1
2014
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
TAISTELIJA Mayda raivaa uusia polkuja
Filippiineillä koulu pelastaa lapset takaisin arkeen ”Teistä voi tulla mitä vain”
Pääkirjoitus
Hyvä elämä ja hyvä kuolema
Olen kiitollinen siitä, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat ja jaksavat välittää toisista ihmisistä.
Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksen ulkomaan kohteista nostamme esiin ihmisoikeustyön Guatemalassa. Kotimaan kohde puolestaan on saattohoito Suomessa. Minulla on omakohtaisia kokemuksia molemmista. Kun kävin Guatemalassa viime syksynä, näin, kuinka maan alkuperäisväestöön kuuluvien maya-intiaanien ihmisoikeuksia loukataan. Heidän mahdollisuutensa kunnon asumiseen, opiskeluun ja työllistymiseen ovat muuhun väestöön verrattuna heikot. Maya-intiaaneja pidetään toisen luokan kansalaisina. Suuri osa heistä elää köyhyydessä. Tämän lisäksi pitkän, vuonna 1996 päättyneen sisällissodan haavat ovat syvät ja yhä nähtävissä. Äitini kuoli kesällä 2012. Syöpädiagnoosin ja viimeisten jäähyväisten väliin jäänyt aika oli lyhyt, kuusi viikkoa. Äitini, kaksi sisarustani, muut omaiset ja minä ehdimme lyhyessä ajassa tuskin ymmärtää, mitä on tapahtumassa. Näin jälkeenpäin on selvää, ettei äitini ilman isosiskoni toimeliaisuutta ja määrätietoisuutta olisi onnistunut hankkimaan lähetettä Terhokotiin. Niin sekavalta hoitojärjestelmä meistä vaikutti. Terhokodissa äidistäni pidettiin hyvää huolta loppuun saakka. Meistä omaisistakin pidettiin hyvää huolta. Ruokaa tarjottiin, saimme yöpyä äidin huoneessa ja henkilökunta jaksoi olla ystävällinen joka tilanteessa. Äidin menetys ja matka Guatemalaan vuosi myöhemmin koskettivat syvästi. Kaksi erilaista asiaa, mutta näen niissä jotain yhteistä. Välittämisen. Terhokodissa se oli käsin kosketeltavissa. Guatemalassa puolestaan tapasin ihmisiä, jotka Kirkon Ulkomaanavun tuella ovat vaikuttaneet yhteisöönsä niin, että lukuisten ihmisten elämä on muuttunut paremmaksi. Sanotaan, että miehet eivät itke. Kyllä he itkevät, joskin harvemmin kuin naiset. Minä itkin, kun äitini kuoli Terhokodissa ja minä itkin, kun kuuntelin kertomuksia väkivallasta ja kuolemasta Guatemalassa. Olin surullinen, ja silti kiitollinen. Kiitollinen siitä, että on olemassa ihmisiä, jotka haluavat ja jaksavat välittää toisista ihmisistä. Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelisluterilaisen kirkon käynnistämä kansanliike. Se antaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden auttaa ja välittää. Meidän jokaisen apu on tärkeää. Riippumatta siitä, onko avun odottaja vasta elämäntaipaleensa alussa Guatemalassa, vai sen loppumetreillä Suomessa. Kaj-Mikael Wredlund Kirkon Ulkomaanavun ruotsinkielisten seurakuntayhteyksien koordinaattori
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki
Nro 1 Helmikuu 2014 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Katja Hedberg TOIMITUSSIHTEERI Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Taneli Kylätasku
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Ville Asikainen KIRJAPAINO Fram / 2.2014 / 35 000 kpl ISSN 1797-7207
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
------ GALLUP -----Millaisen jäljen haluat jättää itsestäsi?
Mukavaa alkanutta vuotta Sinulle lehden lukija! Kiitos tuestasi työllemme.
Dominga Xol Pop, 53 naistenryhmän mentori, Chicobán, Guatemal
Beatrice Wuo, 59 Project New Outlook -järjestön toiminnanjohtaja, Monrovia, Liberia Kuva: Rodrigo Alvarez
Lehden tekijöiltä
Facebook kertoo, että guatemalalainen Mayda Aracely Cahuec Isemin täyttää 22 vuotta. Onnittelen tuoretta ystävääni. Minulla oli kunnia matkustaa toukokuussa Guatemalaan hankkimaan aineistoa tämän vuoden Yhteisvastuukeräystä varten. Matkan aikana tutustuin Maydaan. Sain muutaman päivän ajan seurata hänen elämäänsä. Facebook antaa nyt kuvan positiivisesta nuoresta naisesta, joka on jatkuvasti menossa. Maydan Facebook-profiili ei kerro koko tarinaa, jonka sain Maydalta kuulla. Juttu poikkeuksellisen vahvasta nuoresta naisesta alkaa sivulta 6. Riikka Seppälä tiedottaja
Toivon, että jätän jälkeeni esimerkin elämästä, jota määrittelee sinnikkyys. Mitä tahansa tapahtuikaan, pidin kiinni siitä, mihin uskoin. Toivon elämäni todistavan, että olen vaikuttanut positiivisesti tapaamiini ihmisiin.
Kuva: Leena Lindqvist
Voit äänestää parasta juttua kotisivuillamme kirkonulkomaanapu.fi/tekoja-lehti, sähköpostitse ulla.karki@kirkonulkomaanapu.fi tai postitse Tekoja-lehti, Kirkon Ulkomaanapu, PL 185, 00161 Helsinki. Äänestäneiden kesken arvomme Reilun kaupan tuotepaketin.
Kuva: Riikka Seppälä
Minulle on tärkeää, että ihmiset tietävät oikeutensa. Minä opin tuntemaan oikeuteni myöhään – toivon, että nuoriso jatkaa puhumista oikeuksista vielä, kun en itse ole enää täällä.
Esko Mattsson, 56 veneveiston opettaja, Kuopio Toivottavasti minut muistetaan jälkeenpäin mukavana isänä, joka osasi avata pojilleen mielenkiintoisia ovia. Työurani osalta toivon, että kun minut mainitaan, puhutaan opettajasta, joka oli ennen muuta innostava. Sekin olisi hienoa, että kun minä lähden, tänne jää ainakin yksi taitavasti veistetty, kaunis vene. Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Katja Hedberg
Viime lehden parhaaksi jutuksi äänestettiin Nepalin vahvat bisnesnaiset. Arvonnan voitti Maiju Flander Savonlinnasta. Onnea!
3
Tässä ajassa
Koulu pelastaa takaisin arkeen Kirkon Ulkomaanapu rakentaa 50 väliaikaista luokkahuonetta Filippiineille, joka viime marraskuussa jäi voimakkaan taifuunin alle.
Väliaikaiset koulut rakennetaan nopeasti metallikehikon avulla. Kaikki muut osat pyritään hankkimaan paikan päältä tai lähialueilta ja mahdollisimman paikallisista materiaaleista, jotta samalla tuetaan paikallista taloutta. Katto ja seinät tehdään palmusta, lattia kookospuusta. Koulut rakennetaan paikallisin voimin. Osa työstä tehdään rahaa työstä -ohjelmalla eli työllistämällä taifuunista kärsiviä paikallisia ihmisiä. Kirkon Ulkomaanapu on perustanut väliaikaisen toimiston Taclobanin kaupunkiin. ”Toiminta-alueellamme lähes kaikki koulut käynnistyivät joululoman jälkeen. Luokkahuoneita on säilynyt täysin ehjinä vain muutamia, joten koulua käydään pressujen alla. Matalapaineen mukana tulleet kovat sateet ovat vaikeuttaneet opetusta. Aluksi koulua käytiin aamu- ja iltavuoroissa, mutta lasten omasta pyynnöstä koulunkäynti on nyt jo kokopäiväistä.
