1
2013
IHMISARVON PUOLESTA
HANDLING FÖR MÄNNISKOVÄRDET
Yhteisvastuu tukee vanhoja ihmisiä ”Kongossa voi tapahtua mitä vain” Nuorisoteatteria naisten oikeuksista
Pääkirjoitus
Kuva: Seppo J.J Sirkka
Onko Teillä vielä unelmia?
Yhteisvastuukeräys on kädenojennus.
Jo kysyessäni havahduin ennakkoluulooni: miksi lipsahtikaan tuo sana ”vielä”? ”Jos saisin tuoksutella kerrostalomme pihalla kukkivaa sireenipensasta, jonka rakastuneena neitona istutin sulhaseni kanssa.” Hissittömän talon viidennessä kerroksessa 95-vuotias leskirouva kertoi toiveensa, jonka toteutumiseen ei tarvita budjettipäätöksiä, lakimuutoksia eikä komiteoita. Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka tarttuvat muutosvaltaansa. Elämää voi rikastuttaa, sulostuttaa, oikeudenmukaistaa. Mutta ei kuitenkaan passiivilausein eikä ulkoistaen. Minä, sinä ja me voimme tehdä niin toisillemme. Yhteisvastuukeräys avaa eteemme vanhusten elämää Suomessa ja Kambodžassa. Nämä vanhukset eivät ole yksi joukko eivätkä yhtenäinen luokka. Jokaisella heistä oma elämäntarinansa. Viisautensa jaettavaksi ja selviytymistarinansa kerrottavaksi. Yhteisvastuukeräys antaa kasvoja heille, jotka ovat ja elävät, vaikka monet jo katukuvasta tai maailmankartalta kadonneina. He ovat osa meitä ja meidän yhteistä historiaamme. Liian moni heistä asuu sellaisen oven takana, jota juuri kukaan ei avaa. Liian moni kantaa viisautta, jonka media sivuutti, kun sota, väkivalta ja mieletön kärsimys kirjautui näiden vanhusten muistiin. Mitä on elää niin, ettei kukaan enää muista eikä tarvitse? Mitä tapahtuu ihmiselle, jos kenellekään ei voi sanoa ”muistat sie”? Miten käy ihmiselle, joka on omien vuosikymmentensä rikas kertomus ja nyt vain viranomaisten merkintä sosiaaliviraston tai kansainvälisen avustusjärjestön papereissa? Yhteisvastuukeräys on kädenojennus meille kristityille. Se auttaa meitä toteuttamaan kristityn perusolemusta. Se tarjoaa meille mahdollisuuden tarkastella asenteitamme. Löytää arkitekoja hyvyyden puolesta. Halua havahtua paikallisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiimme vahvistaa äänemme oikeudenmukaisuuden puolesta. Yhteisvastuukeräys voimistaa kristinuskon globaalia voimaa: helsinkiläislähiön unelmoiva ikäihminen, Pohjois-Suomen unohdettu vanhus ja Kambodžan isoäiti ovat ihmisiä, jotka tarjoavat meille mahdollisuuden ymmärtää enemmän itsestämme ja uskostamme. Irja Askola Helsingin hiippakunnan piispa, Yhteisvastuukeräyksen 2013 esimies
JULKAISIJA Kirkon Ulkomaanapu PL 185 (Luotsikatu 1 A), 00161 Helsinki
Nro 1 Helmikuu 2013 Tekoja-lehti on Kirkon Ulkomaanavun maksuton tiedotuslehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Antti Pentikäinen TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Maija Sankari TOIMITUSSIHTEERI Ulla Kärki TOIMITUSKUNTA Hanna Antila, Ilkka Halava, Veera Hämäläinen, Taneli Kylätasku
Kirkon Ulkomaanapu on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ulkomaisen avustustoiminnan eli kansainvälisen diakonian järjestö. Se kuuluu kirkollisten avustusjärjestöjen ACT-verkostoon.
ULKOASU Hiekka Graphics KANSIKUVA Ville Asikainen KIRJAPAINO Fram / 1.2013 / 35 000 kpl ISSN 1797-7207
AVUSTUSTILIT Nordea IBAN:FI33 1572 3000 5005 04, BIC: NDEAFIHH Ålandsbanken IBAN: FI91 6601 0004 0036 46, BIC: AABAFI22
Julkaisussa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta ministeriön virallista kantaa.
TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Asiakaspalvelu puh. 020 787 1201 asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi
Pysy ajan tasalla seuraava lehteä odottaessa: tilaa sähköinen uutiskirjeemme ja tykkää Kirkon Ulkomaanavusta Facebookissa! kirkonulkomaanapu.fi
Tässä ajassa
Onnellista alkanutta vuotta Sinulle lehden lukija. Sydämellinen kiitos tuestasi Kirkon Ulkomaanavun työlle! Sinun avullasi teemme toivosta totta eri puolilla maailmaa, myös tänä vuonna.
MillaiSTA on hyvä elämä vanhana? Vanhan ihmisen tulisi elää ystävällisessä ympäristössä hyvällä asuinalueella. Suhteet lapsiin ovat hyvät. Hänellä on myös luja usko. Rahaa on tarpeeksi, ettei elannon eteen joudu ponnistelemaan.
Kuva: Nelly Nyagah
Kuva: Loek Sothea
Eläkeläinen Salado Abdulahi Abdi Nairobi, Kenia
Petrus Koskimies Helsinki, Suomi
”Toimittajan ammatissa on ehkä ihaninta se, että saa kysyä. Ujohkona ihmisenä nautin siitä, että toimittajan roolissani, kynä ja lehtiö kädessä, en arastele lähestyä vieraita ihmisiä. Olin viime vuonna matkalla Kambodžassa, jossa haastattelin erityisesti vanhoja ihmisiä. Menimme istumaan varjoon tai sisälle (lämpötila oli noin +35 astetta), minä kyselin, kambodžalainen kollega tulkkasi ja haastateltava vastasi. Vanhat naiset ja miehet vastailivat kärsivällisesti, oudoiltakin tuntuvia kysymyksiä kunnioittaen. Opin heidän vastauksistaan paljon elämästä maassa, joka tunnetaan parhaiten hirmuvallasta, jonka jäljet näkyvät kaikkien elämässä. Mutta jolla on myös ikivanha, rikas, länsimaalaiselle aika tuntematon historia, ja tänään kovia arvojaan tunkeva nykyisyys. Tunnen kiitollisuutta, että sain kohdata nämä ihmiset ja kuulla heidän elämäntarinansa. He jäävät mieleeni pitkäksi aikaa. Yhdestä kyselytuokiosta syntyi sivulta 6 alkava juttu.” Ulla Kärki
Kuva: Kirsi Salo
Opiskelija Linda Saya, Phnom Penh, Kambodža Vanhus voi elää hyvää elämää Kambodžassa, jos hänen lapsensa pitävät hänestä huolta. Yleensä vanhukset jäävät asumaan joko vanhimman tai nuorimman lapsensa luo. Jos ei ole ketään, joka pitää huolta, täytyy taistella saadakseen jokapäiväisen ruoan. Vanhusten elämään tuovat iloa lastenlasten lisäksi temppelissä rukoileminen ja ystävien tapaaminen. Minulla on kaksi isoäitiä, joista 74-vuotias asuu perheeni luona ja 82-vuotias tätini perheessä.
