Tekoja 2 15

2

2015

IHMISARVON PUOLESTA

HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET

SOTA OHI Entinen lapsisotilas opiskeli muurariksi s.6

NEPAL TARVITSEE APUA s.3 MIKÄ AJAA NUOREN ÄÄRIRYHMÄÄN? s.10

Pääkirjoitus

Vastakkainasettelusta yhteistyöhön väkivaltaisen radikalisaation torjunnassa Viimeistään Pariisin ja Kööpenhaminan terrori-iskut osoittivat tänä talvena, miten Eurooppakin on väistämättä siirtynyt uudenlaiseen epävarmuuden aikaan. Viranomaisille on myös Suomessa tullut kiire selvittää, miten valmistautuneita me olemme väkivaltaisen radikalisaation torjuntaan.

Julkisessa keskustelussa törmäävät kovat otteet ja pehmeämpi linja. Osa haluaa ottaa passit pois niiltä, jotka suunnittelevat taistelijoiksi lähtemistä. Palaavat taistelijat he sulkisivat vankilaan. Toiset suosisivat integroimista takaisin yhteiskuntaan, traumojen työstämistä ja työpaikkojen saamista.

Eri vaihtoehtojen toimivuudesta on onneksi kansainvälisiä kokemuksia. Lontoon pommi-iskujen jälkeen Iso-Britanniassa kokeiltiin tiukempia otteita. Poliisivalvontaan joutuminen johti useissa tapauksissa kuitenkin vain entistä äärimmäisempiin tekoihin.

Toinen olennainen opetus on, että terrori-isku saattaa sekoittaa viranomaisten toimintaa vielä kauan iskun jälkeen.

Toimijoita tulee yhtäkkiä valtavasti lisää, ja pelkästään koordinaatioon saattaa kulua useita vuosia. Siksi olisi parasta yrittää selvittää etukäteen, mikä terrorismin torjunnassa toimii ja mikä ei.

Kirkon Ulkomaanavulla on laaja kokemus sotaalueilta. Emme ole havainneet, että voimankäyttö tuottaisi koskaan kestävää ratkaisua. Päinvastoin tilanne saattaa voimaa käyttämällä muuttua paljon entistä huonommaksi. Sama logiikka toimii Olisi parasta yrittää selvittää Suomessakin. Terrorismia ja sen tukemista voietukäteen, mikä terrorismin daan parhaiten ehkäistä yhteistyöllä. Yksilöitä ei myöskään kannata ajaa umpikujaan, vaan antaa torjunnassa toimii ja mikä ei. aito mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa.

Suomen sisäministeriö on pyytänyt Kirkon Ulkomaanavulta tukea yhteistyön vahvistamiseen uskonnollisten ryhmien kanssa. Vastaavaa työtä tekee myös Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkosto, jonka toimintaa Ulkomaanapu kehittää maailmanlaajuisesti. Olemme kiitollisia, että tästä osaamisestamme on apua nyt myös Suomelle.

Antti Pentikäinen Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen siirtyy toukokuussa kolmen vuoden komennukselle Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtoon.

Ulkomaanavun toiminnanjohtajana toimii 1.5.2015 alkaen Jouni Hemberg.

JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 210 (Eteläranta 8), 00131 Helsinki

Nro 2 Toukokuu 2015 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Satu Helin TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Veera Hämäläinen, Matilda Katajamäki, Sari Saaristo Reetta Meriläinen

Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.

ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Heritier Nkuba liittyi Mai mai -sissehin 12-vuotiaana.

Ville Asikainen.

KIRJAPAINO Lönnberg / 5.2015 / 37 000 kpl ISSN 1797-7207

AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22

Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi

Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi

Tässä ajassa

TÄSSÄ OLI KOTINI

Nikisha Bhalandyu menetti Nepalin maanjäristyksessä kaiken Kadulla on valtava tiili-, romu- ja sorakasa. Ei muuta. ”Tässä oli kotini”, Nikisha Bhalandyu sanoo.

Bhalandyun koti, Kathmandunlaakson Bhaktaburissa sijaitseva viisikerroksinen talo sortui tiilimurskaksi lauantaina Nepalin maanjäristyksen mukana.

20-vuotias opiskelija oli onneksi alimmassa kerroksessa, kun talo alkoi heilua holtittomasti. Hän ryntäsi ulos, kunnes tajusi nuorempien veljiensä, 9ja 11-vuotiaiden, jääneen taloon.

Talo rutisi. Tiiliä putoili. Nikisha huomasi maassa talon edessä kaksi moottoripyörillään kaatunutta nuorukaista.

Nikisha ryntäsi takaisin taloon hakemaan veljiään. Juuri kun hän oli ehtinyt ulos, talo sortui. Tiiliä lenteli ilmassa. ”Veljet saivat ruhjeita jalkoihinsa, mutta he ovat jo kunnossa”, Nikisha sanoo.

Talon eteen kaatuneet moottoripyö-

räilijät eivät olleet yhtä onnekkaita. He jäivät sortuvan talon alle.

Moni muukin kuoli Bhaktapurissa, joka tunnettiin Kathmandunlaakson kauneimpana ja parhaiten historiallisen asunsa säilyttäneenä kaupunkina. Talot on rakennettu tiiviisti rinnakkain tiilistä, puusta ja mudasta.

Vanha rakennuskanta koitui Bhaktapurin kohtaloksi: tuhot ovat pahemmat kuin missään muussa Kathmandunlaakson kaupungissa. 400 ihmisen on vahvistettu kuolleen kaupungissa.

Raunioista etsitään kuitenkin ruumiita vieläkin. ”Nyt asumme teltassa. Tulevaisuudesta en osaa sanoa mitään. Kaikki maallinen omaisuutemme on raunioiden alla. Koko elämämme on romahtanut”, Nikisha sanoo.

Vielä toukokuun alussa Nepalin maanjäristyksen lopullista uhrimäärää osattiin vain arvailla. Kuolleita on kuitenkin vähintään tuhansia ja kodittomia ainakin satojatuhansia.

”Toipumisen käyntiin saaminen on iso haaste. Jos omavaraisuus ei parannu eikä toimeentulomahdollisuuksia synny, ihmisiä tulee kuolemaan lisää”, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen varoitti.

Kirkon Ulkomaanavun kautta Nepaliin on toimitettu esimerkiksi suojia, vesitabletteja ja kotitaloustarvikkeita. Seuraavaksi aletaan toimittaa esimerkiksi telttakouluja. Apua tullaan tarvitsemaan pitkään.

Teksti ja kuva: Antti Helin

AUTA NEPALIN MAANJÄRISTYKSEN UHREJA Keräystili: Nordea IBAN FI33 1572 3000 5005 04, viitenumero 4022. www.kirkonulkomaanapu.fi/lahjoita/ nepalin-maanjaristys/ Lähteä tekstiviesti LAHJOITUS numeroon 16499 (20e/viesti).

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

3

Tässä ajassa

Laura Österberg Kalmari opetti tytöille ovelia kikkailuja.

Murad, Peace Unitedin pontevin pelimies.

Pelikentän kicksit ja muuvit Ulkomaanavun Peace United- kampanjalle potkittiin vauhtia Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa.

Peace United -joukkueen kapteenit, huiman peliuran itse tehneet Laura Österberg Kalmari ja Aki Riihilahti haastoivat Zaatrin pakolaisleirin nuoret jalkapallo-otteluun helmikuussa. Kaksikko ei hyytynyt, vaikka säätilan takia Ammanin King Hussein-puistossa pelattiin viimeisenä kuvauspäivänä enemmän lumi- kuin jalkapalloa.

Kirkon Ulkomaanapu järjestää Syyrian sodan jaloista paenneille nuorille mielekästä tekemistä Jordanian pakolaisleireillä.

Ulkomaanavun toiminnassa on mukana päivittäin noin 700 syyrialaisnuorta.

Yhteenkuuluvaisuuden tunne, onnistuminen ja epäonnistuminen turvallisesti sekä mahdollisuus purkaa energiaa antavat eväitä tulevaisuuteen.

Itsetunto, ystävät ja toivo paremmasta suojaa nuoria myös terroristiryhmien värväreiltä.

Reps! Laura ja Aki.

Teksti ja kuvat: Taina Värri

MIKÄ PEACE UNITED? • Henkinen joukkue, joka pelaa rauhan puolesta.

• Tavoitteena lopettaa vastakkainasettelu kulttuurien ja uskontojen välillä.

