Tekoja-lehti 3/2018

3

2018

IHMISARVON PUOLESTA HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

RAUHA ON VAPAUTTA ELÄÄ

Historiallinen rauhansopimus heimojen välillä syntyi KUA:n tuella.

TUKEA ROHINGYATYTÖILLE PAKOLAISLEIREILLÄ FEISSARIN TERVEISET

Pääkirjoitus

Pahan kierre ja hyvän kierre

U

utiskuvissa rauhaa usein symboloivat salamavalojen räiskeessä toisiaan kättelevät pukumiehet. On neuvoteltu sopimus ja saavutettu rauha. John Lennonin Imagine-kappaleessa rauha on unelmia kansainvälisestä yhteisymmärryksestä ja maailmanrauhasta.

Hauraiden maiden syrjäkylillä ei uutiskuvia nähdä tai Lennonia kuunnella, mitä rauha siellä tarkoittaa?

Kysyin asiaa viime vuonna keskiafrikkalaiselta Jean Lesseneltä. Rehtori Lessene istui luokkahuoneessa, josta vain muutama vuosi sitten asemiehet olivat ryöstäneet ja polttaneet kaiken kattoa myöten.

Eipä oppilaita olisi ollutkaan, sillä suurin osa heistä oli paennut perheidensä kanssa taisteluita.

Kaikki eivät vieläkään olleet uskaltaneet palata kouluun, vaikka maata koetelleesta verisestä konfliktista oli tavatessamme kulunut jo pidemmän aikaa.

Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa hauraissa maissa asuville rauha merkitsee hyvin konkreettisia asioita: sitä, että voi mennä kouluun tai töihin pellolle ilman pelkoa tulla tapetuksi matkalla. Tai sitä, että koulussa on opettaja joka ei ole paennut taisteluita.

Kuten Lessene asian muotoilee: ”Rauha on vapautta mennä ja palata, vapautta liikkua ilman rajoituksia ja vapautta elää kuten haluaa.”

Tämän lehden kansijutussa (sivu 6) kerrotaan, että Etelä-Sudanissa nuori mies tarvitsee vähintään 50 lehmää myötäjäisiin päästäkseen naimisiin ja voidakseen perustaa perheen.

Köyhillä alueilla moni varastaa lehmät, mikä johtaa usein vastaiskuun. Kostonkierre on valmis. Pian leimahtavat konfliktit yhteisöjen sisällä ja välillä.

Kirkon Ulkomaanavun mielestä kolme tärkeintä tietä kestävään kehitykseen ja parempaan tulevaisuuteen ovat rauha, koulutus ja toimeentulo. Rauha yksinään ei riitä, mutta se mahdollistaa lasten kouluun- ja aikuisten töihin pääsyn.

Laadukas koulutus takaa paremman työn ja toimeentulon. Työ ja toimeentulo antavat mahdollisuuden elää itselle merkityksellistä elämää rauhassa.

Pahan kierre syntyy helposti. Hyvän kierre on vaikeampi aloittaa. Kiitos siitä, että sinun tuellasi voimme pitää hyvän kierteen käynnissä.

RAUHA ON VAPAUTTA MENNÄ JA PALATA

Noora Jussila Viestintäpäällikkö Kirkon Ulkomaanapu

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 3 Syyskuu 2018 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Noora Jussila TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Katja Hedberg Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen ja Jukka Gröndahl.

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22 TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kua.fi

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Eteläsudanilainen James Golla toivoo, että lapset hänen kotiseudullaan Piborissa pääsevät kouluun ja kasvavat aikuisiksi ilman konflikteja.

Kuva: Hugh Rutherford KIRJAPAINO Grano / 9.2018 / 40 000 kpl ISSN 1797-7207

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja seuraa Kirkon Ulkomaanapua sosiaalisessa mediassa. kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

Moni käy pakolaisleirien naisten ja tyttöjen tiloissa monta kertaa viikossa. Rauhallisessa paikassa voi palveluihin osallistumisen lisäksi myös vain tavata tuttuja, jutella ja rentoutua.

ROHINGYANAISET JA TYTÖT TAPAAVAT JA OPISKELEVAT TURVALLISESSA PAIKASSA PAKOLAISLEIRILLÄ Eniten tukea tarvitsevat naiset ja tytöt oppivat lukemaan ja saavat uusia taitoja Bangladeshin pakolaisleireillä.

“Naisille ja tytöille tarkoitetussa tilassa on turvallinen olo. On aina mukavaa tulla tänne ja olla yhdessä muiden kanssa”, sanoo vapaaehtoisena opettajana toimiva pakolaisnainen. Myanmarissa hän opetti maan kieltä burmaa sekä ompelua.

Bangladeshissa Cox Bazarin alueen leirikeskittymässä asuu lähes miljoona rohingya-vähemmistöön kuuluvaa ihmistä. He ovat paenneet Myanmarista väkivaltaa, jota YK:n ihmisoikeustarkkailijoiden raportti kuvaa joukkomurhiksi ja -raiskauksiksi. YK:n raportin mukaan armeijan väkivallan tarkoituksena oli kansanmurha.

Suurin osa pakolaisista on naisia ja lapsia. Erityisesti orpojen sekä nuorten naisten ja tyttöjen tilanne on erittäin vaikea. ”Unelmani on, että naiset ja tytöt, joita opetan, voisivat alkaa opettaa muita. Ja että naiset voisivat työllään ansaita toimeentulonsa", vapaaehtoinen sanoo.

Tukea väkivallan jälkeen Opetuksesta ja toimeentulomahdollisuuksista on maailman suurimmalla pakolaisleirillä huutava pula. Erityisesti nuorille suunnattua koulutusta tarvitaan kipeästi.

Kirkon Ulkomaanavun ja sen tanskalaisen sisarjärjestön yhteisessä hankkeessa annetaan psykososiaalista tukea sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille sekä koulutusta naisille ja murrosikäisille tytöille. ”Lukutaito-opetuksessamme on tällä hetkellä 169 naista ja tyttöä. Elämäntaitoneuvonnassa, jossa puhutaan esimerkiksi hygieniasta, ravitsemuksesta ja perhesuunnittelusta, on 179 osallistujaa. Lisäksi 769 naista ja tyttöä on saanut psykososiaalista tukea ja tiimimme on käynyt 1050 perheen luona kertomassa naisille ja tytöille tarkoitetuista tiloista ja palveluista”, Cox Bazarissa työskentelevä KUA:n koulutusasian­tuntija Petra Weissengruber kertoo.

Tietoiskut hygieniasta, lapsiavioliitoista ja katastrofiriskien vähentämisestä ovat tavoittaneet lähes 1400 naista ja tyttöä. Hankkeen alussa

tehdyssä kyselyssä tuli ilmi, että kiinnostus koulutuksen on suurta ja että naiset toivovat voivansa myös jakaa osaamistaan. Esimerkiksi ompelua haluttiin opettaa myös kodeissa. Tähänkin on annettu mahdollisuus ja opetus on aloitettu.

Leirillä olosuhteet ovat karut. Ihmiset elävät pienissä hökkeleissä vieri vieressä. ”Monsuunisateet eivät onneksi ole olleet täällä tänä vuonna niin rajut kuin pelättiin. Niinä päivinä, kun sataa paljon, koulutustiimi ei aina pääse leireille.

Sade, joka muuttaa pakolaisleirien tiet mutavelliksi, vaikeuttaa tietysti myös naisten ja tyttöjen pääsyä koulutustiloihin”, Weissengruber sanoo.

Teksti: Ulla Kärki Kuva: Tine Sletting Jakobsen / Dan Church Aid

Auta kaiken menettäneitä tyttöjä! Lähetä viesti APU20 numeroon 16499 ja lahjoita 20 euroa.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3

Tässä ajassa

ENSIMMÄISET YRITTÄJÄN AMMATTITUTKINNON SUORITTANEET VALMISTUIVAT UGANDASSA Ugandassa jaettiin kesäkuussa ensimmäiset suomalaiset ammattitutkintotodistukset 20 ahkeralle opiskelijalle.