Kuva: Maija Kestilä
Lehden tekijöiltä Muistoja Kambodžasta
Uskoisin, että Suomessa vanhan ihmisen elämästä tekee mielekästä turvallisuudentunne ja läheisten ihmisten läsnäolo. Tärkeintä on tuntea olonsa hyödylliseksi. Vanhojen ihmisten kohdalla omatoimisuuden ylläpitäminen kohottaa itsetuntoa ja omanarvontuntoa, ja pitää mielen kirkkaana.
Toimitussihteeri Tekoja ihmisarvon puolesta
3
Kuva: Ville Asikainen
Tässä ajassa
Kongon tilanne jatkuu hauraana Oppitunti ETN-ammattikoulutuskeskuksessa Gomassa. Kirkon Ulkomaanavun tukemat nuorten ammattikoulutushankkeet ovat saaneet jatkua väkivaltaisuuksista huolimatta.
Itäisessä Kongossa sijaitseva miljoonakaupunki Goma, jossa on myös Kirkon Ulkomaanavun aluetoimisto, joutui taisteluiden keskelle marraskuussa. Ulkomaanavun avustusoperaatio oli hetken seisauksissa. Nyt Gomassa voidaan taas jakaa ruokaa ja muita tarvikkeita kaupunkiin paenneille ihmisille. Kongon sota on jatkunut jo vuosia. ”Tilanne on edelleen kauhean hauras. Maassa voi tapahtua mitä vain. Goman kaupunki on keskiössä ja pahinta on, jos sotatoimet tulevat kaupungin keskustaan”, kertoo Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg, joka vieraili Gomassa ennen joulua. Hembergin mukaan konfliktille ei ole näkyvissä rauhanomaista lopputulosta vielä pitkään aikaan. ”On kuitenkin uskomatonta, miten ihmiset sodan keskellä pyörittävät arkipäivää.” Ihmisille on jaettu ruokaa sekä tarvikkeita arjesta selviytymiseen.
4
Tekoja ihmisarvon puolesta
Lisäksi heitä tuetaan toimeentulon hankkimisessa – muun muassa antamalla siemeniä maanviljelyyn. ”Tilanne on edelleen jännittynyt, ja me seuraamme sitä tarkasti. Leireillä käynnistynyt avustusoperaatio toimii aika vähäisillä resursseilla.” Kongossa oli jo ennen uusien taisteluiden alkamista yli 700 000 maan sisäistä pakolaista. Kapinallisia sekä armeijaa on syytetty vakavista ihmisoikeusrikkomuksista, kuten raiskauksista. Maassa olevat YK-joukot eivät ole kyenneet estämään väkivaltaisuuksia. Hemberg kertoo hämmentyneenä, että maassa pitkään toimineet Kirkon Ulkomaanavun koulutushankkeet ovat jatkuneet lähes keskeytyksittä. Hän uskoo sen johtuvan siitä, että hankkeita toteuttavat kumppanit ovat ammattitaitoisia. Lisäksi Ulkomaanapu suunnittelee toimeentulo-ohjelman laajentamista ja jatkaa oikeusavun ja psykososiaalisen tuen tarjoamista raiskatuille naisille. Kirkon Ulkomaanapu sai loka-
kuussa ulkoministeriöltä 500 000 euroa humanitaarisen apuun Kongon demokraattisessa tasavallassa. Rahaa tarvitaankin, jotta myös evakoille voidaan järjestää koulutusta. Monet ovat siirtyneet maan sisällä niin monta kertaa, että normaali elämä on ollut mahdotonta. ”Ero naapurimaahan Ruandaan on huikea. Sota on vaurioittanut Kongoa pahasti. Goman alueella pitkäkestoisen konfliktin ympärillä on muutakin dramatiikkaa. Vieressä oleva tulivuori voi pamahtaa milloin tahansa tai arvokasta metaanikaasua allaan pitävä Kivu-järvi voi lentää ilmaan”, kuvailee Hemberg. Teksti: Eeva Suhonen
Auta heti! Lähetä tekstiviesti ’APU’ numeroon 16 499 (10 €). Tai voit tehdä lahjoituksen suoraan tilillemme FI33 1572 3000 5005 04, viesti: Kongo. Voit myös lahjoittaa verkkosivuillamme.
Kuva: Päivi Nikkilä
Tässä ajassa
60
vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien ihmisten lukumäärä maailmassa on kaksinkertaistunut vuodesta 1980.
Jonoa vesipisteellä Mohammed Mogen pakolaisleirillä.
Puhdasta vettä pakolaisille Somalimaassa
Syyrian pakolaisten tilanne jatkuu vaikeana Kirkon Ulkomaanapu toimittaa apua Syyrian sisällissotaa paenneille sekä maan rajojen sisällä että pakolaisleirillä Jordaniassa. Syyriassa apu menee perille paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta. Talvi on entisestään vaikeuttanut pakolaisten tilannetta. Monet kärsivät kylmistä ja kosteista olosuhteista.
”Astuttuani autosta ulos minua viedään. Kättelen leirin vanhimmat ja vastaavat. Minulle halutaan näyttää vesitankit ja kuinka vedenjakelusysteemi toimii. Kaivan esiin kamerani. Sitten mennään. Lapset tanssahtelevat ympärilläni. Eivät ainakaan näe nälkää niin, etteivät jaksaisi pelleillä ja nauraa.” Toimittaja Päivi Nikkilä kävi Mohammed Mogen pakolaisleirillä Somalimaassa viime joulukuussa. Kirkon Ulkomaanavun vesiprojekti leirillä oli juuri alkanut. ”Minua kuljetetaan vesitankilta toiselle. Jono keltaisia muovikanistereita odottaa täyttämistään”, Päivi Nikkilä kuvailee tutustumistaan leiriin. Kirkon Ulkomaanapu jakaa puhdasta juomavettä maan sisäisille pakolaisille Hargeisan lähistöllä Somalimaassa. Mohamed Mogen leirillä on reilut 17 000 maan sisäistä pakolaista, joilla ei ole ollut riittävästi puhdasta vettä. ”Projekti auttaa välttämään likaisesta vedestä johtuvien infektiotautien leviämistä. Samalla työskentelemme jatkuvasti sen eteen, että humanitaarisen tilanteen pysyvämpi ratkaisu saataisiin aikaiseksi”, Kirkon Ulkomaanavun Somalian alue-edustaja Bashir Hussein sanoo.
Kymmenen maata 100
80
75 50
69 52
61
79
81 68
67 49
52
Sierra Leone
Uganda
25 0 Angola
Honduras
Kambodža
Nepal
Suomi
Ruotsi
Venäjä
Yhdysvallat
Lähde: (World Health Organization, 2009)
Keskimääräinen eliniänodote
%
Tekoja ihmisarvon puolesta
5
Rey ottaa vauhdit talon alla olevaan varjoisaan tilaan tehdyssä keinussa.
Teksti: Ulla Kärki. Kuvat: Ville Asikainen ja Ulla Kärki.
