2 minute read
Lasisten parvekekaiteiden kestävyyden selvitys
Roni Hytin maaliskuussa 2024 julkaistu opinnäytetyö Lasisten parvekekaiteiden kestävyyden selvitys, Savonian ammattikorkeakoulu, on erinomainen katsaus lasisten parvekekaidejärjestelmien rakennesuunnittelusta, turvallisuudesta ja putoamissuojana toimivien lasisten kaideosien kestävyydestä. Työn tilasi Takoi Rakennesuunnittelu Oy.
Ajankohtaisessa opinnäytetyössä Hytti teki Eurokoodien ja standardien mukaista kaidelasien mitoitusta ja loi tulosten perusteella ohjeellisen taulukon kaidelasien paksuuden vaatimuksista eri tapauksille huomioiden myös tuulikuorman.
Hytti käy työssään läpi vaihe vaiheelta kaiteita koskevan lainsäädännön, mitoituksen eurokoodit, standardit ja ohjeet kuten myös mitoituksen perusteet ja käytetyt suureet. Hyvää kertausta itse kullekin.
Lasien lujuustarkastelu
Opinnäytetyössä selvitetään parvekekaiteiden lasien lujuutta laskennallisesti tyypillisille kaiteissa käytetyille lasityypeille, jotka ovat normaalikäytössä asuinkerrostaloissa. Tuloksena on ohjeellinen taulukko, jossa esitetään kaidelasin minimipaksuusvaatimus lasin kokoluokan mukaan. Tarkastelussa käytettiin symmetrisiä kaksikerroksisia laminoituja turvalaseja, lasityypeiltään float-laminoitu (FL), karkaistu-laminoitu (KL) ja lämpölujitettu-laminoitu (HSL). Lamikalvona PVB. Lasien tuenta kahdelta (ylä- ja alareuna) ja neljältä sivulta. Laskennassa käytettiin taipuman raja-arvona L/100 tai max. 25 mm. Tuulikuormana maastoluokassa 2 käytettiin 1,1 kN/m2 ja maastoluokassa 0 arvo oli 1,8 kN/m2.
Taulukot
Seuraavista esimerkkitaulukoista voi tarkastella miten reunahionta ja lasityypin vaihto vaikuttavat lasin paksuuteen, kun tuulikuorma on max. 1,1 kN/m².
Johtopäätökset
Kaidelasin kestävyyteen vaikuttaa lasityyppi ja lasin kokoluokka sekä tuenta. Lasityypillä on merkittävä vaikutus siihen, mikä mitoitustekijä kaidelasissa on ratkaiseva. Karkaistu-laminoidulla lasityypillä mitoittava tekijä kestävyyden suhteen on yleisesti taipuma. Hyvä lujuus sallii ohuemman lasin, joka taipuu enemmän, jonka takia taivutusjännitysten käyttöasteet jäävät melko alhaisiksi ja taipuman näin ollen suureksi. Float-laminoidulla lasilla tilanne on vastakkainen ja mitoittavaksi tekijäksi muodostuu yleisesti taivutusjännitys. Lämpölujitettu-laminoitu on puolestaan välimuoto, jossa tapauskohtaisesti mitoittava tekijä on joko taipuma tai maksimi taivutusjännitys. Suurimmassa osassa mitoitustapauksia merkittävimpänä kuormana on pistekuorma. Tosin tuulikuorma alkaa vaikuttaa mitä isommasta lasista on kyse ja kun sijainti on merenrannalla.
Lasi on materiaalina hauras, mutta oikeanlainen rakennesuunnittelu takaa turvalliset ja kestävät parvekkeen kaidelasit. Lasin kestävyyden määrittää kuitenkin monen tekijän summa, siksi ne on syytä mitoittaa nykyaikaisilla menetelmillä. Täten rakennesuunnittelun merkitys kasvaa kaidelasien toteutuksessa.
Opinnäytetyö kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/850893