Kirkon Ulkomaanavun ja koulutusvientiyhtiö Omnia Education Partnershipsin (OEP) yhteishanke tarjoaa yrittäjyyskoulutusta sekä Ugandaan saapuneille pakolaisille että ugandalaisille nuorille.

Kyseessä on virallinen yrittäjän ammattitutkinto, joka vastaa vaatimuksiltaan suomalaista toisen asteen tutkintoa. Työllistymismahdollisuuksien parantamisen lisäksi tutkinnon suorittamalla pätevöityy itsekin kouluttajaksi, joka voi tulevaisuudessa kouluttaa muita yrittäjyydestä haaveilevia.

Ensimmäiset tutkinnon suorittaneet juhlivat valmistujaisiaan.

Kuva: Ville Wacklin

SUOMEN ENSIMMÄINEN HÄVIKKIRUOKAMYYMÄLÄ WEFOOD AVASI OVENSA Kirkon Ulkomaanavun WeFood-kauppa on ensimmäinen hävikkiruokaa myyvä kivijalkakauppa Suomessa. WeFood myy yhteistyökumppaneiden lahjoittamia elintarvikkeita ja tuotteita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin.

Ruokahävikin vähentäminen hyödyttää ympäristöä. Myymälän voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.

WeFood sijaitsee Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus REDIssä. wefood.fi #wefoodsuomi

Rauhantyöhön käytetään alle prosentti konfliktien kustannuksista 800

634

600 400 143 (22 % konfliktien kustannuksista)

200 0

4

Konflikteista johtuvat taloudelliset menetykset 634 miljardia €

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kehitysyhteistyö 143 miljardia €

7 (1 % konfliktien kustannuksista)

6 (0,9 € konfliktien kustannuksista)

Rauhanturvaaminen 7 miljardia

Rauhantyö 31 konfliktista kärsivässä maassa 6 miljardia

Lähde: IEP calculations, OECD 2015

Konfliktien kustannukset verrattuna kehitysyhteistyöhön, YK:n rauhanturvaamiseen ja rauhantyön kuluihin

Tässä ajassa

Habiba Ali (vas.) Marjo Ranta ja Sahra Abdi ruoanlaitossa. Naisille ja viranomaisille tarkoitetulla kokkauskurssilla on tarkoituksena naisten ja viranomaisten luottamuksen rakentaminen. Kurssi järjestetään Uudenmaan Marttojen kanssa.

TÄRKEINTÄ ON KUULUA JOHONKIN – REACH OUT RAKENTAA LUOTTAMUSTA KUA:n Reach Out -hankkeessa ollaan onnistuttu löytämään tapoja tukea perheitä, joita väkivaltainen ekstremismi koskettaa.

Reach Out -hanke käynnistyi syksyllä 2016. Taustalla oli, että myös Suomesta oli lähtenyt vierastaistelijoita konfliktimaihin. Ilmiö oli meillä uusi. Tarvittiin yhteistyötä viranomaisten, järjestöjen ja uskonnollisten yhteisöjen välille.

Reach Out -projektikoordinaattori Habiba Ali haastatteli perheitä, joiden lapsi oli radikalisoitunut ja lähtenyt ulkomaille.

Lähes kaikille perheille nuoren lähtö oli tullut täytenä yllätyksenä. Tapahtunut oli häpeä, jota ei osattu käsitellä ja trauma, johon ei saanut tukea. Reach Out -hankkeessa luotiin perheen tuen malli. ”Siinä lisätään oikeaa tietoa, neuvotaan kehen voi olla yhteydessä, jos epäilee, että nuori suunnittelee lähtöä

sekä annetaan tukea, jos nuori on jo lähtenyt, tai jos nuori on kuollut tai palannut Suomeen”, Ali kertoo.

Tänä vuonna Reach Out järjestää koulutusta viranomaisille, nuorisotyöntekijöille, opiskelijoille, opettajille ja vanhemmille. Tavoitteena on, että kaikki tietävät miten toimia, jos herää huoli väkivaltaisesta radikalisoitumisesta.

Työhön kuuluvat myös erilaiset tapahtumat ja kohtaamiset. Tavoitteena on antaa mahdollisuuksia aitoon tutustumiseen ja dialogiin, joiden kautta luottamus rakentuu. Erilaisten toimijoiden välinen yhteistyö on ainoa keino päästä eteenpäin. Työ on tärkeää myös sen takia, että ennakkoluuloisuus Suomessa on avoimempaa kuin aiemmin. ”Jos on ollut paljon vastoinkäymisiä, olet valmiimpi kuuntelemaan äärijärjestön rekrytoijia, jotka sanovat, että sinä et kuulu tänne, et tule ikinä saamaan hy-

väksyntää. Rekrytoijat lupaavat paikan, jonne voit kuulua.”

Väkivaltainen radikalisoituminen on pitkä prosessi. ”Se on kuin lasi, joka täyttyy vähitellen”, Ali kuvaa. ”Tehokkain tapa ehkäistä sitä on saada ihminen tuntemaan, että hän kuuluu johonkin. Jos on kuuluvuuden tunne, miksi lähteä muualle riskeeraamaan itseään ja tulevaisuuttaan?”

Teksti: Ulla Kärki Kuva: Hanna Matikainen

Reach Out on osa Kirkon Ulkomaan‑ apua ja Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston työtä.

Työtä toteutetaan EU:n Sisäisen turvalli‑ suuden rahaston tuella.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5

Bollein Daki (edessä) ja hänen ystävänsä Kurenenikäryhmästä saavat liikkua vapaasti Piborin kaupungilla rauhanprosessin jälkeen.

Ennen rauhaa he kävivät verisiä taisteluita toisten ikäryhmien kanssa ja joutuivat piileskelemään erämaassa.

KATSO VIDEO! 6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Teksti: Erik Nyström Kuvat: Hugh Rutherford ja Liselott Lindström

HISTORIALLINEN RAUHA SUKUPOLVIEN TAISTELUIDEN JÄLKEEN Pibor tunnettiin pitkään Etelä-Sudanin villinä läntenä.

KUA:n tukemat rauhanprosessit ovat saaneet kaupungin markkinat kukoistamaan ja avanneet asukkaiden silmät toimeentulomahdollisuuksille.

Ilta-auringon säteet hemmottelevat Piborin kaupunkia ja asukkaat peseytyvät kuuman päivän päätteeksi joen varrella. KUA:n taloudenhoitaja Moses Ludoru tervehtii vastaantulijoita iltakävelyllään. Ludorun hersyvä nauru hymyilyttää. Hän on paikallisille tuttu näky, sillä iltakävelystä on rauhan aikana tullut rutiini. ”Haluan jaloitella ja seurata ihmisten puuhia. Täällä tapahtuu niin paljon kehitystä”, Ludoru kuvailee.

Naiset kaivavat yhdessä maaperää ja viljelevät vihanneksia. Markkinoilla vilisee asukkaita ostamassa elintarvikkeita peltikojuista ja savimajoista. Nuorten kerhossa lapset pelaavat telkkarilla jalkapallopeliä. ”Ennen täällä ei kasvatettu mitään ja toimme syötävämme Jubasta asti. Nyt voimme ostaa sen täältä”, Ludoru kertoo.

Nuoret kamppailevat vallasta Pibor on Boman osavaltion keskus, vajaa 400 kilometriä itään pääkaupunki Jubasta.

Boma oli ennen osa Jonglein osavaltiota, joka on pitkään ollut Etelä-Sudanin levottomimpia alueita.

Ludorun pesti alkoi kirjaimellisesti tyhjältä pöydältä. Asemiehet olivat putsanneet toimistotilat tuoleja ja pöytiä myöten, kun hän asettui Piboriin alkuvuodesta 2016.