Opettajien kärsivällisyyttä voi vain ihmetellä”, kertoo humanitaarisen avun koordinaattori Merja Färm, joka työskentelee paikan päällä Filippiineillä. ”Esimerkiksi Bobonin koulussa Mercedeksessä on yksi täyteen tupattu huone, jossa kaksi opettajaa opettaa neljää luokkaa. Huone on rakennuksen ainoa tila, jossa on säilynyt katto. Vaikka pientä pulinaa on ilmassa, lapset näyttävät viihtyvän tunneilla hyvin. Noin 90 prosenttia lapsista käy taas koulua. Lopuista suurin osa on vielä sukulaisten tai ystävien hoivissa tuhoalueen ulkopuolella.” Ulla Kärki
Auta taifuunin uhreja! Soita: 0600 9 5124 = 20,11 €/ puhelu (+pvm) Tekstaa: LAHJOITUS numeroon 16499 (20 €)
Kuva: Ville Asikainen
Luokkahuoneet rakennetaan tammikesäkuun aikana. Yhteen koulurakennukseen tehdään tarpeiden mukaan 1-3 luokkaa. Ne nousevat Samarin saaren pahiten tuhoutuneille alueille, Giporloksen, Balangigan, Quinapondanin ja Mercedeksen kuntiin, Filippiinien itäosaan. Miksi rakentaa kouluja, kun 2,1 miljoona kotia on tuhoutunut? ”On äärimmäisen tärkeää, että myrskyn tuhoista kärsivien perheiden lapset pääsevät palaamaan kouluun mahdollisimman nopeasti”, humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva sanoo. Epävakaassa tilanteessa koulu on turvallinen paikka, jossa lapsella on mielekästä tekemistä. Lähellä on aikuinen ja muita saman kokeneita kavereita.
Opintiellä pressun alla
Jonabelle Duquila, 11, San Fernandon kylän tuhoutuneen koulun edustalla. Kun taifuuni iski kylään, Jonabelle näki kotinsa yläkerrasta ihmisiä vastapäisen talon katolla. ”Kun vesi tuli, he tarrautuivat kaikin voimin katon reunaan.” Jonabellen oma perhe säilyi hengissä.
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
Tässä ajassa
Puoli miljoonaa ilman kotia Etelä-Sudanissa
5%
Ulkomaanapu on myös mukana Etelä-Sudanin rauhanrakentamisessa. Ulkomaanapu tukee Afrikan kirkkojen neuvoston Etelä-Sudanin erityislähettilään Samuel Kobian työtä. Kobia pitää tilannetta erittäin huolestuttavana. Hän ennustaa, että konflikti jatkuu vielä pitkään. Kuva: Oskari Rantala
Etelä-Sudanissa joulukuussa puhjennut konflikti ei ole rauhoittunut. ”Maan sisäisten pakolaisten määrän arvioidaan olevan liki puoli miljoonaa. Lisäksi yli 70 000 ihmistä on paennut naapurimaihin”, kertoo Etelä-Sudanin maajohtaja Oskari Rantala pääkaupungista Jubasta. Yksi YK:n pakolaisleireistä on pääkaupungin Juban liepeillä. Rantala vieraili leirillä ja tapasi siellä 30-vuotiaan Gatwech Walin. Wal palasi viisi vuotta sitten pakolaisleiriltä Keniasta takaisin kotimaahansa opiskelemaan lakia ja huolehtimaan perheestään. ”Odotukseni olivat korkealla. Haaveilin hyvästä tulevaisuudesta. Halusin opiskella tuomariksi ja olla rakentamassa maatani. Nyt tilanne näyttää toivottomalta. Erityisen huolissani olen syntymättömän lapseni tulevaisuudesta. En haluaisi hänen varttuvan leirillä”, Gatwech sanoo. Kirkon Ulkomaanapu valmistelee nyt humanitaaristen hankkeiden kasvattamista. Apu suunnataan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien, etenkin lasten ja nuorten auttamiseen.
Pakolaisleirillä on pulaa puhtaasta vedestä ja ruuasta.
Keski-Afrikan tasavalta sisällissodassa Keski-Afrikan tasavallassa viime vuoden keväällä alkaneet väkivaltaisuudet kärjistyivät joulukuussa niin, että Kirkon Ulkomaanapu joutui evakuoimaan työntekijänsä maasta. ”Nyt pääkaupungin tilanne on rauhoittunut. Mutta avustusjärjestöt pystyvät auttamaan vain tänne tulleita pakolaisia”, kertoo Ulkomaanavun turvallisuuspäällikkö Ilkka Alanko maan pääkaupungista Banguista, jonne hän matkusti tammikuussa arvioimaan tilannetta. Ulkomaanavun humanitaarinen työ peruskoulujen toiminnan jatkumiseksi on nyt mahdotonta. Liikkuminen pääkaupungin ulkopuolella ei ole turvallista. Ja koska maa on sekasortoisessa tilassa, lapset eivät pääse kouluun.
maailman väestöstä on alkuperäiskansoja.
Maailmassa on noin 300 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa ihmistä. Kolmannes heistä on köyhiä.
Milj.
299
300
100
106
0
5
38 95 30 42
15
22 17
15 1
12 9
11 9
9 2
Kiina Etelä-Aasia Kaakkois-Aasia Afrikka Arabian Keski-Amerikka Etelä- Muu niemimaa ja Meksiko Amerikka maailma Alkuperäiskansaan kuuluvia
Köyhien osuus
100
Yhteensä
Lähde: Maailmanpankki (2011)
200
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
Mayda Aracely Cahuec Isem ei pelkää laittaa itseään likoon nuorten naisten oikeuksien puolesta.
Maydan maailma Puolet Guatemalan väestöstä on maya-intiaaneja. Heitä syrjitään systemaattisesti. Oikeus koulutukseen, työhön tai palveluihin jää usein haaveeksi. Teksti: Riikka Seppälä. Kuvat: Ville Asikainen ja Riikka Seppälä
”Olen nuori, nainen ja intiaani. Siinä elämäni suurimmat haasteet”, sanoo Mayda Aracely Cahuec Isem, 22. Guatemalalaisen Maydan silmistä huokuvat rauhallisuus ja itseluottamus. Hän puhuu tyynesti ja kohteliaasti. Katsekontakti säilyy. Nuoresta iästään huolimatta Maydassa on paljon elämänviisautta. Mayda kuuluu Pokomchi-heimoon, joka on osa Guatemalan suurinta alkuperäiskansaryhmää, maya-intiaaneja. Guatemalassa alkuperäiskansoja on kohdeltu huonosti vuosisatoja.