• Motto: ”Yhdessä meillä on mahdollisuus rauhaan. Maaliin, joka ratkaisee.”

• Liity joukkueeseen ja tee oma pelaajakortti: peaceunited.fi

4

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Tässä ajassa

VIISI KYSYMYSTÄ UUDELLE TOIMINNANJOHTAJALLE Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen siirtyy toukokuun alussa Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston johtoon Yhdysvaltoihin.

Hänen sijaisenaan aloitti vappuna Jouni Hemberg. Hänen toimikautensa kestää vuoteen 2018.

1. Jouni Hemberg, aloitat tämän lehden

ilmestyessä Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajana. Miltä nyt tuntuu?

Tuntuu todella mukavalta. Odotan innolla uuteen tehtävään siirtymistä.

2.

Siirryt toiminnanjohtajaksi Ulkomaanavun Washingtonin toimiston johtajan paikalta. Mitä Ulkomaanapu tekee Washingtonissa?

Washington ja New York ovat keskeisiä toiminta- ja valtakeskuksia koko maailmaa koskevissa kehityskysymyksissä.

Kirkon Ulkomaanavun teemat; koulutus, toimeentulo ja rauhan rakentaminen, ovat keskeisiä teemoja esimerkiksi YK:lle, Maailmanpankille, Amerikan Kehityspankille ja Yhdysvaltain hallinnolle. Pieni toimistomme on osaltaan yhteystoimisto, joka rakentaa kumppanuuksia kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa. Pyrimme myös vaikuttamaan siten, että kehitysmaissa asuvien ihmisten ääni ja mielipiteet välittyisivät näille instituutioille. Myös yhteydenpito Ulkomaanavun sisarjärjestöjen ja

täkäläisten kirkkojen sekä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on osa päivittäistä työtämme.

3.

Millaisen kulttuurishokin muutto Washingtonista Helsinkiin aiheuttaa?

Enpä usko saavani suurtakaan kulttuurishokkia Suomen palattuani. Olen viimeisen 25 vuoden aikana kokenut Suomeen paluun useasti, ja perheenikin on muuttanut maasta toiseen jo monta kertaa.

Tällä kertaa on poikkeavaa, että vaimoni ja tyttäreni jäävät USA:han vielä vuodeksi ja palaavat Suomeen vasta ensi vuoden keväällä. Vanhempi pojistani opiskelee Montrealissa, ja nuorempi on palaamassa Suomeen keväällä saatuaan High Schoolin suoritettua. Perheen hajasijoittuminen tilapäisesti ei tietenkään ole helppoa.

4.

Miten aiempi urasi on valmistanut sinua toiminnanjohtajan työhön?

Suomen suurimman kehitysyhteistyöjärjestön toiminnanjohtajuus on tietenkin haasteellinen tehtävä. Suhteellisen pitkä

urani eri kotimaisten ja kansainvälisten järjestöjen johdossa antaa mielestäni hyvän lähtökohdan onnistumiselle. Johtaminen toki on jatkuvaa oppimista eikä kukaan ole valmis johtaja koskaan. Siinä mielessä edessäni on varmasti myös mielenkiintoinen ajanjakso.

5.

On vuosi 2018 ja olet ollut kolme vuotta Ulkomaanavun toiminnanjohtajana. Mitä Ulkomaanavussa on tapahtunut?

Teen parhaani, että Ulkomaanapu on silloinkin toimiva ja tehokas avustusjärjestö sekä avunsaajien määrän että tehdyn työn laadun mukaan mitattuna. Haluan nähdä innokkaan ja motivoituneen Ulkomaanavun henkilöstön puhaltamassa yhteen hiileen. Lisäksi tavoite on, että lahjoittajien, seurakuntien, kirkon johdon ja viranomaisten luottamus työtämme kohtaan on edelleen kasvanut.

Teksti: Satu Helin

JOUNI HEMBERG Ikä: 58 Syntymäpaikka: Turku Työskennellyt aiemmin: mm. YK, Kansainvälinen Punainen Risti ja SPR, Pelastakaa Lapset, Ulkomaanavussa vuodesta 2008

Jouni Hemberg Ulkomaanavun ylläpitämän koulun luona Bahnin pakolaisleirillä Pohjois-Liberiassa 2013.

Mieleenpainunein kehitysmaakokemus: Johdin Malawissa kansainvälisen Punaisen Ristin operaatiota 1992-93 ja tehtävänämme oli pitää huolta 1,1 miljoonan mosambikilaisen pakolaisen päivittäisestä elämästä 5 000 avustustyöntekijän voimin.

Avustusohjelman massiivisuus oli aivan omaa luokkaansa.

Toinen pysäyttävä hetki oli, kun innokkaat oppilaat, heidän vanhempansa ja opettajansa ottivat vastaan rakentamamme uuden koulurakennuksen Haitissa pari vuotta maanjäristyksen jälkeen. Tunnelma oli uskomaton ja vaikuttava. ”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

5

Heritier Nkuban työhön kuuluu kivenmurikoiden louhiminen tietä varten. Tietyömaan lähellä on louhos, jossa hän rikkoo kalliota rautakangen ja hakun avulla. ”Haaveeni on, että tulevaisuudessa voisin perustaa oman tiilinpolttamon tänne Masisiin. Täällä ei ole nyt yhtäkään”, Nkuba sanoo.

6

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Entinen lapsisotilas kertoo:

”SOTA ON SELLAISTA, MIKÄ ON MINUN JA SINUN VÄLISSÄ” Teksti Satu Helin, kuvat Ville Asikainen.

Kongolainen Heritier Nkuba oli sissitaistelija kolme vuotta.

Nyt hän ottaisi tuntemattoman nuoren mieluummin luokseen asumaan kuin sallisi tämän liittyä armeijaan.

ENTINEN sissitaistelija, nykyinen rakennusmies Heritier Nkuba istuu puolivalmiin tien penkereelle Itä-Kongossa ja pyyhkii hikeä. Tien leventäminen käsin 25 asteen helteessä on kovaa urheilua.

Nkuba sanoo olevansa kiitollinen joka minuutista. ”Jos en olisi saanut oppia ammattia, olisin luultavasti jo kuollut.”

Nkuba liittyi yhteen Kongon demokraattisen tasavallan sissiryhmistä 12-vuotiaana. Jos hän olisi yhä sotilas, hän olisi asunut Kongon viidakoissa 13 vuotta. Harva selviää hengissä niin kauan.

Taukopaikalta avautuu huikea näköala alas Masisin laaksoon. Ollaan Pohjois-Kivun maakunnassa lähellä Ruandan rajaa.

Ympäröivillä kukkuloilla piileskelee tälläkin hetkellä seitsemän eri sissiryhmää.

NKUBA ei muista paljon lapsuudestaan.

Jäljellä on vain välähdyksiä koulunkäynnistä ja siitä, kuinka se piti rahan puutteen vuoksi lopettaa. Päällimmäiseksi mielikuvaksi on jäänyt nälkä, puute ja toivottomuus. ”Pelkkä kärsimys. Sitä muistan tunteneeni. Tarkimmin muistan sen, kun päätin liittyä sisseihin.”

Ruokaa ei ollut riittävästi, eikä Nkuballa ollut kunnollisia vaatteita tai kenkiä. ”Ajattelin, että sotilaana voisin saada tarpeeksi rahaa päästäkseni kouluun. Se oli ainoa toivoni.” ”Kukaan ei houkutellut minua armeijaan, ei mainostanut eikä uhkaillut. Päätös tapahtui pelkästään täällä”, hän sanoo ja osoittaa ohimoaan.

NKUBA ei kertonut vanhemmilleen tai sisaruksilleen aikeistaan liittyä sisseihin.

Eräänä yönä vuonna 2002 hän livahti yöhön ja katosi ”Kävelin ja kävelin pimeässä. Tiesin, että jos kulkisin tarpeeksi pitkälle kukkuloille ja metsiin, törmäisin lopulta sisseihin. ” Niin kävi. 12-vuotiaan Nkuban työhaastattelu käsitti kolme kysymystä: ”Kuka olet? Aiotko onnistua sotilaana?

Aiotko karata?” Nkuban vastaukset olivat Heritier Nkuba, kyllä ja en.

Sen jälkeen hänestä tuli sotilas. ”Ensimmäisinä viikkoina ajattelin vain koulunkäyntiä. Se oli motivaationi.”

