaalla 20-luvun Tallinnan ravintoloiden raharik- jossain kaupungin monista lounasruoka-

Tämänkertaisen perinteisen verimakkarareseptin on antanut Helen Naeris Eesti Majasta.

L

isää pestyt suurimot kiehuvaan veteen ja keitä kunnes ne ovat pehmeitä. Ruskista silava ja hienonna lihamyllyssä. Silppua sipulit ja ruskista voissa. Sekoita suola, meirami ja pippuri pehmeiden suurimoiden kanssa. Tämän jälkeen lisää silava ja sipuli.Viimeiseksi lisää seokseen tuore veri.Täytä suolet seoksella suppilon avulla. Älä pane seosta liian paljon. Sido makkaroiden päät kiinni.

Keitä makkarat suolalla maustetussa kiehuvassa vedessä, kunnes veri on hyytynyt. Anna makkaroiden jäähtyä. Lopuksi paista makkarat uunissa rapeiksi. ■

loista. Lounas saattoi olla edullinen, mutta lounasruokaloiden ruuan laadusta ja siisteydestä jaksettiin valittaa. Parempi väki puolestaan söi ravintoloissa, jotka kilpailivat kuuluisilla keittiömestareillaan. Virolaisessa ravintolakeittiössä oli tuolloin kaksi pääsuuntausta. Klassinen ranskalainen sekä venäläinen keittiö. Samassakin ravintolassa ruokalistat saattoivat vaihdella ollen välillä ranskalaisvaikutteisia ja välillä puhtaasi venäläisen keittiön herkkuja. Yleensä vielä 30-luvulla vuodenajat näkyivät ravintoloiden ruokalistalla. Oli ruokalajeja, jotka olivat tarjolla joka vuosi samaan aikaan. Tallinnassa vuosi alkoi plineillä, usein kaviaarin kera. Pääsiäisen jälkeen erikoisuutena oli linnunliha, joko kananpoikaa tai riistaa. Kesällä herkuteltiin ravuilla ja alkusyksystä kalalla. Syksyn kylmetessä tulivat ruokalistoille esimerkiksi makkara-annokset. Tietenkin ravintoloilla oli koko ajan tarjolla perusruokalistansa, vuoden ajat näkyivät vain erikoisuuksina.

Neuvostovuodet lopettivat ravintoloiden kulta-ajan Pian Viron miehittämisen jälkeen kesällä 1940 alkoi ravintoloiden kansallistaminen. Samalla alkoi ravintolakulttuurin taantuminen. Läpi neuvostovuosien on ravintolatoiminta jatkunut joissakin ravintolahuoneistoissa, mutta tuskin voidaan puhua yhdenkään ravintolan elämisestä neuvostovuosien yli.

Yhtenä ongelmana oli kilpailun puute. Ravintolapaikkoja oli Tallinnassa aivan liian vähän ja ravintoloihin jouduttiin jonottamaan. Henkilökunnalta puuttui puolestaan paine parempaan palveluun, sillä asiakkaita riitti ja vaikkei olisi riittänytkään, niin palkka olisi juossut joka tapauksessa. Ravintola-alan ammattitaito ruostui. Annokset muuttuivat normitetuiksi ja normin noudattaminen tärkeämmäksi kuin annoksen maistuvuus. Lopulta pysähtyneisyyden kauden loppuaikoina, kun pula alkoi olla kaikesta ja kaikkialla, ruokalistatkin irtaantuivat todellisuudesta. Se oli niitä aikoja, kun tarjoilijalta kysyttiin, mitä ravintolassa on saatavilla. Siihen oli siiten tyytyminen maistui eli ei. Viron itsenäistyttyä uudelleen alkoi oikea ravintolabuumi. Ravintolan pitäminen ymmärrettiin nopeaksi tavaksi rikastua. Samoin monet kahvilat arvelivat kannattavansa paremmin alkoholia tarjoilevina baareina. Nyt Tallinnassa näyttää suurin ravintoloiden perustamishuuma olevan ohi. Uudesta tai uudestaan syntyvästä ravintola- ja kahvilakulttuurista kertovat jo ensimmäiset toisen sukupolven kahvilat. Niissä ei ehkä ole vanhan ajan valkoesiliinaisia tarjoilijoita, mutta niissä on espressokone ja laaja kahvilaatujen valikoima. Joka tapauksessa ne ovat jälleen paikkoja, jonne lähdetään istumaan ja tapaamaan ihmisiä. ■

Tallinnan

kultainen possu Kuldse Notsu Kõrts on virolainen kestikievari Tallinnan Vanhan kaupungin ytimessä. Ravintola on vain muutaman askeleen päässä Raatihuoneen torilta.Vaikka paikka sijaitsee kaupungin suositulla turistialueella, on Kudsen Notsun asiakkaista yllättävän suuri osa virolaisia. Kievari on helppo löytää, koska Dunkri-kadulta näkee hyvin sisään valoisaan, talonpoikaishenkisesti sisustettuun ravintolaan. Paikan sisustuksessa on käytetty paljon vanhaa maaseudun tavaraa, kuten puuastioita, leipälapioita, käkikelloja, myrskylyhtyjä ja valjastusvälineistöä. Värit ovat vaaleita ja huonekalut puisia. Kuldsen Notsun Kõrtissä on noin 100 asiakaspaikkaa. Kievari sopii hyvin myös yksityistilaisuuksiin, koska 20- ja 30paikkaiset salit ovat erotettavissa muusta ravintolasta.

Kuldse Notsu Kõrtsi tarjoaa vierailleen virolaista perinneruokaa, johon kuuluvat muun muassa talkkuna, porsaanpaisti, erilaiset makkarat ja hapankaali. Aitoon virolaiseen juhlatunnelmaan pääsee nauttimalla alkuun suussasulavaa maksapasteijaa, 55 kruunua (noin 3,5 euroa) ja pääruuaksi perinteisen pitoannoksen, verimakkaroita hapankaalin kanssa. Hintaa makkaroilla on 110 kruunua (noin 7 euroa). Musta verimakkara on virolainen herkku, jota tarjotaan erityisesti jouluaikaan. Mukavana yksityiskohtana voi mainita postikortiksi tehdyn jälkiruokalistan, jonka kääntöpuolelle voi kirjoittaa. Ravintolan väki hoitaa kortin postituksen. Kuldse Notsun jälkiruoka-annokset ovat kuin suoraan isoäidin keittiöstä. 40 kruunua (noin 2,5 euroa) maksava omenapiirakka vaniljakastikeen ja kermavaahdon kanssa on todella herkullinen. Kievarissa järjestetään myös pelimanni-iltoja. Perjantaisin ja lauantaisin Notsun lattialla voi tanssia kansanmusiikin tahdissa. ■ Kudse Notsu Kõrts, Dunkri 8, puh. +372 6 286 567.


TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

29

Tartto

Suomalaisuuden Elton Johnin musikaali jäljillä Tartossa Tartossa kesäkuussa Tarton elämänmeno on suomalaisen silmin samalla eksoottinen ja kovin kotoinen. Suuriin kaupunkeihin verrattuna on sadan tuhannen asukkaan Tartossa vielä näkyvissä ja tunnettavissa rauhallisempi tempo. Tartossa ei nykyajan kaupunkikulttuuri ole täysin peitonnut virolaisille ja suomalaisille monessa tapauksessa yhteisiä perusarvoja ja -toimintoja. Juuri näinä päivinä joulukuussa muuttuu Tarton katukuva, kun opiskelijat vähitellen vaihtavat kesän ja syksyn kannetut ylioppilasjärjestöjen lakit punaisiin tonttulakkeihin. Tonttulakki on tonttulakki molemmilla puolilla lahtea, mutta eksoottiselta jopa suomalaisista tuntuu sen käyttäminen arkipäähineenä. Muuten myöhäissyksyssä toimitaan vanhalta yhteiseltä pohjalta. Paetaan kylmyyttä saunaan, haetaan perunoita omasta kellarista ja puetaan villasukat ja -paidat päälle. ”Miks nael on kõvem kui kartul – miks on nii, et talvel mõnus on Tartus, miks on küll nii?” Paikallinen iskelmä luettelee pienen miehen kysymyksiä. Laulussa poika pohtii, miksi aurinko laskee länteen, miksi naula on perunaa kovempi ja muiden ihmeiden joukossa myös, miksi Tartossa on talvella mukavaa. Tartto todella elää yliopiston lukukausien mukaan. Ryhmämatkalla usein näkee rakennuksia muttei elämää niiden sisällä. Tarttoonkin kannattaa suunnata lukukausien aikana ja hakeutua vaivihkaa kuljeskelemaan kaduille, eksyä pienempiin seurueisiin ja kuppiloihin. Kesällä kaupunkiin tuleva suomalaisturisti näkee kyllä aineelliset todistukset menneiden aikojen yhteistyöstä Viron ja Suomen välillä. Eliel Saarisen suunnittelema Paavalin kirkko seisoo kirkkaine torneineen Riian mäellä. Puhtainta funktionalismia on Alvar Aallon projektina toteutettu Villa Tammekann, joka nykyään toimii Turun ja Tarton yliopistojen yhteistyökeskuksena. Armas Lindgrenin Sakala-korporaation talo taas edustaa jugendia, vain muutamia paraatiesimerkkejä mainitakseni. Opas osaa kertoa, että Virolaisten ylioppilaiden seuran (EÜS) talossa allekirjoitettiin 1920 Suo-

men ja Neuvosto-Venäjän välinen Tarton rauha. Samoin esitellään suomalaisten organisaatioiden toimintaa. Tartossa ovat mm. Suomen instituutti, Tamperemaja, opiskelijoiden Fraternitas Fennica ja inkerinsuomalaisten seura komeassa talossaan. Suomalaisten suunnittelemien talojen lisäksi suomalaisia näkee yhä katukuvassa. Heidät erottaa virolaisista kovemmasta puheäänestä. Ei sillä että suomalaiset olisivat puheliaampia - vieraassa ympäristössä helpommin kuljetaan pienissä ryhmissä kuin yksinään. Jos taas vastaan kävelee käsikoukkua nuoria tyttöjä, on keskustelukielenä melkoisella varmuudella venäjä. Suomalaisia opiskelijoita on Tartossa tällä hetkellä kolmisen sataa. Vanhoja lähtee ja uusia tulee, mutta määrä on jokseenkin vakiintunut, ja jälleen kuuluvat suomalaiset Tarttoon luonnolisesena osana kuten 20- ja 30-luvuilla. Tartto elää omaa osittain sanoiksi taipumatonta elämäänsä. Juuri se on kai Tarton henki ja tekee Tartosta Tarton. Kuten opiskelijoita myös taloja tulee ja menee. Kaiholla muistellaan Kivisiltaa ja Kauppahallien pylväikköä, joiden ansiosta kaupunkia kutsuttiin Emajoen Ateenaksi. Niin ehjä oli klassistinen tyyli, joka vieläkin leimaa kaupunkia. Vanha suomalaisten suunnittelema Vanemuine-teatteri oli kuulemma kuin joutsen mäen päällä nykyisen Vanemuisen paikalla. Rakennusten katoaminen ei heilauta kaupunkia, muutoksessa on jatkuvuutta. Opiskelukaupungissa on pysyvästi vaihtuvaa nuoruutta. Kaikki asiat eivät silti muutu. Suomalais-virolainen yhteiskulttuuri leimaa opiskelijoita. Todennäköisesti ne pienessä ryhmässä kävelevät suomalaiset etsivät kontaktia paikallisiin ja virolaiset tahtoisivat tutustua suomalaisiin. Mutta kuka sitä nyt ensimmäisenä juttelemaan menisi. JUHA-MATTI ARONEN, SUOMEN INSTITUUTTIN KULTTUURISIHTEERI

Kahden ”söörin”, sir Elton Johnin ja sir Tim Ricen yhteistyömusikaali Aida esitetään kesäkuussa Tarton laululavalla. Huomattavia palkintoja, esimerkiksi parhaimman musikaalin ”National Broadway Theatre Award:in” ja vuoden 2001 parhaan musiikkiesityksen ”Grammyn” voittanut musikaali on kertomus kotimaastaan ryöstetystä Nuubian prinsessa Aidasta, Egyptin prinsessa Amnerisesta sekä soturi Radamesesta, jota molemmat prinsessat rakastavat. Tarina, joka ei ole sidottu aikaansa, kertoo rakkaudesta, uskollisuudesta, urhoollisuudesta ja petollisuudesta. Oopperan ystäville aihe on tuttu Verdin samannimisestä teoksesta. Musikaalin tuottaja Paavo Nõgene on haltioissaan Aidan suuripiirteisestä musiikista. ”Elton Johnin musiikki on

todella mahtavaa. Musikaali poikkeaa erittäin paljon muista tähän asti Virossa nähdyistä”, ylistää Nõgene. On toinenkin syy, joka antaa esitysoikeuden saajille aiheen riemuun. Tim Ricen ja Elton Johnin yhteismusikaalia on esitetty lavalla vasta kolme vuotta ja tällä hetkellä se on ohjelmistossa ainoastaan USA:ssa Broadwaylla ja Hollannin Haagissa. Tartto saa kunnian olla kolmas kaupunki, jossa musikaalia esitetään. ”Se on tunnustus Virolle ja ennen kaikkea Tartolle”, mainitsee Nõgene. Esitysoikeuden saanti Tartoon on Nõgesen arvion mukaan viimevuotisen Evitamusikaalin onnistumisen sekä Tim Ricen Tarton vierailun ansiota. Vanemuise Teat-

terin esittämän Aidan ensi-ilta on Tarton laululavalla 6. kesäkuuta. Muut esityspäivät ovat 7, 13, 14, ja 15. kesäkuuta. Tarton laululavalle mahtuu 11 000 katselijaa. Vanemuise Teatterin ja PNG Eventsin yhteistyöprojektina toteutettava ulkoilmamusikaali kuuluu Tartu Muusikafestivalin alaisuuteen. Sama järjestäjäkaksikko toi kaksi vuotta sitten Tarton Raeplatsille eli Raatihuoneen torille Puccinin oopperan Tosca ja viime kesänä sir Andrew Lloyd Webberin Evitan. Liput tulevat myyntiin helmikuusta alkaen. Ryhmävarauksia on mahdollista tehdä sähköpostitse.

alle neliön suuruisessa eristyssellissä. Ensimmainen päivä: puoli litraa vettä, toinen päivä: puoli litraa vettä, kolmaspäivä: puoli litraa keittoa ja 200 g leipää, neljäs päivä: katso ensimmäinen päivä ja niin edelleen. Näistä asioista ei Suomessa vielä 80-luvulla puhuttu. Oliko syynä

tiedon puute vai veli venäläisen pelko, päätelköön jokainen itse.

KGBMuseo Viron historian arimpia yksityiskohtia esitellään avoimesti Tartossa sijaitsevassa museossa. Pahamaineisen NKVD:n harmaan talon kellarit palvelivat vuodesta 1940 alkaen pidätysselleinä ja kuulustelutiloina. Nyt kopit ovat kaikessa kapisuudessaan yleisön nähtävinä. Museon näyttelyyn sisältyy esineistöä, jotka kertovat virolaisten vankien oloista Neuvostoliiton vankileireillä. Tietopaketeissa myös suomeksi kerrotaan muun muassa mielenkiintoista neuvostoajan poliittista historiaa alkaen ensimmäisistä parlamenttivaaleista 1940, jolloin tulos, 92,9 prosenttia kommunisteille, julistettiin Moskovassa jo ennen vaalihuoneiden sulkemista. Myös vankien massakyyditykset ja metsäveljien toimet kuvaillaan tarkasti. Museon pääsymaksu on vain 5 kruunua (noin 30 senttiä), rahalla saa näkemyksen, kuinka mielivaltaista ja järjetöntä neuvostovalta Virossa pahimmillaan oli. Näin joulun jälkeen laihdutusta suunniteleville vinkiksi KGB-dieetti, jota noudatettiin 10 päivää

■ KGB Selli Museo, Riia-katu 15b. Puh +372 7 461 717.


30

T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3

ravintolat

Tartto

Kokoko Rüütli 9, Tartto, puh. +372 7 305 569, 305 567, fax +372 7 305 568, e-mail: steve@kokoko.ee, www.kokoko.ee

Tartossa ja Tarton maakunnassa Aleksandri

Lemuuria

Aleksandri 42, Tartto, puh./fax +372 7 472 462

Variku 8, Tartto, puh. +372 7 476 250, puh./fax +372 471 353, e-mail: restoran.lemuuria@mail.ee, www.lemuuria.ee

Atlantis

Neljas Aste

Narva mnt 2, Tartto, puh. +372 7 385 495, fax +372 7 385 484, e-mail: info@atlantis.ee, www.atlantis.ee

pubit ja kahvilat

Barclay

Illegaard Ülikooli 5, Tartto, puh. +372 7 423 743

Kotka Kelder Pepleri 14, Tartto, puh. +372 7 420 141, e–mail: kiri@kotkakelder.ee

Krambambuli Ülikooli 20, Tartto, puh./fax +372 7 375 401, www.krambambuli.ee

Krooks pub Jakobi 34, Tartto, puh. +372 7 441 506, fax +372 7 441 450

6teistkannu pub Suur Kaar 53, Tartto, puh. +372 7 381 484, +372 52 92 570, e-mail: 6teistkannu@hot.ee, www.hot.ee/6teistkannu

Mamma´n Raatuse 22, Tartto, puh. +372 55 83 285, e-mail: raides@hot.ee

Manhattan Spordipubi Narva mnt 25, Tartto, puh. +372 7 403 137, puh./fax +372 7 403 136, e-mail: anupluum@hot.ee

McDonald´s Turu 6a, Tartto, puh. +372 7 441 929, fax +372 7 344 345, e-mail: mctartu@online.ee

Nelja Koopa Pubi Ülikooli 10, Tartto, puh: +372 7 305 997, puh./fax +372 7 305 996, e-mail: pubi@email.ee Riia 7, Tartto, puh. +372 7 427 933. Vanemuise 26, Tartto, puh. +372 7 420 795.

Postimaja pub Küüni 9, Tartto, puh. +372 7 441 011, fax +372 7 362 372.

Pronto pizzeria Rüütli 6/Küütri 3, Tartto, puh. +372 7 442 085

Ristiisa pub Küüni 7, Tartto, puh. +372 7 303 970, fax +372 7 303 974, e-mail: ristiisapubi@hot.ee

River

Draakon

Gruusian suurlähetystö

Raekoja plats 2/4, Tartto, puh. +372 7 442 045, +372 50 191 73, fax +372 7 423 000, e-mail: tonyas@solo.delfi.ee, www.draakon.ee

Valtioiden rajat ylittävä ruokakulttuuri lienee yksi parhaista epävirallisen diplomatian keinoista kansojen keskinäisen kanssakäymisen tiellä. Tarton yliopistolliseen ilmapiiriin sopii hyvin, että gruusialaiseen ruokaan erikoistunut ravintola on nimetty suurlähetystöksi. Gruusia Saatkond sijaitsee aivan Tarton keskustassa vanhan talon toisessa kerroksessa. Ikkunapöydistä avautuu upea näköala raatihuoneenaukion yli Emajoen rantaan. Sisustukseltaan lähetystö on enemmän kansanomaisen rento kuin hienosteleva.