Salaa kouluun Mayda Cahuec Isem on kokenut kantapään kautta, kuinka hankalaa maya-tytön elämä voi olla. Lukioikäisenä Mayda opiskeli salaa, koska isä ei nähnyt tyttären kouluttamista tarpeellisena. ”Yläkoulun jälkeen sanoin isälleni,
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
että haluan jatkaa opintoja, koska olen koulussa hyvä. Hän oli sitä mieltä, että panokseni kotitöihin oli tärkeämpää.” Maydan äiti näki tyttären palon päästä kouluun ja auttoi Maydaa käymään lukiota toisessa kaupungissa. Isä sai lopulta vihiä järjestelystä ja ilmoitti, ettei tyttärellä ole paluuta kotiin. ”Hän ilmoitti minulle, etten ole enää hänen tyttärensä, ja että kotini ovet eivät enää avaudu minulle. Se oli todella rankkaa aikaa,” Mayda kertoo kyynelehtien. Mayda päätti kuitenkin jatkaa koulussa. Lukion loppusuoralla hän sai äidiltään uutisia: kaksivuotias serkkutyttö oli pudonnut vesisäiliöön ja kuollut. ”Tragedia toi perheen yhteen, ja isäni hyväksyi minut hiljalleen takaisin. Sain käydä lukion loppuun. Minulla oli yhä valtava tiedonjano, joten halusin jatkaa kouluttautumista.”
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
Pansinicin kylänraitti.
Syrjintä sulkee ovia Sisällissota Guatemalaa hallinneen sotilasjuntan ja sissien välillä kesti 36 vuotta. Sota päättyi vuonna 1996, mutta jäljet näkyvät yhä alkuperäisväestön elämässä. Kuolemanpartiot kaappasivat, kiduttivat ja teloittivat hallituksen vastaisista mielipiteistä epäiltyjä, mutta myös alkuperäisväestöön kuuluvia maatyöläisiä. Verisessä sodassa 200 000 ihmistä sai surmansa. Yhteiskuntaan ja toisiin ihmisiin on edelleen vaikea luottaa. Oikeuksia ei uskalleta vaatia. Alkuperäisväestön ja maan poliittisen ja taloudellisen johdon välejä kiristävät maaoikeuskiistat. Maya-intiaanien yhteisömaiden myynti suuryrityksille on kiihtynyt viime vuosien aikana. Alkuperäiskansoja huolettaa erityisesti luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ympäristötuhot. Haavoittuvimmassa asemassa ovat maaseudun maattomat asukkaat, naiset ja nuoret. Koulut ja työpaikat sijaitse-
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
”Syrjinnästä huolimatta mayoille on tärkeää säilyttää oma kulttuurinsa”, Mayda Aracely Cahuec Isem sanoo.
vat usein kaukana kotiseudulta, eikä perheillä useinkaan ole varaa lähettää nuoria opiskelemaan. Tyttöjen turvallisuuden puolesta pelätään, jos he joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja yksin. Tytöt joutuvat naimisiin edelleen jopa alle 15-vuotiaina. Avioitumisia perustellaan usein turvallisuussyillä. Syrjintä elää sitkeässä – myös perheiden sisällä. Koulutuksen puute, ihmisten haluttomuus osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä naisiin kohdistuva väkivalta ovat suuria ongelmia.
”Sinä et kuulu tänne” Mayda Cahuec Isem taisteli päästäkseen yliopistoon lukemaan sosiaalitieteitä. ”Meni kauan, ennen kuin sain isäni vakuuttumaan, että opiskelusta todella on hyötyä minulle. Monet sukulaiseni myös epäilivät, että haluan karata jonkun pojan kanssa kaupunkiin ja että tulen raskaaksi. Kun sukuni vihdoin uskoi minuun, voiton tunne oli mahtava.”
Purskahdin itkuun ja melkein päätin, etten palaa enää yliopistolle. Ensimmäinen päivä yliopistolla oli kuitenkin karu. Lehtori alkoi pilkata Maydaa muiden opiskelijoiden edessä. Mayda oli ainoana pukeutunut perinteiseen maya-asuun. Opettaja tivasi tytöltä, mitä ihmettä tämä teki koululla – miten hän oli edes päässyt sinne. ”Hän sanoi minulle kaikkien edessä, etten kuulu sinne. En voinut ymmärtää hänen pahantahtoisuuttaan. Miksi minä, mitä olin hänelle tehnyt? Purskahdin itkuun ja melkein päätin,
etten palaa enää yliopistolle.” Luennon loputtua lehtori tuli kuitenkin juttelemaan Maydalle. Viesti oli aivan toinen, kuin Mayda oli ymmärtänyt. ”Lehtori sanoi, että teki sen vahvistaakseen minua. Hän on itse mayanainen ja sanoi tietävänsä, mitä haasteita joudun vielä elämässä kohtaamaan – varsinkin, jos haluan opiskella tai vaikuttaa yhteiskunnassa.”
koulutuksen. Hän haaveilee väitöskirjan tekemisestä. ”Tiedän, että kohtaan vielä suuria haasteita. Monet ovet sulkeutuvat edelleen vain sen takia, että olen intiaani.” Haasteista huolimatta Maydalla on vahva usko tulevaisuuteen. ”Avaimet onneen ovat työ, terveys ja rakkaus. Kun kaikilla on mahdollisuus tavoitella näitä, maailma on muuttunut paremmaksi.”
Naisen ja nuoren ääni kuuluviin
Kunniaa esi-isien perinnölle
”Yhteiskunta muuttuu vain koulutuksen kautta. Ihmisten täytyy oppia tuntemaan oikeutensa ja mahdollisuutensa vaikuttaa”, Mayda sanoo. Hän on suorittanut demokratiaja oikeuskoulutuksen, jota rahoitetaan yhteisvastuukeräyksen tuotolla jälleen tänä vuonna. Sen kautta hän kiinnostui vapaaehtoistyöstä nuorten parissa. Mayda osallistuu nykyään myös kunnallispolitiikkaan, ja haluaa saada naisten ja nuorten ääntä kuuluviin. Hän toivoo saavansa hyvän työn, jotta voisi varmistaa myös sisartensa
Mayda Cahuec Isem ei ole valmis vaihtamaan perinneasuaan Leviksiin. Värikkäisiin, upeasti kirjailtuihin yläosiin ja painaviin pitkiin hameisiin pukeutuminen merkitsee paljon. ”Näin näytän muille, etten häpeä alkuperääni. Näissä kirjailuissa, kuvioissa ja väreissä heijastuu niin paljon kansalleni tärkeää symboliikkaa, vuosisatojen oppeja ja uskomuksia. ” Mayda heittää kysymyksen ilmaan: ”Eikö halveksimisen sijaan pitäisi kunnioittaa kulttuuria, joka vaalii luontoa ja sen antimia?”
Vuoden 2014 yhteisvastuuvaroin Guatemalassa tuetaan alkuperäiskansojen parissa tehtävää ihmisoikeustyötä. Demokratia- ja oikeuskoulutuksissa käydään läpi perustietoutta ihmisoikeuksista ja rauhanomaisen demokraattisen yhteiskunnan arvoista. Osallistujat perehtyvät myös mekanismeihin, joilla oikeuksia voi vaatia. Alkuperäiskansoihin kuuluvia koulutetaan tiedostamaan ja vaatimaan oikeuksiaan omaan kieleen, kulttuuriin, maahan sekä palveluihin yhteiskunnassa. Erityisesti nuoria ja naisia kannustetaan järjestäytymään ja osallistumaan päätöksentekoon yhteisöissään.