NKUBAN SISSIRYHMÄ oli Mai Mai -liikkeeseen kuuluva APCLS. Sillä, miksi ryhmä taisteli ja ketä vastaan, ei ollut Heri-

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

7

Heritier Nkuba meni kolme ja puoli vuotta sitten naimisiin Neema Mihiyon kanssa. Tämä odottaa pariskunnan toista lasta. ”Tunsin Heritierin jo silloin, kun hänellä oli vielä sotilaan mieli. Hän kulki likaisena eikä kunnioittanut ketään. Jos olisin silloin mennyt naimisiin hänen kanssaan, olisin koko ajan pelännyt hänen henkensä edestä. Nyt voin olla hänestä ylpeä”, Neema sanoo

tierille merkitystä. Hän lähti etsimään juuri Mai Mai -sissejä, koska tiesi, että heitä oli lähellä ja että he eivät kysyisi ikää. Mutta oli myös kolmas syy. ”Tiesin, että he osasivat käyttää noituutta. He pystyivät panemaan lapsitaistelijat etulinjaan, koska he saattoivat loitsia meidät niin, että luodit eivät menneet meistä läpi vaan valuivat vain pois kuin vesi.”

Tästä ”taikuudesta” tulee myös Mai Mai -liikkeen suahilinkielinen nimi. Suomeksi se tarkoittaa ”vettä vettä”.

Taika tehtiin viiltämällä veitsellä päälakeen.

NKUBAN RYHTYMINEN sotilaaksi olisi ollut mahdollista estää. Hän ei koskaan halunnut taistelijaksi tai sotilaaksi. Hän halusi kouluun. ”Olin aina luokkani paras tai toiseksi paras. Jos minulle olisi annettu edes pieni mahdollisuus jatkaa opiskeluja, olisin jäänyt kotiin. Tai jos olisi

8

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

ollut jokin toivo, että voin ansaita rahaa tulevaisuudessa. ” Armeija-ajan alku oli lapselle vaikeaa, mutta Nkuba oli päättäväinen. ”Sain ensin Kalashnikov-kiväärin, mutta se oli minulle hyvin painava.

Pyysin, että voisin saada jotain erilaista. Silloin minulle annettiin keihäs, ja sitä jaksoin kantaa. Kun kasvoin, aloin kantaa kivääriä.”

NKUBALLA EI OLLUT armeijassa mitään tiettyä tehtävää. Kuka tahansa ylempiarvoinen saattoi käskeä mitä tahansa, milloin tahansa: taisteluun, ruuanlaittoon tai siivoukseen. Tärkeintä oli totella aina ja heti.

Elämä oli sotaa, Nkuba sanoo.

Miten kuvailisit sotaa sellaiselle, joka ei ole kokenut sitä itse? ”Sota on sellaista, joka on minun ja sinun välissä. Että tulen kotiisi keihään kanssa. Ja sinä näet, että tulen ja otat viidakkoveitsen. Sitten me alamme taistella.”

”Kun jatkat taistelua, saatat huomata, että olet menettänyt läheisen. Ja vastapuolesi on saattanut kokea aivan saman. ” VUONNA 2005 Nkuba, 15, oli sotinut kolme vuotta. Eräänä päivänä Save the Children -järjestö tuli sissileiriin. ”Joku tuli sanomaan, että meidän ei tarvitse olla täällä enää. Ensimmäinen ajatus oli pettymys. Halusin jäädä. Mutta sitten laskin aseen maahan ja kävelin pois.”

Paluu yhteisöön ei onnistunut heti. Nkuba yritti tehdä pikkubisnestä kuten korjata mopoja, mutta ihmiset eivät olleet innokkaita tarjoamaan hänelle töitä. Lopulta hän päätti lähteä kaivoksiin. Niihin otettiin kenet tahansa. ”Eräänä päivänä, kun tein kaivostöitä yksin, kimppuuni käytiin. Sissiryhmä sieppasi minut. He tiesivät, että olin aiemmin ollut taistelija. He halusivat minut joukkoonsa.”

Nkuban kolmevuotias poika aloittaa koulun parin vuoden päästä. ”Toivoisin, että hänestä tulee kuuluisa ja menestyvä. Tärkeintä on, että hänellä on mahdollisuus opiskella, päästä yliopistoon ja valmistua ilman ongelmia”, Nkuba sanoo.

Vaikka Heritier Nkuba on jo valmistunut ammattiin, hän vierailee SUDAN yhä usein entisille lapsisotilaille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa Masisissa. Tammikuussa hän kertoi juuri aloittavalle oppilasryhmälle NIGERIA kokemuksistaan. omista TŠAD ETELÄ-SUDAN

Enää aseet eivät onnistuneet viettelemään Nkubaa. ”Kahden kuukauden jälkeen minut lähetettiin ryhmän mukana toiseen leiriin. Sotilaat eivät uskoneet, että pakenisin, joten he eivät vahtineet minua niin tarkasti. Lähdin salaa keskeltä heidän joukkoaan ja onnistuin pääsemään karkuun. Menin takaisin toipumiskeskukseen.”

SITTEN ONNI viimein kääntyi. Vuonna 2010 Nkuba pääsi opiskelemaan Kirkon Ulkomaanavun ylläpitämään ETN-koulutuskeskukseen. Se on entisille lapsisotilaille tarkoitettu ammattikoulu. Runsaan vuoden opiskelun jälkeen suoritetaan työharjoittelu ja saadaan ammattitutkinto.

Nkuba ryhtyi opiskelemaan muurarin ja puusepän ammattia. Tavoite oli pystyä viimein hankkimaan elanto. ”Suuri harha on, että armeijassa saisi rahaa. Me emme saaneet mitään. Myös upseerit tarvitsivat rahaa, ja jos jotain oli, he ottivat sen.”

ETN-keskukselta Nkuba sai ammatin ja arvostetun ammattitaidon. ”Jos voisin nyt valita uudelleen, en liittyisi sisseihin. Tiedän, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos joku nuori kertoisi haluavansa liittyä, vastustaisin sitä. Voisin kertoa hänelle, että se on täysin hukkaan heitettyä aikaa.

Se on pelkkää kärsimystä, johon ei

kannata ryhtyä rahan vuoksi eikä KAMERUN muutenkaan. Voisin vaikka auttaa häntä rahallisesti tai ottaa luokseni asumaan, jos voisin siten estää häntä menemästä.”

GABON

NKUBA PANEE kiven toisensa perään tarkasti paikalleen. Vauhti on rivakka ja pysyy tunnista toiseen samana.

Eroosion kovertama tie tukevoituu ja levenee. ”Olen hyvin onnekas. Nyt saan työstäni sekä rahaa että mainetta. Ihmiset huomaavat hyvän työni ja kiittävät minua siitä. Silloin minusta tuntuu hyvältä. Ilman ETN-keskusta mikään tästä ei olisi ollut mahdollista. ” ”Katso minua, olen ammattilainen: osaan rakentaa, korjata, muurata, mitä vain. Minä jopa opetan muita ihmisiä rakentajiksi ja muurareiksi.

Minua arvostetaan ja minut tunnetaan. Pystyn hankkimaan vaimolleni ja pienelle pojalleni vaatteita, ruokaa ja katon päälle. Olen ylpeä itsestäni ja siitä mitä teen”, Nkuba sanoo.

Nkuba lähtee kävelemään iltaauringossa kohti kotia. Mennessään hän nostaa molemmat käsivartensa tuuletukseen. ”Katsokaa, olen kunnossa”, hän huikkaa.

Katso video Heritierien työpäivästä osoitteessa: www.tekojakampanja. fi/tarinat/

KESKI-AFRIKAN

TASAVALTA

KONGO

KONGON DEMOKRAATTINEN TASAVALTA

UGANDA Goma

RUANDA

BURUNDI TANSANIA

ANGOLA

POHJOIS-KIVUSSA ON TAISTELTU VUOSIKYMMENIÄ • Pohjois-Kivu on Kongon itäisin ja epävakain maakunta. Se oli Ruandan kansamurhasta alkunsa saa-neen ”Afrikan maailmansodan” polttopisteitä vuosituhannen taitteessa.

• Kivun taisteluissa osapuolia ovat hutut ja muut heimot, kapinallisryhmät, Kongon armeija ja naapu-rivallat. Viimeisin rauhansopimus vuodelta 2013 ei ole lopettanut väkivaltaisuuksia.