Isoäiti pitää huolta 74-vuotias isoäiti An Sean hoitaa neljää alle kymmenvuotiasta lapsenlasta vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa.
Kuivasta maasta nousevan pölyn kirjomat pikkutytöt tulevat ihmettelemään kotipihaan ilmestyneitä ulkomaalaisia. Viisivuotias Rey ja neljävuotias Srey Ya asuvat mummon luona jo kolmatta vuotta. Koti on vaatimaton laudasta ja bambusta rakennettu mökki Kul Totenngin kylässä Kambodžan syrjäisellä maaseudulla. Isoäiti pyytää sisälle, suojaan kuumalta auringonpaisteelta. Tässä kodissa on tavaraa korkeintaan saman verran kuin viikon matkaa varten pakatussa matkalaukussani. Isoäiti An Sean on kärsivällinen ja rauhallinen pieni nainen. Eläväisten pikkutyttöjen lisäksi hän huolehtii myös heidän 9-vuotiaasta veljestään ja 7-vuotiaasta siskostaan. An Seanin mies kuoli kymmenen vuotta sitten. Miten ihmeessä hän jaksaa, vanha ihminen, neljän pienen lapsen kanssa?
6
Tekoja ihmisarvon puolesta
”On tämä raskasta, mutta mitä voin tehdä? Jos minä en huolehdi näistä lapsista, ei sitä kukaan muukaan tee. On lapsista myös iloa”, An sanoo.
15 euron kuukausibudjetti Lapsista huolehtiminen täällä tarkoittaa aikamoista työrupeamaa. Kylässä ei ole supermarkettia, josta noutaa ainekset helppoihin ja nopeisiin aterioihin. Vihannekset tulevat omasta maasta. Ruoka kypsennetään avotulella. Polttopuut pitää hakea, vesi kantaa kaivosta. Pyykit pestään käsin. ”Joskus on niin kiire, että lasten pitää mennä keskenään kaivolle pesulle”, An Sean toteaa. Aamulla herättyään An Sean rullaa kasaan matot, joilla perhe nukkuu ja tekee aamupuuron riisistä ja kalasta.
An Sean toivoo pysyv채ns채 terveen채.
Tekoja ihmisarvon puolesta
7
Miten ihmeessä äiti on voinut lähteä kylästä ja jättää pienet lapsensa?
An Seanilla on ilonaan ja huolenaan neljä lapsenlasta.
Isommat lapset lähtevät kouluun, ja noin kahdeksalta aamulla An alkaa tehdä työtään. An hankkii tuloja perheelle punomalla palmunlehdistä kattopaloja. Niiden myynnillä hän tienaa noin kymmenen euroa kuukaudessa. Lasten isä tulee käymään kerran kuussa ja tuo rahaa viiden euron verran. Näillä on tultava toimeen. Perheitä, joissa isoäiti huolehtii lastenlapsista, löytyy paljon ympäri maailmaa. Isovanhemmasta tekevät huoltajan esimerkiksi siirtotyöläisyys, sairaudet, erityisesti aids, tai avioeroa seurannut muutto toiselle paikkakunnalle, kuten tässä perheessä. Pohjimmainen syy on yksinkertaisesti köyhyys. Katselen mietteissäni suloisia pikkutyttöjä. Miten ihmeessä äiti on
8
Tekoja ihmisarvon puolesta
voinut lähteä kylästä ja jättää pienet lapsensa? Mutta näissä syrjäkylissä elanto on tiukassa. Oman pellon tai vihannestarhan ulkopuolisia ansaintamahdollisuuksia ei käytännössä ole. Nainen ei myöskään voi asua yksikseen, sillä se ei ole sosiaalisesti hyväksyttyä. Eron jälkeen lasten äidin on todennäköisesti ollut pakko lähteä työn perässä kaupunkiin tai muuttaa takaisin lapsuudenkotiinsa.
Omaa aikaa on käynti pagodassa Toki An Sean on väsynyt. ”Raskaita hetkiä ovat ne, kun selkäsärky valvottaa yöllä, kun lapset eivät tottele, ja kun joudun kuuntelemaan nälkäisten lasten itkua ruokaa valmistaessani”, hän kuvailee.
Virkistystä ja omaa aikaa An saa jokaviikkoisesta käynnistä kylän pagodassa eli pienessä buddhalaistemppelissä. Sinne mennään paitsi osoittamaan kunnioitusta Buddhalle, myös tapaamaan ihmisiä. ”On mukavaa tavata omanikäisiä ihmisiä.” An muistaa myös ajan, kun pagodassa käyminen oli ankarasti kiellettyä. Jokaisella vanhemmalla kambodžalaisella on surullinen tarina kerrottavanaan punaisten khmerien hirmuvallasta 1970-luvulla. Kul Totenngin kylän ihmiset pakotettiin kaivamaan kanaalia. Maata sai viljellä vain yöaikaan. Punakhmerien vajaan neljän vuoden vallassaolon aikana Kambodzhassa kuoli yli miljoona ihmistä. Myös An Seanin vanhin tytär menehtyi pakkotyössä.
Kypsynyt riisi taipuu
Perheen koti ei pidä kunnolla vettä monsuunisateiden aikaan.
An Sean pellolla.
”Hän ei tottunut ruokaan – laihaan puuron, jota meille annettiin – ja kuoli”, An kertoo.
Ilman eläkettä Punakhmerien aika ja sitä seurannut pitkä sisällissota tekivät Kambodzhasta ehkä maailman eniten miinoitetun maan. Maastoon jääneet miinat vaikeuttavat maanviljelyä ja rakentamista. An Seanin toinen poika, joka asuu kylässä, on menettänyt toisen jalkansa astuttuaan miinaan. ”Hänenkin toimeentulonsa on hyvin vaikeaa. Jos ruoka loppuu, voin kuitenkin pyytää häneltä meille vähän rahaa.” Tässä on An Seanin turvaverkko. Kambodža on yksi maailman köyhimmistä maista eikä maassa ole sosiaaliturvaa, eläkkeitä eikä palveluja vanhusväestölle.
”On hyvä, että lapset käyvät koulua. Toivon heille hyvää työpaikkaa ja kunnon palkkaa”, An sanoo. Myös kehitysmaissa vanhusten osuus väestöstä on kasvamassa. Moni vanhus joutuu tekemään raskasta työtä elämänsä viime metreille, ja kuten An, moni huolehtii lapsenlapsista. Elanto on maaseudulla tiukassa, ja Kambodžassa maanviljelyä vielä vaikeuttavat ilmastonmuutoksen myötä epäsäännöllisiksi muuttuneet sateet ja jatkuvasti nousevat hinnat.
Kambodžassa Yhteisvastuukeräys 2013 tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin auttamaan itse itseään. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa vanhusten arkea.