Järjestöt olivat evakuoineet työntekijänsä.

Konfliktia ovat aiheuttaneet köyhyys, pula ruuasta, aseiden levinneisyys ja kamppailu vallasta. ”Kun tulin, taisteluja käytiin silloisen kuvernöörin vastustajien ja kannattajien välillä. Ennen kuin KUA alkoi rakentaa sovintoa, ihmiset valitsivat erimielisyyksissä herkemmin aseen kuin dialogin”, Ludoru sanoo.

Pibor kuuluu murle-heimolle, jonka erityispiirteenä on ikään perustuva hierarkia. Pojat syntyvät tiettyyn sukupolveen, jonka tunnistaa nimestä, väristä ja iholle perinteisesti tehdyistä arpikuvioista. Yhden sukupolven ikähaitari on 10–15 vuotta.

Perinteisesti jokaiselle sukupolvelle koittaa aika, kun he saavat tehdä päätöksiä heimon puolesta. Virallisesti vuorossa on Bothonia-ikäryhmä, joka koostuu noin 35–45-vuotiaista, mutta sodan jälkeen perinteinen rytmi on horjunut.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7

”Sotaa käyneet nuoret haluavat väkivalloin edetä arvostetumpaan asemaan”, Ludoru kertoo.

Karjavarkaudet lietsoivat väkivaltaa Pysähdymme teehuoneeseen eli peltikojuun, josta saa vahvanmakuista inkivääriteetä. Rakennuksen nurkalla seisoo ryhmä 20-vuotiaita nuoria. Heidän johtajallaan Bollein Dakilla on luotivamma kyynärpäässä.

Daki edustaa Kurenen-ikäryhmää eli noin 15–25-vuotiaita nuoria. Kurenenit irtautuivat hiukan vanhemmasta Langojen ikäryhmästä, ja Langot ovat puolestaan irtautuneet Bothoniasta.

Siitä on seurannut verisiä taisteluita, joiden aikana Kurenenit joutuivat pakenemaan erämaahan. Jos Daki ja hänen ystävänsä olisivat silloin näyttäytyneet markkinoilla, olisi syntynyt vähintään tappelu. ”Taistelut estivät maanviljelyyn ja viattomat ihmiset menettivät omaisuutensa ryöstelyssä”, Daki kertoo.

Yleensä yhteenotot alkoivat karjavarkauksista. Karjankasvatus on alueen

pääelinkeino ja karjan määrä statussymboli. Nuoret aikuiset tarvitsevat karjaa päästäkseen naimisiin ja perustamaan perheen.

Myötäjäiset maksavat miehelle vähintään 50 lehmää. Köyhällä alueella moni päättää varastaa tarvitsemansa, ja myös pula ruuasta on tehnyt ryöstöretkistä houkuttelevia.

Ennen vanhaan aseina käytettiin sentään vain keppejä, mutta sota lisäsi tuliaseita seudulla. Jälki oli rumaa, kertoo Langoja edustava James Golla. Pahimmillaan taisteluissa oli tuhansia ihmisiä. ”Menetimme myös vanhempia ristitulessa, kun isämme ja äitimme yrittivät pysäyttää taisteluita”, Golla muistelee. ”Väkivaltaisuudet estivät ruokakuljetuksia ja siitä kärsivät kaikki.”

Toimeentulo vahvistaa rauhaa Daki ja Golla sopivat ikäryhmiensä erimielisyyksiä rauhanprosessissa viime vuonna. Sovintoa inspiroi KUA:n tukema rauha Boman osavaltion heimojen välillä sekä rauha Boman ja naapuriosavaltio Jonglein kesken.

KUA kokosi vuoden 2016 lopulla Boman murlet ja Jonglein dinkat ensimmäistä kertaa rauhankokoukseen.

Heimot tekivät historiallisen sopimuksen rauhallisesta rinnakkaiselosta. Boman osavaltion asukkaat saivat luvan hyödyntää Jonglein kautta kulkevaa reittiä pääkaupunki Jubaan, mikä helpottaa kaupankäyntiä.

Osavaltioiden väliseen prosessiin osallistui 40 avainasemassa olevaa johtajaa, ja osapuolista yli 90 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen tulokseen.

Boman osavaltiossa asuu noin 200 000 ihmistä. Viime vuonna KUA kokosi osavaltion murle-johtajat sovittelemaan erimielisyyksiään poliittisista nimityksistä osavaltion johdossa. Kiistat ovat perinteisesti synnyttäneet taisteluja, joihin osapuolet ovat värvänneet nuoria ikäryhmiä.

Rauhan kestävyys mitattiin, kun kuvernööri vaihtui taas vuodenvaihteessa – tällä kertaa historiallisen rauhanomaisissa merkeissä. Boman osavaltio välttyi ensimmäistä kertaa vuosiin isoilta väkivaltaisuuksilta.

Työ koulutuksen parissa on avannut Piborin asukkaiden silmät koulutuksen merkitykselle, myös tyttöjen osalta. Hellen Ajar (vas.) sanoo, että koulu tekee hänen tyttärestään Susanista itsenäisemmän ja antaa hänelle paremmat mahdollisuudet tukea koko yhteisöä.

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Simon Ngago (vas.), Allan Mau, John Kikir ja James Golla kuuluvat Lango-ikäryhmään. Heille rauha merkitsee vapautta liikkua ilman pelkoa, ja sitä että lapset pystyvät huoletta käymään koulua.

”Aluksi vihasin Langojen tapaamista, mutta nyt pystymme syömään yhdessä”, Daki sanoo.

Rauha ei olisi mahdollinen ilman lisääntyneitä toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksia, kertoo KUA:n rauhantyön koordinaattori Stephen Drichi. Nyt ihmiset voivat tavoitella haluamaansa ilman taisteluja.

Ikäryhmät ovat yhdessä opetelleet esimerkiksi kalastusta, leivontaa ja ruuanlaittoa. Tulos näkyy markkinoilla, jossa kuivamuonan lisäksi on tuoretta kalaa. ”Olemme myös järjestäneet nuorille jalkapalloturnauksia, joissa ikäryhmät pelaavat toistensa kanssa sekajoukkueissa”, Drichi kertoo.

Yhä useampi käy koulua Ennen KUA:n saapumista Piboriin alueella ei käytännössä ollut koulurakennuksia eikä opiskelua arvostettu. Miehet kasvattivat mainettaan taisteluissa ja naiset menivät alaikäisinä naimisiin.

KUA on rakentanut Piboriin useita väliaikaisia koulutiloja, ja viime toukokuussa valmistui viisi isoa koulurakennusta. Lisäksi KUA on kouluttanut 60

josta he saavat työkaluja sovintoon ja vapaaehtoista opettajaa. Koulutushanke on tavoittanut yli neljä tuhatta lasta. Van- dialogiin. Varsinaisissa sovintotilaisuukhemmat osallistuvat koulujen ylläpitoon. sissa työkaluista on käytännön hyötyä.

Drichin mukaan ihmisten välisiin kiisOpetuksen parantuminen on rohtoihin pystytään puuttumaan nopeasti. kaissut vanhempia lähettämään myös ”Seuraava askel on ehkäistä kaikki tyttärensä kouluun. Hellen Ajar myy teetä Piborin markkinoilla ja kertoo, että vaaratilanteet ennalta, mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä”, hän sanoo. perheen kuopus Susan, 15, saa jatkaa ”Mitä kauemmin yksittäinen ihmiopintaivaltaan vaikka yliopistoon saaknen näkee rauhaa, sitä kovemmin hän ka. Ennen vanhaan tyttöjä kasvatettiin tekee töitä säilyttääkseen sen.” hänen mukaansa vain karjan toivossa. ”Susanin siskot menivät nuorina Lue Moses Ludorun mielenkiintoa naimisiin, ihan niin kuin minäkin aikoiherättäneestä harrastuksesta s. 22! naan 14-vuotiaana. Miehiä on käynyt kysymässä Susanista, mutta olen vastannut heille kieltävästi”, Ajar kertoo.