• Kirkon Ulkomaanapu rahoittaa kahta ETN-koulutuskeskusta Pohjois-Kivun alu-eella. Yhteensä niissä opiskelee vuosittain noin 385 nuorta, joista suurin osa entisiä taistelijoita.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

9

MIKÄ AJAA NUOREN ÄÄRIRYHMÄÄN? Ääriliikkeisiin liitytään selvästi useimmin alle 30-vuotiaana.

Radikalisoitumisessa kyse on aina monesta eri muuttujasta.

Yksittäinen tapahtuma tai tapahtumaketju ei tee radikaalia.

REKRYTOIJAT Karismaattiset johtajat

SOSIAALISET TEKIJÄT

YKSILÖÖN LIITTYVÄT TEKIJÄT

REKRYTOINTIPAIKAT

Uusi tuttavaja kaveripiiri

Uskonnollisten yhteisöjen kokoontumispaikat

Koulut

Sukulaiset Ystävät ja tuttavat

Harrastukset

Kuntosalit

Syrjintäkokemukset ja syrjäytyminen

Ostoskeskukset

Vaihtoehtojen puute Tuttavien tuttavat

Sosiaalinen media

Sosiaalisen ryhmän paine

Pettymys aiempaan uskonnolliseen tai poliittiseen toimintaan

Vankilat

Sosiaalinen media

Heikentyneet sosiaaliset verkostot Identiteettikriisi

Ääriliikkeen jäsenet ja johto

Ryhmän eristäytyminen. Käsitys omasta aatemaailmasta ylivertaisena, toisista vihollisina.

Pakolaisleirit

Jännityksen ja maineen hakeminen

Siirtokunnat

Kansainvälisen politiikan tapahtumat

Koti

Kuvitus: Teemu Hotti

Väkivaltaisen radikalisaation alkusyyt on tunnistettava Suomesta on lähtenyt Syyrian sotaan suhteellisesti enemmän nuoria kuin yhdestäkään toisesta Euroopan maasta.

Jo vuosi sitten ääri-islamilainen Isis julkaisi suomenkielisen videon Youtubessa. Väkivaltainen radikalisoituminen on ajankohtainen ilmiö, mutta sen ymmärtäminen vaatii myös taustalla olevien syiden tuntemista.

Tänä vuonna Kööpenhaminassa ja Pariisissa tapahtuneet terrori-iskut ovat nostaneet mieleen kysymyksen: Miksi? Mikä saa jonkun tappamaan ääriryhmän nimissä?

10

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Lähes yhtä paljon hämmästytti keväällä uutinen kolmesta lontoolaisesta koulutytöstä, jotka päättivät yhdessä matkustaa Syyriaan liittyäkseen äärijärjestö Isisiin. Tyttöjen päätös

tuli heidän läheisilleen täydellisenä shokkina. Mikä ajaa fiksun nuoren tappamista ja väkivaltaa ihannoivaan liikkeeseen?

Näihin kysymyksiin ei ole olemassa yhtä vastausta. Väkivaltaiselle radikalisoitumiselle ei ole yhtä selittäjää, vaan kyseessä on yksilöön ja häntä ympäröivään yhteiskuntaan sidottu tapahtumaketju.

Radikalisoituminen on asteittain etenevästä prosessi, jonka aikana ihmisen ajatusmaailma muuttuu aiempaa selvästi mustavalkoisemmaksi.

Myös median ja poliittikkojen on kannettava vastuuta vastakkainasettelun vähentämisessä.

Osana tätä prosessia yksilö saattaa hyväksyä väkivallan tai sen käytön vaikuttamiskeinona.

Joillakin seikoilla on havaittu olevan yhteys tämän prosessin käynnistymiseen. Näitä ovat kouluttamattomuus, toimeentulomahdollisuuksien puute sekä syrjinnän ja ulkopuolisuuden kokemukset. Ääriliikkeiden tarjoama yhteenkuuluvuuden tunne houkuttaa erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Myös yksilön omat kokemukset voivat vaikuttaa radikalisoitumiseen.

Jokainen ihminen kokee esimerkiksi perheenjäsenen menettämisen tai työttömyyden eri tavoin. Samoin ulkopuolisuuden tunteen tai syrjinnän käsittely on erilaista yksilöstä riippuen. Niinpä myös motivaatiot ääriryhmään liittymiselle vaihtelevat.

Kärjistettynä syynä voi olla hyväksynnän hakeminen, raha tai vaikkapa halu kokea jotain uutta ja jännittävää.

NUORET OVAT REKRYTOIJIEN KOHDE Sekä Pariisin iskujen tekijöitä että Lontoosta Syyriaan lähteneitä yhdisti ainakin yksi asia: nuoruus. Miksi ääriliikkeet näyttävät houkuttavan juuri nuoria?

Epävarmuus ja oman identiteetin etsiminen kuuluu nuoruuteen, ja nuoret ovat siksi erityisen herkkiä omaksumaan myös ääriryhmien tarjoamia ideologioita ja identiteettejä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne nuoret, jotka ovat kasvaneet konfliktien keskellä. Silti länsimaissa kasvaneiden nuorten syyt liittyä ääriryhmään tai jopa lähteä vierastaistelijoiksi voivat olla samankaltaisia: ääriryhmien tarjoama yhteisöllisyys ja arvostus, turhautuminen yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tai syrjinnän kokemukset.

Kirkon Ulkomaanapu teetti viime vuonna selvityksen, jossa haastateltiin 88:a entistä äärijärjestö al-Shabaabin taistelijaa Somaliassa. Selvitys vahvisti käsitystä nuorten erityisestä asemasta äärijärjestöjen rekrytoinnissa. Haastatelluista suurin osa oli liittynyt alShabaabiin 15–24-vuotiaana.

ENNAKKOLUULOT RUOKKIVAT ÄÄRILIIKKEITÄ Ääriryhmät hyödyntävät jo alkanutta radikalisoitumisprosessia ja pyrkivät saamaan nuoren osaksi omaa ääriideologiaansa. On ääriryhmien omien etujen mukaista lisätä ennakkoluuloja tai vääristynyttä kuvaa esimerkiksi muista uskonnoista tai etnisistä ryhmistä. Näin ne pyrkivät luomaan kuvaa yhteisestä vihollisesta.

Rekrytointia voi tapahtua lähes kaikissa paikoissa, joissa sosiaalinen vuorovaikutus on mahdollista. Usein rekrytoija on läheinen tai tuttava, ja ensimmäinen yhteydenottopaikka voikin olla vaikka nuorisotila tai kaupungin tori.

Sosiaalisen median rooli ääriryhmien toiminnassa on yleensä olla ryhmän viestin äänitorvi. Kuitenkin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin kautta luodut kontaktit voivat olla osa rekrytointia.

SUURIN OSA NUORISTA EI RADIKALISOIDU On tärkeää muistaa, että suurin osa nuorista ei koskaan radikalisoidu ja että hyvin vaikeissakin oloissa kasvaa tavallisia nuoria. Radikalisoituminen ei myöskään katso sukupuolta, uskontoa tai yhteiskunnallista asemaa.

Leimaamaalla yksi väestöryhmä tai sitomalla radikalisoituminen tiettyyn uskontoon vääristetään kuvaa ilmiöstä ja lisätään vastakkainasettelua. Myös median ja poliitikkojen on kannettava tästä vastuuta.

Kirkon Ulkomaanapu pyrkii monin tavoin ennaltaehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista. Tuemme nuorten toimeentuloa ja koulutusta konfliktialueilla ja luomme vaihtoehtoja ääriliikkeiden tarjoamalle talou­ delliselle turvalle. Rauhantyömme tähtää konfliktien ratkaisuun paikallistasolla ja vakauttaa siten yhteiskuntien kehitystä pitkällä aikavälillä.

Uskonnon roolia väkivaltaisen radikalisaation taustalla on usein liioiteltu. Sen sijaan uskonnollisen ryhmän eristäytyminen ja sen oma kokemus epäoikeudenmukaisuudesta ovat kasvualustoja ääriliikkeille. Siksi pyrimme työssämme saamaan uskonnolliset yhteisöt mukaan torjumaan äärijärjestöjen ideologioita ja auttamaan nuoria löytämään positiivisia ratkaisumahdollisuuksia. Myös Suomessa edistämme yhteisöjen ja viranomaisten vuoropuhelua väkivaltaisen radikalisoitumisen torjumiseksi.