Vaikka Kambodžassa vanhojen ihmisten tilanne on vaikea, kaunista maassa on se, että heitä kunnioitetaan. Kunnioituksen osoittaminen opitaan jo lapsena. Kambodžassa tervehditään kumartamalla, ja lasten ja nuorten on kohteliasta kumartaa kohdatessaan vanhan ihmisen. Tästä kertoo esimerkiksi sananlasku: ”Kypsymätön riisin varsi seisoo pystyssä, mutta kypsynyt riisi taipuu jyvän painosta.” Riisi on kambodžalaisten tärkein ruokaaine ja arvostettu kasvi. Pään taivuttaminen kumarrukseen, kuten kypsä riisin varsi taipuu, on merkki riisin anteliaisuudesta ja kypsyydestä ihmisessä itsessään. Minullekin tähdennettiin jo matkan alussa, että vanhuksia puhutellaan kohteliaasti ja hillityllä äänellä. Vanhoille ihmisille myös pitää kumartaa tavallista syvempään. Kambodžasta syntyi kuva, että vanhuksista haluttaisiin pitää huolta, mutta usein ei pystytä. ”He kaikki tekevät vielä työtä!” hämmästelee tulkkinani toimiva Kirkon Ulkomaanavun kambodžalainen työntekijä, kun olemme tavanneet 7-8 -kymppisiä mummoja ja -vaareja. Minunkin mielestäni jokainen näistä pitkän ja raskaan elämän eläneistä ihmisistä olisi jo ansainnut lokoisat eläkepäivät. Ulla Kärki
Kirkon Ulkomaanavun tiedottaja Ulla Kärki vieraili Kambodžassa viime vuonna.
Tekoja ihmisarvon puolesta
9
Teksti: Riikka Seppälä Kuvitus: Anna-Kaisa Jormanainen
Köyhyys loukkaa ihmisoikeuksia Kaikilla maailman ihmisillä on oikeuksia ja oikeus vaatia niiden toteutumista.
Mitä jos Suomen hallitus ilmoittaisi eräänä päivänä lakkauttavansa peruskoulujärjestelmän? Vanhemmat, jotka vaatisivat selvitystä päätöksestä, pidätettäisiin. He eivät tietäisi, kenen puoleen kääntyä neuvojen saamiseksi. Oppivelvollisuus on meille suomalaisille tuttu käsite. Velvollisuuden pohja on kuitenkin jokaisen lapsen oikeus koulutukseen. Ja on Suomen valtion vastuulla taata, että kouluja on olemassa ja opetus on laadukasta. Tämä ja moni muu oikeus eivät ole itsestäänselvyyksiä monessa kehitysmaassa. Kansalaiset eivät tiedä, että heillä on oikeus puhtaaseen veteen, koulutukseen, toimeentuloon tai vaikkapa äänestämiseen. Yhteiskunnan rakenteet ovat myös usein niin heikot, että ne eivät mahdollista oikeuksien
10
Tekoja ihmisarvon puolesta
toteuttamista. Näihin haasteisiin oikeusperustainen kehitysyhteistyö vastaa.
Kehitysjuna jyskyttää Kansainvälinen avustustyö on muuttanut muotoaan ratkaisevasti vuosikymmenten varrella. Avustustyön juuret ovat hyväntekeväisyydessä, jonka mukaan hädässä olevien auttaminen on moraalinen velvollisuus. Kehitysyhteistyö keskittyi alkumetreillään tarpeiden kartoittamiseen ja niihin vastaamiseen. Lähtökohta oli, että ihmisillä on perustarpeita, jotka tulee täyttää. Hyväntekeväisyyteen perustuva kehitysyhteistyö ei kuitenkaan tarjonnut keinoja puuttua kehitysmaiden epädemokraattiseen hallintoon tai
köyhyyttä luoviin rakenteisiin. Se ei vaatinut viranomaisia kantamaan vastuutaan ja tarjoamaan opetusta, rakentamaan vesihuoltoverkostoa tai selvittämään, mitä kansalaiset tarvitsevat. Kehitysmaiden ihmisiä kohdeltiin passiivisina avun kohteina. Kehitys jyskyttää heidän keskuuteensa kuin juna, jota länsimaiset avustustyöntekijät ajavat.
Painetta poliitikoille Viime vuosien aikana ihmisoikeudet ovat nousseet kehitysyhteistyössä etu-
alalle. On alettu puhua oikeusperustaisesta lähestymistavasta. Oikeusperustaisessa kehitysyhteistyössä vahvistetaan kehitysmaiden ihmisten tietämystä heidän oikeuksistaan ja tuetaan heidän työtään näiden oikeuksien puolustamiseksi ja vaatimiseksi. Tämä on myös Kirkon Ulkomaanavun tapa toimia. Köyhyys nähdään ihmisoikeuskysymyksenä, ei materiaalien tai voimavarojen puutteena. Ennen kaikkea kehitysmaiden ihmiset eivät ole uhreja tai avun kohteita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka
osallistuvat koko kehitysprosessiin. ”Oikeusperustaisella lähestymistavalla edistetään myönteistä kehitystä sekä luodaan yhteyksiä kansalaisten ja vastuullisten viranomaisten ja päättäjien välille”, summaa Kirkon Ulkomaanavun ihmisoikeuksien, osallisuuden ja gender-kysymysten asiantuntija EvaMarita Rinne-Koistinen. Köyhyyden vähentäminen ja ihmisoikeuksien toteutuminen edellyttävät poliittista vaikuttamistyötä. Kehitysmaiden valtioita muistutetaan niiden vastuusta huolehtia kansainvälisissä sitovissa ihmisoikeussopimuksissa määriteltyjen oikeuksien toteutumisesta. Päämääränä on vastuullinen valtio ja oikeuksistaan tietoinen aktiivinen kansalaisyhteiskunta.
Oikeutta maanviljelijöille Esimerkiksi Kambodžassa maaoikeudet ovat suuri poliittinen kysymys. Aiemmin viljelysmaat olivat usein yhteisön omistuksessa, eikä kenelläkään välttämättä ole osoittaa paperein omistusoikeutta maahan. Nyt valtio on ottanut viljelysmaata haltuunsa ja myy maita eteenpäin kambodžalaisille ja kansainvälisille yrityksille. Paikalliset viljelijät ovat menettäneet elinkeinonsa. Kirkon Ul-
komaanapu on puolustanut paikallisten kumppaniensa kanssa viljelijöiden oikeuksia. ”Työmme on koostunut ennen kaikkea yhteisöjen voimaannuttamisesta ja oikeuksista kertomisesta. Koulutamme ja tuemme paikallisia kumppaneita poliittisessa vaikuttamistyössä. Esimerkiksi kumppanijärjestömme Life With Dignity on nykyään mukana maan pääministerin työryhmässä, jossa viljelysmaita koskevia sääntöjä mietitään järkevämmiksi”, Rinne-Koistinen huomauttaa. Oikeuksien puolustamiseen liittyy myös riskejä. ”Mielenosoittajia vangitaan ja tilanteeseen liittyy paljon ihmisoikeusrikkomuksia. Erityisesti naiset ovat maaoikeustaistelussa heikoilla”, RinneKoistinen muistuttaa. Koulutus ja oikeuksista kertominen alkavat kuitenkin tuottaa hedelmää. ”Vierailimme joulukuussa kambodžalaisessa Ou-Angkumin kylässä, jossa paikallinen ihmisoikeusaktivisti oli vangittu hänen vaadittuaan maita takaisin. Vankilan ulkopuolella kyläläisistä koostuva tukijoukko kasvoi päivä päivältä saavuttaen lopulta sata henkeä. Yhteisön painostus varmasti vaikutti siihen, että mies vapautettiin viikon sisällä”, Rinne-Koistinen kertoo.