Ruokalista on erittäin monipuolinen, sillä gruusialaiset ovat tunnetusti kaikkiruokaisia, ja saaneet omaan keittiöönsä vaikutteita niin idästä, lännestä kuin etelästäkin. Ravintolasta saa esimerkiksi herkullista seljankaa, tulisia kebabeja, raikkaita salaatteja, kevyttä kasviksista sekä tuhteja vartaita. Hinnat ovat kohtuulliset eli kalleimmatkin pääruuat maksavat vain noin 100 kruunua (noin 6,5 euroa). ■

Teatrikohvik

Barbara pub

Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 440 140, e-mail: kohvik@vanemuine.ee, www.hot.ee/teatrikohvik

Rannu, Tarton maakunta, puh. +372 7 454 249, +372 5059 647, e-mail: info@barbarapubi.ee

Tsink Plekk Pang kiinalainen ravintola

Ego kahvila

Rüütli 23, Tartto, puh. +372 7 442 044, e-mail: raides@hot.ee

Virtuaal Pikk 40, Tartto, puh./fax +372 7 402 509, e-mail: kohvikvirtuaal@hot.ee, www.hot.ee/kohvikvirtuaal

Werneri kahvila Ülikooli 11, Tartto, puh. +372 7 441 274, fax +372 7 441 168, e-mail: werner@hot.ee

Wilde kahvila Vallikraavi 4, Tartto, puh. +372 7 309 762, fax +372 7 309761, e-mail: wilde@wilde.ee, www.wilde.ee

Aleksandri 4, Tartto, +372 7 344 493

Rüütli pub Rüütli 2, Tartto, puh. +372 7 441 318

Wilde Irish pub

Sadamagrill Paadiall Soola 5B, Tartto, puh. +372 7 441 941, +372 7 441 438 (Zum Zum), e-mail: paadiall@hot.ee

Zavood pub Lai 30, Tartto, puh. +372 7 441 321, e-mail: mariop@zavood.ee

Zum Zum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438, fax +372 7 441 438, e-mail: zumzum@online.ee

Vanemuise 21a, Tartto, puh. +372 56 677 176, +372 52 39 460

TEKSTI JA KUVA JUKKA ARPONEN

Vanalinna söögituba

Pizza Opera

Vinotheque Püssirohu Kelder

Raekoja plats 3, Tartto, puh. +372 7 441 295

Küütri 6, Tartto, puh. +372 7 303 405, 303 411, e-mail: pang@pang.ee, www.pang.ee

Pappa Pizza

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555, fax +372 7 303 560, e-mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee

China Garden kiinalainen ravintola

Free kahvila Ringtee 75, Tartto, puh. +372 7 303 852 (baari), +372 7 303 850 (fast food), e-mail: kivigrill@astri.ee

Püssirohukelder

Pikk 40, Tartto, puh./fax +372 7 402 509, e-mail: baguarest@hot.ee

Raekoja plats 2, Tartto, +372 7 442 045, +372 50 191 73, fax +372 7 423 000, e-mail: tonyas@solo.delfi.ee

Trahter Labürint

Pikk 40, Tartto, puh./fax +372 7 402 509, e-mail: nostalgija@hot.ee, www.hot.ee/nostalgija

Bagua kiinalainen ravintola

Hotel Draakon kahvila & pub

Turu 21, Tartto, puh. +372 7 303 403, fax +372 7 442 015, e-mail: pattaya@pattaya.ee, www.pattaya.ee

Thai ravintola

Ülikooli 8, Tartto, puh. +372 7 447 103, fax +372 7 447 100, e-mail: barclay@barclay.ee, www.barclay.ee

Tartossa ja Tarton maakunnassa

Tirol pub

Lossi 17, Tartto, puh. +372 7 441 264, e-mail: na.www@torn.ee, www.torn.ee/neljasaste

Taverna

Riia mnt 4, Tartto, puh./fax +372 7 409 222, e-mail: entri@entri.ee

Raekoja plats 20, Tartto, puh. +372 7 423 001, fax +372 7 423 344, e-mail: taverna@hot.ee

Georgian ravintola Rüütli 8, Tartto, puh. +372 7 441 386

Ton Ban korealainen ravintola

Ihaste

Kastani 8, Tartto, puh. +372 7 420 088, fax +372 7 476 477, e-mail: lampe@hot.ee

pallase 25/27, Tartto, puh. +372 7 331 060, fax +372 7 331 048, e-mail: info@ihastehotell.ee, www.ihastehotell.ee

Viljandi mnt 3, Puhja, Tarton maakunta, puh. +372 7 451 582, fax +372 7 303 772, e-mail: leap@hot.ee

Priiuse Seltsimaja kahvila Kurepalu, Haaslava, Tarton maakunta, puh. +372 7 490 186

Vallikraavi 4, Tartto, puh. +372 7 309 765, fax +372 7 309 761, e-mail: wilde@wilde.ee, www.wilde.ee

Talli tare

Vapper Mäger, Partnerid ja Kolmas Eesti pub

Tarburger

Kesk 10, Elva, Tarton maakunta, puh. +372 7 303 616, fax +372 7 303 240, e-mail: elvo@elvo.ee

Postimaja baari

Alatskivi, Tarton maakunta, puh. +372 7 453 887

10.–11.5. 21. Tartu jooksumaraton (21.Tarton maratonjuoksu), www.tartumaraton.ee 24.–25.5. 22. Tartu rattaralli (22.Tarton pyöräralli), www.tartumaraton.ee

Touko–kesäkuu

Ulkoilmanäytelmä “Kihnu Jõnn” Sadama teatterissa

Kesäkuu

http://kultuuriaken.tartu.ee

Elton Johnin ja Tim Ricen musikaali Aida Tarton laululavalla 17.–23. 6. Tartu Jaani kiriku päevad 2003 (Tarton Johanneksen kirkon päivät) 21.–22.6. Regiöö 2003. (Kansanmusiikkifestivaali Viron maatalousmuseossa) 27.–29.6. Tartu hansapäevad (Tarton hansapäivät), www.tartu.ee/hansa

Tammikuu

Heinäkuu

Helmikuu

Elokuu

6.–15. 6.

kulttuurikalenteri 2003 10.–11.1. Kansainvälinen nuorten muusikoiden festivaali WINTFEST 34. Tartu Maraton (hiihtomaraton), www.tartumaraton.ee 14.–17. 2. Miss Valentine 2003, 9. kansainvälinen voimistelukilpailu, www.vkjanika.ee/ 9.2.

7.–8.3.

18.–24.

Maailmanmusiikki päivät MAAjaILM Sadamateatterissa. 5. Eestin filmi päivät

Huhtikuu

Jäägripesa

Lähte, Tarton maakunta, puh. +372 7 494 124

Kesk 2a, Kambja, Tarton maakunta, puh. +372 7 351 748, +372 50 61 512

Trahter

K-Baar

Puiestee 8, Rõngu, Tarton maakunta, puh. +372 7 459 420, +372 52 76 926

Toukokuu

Valga mnt 7, Rõngu, Tarton maakunta, puh. +372 7 459 350

Valge baari

Rõngassai kahvila-baari

Pikk 1, Elva, puh. +372 7 456 150

Lähte, Tarton maakunta, puh. +372 7 494 100

3.–4. 7.

16.–17.8 23.8.

Noortefestival Pulss (Nuorisofestivaali Pulss) 10. valtakunnalliset hanuripäivät Freedom Parade (musiikkitapahtuma)

Syyskuu

Tartu 5. maarjalaat (Tarton 5. marianpäivämarkkinat) 13.–14.9. 6. Tartu rattamaraton (6. Tarton Pyörämaraton) 24.–28.9. Tartu vanamuusika festival (Tarton vanhanmusiikin festivaali) 13. 9.

Maaliskuu

21.–27.4. Jazzkaar (jazz festivaali), www.jazzkaar.ee 23. 04.4. Jyrinpäiväjuhla ja Jüriöö jooks (Jyriyön juoksu) Raadin kartanossa. 25.–27.4. Akordionimuusika 2003 (harmonikkamusiikki 2003) 25.–26.4. Supilinna päevad 2003 (Supilinnan kaupunginosan päivät)

Laeva, Tarton maakunta, puh. +372 7 352 387, +372 50 34 480

Käo kylä, elva, Tarton kunta, puh. +372 7 303 606, fax +372 7 303 605,

Riia mnt 195, Tartto, puh. +372 7 475 983, fax +372 7 477 213, e-mail: info@kantri.ee

Melliste, Mäksa, Tarton maakunta, puh. +372 7 411 686

Piilu baari

Kolkja kala-sipulin ravintola

Kantri

Käbitare kahvila

Voika 23, Nõo, Tarton maakunta, puh. +372 7 455 359

Ülikooli 11, Tartto, puh. +372 7 441 274, fax +372 7 441 168, e-mail: werneri@hot.ee

Gildi 7, Tartto, puh. +372 7 423 747

Pikk 1, Elva, Tarton maakunta, puh. +372 7 456 150

Nõo baari

Werner

Italian ravintola

Puh. +372 7 441 386

Alatskivi, Tarton maakunta, puh. +372 7 453 862

Pool Kuus Rüütli 1, Tartto, puh. +372 7 441 175.

Entri

Gruusia Saatkond, Rüütli 8, Tartu.

Liisu kahvila

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 556, e-mail: veinikelder@pyss.ee, www.pyss.ee/vein.htm

29.4.–3.5. Ülikooli kevadpäevad 2003 (Yliopiston kevätpäivät 2003), www.ut.ee/studentdays/ 10.5. Tartu kevadlaat 2003 (Tarton kevätmarkkinat 2003)

Lokakuu

14.–20.10. Hõimupäevad 2003 (Heimopäivät 2003) 18.–19.10. 8. Mercury Cup (kansainvälinen miekkailuturnaus)

Marraskuu

18.–22.11. Tudengisügis 2003 (opiskelijoiden syyspäivät), www.ut.ee/studentdays

Joulukuu

5.–15.12. Jõulujazz (Joulujazz) 31.12. Uudenvuoden konsertti Vanemuise konserttitalossa

Legendaarinen kievari Püssirohukelder ja uusi Veinikelder keskellä Tarttoa odottavat Teitä. Tervetuloa tutustumaan ainutlaatuiseen interiööriin, suussasulavaan ruokaan ja hyvään olueeseen ja aitoon virolaiseen elävään musiikkiin. Kievarissa ja kesällä auki olevalla sisäpihalla on paikat 250:lle vieraalle.

35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, katalogissa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi.

Patentoidut ruoka-annoksemme ja talon oma olut Püssika Punane ovat uusi miellyttävä elämys myös suomalaisasiakkaille. Püssika Punane olut maksaa vain 35 EEK (2,3 eur) litra!

Kellarilla on oma ruokalista.

peräisin oleva 1700-luvulta maperäisin ja kaupungin oin rakennus kiinnostav ravintolaksi. u on restauroit

Alkuviikosta esiintyy kievarin ”house band” ja loppuviikkoisin ovat esiintyjinämme Viron suosituimmat muusikot ja yhtyeet. Ryhmille oma ruokalista. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. Püssirohukelder, Lossi 28, puh.+ 372 7 303 555, www.pyss.ee, e–mail:pyss@pyss.ee

Avoinna ti–la 14–01. Püssirohu Veinikelder, Lossi 28, puh. + 372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm.


T H E B A LT I C G U I D E

TA M M I K U U 2 0 0 3

hotellit Pallas hotelli Riia 4, Tartto, puh. +372 7 301 200, fax +372 7 301 201, e–mail: pallas@pallas.ee, www.pallas.ee.

Barclay hotelli Ülikooli 8, Tartto, puh. +372 7 447 100, fax +372 7 447 101, e–mail: barclay@barclay.ee, www.barclay.ee

Draakon hotelli

Vikerkaare 40, Tartto, puh. +372 7 421 190, fax +372 7 421 192, e–mail: tdc@hot.ee. Jaani 7, Tartto, puh. +372 7 361 535, fax +372 7 361 536, e–mail: uppsala@uppsalamaja.ee, www.uppsala.ee.

Tampere vierastalo Jaani 4, Tartto, puh. +372 7 386 300, fax +372 7 386 301, e–mail: maja@tamperemaja.ee, www.tamperemaja.ee

Salimo vierastalo

London hotelli

Kure turismitalu vierastalo

Rüütli 9, Tartto, puh. +372 7 305 555, fax +372 7 305 565, e–mail: london@londonhotel.ee, www.londonhotel.ee.

Rähni pl 282/4, Tähtveren kunta, Tarton maakunta, puh. +372 7 494 705, +372 50 474 12, +372 55 219 12, fax +372 7 494 705, e–mail: kuretalu@kuretalu.ee, www.kuretalu.ee

Riia 195, Tartto, puh. +372 7 383 043, fax +372 7 477 213, e–mail: info@kantri.ee, www.kantri.ee

Ihaste hotelli Pallase pst. 25/27, Tartto, puh. +372 7 331 060, fax +372 7 331 048, e–mail: info@ihastehotell.ee, ihaste.kaire@mail.ee, www.ihastehotell.ee.

Rehe hotelli Võru 235, Tartto, puh. +372 7 412 234, fax +372 7 412 355, e–mail: rehehotell@rehehotell.ee, www.rehehotell.ee

Park hotelli Vallikraavi 23, Tartto, puh. +372 7 427 000, fax +372 7 427 655, e–mail: info@parkhotell.ee, www.parkhotell.ee.

vierastalot Aleksandri vierastalo Aleksandri 42, Tartto, puh. +372 7 366 659, fax +372 7 349 446, e–mail: aleksandri@hot.ee.

Carolina vierastalo Kreutzwaldi 15, Tartto, puh. +372 7 422 070, fax +372 7 422 070, e–mail: carolina@hot.ee, http://my.tele2.ee/intertrade

Carolina vierastalo (asunnot) Raekoja plats 11-3 ja 11-5, Tartto, puh. +372 7 422 070, fax +372 7 422 070, e–mail: carolina@hot.ee, http://my.tele2.ee/intertrade.

Kuldkala – enemmän kuin pilkkikilpailu

Uppsala Maja vierastalo

Raekoja plats 4, Tartto, puh. +372 7 442 045, +372 50 19 173 fax +372 7 423 000, e–mail: tonyas@solo.delfi.ee, www.draakon.ee.

Kantri hotelli

Kopli 1, Tartto, puh./fax +372 7 361 850, e–mail: salimo@tk.tartu.ee, www.teenindusk.tartu.ee

Pansionaat Loodus vierastalo Murin kylä, Luunjan kunta, puh./fax +372 7 380 973, +372 50 935 81, e–mail: pans.loodus@neti.ee, www.loodus.net.

Lomamökki Indo (toukokuu–syyskuu) Mellisten kylä, Mäksä, Tarton maakunta, puh. +372 50 821 33, +372 55 144 30, e–mail: ovestor@hot.ee, www.hot.ee/ovestor

Kooli hostel Põllu 11, Tartto, puh./fax +372 7 461 471, fax +372 7 461 470, e–mail: info@TTK17.edu.ee

Rändur hostel Kuperjanovi 66, Tartto, puh. +372 7 427 190, +372 51 31 852, puh./fax +372 7 427 275.

Tartu hostel Soola 3 a, Tartto, puh./fax +372 7 314 300, fax +372 7 314 301, e–mail: info@tartuhotell.ee, www.tartuhotell.ee

Verevi hostel H. Raudsepa 2, Elva, Tarton maakunta, puh./fax +372 7 457 084, +372 56 983 940. www.verevi.ee

Tähtvere hostel Laulupeo 19, Tartto, puh./fax +372 7 421 364 puh. +372 7 421 708.

Üliõpilasküla hostel

fax +372 7 304 079, e–mail:eha.suija@mail.ee, http://kodu.neti.ee/fy229a

Iivi Oja kotimajoitus Vaikne 20, puh. +372 7 401 429, +372 53 817 682, e–mail: Iivi.Oja@mail.ee, www.hot.ee/iivimaja.

Herne kotimajoitus Herne 59, Tartto, puh. +372 7 441 959, +372 51 678 91, e–mail: rek.saks@neti.ee, www.hot.ee/supilinn.

Hirveaia kotimajoitus Lossi 4, Alatskivi, Tarton maakunta, puh. +372 7 453 837, 453 862.

Hallivariku tilan kotimajoitus Pangodi, Kambja, Tarton maakunta, puh. +372 7 351 629, +372 51 979 495.

Barbara pubin kotimajoitus Rannu, Tarton maakunta, puh. +372 7 454 249, +372 50 596 47, e–mail: info@barbarapubi.ee, www.barbarapubi.ee.

Pärna tilan kotimajoitus Külitsen kylä, Ülenurme, Tarton maakunta, puh. +372 7 381 324, +372 7 252 792 75, +372 50 155 95, fax +372 7 380 133, e–mail: enn.sups@mail.ee, www.hot.ee/haage.

B&B Tamme kotimajoitus Tamme 7 A, Tartto, puh. +372 7 474 466, +372 51 59 835.

Varnja leirintäalue-mökit Varnja, Peipsiääre, Tarton maakunta, puh. +372 52 349 04.

motellit Waide motelli

A. H. Tammsaare 8, Tartto, puh. +372 7 404 969, puh./fax +372 7 422 575, e–mail: info@dominahotel.ee, www.dominahotel.ee

Viive Konin kotimajoitus

Käon kylä, Tarton maakunta, puh. +372 7 303 606, +372 52 04 219, fax +372 7 303 605, e–mail: info@waide.ee, www.waide.ee.

Õuna 32, Tartto, puh. +372 7 381 433, +372 52 268 34.

Ilmatsalu motelli

Oru Villa vierastalo

Eha Suija kotimajoitus

Oru 1, Tartto, puh. +372 7 422 894, e–mail: info@oruvilla.ee, http://oruvilla.ee.

Tamme pst. 73 A, Tartto, puh. +372 7 304 080, +372 50 868 34,

Domina vierastalo

31 TEKSTI JUKKA ARPONEN, KUVA KULDKALA

Vikerkaare vierastalo

Pepleri 14, Tartto, puh. +372 7 420 337, +372 7 427 608, e–mail: mty-tyk@ut.ee.

Imatsalu, Tarton maakunta, puh. +372 7 499 135, +372 55 44 690, fax +372 7 499 173, e–mail: ilmatsalu.motell@neti.ee, www.hot.ee/ilmatsalumotell.

Otepään Pühajärvellä järjestettävä kuudes Kuldkala-tapahtuma on Viron perinteikkäin talvinen kalastustapahtuma. Suomalais-virolainen järjestelytoimikunta on ottanut mallia Keskisten kauppiasveljesten ideoimasta Miljoona pilkistä, mutta luonnollisesti Virossa kilpaan sekoittuu paikallista väriä. Kilpailukaloina ovat järven luontaiset ahvenet, joista 100 merkitään erityisiksi palkintokaloiksi. Merkintätapa sekä muut palkintosäännöt paljastetaan vilppiyritysten välttämiseksi vasta juuri ennen kilpailua. Todennäköistä on, että suurin sekä pienin kala palkitaan edelliskertojen tapaan. Mikäli palkintoon oikeuttavat kalat ovat kalastajia ovelampia, arvotaan suurin osa palkinnoista osallistujien kesken. Aiempina vuosina merkkikaloja on noussut jäälle vain muutamia, joten arpajaisiin jouduttanee turvautumaan tälläkin kertaa. Palkinnot ovat arvokkaita ja parhaassa tapauksessa kaksi onnekkainta ajelee Pühajärveltä kotiin uusilla autoilla.

Kuldkalan osallistujamäärä on kasvanut tasaisesti ensimmäisen kilpailun noin tuhannesta viimekertaiseen ennätyslukemaan 2 500. Joukkuesarjassa käydään jo kolmatta kertaa maaottelu Viro-Suomi-Latvia. Neljäntenä joukkueena kisaan osallistuvat tänä vuonna myös Liettuan huippupilkkijät. Tapahtumassa on kuitenkin pääpaino koko kansan talvijuhlilla myyntikojuineen ja oheistapahtumineen. Päivän mittaan Pühajärven jäisellä esiintymislavalla esiintyy legendaarinen Apelsin-yhtye sekä joukko paikallisia puhallinorkestereja. Vain kalastuskilpailuun osallistuminen maksaa (210–275 kr/noin 14–18 euroa), muu ohjelma on ilmaista kaikille paikalle saapuville. Tapahtuma järjestetään lauantaina 15. helmikuuta kello 11–17. Lisätietoa internetistä www.kuldkala.ee. ■

FO

RM

ATI O

N


32

T H E B A LT I C G U I D E

Tartto

TA M M I K U U 2 0 0 3 TEKSTI SAKARI NEUVONEN, KULTTUURIOHJAAJA, TAMPERE-MAJA, KUVA JAAK KADARIK

Minun kotikaupunkini Totista kilpailua ja leppoisaa liikuntaa Tartu Maraton on yhdistys, joka järjestää vuosittain neljä massatapahtumaa aktiivisille liikkujille, tästä markkinointinimitys Tartu Neliküritus eli Tarton Nelostapahtuma. Ohjelmassa on hiihtoa, juoksua ja polkupyöräilyä. Vuoden ensimmäinen koitos on jo kolmaskymmenesneljäs Tartu Maraton (Tarton hiihtomaraton), joka on Otepään maisemissa perinteisellä tyylillä hiihdettävä 63 kilometrin (myös 31 km reitti) hiihtotapahtuma. Otepää on Viron hiihtourheilun keskus ja siellä hiihdetään muun muassa tammikuun 10.–12. maailman cupin osakilpailut. Toukokuussa ovat vuorossa ensin Tartu Jooksumaraton (Tarton juoksumaraton) 11.5. ja pari viikkoa myöhemmin Tartu Rattaralli (Tarton pyöräralli) 24.5. Nelikoksi tapahtumien sarjan täydentää syksyinen Rattamaraton (Tarton pyörä-

maraton) 14.9. Kaikissa tapahtumissa on eripituisia reittejä eikä osallistuakseen tarvitse olla huippu-urheilija. Viime vuonna Tartu Maratonin tapahtumissa rekisteröitiin yhteensä 11 868 osallistumiskertaa. Yhdistys ilmoittaa luvun näin, sillä monet osallistuvat useampaan kuin yhteen kisaan. Menneen urheiluvuoden aikana on onnistuttu tarjoamaan tuhansille ihmisille liikunnan riemua. Pysyvästi on Tartu Maraton -seuran säännöissä mainittu tavoitteeksi Tartu Neliküritüse -sarjaan kuuluvien Tartu Maratonin, Tartu Jooksumaratonin, Tartu Rattarallin ja Tartu Rattamaratonin järjestäminen hyvällä

ammattimaisella tasolla ja saada näiden tapahtumien kautta ihmisiä urheilun pariin ympärivuotisesti. Jatkossa järjestäjät pyrkivät tarjoamaan tapahtumien puitteissa enemmän nähtävää myös yleisölle. Esimerkiksi Tartu Rattarallin yhteyteen on jälleen luvassa ammattilaisille tarkoitettu kilpailu Tartu Tänavasõit (Tarton katuajo), joka ensimmäisenä kilpailuna Baltiassa pääsi myös Kansainvälisen Pyöräilyliiton, UCI:n vuoden 2002 kilpailukalenteriin. Lähes yhtä suosituksi on muodostumassa Tartu Rattamaratonin yhteydessä tapahtuva, niin yleisölle kuin osallistujillekin paljon jännitystä tarjoava Tartu Mägirattasprint (Tarton alamäkiajo). Uudet lajit yhdessä jo perinteisiksi muodostuneiden lasten tapahtumien ohella ovat saanet yleisöltä lämpimän vastaanoton ja tekevät tapahtumista ■