Mayda ja isä puhdistavat papuja myyntiä varten. Isän perinteiset ajatukset tyttöjen koulutuksesta muuttuivat Maydan sinnikyyden ansiosta.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
Teksti: Ulla Kärki. Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
Pois yhteiskunnan laidoilta Tuhansien alkuperäiskansojen kulttuurinen kirjo ja vanha viisaus voisivat rikastuttaa maailmaamme. Kansat elävät kuitenkin syrjittyinä ja yhteiskuntien laidoilla. Mitä opittavaa meillä on alkuperäiskansoilta, erityisesti heidän suhteestaan luontoon?
Maya-intiaanit Keski-Amerikassa, saamelaiset Pohjoismaissa, kiratit Nepalissa ja aboriginaalit Australiassa – alkuperäiskansoja eri puolilla maailmaa. Alkuperäiskansalla tarkoitetaan tietyn alueen syntyperäisiä asukkaita. YK:n työjärjestön ILO:n yleissopimuksen mukaan alkuperäiskansa polveutuu väestöstä, joka on asunut maassa sen valloituksen, asuttamisen tai nykyaikaisten valtionrajojen muodostumisen aikaan. Saman määritelmän mukaan alkuperäiskansa on ainakin
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
osittain säilyttänyt perinteensä: omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa. ”Alkuperäiskansojen asema on kaikkialla maailmassa haavoittuva”, Kirkon Ulkomaanavun oikeusperustaisen työn asiantuntija Eva-Marita Rinne-Koistinen sanoo. ”Eri puolilla maailmaa alkuperäiskansat ovat vetäytyneet syrjäisille seuduille suojellakseen kulttuuriaan. Monin paikoin heidät on määrätietoisella politiikalla pakotettu vetäytymään.
Kun elinalueet ovat syrjäisiä, pääsy esimerkiksi terveydenhoitoon ja koulutukseen on vaikeaa”, Rinne-Koistinen sanoo. Esimerkiksi Guatemalassa kaikki kouluja käymättömät alkuperäiskansojen jäsenet jäävät yhteiskunnan ulkopuolelle, koska eivät osaa maan ainoaa virallista kieltä espanjaa. ”Alkuperäiskansojen kielillä ei ole virallista asemaa, vaikka noin puolet maan väestöstä kuuluu johonkin alkuperäiskansanryhmään. Guatemalan väestöstä 25 prosenttia ei osaa lukea. Maaseudun alkuperäisväestön ja erityisesti naisten parissa lukutaidottomuus on vieläkin yleisempää”, Ulkomaanavun aluevastaava Emmi Chaguaro kertoo.
Tuki nuorille ja naisille Jos olet alkuperäiskansan jäsen ja nainen, kynnys nousta täysivaltaiseksi
yhteiskunnan jäseneksi on kaksi kertaa korkeampi. Kielikysymyskin korostuu naisten kohdalla, koska he joutuvat usein jäämään kotiin huolehtimaan perheestä. Sukupuoliroolit ovat erittäin perinteiset. Myös nuorten asema on hankala. Heidän on erittäin vaikeaa päästä kouluun tai saada työtä. Tämän takia Kirkon Ulkomaan avun työ keskittyy erityisesti tukemaan nuoria ja naisia. Heille tarjotaan ihmisoikeuskoulutusta, joka auttaa heitä paitsi tuntemaan omat oikeutensa, myös edistämään niitä. Työhön kuuluu lisäksi miesten tietoisuuden herättäminen tasa-arvosta miesten ja naisten välillä. Ulkomaanavun työ tukee myös perheiden toimeentuloa ja erityisesti naisten valmiuksia hankkia toimeentuloa. Ihmisiä rohkaistaan työskentelemään yhdessä, jotta uudistuksia tapahtuisi. Ryhmän tuki, luottamus toisiin, yhteiset keskustelut ja toimeentulon kehittäminen yhteistyössä avaavat ovia parempaan tulevaisuuteen.
”Usein suurin muutos tapahtuu jo siinä, kun naiset oivaltavat, että heilläkin on oikeus osallistua yhteisönsä asioihin. Näin he rohkaistuvat ja alkavat etsiä tapoja vaikuttaa.” Kun tieto lisääntyy, moni äiti haluaa ponnistella antaakseen lapsilleen mahdollisuuksia, joita hänellä itsellään ei ole ollut. ”Tapaamani vanha kekchi-intiaaninainen kertoi, että hänen lapsuudessaan kaikki lapset tekivät työtä. Lukuja kirjoitustaidottoman vaikean elämän tuntevana hän halusi tarjota lapsilleen enemmän, mahdollisuuden päästä kouluun”, Emmi Chaguaro kertoo.
Maa pois koko kylältä Guatemalan maaseudulla 40 prosenttia väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Valtaosa köyhistä on alkuperäisväestöä. Vaikea epäkohta alkuperäiskansoille on kysymys maasta. Usein kansoilla ei ole laillista omistusoikeutta maaalueisiin, joilla he ovat viljelleet satoja vuosia. Kokonaisia kyliä pakkosiirre-
tään ja maat myydään yrityksille. Guatemalassa intiaanien yhteisömaiden myynti suuryrityksille on kiihtynyt viime vuosina. Alkuperäiskansoja huolettavat erityisesti luonnonvarojen kestämätön käyttö ja ympäristötuhot. ”Olisi tärkeää nähdä alkuperäiskansojen arvo”, Eva-Marita RinneKoistinen painottaa. Meillä on paljon opittavaa alkuperäiskansojen luontosuhteesta ja paikallisista keinoista ympäristönsuojeluun – esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Luonnon kunnioittaminen on alkuperäiskansoille itsestään selvä, arvokas asia. Alkuperäiskansojen oikeuksien parantaminen osana eriarvoisuuden vähentämistä on yksi Suomen kehityspolitiikan painopiste. Erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvissä päätöksissä olisi tärkeää kuulla alkuperäiskansoja.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Ville Asikainen
Koulu ilman kattoa Koulu ei suojaa sateelta eikä auringon paahteelta, jos katto puuttuu. On tärkeää, että lapset pääsevät kouluun mahdollisimman nopeasti katastrofin jälkeen. Siksi Kirkon Ulkomaan apu rakentaa Filippiineille väliaikaisia luokkahuoneita taifuunissa tuhoutuneiden tilalle. Oikeus koulutukseen on ihmisoikeus normaalissa arjessa ja katastrofitilanteessa.
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos muutoksesta kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
300
naista ja nuorta osallistuu vuosittain Kirkon Ulkomaanavun tukemaan ammattikoulutukseen Liberiassa ja Sierra Leonessa.