Tekoja ihmisarvon puolesta
11
Kuva: Ville Asikainen
12
Tekoja ihmisarvon puolesta
May Loeng ja Moeur Mieng, Kambodža. Vähäinenkin ruoka jaetaan ystävän kanssa. Yhteisvastuu 2013 tukee vanhuksia. Tekoja ihmisarvon puolesta
13
Tällä aukeamalla kerromme esimerkkejä siitä, kuinka avustustyömme on muuttanut ihmisten elämää. Kiitos tästä kuuluu kaikille tukijoillemme, jotka ovat lahjoituksillaan tehneet tämän mahdolliseksi.
Koulutuskeskus on nuoren Joselyn Toledon ensimmäinen oman alan työpaikka.
“Lasten kanssa työskentely muutti elämäni” Joselyn Toledo, 23, opettaa ympäristö- ja terveystietoa ja matematiikkaa viides- ja kuudesluokkalaisille Quetzalin kaupungissa Guatemalassa. Joselynin työpaikka on Kirkon Ulkomaanavun kumppanin Luterilaisen maailmanliiton tukema koulutuskeskus EPRODEP. Keskuksen toiminta perustuu luovuuden vaalimiselle, ja oppilaiden osallistaminen taiteen kautta muodostaa opetusmetodologian pohjan. “Tarjolla on erilaisia työpajoja, joissa oppilaat pääsevät vapaasti ilmaisemaan itseään. Piirtämisen, kansantaiteiden, kierrätystyöpajojen, tanssin, teatterin ja musiikin avulla lapset pääsevät toteuttamaan itseään ympäristössä, joka eroaa päivittäisestä jengien ja väkivallan maailmasta,” Joselyn selittää. ”Haluan tehdä parhaani, koska koen työn tärkeänä. Nuoret täällä tarvitsevat mahdollisuuksia, ja me voimme tarjota niitä heille. Olen kasvanut täällä ihmisenä ja ammattilaisena,” Joselyn hehkuttaa. Teksti: Riikka Seppälä. Kuva: EPRODEP.
14
Tekoja ihmisarvon puolesta
62
hondurasilaisnuorta valmistui yhteisöllisen ympäristökasvatuksen ohjelmasta. He voivat ottaa jatkossa johtavan aseman kylissään luonnonvarojen kestävän käytön puolustajina.
20
opettajaa on saanut koulutuksen Etelä-Sudanissa, jossa pitkän sisällissodan seurauksena on kova puute opettajista. Nuoret nepalilaisnaiset käyttävät teatteria naisten oikeuksien ajamiseen.
Nuorisoteatteria naisten oikeuksista Nepalissa
Kolmivuotinen hanke, jossa liikkuvat koulut ovat menneet paimentolaisten luo, oli menestys.
Liikkuvassa koulussa Somaliassa
Pohjois-Somaliassa on suuria paimentolaisyhteisöjä. Puolikuivalla alueella laiduntavan karjan täytyy ajoittain vaihtaa paikkaa, jotta luonnosta löytyisi ruokaa. Samalla koko yhteisö muuttaa, eikä lapsilla ja nuorilla ole mahdollisuutta käydä koulua. Liikkuvat telttakoulut ovat antaneet perusopetusta reilulle kahdelle tuhannelle 7–14 -vuotiaalle lapselle ja nuorille. Myös nuoria aikuisia on koulutettu. Kun koulu alkoi, lähes kaikki lapset tulivat sinne. ”Meidän lapsemme ovat eläneet sokeassa tietämättömyydessä. Liikkuva koulu on antanut heille mahdollisuuden nähdä valoa. He ovat oppineet lukemaan ja kirjoittamaan”, yhteisön koulukomitean jäsen Abdi toteaa. ”Me kehotamme nyt kaikkia lapsia käymään koulua. Toivomme, että vanhemmat pitävät huolen, että näin tapahtuu.” Teksti: Eeva Suhonen. Kuva: Kirkon Ulkomaanapu.
Joukko aktiivisia nepalilaisnuoria perusti teatteriryhmän viedäkseen eteenpäin viestiä naisten oikeuksien tärkeydestä. Se on kiertänyt kotiseudullaan Lalitpurissa esiintymässä erilaisissa kylätapahtumissa ja saanut suuren suosion. Esitykset käsittelevät naisten kokemaa epäoikeudenmukaisuutta, turvattomuutta ja väkivaltaa. Katuteatteri on tehokas keino levittää oikeustietoisuutta alueilla, missä virallinen tiedonvälitys toimii heikosti ja lukutaitoprosentti on alhainen. Yksi tärkeä aihe ryhmälle on maanomistusoikeus. Perinteisesti maanomistus Nepalissa on ollut vain miesten oikeus, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Kirkon Ulkomaanavun tukemat nepalilaisjärjestöt pohjustavat naisten maanomistusoikeuden leviämistä myös kouluttamalla kyläneuvojia, jotka auttavat aviopareja rekisteröimään vain miehen omistuksessa olevan maan molempien puolisoiden nimiin. Yhteisrekisteröintejä on lyhyessä ajassa tehty jo useita kymmeniä. Rekisteröintien kunniaksi järjestetyissä kyläjuhlissa yleisöä viihdyttää tietysti nuorisoteatteri. Teksti: Ulla Sarasalmi. Kuva: Pratibedan Baidya.
5435
ihmistä Syyriassa sai ruoka-, käteis- ja tarvikeapua Ulkomaanavun tukeman paikallisjärjestön avustusoperaation ensivaiheessa viime kesän ja alkusyksyn aikana. Tekoja ihmisarvon puolesta
15
Kuva: Leena Lindqvist
Kirkon Ulkomaanapu suosittelee:
Duudsonit Afrikassa! Jarpille annettiin Yarmahin kylässä Liberiassa vasara käteen.
Maailman katsotuimman suomalaisen tv-ohjelman Duudsoneiden tähdet vierailivat viime vuonna Liberiassa tutustumassa Kirkon Ulkomaanavun työhön. Tekoja-kampanjaa tukevat Duudsonit ovat puhuneet nuorten koulutuksen ja työllistymisen puolesta ja pääsivät näkemään Liberiassa, millaista nuorten arki on kehitysmaassa.
Matkalla kuvattiin myös Duudsonit tuli taloon -sarjan erikoisjakso, jossa Duudsonit yrittävät tuoda suomalaista iloa afrikkalaiseen kylään. Jakso esitetään Sub-kanavalla 28. maaliskuuta kello 21.
Vietätkö keväällä juhlapäivää? Onko sinulla jo kaikki tarpeellinen? Järjestä merkkipäiväkeräys ja kerro läheisillesi, että lahjojen saamisen sijaan toivoisit heidän muistavan ihmisiä kehitysmaissa. Kirkonulkomaanapu.fi Tai perusta oma keräyskampanja juhlapäiväsi kunniaksi verkossa ja kutsu ystäväsi osallistumaan keräykseesi. Omakampanja.fi Kurkkaa QR-koodi ja perusta oma keräyskampanja! (Jotta voit skannata QR-koodeja, sinun täytyy asentaa älypuhelimeesi ilmainen sovellus, joka lukee QR-koodeja.)