Muutin Tarttoon vuonna 1992. Tarkoitukseni oli opiskella täällä syyslukukausi täydentääkseni Oulun yliopiston saamen opintoja. Syksyn mittaan minusta alkoi tuntua, että haluaisin nähdä myös Tarton kevään. Keväällä kypsyi päätös ja vaihdoin pääaineeni viroksi. Valmistuin Tarton yliopistosta toissa vuonna. Olen asunut noin kymmenessä kaupungissa ja parissa maalaispaikassa. Joistain paikoista tietää heti, että täällä on hyvä olla ja päin vastoin. Omasta kokemuksesta sekä muiden kertomuksista ja kirjoituksista tiedän, että Tartossa on jotain ihmeellisen kiehtovaa. Jos jostain voi sanoa, että se on enemmän kuin osiensa summa, niin se on Tartto. Olen ajatellut, että kotipaikkakunnan pitäisi olla sellainen, että jo paikan mainitseminen tuottaa ylpeyttä. Olen asunut puolitoista vuotta Inarissa ja siinä nimessä ja paikassa on sellaista uljautta, mitä kotipaikkaan pitäisi liittyä. Tartossa on sitä samaa. Tartto on riittävän pieni ja tarpeeksi suuri. Tartto on juhlavan komea, mutta on täällä esteettisen kieroutuneelle mielelleni myös kauhean rumaakin. Tartto on nuoren vastaitsenäistyneen murrosikäisen valtion vanha kaupunki. Suomalaiselle virolainen kulttuuri on tarpeeksi yksityisyyttä tarjoava ja Tartto suhteellisen hyvin tottunut kaiken maailman eläviin, eli

lyhyesti sanottuna viileästi suomalais-ugrilainen ja tyylikkäästi eurooppalainen. Asun 1700-luvulla valmistuneessa hirsitalossa. Talon historia tiedetään hyvin ja kymmenet omistajat nimeltä. Kuvittelen, että talon käytävillä vastaani kävelee leskirouva Anna Margaretha pitkässä pellavakauhtanassa. Anne Margaretha avioitui pariinkin otteeseen ensin Hannemannin ja sitten Franziuksen kanssa, mutta hän on jälleen leski ja hänen huolehdittavanaan on 10 huoneen vuokratalo, piika ja renki ja pieni kapakka. Kaupungilla kävellessäni viihdytän itseäni kuvittelemalla menneitä aikoja. Toomemäellä tuhat vuotta sitten olleen maalinnoituksen vuohenpapanan haju puskee nurmikon läpi, vaikka mäkeä on poltettu, pommitettu, jyrätty ja tampattu moneen kertaan. Mäellä kävelevän runoilijan Lydia Koidulan hameenkahina tekee minut vieläkin hulluksi. Keskustan sisäpihalla kaikuu keskiaikaisen mestarin syytämä kiroilu onnettoman kisällin päälle. Herään kuvitelmista. Torihallille mennessä näen seisoskelevia ”torivarpusia” eli työnhakijoita virolaiseen malliin. Ymmärrän, että en omista tätä kaupunkia ja maata. Yleensäkään nykyihmiset eivät omista paikkoja, he asuttavat niitä. Sitä on vaikeaa tunnustaa, mutta niin se on. Ehkä kuitenkin sallit, Tartto, että vähän sinua rakastan. ■

Tämä talo sijaitsee Tampere-taloa vastapäätä, takana Jaanin kirkko.

Yhteistyössä virolaisten kuntien ja kaupunkien kanssa ilmestyy toukokuussa Etelä-Viroa (Tartto, Tartu-, Põlva-, Võru-, Valga-, Viljandi- ja Jõgevamaa) esittelevä erikoisnumero. Siitä saa tuhdin tietopaketin alueiden lomailumahdollisuuksista, tapahtumista, kulttuurista, palvelusta ja muista matkailijoita kiinnostavista asioista. Painos 55 000. Lehti ilmestyy 05.05.2003. llmoitusvaraukset on tehtävä 21.04.2003 mennessä.


TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

33

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

Loksan hoitokeskus

optikot

Loksa Ravikeskus, Posti 29, 74805 Loksa, Harjumaa, puh. +372 603 1245, puh/fax +372 6 031 302, www.loksark.ee, loksark@loksark.ee Loksan Hoitokeskus sijaitsee kauniissa mäntymetsässä Loksalla, meren tuntumassa, noin 65 km Tallinnasta. Käytössänne ovat viihtyisät kahden hengen huoneet tai loistokaksiot. Tarjoamme 6 tai 12 päiväisiä peruspaketteja sekä 2-4 päiväisiä viikonloppupaketteja. Kuuden päivän pakettiin sisältyy 6 yöpymistä, 3 ateriaa päivässä, lääkintävoimistelu, 20 minuuttia hierontaa, helmi-yrttikylpy. Hoitomenetelmät suosittelee lääkäri. Hoidot: hieronta, akupunktiohoito, mutakäärehoito, manuaalinen hoito, paksusuolen vesipesu (hydroterapia), höyrysauna, solaarium, kasvohieronta, terveyskapseli (DermaLife), SPA hoidot. Salaattidieetti, vesipaasto.

Norman Optikan silmälasiliikkeet Tallinnassa, Tõnismägi 16 A, puh. +372 6 460 128, avoinna ma–pe 10– 18, la 10–15. Rävala 6 (Kaubamajan takana), puh. +372 6 467 123. Avoinna ma–pe 10–19, la 10–17. Pärnussa, Rüütli 14, puh. +372 44 701 20, Kuressaaressa, Kohtu 1, puh. +372 45 331 50. Tartossa, Ülikooli 6 A, puh. +372 7 309 777. Nyt uudet silmälasit Norman Optikasta! Varilux Comfort rajattomat muovilinssit kaikilla pinnoitteilla, viehättävät Kenzo, Zeiss, Lacoste kehykset. Näöntarkastus ostajalle ilmainen. Kysy lisää: info@normanoptika.ee.

Silmajaam Optika Vana-Viru 11, puh. +372 6 485 424, avoinna 10–18. Tartu mnt. 24, puh./fax +372 6 607 152. Tervetuloa optikkoliikkeeseen Stockmannin vastapäätä. Täydellinen linssivalikoima. Hyvin edulliset hinnat ja suomenkielinen palvelu.

Tallinna optika Tallinnassa: Tartu mnt. 6, puh. +372 6 612 102, 6 612 106, e-mail: t.optika@online.ee. WW Passaazhissa, Aia 3/Vana–Viru 10, puh. +372 6 271 209, Lasnamäe Polikliinik, Punane 61, puh. +372 6 352 547, Pärnussa: Hommiku 13, puh. +372 44 313 69, Estonia sanatoorium (kylpylä), Tammsaare 6, puh. +372 44 264 70, Tartossa: Rüütli 1, puh. +372 7 400 900, E-Kaubamaja, Tehase 16, puh. +372 7 308 339, Viljandissa: Viljandi Maakonnahaigla (sairaala), puh. +372 43 454 80, Terveyskeskus, Turu 8/10, puh. +372 43 335 93, Valgassa: Vabaduse 35, puh. +372 76 617 50.

+- Optika Narva mnt. 11 D (WTC: talo), puh. +372 6 261 336. Avoinna ma–pe 10–18, la 10–16. Uusi optiikkakauppa, satamasta 10 minuutin kävelymatka, Viru-hotellista 5 minuutin kävelymatka. Edulliset hinnat!

Reval Optika Narva mnt. 2, puh. +372 6 601 679. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–15. Silmälääkärin näöntarkastus, kunnon kehysvalikoima. Edulliset hinnat!

Viiking Hotelli Säästuoptika Narva mnt. 1, sijaitsee Postitalossa, II krs., puh. +372 6 616 007. Silmälääkäri. Säästuoptikassa säästät aina!

Optiikkakauppa Viru Prill Sadamarketissa, Sadama 8, puh. +372 6 614 608.

Eurooptika Pärnu mnt 17, puh. +372 6 615 740

apteekkeja Tietoa kaikista apteekeissa myytävistä tuotteista. Ilmaista infoa lääkkeistä, niiden käytöstä, hinnoista jne. Puh. +372 6 462 000 palvelee 24h/vrk, myös suomeksi.

Koduapteek Aia 7, Tallinnan Kauppahallissa, puh. +372 6 484 199. Avoinna joka päivä 9–21, Rataskaevu 2, puh. +372 6 464 107. Avoinna ma–pe 8–19, la 9–19, su 9–17. Tartu mnt. 87, Sikupillin ostoskeskuksessa, puh. +372 6 381 065, +372 6 381 210. Avoinna joka päivä 9–22. Reseptilääkkeet, käsikauppalääkkeet, luontaistuotteet, vitamiinit, lääkekasvit, aromiöljyt, luonnon kosmetiikka.

Kadaka apteek Mustamäen Kauppakeskuksessa (entinen Kadaka Tori) Tammsaare tee 116,

Luonollisesti KAUNIS HYMY

puh. +372 51 312 75, +372 6 137 811, fax +372 6 137 812, www.hot.ee/kadakaapteek. Avoinna ma–su 8.30–21.

lääkärin palvelut CityMed Ahtri 8 (sataman lähellä), puh. +372 6 616 333, e–mail: info@citymed.ee. Avoinna ma–pe 8–20, la 10–14. Plastiikkakirurgia.

Sairaankuljetukset ulkomailta Suomeen. Ilmainen neuvontapalvelu. KESKI-UUDENMAAN SAIRAANKULJETUS OY MEDFLIGHT FINLAND

PUH +358 400 463 875

terveyskaupat Invaru Kuninga 19, Pärnu, puh. +372 44 710 22. Kastani 7, Haapsalu, puh. +372 47 55 277. Aia 25, Kuressaare, puh. +372 45 391 12. Lasnamäe 8, Tallinna, puh. +372 6 211 920. OÜ Invaru myy edullisesti: liikkumisapuvälineet: kepit, kainalosauvat jne. Kotitalousapuvälineitä:

tartuntapihdit, pesuharjat jne. Hoitovälineitä: virtsalasit, pissapullot, pesuvoiteet, pesuvälineet jne. Erilaiset siteet, vaipat, lakanat jne.

kuntoutuskeskukset kylpylöitä Pärnu, Haapsalu ja Länsi-Viro SPA Estonia Tammsaare 4 a, 80015 Pärnu, puh. +372 44 76 905, fax +372 44 76 901, e-mail: estonia@spaestonia.ee, www.spaestonia.ee. Olette aina tervetulleita! Uudet mahdollisuudet, uusi hyvä laatu.

Sanatoorium Tervis Seedri 6, 80012 Pärnu, puh. +372 44 50 310, +372 44 50 111 24 h, fax +372 44 50 307. e-mail: sanatoorium.tervis@neti.ee, www.sanatooriumtervis.com. Majoitus, 525 paikkaa, kuntoutushoidot, luuston, nivelten, sydämen verenkierron ja hermostosairauksien hoito, hammashoito. Kokoustilojen vuokraus, 286 paikkaa, seminaarisalit 15, 28 ja 40 paikkaa. Osanottajilla mahdollisuus aterioida. Kulttuurikeskus (tanssi-illat, konsertit, näyttelyt). Baarit, myymälät.

Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www.viiking.ee. Nykyaikainen hotelli-terveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 80 huonetta, joissa 160 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot. Kauneushoitola, saunat, neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvila-baari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- EEK/vrk/henk. Sis. majoitus, täysihoito, aamusauna, 3 hoitoa päivässä (ma–pe), lääkärin vastaanotto.

Pärnu mutakylpylä, hoitotalo Ranna pst. 1, Pärnu. Yhdeydet: myynti, puh. +372 44 255 23, vastaanotto +372 44 255 20, fax +372 44 255 21.

Pärnu mutakylpylä, hotelli Sääse 7, Pärnu, puh. +372 44 255 25 (24h), e–mail: info@mudaravila.ee, www.mudaravila.ee. Hoidot, majoitus, ruokailu.

Kylpylähotelli Pühajärve Pühajärve, Valgamaa. Info ja varaukset: puh. +372 76 65 500, fax +372 76 65 501. Uudistetun lomakeskuksen tiloissa on avattu myös kuntoutuskeskus. Hotelli, kokustilat, ravintola ja pubi. Huhtikuussa 2003 avataan uusi uimahalli, saunat, kuntosali ja keilarata.

Esteettisen protetiikan ja implantologian erikoisklinikka Tallinnassa! IMPLANTTI- luonollinen valinta Olet menettänyt hampaasi ja haluat taas hymyllä. Implantit toimivat keinojuurina. Ne ovat luonollinen vaihtoehto, kun omia hampaita puuttuu. Lääkärin ei tarvitse enää hioa säilyneitä terveitä hampaita. Implantti korvaa menetetyn hampaan! Implantin laittaminen on miellyttävämpää kuin omien hampaiden hiominen siltaa varten.

Turvallista laatuhoitoa!

Hinta: Implantti 540.- euroa kruunu 540.- euroa

PROTEESIT KRUUNUT alk. 140.- eur IRTOPROTEESIT alk 230.- eur IMPLANTTI JA KRUUNU YHT. 1080.- eur OMA LABARATORIO HAMMASHOITO PAIKAT alk. 35.- eur

Avoinna: Ma-Pe 8-20 CityMed on palvelut suomalaisia jo 8 vuoden ajan. CityMedissä työskentelee Suomessa koulutetut lääkärit. Voit maksaa myös Suomessa. Kaikissa töissä takuut. Kansainvälinen ISO 9002 laatutodistus.

Ennen

Jälkeen

Frialoc implanttiratkaisu on paras vaihtoehto jos hampaattomuus tai perinteiset vanhat proteesit aiheuttavat ongelmia. Frialoc ratkaisu voidaan toteuttaa lyhyessä ajassa ja kohtuullisin kustannuksin. Vanha hyväkuntoinen tai uusi kokoproteesi kiinnitetään jo samana päivänä. Voit syödä jälleen normaalisti ja nauttia elämästä!

Hinta yhteensä vain 2340.- euroa. Ryhmäalennukset jopa 10%.

Ahtri 8 Tallinna, puhelin +372 6616 333, fax +372 6616 999, info@citymed.ee HUOM! Nyt avattu myös Õhtu põik 5 Pärnussa, puhelin +372 44 31203


34

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMMpalstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

ravintoloita Tallinn

Olematu Rüütel A la carte ravintola Kiriku põik 4 A, puh: +372 6 313 827, 6 313 872, fax 6 313 826, e-mail: nonexistent@hot.ee. Avoinna alk. klo 12.00. Viihtyisä ravintola Toomkirkon vieressä, jossa ritareita on syötetty jo 1500luvulla. Eurooppalainen keittiö ja mielenkiintoisia “talon erikoisuuksia”. Ruokien valmistuksessa käytämme ekologisesti puhdasta vettä ja laadukkaita raaka-aineita. Mukava paikka rentoutua kävelymatkan päätteeksi yläkaupungissa. Päivänannokset alkaen 30 kr. Ennakkotilauksista ryhmille erikoishinnat. Viihtyisässä saunassa, jossa on myös uima-allas voi pestä matkapölyt pois iholtaan. Pidempään viihtyville on tarjolla vierashuoneita. Suurenmoinen paikka erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseksi. Mahdollisuus vuokrata myös koko talo. Ryhmien ruokailu “ryhmämenulta” edullisemmin.

Arizona Saloon Viru 6, (ohittamaton sijanti Virukadulla, Raatihuoneen torin vieressä), puh. +372 6 272 987. Avoinna aamuvarhaisesta yömyöhään. Villin lännen tyylistä ruokaa ja juomaa. Mutkaton ja rento palvelu. Baari, saluuna ja ruokasali. Tervetuloa kaikki ladyt ja cowboyt!

SIAM – Thai-ravintola Olevimägi 4, puh. +372 6 412 456, www.siam.ee. Avoinna 12–23. Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitseva Siam ravintola on ensimmäinen omaperäinen Thai-keittiö Virossa. Siamissa tarjotaan laaturuokaa, hyvää palvelua, kohtuullisia hintoja ja eksoottista tunnelmaa.

Club Havana Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. Enemmän kuin ruokapaikka. Cool Drinks. Enemmän rytmejä neliötä kohtaan kuin missään muualla kaupungissa. Joka viikonloppu parhaat salsa-DJ:t.

Panimoravintola Beer House Dunkri 5, puh. +372 6 276 520. Viron suurin 500-paikkainen olutravintola Beer House sijaitsee entisen Raeköök ravintolan tiloissa, Tallinnassa, raatihuoneen torin välittömässä läheisyydessä. Panimoravintola on rakennettu yhteistyössä Itävaltalaisten, maailman parhaiden olutasiantuntijoiden kanssa. Olutreseptit ovat peräisin 1500-luvulta ja yhteensä Beer Housessa valmistetaan kolmella eri nimellä olutta, jotka ovat Pilsner, Märzen ja Dunkels. Panimoravintola Beer House on sisustettu itävaltalais-baijerilais tyyliseksi ja ruokalistalla on suuri valikoima (yli 100) baijerilais-ruokaa, alkupaloja, makkaroita jne. Lisäksi on a`la carte-annokset, jotka valmistetaan avokeittiössä asiakkaan nähden. Salissa on myös näyttävä, suuri pyörivä grilli, jossa voi grillata kokonaisia eläimiä. Oluen ystäville järjestetään mukavia juhlia elävän musiikin säestyksellä. Kesäaikaan ovat avoinna viihtyisät terassit.

Italialainen ravintola Complemento

Vana Major

China White

Ravintola Cathedral

Ravintola Maikrahv

Kinga 3/Voorimehe 4, puh. +372 6 314 308. Avoinna joka päivä 8–24. Viihtyisä suomalaisessa omistuksessa oleva ruokaravintola ja baari Raatihuoneen torin laidalla. Asiakkaiden mielestä todella hyvä ruoka ja suuret annokset. Yli 10 hengen ryhmien matkanjohtajalle ruokailu ilmaiseksi. Terassi kahdessa kerroksessa.

Väike-Karja 1, puh. +372 6 209 251. Avoinna joka päivä 11–01. Kiinalainen ravintola. Baltian maiden paras kiinalainen ravintola. Kysy tarjoilijoiltamme päivän tarjouksia.

Toomkooli 1/Lossiplats 2, puh. +372 6 443 548, e–mail: catedral@icom.ee. Avoinna ma–la 12–23, su 12–18. Ranskalais-venäläinen keittiö. A’la carte ravintola, elävää musiikkia perjantaisin ja lauantaisin. Sijaitsemme A. Nevskin katedraalin ja Toompean linnan naapurissa. Ikkunoista avautuu suurenmoinen näkymä Aleksander Nevskin katedraalille ja Toompean linnalle. Cathedral on sisustettu jännittävästi ja tyylikkäästi, listallamme on paljon eri annoksia myös vaativalle gurmaanille (ranskalaisvenäläinen keittiö). Ravintola sopii hyvin lounasateriointiin, sillä palvelu on nopea ja miellyttävää. Ryhmille oma lista (etukäteistilaus on tarpeen). Samoin on mukavaa viettää romantillista iltaa kynttilän valossa ja klassillisen musiikin säestyksellä ravintolassa Cathedral.

Raekoja plats 8, avoinna joka päivä 12–23, puh. +372 6 314 227, fax +372 6 314 228, e-mail: info@maikrahv.ee,www.maikrahv.ee. Ravintola Maikrahv – nykyaikainen ruuanlaittotaito renesanssi atmosfäärissä. Ravintola sijaitsee Tallinnan vanhassa kaupungissa. Tullessanne Tallinnaan on velvollisuutenne vierailla vähintään kolmessa kohteessa: Vanhassa kaupungissa, Presidentinlinnassa ja Ravintola Maikrahvissa.

Nimega baar Suur-Karja 13, puh. +372 6 209 299. Avoinna joka päivä 11–04. 2 eri keittiötä, italialainen ja mannermainen. Keskiviikosta lauantaihin DJ.

Molly Malones Irish Pub Raatihuoneen torilla, avoinna joka päivä 10–03. Elävää musiikkia joka viikonloppu. Aamiainen joka päivä. Kaupungin paras irlantilainen pubi.

Rosso Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/Prisma), puh. +372 6 059 580. Avoinna ma–su 8–22. Mukava perheravintola, laajat valikoimat, myös mukaan.

Wellington Pub Maakri 19/21 (Kaubamajan ja Stockmannin välillä), puh. +372 6 612 612. Viihtyisä pub keskellä kaupunkia.