Koulutus vahvistaa myös rauhaa.

Se kasvattaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia työhön ja vaikuttaa heidän perheidensä ja yhteisöjensä selviytymiseen. Nuorille järjestetään myös Piborin joen varrella on vilkasta myöhään iltapäivällä. rauhankasvatusta, TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9

RAUHA RAKENNETAAN PALA PALALTA Minkä takia on tärkeää puuttua karjavarkauksiin maailman syrjäseuduilla? KUA:n rauhantyö keskittyy käytännönläheisiin kiistoihin, joiden sopiminen rakentaa vankan pohjan kestävälle rauhalle.

Rauhantyö on helppo kuvitella korkean tason neuvotteluiksi maan hallituksen ja opposition välillä.

Kun puhumme Etelä-Sudanin rauhasta, ajatukset suuntaavat vaistonomaisesti luksushotelliin Khartoumissa, jossa presidentti Salva Kiir ja uudelleen varapresidentiksi nimetty Riek Machar solmivat rauhan elokuussa.

Etelä-Sudanissa on kuitenkin lukuisia taisteluiden osapuolia, jotka jäivät neuvottelujen ulkopuolelle. Siksi niin Etelä-Sudanissa kuin muissakin maissa on tarve myös alueellisille ja paikallisille rauhanhankkeille.

Kiistat ovat ruohonjuuritasolla usein paljon käytännönläheisempiä, eivätkä valtionpäämiehet niihin ylety. ”Kansallisen tason sopimukset ovat tärkeitä. Paikalliset tarpeet voivat kui-

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

tenkin olla välittömiä ja konkreettisia, ja niihin tarvitaan usein KUA:n kaltaisia ulkopuolisia välittäjiä”, KUA:n rauhantyön asiantuntija Matthias Wevelsiep sanoo.

Enemmän aseita kuin ruokaa Länsimaissa karjavarkaus saattaa kuulostaa länkkärielokuvan kohtaukselta, mutta Itä-Afrikan maaseudulla se tarkoittaa aina pientä sotaa. Varkauksista on viime vuosina kasvanut merkittävä turvallisuusongelma.

Taustalla on tuliaseiden leviäminen konfliktialueilla sekä lisääntynyt köyhyys, pula ruuasta, ilmastonmuutos ja vanhat heimoperinteet, joissa nuoret miehet kasvattavat mainettaan taisteluissa.

Etelä-Sudanissa on sanonnan mukaan enemmän aseita kuin ruokaa, ja esimerkiksi Pohjois-Kenian syrjäseuduille leviää aseita Etelä-Sudanista ja Somaliasta. Näillä alueilla karjaan liittyvät konfliktit ovat tuttuja vuosisatojen takaa, mutta muualla ilmiöön ollaan vasta tutustumassa.

Nigeriassa paimentolaisten ja viljelijöiden välinen konflikti maa-alueista on

alkuvuodesta vaatinut 217 kuolonuhria – lähes kolme kertaa enemmän kuin äärijärjestö Boko Haramin aiheuttamat levottomuudet.

Karjavarkaudet ovat yleisin ilmentymä konflikteista, joihin KUA:n rauhantyö puuttuu. Vaikka karja kuulostaa arkiselta asialta, sen ympärillä pyörii koko elämä, kertoo Wevelsiep. ”Omistajilleen karja on kuin perheen pankkitili. Sen menettäminen estää naimisiinmenoa ja mahdollisuuksia käydä koulua, ja vaikeuttaa ihmisten nousua köyhyydestä”, hän sanoo.

Oikea välimies avaa keskusteluyhteyden Karjan lisäksi pula resursseista synnyttää paikallisia konflikteja, joista loput maasta ei välttämättä tiedä.

Samalla kun Kenian pääkaupunki Nairobissa puhutaan vaikkapa mobiiliteknologian kasvuyritysten buumista, heimot Kenian maaseudulla kiistelevät elämän perusehdoista, kuten juomavedestä.

Väkivaltaisuudet puhkeavat esimerkiksi, kun yksi heimo haluaa käyttää

Kirjaimellisesti ruohonjuuritasolla. Naisedustajia kenialaisen pokot-heimon rauhankokouksessa, jossa valmisteltiin rauhanneuvotteluja markwet-heimon kanssa. Kokous pidettiin piilossa savannilla, jotta kaikki uskaltaisivat tulla.

läheistä, mutta toisen heimon alueella sijaitsevaa juomavedenottopaikkaa tai haluaa kulkea toisen heimon maiden kautta. Yhteenotot johtavat kuolemiin.

Silloin KUA astuu väliin ja pyrkii katkaisemaan kostonkierteen. ”KUA:n rauhantyön idea perustuu työhön Somaliassa. Rauhaa on rakennettu pala palalta – ensin sopimalla heimojen sisäisiä ristiriitoja, minkä jälkeen on voitu edetä heimojen välisiin prosesseihin”, Wevelsiep sanoo.

Lähestymistapaa on sovellettu esimerkiksi Pohjois-Keniassa. KUA:n työntekijät keskustelevat ensin heimojen kanssa erikseen varmistaakseen, että heimo on valmis sopimaan toisen heimon kanssa. Yhdessä he sopivat, mikä olisi toiselle heimolle sopiva korvaus veden käytöstä.

Keskusteluyhteyden avaamiseksi on tärkeä löytää oikea välimies, johon kaikki osapuolet luottavat. Poliitikot suljetaan lähes automaattisesti pois tehtävästä, koska he ovat usein liian lähellä esimerkiksi hallitusta tai oppositiota. ”KUA tekee usein yhteistyötä uskonnollisten tai perinteisten toimijoiden kanssa, mutta korkeaa luottamusta saattaa nauttia myös seudulla arvostet-

tu koulun rehtori”, Wevelsiep sanoo.

Jos syrjäseutujen konflikteihin ja näköalattomuuteen ei puututa, etenkin nuoret muodostavat helpon kohteen aseryhmien rekrytoinnille. Keniassa ääriryhmä al-Shabaab yrittää levittäytyä Itä- ja Pohjois-Keniaan. Silloin seuraukset voivat tuntua Nairobissa asti. ”Lisäämällä toimeentulo- ja koulutusmahdollisuuksia rauhantyön ohella pyrimme tilanteeseen, jossa ihmiset hyötyvät enemmän rauhasta kuin konfliktista”, Wevelsiep sanoo.

Yksi tulitikku voi johtaa metsäpaloon Etelä-Sudanissa rauhansopimus sisältää merkittäviä edistysaskeleita, jos sopimus osoittautuu kestäväksi.

Yli kuusi miljoonaa eteläsudanilaista on nälänhädän partaalla, ja avustusjärjestöt toivovat, että sopimus varmistaa pääsyn kaikille eniten kärsiville alueille.

Sopimusta edelsi myös YK:n turvaneuvoston heinäkuussa asettama asevientikielto, jonka tarkoituksena on tyrehdyttää aseiden virta Etelä-Sudaniin.

Lopulta rauha on kuitenkin yksittäisten ihmisten käsissä, toteaa Stephen Drichi, KUA:n rauhantyön koordinaattori Etelä-Sudanissa. Konfliktit alkavat lähes

aina pienestä välikohtauksesta, joka eskaloituu isoksi yhteenotoksi. Drichi muistaa karjavarkauden, josta kehkeytyi kahden osavaltion heimojen välinen taistelu.

Yksi tulitikku voi johtaa metsäpaloon, mutta myös rauha toimii samalla logiikalla. ”Jos et pysty elämään naapurisi kanssa, et myöskään pysty säilyttämään rauhaa yhteisössä – puhumattakaan koko maassa. Rauha saa alkunsa kotoa”, Drichi sanoo.

KUA:n työ rakentaa Drichin mukaan vankan pohjan rauhalle koko maassa.