16
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kansallinen suoraveloituskäytäntö muuttuu ensi vuonna, mutta kuukausilahjoitukset jatkuvat käytännössä entiseen tapaan. Suoraveloituslahjoitukset Kirkon Ulkomaanavulle muutetaan tämän vuoden lopulla pankkien toimesta automaattisesti ns. suoramaksuksi tai e-laskuksi, eikä se vaadi lahjoittajalta mitään toimenpiteitä. Kerromme kuukausilahjoittajille suoraveloituskäytännön muutokseen liittyvistä asioista sekä aikatauluista lisää keväällä.
Toisenlainen Lahja pimästi kiittää ystäviään läm . menneestä vuodesta Yhdessä keräsimme kehitysmaihin a. yli 1,2 miljoonaa euro Kiitos Sinulle.
Toisenlaista ystävänpäivää! Ystävänpäivänä 14.2. on hyvä aika muistaa ystävää niin lähellä kuin kaukana. Pienet ystävämme kehitysmaissa kaipaavat pääsyä kouluun, äidit puhdasta vettä ruuanlaittoon ja juomavedeksi sekä isät työkaluja toimeentulon ansaitsemiseksi. Antaisitko ystävänpäiväksi lahjan lähelle ja kauas? toisenlainenlahja.fi Lahjoittajapalvelumme palvelee arkisin klo 9-16, 020 787 1201 toisenlainenlahja@ kirkonulkomaanapu.fi
Miten sinä voit auttaa? Valitse sinulle sopivin tapa auttaa, ja anna köyhyydessä eläville ihmisille parempi elämä!
Ryhdy kuukausilahjoittajaksi – täytä liitteenä oleva valtakirja Kuukausilahjoittajana valitsemasi lahjoitussumma siirtyy suoraveloituksena joka kuukausi kehitysmaiden ihmisten avuksi. Suoraveloitus on helppo ja tehokas tapa auttaa. Saat neljä kertaa vuodessa tietoa siitä, miten lahjoituksesi on muuttanut ihmisten elämän. Kuukausilahjoittajana teet hyvää joka kuukausi.
Keräyskampanjat – tule mukaan tekemään muutos Liity keräyskirjeiden saajaksi soittamalla lahjoittajapalveluun 020 787 1201 tai verkkosivuillamme kirkonulkomaanapu.fi/ kerayskirje. Saat kirjeitse kuusi kertaa vuodessa tietoa ajankohtaisista keräyksistä sekä lahjoituksilla aikaansaaduista tuloksista.
Testamenttilahjoituksella merkittäviä tekoja Muistaisitko läheistesi lisäksi testamentissasi myös kehitysmaiden köyhimpiä ihmisiä? Testamenttilahjoitus on kaunis ja pitkälle kantava tapa auttaa. Testamenttilahjoituksen ei tarvitse olla suuri – jokaisella lahjoituksella on merkitystä köyhän perheen elämässä.
Lisätietoa kaikista lahjoittamiseen liittyvistä asioista saat: kirkonulkomaanapu.fi, lahjoittajapalvelu@kirkonulkomaanapu.fi tai numerosta 020 787 1201.
Tekoja ihmisarvon puolesta
17
Kuva: Jani Laukkanen
Kohtauspaikka
Ω Kirkon Ulkomaanapu on nimetty maailmanlaajan uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston kehittämisvaiheen sihteeristöksi.
18
Kuva: Hanna Lassila
Kuva: Karita Linden-Lemmetti
Kirkon Ulkomaanapu järjesti Helsingissä tammikuussa YK:n rauhanvälitysyksikön (MSU) pyynnöstä uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälityskokouksen. Ulkomaanapu nimettiin kokouksessa perustetun maailmanlaajan uskonnollisten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristöksi. Kokouksen jälkeisessä yleisöseminaarissa MSU:n johtaja Robert Dann korosti täydelle salille, että kokous oli merkittävä askel eteenpäin uskonnollisten ja perinteisten johtajien roolille rauhan ja vuoropuhelun edistäjinä.
Ω Matkamessuilla esillä nuoret ja Afrikka
Ω Toisenlaisen Lahjan pop-up -myymälä
Matka 2013-messuilla Helsingin messukeskuksessa tammikuussa kerättiin allekirjoituksia vetoomukseen kehitysmaiden nuorten koulutuksen puolesta. Kirkon Ulkomaanapu tarjosi messuilla mahdollisuuden tutustua toisenlaiseen Afrikkaan.
sai myönteisen vastaanoton viimehetken jouluostoksia tehneiltä ohikulkijoilta Helsingin CityCenterissä. Tuotto oli mainiot 7 400 euroa. Suuri kiitos pop-upilla auttaneille vapaaehtoisille!
Tekoja ihmisarvon puolesta
Kuva: Outi Behm
Changemakerviikonloppu Kuopiossa
Viikunasalaatti Lähi-idästä Kaupan hedelmähyllyillä notkui iso laatikko tuoreita viikunoita. Kerä jäävuorisalaattia, tomaatteja, kurkkuja ja halloumijuusto pilkkoutuivat tuoreiden viikunoiden kaveriksi lautaselle. Ripaus balsamico-viinietikkaa sekä oliiviöljyä salaatille hunnuksi, ja pannulla paistetut halloumiviipaleet hunnun sekaan. Näin
kätevästi valmistat illallissalaatin kiireisen päivän päätteeksi. Salaattia nauttiessa voi katsella pimentyvän kukkulaisen kaupungin valoja ja nauttia raikkaan lasillisen valkoviiniä keskieurooppalaisittain mineraaliveteen sekoitettuna. Outi Behm, alue-edustaja Amman, Jordania
Oletko 15-30-vuotias kehityskysymyksistä kiinnostunut nuori? Changemaker-viikonloppu on tarkoitettu juuri sinulle! Viikonloppu pidetään tänä keväänä Poukaman leirikeskuksessa Kuopiossa 5.-7.4. Viikonlopussa saat tietoa Changemaker-nuorisoverkoston työstä ja voit osallistua jäsenkokoukseen. Rento iltaohjelma, luovat työpajat, ulkoilu ja yhdessäolo takaavat rentoutumisen. Ota kaverisikin mukaan! Viikonlopun hinta on 20 euroa, ensikertalaisille ilmainen. Matkakustannukset korvataan. Ilmoittautuminen 22.3. mennessä osoitteeseen: toimisto@changemaker.fi.
Putiikki
Tapahtumat
Leikkiauto Afrikasta
17.2. Kambodzalainen Rauhan ravintola, Käpylän kirkko, Helsinki, klo 13 – 18. Nuorten järjestämä ravintola Yhteisvastuun hyväksi ravintolapäivänä.