Elisa Vepsäläinen Vaikuttamistyön asiantuntija TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

11

TUETTU ULKOMINISTERIÖN KEHITYSYHTEISTYÖVAROIN

tunne tarjoavat vaihtoehtoja. Anna nuorelle syy jäädä: tekojakampanja.fi

ja oman tulevaisuutensa. Koulutus, toimeentulo ja yhteenkuuluvuuden

Väkivaltaiseen ääriryhmään liittyvä nuori jättää taakseen surevia omaisia

Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka työmme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.

Rafael Caal y Caal esittelee kasvattamiaan hedelmäpuiden taimia kotikylässään Chinajássa, Guatemalassa.

Rafaelista tuli kotikylän maanviljelyslähettiläs Rafael Caal y Caal, 42, on guatemalalainen pienviljelijä ja perheen isä Peténin maakunnasta. Hän on osallistunut maanviljely- ja karjanhoitokoulutukseen vuodesta 2013.

Alueen pienviljelijöiden toimeentulo on pitkälti maissin ja pavun varassa.

Koulutuksesta Caal y Caal on saanut neuvoja palstansa viljelykasvien monipuolistamiseksi ruokaturvan parantamiseksi.

14

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Mies on ottanut neuvoista vaarin ja jakanut saamiaan oppeja omassa kylässään niin ansiokkaasti, että kyläläiset ovat nimenneet hänet maanviljelyslähettilääksi. ”Viljelykseni ovat lasteni tulevaisuus. Huomaan myös, että olen itse koulutuksen myötä muuttunut”, sanoo Caal y Caal.

Teksti: Minna Elo Kuva: LML.

67

hpaikallista kiistaa ratkaistiin vapaae a Ros ta San lla toisten sovittelijoiden tue Hon ssa de Copanissa ja Nueva Arcadia tat durasissa. Selvittämättä jääneet kiis eja. flikt kon ia ellis aiheuttavat usein ase en Toimintaa laajennettiin kahden uud kunnan alueelle.

150

libanonilaisnuorta osallistui Libano iin kelt opis nissa työpajoihin, joissa , muun muassa rauhanrakentamista tä lasten oikeuksia ja vaikuttamistyö ivät est järj ret vuoden 2014 aikana. Nuo i koulutuksen jälkeen omaehtoisest työpajoja ja vertaisdialogeja, yhteensä 15 tapahtumaa eri puolilla maata.

Julieta Cinquenta huolehtii oman perheensä lisäksi sisarentyttärensä perheen toimeentulosta. Jotain jää säästöönkin.

Kioskimyynnillä säästöjä pahan päivän varalle

Kastelujärjestelmä kaksinkertaisti tulot Kaksi vuotta sitten Trea Somnag liittyi kotikylänsä Doungin naisten maatalousosuuskuntaan Kambodžassa. Sen tarjoamista mahdollisuuksista hän kuuli, kun osallistui Ulkomaanavun tukemaan koulutukseen.

Kuten valtaosa maanmiehistään, Somnag ja hänen miehensä Tern Tha viljelevät maata. Perheen toimeentulo oli hyvin riippuvainen säistä ja sateista.

Osuuskuntaan liittymisen jälkeen Somnag ja Tha pystyivät hankkimaan pellolle 485 dollaria maksaneen, Kambodžassa vielä harvinaisen kastelujärjestelmän. He aloittivat paikallisessa ruoanvalmistuksessa suositun spey-lehtivihanneksen viljelyn.

Spey-sadon myynnistä kertyi tuloja yhteensä yli 2400 euroa.

Suunnitelmissa on ostaa lisää omaa viljelysmaata. Rakenteilla on myös uusi kotitalo. Lisätila onkin tarpeen, sillä kolmihenkinen perhe saa piakkoin neljännen jäsenen. ”Haluamme taata lapsillemme turvallisen tulevaisuuden.”

Teksti ja kuva: Ursula Aaltonen

Speyn viljely onnistui niin hyvin, että Trea Somnag (vas.) ja Tern Tha ovat pystyneet kolminkertaistamaan viljelysalansa.

”En osaa lukea, enkä kirjoittaa, koska minulla ei ole koskaan ollut mahdollisuutta käydä koulua”, kertoo kuuden lapsen isoäiti Julieta Cinquenta. Hän asuu Maputossa, Mosambikin pääkaupungissa. ”Nyt minulla on oma kioski, jossa myyn makeisia, keksejä, sokeria ja saippuaa.” Kioskin perustamiseen Cinquenta sai tukea Ulkomaanavun hankkeesta. ”Olen pystynyt säästämään noin 1 100 meticalia (noin 30 euroa) vuoden aikana. Nyt jos joku meistä joutuu sairaalaan tai pitää hankkia lääkkeitä, meillä on varaa siihen”, hän kertoo ylpeänä. Mahdollisuus laittaa rahaa säästöön on harvinaista köyhimmissä lähiöissä asuville ihmisille. Yleensä kaikki ansaittu raha menee perustarpeisiin.

Cinquentan pojat varmistavat, että tuotteet myydään oikealla katteella ja varastoja täydennetään sitä myöten, kun tuotteet menevät kaupaksi. ”Sokerin jaamme pienempiin pusseihin. Silloin saamme enemmän asiakkaita. Kenelläkään ei ole varaa ostaa isoa kilon pussia kerrallaan,” he kertovat.

Teksti ja kuva: Hanna Riihimäki

2650

kotitalouteen jaettiin hygieniamateriaaleja ebolaepidemian ä leviämisen ehkäisemiseksi viidess . ssa maakunnassa Liberia

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

15

TESTAMENTILLA LAHJOITAT TULEVAISUUDEN

Aino-Inkeri Kukkonen on tehnyt työuransa Yleisradion draama- ja kulttuurituottajana ja on nyt eläkkeellä.

Kukkonen on matkustellut paljon ympäri maailmaa. Matkoillaan hän on vakuuttunut siitä, että kehitysmaiden naisten asemaa on parannettava. ”Naiset ylläpitävät tätä maailmaa.

Kun naiset saavat koulutusta, he voivat hankkia toimeentulon ja maksaa lastensa koulumaksuja. Näin kehitys jatkuu aina sukupolvelta toiselle”, Kukkonen sanoo.

Ajatus testamenttilahjoituksesta naisten tukemiseksi oli ollut Kukkosen mielessä jo pidemmän aikaa. Hänellä ei ole rintaperillisiä. Kertyneillä varoilla on enemmän tarvetta kehitysmaissa kuin lähipiirissä.

Naisten Pankki tuntui sopivalta valinnalta testamenttilahjoituksen kohteeksi. Naisten Pankki on Kirkon Ulkomaanavun toimintamuoto kehitysmaiden naisten yrittäjyyden ja toimeentulon tukemiseksi.

OPPIA SATEESSA JA PIMEÄSSÄ Tänä vuonna Suvivirrellä lauletaan koulu Kambodžaan. Slorkramin alakoulu tarvitsee uudet tilat, sillä väliaikaiseen käyttöön rakennetussa koulussa vesi sataa sisälle.

Koululaisten halu opiskella on kuitenkin polttava, mistä kertoo myös Johanna Vuoksenmaan ohjaama Suvivirsi-video. ”Kuvasimme 14-vuotiasta Yisaa, joka herää joka aamu puoli viisi ja hoitaa ennen kouluunlähtöä sokean mummonsa sekä halvaantuneen äitinsä. Hän pyöräilee kouluun pitkän matkan ja tekee iltaisin läksyt auton akusta virtansa saavan kattolam-

16

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

pun valossa”, Vuoksenmaa kertoo.

Moni Yisan koulutovereista asuu hylättyjen ja orpojen lasten kodissa. Oppimismotivaatio on kuitenkin kaikilla kova: 12 tytöstä yhdeksän haluaa lääkäriksi, kaksi opettajaksi ja yksi matkailualalle.

”Tuntuu hyvältä kun voin luottaa, että apu toimitetaan Ulkomaanavun kautta varmasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien naisten tueksi.”

Voit tilata testamenttiesitteen, kysyä neuvoja lahjoittajapalvelustamme 020 787 1201 tai käydä sivuilla kirkonulkomaanapu. fi/testamenttilahjoitus. Myös Johanna Tolppanen Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:stä neuvoo maksutta puhelimitse henkilöitä, jotka haluavat kysyä testamenttilahjoittamisesta, p. 010 684 1300.