Kun yhä useampi yhteisön jäsen omaksuu rauhan, ihmiset alkavat ymmärtää sen merkityksen. Lapset alkavat käydä koulua, tiet aukeavat ruokakuljetuksille ja ihmiset pystyvät matkustamaan ilman pelkoja. Kaupankäynti lisääntyy. ”Tässä vaiheessa ihmiset ymmärtävät, että konfliktissa ei ole mitään järkeä. Kun ajatus saavuttaa tietyn määrän ihmisiä, koko yhteisö kallistuu rauhan kannalle ja se muodostuu yhä kestävämmäksi.”

Teksti: Erik Nyström Kuva: Ville Palonen

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11

AINA TYÖ RAUHAN PUOLESTA EI RIITÄ Jordanian pakolaisleirit ovat turvapaikka sotaa paenneille perheille. KUA tekee leireillä työtä mahdollistaakseen elämän jatkumisen ihmisarvoisena. Vapaaehtoisistamme on tullut tärkeitä juttukavereita monille Za’atarin pakolaisleirin lapsille.

Teksti ja kuva: Tatu Blomqvist

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää.

Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

Eritrealaisopettajien koulutuksessa opeteltiin muun muassa tukiviittomia ja päätöstilaisuudessa opettajat antoivat palautetta oppimillaan viittomilla.

ESIKOULUOPETTAJAT OPPIVAT HUOMIOMAAN LASTEN ERITYISIÄ TARPEITA Kun eritrealaiset eskariopet saavat käsiinsä paperia, kyniä ja askarteluvälineitä, syntyy nopeasti upeita pelejä opetusmateriaaliksi. Haasteena on, että arkityössä materiaaleista on kova pula. Luovuutta tarvitaan, jos käytössä ei ole edes kynää ja paperia.

Kirkon Ulkomaanapu ja Opettajat ilman rajoja -verkosto järjestivät kesällä Eritreassa kahden viikon täydennyskoulutuksen 25 esikouluopettajalle. Koulutuksissa keskityttiin tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja opeteltiin lapsilähtöisiä tapoja työskennellä heidän kanssaan.

Suurimmalla osalla opettajista oli vain hyvin vähän alan koulutusta.

Jo kahden viikon aikana opettajien ymmärrys syventyi ja laajeni. He eivät enää puhuneet kaikista erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista ”autisteina”, vaan hahmottivat, että on olemassa esimerkiksi oppimisvaikeuksia ja erilaisia käyttäytymiseen liittyviä haasteita. Motivoituneet osallistujat olivat joka päivä paikalla puoli tuntia etuajassa.

Teksti ja kuva: Elli-Noora Heino

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

74

prosenttia KUA:n Ugandan maaseudulla tukemista 2 088 perheestä nousi köyhyysrajan yläpuolelle vuonna 2017.

186

opettajaa sai koulutusta osallistavista opetusmenetelmistä, lastensuojelusta ja elämänhallintataidoista Syyriassa vuonna 2017.

”Ihmiset ovat turhaan ennakkoluuloisia. Miesten ja naisten pitää työskennellä yhdessä”, hitsarina työskentelevä Dakshina Chaudary sanoo.

NAINEN VOI OLLA HYVÄ HITSARI

Nyt kelpaa hymyillä! Tulevat lukutaito-opettajat poseeraavat ennen todistusten jakoa.

LUKUTAITO-OPETTAJIA KESKI-AFRIKAN TASAVALTAAN Opettajat ilman rajoja -vapaaehtoinen Anna Koskivuo veti KeskiAfrikan tasavallassa Bozoumissa kolmen viikon lukutaito-opettajien koulutuksen, joka saatiin elokuussa päätökseen.

Anna lähti Keski-Afrikan tasavaltaan maaliskuussa antaakseen oman panoksensa maan opettajakoulutuksen kehittämiseksi.

Keski-Afrikan tasavallan opetussektori on kärsinyt pahasti vuonna 2013 alkaneesta konfliktista. Yli puolet kansalaisista on lukutaidottomia. KUA tekee tiivistä yhteistyötä maan opetusministeriön kanssa koulutuksen kehittämiseksi.

KUA:n viime vuonna tekemän kartoituksen mukaan Bozoumin paikalliset naisryhmät toivoivat erityisesti lukutaitoa ja parempaa toimeentuloa. Lupaus lunastettiin tänä vuonna Naisten Pankin rahoittamalla hankkeella.

Tuoreet lukutaito-opettajat alkavat pian opettaa lukutaidottomia naisia Bozoumin paikallisissa naisryhmissä. Lisäksi naisryhmiä koulutetaan pienyrittäjyydestä.

Kirkon Ulkomaanavun nepalilaisen kumppanijärjestön ammattikoulu on viime vuosina alkanut kouluttaa nuoria naisia myös ammatteihin, jotka ovat tähän asti olleet täysin miesvoittoisia.

Dakshina Chaudary päätti veljensä suosituksesta opiskella hitsariksi. Nyt hän on töissä metallipajalla pääkaupungissa Katmandussa. Hän on ainoa nainen työpaikallaan. ”Riippuu omasta itsestäsi, miten sinua kohdellaan ja millaiseksi elämäsi muodostuu”, Chaudary kertoo oppineensa koulutuksensa myötä.

Chaudary kuuluu kamlari-väestöön, joka on yksi entisten maaorjien ryhmistä. KUA tuki hänen opintojaan. KUA tukee Nepalissa dalitien eli kastittomien sekä entisten maaorjien ryhmistä tulevien nuorten koulutusta. ”Vanhempani ovat nyt todella ylpeitä minusta. He sanovat, että olen oppinut paljon. Pystyn lähettämään palkastani rahaa kotikylään ja auttamaan vanhempiani.”

Chauraryn unelma on palata kotikyläänsä ja perustaa sinne oma metallipaja.

Teksti: Ulla Kärki, kuva: Veera Pitkänen

11 536

koululaista sai koulutarvikepaketin Nepalin tulvista kärsineillä kouluilla keväällä 2018.

Teksti: Elina Kostiainen, kuva: Thierry Khonde TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15

”Kannattaa uskaltaa puhua meille feissareille!” KUA:n työn innoittamana Laura-Kaisa Välimäki liittyi itsekin kuukausilahjoittajaksi, koska haluaa tukea nimenomaan pitkän tähtäimen kehitystyötä.

YHDESSÄ PYSTYMME SAAMAAN AIKAAN AITOA MUUTOSTA Iloista energiaa pursuavalle LauraKaisa Välimäelle F2F-katuvarainhankinta Kirkon Ulkomaanavulle oli luonnollinen valinta, sillä häntä kiinnostavat yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja rauhantyö.

Laura-Kaisan, 21, kesä on ollut täynnä uusia haasteita ja iloisia, joskus syvällisiäkin keskusteluja Tampereen keskustan aurinkoisilla kaduilla. On ollut mielenkiintoista vaihtaa mietteitä ihmisten kanssa eri alueiden ongelmista ja haasteista ja auttaa ymmärtämään esimerkiksi Syyriassa olevien ihmisten tuen tarvetta.

Lisäksi Laura-Kaisa selittää ihmisille, miksi juuri kuukausilahjoituksia tarvitaan. ”Kuukausilahjoitukset ovat meidän työmme kulmakivi, niiden avulla KUA:n työn jatkuvuus turvataan tukea tarvitsevilla alueilla.”

KUA:n koulutus feissareille ja kansainvälisen politiikan opinnot Tampereen yliopistossa ovat antaneet hyvää pohjaa

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

käydä keskusteluja. Niistä on usein oppinut itsekin. ”Argumentointitaidot ovat kehittyneet huimasti ja opittua teoriaa on päässyt selventämään helpommin lähestyttävään muotoon.”