Mainio Monkey orange -puun hedelmästä Sambiassa valmistettu leikkiauto sopii vaikka aikuisenkin työpöydälle stressiä poistamaan. ”Säästä puu, jotta se voi palvella sinua” on tarpeellinen sanonta Afrikassa, jossa puita kaadetaan kovaa kyytiä niin ihmisten lämmitystarpeisiin kuin taide-esineiden valmistukseen. Monkey orange -tuotteet ovat sataprosenttisen ympäristöystävällisiä, koska hedelmistä käytetään vain niiden kova kuori. Hinta: 14,90 € Tilaukset: Kotimaa-yhtiöiden kauppa, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, p. 020 754 2350. Verkkokauppa: sacrum.fi
26.2. Naisten Pankin verkkokoulutus: Naisten Pankin hankkeet klo 17.30 – 18.45 14.3. Naisten Pankin vuosipäivä, Tapahtumatalo Bank, Helsinki Tutustu Naisten Pankin kaikkiin tapahtumiin osoitteessa naistenpankki.fi/tapahtumat
Tekoja ihmisarvon puolesta
19
Svenska sidor
Har Ni fortfarande drömmar? av dem har sin egen levnadshistoria. Var och en har visdom att dela med sig av, sin överlevnadshistoria att berätta. Insamlingen Gemensamt Ansvar ger dem som ännu finns till och lever ett ansikte även om flera av dem redan har försvunnit från gatubilden och världskartan. De är en del av oss och vår gemensamma historia. Många av dem bor bakom sådana dörrar som så gott som ingen öppnar. Många av dem har visdom som medierna förbisåg när krig, våld och omänskligt lidande lämnade sina outplånliga spår i dessa människors minnen. Hur är det att leva så att ingen längre kommer ihåg eller behöver en? Vad händer om det inte finns någon som man kan dela minnen med? Vad händer en människa som är en färggrann skapelse av sina årtionden och nu bara en myndighetsanteckning i socialverkets eller en internationell understödsorganisations papper?
Insamlingen Gemensamt Ansvar är en handräckning till oss kristna. Den hjälper oss att uppfylla det kristna budskapet. Den ger oss möjlighet att granska våra attityder och göra goda gärningar i vardagen. Den väcker i oss viljan att vakna till insikt om våra lokala och internationella möjligheter att höja vår röst för rättvisan. Insamlingen Gemensamt Ansvar stärker kristendomens globala kraft: den gamla damen med drömmar i en förort i Helsingfors, den bortglömda åldringen i Norra Finland och farmodern i Kambodja är människor som erbjuder oss möjlighet att bättre förstå oss själva och vår kristna tro. Irja Askola Biskopen i Helsingfors stift, förman för insamlingen Gemensamt Ansvar 2013
Bild: Ville Kavilo
Redan när jag ställde frågan vaknade jag till insikt om mina egna fördomar: varför skrev jag egentligen ”fortfarande”? ”Om jag bara fick dofta på den blommande syrenbusken på vår höghusgård, busken som jag och min fästman planterade när vi var unga och kära.” En 95-årig änka som bor på femte våningen i ett höghus utan hiss berättade om sitt önskemål som kunde förverkligas utan budgetbeslut, lagförändringar eller kommittéer. Det kan förverkligas av människor som passar på att använda sin möjlighet att göra förändringar. Livet kan berikas, förljuvas och göras mera rättvist. Dock inte genom passivsatser eller genom att externalisera. Du, jag och vi kan göra det för varandra. Insamlingen Gemensamt Ansvar ställer oss inför åldringarnas liv i Finland och i Kambodja. Dessa äldre människor utgör ingen enhetlig grupp eller klass. Var och en
Målet är nått för skolbygget i Kongo
För att tacka alla som engagerat sig ordnade Kyrkans Utlandshjälp tillsammans med Åbo svenska församling och Katedralskolan i Åbo en slutkonsert i Åbo i januari.
Sammanlagt 64 svenskspråkiga församlingar och tre skolor har genom kollekt och basarer samlat in 66 000 euro för bygget av en skola i Kongo. Den nya Tendelaskolan skall byggas i byn Mangina i Norra Kivu i Demokratiska republiken Kongo. Nu när den behövliga summan på 70 000 är så gott som uppnådd, påbörjar Kyrkans Utlandshjälp det konkreta planeringsarbetet av skolbygget tillsammans med partnerorganisationen Lutherska Världsförbundet.
20
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
Tenala församling, Tammerfors svenska församling tillsammans med Svenska samskolan i Tammerfors, Korsnäs församling samt Väståbolands svenska församling uppnådde de bästa insamlingsresultaten. Församlingarna samlade in medel genom att ta upp kollekt, ordna allsångsevenemanget ”Vi sjunger sommarsånger” samt genom att ordna basarer och lopptorg. Avsikten med projektet ”Vi bygger en skola i Kongo” var att ge svenskspråkiga församlingar ett konkret projekt att enas kring.
Svenska sidor
Farmor tar hand om barnen På en dag hinner An Sean fläta ungefär tio bitar bambutak.
Den 74-åriga farmodern An Sean tar hand om fyra barn under tio år dygnet runt sju dagar i veckan.
Grönsakerna odlar man själv. Maten bereds över öppen eld. Brännved skaman hämta och bära vatten från brun�nen. Kläderna tvättas för hand. ”Ibland har man så bråttom att barnen måste gå ensamma till brunnen för De små flickorna, som är helt fläckiga att tvätta sig”, konstaterar An Sean. av dammet som stiger upp från den An skaffar inkomster för familjen torra marken, undrar över utlänninggenom att fläta palmblad till byggnadsarna som plötsligt står på deras gårdsmaterial för tak. Genom att sälja dessa plan. Den femåriga Rey och den fyratjänar hon cirka tio euro i månaden. åriga Srey Ya bor hos farmodern redan Barnens pappa kommer på besök en för tredje året i rad. gång i månaden och har med sig ungeHemmet är en enkel liten stuga av fär fem euro till familjen. På dem ska bräder och bambu i byn Kul Totenng de klara sig. på den avlägsna kambodjanska landsRuntom i världen finns det många bygden. familjer där mormodern eller farmoFarmor An Sean är en tålmodig och dern tar hand om barnen. Till exempel lugn liten kvinna. Utöver de livliga gästarbete och sjukdomar, i synnerhet små flickorna tar hon också hand om aids, kan göra en mor- eller farförälder deras nioårige bror och sjuåriga syster. till vårdnadshavare. Orsaken kan också An Seans man dog för tio år sedan. vara att en av föräldrarna flyttar till Hur i all världen orkar hon, en en annan ort efter skilsmässa, såsom i gammal kvinna, med fyra små barn? denna familj. ”Visst är det tungt men vad kan Den främsta orsaken är helt enkelt jag göra? Om jag inte tar hand om fattigdom. dessa barn är det ingen annan som gör det. Barnen ger ju också glädje”, Ingen pension säger An. De röda khmerernas tid och det långa inbördeskriget därefter gjorde KamMånadsbudget på 15 euro bodja till kanske det mest minerade Det är ett tidskrävande och mödosamlandet i världen. Minorna som forttarbete att ta hand om barn i dessa farande finns kvar i marken försvårar förhållanden. Det finns ingen stormark- jordbruk och byggande. An Seans nad i byn där man kunde handla ingre- andra son som bor i byn miste sitt ena dienser till lätta och snabba måltider. ben efter att han trampade på en mina.
