Vuoden 2020 Tekninen opettaja: Juha Katila

Vuoden 2020 Syyspäivät siirrettiin tulevaisuuteen koronapandemian muuttaessa kaikkien TAO r.y. jäsenten suunnitelmia. Vuoden 2020 Tekninen opettaja valittiin kuitenkin tuttuun tapaan jäsenten tekemien esitysten pohjalta ja TAO r.y:n hallituksen päätöksellä. Tieto julkistettiin 1.11.2020 pidetyn TAO r.y:n syyskokouksen yhteydessä. Onnea Juha Katila!

Tekninen työ on aina ollut lähellä sydäntä ja olen koittanut kehittää sitä omalta osaltani. Nyt kun siitä saa näin hienoa palautetta, tuntuu kyllä todella hyvältä! Totesi Katila kuultuaan kohdalleen osuneesta kunniasta. Juha on aikanaan käynyt teknisen työn koulutusohjelman Raumalla (1991-1996). Raumalla opettajankouluttajana tuolloin toiminut Pasi Kankare toimi Katilalle suurena innoittajana ja esikuvana. “Pasille erityiskiitos teknisen työn opettajan esimerkin antamisesta”. Heti valmistumisen jälkeen Katila on toiminut peruskoulussa teknisen työn opettajana. Yhden vuoden hän on ehtinyt olla rehtorina, mutta oppilaiden kanssa työskentely on voittanut kirkkaasti papereiden ja hallinnon kanssa painimisen.

Käsityön opetussuunnitelmaa voisi hieman viilata

Pitkällisen perusopetuksen kokemuksen omaava Katila toivoisi, että opetussuunnitelma ohjaisi opetuksen sisältöjä tarkemmin. – Nyt tuntuu, että opetuksen voi järjestää miten tahansa ja silti pystyy perustelemaan sen olevan opetussuunnitelman mukaista. Kun opetussuunnitelma ei anna selkeämpiä suuntaviivoja, niin kentällä alkaa muodostua käsityksiä opetuksen ”oikeista tavoista ja sisällöistä” ilman että niitä on oikeasti mihinkään kirjattu. Itse toivoisin valtakunnallisesti sovittuja sisältöjä, joita oppilailla olisi oikeus opetukselta vaatia. Toisaalta jos yrittää noudattaa kaikkia nykyisen opetussuunnitelman osa-alueita, ei siinä tule onnistumaan normaalikokoisessa opetusryhmässä ilman valtavia tukitoimia ja avustavaa henkilökuntaa. Näitä resursseja on harvalla käytettävissä.

Katilan mielestä tällä hetkellä oppilaan oman suunnittelun osuutta painotetaan liikaa! – Osa oppilaista pystyy siihen ja pääsee hienoihin tuloksiin, mutta suurin osa ei opetuksen määrästä tai laadusta riippumatta kykene kokonaisen prosessin suunnitteluun. Jos heidät ”pakotetaan” suunnittelemaan työnsä, motivaatio katoaa ja lopputulos ei miellytä ketään. Osalla näistä oppilaista on kuitenkin aito kiinnostus tekniikkaan ja tekemiseen. Kun he pääsevät työskentelemään ohjatusti, tulokset voivat olla loistavia sekä oppilaan että opettajan mielestä. Kun tekemisen taito karttuu, sivutuotteena myös kyky suunnitella paranee. Heistä voi tulla loistavia ammattilaisia tehtäviin, joissa suunnittelu ei ole pääroolissa. Näistä hyvistä työntekijöistä on pulaa jo nyt ja tarve kasvaa tulevaisuudessa, varmasti!

Teknisen työn työtapojen monipuolisuus innostaa

Tuntuu hienolta, kun pystyy tarjoamaan oppilaille mahdollisuuden tutustua monipuolisesti käsityöhön ja tekniikkaan yleisesti, innostuu Katila kun kysytään, mikä häntä innostaa omassa työssään. – CNC-jyrsin, laserleikkuri, CNCplasmaleikkuri ja 3D-tulostin ovat tuoneet oppilaille aivan uusia mahdollisuuksia toteuttaa suunnitelmiaan. Enää toteutusta ei rajoita heikot käden taidot tai motoriikka. Rajoitteena on enää mielikuvitus, kyky suunnitella, hahmottaa ja piirtää. Oppilaiden ilo hyvin onnistuNimi ja ikä: Juha Katila syntynyt: 25.2.1970 Asuinpaikka: Loimaa Koulutus: Teknisentyön opettaja (kasvatustieteiden maisteri) Työhistoria: Ypäjän kunta 1996-2003, Pöytyän kunta 2003->

neesta oppitunnista ja oppilaan riemu, kun työhön liittyviä ongelmia saadaan ratkaistuksi, antaa voimia oppituntien jälkeiseen aikaan kehittää opetusta ja opetusvälineitä toteaa Katila.

Vapaa-ajallakin käsitöitä

Juha Katilan harrastukset vapaa-ajalla liittyvät erittäin paljon käsitöihin. – Oman harrastuneisuuden tuotoksia olen pystynyt käyttämään opetuksessa paljon. Kaikki koulun CNC-laitteet olivat aluksi minun itseni tekemiä (CNC-jyrsin, laserleikkuri, 3Dtulostin ja CNC-plasma). Nyt uuden koulun tultua ne korvataan tehdastekoisilla. Tekniikan lisäksi harrastan maastopyöräilyä ja purjelautailua.

Käsityö on tärkeää

Kädet ristissä toivon, että käsityön tärkeys huomattaisiin, ennen kuin on liian myöhäistä, toivoo Katila. – Esimerkiksi menetettyjä, monipuolisia käsityötiloja ei saada takaisin. Maalaisjärjen omaavia työstään motivoituneita työntekijöitä tarvitaan. Käsityön käytännön kokemukset ovat tärkeitä myös yliopistoon menijöille. Tämän ovat todistaneet monet keskustelut entisten oppilaiden, nykyisten korkeasti koulutettujen kanssa.

JUHA KATILA JA TIIA HINTSA, TEKSTI

JUHA KATILA, KUVAT