Motivaatiota työhön Laura-Kaisa löy­tää joka päivä siitä, että tunnetta KUA:n työn merkityksellisyydestä saa jakaa kuukausilahjoittajiksi ryhtyville. ”Tärkeintä on, että oman työn kautta ja kuukausilahjoittaji­en välityksellä voi aidosti auttaa.”

Lahjoittaminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen Pohjimmiltaan F2F-katuvarainhankinta eli feissaus on Laura-Kaisan mukaan lahjoittamisen mahdollisuuden tarjoamista.

Parhaimpia hetkiä ovat ne kohtaamiset kadulla, kun onnistuu saattamaan yhteen ne, jotka haluavat auttaa ja ne, jotka tukea tarvitsevat.

Laura-Kaisan mieleen on erityisesti jäänyt kuukausilahjoittajaksi ryhtynyt

elämäniloinen vanhempi rouva. Keskustelu polveili pidempään ja lopuksi rouva katsoi vielä kuvaa nauravasta lapsesta KUA:n hanketyössä ja mietti, miten lapsilla riittääkin iloa ja miten ihanaa on auttaa heitä. ”Nämä ovat juuri niitä hetkiä, jotka tekevät itselle hyvän fiiliksen ja luovat merkitystä omalle työlle”, kertoo LauraKaisa. ”Näin muutetaan maailmaa, vaikka sitten yksi lapsi kerrallaan.”

Kysyttäessä terveisiä KUA:n nykyisille kuukausilahjoittajille, Laura-Kaisa puhkeaa hymyyn: ”Ihana tavata teitä kaduilla! Tämä on todella tärkeää työtä, joten iso kiitos omasta puolestani. Jos me kaikki teemme edes vähän, pystymme yhdessä saamaan muutosta aikaiseksi. Keep up the good work!”

Teksti: Henna Husso Kuva: Tatu Blomqvist

Kohtauspaikka

MYÖS NÄIN VOIT AUTTAA AUTA VAIVATTOMASTI - RYHDY KUUKAUSILAHJOITTAJAKSI

ILOA SYKSYYN TOISENLAISILLA LAHJOILLA! Anna tänä syksynä ystävälle jotain merkityksellistä, joka tuottaa moninkertaisen ilon – aineettomalla lahjalla ilahdutat läheistä ja autat samalla kehitysmaiden köyhimpiä. Sinä voit muuttaa kehitysmaiden köyhimpien perheiden elämän!

Kuukausilahjoittajana voit auttaa kokonaisia perheitä. Moni vanhempi kehitysmaassa pohtii päivittäin, miten turvata lastensa hyvinvointi. Jo 24 eurolla perhe saa 6 kanaa, jolla aloittaa kanojen kasvatus toimeentulon hankkimiseksi perheelle.

Liity kuukausilahjoittajaksi nyt osoitteessa: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

PERUSTA VARAINKERUUKAMPANJA HELPOSTI FACEBOOKISSA Nyt voit auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia perheitä kehitysmaissa myös Facebookin kautta. Voit itse määritellä keräyksesi tavoitesumman. Pienelläkin tuella on suuri merkitys. Keräyksellä voit juhlistaa vaikkapa omaa merkkipäivääsi tai muuttunutta elämäntilannettasi. Kutsu kaikki ystäväsi mukaan, näytetään yhteisöllisyyden ja joukon muutosvoima! Perusta varainkeruukampanjasi Facebook- sivuillamme: facebook.com/Ulkomaanapu/

TOTEUTA UNELMIA TESTAMENTILLA

MUISTA ISÄÄ 11.11.

Pian juhlitaan taas kaikkia isejä, vaareja ja ukkeja! Anna isänpäivänä 11.11. sydämessä asti koskettava lahja, joka tuo iloa myös kehitysmaihin. Oivia valintoja ovat vaikkapa Vuohi- tai Ammattikoulutus-lahjat, jotka tuovat hymyn huulille lähelle ja kaukana. toisenlainenlahja.fi toisenlainenlahja@kirkonulkomaanapu.fi 020 787 1201

Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin lahjoituksella voi olla yllättävän suuri merkitys lasten ja nuorten elämään. Testamentin tekeminen ei ole vaikeaa. Tilaa maksuton testamenttilahjoittamisen opas lahjoittajapalvelustamme tai osoitteesta kirkonulkomaanapu.fi/testamentti Lahjoittajapalvelumme on avoinna arkisin klo 9-16. Puh. 020 787 1201 Sähköposti: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17

Kohtauspaikka

Yhteistyökumppani Nissanin sähköautolla ajettavat hävikkiruokakuljetukset ovat täysin päästöttömiä.

Kuvassa vapaaehtoiset Tytti Kaisamatti ja Jenna Inkinen.

WEFOOD-HÄVIKKIRUOKAKAUPPA TOIMII VAPAAEHTOISVOIMIN Ruoantuotannon ympäristövaikutuksien vähentäminen kiinnostaa vapaaehtoisia.

Kun Tytti Kaisamatti aloitti WeFoodin vapaaehtoisena, hankkeelle vasta hankittiin rahoitusta ja Instagram-tilillä oli muutamia seuraajaa. ”Ja nyt meillä on kauppa! On upeaa nähdä, että konkreettisia asioita tapahtuu. On ollut hienoa seurata WeFoodin kasvamista”, Tytti Kaisamatti iloitsee.

Vapaaehtoiset Tytti Kaisamatti ja Jenna Inkinen ovat ennen kaupan avautumista päivittäneet WeFoodin Instagram-tiliä ja levittäneet tietoa hävikkiruokakaupasta. Lisää vapaaehtoisia on aloittanut kaupan avautuessa.

Hävikkiruoan hyödyntäminen kiinnostaa nyt laajasti. Ruoantuotannon aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää käyttämällä tuotettu ruoka tehokkaasti.

Tällä hetkellä Suomessa hävikkiruokaa syntyy vuosittain noin 450 miljoonaa kiloa. ”Erilaiset tavat kannattaa kestävää kehitystä kiinnostavat minua. Haluan

18

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

tehdä hyviä tekoja maapallolle”, Tytti kertoo.

Jenna Inkinen on huolestunut ruoantuotannon aiheuttamista päästöistä ja vesistöjen rehevöitymisestä. ”Itselleni on tärkeää vaikuttaa kestävämpään ruoantuotantoon. Täytyy lähteä siitä, että pienilläkin teoilla voi vaikuttaa. Toivon, että WeFood saa ihmiset havahtumaan myös oman kotitalouden hiilijalanjälkeen”, Jenna pohtii.

Idea toimintaan tulee Tanskasta Kirkon Ulkomaanavun hävikkiruokakauppa perustuu tanskalaisen sisarjärjestön DanChurchAidin konseptiin.

Tanskassa toimii tällä hetkellä kolme WeFood-kauppaa.

Kauppa myy yhteistyökumppaneiden lahjoittamia elintarvikkeita, jotka muuten päätyisivät hävikkiin. Kaupan voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaan­ avun kehitysyhteistyöhön. Hankkeessa toimii vuoden aikana noin 150 vapaaehtoista. Lisäksi WeFood tekee yhteistyötä Perho Liiketalousopiston kanssa

tarjoamalla opiskelijoille työharjoittelupaikkoja. ”On kiinnostavaa nähdä, millaisia päivät kaupassa ovat. Asiakaspalvelun ja kassatyön lisäksi työhön kuuluu varmasti paljon hyllyjen täyttämistä ja tuotteiden tarkistusta. Koska tuotteiden päivämäärät ovat menossa umpeen, on vaihtuvuus suurta”, Jenna miettii.

WeFood -kauppa toimii Helsingin Kalasatamassa kauppakeskus REDIssä.

Suomessa liike on ensimmäinen hävikkiruokaa myyvä kivijalkakauppa. ”Olettaisin, että asiakaskunta on kiinnostunut kestävästä kehityksestä.

Toisaalta osa asiakkaista haluaa hyödyntää tuotteiden edullisuuden”, pohtii Jenna tulevaa asiakaskuntaa.