Ei kiirettä naimisiin ”Otan ehkä aviomiehen sitten joskus, kunhan olen ensin parantanut kyläläisten vaivat”, naurahtaa 14-vuotias Gabriela Chun Xol. Gabriela asuu Chicobánin kylässä Guatemalassa, jossa moni hänen ikäisensä tyttö on jo naimisissa. Gabrielalla on toiset suunnitelmat. ”Haluan opiskella sairaanhoitajaksi ja työskennellä kylässä, koska täällä ei ole kunnon terveydenhuoltoa,” Gabriela toteaa tomerasti. Gabrielan äiti kävi 50-vuotiaana Kirkon Ulkomaanavun tukeman naisten ihmisoikeuskoulutuksen. Se muutti äidin elämän. Tytärten koulutuksesta tuli asia, josta ei tingitä. Gabriela on onnellinen siitä, että hänen vanhempansa pitävät koulunkäyntiä tärkeänä. ”Minulla on hyvä ystävä, jonka äidillä ei ole rahaa laittaa häntä kouluun. Halusin auttaa, mutta meilläkään ei ole varaa tukea häntä. Kannustan häntä kuitenkin yrittämään kaikin tavoin.” Teksti ja kuva: Riikka Seppälä
14
Tekoja ihmisarvon puolesta
”Äitini auttaa muita naisia kuuntelemalla heidän huoliaan. Minä haluan hoitaa heidät terveiksi,” Gabriela Chun Xol sanoo.
4437
syyrialaista pakolaista on saanut hätäapua Jordaniassa.
Sarita Laman kaupan myynti on päivästä riippuen 15–70 euroa.
Lukutaito antAA voimaa Nepalilaisen Sarita Laman olemuksesta näkyy tyytyväisyys. Hän sanoo, että hän sai maaseudun naisille suunnatun lukutaitokurssin jälkeen uuden elämän. Nyt hän osaa lukea, kirjoittaa ja laskea. Lama otti lainaa 140 euroa ja perusti pienen ruokakaupan. Myyntitulojen avulla hän on pystynyt laittamaan molemmat lapsensa hyvään kouluun. Lama on onnellinen elämänsä uudesta käänteestä. Hän on myös alkanut taistella naisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Naisryhmä, jonka jäsen ja rahastonhoitaja Sarita Lama on, ottaa muun muassa puhutteluun väkivaltaisia miehiä, jotka lyövät vaimojaan. ”Kerromme, että on häpeällistä piestä vaimoaan.”
Felisan hätä helpottui
Teksti ja kuva: Luterilainen Maailmanliitto
Viime joulukuussa kaksi rekkaa lähti Taclobanin kaupungista viemään hätäapukuljetusta. Rekat ajoivat Batangin ja Carmenin kyliin Samarin saaren itäosaan, jossa Filippiinien taifuuni teki pahinta jälkeä. Rekkojen uumenissa oli tavallista isompia hätäapupakkauksia: perhettä kohti 25 kilon säkki riisiä sekä muita ruokatarvikkeita kuten kuivattua kalaa, suolaa ja sokeria, astioita ja ruoanlaittovälineitä. Lisänä oli hygieniapaketti, jossa oli saippuaa ja pyykkisaippuaa, hammasharjat ja hammastahnaa, pyyhkeitä ja kuukautissuojia. Apupaketin täydensivät moskiittoverkko sekä kaksi huopaa ja nukkuma-alustaa. Vaikka kylät näyttävät vieläkin kasalta rakennusjätettä, väkijoukko hurraa ja taputtaa, kun lista avustustarvikkeista luetaan ääneen ennen jakoa. ”Menetimme taifuunissa kaiken. Tästä on todella suuri apu”, sanoo perheenäiti Felisa Busa, kun hän ottaa helpotHätäaputarvikkeita jaetaan Carmetuneena vastaan pakkauksensa. Teksti: Ulla Kärki Kuva: Ville Asikainen
600
hiv-positiivista saa tukea Mosambikin pääkaupungin Maputon slummissa.
nin kylässä, jonka tuhoutui pahoin taifuunin nostattaman metrien korkuisen tulva-aallon takia.
Tekoja ihmisarvon puolesta
15
YstävÄNPÄIVÄN lahja sulattaa ystävän sydämen 14.2. Muista ystävääsi lahjalla, joka ilahduttaa pitkään ystävänpäivän jälkeenkin. 10 euron arvoisen Toisenlaisen Lahjan avulla hankimme kehitysmaissa esimerkiksi 26 kiloa riisinjyviä viljeltäväksi. Voit muistaa rakkaimpaasi romanttisena ystävänpäivänä vaikkapa ihanalla Rakkautta-lahjalla. Kaikki Toisenlaiset Lahjat löydät osoitteesta toisenlainenlahja.fi SYDÄMELLISTÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ SINULLE!
Kuva: Nina Silander
Kaksi katastrofia Syyria ja taifuuni Syyrian sota ja taifuuni Hayan muuttivat monessa seurakunnassa viime syksyn toimintaa. Vapaiden kolehtipyhien kohteeksi nousi Syyria. Myös tapahtumatuotot ja lipaskeräykset kartuttivat Ulkomaanavun katastrofirahastoa. Marraskuussa Filippiineille iskeneen taifuuni Haiyanin uhrien hyväksi järjestetyissä lipaskeräyksissä tehtiin eri puolilla Suomea huikeita tuottoennätyksiä. Ihmisten halu auttaa oli suuri, ja seurakunnat tarjosivat nopeasti mahdollisuutta osallistua filippiiniläisten auttamiseen. Kiitos jokaiselle lahjoittajalle, vapaaehtoiselle lipaskerääjälle sekä kaikille, joiden ansiosta Syyrian sodan ja Filippiinien taifuunin uhrit ovat saaneet ja saavat vielä tarvitsemaansa apua!
Testamenttilahjoittaja - unelmien toteuttaja Muistaisitko testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä perheitä? Pienelläkin testamenttilahjoituksella toteutuu monen lapsen ja aikuisen unelma riittävästä ruoasta, koulutuksesta ja turvallisesta elämästä. kirkonulkomaanapu.fi/testamenttilahjoitus
16
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Ville Asikainen
Rekolan seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Sanna Tirkkonen saa lippaaseensa rahan 2-vuotiaalta Lumi Untamalalta Vantaalla.
Kuva: Aaro Rytkönen
Sinä voit auttaa Osallistu tärkeisiin keräyksiin Liity keräyskirjelahjoittajaksi ja saat kotiisi kuusi kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistä sekä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista. Lahjoittamalla keräyksiin autat kehitysmaiden ihmisiä hankkimaan toimeentulon ja saamaan riittävästi ruokaa perheilleen. Tilaa kirje kotiisi kirkonulkomaanapu.fi/kerayskirje
Supertaifuuni Haiyan jätti kodittomaksi 4,1 miljoonaa ihmistä. Kuolleita on yli 6000. Pahimmat tuhot aiheutti myrskyn nostattama tulva-aalto saarivaltion rannikkoalueilla. Katastrofi koskettaa kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonaa ihmistä. Toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen, yhteyspäällikkö Katriina Kong ja humanitaarisen avun päällikkö Eija Alajarva osallistuivat työyhteisössä heitettyyn haasteeseen ja lupasivat ajaa hiuksensa pois, mikäli Filippiinien taifuunikeräykseen saataisiin iso summa rahaa. Ulkomaanavun oma keräys Filippiinien hyväksi oli tuottanut joulun alla jo 800 000 euroa. Joulujuhlassa lupaus lunastettiin. ”Puurojuhlan yhteydessä oli erillisenä ohjelmanumerona hiustenleikkuu”, kertoo keskipitkistä hiuksistaan luopunut Kong. Hiukset menivät hyvän tarkoituksen puolesta.
Toisenlainen Lahja kiittää lämpimästi kaikkia ystäviään viime vuodesta! Vuonna 2013 Toisenlaiset Lahjat toivat apua kehitysmaihin 1,1 miljoonan euron edestä.