Little China Vene 30, puh. +372 6 313 126, fax +372 6 3130 57. Avoinna joka päivä 12–23. Suurenmoinen aasialainen keittiö, kaunis interiööri ja kiinalainen musiikki. Suuri valikoima kasvisruokia. Kotiintoimitus. Bankettisalin yhteydessä sauna ja uima-allas joka sopii niin pienille kuin vähän suuremmillekin seurueille. Etukäteistilauksesta vatsatanssiesityksiä ja eurooppalainen ruokalista.

Liivi Steak House Narva mnt. 1, puh. +372 6 257 377, fax +372 6 616 279, e-mail: info@steakhouse.ee, www.steakhouse.ee. Avoinna joka päivä 11– 23. Ravintola Liivi Steak House on toiminut vuodesta 1995. Miksi juuri me? Sijaitsemme aivan Tallinnan keskustassa, Pääpostin ensimmäisessä kerroksessa. Ravintolassa on ilmanpuhdistus- ja ilmastointilaitteet. Nopea ja ystävällinen palvelu, iso valikoima liharuokia. Steakeannokset ovat 150 grammasta 600 grammaan. Tarjoillaan myös lammasta, kanaa, kalaa, kalkkuna ja kasvisruokaa.

Vana-Wiru Pub Viru 11, puh. +372 6 691 510. Avoinna 8–02. Vana-Wiru hotellin ensimmäisessä kerroksessa. Perinteiset eurooppalaiset ruuat, parhaat oluet ja hyvä musiikki.

Olde Hansa Tallinnan keskiaikainen ravintola Vana Turg 1, pöytävaraukset puh. +372 6 279 020. Avoinna joka päivä 11–24. 500-vuoden takuinen Rickan Hansakauppamiehen Koto eli Tallinnan Keskiaikainen Ravintola Olde Hansa tarjoilee Rahwaan iloksi mahtawia lounaswadillisia. Metsänriista, pihvit sekä kalat ja linnut saavat vierelleen keskiaikasia vihannesherkkuja ja kastikkeita, jossa maistuvat silkkitien mausteet. Herkuttelijoille Wabahärran savusisäfilettä tai Kullattuja saframiviiriäisiä. Ryhmille unohtumaton elämys Rahwaan Iloisissa Syömingeissä. Eineen päälle Talon omia juomia, Mausteviiniä, Munkin Morsianta ja Kiewarin hunajaolutta 1400-luvun savituopista. Eestiläisten historioitsijoiden luotsaama sisustus, jossa Hansa-aikaan vievät kynttiläkruunut, seinämaalaukset, jykevät huonekalut, henkilökunnan asusteet ja keskiaikainen musiikki.

H.H. Rüütel Rüütli 4, Puh./fax +372 6 464 157, e–mail: hhruutel@hhruutel.ee. Avoinna ma–su 11–. Edulliset arkilounaat alk. 35 kr., Happy hour 15–17 A. Le Coq 15 kr.

O´Malleys Irish Pub Viru 24. Urheilutapahtumien seuraamiseksi 4 neliön suuruinen TV. Kaupungin paras Guinness!

The Seven Seas ravintola Sadama 8, I krs, Sadamarketissa, puh. +372 6 614 605, avoinna joka päivä 8–19. Lähinnä Suomea oleva ruokapaikka uudessa Sadamarketissa, 100 m matkustajasatamasta! Ensimmäinen paikka Suomesta tultaessa ja viimeinen lähdettäessä. Laaja ja edullinen ruokalista. Pääruuat alkaen 55 kr. Elävää musiikkia joka päivä.

Cantina Carramba Weizenbergi 20 A, puh. +372 6 013 431, fax +372 6 013 432, e-mail: carramba@hot.ee, www.carramba.ee. Avoinna ma–la 12–23, su 12–20. Tyylikäs meksikolainen ravintola keskellä Kadriorgia, Taidemuseon ja Kadriorgin linnan lähellä. Listalla tulisia meksikolaisia ja perinteisia tex-mex-ruokia, meksikolaisia oluita, viinijä ja cockteileja.

Maharaja Raekoja plats 13, puh. +372 6 444 367. Avoinna joka päivä 12–24. Balttian maiden vanhin intialainen ravintola joka on tunnettu myös Viron ulkopuolella. Suurenmoinen intialainen keittiö ja taustaksi kuumat intialaishitit. Myös kotiintoimitus.

Viru 11, puh. +372 6 691 510. Avoinna 12–23. Ravintolassa 80 asiakaspaikkaa. Italialainen keittiö, suuri viinivalikoima, kotoiset ravioolit. omaperäinen interjööri.

Ravintola Oliver Viru 3, Tallinna, puh. +372 6 307 898, e-mail: restoran.oliver@mail.ee, www.aktivist.ee/oliver Probably the best steaks in town.

Oru Hotelli & Ravintola Narva mnt. 120B, Tallinn, e-mail: sales@oruhotel.ee, www.oruhotel.ee. Uudessa, kaikilla mukavuuksilla varustetussa talossa, historiallisen Kadriorgin puiston ja Lauluaukion välittömässä läheisyydessä, vain kymmenen minuutin matkan päästä keskustasta sijaitsee Oru Hotelli. Hotellivieraita palvelee klassisessa tyylissä oleva 50-paikkainen ravintola ja viihtyisä lobbybaari. Ravintola on auki 7 päivää viikkossa. Vieraanvaraisuutta ja mukavuutta – kaikkea sitä tarjoaa Oru Hotelli! Tervetuloa !


mmm

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

35

mitä missä milloin

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

© The Baltic Guide

Tartto ja Etelä-Viro Püssirohukelder

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24, e–mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 35 kr. litra. Joka ilta elävää musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista.

Püssirohu Veini Kelder (viini kellari) Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti–la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä, katalogissa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista.

ZumZum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee. Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen viini- ja olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheilutapahtumat. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa.

Pärnu, Haapsalu ja Länsi-Viro Halinga ravintola, pubi ja kahvila Pärnusta 28 km Tallinnan suuntaan, puh. +372 44 971 99, fax +372 44 971 97. Ravintolassa 200 paikkaa, avoinna 8–22. Villisika viron tapaan 110 kr. (7 e.), suurten ryhmien ateriapalvelu. Pubi avoinna 12–04, 100 paikkaa, kahvila avoinna 24 h, 100 paikkaa. Olutpanimoiden ulkoterassilla 200 paikkaa.

olutravintolat Panimoravintola Beer House Dunkri 5, puh. +372 6 276 520. Viron suurin 500-paikkainen olutravintola Beer House sijaitsee entisen Raeköök ravintolan tiloissa, Tallinnassa, raatihuoneen torin välittömässä läheisyydessä. Panimoravintola on rakennettu yhteistyössä Itävaltalaisten, maailman parhaiden olutasiantuntijoiden kanssa. Olutreseptit ovat peräisin 1500-luvulta ja yhteensä Beer Housessa valmistetaan kolmella eri nimellä olutta, jotka ovat Pilsner, Märzen ja Dunkels. Panimoravintola Beer House on sisustettu itävaltalais-baijerilais tyyliseksi ja ruokalistalla on suuri valikoima (yli 100) baijerilais-ruokaa, alkupaloja, makkaroita jne. Lisäksi on a`la carte-annokset, jotka valmistetaan avokeittiössä asiakkaan nähden. Salissa on myös näyttävä, suuri pyörivä grilli, jossa voi grillata kokonaisia eläimiä. Oluen ystäville järjestettään mukavia juhlia elävän musiikin säestyksellä.

venäläiset ravintolat Troika – venäläinen ravintola ja kievari Raekoja plats 15, puh. +372 6 276 245, e–mail: restoran@troika.ee, http://www.troika.ee. Avoinna 11–24. Romanttinen, melkein mystinen ilmapiiri kellariravintolassamme täytyy kokea. Elegantti sisustus ja kynttilän valo saavat sinut tuntemaan olosi kuin Tolstoin novellissa. Laaja valikoima, miellyttävä palvelu ja yllättävän edulliset hinnat!

kahviloita Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 583. Avoinna 8–22. Moderni kahvila, sata istumapaikkaa. Paljon erilaisia kahvilaatuja, myös mukaan.

Coffe® Vanaturu Kael 8, puh. +372 6 464 265. Avoinna joka päivä 8–22. Coffe® on kahviin ja konditoriatuotteisiin vihkiytynyt eurooppalainen kahvila Raatihuoneen torin laidalla vanhassa kaupungissa. Erikoiskahvien lisäksi täällä voi herkutella runsaalla lankkuaamiaisella, tuoreella pastalla, keitolla, pannineilla, toasteilla... Täydet anniskeluoikeudet.

pizzaa Rosso Express Tartu mnt. 87 (Sikupillin kauppakeskus/ Prisma), puh. +372 6 059 581. Avoinna 8–22. Pannupizzat, myös mukaan.

PIZZA Americana®

Müürivahe 2, puh. +372 6 448 837 (vanhassa kaupungissa). Avoinna joka päivä 11.30–. Tartu mnt. 28, avoinna joka päivä 11.30–. Herkulliset amerikkalaistyyppiset pannupizzat. 15 eri täytevaihtoehtoa.

menopaikat Tartto ja Etelä-Viro Püssirohukelder Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su12–24. e–mail: pyss@pyss.ee, www.pyss.ee. Legendaarinen krouvi Tarton keskikaupungissa. 1700-luvulta peräisin oleva kaupungin omaperäisin ja kiinnostavin rakennus on restauroitu ravintolaksi. Patentoidut talon ruuat, talon bändi, talon olut – Püssika Punane 35 kr. litra. Joka ilta elävää musiikkia. Ryhmille on oma ruokalista.

Püssirohu Veini Kelder (viini kellari) Lossi 28, puh. +372 7 303 556, www.pyss.ee/vein.htm. Avoinna ti– la 14–01. 35 paikkainen viinikellari, jossa 500 erilaista viiniä,

luettelossa 2000 viiniä. Voit nauttia viinistä paikan päällä sikarin kanssa tai ostaa pullon mukaasi. Viinikellarilla on oma ruokalista.

ZumZum Küüni 2, Tartto, puh. +372 7 441 438. Avoinna ma–la 10–01, su 11–24, www.karsumm.ee. Suurenmoinen kohtauspaikka Tarton sydämessä. Todella hyvät ruuat, erinomainen viini- ja olutvalikoima. Katso isolta kankaalta parhaat urheiluottelut. 80 paikkaa, lisäksi kesäkahvilassa 60 paikkaa.

baarit Lasso baar Mere pst. 6 a, www.lassobaar.ee. Avoinna joka päivä 10–06. 100 metriä Viru hotellista. 2 lavaa, 2 private-show tilaa.

yökerhot Mirtake baari Väike-Karja 1, puh. +372 6 443 006, e-mail: mirtake@hot.ee, www.hot.ee/mirtake/ Nonstop, striptease.

Rio Night Club Sadama 6/8, puh. +372 6 614 900, www.rioclub.ee. Avoinna ma–pe 18–05, la–su 10–05. Nonstop, striptease-show, viettelystensali, privaattishow, erotiikkashow, aquashow, lesbishow, baari.

vapa–aikaa Tallinn

Bowling Ku:lsa:l Bowling & biljardi, Mere pst. 6 E,

puh. +372 6 616 682, e–mail: bowling@kuulsaal.ee, www.kuulsaal.ee. Avoinna ma–to 11–23, pe 11–02, la 10–02, su 10–23.

venesatamat Pärnu, Haapsalu ja Länsi-Viro Roomassaare sadam Roomassaare tee 12, Kuressaare, puh. +372 45 336 19, +372 45 559 30, fax +372 45 555 74, e–mail: roomassaare@hot.ee, www.saarteliinid.ee. 26 vieraspaikkaa, laiturilla sähkö ja vesi, polttoaineasema, saunat, kahvila.

H.H. Rüütel Tallinnan vanhassa kaupungissa uusi viihtyisä ravintola, jossa varhaiskeskiaikainen interiööri Edulliset arkilounaat: alkaen 35 EEK

Happy Hour joka päivä 15-17, tynnyriolut 15 EEK Runsas ja edullinen a´la carte-lista Ryhmille omat ruokalistat Perjantaisin ja lauantaisin elävää musiikkia Rüütli 4, 10130Tallinna,

Sijaitsemme Raatihuoneen torin lähellä, Nigulisten kirkon takana, Rüütli 4

Puh/fax +(372) 6 464 157, e-mail:

hhruutel@hhruutel.ee www.hhruutel.ee


36

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMMpalstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK.

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

hotellit ja kokoustilat Tallinn ja Pohjoisviro Bed & Breakfast Mere pst. 4, puh. +372 66 16 291, e–mail: rasastra@online.ee. Ollessasi liiketai lomamatkalla Balttian maissa, majoitu perheisiin: Bed & Breakfast välittää perhemajoitusta myös Riiassa, Vilnassa, Kaunasissa ja Pietarissa. Hinnat alkaen 260.- kr.

OldHouse apartments/guesthouse Uus 22 (vanhassa kaupungissa), puh. +372 6 411 464, e–mail: info@oldhouse.ee. Pieni kotoisa paikka Tallinnan keskustassa, satamaan vain 300 metriä. Edulliset hinnat, alk. 290 kr. Hinta sisältää aamiaisen. Voitte nauttia miellyttävästa ilmapiiristä ruokasalissamme, takan ääressä. Mahdollisuus tietokoneen käyttöön (internet, sähköposti). Lisäksi tarjoamme vanhassa kaupungissa kaikilla mukavuuksilla privaattiasuntoja.

Rotermanni Hotell Mere pst. 6 A, puh. +372 6 137 900, fax +372 6 137 999. Lobby-baari, kokoustilat 20 hengelle, sauna ja tavaransäilytystila. 38 erilaista huonetta, joissa kaikki mukavuudet.

Rotermanni Viiking Hotell Mere pst. 6 A, puh. +372 6 601 934, fax +372 6 616 200. Uusi ja ystävällinen hotelli Tallinnan keskustassa. 1 km satamasta ja 100 m vanhasta kaupungista.

Hotelli Getliin Heina 7, Saku, puh. +372 6 728 328, GSM +372 56 639 235, e–mail: getlin@online.ee, www.infonet.ee/autofan/getliinn.html. 36 paikkainen hotelli, jossa kaikki mukavuudet. Tallinnasta 9 km:n päässä luonnonkauniissa ja rauhallisessa paikassa Sakussa. Seminaaritilat 30 ihmiselle, ravintola, sauna, uima-allas, grilli. Vapaa-aikana mahdollisuus harrastaa kalastusta, tennistä. Meiltä voit vuokrata auton ja hiihtovälineitä.Tervetuloa! Edulliset hinnat!

Hotell Dzingel Männiku tee 89, puh. +372 6 105 201, fax +372 6 105 245, e–mail: hotell@dzingel.ee, www.dzingel.ee. Hotelliin pääsee busseilla 5, 32 ja 57. Bussista poistuminen pysäkillä “Kerese“. Huoneiden hinnat alk. 450 kr./vrk, huone kahdelle 650 kr./vrk, kaikki mukavuudet. Hintaan sisältyy aamiainen noutopöydästä ja sauna. Saunat, kahvila, baari, vartioitu pysäköintialue, kokoussalit 20:lle, 50:lle, 70:lle ja 100:lle henkilölle.

Vana-Wiru hotelli Viru 11, puh. +372 6 691 510. Vana Wiru hotelli sijaitsee Tallinnan vanhan kaupungin pääkadun varrella, joka yhdistää Tallinnan nykyaikaisen liike-elämänkeskuksen ja keskiaikaisen kaupungin sydämen. Hotellivieraille on 82 erilaisin mukavuuksin (saunalla, ammeella, suihkulla, minibaarilla) varustettua huonetta, joissa on yhteensä 166 paikkaa. Kaikissa huoneissa maksuton internetyhteys, kaapeli-TV, puhelin, ilmastointilaite, hiustenkuivain. Hotellissa on suomalainen ja turkkilainen sauna 10:lle kylpijälle. Kokousvieraille on 40paikkainen muunneltava konferenssisali. Toivomuksesta voi myös järjestää kahvitarjoilun, seisovan pöydän tai ruokailun hotellin ravintolassa. Hotellin vierailijat voivat käyttää myös hotellin liikekeskuksen palveluja. Lobby-baarissa mahdollisuus nauttia juomia takkatulen loisteessa.

Pirita Top Spa hotelli Regati pst 1, puh. +372 6 398 600, fax +372 6 398 821 Uusi kylpylä Tallinnassa! E-mail: reservation@topspa.ee, www.topspa.ee

Ecoland hotelli Randvere tee 115, Tallinna, puh. +372 6 051 996, fax +372 6 051 998, e-mail: ecoland@ecoland.ee, www.ecoland.ee Suurenmoinen ravintola, neuvotteluhuoneet, venäläiset saunat, kylpyallas. UUSI TERVEYSKESKUS! Edulliset hinnat!

Oru Hotelli & Ravintola Narva mnt. 120B, Tallinn, e-mail: sales@oruhotel.ee, www.oruhotel.ee Uudessa, kaikilla mukavuuksilla varustetussa talossa, historiallisen Kadriorgin puiston

ja Lauluaukion välittömässä läheisyydessä, vain kymmenen minuutin matkan päästä keskustasta sijaitsee Oru Hotelli. Kolmessa kerroksessa on 40 nykyaikaisesti sisustettua ja valoisaa huonetta, joista osa tupakoimattomille ja allergikoille. Hotellissa on 14 twin-, 5 double-, 20 single- tyyppistä huonetta ja yksi saunallinen sviitti. Hotellivieraita palvelee klassisessa tyylissä oleva 50-paikkainen ravintola ja viihtyisä lobby-baari. Ravintola on auki 7 päivää viikkossa. Hotellissa on myös 25 henkilön neuvotteluhuone ja sauna. Oru Hotellilla on riittävästi pysäköintipaikkoja sekä henkilöautoille että busseille. Hinnat: alkaen 950.- kruunua yö. Vieraanvaraisuutta ja mukavuutta – kaikkea sitä tarjoaa Oru Hotelli! Tervetuloa !

Olematu Rüütelin vierashuoneet Kiriku põik 4 A, puh. +372 6 313 827, 6 313 872, fax +372 6 313 826, e-mail: nonexistent@hot.ee. Kolme 2-hengen huonetta (lisävuoteen mahdollisuus). Hinnat 650–800 kr. Talvikaudella –10% alennus. Huoneissa TV. Ruokailu ravintolassa. Ylimmässä kerroksessa baari. Aamiainen ravintolassa. Mahdollisuus käyttää 18-hengen konferenssisalia. Autoille pysäköintipaikka. Ryhmien ruokailu “ryhmämenulta” edullisemmin.

Casandra Huoneistohotelli Tartu mnt 18, reception 7 krs. puh. +372 6 309 820, GSM +372 515 9307, e-mail: info@cassandra-apartments.com, www.cassandra-apartments.com. Uusi tyylikäs huoneistohotelli Tallinnan keskustassa Stockmannin vieressä. Kaikki huoneistot ovat erilaisia. Viihtyisissä huoneistoissa on täysvarustetut keittiöt, kaapelitelevisiot ja useimmissa on sauna. Talossa näköalahissit, parkkihallipaikat ja 24 tunnin vartiointi. Luksushuoneistoissa isot terassit ja kauniit näköalat. Kokoushuoneisto 20 hengelle (76 m2) sijaitsee kymmennessä kerroksessa.

Matkustajakoti Keila Residence sijaitsee vain 25 km päässä Tallinnasta, Keilan keskustassa, Keskväljak 10. Puh. +372 6 782 440, fax +372 6 782 445, e–mail : hotellipartner@neti.ee, www.keilaresidence.ee Tarjoamme Teille hyviä mahdollisuuksia majoitukseen, ruokailuun, työntekoon tai juhlien viettoon. Meillä on yhteensä - 28 vuodenpaikkaa,lisävuoteen mahdollisuus, hinnat alkaen 220 EEK. Kahvilassa edulliset hinnat, neuvotteluhuone max 40-lle. Myös ryhmien ruokailu. Sydämellisesti Tervetuloa!

Tartto ja Etelä-Viro Tartu Hotelli Soola 3, Tartto, puh. +372 7 314 300, fax +372 7 314 301, e–mail: info@tartuhotell.ee Tartu Hotell sijaitsee Tarton keskikaupungissa, vain parin minuutin kävelynmatkan päässä vanhasta kaupungista. Viisikerroksisessa hotellissa on yhden-, kahden- ja kolmen hengen huoneita. Tupakoimattomille löytyy erilliset huoneet. Lisäksi hotellissa on kokoushuone, internet-yhteydet, ravintola, terveys- ja kauneuskeskus sekä sauna. Tervetuloa!

Vikerkaare Vierastalo Vikerkaare 40, Tartto, puh. + 372 7 421 190, fax + 372 7 421 192, e–mail: tdc@hot.ee. Rauhallisella ja turvallisella asuinalueella Tartossa. 3 yhden ja 5 kahden hengen huonetta, 1 kahden huoneen yhdistelmä, 1 huone ja sauna. Konferenssisali, Sat-TV, pysäköintialue, internet. Takaamme vieraidemme turvallisuuden, runsas aamiainen.