Teksti: Noora Pohjanheimo Kuva: Tatu Blomqvist

Tule mukaan vapaaehtoiseksi WeFoodin myymälä- tai logistiikkatiimiin. Lähetä hakemuksesi osoitteeseen wefood@kirkonulkomaanapu.fi

Kohtauspaikka

RAUHALLISTA SYKSYÄ!

Edellisen Tekoja-lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Täältä tullaan työelämä.

Reilun kaupan tuotepaketin voitti Atro Niiniluoto.

Onnea! Äänestä tämän lehden parasta juttua ja osallistu arvontaan viimeistään 31.10. osoitteessa kua.fi/tekoja-lehti tai postitse Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki.

VASTAA JA VOITA! Tekoja-lehden lukijatutkimukseen vastaamalla olet mukana luomu- ja reilun kaupan tuotepakettien arvonnassa. Arvomme 3 isoa ja 5 pientä tuotepakettia.

Haluamme kehittää lehteämme ja tarvitsemme siihen lukijoiden apua. Kerro mitä mieltä olet Tekoja-lehdestä osoitteessa: bit.ly/tekoja viimeistään 14.10.

Kiitos.

Nenäpäivä 2018 – Hauska auttaa!

Jokaisella maailman lapsella on oikeus hyvään elämään. Nenäpäivä kerää varoja heikoimmassa asemassa olevien lasten auttamiseksi. Katso Kaikkien aikojen iskelmät 18.10. ja Nenäshow 9.11.

Ylen kanavilta ja osallistu Nenäpäivään!

Lisätietoja: nenapaiva.fi

Kirjat

Toimeentulo vahvistaa rauhaa Rauhanrakennuksen vaikutuksia on vaikea mitata lyhyellä aikavälillä. Siksi työ jää vähälle huomiolle. Rauhan rakentaminen tarkoittaa muun muassa kansalaisoikeuksien parantamista, ihmisten tukemista oikeudenmukaisen yhteiskunnan kehittämisessä ja konfliktissa olevien ryhmien tuomista yhteen.

Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on tästä työstä monen vuosikymmenen kokemus. Kepan asiantuntija Outi Hakkaraisen toimittama kirja on koonnut konkreettisia esimerkkejä suomalaisjärjestöjen työstä vaarallisissa toimintaympäristöissä.

Kirja korostaa naisten merkitystä ihmisoikeuksien, demokratian ja rauhan edistäjinä etenkin Afganistanissa ja Somaliassa, joissa naisilla on kulttuurisista syistä vaikea saada äänensä kuuluviin. Suomalaisjärjestöt ovat onnistuneesti tukeneet heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa päätöksentekoon ruohonjuuritasolla.

Somaliassa Suomen somalit ovat myös perustamiensa kansalaisjärjestöjen kautta avustaneet alueilla, joilla kansainvälisten järjestöjen on vaikea toimia. Kirja kertoo myös suomalaisesta työstä palestiinalaisalueilla ja Liberiassa.

Kirjan mukaan kestävät tulokset syntyvät, kun auttava taho tietää, millaista tukea paikalliset asukkaat haluavat. Siksi rauhanrakentamisessa tärkeintä on tuntea paikallinen toimintaympäristö.

Vääränlainen apu vaikuttaa esimerkiksi asukkaiden toimeentuloon. Syyriassa YK jakoi halpoja ulkomailla tehtyjä huopia, jotka johtivat kilpailuun paikallisen teollisuuden kanssa, ja lopulta monen tekstiilitehtaan sulkemiseen.

Toimeentuloa tukeva kehitysyhteistyö puolestaan vahvistaa rauhaa lisäämällä kohtaamisia ja kaikkia hyödyttävää kaupankäyntiä eri puolilla konfliktia olleiden ihmisten välillä.

Teksti: Erik Nyström

Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa Into Kustannus Oy 2018, 301 sivua

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19

Svenska sidor

Fred är frihet att gå och återvända I nyheterna symboliseras fred ofta av en handskakning mellan två kostymklädda män i skenet av kamerablixtar. De har just förhandlat ett avtal och uppnått fred. I John Lennons låt Imagine består fred av drömmar om globalt samförstånd och världsfred.

I världens sköraste stater, i de mest avlägsna byarna, ser man inte nyhetsbilderna och lyssnar inte på Lennon. Vad betyder fred där?

Den frågan ställde jag i fjol åt Jean Lessene i Centralafrikanska republiken.

Rektor Lessene satt i ett klassrum som bara några år tidigare plundrats av väpnade män som brände ner allting. Inte för att det skulle ha funnits elever som tänkt gå dit. Största delen av dem hade flytt striderna med sina familjer, och många återvände aldrig trots att det var länge sedan den blodiga konflikten.

I sköra stater som Centralafrikanska republiken betyder fred mycket konkreta saker för lokalinvånarna: att man kan gå till skolan eller till arbetet på jordbruket utan rädsla att bli dödad på vägen. Eller att skolorna har lärare som inte flytt undan striderna.

Såsom Lessene formulerade svaret: ”Fred är frihet att gå och återvända, frihet att röra sig utan begränsningar och frihet att leva som man själv vill.”

I den här tidningens reportage (sid.

6) får vi veta att en ung man i Sydsudan behöver minst 50 kor som hemgift för att få gifta sig och bilda familj. På fattiga områden tar man det man behöver av andra, vilket ofta leder till motattacker.

Hämndspiralen har börjat, och snart bryter konflikterna ut inom lokalsamhällena.

Kyrkans Utlandshjälps arbete grundar sig på uppfattningen om att de tre

viktigaste vägarna till hållbar utveckling och en bättre framtid är fred, utbildning och möjligheter till utkomst. Det räcker inte med endast fred, men freden gör det möjligt för barn att gå i skolan och för vuxna att arbeta. En högklassig utbildning garanterar ett bättre jobb och en utkomst. Med hjälp av arbete och utkomst kan var och en leva ett fredligt liv som känns meningsfullt för en själv.

Genom utbildning kan antalet konflikter minska med en tredjedel.

En ond cirkel eskalerar snabbt. Det tar längre att bygga upp något gott. Tack för att du stöder vårt arbete för fred, utbildning och utkomst.

Noora Jussila Kommunikationschef Kyrkans Utlandshjälp

HÖSTGLÄDJE MED ANNORLUNDA GÅVOR!

NÄSDAGEN 2018 – ROLIGT ATT HJÄLPA!

20

Ge din vän en meningsfull gåva i höst – en gåva som ger flerfaldig glädje. Med en immateriell gåva glädjer du din vän samtidigt som du hjälper de fattigaste i utvecklingsländerna. Du kan möjliggöra en förändring för de fattigaste av familjer.

GLÖM INTE PAPPA 11.11.

Varje barn i världen har rätt till ett gott liv. Näsdagen samlar intäkter för att stöda de allra mest utsatta barnen. Se Alla tiders schlager 18.10 och Näsdagsshowen 9.11 på Yles kanaler och delta i Näsdagen!

Snart firar vi alla pappor, farfäder och morfäder! Ge en farsdagsgåva som berör och skänker glädje även i utvecklingsländerna. Gåvor såsom en Get eller Yrkesutbildning är förträffliga alternativ.

Mer information: nenapaiva.fi/sv

annorlundagava.fi annorlundagava@kyrkansutlandshjalp.fi 020 787 1201

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Svenska sidor

SE VIDEO!

Bollein Daki (andra från höger) och hans vänner från åldersgruppen Kurenen får röra sig fritt i staden Pibor efter fredsprocessen.

Före freden var de inblandade i blodiga strider som fördes mellan olika åldersgrupper.

HISTORISK FRED I GENERATIONERNAS KAMP Pibor var länge känt som Sydsudans vilda västern. Fredsprocesserna som KUH understött har väckt stadens marknad till liv och öppnat invånarnas ögon för affärsmöjligheter.

föds till en viss generation som betecknas av namn, färger och ett traditionellt ärrmönster som ristas in på huden.