Liity kuukausilahjoittajaksi nyt Kuukausilahjoittajana valitsemasi summa siirtyy tililtäsi joka kuukausi kehitysmaiden ihmisten avuksi. Voit liittyä joko e-laskulahjoittajaksi tai lahjoittaa suoramaksulla. Täytä keskiaukeamalla oleva liittymislomake ja lähetä se meille. Kuukausilahjoittajana tiedät auttavasi niitä ihmisiä, jotka apuasi eniten tarvitsevat. Voit liittyä kuukausilahjoittajaksi myös kotisivuillamme: kirkonulkomaanapu.fi/kuukausilahjoitus
Jaa iloa merkkipäivänäsi
Kuva: Paul Jeffrey/ACT
Filippiiniläisille apua – tukka pois
Voit ohjata merkkipäivän muistamiset todelliseen tarpeeseen ja auttaa lapsia kouluun, naisia saamaan ammatin tai katastrofin koettelemia ihmisiä selviytymään. Perusta merkkipäiväkeräys kotisivuillamme ja pyydä lahjojen ja kukkien sijaan läheisiäsi muistamaan köyhimpiä perheitä kehitysmaissa. kirkonulkomaanapu.fi/ merkkipaivakerays
Lahjoittajapalvelumme auttaa mielellään: lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai 020 787 1201 kirkonulkomaanapu.fi
Tekoja ihmisarvon puolesta
17
Kohtauspaikka
Konkarit parantaneet maailmaa jo 31 vuotta Kuva: Marjatta Saloranta
Meilahden seurakunnassa Helsingissä on toiminut kansainvälisen diakonian ryhmä kunnioitettavan kauan, vuodesta 1983. Se perustettiin, kun silloinen diakonian johtokunta toivoi vahvempaa otetta maailmanparantamiseen. Ryhmä on ollut mukana kaikissa seurakunnan myyjäisissä, kerännyt rahaa Ulkomaanavun työhön, boikotoinut Etelä-Afrikan apartheidhallintoa ja edistänyt reilua kauppaa muun muassa kirjelmällä Fazerille. Ryhmä on pitänyt esillä myös Toisenlaista lahjaa ja pyrkinyt saamaan mahdollisimman usein kolehtituotot Ulkomaanavun työn hyväksi. Nykyiset kymmenen aktiivista jäsentä ovat eläkeikäisiä, mutta mukana on ollut nuoriakin. Tärkeitä teemoja ryhmälle ovat alusta lähtien olleet oikeudenmukaisuus, kriisitilanteista tiedottaminen sekä tiedon hankinta ja levittäminen. Upeaa, että tällaisia ryhmiä löytyy. Kirkon Ulkomaanapu kiittää!
Tulossa keväällä: Koulutuskampanja Kuva: Anna Kauppila
Kehitysmaiden koululaisten oppimistulokset ovat usein hälyttävän alhaiset. Erityisesti matalan ja keskitulotason maissa yhä useampi lapsi päättää koulun ilman, että on oppinut kunnolla lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Heikot oppimistulokset johtuvat opettajapulasta ja opetuksen heikosta laadusta. Kirkon Ulkomaanavun koulutuskampanjan tavoite on, että 10 000 kehitysmaan opettajaa saa paremman ammattitaidon. Koulutuskampanja näkyy valtakunnallisesti televisioissa, aikakauslehdissä, ulkotiloissa, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kaiken kampanjamateriaalin löydät Ulkomaanavun verkkosivuilta keväällä. Kannattaa myös käydä tykkäämässä Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla. Tule mukaan tukemaan koulutusta kehitysmaissa!
Keittokirjalla jo 355 ammattia Lautasellinen iloa - kirjallinen keittokirja on tuottanut jo 355 ammattia kehitysmaiden naisille. Kirja tarjoilee kaunokirjallisuutta mielen ravinnoksi ja kiehtovia ruokaohjeita moneen makuun. Reetta Meriläisen ja Johanna Pentikäisen toimittama kirja tukee Naisten Pankkia. Naistenpankkilaiset ovat lahjoittaneet kirjaan rakkaimpia ruokareseptejään. Kokoelmaa rikastuttamassa on myös kohdemaista saatuja etnisiä ruokia. Mukana on mm. Irja Askolan, Hannu-Pekka Björkmanin, Leena Lehtolaisen ja Jari Tervon tekstit. ämä kirja tarjoilee kaunokirjallisuutta mielen ravinnoksi ja
lautasellinen iloa
kiehtovia ruokaohjeita moneen makuun. Kotoisat ja kaukai-
semmat ruokalajit houkuttavat kiireettömään yhdessäoloon.
Hyvän mielen pöytä on katettu! Kirjallisen lusikkansa soppaan ovat laittaneet:
Tällä kirjalla tuet Naisten Pankkia,
joka edistää kehitysmaiden naisten yrittäjyyttä. Naistenpankkilaiset ovat lahjoittaneet kirjaan
rakkaimmat ruokaohjeensa.
Toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen
ISBN 9789522474421
Tilaa kirja verkosta: sacrum.fi tai osta kirjakaupasta. Hinta € 33,90. www.kirjapaja.fi Kl 68.2/80 ISBN 978-952-247-442-1 Kuvat Karoliina Pertamo Graafinen suunnittelu Tuija Kuusela / Stiili
18
Tekoja ihmisarvon puolesta
9 789522 474421
90000 >
Irja Askola Hannu-Pekka Björkman Laura Honkasalo Leena Lehtolainen Sinikka Nopola Aki Ollikainen Jari Tervo Ilpo Tiihonen
Kirjallinen keittokirja
Toimittaneet Reetta Meriläinen ja Johanna Pentikäinen
Kirjapaja
Kuva: Karita Linden-Lemmetti
Kuva: Riikka Seppälä
Naposteltavaa Guatemalasta Tortillat Raaka-aineet: • Perunoita, maitoa ja voita perunamuusin tekoon • Valmis hapanimeläkastike • maissitaikina tortillojen valmistukseen • 2 litraa öljyä paistamiseen Keitä annos perunamuusia ja ruskista jauhelihaa syöjien määrän mukaan. Sekoita nämä keskenään ja mausta maun mukaan. Huom! Yhden tortillan sisälle täytettä menee todella vähän. Maissitaikina tortillojen valmistamista varten: Maissitaikina: 4 dl maissijauhoja 1 tl suolaa ½ litraa maitoa 50 g voita Sekoita kulhossa jauhot ja puolet maidosta. Kiehauta loput maidot ja voi kattilassa, vatkaa joukkoon jauhoseos
ja hauduta minuutti, kunnes seos sakenee. Mausta suolalla ja anna taikinan jäähtyä hetken. Taputtele taikinasta pieniä pyöreitä lettuja, halkaisija noin 7 cm. Laita levyn keskelle vähän peruna-jauhelihaseosta ja purista letun reunat huolellisesti yhteen niin, että täyte jää taikinan sisälle. Uppopaista tortillat öljyssä ja nosta ne jäähtymään. Tarjoa valmiin hapanimeläkastikkeen kanssa. Enchiladat Päällystä tacolastut (kaupasta saatavat valmiit maissilastut, voivat olla pyöreitä tai kolmionmuotoisia) salaatilla, keitetyllä, raastetulla punajuurella, kananmunarouheella (paloittele keitetty kananmuna oikein pieniksi paloiksi) ja sipulilla. Hienonna päälle tuoretta korianteria. Tostadat Päällystä tacolastut jauhelihalla, suolalla ja korianterilla.