Tampere Maja Jaani 4, Tartto, puh. +372 7 386 300, e–mail: maja@tamperemaja.ee, www.tamperemaja.ee. Viihtyisä majapaikka aivan Tarton keskustassa. 12 vuodepaikkaa. Sauna, kokoustiloja, lukittu sisäpiha autolle. Suomenkielinen palvelu.

Pärnu, Haapsalu ja Länsi–Viro Metsa-Kodu majoitus P. Kerese 5, Pärnu, puh. +372 44 718 60, e–mail: metsakodu1@hot.ee. Majoitus ranta-alueella, keskikaupungin lähellä. Edullinen ja hiljainen paikka perheille.

Maritime Hotell Seedri 4, 80012, Pärnu, puh. +372 44 789 10, fax +372 44 789 04, e–mail: maritime@www.ee, www.ee/maritime. Viihtyisä 70-paikkainen hotelli Pärnun keskustan tuntumassa, lyhyen matkan päässä rannalta. Hotellissa on ravintola, kokoustilat 40:lle hengelle sekä maksuton pysäköinti hotellin asiakaille. Hinnat 790–990 kr./huone.

STRAND Hotel & Conference Center A.H.Tammsaare pst 35, Pärnu 80010, puh. +372 44 753 70, fax +372 44 753 71, e-mail: sales@strand.ee; hotel@strand.ee; strand@strand.ee. Kesäkuusta alkaen on hotellissa 187 huonetta, normaalit ja businessluokan huoneet yhdelle tai kahdelle henkilölle, junior-, Marine De Lux- ja Admiral-sviitit. Huoneissa puhelin, tv, suihku, wc. Huoneet tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntavammaisille asiakkaille. Brasserie ja lobbybaari avoinna 12-24. Seitsemän erikokoista konferenssisalia 24250 henkilölle, kauneushoitola-kampaamo, kosmetologi,manikyyri, pedikyyri, solarium, hieronta ja yrttikylvyt. Heinäkuussa avattavasta kattokerroksen tanssiravintolasta hieno merinäköala. StrandSpa - saunat, hieronta-allas, lastenallas ja 16 metrinen uima-allas. Yksityissaunassa helmiallas ja neuvottelutila. Lisäksi autotalli, pysäköintipaikka, kassakaapit, valuutanvaihto, biljardi, kuntosali, hissit. Huoneiden hinnat kesäkuukausina alkaen 990,- kruunua ja syksystä lähtien alkaen 690,-kruunua.

Best Western Hotel Pärnu Rüütli 44, 80011, Pärnu, puh. +372 44 789 11, fax +372 44 789 05, e–mail: hotparnu@www.ee, www.ee/hotparnu. Nykyaikainen kolmen tähden hotelli aivain kaupungin keskustassa. 80 huonetta. Huoneissa puhelin, TV, minibaari, hiustenkuivaaja, korttilukko ja mahdollisuus kytkeä modeemi. Embecke a’la carte ravintola ja pianobaari palvelevat joka päivä 12–24. Huoneet tupakoimattomille, allergikoille ja liikuntarajotteisille. Kokoustiloja 4–70 hengelle, 2 saunaa porealtaineen, kuntosali, hieroja, kosmetologi, parturi-kampaamo, solarium, jalkahoito ja matkatoimisto. Hinnat alk. 1100 kr./huone.

Viiking Hotelli Sadama 15, Pärnu, puh. +372 44 31 293, info ja varaukset: +372 44 31 495, fax +372 44 31 492, e-mail: viiking@online.ee, www.viiking.ee. Nykyaikainen hotelliterveyskeskus sijaitsee vain muutaman minuutin kävelymatkan etäisyydellä Pärnun keskustasta ja merenrannasta. 80 huonetta, joissa 160 vuodepaikkaa. Suihku, WC, puhelin, kelloradio, SAT-TV. Hieronta, vesihoito, lämpöhoito, sähköhoito, liikuntahoito, rentoutushoito, tutkimukset, lääkärin konsultaatiot. Kauneushoitola, saunat, neuvotteluhuone, luontaistuotemyymälä, kahvilabaari, ravintola, kauppa, hammaslääkäri. Hoitopakettien hinnat alkaen 430.- EEK/ vrk/henk. Sis. majoitus, täysihoito, aamusauna, 3 hoitoa päivässä (ma–pe), lääkärin vastaanotto.

Lepanina Hotell Kablin kylä, 86002, Pärnumaa, puh. +372 44 373 68, 65 161, puh./fax +372 44 650 24, e-mail: lepanina@lepanina.ee, www.lepanina.ee. Hotellissa 99 paikkaa, kesämökeissä 100 paikkaa, ravintola, baari, saunatilat, seminaaritilat, hieronta, hoitokylvyt, minigolf, biljardi, lentopallokentät, lohenpyynti.

Vierastalo Kuus Sõlme Roomassaare tee 7, Kuressaare, puh. +372 45 388 66, e–mail: roomassaare@hot.ee, www.saarteliinid.ee. Kuressaaren kaupungista 4 km Roomassaaren satamassa. Vierastalossa 12 paikkaa, 6 huonetta, jokaisessa huoneessa wc ja suihku. Karavaanipaikat (sähkö), telttapaikat, myös valvottu pysäköintialue. Samassa vielä sauna ja kahvila, jossa yöpyjille seuraavana päivänä ruuasta –10 % alennus. Vierastalo Kuus Sõlme on avoinna kesäkuusta-syyskuuhun.

huoltoasemat ja bensa-asemat Pärnu, Haapsalu ja Länsi-Viro Saare Kütus, Roonimäen huoltoasema Kuressaare, (Kuivastun maantien ja kiertotien läheisyydessä). Avoinna 24 h. Autojen pesu, huoltamo, myymälä ja kahvio. Nesteen bensat ja dieselpolttoaineet. Suuri öljyvalikoima.

Saare Kütus Pihtla tee 24, Kuressaare, avoinna 24 h

Saare Kütus Aia 59, Kuressaare, avoinna 24 h


TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

37

Jos haluat saada yrityksesi, ravintolasi tai muita tietoja MMM-palstalle, ota yhteyttä Jane Konga puh. +372 6013 335, fax +372 6013 324. Hinta 1800 EEK

mitä missä milloin

© The Baltic Guide

galleria

Abakhan Fabrics

Tallinnassa: Tartu mnt. 58, puh. +372 6 376 140. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, raitiovaunut 2, 4, pysäkki ”Bussijaam”, Pärnu mnt. 69, puh. +372 6 461 146. Avoinna ma–pe 9.30–18.30, la 10–16, raitiovaunut 3, 4, 5, pysäkki ”Vineeri”. Tammsaare tee 116, Mustamäe Kaubanduskeskus, avoinna joka päivä 9–21. Tartossa: Rüütli 11, puh. +372 7 441 563. Avoinna ma–pe 9.30–18, la 10–16, Riia 9, puh. +372 7 427 559. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–16. Pärnussa, Hospidali 3, avoinna ma–pe 9–18, la 10–16, Narvassa, Energia 2, avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–15. Kankaat, lyhyttavara, langat ja käsityötarvikkeet – joka lähtöön kukkarolle sopivat hinnat!. Valitse tuhansista mahdollisuuksistamme. Tule ja tutustu!

Lühikese Jala Galerii Lühike Jalg 6, puh./fax +372 6 314 720. Avoinna ma–pe 10–18, la–su 10–17. Viron taideteollisuus, kobelliini, silkki, lasi, keramiikka, nahka, metalli.

Portaal – Viron taideteollisuuden galleria Vene 16, puh. +372 6 464 209. Avoinna ma–pe 10–18, la–su 10–17. Viron taideteollisuus, kobelliini, silkki, lasi, keramiikka, nahka, metallia.

kauppakeskuksia Tallinn

Continental Moda

Sikupilli Kauppakeskus

Tartu mnt. 24, (Stockmannin vastapäätä), puh. +372 6 620 232. Elegantit jakkupuvut ja leningit, hääpuvut, laukut ja käsineet.

Tartu mnt. 87, puh. +372 6 008 700. Avoinna joka päivä 10–21. Prisma ja ravintolamaailma avoinna 8–22. Satamasta bussi nro 2 (Peterburi tee pysäkki), myös bussit nro 15, 17, raitiovaunut nro 2, 4 (Lubja pysäkki).

Catalog myymälä

Stockmann

Tartu mnt. 35, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15.

Liivalaia 53, puh. +372 6 339 500, avoinna ma–pe 9–21, elintarvikeja alkoholiosasto 9–22, la–su 9–20.

AS Klementi naisten vaatteet

Tallinnassa: Viru 7, avoinna ma–pe 10–19, la 10–18, su 11–16, Kristiine Keskus, Endla 45, avoinna ma–su 10–21, Rocca al Mare Keskus, Paldiski mnt. 102, avoinna ma–su 10–21, Sikupilli Keskus, Tartu mnt. 87, avoinna ma–su 10–21, Tehtaanmyymälät Tallinnassa: Akadeemia 33, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 11–16, Tondi Ärikeskus, Pärnu mnt. 142, avoinna ma–pe 10–19, la 10–16, Lõuna Ostukeskus, Vana-Lõuna 4, avoinna ma–pe 10–19, la 10–18, su 11–16, Pärnussa: Rüütli 39, avoinna ma–pe 10–19, la 10–16, Tartossa: GMP Ostukeskus, Küüni 5 b, avoinna ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15, Lõunakeskus, Ringtee 75, avoinna ma–su 9–21, Hansakeskus, Riia mnt. 4, avoinna ma–pe 10–20, la 10–17, su 10–15.

Prisma Peremarket Tartu mnt. 87, puh. +372 6 059 600, Paldiski mnt. 102, Rocca al Mare, puh. +372 6 659 000. Avoinna ma–su 9–22.

Citymarket Lootsi 7, avoinna joka päivä 9–23.

ostospaikat Tallinn Hot Lips – eroottinen ostosparatiisi

Tallinnan Keramiikkatehtaan

Rotermanni Keskus (kauppakeskus)

Sadama 8, Sadamarket, 2 krs., avoinna joka päivä 8–19, www.hotlips.fi. 50 m A-terminaalista.

Myymälän osoite: Maleva 2, Tallinna Avoinna työpäivisin: 9–17, www.keraamikatehas.ee. Myymälässä on kivikeraamisia käsinmaalattuja astioita ja lahjatavaroita. Hanki kotiisi lämpöä tuova käsityö edullisesti suoraan tuottajalta.

Mere pst. 4, puh. +372 6 141 000. Avoinna ma–la 8.30–20, su 8.30–17. Matkustajasataman, Viru hotellin ja vanhan kaupungin lähellä, 10 min. kävelymatka satamasta keskustan suuntaan.

Merekeskus

kauppoja

Aia 10 a, Tallinna, puh. +372 6 313 337, avoinna ma–pe 9–18. Teguri 37, Tartto, puh. +372 7 366 061, avoinna ma–pe 9–17. Rahapussit, lompakot, käsilaukut, matkalaukut, koululaukut, salkut, käsineet naisille, miehille ja lapsille. Tukku- ja vähittäismyynti.

Pärnu, Haapsalu ja Länsi-Viro

Pärnu ja Länsi-Viro

Pärnusta 28 km Tallinnaan suuntaan, puh. +372 44 971 99, fax +372 44 971 97. Avoinna joka päivä 10–20. Viron suurin matkailukeskus.

Halinga Keskus

Saaremaa Tarbijate Ühistu

Claire Crystal

käsityöt

Teitä odottavat nykyaikaisella tekniikalla varustetut myymälämme. Hyvätasoisen palvelumme ja tuotevalikoimamme löydätte seuraavista paikoista: Cash & Carry, Tehnika 5, Kuressaare, Edusta, Toomasta, Rehemäeltä, Rannasta, Kuresaaren tavaratalosta, Liivalta, Orissaaresta, Valjalasta ja monista muista paikoista Saarenmaalta ja Muhun saarelta. Pärnussa: Port Artur 2, Riia mnt. 1 a. Tervetuloa tekemään ostoselämyksiä ja löytöjä myymälöistämme!

Sadama 8 (Sadamarketissa), I ja II kerroksessa, avoinna joka päivä 8–19, Kristiine Keskus, Endla 45, I krs, avoinna joka päivä 10–21. Viron suurimman kristallin maahantuojan omat myymälät. Kristalliset joululahjat koko perheelle. Sadamarketin myymälässämme on joka kuukausi uutuustuotteita 20–30% alennuksilla. Tervetuloa tekemään parhaita kristalliostoksia.

Mindy Kauplus

Apteegi 3, puh. +372 6 314 625. Avoinna ma–la 9–20, su 9–17. Voorimehe 4, avoinna 9–19. Pellavaiset, villaiset neuleet (pitsiliivi 19,50e), keramiikka, puutyöt, lasi, kristalli, taontatyöt, tekstiilit, leikkikalut, tuohituotteet.

Kodukäsitöö – Virolaisen käsityön edistämiskeskus

Kuninga 1, avoinna ma–la 9–18, su 9–16,

linja-autoasema Lastekodu 46, puh. +372 6 800 900. Raitiovaunut 2 ja 4. Tallinnan raitiovaununeuvonta puh. +372 6 269 333, johdinautoneuvonta puh. +372 6 269 222

Tallinnan Turisti-info

alkoholikaupat

myydään asunto/tontti

Mere pst. 6. Avoinna ma–la 9–20, su 9–17.

Araxes

Myydään rakennustontti Tallinnasta n. 80 km 2800 m² (merestä 300 m) rauhallisessa vanhassa kapteenien kylässä. Idyllinen miljöö. Info puh. +372 56 462 334.

Uusi kauppa, Vana-Viru 14, avoinna 24 h, Narva mnt. 19/23, Vana-Kalamaja 7 a, avoinna 7–23, Kopli 4, avoinna 7–23.30, Kopli 16,

Tallinnan johdinautolinjat SEPA

9

TALLINNA

2 KM

KOPLI

NISU

NARVA M

KOLDE PST.

SATAMA

J.POSKA

PÕHJA PST.

1 3 L.KOIDULA

MERE PST.

VABADUSE VÄLJAK

PELGULINN

VIRU AUKIO

TULIKA PALDISKI MNT.

”KOSMOS”

ENDLA LA

MANEEZI VINEERI

ELILLEA KÜLA

ÜLEMISTE

PABERI TALLINN VÄIKE VANA-LÕUNA

3 4

VÄIKE PAALA

KESKTURG

MAJAKA MAJAKA PÕIK

AUTOBUSSIJAAM

5

LUBJA SIKUPILLI PAE

ESTONIA PST. LIIVALAIA

HAABERSTI

LAS SINILILLE

TARTU MNT.

PUNAN

KARIKAKRA

PIRNI MUSTJÕE MARJA LÖWENRUH

7 6 NURMENUKU

PETE

JUHKENTALI

PÄRNU MNT.

JÄRVEVANA TEE

TARTU MNT.

ÜLASE

MOONI VÄLJA TIHASE

AIANDI

SZOLNOK KAJA AKADEEMIA TEE KESKUSE MÄNNI 2 5 1 3

KOSKLA

TEDRE

TONDI Jos sinulta pyydetään enemmän kuin 35 kruunua, pyydä printattu kuitti ja MUSTAMÄE LJ MUSTAMÄE varmista, että taksin numero on merkitty oikein. Varmuuden vuoksi on hyvä KEEMIA merkitä muistiin myös auton rekisterinumero. Kerro tapahtumasta sähköpostitse meille osoitteeseen: guidetoimetus@hotmail.com. Viemme asian eteenpäin.

LEHOLA

LINNU TEE SIILI LEPISTIKU

9 4

VAMBOLA LIIVARU

EHITAJATE TEE

1 3 6

KAUBAMAJA

TEHNIKA ENDLA

2

ESTONIA

TÕNISMÄGI VABADUSE VÄLJAK KOIDU TAKSOPARK

A.H.TAMMSAARE TEE KULLERKUPU

HOTELL TALLINN

A. ADAMSONI

SÄÄSE

VÄIKEÕISMÄE

MUSTAMÄE TEE SÕPRUSE PST. ST.

2 4

LAAGNA TEE GONSIORI

LOOGA

ZOO

RISTIKU

SÕLE LILLE HUMALA HIPODROOMI

NARVA MNT.

VANA LINN

KADRIORG

PRONKSI

AHTRI

TOOMPUIESTEE

F.R.KREUTZWALDI

VIRU

KELMIKÜLA

ÄDALA RANNAMÄE TEE

SÕLE

LINNAHALL

”KALEV”

HOTELL TALLINN

KALAMAJA

BALTI JAAM

TONDI

4 5 7

MADALA

TELLISKIVI ”VOLTA”

BALTI JAAM

LÕIME

ANGERJA SITSI

MARATI SIRBI MALEVA

PIRITA

MALEVA

1 2 5

Lastekodu 46, Tallinna, puh. +372 6 813 403, fax +372 6 813 424, www.bussireisid.ee. Tarjoamme mukavia busseja Viron matkoihin tai ulkomaille. Palvelemme matkustajia säännöllisillä linjoilla. Odotamme tilauksia yrityksiltä ja yksityisiltä.

Raekoja plats 10, puh. +372 6 457 777, fax 6 457 778, avoinna ma–pe 9–18, la–su 10–16.

NÄIN PITKÄLLE PITÄÄ PÄÄSTÄ TAKSILLA 35 KRUUNULLA! Kun nouset Tulikan tai Tallinnan Taksoparkin taksiin on lähtömaksu 12 kruunua ja kilometrihinta 7 kruunua. Minimitaksa on 35 kruunua ja sillä pitää päästä Viru-aukiolta ympyrällä merkityn alueen rajoille, ellei ole ruuhka-aika. Ympyrän säde on tosin vain 2 km, mutta kaduktin mutkittelevat. Sataman ja Viru-aukion väli maksaa aina 35 kruunua. LAHTI

KOPLI

KOPLI SIRBI

Bussireisid OÜ

Kauplus Liviko

Taksit

SEPA

bussimatkat ja bussien vuokraus

Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorissa, valuutanvaihtopisteen vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä. Avoinna joka päivä niin pitkään kuin koneita lentää. Hinnat 50 % halvemmat. Jos ostatte vähintään 25 käsinvalmistettua sikaria saatte 5 % alennuksen Dunhill tarvikkeista. Ostettaessanne 5 käsin tehtyä sikaria saatte 5 % alennuksen tarvikkeista. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

Jardin

Tallinnan raitiovaunulinjat INFO: puh. (+372) 6 976 333

Kullasepa 13, puh. +372 6 314 709. Avoinna joka päivä 9–23. Suuri valikoima alkoholijuomia, tupakkatuotteita ja virolaisia makeisia. Sakun oluthaarikat, lasit, T-paidat, hatut ja muut viron lasit. Tarjouksia joka päivä! sijaitsemme Raatihuoneen torin läheisyydessä.

The Havanas Humidor Lentokentällä

Tunor

Sadama 6/8 Avoinna joka päivä 8–19

sikarit, kauppa ja salongit Tallinn Rävala pst. 3, hotellin lobbybaarissa, avoinna ma–la 8–20, su 10–16. Parhaat Kuubalaiset sikarit ja elegantit Dunhilltarvikkeet. Kun haluatte tilata sikareita tai tarvitsette muuta infoa ottakaa yhteytta puh. +372 6 058 015 tai e–mail: info@havanas.ee.

Peterburi tee 64, Tallinna. Turu 63, Tartto. Ringtee 2, Rakvere. Ehitus Servicen myymälät ovat avoinna ma–pe 8–20, la 9–20, su 9–17.

Sadamarket

avoinna 7–23.30, Pae 74, avoinna 7–23.30. Puh. +372 6 623 648, e–mail: naltu@hot.ee. Endla 45, Kristiine kauppakeskus, avoinna joka päivä 10–21. Edulliset alkoholituotteet.

The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa

Kokoperheenmarket Ehitus Service, Aiaparadiis

Mere pst. 10, 10111 Tallinn, puh. +372 6 441 188, fax +372 6 440 887. Avoinna ma–la 8–18, la–su 8–19. Kaikki tavarat yhdestä paikasta! Tehdasvalmisteet, urheilu- ja vapaa-ajanvaatteet, kalastustarvikkeet, kukat, rahanvaihto, kristalli, cd:t, dvd:t, videot, tekstiilituotteet, meripihkatuotteet, kansallisin kuvioin kuvioidut neuletuotteet. 250 m satamasta. Alkoholimyymälä avoinna 24 h. Tervetuloa!

Müürivahe 17, avoinna ma–la 9–17, Viru Keskus, Viru väljak 4, avoinna ma–su 10–21, Demini Kaubamaja, Viru 1, avoinna ma–la 10–19, su 11–17, puh. +372 6 314 076.