”Även han har mycket svårt att livnära sig. Om maten tar slut kan jag dock be honom om lite pengar till oss.” Detta är An Seans sociala skyddsnät. Kambodja är ett av de fattigaste länderna i världen och något socialskydd, någon pension eller service för äldre existerar inte i detta land. ”Det är bra att barnen får gå i skola. Jag önskar att de hittar bra arbetsplatser och får ordentlig lön”, säger An. Andelen äldre av befolkningen håller på att öka även i utvecklingsländerna. Det finns många äldre som är tvungna att arbeta in i det sista och, som An, tar många även hand om sina barnbarn. Det är svårt att livnära sig på landsbygden och i Kambodja försvåras jordbruket ytterligare av de allt högre priserna och regnen som till följd av klimatförändringen har blivit oregelbundna. I Kambodja stöder insamlingen Gemensamt Ansvar 2013 ett projekt som har som mål att utveckla avlägsna och fattiga landsbygdsområden. Inom ramarna för projektet utbildas bygemenskaper till att på många sätt hjälpa sig själva. Arbetets syfte är att förbättra levnadsförhållandena i byarna så att åldringarnas vardag underlättas. Text: Ulla Kärki Bild: Khim Sambo Rothana
Tekoja Tekoja ihmisarvon ihmisarvon puolesta puolesta
21
Kuva: Eeva Suhonen
David Korpela palasi Keniaan 20 vuoden jälkeen
Itäisen ja eteläisen Afrikan alue-edustaja David Korpela aloitti tehtävässään vajaa vuosi sitten.
”Ihmettelen, mitä vanhempieni päässä liikkui, kun he muuttivat Keniaan alkeellisiin olosuhteisiin kahden kymmenkuukautisen kaksospojan kanssa”, miettii David Korpela. Nyt hän on itse töissä Keniassa. Paluu Keniaan siellä vietettyjen lapsuusvuosien jälkeen oli lämmin. David tuli Nairobiin suoraan Haitista, jossa oli vuoden 2010 katastrofin jälkeen töissä lähes kaksi vuotta. Haitilla vietetyn ajan jälkeen maa tuntuu rauhalliselta ja ennustettavalta. ”Nautin suunnattomasti, että ymmärrän ihmisiä. Olen tutussa ympäristössä ja tunnen ajattelun”, David tiivistää. Ensimmäiset kokemukset Keniasta sijoittuvat 80- ja 90-luvuille. Lähetystyöntekijöinä toimineet vanhemmat ja David veljineen viipyivät maassa yli kymmenen vuotta. Kun David tuli maaliskuussa 2012 Keniaan, hän otti haltuunsa itäisen Afrikan ohjelmat. Nairobissa sijaitseva aluetoimisto vastaa myös eteläisestä Afrikasta tämän vuoden alusta. ”Olen kiertänyt maita ja tutustunut hankkeisiin. Olen jutellut kumppaneiden kanssa ja olemme miettineet yhdessä, millaisia uusia hankkeita voisimme kehittää.”
22
Tekoja ihmisarvon puolesta
”Nyt on ihana henkinen rako olla Keniassa. Haiti oli kuin avovankila. Siellä oli ulkonaliikkumiskiellot, turvatonta ja koko ajan jännitys päällä. Humanitaarisesta kriisityöstä on usein vaikea siirtyä hitaampitempoiseen kehitysyhteistyöhön, jos pysyy samassa maassa. On parempi antaa projektit uusille työntekijöille.” ”Aluksi hieman vierastin uutta tehtävääni. Haitissa olin jatkuvan kriisin keskellä, jossa ratkaistiin koko ajan konkreettisia ongelmia. Mietin, miten jaksan toimistossa ja pyöritellä papereita. Mutta yllätyinkin, miten paljon toimintatarmoa Keniasta löytyi”, miettii David ja pyörähtää työtuolissaan innostuneena. Kirkon Ulkomaanavun toimisto Nairobissa on alueella, jossa on myös muiden kirkollisten järjestöjen toimitiloja. Työhuoneen ikkunasta näkyy piha-alueen vihreälehtiset puut. Uusi toimistotila on paikassa, jossa yhteistyö kumppaneiden kanssa on entistä helpompaa. David sai kuitenkin pestinsä alussa muistutuksen, että Nairobissa voi myös olla vaarallista. Pian maahan saapumisen jälkeen hänen kotiinsa murtauduttiin. Onneksi tilanne selvisi paniikkinapin painalluksella, kun vartiomiehet olivat pian paikalla. ”Nyt nautin urheilusta, mitä en voi-
nut Haitissa harrastaa. Vapaa-aikana voi tehdä myös paljon muuta, kuten käydä kahviloissa ja ostoskeskuksissa.” ”Kenia näyttää päällepäin muuttuneelta. Ihmiset ovat vauraampia kuin 80-luvulla. Täällä on perustoivo hyvästä elämästä.” Eeva Suhonen
Itäisen ja eteläisen Afrikan aluetoimisto Keniassa vastaa Kirkon Ulkomaanavun työstä Somaliassa, Etelä-Sudanissa, Keniassa, Etiopiassa, Ugandassa, Zimbabwessa, Mosambikissa ja Angolassa. Aluetoimiston toimialueeseen kuuluu alueen humanitaarinen työ, kehitysyhteistyöhankkeet ja paikallisten kumppaneiden tukeminen. Siellä työskentelee 10 asiantuntijaa. Lisäksi Somaliassa ja Etelä-Sudanissa on omat maatoimistot.
Ulkomaanapu itäisessä Afrikassa • rauhantyö • maaseudun kehittäminen • toimeentulon tukeminen (esim. pienyrittäjyys) • ammattikoulutus • humanitaarinen apu
Toisella puolen Ylitin tänään joen ja ajattelin sinua. Tulit mieleeni ennemmin sillasta kuin koskesta, joka kohisi sillan alla. Olet seurannut elämääni pitkään. Uskollisesti olet muistanut minua kaikki nämä toipumisen ja selviytymisen vuodet. Arvaan, että sinun on täytynyt miettiä monta kertaa, mitä järkeä tässä on. Emme tunne toisiamme. Et voi olla varma, löytääkö apusi perille. Myös minulla on ollut katkerat hetkeni. Perheeni on joutunut kokemaan sellaista, ettei sitä rahalla eikä tavaralla korvata. Olen halveksinut itseäni, kun en ole selvinnyt ilman ulkopuolisten apua. Sinua liikuttaa, kun minun silmäni kostuvat. Mietit kiitollisuuttani ja haet siitä motivaatiota. Toivon, että ajattelisit ennemmin elämän arvoa. Tarvitsen sinua ymmärtääkseni sen. Se on oikeuteni, ei armopala. Juuri siksi toivon, että jonakin päivänä voin maksaa sinulle takaisin. Kun tunnet olevasi yksin tai arvoa vailla, lähetän sinulle terveiset tältä sillalta. Kuuletko sen natinan. Minä kävelen sillä. Sinä olet se silta.
Kuva: ACT/Paul Jeffrey
Kaisa Raittila
Tekoja ihmisarvon puolesta
23