Putiikki
Luomu täysruokosokeri Filippiineiltä Luonnonmukaisesti viljellyn ruokosokerin kasvattaa ja pakkaa 34 viljelijän osuuskunta Panayan saarella Filippiineillä. Hivenaineensa ja vitamiininsa säilyttänyt sokeri sopii paitsi teehen ja kahviin, myös erinomaisesti leivontaan ja ruuanlaittoon. Hinta: 9,90 € Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350. Verkkokauppa: sacrum.fi
Joulufiilis oli katossa Toisenlaisen Lahjan PopUp-myymälässä Helsingin CityCenterissä, kun kolme noin kymmenvuotiasta koulupoikaa lauloi kehitysmaihin Vuohen, Lääkkeitä, Ammatin ja Koulutarvikkeet. Pojat keräsivät rahat laulamalla ohikulkijoille Helsingin ydinkeskustassa. Kiitos pojille – ja kaikille muillekin ostajille!
Tapahtumat 6.2. klo 17.30 - 18.45 verkkokoulutus Naisten Pankki Suomessa ja 12.2. klo 17.30 - 18.45 verkkokoulutus Naisten Pankin hankkeet. Ilmoittautumiset mia.nikkila@kirkonulkomaanapu.fi 5.4. Naisten Pankin aluesolujen tapaaminen, Helsinki 14.9.2014 Kävele Naiselle Ammatti 15.2. Changemaker-paikallisryhmäpäivä Iisalmessa – ideoita ja välineitä nuorisoverkosto Changemakerin toiminnasta kiinnostuneille 11.-13.4. Changemaker-viikonloppu Oulussa – kouluttautumista, verkostoitumista ja virkistäytymistä 2.-4.5. Changemaker mukana Kirkon Nuorisopäivillä Tampereella. Lisätietoja ja ilmoittautumiset changemaker.fi
Tekoja ihmisarvon puolesta
19
Svenska sidor
Ett gott liv och en värdig död Av insamlingen Gemensamt Ansvars utländska insamlingsändamål, uppmärksammas i år mänskorättsarbetet i Guatemala. Det inhemska insamlingsändamålet är vården vid livets slutskede. Jag har erfarenheter av båda. Då jag besökte Guatemala förra hösten, såg jag hur ursprungsbefolkningens, mayaindianernas, mänskliga rättigheter kränks. Eftersom Maya-indianerna betraktas som andra klassens medborgare, är deras möjligheter till ordentligt boende, utbildning och arbete, sämre än den övriga befolkningens. En stor del av maya-indianerna lever i fattigdom. Dessutom har inbördeskriget som varade i 36 år, orsakat djupa sår som ännu är oläkta. Min mor dog sommaren 2012. Tiden mellan cancerdiagnosen och det slutliga avskedet var kort, endast sex veckor.
Min mor, mina systrar, övriga anhöriga och jag, hann under den korta tiden knappt begripa vad som pågick. Nu framstår det som tydligt att min mor inte skulle ha lyckats få en remiss till Terhohemmet utan min storasysters engagemang och målmedvetenhet. Såpass oredig verkade vårdapparaten vara. På Terhohemmet blev min mor väl omskött ända till slutet. Också vi anhöriga blev omhändertagna på bästa sätt. Det fanns mat, vi fick övernatta och personalen var vänlig i alla lägen. Min mors död och resan till Guatemala drygt ett år senare, berörde mig djupt. De är två vitt skilda händelser men jag ser något gemensamt i dem. Nämligen omtanken. På Terhohemmet var den påtaglig och i Guatemala mötte jag personer som med stöd av Kyrkans Utlandshjälp påverkat sin omgivning så, att ett flertal mänskor fått ett bättre liv.
Det sägs att män inte gråter. Visst gråter män även om det sker sällan. Jag grät då min mor dog och jag grät då jag lyssnade till berättelser om våld och ond bråd död i Guatemala. Jag var ledsen men ändå tacksam. Tacksam för att det finns mänskor som vill och orkar bry sig om andra mänskor. Insamlingen Gemensamt Ansvar är en folkrörelse som startats av den evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Den utgör en möjlighet för varje finländare att bry sig om andra. All hjälp är betydelsefull. Oberoende av om den som väntar på hjälpen befinner sig mitt i livet i Guatemala eller vid livets slutskede i Finland. Kaj-Mikael Wredlund Koordinator för de svenskspråkiga församlingskontakterna vid Kyrkans Utlandshjälp
Alla hjärtans dag Gläd en viktig vän på Alla hjärtans dag den 14 februari med en gåva som värmer hjärtat länge efter Alla hjärtans dag. Med en Annorlunda Gåva värd tio euro kan vi skaffa till exempel 26 kilogram risgryn för odling åt en person i ett utvecklingsland. Denna romantiska dag kan du uppvakta Din kära till exempel med den härliga gåvan Kärlek. Alla Annorlunda Gåvor finns på adressen annorlundagava.fi.
Testamentsdonation gör drömmar till verklighet Kunde Du kunna tänka Dig att utöver Dina nära och kära också ta med de allra fattigaste familjerna i utvecklingsländerna i Ditt testamente? Även en liten testamentsdonation kan bidra till att många barns och vuxnas dröm om daglig mat, utbildning och en trygg livsmiljö blir verklighet. kyrkansutlandshjalp.fi/testamentsdonation
20
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Annorlunda Gåva vill tacka alla sina vänner varmt för det gångna året! År 2013 hjälpte de Annorlunda Gåvorna med 1,1 miljoner euro i utvecklingsländerna.
Svenska sidor
Från vanmakt till handling Dominga lyckades åstadkomma förändring i sitt liv och samlar nu andra kvinnor omkring sig.
Dominga Xol Pop och hennes man lyckades bryta våldsspiralen i sitt eget hem. Guatemala. Namnet betyder ”trädens land” på maya-språket quechi. Regnskogen, vulkanerna, fåglarna och de blommande orkidéerna är en vacker syn. Över skönheten faller dock en skugga när man ser hur ursprungsbefolkningens mänskliga rättigheter kränks. Det handlar bland annat om rätt till eget språk, rätt till utbildning och rätt att äga landområden. Kyrkans Utlandshjälp arbetar för att ursprungsbefolkningen skall bli medveten om sina rättigheter och våga kräva dem hos myndigheterna. Arbetet består främst av upplysningsarbete och medborgaraktivism. En viktig del av arbetet är att minska risken för utslagning. Unga män erbjuds utbildning, så att de inte ansluter sig till kriminella gäng i brist på sysselsättning. Flickor uppmanas att inte ingå äktenskap i tonåren, utan istället slutföra skolgången och söka studieplats. För vuxna ordnas kurser i mänskliga rättigheter.