38

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

mmm

kulttuuri

© The Baltic Guide

teatteria

Rahvusooper Estonia

Estonia pst. 4, puh. +372 6 260 260. Lippukassa avoinna 12–19. Oopperaa ja balettia (o=ooppera, ot=operetti, b=baletti, m=musikaali). 9.1. 19 Vahuvein ja paprika (Kuohuviini ja paprika) ot 10.1. 19 Lõbus lesk (Iloinen leski )b 11.1. 12 Pähklipureja (Pähkinänsärkijä) b 19 Don Giovanni o 12.1. 12 Pähklipureja 15.1. 19 Don Giovanni 17.1. 19 Lõbus lesk 18.1. 12 Pähklipureja 19 Lühike elu (Lyhyt elämä) o 19.1. 12 Pähklipureja 22.1. 19 Tark naine (Viisas naine) 24.1. 19 Tark naine 25.1. 12 Ooperimarakratid (Oopperavillikkot) 25.1. 19 Luikede järv (Joutsenlampi) b 26.1. 15 Ooperimarakratid 29.1. 19 Anna Karenin b 30.1. 19 Carmen o 31.1. 19 Luikede järv

Tallinna Linnateater

Lai 23, Kassa, Lai 21, puh. +372 6 650 800. Avoinna ma–pe 9–18, la 10–18. (ps=pieni sali) 10.1.18 Sild (Silta) ps 11.01 18 Ay, Carmela! 18 Tõestus (Todistus) ps 14.1. 18 Tõestus ps 15.1. 18 Pianoola ehk mehhaaniline klaver (Mekaaninen piano) ps 16.1. 18 Pühapäev (Sunnuntai) 18 Ay, Carmela! 17.1. 18 Palju õnne argipäevaks (Paljon onnea arkipäiväksi) ps 18.1. 18 Pühapäev 20.1. 18 Pianoola ehk mehhaaniline klaver ps 21.1. 18 Ay, Carmela!

21.1. 18 18 22.1. 18 23.1. 18 23.1. 18 24.1. 18 25.1. 19 28.1. 18 18 29.1. 18 18 18 30.1. 18 31.1. 19

Pühapäev Palju õnne argipäevaks ps Tõestus ps Inishmaani igerik Palju õnne argipäevaks ps Inishmaani igerik Jaan Tätten ja Tõnu Raadikun konsertti Pühapäev Ay, Carmela! Pühapäev Ay, Carmela! Palju õnne argipäevaks ps Tõestus ps Sild ps

Draamateater

Pärnu mnt. 5, puh. +372 6 443 378. Kassa avoinna joka päivä 9–19. (ps=pieni sali). 5.1.

7.1. 8.1. 9.1. 10.1. 11.1. 12.1.

14.1. 15.1. 16.1.

19 Suured tüdrukud ei nuta (Isot tytöt ei itke, ensi-ilta) 19 Kummikauplejad (Kummikauppiaat) ps 19 Suured tüdrukud ei nuta 19 Kokkade öö (Kokkien yö) ps 19 Elluastuja 19 Tango ps 19 Liilia 19 Meie isa (Meidän isä) ps 19 Kummikauplejad ps 19 Liilia 19 Inishmore leitnant (Inishmoren luutnantti, ensi-ilta) ps 12 Kohkumatud lapsehoidjad (Säikähtämättömät lapsenvahdit) 19 Tagasi Vargamäel (Takaisin Vargamäellä) 19 Meie isa ps 19 Eesti matus 19 Inishmore leitnant ps 19 Suured tüdrukud ei nuta 19 Inishmore leitnant ps 19 Kuningas Lear 19 Õhtusöök sõpradega (Illallinen ystävien kanssa) ps

17.1. 19 19 18.1. 19 19 19 19.1. 19 19 21.1. 19 19 22.1. 19 19 23.1. 19 19 24.1. 19 19 25.1. 19 19 26.1. 12 19 19 19 28.1. 19 19 29.1. 19 19 30.1. 19 19 31.1. 19 19

Vanemuine

Vanemuise 6, Tartto, puh. +372 7 434 059, kassa avoinna ma–la 10–19; su tunti ennen esitystä, puh. +372 7 440 165) 3.1. 4.1. 7.1. 8.1. 10.1. 11.1. 12. 1.

12 19 19 19 19 19 14

15.1. 19 16.1. 19 17.1. 19 18.1. 19 19.1. 12 19 22.1. 19 23.1. 12 24.1. 25.1. 28.1. 29.1. 30.1.

19 19 19 19 12

31.1. 18

elävää musiikkia Cafe Amigo

Viru hotelli, Viru väljak 4, puh. +372 6 301 311. Avoinna su–to 21–04, pe–la 21–05. Sisäänpääsy su–ke 60 EEK, to–la 100 EEK, ikäraja 22 v. Tammikuussa naisille su–to klo 21–22 kaksi sisäänpääsylippua yhden hinnalla. Kahlua koktaili ilmaiseksi. Joka torstai arvotaan palkintoja! Happy Hour joka päivä klo 21–22, kaikista tuotteista – 50 %. 4.1. 5.–6.1. 7.–8.1. 9.1. 10.1. 11.1. 12.–13.1. 14.-15.1. 16.1. 17.1. 18.1. 19.–20.1. 21.–22.1. 23.1. 24.1. 25.1. 26.–27.1. 28.–29.1. 30.1. 31.1.

Exclusive Bluesband Napkins Kannus Rockin Guys Podnek & The Soul Sisters Ultima Thule Aak & Oja Bisquit Rollers L’Dorado Who Cares Nancy Nine Lives Kolumbus Kris Pasadena La Ment Blind BBX Seal on Teine Rebane Meie Mees Ka Funky

Molly Malones

Raatihuoneen torilla, avoinna joka päivä 10–03. 3.1. Twice 4.1. Los Desperados 10.1. Elektik Sox 11.1. Airi Allvee & After All 17.1. Springfield 18.1. Simple Man 24.1. Ka-Funky 25.1. Tricky Jay 31.1. Tempera

O’Malleys Irish Pub Viru 24. Urheilutapahtumien seuraamiseksi 4 neliön suuruinen TV.

Club Havana

Pikk 11, puh. +372 6 406 630. Avoinna joka päivä 10–03. 3.–4.1. Salsa! DJ Jorge (Equador) 9.1. DJ Sunny Dee 10.1. Salsa! DJ Damaso (Kuuba)

11.1. 16.1. 17.–18.1. 23.1. 24.1. 25.1. 30.1. 31.1.

Salsa! DJ Antonio (Peruu) DJ Vitali G Salsa! DJ Ultra DJ Ultra Salsa! DJ Damaso (Kuuba) Salsa! DJ Antonio (Peruu) DJ Melboom Salsa! DJ Tommi (Suomi)

Beer House

Dunkri 5. 3.1. Colorado. New Year Afterparty, J Karabloff & DJ Ultra 4.1. Land Trio. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 10.1. Kannus. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Karabljoff 11.1. Pets & Pojad. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 17.1. Mini M.T.J. Friday Feeling, DJ KArabloff & DJ Melboom 18.1. Special Fe. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 24.1. Väikeste Lõõtspillide Ühing. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Karabljoff 25.1. Pets & Pojad. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee 31.1. Vanaviisi. Latino & 90s Hits, DJ Ultra & DJ Melboom 1.2. Co. Erarõõm. Club Attack, DJ Melboom & DJ Sunny Dee

Püssirohukelder

Lossi 28, Tartto, puh. +372 7 303 555. Avoinna ma–to 12–02, pe–la 12–03, su 12–24. 1.1. 21.30 Püssika Houseband ver1 2.1. 22 Püssika Houseband ver1 3.1. 22 Kannus 4.1. 22 Nukker Kukeke 5.1. 20 Pärtin Bänd 6.1. 22 Karaoke 7.1. 21.30 Püssika Houseband ver2 8.1. 21.30 Püssika Houseband ver2 9.1. 22. Püssika Houseband ver2 10.1. 22 Raul Sepperin Bänd 12.1. 19 Salm ja Põldsepp 13.1. 22 Karaoke 14.1. 21.30 Püssika Houseband ver1 15.1. 21.30 Püssika Houseband ver1 16.1. 22 Püssika Houseband ver1 17.1. 22 Los Amigos 18.1. 22 Compromise Blue 19.1. 19 Raen ja Meinhard 20.1. 22 Karaokevõistlus 21.1. 21.30 Püssika Houseband ver2 22.1. 21.30 Püssika Houseband ver2 23.1. 22 Püssika Houseband ver2

Rahauputus (Rahatulva) Neli rüütlit (Neljä ritaria) ps Potilaadale! (Kattilamarkinoille) Meie isa ps Kopenhaagen (Kööpenhamina, Tallinnan Vanhankaupungin Musiikkitalossa, Uus tn 16C) Hiv Tango ps Eesti matus Inishmore leitnant ps Rahauputus Neli rüütlit ps Suured tüdrukud ei nuta Õhtusöök sõpradega ps Rehepapp (Riihivaari) Kummikauplejad ps Eesti matus Inishmore leitnant ps Hiv Hiv Kummikauplejad ps Kopenhaagen (Tallinnan Vanhankaupungin Musiikkitalossa, Uus tn 16C) Suured tüdrukud ei nuta Õhtusöök sõpradega ps Potilaadale! Meie isa ps Liilia Kokkade öö ps Eesti matus Kummikauplejad ps

Inetu (ruma) Gypsy Verevennad (Veriveljet) Verevennad Armastuse Tango (Rakkauden tango) Kirsiaed (Kirsikkatarha) Doktor Dolittle ja lindude ooper (Tohtori Dolittle ja lintujen ooppera, ensi-ilta) Mitte praegu, kallis! (Ei nyt, rakas) Doktor Dolittle ja lindude ooper (Tohtori Dolittle ja lintujen ooppera) Palun ilma seksita! (Ilmaän seksiä, kiitos) Inetu Inetu Bajadeer Chopiniana. Quiteria pulm (Chopiniana. Quiterian häät) Doktor Dolittle ja lindude ooper Armastuse Tango Gypsy Mitte praegu, kallis! Bajadeer Elevandipoeg Babar (Elefantinpoika Babar) Doktor Dolittle ja lindude ooper

24.1. 22 The Tuberkuloited 25.1. 22 Kolmen 26.1. 20 Pläkk 27.1. 22 Karaoke 28.1. 21.30 Püssika Houseband ver1 29.1. 21.30 Püssika Houseband ver1 30.1. 22 Püssika Houseband ver1 31.1. 22 The Bumbles

Vanemuisen teatterin pieni talo

Endla Teater

Kassa avoinna tunti ennen esitystä, puh. +372 7 440 160. 2.1. 3.1. 4.1. 5.1. 8.1. 9.1. 10.1. 11.1. 14.1. 15.1. 16.1. 17.1. 18.1. 21.1. 25.1. 26.1. 28.1. 30.1. 31.1.

Keskväljak 1, Pärnu, puh. +372 44 20 667, e-mail: teater@endla.ee.

18 Hansuke ja Greteke (Hannu ja Kerttu) 18 Pilli-Tiidu võluvile (Pilli-Tiidu taikapilli) 16 Pilli-Tiidu võluvile 12 Bamby 19 Aju jaht (Ajojahti) 12 Armujook (Lemmenjuoma) 19 Tšehhovi kolm õde (Tšehhovin kolme siskoa) 19 Pühak (Pyhimys) 19 Maskiball (Naamiotanssiaiset) 19 Pühak 19 Salakavalus ja armastus (Salakavaluus ja rakkaus) 1 Tšehhovi kolm õde 19 Charley tädi (Charleyn täti) 19 Maskiball 19 Aju jaht 12 Bamby 12 Pilli-Tiidu võluvile 19 Aju jaht 18 Hansuke ja Greteke 12 Pilli-Tiidu võluvile 19 Armujook 19 Salakavalus ja armastus

Sadamateater

Soola 5b,Tartto, kassa avoinna ma–la 12–17 ja tunti ennen esitystä, puh. +372 7 441 138. 3.1. 5.1 7.1. 9.1. 12.1. 19.1. 21.1. 22.1. 23.1. 24.1. 26.1. 29.1.

k

19 Potteri lõpp (Potterin loppu) 19 Kas mängime kodu? (Leikintäänkö kotia?) 19 Oli aasta 1968. Tartu Ballaad (Oli vuosi 1968. Tarton Ballaadi) 19 Roberto Zucco 19 Roberto Zucco 19 Oli aasta 1968. Tartu Ballaad 19 Hingetõmme (Hengenveto) 19 Hingetõmme 19 Fluxus 19 Potteri lõpp 19 Kas mängime kodu? 19 Hingetõmme

Arkkitehtuuri- ja taidekeskus

19.1. 15 25.1. 20 31.1. 19

Pärnu Kontserdimaja Aida 4, Pärnu. 4.1.

10.1. 15.1. 17.1. 20.1. 24.1. 28.1.

19 Orient festivaali esittää: Universumin parantavat soinnut. Gyudmed Luostarin Buddha-Munkit (Tiibeti) 19 Heli Lääts – 50 helisevat aastat, konsertti 15 Hüper-super sümfoonia. Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtaa Anu Tali. 19 Viron Kansallismieskuoro, johtaa Kaspars Putnins (Latvia) 15 Yhtye väike rinG konsertti 16 The Real Group (Ruotsi) 19 Mihkel Mattisen (piano), Irina Zahharenkova (piano)

Vanemuise kontserdimaja Vanemuise 6, Tartto. 5.1.

16.1. 19.1. 22.1. 30.1.

16 Orient festivaali esittää: Universumi tervendavad helid. Gyudmed Luostarin BuddhaMunkit (Tiibeti) 15 Hüper-super sümfoonia. Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtaa Anu Tali. 19 Lembit Saarsalun kvartetti 19 Lembit Saarsalun kvartetti 19 opeNBaroque 2003. Festivaalin avaus-konsertti. Viron Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtaa Andres Mustonen

17.1 18.1 21.1 22.1 24.1 25.1 28.1 29.1 30.1 31.1

kirkko

Suomalainen Pyhän Pietarin Seurakunta Tallinnan Ruotsalainen Mikaelin Kirkko, Rüütli 9, puh. + 372 56 459 191.

10 Loppiaisen messu Pyhäkoulu alkaa (kodeissa) 6.1. 10 Muskari (kodeissa) 12.1. 10 Sanajumalanpalvelus Pyhäkoulu (kodeissa) 13.1. 10 Muskari (kodeissa) 19.1. 19 Messu Pyhäkoulu (kodeissa) 20.1. 10 Muskari 24.–25.1. Seurakuntatapahtuma Tartossa 26.1. 10 Sanajumalanpalvelus Pyhäkoulu (kodeissa) 27.1. 10 Muskari (kodeissa) 5.1.

11.5.2003 asti (Kellarisali) Arkkitehtuurimuseon vuosinäyttely Tallinnan 1900–luvun arkkitehtuurista 19.1.2003 asti (Taidemuseon sali) Viron Kulttuurirahaston hankinnat 10.1. alk. (Arkkitehtuurimuseon sali) Festivaali TriaLogos esittää: Vladimir Martõnov (Moskova) video ja installaatiot

Estonia pst. 4. Kassa avoinna ma–pe 12–19, la 12–17, su tunti ennen konserttia.

17.1. 15

14.1 15.1 16.1

Rotermannin Suolavarasto

Estonia kontserdisaal

Heli Lääts – 50 helkkyvää vuotta, konsertti Hüper-super sinfonia. Vanemuisen sinfoniaorkesteri, johtaa Anu Tali. Viron Kansallismieskuoro, johtaa Kaspars Putnins (Latvia) The Real Group (Ruotsi) opeNBaroque 2003 festivaali. Viron Kansallinen sinfoniaorkesteri, johtaa Andres Mustonen

10.1 11.1

19 Kaasavaratu (Ilman myötäjäisiä) 19 Blue room 19 Ekke moor lahtisi allikaid otsimas (Ekke muori lähteitä etsimässä) 19 Suvitajad! (Kesälomailijat) 19 Kolm versiooni elust (Kolme versiota elämästä) 19 Blue room 19 Elu ja armastus (Elämä ja rakkaus) 19 Põrgupõhja uus vanapagan (Manalan uusi paholainen) 19 Karlsson katuselt (Katto Kassinen) 19 Suvitajad! 19 Blue room 12 Karlsson katuselt 19 Kaasavaratu 19 Kolm versiooni elust 19 Ekke moor lahtisi allikaid otsimas 19 Elu ja armastus 19 Blue room 19 Kaasavaratu 19 Põrgupõhja uus vanapagan

ui olete huvitatud avaldamast meie lehes informatsiooni oma ürituste või sündmuste kohta, palun faksige materjalid eelneva kuu 17. kuupäevaks numbril 0 6 013 324 või +358 (0)9 278 3036.

konsertteja 12.1.

4.1 8.1 9.1

Ahtri 2. Avoinna ke–su 11–18. lmainen vierailupäivä kuun viimeinen pe.

näyttelyitä

Niguliste Muuseum – konserttisali

Kiriku plats 1, avoinna ke–su 11–18. lmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la.

Pysyvä näyttely Keskiajan taide. Joka lauantai klo 12 museon musiikki– tunti. Joka lauantai ja sunnuntai klo 16 urkumusiikin puolituntinen kaikille.

Rüütelkonna Hoone

14.12–01.2003 Viron Kulttuurirahaston hankinnat

Tarbekunstimuuseum

Lai 17, avoinna ke–su 11.–18. lmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la. 16.11.– 5.1.2003 Pakane. Talisport ja disain (Pakkanen. Talviurheilu ja design.)

Adamson–Ericu Muuseum Lühike jalg 3, avoinna ke–su 11–18. lmaiset vierailupäivät kuun viimeinen pe ja la. 7.12.–12.1.2003 Adamson Eric 100 ja SIKSAK. (Viron Taidemuseon lasten– ja nuortenkeskuksen näyttely)

Kristjan Raua Majamuuseum

K. Raua 8, puh. + 372 6 720 023. Avoinna ke–su 11.–18. 27.1.2003 asti Metallitaide. Helge Raud–Pihel

Kiek in de Kök

Niguliste 3, avoinna ke–su 10–17.

Mikkeli Muuseum Weizenbergi 28

Johannes Mikkelin kokoelmat (1500–1700 lukujen länsi–Euroopan, Venäjän ja Kiinan taide 1300–1800–luvuilta.)

Kadrioru loss – väliskunsti muuseum Weizenbergi 37, puh. + 372 6 066 400.

01.2003 asti Antiquarium. Kuuskemaan perheen esineistöä huonekaluista taideteollisuusesineisiin, antiikista jugendiin.

Tallinna Linnamuuseum

Vene 17, avoinna ke–ma 10.30–18. Pysyvänäyttely: Linn, mis kunagi valmis ei saa (Kaupunki, mikä ei valmistu koskaan)

Nukumuuseum

Kotzebue 16, avoinna ke–su 10.30–18. Pysyvänäyttely leluista, nukeista ja nuken tarvikkeista.

Komandandi 2, avoinna ti–pe 10.30–18, la–su 11.–16.30.

Peeter I Maja

Pysyvänäyttely: Johannes ja Peeter Parikaste Tallinnan historialliset maisemakortit. Pysyvänäyttely: Tallinnan kaupungin linnoitusten historiasta ja tärkeimmistä sodista

Pysyvänäyttely keisarin ja hänen jälkeläistensä kuvista ja Tallinnan historiasta Peeter I aikoina.

Mäekalda 2, avoinna ke–pe 10.30–18, la–su 11.30–18.


Vaatteet, jotka vaalivat sinun maailmaasi

www.klementi.ee

Naisten päällysvaatteet Klementin myymälöissä Virossa, Latviassa ja Liettuassa


Põhja p

HARJU

Paa di

Lai 5 (sisäpihalla) • 6 412 285 • ma–pe 9–19, la–su 9–18, tilauksesta avaamme aikaisemmin

.Ja k

ob

F.K u

so

ni

hlb

ars i

wald i F.R.K reut z

C.R

Juhkentali

C

10 Säästuoptika C2 • Narva mnt. 1 (Postitalossa II krs.) • 6 616 007

11 Reval Optika C2 • Narva mnt. 2 • 6 601 679 • ma–pe 9–18, la 10–15

12 Norman Optika A4, C3 Tõnismägi 16 A • 6 460 128 • ma–pe 10– 18, la 10–15 • Rävala 6 (Kaubamajan takana) • 6 467 123 • ma–pe 10–19, la 10–17

13 Jardin B2 Apteegi 3 • 6 314 625 • Voorimehe 4

14 Claire Crystal C1 Sadama 8 (Sadamarketissa), I ja II kerroksessa • joka päivä 8–19

15 Silmajaam Optika C3 Tartu mnt. 24 • 6 607 152

16 Kodukäsitöö - Virolaisen käsityön edistämiskeskus B3, B2, C3, B2 • Kuninga 1 • ma–la 9–18, su 9–16, • Müürivahe 17 • ma–la 9–17 • Viru Keskus, Viru väljak 4 • ma–su 10–21 • Demini Kaubamaja, Viru 1 • ma–la 10–19, su 11–17 • 6 314 076

17 Lühikese Jala Galerii A3 Lühike Jalg 6 • puh./fax 6 314 720 • ma–pe 10–18, la–su 10–17.

18 Viron taideteollisuuden galleria B2 Vene 16 • 6 464 209 • ma–pe 10–18, la–su 10–17

19 Sikupilli Kauppakeskus D4 Tartu mnt. 87 • 6 008 700

6 Helena 2 kauneussalonki C1 Sadama 6 (Sadamarketissa) • 6 614 685 • joka päivä 8–20

7 Paradise ilu & tervisekeskus C1 Sadama 6 (Sadamarketin II krs.) • 6 614 670, 052 219 02 • joka päivä 07.30–19

8 Kauneussalonki Gersi B3 Pärnu mnt 22 • 6 418 603, puh./fax 6 419 181 • ma–pe 9–20, la 10–17.

9 CityMed Tallinnassa C2 • Ahtri 8 (satamaan lähellä) • 372 6 616 333

10 Pikk kadun kauneussalonki B2 Pikk 7 • 6 464 057 • ma–pe 9–20, la 9–18, su tilauksesta puh. 056 500 100

11 Bowling Ku:lsa:l C2 Mere pst. 6 E • 6 616 682 • ma–to 11–23, pe 11–02, la 10–02, su 10–23

o

i

pe

an n

ulu

.He rm

nt

.