Vanligtvis har de äldre generationerna mest inflytande, men kriget har rubbat ordningen. ”De unga vill med våld avancera till en högre position”, säger Ludoru.

understött. Först samlade KUH murle från Boma och dinka från Jonglei till deras första fredsmöte genom tiderna. Det ledde till ett historiskt fördrag som tillåter transporter mellan Boma och huvudstaden Juba via delstaten Jonglei.

Kvällssolen sprider sitt sken över staden Fördraget ökade möjligheterna till Pibor och invånarna tvättar sig vid flodhandel inom Boma. Nästa steg var en kanten efter en het dag. KUH:s ekonomiintern fred inom murle-stammen melansvarige Moses Ludoru hälsar på de för- Historisk fred lan anhängare och motståndare av den bipasserande under sin kvällspromenad. Vi träffar 20-årige Bollein Daki som har tidigare guvernören. Det resulterade i Ludorus skratt får människor att le. en skottskada i armbågen. Daki repredelstatens första fredliga guvernörsval på Han är en bekant syn för lokalinvånarna, senterar åldersgruppen Kurenen som har många år. för promenaden har blivit rutin under stridit mot den äldre gruppen Lango.

KUH har fört samman åldersgrupperfreden. Stadens marknad är full av männ”Under striderna fanns ingen tid för na genom att förbättra deras möjligheter iskor som vandrar bland hyddorna av lera jordbruk och oskyldiga människor förlotill att försörja sina familjer utan att begå och korrugerad plåt. rade sin egendom”, säger Daki. till exempel boskapsstölder som leder till ”Tidigare odlades här ingenting och vi Tidigare använde man endast käppar en ond cirkel av hämndattacker. Ungdohämtade vår mat ända från Juba. Nu kan som vapen i uppgörelser inom stammen, marna har gått kurser i fiske och matlagvi köpa den här”, säger han. men kriget har ökat tillgången på eldvaning, och dessutom spelat tillsammans i Pibor är huvudstad i delstaten Boma, pen – med fatala konsekvenser, säger fotbollsturneringar. cirka 400 kilometer öster om huvudstaJames Golla som hör till åldersgruppen Ju längre människorna ser effekterna den Juba. Boma var tidigare en del av Lango. av fred, desto hårdare arbetar de för att delstaten Jonglei, som länge varit ett av ”Vi förlorade också föräldrar i striderna bevara den.

Sydsudans oroligaste områden. när de försökte separera oss från varan”Till en början hatade jag att träffa Oroligheterna har grundat sig på fatdra. Hela befolkningen led av att det inte medlemmar från Lango, men nu kan vi tigdom, brist på mat, tillgången till vapen var tryggt att transportera mat till Pibor”, äta tillsammans i fred”, säger Daki. och kamper om makt. säger Golla.

Pibor tillhör murle-stammen som kaÅldersgrupperna försonades i fjol, Text: Erik Nyström raktäriseras av en åldershierarki. Pojkarna inspirerade av fredsprocesserna som KUH Bild: Hugh Rutherford TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

21

Tekijä Juttusarjassa esitellään Kirkon Ulkomaanavun työntekijöitä eri puolilta maailmaa.

Eteläsudanilainen Moses Ludoru on työskennellyt KUA:lle Piborissa alkuvuodesta 2016.

LIIKUNTA ON OLJENKORSI KONFLIKTIALUEELLA Työ maailman hauraimmassa valtiossa vaatii virkeää mieltä.

Eteläsudanilainen Moses Ludoru on innostanut järjestökollegoitaan liikkumaan. Hänestä kerrotaan myös sivulta 6 alkavassa jutussa.

Aamu sarastaa Etelä-Sudanin Piborissa ja KUA:n toimiston kylpyhuoneesta kuuluu tietokoneen käynnistymisestä ilmoittava Windows-tunnari.

Lenkkisortseihin ja hihattomaan paitaan sonnustautunut Moses Ludoru asettaa tietokoneensa vessanpöntön kannelle ja klikkaa auki kansion nimeltä aerobic. Kohta ruudulla pyörii animoitu liikuntatunti. Kylpyhuone on ainoa tila, jossa jumppaaminen ei häiritse muita pienessä toimistossa, joka toimii myös työntekijöiden kotina.

Ludoru seuraa tunnollisesti amerikkalaisen liikuntaohjaajan ohjeita popmusiikin tahdissa. Paljaat jalat läpsyvät

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

kivilattialla ja käsien liikerata sopii juuri ja juuri ahtaaseen tilaan. Hiki virtaa.

Ludoru toistaa noin tunnin mittaisen session joka arkipäivä. ”Liikunta virkistää mieltä ja auttaa keskittymään työhön heti aamusta”, hän sanoo.

Terve kuin pukki Ludoru vastaa KUA:n talousasioista Piborissa, joka on yksi KUA:n kolmesta kenttätoimistoista Etelä-Sudanin pääkaupunki Juban ulkopuolella.

Konfliktiherkän alueen arki kaukana omasta perheestään on vaativa etenkin henkisesti. ”Turvallisuustilanne on aina arvaamaton ja stressiä on purettava johonkin.

Lisäksi kohtaamme jatkuvasti vaikeita ihmiskohtaloita”, Ludoru sanoo. ”Liikunnan lisäksi kasvatan sadekauden aikana vihanneksia. Puutarhatöihin menee noin tunti päivässä.”

Piborin rauhoituttua KUA:n rauhantyön seurauksena Ludoru on myös käynyt juoksulenkeillä, mutta alussa liikunta pysyi salassa kylpyhuoneen uumenissa.

Ludorun urheilullinen kehonrakenne on kuitenkin herättänyt mielenkiintoa useamman järjestön samalla alueella asuvissa kollegoissa. Etenkin siksi, että hän on jatkuvasti terve. ”En ole ollut kipeänä kahteen vuoteen. Kaikki kysyvät, miten se on mahdollista ja silloin kutsun heidät mukaan liikkumaan”, Ludoru sanoo ja hymyilee. ”Alku on aina vaikea, mutta lopulta liikunta koukuttaa.”

Teksti: Erik Nyström Kuva: Hugh Rutherford

KUVASTIN

Ylivirittynyt vaisto Tässä maailmassa liian moni elää eläimen elämää. Koko ajan pitää olla varuillaan, nukkua varkain, herätä säpsähtäen, pälyillä kaiken aikaa ja virittää aistit äärimmilleen, tuntea koko ajan ihollaan säikähtämisen sähkö, korvat, silmät ammollaan ja tuntoaisti jokaisen ilmavirran varalta terävänä.

Minä valitan väsymystä, kun nousen kellonsoittoon lämpimästä vuoteesta huoneessa, jota uhkaa vain tyytymättömyyteni kiittämättömyys. Luulen peloksi tunnetta, kun puhelimeni ei heti tavoita toista.

Rauha, opeta minulle hintasi, että alkaisin määrätietoisesti rakentaa sinua kaikkialla siellä, missä et vielä ole.

Tatu Blomqvist

Kaisa Raittila

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23

wefood.fi #wefoodsuomi

Ter ve tuloa os

ymä lä y m d o o F e W toksille

än!

aehtoisvoimin a p a v n e in ä m omen ensim ustanut r e p n WeFood on Su o n a p u a amy ymälä. K k o u ir k ik v ä h a ormaalin % 0 toimiv 5 – 0 3 y y u. WeFood m p a n a a m o lk U Kirkon tka muuten jo , a it e k ik v r a t emmin elin lkomaanU n o k hintoja edullis ir K n a a t n. Voitot ohja ii k ik v ä h t ä iv is pääty työhön. is te h y s y it h e k avun

WeFood REDI Kauppakeskus tatie 5 Hermannin ran i 00580 Helsink

Avoinna arkisin 9–21 8 lauantaisin 9–1 2–18 sunnuntaisin 1