Katriina Kong

Yksityishenkilöiden lahjoitukset ovat hyvin tärkeitä Kirkon Ulkomaanavun työn jatkumisen kannalta. Testamenttilahjoitus Ulkomaanavulle on tapa auttaa kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä parempaan elämään.

Katso Vuoksenmaan ohjaama Suvivirsivideo osoitteessa suvivirsi.fi ja lahjoita Yisalle koulu Kirkon Ulkomaanavun tilille: FI33 1572 3000 5005 04 viesti: SUVIVIRSI Teksti: Eriikka Käyhkö

Ohjaaja Johanna Vuoksenmaa lahjoitti pilkkopimeässä ennen koulupäivää uurastavalle Yisalle otsalamppunsa.

Sinä voit auttaa LAHJAIDEA KEVÄÄN VALMISTUJAISJUHLIIN Pian kouluissa soi Suvivirsi ja juhlitaan ylioppilaiden lakkiaisia ja muita valmistujaisia. Muistaisitko sinä kevään valmistujaa lahjalla, joka mahdollistaa nuorelle koulutuksen myös kehitysmaissa?

Opettaja lapselle -lahjalla lapset saavat pätevän opettajan johdolla parempaa opetusta, jonka ansiosta heillä on mahdollisuus kunnon ammattiin tulevaisuudessa. Myös Koulutarvikkeet-lahjalla voit tukea kaikkein köyhimpien lasten koulutusta.

Koulutus on tehokkain keino päästä pois köyhyydestä. Anna kevään valmistujalle lahja, jonka vaikutus kestää läpi elämän!

Tukemalla Kirkon Ulkomaanavun työtä kaikkein köyhimmät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset saavat mahdollisuuden koulutukseen ja toimeentuloon. Valitse sinulle sopivin tapa auttaa:

Ajankohtaiset keräyskampanjat Ilmoittaudu postituslistalle ja saat kuusi kertaa vuodessa kotiisi kirjeen, jossa kerromme ajankohtaisista keräyksistämme sekä ihmisistä, jotka tarvitsevat apuasi. Kiitos kun autat! kirkonulkomaanapu.fi/ajankohtaiset_keraykset tai 020 787 1201.

Liity kuukausilahjoittajaksi

PERHEET NEPALISSA TARVITSEVAT VIELÄ APUA! Nepalin maanjäristys on aiheuttanut maahan vakavan hätätilan. Lahjoituksesi avulla toimitamme hätäapuvaiheessa ruokapakkauksia, telttoja ja vedenpuhdistustabletteja. Tämän jälkeen tuemme lasten pääsyä kouluun, jossa he saavat opetuksen lisäksi myös psykososiaalista tukea ja turvaa. Auta perheitä lähettämällä sana LAHJOITUS numeroon 16 499 (20€).

Kuukausilahjoittaminen on vaivatonta. Haluamasi lahjoitussumma siirtyy säännöllisesti joka kuukausi kehitysmaiden köyhimpien ihmisten tueksi tililtäsi. Liity kuukausilahjoittajaksi jo tänään! Liittyminen käy kätevästi verkkosivuillamme, jossa voit valita lahjoitussumman ja -kohteen: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus

Jaa iloa merkkipäivänäsi Voit ohjata merkkipäivämuistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia oppimaan lukemaan, naisia saamaan ammatin tai katastrofin uhreja pääsemään jaloilleen. Perusta merkkipäiväkeräys: kirkonulkomaanapu.fi/merkkipaivakerays tai omakampanja.fi. Jaettu ilo on moninkertainen!

Lisätietoja kaikista lahjoitusmuodoista saat: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi, kirkonulkomaanapu.fi tai soittamalla lahjoittajapalveluun 020 787 1201.

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

17

Kohtauspaikka

Kolumnipaikalla vuorottelevat vapaaehtoisverkostomme Naisten Pankki, Changemaker, Opettajat ilman rajoja ja Eappi.

Eapit antavat äänen hiljaisille ja vaiennetuille

RAUHANRADIKAALIKSI OPISKELEMASSA Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkoston Changemaker kouluttautui Sukevalla huhtikuun puolivälissä. Viikonlopun aikana verkoston jäsenet opiskelivat liikakalastuksen haittoja ja vapaakauppasopimuksiin liittyvää investointisuojaa. Lisäksi perehdyttiin verkoston uuden Rauhanradikaali-kampanjan teemaan eli nuorten väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemiseen.

Maija Sankari

”Arvostan tekemäänne työtä, sillä kerrotte, mitä täällä tapahtuu”, totesi lähes 70-vuotias Abu Sakr Jordanlaakson Al Hadidia -paimentolaiskylästä. Israelilaissotilaat olivat juuri tuhonneet kolmen perheen asuin- ja eläinsuojat laajenevan armeija-alueen alta.

EAPPI-asemapaikkani Jordanlaaksossa avattiin viime vuoden elokuussa. Alue kattaa lähes 30 prosenttia Länsirannasta. Paikalliset ovat ottaneet eapit lämpimästi vastaan. Monelle paikalliselle eappien tarjoama suojeleva läsnäolo -termi ei ollut vielä tuttu. ”Uskomme, että kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäolo lieventää väkivaltatilanteita. Dokumentoimme näkemäämme ja kerromme miehityksen vaikutuksista kotimaassamme”, tarkensimme.

Eappien tärkeimmät työvälineet ovat empatia, jalat, silmät ja kamera. Työtä tehdään arjessa ihmisten keskellä. Usein kuulenkin sanottavan, että eapit ovat kuin perheenjäseniä. Matala kynnys ihmisten kohtaamiseen on valtava voimavara.

Kuulemme tarinoita milloin beduiiniteltoissa, miinapelloilla ja milloin puskutraktorien jyräämissä kylissä.

Näitä kertomuksia ei valtamediasta usein löydä.

Kolmentoista vuoden aikana eappeja on ollut jo yli 1 500 yli kahdessakymmenessä maassa. Jokainen heistä kertoo eteenpäin näkemäänsä.

Minun kolme kuukauttani eappina ovat nyt ohi, ja alkaa varsinainen vaikuttamistyö. Olen sopinut haastatteluista, artikkeleista ja videoklipeistä. Jokainen eappi kertoo omalla tavallaan eteenpäin kokemuksistaan.

Juuri tätä valtavaa tiedon jakamista myös Abu Sakr tarkoitti arvostavansa.

VUONTISPIRTILLÄ KOKEILTIIN PELIÄ ELÄMÄSTÄ Kirkon Ulkomaanapu järjestää kerran vuodessa jokaisessa hiippakunnassa koulutuspäivän yhteyshenkilöille ja muille Ulkomaanavun työstä kiinnostuneille. Huhtikuussa Oulun hiippakunnan koulutuspäivässä Enontekiön Vuontispirtillä Sisko Sundbacka (vas. selin), Toini Pieskä, Arja Lämsä ja Marja Orjala saivat koepelattavaksi tämän kevään kampanjamateriaaleihin kuuluvan radikalisaatio-pelin.

SEURAA MEITÄ SOMESSA Anna Kotaviita EAPPI-vapaaehtoinen Eapit ovat vapaaehtoisia ihmisoikeustarkkailijoita, jotka työskentelevät Länsirannalla Kirkkojen maailman neuvoston Ecumenical Accompaniment Programme in Palestine and Israel -ohjelmassa kolmen kuukauden ajan.

18

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Kuvia, tarinoita, uutisia. Kirkon Ulkomaanapu on mukana sosiaalisessa mediassa. Seuraa meitä niin pysyt ajantasalla uutisista ja tapahtumista!

Facebookissa: Kirkon Ulkomaanapu Twitterissä: @Ulkomaanapu Instagramissa: kirkon_ulkomaanapu

Lauantai 23.5. klo 11.00–12.00 KirkkoAreena: Mitä uskonnolliset yhteisöt voivat tehdä radikalisoitumisen estämiseksi? Kouvolan srk-keskus Keskustelemassa mm. piispa Kaarlo Kalliala ja Tampereen islamilaisen yhdyskunnan puheenjohtaja Mustafa Kara. klo 23.00–1.00 Kirkkopäivien virallinen jatkoklubi: Kale-klubi, Ravintola Vaakuna. Liput 15 €. Ennakkoliput Lippupalvelusta alk. 17,50 € www.kirkkopaivat.fi Maailma Kylässä -festivaali Helsingissä 23.-24.5.2015 La klo 11-20, Su 11-18, Kaisaniemen puisto, www.maailmakylassa.fi www.kirkonulkomaanapu.fi/tapahtumat

Aurinkoista kevättä hyvä lukija!

Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi äänestettiin ”Luokan velmu on oppilaista parhaita”. Arvonnan voitti Eeva Halenius Helsingistä. Kiitos kaikille äänestäjille! Äänestä tämän lehden paras juttu kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti tai postikortilla: Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 210, 00131 Helsinki. Äänestäneiden kesken arvotaan Reilun kaupan tuotepaketti.

Putiikki

KÄSITYÖNÄ TEHTY KUKKARO Perinteisestä perulaisesta mantakankaasta valmistetussa kätevässä kukkaropussukassa on erillinen tasku kolikoille. Koko 110 x 85mm.

Kukkarot valmistaa Perussa viiden naisen ryhmä Emady.

Käsitöiden avulla naiset kykenevät parantamaan perheittensä elintasoa ja kouluttamaan lapsensa.

Kukkaro maksaa 9,90 euroa.

Tilaukset: verkkokaupasta sacrum.fi tai Kotimaayhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350.

Milloin olet aloittanut jalkapallon pelaamisen ja missä olet pelannut?

Kuka on pelaajaidolisi?

ALAIN NZOVOLI, 18, Goma, Kongon demokraattinen tasavalta

Tuuli Hongisto

Perjantai 22.5. klo 19.00–22.00 Walk in Movie, Kävelykatu Manski Klo 20.30–22.30 Suurella Sydämellä –konsertti, Jäähalli Musiikista vastaa Higher Ground solistivierainaan Kaija Koo, Janna, Sami Saari ja Osmo Ikonen. Liput 30/35 €.

------ GALLUP ------

”Aloitin jalkapallon pelaamisen kuusivuotiaana kavereideni kanssa kadulla. Suuri idolini lapsena oli Ronaldinho. 12-vuotiaana veljeni osti minulle pallon ja muut varusteet, silloin minut myös löydettiin paikalliseen seuraan ja myöhemmin sain kahden vuoden sopimuksen ruandalaisesta joukkueesta. Jouduin kuitenkin palaamaan Gomaan. Rukoilen Jumalalta, että löytäisin hyvän managerin ja pääsisin vielä pelaamaan isoon joukkueeseen ulkomaille.”

PHAN SOKMESA, 13 Phnom Penh, Kambodža

Ursula Aaltonen

Kirkon Ulkomaanapu mukana Kouvolan Kirkkopäivillä 22.-24.5.2015

”Aloitin jalkapallon pelaamisen noin 8-vuotiaana. Ennen joukkueeseen liittymistä pelasin omalla, isän paikallisilta markkinoilta ostamalla pallolla.

Viimeiset kolme vuotta olen pelannut paikallisessa Phnom Penh Crown -joukkueessa.

Olen päässyt edustamaan joukkuettani Etelä-Koreaan ja Singaporeen. Suosikkijoukkueeni on Real Madrid, ja suosikkipelaaja joukkueen keskikenttäpelaaja Gareth Bale. Pelaan itse samaa paikkaa.”

ELIAS JOKIMÄKI, 14 Espoo, Suomi

Elias Jokimäki

TAVATAAN TAPAHTUMISSA

”Sain ensimmäisen palloni ehkä 5-vuotiaana. 6-vuotiaana kävin HooGeen jalkapallokoulun Haukilahdessa, mutta en vielä innostunut jalkapallosta, vaan aloitin koripallon.

Pelasin jalkapalloa kuitenkin kavereiden kanssa ja 9-vuotiaana aloitin pelaamisen FC Hongassa. Tällä hetkellä olen Leppävaaran Pallon, LePan, P01:n mustien maalivahti. Pelipaikkani on aina ollut maalissa. Lempijoukkueeni on Manchester City ja siellä idolini on maalivahti Joe Hart.”

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

19

Svenska sidor Från motsättningar till samarbete när våldsam radikalisering skall förebyggas Om inte förr, så har det i och med terrorattackerna i Paris och Köpenhamn i vintras, blivit uppenbart att också Europa övergått till en tidsålder av osäkerhet. Även i Finland har myndigheterna fått bråttom att utreda vilken beredskap landet har inför den nya situationen.

Hårda tag och mjuka värden kolliderar i den offentliga diskussionen. En del vill att man skall ta bort passen av dem som planerar att bege sig iväg för att strida och menar att de som återvänder skall placeras bakom lås och bom. Andra talar för integrering i samhället och terapi för att bearbeta trauman. Behovet av bättre möjligheter att skaffa jobb lyfts också fram.

Från förut finns det exempel ute i världen att ta till som visar vad som fungerar och vad som inte fungerar. Efter bomb-

TESTAMENTET ÄR ETT VACKERT SÄTT ATT HJÄLPA

Det som är småpengar för en finländare, är för största delen av världens befolkning pengar som kan för­­ändra livet.

Redan en liten del av din egendom kan ha större betydelse än du anar.

När du infogar Kyrkans Utlandshjälp i ditt testamente, kan du förändra hela familjens liv. Barnen får gå i skolan, de unga får yrkesutbildning och kvinnorna finner metoder för tillräcklig utkomst.

Det är inte svårt att göra ett testamente.

Du kan beställa en broschyr och få mera information på numret 020 787 1201, på webben kyrkansutlandshjalp. fi/testamentsdonation och e-post: kundtjanst@kyrkansutlandshjalp.fi

20

TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA

dåden i London prövade man på tuffare tag i Storbritannien. Men att hamna under polisbevakning ledde i många fall till ännu extremare handlingar.

En annan betydelsefull läxa är att ett terrordåd kan rubba myndigheternas verksamhet ännu länge efter dådet.

Plötsligt är myndighetsaktörerna betydligt flera än förut, redan att koordinera deras arbete kan ta år i anspråk. Därför skulle det vara bäst att på förhand ta reda på vad som fungerar och vad som inte fungerar när man vill avvärja terrorism.

Kyrkans Utlandshjälp har bred erfarenhet från olika krigszoner. Vi har inte kunnat lägga märke till att kraftåtgärder skulle medföra bestående lösningar.

Istället kan det vara helt tvärtom, kraftåtgärder kan förvärra läget betydligt.

Samma logik kan tillämpas i Finland.

Terrorismen och stödet för den, kan bäst förebyggas genom samarbete. Det lönar sig inte heller att jaga en individ in i ett hörn. Istället skall man ge denne en genuin chans att ändra livsinriktning.

Finlands inrikesministerium har bett om stöd av Kyrkans Utlandshjälp i sin strävan att stärka samarbetet med de religiösa grupperna. De Religiösa och traditionella ledarnas fredsmäklingsnätverk vars verksamhet Utlandshjälpen utvecklar globalt, arbetar på liknande sätt. Vi är tacksamma för att detta vårt kunnande nu kan gagna även Finland.

Antti Pentikäinen Verksamhetsledare vid Kyrkans Utlandshjälp

KICKS OCH MOVES PÅ SPELPLANEN

Passa, passa!!!

Utlandshjälpens Peace United- kampanj sparkades igång på flyktinglägret Zaatri i Jordanien med en filminspelning och en fotbollsmatch.

Peace Uniteds kaptener Laura Österberg Kalmari och Aki Riihilahti som själva gjort karriär inom fotbollen, utmanade i februari flyktinglägrets unga i att delta i en fotbollsmatch.

Vädret avskräckte dem inte fastän man kastade mera snöboll än spelade fotboll under den sista inspelningsdagen.

På flyktinglägret anordnar Kyrkans Utlandshjälp fritidsaktiviteter för de unga som flytt undan kriget i Syrien. I

aktiviteterna deltar dagligen uppemot 700 ungdomar.

Känslan av samhörighet och att få lyckas och misslyckas i en trygg miljö och att få ge utlopp för sin energi på ett positivt sätt, utgör god vägkost för framtiden både i det personliga livet och i arbetslivet.

God självkänsla, vänner och hoppet om en bättre framtid är faktorer som även skyddar mot terroristgruppernas värvningsförsök.

Text och bild: Taina Värri.

Ville Asikainen

Svenska sidor

En före detta barnsoldat berättar:

” KRIG ÄR SÅDANT SOM FINNS MELLAN DIG OCH MIG” Nkuba bryter själv den sten som skall läggas på vägen. Han gör det med hacka och järnspett.