K.A

äe

500m

Kalevi keskstaadion

m

dr im ld Gi

ri

La

äe Liiv am

i

Püssir ohu

rne

Magasini

5 Helena kauneussalonki B2

400

ar di

Ke l

zi

äe

Sakala ri Tat a

Sadama 8, III krs • 6 614 666 • ma–su 7.30–19

M

Liivam

Vall i

la ka Sa

ju

300

He

Harju

mn t.

rnu

N U SA

Manee

Müürivahe

un a Sa

Rüütli

E M Ü Ü R I VA H

NE

isilla

vim ägi ule

Vene

Pik k im äg i S Ol ev e

huk

Pikk

iu m i or

Lai

to ra i La

Ve n

kJ alg Rata ska evu

Pik

Kullassepa

oht u

ik Kiriku põ

Toom-Kooli

ga nin

mKu To o

Toom-Kuninga

Kesk-Ameerika

VE

A

E PA KULLASS

VU AE SK TA RA

ta

tu

5

22 19

1km 25

4

Ja

ko

bi

linja-autoasema

Võis

tluse

u

RÜÜTLI

rdi

de

od

Suolavarasto C2 1 Rotermannin Ahtri 2 • ke–pe 12–20, la–su 11–18

4 Everline Center kauneussalonki C1

un

Ta r

D

a

taide/museo

3 Dr. O. Puuste kosmeetika kauneussalonki B2 • Viru 3–2 • 6 307 863.

J.K

odu

in

A

.

ek

M

IV

va ära si ilm J.V

JA

R ÜÜ

siv Ve

AR

mnt

as

K

a

st

E-

HE

ärn

M

IK

Pronksi 4 • 6 601 115 • ma-pe 7–20, la 8–16, su 10–16 • naistensali ma-pe 8–20, la 8–16, su 10–16

J.P

La

HE R I VA

TI

2 Kauneussalonki Naimer OÜ C3

3

iori

du

Aia 5 • 6 279 900

R.Tobiase Ko llan e

Gons

o ek

OS

1 Tavid valuutanvaihto B2

e Vas

5

A NING

F.R

st La

V I R U 16

muu palvelu

se

16

Ma

200

nni

hlm

e .Fa

tek

Im

100

a Ter

-P

4

6

VIRU

Mere pst. 4 • 6 141 000 • ma–la 8.30–20, su 8.30–17

p.

2 3

16

G

9 Rotermanni Keskus (kauppakeskus) C2

ri Tuuk

-TUR 8

3

18

SUUR-KARJA

NA 12

I ÜTL

(Stockmannin vastapäätä) • 6 620 232

õik

8 Continental Moda C3 • Tartu mnt. 24,

MÜÜ

Aia 10 a • 6 313 337 • ma–pe 9–18

APTEEGI

15

VA

7 Tunor B2

18

K ATA R I I N A K Ä I K

VA N A

Sadama 8 (Sadamarket) • 6 614 608 • joka päivä 8–18

i wald

9

KU

NIGULISTE

A

6 Optiikkakauppa Viru Prill C1

p Raua

RI NK 3

MUNG

utz

NG

I

20

Tartu mnt. 58 • 6 376 140 • ma–pe 9–18, la 10–16 • Pärnu mnt. 69 • 6 461 146 • ma–pe 9.30–18.30, la 10–16. • Tammsaare tee 116 • joka päivä 9–21

13

KA

14

Raatihuoneen tori

E

• ma–pe 10–19, la 10–17, su 10–15

5 Abakhan Fabrics D4, B4, A4

UUS

IA

ND

DU

E H11

AI

4 Catalog myymälä C3 • Tartu mnt. 35

SA

13

IM

GA

OR

KK MÜ

KIN

VO

PI

V HA

MU

Kre

10 Casandra Huoneistohotelli C3 Suurennus Tartu mnt 18 • 6 309 820 vanhasta kaupungista (isossa kartassa punainen alue)

a

Kullasepa 13 • 6 314 709 • joka päivä 9–23

Aedvilj

3 Mindy Kauplus B3

Regati pst 1 • 6 398 600, fax 6 398 821

Jõe

9 Pirita Top Spa hotelli D2

• 6 105 201, fax 6 105 245

a ai

al

iv

Li

Naeri

Tartu mnt. 6 • 6 612 108, 6 612 102 • ma–pe 10–18, la 10–15 • WW Passaaž, Aia 3/Vana-Viru 10 • 6 271 209

Narva mnt 120 b • 6 033 300, fax 6 012 600

4 Hotell Dzingel B4 • Männiku tee 89

Uus-Tatari

2 Tallinna Optika C3, B2

8 Oru Hotelli D2

Mere pst. 6 A • 6 601 934, fax 6 616 200

Las Turu

3 Rotermanni Viiking Hotell C2

. nt m

Toompea, Kiriku põik 4 A • 6 313 827, 6 313 872, fax 6 313 826

Mere pst. 4 • 6 412 291

ni

Mere pst 10 • 6 441 188, fax 6 440 887 • ma–la 8–18, la–su 8–19 • alkoholimyymälä 24 h.

7 Olematu Rüütelin majoitushuoneet A2

tu

Mere pst. 6 A • 6 137 900, fax 6 137 999

ren

1 Merekeskus (B2)

Viru 11 • 6 691 510

r Ta

6 Vana-Wiru hotelli B2

Olümpia hotelli

50

Ta 15 rtu

15

r ak

Keskussairaala Ravi Ravi18

ostospaikat

Uus 22 (vanhassa kaupungissa) • 6 411 464

2 Hotelli Bed & Breakfast C2

Hospitali

4

a

M

11

0

B

8

i

i

m Va

u bit

A

nder

ni

an

a

Hõbed

ehlma

Politseiaed J.Ku

an

Invaliidi

erika

-Ame

Väike

5 OldHouse apartments/guesthouse B2

1 Rotermanni Hotell C2

i

a-V ee

5

L

a Lembitu uter park la i

m

Va n

4

u

Ka

ti

E

i

A.

Le

erika

300, fax 6 012 600 • joka päivä 12–23

majoitus

ar

ari

24 Oru ravintola D2 Narva mnt 120 b • 6 033

Ta t

-Tat

i

e ätt

Uus

eed

li Al

ni Veeren

Kom

Sadama 8, Sadamarketissa, I krs • 6 614 605 • avoinna 8–19

ka

da

Narva mnt 1 • 6 257 377 • fax 6 616 279

ka

F.R.Fa

iori

10

uk

bo

ü P.S

Suur -Ame

23 The Seven Seas ravintola C1

va

6

Le

he me up Ka ni an m nt

ägi

12

22 Liivi Steak House C2

la

13

ps

Tina

Gons

al

iir .V

nn

u bit

ism

ke

k Lõ

4

8

L

e us

Tõn

la

d En

21 Olematu Rüütel A la carte ravintola A2 Toompea, Kiriku põik 4 A • 6 313 827, 6 313 872 • joka päivä 12–

t

v

Islandi väljak

t.

rid

• Rüütli 4 • 6 464 157 • ma–su 11–

TEATTERI AUKIO

21 ps Radisson ala SAS Hotelli

Tina

a

ua

12

ua

Ra

Rau

2

8

9

N

2

Ra

t.

Ke

25

ni

o st

E

sa

Ha

20 H.H. Rüütel A3

.Ot

t.

s ap

m

arl

Kansalliskirjasto

P Draama Estonia

Le

26

Tammsaare park

Palace

e

is Lu

rja

Tatari T

Olevimägi 4 • 6 412 456 • joka päivä 12–23

um

n är

Ka

teatteri teatteri G

hotelli st. i p Venäläinen tsi Roosikran

19 SIAM - Thai-ravintola B2

vahe

Müüri

e-

VAPAUDEN AUKIO

tee

t. ps

Ka

• 6 276 245 • joka päivä 11–24.

ik

ri

rli

a Ka

sti

nt.

ak Ma

ari

11

Viru hotelli 16

Laikmaa

ndi

Po

10

i

Rüütl

nda

Wism

ee

18 Troika – venäläinen ravintola ja trahteeri B3 • Raekoja plats 15

ma

17

A

17 O’Malleys Irish Pub B3 • Viru 24

Va n

2

t.

mn arva

2

1

24

26

Narva mnt.

VIRU26 AUKIO

Viru

Karu

24

22

10

Vana-V iru

JA A M

fax 6 313 057 • joka päivä 12–23

a

11 14 9 Kino Coca-Cola Plaza

HOBU

est pui

16 Little China B2 • Vene 30 • 6 313 126,

Ko

Viru

Kuning

20

ea Toomp

3

Vana-T urg

2

1

3

Kaubamaja

Tartu mnt. 28 • joka päivä 11.30–

kri

Inseneri

Apteegi Katariina käik

Raatihuoneen tori

a-

Falgi tee

m Too

15 Pizza Americana C3

Pik

Suur-Karja

Lossi Pitkän plats Hermannin torni

Mündi 2 (Raatihuoneen torilla) • 6 313 106 • joka päivä 10–03

e

Niguliste

Ja

Munga

ri

k Tuu

Tuukri

1

Mere pst.

Toompea

k Pik

eh

7

Aia

7

k

rim

Dun

lg17

imu

Püh

Uus

om Kiriku To u ht Ko

5

16

27

9

Uimahalli ”Kalev” ava

Vo o

1

Kanuti

Hobusepea

a

Väike-Karja 1 • 6 209 251 • joka päivä 11–01

tli

üü

-R

Piiskopi

13 China White B3

5

King

Pikk 11 • 6 406 630 • joka päivä 10–03

14 Molly Malone’s Irish Pub B2

tri

ang iak Sa di Mün

7 21

pi

lli lam

Sne

19

Nunne

• 6 314 309 • joka päivä 8–24

12 Club Havana B2

u

Suur-Kloos

KESKUSTA

To

11 Vana Major B2 Kinga 3/Voorimehe 4

te

ri

Aia

p

om

Müürivahe 2 • 6 448 837

vis

ga

Va im

a

e ui

oli d Ai

10 Pizza Americana®, pizzataksi B3

ee

st

2

Ole

Pa

Ko

e nn Nu

Raekoja plats 8 • joka päivä 12–23 • 6 314 227

Tolli

Uus

R

9 Ravintola Maikrahv B2

bo

am

n an

Balti Jaam rautatieasema

• 6 464 265 • joka päivä 8–22

te

äe

La

a

an i

ja p st

aj

P

Vana-Kalama

26

e

am

tee

8 Coffe® B3 • Vanaturu Kael 8

al

katamaraanit Autoexpress Autoexpress II

a am ad -S

pli

-K

Silja Line Tallink

Nordic Jet Line

tsi Loo

Ko

sk

ki tü ur Su

Toomkooli 1/Lossiplats 2 • 6 443 548 • ma–la 12–23, su 12–18

Ke

äe am

Ko

u

D-terminaali

C-terminaali

s Uu

eb

tz

rik

Eckerö Line

Paksun Margareetan torni

Ah

ja

ue

Va b

7 Ravintola Cathedral A3

Ra

26

(Kaubamajan ja Stockmannin välillä) • 6 612 612

MATKUSTAJASATAMA

B-terminaali

23 6 7 6

KAI

Kotzebue

Tallink

AMA

nn Ra

6 Wellington Pub C3 Maakri 19/21

12

SAD

st.

Põh

5 Arizona Saloon B3 Viru 6 • 6 272 987

Niine

1

A-terminaali

Petrooleumi

16

Laikmaa

Va lge va se

Vabriku

RUMBI

Staadioni

lamaja

o

Vana-K a

Kalj u

So

vi le Ka

Viru 11 • 6 691 510 • 12–23

ydinkeskusta

a

LOGI

tuse

4 Italialainen ravintola Complemento B3

nn

ei ar at

Töös

ra

-P ur

1

3 Panimo Ravintola B3 Dunkri 5 • 6 276 520

Linnahalli

la

Su

2 Ravintola Oliver B3 Viru 3 • 6 307 898.

Tallinn

Copterline

Ka

u

V.R eim

Jah

Weizenbergi 20 A • 6 013 431, fax 6 013 432 • ma–la 12–23, su 12–20

10

Linnahallin satama

rei

ar ei

e

at

i

ja ma ala

-P

imä

ike

41

D

Tor n

ie

C

B

Kiv

ta Pa

s-K

Soo

1 Cantina Carramba D2

gr aa -L ur Su

Uu

ruokapaikat

T H E B A LT I C G U I D E

A

Ka las ada ma

TA M M I K U U 2 0 0 3

20 La Casa Del Habano B3 Dunkri 2 • 6 445 647 • ma–la 10–24, su 10–16

21 The Havanas Humidor SAS Radisson Hotellissa C3 Rävala pst. 3, hotellin lobby-baarissa • ma–la 8–20, su 10–16

22 The Havanas Humidor Lentokentällä D4 Lennujaama tee 2, Lentokentän Tax-Free sektorilla, valuutanvaihdon vieressä, Gate 1 & 2 vastapäätä

23 Hot Lips – eroottinen ostosparatiisi C1 Sadama 8, Sadamarket, 2 krs • joka päivä 8–19

24 +- Optika C2 • Narva mnt. 11 D • 6 261 336 • ma–pe 10–18, la 10–16

25 AS Klementi – naisten vaatteet B2, A4, D4 • Viru 7 • ma–pe 10–19, la 10–18, su 11–16 • Kristiine Keskus, Endla 45 • ma– su 10–21 • Rocca al Mare Keskus, Paldiski mnt. 102 • ma–su 10–21 • Sikupilli Keskus, Tartu mnt. 87 • ma–su 10–21

26 Araxes alkoholikaupat B2, D2, A2, A4 Vana-Viru 14 • 24 h • Narva mnt. 19/23 • Vana-Kalamaja 7a • 7–23 • Kopli 4 • 7–23.30 • Kopli 16 • 7–23.30 • Pae 74 • 7–23.30 • Endla 45 • 10–21

27 Citymarket C2 Lootsi 7 • joka päivä 9–23

28 Sadamarket C1 Sadama 6/8 • joka päivä 8–19

12 DaySpa kauneussalonki B3 Vana-Posti 4 • 6 418 701 • ma–su 9–21

13 Eurooptika B3 Pärnu mnt 17 • 6 615 740

14 Lasso baar C2 Mere pst. 6 a • joka päivä 10–06

15 Mirtake baari B3 Väike-Karja 1 • 6 443 006

16 Rio Night Club C1 Sadama 6/8 • 6 614 900 • ma–pe 18–05, la–su 10–05


42

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

yhteiskunta

TEKSTI ANTTI SARASMO, PIIRROS REIN LAUKS

Maanpuolustushengellä Nato-armeijaksi Kun Moskovassa elokuussa 1991 yritettiin vallankaappausta, oltiin Virossakin valmiita puolustamaan jo saavutettuja vapauksia ja sitä orastavaa itsenäisyyttä, mikä oli Laulavalla vallankumouksella saavutettu. Puolustautuminen oli poliittista, Viro julistautui itsenäiseksi ja yleislakostakin puhuttiin. Mutta olivat virolaiset valmiita menemään pitemmällekin, jos tilanne olisi niin vaatinut.

tanut Viron armeijan tasoa ja tehnyt siitä enemmän suomalaismallisen koko ikäluokan armeijan, jossa palvelevat yhdessä niin tavalliset ihmiset kuin tulevat kansankunnan päättäjät.

Maakunnista lähdettiin Tallinnaan. Mukaan otettiin omat eväät, oma univormu ja omat aseet. Toista tuhatta suojeluskuntalaista oli valmiita aseelliseen vastarintaan. Varustus oli heikko, oli metsästysaseita, joitakin pistooleita, toisen maailmansodan aikaisia sotilaskivääreitä ja joillakin onnekkaimmilla venäläisiltä valuutalla ostettuja rynnäkkökivääreitä. Yhtenäistä johtoakaan ei ollut, oltiin pienissä porukoissa kavereiden kesken. Mutta maanpuolustushenkeä kyllä oli! Viron ja virolaisten onneksi voimakeinoja ei tarvittu, vaan Moskovan kaappaus sortui omaan mahdottomuuteensa.

Viron vankka poliittinen tavoite päästä Naton jäseneksi antoi puolustusvoimien kehittämiseen ryhtiä. Puolustusmenot on määritelty nyt kahdeksi prosentiksi bruttokansantuotteesta ja tähän tavoitteeseen on myös päästy. Resurssit eivät ole vieläkään niin suuret kuin puolustusvoimien kehittämistarpeet, mutta nyt hankkeita voidaan toteuttaa pitkäjännitteisesti. Naton tarpeita vastaavasti Virossa ollaan nyt kokoamassa puolustusvoimien perusyksiköksi jalkaväkiprikaatia, joka myös pyritään varustamaan nykyaikaisesti. Prikaatiin kuuluu nopean toiminnan yksikkönä tiedustelupataljoona, joka koostuu pelkästään värvätystä henkilöstöstä. Kansainvälisiin rauhanturvaamistehtäviin virolaiset osallistuvat myös BaltBattrauhanturvapataljoonassa, joka on Baltian

Tyhjästä armeijaa luomaan Itsenäinen maa tarvitsee myös puolustusvoimat. Tämä ymmärrettiin Virossa hyvin ja jo 3.9.1991 perustettiin Viron puolustusvoimat. Kaikki oli aloitettava tyhjästä. Ei ollut kalustoa, ei miehiä eikä edes puolustusministeriötä. Ensimmäiset upseerit olivat Neuvostoliiton armeijassa palvelleita virolaisia ja ensimmäiset sotilaat vapaaehtoisia suojeluskuntalaisia. Virossa oli Suojeluskunta perustettu epävirallisesti jo 17.2.1990 ja se virallistettiin 4.9.1991. Suojeluskunnassakaan ei ollut paljoa väkeä. Lisäksi samaan aikaan Virossa oli toinenkin Suojeluskunta nimeltään Kodinturva-joukot. Työnjako saatiin kuitenkin nopeasti selväksi, Suojeluskunta auttoi armeijan luomisessa ja Kodinturvajoukot ryhtyivät puolestaan pystyttämään Viron rajavartiostoa. Entinen Puna-armeija oli tuolloin vielä maassa. Se vetäytyi kotiin Venäjälle lopullisesti vasta elokuussa 1994. Tilanne ei silti ollut aivan toivoton, sillä Viron miespuolinen väestö oli saanut

Nato-tavoite antoi ryhtiä kehittämiseen

sotilaskoulutuksen Neuvostoliiton armeijassa. Tiedettiin siis, mistä armeijassa ja sotaväessä oikein on kyse. Tosin suurvaltaarmeija on eri asia kuin pienen maan puolustusvoimat. Alkuaikoina taisikin yleisin sotilaallinen käsikirja virolaisten upseerien käsissä olla Suomen Reserviupseeriliiton julkaisu ”Reservin johtaja”. Hyvin arvokasta puolustusvoimien perustamisvaiheessa oli virolaisten saama koulutusapu. Erityisesti suomalaisten antamaa koulutusapua arvostettiin. Hyvin suuri joukko virolaisista upseereista onkin saanut sotilaskoulutuksensa Suomessa, joko kadettikoulussa tai päällystöopistossa. Korkein upseeristo on opiskellut Suomen sotakorkeakoulussa. Lisäksi suomalaiset ovat antaneet erikoisalojen koulutusta, esimerkiksi tykistössä tai huollon järjestämisessä.

valuutalla ostettiin kalliiseen hintaan Israelista aseita. Vaikka asekauppaa on poliittisesti paljon kritikoitu ja hintaa päivitellään toisinaan vieläkin, niin se oli tärkeä päänavaus. Viro sai Nato-patruunoita käyttävät jalkaväkiaseet ja myöhemmin Virolle on lahjoitettu tai myyty edullisesti aseita useista länsimaista.

Tilkkutäkki armeija

Viron armejassa – samoin kuin suomalaisessakin – palvelevat yhdessä niin tavalliset ihmiset kuin tulevat kansankunnan päättäjät.