En som deltagit i kursen är Dominga Xol Pop. Jag träffade henne under min vistelse i Guatemala förra hösten. Hon berättar om sitt liv, lågmält och stilla. Hennes blick är varm och fast, när hon betraktar mig och de övriga i gruppen från Finland. Hon säger att hon inte vet var Finland ligger men att hon förstår att vi kommit långt ifrån. Dominga Xol Pop berättar att hennes pappa gifte bort henne när hon var 13 år gammal till en man i en närliggande by. Redan i början av förhållandet visade sig mannen vara våldsam. Han misshandlade henne och barnen i åratal. Livet har varit hårt också i övrigt med tungt arbete på kaffeplantagerna och många munnar att mätta. Dominga är nu 53 år. Hon fick aldrig möjligheten att gå i skolan. Hon kan varken läsa eller skriva. Hon talar inte spanska utan endast quechi. Det betyder att hon inte kan göra sig förstådd hos myndigheterna. ”Inte har jag hunnit lära mig läsa och skriva som vuxen heller, det har helt enkelt inte funnits tid för det, men jag har sett till att sju av mina åtta barn kunnat gå i skolan”, säger Dominga.
En kurs i demokrati och mänskliga rättigheter för några år sedan blev vändpunkten i Domingas liv. Hon insåg att också kvinnor har rättigheter. Hon ifrågasatte våldet hon och barnen utsattes för och bad sin man följa med för att lyssna på vad som sades på kursen. Han deltog motvilligt men faktum är att hans beteende ändrades. Våldet upphörde så småningom. ”Jag var rädd för att våldet skulle fortsätta i mina barns liv, eftersom deras uppväxt var våldsam. Men de fick bevittna hur situationen blev annorlunda när deras pappa deltagit i kursen”, säger Dominga. Domingas liv har förändrats också på annat vis tack vare kursen. Hon fick inspiration och stöd att grunda en egen hönsgård och snart skall hon pröva på att odla rödbetor i större skala. Sedan en tid tillbaka samlar hon byns kvinnor till samtal och uppmuntrar också dem att finna sin inneboende styrka och ta tag i det som de känner vanmakt över. Text: Kaj-Mikael Wredlund Bild: Ville Asikainen
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
21
”Teistä voi tulla mitä vain” Länsi-Afrikan aluetoimiston väki on koolla Liberian pääkaupungissa Monroviassa, eikä puheensorina ota vaimetakseen. Urias Vakona ottaa tilanteen haltuun räppäämällä muut hiljaiseksi ja nauraa päälle. Muut yhtyvät nauruun, taputtavat Uriasta olalle ja hurraavat. Urias on ilopilleri, jonka asenne tarttuu. 19-vuotiaana Urias Vakona pakeni sisällissotaa kotimaastaan Liberiasta. Hän oli Nigeriassa pakolaisena kahdeksan vuotta. Ensin Urias oli veljiensä kanssa pakolaisleirillä ja pääsi lopulta YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n stipendillä Ibadanin yliopistoon opiskelemaan sosiologiaa. Nyt Vakona on 35-vuotias. Hän on työskennellyt Ulkomaanavun projektikoordinaattorina vuodesta 2011. Hän tukee ja organisoi Bahnin pakolaisleirin yläkoulun toimintaa Liberiassa, Nimban maakunnassa. Kuten Vakona itse, koulun norsunluurannikkolaiset oppilaat ovat paossa kotimaansa epävakaata poliittista tilannetta. “Työni antaa minulle paljon erityi-
sesti, koska olen itse ollut pakolainen. Kerron oppilaille oman tarinani ja kannustan heitä opiskelemaan sekä ajattelemaan tulevaa”, Urias Vakona kertoo hymyillen. ”Kun pääsette kotiin, teistä voi tulla mitä vain”, hän kannustaa. Ulkomaanavun tuella toimiva yläkoulu perustettiin Bahnin pakolaisleirille vuoden 2012 alussa. Nyt koulussa on 350 oppilasta, ja ensimmäinen vuosikurssi valmistui viime keväänä. Suurin osa Vakonan työpäivistä kuluu koululla. Viime vuonna koulun toimintaa kehitettiin paljon. Marraskuussa alkoi kouluruokailu, joka on parantanut oppilaiden hyvinvointia: nyt kaikki haluavat tulla kouluun joka päivä.
Koulu vie parempaan huomiseen
Koulussa sattuu ja tapahtuu. Urias Vakona kertoo esimerkin: joskus tytöt eivät suostu syömään, kun pojat katsovat. Seurauksena voi syntyä suuri sekamelska. Elämä pakolaisleirillä on
nuorille arkea – yläkouluikäiset ovat samanlaisia koheltajia kaikkialla maailmassa. ”Pakolaisleirillä nuoret elävät tavallaan välitilassa”, Vakona näkee. Nuoret eivät ole kotona eivätkä varsinaisesti vieraisilla, ja tulevaisuus askarruttaa. ”Ymmärrän pakolaisnuorten tarpeita, pelkoja ja suruja. Ja iloja! He tarvitsevat kannustusta, ja koulu on oikea paikka luoda heille uskoa huomiseen.” Välillä työ stressaa. Tekemistä on enemmän kuin tarpeeksi, välimatkat ovat pitkiä ja tiet huonoja. Oppilailla ja henkilökunnalla on usein jotain sydämellään, ja Vakona on vastaamassa pyyntöihin ja kysymyksiin. ”Jaksan painaa täysillä, koska työni antaa minulle niin paljon. Työlläni on merkitystä.” ”Kun nuori on kaukana kotoaan eikä hän tiedä mitä elämä tuo tulleessaan, koulutus antaa toivoa paremmasta huomisesta.” Teksti ja kuva: Ulla Tarkka
Urias Vakona työskentelee Ulkomaanavun projektikoordinaattorina pakolaisleirin yläkoululla Liberiassa. Liberian sisällissodan aikana hän oli itse pakolainen.
22
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Ville Asikainen
Samalta tasalta Yhdestä asiasta haluaisin vielä sanoa. Älä luule, että voit antaa minulle jotakin. Saatan kyllä saada, mutta se tapahtuu tietämättäsi ja tavalla, jota et tarkoittanut. Minua loukkaa ajatus, että sinulla on mutta minulla ei. Sinä vain luulet, että sinulla on, koska mittaat kaiken rahassa, numeroissa ja kirjaimissa. Minun käsissäni sukupolvelta toiselle kulkeva taito on sinulle vain pennosilla ostettavaa eksotiikkaa. Kun maailman kansat riitelevät, rikkaimmat tietävät, miten asia on. Ne, joilla on valta, osaavat panna kaiken paremmuusjärjestykseen. Suurin lahja minulle olisi se, että tulisit paljain käsin ja kysyisit, miten tässä näin kävi. Meillä kurnii nälkä mahassa, sinulla ja minulla. Olemme kumpikin köyhiä kurkottelijoita. Usko minua, kun sanon: tämä maailmaa alkaa toimia vasta, kun sen mekanismit asettuvat kohtaan, johon kaikki ylettävät. Kaisa Raittila
Tekoja ihmisarvon puolesta
23
Osallistu Yhteisvastuukeräykseen
Lahjoita 0600 1 7010
(10,26 € / puh+pvm) Yhteisvastuu kutsuu enkeleitä lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen. Tänä vuonna parannamme suomalaista saattohoitoa ja turvaamme alkuperäiskansojen oikeuksia Guatemalassa. Lahjoita, tule kerääjäksi, levitä sanaa verkossa. Mikä on sinun tapasi? Enkeleiden pienimmät teot ovat klikkauksen kokoisia.