HERITIER NKUBA sitter vid den halvfärdiga vägen i östra Kongo och torkar svetten ur pannan. Det tar på att bredda vägen med muskelkraft i 25-graders hetta. Trots det menar Nkuba att han är tacksam för varje minut. ”Om jag inte skulle ha fått lära mig ett yrke skulle jag troligtvis redan vara död.”

Nkuba anslöt sig till ett gerillaförband då han var 12 år. Ifall han fortfarande skulle höra till gerillan, skulle han nu ha tillbringat 13 år i djungeln.

Få klarar sig med livet i behåll så länge.

Nkuba minns inte mycket annat av sin barndom än glimtar från skolan och att han var tvungen att avsluta skolgången för att det inte fanns pengar. ”Jag tänkte att jag som soldat kunde få tillräckligt med pengar för att gå i skolan. Det var mitt enda hopp.”

DEN GERILLAGRUPP NKUBA sedan anslöt sig sig till, hörde till Mai Mairörelsen. Han hade letat uttryckligen efter Mai Mai eftersom han visste att de använder sig av häxkonst. Att de kan trolla så att kulorna inte genomborrar kroppen utan istället rinner av som vatten.

Hur skulle du beskriva kriget för den som inte upplevt krig? ”Krig är sådant som finns mellan dig och mig.

Att jag kommer till ditt hem med ett spjut och du ser att jag kommer och tar fram din djungelkniv. Sedan börjar vi strida.” År 2005 när Nkuba krigat i tre år, kom Save the Children-organisationen till gerillans läger. ”Någon sade att till oss att vi inte behöver vara här längre”.

Det var inte lätt att återvända till samhället. Nkuba försökte sig på små reparationsarbeten på t ex mopeder, men folk var inte särskilt ivriga att anlita honom. Slutligen bestämde han sig för att börja jobba i gruvan. Dit tog man vem som helst. Från gruvan blev han en dag bortrövad till ett gerillaförband

men lyckades rymma och återvände till hjälpcentret för f.d. barnsoldater. År 2010 blev Nkuba antagen till ETN-utbildningscentret som Kyrkans Utlandshjälp understöder. Äntligen hade Nkuba lyckan på sin sida! Han utbildade sig till murare och snickare.

Nkuba lägger noggrant sten efter sten på sin plats. Vägen blir stadig och bred. Efter arbetsdagen traskar Nkuba iväg hemåt i aftonsolen. Han vänder sig om, höjer händerna mot skyn och utbrister: ”Se på mig, jag har det bra!”

Text: Satu Helin

Masisis sköna kullar är förrädiska. De utgör ett tillhåll för ett flertal gerillaförband.

TEKOJA TEKOJA IHMISARVON IHMISARVON PUOLESTA PUOLESTA

21

Rauhantekijä Mohamed Elsanousi elää toivosta.

Koko maailman imaami Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön palkkalistoilla on harvinainen timantti: Mohamed Elsanousi. Hän on muun muassa toiminut USA:n hallituksen terrorisminvastaisessa työryhmässä syyskuun 11. terroriiskujen jälkeen.

Mohamed Elsanousi syntyi eteläsudanilaiseen perheeseen. Isä oli maanviljelijä ja kauppias. Ei ollut sähköä eikä vettä: silti 17 lapsesta neljä eteni yliopisto-opintoihin asti.

Erityisesti eteni Mohamed. Opettajat huomasivat ahkeran nuoren, ja tie vei jatko-opintoihin Pakistaniin Islamabadiin. Siellä Elsanousi suoritti alemman korkeakoulututkinnon sharia-laissa. Opintonsa hän rahoitti ostamalla pakistanilaisia vaatekankaita ja myymällä niitä Qatariin.

Valmistuttuaan hän sai tutkijan paikan Yhdysvalloista Indianan yliopistosta.

Sieltä hän väitteli lopulta oikeustieteen tohtoriksi.

Syyskuussa 2001 lentokoneet osuivat WTC-torneihin New Yorkissa.

22

TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

Yhdysvalloissa alkoi terroristijahti, joka sai vuosien kuluessa yhä hysteerisemmät mittasuhteet.

Pohjois-Amerikan islamilaisen yhteisön johtoasemissa toiminut Elsanousi pyydettiin 2000-luvun lopulla USA:n hallituksen terrorismin vastaisen työryhmän jäseneksi. Tavoite oli oppia ennaltaehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista ja terrorismia.

Hillary Clintonin ja John Kerryn kabinettien jälkeen Elsanousi on siirtynyt Kirkon Ulkomaanavun palkkalistoille Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston ulkosuhteiden johtajaksi.

Työssään hän keskittyy väkivaltaisen radikalisaation ehkäisemiseen erityisesti Lähi-idässä ja Pohjois-Amerikassa. Lisäksi hän on ollut neuvottelemassa rauhaa eri muslimiryhmien välille Keski-Afrikan tasavallassa.

Lainoppinut Elsanousi on siis eräänlainen koko maailman suhteista vastaava amerikkalaisimaami. Mutta uskooko hän amerikkalaiseen unelmaan?

”Aivan ehdottomasti”, sanoo Elsanousi. ”Rakastan Amerikkaa! Kun teet kovasti töitä, menestyt. Toivo huomisesta on jotain, josta jokaisen nuoren tulisi kuulla.”

Elsanousi ottaa toivon ja sen levittämisen vakavasti. Avainasemassa ovat koulutus ja tiedon lisääminen, sillä paitsi yksilön omista mahdollisuuksista, kyse on myös erilaisuutta kunnioittavan yhteiselon toivosta. ”Islamissa on Raamatun-tutkimuksen tavoin useita koulukuntia. Se, joka väittää, että islamin viesti olisi sotaisa, on puhtaasti ahneiden ja itsekkäiden poliittisten motiivien asiamies”, Elsanousi tiivistää. ”Islam, kuten kaikki maailmanuskonnot, opettavat kuinka ihminen voi elää rauhassa itsensä ja muiden kanssa. Meillä on suuri vastuu viedä tätä uskontojen yhteistä sanomaa eteenpäin, jotta eri kulttuureista tulevat oppisivat ymmärtämään toisiaan ja voivat kohdata toisensa”, toteaa Elsanousi.

Teksti: Eriikka Käyhkö, Kuva: Ville Asikainen

Meeri Koutaniemi

Riidan anatomia Riitoja on vähintään kahdenlaisia, hyviä ja huonoja. Hyvä riita on sellainen, jossa ilmaistaan tunteita, huono riita sellainen, joka pakottaa suojautumaan.

Muurin rakentaminen alkaa siellä, missä yritetään olla kuin riitaa ei olisikaan. Pariskunnat etääntyvät mutta hymyilevät, koska ”kaikki on hyvin”. Yksinäisyys ja epäluottamus alkavat huomaamatta kasvattaa erottavaa seinää. Kun kulissit kaatuvat, vähintään toinen hämmästyy, koska signaalit oli säädetty niin hiljaisiksi.

Avoimuus ei kuulu muurinrakentajan välineistöön. Kohteliaisuuden nimissä kansat ja ihmiset väistelevät ja hymyile-

vät, kunnes osuvat varomattomaan hetkeen ja syttyy sota.

Milloin opin sanomaan ajoissa, että voin huonosti? Milloin korvani alkaa kuulla, kun toinen sanoo sen?

Tämä on pala sydämensivistyksen alkeisoppimäärää: Erota itsessäsi ja toisessa, mikä on tulinen tunne, mikä eriävä mielipide. Katsele mennyttä elämääsi ja ymmärrä: Tunteet ja mielipiteet vaihtuvat. Pysyvää on vain läheisyyden ja nähdyksi tulemisen nälkä.

Aika voi parantaa haavat, mutta ei rakenna rauhaa. Me rakennamme.

Kaisa Raittila TEKOJA IHMISARVON PUOLESTA

23

KIRKON ULKOMAANAPU RAKENTAA RAUHAA PAIKALLISTASOLLA

Vaikuttaa kansainvälisiin rauhanprosesseihin.

Kouluttaa ja vahvistaa yhteisön jäseniä konfliktien estämiseksi.

OIKEUS RAUHAAN

OIKEUS KOULUTUKSEEN

OIKEUS TOIMEENTULOON

Vahvistaa naisten roolia yhteisöissä ja rauhanprosesseissa.

Edistää perinteisten ja uskonnollisten johtajien roolia rauhanprosesseissa.

Antaa nuorille koulutus-, toimeentulo- ja vaikutusmahdollisuuksia.