Alkuaikojen Viron armeija oli todellinen tilkkutäkki. Kaikki ulkomainen kalustoapu oli tervetullutta ja varuskuntia perustettiin sinne, missä oli asumiskelpoisia tyhjiä kasarmeja. Varuskunnat olivat pieniä ja kalusto kirjavaa. Kahdesta asiasta sentään huolehdittiin kunnolla alusta asti. Neuvostoliiton ja Venäjän armeijan vitsauksena oli ja on edelleen simputus, suorastaan terrori, jota vanhemmat varusmiehet harrastavat alokkaita kohtaan. Tämä onnistuttiin heti alusta alkaen kitkemään pois Viron armeijasta. Toinen asia johon panostettiin oli ruoka. Suurvalta-armeijan keittiössä ei ollut kehumista, Viron puolustusvoimissa taas syötiin alusta alkaen hyvin ja terveellisesti, usein paremmin kuin samaan aikaan siviilissä. Tärkeä päätös oli myös Viron ensimmäiset asehankinnat. Vähällä ulkomaan-

Maanpuolustustahto hakusessa Viron puolustusvoimien yksi suuri ongelma on ollut maanpuolustustahdon häilyvyys. Neuvostoaikana asevelvollisuuden suorittaminen oli asia, jota koetettiin kaikin tavoin vältellä. Ja sama välttelyn henki jäi elämään Viron itsenäistyttyä. Suuren palveluksen virolaiselle maanpuolustushengelle tekivät niin sanotut

VIPien reserviupseerikurssit. Muutaman korkean valtion virkamiehen aloitteesta armeija järjesti vapaaehtoiset reservinupseerikurssit. Kurssille tuli menestyneitä virolaismiehiä ulkoministeriön kansliapäälliköstä liikemiehiin ja politiikkoihin asti. Kansa näki, että ”herrat” lähtevät vapaaehtoisesti armeijaan, ja alkoi uskoa, että tässä touhussa on sittenkin järkeä. Toinen tärkeä päätös oli opiskelijoiden määrääminen armeijaan. Neuvostoliitossa ja Viron itsenäisyyden alkuaikoina korkeakouluopiskelijat olivat vapautettuja asepalveluksesta. Asevelvollisuuden määrääminen koskemaan myös opiskelijoita aiheutti paljon kitinää, mutta se on nos-

maiden yhteinen YK-yksikkö. Viron osuus BaltBattissa on yksi värvätty jalkaväkikomppania. VuosittainVirossa saa peruskoulutuksen noin 3 000 varusmiestä. Peruskoulutusta antavat jalkaväki pataljoonat ovatViru-pataljoona Jõhvissa, Kalev-pataljoona Jõgevalla, eliittiyksikkönä pidetty Kuperjanovin pataljoona Võrussa ja Pärnun pataljoona. Tallinnassa ovat huoltoyksiköt, viestipataljoona ja vartiopataljoona. Laivastoon kuuluu lähinnä miinanraivaajia ja se osallistuu Baltian maiden yhteiseen miinanraivaustoimintaan. Ilmavoimilla on vain koulukoneita ja muutama kevyt helikopteri. Ilmavoimat toi-

mivat Ämärin lentokentällä ja ilmapuolustukseen liittyy myös ilmatorjunta pataljoona. Tykistö on sijoitettu Tapalle, jossa on myösViron puolustusvoimien ampuma-alue. Tykkejä on vasta 11, Suomen lahjoittamia Boforseja, joilla koulutetaan tykkimiehiä niin Virossa kuin Suomessakin. Tapan varuskunnasta ollaan rakentamassa Viron keskusvaruskuntaa, jonne keskitetään tulevaisuudessa suuri osa varusmieskoulutuksesta ja erikoisaselajit. Reserviupseeri ja aliupseerikoulu on Meegomäellä, Võrun lähellä ja kadettikoulu Tartossa Baltdefecom-sotakoulun yhteydessä. Nykyään järjestetään jo säännöllisesti kertausharjoituksia, joihin tavallisesti kootaan kerralla yhden pataljoonan miehistö. Kertausharjoituksiin osallistuu vuosittain noin 2 000 miestä. Puolustusvoimia tukee vielä Suojeluskunta, jossa on 8 700 miestä yhteensä viidessätoista paikallisosastossa eli malevassa. Suojeluskuntaan kuuluu vielä naisjärjestö ja nuorisojärjestöt niin pojille kuin tytöillekin. Varusmiesten palvelusaika on miehistölle 8 kuukautta ja reservin päällystölle 11 kuukautta. Viro on Naton jäsenyyden kynnyksellä ja samaan aikaan sen puolustusvoimien perustamiskausi on myös selvästi päättynyt. Valmiit eivät Viron puolustusvoimat vielä ole. Etenkin kalustossa on puutteita.Tarvittaisiin niin panssarivaunuja kuin torjuntahävittäjiä, mutta tärkein on saatu aikaan. Viron puolustusvoimat toimivat organisaationa, liikekannallepanotilanteen reservi on koulutettu ja sille on aseistus. Viron puolustusvoimat pystyvät nyt itse kouluttamaan oman henkilöstönsä myös sotakorkeakoulutasolla ja osallistumaan tasaveroisena kumppanina kansainvälisiin tehtäviin. Paljon on saatu aikaan runsaassa kymmenessä vuodessa, etenkin kun muistaa, että alussa ei ollut muuta kuin maanpuolustustahtoa. ■ Viron puolustusvoimien kotisivu: www.mil.ee


Virkistyskylpylä nousee lähelle Tallinnaa nasta matka taittuu alle tunnissa. Lähellä on Paldiskin kaupunki ja sen edustalla kauniit Pakrin saaret. Niitväljan golfkentälle on kylpylästä matkaa vain kuusi kilometriä. Konferenssikeskukseen tulee huippunykyaikainen tekniikka kokouksia varten. Kokoussaleista löytyvät muun muassa simultaanitulkkauslaitteet ja viimeisin ATK-tekniikka. Kylpylän yhtenä tavoitteena on erilaisten aktiviteettien avulla parantaa asiakkaiden elämänlaatua. Tarjolla tulee olemaan erilaisia rentouttavia ja parantavia erikoishoitoja, joita antavat lääkärit, hammaslääkärit, hoitajat ja terapeutit. Yhtenä teemana ovat terveelliset elämäntavat. Meri, uimahalli ja vesipuisto mahdollistavat ympärivuotisen vesilii-

kolumni

Ensi kesän lopulla aukeaa uusi 300-paikkainen laadukas kylpylä Laulasmaahan Keilan kuntaan, vain noin 40 kilometrin päähän Tallinnasta. Kylpylän ja sen yhteyteen tulevan kolmen tähden hotellin nimi tulee olemaan Laulasmaa Spa and Conference Hotel. Paikan konferenssikeskuksessa voidaan järjestää suuriakin kokouksia, konferensseja ja tilaisuuksia. Kokousvieraiden lisäksi kylpylä-hotellissa voivat viettää rentouttavan kuntoloman pariskunnat, perheet ja pienryhmät. Kylpylä-hotelli tulee Laulasmaan kuuluisille valkeille hiekkaranoille. Luonnonkauniilla paikalla, meren rannalla toimi jo neuvostoaikana ministereille ja korkeille virkamiehille tarkoitettu virkistäytymiskeskus. Muutenkin sijainti on erinomainen. Tallin-

TEKSTI TIMO HUTTUNEN KUVA JAAK KADARIK

kunnan. Lisäksi Laulasmaalla voi pelata tennistä, käydä kuntosalilla sekä osallistua esimerkiksi tanssi- tai ruuanlaittokursseille. Kylpyläpaketit tullaan räätälöimään asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Paikka sopii erinomaisesti esimerkiksi rentouttavan pitkän viikonlopun viettoon tai vaikkapa häämatkakohteeksi. Läheisessä Lahusalossa on purjevenesatama, joten kylpylään voi purjehtia myös omalla veneellä. Laulasmaalta tullaan järjestämään risteilyjä Paldiskiin ja sen edessä oleville saarille tai vieläkin kauemmaksi Saarenmaalle ja Hiidenmaalle. Hintataso Laulasmaa Spa and Conference Hotellissa tulee olemaan kohtuullinen, kuuluen Viron kylpylöiden keskikastiin. ■

Kriminaalipornoa

S

uomalaisia kiinnostaa kokemukseni mukaan Virossa kaksi asiaa: mafia ja prostituutio. Onhan kielletty hedelmä aina ollut makeampaa ja Kummisetä-filmitkin ovat luoneet glamouria asioihin, joihin se ei kuulu. Totta puhuen, edellä mainitut asiat eivät tavalliselle kadunmiehelle paljoakaan näy eikä tunnu. Ainakin, jos välttää turismikohteiden taskuvarkaita, eikä liiku narkomaanien suosimilla alueilla. Iltaisin koti-TV:n ääressä voi kyllä tutustua maan rikollisempaan puoleen. Jokaisesta länsimaista televisiosta näkyy erilaisia poliisisarjoja, tehtyjä tai todellisia. Virostakin niitä löytyy. Se lisämauste ohjelmissa on, että niissä ei välitetä tuon taivaallista henkilösuojasta. Oli ihminen syyllinen tai syytön, humalassa tai loukkaantunut, niin aina kameramiehen tavoitteena on kuvata häntä. Jokin aika sitten näytettiin

Krouvarin kertomus

uutislähetyksessä rattijuopon yliajamaa poliisia. Minusta se näytti pahalta, mutta jutun tekijöitä ei näytänyt häiritsevän se, miltä uhrin omaisista tuntui. On varmasti niitäkin, jotka nauttivat veren näkemisestä ja pahoinpitelyistä. Mielestäni tälläisiä kriminaalipornon tirkistelijöitä ei ole syytä kasvattaa lisää television avulla. Se, että yhteiskunnassa on rikollisuutta, ei anna lupaa sen tolkuttomalle näyttämiselle. Toimittajan on helppoa mennä huono-osaisten kaupunginosaan ja kuvata siellä juopuneita. Ei vaadi paljon journalistista osaamista ajaa poliisiauton tai ambulanssin perässä ja tehdä ”tosielämästä”reportaasia. Paljon vaikeampaa on paljastaa esimerkiksi suurikenkäisten rikoksia. Heidän, joiden käsissä on sekä raha että valta.Yhtä vaikeaa on analysoida rikollisuuden taustaa ja pyrkiä vaikuttamaan ennaltaehkäisevästi.Voi olla, että se ei myy niin hyvin kuin suora väkivalta ja kurjuus.

Kesällä 2001 jäi yksi tunnetuimmista ”rikostoimittajista” kiinni jalankulkijan kolhimisesta autolla ja sen jälkeen oluen juomisesta. Seurauksena oli työpaikan menetys ja, kuinkas ollakaan, tapauksen julkinen käsittely mediassa. Yksityissuoja ei toimi myöskään nimien suhteen. Epäilyksen alaisten nimet ovat julkisesti nähtävillä ja jokin aika sitten pysäköintisakon maksamatta jättäneetkin olivat virallisissa tiedotteissa esillä yhdessä henkilötunnuksensa kanssa. Avoimuudella ja tiedottamisellakin on rajansa. Vapaus rajoittuu aina toiseen vapauteen. Mikko Savikko Krouvari


44 TEKSTI JA KUVAT JUKKA ARPONEN

TA M M I K U U 2 0 0 3

T H E B A LT I C G U I D E

Vironkieltä oppimaan Olisiko aika aloittaa vironkielen opiskelu? Vähäinenkin kielitaito tekee matkailusta mukavampaa. Helsingissä toimivan Kalliolan Kansalaisopiston kursseilla opitaan käytännön viroa. Tallinnassa on totuttu pärjäämään suomenkielellä, mutta muualla Virossa eivät ihmiset enää puhukaan kuin viroa. Sama koskee nuoria, sillä he eivät enää ole niin kiinnostuneita Suomesta ja katso vain suomalaisia televisiokanavia, josta monen virolaisen kielitaito on opittua. Viron nykynuorisolle ensimmäinen vieras kieli on englanti. Suomessa vironkielen harrastus on ollut kasvussa viime vuosina. Televisiosta tullut Nael Kummi antoi monille kipinän jatkaa opiskelua. Toivottavasti sarjalle saadaan myös jatkoa, Heikki Kinnusen kanssa kun kieltä olisi kiva opetella edelleen. Kalliola-opiston ohjelmassa vironkieli on ollut jo kymmeniä vuosia ja 80-luvulta alkaen kursseja on järjestetty säännöllisesti. Suuri kiitos tästä kuuluu opistossa pitkään vaikuttaneelle Elli Iljalle, joka myös itse opetti vironkieltä. Nelisen vuotta sitten, ennen eläkkeelle jäämistään, Ilja värväsi Irja Tiitsin jatkamaan viron opetusta Kalliolassa. Tiits on opettajana kokenut ammattilainen. Inkerinsuomalainen Tiits on syntynyt Tartossa. Ensimmäinen hänen oppimansa kieli oli omien vanhempien ja lähipiirin lapsien puhuma suomi. Kuusivuotiaasta saakka Tiits on puhunut myös viroa, joka oli hänen lapsuudenystäviensä äidinkieli. Vanhemmat laittoivat tyttä-

rensä venäjänkieliseen kouluun, koska arvelivat venäjän olevan välttämätön taito Neuvostoliitossa pärjäämiseen. Itse he eivät venäjää osanneet, mikä ajoittain aiheutti vaikeuksia. Tiits olisi itse mennyt mieluummin virolaisten ystäviensä kanssa vironkieliseen kouluun, mutta vanhempien päätöstä oli toteltava. Koulunkäynti sujui venäjäksikin vaikeuksitta, jopa niin hyvin, että Tiits jatkoi kielen ja kirjallisuuden opintoja Tarton yliopistossa. Myöhemmin hän toimi myös venäjänkielen opettajana samaisessa opinahjossa. Vuonna 1989 Tiits jätti yliopiston perustaakseen kahden kollegansa kanssa yksityisen kieliopiston, joka oli erikoistunut suggestopedisiin kursseihin. Opettavia kieliä olivat englanti, saksa, suomi, ranska, viro ja ruotsi. Kielikoulussa töitä olisi riittänyt ja Tiits viihtyi itsenäistyneessä Virossa hyvin. Mahdollisuus muuttaa Suomeen paluumuuttajana houkutti kuitenkin hänen poikiaan ja äiti taipui lasten painostukseen vuonna 1992. Muuttoa ei Tiits ole katunut vaan Suomi tuntui heti

omalta kotimaalta. Suomessa hän on toiminut koko ajan freelancer-kouluttajana ja opettaa tällä hetkellä vironkieltä opistoissa sekä intensiivikursseilla esimerkiksi rajavartijoille.

Käytännön kielitaitoa Kalliolan alkeiskurssin aloitti viime syksynä 17 opiskelijaa. Ryhmässä oli nuoria opiskelijoita, vähän vanhempia kielen harrastajia tai työssään kielitaitoa tarvitsevia, eläkepäivinään uuden kielen opiskelun aloittaneita konkareita sekä yksi toimittaja. Lähes kaikki kurssilaiset jatkavat myös kevätlukukauden oppijaksolle. Lukukaudessa on kaksikymmentäneljä 45 minuutin pituista oppituntia, jotka pidetään kahden tunnin sarjoissa kerran viikossa. Kevään jaksoille otetaan vielä oppilaita ja esimerkiksi vasta-alkaja voi osallistua alkeiskurssin jatko-osalle, kunhan opiskelee itse oppimateriaalin syyslukukaudella läpikäydyt luvut. Alkeiskurssin oppikirjana on E Nagu Eesti, johon saa myös omatoimista opiskelua helpottavan kasetin.

Alkeiskurssin käyneille tai kieltä itse opiskelleille järjestetään lisäksi eritasoisia jatkokursseja. Kurssimaksu on kaikille 45 euroa lukukaudessa.

Alkeiskurssin oppikirjaksi Tiits on valinnut E Nagu Eestin, joka on suunniteltu erikielisille ihmisille. Asioita ei selitellä suomeksi, vaan oivallukset on tehtävä opittavalla kielellä opettajan ohjauksella. Jatkokursseilla on käytössä kirjat Kohtume Eestis ja Jälle Eestis. Tiits painottaa, että kaikilla hänen vetämillään kursseilla opetus tähtää ensisijaisesti käytännön kielitaidon ja kielellä puhumisen kehittämiseen. Oppilaat joutuvatkin heti ensimmäisestä tunnista alkaen käyttämään dialogeissa juuri oppimiaan sanoja ja sanontoja. Kun kurssilla huomaa ymmärtävänsä ja tulevansa ymmärretyksi, vaikka kieliopillisesti ja pilkulleen eivät kaikki lauseet aina oikein menisikään, uskaltaa myöhemmin kieltä käyttää muuallakin. Opetuksessaan Tiits käyttää suggestopedisia elementtejä ja pitää tärkeimpänä asiana aktiivisen sanavaraston kehittämistä.

Irja Tiits opettaa viroa Kalliolan Kansalaisopistossa neljättä vuotta.

Kun kurssin aikana sanoja näkee, kuulee, lukee, sanoo ja kirjoittaa kymmeniä kertoja, uppoavat ne kovempaankin kalloon. Tiitsin mielestä Suomessa viron opettaminen on melko helppoa. Suomalaiselle vironkielen ääntäminen on suhteellisen helppoa ja yhtäläisyyksistä johtuen kieli on välillä jopa hauskaa. Oppilaitaan hän kehuu motivoituneiksi ja todella aktiivisiksi. Monet kurssilaiset esimerkiksi käyvät Virossa useammin kuin opettajansa. Ryhmissä syntyy yleensä hyvä yhteishenki, joka kannustaa aktiivisuuteen. ■ Kalliolan Kansalaisopisto, Sturenkatu 11. Puh. +358 9 7701 2310.

Kohtaako Eestissä Hilda-tädin?

L S

apsena koetut kivojen tätien ja setien tervetulotoivotukset kantavat läpi elämän. ”Kukas kulta se sieltä tuli. Voi voi tules tänne.Ihanaa kun tulitte.” Oli rutistusta ja halausta, suukkoja ja peuhaamista; kokonainen paapojien armeija. Perään pähkinöiden ja rusinoiden etsintää, mummon karkkeja, marsipaanitonttuja, herkkuhedelmiä sekä marmelaadia. Ihmekös tuo että kylässä viihtyi! Hildatädin loppukaneetti oli aina ”No voe tokkiisa jokohatyö ny määtte, voe voe. Tulukeeha sitte taas käymää.” Tuosta se ei palvelu enää parane ja kauas taakse jäävät Ranskan hovin hienot koukerot pokkuroivine palvelijoineen. Ei tule samaa elämystä vaikka pöytä notkuisi eri ruokalajeille tarkoitetuista haarukoista ja veitsistä sekä eri

juomille tarkoitetuista laseista. Voi sinua palveluinstituutio, yksi sinun asiakkaaltasi puuttuu ja sen mukana kaikki, tämä ”Ihanaa että sinä tulit käymään” -tunnelma. Hilda-tädin vieraanvaraisuuden ja sydämen lämmön siirtäminen palvelubusineksen tuotteeksi on kunnianhimmoinen haaste. Viron asiakasvihamielisen neuvostotaustan takia haaste on vaikeampi kuin Länsi-Euroopassa. Viron uudelle työikään ehtivälle sukupolvelle neuvostoajasta on enää hämärät muistot ja palvelualalle pyrkijöitä riittää. Menestyksen avaimeksi nousee kyky kerätä parhaat hakijakokelaat ja kyky valita suuresta hakijamäärästä sympaattisimmat ja ahkerimmat. Oikein valitut jaksavat innostua tekemään aina uusia asiakkaita onnelliseksi.

Olde Hansaan etsiytyi viime keväänä 600 halukasta, joista kaksi prosenttia sai pysyvän työpaikan. Harvojen valittujen edellytykset ovat hyvät, mutta suosituimman ravintolan työtahti uuvuttaa ellei työnantaja omalta osaltaan huolehdi työntekijöiden onnellisuudesta. Myönteistä oloa pitävät Olde Hansassa yllä keskiajan kilta, kuoro, tutustumismatkat, tunnekoulutus, toisiin ravintoloihin tutustuminen, hieronnat ja monet muut yllätykset. Parasta ravintoa lienee kuitenkin keskinäinen tuki; masentuneelle löytyy aina halaaja ja rohkaisija, onnistumisista iloitaan yhdessä. Vain onnellinen suurperhe voi yllättää aiakkaansa kerta kerran jälkeen. Olde Hansan perheväen puolesta Auri ja Margit Hakomaa

The Baltic Guiden suomenkielisen osan 2003 teemat.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Matka 2003 -messut

Syyskuu Lokakuu

Ravintolat

Marraskuu Joulukuu

Talvimatkailu

Kauneus ja terveys Mitä kannattaa teettää Virossa? Yöelämä sekä luontomatkailu Etelä-Viro sekä veneily Länsi-Viro sekä kesätapahtumat Pohjois-Viro sekä perhe ja lapset Naisten eksta Konferenssit ja majoitus sekä kulttuuri Joulu ja vuodenvaihde


Etsimme suomenkielisiä freelancer-toimittajia ympäri Viroa.

Info: guidetoimetus@hotmail.com

Profile for The Baltic Guide

The Baltic Guide FIN Tammikuu 2003  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.

The Baltic Guide FIN Tammikuu 2003  

Suomenkielinen The Baltic Guide -matkailulehti tutustuttaa suomalaisille Viroa.